Kristiina Elstelä vaikuttui nepalilaistyttöjen sinnikkyydestä

Transkriptio

1 Kristiina Elstelä vaikuttui nepalilaistyttöjen sinnikkyydestä Sivu 4 Lapset aina voittajia UNICEF-arpajaisissa Sivu 6 Rovaniemi aloitti UNICEF-vuoden: Meidän vuoromme auttaa Sivu 8 unite for children

2 Varain keruu 2009 Kuukausilahjoittaja Annamaria Taskos sai omin silmin nähdä miten rahat menivät perille. Jo suomalaista on valinnut UNICEFin kuukausilahjoituksen UNICEFin toimintaa tukee yli suomalaista 2 Vuoden 2009 toiminnan tuloksena autamme maailman lapsia yli 11 miljoonalla eurolla. Tulos on merkittävä. Globaali talouskriisi koettelee pahiten maailman pienimpiä. Ilmeisesti tämä on saanut lahjoittajamme Suomen talousongelmista huolimatta tukemaan UNICEFin työtä entistä ahkerammin. Kolme neljäsosaa kerätyistä varoista kertyi yksityisten ihmisten lahjoituksina: 47 % kuukausilahjoittajilta, 26 % kertalahjoituksina, loput yrityksiltä, yhteisöiltä ja tuotteiden myynnistä. Keräyskulut olivat 10 %. Siirsimme UNICEFin työhön Nimikko-ohjelmat 8 % 2. Hätäapu 4 % 3. Lastenrahasto 75 % 4. Temaattinen rahoitus 14 % unicefuutiset Yhteensä 11 miljoonaa euroa 2. Ketkä lahjoittivat? Teksti: Liisa Susiluoto Kuva: Edward Kojonen 1. Kuukausilahjoittajat 47 % 2. Muut yksityiset lahjoitukset 26 % 3. Yrityslahjoittajat 8 % 4. Koulut 10 % 5. Myynti 10 % Yhteensä 14,9 milj. euroa 1. L Lähes uutta lahjoittajaa teki suoraveloitussopimuksen ja liittyi näin aktiivisiksi kuukausilahjoittajiksi. Yli uutta lahjoittajaa teki kertalahjoituksen. Nämä varat käytetään UNICEFin lastenrahaston kautta kaikkialla maailmassa lasten koulutukseen, terveydenhoitoon ja suojeluun. Kaduilla UNICEF näkyi kuukausilahjoitustamme esittelevien katumarkkinoijien, feissareiden, liiveissä. Feissarit keräävät vuosittain suuren osan uusista kuukausilahjoittajista. Mediassa näkyvimmät varainhankintakampanjamme olivat tuhansia kuukausilahjoittajia kerännyt tv-ohjelmamme UNICEF Saariluoma All Night Show sekä paljon huomiota saanut Ole hetken äiti -kampanja. Kampanjan aluksi mystiset siniset lastenvaunut herättivät runsaasti kiinnostusta ja keskustelua lapsen oikeudesta huolenpitoon, mutta herättivät myös monet ryhtymään kuukausilahjoittajiksi. UNICEFin korttien ja tuotteiden myynti sekä Janopäivä ovat tärkeä osa varainhankintaa, mutta myös järjestön paikallista näkyvyyttä. UNICEFin Pehmeän Paketin verkossa myytävän aineettoman lahjan suosio kasvoi merkittävästi: yritysostot viisinkertaistuivat edellisvuoteen verrattuna. Tuhannet asiakkaat osallistuivat myös euro UNICEFille -kampanjaan H&M:n liikkeissä ja TAP -vesikampanjaan Janopäivän yhteydessä ravintoloissa. Kymmenet tuhannet lasten perheenjäsenet ja läheiset osallistuivat koulukävelyn tukijoina UNICEFin työn rahoitukseen mm. Tansaniassa.

3 Pää kirjoitus Kuva: Johannes Romppanen Sisältö Uutisia 2 Pääkirjoitus 3 Kristiina Elstelä 4 UNICEF-arpajaiset 6 UNICEF-kaupunki Rovaniemi 8 Professori Hans Rosling lapsikuolleisuudesta 12 Biharin vesi- ja sanitaatio 14 UNICEF-kävely yläkouluissa 16 Resume på svenska 18 Vapaaehtoisten yhteystiedot 19 Myönteinen muutos UNICEF-uutiset/UNICEF-nytt Suomen UNICEFin jäsen- ja tiedotuslehti Finska UNICEFs medlems- och informationsblad Toimitus/Redaktion Kirsti Dalman Taitto: Suomen UNICEF Kansikuva: Roope Permanto Lautatarhankatu 6, Helsinki Brädgårdsgatan 6, Helsingfors Puhelin/telefon (09) information@unicef.fi Painopaikka/Tryckeri Graafiset Palvelut Oy Painos/Upplaga 7000 ISSN Hallitus/Styrelsen Matti Honkala, pj Sirpa Taskinen vpj Riikka Hankonen Leena Karo Anja Leino Iris Länsilahti Ulla Rehell Maria Romantschuk Thomas Wilhelmsson Antti Heikinheimo (lainopillinen neuvonantaja) Hyvän tahdon lähettiläät/ Goodwill ambassadörer Eija Ahvo, Susanna Haavisto, Anna Hanski, Katri Helena Kalaoja, Rainer Kaunisto, Juha Laukkanen, Jyrki Linnankivi, Eppu Nuotio, Iiro Rantala, Micke Rejström, Axl Smith, Jorma Uotinen, Eija Vilpas Suojelija/Beskyddare Tohtori Pentti Arajärvi Me suomalaiset olemme muuttuneet. Välitämme enemmän kuin ennen. Tämä näkyy tutkittuna tietona asenteissamme kehitysyhteistyötä kohtaan ja ehkä vahvimmin käyttäytymisessämme luonnonkatastrofien jälkeen. Tammikuinen Haitin maanjäristys herätti jälleen joukon sellaisia ihmisiä, jotka harvoin lahjoittavat kansainväliseen apuun. Yllättävä piirre oli myös se, että säännöllisesti ja aika ajoin UNICEFin työhön lahjoittavien summat olivat Haitin apuun jopa suuremmat kuin tsunamin yhteydessä viisi vuotta sitten vaikka suomalaisia ei ollut onnettomuuden uhreina. Näkökulmamme maailmaan on laajentunut. Emme ole syrjässä pohjan perukoilla. Voimme internetin avulla helposti pitää yhteyttä kaikkialle, hankkia ja saada tietoa, seurustella mannerten välillä. Sosiaaliseksi mediaksi kutsuttu vuorovaikutus muuttaa asenteitamme. Toisen ihmisen kohtaaminen lähes nenätysten ei ole enää kiinni matkustamisesta. Muutos tulee jatkumaan myönteisenä. Kun suuri ikäluokka, me juuri sodan jälkeen syntyneet, siirtyy näinä vuosina pois työelämästä, seuraava polvi omaa jo valmiiksi laajemman näkökulman ja monipuolisemmat valmiudet. Kielitaito on monipuolisempi, teknologian hallinta parempi ja kansainvälinen kokemuspohja huomattavasti syvempi. Puhumattakaan seuraavista polvista, jotka ovat kasvaneet osana kansainvälistä verkkoa. Näen tulevaisuuden kehitysyhteistyömme kasvukumppanuuksina, jossa osapuolet ovat tasa-arvoisia, oppivat toistensa vahvuuksista ja näin vahvistavat toisiaan. Oman näkökulmamme laajeneminen, kasvu välittävämmäksi ihmiseksi vahvistaa myönteistä muutosta kansainvälisessä yhteisössä. Pentti Kotoaro pääsihteeri unicefuutiset

4 Näyttelijä Kristiina Elstelä: Nepalilaistyttöjen sinnikkyys teki vaikutuksen Kulttuurin monitoiminainen Kristiina Elstelä kävi tutustumassa lasten asemaan maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Nepalissa. Hänen tv-reportaasinsa nähtiin UNICEF Saariluoma All Night Show:ssa MTV3-kanavalla maaliskuun alkupuolella. Kestosuosikki Kristiina Elstelä tunnetaan lukuisista teatterirooleistaan ja elokuvistaan. Hän on myös suosittu kabaree- ja musikaalilaulaja. Hänen Jussi Tuurnan kanssa esittämä Järjen veit -musiikki-ilottelu pyörii edelleen täysille katsomoille. Teatterityönsä lisäksi hän on esiintynyt myös monissa tv-sarjoissa, joita ovat esimerkiksi Älyvapaa palokunta, Kaverille ei jätetä ja Akkaa päälle. Keväällä 2006 Elstelä osallistui MTV3:n Tanssii tähtien kanssa -kisaan, jossa hän sijoittui toiseksi yhdessä parinsa Marko Keräsen kanssa. Hän on saanut lukuisia palkintoja ja kunnianosoituksia, joista ehkä eniten hänen luonteestaan kertova on kuitenkin vuonna 2006 saatu Vuoden Positiivisin Helsinkiläinen -titteli. Hän kertoo harjoitelleensa mukamas eläkkeellä oloa aloittamalla sillä, että olisi oppinut sanomaan ei. Aika huonosti se on tähän mennessä onnistunut, sillä tulossa on mm. elokuva Roskisprinssi, tv-sarja Tauno Tukeva, jossa myös UNICEFin ohjelmista tuttu Jaakko Saariluoma on keskeisessä roolissa. Ja sitten työ jatkuu vielä ainakin Lahden kaupunginteatterissa. 4 unicefuutiset Nepalissa Elstelä seurasi kahden 11-vuotiaan tytön arkea. Sambhan hän tapasi Nawalparasin piirikunnassa eteläisessä Nepalissa. Toinen tytöistä, Amrita, puolestaan asuu Banepassa, joka sijaitsee Nepalin pääkaupungin Kathmandun lähistöllä. Amritan perhe on Nepalissa riehuneen sisällissodan sijaiskärsijä. Hänen perheensä joutui monien muiden tavoin pakenemaan alkuperäiseltä kotiseudultaan Rolpan piirikunnasta Nepalin keskilännestä. Varsin usein vähättelevästi konfliktiksi kutsutun sisällissodan arvet alkavat pikku hiljaa umpeutua, vaikka poliittinen tilanne maassa ei olekaan mitenkään erityisen vakaa. Eräs myönteisistä signaaleista oli, kun Amritan perheen entisellä kotiseudulla Rolpassa sijaitsevalla leirillä vietettiin tämän vuoden helmikuussa viimeisten alaikäisinä rekrytoitujen taistelijoiden läksiäisiä. Rolpa on historiallinen paikka siinäkin mielessä, että sieltä alkoi koko Nepalin verinen sisällissota maolaisten hyökättyä paikalliselle poliisiasemalle. Kaikkiaan tässä maolaisten ja Nepalin hallituksen välisessä sodassa kuoli ihmistä. Sisällissodan jälkeen vuonna 2007 leireille niin sanotusti jäävätyistä taistelijasta peräti oli alaikäisiä. Nyt viimevaiheessa kotiutetuista yli entisestä taistelijasta 18 -vuotiaita oli noin 500 ja alle 16-vuotiaitakin vielä tusinan verran. Ongelmia sopeutumisessa vielä riittää, sillä monet entisistä taistelijoista ovat halukkaampia liittymään Nepalin armeijaan kuin osallistumaan esim. YK:n ja maan hallituksen yhdessä räätälöimään sopeuttamisohjelmaan. Tiilitehtaan tyttö Amritan nykyisellä kotiseudulla Banepassa toimii tiilitehdas, mikä selittää sen, että osa alueen vaatimattomimmistakin hökkeleistä on kyhätty tiilistä. Perheen äiti työskentelee tiilitehtaalla kantajana. Työ on todella raskasta ja olemattomasti palkattua. Amritan äiti Belsiri saa 100 rupiaa eli noin euron jokaista tuhatta kannettua tiiltä kohden. Amritan huoleksi jää perheen taloustöistä huolehtiminen. Perheeseen kuuluu äidin ja kolmen lapsen lisäksi äidin sisko.

5 Teksti: Markku Hurmeranta Kuvat: Edward Kojonen ja Roope Permanto Lasten isä on jättänyt perheensä ja asuu uuden vaimonsa kanssa Intiassa. Perheen arkeen tutustunut Elstelä kertoo moneen kertaan jälkeenpäinkin miettineensä, kuinka kovilla tuo nuori tyttö onkaan, kun hän valmistaa perheelle ateriat aamuin illoin ja käy siinä välissä koulussa. Elstelä kertoi panneensa merkille, että köyhistä oloista huolimatta perheen pienimmistä pidetään huolta ja esimerkiksi tiilikoti hoidetaan hyvin, vaikka se varsin alkeellinen onkin. Hienoa on, että heillä kummallakin on omat haaveensa, toinen haaveilee tulevansa lääkäriksi ja toinen opettajaksi. Nepalin tilanteeseen tutustuessaan Elstelä kertoo tulleensa ajatelleeksi intialaisen kirjailijan ja filosofin Rabindranath Tagoren vanhaa viisautta, jonka mukaan ruohonkorsi on sen suuren maailman arvoinen, jossa se kasvaa. Siellä tulin pohtineeksi, että miksei näin voisi olla myös lasten kohdalla. Kaiken kaikkiaan kummankin tytön tapaamisista jäi mieleen sellainen sinnikkyys, jota täällä meidän hyvinvointivaltiossa ei enää oikein näy. Sokeriruokomajan Sambha Sambha puolestaan asuu sokeriruo osta rakennetussa majassa yhdessä isoäitinsä, äitinsä ja 13-vuotiaan sisarensa kanssa. Samaan majaan on majoittunut myös veljen perhe. Sambhan päivä alkaa varhain aamulla, jo viiden jälkeen. Hän on se, joka pääasiassa huolehtii perheen taloustöistä: ruuanlaitosta, siivouksesta ja tiskauksesta. Sambha hoitaa kodin työt taitavasti ja rutinoituneesti. Aamulla syödään lämmin ateria, jolla pärjätään lähes koko päivä. Sambhan äiti ei juuri osallistu kotitöihin, vaan huolehtii perheen karjasta, kertoo matkalla mukana ollut Hanna Haukkapää Suomen UNICEFista. Aamuaterian jälkeen Sambha pukeutuu koulupukuunsa ja laittautuu valmiiksi kouluun lähtöä varten. UNICEFin tukema Out-of-school -ohjelma kestää kaksi vuotta ja sen tavoitteena on tarjota koulun ulkopuolelle jääneille lapsille lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan ja hygieniakasvatuksen perusopetusta siten, että he voivat ohjelman jälkeen integroitua normaaliin kouluopetukseen. Amrita käy edelleen tällaista koulua, Sambha on jo siirtynyt normaalikouluun. Usein Out-of-school -ohjelmaan osallistuvat lapset ovat juuri sellaisia, jotka joutuvat joko osallistumaan perheen elättämiseen tai huolehtimaan kotitöistä tai pikkusisaruksistaan. Tähän UNICEFin koulutusohjelmaan viitataan arvostavasti myös matkailutoimittaja Reijo Härkösen juuri ilmestyneessä kirjassa Tiikerin jalanjälki. Liki 50 kertaa Nepalissa vierailleen Härkösen mukaan monellakaan lapsella ei ole aikaa käydä varsinaista koulua, mutta lukemaan ja kirjoittamaan ehtii oppia UNICEFin järjestämillä kursseilla. Liki puolet väestöstä alle 18-vuotiaita Nepalin 26 -miljoonaisesta väestöstä peräti 46 prosenttia on alle 18-vuotiaita. Vaikka lapsikuolleisuusluvut ovatkin viime vuosina parantuneet, kuolee Nepalissa kuitenkin edelleen kaikkiaan lasta ensimmäisen elinvuotensa aikana. Yli 80 prosenttia synnytyksistä tapahtuu kotioloissa ilman minkäänlaista asiantuntevaa apua. Niillä alueilla, joilla Unicefin iskuryhmä vieraili, tavallisimpia lastentauteja ovat keuhkokuume sekä ripuli. Lisäksi monet lapsista näyttivät kärsivän jonkinlaisesta kroonisesta hengitystietulehduksesta. Lapset ovat mukana rokotusohjelmassa ja heidät on rokotettu tavallisimpia tarttuvia tauteja vastaan, kuten jäykkäkouristus, kurkkumätä ja tuhkarokko, kertoo Haukkapää. Koulutuksellinen tasa-arvo naisten ja miesten välillä ei ole Nepalissa lähelläkään toteutumistaan vuotiaista naisista lukutaitoisia on noin 55 prosenttia, kun miehistä osaa lukea 81 prosenttia. Arviolta neljä viidesosaa kouluikäisistä käy koulua ja erot tyttöjen ja poikien välillä ovat suuret. Kolmannen asteen opiskelijoista enää viidennes on tyttöjä. UNICEF Saariluoma All Night Show:n saldo: Lähes viisi tuhatta uutta kuukausilahjoittajaa MTV3-kanavalla lauantaina maaliskuun 6. päivänä nähty UNICEF Saariluoma All Night Show huipensi tämänvuotisen Eläköön lapset. -kampanjan. Ohjelman ansiosta kuukausilahjoittajien määrä kasvoi peräti hengellä. Kaikkiaan UNICEFilla on nyt lähes kuukausilahjoittajaa. Monitoimimies Jaakko Saariluoman isännöimässä ohjelmassa nähtiin reportaaseja lasten arkipäivästä Costa Ricassa, Nepalissa ja Keniassa. Lasten elämästä maailmalla raportoivat satojen hakijoiden joukosta UNICEFin maallikkoreporttereiksi valitut kuukausilahjoittajat Hanna Kolehmainen ja Krista Karhio sekä näyttelijä Kristiina Elstelä ja radiotoimittaja Arttu Harkki. Lisäksi ohjelmassa esiintyivät mm. Lasse Pöysti, Anna Puu, Anssi Kela, Mikko Kuustonen, Mark Levengood, Peppi Pitkätossu, Hjallis Harkimo ja Elina Knihtilä. Eläköön lapset. myi pelastuspakkausta Helmikuun alkupuolella alkaneen Eläköön lapset. -kampanjan aikana myytiin kaikkiaan pelastuspakkausta, joilla pelastettiin yli lapsen henki. Kampanjan tavoitteeksi asetettu lapsen pelastaminen saavutettiin jo ensimmäisen kampanjaviikon aikana. Maailmassa kuolee joka päivä tuo alle viisivuotiasta lasta tavallaan turhaan, sillä he menehtyvät tauteihin, jotka olisivat helposti ja edullisin keinoin estettävissä. Pahimpia tappajia ovat malaria, tuhkarokko ja likaisesta vedestä johtuva ripuli. Kampanjan aikana myytiin kahdeksan euron hintaista pelastuspakkausta, joka sisälsi yhden käsitellyn hyttysverkon, 11 tuhkarokkorokotetta ja 8 lapselle suolasokeriseosta ripulin hoitoon. Tällaisella yhdellä pakkauksella voidaan pelastaa 20 lapsen henki. Vaikka Eläköön lapset. -kampanjan tavoite ylitettiinkin, niin se on tietysti kuitenkin vain pisara meressä. Oleellisempaa kampanjapäällikkö Veera Videniuksen mukaan olikin se, että tällä tavalla haluttiin lapsikuolleisuus nostaa teemana ihmisten tietoisuuteen. Ja tämän toivoisi tietysti johtavan siihen, että yhä useampi ryhtyisi pitkäjänteiseksi kuukausilahjoittajaksi, toteaa Videnius. unicefuutiset

6 UNICEF-arpajaisten päävoitto menee aina lapsille Teksti: Katri Simonen Kuvat: Patrik Lindström Arpajaiset ovat merkillinen sekoitus vastakohtaisia asioita. Onnea ja sattumaa, tiukkaa poliisivalvontaa, apua hyvään tarkoitukseen ja mahdollisuus itse voittaa. Suomen UNICEF ja Tavara-arpa ry ovat tehneet 17 vuotta hedelmällistä yhteistyötä hankkien miljoonia euroja lasten auttamiseen. Tavara-arpa perustettiin vuonna 1984 auttamaan yleishyödyllisiä järjestöjä toimeenpanemaan arpajaisia. Ensimmäinen toimisto sijaitsi Helsingin Kalliossa, Kolmannella linjalla. Tavaravarasto oli autotallissa. Torimyyjät hakivat sieltä sadan arvan arpapusseja ja pikavoittoja ja lastasivat ne myyntikojuna palvelevaan autoonsa, joka usein oli mosse tai muu neuvostomerkki. Torilla voitot levitettiin konepellin päälle ja myyjä vanhempi, hyväsupliikkinen eläkeläinen tai työtön pyöri auton ympärillä tai istui etupenkillä ja jututti ihmisiä. Monen torillakävijän tavaksi tulikin perunanostamisen ohella kokeilla myös onneaan. Saattoihan tärpätäkin ja 20 pennin panostuksella tulla avaimenperä, pelikortit tai Kuusamon Uistimen edellisvuotinen malli. Jopa päävoitto: Lada. Uusi varainkeruumuoto: arpa postiluukusta Sitten muotiin tuli suoramyynti. Ihmisillehän voi myydä tavaroita heidän pyytämättäkin, edes näkemättä tuotetta! Jotkut järjestöt olivat kokeilleet arpojen myymistä postitse jäsenilleen. Tavaraarpa huomasi tässä sauman itselleen. Myös arpoja voi alkaa suoramyydä postittamalla! Niin siitä tuli postitusarpojen suoramyynnin edelläkävijä Suomessa. Voittoja uusista materiaaleista Joskus 1990-luvun alkuvuosina Tavaraarpa oli esittelemässä postitusarpoja tilaisuudessa, jossa hyväntekeväisyysjärjestöille kerrottiin uusista varainkeruumuodoista. Suomen Unicef ry oli kutsuttuna paikalla. Silloinen pääsihteeri U.B.Lindström innostui uudesta ideasta kovasti. Järjestöllähän oli heti antaa hyvät osoitteistot, mihin arpoja kannattaisi lähettää. Lisäksi omiin varastoihin oli jäänyt myymättömiä lasilintuja ja muuta lasitavaraa. Niistä saisi jo osan voitoista. Sopimus ensimmäisten UNICEF-arpajaisten järjestämisestä allekirjoitettiin vuonna 1993 U.B. Lindströmin ja Tavaraarvan silloisen toimitusjohtaja Onni Roihan välillä. Arpajaisten arvo oli 10 miljoonaa markkaa ja arvan hinta 10 markkaa, eli arpaseteleitä painettiin miljoona kappaletta. Toimitusjohtaja Roihan etunimi osoittautui enteelliseksi. Heti ensimmäiset arpajaiset UNICEFin kanssa menivät loistavasti. Heillä oli antaa hyvät osoitteet, mitä ilman ei tuloksia saada, ja ihmiset olivat uteliaita. Iloinen asia oli myös se, että järjestö pääsi eroon varastoon jääneistä tavaroista, vieläpä käypään hintaan, Onni Roiha muistelee. Onnistuneen avauksen jälkeen Tavaraarpa ry alkoí säännöllisesti toimeenpanna UNICEFin arpajaisia. Ensin joka toinen syksy, sittemmin joka vuosi. Arpajaisvoittoihin tulee joka vuosi uusia ekologisia tuotteita. Nyt voittoesitteessä huomiota kiinnittää USB-muistitikku, pulmalelu ja kauppakassi, jotka on valmistettu bambusta. Mitä hyvää on bambussa? Entä mistä uusista materiaaleista on odotettavissa voittoja seuraavissa arpajaisissa, Tavara-arvan tuotantopäällikkö Jussi Jämsen? Bambu kasvaa köyhässäkin maassa ja estää eroosiota. Se lisääntyy versoista ja kasvaa nopeasti parantaen samalla maaperää. Uusia ekologisia tuotteita tullaan saamaan mm. maissikuidusta. Mutta seuraavien arpajaisten suurempi uusi tuoteryhmä tulee liittymään ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, tuotantopäällikkö paljastaa. Pitkään nämä arpajaiset olivat UNICEFin paras yksittäinen varainkeruumuoto. Ja vaikka erilaisia lahjoitustapoja on tullut lisää, arpajaiset ovat edelleen asiakkaisiin vetoava ja hyvin kannattava varainhankintatapa. Iso ruljanssi ja iso lunastusprosentti Tavara-arvan nykyiset toimitilat sijaitsevat Helsingin Malminkartanossa. Sieltä käsin pyöritetään vuosittain kymmenkunnan järjestön arpajaiskampanjoita. UNICEFin arpajaiset ovat kampanjoistamme suurimmat niin myynniltään kuin tuotoltaan. Sen arvoilla on myös suurin lunastusprosentti, toimitusjohtaja Erkki Koskiniemi kertoo. UNICEFin kampanja ajoittuu syyskuun 15. päivästä maaliskuun 14. päivään. Sen jälkeen on vielä kaksi kuukautta aikaa lunastaa palkintoja. Kaikkinensa ruljanssi lupahakemuksesta lopputilityksiin kestää kuukautta. Kampanjan mittaan palavereja UNICEFin kanssa on viitisen kertaa. Niiden aikana sovitaan yhdessä arpajaisten tavoitteesta eli sanomasta sekä voitoista. Muuten työnjako menee suurin piirtein siten, että UNICEF toimittaa osoitteet ja arpajaiskirjeen, Tavara-arpa hoitaa lupa-asiat, hankinnat, materiaalien painatukset, yhteistyön mainostoimiston kanssa ja logistiikan. Kumpikin osapuoli tekee sitä mitä parhaiten osaa, Koskiniemi luonnehtii. Kaikki kulminoituu sitten siihen, että postiluukusta kopsahtaa taivaansinisävyinen kirjava kuori, josta vastaanottaja erottaa heti UNICEFin logon ja oman nimensä. Sisältä löytyy kirje, voittoluettelo, kuuden arvan nippu, tilisiirtolomake ja palautuskuori. Kukin arpa maksaa neljä euroa, yhteensä 24 euroa. Avaamattomat arvat voi palauttaa. Kaikki on vapaaehtoista, voi olla myös tekemättä yhtikäs mitään, Koskiniemi sanoo. Yleensä jos postitse lähetetään pelkkä 24 euron lahjoitusvetoomus, siihen reagoi 2 4 prosenttia saajista. Mutta UNICEFin Tavara-arpajaisten lunastusprosentti voi olla jopa yli 35 prosenttia. Yhteisen pitkäaikaisen suunnittelutiimin myötä toiminta on jatkuvasti täsmäytynyt ja osoitteisto tarkentunut. Kaikkein tärkeintä on lähettäjän ja vastaanottajan välinen suhde. Jos osoite on kylmä, kaikki muu on turhaa, toimitusjohtaja kärjistää. Onni suosii jokaista Osoitteiden ja sanoman lisäksi hyvin tärkeä on myös poliisin tarkistama voittoluettelo. 6 unicefuutiset

7 UNICEF arpajaisten 2009 päävoitto Mikkeliin Kuvassa UNICEFin kampanjasuunnittelija Mikko Aaltonen ojentaa päävoittona olleen Alfa Romeon avaimet iloiselle voittajalle Mirjam Nupposelle Mikkelistä. Kuten torimyyntiaikoinakin, nytkin päävoitto on auto, mutta ajan hengen mukaisesti se on nyt ympäristöystävällinen malli. Tämä ei estä sitä olemasta korean punainen kuin paraskin luxusmerkki. Malminkartanon toimitilan yhteydessä sijaitsee Tavara-arvan varasto, josta postitetaan vuodessa kaikkiaan yli arpajaisvoittoa. Autoja siellä ei säilytetä, mutta suunnilleen kaikki muu kyllä. Toimitusjohtaja esittelee selkeitä viihtyisiä tiloja kauas on tultu Kolmannen linjan autotallivarastosta. Laukut, reput ja penaalit ovat luomupuuvillaa tai kierrätysmateriaaleja. Yhdessä pinossa on kokoontaittuvia polkupyöriä. Eräästä laatikosta pilkistää syksyn sieniä: sateenkestävä sienikirja. Koskiniemi poimii tarkasteltavaksi pinkeän pullean pahvipaketin, jossa lähettäjäosoitteena lukee Tavara-arpa. Sisällä on 140x70 cm kokoinen sininen froteepyyhe. Tämä on valmistettu postitusvalmiiksi saakka kokonaan Kiinassa, hän kertoo tyytyväisenä. Puristepakattu pyyheliinavoitto mahtuu juuri ja juuri postiluukusta. Samalla hän korostaa, että kaikki valmistajat Kauko-idässä ovat valvottuja ja sertifioituja. Lapsityövoiman käyttö tai huonot työolot eivät tule kysymykseenkään. Toki tavaroita ostetaan myös lähempää. Ja osa voitoista on tuttuja UNICEFin nalleja, pienoisjalkapalloja ym. Tavaroiden hankkimisesta huolehtii kymmenkunta tavarantoimittajaa. Niiden edustajia ilmestyy viikoittain Malminkartanoon esittelemään tuotteita, ja tarvittaessa he palaavat uudestaan parin viikon kuluttua mukanansa paranneltu malli jostain lupaavasta arpajaisvoittotuotteesta. Voittojen sekoittaminen arpaseteleihin tapahtuu aina poliisin valvonnassa. Jokaisessa arvassa on oma poliisin tarkistusnumero. Arpoja voi ostaa myös netistä. Voitot on ohjelmoitu siten, että joka arpanipussa on yksi voitto. Ekologisuuden suosiminen näkyy voitoissa. Laatikoista löytyy aurinko- tai muulla vaihtoehtoisella energialla toimivia askelmittareita, latureita ja valaisimia. Kaikki sujuu olematta silti rutiinia Rovaniemeltä kotoisin oleva Koskiniemi on ollut Tavara-arvan toimitusjohtajana reilut kaksi vuotta. Aikaisemmin hän on toiminut mm. yritys- ja järjestökouluttajana sekä pääsihteerinä Kansan Sivistystyönliitossa. Hauskinta nykyisessä työssä on se, jos on osannut olla hereillä ja ennakoida tulevia asioita. Arpajaissyklit ovat pitkiä. Saattaa olla, että päävoiton automallia, josta hankintasopimus on tehty, ei ehkä olekaan 14 kuukauden kuluttua saatavissa. Lakot tai myrskyt tai vaikka jonkun yhteyshenkilön vaihtuminen aiheuttavat yllätyksiä. Ääreishyvä juttu on kun työ sujuu ja tuottaa tulosta olematta silti rutiinia, Koskiniemi hymyilee valtavan ja komean kierrätystyöpöytänsä takaa. Myyjän mukaan se on kuulunut jollekin hyvin korkealle oikeusviranomaiselle. UNICEFin arpajaiset tuottavat vuodessa yli euroa puhtaana UNICEFin tilille käytettäväksi lasten elinolojen parantamiseksi. Uusi ennätys luvassa UNICEFin arpajaisvastaava Mikko Aaltonen suunnittelee Koskiniemen ja Jämsenin kanssa arpajaisten kokonaisuuden ja laadituttaa arpajaiskirjeen. UNICEFin asiakasrekistereistä hän yhdessä it-vastaavan kanssa seuloo kampanjaan sopivia asiakasryhmiä, yhteensä yli osoitetta. Lisäksi A-lehdiltä saadaan lahjoituksina noin nimeä. Kaikkiaan arpajaisvetoomuksia on lähetetty noin suomalaiselle. Lunastusprosentin nousu arpajaisissamme näyttää tälläkin kertaa jatkuneen, tulossa on kaikkien aikojen ennätys! Mikko Aaltonen kertoo. Erkki Koskiniemi. unicefuutiset

8 Pohjoisin UNICEF-kaupunkikumppani Rovaniemi haluaa vuorostaan auttaa maailman lapsia Vuoden 2010 UNICEF-kaupunkikumppani on Rovaniemi. UNICEF liittyy monella tavalla 12. kaupunkikumppanin historiaan ja tähän päivään. Teksti: Mikko Jylhä Kuvat: Rovaniemen kaupunki Nukentekotalkoot kokosi innokkaan talkooporukan valmistamaan Anna ja Toivo nukkeja. Meidän teemamme kumppanusvuotena on se, että nyt on rovaniemeläisten ja lappilaisten vuoro auttaa, kertoo Rovaniemen UNICEF-tiimin puheenjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala. UNICEFin edeltäjän UNRRAn apu oli korvaamattoman tärkeä Rovaniemen ja Lapin jälleenrakentamisessa toisen maailmansodan jälkeen. Rovaniemi on myös tunnettu perhematkailukohde ja siksikin UNICEFin tavoitteiden tukeminen on Rovaniemelle sydämen asia. Rovaniemelle on vuoden 2010 alusta myönnetty EU:n laajuinen yhteisötavaramerkki The Official Hometown of Santa Claus. Euroopan Unionion alueella Rovaniemi on siis virallinen Joulupukin kotikaupunki. Joulupukin kotikaupungille sopii hyvin tällainen lasten oikeuksien tunnetuksi tekeminen ja heidän auttamisensa nyt, kun meillä vuorostamme on siihen varaa. Haluamme myös jatkossa tiivistää UNICEFin ja Joulupukin yhteistyötä maailman lasten hyväksi, toteaa Ansala. Rovaniemen kumppanuusvuoden tavoitteena on edistää tietoisuutta lasten oikeuksista, kasvattaa lapsimyönteisyyttä ja globaalin vastuun kantamista sekä sitouttaa eri tahoja toimimaan lapsen edun hyväksi ja tietysti kerätä vähintään euro asukasta kohden UNICEFin työtä tukemaan. Nimikkokohteemme on Schools for Africa -kampanja. 8 unicefuutiset

9 Kuvanveistäjä Urho Kärrin suunnittelemassa Joulumaan porot teoksessa on kahdeksan poroa. Vasa lahjoitettiin teoksen valmistumisen yhteydessä Suomen UNICEFILLE. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto kutoi kirjastossa UNICEF-huivia. Tavoitteena on 52 metrinen huivi. Vuosi liikkeelle vauhdikkaasti Rovaniemellä kaupunkikumppanuusvuoden tavoitteiden toteutumista seuraamaan ja ohjaamaan perustettiin UNICEF-tiimi, jonka puheenjohtajana toimii kaupungin palveluista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala. Tiimiin on kutsuttu mukaan aktiivisia toimijoita kaupungin eri tehtäväalueilta sekä UNICEFin paikallisryhmästä. Kumppanuusvuoden pääkoordinaattorina toimii Rovaniemen kulttuuripalveluksen päällikkö Merja Tervo. UNICEF- kaupunkikumppanuusvuosi on käynnistynyt Rovaniemellä erittäin suuren innostuksen vallitessa, kertoo Matti Ansala. Lumipallo on lähtenyt vauhdikkaasti vie- rimään ja kasvaa kaiken aikaa. Rovaniemeläiset ovat ottaneet asian omakseen. Tietoisuus globaalista vastuusta heijastuu meidän jokaisen arkipäivän työhömmekin tietoisesti tai tiedostamattamme. Maaliskuun alkuun mennessä UNICEFin hyväksi on Rovaniemellä jo järjestetty konsertteja ja muita kulttuuritapahtumia sekä pelattu jalkapalloa ja järjestetty jumppatapahtuma. Laskiaisena Joulupukki ja Pajakylän yrittäjät kutsuivat perheet viettämään riehakasta ulkoilupäivää napapiirille. Rovaniemen UNICEF-kumppanuusvuoden tapahtumiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa unicefuutiset

10 Joulupukki juhlisti laskiaista yhdessä tonttujensa kanssa ja keräsi samalla varoja Unicefille. Maailman tunnetuin rovaniemeläinen on UNICEF-kaupunkikumppanuusvuoden suojelija 10 unicefuutiset Kaupunkivuoden keräyksen kohteeksi valittu Schools for Africa -kampanja saa Joulupukin lämpimän hyväksynnän. Rovaniemen UNICEF-suojelija ei ole poliitikko, muusikko tai elokuvatähti. Varsinkin lapsille tämä henkilö on erityisen tuttu, vieraileehan hän vuosittain miljoonien lapsiperheiden luona. Kymmenet tuhannet lapset ja aikuiset vierailevat vuorostaan hänen luonaan Rovaniemellä joka vuosi. Kyseessä on tietysti Joulupukki, kaikkien lasten ystävä. Olen mielihyvällä ottanut vastaan Unicef-kaupunkivuoden suojelijan kunniatehtävän, koska arvostan kovasti UNICEFin työtä, kertoo nimityksestä ilahtunut Joulupukki. Joulupukki muistaa vielä hyvin ajan, jolloin Suomen Lappi sai apua hädässään UNICEFin edeltäjältä UNRRAlta. Kun Suomi ja varsinkin Lappi oli kokenut valtavia menetyksiä sodassa, humanitaariset järjestöt tarjosivat täällä paikan päällä iloa ja toivoa aineellisen avun muodossa, muistelee Joulupukki. Napapiirin kylässäni Rooseveltin maja muistuttaa UNICEFin äitinä tunnetun Eleanor Rooseveltin hyvän tahdon vierailusta lähes kuusi vuosikymmentä sitten. Sama Eleanor oli jo tuota ennen ollut mukana kirjoittamassa Ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta ja monin tavoin vaikuttanut Yhdistyneiden kansakuntien perustamiseen ja lasten oikeuksien turvaamiseen. Lasten hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan resursseja koulunkäyntiin ja aikuisten aikaa Joulupukki tietää, että tänä päivänä UNICEF toimii yleismaailmallisesti lasten hyväksi. Elämän perusedellytysten, ruuan, juoman ja turvan lisäksi Joulupukki toivoo mahdollisimman monen lapsen saavan nauttia koulunkäynnistä. Lukutaito, kasvatus, sivistys ja henkiset arvot kunkin kulttuurin omien perinteiden mukaan varustavat lapset tiedoilla, taidoilla, asenteilla ja tunteilla, jotka turvaavat lasten oikeudet ja paremman tulevaisuuden, toteaa Joulupukki. Aineellisen hyvinvoinnin keskellä usein unohtuu, että tärkein asia mitä voimme lapsille antaa on oma aikamme. Myös pukille tulleissa tuhansissa kirjeissä toivotaan lahjojen sijasta yhä enemmän yhteistä aikaa perheelle ja ystäville. Näistä sydäntä lämmittävistä lasten toivomuskirjeistä on koottu näyttely Joulupukin pääpostille. Näyttelyn avajaiset pidettiin UNICEFin hyväksi järjestetyssä laskiaisriehassa Joulupukin pajakylässä

11 Rovaniemen paikallisryhmälle UNICEFkaupunkikumppanuus on mieluisa haaste UNICEF-kaupunkikumppanuusvuoden kantavana voimana ovat aktiiviset paikallisryhmät. Niin myös Rovaniemellä. Rovaniemen paikallisryhmä on yksi Suomen vanhimmista ja se on toiminut vuodesta Jäseniä Rovaniemen paikallisryhmässä on noin 15 ja se toimii täysin vapaaehtoisvoimin. Rovaniemen kaltaiselle pienelle paikallisryhmälle kaupunkikumppanuus on tietysti iso haaste, mutta onhan se myös suuri kunnia, kertoo ryhmässä 15 vuotta aktiivisesti toiminut Mervi Pöykiöniemi. Mervin UNICEF-toimijuus alkoi opiskeluaikana. Hän halusi käyttää opinnoilta jäävää aikaa vapaaehtoistyöhön ja UNICEFin arvot olivat lähellä Mervin omia. Opiskelin kasvatustieteitä, joten lasten oikeudet ja hyvinvointi, koulutus ja tasa-arvo tuntuivat asioilta, joita halusin edistää. Vapaaehtoistyö on yhdistysaktiiville elämäntapa Yhdistystoiminta vaatii sitoutumista ja intoa. Monelle siihen tottumattomalle on arvoitus, miten jotkut jaksavat olla mukana vapaaehtoistoiminnassa vuosikymmeniä. Koululaisten iltapäivätoiminnan koordinaattorina päivätyötään tekevä Pöykiöniemi pitää UNICEF-toimintaa paitsi tärkeänä myös sosiaalisesti antoisana. Paikallisryhmän vanhimmat jäsenet ovat yli 80-vuotiaita naisia, jotka edelleen ovat mukana voimiensa mukaan. UNICEF-vapaaehtoistyö on niin mieluisaa ja kiinteästi yhteydessä tärkeisiin arvoihin, että kerran mukaan lähdettyään harva haluaa tätä toimintaa ainakaan kokonaan jättää. Mervi Pöykiöniemi ollut mukana Rovaniemen paikallisryhmän toiminnassa jo kauan. Perusasiat toiminnassa varainhankinta myymällä UNICEF-tuotteita ja UNICEFin toiminnasta tiedottaminen ovat pysyneet samoina, mutta jotain on vuosien myötä muuttunutkin. Koululaistoiminta on selvästi vahvistunut Rovaniemellä viimeisten vuosien aikana. Valtakunnallisesti UNICEFin toiminnassa on haettu suurempaa näkyvyyttä uudenlaisin keinoin, esimerkkinä Ole hetken äiti -sissikampanja sekä Eläköön lapset -kampanja. Annalla ja Toivolla iso rooli kaupunkikumppanuusvuodessa UNICEFin Anna ja Toivo -nukkekampanja on ollut osa paikallisryhmien toimintaa vuodesta 2002, jolloin kaupunkikumppani Oulu toi kampanjan Suomeen. Idea on yksinkertainen: kukin tekijä ompelee valmista kaavaa käyttäen maailman lasta edustavan räsynuken. Nuken voi adoptoida antamalla vähintään 20 euroa UNICEFin toimintaan. Adoptiomaksulla saa yhdelle lapselle rokotteen kuutta tappavaa tautia vastaan. Vuoden 2002 jälkeen nukkeja on tehty ja adoptoitu tuhansia. UNICEFin paikallisryhmät ympäri Suomea pitävät nukketalkoita ja antavat nukkeja adoptoitavaksi jatkuvasti, mutta nukkekampanjan piikit osuvat kaupunkikumppaneihin. Esimerkiksi viime vuoden kumppani Raasepori keräsi nukkejen avulla euroa euron kokonaissummasta. UNICEF-kaupunkikumppanuus on vauhdittanut Rovaniemelläkin nukkekampanjaa. Tärkeää on ollut saada isoja toimijoita, kuten Martat ja JHL:n paikallisosasto, tekemään nukkeja. Kouluilla on ommeltu nukkeja erittäin ahkerasti, kiitos aktiivisten käsityönopettajien. Mukaan on lähtenyt myös kylä- ja kaupunginosayhdistyksiä, kertoo Mervi Pöykiöniemi. Julkkikset, kuten Madonna ja Angelina Jolie, ovat supertähteyden ohella tulleet suurperheiden äideiksi adoption kautta. UNICEFin Anna ja Toivo -nukkeja adoptoimalla voi leikkisästi ajatellen seurata tätä julkkistrendiä ja samalla auttaa oikeasti maailman lapsia. Kulttuuripalvelupäällikkö Merja Tervo on kaupunkikumppanuushankkeen moottori. unicefuutiset

12 Hans Rosling: Lapsikuolleisuuden alentaminen mahdollistaa kehityksen Teksti: Eija Oksanen Kuvat: Niklas Kullström Kun huippututkija, terveystieteen professori Hans Rosling saapui Helsinkiin luennoimaan maaliskuun 1. päivänä, sali täyttyi viimeistä paikkaa myöten. Ei ole tavanomaista, että tilastoja työkseen tutkiva ruotsalainen saa suomalaiset liikkeelle. Roslingin maine onkin poikkeuksellinen. Hän tarvitsee pari minuuttia maailman lähihistorian läpikäymiseen ja toiset pari kertoakseen mitä meidän tulisi tehdä, jotta lapset tulevaisuudessakin voisivat hyvin. Roslingia kannattaa kuunnella. 12 unicefuutiset

13 Luuletko vai tiedätkö? -yleisöluento Järjestimme luentotilaisuuden Voiko väestönkasvun pysäyttää ja riittääkö meillä energia: Luuletko vai tiedätkö? vastaamaan kysymyksiin väestönkasvusta, kehityksestä ja energiankäytöstä. Tapahtuman toiseksi puhujaksi Roslingin rinnalle saapui Aaltoyliopiston energiatekniikan professori Peter Lund. Samaan aikaan käynnissä oleva Eläköön lapset. -kampanjamme hälytti toimimaan maailman alle viisivuotiaiden lasten korkean lapsikuolleisuuden alentamiseksi. Lapsikuolleisuuden laskeminen herättää usein keskustelun väestönkasvusta, jota Suomessa värittää pelko maailman väestön kasvamisesta yli äyräiden. Monet kokevat aiheen uhkaavana. Tästä syystä UNICEFin Tanja Suvilaakson mielestä Roslingin saaminen Suomeen luennoimaan juuri nyt oli lottovoitto. On tärkeää, että ihmisille annetaan oikeaa tietoa ja faktoja, joiden pohjalta keskustelua voidaan käydä. Monet suomalaiset pelkäävät väestöräjähdystä, jota ei ole edes olemassa, kuten Rosling todistaa. UNICEF ja Aalto-yliopisto yhteistyössä Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Aaltoyliopiston kanssa, joka on Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun muodostama uusi yliopisto. Kolmen eri alan yliopiston mukanaolo lisää mahdollisuuksia vuoropuheluun ja myös tehostaa vaikuttamistyötä kehitysasioiden puolesta. Suvilaakso korostaa monialaisen yhteistyön tärkeyttä tuloksellisen työn ja innovaatioiden syntymisen kannalta. Yhteistyö on parhaimmillaan erilaisen tietotaidon kohdatessa. Maailman lasten auttaminen ei edellytä kehitysmaatietämystä tai ihmisoikeusasiakirjojen ulkoa opettelua. Kuka on Hans Rosling? Professori Hans Rosling (s.1948) on pitkän linjan tutkija, joka toimii kansainvälisen terveyden professorina Karoliinisessa Instituutissa (Karolinska Institutet) Ruotsissa. Hänen tutkimusrepertuaarinsa on laaja, mutta Roslingin tutkijan juuret juontuvat Afrikan maaseudulle. Rosling löysi 1980-luvulla Mosambikista ennalta tuntemattoman rajun taudin, jonka syntyperän hän onnistui yhdistämään nälästä ja köyhyydestä johtuviin seikkoihin. Roslingin kykyä löytää asiayhteydet erilaisten muuttujien joukosta arvostetaan nykypäivänä laajalti. Luennoitsijana Roslingin metodi on yksinkertainen; hän esittää faktat ja haastaa ihmiset itse ajattelemaan ja kyseenalaistamaan omat mielipiteensä. Rosling on haluttu luennoitsija ympäri maailman. Foreign Policy -lehti laski viime vuonna hänet maailman sadan suurimman ajattelijan joukkoon. Energia-ajattelu vaatii uudistusta Peter Lund herätti yleisön ajattelemaan hyvinvointivaltioiden ja kehitysmaiden elintasoeroja. Energiakysymyksessä on uskallettava katsoa tosiasioita: nykyisessä vähemmistön nauttimassa kulutuskulttuurissa ei ole mitään mieltä. 15 % koko maailman väestöstä kuluttaa 80 % maailman tuloista. Samaan aikaan 50 % maailman ihmisistä elää alle kahdella dollarilla päivässä ja kärsii länsimaiden tuhlailusta aiheutuvat seuraukset. Energia-ajattelumme on vanhentunutta, jos luottamme fossiilisiin polttoaineisiin. Ne ehtyvät. Lund peräänkuuluttaa myös vastuutamme puhtaan teknologian käyttöönottamisessa ja energiatehokkuuden lisäämisessä. Ekosysteemit eivät kestä nykyisenkaltaista energiantuotantoa. Maailma muuttuu ja meidän on muututtava mukana. Ratkaisevaa on miten tuotamme ja kulutamme energiaa. Jokaisen tulisi kantaa osa vastuusta vaikka se nostaisikin oman kahvikupin hintaa lähelle kehitysmaassa elävän päiväansiota. Maailmaa ei voi jakaa kahtia Rosling vuorostaan kumoaa yhä sitkeästi elävän mielikuvan maailman jakaantumisesta köyhiin kehitysmaihin ja kehittyneisiin läntisiin maihin. Hänen mukaansa moinen ajattelutapa oli ajankohtainen viimeksi Helsingin olympialaisten aikaan vuonna Monessa Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maassa on otettu valtavia kehitysharppauksia. Lapsikuolleisuus on laskenut dramaattisesti, väestönkasvu on hidastunut ja taloudet ovat kasvaneet. Kehityksen nopeudessa esimerkiksi Brasilia ja Vietnam jopa päihittävät mennen tullen läntiset maat. Lapsikuolleisuus on vähentynyt suhteellisen helpoin ja tehokkain keinoin, kuten rokotuksilla ja paremmalla vesi- ja sanitaatiohuollolla. Peter Lund muistuttaa, että ilmastonmuutoksesta kärsivät kaikki. Ilmastonmuutoksesta kärsivät nyt eniten köyhät, kehitysmaissa elävät ihmiset. Suurin osa maailman valtioista lukeutuu nyt keskitulotason maihin. Huonossa jamassa olevia valtiota on silti yhä monia. Sotien runtelemat Kongon Demokraattinen tasavalta, Sudan ja Afganistan ovat esimerkkejä maista, joiden kehitys väestötilastojen valossa on jäänyt 1950-luvulle. Naiset saavat yhä keskimääri 5,6 lasta ja lapsikuolleisuusluku tuhatta lasta kohden on 188. Tilastojen valossa nämä maat ovat kuitenkin selkeä vähemmistö, sanoo Rosling. Myytti väestöräjähdyksestä Rosling tyrmää harhaluulot väestönräjähdyksestä. Hän tuntee myytin: maailmaa uhkaa väestöräjähdys! Jos kaikki syntyvät lapset jäävät eloon, maailmahan räjähtäisi! Terveystieteilijänä Rosling ei voi käsittää ajattelua. Ovatko syntymättömät lapset äitien vatsoissa sitten terroristeja, jotka räjähtävät, pummm? Jotta väestönkasvua edes voitaisiin hillitä korkean lapsikuolleisuuden kautta, meidän tulisi todella pyrkiä tappamaan lapsia. Järjetöntä. Ja kestämätöntä. Rosling havainnollistaa asian lavalla: pienet jakkarat saavat esittää lapsia, joista puolet kuolee pois. Rosling kysyy yleisöltä, mitä hyötyä siitä on kenellekään, että vanhemmat menettävät kolme lastaan? Väestönkasvua se ei ainakaan hillitse; neljä lasta jää eloon. Maissa, joissa väestönkasvu on suurinta, lapsikuolleisuus on tosiaan korkea, mutta niin on syntyvyyskin. Jos emme tee mitään, väestöt kasvavat ja elävät yhä kurjemmin ja kurjemmin. Roslingin viesti on sama kuin Lundin ilmastonmuutoksen suhteen: kärsimme kaikki. Lapsikuolleisuuden alentaminen on tehokkain keino hillitä väestönkasvua. Samalla se lisää hyvinvointia, sanoo Rosling. Terveydenhuollon ja koulutuksen avulla perhesuunnittelu lisääntyy, perhekoot pienenevät ja lapsikuolleisuus laskee. Luentotilaisuuden voi katsoa netistä YLE Areenan sivuilta ja suoraan osoitteessa: unicefuutiset

14 Biharin vesi- ja sanitaatio-ohjelma Intiassa: Tuki menee perille ja pidemmällekin Kävimme toimittaja Timothy Birdin kanssa marraskuussa tutustumassa ohjelmaan Puhdas vesi ja ympäristö Biharin lapsille. Ohjelman tavoitteena on mahdollistaa terveelliset sanitaatiokäytännöt ja vaikuttaa hygieniakasvatukseen. UNICEFin asiantuntemuksella luodaan ohjelma, jonka tavoitteena on tarjota Biharin hallitukselle toimivia ratkaisuja joita se voi implementoida laajemmin. Teksti: Nina Vähäpassi Kuva: Tim Bird Bihar on Intian köyhimpiä ja väkiluvultaan suurimpia osavaltioita. Asukkaita on 83 miljoonaa, joista alle 18-vuotiaita on 39 %. Köyhyyden lisäksi luonnonilmiöt rasittavat alueen kehitystä, 73 % pinta-alasta on tulville altista ja lisäksi pohjavesi on osittain arsenikin saastuttamaa. Valoisampaa tulevaisuutta on viime vuonna edistänyt merkittävästi vuonna 2005 valittu uusi osavaltiojohto. Myönteinen kehitys näkyy monella tavalla lasten elämässä; resursseja mm. koulutukseen on lisätty merkittävästi. Samoin yhteistyö kehitysyhteistyöjärjestöjen, kuten UNICEFin kanssa on syventynyt ja laajentunut. UNICEF toimii Biharissa laajalla rintamalla edistääkseen lasten ja naisten asemaa. Puhdas vesi ja ympäristö Biharin lapsille ohjelma kattaa 550 koulua Gayan ja Vaishalin kunnissa. Vesi- ja sanitaatiopuitteet luodaan varmistamalla puhdas vesi sekä käsienpesu- ja sanitaatiotilat lapsille. Näiden merkitys terveyteen on itsestään selvä, puhtaan veden ja asiallisen hygienian myötä lapset 14 unicefuutiset

15 Nina Vähäpassi Force and lift käsipumppu. pysyvät terveinä ja pystyvät osallistumaan koulunkäyntiin tiiviisti. Varsinkin teiniikäisten tyttöjen kannalta olennaisia ovat erilliset sanitaatiotilat. Tapasimme Vaishalin kunnassa teinityttöjä, jotka kertoivat ylpeinä siitä, että nykypuitteiden myötä he pystyvät osallistumaan koulunkäyntiin jatkuvasti ja pysyvät opetustasoltaan poikien tasolla. Valtaosa tytöistä jäi aikaisemmin kuukautisten aikoihin kotiin, koska tytöille ei ollut koulussa omaa vessaa. Puitteiden lisäksi tarvitaan paljon enemmänkin. UNICEFilla ja Biharin hallituksella on paljon tekemistä hygieniakasvatuksen suhteen. Toistaiseksi yleinen ja hyväksytty tapa on käydä tarpeilla ulkona. Muutokseen vaikutetaan nimenomaan lasten kautta. Lapset ottavat asian ja viestin omakseen koska he ovat osallisia ohjelman toteutuksessa, esimerkiksi erilaisten vastuutehtävien muodossa. Tapasimme lapsia niin ylemmästä kuin alhaisimmista kasteista, jotka hygieniakasvatuksen myötä olivat saaneet vanhempansa ymmärtämään oman vessan tärkeyden ja näin hankkimaan oman vessaan myös kodin yhteyteen. Köyhimpien asukkaiden päätöstä helpottaa osavaltion myöntämä taloudellinen tuki. UNICEF tekee Biharissa jatkuvasti yhteistyötä muiden sidosryhmien kanssa konseptien kehittämisessä. Avoimuus jatkuvaan kehitykseen yllätti. Näimme, miten pienillä ja kustannustehokkailla ratkaisuilla mahdollistetaan suuria muutoksia. Esimerkkinä näistä oli ns. Force and lift käsipumppu. Perinteiseen käsipumppuun lisätään uusi osa, josta vesi ohjataan 4 5 metrin korkeudelle olevaan vesisäiliöön ilman sähköä. Säiliöstä voidaan ohjata vesi edelleen käsienpesuhanoihin ja varsinkin vessojen puhdistushanoihin. Tätä innovaatiota tullaan hyödyntämään laajemmin osavaltiossa. Vaikka uudella paikallishallinnolla on halua kehittää lasten hygieniakasvatusta ja sanitaatiopuitteita, he eivät itse siihen kykene. Oli erittäin valaisevaa ja rohkaisevaa nähdä, kuinka UNICEFin luomia ratkaisuja ja pilottiprojekteja kopioidaan ja laajennetaan osavaltiotasolle. Ohjelmaa rahoittavat Suomen UNICEFin kautta Finnair ja Lindström. Käsienpesu on ylpeydenasia! unicefuutiset

16 Suomen yläkoululaiset liikkuvat kouluja Afrikkaan Suomen alakoululaiset ovat keränneet UNICEF-kävelyllä vuodesta 1998 lähtien lähes 10 miljoonaa euroa maailman lapsille. Paljon hyvää on saatu aikaan. Alkujaan Hollannista saadun esimerkin mukaisesti käynnistetty kampanja kerää Suomessa vuosittain lähes 1000 koulua ja koululaista liikkumaan hyvän asian puolesta. Teksti: Hanna Hämäläinen Kuvat: UNICEF Tänä keväänä Suomen UNICEF on haastanut valitun joukon yläkouluja ja lukioita UNICEF-kävelyyn. Kävelyn ilme on uudistunut ja kävelijöiden urakoimat tuotot ohjataan uuteen kohteeseen, köyhimmän Afrikan lasten koulunkäynnin tukemiseen. Kävelyn suojelijana toimii Signmark, jonka yksi onnekas kävelyn järjestävä koulu saa koululleen vierailulle. Jalanojennus yläkoululaisilta UNICEF-kävely on koko koulun yhteinen liikuntatapahtuma, joka yhdistää opetussuunnitelman mukaista liikunta-, kansainvälisyys-, suvaitsevaisuus- ja ihmisoikeuskasvatusta. Nuoret auttavat konkreettisella toiminnalla afrikkalaisia lapsia ja pohtivat muun muassa maailman eriarvoisuutta sekä köyhyyden ja ympäristöongelmien syntyä erilaisten tehtävien avulla. Liikuntatapahtuman idea on yksinkertainen. Oppilaat hankkivat sponsoreita tukemaan liikuntasuoritusta, esimerkiksi 1 /km. Nuoret liikkuvat tapahtumapäivänä mahdollisimman monta kilometriä ja sponsori lahjoittaa tapahtuman jälkeen UNICEFille kilometrejä vastaavan summan. Schools for Africa Kävelyn tuotot ohjataan Schools for Africa kaikki lapset kouluun -kampanjaan. Tavoitteena on rakentaa UNICEFin lapsiystävällisiä kouluja 11 Afrikan maahan ja saada 8 miljoonaa lasta laadukkaaseen peruskoulutukseen. Joka kolmas köyhimmän Afrikan lapsi jää ilma peruskoulutusta suuri syy tähän on köyhyys. Koulutus on paras sijoitus lapsen tulevaisuuteen, sillä se antaa mahdollisuuden parempaan elämään, pois köyhyydestä. Kampanjamaissa rakennetaan kouluja, hankitaan tarvittavat oppi- ja opetusmateriaalit, koulutetaan opettajia ja yhteisö sitoutetaan koulunkäynnin tukemiseen. Schools for Africa on UNICEFin, Nelson Mandela -säätiön ja Hamburg-yhdistyksen yhteiskampanja. Vuodesta 2005 lähtien kampanja on auttanut yli neljää miljoonaa afrikkalaista lasta. Mukana on 11 Afrikan köyhintä maata: Angola, Burkina Faso, Etelä-Afrikka, Etiopia, Madagaskar, Malawi, Mali, Mosambik, Niger, Ruanda ja Zimbabwe. Parasta yhdessä Aito auttamisen tunne. 16 unicefuutiset

17 UNICEF-kävelyä 10 vuotta Mukana vuosittain yli lasta ja 1000 koulua. Rahoitettu mm. Beninin, Laosin ja Tansanian lasten koulunkäyntiä. Ennätys: Kävelijät keräsivät lukuvuonna Tansanian lasten koulunkäyntiin 1,5 miljoonaa euroa. Tällä rahalla saa esimerkiksi Tansaniassa oppilaalle opetusmateriaalit. Kymmenessä vuodessa oppilaat ovat kävelleet lähes 10 miljoonaa euroa maailman lapsille. Mitä kävelyn tuotoilla saadaan Afrikassa 2010? 1 Matolääkitys 8 oppilaalle Angolassa 7 Käsienpesupiste 5 oppilaalle Madagaskarissa 12 Opiskeluvälineet 4 oppilaalle vuodeksi Zimbabwessa 17 Koulukirjat oppilaalle Ruandassa 30 Opettajan koulutuspäivä Ruandassa Minulle musiikki on rytmiä ja ennen kaikkea liikettä. Joten kaikki messiin, kävellään samassa rintamassa yhteisen asian puolesta. Ensimmäisen askeleen ottaminen on aina tärkeintä, usein myös vaikeinta, tehdään se yhdessä, tule mukaan liikkumaan. Signmark, viittomakielinen hip hop artisti, UNICEF-kävelyn suojelija Nuoret saadaan liikkumaan valtavalla innolla! tekeminen! KAIKKI LAPSET KOULUUN ALLA BARN TILL SKOLAN Lisätietoa UNICEF-kävelystä ja koulukampanjoista unicefuutiset

18 Svensk resume Ledaren En förändring till det bättre Vi finländare har förändrats. Vi bryr oss mycket mer än tidigare. Detta framgår som fakta i undersökningar om vår inställning till ulandssamarbete. Bäst visar vi dock att vi bryr oss genom vårt agerande efter naturkatastrofer. Jordbävningen i Haiti i januari ruskade om en grupp sådana mänskor som sällan ger pengar till bistånd utomlands. Det var också en överraskning att personer som stöder UNICEF regelbundet eller sporadiskt gav store summor till offren i Haiti än till tsunamins offer för fem år sedan trots att inga finländare föll offer för jordbävningen. Vi ser mer av världen nu, vi ligger inte undangömda i ett hörn i norr. Via internet kan vi kommunicera med hela världen, vi kan söka och ta emot information. Social media hjälper till med att förändra våra attityder. För att möta en annan mänska nästan öga mot öga behöver man inte längre resa någonstans. Förändringen kommer att fortsätta i positiv riktning. Då de stora årskullarna, vi som föddes strax efter kriget, drar sig tillbaka från arbetslivet de närmaste åren, har nästa generation redan en vidare synvinkel och mångsidigare färdigheter. Nästa generation har bredare språkkunskaper, bättre teknologiskt kunnande och de har rest och sett världen. Utvecklingen fortsätter i den riktningen. Jag ser vårt kommande ulandssamarbete som partnerskap där parterna är jämlika, lär sig av varandras styrka och gör varandra starkare. När våra vyer vidgas och vi formas till mänskor som bryr sig innebär detta att de positiva krafterna ökar i det internationella samfundet. Pentti Kotoaro generalsekreterare UNICEF-lotteriets huvudvinst går alltid till barnen Lotteriet är en märklig blandning av motsatser. Delvis tur, delvis sträng polisövervakning, en handräckning till hjälpbehövande och en chans att själv vinna. UNICEF och Tavara-arpa har samarbetat med lotteriet i 17 år. År 2009 ar huvudvinsten en Alfa Romeo som gick till Mirjam Nupponen från St Michel. UNICEF Saariluoma All Night Show drog nya månadsgivare Tv-programmet på MTV3 i början av mars utgjorde kulmen på Leve barnen. -kampanjen. I samband med programmet anmälde sig nya månadsgivare. Detta innebär att UNICEF Finland nu har månadsgivare. Inom ramen för Leve barnen. -kampanjen kunde givarna även köpa räddningspaket på nätet. Vi sålde räddningspaket vilket innebär att barn fick tillgång till hjälpmedel som gör det möjligt för dem att överleva. Räddningspaketet kostade åtta euro och bestod av ett behandlat myggnät som skydd mot malaria, 11 doser vaccin mot mässling och saltsockerblandning åt åtta barn som behandling mot torka på grund av diarré. Årets UNICEF-stad är Rovaniemi Årets UNICEF-stad, Rovaniemi, har kört igång med aktiviteterna med fart, men så får de ju hjälp av en av världens mest kända Rovaniemi-bor, ja kanske en av världens mest kända finländare. Det är inte en politiker, inte en musiker eller en filmstjärna. Tiotusentals barn och fullvuxna besöker honom årligen hur många familjer han besöker det vet nog ingen. Julgubben, så klart. Julgubben är så gammal att han minns hur Lappland fick hjälp av UNICEF, dvs UNRRA, föregångaren till UNICEF. 18 unicefuutiset

19 MYYNTIPISTEET JA YSTÄVÄMYYJÄT UNICEFIN VAPAAEHTOISET E s p o o WeeGee-shop, Ahertajantie 5, Tapiola, puh. (09) ti-su 11 18, ma suljettu. Myynnissä rajoitettu valikoima. F O R S S A Myyrä, Wahreninkatu 13, ma-pe 10 18, la-su Tuija Lietu, puh , HUOM! Vain Anna ja Toivo -nukkeja. H a n k o Fairytales, Santalantie 1-3 H e l s i n k i UNICEF, Perttulantie 6, puh. (09) , ma-pe H y v i n k ä ä Salme Laitinen, Pellervontie 9, puh , ma-pe 15 21, la-su Uusi Apteekki, Uudenmaankatu 2, puh. (019) , ma-pe 9 18, la Annen Posliini, Hyvinkään rautatieasema, ma-pe H ä m e e n l i n n a Aarikka, Raatihuoneenkatu 13, puh. (03) , Paula Laine, ma-pe , la Parturi-Kampaamo Pääpaikka, Hallituskatu 12, puh. (03) , Arja Salmenoja, ma-pe 9 17, la 9 14 Petula, Kasarminkatu 9, puh. (03) , Ulla Timonen, ma-pe 10 17, la Marin Kammari, Myllytie 25, puh. (03) , Mari Kopra Kehys-Taide, Palokunnankatu 13-15, puh. (03) , Riitta Mikkola, ma-pe 10 17, la I l m a j o k i Lelukauppa Pii Poo, Ilkantie 11, puh. (06) , Maija Heikkinen-Ranto, ma-to 10 17, pe 10 18, la I m at r a Sormilla, Torkkelinkatu 1, ma-pe 10 17, la Liisa Kupiainen, Mäntyrinne 5 A 3, puh J o e n s u u UNICEF-myymälä, Torikatu 12, puh , Aune Uimonen, ke J U A N K O S K I Valokuvaamo Plakkari, Juankoskentie 17, puh , Erika Suominen, ma, ke-pe 9 17 J y v ä s k y l ä UNICEF-kioski, Kaupunginkirjaston aula, Vapaudenkatu 39-41, puh , Arja Häkkinen, ma-pe 12 18, la K a AV i Puoti Pikku Pihla, Kaavintie 12, puh , ma-pe 10 17, la K a j a a n i UNICEF-puoti c/o Toimintakeskus Monika, Väinämöisenkatu 12 puh / Meeri Seppänen, ke K E M I Vaihtoehtomyymälä Laituri, Sankarikatu 12 B, ma-pe 12 17, la-su K E s ä l a h t i Käsityöpuoti Korento, Pyhäjärventie 8, la ma-pe 10 17, la la ma-pe 10 17, la K o k k o l a Maailmankauppa, Nuorten toimintakeskus Hansa, Torikatu 13, puh. (06) , ke K O U V O L A UNICEF/Unifem-puoti, Pohjolatalo, Kauppamiehentie 4, (05) , , , ke K r i s t i i n a n k a u p u n k i Blomsterkompaniet, Itäinen Pitkäkatu 55, puh. (06) Marita Storsjö, Metsälä, puh. (06) K U O P I O H-talo, 1. krs, Kauppakatu 32, puh , Marja-Leena Markkanen K u r i k k a UNICEF-kauppa, Lehtocenter, Seurapuistikko 6, puh. (06) , Maija Myllykoski, ma-pe 13 18, la 10 13, tai sopimuksen mukaan L a p p e e n r a n ta UNICEF-myyntipiste Myyntivitriini, Maakuntakirjasto, Valtakatu 47, ti-pe 10 16, la M ä n t s ä l ä Anne Karesti-Taskinen, Iivarintie 6, puh O U L U Nispero kirjakahvila, Pakkahuoneenkatu 5, puh. (08) , ma-pe , la P I E K S Ä M Ä K I Myymälä-Galleria Kähverä, Torikatu 7, puh , ma-pe 10 17, la P i e ta r s a a r i Riitta Palovuori, puh. (06) Anita Blomström, puh P o r i Marjatta Landgren, puh Lastentarvikeliike Amalia, Isolinnankatu 24 (Herttuantori), puh , ma-pe 10 17, la P o rv o o Kitty Långström, Viikinkitie 5 D 18, puh. (019) R a u m a Marketta Mäkitalo, Puolukkatie 22, puh. (02) S a L O / K I S K O Annikka Viitaniemi, puh S av o n l i n n a Päivärannan ruusu, Olavinkatu 35, puh. (015) , ma-su 9 18 S av u k o s k i Mirja Aarrevaara, Kolmisointu 3, puh Ta m m i s a a r i Café Backers, Kuninkaankatu 4. Ainoastaan Anna & Toivo -nukkeja. Nallemyymälä Berghem, Horsbäck. Ainoastaan Anna & Toivo -nukkeja. Ta m p e r e UNICEF-myymälä, Suvantokatu 4, puh. (03) , ma-pe T O R N I O Liisan lahjaidea, Hallituskatu 6, puh. (016) , ma-pe 10 17, la T u r e n k i Aira Lindroos, Puistokuja 11, puh. (03) T u r k u UNICEF-puoti, Linnankatu 29, to Y L I S TA R O Sirpa Rintamäki, Komuntie 2 A 3, puh. (06) ja Ä H T Ä R I UNICEF Kirpputori, Ylätori, Otsolantie 4, puh. (06) , Raija Pohjola, ma-pe 10 16, la Olemme Suomen UNICEFin vapaaehtoisia. Me toimimme, jotta maailman lapsi voisi hiukan paremmin huomenna kuin tänään; keräämme varoja ja tiedotamme lasten oikeuksista. Meitä UNICEFin paikallisryhmiä toimii 42 eri paikkakunnalla, tule sinäkin mukaan! Paikallisryhmien yhteyshenkilöt Lokalgruppernas kontaktpersoner E s p o o Tuulikki Siltanen, tuulikki.siltanen@elisanet.fi F o r s s a Eija Ahtiainen, eija.ahtiainen@luukku.com H e i n o l a Kaija Seppänen, kaija.seppanen@phnet.fi H e l s i n k i Maiju Rohkea, mrohkea@welho.com H y v i n k ä ä Salme Laitinen, H ä m e e n l i n n a Anja Leino, anja.leino@om.fi I l m a j o k i Elina Jaskari, elina.jaskari@ilmajoki.fi I m at r a Marjut Vuotila, marjut.vuotila@pp.inet.fi J o e n s u u Pirjo Hyvärinen, pirjo.hyvarinen@luukku.com J y v ä s k y l ä Kirsi Torkkola, kirsi.torkkola@jamk.fi K a j a a n i Anita Sinisalo, (08) K a l a - j a p y h ä j o k i l a a k s o Kirsi Takkinen, kirsi.takkinen@gmail.com K e m i Juhani Romppanen, juhani.romppanen@kemi.fi K o i l l i s - s av o Tuula Alava, tuula.alava@suomi24.fi K o k k o l a Merja Seppälä, merja.seppala@cop.fi K o t k a Anu Vihavainen, K o u v o l a Anneli Becker, anneli.becker@kolumbus.fi K u h m o Mirja Ruuskanen, K u o p i o Tanja Helminen, tanja.helminen@mainonnantekijat. com K u r i k k a Marita Sarvela, marita.sarvela@windowslive.com K u u s a m o Virpi Alaräisänen, (08) virpi.alaraisanen@pp.inet.fi L a h t i Leena Kemppi, zemppi@suomi24.fi L a p p e e n r a n ta Ritva Aalto, ritva.aalto@aimsuomi.fi M i k k e l i Tommi Oksanen, tommi.oksanen@edu.mikkeli.fi M ä n t s ä l ä Carita Lindholm, carita.lindholm@gmail.com O u l u Tuula Tuisku, oulu.unicef@gmail.com P i e k s ä m ä k i Marja Janhunen, marja.tuulikki@suomi24.fi P i e ta r s a a r i Riitta Palovuori, (06) riitta.palovuori@kotiposti.net P o r i Maria Väkiparta, maria.vakiparta@gmail.com P o rv o o Beatrice Wahlström, beatrice.wahlstrom@akan.fi R O VA N I E M I Pirjo Lappalainen, pirjo.lappalainen@tilitoimisto.inet.fi S av o n l i n n a Minna Rasimus, minna.rasimus@saimatec.fi S e i n ä j o k i Tuula Salo, S o m e r o Riina Kopra, riina.kopra@gmail.com Ta m p e r e Jaana Ristimäki-Anttila, jaanrist@gmail.com T O R N I O Hellevi Alamäki, hellevi.alamaki@pp.inet.fi T u r k u Riitta Mehtonen, riitta.mehtonen@gmail.com Va n ta a Iris Länsilahti, iris.lansilahti@jytyliitto.fi Va r k a u s Mervi Hokkanen, mervi.hokkanen@pp.inet.fi V i h t i Eeva Franssila, eeva.franssila@hotmail.com V ä s t n y l a n d Monica Lindgren, monica.lindgren@pp.inet.fi Ä h t ä r i Kaisa Rantamäki, kaisa.rantamaki@opettaja.fi Lisätietoja vapaaehtoistoiminnasta Mer information om frivilligverksamhet Mia Granqvist, (09) , mia.granqvist@unicef.fi unicefuutiset

20 M Eurolla 40 lapselle puhdasta vettä 1 Jano 2010 kampanja Suomen UNICEF/ESLH:n keräyslupa OKH652A/ / koko maa. Osallistuessaan kampanjaan ravintola antaa asiakkailleen mahdollisuuden tukea UNICEFin työtä. Ilmoita ravintolasi mukaan osoitteessa Lähetämme maksuttomat materiaalit viikkoa ennen kampanjan alkua.