Helsingin Stansvikin luontoselvitykset vuonna 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin Stansvikin luontoselvitykset vuonna 2014"

Transkriptio

1 Raportti Helsingin Stansvikin luontoselvitykset vuonna 2014 Aapo Ahola, Pertti Koskimies ja Marko Nieminen Espoo 2015

2 1 Kannen kuva: Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat ja ilmakuvat: Kirjoittajat: Toimittaja: Kiitokset: Näkymä Tahvonlahden pohjukkaan kluuvifladan alueelle. Faunatica Oy Faunatica Oy Maanmittauslaitos Aapo Ahola, Pertti Koskimies ja Marko Nieminen Elina Manninen Seppo Hjerppe ja Maija Wilskman

3 2 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ JOHDANTO TULOKSET Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys Huomionarvoiset luontotyyppikohteet Sudenkorentoselvitys Linnustoselvitys Pesivä lintulajisto Ruokavieraat Lähialueen vesi- ja rantalinnut Pesimälajien parimäärät Pesimälinnuston tiheys Täydentäviä tietoja pesimälinnustosta luvuilta Stansvikin linnusto verrattuna Uudenmaan muiden metsäalueiden linnustoon Vertailu Mustavuoren ja Haltialan suojelumetsiin JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET Luontotyypit ja kasvillisuus Linnusto KIRJALLISUUS LIITE 1. MENETELMÄKUVAUKSET LIITE 2. SUDENKORENTOSELVITYKSESSÄ HAVAITUT LAJIT... 44

4 3 Tiivistelmä Faunatica Oy toteutti keväällä ja kesällä 2014 luontoselvityksiä Helsinkin Laajasalossa, Stansvikin alueella. Selvitysten toimeksiantajana oli Stansvikin kyläyhdistys ry. Alueella selvitettiin arvokkaat luontotyypit, eräiden EU:n luontodirektiivin IV(a) liitteessä mainittujen sudenkorentolajien esiintyminen, linnustoarvot sekä erityisesti suojeltavan kovakuoriaislajin, halavasepikän, ravintokasvien esiintymät. Selvitysalue on luontotyypeiltään poikkeuksellisen monipuolinen: noin 26 hehtaarin alueelle mahtuu kluuviflada, reheviä tervaleppälehtoja, tammimetsiköitä, iäkästä erirakenteista metsää, kalliometsiä, järeäpuustoista rantamännikköä ja puistomaisia kartanometsiä. Luontotyyppiselvityksessä rajattiin kuusi huomionarvoista kohdetta, joita tulisi varjella kaavoituksen keinoin. Myös alueen pohjoisosan iäkäs metsäkuvio olisi suositeltavaa säästää virkistysmetsänä. Lisäksi paikannettiin useita huomionarvoisen suurikokoisia puuyksilöitä. Erityisen arvokas kokonaisuus on alueella sijaitseva kluuviflada ja sen rantametsät, joiden luonnontilaa parin vuoden takainen ruoppaus ja äskettäin myös Koirasaarentien tietyömaa ovat merkittävästi heikentäneet. Selvitysalue on lintujen pesimäalueena alueen koko huomioon ottaen paitsi Helsingin ja Uudenmaan myös koko Etelä-Suomen oloissa poikkeavan monimuotoinen ja arvokas. Selvitysalueella lintujen pari- ja lajimäärät ovat pinta-alaan suhteutettuna erittäin suuria. Alueen eri osat muodostavat riittävän suuren, hyvin monimuotoisen, elinympäristötyypeiltään harvinaisen ja linnuille hyvän pesimärauhan takaavan ekologisen kokonaisuuden. Suojelemalla kohtuullisen pieni Stansvikin alue voidaan samalla suojella harvinaisen tehokkaasti suuri määrä lintulajeja ja -yksilöitä sekä monimuotoisia lintujen elinympäristöjä. Selvityksessä ei havaittu EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittuja sudenkorentolajeja idänkirsikorentoa, lummelampikorentoa, sirolampikorentoa tai täplälampikorentoa. Alueella ei myöskään ole sellaisia halavasepikän ravintokasvien, halavan tai mustuvapajun, esiintymiä, että alueella olisi potentiaalia halavasepikän elinalueena.

5 4 1. Johdanto Faunatica Oy toteutti keväällä ja kesällä 2014 Stansvikin kyläyhdistys ry:n toimeksiannosta luontoselvityksiä Helsingin Laajasalon Stansvikin alueella (kuva 1). Työ koostui seuraavista osatöistä: Luontotyyppiselvitys: luonnonsuojelulain ja vesilain mukaiset kohteet, metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt sekä muut huomionarvoiset luontotyypit ja elinympäristöt Sudenkorentoselvitys: EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittujen sudenkorentolajien idänkirsikorennon, lummelampikorennon, sirolampikorennon ja täplälampikorennon esiintyminen Linnustoselvitys: uhanalaisten, silmälläpidettävien, EU:n lintudirektiivin I liitteen mukaisten ja muiden huomionarvoisten lintulajien esiintyminen sekä linnustollisesti arvokkaat alueet Halavasepikän elinympäristöselvitys: erittäin uhanalaisen (EN) ja erityisesti suojeltavan kovakuoriaislajin ravintokasveiksi soveltuvat halava- ja mustuvapajuesiintymät Lisäksi havainnoitiin muita mahdollisia huomionarvoisia lajeja. Selvitysalue on Helsingin Laajasalon lounaisosassa Stansvikin (Tahvonlahden) länsipuolella. Se rajautuu pohjoisessa Koirasaarentiehen, lännessä entisen öljysataman alueen itärajalle, etelässä merenrantaan Varisluodon pohjoispuolella ja Stansvikin kartanon pihapiirin pohjoislaidalle sekä idässä Stansvikin (Tahvonlahden) länsirantaan ja perukkaan (kuva 1). Selvitysalueen maapinta-ala on noin 25 hehtaaria, ja lisäksi alueeseen kuuluu Stansvikin pohjukan osittain ruovikoitunutta vesialaa 1,3 hehtaaria. Selvitysalueen pohjoispuolella, pieneltä osin selvitysalueelle ulottuu Stansvikin lehdon ja kaivosalueen luonnonsuojelualue. Selvitysalueesta n. 400 m luoteeseen sijaitsee Kruunuvuoren suojeltu lehmusmetsikkö ja n. 400 m kaakkoon Vuorilahdenpaasien luonnonsuojelualue. (kuva 1) Stansvikin kartanopuiston ja Tahvonlahdenniemen kasvillisuutta on selvitetty vuonna 2000 (Hiltunen 2001). Stansvikissa on toteutettu myös lepakkoselvitys vuonna 2013 (Wermundsen Consulting 2013), jossa on todettu alueella olevan sekä luonnonsuojelulain suojaamia lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja että EUROBATS-sopimuksen suojaamia lepakoille tärkeitä ruokailualueita ja siirtymäreittejä. Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaa varten on alueella toteutettu myös kasvillisuus-, kääpä- ja linnustoselvitykset, jotka pieneltä osin ulottuivat nyt kartoitetulle alueelle (Enviro 2005). Helsingin luontotietojärjestelmässä (Helsingin kaupunki 2014) Tahvonlahden pohjukka ja Stansvikintien itäpuoli on rajattu arvokkaaksi lintukohteeksi, lähes koko selvitysalue tärkeäksi lepakkoalueeksi ja Tahvonlahdenniemen harju sekä Tahvonlahden

6 5 liejukerrostuma arvokkaiksi geologisiksi kohteiksi. Lisäksi Tahvonlahden pohjukassa on tärkeä matelija- ja sammakkoeläinkohde, jossa on mm. EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainitun viitasammakon lisääntymispaikka. Kuva 1. Selvitysalueen sijainti.

7 6 2. Tulokset 2.1. Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys Luontotyyppiselvitykseen sisältyivät luonnonsuojelulain, metsälain ja vesilain mukaiset luontotyyppikohteet sekä muulla tavoin arvokkaat elinympäristökohteet. Kasvillisuutta ei työssä kartoitettu tarkasti, vaan merkittäviä lajeja kirjattiin ylös, jos niitä havaittiin luontotyyppiselvityksen yhteydessä. Tarkempi menetelmäkuvaus on liitteessä 1. Kartanon ympäristön kulttuurikasvillisuutta on kartoittanut Hiltunen (2001). Lisäksi selvitysalueen lounainen rantavyöhyke sisältyy Kruunuvuorenrannan osayleiskaava-alueen luontoselvitykseen (Enviro 2005). Selvitysalue on luontotyypeiltään poikkeuksellisen monipuolinen: noin 26 hehtaarin alueelle mahtuu kluuviflada, reheviä tervaleppälehtoja, tammimetsiköitä, iäkästä erirakenteista metsää, kalliometsiä, järeäpuustoista rantamännikköä ja puistomaisia kartanometsiä. Luontotyypit vaihtelevat pienipiirteisesti. Alue on suurelta osin voimakkaasti kulttuurivaikutteista: vanha ihmisvaikutus kuvastuu kartanon ympäristön metsien kasvilajistossa ja isojen tammien (kuva 3) ja vaahteroiden suurena määränä, tuoreempi ihmisvaikutus puolestaan näkyy siinä, että metsissä aliskasvosta on raivattu ja mm. polkuja on paljon. Alue on jaettu luontotyyppikuvioihin, jotka helpottavat alueen luonnon ominaispiirteiden hahmottamista. Luontotyyppikuviot on esitetty ohessa karttana ja taulukkona (kuva 2, taulukko 1). Osa kuvioista sisältää useampaa luontotyyppiä. Kaikkiaan 15 luontotyyppikuviosta kuusi on huomionarvoisia kohteita, joita tulisi varjella myös kaavoituksen keinoin. Nämä kohteet (A F) on esitelty tarkemmin alla luvussa Luontotyyppikohteiden lisäksi karttaan on merkitty alueen suurikokoisimpia puuyksilöitä (ei kuitenkaan kartanon puistopuita). Eri puolilla aluetta, mutta erityisesti lounaisella rantametsäalueella on huomattavan paljon järeää mäntypuustoa. Lisäksi paikannettiin yksi siirtolohkare ja yksi näyttävä, jyrkkäreunainen kalliontöppyrä (kuvat 2 ja 4, taulukko 2). Alueelta havainnoitiin myös halavasepikän (Hylochares cruentatus, EN, erityisesti suojeltava) ravintokasveiksi soveltuvia halava- (Salix pentandra) ja mustuvapajuesiintymiä (Salix myrsinifolia). Kartoituksessa löytyi vain muutama yksittäinen, pienikokoinen mustuvapajupensas, joten alueella ei ole potentiaalia halavasepikän elinalueena.

8 7 Kuva 2. Alueen luontotyyppikuviot, arvokkaat luontotyyppikohteet ja huomionarvoiset pistemäiset kohteet. Numerot viittaavat taulukoihin 1 ja 2

9 8 Taulukko 1. Alueen luontotyyppikuvioiden lyhyt yleisluonnehdinta. Arvokkaat luontotyyppikohteet on kuvailtu tarkemmin liitteessä 3. Kuvio Arvokas luontotyyppikohde Selite Pinta-ala (ha) 1 A Pieni rantalehtokaistale ja noronvarsi, leveys 5-10 m. 0,2 2 Järeäpuustoinen rantametsä, tuoretta ja lehtomaista kangasta. Runsaasti hyvin järeitä (läpimitta yli 60 cm) mäntyjä. 2,6 3 Samantyyppinen kuin kuvio 2, mutta kuusivaltainen. 0, B 7 8 Kulttuurivaikutteinen, kallioinen alue, jossa pieniä kangasmetsälaikkuja ja kosteita painanteita. Mökkiyhteisö. Pelikenttä, parkkipaikkoja, viljelmiä yms. Tien varressa vanha puukuja, jossa valtavia tammia. Melko tavanomainen metsälakikallio, jatkuu laajana luoteeseen päin. Pieni, lievästi ruohoinen soistuma painanteessa. Soistumasta lähtee vanha oja koilliseen päin. Kasvillisuudessa maariankämmekkää. Melko iäkästä, havupuuvaltaista tuoreen ja lehtomaisen kankaan sekametsää. METSO-ohjelmaan sopivaa, mutta ei kuitenkaan varsinainen erityisen arvokas luontotyyppikuvio. Ketunpesä. 6,2 1,6 0,3 0,3 2,8 9 Talojen pihapiirejä ja laaja tietyömaa. 1,6 10 E Kluuviflada, jonka luonnontila heikentynyt. 3,2 11 C D Ilmeisesti vanhoista istutuksista juurensa juontava tammi- ja vaahterametsikkö. Lehtomaista kangasta ja tuoretta lehtoa. Entinen merenlahden pohjukka, joka suuresti muuttunut mm. ojien vuoksi. Runsaasti vanhoja ojituksia, alue ollut entisaikaan rantaniittyä ja -laidunta; nykyään pääosin ruovikkoa ja rantapensaikkoa. Eteläpäässä jäljellä n. aarin suuruinen avovesilampare. Merenrannan tervaleppäinen, tulvainen lehto. Kulttuurivaikutusta. Kasvillisuudessa mm. lehtopalsamia. 1,1 2,0 0,6 14 Puistomainen metsäalue. Kulttuurivaikutusta, mökkiyhteisö. 2,5 15 F Kulttuurivaikutteinen, järeäpuustoinen lehtomaisen kankaan rantametsä, jossa alikasvosta kevyesti raivattu. Hyvin järeä puusto: tammia, vaahteroita, mäntyjä, kuusia ja koivuja. 0,8

10 9 Taulukko 2. Huomionarvoiset pistemäiset kohteet selvitysalueella. ID Kuvaus Sijainti (EUREF FIN TM35FIN) Y X 1 mänty, ympärysmitta 247 cm mänty, ympärysmitta 228 cm mänty, ympärysmitta 199 cm mänty, ympärysmitta 214 cm siirtolohkare, korkeus n. 2,0 m mänty, ympärysmitta 193 cm mäntyä, ympärysmitat 260 ja 229 cm mänty, ympärysmitta 204 cm mänty, ympärysmitta 202 cm mänty, ympärysmitta 200 cm jyrkkäreunainen pieni kallionnyppylä kuusi, ympärysmitta yli 205 cm mäntyä, isoimman ympärysmitta 190 cm

11 10 Kuva 3. Kartanon puukujanne suurine tammineen. Alueen kulttuurikasvillisuutta on inventoitu Hiltusen (2001) työssä. Kuva 4. Alueen luoteisosan jyrkkäpiirteinen kallionyppylä, jota on maalattu graffitein.

12 Huomionarvoiset luontotyyppikohteet Seuraavassa on esitelty tarkemmin selvitysalueen arvokkaiden luontotyyppikuvioiden A F tiedot. Lakistatuksen kohdalla on mainittu, onko kuvio jossakin laissa mainittu luontotyyppi. Luontotyypit ovat Raunion ym. (2008) mukaiset, ja mainitut uhanalaisuusluokat ovat valtakunnallisia luokkia. Luontotyyppien uhanalaisuusluokkien lyhenteet: LC = säilyvä, NT = silmälläpidettävä, VU = vaarantunut, EN = erittäin uhanalainen, CR = äärimmäisen uhanalainen. Kuvion tunnus Lakistatus Luontotyypit Kuvaus Arvoluokka A Metsälaki (norojen välittömät lähiympäristöt) Rannikon tuoreet tervaleppälehdot, valtakunnallisesti silmälläpidettävä (NT) luontotyyppi Hyvin kapea, vain 5 10 m levyinen kaistale rannassa. Lisäksi kuvioon kuuluu pieni kausikuivan noron ympäristö, joka voidaan katsoa metsälakikohteeksi. Kuvio on tavanomainen merenrannan tervaleppälehtokuvio. Lehdon ulkopuolella rannassa on ruovikko. Puusto on tervaleppää ja tuomea, muuta lajistoa ovat mm. vaahtera (Acer platanoides), pihlaja (Sorbus aucuparia), taikinamarja (Ribes alpinum), jänönsalaatti (Mycelis muralis) ja karhunputki (Angelica sylvestris). Noron alueella havaittiin Helsingissä silmälläpidettävä laji suokeltto (Crepis paludosa). Kuvion reunassa kasvaa yksittäinen nuori saarnen (Fraxinus excelsior) taimi. III (paikallisesti arvokas) Kuvion tunnus Lakistatus Luontotyypit Kuvaus Arvoluokka B Metsälaki (vähäpuustoiset kalliot) Kalliometsät (LC) Tavanomainen happaman silikaattikivialustan kalliometsä, jolla runsaasti kuivuuden takia pystyyn kuolleita mäntyjä. Elävä valtapuusto on eri-ikäisrakenteista, vanhaa kalliomännikköä. Paikoin on nuorempaa koivua, pihlajaa ja katajaa (Juniperus communis). Laikkuina esiintyy mm. kanervaa (Calluna vulgaris) ja kultapiiskua (Solidago virgaurea), pohjakerroksessa on happamien kallioiden sammalia ja jäkäliä kuten poronjäkälää (Cladina spp.) ja tierasammalia (Racomitrium spp.). Sammal- ja jäkäläpeitteessä on paikoin havaittavissa kulumisen merkkejä, mutta yleisesti ottaen luonnontila on hyvä. Kallioalue jatkuu laajana luoteissuuntaan selvitysalueen ulkopuolelle. IV (kulumiselle herkkä alue)

13 12 Kuvion tunnus C Lakistatus Luontotyypit Kuvaus Jalopuustoiset kangasmetsät (VU); tammilehdot (CR), ei luontaista alkuperää Kulttuurivaikutteinen jalopuumetsikkö Stansvikintien molemmin puolin. Metsätyypiltään alue on lehtomaista kangasta ja tuoretta lehtoa. Ylispuustona on paikoin mänty tai tervaleppä. Jalopuista tavataan runsaasti tammea ja vaahteraa sekä yksittäisiä nuoria saarnen ja jalavan taimia. Käytännössä kaikki jalopuut lienevät joko istutettuja tai istutuspuiden siemenistä syntyneitä. Tien varressa tammia kasvaa selvänä rivinä. Kuviolla on erikokoisia tammia ja vaahteroita noin cm läpimittaan asti, mutta erityisen vanhoja, järeitä yksilöitä ei tienvarren puita lukuun ottamatta ole. Vuoden 1943 ilmakuvassa suurin osa kuviosta on vielä avointa, eli puusto on pääosin kasvanut alueelle tämän jälkeen. Kuviota ei voi tulkita luonnonsuojelulain mukaiseksi luontaisesti syntyneeksi jalopuumetsiköksi.

14 13 Varsinaisesti kyseessä ei ole myöskään alkuperäinen luontainen tammilehtoesiintymä. Kuvio on siitä huolimatta arvokas luontotyyppi, jonka lehtoisuus ja puuston eri-ikäisrakenteisuus nostavat sen arvoa monipuolisen eliölajiston elinympäristönä. Erityisesti tammi on uhanalaiselle eliölajistolle arvokas puulaji, ja kuvion arvo nousee lähivuosikymmeninä huomattavasti, jos tammet saavat edelleen ikääntyä rauhassa. Arvoluokka III (paikallisesti arvokas)

15 14 Kuvion tunnus D Lakistatus Luontotyypit Kuvaus Arvoluokka Rannikon kosteat tervaleppälehdot (NT) Kluuvifladan jatkeena olevan, jo umpeen ruovikoituneen merenlahden pohjukan reunoilla esiintyy melko edustavaa, kosteaa tervaleppälehtoa kapeana vyönä. Lehdon kasvillisuudessa on havaittavissa selvää kulttuurivaikutusta mm. kyläkellukan (Geum urbanum) ja nokkosen (Urtica dioica) runsautena. Puusto on lähes yksinomaan kookasta tervaleppää. Kasvillisuus on mesiangervotyypin (FiT) kostean lehdon lajistoa, mm. mesiangervoa (Filipendula ulmaria), vadelmaa (Rubus idaeus) ja varsinkin eteläpäässä myös runsaasti lehtopalsamia (Impatiens nolitangere), joka on Helsingissä huomionarvoinen kasvilaji (Kurtto 2013). Kuvion itäreunassa jättipalsamin lähellä kasvaa myös humalaa (Humulus lupulus) viljelyperäisenä. Kuvion koillisosassa kallion juurella n. 40 metrin matkalla kasvaa haitallista vieraslajia jättipalsamia (Impatiens glandulifera). III (paikallisesti arvokas)

16 15 Kuvion tunnus Lakistatus Luontotyypit Kuvaus Arvoluokka E (ollut mahdollisesti aiemmin vesilain 2 luvun 11 mukainen kohde) Fladat (kluuviflada) (VU), rannikon kosteat tervaleppälehdot (NT), merenrantaruovikot (LC) Merestä jo lähes irtikuroutunut lahdenpohjukka, joka kuitenkin ajoittain saa korkean veden aikaan murtovettä kapean salmen kautta. Kokonaisuuteen kuuluu myös laaja ruovikkoalue ja rantojen tervaleppävaltaisia kosteita, tulvaisia lehtoja. Kluuvifladaa on aivan hiljattain voimakkaasti heikennetty mm. ruoppauksin sekä pohjoisosassa, missä tietyömaan takia on tuhoutunut fladan pohjoisrannan tervaleppävaltainen luhta ja lehto. Rantapuusto on tietyömaan tieltä paikoin kaadettu kokonaan kaikkien yleisten suositusten vastaisesti. Tervaleppälehtoon on myös ajettu kivimursketta täyttömaaksi. Kluuvifladan kasvillisuutta ei tarkemmin tutkittu. Rannoilta on kuitenkin erotettavissa useita erilaisia kosteikkoluontotyyppejä, mm. ruokoluhtia joissa kasvaa nevaimarretta (Thelypteris palustris) sekä osmankäämivaltaisia (Typha latifolia) luhtia. III (paikallisesti arvokas)

17 16 Kuvion tunnus F Lakistatus Luontotyypit Kuvaus Arvoluokka Jalopuustoiset kangasmetsät (VU), ikivanhat sekapuustoiset lehtomaiset kankaat (EN) Monipuolinen vanhan puistometsän alue, jossa kulttuurivaikutus näkyy mm. polkujen, kallion päälle rakennetun huvimajan sekä kulttuurikasvillisuuden muodossa. Aluskasvillisuudesta on raivattu pensaikkoa ja puuntaimikkoa, ja hyvin järeä ylispuusto hallitsee avaraa, hieman puistomaista metsäaluetta. Puulajisto on monipuolinen, mm. mäntyä, kuusta, koivua, tammea ja vaahteraa. Hyvin järeitä (läpimitta cm tai jopa yli) puita on runsaasti. Lahoja maapuita on hyvin niukasti, kuolleita pystypuita on yksittäisiä. Kenttäkerros on puuston varovaisten raivausten tuottaman valoisuuden johdosta rehevä, mm. mustikkaa (Vaccinium myrtillus), kieloa (Convallaria majalis), lillukkaa (Rubus saxatilis) ja kevättähtimöä (Stellaria holostea). Kosteammissa painanteissa on mm. karhunputkea ja hiirenporrasta (Athyrium filix-femina). Pensaista yleisiä ovat taikinamarja ja vadelma. III (paikallisesti arvokas)

18 Sudenkorentoselvitys EU:n luontodirektiivin IV(a) liitteessä mainittujen sudenkorentolajien esiintymistä selvitettiin (idänkirsikorento Sympecma paedisca) sekä ja (lummelampikorento Leucorrhinia caudalis, sirolampikorento L. albifrons ja täplälampikorento L. pectoralis). Selvitysmenetelmät on selostettu liitteessä 1. Selvityksessä ei havaittu luontodirektiivin IV(a) liitteessä mainittuja sudenkorentolajeja. Sudenkorentoja havaittiin ylipäätään vain vähän. Havaitut lajit on lueteltu liitteen 2 taulukossa 2.1. Huhtikuun loppupuolella tehdyn idänkirsikorentoselvityksen yhteydessä havaittiin Tahvonlahdella useita äänteleviä rupikonnia ja tavallisia sammakoita Linnustoselvitys Pesivä lintulajisto Vuoden 2014 kolmella laskentakäynnillä selvitysalueella havaittiin 51 lajia, jotka tulkittiin pesiviksi (taulukko 3). Selvitysalueella havaituista lajeista 46 oli maalintuja. Vesi- ja rantalinnuista varsinaisen selvitysalueen sisäpuolella Stansvikin perukassa havaittiin sinisorsa (poikue), telkkä (poikue), tukkasotka (pari) ja rantasipi (pysyvä reviiri). Lisäksi isokoskelon pesä oli kaakkoisosan edellä mainitussa vanhassa palokärjenkolossa. Toinen rantasipireviiri sijaitsi alueen lounaisrannalla. Alueen länsiosassa havaittiin matalalla ylilentävä telkkänaaras ja ylilentävä isokoskelonaaras, joiden tulkittiin pesivän selvitysalueella. Selvitysalueen runsaimmat lajit peippo ja pajulintu ovat kaikenlaisten metsätyyppien runsaimpia lajeja (Väisänen ym. 1998). Muita metsien yleislajeja selvitysalueella ovat myös esimerkiksi punakylkirastas, harmaasieppo, talitiainen, kirjosieppo ja käpytikka. Havumetsien tyyppilajeihin kuuluvat selvitysalueella esimerkiksi vihervarpunen, punarinta, hippiäinen, laulurastas, rautiainen ja kuusitiainen. Vaateliaampia lajeja ovat vanhoja metsiä suosivat puukiipijä ja palokärki sekä lehtimetsälajeista esimerkiksi lehtokerttu, sirittäjä, mustarastas, sinitiainen, mustapääkerttu, kultarinta ja lehtopöllö. Punavarpunen, pensaskerttu, hernekerttu ja satakieli edustavat pensaikkojen ja muiden puoliavointen ympäristöjen lajistoa (Väisänen ym. 1998). Viljelymaiden ja rakennettujen alueiden lajistoa Stansvikin alueella on niukasti: räkättirastas, keltasirkku, västäräkki, varis, sepelkyyhky ja viherpeippo tyypillisimpinä. Kosteikkojen tyyppilajistoa edustavat ruokokerttunen ja pajusirkku. Kokonaisuudessaan hyvin erityyppisiä elinympäristöjä tarvitsevien lajien monimuotoisuus on poikkeuksellinen näin pienelle alueelle. Selvityksessä kiinnitettiin erityistä huomiota suojeluarvoltaan arvokkaimpien lajien löytämiseen. EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeista selvitysalueella pesii palokärki, Suomessa vaarantuneista lajeista tukkasotka ja isokoskelo sekä silmälläpidettävistä rantasipi, sirittäjä ja punavarpunen (taulukko 3). Suomen ympäristökeskuksen (2014) luokittelemista vastuulajeista, joiden Euroopan kokonaiskannasta yli 15 prosenttia pesii Suomessa, Stansvikin alueella tavattiin tukkasotka, isokoskelo, rantasipi ja leppälintu. Ns.

19 18 luokituksiin kuuluvien ja muiden huomionarvoisten lintulajien reviirit on merkitty kuviin 6 ja 7. Palokärki tulkittiin alueella pesiväksi lajiksi, vaikka sitä ei havaittu varsinaisella selvitysalueella Palokärjen vanha pesäkolo löytyi kuitenkin alueen kaakkoisosassa mökkikylän pohjoisosasta, ja laji havaittiin 2014 Stansvikin itärannalla. Palokärkiparin käyttäytymisen perusteella pesä oli itärannalla koulun eteläpuolella. Koska palokärjen reviiri on useiden neliökilometrien laajuinen, on selvitysalue epäilemättä ollut osa vuonna 2014 asuttua reviiriä. selvitysalueella on muitakin palokärjen vielä vanhempia pesäkoloja ja ruokailupuita, joten tämä reviiri vaikuttaa vuosittaiselta. Lisäksi laskenta-alueen lajistoon laskettiin 52. lajina luhtakerttunen, jonka Stansvikin länsirannan mökkikylässä asuva luonnonharrastaja oli kuullut pihallaan alkaen, ja jonka laulun tuntomerkit hyvin sopivat luhtakerttuseen Ruokavieraat Pesivien 51 lajin lisäksi Stansvikin pohjukasta lähti harmaahaikara, joka todennäköisesti oli alueella ruokailemassa ja pesi jossain lähistöllä, mahdollisesti metsäsaaressa, mikä on lajille tyypillistä (esim. Väisänen ym. 1998, Valkama ym. 2011, Koskimies 2014). Tosin harmaahaikaran pesää on vaikea löytää, joten mahdollista pesintää esimerkiksi jonkin korkean männyn latvuksessa selvitysalueen sisäpuolella ei voida täysin sulkea pois. Stansvikin pohjukan ruokavieraana havaittiin myös kalalokki ja kalatiira, kumpiakin yksi yksilö. Ne olivat mahdollisesti peräisin Varisluodolta tai muilta lähisaarilta alueen lounaispuolelta. Reheväkasvuinen ja matalavetinen, tyyni ja suojaisa Stansvikin perukka on suotuisa ruokailupaikka lokeille ja tiiroille. Lisäksi ruokavieraana Stansvikin perukassa havaittiin myös haarapääskyjä, joiden tulkittiin myös pesivän selvitysalueella (taulukko 3) Lähialueen vesi- ja rantalinnut Jokaisella laskentakäynnillä kiikaroitiin ja merkittiin muistiin myös varsinaisen selvitysalueen ulkopuoliset lähirannat ja vesialueet Stansvikillä ja alueen lounaispuolella Varisluodon pohjoispuolella (taulukko 4). Pääosa näillä vesialueilla havaituista vesilinnuista pesi epäilemättä rannoilla ja saarissa selvitysalueen ulkopuolella, mutta on mahdollista, että joillakin havaituista yksilöistä, varsinkin telkillä ja sinisorsilla, pesä olisi sijainnut selvitysalueen puolella. Telkkä pesii palokärjenkoloissa tai isoissa pöntöissä yleisesti kaukanakin rannalta, samoin sinisorsa metsässä aluskasvillisuuden suojassa (esim. Väisänen ym. 1998, Valkama ym. 2011, Koskimies 2014). Vesi- ja rantalintujen huomattavan suureen laji- ja parimäärään selvitysalueen lounaispuolella ja etenkin Varisluodolla ja sen rantavesillä vaikuttaa epäilemättä se, että selvitysalueen rannat ovat rakentamattomina ja muutenkin rauhallisia, vailla monille lähirannoille ominaista ja monentyyppistä häirintää, joka tuhoaa lintujen pesintä- ja ruokailuympäristöjä ja -rauhaa. Eri käyntikerroilla muistiin merkittyjen vesi- ja rantalintujen havainnoista tulkittiin pesivien parien määrä kunkin lajin pesintäaikataulujen mukaan Koskimiehen & Väisäsen (1988, 1991) valtakunnallista linnustonseurantaa varten vakioimilla periaatteilla.

20 19 Pesälöytöjen ja lintujen oleskelupaikkojen perusteella myös arvioitiin, pesivätkö linnut selvitysalueen rannassa (lounaisranta ja Stansvikin keskiosa) vai Varisluodon pohjoiskärjessä ja Varisluodon itäpuolisella, pääosaksi puuttomalla luodolla, joka on ehdottomasti näiden ranta-alueiden arvokkain vesi- ja rantalinnuston pesäpaikka (taulukko 4) Pesimälajien parimäärät Selvitysalueella tavattiin vuoden 2014 yhteensä 320 pesiväksi tulkittua lintuparia (taulukko 3). Runsaimmat lajit olivat peippo (46 paria), pajulintu (44), talitiainen (25), mustarastas (20), punarinta (17), lehtokerttu, kirjosieppo ja sinitiainen (13) sekä vihervarpunen (10 paria). Nämä yhdeksän lajia muodostivat 63 prosenttia kaikkien lajien parimäärästä (201/320), loput 43 lajia 37 prosenttia. Tällainen hyvin vinoutunut jakauma linnuston parimäärissä peippo ja pajulintu ovat erittäin runsaita mutta huomattava enemmistö lajeista on hyvin harvalukuisia on tyypillinen useimmilla selvitysalueilla (Väisänen ym. 1998). Osa lajeista, kuten uuttukyyhky, lehtopöllö, palokärki, kultarinta ja nokkavarpunen ovat kohtalaisen harvalukuisia koko Suomessa (Valkama ym. 2011, Koskimies 2014). Stansvikin alueella pesii alueen pieni koko huomioon ottaen poikkeuksellisen runsaasti niin kaikenlaisten metsien kuin havu- ja lehtimetsienkin lajeja. Isojen puiden ja pesäkolojen runsautta ilmentää esimerkiksi tali-, sini- ja kuusitiaisen sekä kirjosiepon runsaus. Osa näiden lajien pareista pesi metsäalueilla tikankoloissa, mutta merkittävä osa myös mökkikylien linnunpöntöissä. Lehtopöllölle, telkälle ja isokoskelolle sopivina pesäpaikkoina alueella on niin vanhoja palokärjenkoloja kuin isoja pönttöjäkin Pesimälinnuston tiheys Pesimälinnuston tiheys Stansvikin selvitysalueella on kaikki lajit (320 paria) ja koko alue (26 hehtaaria) huomioon ottaen 1230 paria neliökilometriä kohti. Maalinnuilla (neljä sorsalajia ja -paria ja Stansvikin perukan 1,3 hehtaaria poislukien) kokonaistiheys on vielä korkeampi: 1264 paria/km 2. Myös runsaimmilla lajeilla pesimätiheydet ovat hyvin korkeita: peippo 184 paria/ km 2, pajulintu 176, talitiainen 100, mustarastas 80, punarinta 68, lehtokerttu, kirjosieppo ja sinitiainen 52 sekä vihervarpunen 40 paria/ km 2. Näiden yhdeksän runsaimman maalintulajin (19 prosenttia lajeista) yhteenlaskettu tiheys on 804 paria/ km 2.

21 20 Taulukko 3. Selvitysalueen kartoituslaskennoissa vuonna 2014 havaitut lintulajit ja pesivien parien tai reviirien määrät. Lisäksi Tiira-lintutietopalvelun mukaan alueella kuultiin maastotöiden jälkeen heinäkuussa 2014 luhtahuittikoiras. D1 = EU:n lintudirektiivin liitteen I laji, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, vastuulaji = laji, jonka Euroopan pesimäkannasta Suomessa pesii yli 15 prosenttia, ja jonka suojelusta Suomi on EU:ssa erityisesti vastuussa. Laji Tieteellinen nimi Pareja Sinisorsa Anas platyrhynchos 1 Tukkasotka, VU, vastuulaji Aythya fuligula 1 Telkkä, vastuulaji Bucephala clangula 1 Isokoskelo, VU, vastuulaji Mergus merganser 1 Fasaani Phasianus colchicus 3 Rantasipi, NT, vastuulaji Actitis hypoleucos 2 Uuttukyyhky Columba oenas 2 Sepelkyyhky Columba palumbus 9 Käki Cuculus canorus 1 Lehtopöllö Strix aluco 1 Käpytikka Dendrocopos major 1 Palokärki, D1 Dryocopus martius 1 Haarapääsky Hirundo rustica 2 Metsäkirvinen Anthus trivialis 1 Västäräkki Motacilla alba 5 Peukaloinen Troglodytes troglodytes 2 Rautiainen Prunella modularis 4 Punarinta Erithacus rubecula 17 Satakieli Luscinia luscinia 1 Leppälintu, vastuulaji Phoenicurus phoenicurus 1 Mustarastas Turdus merula 20 Räkättirastas Turdus pilaris 5 Laulurastas Turdus philomelos 4 Punakylkirastas Turdus iliacus 6 Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus 3 Rytikerttunen Acrocephalus scirpaceus 1 Luhtakerttunen Acrocephalus palustris 1 Mustapääkerttu Sylvia atricapilla 3 Lehtokerttu Sylvia borin 13

22 21 Hernekerttu Sylvia curruca 5 Pensaskerttu Sylvia communis 3 Kultarinta Hippolais icterina 3 Sirittäjä, NT Phylloscopus sibilatrix 9 Pajulintu Phylloscopus trochilus 44 Hippiäinen Regulus regulus 2 Harmaasieppo Muscicapa striata 9 Kirjosieppo Ficedula hypoleuca 13 Kuusitiainen Parus ater 2 Sinitiainen Parus caeruleus 13 Talitiainen Parus major 25 Puukiipijä Certhia familiaris 2 Närhi Garrulus glandarius 1 Varis Corvus corone 3 Kottarainen Sturnus vulgaris 1 Peippo Fringilla coelebs 46 Viherpeippo Carduelis chloris 5 Tikli Carduelis carduelis 2 Vihervarpunen Carduelis spinus 10 Punavarpunen, NT Carpodacus erythrinus 6 Nokkavarpunen Coccothraustes coccothraustes 1 Keltasirkku Emberiza citrinella 1 Pajusirkku Emberiza citrinella 3 Yhteensä

23 22 Taulukko 4. Selvitysalueen rantavesillä kartoituslaskentakäynneillä pesimäkaudella 2014 havaitut vesi- ja rantalinnut parimäärineen. Selvitysalueen lounaisranta Laji Tieteellinen nimi Pareja Sinisorsa Anas platyrhynchos 2 Tukkasotka, VU, vastuulaji Aythya fuligula 1 Telkkä, vastuulaji Bucephala clangula 1 Silkkiuikku Podiceps cristatus 3 Varisluodon pohjoiskärki ja Varisluodon itäpuolinen luoto Laji Tieteellinen nimi Pareja Kyhmyjoutsen Cygnus olor 1 Kanadanhanhi Branta canadensis 1 Valkoposkihanhi, D1 Branta leucopsis 2 Tukkasotka, VU, vastuulaji Aythya fuligula 3 Haahka, vastuulaji Somateria mollissima 2 Telkkä, vastuulaji Bucephala clangula 1 Tukkakoskelo, VU, vastuulaji Mergus serrator 1 Isokoskelo, VU, vastuulaji Mergus merganser 1 Silkkiuikku Podiceps cristatus 5 Meriharakka Haematopus ostralegus 1 Punajalkaviklo Tringa totanus 1 Kalalokki Larus canus 14 Kalatiira, D1, vastuulaji Sterna hirundo 26 Västäräkki Motacilla alba 1 Lisäksi Varisluodon pohjoiskärjessä tavattiin pesimättömiksi tulkittuja harmaalokkeja (Larus argentatus) kaksi nuorta yksilöä ja merilokkeja (Larus marinus) kolme aikuista. Stansvikin (Tahvonlahden) keskiosa Laji Tieteellinen nimi Pareja Sinisorsa Anas platyrhynchos 5 Tukkasotka, VU, vastuulaji Aythya fuligula 2 Telkkä, vastuulaji Bucephala clangula 1 Silkkiuikku Podiceps cristatus 2

24 Täydentäviä tietoja pesimälinnustosta luvuilta Alueella ei ole aiemmin tehty järjestelmällisiä, koko alueen ja lajiston kattavia lintulaskentoja. Koska kolmen käyntikerran laskennassa ei mahdollisesti havaita aivan kaikkia ja varsinkaan vaikeasti havaittavia lajeja, ja koska pesimälinnuston lajikoostumus ja pesivien lintuparien määrät vaihtelevat näin suppeilla alueilla vuodesta toiseen, koottiin alueelta vuoden 2014 tulosten yleispätevyyden arvioimiseksi lintuharrastajien ilmoittamia, BirdLife Suomi ry.:n Tiira-lintutietopalveluun tallennettuja havaintoja huomionarvoisista lajeista vuosilta (Tringa 2014). Lisäksi Stansvikin kyläyhdistys ry:ltä saatiin vuosina alueella lintuja tarkkailleen Veikko Salmisen vuosittaiset lajiluettelot. Täydentävien havaintojen perusteella on mahdollista saada selville alueella esiintyviä muita lajeja, jotka eivät mahdollisesti pesineet alueella vuonna 2014 esimerkiksi vuosittain vaihtuvien esiintymisalueiden tai lajin harvinaisuuden vuoksi, mutta jotka nostavat merkittävästi alueen linnuston ja elinympäristöjen suojeluarvoa. Tiira-lintutietopalvelun aineisto vuosilta Tiira-lintutietopalveluun vuosina tallennettujen havaintojen (Tringa 2014) perusteella on pääteltävissä, että vuonna 2014 havaituista harvalukuisista lajeista tukkasotka, telkkä, rantasipi, lehtopöllö, palokärki, sirittäjä ja punavarpunen pesivät selvitysalueella säännöllisesti. Lähirantojen lajeista lisäksi valkoposkihanhi ja tukkakoskelo pesinevät vuosittain. Tiiran perusteella vuoden 2014 laskennoissa havaitsematta jääneitä, pesimäaikaan tavattuja ja mahdollisesti pesiviä muita alueella pesiviä lajeja ovat luhtahuitti (Porzana porzana, soidinääntelevä koiras Stansvikin perukassa) sekä pikkusieppo (Ficedula parva, laulava koiras Stansvikin perukan länsirannalla 2010 ja 2012; lisäksi välittömästi selvitysalueen pohjoispuolen suojelualueella pikkusieppo on laulanut pesimäkausina 2011 ja 2012). Luhtahuitti ei ollut äänessä selvityksen maastopäivinä, ja on hyvin todennäköistä, että lintu ilmaantui paikalle vasta kesäkuun lopun jälkeen. Luhtahuittikoiraat voivat vaihtaa ääntelypaikkaa vielä keskikesälläkin (Väisänen ym. 1998, Koskimies 2014). On luultavaa, että näin myöhään äännellyt koiras jäi parittomaksi, mikä saattaa koskea joitakin muitakin, varsinkin harvalukuisia lajeja. Stansvikin alue on kuitenkin sopivaa pesimäympäristöä lähes kaikille siellä havaituille lajeille, ja esimerkiksi luhtahuitti ja pikkusieppo on tavattu alueella useina aiempina vuosina. Aineiston perusteella on perusteltua tulkita, että ainakin 54 lintulajia on viime vuosina havaittu selvitysalueella pesimäaikaan ja alueella on lisäksi niiden pesintään sopivat ympäristö- ja muut olot. Lisäksi pikkulepinkäisestä (Lanius collurio) on pesintään viittaava havainto Stansvikin perukasta luoteeseen niukasti selvitysalueen pohjoispuolella heinäkuulta Myös kehrääjästä (Caprimulgus europaeus), käenpiiasta (Jynx torquilla) ja kivitaskusta (Oenanthe oenanthe) on useita pesimäaikaisia havaintoja selvitysalueen lähettyviltä. Vuoden 2014 selvityksessäkin kivitaskukoiras havaittiin välittömästi selvitysalueen lounaiskolkan takana kallioniemessä. Koska lintu ei laulanut eikä varoitellut, eikä sitä havaittu 12.6., se pesi todennäköisesti alueen länsipuolella, missä tien- ja asuinrakennusalueilla on lajille runsaasti sopivaa pesimä- ja ruokailuympäristöä.

25 24 Pikkulepinkäinen ja kehrääjä ovat EU:n lintudirektiivin suojelemia lajeja, kivitasku Suomessa vaarantuneeksi ja käenpiika silmälläpidettäväksi luokiteltu laji. Pesimäajan ulkopuolella selvitysalueella tai aivan sen rajamailla on havaittu huomionarvoisista lajeista Tiira-lintutietopalvelun mukaan huuhkaja (Bubo bubo), viirupöllö (Strix uralensis), lapinpöllö (Strix nebulosa), varpuspöllö (Glaucidium passerinum), helmipöllö (Aegolius funereus) ja pohjantikka (Picoides tridactylus). Elinympäristöjen ja näiden lajien lähiseudun pesimäpaikkojen (Solonen ym. 2010, Valkama ym. 2011) perusteella on mahdollista, että varpuspöllö voisi pesiäkin selvitysalueella ainakin joinakin vuosina, mutta muut lajit lienevät olleet muualta tulleita kiertelijöitä. Varpuspöllö on EU:n direktiivilaji ja samalla Suomen vastuulaji (huomattava osa Euroopan kannasta pesii Suomessa). Selvitysalueella säännöllisesti retkeillyt lintuharrastaja Seppo Hjerppe, jonka havainnot on tallennettu Tiira-lintutietopalveluun, luonnehti sähköpostiviestissä muutamien harvalukuisten lajien esiintymistä ennen vuotta Harmaasorsa (Anas strepera) pesi onnistuneesti selvitysalueella Stansvikin perukassa kesällä 2009 ja pikkutikka (Dendrocopos minor) varmasti 2008 sekä luultavasti myös Idänuunilintuja (Phylloscopus trochiloides) on laulanut joka alkukesä Stansvikin rantalepikoissa, ja nuolihaukalla (Falco subbuteo) on ollut reviiri sekä Vanhakylän mökkialueella selvitysalueen sisällä että Stansvikin kartanon niemellä alueen eteläpuolella. Stansvikin alueen lajiluettelot Vuoden 2014 linnustoselvitystä täydentävät myös Veikko Salmisen vuosina kokoamat, Stansvikin alueella tavattujen lintulajien luettelot. Koska havaintopaikkoja ei ole tarkemmin merkitty, ei kaikista havainnoista voida olla aivan varmoja, että ne olisi tehty juuri vuoden 2014 selvitysalueella. Ainakin vesilintulajeista pääosa on todennäköisesti havaittu Stansvikin lahdella ja Varisluodon vesialueella. Siitä huolimatta nämäkin vanhat havainnot parantavat osaltaan käsitystä Stansvikin alueen linnustosta. Lajiluetteloissa ei ole myöskään yksilömääriä vaan ainoastaan havaintopäivä, luultavasti vuoden ensimmäinen (tai harvalukuisilla lajeilla ainoa). Pesimäaikaisia havaintoja Salminen mainitsee mielenkiintoisista lajeista esimerkiksi heinätavista (Anas querquedula) , lapasorsasta (Anas clypeata) , hiirihaukasta (Buteo buteo) , kanahaukasta (Accipiter gentilis) , luhtakanasta (Rallus aquaticus) ja , luhtahuitista , ja , varpuspöllöstä , viirupöllöstä ja , käenpiiasta ja , kivitaskusta useina vuosina vuoteen 2006 asti sekä viitakerttusesta (Acrocephalus dumetorum) Vuonna 2014 havaituista lajeista lehtopöllö vaikuttaa Salmisenkin listojen perusteella säännölliseltä pesijältä Stansvikin alueelta. Lehtokurpasta (Scolopax rusticola) on havaintoja useilta vuosilta, ja elinympäristön soveliaisuuden perusteella tämä hämärässä soidintava ja päivisin hankalasti huomattava laji voi pesiä alueella edelleen. Pikkutikka on havaittu vuosittain touko-kesäkuussa , ja sillekin sopivaa ympäristöä on edelleen etenkin Stansvikin rannoilla. Alkukevään soidin- ja kesäkuun lopun isojen poikasten ruoankerjuuaikaa lukuun ottamatta pikkutikka on hankala huomata hiljaisten elintapojensa vuoksi. Sama koskee punatulkkua (Pyrrhula

26 25 pyrrhula), josta Salmisella on havaintoja monelta vuodelta, sekä töyhtötiaista (Parus cristatus), josta on havainto esimerkiksi Sen sijaan metso (Tetrao urogallus), josta Salmisella on havainto , on mitä todennäköisimmin kadonnut alueelta metsien pirstoutumisen vuoksi (Solonen ym. 2010). Kun näistä lajeista muutama saattaa pesiä nykyaikaankin Stansvikin alueella, nousee alueen mahdollinen pesimälajien määrä lähes 60 lajiin. Lisäksi ilmeisesti ruokavieraina Salminen on havainnut Stansvikin alueella ja lähirannoilla pesimäaikaan harmaahaikaran, nuolihaukan, ruskosuohaukan (Circus aeruginosus), kalasääsken (Pandion haliaetus), räyskän (Hydroprogne caspia), tervapääskyn (Apus apus) ja räystäspääskyn (Delichon urbica) Stansvikin linnusto verrattuna Uudenmaan muiden metsäalueiden linnustoon Verrattaessa linnustoselvitysten tuloksia toisiinsa tulee ottaa huomioon erot tutkimusmenetelmissä. Metsävaltaisilla ja ylipäänsä maa- ja kosteikkoalueilla useaan käyntikertaan yhden pesimäkauden kuluessa perustuva kartoitusmenetelmä antaa luotettavammat ja vertailukelpoisemmat tulokset kuin yhden käyntikerran linja- ja pistelaskentamenetelmät (esim. Koskimies & Väisänen 1988, 1991, Koskimies 1994, 2001). Käyntikertojen määrä ja havaintojen tulkintaperusteet vaihtelevat kartoituslaskennoista toiseen, kuten laskijan taidot ja kokemuskin, millä on jonkin verran vaikutusta lopputuloksiin. Kartoitusmenetelmän sovelluseroista huolimatta merkittävät erot alueiden välisissä lajimäärissä ja pesimätiheyksissä paljastuvat tällöinkin luotettavasti, mikä on myös valtakunnallisten vakioseurantaohjeiden tavoite. Stansvikin pesimälinnuston lajimäärä ja kokonaisparimäärä ovat poikkeuksellisen korkeita alueen pinta-ala huomioon ottaen (Väisänen ym. 1998, Valkama ym. 2011, Koskimies 2014). Pesimätiheys on peräti 4 5-kertainen keskimääräisiin eteläsuomalaisiin metsäalueisiin verrattuna (Väisänen ym. 1998). Myös useimmilla Helsingin seudun metsäalueilla, joilla linnustoa on tutkittu niin ikään samalla kartoitusmenetelmällä, lajimäärä ja tiheys ovat alempia kuin Stansvikissa (Solonen 2010). Lajimäärä kasvaa tavallisesti alueen koon kasvaessa, sillä suurella alueella elinympäristöt ovat yleensä monipuolisempia kuin pienellä, ja suurella alueella pesii pientä todennäköisemmin myös sellaisia lajeja, joiden kokonaiskanta ja keskimääräinen tiheys ovat alhaisia. Solosen (2010) vertailemien puolensadan uusmaalaisen metsäalueen joukossa Stansvikin kokoisilla alueilla pesi tavallisesti noin lintulajia, ja vain parilla näin pienellä alueella noin 40 lajia. Kun Stansvikin alueella pesivät kymmenkunta muuta kuin metsälajia jätetään laskuista, pesiviä metsäympäristön lajeja on silti yli 40. Yli 50 lajin tason on Uudenmaan metsäalueista päästy vasta noin 80 hehtaarin kokoisilla, Stansvikiin verrattuna kolminkertaisilla alueilla. Uudellamaalla tutkituista alueista suurimmalla (Kirkkonummen Hirsalassa) on tavattu 55 pesivää lajia 164 hehtaarilla (Solonen 2010). Myös pesimälinnuston tiheys on Stansvikissa korkeampi kuin useimmilla Solosen (2010) listaamista 49 metsätutkimuksesta muualla Uudellamaalla. Solosen (2010) mukaan Uudenmaan tyypillisillä metsäalueilla pesii paria neliökilometriä kohti, harvoin

27 26 yli 500. Tutkituilla alueilla on todettu joskus korkeampiakin tiheyksiä kuin Stansvikissä, mutta nuo alueet ovat kolmea lukuun ottamatta pienempiä kuin Stansvikin alue (Solonen 2010: liite 2). Pienillä metsäalueilla keskimääräinen lintutiheys on usein suurempi kuin suurilla metsäalueilla reunavaikutuksen ansiosta: pienellä alueella reunaa on suhteessa enemmän pinta-alaan nähden, ja reunavyöhyke houkuttelee sellaisiakin lajeja, jotka puuttuvat yhtenäisemmiltä metsäalueilta. Pienten alueiden suuria korkeampi tiheys voi monesti selittyä Solosenkin (2010) mainitsemalla seikalla: pienillä ja rikkonaisilla kartoituslaskenta-alueilla reviirit voivat ulottua osittain myös selvitysalueen ulkopuolelle ja suureksikin osaksi niillä lajeilla, joilla reviirikoko on jopa suurempi kuin tutkittu alue. Reunavaikutus selittää Stansvikissakin jonkin verran korkeaa tiheyttä, sillä alueen rantavyöhyke niin idässä kuin etelässäkin, mökkikylät ja muut pikku aukiot luovat ilmeisen optimaalisen kokonaisuuden hyvin monimuotoisen ja runsaan linnuston pesimäympäristöksi. Koska Stansvikin selvitysalue rajoittuu miltei kaikkialla vesiin ja avomaihin, ei korkeaa tiheyttä selitä kuitenkaan yllä mainittu virhelähde. Lähes kaikilla lajeilla reviirit ovat kokonaisuudessaan alueen sisäpuolella lukuun ottamatta lehtopöllöä ja palokärkeä, joiden reviirit ovat selvitysaluetta laajempia Vertailu Mustavuoren ja Haltialan suojelumetsiin Stansvikin lähistöllä Helsingissä sijaitsee pari linnustoalueena tunnustettua ja linnustoarvojenkin vuoksi suojeltua kohdetta: Mustavuoren lehto- ja sekametsäalue sekä Haltialan aarnialueeksi kutsuttu keskuspuiston osa. Yrjölä ym. (2012) kartoittivat 82 hehtaarin laajuisen Mustavuoren pesimälinnuston vuosina (vuosien yhteenveto sisältyy myös Solosen (2010) liitteeseen 4). Stansvikiin verrattuna kolminkertaisella Mustavuoren reheväkasvuisella lehto- ja sekametsäalueella on pesinyt vuosittain lajia ja paria neliökilometriä kohti; keskimäärin lajeja on ollut noin 40 ja tiheys noin 400 paria/km 2. Yrjölän ym. (2012) mukaan Mustavuoren tiheys on suomalaisen metsän linnustotiheydeksi korkea. Myös Haltialan metsäaluetta, joka on kooltaan 86 hehtaaria eli niin ikään yli kolminkertainen Stansvikiin verrattuna, pidetään Helsingissä linnustoltaan ja muulta luonnoltaan poikkeuksellisen arvokkaana metsäalueena. Vuoden 2004 linnustoselvityksessä Haltialan alueelta tavattiin 35 pesivää lajia ja 349 paria neliökilometriä kohti (Honkanen 2006). Sekä Mustavuoressa että Haltialassa pesii suureksi osaksi samoja lintulajeja kuin Stansvikissä, mutta jonkin verran lajistossa on myös eroja. Myös ns. luokituksiin kuuluvat lajit ovat osittain samoja, osittain eri lajeja, eikä Stansvik jää jälkeen niiden määrissä ja tiheydessä ainakaan kun alueiden koot otetaan huomioon. Vertailussa on otettava huomioon sekin, että Mustavuori ja Haltiala ovat kooltaan kolminkertaisia Stansvikiin verrattuna, ne on tutkittu eri vuosina kuin Stansvik (niin lajisto kuin parimäärätkin vaihtelevat vuodesta toiseen, vrt. esim. Yrjölä 2012) ja että Stansvikin alue on järjestelmällisesti kartoitettu vain yhtenä vuonna. Mustavuoren 10-vuotinen jatkuva seuranta lienee paljastanut luotettavasti alueen lajimäärän ja pesimätiheyden vuosittaisen vaihtelun. Stansvikistä emme tiedä, oliko vuosi 2014 alueella linnuston laji- ja

28 27 parimäärissä keskimääräinen, tavallista huonompi vai parempi. On aivan mahdollista, että Stansvikin laji- ja parimäärät voivat olla jonain muuna vuonna jopa vuotta 2014 korkeammat. Näillä kolmella alueella on käytetty kartoitusmenetelmän erilaisia sovelluksia. Mustavuoren kartoituslaskennoissa alue käytiin läpi yhden pesimäkauden kuluessa kymmenen kertaa, Haltialassa kahdeksan ja Stansvikissä kolme. On mahdollista, että käyntikertojen määrää lisäämällä Stansvikistä olisi löytynyt enemmän niin lajeja kuin parejakin. Toisaalta Stansvikissä hyväksyttiin osalle reviireistä perusteeksi vain yhdellä käyntikerralla kolmesta tehty havainto laulavasta, varoittelevasta, ruokkivasta tai muuten selvästi paikallisesta yksilöstä pesintään viittaavissa oloissa. Koska alueella ei todennäköisesti laula tai varoittele merkittävää määrää läpimuuttavia metsälintuja tai muualla pesiviä kiertelijöitä, on pesimätiheyden suuruusluokka perustellusti vertailukelpoinen Mustavuoren, Haltialan ja muiden kartoitettujen Uudenmaan metsäalueiden kanssa siis merkittävästi suurempi. Kuva 5. Stansvikin ruovikkoinen kosteikkoalue lisää selvitysalueen monimuotoisuutta lintujen elinympäristönä.

29 28 Kuva 6. Ns. luokituksiin kuuluvien lintulajien reviirit selvitysalueella 2014.

30 29 Kuva 7. Muiden huomionarvoisten lintulajien reviirit selvitysalueella 2014.

31 30 3. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset 3.1. Luontotyypit ja kasvillisuus Stansvikin selvitysalue on elinympäristöiltään Helsingin mittakaavassa monipuolinen luontoalue. Uudenmaan rannikkoalueille tyypilliseen tapaan kasvillisuuden ja luontotyyppien vaihtelu on hyvin pienipiirteistä. Rantavyöhykkeessä on monin paikoin säästetty runsaasti huomattavan järeää puustoa. Myös jalopuita, etenkin tammia, on monin paikoin, mutta erityisiä vanhoja tammistoja tai varsinaisia edustavia (luontaisia) tammilehtoja ei kuitenkaan havaittu. Iäkkäitä tammia on istutusperäisinä kartanon puistoissa ja puukujanteissa. Näitä on selvitetty tarkemmin Hiltusen (2001) työssä. Erityisen arvokas kokonaisuus ovat alueella sijaitseva kluuviflada välittömine rantametsineen (kuvio E), sen lounaispuolinen jalopuumetsikkö (kuvio C) sekä kaksi luonnon monimuotoisuudelle arvokasta metsäkuviota edellisistä kaakkoon päin (kuviot D ja F). Tämä kokonaisuus tulisi säilyttää kaavoituksessa. Varsinaisten rajattujen luontokohteiden ympäristössä olisi suositeltavaa säilyttää suojavyöhyke, joka puskuroi lisääntyvästä virkistyskäytöstä luontokohteille aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Luontotyyppikohteet A ja B ovat pienialaisia kohteita, jotka ovat kulumiselle herkkiä kohteita ja paikallisesti jossain määrin huomionarvoisia. Lisäksi rantoihin rajautuvia metsäkuvioita (2 ja 14) tulisi käsitellä nykyisellä tavalla järeää puustoa ja mahdollisimman luonnollisen kaltaista puustorakennetta säilyttäen. Alueen pohjoisosassa on lisäksi yksi luontotyyppikuvio (8), jota ei ole rajattu huomionarvoisena luontokohteena. Metsäkuvio on kuitenkin iäkästä metsää ja siinä on piirteitä, jotka mahdollistaisivat sen hyväksymisen METSO-kohteeksi. Näin ollen metsäkuvio olisi suositeltavaa säilyttää esimerkiksi virkistysmetsänä. Suosittelemme myös säilyttämään selvityksessä esitetyt pistemäiset kohteet: huomattavan isot puuyksilöt sekä länsiosan siirtolohkareen ja erikoisen kallionnyppylän. Kluuvifladan alueella tapahtuneet muutokset Selvitysalueella oleva merenlahden kurouma on pieni flada tai oikeammin kluuviflada, sillä se saa enää ajoittain merivettä kapean ruovikkoisen salmen yli meriveden tason ollessa korkealla (vrt. Munsterhjelm 1997, Sydänaho 2008). Kluuvifladan keskellä on ollut avovettä noin 0,5 ha (ruoppauksen jälkeen n. 0,8 ha); muu osa on tiheää rantakasvillisuutta, enimmäkseen ruokoluhtaa. Kluuvifladan jatke katkeaa eteläreunassa epäluonnontilaisesti, sillä sinne on rakennettu maavalli, jossa kasvaa puustoa. Maavallin läpäisee oja, joka ei jatku maavallin pohjoispuolella. Kluuvifladaa on noin kaksi vuotta sitten ruopattu; vuonna 2011 kuvatussa ilmakuvassa rantojen kasvillisuus vaikuttaa vielä luonnontilaiselta, kun taas vuoden 2012 ilmakuvasta lähtien näkyy, kuinka avovesialaa on laajennettu ja kasvillisuutta poistettu (kuva 8).

32 31 Alueelta olevissa ilmakuvissa vuosilta 1943, 1969 ja ei kasvillisuudessa näy merkkejä siitä, että kluuvifladaa olisi ruopattu. Kluuvifladan luonnontilaa on aivan hiljattain merkittävästi heikentänyt myös Koirasaarentien uuden linjauksen laaja tietyömaa (kuvat 9 11). Työmaa ulottuu paikoin aivan kluuvifladan rantaan asti, jossa on kaadettu puustoa käytännössä vesirajaan asti. Tervaleppälehtoon on myös ajettu kivimursketta täyttömaaksi, ja tervalepikkoon on johdettu suurikokoinen hulevesioja rumpuineen; tähän liittyen tervaleppäluhdan keskelle on tehty kaivanto. Kluuvikokonaisuuteen luontaisesti kuuluvan osan, rannan tulvaisen tervalepikon, luontainen kasvillisuus, vesitalous ja pienilmasto on näin ollen täysin menetetty. Stansvikin kluuviflada on melko todennäköisesti ollut ennen ruoppausta ja pohjoisosan tietyömaan raivauksia ja kaivutöitä vesilain 2 luvun 11 mukaisesti suojeltava kohde. Kluuviflada näyttäisi olleen olennaisesti luonnontilainen, eikä eteläosassa oleva vanha maavallikaan liene olennaisesti vaikuttanut itse flada-alueen keskeisiin luontotyyppeihin. Vuoden 2011 jälkeen tehdyt ruoppaus ja tietyömaa ovat aiheuttaneet tässä arvokkaassa luontotyypissä merkittävää luonnontilan heikkenemistä. Vuoden 2014 ilmakuvassa kluuvifladan vesi on erittäin sameaa (ilmakuvassa vaaleanharmaata). Kaikissa tätä aiemmissa ilmakuvissa vesi on merestä kuroutuneelle kluuville/kluuvifladalle ominaiseen tapaan vähemmän sameaa (ilmakuvassa tummempaa) kuin läheisellä merialueella (ks. kuva 8). Tämä viittaa siihen, että nimenomaan tietyömaan hulevesien johtaminen kluuvifladaan on samentanut sen vettä. Vuoden 2012 ruoppaus ei ole ilmeisesti tätä ilmiötä aiheuttanut, sillä vuosien 2012 ja 2013 ilmakuvissa vesialue näkyy vielä tummana. Hulevesivaikutukseen viittaa myös lahden pohjoispään ruovikossa vuoden 2014 ilmakuvassa näkyvä suora oja (kuva 8), jollaista ei näy missään aiemmassa ilmakuvassa. Kesällä 2014 havaittiin tietyömaalta tulevan ojan suussa veden olevan erittäin sameaa (kuvat 8 10). Veden kirkkaus on yksi tärkeimmistä ekologisista muuttujista flada- ja kluuviympäristössä, ja veden äkillinen ja voimakas samentuminen muuttaa koko ekosysteemin toiminnan täysin (Keynäs 1994, Munsterhjelm 1997). Muutos on usein hyvin pitkäaikainen ja jopa peruuttamaton. Tästä syystä niin rakennustyömaiden hulevesien ohjaamisesta kluuveihin ja fladoihin kuin myös ruoppauksista tällaisilla kohteilla tulisi yleensä pidättäytyä. Lahdenpohjukka on myös todettu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) eläinlajin viitasammakon (Rana arvalis) lisääntymis- ja levähdyspaikaksi (Helsingin kaupunki 2014), jonka hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 nojalla. Näin ollen erityisesti vuonna 2014 tehty sameiden ja likaisten hulevesien johtaminen suoraan kluuvifladaan on mitä todennäköisimmin laissa kiellettyä lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentämistä. Tieto viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikasta on ollut ilmeisesti jo vuodesta 2012 lähtien nähtävissä Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmästä.

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3

Lisätiedot

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 Pia Högmander ja Harri Högmander Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. 2010 Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys tilasi Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys

Lisätiedot

Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi

Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi 28.5.2007 1. Yleistä...1 2. Tutkimusmenetelmät...2 3. Räskin-Syvälahdenpohjan vesi- ja rantalinnusto 2007...3 4. Soininlaakson

Lisätiedot

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A 6 20660 LITTOINEN hannuklemola@gmail.com

Lisätiedot

Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009

Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009 APUS RY:N RAPORTTEJA 1 2009 Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009 Juha Honkala Seppo Niiranen Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. Tuusulan kunta KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN LINTUHARRASTAJAT

Lisätiedot

Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015

Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015 APUS RY:N RAPORTTEJA 2 2015 Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015 Juha Honkala Seppo Niiranen Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN LINTUHARRASTAJAT

Lisätiedot

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET Ahma ympäristö Oy Ilmajoki 2014 1 1 JOHDANTO Ilmajoella sijaitsevan Halkonevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä

Lisätiedot

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön

Lisätiedot

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen. Kangasalan kunta. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Rauno Yrjölä Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 8 2007 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ja NAPA-projekti Kannen kuva: Laulujoutsenia (Cygnus

Lisätiedot

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

Kauniaisten linnustoselvitys 2005

Kauniaisten linnustoselvitys 2005 Kauniaisten linnustoselvitys 2005 1 Tapio Solonen Luontotutkimus Solonen Oy Helsinki 2005 1. Johdanto Kauniaisten kaupunki tilasi 6.5.2005 Luontotutkimus Solonen Oy:ltä linnustoselvityksen Kauniaisissa

Lisätiedot

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi)

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Vihdin kunta Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Luontotieto Keiron Oy 5.8.2009 5.8.2009 Kohteen 7 uudelleenarviointi

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat

Lisätiedot

Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011

Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011 Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011 Timo Pylvänäinen Jyväskylän kaupunki kaavoitus 19.8.2011 Tourujoen rantaa kävelysillalta ylävirtaan Johdanto Sappi Oy:n lakkautetun ja etuostoikeuden

Lisätiedot

KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA

KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA Tilaaja Kalajoki Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 15.1.2013 Viite 82143508 KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 Päivämäärä 22/8/2012 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT Laji Tieteellinen nimi Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus Kalalokki Larus canus Rantasipi Actitis hypoleuca Selkälokki Larus fuscus Sinisorsa Anas platyrhynchos Naurulokki

Lisätiedot

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry. Mikko Alhainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Kaukjärven luontoselvitys 22.9.2008. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys

Kaukjärven luontoselvitys 22.9.2008. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys Kaukjärven luontoselvitys Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys Tammelan kunta Kaukjärven luontoselvitys 2 KAUKJÄRVEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1 LUONTOSELVITYS 1 1. JOHDANTO 3 2. LÄHTÖTIEDOT

Lisätiedot

16WWE0564 15.9.2010. Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky. Varjakan osayleiskaavan linnustoselvitys

16WWE0564 15.9.2010. Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky. Varjakan osayleiskaavan linnustoselvitys 15.9.2010 ; Sisältö 16WWE0564 1 JOHDANTO... 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1 Olemassa olevat selvitykset ja aineistot... 2 3 LINNUSTOSELVITYKSEN TULOKSET... 2 3.1 Varjakan mantereen puoleiset osat...

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja UPM Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 6.8.203 Viite 50005268-002 UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA LUMIALAN JAKOKUNNAN RAN- TA-ASEMAKAAVAN LUON- TOSELVITYS

ASIKKALAN KUNTA LUMIALAN JAKOKUNNAN RAN- TA-ASEMAKAAVAN LUON- TOSELVITYS Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 2962015 Viite 1510019143 ASIKKALAN KUNTA LUMIALAN JAKOKUNNAN RAN- TA-ASEMAKAAVAN LUON- TOSELVITYS ASIKKALAN KUNTA Päivämäärä 2962015

Lisätiedot

UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä

UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä RAPORTTI 16USP0037 8.11.2011 UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä Pieksämäki 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 2 2.1 Luonnon yleiskuvaus 2 2.2 Suojelualueet

Lisätiedot

SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN

SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat henkilöt...

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN LIITO-ORAVA- JA LINNUSTOSELVITYS 2011 AHLMAN

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN LIITO-ORAVA- JA LINNUSTOSELVITYS 2011 AHLMAN RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN LIITO-ORAVA- JA LINNUSTOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Liito-oravaselvitys... 4 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvitys 2010. T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen

Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvitys 2010. T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvitys 2010 Imatran kaupunki T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvitys 2010 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä... 2 1. Johdanto... 3

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT. Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011. Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Johdanto

TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT. Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011. Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Johdanto TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011 Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry Johdanto Tutkimuksen tilaaja oli Ramboll Oy. Kartoituksen kohteena olivat nykyisellä ja suunnitellulla

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS

JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS 2001-2003 Järvenpään kaupunki Ympäristötutkimus Metsätähti Oy Juha Honkala, Seppo Niiranen, Ari Lavinto Järvenpään linnustotutkimus 2001-2003 2 TIIVISTELMÄ Järvenpään lintuatlas

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion

Lisätiedot

Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen

Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Suo-Valkeinen 2.Liimonlampi 3. Kaijat 4 4. Kuokkalammit 5. Keskimmäinen Louhilampi 6. Valkealampi 5

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Marko Vauhkonen 8.9.2011 PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Raportti 29.5.2015. Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015

Raportti 29.5.2015. Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Raportti 29.5.2015 Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Espoo 2015 1 Kannen kuva: Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat ja ilmakuvat: Kirjoittaja: Toimittaja: Kiitokset: Matti Sissonen

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys RAPORTTI 7.10.2011 JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot 1 3.2 Maastokartoitukset 2 4 LUONNONYMPÄRISTÖN

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion

Lisätiedot

MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS

MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmonen Urho Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 30.8.2011 Viite 82137444 MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS Päivämäärä 30.8.2011

Lisätiedot

JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013

JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013 JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013 Ympäristökonsultointi Jynx Oy Kaarinan kaupungin rakennuttama lintulava on hyvin suosittu retkeilykohde. Kuva: Jynx Oy. Johdanto Kaarinan kaupunki tilasi loppuvuodesta

Lisätiedot

Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011

Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011 Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 115/2011 Tuomas Syrjä Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Tutkimusalue

Lisätiedot

PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS

PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Esa Lammi, Pekka Routasuo & Marko Vauhkonen 20.3.2014 PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Selvitysalue ja tietolähteet... 3

Lisätiedot

Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO

Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava-alueen luonto 30.10.2008 2 1. YLEISKUVAUS 3 2. TULOKSET 3 2.1 Kasvillisuus 3 2.2 Linnusto 6 2.3 Lepakot 7 2.4

Lisätiedot

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Pekka Sundell 25.11.2013 Siirin lehto Kohteet Kantolanniemi ja Luukkaanlahti Eteläranta Varikonniemi ja asemanseutu Aulangon siirtolapuutarha Suosaari Mitä

Lisätiedot

Retinranta Nallikarissa

Retinranta Nallikarissa KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen

Lisätiedot

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 55/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen

Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys Tapio Rintanen 2012 Maastotyöt Kohdealueen ja lähiympäristön liito-oravatilanne selvitettiin 27.4.2012, linnusto 13.5.2012, kasvillisuus ja lepakkotilanne

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 24.1.2014 Viite 1510005246 LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTOJEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Luontoselvitys 07.07.2007. Rauhaniemen asemakaava-alueen luontoselvitys

Luontoselvitys 07.07.2007. Rauhaniemen asemakaava-alueen luontoselvitys Luontoselvitys Rauhaniemen asemakaava-alueen luontoselvitys Tammelan kunta Luontoselvitys 2 Rauhaniemen asemakaava-alueen luontoselvitys... 1 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Lähtötiedot

Lisätiedot

Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti

Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 13.10.2013 1. JOHDANTO Lintuharrastusjärjestöjen valtakunnallinen kattojärjestö

Lisätiedot

Fjärdkärin asemakaavan luontoselvitys

Fjärdkärin asemakaavan luontoselvitys Mustasaaren kunta Seija Väre 12.6.2012 12.6.2012 1 (11) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 SUOJELUTIEDOT... 2 3 SELVITYSMENETELMÄT... 2 4 SELVITYSALUEEN LUONTO... 2 4.1 Osa-alueiden luonto... 3 5 LINNUSTOSELVITYS...

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion kohteena

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.12.2013 SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUUTON SEURANTA Päivämäärä 02/12/2013

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN YLEISKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 1 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 4 TULOKSET... 3 5 LAJILUETTELO... 9 6

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupunki Keskustataajaman osayleiskaava

Mänttä-Vilppulan kaupunki Keskustataajaman osayleiskaava S U U N N IT T E L U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KUNTA Mänttä-Vilppulan kaupunki Keskustataajaman osayleiskaava LUONTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350P007 LUONTOSELVITYS 1 (45) Nuottajärvi,

Lisätiedot

Ilmajoen kunta. Linnustoselvitys. Tuomikylä Renko Pojanluoma. Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry

Ilmajoen kunta. Linnustoselvitys. Tuomikylä Renko Pojanluoma. Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry Ilmajoen kunta Linnustoselvitys 2011 Tuomikylä Renko Pojanluoma Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry 1 Sisällysluettelo Johdanto...3 Tutkimusmenetelmät...3 Linnuston yleispiirteet...3

Lisätiedot

Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys

Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Savonlinnan kaupunki 2014 Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Petri Parkko 12.5.2014 1 1. Taustoja Kaupunki on ostanut Nojanmaan peltojen alueen yksityiseltä maanomistajalta. Alueella

Lisätiedot

Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi

Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi LUONTO-OSUUSKUNTA AAPA Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi Juha Repo 29.9.2008 2 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1. ALLAS-ALUE... 1 2.1.1. Soiden lintulaskennat...

Lisätiedot

Heikkimäen luontoselvitys 2010

Heikkimäen luontoselvitys 2010 Heikkimäen luontoselvitys 2010 1. Selvityksen taustoja Heinolan kaupungin teknisen toimen maankäyttöosasto tarvitsi asemakaavasuunnittelua varten tietoja seitsemän kohteen luontoarvoista. Kohteet olivat

Lisätiedot

Ahlaistenjokisuiston ja Mustalahden linnusto- ja viitasammakkoselvitys 2012

Ahlaistenjokisuiston ja Mustalahden linnusto- ja viitasammakkoselvitys 2012 Ahlaistenjokisuiston ja Mustalahden linnusto- ja viitasammakkoselvitys 2012 Risto Vilén Porin Ahlaisten vedet hanke 2012 SISÄLTÖ Tiivistelmä...2 Johdanto...3 Tutkimusalue...5 Menetelmät...5 Vesi- ja lokkilintujen

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2015

Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2015 Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2015 Matti J. Koivula Kannen kuva: nuori aroharmaalokki variksien ja harmaalokkien seurassa. 24.10.2015. Raporttiin viitataan

Lisätiedot

Raportti 29.5.2015. Kyyjärven Hallakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015

Raportti 29.5.2015. Kyyjärven Hallakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Raportti 29.5.2015 Kyyjärven Hallakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Espoo 2015 1 Kannen kuva: Selvitysalueella tavattu hiiripöllö. Matti Sissonen Karttakuvat: Faunatica Oy Pohjakartat ja ilmakuvat:

Lisätiedot

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 14.1.2014, lisäykset 1.6.2014 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

SIMON KARSIKON SUUNNITTELUALUEIDEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

SIMON KARSIKON SUUNNITTELUALUEIDEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SIMON KARSIKON SUUNNITTELUALUEIDEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue... 3 3. Aineisto ja käytetyt menetelmät... 4 3.1 Kartoituslaskentamenetelmä... 4 4.1 Alueella pesivät

Lisätiedot

Vastaanottaja Keliber Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys. Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ-

Vastaanottaja Keliber Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys. Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ- Vastaanottaja Keliber Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ- LINNUSTOSELVITYKSET 2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN

Lisätiedot

NAANTALIN LUOLALANJÄRVEN LINNUSTOSELVITYS

NAANTALIN LUOLALANJÄRVEN LINNUSTOSELVITYS NAANTALIN LUOLALANJÄRVEN LINNUSTOSELVITYS NAANTALIN LUOLALANJÄRVEN LINNUSTOSELVITYS 1 2 Suomen Luontotieto 2003 Sisällys 1. Johdanto...5 2. Tutkimusalue...5 3. Aineisto ja menetelmät...6 4. Tulokset...7

Lisätiedot

RAISIONLAHDEN LINNUSTOSELVITYS

RAISIONLAHDEN LINNUSTOSELVITYS Osuustyö Aura Rauno Laine RAISIONLAHDEN LINNUSTOSELVITYS SAATTEEKSI Tämä selvitys perustuu allekirjoittaneen keväällä ja kesällä vuonna 2000 tekemiin linnustolaskentoihin. Työ on tehty Raision kaupungin

Lisätiedot

Mäntymäen luontoselvitys Laihia

Mäntymäen luontoselvitys Laihia Mäntymäen luontoselvitys Laihia 2.9.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto.. 3 2 Liito-orava 3 2.1 Yleistä liito-oravasta. 3 2.2 Liito-oravaselvityksen

Lisätiedot

Seppo Lamppu t:mi. Savonlinnan Oravin rantaasemakaavoitukseen. luontoselvitys 2012

Seppo Lamppu t:mi. Savonlinnan Oravin rantaasemakaavoitukseen. luontoselvitys 2012 Seppo Lamppu t:mi Savonlinnan Oravin rantaasemakaavoitukseen liittyvä luontoselvitys 2012 Petri Parkko 2.10.2012 1. Taustoja DI Seppo Lamppu tilasi luontoselvityksen Oravin ranta-asemakaavan laadintaa

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT

Lisätiedot

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3

Lisätiedot

PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI EURAJOEN LINNUSTO- SELVITYS 2010 AHLMAN

PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI EURAJOEN LINNUSTO- SELVITYS 2010 AHLMAN PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI EURAJOEN LINNUSTO- SELVITYS 2010 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Vesilintulaskennat... 4 Kartoituslaskennat...

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella ympäristöalan asiantuntija Heikki Pönkkä ja Helena Haakana KESÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2.

Lisätiedot