Valtionosuudet v VEL-eläkemaksu v Kuntajaoston ohjeet. Korkolain muutos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtionosuudet v. 2003. VEL-eläkemaksu v. 2003. Kuntajaoston ohjeet. Korkolain muutos"

Transkriptio

1 3/2002 Kesäkuu Juni Verotus Valtionosuudet v VEL-eläkemaksu v Kuntajaoston ohjeet Korkolain muutos

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2002 Lehti ilmestyy n. 7 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 7 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1450 kpl Upplaga 1450 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av infobladet. Lisätilaukset 67,28 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) Extra årsprenumerationer 67,28 euro kan beställas av Raija Haaja, fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Infobladet finns också på Kommunförbundets webbsidor Palvelut/Kuntatalous Service/Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt / Ansvarspersoner Martti Kallio Sisko Myöhänen Toimittaneet / Sammanställt av Raija Haaja SISÄLLYSLUETTELO Verotus 3 Veroprosenttien ilmoittaminen Yhteisöveron täydennysmaksut Yhteisöveron jako-osuudet 2003 Arvonlisävero edelleen tukikelpoinen kustannus EU-hankkeissa Arvonlisäveron laskennallinen palautus tukihenkilöpalkkioista ja kuurojen tulkkauspalveluista Uutta oikeuskäytäntöä arvonlisäverotuksessa ALV-opas kunnille ja kuntayhtymille Oikeuskäytäntöä muusta verotuksesta Kuntakohtaiset maksuunpanotilastot ja verotulojen ennustekehikot 10 Valtionosuudet v Yleistä Yleinen valtionosuus ja verotulojen tasaus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Perustamiskustannusten valtionosuusjärjestelmän uudistamisen tilanne 13 Sosiaali- ja terveydenhuolto Opetustoimi Yhteenveto Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset 16 VEL-eläkemaksu v Valtion eläkejärjestelmän yleinen eläkemaksuprosentti vuonna 2003 Työnantajakohtainen eläkemaksuprosentti Keskimääräinen eläkemaksuprosentti Kuntajaoston ohjeet 18 Kirjanpitolautakunnan lausunto liittymismaksujen merkitsemisestä maksajan tilinpäätökseen ja tilanne ei-palautuskelpoisten liittymismaksujen kirjaamisesta maksun saajan kirjanpidossa Korkolain muutos 20 Nykyinen lainsäädäntö Korkolain muutos Valtion maksuliikkeen hoitaminen 25 Valtion maksuliikkeen kilpailuttaminen Vaikutukset kuntiin Kuntien talouden tunnuslukutiedosto 27 Liitteet: Tilauslomake ALV-opas kunnille ja kuntayhtymille (liite 1) Tilauslomake Kunnan vuoden 2000 maksuunpanon tilastotiedot ja verotulojen ennusteet (liite 2) Kuntamarkkinoiden ohjelma Hyvinvointipalvelujen rahoitus tulevaisuudessa (liite 3) Sivu 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2002

3 Verotus Veroprosenttien ilmoittaminen Verotusmenettelylain ( /1558) 91a :n nojalla kuntien tulee ilmoittaa tulovero- ja kiinteistöveroprosenttinsa Verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Koska tänä vuonna 17. päivä marraskuuta on sunnuntai, vuoden 2003 veroprosentit ilmoitetaan Verohallitukselle viimeistään maanantaina 18. päivänä marraskuuta Yhteisöveron täydennysmaksut Vuoden 2001 huhti-toukokuussa yhteisöt maksoivat verovuoden 2000 yhteisöveron täydennysmaksuja vajaa 1,4 mrd. euroa (8,2 mrd. markkaa). Tästä määrästä tilitettiin kunnille touko-kesäkuussa reilu 500 milj. euroa (3,0 mrd. markkaa). Verovuodelta 2001 yhteisöt ovat alustavan arvion mukaan maksaneet täydennysmaksuja huhtikuussa noin 470 milj. euroa (2,8 mrd. markkaa) ja toukokuussa reilu 230 milj. euroa (1,4 mrd. markkaa). Kunnille edellä mainittuja täydennysmaksuja on tilitetty toukokuussa 160 milj. euroa (950 milj. markkaa) ja kesäkuussa määräksi arvioidaan 90 milj. euroa (535 milj. markkaa). Edellä esitetty arvio kunnille tilitettävistä määristä perustuu ennakkotietoon, minkä vuoksi lukuihin on syytä suhtautua tietyllä varauksella. Yhteisöveron jako-osuudet 2003 Vuoden 2002 alussa toteutettu kuntien arvonlisäveron palautusten takaisinperinnän uudistaminen toteutettiin pääosin kuntien yhteisöveron jakoosuutta alentamalla. Tämän johdosta kuntien yhteisöveron jako-osuutta alennettiin 12,03 prosenttiyksiköllä. Valtion jako-osuutta korotettiin vastaavasti. Lisäksi kuntien ja valtion välisten rahoitussuhteiden muutokseen liittyen kuntien yhteisöveron jako-osuutta alennettiin 1,13 prosenttiyksiköllä. Edellä mainittujen muutosten jälkeen kuntaryhmän jako-osuus on 24,09 %. Lisäksi yhteisöveron jako-osuuksissa vuonna 2002 otettiin huomioon verotulotasauksen muutokset. Tällä perusteella kuntien osuutta yhteisöverosta alennettiin 0,87 prosenttiyksiköllä, jolloin kuntien osuus yhteisöverosta vuonna 2002 aleni 23,22 %:iin. Yhteisöveron jako-osuuksien muutoksista säädettiin verontilityslain 12 :n muutoksella ( /1458). Verontilityslain muutos perustui HE:een 130/2001. Valtiovarainvaliokunnan käsityksen mukaan esityksessä mainitut muutokset muuttavat veronsaajien jako-osuuksia säädöstasolla vain verovuoden 2002 osalta. Valiokunnan mietinnössä todettiin, että esityksen perusteluissa oleva maininta 1,13 prosenttiyksikön lisäleikkauksen pysyvyydestä ei sinällään oikeuta erilliseen 1,13 prosenttiyksikön lisäleikkaukseen verovuodelta 2003, vaan jako-osuudet on vahvistettava vuodesta 2003 kaikilta osin erikseen myöhemmin. Kuntatalous/kommunalekonomi 3/2002 3

4 Verovuodesta 2003 sovellettaviin jako-osuuksiin on kuitenkin tarkoitus sisällyttää kuntien arvonlisäveropalautusten takaisinperintäjärjestelmästä luopumisen vaikutus pysyvästi. Lisäksi vuodesta 2003 on tarkoitus luopua verontilityslain 12 :n mukaisesta asetusmenettelystä ja säätää verotuloihin perustuvien valtionosuuksien tasausten muutoksesta johtuva jako-osuuksien muutos laissa oleviin pysyviin jako-osuuksiin. Tässä vaiheessa kuntaryhmän jako-osuudesta vuonna 2003 ja siitä eteenpäin ei ole tietoa. Asiasta tullaan säätämään valtion vuoden 2003 talousarvioesityksen yhteydessä budjettiin liittyvänä lakina. Lainsäädäntötyön osalta viitataan valtion vuoden 2003 talousarvioesityksen aikatauluun, jota on käsitelty Kuntatalous-tiedotteessa 2/2002. Valtiovarainministeriön alustavissa laskelmissa verovuodesta 2003 sovellettaviksi kuntien jako-osuudeksi on lähdetty siitä, että 1,13 prosenttiyksikön lisäleikkaus on pysyvä. Perusteluna on lähinnä esitetty sitä, että lakiesityksen perusteluissa on näin todettu. Arvonlisäveronpalautusten takaisinperintäjärjestelmästä luopumisen vaikutus arvioidaan aiheuttavan 14,52 prosenttiyksikön alentamisen kuntaryhmän jako-osuuteen. Valtiovarainministeriössä prosenttiyksikkö on laskettu suhteuttamalla kuitattava määrä 806 milj. euroa (4 793 milj. markkaa) vuoden 2003 yhteisöveron maksuunpanoarvioon milj. euroa (33 mrd. markkaa). Verontilityslain 12 :n mukaisten verotulotasauksen muutosten vaikutukseksi valtiovarainministeriö arvioi 2,02 prosenttiyksikköä. Edellä mainittujen valtiovarainministeriön alustavien laskelmien mukaan kuntaryhmän jako-osuus olisi 19,58 %. Kuntaliitto on vaatinut, että vuoden 2002 jako-osuudesta suoritettu 1,13 prosenttiyksikön lisäleikkausta ei tule suorittaa. Rahassa se merkitsee noin 60 milj. euroa (350 milj. markkaa). Arvonlisäveron takaisinperinnän pysyvän kuittauksen osalta liitto on esittänyt, että laskennassa tulisi pääsääntöisesti käyttää todennettavissa olevia lukuja. Koska yhteisöveron tuotto ja arvonlisäveron palautusten takaisinperinnän määrä vaihtelevat suhdanteista johtuen, liiton näkemyksen mukaan laskennassa tulisi käyttää pääsääntöisesti kolmen vuoden keskiarvolukuja. Kolmen vuoden keskiarvolla laskettuna kuntien yhteisöverosta kuitattavaksi määräksi tulisi reilu 751 milj. euroa (4 468 milj. markkaa) ja yhteisöveron maksuunpanoksi vajaa milj. euroa ( milj. markkaa). Kuntien jako-osuus olisi tällöin 23,66 prosenttiyksikköä eli 4,08 prosenttiyksikköä korkeampi kuin valtiovarainministeriön esitys. Rahassa se merkitsee reilua 170 milj. euroa (1 mrd. markkaa). Tässä vaiheessa verovuoden 2003 yhteisöveron tilityksissä sovelletaan verovuoden 2002 jako-osuuksia. Kunnan verovuoden 2003 lopullinen jakoosuus määräytyy vuosien 2000 ja 2001 verotustietojen ja toimipaikkatietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvona. Verovuoden 2003 lopulliset jako-osuudet otetaan käyttöön tammikuussa Arvonlisävero edelleen tukikelpoinen kustannus EU-hankkeissa Sisäasiainministeriö on vastannut Kuntaliiton esittämään lausuntopyyntöön koskien arvonlisäveron hyväksyttävyyttä tukikelpoisena kustannuksena kuntien toteuttamissa EU-hankkeissa. Asiaa on käsitelty sisäasiainministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, työministeriön, kaup- 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2002

5 pa- ja teollisuusministeriön, opetusministeriön sekä verohallituksen välisissä neuvotteluissa. Lausunnon tarkoituksena on varmistaa yhtenäinen käytäntö eri rahoittajien tekemissä ratkaisuissa. Euroopan yhteisön rakennerahastoista osarahoitettavissa hankkeissa arvonlisävero on hyväksyttävä kustannus (tukikelpoinen meno), jos tuensaaja on maksanut veron ja se on jäänyt hänen lopulliseksi kustannukseksi. Arvonlisäverolain 10 luvun nojalla vähennyskelpoinen arvonlisävero ei voi olla hyväksyttävä kustannus. Ei silloinkaan, vaikka tuensaaja ei veroa tosiasiassa olisi vähentänyt. (Komission asetus (EY) N:o 1685/2000, tukikelpoisuussäännöt, sääntö 7). Arvonlisäverolain näkökulmasta kuntien toiminta jakautuu arvonlisäverovelvolliseen liiketoimintaan ja muuhun ns. kunnan viranomaistoimintaan. Verollista liiketoimintaa varten tehtyihin hankintoihin sisältyvän arvonlisäveron kunta saa vähentää normaalisti arvonlisäverolain mukaisesti. Tällaisessa toiminnassa arvonlisävero ei ole rakennerahastoista osarahoitetuissa hankkeissa koskaan hyväksyttävä kustannus. Suurin osa kuntien toiminnasta on muuta kuin arvonlisäverolain mukaista liiketoimintaa ja jää näin ollen lain mukaisen vähennysoikeuden ulkopuolelle. Tästä johtuen ilman erityissääntelyä kunnille olisi edullisempaa tuottaa verottomassa toiminnassaan käyttämänsä palvelut itse kuin hankkia ne verovelvolliselta elinkeinonharjoittajalta. Tällaisen kilpailuvääristymän estämiseksi otettiin arvonlisäverotukseen siirtymisen yhteydessä käyttöön kuntien hankintoihin sisältyvä arvonlisäveron palautusmenettely, jossa kunta saa valtiolta hyvityksen verottoman toimintansa hankintoihin sisältyvästä verosta. Euroopan yhteisön kuudennen arvonlisäverodirektiivin 77/388/ETY nojalla kunnan virallistoimiin sisältyvän arvonlisäveron on kuitenkin tarkoitettu jäävän kuntien lopulliseksi kustannukseksi. Tästä johtuen palautusjärjestelmän perusteella kunnille palautettu määrä säädettiin perittäväksi takaisin niiden asukasluvun mukaan määräytyvänä osuutena (L arvonlisäveron palautusten takaisinperinnästä kunnilta 79/1994). Takaisinperintäjärjestelmän on kuitenkin katsottu arvonlisäveron palautusten ja takaisinperinnän kuntakohtaisen kohtaanto-ongelman vuoksi vääristävän kuntien välisiä taloudellisia suhteita. Myöskään edestakaisen rahaliikenteen valtion ja kuntien välillä ei ole katsottu edesauttavan hallinnollista tehokkuutta. Näillä perusteilla erillisestä takaisinperintäjärjestelmästä ja edestakaisesta rahaliikenteestä on luovuttu vuoden 2002 alusta lukien. Lähtökohtana uudistuksessa on ollut valtion ja kuntien rahoituksen välinen kustannustenjaon muuttumattomuus. Takaisinperinnästä luopumisesta aiheutuva valtion vuotuisien tulojen menetys huomioidaan muissa valtion ja kuntien välisissä rahavirroissa, niin että kuntien yhteisöveron jako-osuutta pienennetään ja kuntien valtion-osuuksia lasketaan poistamalla valtionosuuksien kustannuspohjista arvonlisävero. Tosiasiassa kunnat näin ollen edelleen hyvittävät AVL 130 :n nojalla saamansa arvonlisäveropalautukset valtiolle. Rakennerahastoista osarahoitettavien kuntien hankkeiden osalta käsitys arvonlisäveron hyväksyttävyydestä tukikelpoisena kustannuksena vaihteli eri Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2002 5

6 rahoittajien välillä aina vuoteen 1998, jolloin Korkein hallinto-oikeus antoi ratkaisunsa KHO 1998 T 825. Ratkaisussaan Korkein hallinto-oikeus katsoi, että avustettavaan hankkeeseen kohdistuva osuus arvonlisäveron palautuksesta, jonka kunta suorittaa takaisin valtiolle, voidaan hyväksyä valtion talousarvion kautta kulkevista rakennerahastovaroista tukeen oikeuttavaksi lopulliseksi kustannukseksi. Samaa periaatetta on katsottu voitavan noudattaa myös komissiosta suoraan esimerkiksi maakunnan liittojen kautta kulkevien varojen osalta. Komissio ei ole suorittamissaan tarkastuksissa asettanut järjestelmää kyseenalaiseksi. Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että takaisinperintäjärjestelmästä luopumista koskeva muutos on lähtökohtaisesti menettelyllinen. Muutoksen tosiasiallisia aineellisia vaikutuksia ovat lähinnä vain kuntien valtiolta saamien palautusten ja niiden takaisinhyvittämistä koskeva entistä parempi kuntakohtainen vastaavuus. Sisäasiainministeriö katsoo lausunnossaan, että kuntien hankkeissa noudatetaan edelleen Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa omaksuttua näkemystä siitä, että kunnan viranomaistoiminnassaan hankinnoista maksama arvonlisävero jää tosiasiallisestikin kunnan lopulliseksi kustannukseksi ja on siis komission asetuksen (EY) N:o 1685/2000, tukikelpoisuussäännön 7 mukainen Euroopan yhteisön rakennerahastoista osarahoitettavien hankkeiden tukikelpoinen meno. Arvonlisäveron laskennallinen palautus tukihenkilöpalkkioista ja kuurojen tulkkauspalveluista Kunnilla, kuntayhtymillä ja Ahvenanmaan maakunnalla on alkaen oikeus saada 5 %:n suuruinen laskennallinen palautus arvonlisäverolaissa tarkoitetuista verottomista terveyden- ja sairaanhoitoon sekä sosiaalihuoltoon liittyvistä hankinnoista sekä tällaisen toiminnan harjoittajalle myönnetystä avustuksesta. Laskennallisesta palautuksesta on tietopankissa julkaistu kaksi tiedotetta ja Aiheesta on kirjoitettu myös Kuntatalous-tiedotteissa 1 ja 2/2002. Verohallinnolta on saatu lisää kannanottoja kahteen yksittäiseen tapaukseen palautukseen oikeuttavista hankinnoista ja avustuksista. Verohallituksen antaman ohjeen (Nro 41/40/2002) mukaan omaishoitajan tuki ja perhehoitajan palkkio oikeuttavat laskennalliseen palautukseen, koska maksamisen perusteena on kunnan ja hoitajan välillä tehty sopimus. Näiden palkkioiden osalta laskennallinen palautus lasketaan bruttokorvauksesta (nettokorvaus + ennakonpidätys). Palautusta ei saada sivukuluista, esim. vakuutusyhtiölle suoritettavista maksuista, koska niitä ei suoriteta palveluntuottajalle eikä niihin liity piilevää arvonlisäveroa. Laskennallisen palautuksen saamisen edellytyksenä ei ole, että maksun saaja olisi merkitty ennakkoperintärekisteriin. Tukihenkilöille maksetut palkkiot rinnastetaan omaishoitajan tukeen ja perhehoitajan palkkioon. Laskennallisen palautuksen saamisen edellytyksenä tukihenkilöpalkkioista on, että palkkion maksaminen perustuu kunnan ja tukihenkilön välillä tehtyyn sopimukseen. Lisäksi edellytetään, että tukihenkilönä toimiminen ei perustu kunnan ja tukihenkilön väliseen työsuhteeseen, sillä palautus ei koske työsuhteen perusteella maksettuja korvauksia. 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2002

7 Kunnan vammaiselle henkilölle vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987) 9 :n nojalla myöntämät taloudelliset tukitoimet eivät oikeuta palautukseen. Palautusoikeus sen sijaan on kunnan yksityiseltä palveluntuottajalta vammaiselle ostamista verottomista terveyden- ja sairaanhoitopalveluista sekä sosiaalihuoltopalveluista. Kunnan kuuroille vammaispalvelulain 8 :n nojalla yksityiseltä palveluntuottajalta hankkimat tulkkauspalvelut oikeuttavat laskennalliseen palautukseen edellyttäen, että palveluja ei hankita kuntaan työsuhteessa olevalta tulkilta. Uutta oikeuskäytäntöä arvonlisäverotuksessa KHO /18 Arvonlisävero Verovelvollisuus Koulutuspalvelujen myynti Näyttötutkinto - Hierojan koulutus Yhtiön ylläpitämässä yksityisessä oppilaitoksessa annettiin koulutetun hierojan ammattiin valmistavaa koulutusta. Oppilaitos ei ollut vuosina voimassa olleessa ammatillisista oppilaitoksista annetussa laissa (487/1987) tarkoitettu oppilaitos eikä koulutusta ollut järjestetty tuon lain tai muidenkaan koulutuksen järjestämistä koskevien lakien nojalla. Oppilaitoksen toimintaa ei myöskään ollut avustettu tuolloin voimassa olleen opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/1992) tai muun lain nojalla. Se seikka, että koulutettu hieroja on nimikesuojattu ammattihenkilö, josta säädetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) ja asetuksessa (564/1994), ja että koulutetun hierojan tutkinto oli tuolloin voimassa olleessa ammattitutkintolaissa (306/1994) tarkoitettu ammattitutkinto, ei merkinnyt, että yhtiön ylläpitämässä oppilaitoksessa annettu koulutus olisi ollut lain nojalla järjestettyä. Yhtiön ylläpitämän oppilaitoksen antaman koulutuksen verokohtelun suhteen ei myöskään ollut merkitystä sillä, että koulutetun hierojan ammattiin valmistavaa arvonlisäverotonta koulutusta voitiin antaa oppilaitoksissa, joissa koulutus oli järjestetty lain nojalla. Tämän vuoksi yhtiön oli suoritettava arvonlisäveroa antamastaan koulutuksesta. Maksuunpanot kohdekuukausilta 8/1995-8/1998. Arvonlisäverolaki 39 1 mom. ja 40 Oikeustapauksen arviointia: Arvonlisäverotonta on koulutus, jota järjestetään yhteiskunnan hyväksymien koulutustavoitteiden toteuttamiseksi. Arvonlisäverolain 39 ja 40 :n mukaisesti verotonta on yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, taiteen perusopetus sekä korkeakouluopetus silloin, kun koulutuksen tai opetuksen taustalla on lainsäädäntö. Koulutus on verotonta, jos se on järjestetty lain nojalla tai sitä avustetaan lain nojalla valtion varoin. Verottomuus siis edellyttää, että nimenomaan koulutuksen tavoitteet, järjestäminen jne. on säädetty laissa. Valtion antama avustus puolestaan edellyttää lakiin perustuvaa avustamista. Harkinnanvarainen valtionapu ei ole tällaista. Pääsäännön mukaan koulutuksen verokohtelu määräytyy oppilaitoksittain eikä koulutuksen laadulla ole silloin olennaista merkitystä. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2002 7

8 Selostettavassa ratkaisussa pyrittiin selventämään, mitä tarkoitetaan lain nojalla annettavalla koulutuksella. Valtion avustuksella ei tässä tapauksessa ollut osuutta. Koulutettu hieroja on nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö ja tästä seikasta säädetään laissa. Se on myös ammattitutkinto, ns. näyttötutkinto, jonka suorittamisesta säädetään laissa. Tämä lainsäädäntö ei kuitenkaan koske koulutetun hierojan ammattiin annettavaa koulutusta sillä tavoin, että kysymys olisi lain nojalla järjestettävästä tai annettavasta koulutuksesta. Päätöksessä tuotiin lisäksi esille se, että koulutetun hierojan ammattiin annettavaa koulutusta voidaan kyllä antaa myös verotta, jos kysymys on sellaisesta ammatillisesta oppilaitoksesta, jossa annettava koulutus on yleensäkin verotonta. Tällä lisäyksellä pyrittiin tuomaan esiin verokohtelun oppilaitoskohtaisuus ja se, että koulutuksen sisältö ei sinänsä vaikuta verokohteluun. Koulutus on ongelmallinen myös eräissä muissa tilanteissa kuin asetelmassa veroton/verollinen koulutus. Verolliseen koulutukseen sovelletaan yleistä 22 %:n verokantaa. Usein koulutus liittyy kuitenkin esim. liikuntapalveluihin, joiden verokanta on 8 %. Liikuntakoulutuksen verokohtelu määräytyy kokonaisuutena ja verokanta määräytyy sen mukaan, onko palvelussa kysymys pääasiallisesti tai olennaisemmalta osin liikunnasta vai koulutuksesta. Asia ratkeaa tosiseikkojen arvioinnin perusteella. KHO /372 Arvonlisävero Verollinen myynti Palvelun oma käyttö Kiinteistöhallintapalvelut - Kiinteistön talous- ja hallintopalvelut Yhtiön ei ollut suoritettava verottomaan asuntojen vuokraustoimintaan kohdistuvista talous- ja hallintopalveluista kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön veroa, koska nämä palvelut eivät kohdistuneet itse kiinteistöön ja sen käyttöön kiinteistönä vaan kiinteistössä harjoitettuun toimintaan. Palautushakemukset vuosilta Arvonlisäverolaki 32 Oikeustapauksen arviointia: Kiinteistön talous- ja hallintopalvelut ovat arvonlisäverolain 32.3 :n 2 kohdan mukaan niitä kiinteistön omistajan tai haltijan itse suorittamia palveluja, joista suoritetaan ns. kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön veroa, jos kiinteistöä käytetään vähennykseen oikeuttamattomaan tarkoitukseen. Tämä erityinen ja useimmissa EU:n jäsenvaltioissa tuntematon oman käytön verotuksen muoto koskee kuitenkin vain itse kiinteistöön ja sen käyttöön kiinteistönä kohdistuvia palveluja. Kiinteistössä harjoitettavan verottoman tai verotuksen ulkopuolelle jäävän toiminnan verokohtelu määräytyy arvonlisäverolain yleisten sääntöjen mukaan myös palvelujen oman käytön verotuksen sääntöjen osalta, jolloin veroa ei yleensä tule suoritettavaksi lainkaan. Tässä tapauksessa kiinteistössä harjoitettu toiminta oli verotonta asuntojen vuokrausta ja kysymyksessä olevat talous- ja hallintopalvelut vuokralaisiin kohdistuvia. Yhtiö oli jakanut talous- ja hallintopalvelut toisaalta kiinteis- 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2002

9 töön ja toisaalta vuokralaisiin kohdistuviksi. Kiinteistöön kohdistuvista palveluista oli suoritettu kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön vero eikä jaon oikeellisuus ollut riidan kohteena. Erityisesti isännöitsijän tehtävien osalta jakaminen voi käytännössä olla vaikeaa esim. nyt kysymyksessä olevan kaltaisissa kunnallisissa vuokrataloyhtiöissä. Lisätiedot: Juha Mynttinen, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , ALV-opas kunnille ja kuntayhtymille Kunnissa ja kuntayhtymissä on esiintynyt ongelmatilanteita arvonlisäverolain soveltamisessa. Arvonlisäverolaista ei löydy aina suoraan toimintaohjetta kuhunkin yksittäiseen tilanteeseen. Kuluvan vuoden syksyllä ilmestyy Kuntaliiton julkaisuna ALV-opas kunnille ja kuntayhtymille. Oppaan kirjoittaa oik.kand. Mirjami Pipatti. Julkaisu käännetään myös ruotsiksi. Alv-opas on tarkoitettu käytännönläheiseksi apuvälineeksi esimerkiksi henkilölle, joka tekee työssään päätöksiä kunnan hankinnoista tai käsittelee myynti- tai ostolaskuja. Opas on laadittu käytännön työtehtävien pohjalta. Siinä kuvataan kuntien ja kuntayhtymien arvonlisäverojärjestelmää. Teoksessa käsitellään tulojen veronalaisuutta ja menojen vähennyskelpoisuutta yksityiskohtaisella tasolla. Lisäksi oppaassa käydään läpi kuntien palvelutuotantoa ja tehtäviä toimintayksiköittäin ottamalla kantaa esimerkiksi rakennushankkeiden, kiinteistöjärjestelyjen ja liiketoimintojen yhtiöittämisen erityiskysymyksiin. Alv-oppaan tilaustiedot ovat liitteenä 1. Lisätiedot: Sisko Myöhänen, p. (09) , Juha Mynttinen, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Oikeuskäytäntöä muusta verotuksesta Varainsiirtovero KHO /1289 Varainsiirtovero - Kiinteistön luovutus - Veron laskentaperuste - Vastike - Kunnallistekniset työt - Maankäyttösopimus Määräalan myyjän ja kaupungin välillä solmitun maankäyttösopimuksen mukaan kaupunki rakentaa kustannuksellaan määräämänään aikana alueen yleisen kunnallistekniikan (kadut, viemärit, vesijohdot), yleiset sähkö- ja puhelinjohdot sekä katuvalaistuksen. Näiden rakentamisesta kaupunki saa kiinteistönomistajalta vastineeksi maankäyttösopimuksessa tarkoitetun sopimuskorvauksen, joka erääntyy sen vuoden lopussa, jolloin kiinteistöstä muodostettavalle tontille on merkitty ensimmäinen uudisrakennuspaikka, kuitenkin viimeistään 9 vuoden kuluttua maankäyttösopimuksen Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2002 9

10 allekirjoittamisesta. X, joka oli ostanut määräalan , oli ottanut vastatakseen myös määräalaa koskevasta sopimuskorvauksesta. X:n mukaan sopimuskorvaus koskee vain kaupungin omistukseen jääviä laitteita. Kysymys ei ole X:n omistukseen tulevista laitteista eikä tonttikohtaisista korvauksista, joista kaupunki perii maankäyttösopimuksen mukaan tontin omistajilta normaalit taksojen mukaiset kunnallisteknisten verkostojen liittymis- ja käyttömaksut. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei maankäyttösopimuksen mukaisen yleisestä kunnallistekniikasta suoritettavan sopimuskorvauksen voida katsoa olevan osa määräalan kauppahintaa eikä siirtyneen kiinteistön arvoon kaupantekohetkellä. Varainsiirtoverolaki 4 1 mom. ja 6 1 mom. Lisätiedot: Tarja Tarkiainen, p. (09) , Juha Mynttinen, p. (09) , Kuntakohtaiset maksuunpanotilastot ja verotulojen ennustekehikot Verovuoden 2000 verotuksen maksuunpanotietoja koskevat tilastot ovat saatavilla. Kunnittaiset tiedot saa joko paperitulosteena tai disketillä. Paperitulosteet toimitetaan suoraan Verohallituksesta. Disketit toimitetaan Kuntaliitosta. Maksuunpanotilastot ovat valtiovarainministeriön maksuperustelain nojalla verohallinnon maksullisista suoritteista antaman päätöksen perusteella maksullisia. Paperitulosteena maksuunpanotilastot maksavat 45 euroa + arvonlisävero/kunta. Lisäksi peritään lähetyskulut. Disketin, joka sisältää paitsi kuntakohtaisen maksuunpanotilaston taulukot myös verotulojen ennustekehikon, hinta on 100 euroa + arvonlisävero/kunta. Kuntakohtaiseen kehikon osaan on tulostettu kunnan maksuunpanotiedot verovuosilta Tiedot on tallennettu Excel-tiedostona 3,5" HDdisketille. Diskettejä voi tilata Kuntaliitosta faksilla (09) tai sähköpostilla osoitteella: Tilauslomake on liitteenä 2 (xlstiedosto). Paperitulosteena maksuunpanotilastot voi tilata Verohallituksesta Kim Ammondtilta, p. (09) Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2002

11 Valtionosuudet v Yleistä Vuoden 2003 valtionosuuksia koskevat alustavat tiedot on kerrottu Kuntatalous-tiedotteessa 2/2002. Mitään merkittävää uutta tietoa ei ole, koska valtion vuoden 2002 talousarvioehdotuksista uutta tietoa saadaan vasta jälkeen, jolloin valtiovarainministeriön ja muiden ministeriöiden ehdotukset tulevat julkisiksi. Valtion vuoden 2003 talousarvioesitys annetaan Valtionosuuksien indeksitarkistus on vähintään puolet täydestä määrästä. Tämän hetken tietojen mukaan täysi indeksitarkistus olisi 2,8 prosenttia ja puolikas 1,4 prosenttia (aiemmin 3,2 prosenttia/1,6 prosenttia). Kuntaliitto vaatii täyttä indeksikorotusta. Indeksikorotuksen lopullinen määrä, valtionosuuksien tehtävämuutokset ja niiden valtionosuusvaikutukset selviävät, kun ministeriöt ovat julkistaneet esityksensä ja valtion talousarvioesitys on annettu. Yleinen valtionosuus ja verotulojen tasaus Yleisen valtionosuuden ja verotulotasauksen ennakolliset arviot löytyvät Kuntaliiton Internet-sivuilta osoitteesta: kohdassa palvelut/kuntatalous/valtionosuudet/vuoden 2003 valtionosuudet. Yleisen valtionosuuden määrä v on 27,65 euroa/asukas, kun indeksitarkistuksena käytetään puolitettua 1,6 prosenttia. Euromäärä ja kuntakohtaiset tiedot muuttuvat, jos indeksitarkistus muuttuu. Kuntaliiton kotisivulla olevia laskelmia ei ole muutettu. Verotulotasauksen ennakollisessa arviossa tasausrajana oli 2 367, 09 euroa/asukas. Laskelmassa käytetty yhteisöveron määrä oli miljoonaa euroa. Maksettavaa yhteisöveron määrää on tarkistettu alaspäin miljoonaan euroon, mikä tarkoittaisi, että tasausraja olisi 2 355,90 euroa/asukas. Laskennallisen kunnallisveron ja laskennallisen kiinteistöveron arvioita ei ole muutettu. Tarkistuksen mukaiset kuntakohtaiset laskelmat ovat katsottavissa sisäasiainministeriön Internet-sivulta osoitteesta: kohdasta kunta-asiat/tietopalvelu/tilastot. Kuntaliiton kotisivulla olevaa laskelmaa ei ole tässä vaiheessa korjattu. Verotulotasausta koskevat laskelmat tulevat vielä muuttumaan, koska verotus valmistuu vasta vuoden loppuun mennessä. On mahdollista, että maksettavan yhteisöveron määrä vielä alenee. Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) , Jouko Heikkilä, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

12 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet Kuntakohtaiset ennakolliset laskelmat sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista on esitetty Kuntaliiton Internet-sivuilla osoitteessa kohdassa palvelut/kuntatalous/valtionosuudet/ vuoden 2003 valtionosuudet. Laskelmia ei ole tässä vaiheessa muutettu. Laskelmat perustuvat 1,6 prosentin puolitetulle indeksitarkistukselle. On ennakoitavissa, että valtionosuusprosentti nousee parilla prosenttiyksiköllä, mikäli mm. kansallista terveydenhuoltoprojektia koskevat esitykset etenevät (korotusarvioon sisältyy eduskuntaryhmien sopima 104 miljoonan euron lisäys kuntien valtionosuuksiin). Vuoden 2002 valtionosuusprosentiksi vahvistunee 25,36 prosenttia ja kunnan asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi 1 557,30 euroa (Sailas-paketista johtuva tarkistus ja osaamiskeskusten rahoituksen poistaminen asukaskohtaisesta osuudesta). Asiaa on tarkemmin selostettu kuntatalous-tiedotteessa nro 2/2002. Vuoden 2002 ensimmäiseen lisäbudjettiesitykseen on otettu 25 miljoonaa euroa pitkien hoitojonojen purkamiseksi liittyen kansalliseen terveydenhuoltoprojektiin. Varat on tarkoitus ohjata valtionavustuksena suoraan sairaanhoitopiireille pääasiassa väestön mukaisessa suhteessa. Tarkemmin perusteista määrätään kesällä annettavassa valtioneuvoston asetuksessa. Kunnilta edellytetään vastaavan suuruista panostusta. Alustavan tiedon mukaan sairaanhoitopiirit saisivat rahoituksesta osan jo lokakuussa tänä vuonna. Tällä rahoituksella tuotettujen palvelujen kuntalaskutuksesta sairaanhoitopiirin tulee sopia jäsenkuntien kanssa siten, että näin tuotetuista palveluista jäsenkunnilta peritään 50 % normaalista kuntalaskutuksesta. Sairaanhoitopiirin on laadittava rahoituksen saamiseksi käyttösuunnitelma sosiaali- ja terveysministeriölle. Sairaanhoitopiirin on tehtävä raportti myönnetyn avustuksen käytöstä. Tarkemmat ohjeet annetaan myöhemmin. Katso myös Kuntaliiton yleiskirjettä 11/80/2002. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista ei ole kuntakohtaisia laskelmia. Kuntatalous-tiedotteessa 2/2002 ennakoitiin kuntien asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi 563,24 euroa/asukas. Tällöin oli kuluvan vuoden rahoitusosuutta korotettu vain puolitetulla indeksitarkistuksella 1,6 prosenttia. Yksikköhinnat ja kuntien asukaskohtainen rahoitusosuus nousevat todennäköisesti indeksitarkistusta enemmän. Suurimmat muutokset laskennallisiin kustannuksiin ja rahoitusosuuteen aiheutuvat suoritemäärien muutoksista. Tiedot täsmentyvät vasta myöhemmin syksyllä kun oppilasmäärät on laskettu ja yksikköhinnat vahvistettu. 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2002

13 Oppilas- ja opiskelijamäärät olisi arvioitava varainhoitovuodelle mahdollisimman oikein. Mikäli ei halua pitäytyä pelkästään puolikkaan indeksitarkistuksen mukaisessa korotuksessa, kunta- ja ylläpitäjäkohtaisia yksikköhintoja voisi korottaa arviolta keskimäärin 5 prosenttia ja kuntien rahoitusosuutta 7 prosenttia, mikä lienee lähempänä todellisuutta. Nämä korotusarviot ovat Kuntaliiton ennakkoarvioita ja ne voivat muuttua puoleen tai toiseen. Keskimääräiset yksikköhinnat vahvistetaan syyskuun loppuun mennessä. Kunta- ja ylläpitäjäkohtaiset yksikköhinnat päätetään marraskuun loppuun mennessä. Opetus- ja kulttuuritoimen ennakollinen asukaskohtainen rahoitusosuus saadaan joulukuun alussa ja kuntakohtaiset valtionosuudet joulukuun lopussa. Kuntakohtaiset valtionosuusarviot on tässä vaiheessa tehtävä itse melko niukkojen ja epämääräisten tietojen varassa. Asiaa on selostettu myös Kuntatalous-tiedotteessa 2/2002. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Päivi Rajala, p. (09) , Perustamiskustannusten valtionosuusjärjestelmän uudistamisen tilanne Perustamiskustannusten valtionosuusjärjestelmän säilyttämisestä tai lakkauttamisesta on viime aikoina käyty keskustelua. Selvitysmies Pekkarinen käsitteli myös perustamishankkeiden valtionosuusjärjestelmää. Sosiaali- ja terveydenhuolto Sosiaali- ja terveydenhuollon perustamiskustannusten valtionosuudesta säädettiin voimaan tulleessa sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 27 :n muutoksessa (1279/1999). Valtionosuusprosentti pudotettiin 25:een prosenttiin. Muutoksen oli tarkoitus tulla voimaan siirtymäajan jälkeen vuoteen 2004 mennessä kaikkien hankkeiden osalta. Ns. pienten hankkeiden (2-25 mmk) valtionosuusjärjestelmä turvattiin kuitenkin siirtymäajaksi vuoteen 2004 saakka (valtionosuus %). Lain muutoksen perimmäisenä tarkoituksena oli siirtymäkauden jälkeen suunnata voimavaroja perustamishankkeiden asemasta kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kehittämistä ja tehostamista sekä toimintatapojen uudistamista tukevien hankkeiden toteuttamiseen (ks. myös Kunnallistalous-tiedote 8/1999 ja 3/2000). Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän jatkokehittämistä varten tehtyyn lain muutokseen perustuen asetettiin työryhmä, jonka määräaikaa jatkettiin Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

14 pari kertaa mm. selvitysmies Pekkarisen ehdotusten liittämiseksi mahdollisesti osaksi työryhmän työtä. Työryhmän työ lainmuutosesitysten osalta jatkui vuoden 2001 lopulle ja järjestelmää koskevien ohjeiden takia vuoden 2002 helmikuun loppuun. Työryhmän piti käydä läpi voimaan tullut järjestelmä ja ottaa huomioon silloin mm. eduskunnassa käyty keskustelu perustamiskustannusten valtionosuusjärjestelmästä mm. siltä kannalta, onko perustamiskustannusten järjestelmää kuitenkaan syytä kokonaan lopettaa. Työryhmän tavoitteena oli valmistella toisen vaiheen eli vuoden 2004 jälkeen tulevaa järjestelmää koskevat lainmuutokset ja ohjeistukset ottaen huomioon eduskunnassa käyty keskustelu. Lain muutokset tuli laatia hallituksen esityksen muotoon. Perustamiskustannusten valtionosuusjärjestelmän muuttamista koskeva hallituksen esitys on annettu (HE 39/2002 laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta). Hallituksen esitys on tätä kirjoitettaessa eduskunnan valiokuntakäsittelyssä. Hallituksen esityksen mukaan järjestelmän sisältö on pääpiirteittäin seuraava: Kehittämishankkeet: - Luodaan kehittämishankkeiden järjestelmä, jossa voidaan myöntää enintään 50 prosentin valtionavustus. - Kehittämishankkeita ovat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi tarpeelliset toiminnan kehittämistä ja tehostamista sekä toimintatapojen uudistamista tukevat hankkeet, jotka ovat yleensä yhtä kuntaa laajempia. Hankkeilla tulisi saada aikaan todellinen ja pysyvä muutos esim. henkilöstön osaamisessa, palvelujen järjestämistavoissa, toimintatavoissa ja käytännöissä, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tai terveydenhuollon ja sosiaalihuollon työnjaossa jne. - Nykyisestä perustamishankkeiden 24,23 miljoonan euron rahoituksesta merkittävä osa siirretään kehittämishankkeiden rahoitukseen, aluksi 8 miljoonaa euroa. - Lääninhallitukset toimivat valtionapuviranomaisena ja myöntävät valtion-avun sekä hallinnoivat järjestelmää. Perustamishankkeet: - Nykyinen vielä siirtymäkauden voimassa oleva perustamishankkeiden valtionosuusjärjestelmä muutetaan harkinnanvaraiseksi perustamishankkeiden valtionavustusjärjestelmäksi. - Valtionavustusta myönnetään vain taloudellisesti heikossa asemassa oleville kunnille samaan tapaan kuin myönnetään nykyinen harkinnanvarainen rahoitusavustus. - Perustamishanke määritellään nykyiseen tapaan. Perustamishankkeena ei kuitenkaan pääsääntöisesti pidetä home- tai kosteusvaurion korjaamista tai kunnossapitoa, vaikka tämä muutoin käsittäisi rakentamista tai peruskorjaamista. 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2002

15 - Pienten ja suurten hankkeiden käsitteet poistuvat. On vain hankkeita, joiden kustannukset ovat voimavara-asetuksessa määriteltyjen kustannusten rajoissa (työryhmä ehdotti rajoiksi 0,3 ja 3 miljoonaa euroa). - Perustamishankkeiden valtionavustus on 25 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. - Omaisuus voidaan myydä ilman valtionosuuden tai avustuksen palautusuhkaa, jos valtionosuuden tai avustuksen saamisesta on kulunut yli 15 vuotta (nykyisin 30 vuotta). - Perustamishankkeiden tukemiseen tarkoitetut määrärahat vähenevät merkittävästi. - Järjestelmä tulisi ehdotuksen mukaan voimaan Opetustoimi Opetustoimen perustamiskustannusten valtionosuusjärjestelmän osalta keskustelua on käyty koko järjestelmän lakkauttamisesta ja varojen siirtämisestä yksikköhintoihin. Eräänä vaihtoehtona on ollut säilyttää perusopetuksen ja/tai kirjaston perustamiskustannusten järjestelmä ja muilta osin siirtää perustamiskustannusten valtionosuuksiin tarkoitetut varat yksikköhintoihin. Opetustoimessa järjestelmän lakkauttamisen etuja ja haittoja pohtinut työryhmä jätti mietintönsä mennessä tekemättä ehdotuksia. Opetusministeriö asetti marraskuussa 1999 uuden työryhmän, jonka valtion vuoden 2000 talousarvioon otetun kannanoton mukaan tuli selvittää perustamiskustannusten valtionosuusjärjestelmän lopettaminen vuoden 2000 helmikuun loppuun mennessä. Työryhmä jätti selvityksensä määräaikaan mennessä tekemättä ehdotuksia todeten, että järjestelmän uudistus edellyttää vielä jatkoselvityksiä. Työryhmä ehdottikin tässä vaiheessa vain, että sen toimikautta jatkettaisiin vuoden 2000 loppuun saakka. Sittemmin työryhmän toimikautta jatkettiin vuoden 2000 loppuun saakka, jotta selvitysmies Pekkarisen mahdolliset esitykset voitaisiin ottaa huomioon. Työryhmä otti lähtökohdaksi välimietinnön ja ehdotti, että perusopetuksen ja kirjaston perustamishankkeiden valtionosuusjärjestelmä säilytettäisiin. Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä ammattikorkeakoulussa voitaisiin siirtyä järjestelmään, jossa investointien valtionosuus siirrettäisiin osaksi käyttökustannusten yksikköhintajärjestelmää. Perusopetuksen ja kirjaston valtionosuusprosentti olisi 5-50 prosenttia riippuen kunnan taloudellisesta asemasta. Lukion yksikköhinnan korotus olisi työryhmän mukaan 3 prosentin, ammatillisen koulutuksen 7,5 prosentin ja ammattikorkeakoulun 9 prosentin luokkaa. Opetustoimen osalta muutosesityksiä lainsäädäntöön ei ole toistaiseksi tehty. Ammattikorkeakoulun osalta asian käsittelyä on jatkettu vuonna 2002 ammattikorkeakoulujen rahoitustyöryhmässä. Yhteenveto Mikäli edellä olevat esitykset toteutuvat, eriytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen perustamiskustannusten valtionosuusjärjestelmät toisistaan. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

16 Mikäli hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon osalta toteutuu, rakentamishankkeiden tuki vähenee merkittävästi. Mahdollisuus saada valtionavustusta säilyy kunnilla, joilla ei ole taloudellisia edellytyksiä toteuttaa rakentamishanketta omin varoin. Valtion tuen taso vähenee kuitenkin puolella. Jos hallituksen esitys syystä tai toisesta ei toteudu, se johtaa koko perustamishankkeiden valtionosuusjärjestelmän loppumiseen lukien. Hallituksen esityksen toteutuessa säilyy mahdollisuus harkinnanvaraiseen valtionavustukseen. Kuntaliitto on katsonut, että perustamishankkeiden tukijärjestelmä erillisenä tulisi säilyttää. Valtion tuen tason pitäisi olla vähintään nykyinen eli 50 prosenttia. Perustamiskustannusten tukijärjestelmän toimivuus edellyttäisi noin 200 miljoonan euron vuotuista määrärahaa. Valtion talousarvion määräraha sosiaali- ja terveydenhuoltoon on tänä vuonna 26,6 miljoonaa euroa ja opetustoimeen 67,55 miljoonaa euroa. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p.(09) , Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset Vuoden 2002 harkinnanvaraista avustusta on haettava viimeistään mennessä. Käsittelyn nopeuttamiseksi sisäasianministeriö on pyytänyt entiseen tapaan hakemuksia jo kesäkuun loppuun mennessä. Kopio hakemuksesta pyydetään toimittamaan myös Kuntaliittoon, joka antaa myöntämisestä oman lausuntonsa. Kuntien valtionosuuslain 13 :n mukaan avustusta voidaan myöntää kunnalle, joka ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Tuen tarpeeseen vaikuttavina seikkoina otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Sisäasianministeriö voi asettaa avustuksen myöntämiselle ja käytölle kunnan talouden tervehdyttämistä koskevia ehtoja. Avustukseen on käytettävissä tänä vuonna 54,157 miljoonaa euroa. Sisäasiainministeriö on lähettänyt avustuksen hakemista koskevan kirjeen SM /Ha-43. Hakemuksessa tulee ilmetä ne perusteet, joihin kunta haluaa vedota sekä liitteinä tilinpäätös ilman tase-erittelyä ja kaksi liitelomaketta täytettynä (kirje liitelomakkeineen SM:n sivulta: kohdasta Kunta-asiat. Lomakkeet voi täyttää myös sähköisessä muodossa. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Sisäasiainministeriössä lisätietoja antavat: Rainer Alanen, p. (09) Markku Nissinen, p. (09) Ville Salonen, p. (09) Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2002

17 VEL-eläkemaksu v Valtion eläkerahastosta annetulla lailla (1372/1989, muut. 663/1998) säädettiin vuoden 2001 loppuun saakka työnantajan eläkemaksusta peruskoulun ja lukion palveluksessa olevien osalta. Lain mukaan eläkemaksu v oli 16 %. Vuoden 2002 alusta kuntien ja yksityisten oppilaitosten eläkemaksu määräytyi samoin perustein kuin muilla VEL-työnantajilla. Em. lain 4 :n 1 momentin mukaan eläkemaksun perusteet määrää valtioneuvosto ja sen suuruudesta ja suorittamisesta päättää Valtiokonttori. Valtiokonttori on vahvistanut työnantajan ennakkoeläkemaksuprosentit vuodelle Työnantajan lopullinen eläkemaksuprosentti vuodelle 2003 vahvistetaan keväällä Valtion eläkejärjestelmän yleinen eläkemaksuprosentti vuonna 2003 Työnantajalla, jonka palveluksessa on korkeintaan 50 VEL-järjestelmään kuuluvaa työntekijää, kokonaismaksu on 23,5 prosenttia palkkasummasta. Työnantajan eläkemaksuprosentti saadaan vähentämällä kokonaismaksuprosentista työntekijäin eläkemaksuprosentti. Tässä vaiheessa työntekijän maksuprosenttiarviona vuodelle 2003 voidaan käyttää 4,5 prosenttia (vuonna 2002 maksu on ollut 4,4 %), jolloin työnantajan eläkemaksuksi jää 19 prosenttia. Työntekijän eläkemaksuprosentti vahvistetaan vuoden 2003 loppuun mennessä. Mikäli työntekijän maksu alenee 4,5 %:sta, niin vastaavasti työnantajan maksu nousee. Valtiokonttori on lähettänyt kunnille ja kuntayhtymille asiasta kirjeen viikolla 23. Tiedote yleisestä eläkemaksuprosentista löytyy myös Valtiokonttorin Internet-sivulta, osoitteesta (työnantajan ja palkansaajan eläkemaksu). Yleinen eläkemaksuprosentti koskee kuitenkin vain sellaisia työnantajia, joilla on korkeintaan 50 VEL-työntekijää. Työnantajakohtainen eläkemaksuprosentti Työnantajalle, jonka palveluksessa on yli 50 VEL-järjestelmään kuuluvaa työntekijää, vahvistetaan työnantajakohtainen eläkemaksuprosentti. Tämä määrätään työnantajan omien VEL-järjestelmään kuuluvien työntekijöiden ja eläkkeensaajien perusteella. Eläkemaksun suuruuteen vaikuttavat mm. henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne, henkilöstön eläkeikä ja työhistoria sekä uudet työkyvyttömyys- ja työttömyyseläketapaukset. Maksua nostavat yleistä eläkeikää alemmat, erityiset eläkeiät. Eläkeikä on perusopetuslain mukaisissa tehtävissä 60 vuotta. Tällä on näin ollen vaikutusta kuntatyönantajien eläkemaksuun. Kuntatyönantajan työnantajakohtainen ennakkoeläkemaksuprosentti vuonna 2003 vaihtelee kunnittain 22,6-28,7 prosentin välillä. Kun tästä vähenne- Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

18 tään työntekijän eläkemaksu (arvio 4,5), niin työnantajan maksu vaihtelee välillä 18,1-24,2 %. Työnantajakohtainen ennakkoeläkemaksuprosentti on ilmoitettu ao. kunnille Valtiokonttorin viikolla 23 lähettämällä kirjeellä. Keskimääräinen eläkemaksuprosentti Kuntien keskimääräinen kokonaismaksuprosentti (yleisen ja työnantajakohtaisen maksuprosentin keskiarvo) vuonna 2003 on 25. Kun tästä vähennetään työntekijän maksuprosenttiarvio, niin keski-määräiseksi työnantajan ennakkomaksuprosentiksi tulee 20,5. Edellä mainittua keskimääräistä eläkemaksuprosenttia käytetään mm. kokonaistaloudellisissa laskelmissa. Yksittäinen kunta käyttää kuitenkin esimerkiksi talousarvion laadinnan pohjana joko yleistä eläkemaksuprosenttia (korkeintaan 50 VEL-työntekijää) tai sille ilmoitettua työnantajakohtaista eläkemaksuprosenttia. Lisätiedot: Sisko Myöhänen, p. (09) , Jouko Heikkilä, p. (09) , Kuntajaoston ohjeet Kirjanpitolautakunnan lausunto liittymismaksujen merkitsemisestä maksajan tilinpäätökseen ja tilanne ei-palautuskelpoisten liittymismaksujen kirjaamisesta maksun saajan kirjanpidossa Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto pyysi kirjanpitolautakunnalta lausuntoa siitä, miten liittymismaksut on esitettävä maksajan tilinpäätöksessä, jotta se voi ohjeistaa kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen tilinpäätösten yhdistämisen yhdenmukaisella tavalla kuntakonsernin laatimaan konsernitaseeseen. Kuntajaosto esitti lausuntopyynnössään, että lausunnossa annettaisiin suositus sekä takaisinpalautettaville liittymismaksuille että maksuille, joihin ei liity palautusvelvollisuutta. Kirjanpitolautakunta on antanut asiasta lausunnon nro 1670/2001. Lausunnon kannanotossa kirjanpitolautakunta katsoo, että liittymismaksujen käsittelyssä niin maksajan kuin maksunsaajan tilinpäätöksessä tulee soveltaa yhdenmukaisia kriteerejä. Olennaisin kriteeri on maksun oikeudellinen luonne (velka/saatava tai lopulliseksi katsottava kertakorvaus), joka liittyy käytännössä liittymismaksun palautuskelpoisuuteen. Lautakunta on useammassa lausunnossaan käsitellyt liittymismaksuja maksunsaajan kannalta ja päätynyt niiden osalta tiettyihin rajanvetoihin. Antamansa lausunnon perustana lautakunta on pitänyt erityisesti aiemmassa lausunnossaan 1650/2001 esittämiään linjauksia. 18 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2002

19 Palautuskelpoiset liittymismaksut Kirjanpitolautakunnan lausunnon mukaan liittymismaksut, jotka ovat palautuskelpoisia, ovat maksajalle saamisia verkkoyhtiöltä. Maksaja kirjaa tällaiset saamiset pysyvien vastaavien sijoituksiin tase-erään "Muut saamiset". Kirjaaminen on peilikuva maksun saajan kirjanpitoon, sillä kuntajaoston taseesta antaman (1999) yleisohjeen sekä kirjanpitolautakunnan lausuntojen mukaan maksun saaja kirjaa palautuskelpoiset liittymismaksut taseeseen vieraaseen pääomaan erään "Muut velat", jonka nimikkeenä suositellaan käytettäväksi nimikettä "Liittymismaksut ja muut velat". Palautuskelpoiset liittymismaksut suositellaan esitettäväksi erän erillisenä alanimikkeenä tai erän jakautuminen liittymismaksuihin ja muihin velkoihin voidaan ilmoittaa myös liitetietona. Ei-palautuskelpoiset liittymismaksut Kun kyseessä on oma tontti, ei-palautuskelpoiset liittymismaksut on suositeltavaa kirjata pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden tase-erään "Maa- ja vesialueet". Kun kyseessä on vuokratontti, ei-palautuskelpoiset liittymismaksut on suositeltavaa kirjata pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden tase-erän "Maa- ja vesialueet" alaeräksi nimikkeellä "Kiinteistöjen vuokraoikeudet". Mikäli tase-erä sisältää ainoastaan aktivoituja liittymismaksuja, erälle on kuitenkin suositeltavaa antaa nimike "Kiinteistöjen liittymismaksut". Maa-alueisiin merkitsemistä kirjanpitolautakunta perustelee sillä, että liittymille on esimerkiksi luovutettavuuden osalta ominaista kiinteä kytkentä siihen kiinteistöön, johon liittymä on kytketty. Liittymismaksun suorittamisen voidaan katsoa tuottavan maksajalle jatkuvaa ja pysyväisluonteista etua verkkotoimituksen muodossa koko maa-alueen käyttöajan. Tulevien tulonodotusten vuoksi ei-palautuskelpoiset liittymismaksut on perusteltua aktivoida. Kirjanpitolautakunnan lausunnon mukaan aktivoiduista ei-palautuskelpoisista liittymismaksuista ei ole suositeltavaa tehdä KPL 5:11 :n mukaisia suunnitelmapoistoja vaan tarpeen vaatiessa ainoastaan KPL 5:13 :n mukaisia arvonalennuskirjauksia. Mikäli liittymällä on rajallinen pitoaika tai liittymän tuotot arvioidaan muuten rajallisiksi ja tästä johtuva arvonaleneminen on ennakoitavissa, aktivoitu liittymismaksu poistetaan kuitenkin suunnitelman mukaisesti vaikutusaikanaan. Määrältään olennaiset liittymismaksut tulee ilmoittaa taseessa tai taseen liitetiedoissa omana eränään. Tilinpäätöksen liitetietona esitetään käyttöomaisuuden ja muiden pitkävaikutteisten menojen arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät. Tilanne ei-palautettavien liittymismaksujen osalta maksun saajan kirjanpidossa Kirjanpitolautakunta on antanut lausunnon 1650/2001 sähköliittymismaksujen kirjaamisesta maksun saajan kirjanpidossa, jonka mukaan liittymismaksut, jotka ovat siirtokelpoisia, mutta eivät palautettavia, tulee kirjata tuloina tilinpäätöksessä tuotoiksi. Tähän kirjanpitolautakunnan lausuntoon pe- Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

20 rustuen keskusverolautakunta on tehnyt ratkaisun, jonka mukaan siirtokelpoiset, ei-palautettavat liittymismaksut ovat arvonlisäverollisia. Päätöksestä on valitettu KHO:een. Siirtokelpoisten, ei-palautettavien liittymismaksujen käsittely maksun saajan kirjanpidossa on kesken, sillä odotetaan lisäselvyyttä kysymykseen, onko mainittu liittymismaksu luonteeltaan pääomasijoitus vai tuotoksi kirjattava tulo. Lisäselvyyttä asiaan saataneen ratkaisusta, jonka KHO antaa liittymismaksun arvonlisäverollisuutta koskevasta valituksesta. Kuntajaosto katsoi liittymismaksuja koskevien ohjemuutosten käsittelyä siirtäessään, että ennen kuin merkittäviä muutoksia tase-eriin tehdään, on oltava riittävä varmuus ratkaisujen pysyvyydestä. Kuntajaoston kannanotto Kuntajaosto on päättänyt, että kirjanpitolautakunnan lausunnossa 1670/2001 annettuja ohjeita liittymismaksujen maksamisesta maksajan tilinpäätökseen noudatetaan sellaisenaan kuntien ja kuntayhtymien kirjanpidossa, kun ne merkitsevät maksamiaan liittymismaksuja tilinpäätökseen. Tarvittavat muutokset kuntajaoston yleisohjeisiin liittymismaksujen merkitsemisestä maksajan kirjanpidossa annetaan samanaikaisesti sen jälkeen, kun kuntajaosto on käsitellyt mahdolliset muutokset yleisohjeisiin siirtokelpoisten, ei-palautettavien liittymismaksujen merkitsemisestä maksun saajan kirjanpitoon. Tulevista muutoksista yleisohjeisiin tiedotetaan aikanaan erikseen. Kirjanpitolautakunnan (KILA) lausuntoihin on linkki mm. Kuntaliiton Internet-sivuilta osoitteesta asiakohdasta palvelut/kuntatalous/kirjanpito. Suoraan KILAn sivuille pääsee osoitteesta Lisätietoja: Anneli Heinonen, p. (09) , Oiva Myllyntaus, p. (09) , Korkolain muutos Laki korkolain muuttamisesta (340/2002) tulee voimaan Korkolain muutoksella luovutaan nykyisestä velan luottoaikaiseen korkoon sidotusta viivästyskorosta. Lakiin perustuva viivästyskorko on jatkossa sama kaikissa veloissa. Viivästyskoron taso tarkistetaan puolivuosittain. Nykyinen lainsäädäntö Viivästyskoron määrää koskevat säännökset uudistettiin vuonna 1995 (Laki korkolain muuttamisesta 284/1995). Tuolloin luovuttiin kiinteästä 16 %:n viivästyskorosta ja viivästyskorko sidottiin markkinakorkojen kehitykseen. 20 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2002

LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA

LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 65 31.3.2004 LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on päättänyt antaa oma-aloitteisen

Lisätiedot

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11 LAUSUNTO EU -TUKIEN ARVONLISÄVERON KIRJAAMISESTA Lausuntopyyntö Lausunnon perustelut Suomen Kuntaliitto on pyytänyt kirjanpitolautakunnan kuntajaostoa

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009 Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo Director Maritta Virtanen Mistä arvonlisäveroa suoritetaan? Liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta Tavaran ja palvelun myynnistä Ellei

Lisätiedot

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä Kokousaika 26.1.215 klo 17. Kokouspaikka Käsiteltävät asiat 224 225 226 227 228 Kunnanvirasto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Kiinteistöveron määrääminen

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN YLEISOHJE Valtionavustuksen hakijoille ja käyttäjille

OPETUSHALLITUKSEN YLEISOHJE Valtionavustuksen hakijoille ja käyttäjille OPETUSHALLITUKSEN YLEISOHJE Valtionavustuksen hakijoille ja käyttäjille 17.1.2012 2 Sisällysluettelo 1. Valtionavustuksen hakeminen.3 2. Valtionavustuksen asianmukaiseen käyttöön liittyviä ohjeita. 3 3.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 579/2015 Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

3.5.2005. Lausunto kainuun maakunnan hallintokokeilun maksuosuuksien ja lukion yksikköhintarahoituksen

3.5.2005. Lausunto kainuun maakunnan hallintokokeilun maksuosuuksien ja lukion yksikköhintarahoituksen Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 68 3.5.2005 Lausunto kainuun maakunnan hallintokokeilun maksuosuuksien ja lukion yksikköhintarahoituksen kirjaamisesta 1 Lausuntopyyntö Kainuun hallintokokeilusta

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

Verotukseen liittyviä näkökohtia. Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori

Verotukseen liittyviä näkökohtia. Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori Verotukseen liittyviä näkökohtia Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori Muutosesitys tuloverolakiin ja arvonlisäverolakiin Säädökset vastaavat

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä

Lisätiedot

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea.

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea. Muistio Jarkko Lahtinen 27.6.2013 OSA-AIKAINEN LASTENHOITO JA YKSITYISEN HOIDON TUKI Tämän tiedotteen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska on ilmennyt epätietoisuutta, voidaanko yksityisen hoidon

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Valtionavustusten käyttö ja käytön valvonta. Oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden seminaari 6.11.2014

Valtionavustusten käyttö ja käytön valvonta. Oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden seminaari 6.11.2014 Valtionavustusten käyttö ja käytön valvonta Oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden seminaari 6.11.2014 Opetushallituksen vastuut valtionapuviranomaisena Päätöksenteko Prosessivastuu Valvontavastuu Vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kunnallistalous -tiedote

Kunnallistalous -tiedote 3/2000 29.5.2000 Kunnallistalous -tiedote Verotus Valtionosuudet Esiopetus Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita Maksujen muuntaminen euroiksi Kunnallistalous-tiedotetta lähetetään yksi kappale

Lisätiedot

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan

Lisätiedot

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015 Maritta Virtanen Maritta Virtanen (Executive Director, EY) on työskennellyt arvonlisäveroasiantuntijana Ernst & Youngilla vuodesta 2004 alkaen. Tätä ennen hän toimi arvonlisävero- ja liikevaihtoveroasiantuntijana

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO 4/1996 KUNTAJAOSTO 15.11.96

KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO 4/1996 KUNTAJAOSTO 15.11.96 KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO 4/1996 KUNTAJAOSTO 15.11.96 LAUSUNTO KUNTAKOHTAISTEN SAIRAANSIJOJEN POISTAMISESTA JOHTUVIEN LAINAERIEN KÄSITTELYSTÄ KUNNISSA JA KUNTAYHTYMISSÄ 1.1.1997 ALKAEN Lausuntopyyntö

Lisätiedot

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö 7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ Lausuntopyyntö Kunta A, lausunnon hakijana, on pyytänyt lausuntoa testamentin perusteella lahjoituksena saadun tilan ja lahjoitukseen

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Talousarvion laadintaan liittyviä näkökohtia. Valtionosuudet v. 2002. Kunnan liiketoimintojen eriyttäminen. Arvonlisäveron takaisinperinnän

Talousarvion laadintaan liittyviä näkökohtia. Valtionosuudet v. 2002. Kunnan liiketoimintojen eriyttäminen. Arvonlisäveron takaisinperinnän 3/2001 19.6.2001 Talousarvion laadintaan liittyviä näkökohtia Verotus Valtionosuudet v. 2002 Kunnan liiketoimintojen eriyttäminen Arvonlisäveron takaisinperinnän uudistaminen SISÄLLYSLUETTELO Sivu Kommunalekonomi

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Valtionosuudet v. 2002. Ajankohtaista eurosta

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Valtionosuudet v. 2002. Ajankohtaista eurosta 4/2001 4/2001 11.9.2001 11.9.2001 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Valtion talousarvioesitys 2002 Verotus Valtionosuudet v. 2002 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Ajankohtaista eurosta SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

2/2001 27.4.2001. Yleinen taloudellinen tilanne. Verotus. Verotulotasaus ja alv-järjestelmä. Valtionosuudet. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita

2/2001 27.4.2001. Yleinen taloudellinen tilanne. Verotus. Verotulotasaus ja alv-järjestelmä. Valtionosuudet. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 2/2001 27.4.2001 Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Verotulotasaus ja alv-järjestelmä Valtionosuudet Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 2/2001 Lehti ilmestyy 7 kertaa

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. ^IIT^ ^ 1 UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ia kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 ja 12 d :n sekä tuloverolain 124 ja 124 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

Lisätiedot

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä.

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. Luento 7 Arvonlisävero: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Ulkomaan rahanmääräiset erät: Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. 1 KIRJANPITO 22C00100 Luento 7a: Arvonlisävero VEROTUKSEN RAKENNE Verotuksen

Lisätiedot

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta

Lisätiedot

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuuspäätökset 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014 Opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27 Sisällys Esipuhe.................................................................. 11 Simo Juva Inhimillinen pääoma ja koulutuksen tehokkuus koulutus taloustieteen tutkimuskohteena...................................................

Lisätiedot

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Yhteislautakunnan liite nro 14 / 26.1.2012 PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Perusturvan yhteislautakunta 22.1.2009 7 26.1.2012 14 2 Palvelusetelin käyttö JJR-kunnissa Kunnalla

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

1/2003 Helmikuu Februari. Verotus. Valtionosuudet vuonna 2003. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita. Kuntatalous-asiakaskyselyn tulokset

1/2003 Helmikuu Februari. Verotus. Valtionosuudet vuonna 2003. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita. Kuntatalous-asiakaskyselyn tulokset 1/2003 Helmikuu Februari Verotus Valtionosuudet vuonna 2003 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntatalous-asiakaskyselyn tulokset Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 1/2003 Lehti ilmestyy n. 6 kertaa vuodessa

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS Voimaantulo 1.1.2009 Hall 6.5.2008, 55 Valt 28.5.2008, 14 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 KUNTAYHTYMÄN NIMI JA KOTIPAIKKA Kuntayhtymän nimi on Salon seudun

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Yliopistolaki. 6 luku Yliopistojen ohjaus ja rahoitus. 45 Tavoitteiden asettaminen. 46 Valtion rahoituksen määräytymisperusteet

Yliopistolaki. 6 luku Yliopistojen ohjaus ja rahoitus. 45 Tavoitteiden asettaminen. 46 Valtion rahoituksen määräytymisperusteet Yliopistolaki 6 luku Yliopistojen ohjaus ja rahoitus 45 Tavoitteiden asettaminen Opetusministeriö ja yliopistot sopivat määrävuosiksi kerrallaan yliopiston toiminnalle asetettavista koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Käyttöomaisuuden määrittely

Käyttöomaisuuden määrittely 1 (5) 8.70 IISALMEN KAUPUNGIN POISTOSUUNNITELMA 1.1.1997 LUKIEN Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.1996 134, tarkastettu kaupunginvaltuuston päätöksellä 25.3.2002 23 ja kaupunginvaltuuston päätöksellä

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Valtionosuudet v. 2003. Kuntajaoston lausunnot

Valtionosuudet v. 2003. Kuntajaoston lausunnot 2/2002 2/2002 Huhtikuu Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet v. 2003 Kuntajaoston lausunnot Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 2/2002 Lehti ilmestyy n. 7 kertaa vuodessa Infobladet utkommer

Lisätiedot

Kuntatalous Kommunalekonomi. 1/2002 Helmikuu

Kuntatalous Kommunalekonomi. 1/2002 Helmikuu Kuntatalous Kommunalekonomi 1/2002 Helmikuu Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 1/2002 Lehti ilmestyy n. 7 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 7 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1292. Laki. autoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007

SISÄLLYS. N:o 1292. Laki. autoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2007 N:o 1292 1298 SISÄLLYS N:o Sivu 1292 Laki autoverolain muuttamisesta... 5051 1293 Laki maatalouden harjoittamisesta luopumisen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 13/2005 29.3.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 13/2005 29.3.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 13/2005 29.3.2005 ARVONLISÄVERON MAKSAMINEN KIINTEISTÖHALLINTAPALVELUJEN OMASTA KÄYTÖSTÄ Arvonlisäverolaissa tarkoitettuja kiinteistöhallintapalveluita ovat rakentamispalvelut,

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 164/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi. Kiinteistön käyttöoikeuden

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1955 N:o 88 N:o 88. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset ja määräykset: I. Laki

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta N:o 1019 1026 SISÄLLYS N:o Sivu 1019 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 4641 1020 Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 6/2002 Joulukuu December Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2003 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Sijoitustoiminnan perusteista päättäminen JHTT-lautakunta tiedottaa Kuntatalous

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Lausunnot

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Lausunnot 4/2002 Syyskuu September Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2003 Lausunnot Sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2003 Viivästys- ja peruskorko vuonna 2002 Kuntatalous Kommunalekonomi

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ

VALTIOVARAINMINISTERIÖ VALTIOVARAINMINISTERIÖ KIRJE 20.5.2014 VM/1042/02.02.06.01/2014 1 (3) Kunnan- ja kaupunginhallituksille KUNTIE N HARKINNANVARAI SEN VALT IONOSUUDEN KOROTUKS EN HAKE- MINEN VUONNA 2014 Kunnan valtionosuutta

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2001 Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2001 Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita 5/2000 12.9.200 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2001 Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita Vastuuhenkilö Martti Kallio 1 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kuntatalous 5/2004. marraskuu

Kuntatalous 5/2004. marraskuu Kuntatalous 5/2004 marraskuu 1 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 5/2004 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund

Lisätiedot

Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta

Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta Yleistä avustusten myönnöstä Valtionavustuspäätös Avustuksen käyttötarkoitus/hyväksyttävät kokonaismenot/ valtionavustus Avustuksen maksu, käyttöaika

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2003 N:o 1 3 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Valtiovarainministeriön asetus yksittäisten kuntien ja evankelis-luterilaisten seurakuntien verovuoden

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNNAN LIIKUNTALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ AVUSTUKSEN MÄÄRITTELY

NURMIJÄRVEN KUNNAN LIIKUNTALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ AVUSTUKSEN MÄÄRITTELY NURMIJÄRVEN KUNNAN LIIKUNTALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ AVUSTUKSEN MÄÄRITTELY 1 Nurmijärven kunnan liikuntalautakunta jakaa vuosittain lautakunnan johtosäännön 4 :n 2. kohdan mukaisesti avustuksia paikallisen

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

12.11.2003 1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET...3 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS...3 3 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALUE...3

12.11.2003 1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET...3 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS...3 3 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALUE...3 SOPIMUS VIIMEISEN LAITOKSEN PERIAATTEESTA JOHTUVAN ELÄKESELVITTELYN TE- KEMISESTÄ VALTIOKONTTORIN, KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUKSEN, KANSANELÄKELAI- TOKSEN, KIRKON KESKUSRAHASTON JA ELÄKETURVAKESKUKSEN KESKEN

Lisätiedot

VUODEN 2015 TULOVEROPROSENTIT JA KIINTEISTÖVEROPROSENTIT. ORSI-Ilmoitukset@vero.fi

VUODEN 2015 TULOVEROPROSENTIT JA KIINTEISTÖVEROPROSENTIT. ORSI-Ilmoitukset@vero.fi VEROHALLINTO PL 325 00052 VERO 24.10.2014 Suomen Kuntaliitto Toinen Linja 14 Diaarinumero 00530 HELSINKI A7/31000/2014 VUODEN 2015 TULOVEROPROSENTIT JA KIINTEISTÖVEROPROSENTIT Verohallinto pyytää huomioimaan,

Lisätiedot

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 108 1 (5) 16.1.2015

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 108 1 (5) 16.1.2015 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 108 1 (5) 16.1.2015 LAUSUNTO POTILASVAKUUTUSVASTUUN KIRJAAMISOHJEIDEN MUUTTAMISESTA 1 Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiiri A ja sairaanhoitopiiri B (myöhemmin hakijat)

Lisätiedot

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3. Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020 Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.2015 Lahti Esityksen sisältö Kehittämishanketuen hyväksyttävät kustannukset

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista M Muistio Lehtonen Sanna 4.1.2013 Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista 28.12.2012. Valtionosuudet 2013 Kuntaliitto julkaisi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN YLEISOHJE Valtionavustuksen hakijoille ja käyttäjille 14.6.2012

OPETUSHALLITUKSEN YLEISOHJE Valtionavustuksen hakijoille ja käyttäjille 14.6.2012 OPETUSHALLITUKSEN YLEISOHJE Valtionavustuksen hakijoille ja käyttäjille 14.6.2012 Sisällys 1. Valtionavustuksen hakeminen... 1 2. Valtionavustuksen asianmukaiseen käyttöön liittyviä ohjeita... 1 3. Avustuksen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 834. Valtioneuvoston asetus. valtionosuuden perusteena käytettävistä opetus- ja kirjastotoimen keskimääräisistä yksikköhinnoista

SISÄLLYS. N:o 834. Valtioneuvoston asetus. valtionosuuden perusteena käytettävistä opetus- ja kirjastotoimen keskimääräisistä yksikköhinnoista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2001 N:o 834 839 SISÄLLYS N:o Sivu 834 Valtioneuvoston asetus valtionosuuden perusteena käytettävistä opetus- ja kirjastotoimen keskimääräisistä

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 VALTIOVARAINMINISTERIO KIRJE VM/1042/02020601/2014 1(3) 20.5.2014 Kunnan- ja kaupunginhallituksille KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 Kunnan valtionosuutta voidaan

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 29.4.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 29.4.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

Yrityksen verolait -päivitys 1/2015

Yrityksen verolait -päivitys 1/2015 Yrityksen verolait -päivitys 1/2015 KORVATAAN UUDELLA: 1.1.1-1a, 1.1.5-9, 1.2.1, 1.2.3, 1.3.2-6, 1.4.6, 1.4.9, 1.5.2, 3.1, 3.5, 4.2-4.4, 4.8, 5.3, 6.1-3, 6.5, 6.8-10, 7.1.3-4, 7.2.1, 7.3.1-2, 8.2, 8.5-7,

Lisätiedot

AMKE:n ehdotus oppilaitoskiinteistöistä luopumisen helpottamiseksi

AMKE:n ehdotus oppilaitoskiinteistöistä luopumisen helpottamiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausunto Yleissivistävän ja varhaiskasvatuksen osasto 24.11.2015 Kirsti Kotaniemi Sivistysvaliokunta Eduskunta Viite Sivistysvaliokunnan lausuntopyyntö 20.11.2015 Asia AMKE:n

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot