Espoon kaupunki ja YIT Rakennus Oy
|
|
- Tommi Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SP Espoon kaupunki ja YIT Rakennus Oy Hista Siikajärvi Nupuri 2020: maankäyttövaihtoehdot ja niiden ympäristövaikutukset
2
3 Hista Siikajärvi Nupuri Osayleiskaava-alueen maankäyttövaihtoehdot ja niiden ympäristövaikutukset Maa ja Vesi Oy SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO TAUSTA SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI SUUNNITTELUTILANNE JA PÄÄTÖKSET MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT LÄHTÖKOHDAT YLEISIÄ TAVOITTEITA VAIHTOEHTO 1: TIIVIS KAUPUNKIMAINEN PIENTALOVAIHTOEHTO JA TYÖPAIKKA-ALUE VAIHTOEHTO 2: VÄLJÄ KYLÄMÄINEN PIENTALOVAIHTOEHTO VAIHTOEHTO 3: TYÖPAIKKA-ALUEITA JA VIRKISTYSPALVELUITA PAINOTTAVA VAIHTOEHTO VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LÄHTÖTIEDOT, MENETELMÄT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT VAIKUTUSSELVITYKSEN RAJAUS VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN VAIKUTUKSET IHMISIIN JA YHTEISÖIHIN LIIKENNEVAIKUTUKSET TALOUDELLISET VAIKUTUKSET EKOLOGISET VAIKUTUKSET KULTTUURISET VAIKUTUKSET YHTEENVETO LÄHTEET Liitteet Vaihtoehto 1, mitoitus Vaihtoehto 2, mitoitus Vaihtoehto 3, mitoitus Piirustukset Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 1
4 Osayleiskaava-alueen maankäyttövaihtoehdot ja niiden ympäristövaikutukset Maa ja Vesi Oy JOHDANTO Tämä maankäyttövaihtoehto- ja vaikutusselvitys liittyy Espoon Hista-Siikajärvi-Nupuri - alueen osayleiskaavoitukseen. Alue sijaitsee Espoon kaupungin luoteisosassa Turunväylän pohjoispuolella, ja suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin hehtaaria. Työn keskeisenä tavoitteena on ollut tutkia maankäytön periaateratkaisuja Espoon pohjoisosien yleiskaavassa osoitetulla selvitysalueella sekä näiden ratkaisujen vaikutuksia koko suunnittelualueella. Selvitysalueen pinta-ala on n. 500 ha. Espoon kaupunginhallitus on hyväksynyt Hista-Siikajärvi-Nupuri -osayleiskaavaalueen tavoiteohjelman sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Tässä raportissa on kuvattu tavoiteohjelman perusteella laaditut maankäyttövaihtoehdot sekä arvioitu niiden alue- ja yhdyskuntarakenteellisia, sosiaalisia (vaikutukset ihmisiin ja yhteisöihin), liikenteellisiä, taloudellisia, ekologisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Selvitys on laadittu konsulttityönä Maa ja Vesi Oy / Jaakko Pöyry Infrassa vuosina Liikenteen vaikutusselvityksen on laatinut Linea Konsultit Oy. Selvityksen laatimiseen ovat osallistuneet: DI Pasi Rajala, Maa ja Vesi Oy FM Lauri Erävuori, Maa ja Vesi Oy DI Juha Nurmi, Maa ja Vesi Oy Mais. arkkit. Elina Kataja, Maa ja Vesi Oy Arkkit.yo Sampo Perttula, Maa ja Vesi Oy DI Leo Jarmala, JP-Transplan Oy MSc Tommi Tenno, Maa ja Vesi Oy Arkkitehti Mikko Marja-aho, Maa ja Vesi Oy DI Jorma Skyttä, Maa ja Vesi Oy DI Reijo Helaakoski, Linea-konsultit Oy DI Ville Voltti, Linea-konsultit Oy Työtä on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Kari Moilanen, Espoon kaupunki Irma Karjalainen, Espoon kaupunki Harri Hietanen, Espoon kaupunki Vuokko Rouhiainen, Espoon kaupunki Jussi Eerolainen, Espoon kaupunki Markku Antinoja, Espoon kaupunki Suvi Lehtoranta, Espoon kaupunki Ritva Helminen-Halkola, Espoon kaupunki Wisa Majamaa, YIT Rakennus Oy Mikael Lönnroth, YIT Rakennus Oy Risto Ihamuotila, Hista Maatalousyhtymä Markko Ihamuotila, Hista Maatalousyhtymä Stefan Ahlman, Heinäs Histan peltoalueita pohjoisesta etelään nähtynä 2
5 Hista Siikajärvi Nupuri 1 TAUSTA 1.1 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI Hista-Siikajärvi-Nupuri -osayleiskaava-alue sijaitsee Länsi-Espoossa, Kirkkonummen rajalla. Lähin kaupunkikeskus, Espoon keskus, sijaitsee noin kahdeksan kilometrin päässä. Osayleiskaava-alue kuuluu Espoon pohjoisosien yleiskaavaan ja sen osaan I. Suunnittelun kohteeksi on otettu yleiskaavaan merkityn selvitysalueen lisäksi vahvistettuja yleiskaava-alueita selvitysalueen ympäriltä. Näiden alueiden maankäyttöä voidaan joutua arvioimaan uudelleen selvitysalueen maankäytön ratkettua. Nupuri on lisätty suunnittelualueeseen alueen muuttuneiden käyttötarpeiden vuoksi. Suunnittelualuetta rajaavat kaupungin raja, Nupurintie, Turunväylä eli E18-liikennekäytävä, Nupurinkalliontie, Brobackantie, Hankalahdentie ja pohjoisessa tilarajat. Etelässä, Turunväylän eteläpuolella, sijaitsee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus. Suunnittelualueen pinta-ala on noin hehtaaria, josta Espoon pohjoisosien yleiskaavassa osoitetun selvitysalueen pinta-ala on n ha. Espoon kaupunki omistaa suunnittelualueesta yli 350 hehtaaria. Suurimpia yksityisiä maanomistajia ovat Hista-maatalousyhtymä (noin 250 ha) ja Heinäs (noin 100 ha). Muita yksityisiä maanomistajia on yli 300. Alle kahden hehtaarin tiloja on noin 10 % kaava-alueen pintaalasta. Kuva 1-1: Yleiskartta suunnittelualueesta. Suunnittelualueen rajaus on osoitettu punaisella ja Espoon pohjoisosien yleiskaava I:n selvitysalueen rajaus mustalla. 3
6 Hista Siikajärvi Nupuri Osayleiskaava-alueen maankäyttövaihtoehdot ja niiden ympäristövaikutukset Maa ja Vesi Oy 1.2 SUUNNITTELUTILANNE JA PÄÄ- TÖKSET VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN- KÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat erityisesti Helsingin seudun erityiskysymykset: edellytysten luominen asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle sekä yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäiseminen. Lisäksi suunnittelualueeseen liittyy tavoite olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämiseksi ja eheyttämiseksi SEUDULLINEN KESKUSVERKKO Suunnittelualue sijoittuu Espoon keskuksen (aluekeskus), Kirkkonummen Veikkolan, Vihdin Nummelan ja Lohjan väliselle vyöhykkeelle, jonka liikenneyhteyksien runkona toimii Turunväylä. Seuraavassa taulukossa on esitetty em. keskusten nykyiset asukasmäärät (suluissa tilastotiedon vuosi) sekä arvioidut asukasmäärät v Nykyinen asukasmäärä Asukasmäärä 2025 Espoon keskus (2000) Veikkola 3730 (2003) 8730 Nummela (2004) Lohja (2001) Arvioitujen asukasmäärien (v. 2025) lähteet: - Espoon keskus: Pääkaupunkiseudun keskusverkon muutos , YTV; - Veikkola: Lohja-Vihti-Espoo-ratalinjan selvitys maankuntakaavoitusta varten, Uudenmaan liitto; - Nummela: Vihdin kunnan kehityskuva 2025; - Lohjan kaupungin maankäytön kehityskuva MAAKUNNALLISET SUUNNITEL- MAT Uudenmaan maakuntasuunnitelmassa on esitetty Uudenmaan kuntien väestösuunnite vuoteen Maakuntasuunnitelmassa ei ole tarkemmin osoitettu väestön ja uusien asuin- ja työpaikka-alueiden sijoittumista kuntien sisällä. Seuraavassa taulukossa on esitetty Espoon, Kirkkonummen, Vihdin ja Lohjan nykyiset asukasmäärät sekä Uudenmaan maakuntasuunnitelman väestösuunnitteen mukaiset asukasmäärät. Väestön määrä muutos Espoo Kirkkonummi Vihti Lohja Lähde: Väestön neljännesvuositilasto IV/2004. Tilastokeskus. Ympäristöministeriö vahvisti Helsingin seudun taajamaseutukaavan YM jätti kaavasta vahvistamatta Histan taajama-alueen, koska seutukaavaa laadittaessa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota maankäytön taloudellisuuteen ja alueen suunnittelu on vasta hyvin alkuvaiheessa voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain myötä maakuntakaava tulee korvaamaan seutukaavan. Uudenmaan liiton maakuntakaavan selostusosassa mainitaan seuraavaa liittyen Histan alueeseen: Espoossa uusia maankäyttömahdollisuuksia avaa maakuntakaavassa osoitettu raideliikenneyhteys Kirkkonummen Veikkolan ja Vihdin Nummelan kautta Lohjalle. Lohjan radan varrelle sijoittuu Histan alue, joka on maakuntakaavassa merkitty yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntaa osoittavilla nuolimerkinnöillä. Hista-Nupuri- Siikajärvi -osayleiskaava-alueen poikki eteläpohjoissuunnassa on osoitettu kaksi viheryhteystarvetta. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan kokouksessaan 14. joulukuuta Kaava on ympäristöministeriön vahvistettavana. Espoon kaupunginhallitus on jättänyt maakuntakaavasta valituksen ympäristöministeriölle liittyen Histan alueelle osoitettuun taajamarakenteen laajenemissuunta -merkintään, jonka suunnittelumääräykseen kaupunginhallitus on esittänyt tarkistusta mm. alueen toteuttamisen ajoitukseen liittyen. 4
7 Uudenmaan liitossa laaditaan parhaillaan erityisalueiden vaihekaavaa, jossa tutkitaan mm. jätteenkäsittelyn pitkän aikavälin aluetarpeita. Maakuntahallitus hyväksyi kaavan osallistumisja arviointisuunnitelman Luonnos vaihekaavasta on ohjelmoitu valmistuvaksi v loppuun mennessä YLEISKAAVAT Kuva 1-2: Hista-Siikajärvi-Nupuri osayleiskaava-alue Uudenmaan maakuntakaavassa Maakuntakaavan liitteenä on kartta viherjärjestelmästä, jossa on esitetty seudullisesti merkittävät viheryhteystarpeet, ulkoilureitit, luonnonsuojelualueet, laajat yhtenäiset metsäalueet ja virkistysalueet. Suunnittelualueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Suunnittelualue käsittää Espoon pohjoisosien yleiskaavan I selvitysalueen sekä sitä ympäröivät, lähinnä asumiseen, virkistykseen sekä maa- ja metsätalouteen varatut alueet. Kuvassa 1-4 on esitetty yhdistelmä Espoon ja Kirkkonummen yleiskaavoista (vahvistettu ) suunnittelualueen ympäristössä. Kuva 1-4: Ote Espoon pohjoisosien yleiskaavasta Kuva 1-3: Ote Uudenmaan maakuntakaavan liitekartasta Viherjärjestelmä. Suunnittelualue rajattu punaisella. 5
8 Espoon kaupungin päätökset Espoon kaupunginhallitus hyväksyi vuonna 2001 tavoiteohjelman, jonka mukaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan selvitysalueen maankäytön ratkaisemiseksi ja laajemman alueen osayleiskaavoitusta varten tutkitaan kolmea vaihtoehtoa. Selvitysalueen ja sitä ympäröivien alueiden suunnittelu on jatkoa Espoon pohjoisosien yleiskaavalle. Vaihtoehdot poikkeavat merkittävästi toisistaan kokonaismitoitukseltaan. Tavoiteohjelmassa esitetyt vaihtoehdot ovat tiivis kaupunkimainen pientalo- ja työpaikka-alue (vaihtoehto 1), väljä kylämäinen pientaloalue (vaihtoehto 2) sekä työpaikka- ja virkistyspalveluja painottava alue (vaihtoehto 3). Vaihtoehtojen tavoiteohjelman mukainen sisältö on kuvattu kappaleessa 2 kunkin vaihtoehdon osalta. Kuva 1-5 Espoon ja Kirkkonummen yleiskaavojen yhdistelmä. Kirkkonummen yleiskaava 2020 on vahvistettu Suunnittelualue on rajattu punaisella viivalla, suunnittelualueella sijaitseva Espoon pohjoisosien yleiskaavan selvitysalue on osoitettu valkoisella. 6
9 Hista Siikajärvi Nupuri Osayleiskaava-alueen maankäyttövaihtoehdot ja niiden ympäristövaikutukset Maa ja Vesi Oy 2 MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT 2.1 LÄHTÖKOHDAT Sijainti Hista-Siikajärvi-Nupuri -osayleiskaava-alue sijaitsee Länsi-Espoossa, Kirkkonummen rajalla. Lähin aluekeskus, Espoon keskus, sijaitsee noin 8 kilometrin päässä Kirkkonummen Veikkola on noin viiden kilometrin päässä alueesta. Alueella on vajaat 700 asukasta. Palvelut Kaava-alueella ei ole päivittäistavarakauppaa. Alueella on Nuuksion ala-aste, Nupurissa päiväkoti, Siikajärvellä seurakunnan kerhotila ja lisäksi alueella on kaksi hotelliravintolaa. Asukkaat hakevat palvelunsa nykyisin lähinnä Espoon keskuksen ja Leppävaaran suunnalta. Kirkkonummen Veikkolan palvelut ovat 5-6 kilometrin päässä lännessä. Liikenne Hista-Nupuri-Siikajärven alue sijaitsee Turunväylän (valtatie 1) ja sen rinnakkaistienä kulkevan Nupurintien (maantie 110) varressa. Turunväylä on osa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävää E18 liikennekäytävää. Tämä moottoritie on erittäin vilkasliikenteinen liikennemäärän ollessa tällä hetkellä keskimäärin ajoneuvoa vuorokaudessa. Nupurintien liikennemäärä suunnittelualueella on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtatiellä on alueen kohdalla Histan eritasoliittymä. Nupurintieltä lähtee kaksi aluetta palvelevaa yleistä tietä: Siikajärventie ja Heinästie, joiden geometria on pienipiirteistä. Kevyellä liikenteellä ei ole alueella omia ajoneuvoliikenteestä erotettuja väyliä. Nupurintien varteen suunnitellaan parhaillaan pyörätietä Brobackantieltä Ämmässuontielle asti. Sen valmistuttua kaava-alueen etelälaidasta on hyvät pyöräily-yhteydet itään, lähinnä Espoon ja Helsingin suuntiin. Aluetta palvelee yksi seutuliikenteen bussilinja (290) ja kolme Espoon sisäistä linjaa (25, 85, 87). Linjat 290 ja 85 tosin palvelevat vain pienehköä aluetta suunnittelualueen itäosassa. Turunväylä on merkittävä melulähde alueelle. Nykyinen 55 db:n melualue ulottuu noin metrin etäisyydelle tiestä ja laajenee ilman meluntorjuntatoimenpiteitä moottoritien liikennemäärien kasvaessa aina 500 metriin vuoteen 2020 mennessä. Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt vuoden 2004 lopulla esiselvityksen Helsingin ja Turun välisen nopean radan tarpeesta. Siinä selvitetään vaihtoehtoiset linjaukset, niiden kustannukset ja vaikutukset. Yksi radan linjausvaihtoehto kulkee Histan alueen kautta. Vuoden 2006 helmikuussa valmistuvan esiselvityksen tarkoitus on antaa taustatietoa mahdolliselle jatkosuunnittelulle ja tuleville kaavavarauksille. Seuraavalla kartalla on osoitettu vyöhyke, jolla radan rakentamisedellytykset tulee ottaa huomioon. Ratalinjaukselle ei ole laadittu yleissuunnitelmaa. Kartalla esitetty vyöhyke perustuu maankäyttövaihtoehdoissa esitettyihin karkeisiin ratalinjauksiin ja voi tarkentua suunnittelun edetessä. Kuva 2-1 Ratavyöhyke 7
10 Kunnallistekniikka Nupurintien varteen Kirkkonummen Veikkolasta Kolmperän pohjoispuolelle on rakennettu vesijohto ja viemäri. Kolmperästä johdot haarautuvat Kolmirantaan ja Ämmässuolle. Ämmässuolta johdot on liitetty Espoon verkkoon. Alueelle laaditut selvitykset Alueelle on laadittu Hista-Nupuri-Siikajärvi - osayleiskaava-alueen ympäristöselvitys Maa ja Vesi Oy:n toimesta v Selvityksessä on esitetty aluetta koskevat lähtötiedot liittyen seuraaviin aihekokonaisuuksiin: suunnittelun lähtökohdat (suunnittelualueen sijainti, maanomistus ja maanhankinta, suunnittelu ja päätökset), pohja- ja pintavedet, luonto, aluerakenne, päästölähteet ja melu, maisema ja kulttuurihistoria sekä pilaantuneet maat. Espoon kaupungin yleiskaavayksikössä on laadittu alueelle vuonna 2001 maisemaselvitys ja luontokartoitus. 2.2 YLEISIÄ TAVOITTEITA Tavoiteohjelmassa on määritelty alueen suunnitteluun liittyen yleisiä tavoitteita. Kaikille vaihtoehdoille yhteisiä tavoitteita ovat virkistysalueyhteydet, ympäristöhaittojen minimoiminen, E18 -liikennekäytävän hyödyntäminen ja asuntorakentamisessa kestävä kehitys sekä elinkaariajattelu. Nuuksion kansallispuiston läheisyys asettaa tavoitteita virkistysalueiden palvelutarjonnalle. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevan Ämmässuon jätteidenkäsittelyalueen kehittyminen ja nykyisten hajupäästöjen vähentyminen mahdollistaisivat alueen kehittämisen tavoiteohjelmassa esitettyjen vaihtoehtojen mukaisesti. Ämmässuon jätteenkäsittelyalue antaa haasteiden lisäksi myös mahdollisuuksia mm. biokaasun ja energiajätteen käyttöön energialähteenä. Ämmässuon alueen asemakaavoituksella pyritään luomaan edellytykset jätteidenkäsittelytoimintojen selkeään jäsentämiseen ja kehittämiseen. Ämmässuolle on valmisteilla asemakaava sekä Espoon että Kirkkonummen puolella. Molemmat asemakaavat ovat ehdotusvaiheessa. Asumisen tavoitteita ovat pientalovaltaisuus ja riittävät peruspalvelut. Lisäksi Turunväylän (E18) varteen tutkitaan sijoitettavaksi elinkeinostrategian mukaisia kaupallis-teollisia työpaikka-alueita. Tavoiteohjelman mukaan asuntorakentamisen teemoja ovat puurakenteiset pientalot, vähäinen luonnon kuormittaminen ja asukaslähtöinen suunnittelu. Tavoitteena on inhimillinen kaupunkimiljöö ja monipuolinen virkistystarjonta. 8
11 Hista Siikajärvi Nupuri Osayleiskaava-alueen maankäyttövaihtoehdot ja niiden ympäristövaikutukset Maa ja Vesi Oy 2.3 VAIHTOEHTO 1: TIIVIS KAUPUNKIMAINEN PIENTALOVAIHTOEHTO JA TYÖPAIKKA-ALUE Yleiskuvaus Vaihtoehdon tavoitteena on luoda kaupunkimainen, monipuolinen ja luonnonläheinen kaupunginosa, jolla on tiivis rakenne ja monipuoliset palvelut. Turunväylä ja tehokas katuverkko 9 tekevät alueesta helposti saavutettavan muulta pääkaupunkiseudulta.
12 Vaihtoehdossa 1 Espoon pohjoisosien yleiskaavan selvitysalueelle on osoitettu hyvien liikenneyhteyksien (Turunväylä) varaan rakentuva kaupunkimainen ja monipuolinen asuin- ja työpaikka-alue. Vaihtoehdon asukasmääräksi on arvioitu koko suunnittelualueella n ja työpaikkamääräksi n Rakentaminen laajentaa Espoon kaupunkirakennetta Turunväylän suuntaisesti liittämällä Kirkkonummen Veikkolan taajaman pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteeseen. Espoon pohjoisosien yleiskaavan selvitysalueelle Histan tuntumaan on osoitettu paikallistasoinen keskus, joka sijaitsee moottoritien liittymän ja alueelle mahdollisesti myöhemmin rakennettavan rautatieaseman tuntumassa. Paikalliskeskuksen pohjoispuolelle on osoitettu tiiviitä ja kaupunkimaisia pientaloalueita. Kauempana paikalliskeskuksesta sijaitsevia, olemassa olevia asuinalueita tiivistetään ja laajennetaan. Uudet ja täydentyvät asuinalueet toteutuvat tehokkaasti rakennettuina pientaloalueina. Turunväylän varteen on sijoitettu tiiviisti rakennettavia kaupallis-teollisia työpaikka-alueita, jotka on varattu pääosin logistiikkaa, tuotantoa ja tilaa vievää kauppaa varten. Vaihtoehto on pääosin voimassaolevan Espoon pohjoisosien yleiskaavan mukainen aluevarausten osalta lukuun ottamatta loma-asuntoalueita, jotka on muutettu pientaloalueiksi. Heinäslammen ja moottoritien välisellä vyöhykkeellä (Kotimäki ja Kivilammin pohjoispuoli), Nupurissa (Nupurinjärven itäpuoli ja Herrbackan eteläpuoli) ja Nuuksion koulun tuntumassa vaihtoehdon 1 pientalorakentamisen varaukset ovat hieman laajempia kuin yleiskaavassa, mikä johtuu tavoiteohjelman määrittämästä asukastavoitteesta koko suunnittelualueelle. Myös oletukset toteutuvasta asumistehokkuudesta ovat suurempia samasta syystä johtuen. Nupurissa julkisten palvelujen alueen sijaintia on muutettu ja teollisuusalue on poistettu voimassa olevaan yleiskaavaan verrattuna. Asuminen Pääosa uudesta asuinrakentamisesta on keskitetty Espoon pohjoisosien yleiskaavan selvitysalueelle. Lähellä Turunväylää olevat uudet pientaloalueet rakennetaan hyvin tiiviisti ja kaupunkimaisesti. Tonttikoot ovat n m 2 ja tonttitehokkuus 0,3-0,6. Kuva 2-2 Tyyppikuva tiiviistä pientaloalueesta. (Lähde: Espoon kaupunkirakennetypologia, Asuinalueet ja työpaikka-alueet B 63) Paikalliskeskukseen voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja, joiden katutasoon sijoitetaan liike- ja toimistotiloja ja katutasoa ylempiin kerroksiin asumista. Kauempana Histan paikalliskeskuksesta ja Turunväylästä sijaitsevat uudet asuinalueet rakennetaan väljemmin. Nykyiset asuinalueet tiivistyvät ja laajentuvat. Olemassa olevat ja paikalliskeskuksesta kauempana olevat uudet asuinalueet toteutuvat väljinä omakotitaloalueina tonttitehokkuuden ollessa n. 0,2-0,3 ja tonttikoon n m 2. Asuinalueiden mitoitus on esitetty liitteenä olevassa taulukossa. Elinkeinoelämä ja palvelut Espoon pohjoisosien yleiskaavan selvitysalueelle Turunväylän varteen on sijoitettu tiiviisti rakennettavia kaupallis-teollisia työpaikkaalueita, jotka on varattu pääosin logistiikkaa, tuotantoa ja tilaa vievää kauppaa varten. Työpaikka-alueet rakennetaan siten, että ne suojaavat osaltaan asuin- ja viheralueita Turunväylän ja mahdollisen radan melulta. Varsinainen tiemelu torjutaan kuitenkin rakenteellisin menetelmin meluaidoilla ja -valleilla. Paikalliskeskus toimii koko suunnittelualueen kaupallisten ja julkisten palvelujen keskuksena. Myös Nupurin alueelle on varattu alueita palveluille. Vaihtoehdon asukasmäärä mahdollistaa esimerkiksi supermarketin, apteekin, kioskien, ravintolan, postin ja yksityisten lääkäripalvelujen sijoittumisen paikalliskeskukseen. Julkiset peruspalvelut (lähinnä koulut ja päiväkodit) on hajautettu alueelle siten, että matkat niihin asuinalueilta eivät muodostu pitkiksi. Asukas- 10
13 määrän kasvu mahdollistaa 4 uuden alakoulun (olemassa olevan Nuuksion koulun lisäksi) ja 2-3 yläkoulun rakentamisen alueelle. Lukion rakentamiseen väestöpohja ei nykyisin normein riittäne. Koulukeskus, jossa on ala- ja yläkoulu, on mahdollista sijoittaa paikalliskeskukseen tai uuden moottoritieliittymän koillispuolelle. Vaihtoehdon väestöpohja mahdollistaa lisäksi terveysaseman, terveys-, sosiaali- ja vanhustenpalvelujen liikuntapaikkojen, kirjaston sekä nuoriso- ja asukastilojen rakentamisen alueelle. Liikenne Turunväylältä on osoitettu uusi eritasoliittymä Siikajärventielle. Turunväylän nykyistä liittymää täydennetään rampilla Helsingin suunnasta. Eritasoliittymien välille, Turunväylän pohjoispuolelle on osoitettu uusi pääkatu. Pääkadulta on osoitettu uusi kokoojatietasoinen yhteys Sahajärven suuntaan. Heinästielle on osoitettu uusi linjaus Heinäslammen kohdalla. Siikajärventielle on osoitettu uusi linjaus Heinäslammen asuinalueen itäpuolelle. Alueen olemassa olevaa päätieverkkoa parannetaan. Pääja kokoojakatujen varsille rakennetaan kevyen liikenteen väylät. Alueen joukkoliikennejärjestelmän runkona toimii linja-autoliikenne. Joukkoliikenteen palvelutasoa parantaisi edelleen mahdollinen Lohja-Vihti-Espoo -rata, jonka asema on sijoitettu Histan paikalliskeskukseen. Tällöin asuinalueiden joukkoliikenneyhteydet voidaan järjestää liityntäbussein asemalle. Viheralueet ja ympäristöarvot Alueelle on osoitettu vaihtoehdossa tavoiteltuun maankäyttöön liittyen riittävät lähivirkistysalueet ja turvattu seudullisesti tärkeät viheryhteystarpeet. Voimassa olevan yleiskaavan SL-alue (luonnonsuojelualue) Kotasuo ja Kotasuolta Nupurinjärvelle johtava puronvarsi on jätetty rakentamisesta vapaiksi alueiksi. Maisemallisesti ja kulttuurihistorialliset arvokkaat Histan ja Nikulan pellot ja niitä ympäröivien selänteiden metsäiset reunavyöhykkeet sekä kalliojyrkänteet on jätetty pääosin rakentamisen ulkopuolelle. Sahajärveltä Nupurinjärvelle ulottuva vyöhyke on osoitettu pääosin rakentamattomana, millä on pyritty turvaamaan viheryhteyden säilyminen Nupurinjärven eteläpuolelta aina Nuuksioon saakka. Alueen keski- ja länsiosissa on otettu huomioon koillisesta lounaaseen suuntautuvia virkistysyhteystarpeita. Sahajärveltä Kiimassuon kautta etelän suuntaan johtava rakentamaton vyöhyke liittyy olemassa olevaan moottoritien alikulkuun. Heinäslammen ympäristöstä suuntautuu rakentamaton vyöhyke metsäisten kallioselänteiden kautta lounaaseen. Sahajärven rantaan on osoitettu uusi uimaranta. Histan kulttuuriympäristöstä voidaan kehittää alueen historiaa ja kulttuurimaisemaa painottava keskus. Histan alueelle voidaan osoittaa myös toiminnallisempia virkistyspalveluja. 11
14 2.4 VAIHTOEHTO 2: VÄLJÄ KYLÄMÄINEN PIENTALOVAIHTOEHTO Yleiskuvaus Vaihtoehdon tavoitteena on luoda alueelle kylämäinen kaupunkirakenne, joka täydentää ja jatkaa alueen olemassa olevaa rakennetta. Vaihtoehdossa esitetään maisemassa selkeästi hahmottuvia kylämäisiä alueita. Olemassa olevia asuntoalueita tiivistetään ja laajennetaan vaihtoehtoa 1 maltillisemmin. Uudet asuinalueet toteutetaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan selvitysalueella pääsääntöisesti tiiviinä ja kauempana Turunväylästä väljempinä pientaloalueina. Työpaikka-alueet sijaitsevat nauhamaisesti Turunväylän etelä- ja pohjois- 12
15 puolilla. Vaihtoehdon asukasmääräksi on arvioitu koko suunnittelualueella n ja työpaikkamääräksi n Kaupalliset palvelut on keskitetty Espoon pohjoisosien yleiskaavan selvitysalueelle. Maankäyttö on Espoon pohjoisosien yleiskaavan mukainen aluevarausten osalta kaavan selvitysalueen ulkopuolella lukuun ottamatta vaihtoehdossa Nupuriin (Nupurinjärven itäpuoli) ja Nuuksion koulun tuntumaan osoitettuja pientaloalueita. Lisäksi loma-asuntoalueet on muutettu pientaloalueiksi. Nupurissa julkisten palvelujen alueen sijaintia on muutettu ja teollisuusalue on poistettu voimassa olevaan yleiskaavaan verrattuna. Asuminen Alueelle on osoitettu lukuisia uusia asuinalueita, joilta on hyvät yhteydet ympäröiville viheralueille. Uusia asuinalueita on sijoitettu Espoon pohjoisosien yleiskaavan selvitysalueelle ja Nupuriin. Nykyisiä asuinalueita tiivistetään ja laajennetaan. Uudet ja täydentyvät asuinalueet toteutuvat kauempana Turunväylästä väljinä ja kylämäisinä pientaloalueina, joiden tonttitehokkuus on enimmillään 0,2. Lähemmäs Turunväylää osoitetut uudet asuinalueet rakennetaan tiiviimmin. Asuinalueiden mitoitus on esitetty liitteenä olevassa taulukossa. Paikalliskeskus sijoittuu Espoon pohjoisosien yleiskaavan selvitysalueelle joko Histaan tai Siikajärventien ja Turunväylän tuntumaan. Paikalliskeskuksen laajuus ja palvelutaso on pienempi kuin vaihtoehdossa 1. Vaihtoehdon asukasmäärä mahdollistaa mm. kahden päivittäistavarakaupan, apteekin, kioskien, ravintolan, asiamiespostin ja yksityisten lääkäripalvelujen sijoittumisen alueelle. Julkiset peruspalvelut (lähinnä koulut ja päiväkodit) voidaan toteuttaa asuinalueille. Vaihtoehdon asukasmäärä mahdollistaa 2 uuden alakoulun (Nuuksion koulun lisäksi) sekä 1-2 yläkoulun koulun rakentamisen alueelle. Lisäksi kasvava asukaspohja mahdollistaa liikuntapaikkojen, kirjaston, nuoriso- ja asukastilojen, terveys-, sosiaali- ja vanhustenpalvelujen rakentamisen alueelle. Liikenne Turunväylän liittymästä kohti Sahajärveä ja Heinästietä on osoitettu uusi kokoojatie, joka palvelee Histan ja Nuuksion koulun tuntumaan osoitettuja uusia pientaloalueita. Heinästielle on osoitettu uusi linjaus välillä Nuuksion koulu Heinäslampi. Siikajärventielle on osoitettu uusi linjaus Heinäslammen asuinalueen itäpuolelle. Siikajärventien ja Turunväylän liittymän välille, Turunväylän pohjoispuolelle, on osoitettu työpaikka-aluetta palveleva uusi kokoojatie. Muuten päätieverkko pysyy pääosin ennallaan. Pääkatujen ja kokoojakatujen varsille rakennetaan kevyen liikenteen väylät. Turunväylän eteläpuolelle on osoitettu tilavaraus raideliikenteen yhteydelle välillä Lohja- Vihti-Espoo sekä tilavaraus asemalle. Kuva 2-3 Tyyppikuva väljästä pientaloalueesta (Lähde: Espoon kaupunkirakennetypologia, Asuinalueet ja työpaikka-alueet B 63) Elinkeinoelämä ja palvelut Espoon pohjoisosien yleiskaavan selvitysalueelle osoitetut työpaikka-alueet varataan ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden, logistiikan ja tilaa vievän erikoiskaupan käyttöön. Kokoojakadut ja kevyen liikenteen reitit yhdistävät asuinalueet toisiinsa. Viheralueet ja ympäristöarvot Vaihtoehdon tavoitteena on luoda kylämäistä kaupunkirakennetta, joka tukeutuu alueen luontaisiin maastonmuotoihin ja maiseman erityispiirteisiin. Vaihtoehtoa luonnehtivat laajat maaja metsätalous- sekä virkistyskäytössä olevat viheralueet sekä asuinalueita jäsentävät kapeammat viheralueet. 13
16 Voimassa olevan yleiskaavan SL-alue (luonnonsuojelualue) Kotasuo ja Kotasuolta Nupurinjärvelle johtava puronvarsi on jätetty rakentamisesta vapaiksi alueiksi. Maisemallisesti ja kulttuurihistorialliset arvokkaat Histan, Nikulan ja Hirsnummen (Tallbackan eteläpuolella) pellot sekä peltoja ympäröivien selänteiden metsäiset reunavyöhykkeet säilyvät rakentamattomina. Kylämäisten asuinalueiden väliset vyöhykkeet toimivat lähivirkistysalueina. Sahajärven rantaan on osoitettu uusi uimaranta. Sahajärveltä Nupurinjärvelle ulottuva vyöhyke säilyy pääosin rakentamattomana, millä on pyritty turvaamaan viheryhteyden säilyminen Nupurinjärven eteläpuolelta aina Nuuksioon saakka. Alueen keski- ja länsiosissa on otettu huomioon koillisesta lounaaseen suuntautuvia virkistysyhteystarpeita. Sahajärveltä Kiimassuon kautta etelän suuntaan johtava rakentamaton vyöhyke liittyy olemassa olevaan moottoritien alikulkuun. Heinäslammen ympäristöstä suuntautuu rakentamaton vyöhyke metsäisten kallioselänteiden kautta lounaaseen.. 14
17 2.5 VAIHTOEHTO 3: TYÖPAIKKA-ALUEITA JA VIRKISTYSPALVELUITA PAI- NOTTAVA VAIHTOEHTO Yleiskuvaus Vaihtoehdon tavoitteena on luoda alueelle monipuolinen virkistyspalvelujen keskus, joka toisaalta luo alueelle uutta ilmettä ja toiminnallisuutta, toisaalta ottaa vastaan Nuuksion alueeseen kohdistuvaa käyttöpainetta. Lisäksi tavoitteena on ohjata laajoja, tilaa vaativia työpaikkatoimintoja alueen eteläpuolelle Turunväylän varteen. 15
18 Espoon pohjoisosien yleiskaavan selvitysalueelle ohjataan Nuuksion kansallispuistoon kohdistuvia toiminnallisia virkistyspaineita. Viheralueille voidaan osoittaa virkistyspalveluja seudullisiin ja paikallisiin tarpeisiin. Merkittävä osa keskeisestä suunnittelualueesta (Espoon pohjoisosien yleiskaavan selvitysalue) on osoitettu rakentamattomaksi alueeksi, johon voi sijoittua virkistyspalveluja. Turunväylän varteen, Siikajärventien tuntumaan on osoitettu muita vaihtoehtoja laajempi työpaikka-alue esimerkiksi tilaa vaativia kaupallis-teollisia toimintoja varten. Espoon pohjoisosien yleiskaavan selvitysalueelle on osoitettu uusia asuinalueita, joilta on erinomaiset yhteydet asuinalueita ympäröiville viheralueille. Vaihtoehdon asukasmääräksi on arvioitu n ja työpaikkamääräksi n Vaihtoehto on pääosin voimassaolevan Espoon pohjoisosien yleiskaavan mukainen aluevarausten osalta lukuun ottamatta Heinäslammen ympäristöä ja loma-asuntoalueita, jotka on muutettu pientaloalueiksi. Vaihtoehdossa on tavoiteohjelman mukaisesti korostettu virkistyspalvelujen ja -verkoston sekä ekologisten käytävien merkitystä. Asuminen Espoon pohjoisosien yleiskaavan selvitysalueelle on osoitettu uusia asuinalueita, jotka tukevat joko virkistys- tai viherpalveluihin painottuvien toimintojen keskuksena toimivan Histan elinvoimaisuutta. Uusilta asuinalueilta on yhteydet ympäröiville viheralueille ja ulkoilureiteille. Uudet asuinalueet tukeutuvat uuteen kokoojakatuun, ja niiden välille jätetään rakentamatonta luonnonaluetta, jota voidaan myös käsitellä luonnonmukaisesti rakennettuna puistona. Uusien asuinalueiden tonttitehokkuudet ovat pääosin välillä 0,2-0,3. Täydentyvien asuinalueiden tonttitehokkuudet ovat välillä 0,1-0,2. Nupurinjärven itäpuolinen uusi asuinalue toteutetaan tehokkaammin. Asuinalueiden mitoitus on esitetty liitteenä olevassa taulukossa. Elinkeinoelämä ja palvelut Paikalliskeskus sijoittuu Espoon pohjoisosien yleiskaavan selvitysalueelle joko Histaan tai Siikajärventien ja Turunväylän tuntumaan. Paikalliskeskuksen laajuus ja palvelutaso on pienempi kuin muissa vaihtoehdoissa. Turunväylän ja Siikajärventien tuntumaan itäpuolelle on osoitettu laaja työpaikka-alue tilaa vaativia kaupallis-teollisia toimintoja varten. Histaan on osoitettu virkistyspalveluja seudullisiin ja paikallisiin tarpeisiin tarjoava keskus. Vaihtoehdon asukasmäärä mahdollistaa mm. päivittäistavarakaupan, kioskien ja baarin sijoittumisen alueelle. Asukasmäärän kasvu edellyttää olevan alakoulun koulun laajentamista ja uuden koulun rakentamista. Histan pohjoispuoliselle peltoalueelle voidaan osoittaa taimitarhatuotantoa ja viher- ja puutarha-alan yrityksiä. Osa Histan pelloista voidaan myös osoittaa palstaviljelyyn tai siirtolapuutarhoiksi. Liikenne Nupurintieltä Histan kautta luoteeseen on osoitettu uusi kokoojatie, johon Histan ympäristöön sijoitetut uudet asuinalueet liitetään. Histan ja Siikajärventien välille, Turunväylän pohjoispuolelle, on osoitettu uusi työpaikkaaluetta palveleva kokoojatie. Muuten tieverkko säilyy pääosin nykyisellään. Turunväylän pohjoispuolelle on osoitettu tilavaraus raideliikenteen yhteydelle välillä Lohja-Vihti-Espoo maakuntakaavaehdotuksen mukaisesti sekä tilavaraus asemalle. Viheralueet ja ympäristöarvot Histan alue on osoitettu osin virkistyspalvelujen alueeksi. Alueelle voidaan ohjata Nuuksion kansallispuistoon kohdistuvia toiminnallisia virkistyspaineita. Alueelle voidaan osoittaa toiminnallisia virkistyspalveluja sekä paikallisiin että seudullisiin tarpeisiin. Voimassa olevan yleiskaavan SL-alue (luonnonsuojelualue) Kotasuo ja Kotasuolta johta- 16
19 va puronvarsi on jätetty rakentamisesta vapaiksi alueiksi. Maisemallisesti ja kulttuurihistorialliset arvokkaat Histan, Nikulan ja Hirsnummen (Tallbackan eteläpuolella) pellot jäävät rakentamattomiksi. Viljelyksestä poistuville pelloille voidaan ohjata maisemaa avoimena pitävää virkistystoimintaa (esim. golf, ratsastus, jousiammunta ja palstaviljely). Histan pohjoispuoliselle peltoalueelle voidaan sijoittaa kasvihuone- ja taimitarhatuotantoa sekä siirtolapuutarha- ja viljelypalstoja. Osa viljelystä poistuvista pelloista voidaan osoittaa myös maisemapelloksi. Sahajärveltä Nupurinjärvelle ulottuva vyöhyke säilyy pääosin rakentamattomana, millä on pyritty turvaamaan viheryhteyden säilyminen Nupurinjärven eteläpuolelta aina Nuuksioon saakka. Alueen keski- ja länsiosissa on otettu huomioon koillisesta lounaaseen suuntautuvia virkistysyhteystarpeita. Sahajärveltä Kiimassuon kautta etelän suuntaan johtava rakentamaton vyöhyke liittyy olemassa olevaan moottoritien alikulkuun. Heinäslammen ympäristöstä suuntautuu rakentamaton vyöhyke metsäisten kallioselänteiden kautta lounaaseen. Sahajärven rantaan on osoitettu uusi uimaranta. Osa alueen keskiosan metsävyöhykkeistä säilyy metsäisenä, ja alueelle ohjataan ulkoilureittejä. Virkistyspalvelut on keskitetty Histan alueelle. Pääasiallinen ulkoilu (kävely, lenkkeily ja pyöräily sekä hiihto) ohjataan ulkoilureiteille. Virkistyspalvelujen keskukselle sopivia sijaintipaikkoja tarkastelualueella on sekä Histan yhteydessä että Sahajärven tuntumassa Uusipellon-Tallbackan alueella, josta on hyvät virkistysyhteydet pohjoiseen Nuuksion ulkoilualueille ja kansallispuistoon. Osittain uusi, osittain olemassa oleviin metsä- ja peltoteihin sekä polkuihin turvautuva ulkoilureitistö yhdistää eri alueet keskenään. Ulkoilukeskuksen tarjoamia palveluja voivat olla ratsastus, maastopyöräily ja hiihto, opastetut kuntoreitit ja luontopolut, välinevuokraus sekä kahvilapalvelut ja urheiluvälineiden huoltopiste. Osa Histan tai Nikulan pelloista voidaan ottaa golf-keskuksen käyttöön siten, että maisemallisesti ja historiallisesti merkittävä osa peltoa säilyy avoimena viljelykäytössä tai maisemapeltona. 17
20 3 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 3.1 LÄHTÖTIEDOT, MENETELMÄT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Vaikutusselvityksen tavoitteena on ollut selvittää kolmen suunnitellun maankäyttövaihtoehdon myönteisiä ja kielteisiä ominaisuuksia (tavoiteltavat ja haitalliset vaikutukset). Arvioinnin yhteydessä on myös tutkittu vaikutuksiin liittyviä epävarmuustekijöitä sekä haittojen lieventämismahdollisuuksia. Arvioinnissa on tutkittu kaikki maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämät ympäristön osatekijät. Lisäksi arvioidaan aluekokonaisuuksien toteutettavuutta ja toteutuvan ympäristön laatua. Vaikutusten selvittäminen on ryhmitelty kokonaisuuksiin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti seuraavalla tavalla: ekologiset vaikutukset (esim. luontotekijöihin liittyvät erityisarvot) taloudelliset vaikutukset (esim. kunnallistekniset kustannustekijät) sosiaaliset vaikutukset (esim. vaikutukset palveluihin) kulttuuriset vaikutukset (esim. alueen historialliset erityispiirteet) Tärkeimpien vaikutusten tunnistamisen apuna on käytetty MRL 39:ssä määriteltyjä yleiskaavan sisältövaatimuksia sekä niistä johdettuja vaikutuksiin liittyviä kysymyksiä. Vaikutusselvityksen lähtötiedot on koottu olemassa olevista selvityksistä, kartoista, ilmakuvista sekä kaupungin päätösasiakirjoista. Lisäksi tietoa on koottu maastoinventoinneissa, ohjausryhmän kokouksissa ja kaupungin eri virkamiesten haastatteluissa. Vaikutusten arviointi perustuu esitettyihin maankäyttövaihtoehtoihin ja tavoiteohjelmaan, ympäristön nykytilaan, nykyisiin käsityksiin sekä aikaisemman kehityksen analysointiin. Eri asiakokonaisuuksia on tarkasteltu kullekin luonteenomaisia menetelmiä käyttäen. Kuhunkin asiakokonaisuuteen liittyvät mahdolliset epävarmuustekijät on otettu huomioon. Kuva 3-1: Vaikutusten arvioinnin periaate 18
21 Menetelmät Alla olevassa taulukossa on esitetty kysymyksiä, joihin vaihtoehtojen vaikutuksia arvioitaessa on erityisesti etsitty vastauksia. Kysymysten pohjana ovat yleiskaavan sisältövaatimukset. Vaikutukset ihmisiin / sosiaaliset vaikutukset Asumistarpeet Mahdollistaako suunnitelma asumistarpeiden mukaisen asuntorakentamisen? Palvelujen saavutettavuus Mahdollistaako suunnitelma hyvät edellytykset uusien palveluiden toteuttamiselle ja saavutettavuudelle? Mitkä palvelut joudutaan todennäköisesti hankkimaan alueen ulkopuolelta? Joukkoliikenteen palvelutaso Tukeeko osoitettu maankäyttöratkaisu joukkoliikenteen järjestämisen ja tehostamisen edellytyksiä Vaikutukset luonnonympäristöön ja luonnonvaroihin / ekologiset vaikutukset Luonnonarvot Onko alueen luonnonarvojen säilyminen varmistettu? Onko luontotyyppien ja lajien elinvoimaisuus alueella varmistettu? Onko osoitettu yhtenäisiä ja laajoja luonnonalueita turvaamaan luonnon monimuotoisuutta Ekologiset käytävät Muodostavatko luonnonalueet toimivan verkoston? Onko alueen sisäisistä ja ulkoisista viheryhteyksistä huolehdittu? Kysymysten eräänä lähtökohtana ovat myös olleet alueen suunnittelulle asetetut tavoitteet. Arviointityön yhteydessä päätettiin liikenteelliset vaikutukset sekä vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen esittää omina erillisinä kokonaisuuksinaan. Taloudelliset vaikutukset Kynnysinvestoinnit ja tuotot Paljonko aiheutuu kunnallistekniikan rakentamistarvetta? Paljonko aiheutuu uusien liikenneväylien rakentamistarvetta ja nykyisten muutostarvetta? Edellyttääkö toteuttaminen ympäristöhaittojen poistamistoimenpiteitä? Mikä vaikutus vaihtoehdolla on verotuloihin? Yhdyskuntarakenteen taloudellisuus Edistääkö suunnitelman toteuttaminen alue- ja yhdyskuntarakenteen taloudellista kehitystä? Tukeeko maankäyttöratkaisu Ämmässuon energiatuotannon hyödyntämistä? Elinkeinoelämän tarpeet Onko osoitettu elinkeinoelämälle riittävät ja toiminnalle soveltuvat aluevaraukset? Kulttuuriset vaikutukset Kulttuuriarvot Onko kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet otettu riittävällä tavalla huomioon? Onko ympäristön erityispiirteet, esim. historialliset tai kulttuurimaisemaan liittyvät tekijät, huomioitu suunnittelumalleissa merkittävänä vetovoimatekijänä? Kuva 3-2: Vaikutusten arvioinnin keskeisiä kysymyksiä 3.2 VAIKUTUSSELVITYKSEN RAJAUS Maankäyttömallin suunnittelualue on laajempi kuin osayleiskaavan selvitysalue. Kaava-alueen ulkopuolelle kohdistuvia vaikutuksia on käsitelty kunkin asiakokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisella rajauksella ja laajuudella. Keskeisiä laajemmalle ulottuvia vaikutuksia ovat esimerkiksi liikenne- ja maisemavaikutukset sekä vaikutukset aluerakenteeseen ja palvelurakenteeseen. Myös voimassaolevan Espoon pohjoisosien yleiskaavan mukaisia alueidenkäyttömuotoja on arvioitu eri maankäyttövaihtoehtojen yhteydessä tarkastelualueella. 19
22 3.3 VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYS- KUNTARAKENTEESEEN Yleistä Kaikissa vaihtoehdoissa alue liittyy osaksi Espoon keskuksen (aluekeskus), Kirkkonummen Veikkolan, Vihdin Nummelan ja Lohjan muodostamaa taajamavyöhykettä. Kaikki vaihtoehdot eheyttävät ja tiivistävät alueen yhdyskuntarakennetta. Vaihtoehdot poikkeavat merkittävästi toisistaan mitoituksen (asukas- ja työpaikkamäärät) ja palvelutason osalta. Maakuntakaavan seudulliset viheryhteydet Turunväylän eteläpuolelta pohjoiseen säilyvät. Alue sijoittuu hyvien yhteyksien varrelle Turunväylän ansiosta. Mahdollisen uuden ratayhteyden, raideliikenteen aseman ja lähiliikenteen toteutumisen edellytyksiä eri vaihtoehdoissa on selvitetty tarkemmin kappaleessa Vaihtoehto 1 Vaihtoehdossa 1 alueen rakentaminen liittää Kirkkonummen Veikkolan entistä tiiviimmin Espoon ja pääkaupunkiseudun tiiviin rakentamisen vyöhykkeeseen. Espoon ja muun pääkaupunkiseudun pientalorakentamisen kasvupaineita voidaan ohjata alueelle merkittävässä määrin. Alueen rakentuminen tasapainottaa koko Espoon yhdyskuntarakenteen kehittymistä, kasvun keskittyessä tällä hetkellä Espoon eteläosiin ja rantaradan varrelle. Rakentaminen tiivistää Nupuri-Kolmiranta alueen maankäyttöä säilyttäen samalla Espoon Keskuksen länsipuolisen, suunnittelualueen itäpuolella sijaitsevan, tärkeän viheryhteyden Espoon Keskuspuistosta Nuuksioon. Rakentaminen luo erittäin hyvät edellytykset alueen palvelutarjonnan kehittämiselle. Alueelle on osoitettu monipuoliset, väestöpohjan edellyttämää mitoitusta vastaavat kaupalliset ja julkiset lähipalvelut (päivittäistavarakauppa, koulut, päiväkodit). Paikalliskeskuksen alueesta voi kehittyä monipuolinen asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alue. Osa erikoiskaupan ja julkisen hallinnon palveluista joudutaan kuitenkin hakemaan Espoon keskuksesta ja Lommilasta. Espoon pohjoisosien yleiskaavan selvitysalue muuttuu pääosin maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta tiivisti rakennetuksi asuin- ja työpaikka-alueeksi. Nykyiset asuinalueet tiivistyvät merkittävästi. Osa viheralueista muuttuu luonnontilaisista nykyistä merkittävästi rakennetummiksi, erityisesti tiiviimmin rakennettavien asuinalueiden tuntumassa. Rakentamista on osoitettu koko suunnittelualueelle, rakentamisen pääpaino on kuitenkin Espoon pohjoisosien yleiskaavan selvitysalueella, jonne on sijoitettu tiiviimmin rakennettavat uudet asuinalueet ja työpaikka-alueet. Asuinrakentamisen mittakaava sopii hyvin Espoon rakenteeseen. Työpaikka-alueet on sijoitettu Turunväylän varteen siten, että ne ovat hyvin saavutettavissa. Paikalliskeskus on sijoitettu toiminnallisesti hyvälle paikalle. Rautatieaseman sijoittaminen tukee paikalliskeskusta Vaihtoehto 2 Vaihtoehdossa 2 alueen rakentaminen liittää Kirkkonummen Veikkolan entistä tiiviimmin Espoon ja pääkaupunkiseudun tiiviin rakentamisen vyöhykkeeseen. Espoon ja muun pääkaupunkiseudun pientalorakentamisen kasvupaineita voidaan ohjata alueelle. Alueen rakentumisen voidaan myös katsoa tasapainottavan koko Espoon yhdyskuntarakenteen kehittymistä, kasvun keskittyessä tällä hetkellä Espoon eteläosiin ja rantaradan varrelle. Rakentaminen tiivistää Nupuri-Kolmiranta alueen maankäyttöä säilyttäen samalla Espoon Keskuksen länsipuolisen, suunnittelualueen itäpuolella sijaitsevan, tärkeän viheryhteyden Espoon Keskuspuistosta Nuuksioon. Rakentaminen luo hyvät edellytykset alueen palvelutarjonnan kehittämiselle. Alueelle on osoitettu melko monipuoliset, väestöpohjan edellyttämää mitoitusta vastaavat kaupalliset ja julkiset lähipalvelut (päivittäistavarakauppa, koulut, päiväkodit). Erikoiskaupan ja julkisen hallinnon palvelut joudutaan pääosin hakemaan Espoon keskuksesta, Lommilasta tai Kirkkonummen Veikkolasta. 20
23 Espoon pohjoisosien yleiskaavan selvitysalue muuttuu pääosin maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta rakennetuksi asuin- ja työpaikkaalueeksi. Nykyiset asuinalueet tiivistyvät. Osa viheralueista muuttuu luonnontilaisista rakennetummiksi. Rakentamista on osoitettu koko suunnittelualueelle, rakentamisen pääpaino on kuitenkin Turunväylän ja Nupurintien tuntumassa, jonne on sijoitettu tiiviimmin rakennettavat uudet asuinalueet ja työpaikka-alueet. Työpaikka-alueet on sijoitettu Turunväylän varteen siten, että ne ovat hyvin saavutettavissa. Rautatieasema on sijoitettu toiminnallisesti hankalalle paikalle Turunväylän eteläpuolelle Vaihtoehto 3 Vaihtoehdossa 3 Espoon nykyinen aluerakenne ei merkittävästi muutu. Alueelle on osoitettu riittävät, väestöpohjan edellyttämää mitoitusta vastaavat kaupalliset ja julkiset lähipalvelut (päivittäistavarakauppa, koulut, päiväkodit). Erikoiskaupan ja julkisen hallinnon palvelut joudutaan pääosin hakemaan Espoon keskuksesta, Lommilasta tai Kirkkonummen Veikkolasta. Vaihtoehto mahdollistaa seudullisten, Nuuksion kansallispuistoa tukevien virkistyspalvelujen sijoittamisen alueelle. Nuuksioon ei kohdistu merkittäviä virkistyspaineita vaihtoehdon vähäisen asukasmäärän johdosta. Espoon pohjoisosien yleiskaavan selvitysalue muuttuu pääosin maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta väljästi rakennetuksi asuin- ja työpaikka-alueeksi. Nykyiset asuinalueet tiivistyvät jonkin verran nykyisestä. Merkittävä osa viheralueista säilyy luonnontilaisena. Asuinrakentamisen pääpaino on Histassa. Alueelle on osoitettu laaja uusi työpaikka-alue Turunväylän pohjoispuolelle. Rautatieasema on sijoitettu etäälle työpaikka-alueesta, Histan asuin- ja virkistyspalveluiden läheisyyteen. 21
24 3.4 VAIKUTUKSET IHMISIIN JA YH- TEISÖIHIN Yleistä Ongelmia palvelujen saatavuuden suhteen voi syntyä nopeasti rakentuvilla alueilla. Tähän voidaan vaikuttaa vaiheistamalla niin asuinalueiden kuin palvelujen rakentamista suhteessa toisiinsa. Alueen rakentumisen aikana useita palveluja voidaan joutua hakemaan kauempaa. Palveluiden tilatarpeet muuttuvat yleensä ajan myötä, joten palvelutilojen muunneltavuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Kaikissa vaihtoehdoissa suunnittelualueen lähiympäristö tarjoaa monipuolisia, helposti saavutettavia virkistysmahdollisuuksia (Nuuksion kansallispuisto, Solvalla, ulkoilualueet). Osa näistä edellyttää auton käyttöä julkisen liikenteen vähäisyyden takia. Ämmässuon jätteidenkäsittelyalue asettaa alueen suunnittelulle omat haasteensa. Ämmässuon alue aiheuttaa nykyisin hajupäästöjä osayleiskaava-alueelle. Vaikka kokonaishajun määrä on Ämmässuon ympäristössä vähentynyt viime vuosina, on haju osayleiskaava-alueella kuitenkin selkeä ihmisten viihtyvyyteen haitallisesti vaikuttava tekijä. Toisaalta voidaan katsoa, että Ämmässuon alue luo mahdollisuuksia esimerkiksi biokaasun ja energiajätteen hyödyntämiseen energialähteenä sekä ylijäämämassojen käyttöön maastonmuotoilussa. Perusoletuksena alueen täysimääräiselle kehittämiselle on Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen kehittyminen YTV:n suunnitelmien mukaisesti ja hajuhaittojen väheneminen. Turun moottoritie on merkittävä melunlähde. Työpaikkarakentaminen on kaikissa malleissa esitetty moottoritien varteen, ja tällä rakentamisella voidaan osittain torjua asuinalueiden meluhaittoja. Vaikutus voi olla myös psykologinen, koska työpaikka-alue rajaa asuinalueet rauhallisemmaksi kokonaisuudeksi. Ollakseen riittävän tehokasta meluntorjunta on kuitenkin ratkaistava meluaidoilla tai -valleilla aivan moottoritien välittömässä läheisyydessä, sillä työpaikka-alueen rakentuminen voi kestää pitkään. Rakentamisen vaiheistamisessa on meluntorjunta toteutettava asuinalueiden kanssa samanaikaisesti. Viihtyisien asuinympäristöjen muodostaminen on tärkeää ja mahdollista kaikissa vaihtoehdoissa. Asuinympäristön laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota sekä uusilla että täydentyvillä alueilla. Rakentamisen aikaiset haitat, kuten melu ja pöly, tulee minimoida. Melu ym. haittoja voidaan rajoittaa mm. vaiheistamalla suunnittelualueen rakentamista. Raideliikenteen aseman ja lähiliikenteen toteutumisen edellytyksiä eri vaihtoehdoissa on selvitetty tarkemmin kappaleessa Vaihtoehto 1 Asumistarpeet Vaihtoehdon 1 asukasmäärä (uusia asukkaita n ) vastaa erittäin hyvin Espoon asumistarpeiden mukaisen asuntorakentamisen kysyntään. Lisäksi alueelle voi toteutua n uutta työpaikkaa. Työpaikkojen määrä riippuu paljolti toimintojen luonteesta ja voi olla huomattavasti pienempikin. Palvelujen saavutettavuus Vaihtoehdossa 1 on riittävä väestöpohja laajan paikalliskeskuksen toteuttamiseen, jolloin monipuoliset kaupalliset ja julkiset palvelut voidaan toteuttaa pääosin paikallisella tasolla ja keskitettynä. Paikalliskeskus palvelee suunnittelualueen ohella myös lähiseudun asukkaita, kuten Nuuksio, Siikajärvi ja Veikkola. Vaihtoehdossa esitetyt koulu- ja päiväkotipalvelut ovat hyvin saavutettavissa. Sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan keskittää paikalliskeskukseen. Keskitettyinä palveluina näiden saavutettavuus on suunnittelualueen ydinosasta hyvä, mutta reuna-alueilta (etenkin Nuuksion koulun ympäristöstä ja Heinäslammen alueelta) välttävä. Esim. neuvolapalvelujen hajauttaminen parantaa saavutettavuutta. Kirjastopalvelut voidaan toteuttaa esim. koulukeskuksen yhteyteen. 22
25 Ulkopuolelta hankittavat palvelut Osa palveluista jouduttaneen hankkimaan alueen ulkopuolelta. Tällaisia palveluja ovat mm. osa terveys- ja sosiaalipalveluista. Toisaalta laaja asukaspohja ja paikalliskeskus mahdollistavat yhteistyön lähialueiden kanssa. Esimerkiksi suunnittelualue voisi tarjota lukiopalveluja Veikkolan alueelle, jolloin väestöpohja yhdessä riittäisi lukiopalvelujen tuottamiseen. Turvallisuus ja terveys Kuva 3-3 Palvelujen saavutettavuus vaihtoehdossa 1. Palvelujen saavutettavuus riippuu palveluverkon kehittymisestä sekä taloudellisista mahdollisuuksista toteuttaa julkisia palveluja. Vaihtoehdossa koulu- ja päiväkotipalvelujen saavutettavuus kävellen ja pyöräillen on hyvä. Julkisilla kulkuneuvoilla palvelujen saavutettavuus on osittain hyvä, mutta laita-alueilta saavutettavuus on osin huono. Puistojen ja viheralueiden saavutettavuus Asuinalueilta on osoitettu tällä suunnittelutarkkuudella pääulkoilureitit ympäröiville virkistysalueille. Tarkemmassa suunnittelussa on mahdollista osoittaa paikallisreittejä virkistysalueille. Ulkoilualueiksi rinnastettavia maa-alueita on yhteensä noin 5,3 km 2 mukaan lukien kapeat käytävät eli noin 0,03 ha/asukas. Tämä vastaa Espoon vastaavan kaltaisten asuinalueiden viheralueiden pinta-alaa (esim. Kauklahden suuralue). Lähivirkistykseen (kävely, pyöräily, hiihto) malli tarjoaa hyvät edellytykset. Seudulliset yhteydet ovat hyvät. Pääosa liikuntaharrastuksesta (kävely, pyöräily ja hiihto) tapahtuu asuinpaikkaa lähellä olevilla ulkoilureiteillä ja alueilla, joten kansallispuistoon tuskin kohdistuu tältä osin mittavaa kuormitusta. Voimakkaasti kuormittuva liikenneverkko voi heikentää liikenneturvallisuutta, minkä takia liikenneverkkoa tulisi kehittää toimivammaksi. Koulut ja päiväkodit ovat hyvin saavutettavissa eivätkä edellytä vilkkaasti liikennöityjen katujen ylittämistä. Turvallisuutta voidaan parantaa ali-/ylikulkusilloin sekä kattavalla kevyenliikenteen väylästöllä. Nykyinen tiestö edellyttää mittavaa parantamista. Vaihtoehto tukee hyvin kevyen liikenteen käyttöä, mikä vähentää tarvetta henkilöauton käyttöön alueen sisällä ja sitä kautta vähentää liikenteen haittoja. Liikenneväylien läheisillä asuntoalueilla melua voidaan torjua sijoittamalla rakennuksia melumuuriksi tai erityisesti Turunväylän läheisyydessä rakentamalla meluesteitä. Joukkoliikenteen palvelutaso Alueen joukkoliikenne perustuu bussiliikenteeseen. Mahdollisen Lohja-Espoo radan rakentaminen parantaisi joukkoliikenneyhteyksiä Helsingin ja Lohjan suuntaan. Rautatieasemavarauksen sijainti on hyvä, koska se sijoittuu keskustatoimintojen alueen yhteyteen. Vaihtoehdon asukasmäärä mahdollistaa julkisen liikenteen palvelutason nostamisen kahden tähden luokkaan (YTV:n suunnitteluohje, yhdestä neljään tähteä). Palvelutasoluokkien kuvauksen mukaan kahden tähden laatuluokan palvelut tarjoavat kohtuullisen joukkoliikenteen palvelutason. Kolmen tähden laatuluokan palvelut olisivat jo niin hyvät, että ne mahdollistaisivat autottoman elämäntavan. Esitetyt uudet bussiyhteydet ovat riittävä täydennys nykyiseen linjastoon, joskaan linjaston sijoittuminen suhteessa asu- 23
ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA
ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA Tapahtunut tähän mennessä 2013 lautakunta päätti käynnistää osayleiskaavatyön valmistelun 2014 Lautakunta päätti vision
LisätiedotLiittyminen laajempaan kontekstiin
Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3
LisätiedotAk-330 Kemmolan asemakaava
Ympäristövirasto / TL 12.03.2013 sivu 1/7 Ak-330 Kemmolan asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS on kooste kaavoitushankkeen keskeisestä tiedosta,
LisätiedotYhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014
Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
16-KAUPUNGINOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANKE Nokian kaupunki, asemakaava Asemakaava koskee Nokian kaupungin 16. kaupunginosan kaavoittamatonta aluetta/ kiinteistöjä 536-407-24-3, 536-407-10-31,
LisätiedotT o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 1.4.2015 Diaari nro: AKAA: 203/2015 S i s ä l l y s
LisätiedotKeilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue
1 (6) Asianumero 3941/10.02.03/2014 Aluenumero 220827 Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18.
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (5) AMANDA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(5) AMANDA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 260 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun
LisätiedotKESKEISET PERIAATTEET
NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee
LisätiedotSiltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->
Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan
LisätiedotYMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVA Itä-Skanssi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014
1 YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU ASEMAKAAVA Itä-Skanssi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014 KAAVOITUSYKSIKKÖ Diaarinumero 2310-2014 Asemakaavatunnus 9/2014 Asemakaava laaditaan Skanssin
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos
HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä
LisätiedotKULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
LisätiedotOsmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1
LisätiedotT o l v i l a n T u r u n t i e n e t e l ä p u o l i s e n a l u e e n a s e m a k a a v a n m u u t o s. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
T o l v i l a n T u r u n t i e n e t e l ä p u o l i s e n a l u e e n a s e m a k a a v a n m u u t o s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 7.5.2014 Diaari nro:
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut MÄNNIKKÖ III ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(5) MÄNNIKKÖ III ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 251 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue
LisätiedotRANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OTE OSAYLEISKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011 1 Kohde Hakija/ Aloite Asemakaava: Rytökallio: Pikkumuolaan kaupunginosan asemakaavatonta aluetta. Forssan kaupunki/yksityiset maanomistajat
LisätiedotHyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos
1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti
LisätiedotJOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella
JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2
LisätiedotKORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS
KORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LUONNOS 28.2.2017 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT:.. 2017 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 28. PÄIVÄNÄ HELMIKUUTA 2017 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS-
LisätiedotSTANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto
STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto 18.5.2015 Stansvikinnummen alustavat suunnitteluperiaatteet Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta
LisätiedotRaahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
LisätiedotAutotonta sisäänkäyntiä asemalta. Nuuksioon päin voisi kehittää.
Kartta a toivotaan tässä tunneliin. Autotonta sisäänkäyntiä asemalta Nuuksioon päin voisi kehittää. a toivotaan lähemmäksi moottoritietä. Nyt joudutaan purkamaan paljon asuinrakennuksia sekä rakentamaan
LisätiedotLohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS
Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ 19.4.2017 Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI 14 29. KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS YHTEYSTIEDOT KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan kaupunki
LisätiedotTeollisuusalueen asemakaavan muutos
TUUSNIEMEN KUNTA Teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 673-P35521 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) Sisällysluettelo 1 PERUS-
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotHYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi
HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.1.2019 AK 263 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNTA LIEKUNEEN-RYÖKÄSVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos
HIRVENSALMEN KUNTA LIEKUNEEN-RYÖKÄSVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 17.8.2017 luonnos Tullut vireille: Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä MRL 65 ja MRA 19 : Hyväksytty
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 11.12.2013 OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(5) OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 236 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotHyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos
1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotLIITE 1a. Suunnittelu
LIITE 1a. Suunnittelu ualueen sijainti kunnann opaskartalla. Kartassa on esitetty suunnittelualueen rajaus mustalla rajauksella. Kartassa yksi ruutu = 1 km. LIITE 1b. Suunnittelu ualueen alustava rajaus
LisätiedotOte Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava
Kaavatilanne Kaavatilanne kiinteistöllä 418-424-0003-0088: Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava 29.3.2007 Kiinteistö on suurimmalta osin maakuntakaavassa virkistysaluetta (V) ja osaltaan taajamatoimintojen
LisätiedotKirkonkylän asemakaavan laajennus
TUUSNIEMI Kirkonkylän asemakaavan laajennus Kaavaselostus HYVÄKSYTTY: KVAL pp.kk.2017 xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (10) Savolainen Lilian 8.9.2017 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...
LisätiedotKAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)
L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,
LisätiedotV i i a l a n e n t i s e n m u s e o n a l u e e n a s e m a k a a v a n muu tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
V i i a l a n e n t i s e n m u s e o n a l u e e n a s e m a k a a v a n muu tos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 4.11.2015 Diaari nro: AKAA: 645/2015 S i
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (5) VÄINÖNTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(5) VÄINÖNTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 240 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotSEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen
LisätiedotESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT
ESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT ESPOONVÄYLÄ KESKUSPUISTO TUTKITTUJA VAIHTOEHTOJA LÄNTINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (FCG 2013) ITÄINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (Sito 2016) VERTAILTAVAT VAIHTOEHDOT ITÄINEN VE LÄNTINEN
LisätiedotASKOLAN KUNTA Sorvasuontien varren asemakaava (tilat ja ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
ASKOLAN KUNTA Sorvasuontien varren asemakaava (tilat ja ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ( MRL 63 ja 64 ) esitetään
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (7) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(7) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B ASEMAKAAVA-ALUE Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN
Lisätiedot(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS
(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan
LisätiedotA k a a n p o r t i n ( S a t a m a t i e - L e n t i l ä n t i e ) a s e m a- k a a v a n m u u t o s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
A k a a n p o r t i n ( S a t a m a t i e - L e n t i l ä n t i e ) a s e m a- k a a v a n m u u t o s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 2.9.2015 Diaari nro:
LisätiedotVentelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus
Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan
LisätiedotRAISION KAUPUNKI RAISIOKANJONIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4. KAUPUNGINOSA (MAHITTULA)
RAISION KAUPUNKI RAISIOKANJONIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4. KAUPUNGINOSA (MAHITTULA) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) RAISION KAUPUNKI, TEKNINEN KESKUS, MAANK YTT PALVELUT 10.9.2013 Osallistumis-
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi
LisätiedotRANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ
LisätiedotJUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Ehdotus Kaavaselostus. Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa.
JUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus 14.5.2018 Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa. Kaavan vireilletulo: Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta.. 2018
LisätiedotASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006
Naantalin kaupunki sivu 1 (6) ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006 NAANTALI, ITÄTAMMISTON ASEMAKAAVAN LAATIMINEN (AK-259) Aloite Aloitteen kaavan laatimisesta on tehnyt maanomistaja.
LisätiedotJanakkalan kunta Turenki 25.4.2014
Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos
HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Kaava tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä MRL 65 ja MRA 19 : Hyväksytty
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ehdotus
HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 12.10.2018 ehdotus Kaava tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : 24.8.2017-7.9.2017 Ehdotusaineisto nähtävillä
LisätiedotIIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)
IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,
LisätiedotMuonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotLAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen
LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotKANGASALAN KUNNAN TEKNINEN
KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS LENTOLAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUUNTAMONTIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 17.5.2017 ASEMAKAAVAN NUMERO 799 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE LINTURINNE/5 KORTTELIT 860 osa ja
LisätiedotLausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö
Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen
LisätiedotKAAVAN KUVAUS. Yleistä
KAAVAN KUVAUS Yleistä Tervajoen asemakaavaluonnoksen katujen, tonttien ja kortteleiden muodostamisessa on huomioitu ajantasaiset kiinteistörajat, tuore yleiskaava ja maastotieto. Ilman erityistä syytä
LisätiedotETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS
ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 8.12.2015 ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Salon kaupunki Tehdaskatu 1, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi sa lo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1 2
LisätiedotREITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1
REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
KAUS/1907/10.02.03/2014 VP 47/21.10.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KYLÄSAAREN 34. KAUPUNGINOSAN KYLÄSAARENTIEN, KIVININTIEN, VANHAINKODINTIEN JA LAUNAISTENTIEN LÄHIYMPÄRISTÖ 1. ASEMAKAAVA 609
LisätiedotUUDENMAAN LIITTO ESITYSLISTA 3/ Maakuntahallitus Lausunto Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavasta 14/05.
UUDENMAAN LIITTO ESITYSLISTA 3/2016 1 Maakuntahallitus 14.03.2016 29 Lausunto Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavasta 14/05.01/2016 MHS Tiivistelmä Kirkkonummen kunta pyytää lausuntoa Kuntakeskus
LisätiedotMARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS
MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut LEMPELÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(5) LEMPELÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 250 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NEITSYTMÄEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.06.2010 Muutettu 11.11.2010 EURAN KUNTA Kaavan laatija REJLERS OY Suunnittelualueen rajaus NEITSYTMÄEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Sijaintikartta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotJanakkalan kunta Turenki
Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ehdotus
HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 20.2.2018 ehdotus Kaava tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : 24.8.2017-7.9.2017
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.
1(7) OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös asemakaavan
LisätiedotROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet
LisätiedotVyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa
Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ
LisätiedotRiihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...
LisätiedotTERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014
1(5) MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 PROJ. NRO 247 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN
LisätiedotAsemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä.
Liite 1. 1(14) Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma. 3. Keskustan läheisyyteen soveltuva
LisätiedotMerkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:
LAUKAAN KUNTA Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Piilopohja-Kuukkala Kaavaehdotus 20.11.2017 1:10 000 Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset: AP-1 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alueen rakentamisesta
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b 5 EHDOTUS KAUPUNGINHALLITUKSELLE KAHDEN UUDEN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUEEN PERUSTAMISESTA Kslk 2008-1354 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee ehdottaa kaupunginhallitukselle,
LisätiedotPaikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä
Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut
1(5) LUKIONTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 249 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun
LisätiedotMaakuntahallitus Lausunto Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavasta 14/05.01/2016 MHS
Maakuntahallitus 29 14.03.2016 Lausunto Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavasta 14/05.01/2016 MHS 14.03.2016 29 Tiivistelmä Kirkkonummen kunta pyytää lausuntoa Kuntakeskus 2. vaiheen osayleiskaavan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavan nimi: 5. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 540 ASEMAKAAVAN MUUTOS (Pajamäenkatu) Asemakaavan muutos koskee osaa 5.
LisätiedotY-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Dnro 1454/2014 14:15 Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 11.1.2015 päivitetty 9.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2.
LisätiedotASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA
VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön
LisätiedotJanakkalan kunta Turenki 12.9.2014
Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu
Lisätiedot