KANSALLINEN RAKENNUSPOLIITTINEN OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSALLINEN RAKENNUSPOLIITTINEN OHJELMA"

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kanslia KANSALLINEN RAKENNUSPOLIITTINEN OHJELMA Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2002/1

2 Valtioneuvoston kanslia Kansallinen rakennuspoliittinen ohjelma Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2002/1

3 ISBN: ISSN: Julkaisupaikka/vuosi: Helsinki 2002 Valtioneuvoston kanslia / Monistamo

4 Julkaisija: KUVAILULEHTI VALTIONEUVOSTON KANSLIA Tekijät: Kansallinen rakennuspoliittinen ohjelmatyöryhmä: Rauno Saari (puheenjohtaja), Gunnel Adlercreutz, Pekka Hynönen, Juhani Hyytiäinen, Risto Kangas-Ikkala, Leena Karessuo, Annukka Lehtonen, Håkan Mattlin, Risto Mäkinen (varapj), Timo Nieminen, Jari Paasikivi, Vesa Penttala, Pertti Rantanen, Lauri Ratia, Terho Salo, Juhani Tervala, Pentti Vesterinen, Matti J. Virtanen (sihteeri), Erkki Lehtinen (sihteeri) ja Kari Immonen (sihteeri). Julkaisun nimi: Kansallinen rakennuspoliittinen ohjelma Julkaisun laji: Työryhmämuistio Toimeksiantaja: Valtioneuvoston kanslia Toimielimen asettamispäivä: Julkaisun osat: Tiivistelmä: Muistio sisältää ehdotuksen kansalliseksi rakennuspoliittiseksi ohjelmaksi. Työryhmä ehdottaa, että rakennuspoliittinen ohjelma vahvistetaan valtioneuvoston periaatepäätöksenä ja että ohjelman seurantaa varten perustetaan työryhmä. Muistiossa on esitetty 63 toimenpide-ehdotusta rakennus- ja kiinteistöalalle, julkiselle sektorille tai niiden yhdessä toteutettavaksi. Ohjelmassa on määritelty julkisen ja yksityisen sektorin tehtävät ja vastuut eri toimenpiteiden suhteen. Päävastuu rakennus- ja kiinteistöalan kehittämisestä, suhdannemuutoksiin varautumisesta, rakentamisen laadun parantamista on alalla itsellään. Ohjelma sisältää myös valtion hallinnon työnjakoon liittyviä ehdotuksia sekä muita julkisen sektorin toimenpiteitä. Ohjelmassa on kartoitettu rakennusalan toimintaympäristön muutokset ja vaatimukset sekä keinot parempaan rakentamisen laatuun. Tavoitteeksi on esitetty, että Suomen tulee kehittyä rakennetun ympäristön ja asumisen mallimaaksi. Toimintaympäristön muutoksista suurimmat ovat kansainvälistymisen haasteet, väestön kasvun hiipuminen ja pysähtyminen sekä väestörakenteen muutosten vaikutukset. Nämä aiheuttavat yhä monipuolisempaa kysyntää asunnoille ja muulle rakennetulle ympäristölle. Jatkossa täydennys- ja korjausrakentaminen sekä kiinteistönpito painottuvat. Ympäristöystävällisyys, ekotehokkuus sekä osallistuminen kansallisen ilmastostrategian toteuttamiseen asettavat haasteita myös rakennusalalle. Avainsanat: Rakennuspoliittinen ohjelma, rakennus- ja kiinteistöala, valtioneuvoston periaatepäätös, rakentamisen hallinto, standardisointi, rakentamisen laatu, suhdannevaihtelut, kausivaihtelut, rakennusalan tuottavuus, kilpailukyky, kestävä kehitys, rakennettu ympäristö Muut tiedot: Sarjan nimi ja numero: Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2002/1 Kokonaissivumäärä: Kieli: 30 s. Fi Jakaja: Valtioneuvoston kanslia / Monistamo ISSN: Hinta: Kustantaja: Valtioneuvoston kanslia ISBN: Luottamuksellisuus: julkinen

5 Sisällysluettelo sivu Esipuhe 1 Johdanto 3 1. Rakennus- ja kiinteistöalan toimintaympäristö 1.1 Yleistä Kilpailuympäristö ja markkinoiden toimivuus Kaavoitus- ja maankäyttö sekä yhdyskuntarakenne Suhdanteet ja kausivaihtelu Rakentamisen hallinnon kehittäminen Hyvää ja ekologisesti kestävää rakennettua ympäristöä 2.1 Oikeus hyvään rakennettuun ympäristöön Asuinrakennukset Palvelu- ja toimitilarakennukset Infrarakenteet Rakentamisen ja ylläpidon laatu ja tuottavuus 3.1 Laatu on laaja ja moniulotteinen käsite Ammattiylpeys laadun perustana Elinkaari- ja ympäristösaaminen Tuottavuus ja kilpailukyky Työvoimapolitiikka Koulutus Pätevöityminen Tutkimus- ja kehitystoiminta Rakennuspoliittisen ohjelman toteuttaminen 30

6 Esipuhe Valtioneuvoston kanslia asetti työryhmän valmistelemaan ja tekemään ehdotuksen kansallisesta rakennuspoliittisesta ohjelmasta. Työryhmän tuli saada työnsä valmiiksi mennessä. Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin valtiosihteeri Rauno Saari valtioneuvoston kansliasta. Jäseniksi nimettiin professori Gunnel Adlercreutz Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry:n edustajana, puheenjohtaja Pekka Hynönen Rakennusliitto ry:stä, puheenjohtaja Juhani Hyytiäinen Rakennusinsinöörit ja arkkitehdit RIA ry:n edustajana, puheenjohtaja Risto Kangas- Ikkala Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n edustajana, yksikön päällikkö Leena Karessuo Suomen Kuntaliitosta, neuvotteleva virkamies Annukka Lehtonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä, hallintojohtaja Håkan Mattlin opetusministeriöstä, diplomi-insinööri Risto Mäkinen (varapuheenjohtaja) ympäristöministeriön edustajana, toimitusjohtaja Timo Nieminen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:stä, puheenjohtaja Jari Paasikivi LVI- Keskusliitto ry:n edustajana, professori Vesa Penttala Teknillisestä korkeakoulusta, kiinteistöjohtaja Pertti Rantanen Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n edustajana, varapuheenjohtaja Lauri Ratia Rakennusteollisuus RT ry:n edustajana, toimitusjohtaja Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry:stä, rakennusneuvos Juhani Tervala liikenne- ja viestintäministeriöstä ja neuvotteleva virkamies Pentti Vesterinen valtiovarainministeriöstä. Sihteereiksi nimettiin johtaja Matti J. Virtanen ympäristöministeriöstä, diplomi-insinööri Erkki Lehtinen Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta ja diplomi-insinööri Kari Immonen Clavis Consultingista. Työryhmän työlle asetettiin kolme päätavoitetta: parantaa rakentamisen laatua, alan tuottavuutta ja imagoa sekä edistää kilpailua tuottaa hyvää ja ekologisesti kestävää rakennettua ympäristöä ennakoida paremmin suhdanne- ja kausivaihteluita. Asettamiskirjeen mukaisesti rakennuspoliittisella ohjelmalla arvioitiin saavutettavan seuraavia hyötyjä: valtiovallan ja klusterin osapuolten yhteinen kokonaisnäkemys kasvaa ja visio tulevaisuudesta on yhdenmukainen. valtiovallan edellytykset paranevat tehtäessä rakennus- ja kiinteistöalaa koskevia pitkäjänteisiä päätöksiä ja kehitettäessä alan toimintaympäristöä. syntyy nykyistä paremmat edellytykset rakentamisen laadun ja virheettömyyden parantamiseksi. alan tuottavuus ja kansainvälinen kilpailukyky paranee sekä korkea- ja matalasuhdanteiden haittavaikutuksiin on parempia ohjauskeinoja. Työryhmä on hyödyntänyt työssään valtioneuvostossa hyväksyttyä arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa, rakennusperintöstrategiaa, asuntopoliittista strategiaa, ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelmaa sekä rakennus- ja kiinteistöalan osapuolten valmistelemaa Visio 2010 raporttia. Työryhmä on pyrkinyt määrittelemään tärkeimmät toimenpiteet hallitun ja kestävän kehityksen aikaansaamiseksi rakennus- ja kiinteistöalalle. Päävastuu toimenpiteistä on alalla itsellään. 1

7 Julkisella sektorilla on moninainen rooli, mutta tärkein tehtävä on luoda alalle sellaiset toimintapuitteet, jotka yhdessä alan osapuolten luomien pelisääntöjen kanssa ohjaavat markkinoiden toimintaa myös yhteiskunnan kannalta toivottaviin tuloksiin. Työryhmä on kokoontunut 15 kertaa. Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä luovuttaa kunnioittavasti valtioneuvoston käyttöön ehdotuksen kansalliseksi rakennuspoliittiseksi ohjelmaksi. Helsingissä Rauno Saari Gunnel Adlercreutz Pekka Hynönen Juhani Hyytiäinen Risto Kangas-Ikkala Leena Karessuo Annukka Lehtonen Håkan Mattlin Risto Mäkinen Timo Nieminen Jari Paasikivi Vesa Penttala Pertti Rantanen Lauri Ratia Terho Salo Juhani Tervala Pentti Vesterinen Matti J. Virtanen Erkki Lehtinen Kari Immonen 2

8 Johdanto Toimiva rakennettu ympäristö on nykyaikaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin perusta. Rakennettu ympäristö muodostaa kaksi kolmannesta kansallisvarallisuudestamme ja on keskeinen osa kulttuuriperintöämme. Rakennus- ja kiinteistöalalla on merkittävä taloudellinen vaikutus yhteiskuntaan, sen toimintoihin ja ympäristöön. Alan toimintojen yhteisarvo oli vuonna 2000 noin 38 mrd euroa (230 mrd mk). Ala työllistää viidenneksen työssäkäyvästä väestöstä. Korkeatasoiseen suunnitteluun perustuva, ympäristöystävällisesti ja kestävästi rakennettu, turvallinen ja viihtyisä ympäristö tuottaa elämänlaatua asukkaille ja kilpailuetua yrityksille ja houkuttelee yhdessä hyvine palveluineen Suomeen osaajia, yrityksiä ja sijoittajia. Hyvin toimiva rakennettu ympäristö on koko Suomelle tärkeä kilpailutekijä. Rakennettu ympäristö muodostaa elämämme fyysiset puitteet. Rakennuspoliittisen ohjelman tehtävänä on edelleen edistää valtiovallan elinten keskinäistä koordinaatiota ja julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyötä sekä suunnata alan kehittämistä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Rakentamis-, infra- ja kiinteistöalan asiat kuuluvat usean ministeriön vastuualueeseen. Ministeriöiden välistä yhteistyötä ja koordinaatiota on näiltä osin kehitettävä. Päävastuu kehittämisestä on alalla itsellään Monet käytännön ratkaisut tehdään usein kuntatasolla ja siksi kunnalla on keskeinen rooli hyvän ja toimivan rakennetun ympäristön luomisessa ja ylläpitämisessä. Vastuu rakennetusta ympäristöstä ja rakennusalan toimivuudesta kuuluu sekä julkiselle sektorille että alan kaikille toimijoille päävastuun ollessa alalla itsellään. Julkisen ja yksityisen sektorin toiminnan yhteistyöllä voidaan edistää tavoitteiden saavuttamista ja parhaiten vastata käyttäjien ja kansalaisten tarpeisiin sekä rakennetun ympäristön mahdollisuuksiin kasvattaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Yhteiset strategiat ja tavoitteet antavat mahdollisuuden Suomen kehittymiselle asumisen, rakentamisen ja rakennetun ympäristön mallimaaksi. Rakennettu kulttuuriympäristö on nähtävä myös voimavarana. Modernin arkkitehtuurin taitava vaaliminen on Suomelle kulttuurimatkailun kilpailutekijä. Kansainvälistyminen ja ympäristöystävällisyys korostuvat Yhteiskunnan kehittyminen asettaa rakennus- ja kiinteistöalalle kehittämistavoitteita ja luo toimintaympäristöön muutoksia. Kansalaisten arvot, asenteet ja tarpeet muuttuvat. Elinympäristöltä halutaan virikerikkautta ja elämyksellisyyttä. Vaurastuminen, asunnon ja varustetason muunneltavuus sekä väestön ikääntyminen asettavat uusia haasteita rakentamiselle. Muuttoliike kasvukeskuksiin ja liikennemäärien kasvu on otettava huomioon suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon ratkaisuja tehtäessä. Rakentamiseen kohdistuvat laatuvaatimukset kasvavat sitä voimakkaammin, mitä pidemmälle kehittynyt yhteiskunta on. Rakennus- ja kiinteistöala on ollut perinteisesti kotimaista toimintaa. Keskeisin toimintaympäristön muutos tapahtuu kansainvälistymisen tuomien vaatimusten myötä. Kotimarkkinoista tulee vähitellen osa EU:n sisämarkkinoita. Vuonna 2000 rakennusalan vienti 3

9 oli jo 5,2 mrd euroa, josta rakennustuoteviennin osuus oli 4,5 mrd euroa. Tuoteteollisuuden viennin ja ulkomaisen toiminnan arvo oli lähes 10 mrd euroa. Rakennetun ympäristön ja rakentamisen ympäristövaikutukset ovat huomattavat. Ympäristöystävällisyys ja ekotehokkuus ovat tulevaisuuden haasteita alalle. Rakennus- ja kiinteistöalan tulee olla merkittävä toimija kansallisen ilmastostrategian toteuttamisessa. Suomessa on rakennettu suhteellisen lyhyessä ajassa väestön määrän nähden suuri rakennuskanta, minkä takia rakennuskantamme on nuorta. Suomessa on eniten Euroopassa asuntoja asukasta kohden. Rakentamisen kysynnän keskeinen selittäjä on väestön kasvu. Kasvun hiipuminen ja uhkaava pysähtyminen johtavat siihen, että muuttoliikkeestä huolimatta rakentamisen painopiste siirtyy täydennys- ja korjausrakentamiseen sekä kiinteistöjen ja rakennetun ympäristön ylläpitoon. Se miten korjaamalla parannetaan rakennetun ympäristön laatua ja otetaan huomioon asiakkaiden/käyttäjien tarpeet vaatii myös julkisen sektorin panostuksia. Laatuvaatimukset kasvavat ja monipuolistuvat Suomessa on tutkittu suhteellisen vähän rakennetun ympäristön viihtyisyyttä. Asukkaiden kannalta on tärkeää, että toimivilla asuntomarkkinoilla on kysyntää vastaavasti erilaisia, erihintaisia, eri kokoisia ja hallintamuodoiltaan erilaisia asuntoja riittävästi saatavilla. Asunnoilta vaaditaan parempaa laatua ja asukaskohtaisia tila- ja varusteratkaisuja. Ympäristön tulee olla viihtyisä ja liikenteen riittävän sujuvaa. Rakentamisen on oltava korkeatasoista ja kilpailukykyistä muihin hyödykkeisiin verrattuna. Muuten rakentamisen tuotteita ei koeta houkuttelevina omistuskohteina. Yritysten kannalta tärkeää on rakennetun ympäristön tuottama kilpailuetu. Rakennusten ympäristöystävällisyys, elinkaaritaloudellisuus ja käyttäjien luottamus alaan parantavat kansainvälistä kilpailukykyä. Alue- ja yhdyskuntarakenteiden on oltava toimivia. Tietoliikenneverkostojen on oltava nopeita ja luotettavia. Omistajanäkökulman korostuminen ja kiinteistöjen omistamiseen liittyvän ammattitaidon parantuminen antavat nykyistä otollisemmat lähtökohdat kiinteistöjen hankinnalle, käytölle, ylläpidolle ja korjaustoiminnalle. Osaava omistaja kykenee toimimaan myös vaativana asiakkaana ja tilaajana rakentajien suuntaan. Julkisen sektorin rooli edelleen tärkeä Julkinen sektori vastaa rakennustoimen hallinnosta. Lait, asetukset ja viranomaissäädökset ohjaavat rakentamista ja luovat toiminnalle puitteet. Julkisella sektorilla on myös merkittävä asema investoijana, rahoittajana sekä rakennus- ja kiinteistöalan riittävän peruskoulutuksen ja - tutkimuksen järjestäjänä. Perustutkimusta tulee tehostaa ja lisätä sen rahoitusta. Julkinen sektori on merkittävä alan toimija. Sillä pitää olla mahdollisuus käyttää samoja toiminta- ja yhteistyömalleja kuin yksityisellä sektorilla kuitenkin ottaen huomioon julkisen hankintalainsäädännön vaatimukset. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön toimintamalleja kiinteistö- ja rakennusalalla tuleekin määrätietoisesti kehittää. Julkinen valta pyrkii toimimaan esimerkillisenä rakennuttajana. 4

10 1.Rakennus- ja kiinteistöalan toimintaympäristö 1.1Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan toimintaympäristö on muuttunut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Viime vuosina muutokset ovat olleet erityisen voimakkaita: EU:n jäsenyys, yhteinen valuutta, pääoman, tavaroiden ja ihmisten vapaa liikkuvuus, palveluiden vapaa tarjousoikeus, yritysten sijoittumisvapaus, ympäristökysymykset, rakennushankkeiden elinkaaren hallinta sekä haasteet vastata Kioton ilmastosopimukseen. Monet vaikutukset ovat tulleet tai tulevat ulkoapäin. Puhtaasti kotimaisista haasteista suurimpia on väestön määrän kasvun hidastuminen ja pysähtyminen, väestön ikääntyminen sekä maan sisäinen ja ulkoinen muuttoliike. Kasvukeskuksissa on tarvetta uusille asunnoille ja muulle rakentamiselle. Muuttotappioalueilla jää asuntoja ja kiinteistöjä tyhjilleen. Olemme rakentaneet suuren rakennuskannan, joka yhdessä muuttoliikkeen kanssa tulee vaikuttamaan rakentamisen kysynnän jakautumiseen hyvin eri tavoin eri paikkakunnilla. Asunto- ja kiinteistökantamme sekä nykyiset rakentamisen lopputulokset eivät riittävästi vastaa investoijien ja loppukäyttäjien odotuksiin. Tarvitsemme muutoksia toimintamalleihin ja pelisääntöihin. Rakennuspoliittisen ohjelman perustavoitteisiin kuuluukin, miten ala ratkaisee asukas- ja asiakaslähtöisyyteen liittyvät odotukset omistus- ja toteutusmuodosta riippumatta ja minkälaisia valtiovallan toimia tarvitaan näiden ratkaisujen ja toimintamallien kehittämiseksi. Jatkossa huomio kiintyy rakentamisen määrän sijasta laatuun ja rakennetun ympäristön laadun parantamiseen. Painopiste siirtyy uudisrakentamisesta ylläpitokulttuuriin ja täydennys- ja korjausrakentamiseen. Perinteinen kuva alan toiminnasta on, että se on jakaantunut rakennus- ja kiinteistöalaan. Jako perustuu erilliseksi koettuihin toimintoihin, jossa rakennusala on tuotantopainotteinen ja kiinteistöala palvelupainotteinen. Liiketoiminnallisuuden lisääntyessä kahtiajaon oletetaan vähenevän ja toiminnan siirtyvän kohti kokonaistaloudellista elinkaariajattelua, jolloin rakentaminen on osa rakennus- ja kiinteistöalan palvelutoimintaa. Tulevaisuuden toimintaympäristö on nykyistä globaalimpi. Kansainvälinen kauppa suhteessa tuotantoon kasvaa voimakkaasti, teknologian nopea kehitys luo uusia edellytyksiä rajat ylittävälle toiminnalle ja pääomien nopeat liikkeet maasta toiseen helpottuvat entisestään Euroopan taloudellisen yhdentymisen myötä. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia, mutta asettaa myös tiukkoja vaatimuksia rakennus- ja kiinteistöalan kehittymiselle. Korkeatasoinen kotimainen rakentaminen luo hyvän pohjan myös viennille ja ulkomaiselle toiminnalle. Laajasta pinta-alasta, väestön vähäisyydestä ja talviolosuhteista johtuen joidenkin infrarakenteiden kuten tiestön ja rautateiden rakentaminen ja ylläpito vaativat keskimäärin enemmän varoja kuin muissa EU-maissa. Laadukas ja tehokas infra on kuitenkin yhteiskunnan toimintojen ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta tärkeä. 5

11 1.2 Kilpailuympäristö ja markkinoiden toimivuus Yhteiskunnan tehtävä on luoda riittävät toimintapuitteet markkinaosapuolille. Toimintapuitteiden ja osapuolten luomien pelisääntöjen tulee ohjata markkinoiden toimintaa koko yhteiskunnan kannalta toivottaviin tuloksiin. Yhteiskunnan ja kuluttajien kannalta on tärkeää, että kotimarkkinat ovat kilpaillut ja toimivat. Tämä on keskeinen tekijä myös muun teollisuuden ja palvelualan kansainväliselle menestykselle. Kilpaillut ja toimivat kotimarkkinat tarjoavat yhtäläiset mahdollisuudet koti- ja ulkomaisille yrityksille tulla markkinoille uusine ideoineen. Parhaat yritykset menestyvät, olivat ne ulkomaisia tai kotimaisia. Kotimaisen yrityksen on toisaalta helpompi ponnistaa avoimilta markkinoilta kilpailemaan kansainvälisille markkinoille. Monien rakennustuotteiden osalta ei ole suurta eroa kotimarkkinoiden ja ulkomaisten markkinoiden välillä. EU:n sisämarkkinat pyrkivät poistamaan viranomaisten säädöksistä johtuvat kaupan esteet. Kilpailu on lisännyt yritysten yhteistyötä esim. tuotekehityksessä. Verkostoituminen on yhä yleisempi yhteistyömuoto. Verkostoituminen merkitsee sitä, että laadun tuottaminen siirtyy yhä enemmän yhteistyökummpanien vastuulle. Tähän saakka aliurakoiden kilpailuttaminen on johtanut ankaraan hintakilpailuun, mikä on johtanut siihen, että aliurakointiyrityksillä ei ole ollut edellytyksiä kehittää laaduntuottokykyään. Jotta pääurakoitsijan ja aliurakoitsijoina toimivian pk-yritysten yhteistoiminta toteutuisi, verkostoitumiseen liittyvien yhteistyömuotojen pelisääntöjä on kehitettävä ja verkostoituville pienyrityksille on järjestettävä koulutusta. Viime vuosina on otettu käyttöön useita uusia työn teettämismuotoja, joita ovat mm. projektinjohtototeutukset. Niitä ovat kehittäneet rakennuttajat, mutta myös urakoitsijat ja rakennuttajapalveluja myyvät yritykset. Projektinjohtototeutuksen, urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden valinnan periaatteet on määritelty alalle. Osaan näistä on vielä kehitettävä tarvittavia asiakirjamalleja. Uusia ratkaisuja on haettava julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömalleista (public-privateparthership) ja muista palvelukykyä ja kustannustehokkuutta lisäävistä malleista. Rakennuttamisja kilpailuttamiskäytäntöjä on kehitettävä lisäarvon optimoimiseksi eikä hinnan minimoimiseksi. Insinööritaitokilpailuja voidaan järjestää arkkitehtuurikilpailujen ohella luovuuden lisäämiseksi ja uusien ratkaisumallien löytämiseksi. Rakennuttaminen ja kiinteistöjen ylläpitopalvelut ovat muuttamassa luonnettaan ratkaisevasti. On syntynyt uutta palvelutoimintaa. Se vastaa erityisesti suomalaisen elinkeinoelämän ja julkisyhteisöjen tarpeeseen keskittyä omiin perustoimintoihinsa. Kiinteistöliiketoiminta on käytännössä merkinnyt uusien ammattimaisten omistaja- ja palveluorganisaatioiden syntymistä kiinteistö- ja rakennusalalle. Hyvänä esimerkkinä kehityksestä on ollut valtion kiinteistö- ja rakennuttamistoimen uudelleen organisointi (Senaattikiinteistöt, Engel-Yhtymä, Kapiteeli Oy, Oyj Sponda Abp jne). Tämä kehitys lisää kiinteistökantamme käytön ja rakentamisen tehokkuutta ja tuo uusia rahoitus- ja hallintamuotoja elinkeinoelämän ja julkisen sektorin tarvitsemien hankkeiden toteuttamiseen. Se tehostaa myös rakennuksiin ja fyysiseen infrastruktuuriin sitoutuneiden pääomapanosten käyttöä. Kiinteistöliiketoiminnan kehittymisellä tulee olemaan ratkaiseva merkitys alan kansainvälisen kilpailukyvyn, tuottavuuden ja laadun parantamisessa. 6

12 Alan markkinoiden avautuminen edellyttää, että toimintaympäristön lainsäädäntö ja verotukselliset säännökset ovat kansainvälisesti vertailukelpoiset ja läpinäkyvät. Kiinteistörahastoja ei ole syntynyt, koska uuden kiinteistörahastolain mukaan mm. vakuutus- ja eläkeyhtiöille, säätiöille ja yhdistyksille on verotuksellisesti edullisempaa omistaa kiinteistöjä suoraan kuin rahastojen kautta. Lakia tulee muuttaa osake- ja korkorahastojen verokohtelun mukaisesti. Julkinen sektori on hankinta- ja rakennuttamismenettelyillä ratkaisevassa asemassa alan kehittymiselle. Julkisen sektorin hankintoja - ja urakoita säätelee laki julkisista hankinnoista. Laki perustuu julkisten hankintojen ja urakoiden direktiiveihin sekä Euroopan yhteisön perustamissopimuksiin. Näitä direktiivejä ollaan uudistamassa. Julkisten hankintojen ja urakoiden tulee olla myös käytännössä läpinäkyviä ja avoimia kaikille päteville toimijoille. Tämän edistämiseksi on kauppa- ja teollisuusministeriö kehittänyt kynnysarvon alittavia hankintoja ja urakoita varten nk. JULMA-portaalin. Yritykset voivat laatia portaalin myyjäprofiilin, jolloin ne saavat ilmoituksen sähköisesti kaikista haluamistaan hankinnoista ja urakoista. Portaali sisältää asiakirjamalleja ja hankintatoimeen liittyvää tietoutta. Tietyn euro-määräisen kynnysarvon ylittävät hankinnat ja urakat on ilmoitettava EU-laajuisesti. Toimenpiteet 1. Julkinen hallinto kehittää suunnittelu- ja rakentamispalveluiden- ja urakoiden hankintamenettelyitä ja toteuttamistapoja (esim. kiinteistöpalveluiden kokonaishankintatapoja pelkkien rakennusten sijaan) sekä tilaaja- ja rakennuttajaosaamista. Julkisissa rakennushankkeissa käytetään valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta ja kehitetään työkaluja sen arviointikriteerien (esim. elinkaarikustannusten) käyttämiseksi (Rakli, Kuntaliitto, kunnat, Senaatti-kiinteistöt, tiehallinto, Ratahallintokeskus). 2. Suositellaan kynnysarvon alittavat julkiset hankinnat ja urakat ilmoitettavaksi KTM:n JULMA-portaaliin (KTM, VM, LVM, Kuntaliitto, kunnat). 3. Julkisen sektorin urakoivien tai palveluita tarjoavien organisaatioiden toiminnan tulee olla läpinäkyvää (KTM, LVM, Kuntaliitto, kunnat). 4. Selvitetään kiinteistöliiketoiminnan uusien rahoitus- ja hallintamuotojen lainsäädännölliset ja verotukselliset edellytykset, jotta alan tuottavuus, laatu ja kansainvälinen kilpailukyky voisivat kehittyä parhaalla mahdollisella tavalla (VM, Rakli). 1.3 Kaavoitus- ja maankäyttö sekä yhdyskuntarakenne Uuden maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on parantaa alueiden käytön suunnittelun edellytyksiä yhdyskuntakehityksessä, toimintojen sijoituksissa ja ympäristön ohjauksessa kestävää kehitystä edistävään ja luonnonvaroja säästävään suuntaan. Lain tavoitteiden mukaan 7

13 maankäytön suunnittelu perustuu aikaisempaa kokonaisvaltaisempaan näkemykseen. Tämä edellyttää suunnittelun ymmärtämistä entistä laajempana prosessina. Kaavoitus muuttuu alueiden varaamisesta eri tarkoituksiin yhdyskuntien kehittämisen ja ympäristöpolitiikan välineeksi, joka ohjaa mm. yhdyskuntarakennetta, liikennettä ja luonnonvarojen käyttöä kestävällä tavalla. Myös elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen sekä rakentamisen tarpeet otetaan huomioon. Valtion tehtävät painottuvat valtakunnallisten tavoitteiden turvaamiseen, neuvotteluyhteistyöhön sekä neuvonta- ja asiantuntija-avun antamiseen kunnille. Kaavoituksen rakenne on seuraava: valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet päättää valtioneuvosto maakuntakaavat laatii maakunnan liitto. Liiton ylin elin hyväksyy kaavat ja ne vahvistaa ympäristöministeriö yleiskaavan laatii kunta ja sen hyväksyy kunnanvaltuusto. Yleiskaava voi olla useamman kunnan yhteinen, jolloin se laaditaan ja hyväksytään kuntien yhteisesti päättämällä tavalla ja vahvistetaan ympäristöministeriössä asemakaavan laatii kunta ja sen hyväksyy kunnanvaltuusto Ympäristövaikutusten arviointimenettely eli YVA-menettely on yksi uusista keinoista, joilla ehkäistään haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Tavoitteena on saada ympäristöasiat suunnitteluun yhtäläisesti taloudellisten, teknisten ja sosiaalisten näkökohtien rinnalle. Ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelmassa todetaan: Rakennetun ympäristön kehittäminen perustuu elinkaariominaisuuksiltaan ekologisesti kestäviin ja taloudellisiin, sosiaalisesti toimiviin sekä kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin. Liikenteestä ja rakennusten energiankulutuksesta aiheutuvia päästöjä, jotka ovat yhdyskuntien merkittävimpiä ympäristökuormia, vähennetään. Uudisrakentamisessa ja sen sijoittamisessa käytetään hyväksi olevia, yhdyskuntaa palvelevia teknisiä järjestelmiä ja joukkoliikennepalveluja. Yhdyskuntia kehitettäessä huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta sekä rakennetun ympäristön monipuolisuudesta. Toimivan yhdyskuntarakenteen tavoitteena on ihmisen hyvinvointi ja luonnon elinvoimaisuus. Tonttituotannon suurimpia ongelmia ovat Suomen Kuntaliiton selvityksen mukaan kaavoituksen resurssipula, kunnallistekniikan rahoitus, maapoliittiset vaikeudet, kaavamenettelyn ongelmat ja kaavavalitukset. Kuntien kasvun suurimmaksi esteeksi nousivat kyselyssä kunnille aiheutuvat palveluvelvoitteet. Maankäyttö- ja rakennuslain keskeinen periaate on turvata osallisten mahdollisuus olla mukana kaavan valmistelussa sekä arvioida kaavan vaikutuksia. Tätä koskevien väljien ja joustavien säännösten tavoitteena on mahdollistaa kuhunkin kaavatyöhön parhaiten soveltuvien menettelyjen valinta. Lain soveltamisen kahtena ensimmäisenä vuonna säännöksiin ja neuvottelevaan yhteistyöhön on totuteltu niin kunnissa kuin alueellisissa ympäristökeskuksissa. Säädösten väljyys on aiheuttanut epävarmuutta valinnoissa ja tätä kautta kaavaprosessien hidastumista. Erilaiset selvitykset ja osallistumisen oikea mitoitus on tuottanut kunnille päänvaivaa. Kunnat ovat katsoneet selvitystarpeiden kasvaneen ja kuluttavan resursseja hyvältä suunnittelulta. 8

14 Maankäyttö- ja rakennuslain kaavoitusta koskevat laajat muutoksenhakumahdollisuudet, joiden tarkoituksena on osallisten vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen, vaikuttavat kaavaprosessin pituuteen. Osaltaan sitä pitkittää myös muutoksenhaun siirtyminen hallinto-oikeuksiin, jotka ovat vielä tottumattomia kaavavalitusten käsittelyyn. Osallisuus- ja vuorovaikutusmenettelyjä kehittämällä tulee vähentää valitusten määrää. Myös valitusten käsittelyaikoja tulee voida lyhentää ja turvata käsittelyyn hallinto-oikeuksissa riittävät asiantuntevat resurssit. Myös valitusoikeuden osittaisen rajoittamisen mahdollisuudet tulee selvittää. Epäselvyyttä on esiintynyt maankäyttösopimuksiin liittyvissä kustannustenjakomenettelyissä. Tätä selvittää Kaavojen toteuttamistoimikunta, joka on saanut jatkoaikaa saakka. Toimikunnan tehtävänä on laatia selvitys kaavan toteuttamisvastuiden ja yhdyskuntarakentamisen rahoitusjärjestelmien kehittämiseksi ja tehdä tarvittaessa ehdotus lainsäädännön uudistamiseksi. Kunnan tehtävänä on kaavoittaa sekä rahoittaa ja rakennuttaa yhdyskuntien rakentamiseen liittyvät infrarakenteet kuten kadut, viemärit, vesijohdot jne. Kaavoituksella ja infran rakentamisen ajoituksella kunnat ohjaavat rakentamismahdollisuuksien ajoitusta. Kaavoituksen ja toteutuksen välinen aika tulee olla lyhyt. On tärkeää, että asemakaavoituksen ja kohteen rakennussuunnittelun yhteistyö on sujuvaa tai asemakaavoituksessa muutoin turvataan rakennussuunnittelulle ja toteutukselle riittävä joustavuus. Tärkeätä on myös, että kunnat osoittavat riittävät resurssit sekä kaavoitukseen että rakennusvalvontaan ja varmistavat toimijoiden pätevyyden ja osaamisen. Toimenpiteet 1. Lisätään kaavoituksen ja toteutuksen välistä joustavuutta ja yhteistyötä sekä selkeytetään kaavojen sisältövaatimuksia ja eri tilanteissa tarvittavia selvityksiä (YM, Kuntaliitto, kunnat). 2. Kunnat tehostavat toimenpiteitä riittäväksi tonttitarjonnaksi. Parannetaan kuntien mahdollisuuksia huolehtia kaavoituksesta ja infrastruktuurin rakentamisesta sekä kiirehditään maankäyttösopimusten pelisääntöjen valmistelua (YM, Kuntaliitto, kunnat). 3. Kehitetään vuorovaikutusmenettelyä ja vaikutusten selvittämistä siten, että niillä nopeutetaan kaavojen valmistelua ja hyväksymistä sekä asemakaavavalitusten käsittelyä tuomioistuimissa (YM, OM). 4. Selvitetään mahdollisuudet vähentää kaavavalituksia ja rajata valitusoikeuksia niiltä osin kuin niiden katsotaan johtavan tarpeettomiin valituksiin (YM, OM). 9

15 1.4 Suhdanteet ja kausivaihtelu Rakentamisen suhdannevaihtelut Rakennuspoliittisen ohjelmatyön keskeisiä tavoitteita on ennakoida paremmin suhdanne- ja kausivaihteluita ja niiden haittavaikutuksia. Suomi on pieni paljolti vientiin perustuva avoin talous. Metsäteollisuuden painoarvo oli luvulle asti suuri, mutta tuotannon pohja on sittemmin monipuolistunut etenkin sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ansiosta. Viennin osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2001 oli jopa 40 prosenttia ja sen vaihtelut vaikuttavat keskeisesti taloudelliseen aktiviteettiin ja investointeihin, joista rakentamisen investoinnit ovat nyt vajaa 60 prosenttia. Näin rakentamisen määrä on paljolti riippuvainen yleisestä suhdannekehityksestä. Rakennusteollisuus ja kiinteistöala tarjoavat hyviä palveluita yrityksille, julkiselle sektorille ja kotitalouksille sekä pyrkivät monipuoliseen ja terveeseen kilpailuun toimijoidensa kesken. Rakennusteollisuus voi itse vaikuttaa suhdanteisiin keskittymällä asiakkuuden hallintaan, kuten Visio julkaisussa laajasti on esitetty. Rakentamisen määrä ja laatu riippuvat yhä enemmän yritysten ja ihmisten halukkuudesta investoida rakennettuun ympäristöönsä. Rakennuskanta vanhenee, jolloin on tarvetta korjausrakentamiseen. Esimerkiksi taloyhtiöiden varausmahdollisuuksien pidentäminen antaa liikkumavaraa korjausten ajoituksessa. Rakentaminen pysynee suhdanneherkkänä alana. Yritysten tuleekin kehittää liiketoimintastrategioitansa entistä pitkäjänteisemmiksi, jotta suhdannevaihtelut kestetään paremmin. Tämän suuntaisia ratkaisuja on jo tehty mm. monipuolistamalla tuotanto- ja palvelutarjontaa. Rakennusalan oma rooli suhdanne- ja kausivaihteluissa on keskeinen. Ajantasaisen tiedon lisääminen ja täsmentäminen edesauttaa eri osapuolia välttämään tai vähentämään virheinvestointeja. Rakennus- ja kiinteistöalan sekä julkisen vallan keskinäinen yhteistyö on varsinkin korkeasuhdanteessa tärkeää, jotta vältetään merkittävät yli-investoinnit. Valtion mahdollisuudet suhdannevaihtelujen tasoittamiseen ovat kaventuneet EMU-jäsenyyden myötä, kun vastuu rahapolitiikasta siirtyi Euroopan Keskuspankille (EKP). Keskeisimmät keinot suhdanteiden tasaamiseksi ovat valtiontalouden hyvä hoito ja talouselämän yleisten toimintaedellytysten turvaaminen. EU:n ja euro-alueen jäsenyys luo kuitenkin entistä paremmin vakautta talouteen, kun sisäisiä valuuttakurssivaihteluja ei enää ole ja korkojen vaihteluväli jää aiempaa pienemmäksi. Euroopan Keskuspankki ohjaa taloudellisesti aktiviteettiä mm. ohjauskoron muutoksilla. Ongelma julkisella sektorilla on, että sen tulot ovat suhdanteista riippuvaisia. Finanssipoliittisten rajoitusten lisäksi valtion oma rakentaminen ja kiinteistönpito on pitkälti altistettu kilpailulle tai se on markkinaehtoista. Tällöin ylhäältä tapahtuva suhdanneohjaus ei ole sopusoinnussa tämän kanssa. Valtio voi kuitenkin omilla rakennushankkeiden ajoituksilla antaa oikeaa signaalia rakentamisen kentälle. Valtio pyrkii toimimaan suhdanteissa vastasyklisesti, mutta valtion talousarvion kautta tapahtuvaa suhdanneohjausta haittaa pitkä viive päätöksestä toteutukseen. Valtio voi edesauttaa yksityisten investointien käynnistymistä esim. matalasuhdanteeseen ajoitetuilla korjausrakentamisen investointiavustuksilla. 10

16 Kuntien rakentaminen on perinteisesti myötäsyklistä. Jos talous kehittyy tasaisesti ja suotuisasti, myös kuntien verotulot pysyvät vakaampina ja kuntien investointitahti tasaisempana. Vaikka infrarakentaminen käyttää osin samoja resursseja kuin muu rakentaminen (pohjarakentaminen, paalut, kiviaines, louhinta, betoni jne), ei julkisen sektorin tule käyttää infrarakentamista muun rakentamisen suhdanteiden tasaajana. Infrarakenteet ovat pitkäikäisiä investointeja ja niiden ylläpito ja kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa. Maa- ja vesirakentamisen ja ylläpidon julkisen sektorin rahoitus tulisi pysyä mahdollisimman vakaana. Tämä vakaa rahoitus tasaa osaltaan suhdanteita. Jos infraan liittyvä toiminto kuten esim. energiatuotanto on markkinaehtoista, on myös sen rakentaminen markkinaehtoista. Myös yksityisrahoituspohjaiset yhteistyömuodot ovat normaalin korkosuhdanneohjauksen piirissä. Toimenpiteet 1. Yritysten on kehitettävä liiketoimintastrategioitansa pitkäjänteisemmiksi siten, että rakentamisen suhdannevaihtelut kestetään nykyistä paremmin (yritykset). 2. Alan tulee virallisten tiedontuottajien kanssa luoda ajantasaista alueellista markkinatietoa. Tilastotiedon saantia tulee nopeuttaa (toimialajärjestöt, yritykset, tutkimusyhteisöt, kunnat, Tilastokeskus). 3. Parannetaan asunto- ja kiinteistöyhtiöiden edellytyksiä tehdä tilinpäätöksissä varauksia tulevia korjauksia varten (VM, kiinteistöliitto). 4. Valtio edesauttaa investointien käynnistymistä suhdannepoliittisesti oikein ajoitetuilla investointiavustuksilla esim. korjaustoimintaan (VM, YM). 5. Eri liikennemuotojen isot valtion rakentamishankkeet tulee koota koko maassa monivuotiseksi ohjelmaksi, jonka sisällön ja rahoituksen pääpiirteet päätettään hallituskausittain (VM, LVM). Rakentamisen kausivaihtelut Rakentamisen kysynnän kausivaihtelut johtuvat pääsääntöisesti vuodenaikojen aiheuttamista sääolosuhteista. Suomalainen yhteiskunta on sopeutunut eri vuodenaikoihin. Suomessa on kehitetty teknologiaa ja toimintoja siten, että yhteiskunta toimii erinomaisesti talviolosuhteissa. Rakentamisessa on kehitetty vuosikymmeniä myös talvirakentamisen teknologiaa ja työmenetelmiä ja niihin soveltuvia tuotteita. Suomessa pystytään rakentamaan talvella, vaikka monessa muussa maassa työmaat pysähtyvät, kun lämpötila laskee nollaan asteeseen. Talvirakentamisen kehitystyötä tehdään koko ajan alan toimijoiden kesken. Materiaalitoimittajat ja urakoitsijat pyrkivät tasoittamaan kausivaihteluita mm. kausialennuksin ja ennakkotilauksin. Osassa rakentamista ei olla pystytty kehittämään sellaista teknologiaa, jolla voitaisiin saada laadukas lopputulos talviolosuhteissa. Työehtosopimuksissa on mahdollisuus joustaa siten, että kesällä tehdään enemmän töitä kuin talvella. Tilastot osoittavat, että kausivaihtelua on joidenkin materiaalien ja työsuoritusten osalta paljon. Sen sijaan rakennusalan työtuntitilastojen mukaan kausivaihtelu ei ole merkittävää ja on itse asiassa 90-luvulla pienentynyt. 11

17 Kausivaihteluita tasoittaville hallinnollisille määräyksille on vaikea löytää tasapuolista mittaria ilman että vääristetään kilpailutilannetta tai markkinoita. Lähtökohtana tulee olla, että vastuu rakennusinvestoinnista, sen kustannuksista ja aikatauluista on rakennuttajilla ja rakennushankkeen osapuolilla myös julkisen sektorin hankkeissa. Valtion rahoitus- tai avustuspäätöksillä ei ilman perusteltuja syitä saisi ohjata aloituksia, vaan investoijan tulisi itse kyetä määrittelemään, mikä on tarkoituksenmukaisin rakentamisen ajankohta. Toimenpiteet 1. Kausivaihteluiden tasaaminen kuuluu ensisijaisesti alan toimijoille itselleen mm. kehittämällä teknologiaa, työmenetelmiä, kustannuslaskentaa jne (yritykset). 2. Työehtosopimuskäytäntöä tulee kehittää niin, että kokonaistyöajan joustavampi käyttö tulee mahdolliseksi ja kaikkia osapuolia kiinnostavaksi (työmarkkinajärjestöt, TM). 3. Selvitetään kausivaihteluiden merkitykset alan laaduntuottokykyyn sekä tuottavuuteen ja laaditaan toimenpideohjelma kausivaihteluiden haittojen vähentämiseksi (yritykset, työmarkkina- ja toimialajärjestöt, KTM, TM, YM, VM). 1.5 Rakentamisen hallinnon kehittäminen Rakennusalan asioita käsitellään useassa ministeriössä. Pääosa asioista kuuluu ympäristöministeriölle, liikenne- ja viestintäministeriölle tai kauppa- ja teollisuusministeriölle. Rakennus- ja kiinteistöala toivoo, että jokin taho selkeästi koordinoisi alan asioita. On esitetty näkemyksiä rakentamis-, infra- ja kiinteistöasioita hoitavasta ministeriöstä tai näiden asioiden keskittämistä yhdelle valtioneuvoston jäsenelle. Julkinen sektori vastaa rakennustoimen säädöksistä ja hallinnosta eli luo toimintapuitteet ja asettaa vaatimuksia toimijoille. Viranomaisten säätelyjärjestelmät koostuvat viranomaisten antamista teknisistä määräyksistä, rakennusalan standardeista, työn ja rakennuksen tarkastuksista ja rakennusmateriaalien ja tuotteiden ennakkotarkastuksista ja hyväksynnöistä, osapuolia koskevista pätevyysvaatimuksista, osapuolten vastuista ja vakuutusjärjestelmistä. Talonrakentamisen tekniset määräykset on maankäyttö- ja rakennuslain nojalla annettu Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Ympäristöministeriöllä on vastuu sen kehittämisestä. Kehittämistarve on erityisen suuri nyt, kun rakennustuotteiden sisämarkkinat alkavat toteutua yhdenmukaistettujen tuotestandardien ilmestyttyä. Tämä vaatii myös rakennusalan standardisointityön tehokkuuden arviointia ja rahoituksen varmistamista. Viranomaisohjaukseen vaikuttaa merkittävästi EU:n lainsäädäntö. Uudet vaatimukset luodaan usein EU:n päätöksenteossa. Kotimaiseksi työksi jää asian saattaminen kansalliseen lainsäädäntöön. Siksi vaikuttamisen on tapahduttava eurooppalaisella tasolla. Tämä koskee sekä julkisen vallan edustajia että alan järjestöjä. 12

18 Sisämarkkinoihin liittyvä eurooppalainen standardisointi luo pohjan rakentamisen viranomaissääntelylle. Standardisointiprosessiin vaikuttaminen ja standardien huomiointi vaatii erityisosaamista. Siksi on myös syytä tarkastella eri ministeriöiden välistä työnjakoa pitäen lähtökohtana eurooppalaisen standardisoinnin vaikutukset viranomaissäätelyyn. Infra-alalla on omistaja perinteisesti suunnitellut, rakennuttanut, rakentanut, korjannut ja ylläpitänyt laitoksia ja rakenteita. Omistaja on toiminut viranomaisen tavoin. Edellä mainitut toiminnot ovat usein perustuneet omistavan yksikön sisäisiin hallinnollisiin ohjeisiin. Tällaisia kohteita ovat mm. tierakenteet, sillat, ratarakenteet, kuntien kadut, energia- ja vesilaitosten rakenteet sekä telerakenteet. Mikäli kyseessä on selkeästi talonrakentaminen tai siihen rinnastettava rakentaminen, silloin sovelletaan myös Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja ohjeita. Rakennustuotedirektiivillä luodaan EU:n rakennustuotteita koskevat sisämarkkinat. Maa- ja vesirakentamiseen käytettävät rakennustuotteet ovat myös rakennustuotedirektiivin piirissä. Lisäksi juomaveden kanssa kosketuksiin joutuville rakennustuotteille luodaan oma rakennusdirektiiviin liittyvä tuotevalvontajärjestelmä vuoteen 2005 mennessä. Edellä mainitut seikat aiheuttavat tarvetta selvittää, onko valtion taholla infrasektorille luotava erikseen viranomaismääräykset, jotka koskevat mm. rakenteiden teknisiä turvallisuus- ja terveellisyysasioita, kuten on tehty talonrakentamissektorilla. Lisäksi tarvitaan kaikkia rakentamisen tuotteita koskeva sisämarkkinavaatimukset täyttävä tuotehyväksyntälaki, johon eri viranomaiset voivat tukeutua säädöksiin. Määräysten pohja luodaan myös infrasektorilla lähinnä eurooppalaisen standardisointijärjestön CEN:n piirissä tapahtuvassa standardisointityössä. Valtion ja kuntien on infrarakenteiden ja - laitosten omistajina varmistauduttava tulevien standardien soveltuvuudesta suomalaisiin olosuhteisiin. Toimenpiteet 1. Kiinteistö-, infra- ja rakentamisen asioiden koordinointi keskitetään yhdelle valtioneuvoston jäsenelle (hallitusohjelma). 2. Rakennustuotteiden tuotehyväksyntälain valmistumista kiirehditään. Rakentamismääräyksiä saatetaan ajan tasalle yhtenäistettyjen tuotestandardien ilmestymisen myötä. Siirrytään CE-merkinnän käyttöön tuotteiden vaatimusten mukaisuuden osoittamisessa (YM, LVM, SM, KTM). 3. Valtion on luotava infrasektorille erikseen viranomaismääräykset, jotka koskevat rakenteiden teknistä turvallisuutta ja terveellisyyttä. Infrapuolen osallistuminen eurooppalaiseen standardisointiin järjestetään (YM, LVM, KTM, kuntaliitto, kunnat). 4. Rakennussektorin tulee tehdä oma selvityksensä standardisoinnin kehittämistyöstä ja toiminnan rahoituksesta. Rakentamisen viranomaismääräyksiin ja sisämarkkinoihin liittyvän ja kansallisesti tärkeäksi katsotun standardisointityön rahoitus ja osallistuminen tulee turvata ympäristöministeriön ja muiden vastuuministeriöiden budjetista (KTM, YM, LVM). 13

19 2. Hyvää ja ekologisesti kestävää rakennettua ympäristöä 2.1 Oikeus hyvään rakennettuun ympäristöön Hallitusmuodon mukaan jokaisen perusoikeuksiin kuuluu oikeus terveelliseen ympäristöön, mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon sekä vastuu ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä. Rakennetulla ympäristöllä on keskeinen rooli kansallisen kulttuurimaiseman, yhteiskunnan toimintakyvyn sekä sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistämisessä. Rakennetun ympäristön toiminta- ja palvelukyky, terveellisyys, turvallisuus, viihtyisyys ja kestävyys sekä sen antamat mielikuvat yhdessä luonnonympäristön kanssa ovat keskeisiä elinkeinoelämän, kansalaisten ja koko kansakunnan näkökulmasta. Ne ovat merkittäviä myös sen vuoksi, että niiden kautta täällä vierailevat ulkomaalaiset muodostavat mielikuvansa Suomesta ja suomalaisista. Voidaan puhua aineettomasta käyntikortista, joka painuu jokaisen mieleen hänen liikkuessaan maassamme. Jos yhteiskunta on määritellyt oikeat toimintapuitteet rakentamiselle, kova ja avoin kilpailu lopputuotteen ominaisuuksilla takaa parhaan lopputuloksen ja parhaan laatu-hintasuhteen. Rakennukset ja rakennettu ympäristömme ovat poikkeuksellisen pitkäaikaisia investointeja. Elinkaaret ovat usein 100 vuotta tai jopa pitempiä. Kyseessä on pysyvä osa kansallisvarallisuuttamme, jonka keskellä vietämme suurimman osan elämästämme. Vuosittaisen uudisrakentamisen (vajaa kaksi prosenttia rakennuskannasta), ympäristön parantamisen ja korjausrakentamisen tulee olla laadukasta ja korkeatasoista. Lisäksi korjausrakentamisessa tulee kunnioittaa olemassa olevan rakennuskannan arvoja. Väestön vanheneminen ja mahdollisimman pitkään kotona asuminen asettavat uusia tavoitteita elinympäristölle ja asunnoille. Kodin ja rakennetun ympäristön turvallisuus, esteettömyys, turvavalvonta ja laitteiden helppokäyttöisyys edellyttävät kehitystyötä ja parannuksia. Monelta osin kehittynyt informaatioteknologia voi tarjota tähän ratkaisuja. Rakennuksen elinkaaren aikana kiinteistön hoitoon, kunnossapitoon, korjaamiseen ja muutostöihin käytetään rahaa moninkertaisesti rakentamisinvestointiin verrattuna. Rakentaminen käyttää lähes aina paljon luonnon resursseja. Rakennus tuleekin rakentaa pitkäikäiseksi ja sitä tulee voida käyttää tehokkaasti. Valtioneuvosto on hyväksynyt v ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelman. Sen toteutumisen seurannan raportointi tehdään keväällä Kiinteistö ja rakennusala on nostanut Visio 2010 raportissaan globaaliksi trendiksi Ympäristöarvot korostuvat ja alan yrityksille tavoitteen Ympäristöarvot kansainvälisessä kärjessä". Ekologisesti kestävän kehityksen perusehtona on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja ihmisen toiminnan sopeuttaminen luonnon resursseihin ja sietokykyyn. Rakennus- ja kiinteistöalalle tämä tarkoittaa huomion kiinnittämistä rakentamisen ja rakennuskannan energiatalouteen, vesitalouteen ja jätehuoltoon, sisäilman terveellisyyteen sekä rakennuksen ja sen osien toiminnallisuuteen, kestävyyteen ja käyttöikään. Ekologisen kestävyyden lisäksi pitää puhua sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä. Rakennuskannan laatu ja sen ajallinen kerroksellisuus luo myös kansallista identiteettiä ja kilpailuasemaa. 14

20 Osana kestävää kehitystä on Kioton ilmastosopimuksen vaatimusten täyttäminen. Rakennuskanta on suurin energiankäyttäjä. Siksi energiansäästö olemassa olevassa rakennuskannassa ja energiantuotannon tehostaminen sekä sellainen uudisrakentaminen, joka käyttää vähän energiaa, ovat keskeisiä. Rakentamismääräyksillä on ohjattu voimakkaasti uudisrakentamista. Rakennusten energiankäyttöä koskevien rakentamismääräysten valmistumista halutaan kiirehtiä. EU-tasolla on rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiiviehdotus. Voimaan tullessaan direktiivi vaatisi jäsenvaltiota luomaan rakennusten kokonaisenergiakulutukseen perustavan laskentamallin ja asettamaan sen pohjalta vaatimustasot, luomaan kyseiseen laskentamalliin perustuvan olemassa olevien ja uudisrakennusten energialuokittelun sekä järjestämään lämmityskattiloiden ja ilmanvaihtolaitteiden säännölliset tarkastukset. Toimenpiteet 1. Ympäristöajattelu vakiinnutetaan rakennus- ja kiinteistöalan toimintaan. Korostetaan alan toimijoille, että ympäristönäkökulma on yhdistettävä päätöksentekoon ja että vastuu tästä koskee kaikkia tahoja (YM, toimialajärjestöt, koulutusyhteisöt, tutkimusyhteisöt, yritykset). 2. Kiirehditään ilmastosopimuksen vaatimusten täyttämiseen liittyvien rakennusten energiankäyttöä koskevien rakentamismääräysten valmistumista (YM, RTS, toimialajärjestöt). 3. Parannetaan elinympäristön, rakennusten ja asuntojen turvallisuutta ja esteettömyyttä vanhenevan väestön tarpeet huomioiden. Tämä edellyttää informaatioteknologiaa hyödyntävää tuotekehitystä ja uusia suunnitteluratkaisuja. Tarvittaessa tavoitteiden asettamista täsmennetään viranomaisohjauksella (YM, SM, toimialajärjestöt, yritykset, RTS). 2.2 Asuinrakennukset Suomessa on asukasmäärään verrattuna eniten asuntoja Euroopassa. Asuntomme ovat pieniä ja asumisväljyytemme on eurooppalaista keskitasoa. Asuntokantamme ja varsinkin nykyinen asuntotuotantomme on kerrostalovaltaista. Pientalojen (1-2 perheen talot) osuus rakennuskannastamme on Euroopan pienimpiä ja uudistuotannossa vain Espanjassa, Italiassa ja Portugalissa rakennetaan suhteessa meitä vähemmän pientaloja. Meillä on vähemmän omistusasuntoja kuin keskimäärin EU:ssa. Tutkimusten mukaan omistusasumisen haluttavuus on säilynyt korkeana. Asuntojen laatutaso on monilta osin perusvarustukseltaan hyvä, mutta nykyvaatimuksiin nähden mm. asuntojen esteettömyys ja tietotekniset valmiudet ovat puutteelliset. Ruokakuntien koon pieneneminen, väestön ikääntyminen ja asuntokannan vanheneminen asettavat haasteita uudistuotannolle ja korjaustoiminnalle. Asunnoista on ylitarjontaa väestöltään kutistuvilla paikkakunnilla ja toisaalta pulaa kasvukeskuksissa. Hallituksen asuntopolitiikan keskeisenä tavoitteena on edistää toimivia ja hintavakaita asunto- ja rakennusmarkkinoita. Hallituksen asuntopoliittinen strategia on laadittu tukemaan tätä tavoitetta. Siinä myös todetaan, että Suomen asuntorahoitusjärjestelmästä ja asumisen tukijärjestelmästä teetetään ulkopuolinen evaluointi pidemmän aikavälin kehittämistarpeiden selvittämiseksi EMUympäristössä. Evaluointia ja sen pohjalta toteutettavia muutoksia ja kehitystoimenpiteitä tulee kiirehtiä. Evaluoinnissa tulee ottaa huomioon rahoitus- ja tukijärjestelmän vaikutus rakentamisen laatuun, rakentamisen suhdanteisiin, asuntotuotannon kilpailutilanteeseen sekä asuntojen hintoihin ja vuokriin. 15

21 Toimenpiteet 1. Erilaisiin asumistarpeisiin on vastattava monipuolistamalla asuntojen tarjontaa kysyntää vastaavaksi niin uudisrakentamisessa kuin korjaustoiminnassa. Tulevaisuuden asumistarpeita tulee selvittää tutkimuksin (yritykset, toimialajärjestöt, tutkimusyhteisöt). 2. Kaupunkimaisen pientalorakentamisen lisäämiseen ja kehittämiseen panostetaan ja alueita toteutetaan useilla paikkakunnilla. Kannustava esimerkki on projektisuunnitelma tiiviin ja matalan asuinrakentamisen edistämiseksi (YM, kunnat). 3. Selvitetään nykyiseen kiinteistörahastolakiin liittyvät esteet sekä muut mahdolliset syyt siihen, että rahastomainen kiinteistösijoittaminen ja asuntosijoittaminen ei houkuttele sijoitusmarkkinoita (VM, Rakli). 4. Väestöltään supistuvien alueiden tyhjäksi jäävistä asunnoista johtuviin ongelmiin on harkittava kunkin alueen erityispiirteistä lähteviä monipuolisia keinoja (YM, VM, SM, kunnat). 2.3 Palvelu- ja toimitilarakennukset Valtio, kunnat ja seurakunnat ovat merkittäviä kiinteistön omistajia ja rakennuttajia. Julkisen sektorin toteuttamilta tai tukemilta ympäristö-, rakennus- ja korjaushankkeilta edellytetään suunnittelun ja toteutuksen korkeaa laatua sekä pitkäikäisyyttä. Julkisen rakentamisen ja ympäristön kehittämisen tulee toimia korkeatasoisena esimerkkinä kaikelle rakentamiselle ja kiinteistönpidolle. Keskeinen asia on julkisen hallinnon rakennuttamis- ja tilaajaorganisaation tietotaidon nostaminen yhdessä yksityisen sektorin kanssa. Globalisoituvassa taloudessa Suomen on huolehdittava, että tarjottavat toimitilat ovat palvelukyvyltään korkeatasoisia, asiakkaiden tarpeiden mukaisia sekä kestävä kehitys ja tilojen koko elinkaari huomioon ottaen hinta-laatusuhteeltaan vähintään yhtä edullisia kuin kilpailijamaissa. Suomen alueellisen kehityksen kannalta on parannettava myös kasvukeskusten ulkopuolisien alueiden edellytyksiä tarjota yrityksille sijaintipaikkoja ja toimitiloja. Toimenpide 1. Julkiseen käyttöön tarkoitettujen rakennusten ja ympäristön kehittämisen tulee toimia laadukkaana esimerkkinä muulle rakentamiselle ja kiinteistönpidolle (VM, kunnat, yritykset). 2.4 Infrarakenteet Infrasektori huolehtii kulkuyhteyksien (tiestö, rautatiet, vesiväylät ja lentokentät), verkostojen (vesi-viemäri-, tietoliikenne, kaasu-, lämpö- ja sähkö) ja muiden ympäristö- ja maarakenteiden sekä kiinteistöjen pihojen suunnittelusta, rakennuttamisesta, rakentamisesta, kunnossapidosta ja käytön toimivuudesta sekä osin omistamisesta ja materiaalituotannosta. Näistä verkostoista ja rakenteista käytetään nimitystä infrarakenteet. 16

22 Tavoitteena on, että laadukkaat infrarakenteet ja tehokkaat liikennejärjestelmät tukevat yhteiskunnan toimintaa ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja määrärahat riittävät kehittämiseen ja kunnossapitoon. Julkinen sektori eli yhdyskuntien tasolla kunnat ja yhdyskuntien välisten verkostojen osalta valtio, ovat vastuussa infrarakenteiden kapasiteetista ja kunnosta. Suomen talviolosuhteet ja väestön määrään nähden laaja pinta-ala merkitsevät sitä, että joidenkin infrarakenteiden kuten tiestön investoinnit ja ylläpitokustannukset ovat asukaslukuun verrattuna kalliimpia kuin keskimäärin EU-maissa. Pitkät etäisyydet aiheuttavat myös elinkeinoelämälle lisäkustannuksia. Tämä ylimääräinen kustannus on Suomen kilpailukyvylle rasite. Siksi on tärkeää, että infrarakenteiden laatu on korkeatasoinen ja sen rakentaminen ja ylläpitäminen tehokasta ja kansainvälistä huippuluokkaa. Rakentamisen, ylläpidon ja palvelutoimintojen kansainvälinen kilpailukyky luo mahdollisuuksia suomalaisten yritysten osaamisen viennille. Infrarakenteiden mitoituksen lähtökohtana on laatu, ympäristöystävällisyys, kauneus ja ihmisen kokema miellyttävä ympäristö kuitenkaan taloudellisuutta, tehokkuutta, toiminnallisuutta ja alueellista palvelukykyä unohtamatta. Jotta toimiva väylästö saataisiin säilytetyksi ja sitä voitaisiin myös kehittää, on tienpidossa kiinnitettävä erityistä huomiota tierakenteiden uhkaavan rappeutumisen estämiseen, kasvukeskusten sisääntuloväylien ja kehäväylien palvelutason nostamiseen sekä maaseudun vähäliikenteisten teiden hoidon turvaamiseen. Jotta rataverkosto pystyy säilyttämään kohtuullisen osuutensa henkilö- ja tavaraliikenteessä, on ratojen rakenteellinen kunto säilytettävä riittävillä peruskorjaustoimenpiteillä ja tärkeillä rataosilla on mahdollistettava nopeilla junilla tapahtuva henkilöliikenne mm. tasoristeykset poistamalla. Infrarakenteiden rakentamisessa, ylläpidossa ja hoidossa on valtion liikelaitoksilla ja osakeyhtiöillä nykyisin huomattava markkinaosuus. Näitä ovat lähinnä Tieliikelaitos, Metsähallitus (maa-ainestoimitukset) ja VR-Rata Oy. Ne toimivat yhä lisääntyvässä määrin avoimesti kilpailluilla markkinoilla, mutta samalla ne saavat vielä valtiolta tilauksia ilman kilpailua. Kansainvälisyyden ja viennin lisääminen edellyttää vaativien kotimarkkinoiden kehittämiä uusia tuotteita ja palvelukokonaisuuksia. Tuotteiden ja palveluiden markkinapotentiaalit ja eri alueiden tuotesopeutustarpeet on selvitettävä ja toteutettava niiden vaatimat muutokset. Koska Suomi on verraten korkeiden kustannusten maa, on infra-alan viennin perustuttava korkean jalostusarvon omaaviin tuotteisiin, koneisiin ja palveluihin. Toimenpiteet 1. Riittävä infrarakenteiden kapasiteetti ja kunto tulee turvata pitkäjänteisesti koko maassa, niin maaseudulla kuin kaupungeissa (LVM, YM, MMM, kunnat). 2. Julkinen sektori kehittää omistajapolitiikkaansa niin, että turvataan pitkäjänteisesti infrarakenteiden toimivuus ja teknisten palveluiden laatu. Hyödynnetään ja kehitetään infrarakentamisen uusia rahoitus- ja yhteistyömalleja (LVM, KTM, YM, kunnat). 3. Jotta ala voisi kehittyä, hankkeita tulee kilpailuttaa kokonaisuuksina erillisten työsuoritusten sijaan. Yritysten tulee kehittää kokonaispalveluja näitä hankkeita vastaaviksi. Tämä mahdollistaa myös kansainvälisen kilpailukyvyn ja viennin lisääntymisen. Hankkeiden koossa tulee ottaa huomioon riittävän kilpailun aikaansaaminen ja pienempienkin yritysten mahdollisuudet osallistua kilpailuun (LVM, kunnat, yritykset). 4. Tehostetaan eri liikennemuotojen yhteistoimintaa ja huolehditaan, että liikennemuotojen investointipolitiikka on pitkäjänteistä ja keskenään koordinoitua (VM, LVM, kunnat). 17

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Rakennuspoliittinen ohjelma Timo Nieminen, rakennusmestari Toimitusjohtaja, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry timo.nieminen@rkl.

Rakennuspoliittinen ohjelma Timo Nieminen, rakennusmestari Toimitusjohtaja, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry timo.nieminen@rkl. Timo Nieminen, rakennusmestari Toimitusjohtaja, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry timo.nieminen@rkl.fi 414 Tarkoitus Valtiosihteeri Rauno Saaren johtaman työryhmän muistio kansallisesta rakennuspoliittisesta

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

ammattilaisten verkottajana sekä tiedon tuottajana.

ammattilaisten verkottajana sekä tiedon tuottajana. LAUSUNTO 1 (5) Uudenmaan liitto toimisto@uudenmaanliitto.fi Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Viite: Lausuntopyyntö 14.6.2010 KOKO UUDENMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2011-2014, LUONNOS Lausunnonantajasta Asunto-,

Lisätiedot

Valtion riski vs. asukkaan koti

Valtion riski vs. asukkaan koti Valtion riski vs. asukkaan koti Kommenttipuheenvuoro Valtakunnalliset Vuokralaispäivät 22.9.2017 Aija Tasa Johtaja, Asunnot toimiala RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Minkälaista Suomea haluamme luoda? Juha Hetemäki 1 Rakennustuotannon arvo vuonna 2008 Talonrakentaminen

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Alueidenkäytön ajankohtaispäivä 19.4.2017 27.3.2017 Maankäyttö- ja rakennuslaki lyhyesti Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on alueiden käyttöä ja suunnittelua

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

HAASTATELLAAN YRITYKSIÄ, VIRANOMAISIA JA MUITA RAKENNUSALAN TOIMIJOITA

HAASTATELLAAN YRITYKSIÄ, VIRANOMAISIA JA MUITA RAKENNUSALAN TOIMIJOITA TAVOITE YHTEISTYÖTÄ KESTÄVÄN RAKENTAMISEN EDISTÄMISEKSI MAAKUNNASSA ESISELVITYSHANKKEESSA ETSITÄÄN YHTEISTYÖMUOTOA LAPIN RAKENNUSSEKTORIN KEHITTÄMISEKSI KESTÄVÄN RAKENTAMISEN PERIAATTEIDEN MUKAISESTI TUNNISTETAAN

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT

ASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT ASUNTO- POLITIIKKA TAVOITE: Kartoitetaan Jyväskylässä toimivien rakennusliikkeiden ja rakennuttajien näkemyksiä asuntopolitiikasta, asuinalueiden

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Korjausrakentamisen strategia 2007-2017

Korjausrakentamisen strategia 2007-2017 Korjausrakentamisen strategia 2007-2017 Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö RIL Korjausrakentamisen teemailtapäivä 29.11.2007 1 Sisältö Korjausrakentamisen haasteet Strategian kantavat teemat

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2-vuosiseminaari 7.10.2014 Liikennevirasto UUMA2-ohjelmassa Liikennevirasto Osallistumme UUMA2-ohjelman ja sen

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy

Lisätiedot

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj.

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Infran rooli on merkittävä yhteiskunnalle Suomen kansallisvarallisuus noin 770 mrd Rakennettu ympäristö 70 % Infrarakenteet

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

Rakentamismääräysten uusimisen ja D2 uusinnan tavoitteet

Rakentamismääräysten uusimisen ja D2 uusinnan tavoitteet Rakentamismääräysten uusimisen ja D2 uusinnan tavoitteet D2 uusimistarveseminaari 12.6.2014 Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos Rakentamismääräysten uudistaminen Vuoden 2013 alussa voimaan tulleen MRL muutoksen

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma Tarkastusinsinööri Timo Laitinen 24.5.2012 Rakennusvalvonnan tehtävät Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta.

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

Kuntaliiton tavoitteet maankäytön ja rakentamisen kehittämiseksi

Kuntaliiton tavoitteet maankäytön ja rakentamisen kehittämiseksi Kuntaliiton tavoitteet maankäytön ja rakentamisen kehittämiseksi 21.3.2018 1 Haluamme Ketterää kaavoitusta ja toteutusta Parannusta rakentamisen ja rakennusten laatuun Sujuvaa palvelua lähellä kuntalaista

Lisätiedot

Mini-Suomen tavoitteet malliksi Maksi-Suomelle. Strategian tavoitteet innostaviksi ja toimiviksi

Mini-Suomen tavoitteet malliksi Maksi-Suomelle. Strategian tavoitteet innostaviksi ja toimiviksi Mini-Suomen tavoitteet malliksi Maksi-Suomelle Strategian tavoitteet innostaviksi ja toimiviksi Lähdetään ratkomaan ensimmäistä: Kaksi haastetta: 1) Alueen osat ovat erilaisia. Yksiselitteisiä ohjeita

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Korjausrakentamisen linjaukset

Korjausrakentamisen linjaukset Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys

Lisätiedot

Rakennusjärjestyksen uusiminen

Rakennusjärjestyksen uusiminen Rakennusjärjestyksen uusiminen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Yleistä tietoa rakennusjärjestyksestä Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014

NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014 NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014 1 FORUM tapahtumat: Pitkä perinne, monipuolisia ja ajankohtaisia teemoja 2006 Standardeilla menestystä liiketoimintaan 2007 Hyödy standardeista

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11. Uudistuvat energiamääräykset uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.28 Uusia energiamääräyksiä v 21 ja 212 21 Tiukennetaan noin

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen

Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen Ympäristöterveys kaavoituksessa 6.2.2018 Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen, alueidenkäyttöryhmän päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykyinen kaavajärjestelmä Suunnittelujärjestelmän

Lisätiedot

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) - kulttuuriympäristön näkökulmasta Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 11.4.2018 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - vaikuttavammin, rajatummin, täsmällisemmin Käynnistystilaisuus 8.2.2016 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI

METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 2 YLEISTÄ EU:n tasolla eräs perusvaatimuksia on kilpailun esteiden poistaminen sekä tavaroiden

Lisätiedot

TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN

TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN Tampereen kaupunkiseudun teknisten palveluiden seutuseminaari 23.3.2011 Kirsi Rontu Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö yksikkö Suomen Kuntaliitto Tekninen toimi Teknisen toimen

Lisätiedot

Suomen Arkkitehtiliiton hallitusohjelmatavoitteet. Suomen Arkkitehtiliiton

Suomen Arkkitehtiliiton hallitusohjelmatavoitteet. Suomen Arkkitehtiliiton 1 Ihminen viettää käytännössä koko elämänsä rakennetussa ympäristössä. 2 Rakennetun ympäristön ministeri Kansallisvarallisuudestamme 80 % on kiinni rakennetussa ympäristössä. Se luo kehykset hyvinvoinnillemme

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Maaliskuu 2018 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonnakin

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia

Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia teemana kaavoitus ja kilpailun esteet Ritva Laine MRL -muutostyö käynnistynyt Kilpailun edistämisen näkökulman sisällyttäminen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2018 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne jatkuu todella hyvänä Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

Rakennusteollisuus RT edustaa laajasti koko rakennusalaa

Rakennusteollisuus RT edustaa laajasti koko rakennusalaa Rakennusteollisuus RT edustaa laajasti koko rakennusalaa Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuus RT ry edustaa rakennusalan yrityksiä elinkeinopoliittisissa, teknisissä ja työmarkkina-asioissa RT-liittoyhteisöön

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä Yrittäjänpäivä Naantali 5.9.2017 Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät 1 Kunta syntyy uudelleen Sote-palvelu- ja maakuntauudistus muuttavat Suomea Kuntien rooli

Lisätiedot

R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n

R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n JULKISIVUKORJAUKSEN HAASTEET JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT Korjausrakentamisen teemailtapäivä 29.11.2007 RIL Talonrakennusjaosto Mikko Tarri / A-Insinöörit

Lisätiedot

Rakentaminen sinnittelee yhä Ensi vuodesta tulee vaikeampi. Pääekonomisti Jouni Vihmo

Rakentaminen sinnittelee yhä Ensi vuodesta tulee vaikeampi. Pääekonomisti Jouni Vihmo Rakentaminen sinnittelee yhä Ensi vuodesta tulee vaikeampi Pääekonomisti Jouni Vihmo 15.10.2019 Joka viides suomalainen työllistyy uuden rakentamisesta tai olemassa olevan kiinteistön hoidosta Kaikkien

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu

Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu Maankäyttö- jamaankennuslak Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu Kaavamerkinnät ja -määräykset Y-PÄIVÄ Satakuntatalo 17.1.2018 Matti Vatilo, YM Kaupunkisuunnittelu yhteiskunnan arvojen tulkkina

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

Julkisen rakennuskannan tervehdyttäminen Itä- Suomessa

Julkisen rakennuskannan tervehdyttäminen Itä- Suomessa Julkisen rakennuskannan tervehdyttäminen Itä- Suomessa Terveiden tilojen vuosikymmen seminaari 17.4.2018 Kuopio, Itä-Suomen aluehallintovirasto Yli-insinööri Katja Outinen Lainsäädäntö luo puitteet terveellisille

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakennusalan toimijat ja sidosryhmät - roolit, päätöksenteon ja ansainnan logiikka

Kiinteistö- ja rakennusalan toimijat ja sidosryhmät - roolit, päätöksenteon ja ansainnan logiikka Ympäristöjohtamismenettelyn strategiatyöpaja, FIGBC, 16.11.2010 Kiinteistö- ja rakennusalan toimijat ja sidosryhmät - roolit, päätöksenteon ja ansainnan logiikka Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistö-

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet

Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet Talouskehityksen heikkeneminen taitetaan kasvulla - Perinteisten toimialojen kilpailukyvyn vahvistaminen - Paikallisten PK-yritysten toiminnan ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!

Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne! Missä Suomi on nyt? Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät Yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa entiseen tapaan, markkinaosuudet pienenevät Talousnäkymä sumea Yritysten rahoituksen saatavuus

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Vuokra-asuntosijoitusalan kannattavuus, kilpailutilanne ja kehittämistarpeet. Eeva Alho Pellervon taloustutkimus PTT

Vuokra-asuntosijoitusalan kannattavuus, kilpailutilanne ja kehittämistarpeet. Eeva Alho Pellervon taloustutkimus PTT Vuokra-asuntosijoitusalan kannattavuus, kilpailutilanne ja kehittämistarpeet Eeva Alho Pellervon taloustutkimus PTT Hanke Osa valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita 6.4.2016 A8-0278/2 2 Johdanto-osan A kappale A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin talouskasvua ja työpaikkojen luomista elvyttävä väline; A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin

Lisätiedot