P A R H A A T K Ä Y T Ä N N Ö T

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "P A R H A A T K Ä Y T Ä N N Ö T 2 0 1 0"

Transkriptio

1 P A R H A A T K Ä Y T Ä N N Ö T Parhaat käytännöt 2010

2

3 Maaseutuverkosto juhlistaa maaseudun parhaita käytäntöjä Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteena on esitellä suomalaisen maaseudun kehittämistyön tuloksia ja välittää hyviä käytäntöjä edelleen hyödynnettäviksi. Parhaat Käytännöt kilpailun runsaan osallistujajoukon lukuisat ideat ja innovaatiot osoittavat, että maaseudulta löytyy osaavia, kekseliäitä ja yhteistyökykyisiä toimijoita. Heidän luomiinsa hyviin käytäntöihin voi tutustua tämän esitteen lisäksi Parhaat Käytännöt -tietokannassa maaseutu.fi -sivustolla. Kädessäsi on koottuna esittelyt Parhaat Käytännöt kilpailun finalisteista. Ne edustavat suomalaisen maaseudun kehitystyön helmiä. Parhaat Käytännöt -tietokannasta löydät myös lukuisia muita hyviä esimerkkejä, jotka eivät tällä kertaa mahtuneet 20 finalistin joukkoon. Monista hyvistä käytännöistä on haastavaa valita parhaista parhaat, koska yksiselitteistä voittajaa ei ole olemassa. Kannustankin tutustumaan suomalaisen maaseudun kehittämistyön tulosten laajaan tarjontaan ja soveltamaan hyviä käytäntöjä parhaaksi katsomallanne tavalla myös omassa toiminnassanne. Vuoden 2010 kilpailuun saattoivat osallistua ehdokkaat, jotka olivat saaneet rahoituspäätöksen Manner-Suomen maaseudun- tai Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmasta tammikuun 2010 loppuun mennessä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Ahvenanmaan maakuntahallitus sekä LEADER-toimintaryhmät arvioivat oman toimialueensa kilpailuehdotukset. Alueiden parhaat osallistuivat valtakunnalliseen arviointiin, jossa Parhaat Käytännöt työryhmä valitsi finalistit kuuteen kilpailusarjaan. Sarjoja olivat vuoden LEADER-hanke, vuoden kehittämishanke, vuoden maaseutuinvestointi, vuoden maaseutuinnovaatio, vuoden ympäristöpanostus ja vuoden maaseuturahoittaja, joka tällä kertaa valittiin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten joukosta. Lopulliset sarjojen voittajat valitsi tuomaristo ja voittajat julkistettiin 7. lokakuuta järjestetyssä Maaseutugaalassa. Maaseudun kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, joka jatkuu myös juhlan jälkeen. Parhaat Käytännöt työryhmän puheenjohtajana haluan kiittää kaikkia Teitä maaseudun toimijoita, jotka olette välittäneet omia käytäntöjänne eteenpäin. Oman kiitoksensa ansaitsevat myös työryhmän jäsenet ja Parhaat Käytännöt kilpailun tuomaristo, joiden asiantuntemuksella hyvistä käytännöistä on valittu parhaat. Tästä on hyvä jatkaa työtä elinvoimaisen maaseudun hyväksi. Maaseudun kehittämistyön tuloksia nostetaan taas esiin Parhaat Käytännöt -kilpailuissa vuosina 2012 ja Parhaat Käytännöt työryhmän puheenjohtaja Teemu Hauhia verkostovalmentaja, MMM/maaseutuverkostoyksikkö Parhaat käytännöt 2010 P a r h a a t k ä y t ä n n ö t

4 Vuoden Leader-hanke Lutunen I Lutunen I -hankkeen tavoitteena on lisätä Pohjoisen Keski-Suomen luontoreitistön tunnettuutta ja kehittää alueen yritysten valmiuksia hyödyntää reitistöä luontomatkailussa. Lutunen I on osa laajempaa hankekokonaisuutta, joka on käynnistynyt vuonna Hankkeen lähtökohtana on hyödyntää juuri kunnostettua luontoreitistöä sekä varmistaa, että tehdyt investoinnit eivät mene hukkaan. Luontoreitistön tunnettuuden ja käytön lisäämiseksi perustettiin paikkatietopohjainen tarina- ja kohdepankki ja tuotettiin sinne aineistoa yhdessä paikallisten kulttuurintuottajien kanssa. Luontoreitistön markkinoinnin tueksi perustettiin myös valokuvapankki sekä tuotettiin DVD Luontoelämyksiä suomalaisuuden juurilla. Yhteistyössä matkailuyritysten ja valikoitujen kohteiden kanssa laadittiin hyvien käytäntöjen malli matkailupalvelujen tuotteistamista varten. Hankekokonaisuus jatkuu Lutunen II A ja B -hankkeissa, joissa kehitetään yritysten verkostoitumisen työkaluja sekä konkreettisia myyntivalmiita matkailutuotteita. Hankkeen toteuttaja: Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Rahoittaja: Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry 4 P a r h a a t k ä y t ä n n ö t

5 Vuoden Leader-hanke Maastossa mahdollisuus Maastossa mahdollisuus -hankkeen tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten luonnontuntemusta sekä saada heidät liikkumaan enemmän. Hankkeessa hyödynnetään lähipiiriä koulu lähiympäristöineen toimii liikuntapaikkana. Hankkeessa koulutetaan nuoria lähialuekarttojen tekemiseen ja kannustetaan heitä yrittäjyyteen. Valmiita karttoja käytetään rastiseikkailutapahtumien järjestämisessä. Rastiseikkailut on suunniteltu 7 15-vuotiaille koululaisille. Ne järjestetään kouluajan ulkopuolella, mutta koulujen lähimaastossa. Hankkeeseen on osallistunut 16 koulua, karttoja on tehty 36 ja hankkeen aikana on järjestetty 18 karttojen käyttöön aktivoivaa tilaisuutta. Hankkeen aikana syntyi myös yksi kartanpiirtämiseen erikoistunut yritys. Hanke sai paljon julkisuutta ja sen tapahtumiin osallistui noin henkilöä. Hankkeen kakkosvaihe on käynnistetty Loviisan alueella, ja uutta hanketta valmistellaan Mäntsälässä. Hankkeen toteuttaja: OK orient Rahoittaja: Maaseudun kehittämisyhdistys SILMU ry P a r h a a t k ä y t ä n n ö t

6 Vuoden Leader-hanke UPV Icehearts UPV Icehearts -hankkeen tärkeimpänä tarkoituksena on olla lastensuojelullisena tukena erityistä tukea kasvussaan tarvitsevalle lapselle ja hänen perheelleen koulussa ja vapaa-ajalla. Hankkeen tarkoituksena on juurruttaa Ulvilaan suurkaupungissa Vantaalla toiminut Icehearts-toiminta. Hanke yhdistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita. Toimintamallin ytimessä ovat syrjäytymisuhan alla olevat lapset, joille päivittäinen selviytyminen koulunkäynnistä ja sosiaalisista tilanteista on ongelmallista. Icehearts tarjoaa liikunnan ja yhteisen toiminnan keinoin ammattikasvattajan avulla lapselle mahdollisuuden kehittää sosiaalisia taitojaan. Hankkeen avulla on pystytty tukemaan syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja heidän vanhempiaan ja koululuokkien opiskelurauha on parantunut huomattavasti. Toimintaa ollaan laajentamassa Länsi-Suomen muihin kuntiin. Hankkeen toteuttaja: UPV Icehearts ry Rahoittaja: Karhuseutu ry 6 P a r h a a t k ä y t ä n n ö t

7 Vuoden Leader-hanke Vetovoimainen Vesanto Vetovoimainen Vesanto -hankkeen tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta ja verkostoitumista Vesannon alueen vapaa-ajan asukkaiden ja paikallisten asukkaiden välillä sekä parantaa joustavan asumisen edellytyksiä. Hankkeessa yhteistyö on korostetussa asemassa. Alueen yrittäjät ovat oma-aloitteisesti ryhtyneet kehittämään alueen vetovoimaisuutta ja imagoa, jotta loma-asukkaat saadaan osaksi paikkakunnan elämää ja viipymään paikkakunnalla pidempiä aikoja. Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä ovat vapaa-ajan vesantolaisille suunnatut tapahtumat, tiedotus, loma-asukasparlamentin perustaminen, yritys- ja paikalliskummitoiminnan käynnistäminen, etätyö- ja etäyrittäjyysselvityksen tekeminen sekä etätyön edellytysten parantaminen mm. etätyötoimistokokeilun ja laajakaistaneuvonnan kautta. Vesannon elinkeinomahdollisuuksia ja markkinointia kehitetään avoimet ovet -tapahtumien avulla sekä laatimalla Vesannossa järjestettävän Reiska MM-jalkapallotapahtuman kehittämissuunnitelma. Asumisen edellytyksiä pyritään parantamaan tonttipörssikokeilun ja palvelujen joustoselvityksen avulla. Hankkeen välillisinä vaikutuksina Vesannolle on syntymässä uutta yritys- ja kehittämistoimintaa. Vaikutus on asukkaan kunnassa erittäin merkittävä. Alueella on entuudestaan alle 15 teollista työpaikkaa ja nyt uusia työpaikkoja syntyy 30 lisää. Hankkeen toteuttaja: Vesannon Yrittäjät ry Rahoittaja: Maaseudun Kehittämisyhdistys Mansikka ry P a r h a a t k ä y t ä n n ö t

8 Vuoden kehittämishanke Härkää sarvista Härkää sarvista -hankkeen tavoitteena on saada maatalousluonnon ja kulttuurimaiseman monimuotoisuus säilymään ja kohentumaan sekä monipuolistaa karjatilojen toimintaa maatalouden muutoksessa. Hanke pyrkii tehostamaan laiduntavien eläinten käyttöä maaseutumaiseman hoidossa. Härkää sarvista -hanke toimii Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pirkanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Hankkeen suunnittelukohteet sijaitsevat maatiloilla, perinnebiotoopeilla, luonnonsuojelualueilla, Natura alueilla, kylien lähimaisemissa sekä arvokkailla maisema-alueilla. Hoidettu maisema on kaunis! Laidunnus on hyvä maisemanhoitokeino, koska se edesauttaa maatalousluonnon ja kulttuurimaiseman monimuotoisuuden säilymistä. Perinnebiotoopit ja monet uhanalaiset eliöt eivät selviä ilman jatkuvaa hoitoa. Maisemalaidunnus on myös karjatiloille yksi mahdollinen tulonlähde. Hankkeen tavoitteena on saada paikalliset ihmiset mukaan luonnon monimuotoisuuden edistämistyöhön sekä lisätä maatalouden erityisympäristötukien hyödyntämistä maiseman- ja luonnonhoidossa. Hankkeen tuloksena syntyy luonnon- ja maisemanhoidon yrittäjyyttä maaseudulle. Hanke tukee karjatilojen säilymistä ja monipuolistaa niiden tulonlähteitä. Hankkeesta hyötyvät etenkin hankealueen karjatilalliset, yhdistykset ja kyläyhteisöt, mutta myös kaikki hankealueella asuvat, kulkevat ja matkaavat. Hankkeen toteuttajat: Keski-Suomen, Pirkanmaan, Etelä-Savon Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELYkeskukset, ProAgria Pirkanmaa, Etelä-Savo ja Österbottens Svenska Lantbrukssällskap. Rahoittajat: Keski-Suomen, Pirkanmaan, Etelä-Savon ja Pohjanmaan ELY-keskukset 8 P a r h a a t k ä y t ä n n ö t

9 Vuoden kehittämishanke LAPPI LUO, Lapin luonnontuote- ja elintarviketoimialojen työohjelma LAPPI LUO -hankkeen tavoitteena on sitouttaa Lapin luonnontuote- ja elintarvikealoilla toimivat organisaatiot mukaan alan yhteiseen kehittämistoimintaan. Kehittämistoiminnan päämääränä on Lapin luonnontuote- ja elintarvikealojen toimintaedellytysten edistäminen, alojen tiedon lisääminen, kehittämistyön ohjauksen vahvistaminen sekä yrittäjyyden ja työmahdollisuuksien lisääminen. Luonnontuoteala on yksi Lapin painopistealoista, joten alan hankkeiden koordinointi on tärkeää. Alalle on syntynyt useita hankkeita, joiden yhteistyö toimii hyvin LAPPI LUO -hankkeen koordinointityön ansiosta. Hankkeessa toteutetaan uutta toimintamallia, jossa pyritään laajaan sidosryhmä- ja rajapintayhteistyöhön. Kehittämistoiminnasta vastaa yhteistyöorganisaatioiden päättäjistä koostuva johtoryhmä ja asiakohtaisia kysymyksiä käsittelevät eri asiantuntijatyöryhmät. Hankkeessa toimiva tutkimuskoordinaattori edistää alojen tutkimushankkeiden etenemistä. Laajalla sidosryhmäyhteistyöllä pyritään saamaan alojen kehittämistyö osaksi organisaatioiden normaalia toimintaa. Hankkeen toteuttaja: MTT Rovaniemi, ProAgria Lappi ja Lapin 4H-piiri Rahoittaja: Lapin ELY-keskus P a r h a a t k ä y t ä n n ö t

10 Vuoden kehittämishanke METKA, Metsäenergiaa kannattavasti METKA-hanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka tavoitteena on metsäenergian hankintaketjun kannattavuuden lisääminen sekä laadun parantaminen. Hankkeen tutkimus hyödyttää suoraan metsäenergian hankintaketjun kehittämistä esimerkiksi oikeiden kalustovalintojen ja logistiikan ohjauksen avulla. Hanke on Hämeessä hyvin tärkeä, koska hakepolttoaine on saatava kilpailukykyiseen hintaan käyttöpaikoille ja koska metsäenergian hankintaketjun on oltava kaikille osapuolille kannattavaa toimintaa. Hankkeessa luodaan tutkimustuloksiin perustuva metsäenergian toimintamalli, jossa pienistä energiapuueristä tehdään logistisesti kannattavia kokonaisuuksia. Yhteistyöhankkeessa ovat mukana suuret metsänhoitoyhdistykset Kanta- ja Päijät-Häme, Työtehoseura sekä Metsäntutkimuslaitos tutkimuslaitoksina. Hankkeen tuloksia otetaan välittömästi käyttöön metsäenergian hankintaketjussa. Tulosten laajaan levittämiseen on suunniteltu erityinen METKA-koulutushanke. Hankkeen toteuttaja: Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistys Rahoittaja: Hämeen ELY-keskus 1 0 P a r h a a t k ä y t ä n n ö t

11 Vuoden kehittämishanke Ympäristöyrittäjyys kannattavaksi Pirkanmaalla Ympäristöyrittäjyys kannattavaksi Pirkanmaalla -hankkeen tavoitteena on kehittää ja lisätä luonnon ja maisemanhoitoa. Hankkeessa etsitään yrittäjät vastaamaan viidestätoista maisemanhoitokohteesta viiden kunnan ja kahden sähköverkkoyhtiön alueilla. Yrittäjät kunnostavat peltoja ja niittyjä, jotka ovat olleet hoitamattomina. Maiseman avoimuuteen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen pyritään laiduntamalla, niittämällä ja raivaamalla. Sähköverkkoyhtiöt ottavat luonnon monimuotoisuutta edistävät hoitotavat käyttöön maisemanhoidossa ensimmäistä kertaa. Hoidettavien alueiden joukossa on kohde, jossa esiintyy tummaverkkoperhosia. Tummaverkkoperhonen on harvinainen ja uhanalainen koko Pohjois-Euroopassa. Umpeen kasvaneiden niittyjen avoimeksi raivaaminen parantaa perhoslajin elossa pysymisen edellytyksiä. Maisemallisesti keskeisten alueiden kunnostaminen parantaa näkyvästi alueiden viihtyvyyttä. Hankkeessa muodostetut laajat yhteistyöverkostot parantavat sekä yrittäjän että tilaajan edellytyksiä tehdä toiminnasta kannattavaa. Hankkeen toteuttaja: ProAgria Pirkanmaa Rahoittaja: Pirkanmaan ELY-keskus P a r h a a t k ä y t ä n n ö t

12 Vuoden maaseutuinvestointi Eläinten koulutushallin rakentaminen Kuopiolainen yritys Lemmikkikeskus Viiksi osti aikaisemmin Kuopion yliopiston koe-eläinten tuotantolaitoksena toimineet tilat ja remontoi niihin lemmikki- ja pieneläinhoitolan. Investointituen avulla yritys rakensi tilojensa yhteyteen lemmikkien koulutushallin. Yrityksen palveluja ovat eläinten säilytys- ja hyvinvointipalvelut sekä erilaisten harrastustoimintojen tarjoaminen. Kurssitoiminta, kuten tottelevaisuus, agility, suojelu ja järjestys sekä kilpailu- ja näyttelytoiminta ovat erittäin suosittuja koiraharrastajien keskuudessa. Myös koiria työssään apuna käyttävät ryhmät, kuten poliisit ja vartijat tarvitsevat paikan koirien kouluttamiseen. Lemmikkikeskuksen tilat yhdistävät eri yrityksiä ja sidosryhmiä. Koirakouluttajat, vartijat, poliisit, yksityiset koiraharrastajat, trimmauspalveluiden ja fysioterapiapalveluiden tarjoajat ja eläinlääkärit kohtaavat samassa tilassa. Koiraharrastus ja koirien koulutustoiminta ovat kasvavia aloja. Monipuolisella tarjonnalla turvataan yritystoiminnan kannattavuus. Investoinnin toteuttaja: Suomen Lemmikkikoti Oy Rahoittaja: Maaseudun Kehittämisyhdistys Mansikka ry 1 2 P a r h a a t k ä y t ä n n ö t

13 Vuoden maaseutuinvestointi Laajakaistaa kyliin Laajakaistaa kyliin -hankkeen tavoitteena oli mahdollistaa laajakaistainen tietoliikenneyhteys sellaisille kylille, missä laajakaistaa ei ollut ja mistä puhelinoperaattorit olivat päättäneet ajaa alas lankapuhelinverkon. Mukana hankkeessa olivat Kurikan Jyrynkylä, Karijoen Salonkylä ja Järvikylä sekä Kauhajoen Puskankylä ja Uuronkylä. Hankkeen avulla näihin kyliin saatiin rakennettua valokuituverkon runkolinja, johon kaikilla kyläläisillä on mahdollisuus liittyä. Hankkeen myötä jo 60 kiinteistöä sai valokuituliittymän. Valokuituverkon ansiosta yritystoiminnan perusedellytykset paranivat huomattavasti näissä kylissä. Nopea ja toimiva tietoliikenneyhteys on avaintekijä kilpailuetua tavoiteltaessa. Hanke toteutettiin kuntien omistaman Suupohjan Seutuverkon toimesta. Koska Seutuverkko on avoin verkko, palveluntarjoajaksi voi lähteä yhtä hyvin suuri, valtakunnallinen operaattori kuin pieni, paikallinen toiminimi. Molemmat tarjoajat ovat asiakkaaseen nähden samalla viivalla. Kyläläiset voivat kehittää vaikkapa vanhusten hoivapalvelun, jota he tarjoavat verkon asiakkaille tai uudenlaisen, innovatiivisen tv-palvelun. Investoinnin toteuttaja: Suupohjan Seutuverkko Oy Rahoittaja: Suupohjan kehittämisyhdistys ry P a r h a a t k ä y t ä n n ö t

14 Vuoden maaseutuinvestointi Toimitilojen rakentamien Toimitilojen rakentaminen -hankkeessa rakennettiin lihanjalostus- ja teurastusyritys Lihamaisteri Oy:lle uudet toimitilat. Hankkeen myötä yrittäjällä on mahdollisuus tehostaa hyötyeläinten teurastuspalvelua. Hyötyeläinten teurastuspalvelua harjoittavat pääasiassa vain suuret teurastamot, jotka eivät palvele yksittäisten hyötyeläinten omistajia. Uusien toimitilojen avulla Lihamaisteri Oy tarjoaa palveluja myös yksittäisten hyötyeläinten omistajille. Teurastuksen lisäksi yrittäjä jatkojalostaa lihan korkealuokkaisiksi elintarvikkeiksi, kuten makkaroiksi, säilykkeiksi tai palvilihaksi. Yritystoiminnan avulla pyritään siihen, että luonnon normaali kiertokulku toimii oikein päin, eikä hyödynnettävissä olevaa materiaalia vain haudata maahan. Lihan hyödyntäminen elintarvikkeeksi on järkevää ja taloudellista. Investoinnin toteuttaja: Lihamaisteri Oy Rahoittaja: Piällysmies ry 1 4 P a r h a a t k ä y t ä n n ö t

15 Vuoden maaseutuinvestointi Venehotelli Inkoo Venehotelli Inkoo on uusi, ympäristöystävällinen veneiden ympärivuotinen säilytyspalvelu, joka korvaa perinteisen laituri- ja talvisäilytyspaikan. Veneet varastoidaan sisätiloihin kerroshyllyihin, josta ne saadaan nopeasti vesille aina tarpeen mukaan. Talvisin vene säilytetään omalla paikallaan hyllyssä. Venehotellissa veneet ovat turvassa sään armoilta ja ilkivallalta ja ne pysyvät paremmassa kunnossa. Uudessa palvelussa on huomioitu myös ympäristöseikat: kun venettä ei pidetä koko kesää vedessä, pohjan myrkkymaalausta ei tarvita. Veneen pohja huuhdellaan säilytykseen nostettaessa ja pesuvedet suodatetaan usean erotuskaivon kautta. Venehotelli on täysin uusi konsepti, jossa epäesteettiset veneiden talvisäilytysalueet saadaan korvattua modernilla rakennuksella. Venehotelli Inkoo tarjoaa asiakkailleen entistä helpompaa ja ympäristöystävällisempää palvelua. Venehotelli luo myös alueelle uusia työpaikkoja ja työllistää alueen muita yrityksiä. Investoinnin toteuttaja: Rotav Oy Rahoittaja: Uudenmaan ELY-keskus P a r h a a t k ä y t ä n n ö t

16 Vuoden maaseutuinnovaatio IKI Air savupiippu IKI Air savupiippu -hankkeessa kehitetään asiakaskohtaisesti sovellettuja moduulirakenteisia terässavupiippuja. IKI Air -savupiiput mahdollistavat niiden turvallisen käytön saunoissa ilmajäähdytyksen ja innovatiivisen rakenteen ansiosta. Kehityksen kärjessä olevat uuden tyyppiset Aktiivipiiput myös hyödyntävät savukaasujen lämpöä huonetilan lämmityksessä sekä tehostavat ilmanvaihtoa. Kauhavan Köykkärin kylässä toimiva R. Hautala ky kehitti IKI-Kiuas Oy:lle uuden ilmajäähdytteisen teräshormin. Kehitystyössä hyödynnettiin yrittäjän vuosien kokemusta sekä Härmä Air Oy:n valmistustekniikkaa ja luotiin uusi tuote, joka vastaa tämän päivän tarpeita energiatehokkuuden ja puunpolton puhtauden osalta. Uuden tuotteen ja uuden myyntikanavan myötä yrityksen liikevaihdon on arvioitu kolminkertaistuvan. Pienessä kylässä yrityksen työllistävä merkitys on erittäin tärkeä. Perheyritys R. Hautala ky on panostanut erityisen paljon voimavarojaan tuotekehittelyyn ja Härmä Air Oy on keskittynyt erityisesti valmistusmenetelmiin. Yritykset ovat saaneet tuotteilleen useita patentteja sekä kaksi kertaa Innosuomi-palkinnon. Hankkeen toteuttaja: R. Hautala ky Rahoittaja: Aisapari ry 1 6 P a r h a a t k ä y t ä n n ö t

17 Vuoden maaseutuinnovaatio NeuroCattle NeuroCattle on maatiloille suunniteltu järjestelmä, joka keskittyy eläintietojen keräämiseen langattomasti suoraan kentältä. Hankkeessa testataan ohjelmistoa ja siihen liittyvää tekniikkaa muutamassa pilottikohteessa. Elektronista korvamerkkiä hyödyntävä järjestelmä on Suomessa uusi innovaatio. Elektronisen korvamerkinnän avulla eläinten tunnistus ja tietojen tallennus ja siirto helpottuvat olennaisesti, mikä säästää sekä kustannuksia että aikaa. Elektronista merkkiä käytettäessä eläimeen ei tarvitse päästä käsiksi, jotta sen voi tunnistaa. Päällekkäisiä töitä voidaan karsia, koska järjestelmä on koko ajan reaaliajassa. Järjestelmä myös tukee eläimen lämpötilaa mittaavaa mikrosirua, minkä ansiosta lämmön reaaliaikainen seuranta on vaivatonta ja mahdollistaa esimerkiksi nopean reagoinnin kuumeiluun. NeuroCattle-järjestelmä parantaa työturvallisuutta, ja sen avulla voi myös rajata nopeasti mahdollisen tautitapauksen. Keksintö on merkittävä myös maailmanlaajuisesti. Korvamerkintää voidaan hyödyntää kaikilla tuotantoeläimillä ja läpi tuotantoketjun. Hankkeen toteuttaja: ID-Import Oy Rahoittaja: Rieska-Leader ry P a r h a a t k ä y t ä n n ö t

18 Vuoden maaseutuinnovaatio Turostin, puuperäisen biomassan kaasunjalostus Turostin on karttulalaisen yrittäjän Timo Heimosen patentoitu keksintö. Yhdessä HT Engineeringin ja HT Enercon kanssa Heimonen on kehittänyt hyötykaasugeneraattorin, joka muuttaa puuhakkeen, veden ja ilman lämmöksi ja sähköksi. HT Engineering on rakentanut kaupallisen koelaitoksen Haapamäelle. Laitoksessa tuotetaan puuperäisestä biomassasta energiaa, jonka avulla saadaan vedestä otettua talteen vety. Vetyä voidaan käyttää lämmityksessä öljyn korvikkeena tai sen avulla voidaan tuottaa sähköä esimerkiksi kaasuturbiineissa. Koelaitoksen teho on noin yksi megawatti. Turostimen tuotekehittelyn jälkeen biomassasta saatava energia voi olla uusi mullistava energianlähde. Polton energiataseen hyötysuhde on 137 % ja päästöt ovat EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaatimusten tasolla. Yrittäjä jatkaa Turostimen kehittämistyötä tavoitteenaan biodieselin tuottaminen katalyytin avulla. Hankkeen toteuttaja: Turos Team Ay Rahoittaja: Maaseudun Kehittämisyhdistys Mansikka ry 1 8 P a r h a a t k ä y t ä n n ö t

19 Vuoden maaseutuinnovaatio Turvekomposiittituotantolinjaston hankinta Konto Oy valmistaa huopa-, levy- ja muotopuristetuotteita pääraaka-aineenaan luonnonkuidut. Tämän hankkeen avulla Konto tekee yritystoiminnan käynnistämiseen vaadittavat koneinvestoinnit. Konto-tuotteiden tärkeimpänä raaka-aineena käytetään pintaturvetta. Tuotteilta vaaditaan kierrätettävyyttä ja turvallisuutta. Myös tuotantoprosessissa ekologisuus on huomioitu, kaikki ylijäävä materiaali palautetaan tehtaalla uudelleen kiertoon. Turvekuitujen alustavat testitulokset osoittavat niiden olevan kilpailukykyisiä verrattuna markkinoilla nykyisin oleviin tuotteisiin. Suurena erona vastaaviin tuotteisiin on ekologisuus pintaturve on uusiutuva, kierrätettävä ja turvallinen luonnonkuitu. Konto-tuotteiden käyttökohteita ovat öljynimeytys, eristäminen, akustiikka ja muotopuristeet. Karviassa sijaitseva Konto Oy jalostaa alueellaan erittäin runsaana esiintyvästä luonnonvarasta, turpeesta, korkealaatuisia lopputuotteita. Turvekomposiittituotantolinjasto tuo alueelle lisää työpaikkoja, investointeja ja osaamista. Hankkeen toteuttaja: Konto Oy Rahoittaja: Satakunnan ELY-keskus P a r h a a t k ä y t ä n n ö t

20 Vuoden ympäristöpanostus Hiilihanke Hiilihankkeessa selvitettiin, millä tavoin hiilen kierto ja päästöjen kompensoiminen voidaan havainnollistaa Siikalatvan kunnan suo- ja metsäympäristössä. Hankkeen kohdealueena oli Siikalatvan kunta, erityisesti Ulkua, Kurunnevan lintuvesi sekä Venenevan-Pelson alue. Hankkeessa toteutettiin internetissä toimiva hiilipäästölaskuri, joka havainnollistaa päästöjen syntyä ja niiden kompensoimista. Laskuriin liitetään myös sovellus, joka kertoo metsien ja soiden hiilensidontapotentiaalin. Hiilihankkeessa toteutettiin lisäksi hiilensidonnan mallimetsä, jossa seurataan mallimetsään istutettujen puuntaimien yksilöllistä hiilensidontakykyä. Hankkeessa mallinnettiin myös suon hiilitaloutta: vanhalle turvesuolle laadittiin suokerrosten syntyä ja turpeen muodostumista havainnollistava esitys. Hanke loi yhteistyö- ja ideointiverkostoja, joiden avulla kehitettiin paikallista luontomatkailua ja luontoyrittäjyyttä sekä tuotettiin materiaalia alueen nuorten ympäristökasvatusta varten. Hankkeen toteuttaja: Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja: Keskipiste- Leader ry 2 0 P a r h a a t k ä y t ä n n ö t

21 Vuoden ympäristöpanostus Maaemo, maaseudulle elinvoimaa monimuotoisuudesta Maaemo-hankkeen tavoitteena on innostaa yksityiset maanomistajat mukaan vapaaehtoiseen ympäristönsuojeluun ja luonnonhoitoon. Hanke toimii Lounais-Suomen metsäkeskuksen toimialueella ja sen toiminnasta vastaa Länsi-Suomen Luontoarvoyhdistys Koppelo ry. Maaemo-hankkeessa tiedotetaan metsien ja maaseutuelinympäristöjen monimuotoisuuden suojelu- ja hoitovaihtoehdoista. Hankkeessa tehdään tilakäyntejä ja neuvotaan maanomistajia huomioimaan luonto-, maisema- ja virkistysarvoja metsänkäytön ohessa. Hankkeessa kehitetään keinoja hyödyntää maaseudun itseuudistuvaa ympäristöenergiaa. Tavoitteena on kannustaa maanomistajia hyödyntämään maisemanhoidossa olemassa olevaa kalustoa, mikä samalla parantaisi maaseutu elinkeinojen kannattavuutta. Hankkeessa rakennetaan yhteistyöverkostoja maaja metsäalueitaan suojelevien ja hoitavien ihmisten ja muiden alan toimijoiden välille. Hankkeen tuloksena maanomistajat osaavat huomioida ja hyödyntää paremmin luonto-, maisema- ja virkistysarvoja. Maanomistajilla on käytettävissään käytännössä testattuja keinoja, joilla otetaan luonto- ja maisema-arvot huomioon ja lisätään niitä elinkeinotoiminnan ohessa. Hankkeessa toimivat yhteistyössä Koppelo ry:n jäsenet, yksityiset maanomistajat, metsäkeskus sekä yrittäjät. Hanke tuo uuden kansalaislähtöisen toimintamallin vapaaehtoiseen ympäristönsuojeluun ja -hoitoon. Hankkeen toteuttaja: Länsi-Suomen Luontoarvoyhdistys Koppelo ry Rahoittaja: Satakunnan ELY-keskus P a r h a a t k ä y t ä n n ö t

22 Vuoden ympäristöpanostus Ravinne huuhtoutumien hallinta Ravinnehuuhtoutumien hallinta -hankkeen tavoitteena on viihtyisä maaseutuympäristö, jossa vesien tila on hyvä ja maatalouden vesiensuojelua toteutetaan parhailla käytettävissä olevilla keinoilla. Hankkeessa kokeillaan ja seurataan eri viljelymenetelmien vaikutuksia maan kasvukuntoon ja ravinnehuuhtoutumiin. Kokeilut tapahtuvat viljelijöiden perustamissa havaintokokeissa. Niissä pelto jaetaan kahteen tai useampaan osaan, joissa havainnoidaan eri viljelymenetelmien vaikutuksia. Pelloilta huuhtoumaan päässeiden ravinteiden ja kiintoaineen määrää pyritään vähentämään laajojen suojavyöhykealueiden avulla, jakamalla tietoa luonnonmukaisesta peruskuivatusmenetelmistä ja tehostamalla kosteikkojen toimintaa. Pelloilla tehtävien toimenpiteiden vesistövaikutuksia seurataan jatkuvatoimisten vedenlaatumittareiden avulla ja kehitetään uusia menetelmiä, jotka kuvaavat entistä tarkemmin ympäristön tilan muutoksia. Maatalouden vesiensuojelua ja maaseudun viihtyisyyttä edistävää tietoa levitetään verkostoitumalla viljelijöiden, maaseudun muiden asukkaiden ja asiantuntijoiden kesken. Hankkeen tuloksena maatalouden vesiensuojelu tehostuu sekä alueen viljelijöiden ja muiden asukkaiden ympäristötietoisuus lisääntyy. Hankeen toteuttaja: Uudenmaan ympäristökeskus Rahoittaja: Uudenmaan ELY-keskus 2 2 P a r h a a t k ä y t ä n n ö t

23 Vuoden ympäristöpanostus Vihiluodon rantareitit Vihiluodon rantareitit -hankkeen tavoitteena oli muuttaa Kempeleen ainut merellinen rantaviiva kulkukelvottomasta toimivaksi luontoliikunta-alueeksi. Kempeleenlahti on erittäin haastava alue rakentamisen kannalta: voimakas maankohoaminen, lahden mataluus, myrskyjen nostattama vedenkorkeus ja runsas kaislankasvu olivat muokanneet alueen kulkukelvottomaksi. Jo tämän vuosisadan aikana lahti kasvaa umpeen ilman ihmisten apua. Hankkeen toteuttivat yhdessä Vihiluodon kyläyhdistys, kymmenet talkoolaiset sekä alueen yritykset. Hankkeessa rakennettiin luontopolku, lintutorni, kanavajärjestelmä siltoineen, pienvenelaituri, grillikota, lasten uimapaikka sekä jalkapallokenttä. Hankkeen rakennelmat perustuvat paikalliseen luovuuteen ja ideointiin. Omaperäisten ratkaisujen avulla on kierrätysmateriaalia hyödyntäen rakennettu erityisolosuhteissa kestäviä rakenteita. Esimerkiksi lintutornin ja ison sillan pyramidirakenteet ovat myrskynkestäviä. Hankkeen ansiosta ranta-alue on nyt käytössä. Lintuharrastajien ja muiden luonnossa liikkujien lisäksi lähialueen koulut ja päiväkodit hyödyntävät Vihiluodon rantareittiä retkikohteena. Kanavat mahdollistavat turvallisen soutamisen ja kanoottimelonnan myrskyistä huolimatta. Myös vesilinnut viihtyvät avoimilla reiteillä. Hankkeen toteuttaja: Vihiluodon kyläyhdistys ry Rahoittaja: Jokivarren Moderni Maaseutuyhdistys JoMMa ry P a r h a a t k ä y t ä n n ö t

24 Taide katsoo tulevaisuuteen Parhaat käytännöt kilpailun palkintoina jaettavat Näkijän pallot on toteuttanut taiteilija Tuula Ylivinkka. Hän on tehnyt veistoksia puun lisäksi mm. rautalangasta, teräksestä, kierrätys- ja luonnonmateriaaleista. Varsinkin ulos tehtävissä tilateoksissa taiteilija käyttää mahdollisimman paljon luonnonmateriaaleja. Ylivinkan teokset eivät ole suoranaisia luontokuvia, mutta luonnon elementtejä on teoksista löydettävissä. Esimerkiksi Näkijän pallossa maapallon peruselementit maa, ilma, vesi ja tuli ovat läsnä. Näkijän Pallo syntyi, kun Ylivinkka istui taidetoimikunnassa kuvataiteen edustajana. Nykyinen Pohjanmaan Taidetoimikunta on jakanut vuodesta 1969 lähtien vuosittain tunnustuksen merkittävästä taiteellisesta työstä vanhan Vaasan läänin alueella. Tavoitteemme oli kehitellä esine, jota voidaan jakaa sekä taide- että kulttuuripalkintona, Ylivinkka muistelee. Lähtökohdan teokselle antoivat palkittavat. Taiteilijan mukaan ihmiset, jotka saavat työstään palkintoja, osaavat hyödyntää histo riaa, olla kiinni nykyajassa sekä ennustaa ja tehdä tulevaisuutta. Tämä antoi suunnittelulle luontevan lähtökohdan. Tuloksena oli pui nen pienoisveistos, joita on tehty tähän mennessä 70 kappaletta. Veistos muuttuu saajalleen henkilökohtaiseksi maalauksessa. Lahjan saajan muistaminen työskentelyn aikana synnyttää useimmiten maalauksia, jotka myös kuvaavat veistoksen saajaa. Näkijän Pallo ei olisi kuitenkaan nimensä mukainen, ellei se kertoisi myös tulevasta. Ylivinkan veistokset ovat kehittyneet ja muuttuneet vuosien varrella. Parhaat Käytännöt kilpailun voittajille jaettavissa palkinnoissa on maaseutu mukana. Kun tutkii oikein tarkkaan, niin pallosta löytyy mitä vaan, visioi Ylivinkka. Maaseutu antaa tilaa luovuudelle Tuula Ylivinkka on taiteilija, jolle maaseutu toimii taiteellisen työskentelyn tasapainottajana. Siellä, missä kasvaa ihmisen ruoka, kasvaa myös elinvoima. Maaseudulla kuljetaan jalat maassa ja kiinni todellisuudessa, Ylivinkka maalaa. Ylivinkka valmistui taidegraafikoksi Kankaanpään Taidekoulusta vuonna 1983 ja on elättänyt itsensä päätoimisena kuvataiteilijana. Olen asettunut maaseudulle, koska haluan kulkea päivittäin luonnossa. Täällä saan kalastaa, marjastaa, hoitaa puutarhaa sekä katsella maisemia. Olen halunnut pitää elämäntahdin sen verran verkkaisena, että kerkiän katsella ja tuumata, nähdä kokonaisuuksia, taiteilija jatkaa. Pienimuotoinen viljelykään ei ole hänelle vierasta. Jossakin vaiheessa olimme ruoan suhteen täysin omavaraisia, nyt siitä on jo vähän joustettu. Luomupuutarhan hoitaminen tuottaa minulle edelleen päivittäistä iloa. 2 4 P a r h a a t k ä y t ä n n ö t

25 Maaseutuverkosto kokoaa yhteen maaseudun toimijat Yhdessä tekeminen sopii suomalaisille. Suomen maaseutuverkoston muodostavat Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien moninaiset toimijat. Maaseutuverkosto kokoaa yhteen maaseudun kehittämistyöhön osallistuvat viranomaiset, järjestöt ja kansalaistoimijat. Maaseutu tarvitsee sekä yhteisöllistä kehittämistä että yksittäisiä yrittäjiä ja näiden välistä yhteistyötä. Maaseutuverkostossa edistetään maaseudun toimijoiden ja asiantuntijoiden verkostoitumista ja verkostojen ylläpitoa kohderyhmittäin ja toimialoittain. Maaseutuverkoston tehtävänä on tiedottaa ja kouluttaa ohjelmien mahdollisuuksista ja tuloksista sekä edistää hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen leviämistä. Maaseutuverkosto myös kokoaa ja välittää tietoa maaseudun kehittämiseen ja ohjelman toteuttamiseen liittyvistä koulutuksista ja tapahtumista. Maaseutuverkosto edistää kansainvälisten ja aluerajat ylittävien hankkeiden yhteistyötä ja tiedon välitystä. Lisäksi yhteyttä pidetään EU:n maaseutuverkostoon sekä muihin EU:n jäsenvaltioiden maaseutuverkostoihin. Toimintaa koordinoi maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkoston toimintaa koordinoi maa- ja metsätalousministeriön maaseutuverkostoyksikkö, joka toimii Seinäjoella. Maaseutuverkostoyksikkö tekee maaseudun etua, toiveita kuunnellen ja ajassa liikkuen. Internet-sivusto Maaseutu.fi (sekä Landsbygd.fi ja Rural.fi) on sähköinen väylä maaseudulle. Sieltä löytyy maaseudun kehittämisohjelmien asiaa, ja sivustolla ylläpidetään muun muassa yhteistä tapahtumakalenteria ja asiantuntijarekisteriä. Mikäli haluat ajankohtaista tietoa kehittämisohjelmien etenemisestä ja tuloksista sekä maaseudun kehittämisen uusista avauksista, voit ilmoittaa sivustolla yhteystietosi tiedotejakelua varten (tai sähköpostitse osoitteeseen P a r h a a t k ä y t ä n n ö t

26 Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmat Suomessa tähdätään elinvoimaisen maaseudun säilymiseen, ympäristön tilan paranemiseen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmissa otetaan huomioon alueelliset painotukset ja erot. Ohjelman lähtökohtana ovat alueiden omat vahvuudet. Monipuolinen ohjelma sisältää muun muassa ympäristötavoitteita, joiden saavuttamiseksi tuetaan vesistöjen suojelua, luomua, kosteikkojen perustamista sekä uhanalaisten eläinlajien ja -rotujen säilyttämistä. Myös eläinten hyvinvointi otetaan ohjelmassa huomioon. Koulutuksen avulla edistetään tieteellisen tiedon ja innovaatioiden saamista maaseudun toimijoiden käyttöön. Tavoitteena on lisätä osaamista muun muassa tietotekniikassa, liikkeenjohdossa ja markkinoinnissa. Ohjelma tukee myös erilaisia maaseudun kehittämisen investointeja ja yritystoimintaa. Maaseudun kehittämisen painopisteet Maaseudun kehittämisen painopisteet linjataan Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa, joka kattaa vuodet Strategiaa toteuttavat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelma. Maa- ja metsätalouden harjoittaminen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla koko Suomessa Suomessa voidaan jatkossakin harjoittaa monivaikutteista maataloutta. Euroopan pohjoisimmassa maassa pellot pysyvät viljeltyinä, maaseutumaisema avoimena ja luonto monimuotoisena. Kestävä maataloustuotanto edistää maa- ja metsätalouden ympäristönsuojelua, luonnon monimuotoisuutta sekä tuotantoeläinten hyvinvointia. Tuotteet ovat puhtaita ja laadukkaita. Maaseutu on bioenergian tuotannon ja käytön edistämisen eturintamassa. Yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yrittäjien verkostoitumista suosiva ja kehittävä toiminta maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi Perinteisen maatalouden rinnalle nousee uutta yrittäjyyttä. Maatiloilla harjoitetaan maatalouden ohella yhä useammin muuta yritystoimintaa. Uusia yrityksiä syntyy, ja niille annetaan kasvun eväitä, jotta saadaan lisää työtä ja toimeentuloa. Naisten ja nuorten työllistymiseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Matkailualaa ja moninaista palveluntuotantoa kehitetään, jotta maaseutu olisi houkutteleva paikka asua. Tuotantomenetelmiä ja raaka-aineiden jalostusta kehitetään omaperäisesti ja ennakkoluulottomasti. Paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen maaseudun elinvoiman ja elämänlaadun lisäämiseksi Maaseudun asukkaat osallistuvat aktiivisesti oman elinympäristönsä kehittämiseen. Paikallisten toimintaryhmien työ ja kylätoiminta eri muodoissaan kukoistavat. Verkostoituminen vauhdittaa yhteistyötä niin omalla alueella, Suomessa kuin kansainvälisesti. 2 6 P a r h a a t k ä y t ä n n ö t

27

28 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Eurooppa investoi maaseutualueisiin Maaseutuverkoston muodostavat Manner- Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien toimijat. Toimijoita voivat olla esimerkiksi yksittäiset ihmiset, yrittäjät, yhdistykset, neuvonta- tai etujärjestöt. maaseutuverkostoyksikkö PL 167, Seinäjoki Vammalan Kirjapaino Oy 600 FI Lokakuu 2010

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Perinnemaisemien hoito

Perinnemaisemien hoito Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EAKR-hankehaun infotilaisuus 20.1.2015 Lappeenranta Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Esityksen sisältö Yleistä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 Sivu 1 20.6.2011 Kehittämisen lähtökohdat Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 toteutetaan koko maassa Ahvenanmaata

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Valtakunnallinen maaseutuverkosto

Valtakunnallinen maaseutuverkosto Valtakunnallinen maaseutuverkosto Pohjois-Pohjanmaan Maaseutufoorumi 19.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 19.11.2013 Esityksen sisältö 1) Valtakunnallinen maaseutuverkosto toimii myös

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuverkostosta

Ajankohtaista maaseutuverkostosta Ajankohtaista maaseutuverkostosta Maaseutututkijatapaaminen Säkylä, 27. 28.8.2015 Joel Karlsson Sivu 1 30.8.2015 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä Happamat sulfaattimaat seminaari, Vaasa 10.9.2008 Tiina Pääsky Maa- ja metsätalousministeriö MMM Turvataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Kuluttajien energianeuvonta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat saavat luotettavaa tietoa

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013 Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille 2013 Ei-tuotannolliset

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013. Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013. Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa Maaseuturyhmien, ohjaus- ja seurantaryhmien yhteistoimintapäivä 23.9.2009 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa Sivu 1 Maaseudun kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomuleht

Luomuliitto. Luomuleht Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvontaa Neuvontaa ja verkostoitumista Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomuleht Luomuleht Ammattitaito parantaa

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Koordinaatiohanketilaisuus Maaseutuvirasto, Helsinki, 5.10.2015 Elina Vehmasto, Luke Natural Resources Institute Finland Valtakunnallinen Green Care Koordinaatiohanke

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä

KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä Helena Pakkanen Kymenlaakson Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus/proagria Kymenlaakso ry Mitä kylämaisema on Jokaisella kylämaisemalla

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020

Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Ohjelman varat toimenpiteittäin Luonnonhaittakorvaukset*** Ympäristökorvaukset

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Taustaa Bioenergiaohjelman suunnittelu aloitettiin Lapin TE-keskuksen aloitteesta joulukuussa 2008 Ohjelma päivitettiin syksyllä 2009 Lapin bioenergian koordinaatiohankkeen

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA Lahti 15.4.2014 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevonen nauttii laiduntamisesta. Se on osa hevosen luontaista elämää. Laumaeläin,

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa ja kotitalousnaiset VYYHTI:n loppuseminaari, POHTO 25.11.2014 Kuva: Kalle Hellström Perinnebiotoopit

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot