HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi selvityksen

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/2 1 a 2 YRITYSTOIMINNAN EDELLYTYSTEN PARANTAMINEN HELSINGIN ESIKAUPUNKIALUEIDEN ASEMANSEUDUILLA Kslk EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi selvityksen "Yritystoiminnan edellytysten parantaminen Helsingin esikaupunkialueiden asemanseuduilla." Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee, että selvitykseen sisällytetyn kymmenen asemanseudun osalta Malmin, Oulunkylän (ml. Käpylä) ja Pohjois-Haagan maankäyttöratkaisuissa edistetään toimitilarakentamisen ja kaupallisten palvelujen tilojen lisäämisen mahdollisuuksia. Näillä asemanseuduilla on tarkastelluista parhaat edellytykset kehittyä nykyistä monipuolisemmiksi työpaikkakeskittymiksi kun otetaan huomioon raideliikenneverkoston kehittyminen ja Helsingin muiden yritysalueiden ja työpaikkakeskittymien vetovoima ja toimitilatonttien tarjonta. Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee myös, että Kontulan ja Mellunmäen asemanseutuja painotetaan vahvistuvina kaupan toimintojen keskittyminä. Muilla tarkasteluilla asemanseuduilla: Kannelmäki, Malminkartano, Pukinmäki, Tapanila, Puistola parannetaan paikalliseen kysyntään vastaavien palvelujen toimintaedellytyksiä. Kaupungin koko palveluverkoston suunnittelussa tulee näiden asemanseutujen mahdollisuudet huomioida myös julkisten palvelujen osalta. Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee, että em. tavoitteet huomioidaan kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelmassa ja että kaupunkisuunnitteluvirasto jatkaa asemanseuduille soveltuvien ratkaisujen suunnittelua yhteistyössä yksityisen ja julkisen sektorin eri toimijoiden kanssa. Lisätiedot: Manninen Rikhard, toimistopäällikkö, puhelin Karlsson Anne, yleiskaavasuunnittelija, puhelin LIITE Yritystoiminnan edellytysten parantaminen Helsingin esikaupunkialueiden asemanseuduilla (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston julkaisuja 2011:18) (vain linkkinä)

2 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/2 2 a ESITTELIJÄ Monipuolisen kaupunkirakenteen varmistamiseksi esikaupungeissa on kiinnitettävä lisääntyvää huomiota elinkeinojen toimintaedellytyksiin. Kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti Esikaupunkien renessanssin yleissuunnitelman luonnoksen käsittelyn yhteydessä ( ), että selvitetään mahdollisuudet parantaa elinkeinojen sijoittumisedellytyksiä Helsingin esikaupunkivyöhykkeelle arvioimalla Kehäradan ja muiden tulevien raideliikenteen poikittaisyhteyksien vaikutukset esikaupunkien asemanseutujen vetovoimaan sekä kuulemalla elinkeinoharjoittajia. Selvityksen rajaus ja tavoite Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä ollut Esikaupunkien renessanssin yleissuunnitelman runko perustuu maankäytön ja liikenteen yhteisvaikutusten korostamiseen. Helsingissä Raidejokerin ja Jokeri II:n maankäyttövyöhykkeet ovat tulevia maankäytön tiivistämisen painopistealueita. Erityisinä painopisteinä ovat raideliikenteen solmukohdat, joiden roolia korostamalla pyritään hyödyntämään mahdollisuudet liikkua sujuvasti raiteilla nykyistä laajemmalla alueella. Selvityksen tavoitteena oli arvioida elinkeinoharjoittajien, lähinnä kaupan toimijoiden ja kiinteistökehittäjien ja -sijoittajien kiinnostusta lisätä tilatarjontaa Kehäradan Helsingin puoleisilla asemanseuduilla kun huomioidaan pääkaupunkiseudun koko raideverkoston kehittyminen. Aineisto kerättiin haastatteluin. Tavoitteena oli arvioida kiinnostusta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Lisäksi haluttiin selvittää toimitilarakentamiselle ekotehokkuudelle asetettujen luokittelukehikkojen (esim. leed ja vastaavat) merkitystä toimitilojen kysyntään nimenomaan raideliikenteen vaikutusalueella. Kehärata kytkee Vantaakosken radan ja Pääradan Helsinki-Vantaan lentoasemaan, mikä parantaa asemien saavutettavuutta ja luo paremmat edellytykset yritysten keskinäiselle verkottumiselle. Tarkasteluun valittiin Vantaankosken radan varrelta Haagan, Kannelmäen ja Malminkartanon asemanseudut sekä pääradan varrelta Oulunkylän, Pukinmäen, Malmin, Tapanilan ja Puistolan asemanseudut. Toisena tavoitteena oli arvioida itämetron jatkamisen vaikutuksia Mellunkylän alueen vetovoimaan. Erityisesti haluttiin arvioida Kontulan ja Mellunmäen asemanseutujen roolien muuttumista Östersundomin rakentumisen vaikutuksesta. Metrovarren kaupunginosissa on alkanut vuonna 2009 elinkeinotoiminnan markkinointi- ja kehittämishanke Metro-Helsinki,

3 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/2 3 a jossa kohdealueina ovat Herttoniemi, Roihupelto, Itäkeskus, Puotila ja Myllypuro. Nämä kohdealueet eivät kuuluneet tässä selvityksessä tarkasteltuihin. Myöskään Pitäjänmäki ei kuulunut tähän tarkasteluun. Alueella on käynnistynyt erillinen elinkeinomarkkinoinnin hanke kaupungin elinkeinopalvelun toimesta. Kaikkien näiden asemanseutujen kehittymisellä on kuitenkin välillistä vaikutusta myös tämän selvityksen kohteisiin. Asemanseutujen nykytila ja kehitys Raideverkon kehittymisen vaikutukset Tarkastelluista asemanseuduista (10 kpl) työpaikkamäärältään suurimmat ovat Malmi ja Pohjois-Haaga. Muilla asemanseuduilla työpaikka- ja toimitilamäärät ovat vähäiset. Myös liiketilamäärältään asemanseudut poikkeavat toisistaan huomattavasti. Asemanseutujen liiketilojen käyttöasteet ovat nykyisellään kohtuullisella tasolla, joskin heikompia kuin dynaamisilla alueilla. Toimistotilojen käyttöasteiden kehitys tarkastelluilla asemanseuduilla näyttää sen sijaan huolestuttavalta, mikä johtuu toimitilojen ikärakenteesta, käyttäjien muuttuvista tilatarpeista ja toimitilojen ylitarjonnasta pääkaupunkiseudulla, mikä korostui entisestään talouskriisin myötä. Sekä liike- että toimistotilojen vuokrataso on merkittävästi alhaisempi tarkastelluilla alueilla verrattuna seudun vetovoimaisiin kehittyviin toimistokeskittymiin. Asemanseutujen tilatarjonnan kehittämismahdollisuuksiin vaikuttaa useissa tapauksissa hajaantunut omistajuus ja ylläpitovastuu, kun yhtä vastuullista tahoa ei ole. Asemien kehittämisessä osapuolina ovat kaupungin eri organisaatioiden lisäksi Liikennevirasto ja pääradan osalta VR-konserni. Asemille sijoittuva liiketoiminta on pienimuotoista eikä pysty yksinään nostamaan asemanseutujen houkuttelevuutta. Mahdollisuuksia kehittää houkuttelevia kokonaisuuksia rajoittavat myös pysäköintitilan ja uusien selkeästi havaittavien rakennuspaikkojen puute. Yleisesti ottaen haastatellut uskoivat raideverkon kehittämisen vaikuttavan myönteisesti asemanseutujen vetovoimaan. Solmukohtia, joissa joukkoliikenneväylät risteävät, pidetään periaatteessa liiketoiminnan keskittämisen kannalta houkuttelevina paikkoina. Esikaupunkien asemanseutujen vetovoiman uskotaan paranevan erityisesti Kehäradan toteutumisen myötä.

4 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/2 4 a Toimistorakentamisen edellytykset Asemanseutujen kehittäminen Lisäksi haastatteluissa tuotiin esiin, että mahdollisen Pisararadan tuoma junaliikenteen vuorovälien tihentyminen ja täsmällisyyden parantuminen lisäisivät kauttaaltaan raideliikenteen houkuttelevuutta ja siten vaikutukset kaikkiin asemanseutujen kehittymisedellytyksiin olisivat myönteiset. Raidejokeri verkottaa esikaupunkialueet poikittaisliikenteessä, mutta sen vaikutukset kohdistuvat haastateltujen näkemysten mukaan tarkasteltujen asemien osalta lähinnä Oulunkylään. Oletettavissa kuitenkin on, että Raide-Jokerin toteuttamisesta hyötyisivät solmukohtina myös Pitäjänmäki ja Itäkeskus-Roihupellon alueet, jotka eivät kuuluneet tähän selvitykseen. Lisäksi Raide-Jokerilla on vaikutusta metron syöttöliikenteen kannalta. Raideliikenneyhteydet ovat huomattavasti tärkeämpiä toimistojen kuin kaupan sijoittumisen kannalta. Raideverkon kehittyessä toimistotyöpaikka-alueet tiivistyvät ja keskittyvät, mutta tarkasteltuja asemanseutuja voimakkaammin suuriin työpaikkakeskittymiin, kuten Keski-Pasilaan, Leppävaaraan, Kivistöön ja Aviapolikseen. Työpaikkamäärien lisääntyminen tulevaisuudessa ei siten kohdistu ensi sijassa tarkastelluille alueille, vaan merkittävämmän rakentamisen myötä Keski-Pasilaan, Kalasatamaan, Jätkäsaareen sekä Helsingin ulkopuolella Aviapoliksen alueelle, Keilaniemeen ja Leppävaaraan. Tuleva kehitys voi paikoin jopa heikentää tilannetta tarkastelluilla asemanseuduilla, koska uudet toimitilat houkuttelevat yrityksiä enemmän kuin vanhat. Vanhoille toimitiloille on kysyntää lähinnä pienemmillä yrityksillä, joiden sijoittumisessa alhaisella vuokratasolla on muita tekijöitä suurempi merkitys. Hyvä asuminen ja riittävä asuntojen täydennysrakentaminen ovat perusta kaikkien asemanseutujen kehittämiselle. Kaupallisten ja julkisten palvelujen keskittäminen aseman välittömään läheisyyteen on esikaupunkialueen monipuolisen palvelurakenteen edellytys. Ensisijainen tilojen kysyntä tarkastelluilla asemanseuduilla kohdistuu lähipalveluihin ja päivittäisasiointiin. Asemanseuduille tarvitaan huomattavasti lisää asuntojen rakentamismahdollisuuksia ja täydennysrakentamisen tulisi olla merkittävää, jotta sillä olisi selvästi havaittavia vaikutuksia paikallisen ostovoiman kasvun kannalta. Täydennysrakentamisen tuoma asukasmäärän kasvu voi lisätä päivittäistavarakaupan kysyntää ja synnyttää uusia lähikauppoja tai

5 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/2 5 a nykyisiä tiloja ja palveluita voidaan laajentaa. Joillakin asemanseuduilla täydennysrakentaminen voi turvata nykyisten palvelujen säilymistä. Kaupan kannalta kehittämiskelpoisimmat alueet ovat selvityksen perusteella Malmi, Oulunkylä, Kontula ja Mellunmäki. Liityntäpysäköintipaikkojen ja kaupan pysäköintipaikkojen yhdistämisellä voidaan realisoida raideverkon hyödyt kaupalle ja sen yhteyteen sijoittuville muille lähipalveluille. Asemanseutujen katutason liiketilojen tulisi sijaita keskeisesti ja tiiviisti asiakasvirtojen luontevien kulkuyhteyksien varrella. Niihin sijoittuvat yritykset elävät pääasiassa lähialueen asukkaiden kysynnästä. Palvelujen sijoittuminen voi perustua sekä kauppakeskustyyppiseen ratkaisuun että kadunvarsiliiketilojen keskittämiseen aseman lähelle sijoittuvan pääkadun varrelle, jollaiselle parhaat edellytykset nähtiin Malmilla, Pukinmäessä ja Tapanilassa. Malmilla kysymykseen voisi tulla näiden yhdistelmä. Toimitilarakentamisen rakentamisstandardien ja luokittelujen merkitys Johtopäätökset maankäytön kannalta Toimitilarakentamisen ekotehokkuusluokittelujen (leed ja vastaavat) jäävät haastatteluissa toissijaisiksi. Tärkeämpiä tekijöitä ovat palvelualueen asukaspohja ja asiakasvirrat, näkyvyys ja saavutettavuus autolla, pysäköintipaikkojen saatavuus, muiden alueen yritysten ja palvelujen yhteensopivuus omaan toimintaan sekä toimitilojen hinta ja koko. Vuokratasot asemanseuduilla ovat joka tapauksessa niin alhaisia, että rakentamisen ekotehokkuutta parantavat investoinnit on haasteellisia saada katetuiksi. Vaatimukset laajenevat vaiheittain kattamaan myös olemassa olevat rakennukset, mikä tarkoittaa, että korjauskustannukset saattavat nousta niin korkeiksi, että ainoaksi tarkoituksenmukaiseksi vaihtoehdoksi jää rakennuksen purkaminen. Resurssien keskittämiseksi ja toimitilatonttien ylitarjonnan välttämiseksi esikaupunkien asemanseudut tulisi profiloida niiden nykyisen elinkeinoja väestörakenteen pohjalta ja kehittää kutakin asemanseutua sen oman luontevan profiilinsa mukaisesti. Selvityksen suosituksena on, että asemanseudut luokiteltaisiin toimitilakehitettäviin ja hyvän asumisen asemanseutuihin. Asemanseutujen vetovoimaa yritystoiminnan näkökulmasta lisättäisiin parhaiten keskittymällä kehittämään toisaalta toimistoihin ja kauppaan, toisaalta lähinnä kauppaan ja lähipalveluihin profiloituja asemanseutuja.

6 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/2 6 a Selvityksen perusteella nousivat ensisijaisiksi kehittämiskohteiksi monipuolisen yritystoiminnan (toimistorakentaminen, kauppa, palvelut) alueina Malmin, Oulunkylän, Pohjois-Haagan asemanseudut ja kaupan osalta Mellunmäen, mutta erityisesti Kontulan asemanseutu. Lisäksi tuotiin esille, että Oulunkylän asemanseudun kehittämistavoitteita on syytä tarkastella yhdessä Käpylän asemanseudun kanssa, joka kantakaupungin laajentumisalueena on toimitilarakentamisen osalta osoittautunut erittäin vetovoimaiseksi.