Markkinoinnin ja viestinnän keinot muutoksen tukena - tuoreet tiedot kuntakyselystä

Transkriptio

1 Markkinoinnin ja viestinnän keinot muutoksen tukena - tuoreet tiedot kuntakyselystä Piirin HS seminaari Merja Olari-Sintonen markkinointipäällikkö

2 Kunta-alan markkinointitutkimus 2012

3 Yleistä tutkimuksesta Suomen Kuntaliitto toteutti kuntien ja kuntaalan markkinointitutkimuksen nyt kolmatta kertaa. Edellinen markkinointitutkimus toteutettiin vuonna 2009 Tutkimuksella selvitettiin kuntien ja kuntataustaisten toimijoiden markkinoinnin organisointia, suunnittelua ja resursseja sekä markkinointiviestinnän keinoja ja yhteistyötä mainos- ja viestintätoimistojen kanssa

4 Pienet ja keskisuuret kunnat ahkerimpia vastaajia Päätoimisesti markkinointia Tekeviä 47% vastaajista. Vastaajia yht Vastaajat olivat suurimmalta osin peruskunnista (78%). Edustaa 26% kaikista kunnista. Joitakin vastauksia saatiin myös maakuntaliitoista (5%), kuntataustaisista elinkeinoyhtiöistä (5%), muista kuntataustaisista organisaatioista (5%), koulutuskuntayhtymistä (4%) sekä sairaanhoitopiireistä (2%)

5 Markkinointi on suunnitelmallista Markkinointisuunnitelma tai -strategia on käytössä suurimmalla osalla vastaajista Tilanne pysynyt samana vuoteen 2009 verrattuna

6 Markkinointitoimenpiteet ja kuntastrategiassa asetetut tavoitteet Tukevat toisiaan» Hyvin 41% vastaajista ( %)» Tyydyttävästi 44% vastaajista ( %)» Heikosti 11% vastaajista (2009 6%)» En osaa sanoa 4% vastaajista (2009 0%) Markkinointitoimenpiteiden ja kuntastrategian heikon vastaavuuden lisääntyminen vuodesta 2009 tunnistettavaa

7 Kuntien markkinoinnin haasteet ja kehittämiskohteet (avoimet vastaukset) Alueellinen yhteistyö Sekä rahalliset että henkilöresurssit Tavoitteiden asettaminen ja tulosten mittaaminen Organisointi ja suunnitelmallisuus Yhteisen viestin löytäminen. Alueen kunnista jokainen on muuttotappioinen, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Pienillä resursseilla toivotaan ihmeitä ja lisähaasteena on yhteisen tekemisen hankaluus eli ei välttämättä aidosti tehdä yhteistyötä. Enemmän pitäisi saada pienillä paikkakunnilla yhteistä mainostaa ja markkinointia ajalliseksi naapurikuntien kanssa. Kun pari köyhää lyö hynttyyt yhteen, tulee siinä kaupassa henkilöresurssia ja alueen markkinointivaltit paremmin esille ja lopputuloksena houkuttelevampi periferia, kuin yksin kotikuntaansa kaupatessa. Markkinointiosaaminen on puutteellista ja taloudelliset resurssit ovat riittämättömät. Markkinointia tulisi hoitaa yksi ihminen kokopäiväisesti vain siihen keskittyen eikä muiden toimien ohessa niin kuin nyt. Mikä on vaikuttavaa markkinointia ja miten sitä voidaan mitata Selkeä tavoitteen asetanta, mittaaminen, resursointi. Koordinointi ja eri puolilla tapahtuvan markkinointitoiminnan ohjaaminen nykyistä selkeämmin.

8 Markkinoinnin tavoitteet (avoin kysymys) Yleisenä tavoitteena» tunnettuuden lisääminen» kuntakuvan parantaminen Toiminnalliset tavoitteet» uusien asukkaiden saaminen» uusien yritysten saaminen» matkailijoiden määrän lisääntyminen» uusien työpaikkojen, vapaa-ajan asukkaiden ja tapahtumakävijöiden lisääntyminen Oman kunnan asukkaiden ja yritysten tyytyväisyyden lisääntyminen mainitaan harvoin. Ei juuri asetettuja määrällisiä tavoitteita, ainoastaan muutama määrälliseen tavoitteeseen liittyvä maininta.

9 Markkinoinnin kohderyhmät (avoin kysymys) Tärkeimpinä kohderyhminä mainittiin useimmiten: uudet asukkaat ja yritykset matkailijat, vapaa-ajan asukkaat kunnan omat asukkaat Muuttajat tai muuttoa harkitsevat (tonttimarkkinointi). Matkailijat (yhteistyö matkailuorganisaation kanssa). Palvelujen markkinointi asiakkaille = kuntalaisille Kohderyhminä mainittiin myös spesifimpejä ryhmiä, kuten kulttuuriosaajat, yrittäjäperheet, pendelöitsijät, dowbshifting-hakuiset henkilöt, kv-tutkijat

10 Kunta-markkinoinnin eri osaalueiden tärkeys Elinkeino- tai yritysmarkkinointi tärkein kuntamarkkinoinnin osa-alue, 82% vastaajista pitää tärkeänä (2009: 88%) Seuraavina tulevat asukasmarkkinointi (73,79% pitää tärkeänä) ja matkailumarkkinointi 52,94 % pitää tärkeänä) Ainoastaan 15,53% pitää kansainvälistä markkinointia tärkeänä (vuonna 2009: 23%)» Kansainvälisen markkinoinnin merkitys kunta-alan markkinoinnissa vähentynyt entisestään

11 Tavoitemielikuva/brändi-imago On käytössä 57%:lla vastaajista» Suunnitteilla 20%:lla vastaajista» Ei ollenkaan 23%:lla vastaajista Profiloinnissa korostetaan eniten asumista (49% vastaajista), elinympäristöä (43% vastaajista) sekä kunnan sijaintia (33% vastaajista)

12 Visuaalinen esiintyminen, perusviesti ja slogan 79 %:lla vastaajista oli määritelty yhtenäinen visuaalinen ilme (2009: 72 %)» Yhtenäistä visuaalista ilmettä pidetään entistä tärkeämpänä myös kunta-alalla 74 %:lla oli käytössään vaakunan lisäksi muu liikemerkki, vuonna 2005 luku oli täysin vastaava 62 %:lla oli käytössä määritellyt perusviestit (2009: 61%) 73 %:lla vastaajista oli käytössä yksi tai useampi slogan. Vuonna 2009 sloganeita oli täysin vastaava määrä.

13 Henkilökohtainen suhdetoiminta ja asiakaspalvelu tärkeimpiä markkinoinnin keinoja Tärkeimmäksi nousivat henkilökohtainen suhdetoiminta (72% pitää tärkeänä) ja asiakaspalvelu (65% pitää tärkeänä) Muita tärkeitä keinoja/välineitä: internetmainonta (54%) - tapahtumamarkkinointi (54%) - mediaviestintä ja toimittajatapaamiset (46%) lehtimainonta (43%) esitteet (41%) Tilanne pysynyt vuodesta 2009 melko samana, ainoastaan sosiaalinen media noussut uutena markkinointiviestinnän välineenä mukaan (36% pitää tärkeänä) Ei käytössä tai koettiin merkityksettömänä: elokuva- ja TV-mainonta

14 Markkinointiviestinnän keinojen ja välineiden tärkeys organisaatiolle(n=101) Kuinka tärkeitä seuraavat markkinointiviestinnän keinot ja välineet ovat edustamallesi organisaatiolle tällä hetkellä? Vastaajien määrä: % vastaajista on toteuttanut viestintä-/markkinointikampanjoita viimeisen kolmen vuoden aikana (vuonna %)

15 Sosiaalisen median käyttö Säännöllisesti sosiaalista mediaa käytetään eniten tapahtumamarkkinointiin (49%) ja matkailumarkkinointiin 36% Asukashankinnassa (9%) ja kansainvälisessä markkinoinnissa (6%) säännöllinen käyttö vähäistä

16 Sosiaalisen median välineiden käyttö (mikäli organisaatio on sosiaalisessa mediassa mukana) Muista sosiaalisen median välineistä mainittiin muun muassa Flickr, Spotify, Vimeo, Pinterest sekä Vkontakt

17 Markkinoinnin kohderyhmät sosiaalisessa mediassa Usein esille nousevat» Nuoret» Matkailijat» Tapahtumat ja tapahtumista kiinnostuneet» Asukkaat ja mahdollisesti kuntaan muuttavat Mainitaan myös» Yrityksiä» Sidosryhmiä» Potentiaaliset työntekijät» Kuntaan sidoksissa olevia

18 Käyttäjien houkuttelu organisaation sosiaalisen median sivuille Kilpailut Aktiivisesti päivittyvät sisällöt Sosiaalisen median esiintuominen muussa markkinoinnissa Kilpailut, tapahtumat, optimointi, ulkomaiset bloggaajat, mainonta jne. Mielenkiintoisilla ja ajankohtaisilla sisällöillä Muistutamme olemassaolostamme Facebookissa mm. nettisivuilla ja esitteissä. FB-maininnat tiedotteiden, tapahtumailmoitusten ym. Yhteydessä

19 Muuttohoukuttimet Muuttohoukuttimina yleisimmin edulliset tontit (34 % vastaajista) ja toimitilat (18% vastaajista). Muita houkuttimia mm. tervetuliaislahja (12% vastaajista), työ- tai opiskelumatkojen tukeminen (11% vastaajista) Avoimissa vastauksissa nousi esiin myös muun muassa: ensiasunnon ostajan tuki, vauvaraha, edullinen energia, tonttitakuu 45 % vastaajista ei käytössä mitään muuttotai investointihoukuttimia

20 Markkinoinnin taloudelliset resurssit (ilman palkkakuluja) Vuoden 2009 jälkeen vastaajista» 46 %:lla resurssit olivat pysyneet ennallaan» 37%:lla kasvaneet» 12 %:lla vähentyneet.» 5% vastaajista ei osannut arvioida tilannetta 54 %:lla vastaajista oli markkinointiin käytettävissä alle euroa vuodessa (2009: 65%) euroa oli käytössä 22%:lla (2009: 22%) euroa oli 8%:lla (2009: 8%) Yli euron markkinointibudjetti oli 15 %:lla vastaajista (vuonna 2009: 7%)» Suurimman kokoluokan budjetit ovat selvästi kasvaneet

21 Markkinoinnin organisointi ja päävastuu Päätoimisia markkinoinnin tekijöitä on vastaajaorganisaatioissa keskimäärin noin 1,5 henkilöä» Sivutoimisesti markkinointia tekee keskimäärin noin 6 henkilöä Markkinoinnin päävastuu on organisoitu usealla eri tavalla» Hajautettu malli edelleen yleinen» Suuremmissa organisaatioissa myös päätoimista henkilöstöä» Tehdään edelleen yleisesti myös oman toimen ohella» Myös suunnittelu- tai koordinointiryhmiä käytössä 55% kilpailutti markkinointi- tai viestintäpalvelut tarpeen mukaan (2009: 66 %).» 26% vastaajista oli kilpailuttanut toimistot ja tehnyt useamman vuoden sopimuksen. (2009: 19%)» Suunnitelmallisuus ulkopuolisten palveluiden käytössä kasvanut

22 Alueen yhteistyö markkinoinnissa Kiinteästi organisaation markkinoinnissa ovat alueen yhteistyötahoista mukana» Oman organisaation henkilöstö 59% ( %)» Matkailuorganisaatiot 50% ( %)» Kulttuurielämän vaikuttajat 28% ( %) Vähiten yhteistyötä tehdään tutkimuslaitosten (41 % ei lainkaan) ja maakuntaliittojen kanssa (34% ei lainkaan) Seudun tai alueen yhteismarkkinointia tehdään eniten elinkeino- tai yritysmarkkinoinnissa 75% (2009: 76%), matkailumarkkinoinnissa 75% (2009: 88%) sekä asukasmarkkinoinnissa 45% (2009: 34%)

23 Keinoja muutosten toteuttamiseen

24 Kuntien lähitulevaisuuden suuria haasteita Uusien rakenteellisten muotojen löytäminen ja käyttöönotto Uusien palvelutuotantotapojen etsiminen, testaaminen ja vakiinnuttaminen Palvelujen loitontuminen Ikääntyvän väestön palvelutarpeista huolehtiminen Syrjäiset alueet ja vähenevä väestö, toisaalta väestön keskittyminen Kuntalaisten osallisuuden uusien muotojen kehittäminen Osaavan ja muuttuvia palvelutarpeita vastaavan henkilöstön rekrytoiminen yhä tiukkenevassa työvoimakilpailussa

25 Brändi-/asiakaslupauksen yksinkertaisuus» Lunastettavuus päivittäisissä kohtaamisissa» Markkinointiviestinnän tavoitteet, keinot ja kanavat asiakkaiden mukaan. Hyvällä palvelulla rakennetaan koko kunnan brändiä, mainetta ja kokonaismielikuvaa.» Palvelukohtaamiset joko heikentävät tai vahvistavat lupausta. Kaikki mukaan - jokainen kuntaorganisaation edustaja on lupauksen lunastaja ja siten brändilähettiläs. Asiakkaat pääosaan! Palaute ja toiminnan laadun arviointi Tuote- ja palvelukehitys tarpeiden mukaan Palveluprosessit asiakkaan näkökulmasta Tyytyväisyyden mittaaminen 25 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

26 8. Kuntamarkkinoinnin SM käynnissä!

27 8. Kuntamarkkinoinnin SMkilpailut Kehittää markkinointiosaamista sekä pyrkii lisäämään markkinoinnin hyödyntämistä, ymmärtämystä ja arvostusta 4 sarjaa: kilpailukyky, matkailu, rekrytointi ja vuoden markkinointituote Markkinointikokonaisuus, palvelukokonaisuus, yksittäinen palvelu Voittajat palkitaan Piiri kuntamarkkinoinnin suurtapahtumassa Kuopiossa arvosta markkinointikampanjapalkintoja Arviointikriteerit» Tavoitteiden kautta tuloksellisuuteen» Innovatiiviset ratkaisut kustannustehokkuus suhteessa kohderyhmätuntemukseen Lisäksi palkitaan myös Vuoden viestintäteko -> Ehdota! Ilmoittaudu mennessä: kunnat.net/viestinta tai Taustaorganisaatiot Suomen Kuntaliitto, Seudulliset Kehittämisyhteisöt SEKES ry, Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistys SUOMA ry Yhteistyössä: Helsingin Sanomat, MTV3, Otavamedia/Suomen Kuvalehti, KL-Kustannus OY/ Kuntalehti ja Finlands kommuntidning

28 Työvälineitä markkinointiuudistajille > asiakaspalvelu Kiitos mielenkiinnostanne! p