SYKÄRINJÄRVEN VEDENLAATU JA SEDIMENTTIANALYYSIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYKÄRINJÄRVEN VEDENLAATU JA SEDIMENTTIANALYYSIT"

Transkriptio

1 SYKÄRINJÄRVEN VEDENLAATU JA SEDIMENTTIANALYYSIT Nina Lehtinen Päivi Salmi

2

3 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 4 1 Yleistä Sykärinjärvestä 5 2 Järvien luokittelu ja niiden tilaan vaikuttavat tekijät Järviveden laatuun vaikuttavat tekijät Humus Happamoituminen Rehevöityminen Muut vesistöihin vaikuttavat tekijät 9 3 Sykärinjärven tutkimuksessa käytetyt menetelmät Kemiallinen hapenkulutus Veden väri Veden happamuus Alkaliteetti Fosfori vesiekosysteemissä Kokonaistyppi Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste Kiintoaine Sähkönjohtavuus Veden kovuus 20 4 Sedimenttitutkimuksen tulokset Happoliukoiset metallit Kadmium Kupari Sinkki Lyijy Kromi Orgaaninen aines Rakeisuus Typpi- ja fosforipitoisuus 24 5 Mitä järven kunnostus vaatii? 25 Lähteet 5.1 Sykärinjärvelle ehdotetut kunnostustoimenpiteet 25

4 JOHDANTO Hyvinkään Sykärinjärven vedenlaatu- ja sedimenttiselvitys laadittiin vuosien aikana. Selvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa Sykärinjärven tilasta mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Vuosien aikana selvitystä varten Sykärinjärvestä otettiin vesinäytteitä yhteensä 5 kertaa ja ne analysoitiin Laurea-ammattikorkeakoulun laboratoriossa Hyvinkäällä. Lisäksi Helsingin yliopiston maantieteen laitos analysoi Sykärinjärvestä sedimenttinäytteen syksyllä Sykärinjärven vedenlaatu- ja sedimenttiselvitys oli osa laajempaa Sykärinkulman kehittämishanketta, jossa tämän selvityksen lisäksi laadittiin asukaslähtöinen kehittämissuunnitelma Sykärinkulmalle vuonna Koko hankkeen toteutuksesta ja hallinnoinnista vastasi Laurea-ammattikorkeakoulu yhteistyössä Sykärinkulman asukasyhdistyksen ja Ridasjärven kalastuskunnan kanssa. Hanke sai rahoitusta Hyvinkään-Riihmäen seudun yhteistoimintayhdistys YliSet ry:ltä alueellisesta maaseutuohjelmasta. Vedenlaatuselvityksen toteutuksesta ja koordinoinnista vastasi Laurea-ammattikorkeakoulun lehtori (FL) Rauni Varkia. Lisäksi vesinäytteiden keräykseen ja analysointiin osallistuivat Laurea-ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan opiskelijat vesikurssilla. Tämän raportin laativat kestävän kehityksen opiskelijat Nina Lehtinen ja Päivi Salmi. 4

5 1 YLEISTÄ SYKÄRINJÄRVESTÄ Sykäri eli Laitilanjärvi sijaitsee Hyvinkään kaupungin sekä Hausjärven kunnan alueella ja se on osa Vantaanjoen valuma-aluetta. Järvi on Keravajoen latvajärvi. Sykäri on pinta-alaltaan noin 2 km 2 ja sen rantaviivan pituus on noin 9,6 km. Sykärinjärven valuma-alue on pitkänomainen, kooltaan noin vajaa 20 km 2 (kuva 1). Järven itärannan kallioselänteet muodostavat Vantaanjoen ja Mustijoen vesistöjen vedenjakajan joka jatkuu sieltä Lehtitien Latvatien risteyksen kautta Sälinkääntien pohjoispuolelle ja yhtyy kallioitten jaksoon Hyypiönkallion koillispuolella. Sykärinjärven rannoilla on ollut asutusta kivikaudelta lähtien luvulla ihmisten vaikutus alueella kasvoi maatalouteen sopivan ympäristön houkutellessa alueelle torppareita. Maatalouselinkeinojen tilalle on 1950-luvulta alkaen tullut vapaaajanasutusta, ja nykyään suuri osa pelloista on viljelemätöntä ja metsittynyttä. Soiden ojittaminen metsän kasvun parantamiseksi on ollut merkittävin muutos Sykärin ympäristössä. Tämä on lisännyt järveen huuhtoutuvien ravinteiden määrää. Järven ympäristössä on kuitenkin ollut asutusta jo kauan ennen kuin sen tilaa alettiin seurata, joten nykyisen tilan vertaaminen normaalitilaan on mahdotonta. Sykärin keskisyvyys on vain 0,6 m. Syvin kohta on n. 2 m. Mataluutensa takia talvija kesäkerrostuneisuutta ei synny. Valuma-alueen kallioiden väliset painanteet ovat sisältämiensä savikerrostumien vuoksi vettä pidättäviä ja näin ollen suurimmaksi osaksi soistuneita. Suot on pääosin ojitettu metsän kasvun parantamiseksi. Soiden vuoksi järven vesi on ruskeaa humuspitoista vettä, etenkin Hyypiönsuon valumavedet vaikuttavat Sykärinjärveen. Veden viipymä järvessä on noin 4-5 kk, mikä tarkoittaa, että veden vaihtuvuus on suhteellisen hyvä. Vantaanjoen ja Helsingin Seudun vesiensuojeluyhdistyksen 1992 suorittaman järvi-inventoinnin mukaan Sykärinjärvi on lievästi kuormitettu, rehevähkö järvi, jonka käyttökelpoisuusluokka on välttävä. Uudenmaan ympäristökeskuksen 2001 tekemässä selvityksessä järven laatu oli tyydyttävä yleisessä laatuluokituksessa. Järvi saa fosforikuormituksensa pääosin maataloudesta (41 %) sekä luonnonhuuhtoumana (32 %) ja loput tulevat asutuksesta ja loma-asutuksesta (8 %) sekä laskeumasta ja metsätaloudesta. Järvessä on havaittu ainakin v sinibakteeria (sinilevä) sekä joskus ilmoituksia limalevästä (Gonyostomum semen). Tässä raportissa käytetään vertailuaineistona vuodesta 1973 alkaen tehtyjä mittauksia (ympäristöviranomaisten HERTTA-tietokanta) sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen raporttia vuodelta

6 Maanmittauslaitos Lupa no 633/MYY/05. Kuva 1. Sykärinjärven valuma-alue. Näytteenottopiste on merkitty mustalla neiliöllä. 6

7 2 JÄRVIEN LUOKITTELU JA NIIDEN TILAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tehtäessä tarkempaa kartoitusta järven tai vesistön tilasta, käytetään mittareina usein joko virkistyskelpoisuusluokitusta tai yleistä luokitusta (taulukot 1 ja 2). Virkistyskelpoisuusluokitus on erikseen luonnonvesille ja pistekuormituksen alaisille vesille. Luokitus tehdään värin, kokonaisfosforin, sameuden ja kiintoaineen perusteella. Taulukko 1. Luonnonvesien virkistysluokitus Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Väri mg Pt/l alle yli 250 Kok.P µg/l alle yli 70 Sameus FTU alle 1,5 1,5 10 yli 10 Kiintoaine mg/l alle 2,0 2,0 8,0 yli 8,0 Yleisluokituksessa tarkastellaan väriä, sameutta, kokonaisfosforia, päällysveden happipitoisuutta, kemiallista hapenkulutusta ja ph:ta. Erinomaisessa ja hyvässä luokassa ei esiinny alusveden hapettomuutta. Tyydyttävässä luokassa se on mahdollista, ja välttävässä luokassa alusvesi on hapetonta. Huonossa luokassa koko vesimassan happitalous on voimakkaasti häiriintynyt. Luokissa välttävä ja huono voi esiintyä myös terveydelle haitallisia aineita (raskasmetallit, elohopea, klooriyhdisteet jne.). Taulukko 2. Yleisluokituksen raja-arvoja ERINOMAI- HYVÄ TYYDYT- NEN TÄVÄ Väri mg Pt/l alle alle 150 VÄLTTÄ- VÄ HUONO Sameus FTU alle 1,5 Kok.P µg/l alle yli 100 Happi kyll.-% (päällysvesi) COD mg/l alle 3,5 3, yli 30 ph 6,5 7,5 7

8 2.1 Järviveden laatuun vaikuttavat tekijät Järvien ja niiden valuma-alueiden fyysisen ympäristön laajimpia muutoksia ovat suo- ja metsäojitukset sekä muut vesiuomien perkaukset. Kyseiset toimenpiteet vaikuttavat monin tavoin järvien luonnontalouteen, mm. ravinne- ja humuskuormat kasvavat, tulvahuiput terävöityvät ja kuivuuskausien minimivirtaamat pienentyvät. Tyypillisiä muutoksia ovat myös vedenkorkeuden säännöstely ja järvien lasku, jotka saattavat perusteellisesti muuttaa järven ekosysteemiä Humus Humus on luonnossa tapahtuneen orgaanisen aineen hajotustoiminnan tuloksena syntynyt suurimolekyylisten ja heikosti luonnossa hajoavien yhdisteiden sekoitus, jonka väri vaihtelee keltaisesta mustaan. Humus on peräisin valuma-alueelta. Humus aiheuttaa veden ruskean värityksen, joka lisää muun muassa ylimpien vesikerrosten lämpenemistä. Lämpeneminen voi vaikuttaa kaikkiin vesipatsaan kemiallisiin ja biologisiin ilmiöihin. Humus sitoo tehokkaasti ioneja. Se muodostaa kestäviä komplekseja raskasmetallien kanssa ja poistaa biologisesta kierrosta muun muassa fosforia. Humus sisältää heikkoja happoja, jotka alentavat veden ph-lukua, mutta toisaalta sen emäksiset ryhmät toimivat puskurina. Tämän vuoksi humusvedet ovat tyypillisesti vastustuskykyisiä ulkoisille muutoksille, mutta jos muutoksia tapahtuu, ne ovat tavallisesti huomattavia. Humuspitoisuuden ja muun orgaanisen aineen määrän muutoksia voidaan seurata tutkimalla muun muassa kemiallista hapenkulutusta ja veden väriä Happamoituminen Happamoitumisella tarkoitetaan sitä, että maaperän tai vesistöjen kyky vastustaa eli neutraloida ilmasta tulevaa hapanta laskeumaa alkaa heikentyä. Happamoittavia yhdisteitä laskeutuu maan pinnalle sateen mukana märkälaskeumana tai hiukkasissa ja kaasuissa kuivalaskeumana. Ekosysteemi voi ajan myötä menettää puskurikykynsä happamoitumista vastaan, mikäli kuormitus on liian suuri. Sadevesi on luontaisestikin hieman hapanta, mutta tietyt ilmansaasteet tekevät siitä entistä happamampaa. Fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen, öljyn ja turpeen palaessa syntyy savukaasuja, jotka sisältävät rikin ja typen oksideja. Nämä oksidit reagoivat kemiallisesti ilmassa synnyttäen happoja jotka huuhtoutuvat sateen mukana alas. Kaikkein herkimpiä happamoitumiselle ovat karut vesistöt ja metsämaat, sillä niiden luontainen puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko. Rehevien alueiden maaperässä ja kivilajeissa on usein paljon kalkkia, joka parantaa puskurikykyä ja ehkäisee happamoitumista. Suomen kallioperässä kalkkia on kuitenkin niukasti. 8 Luonnossa happamoitumisesta on haittaa monelle kasville ja etenkin vesieliöille. Happamoitumisen vaikutukset vesieliöihin eivät aina johdu suoranaisesti veden happamuudesta. Happamissa olosuhteissa maaperässä ja vedessä liukoiseen myrkylliseen muotoon muuttuneet metalliyhdisteet,kuten alumiini ja raskasmetallit, ovat eliöstölle, esimerkiksi kaloille, hyvin haitallisia.

9 Vesieliöt sietävät kohtalaisia happamuuden vaihteluita ph 7:n molemmin puolin. Vasta veden ph:n laskiessa pysyvästi vesieliöiden lajikoostumus muuttuu ja lajimäärä vähenee. Nuoret vesieliöt ovat aikuisia herkempiä pienemmillekin happamuuden muutoksille. Järvet voivat olla myös luontaisesti happamia humusyhdisteitä johtuen. Näissä järvissä eliöstö on kuitenkin pitkien aikojen saatossa sopeutunut happamimpiin olosuhteisiin. Lisäksi humusyhdisteillä on kyky sitoa alumiinin ja raskasmetallien myrkyllisimpiä olomuotoja, vähentäen näiden aineiden myrkyllisiä pitoisuuksia vedessä. Järven happamoitumisen edetessä monien kalalajien lisääntyminen heikkenee ja hyvin happamissa oloissa se voi lakata kokonaan. Happamoitumiselle kaikkein herkimmät lajit häviävät ensimmäisenä, ja lajimäärä alkaa pienentyä. Kalasto taantuu hiljalleen harvalukuiseksi, vanhojen yksilöiden kalayhteisöksi, jossa jäljellä olevat kestävämmät lajit vielä pystyvät sietämään happamia olosuhteita Rehevöityminen Järvien biologisen tuotannon kasvu, rehevöityminen, on Etelä- Suomen järvien tilan yleisin muutosilmiö ja on ollut havaittavissa aiempien tilakartoitusten mukaan myös Sykärinjärvessä. Rehevöityminen on hitaasti, jopa vuosikymmenten aikana etenevä prosessi, joka lopulta voi johtaa mm. voimakkaisiin sinileväkukintoihin, kalaston muuttumiseen ylitiheäksi särkikalojen hallitsemaksi ns. roskakalastoksi ja järvien käyttöarvojen huomattavaan vähenemiseen. Sykärin klorofylli-a-pitoisuudet, jotka kuvaavat rehevöitymistä, ovat olleet Uudenmaan ympäristökeskuksen (2001) tutkimusten mukaan µg/l välillä. Tämän mukaan Sykäri on rehevä järvi. Rehevöitymisen perimmäinen syy on aina ulkoisen ravinnekuormituksen kasvu liian suureksi järven sietokyvyn kannalta. Keskeisessä asemassa ovat vesien levätuotantoa säätelevät pääravinteet, fosfori ja typpi. Kuormituksen kasvun pääsyinä ovat maa- ja metsätalouden toimenpiteet, mutta myös haja- ja loma-asutuksen kiinteistöjen jätevesien päästöillä on vaikutuksensa Muut vesistöihin vaikuttavat tekijät Myös ilmaperäiset saastelaskeumat vaikuttavat järvien rehevöitymiseen, sillä Lounais-Suomessa ilmansaasteiden vuotuinen typpikuorma on ja fosforikuorma 5-20 kg/km 2. Suoraan järviin vuosittain lankeava ilmaperäinen fosfori voikin vastata suurta osaa järvien vesimassan sisältämän fosfaattifosforin koko määrästä. Ns. luonnonhuuhtouman osalta vaikea tutkimusongelma on ilmaperäisen laskeuman vaikutus kaikkialla alkuperäisiin, puhtaan luonnontilan tuloksiin eli aitoa luonnontilaa ei ole löydettävissä. 9

10 3 SYKÄRINJÄRVEN TUTKIMUKSESSA KÄYTETYT MENETELMÄT Sykärinjärven tutkimus käsitti vesinäytteiden oton Sarvikallion läheisyydessä vuosina Ottopisteen koordinaatit ovat x= ja y= Näytteitä otettiin 4 kertaa vuodessa. Vuosien 2004 ja 2005 näytteet on otettu metrin syvyydestä, ellei toisin mainita. Näytteet otettiin Limnos-näytteenottimella ja ne joko varastoitiin kylmätiloihin tai analysoitiin välittömästi Laurea-ammattikorkeakoulun laboratoriossa. Vesinäytteistä happipitoisuus, ph ja sähkönjohtokyky analysoitiin järvellä. Alkaliteetti, kiintoaines, väri, kokonaisfosfori ja ortofosfaattifosfori sekä kokonaistyppi analysoitiin laboratoriossa. 3.1 Kemiallinen hapenkulutus Kemiallinen hapenkulutus (CODMn) mittaa vedessä olevien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden muun muassa humuksen määrää. CODMn -määrityksessä hapettuvat osittain myös humusyhdisteet, joten se kuvaa samalla vesien humusleimaisuutta. Humusvesissä CODMn-arvo on mg O 2 /l. Värittömien vesien CODMn-arvo on 4-10 mg O 2 /l. Jätevedet (esim. metsäteollisuuden), lisäävät kemiallista hapenkulutusta. CODMn-arvot vaihtelevat valumaolojen mukaan. Järven perustason määrää valuma-alueen suopinta-ala. Mitä enemmän soita on vesistön valumaalueella, sitä humuspitoisempaa vesi on luvun vilkkaalla ojituskaudella arvot olivat voimakkaassa nousussa koko maassa. Nyt tilanne on tasaantunut, mutta ojitukset ovat heikentäneet monen järven tilaa Sykärinjärven kemiallinen hapenkulutus Vuoden 2004 ja 2005 määritys Sykärinjärven kemiallisesta hapenkulutuksesta suoritettiin standardin SFS 3036 mukaan. Vuodesta 1973 vuoteen 2001 otettujen näytteiden perusteella pitoisuus on ollut keskimäärin mg O2/l, mikä kertoo kemiallisen hapenkulutuksen olleen melko normaali. Luku on kohonnut hieman vuosituhannen vaihteessa. Vuoden 2001 korkeaan orgaanisen aineen määrään on saattanut vaikuttaa tuon kesän helteet ja heinäkuun runsaat sateet mitkä ovat lisänneet huuhtoumaa (kuvio 1). Kuvio 1. Sykärinjärven kemiallinen hapenkulutus Kemiallinen hapenkulutus mg/l mg/l

11 3.2 Veden väri Värittömien vesien väriarvot ovat 5-15 mgpt/l. Lievää humusleimaa osoittaa lukema mgpt/l. Humuspitoisten vesien väriarvo on mgpt/l. Erittäin ruskeilla vesissä väri voi olla mgpt/l. Tällainen väri näkyy jo paljaalla silmällä selvänä veden ruskeutena (suovedet). Väri vaihtelee jonkin verran eri vuosina valumaolojen mukaisesti. Runsassateisina aikoina ja niiden jälkeen väriarvot nousevat. Kuivina kausina väriarvot pienenevät. Vaihteluväli voi olla kaksinkertainen. Myös kesällä väri yleensä vähenee ilmeisesti ultraviolettisäteilyn hajottaessa humusta. Veden väri Sykärinjärvessä Sykärin veden väri määritettiin spektrofotometrilla sekä komparaattorilla. Molemmilla tavoilla saadut tulokset vastasivat suhteellisen hyvin toisiaan. Sykärin vesi on erittäin ruskeaa. (kuvio 2). Uudenmaan ympäristökeskuksen vuonna 1998 tekemässä tutkimuksessa veden väri vaihteli välillä Pt/l. Kuvio 2. Veden väri Sykärinjärvessä Veden väri mg Pt/l 11

12 3.3 Veden happamuus (ph) Veden happamuus tai emäksisyys ilmaistaan ph-lukuna. Asteikko on logaritminen, joten yhden ph-yksikön muutos merkitsee 10-kertaista muutosta veden vetyionipitoisuudessa. Luonnonvesien ph:ta säätelee veden hiilidioksidin, bikarbonaatin ja karbonaatin määrä. Veden happamuudesta kertoo alhainen ph-luku, neutraalin arvo on 7. Monet Suomen järvet ovat luonnostaan lievästi happamia, keskimäärin järvien ph on 5,7-6,5. Ruskeat humuspitoiset vedet ovat happamimpia ja soiden osuus valuma-alueen pinta-alasta vaikuttaa merkittävästi ph-tasoon. Suovaltaisilla valuma-alueilla vesi on yleensä orgaanisten happojen happamoittamaa. Toisaalta humus puskuroi happaman laskeuman vaikutuksia ja näin nämä järvet eivät happamoidu yhtä helposti kuin kirkkaat järvet. Hyvin voimakas leväkukinta saattaa vähentää happamuutta ja nostaa ph-arvon jopa välille Tällöin veden sanotaan olevan alkaalista. ph Sykärinjärvessä Vuosien mittauksissa (kuvio 3) Sykärinjärvellä veden ph mitattiin Knickin ph-mittarilla näytteenottopaikassa. Kuvio 3. Sykärinjärven ph. ph ph Näytteiden perusteella vaikuttaa siltä että happamuus on jonkin verran lisääntynyt viime vuosikymmenten aikana. Lisääntyneen kasvillisuuden hajotessa syntyy lisää happamoittavia yhdisteitä (esim hiilidioksidia). Talvisin ph yleensä nousee, koska hiilidioksidia kuluttavaa yhteyttämistoimintaa ei juuri ole. 12

13 3.4 Alkaliteetti Alkaliteetti mittaa veden kykyä vastustaa ph-muutoksia. Mitä alhaisempi vesistön puskurikyky on, sitä herkemmin se happamoituu. Puskurikyky on riippuvainen valuma-alueen laadusta. Happamoitumisalttius lisääntyy, mikäli valuma-alue on kallioinen tai sitä peittää vain ohut moreenikerros. Valuma-alueen peltovaltaisuus vähentää happamoitumisriskiä. Happamoituminen näkyy ensin alkaliteetin pienenemisenä ja vasta sen jälkeen ph-arvoissa. Hyvän puskurikyvyn omaavassa vedessä alkaliteetti on yli 0,20 mmol/l ja kun se on 0,10-0,20 mmol/l puskurikyky on tyydyttävä. Sykärinjärven alkaliteetti Sykärinjärven alkaliteetti määritettiin SFS stantardin 3005 mukaan, titraamalla 0,01 mol/l HCl:llä näytevesi ph-arvoon 4,4. Tulos on ilmoitettu kuluneen titrausliuoksen määrän mukaan arvoina mmol/l. Järven puskurikyky on tyydyttävä (kuvio 4). Kuvio 4. Sykärin alkaliteetti (mmol/l) eli puskurikyky Alkaliteetti mmol/ 0,2 0,15 0,1 0,05 0 0,12 0,07 0,09 0,12 0,16 0,18 0,12 0,

14 3.5 Fosfori vesiekosysteemissä Fosforipitoisuus on erittäin tärkeä vesistön ravinteisuuden arvioinnissa. Fosfori on vesistöissä liuenneena fosfaatti-ionina(po 4 3- ), metalleihin sitoutuneena (esim. rautafosfaatti) tai orgaaniseen aineeseen sitoutuneena. Kokonaisfosfori tarkoittaa kaikkia näitä olomuotoja yhdessä. Fosfaatti on leville käyttökelpoinen fosforin muoto. Orgaaninen fosfori voi olla sitoutuneena orgaaniseen ainekseen tai veteen liuenneena. Useimmat levät eivät pysty hyödyntämään orgaanista fosforia. Järvien koko vesimassan sisältämistä suhteellisesti ottaen melko pienistä fosforimääristä on leville käyttökelpoista fosfaattifosforia vain vähäinen osa: talvella koko vesimassasta ja kesällä pimeässä alusvedessä likimain neljäsosa, kesän levätuotannon aikana päällysvedessä usein lähellä nollatasoa olevat määrät. Kesällä biologisissa hajotusprosesseissa vapautuva fosfaattifosfori tulee suurelta osin nopeasti sidotuksi uudelleen orgaaniseen levä- yms. ainekseen. Esimerkiksi yhden ainoan 40 kg:n lannoitesäkin fosforisisällön kulkeutuminen järveen saattaa täydellisesti mullistaa pienehkön järven fosforitalouden, jopa moninkertaistaa veden fosfaattifosforin pitoisuuden. Fosfori on Suomen sisävesissä yleensä tuotantoa rajoittava minimiravinne eli se ravinne, josta ensisijaisesti on puutetta. Näin ollen juuri fosforin lisäys vesistöihin lisää planktonlevien ja rantakasvien kasvua eli rehevöittää vesistöjä. Pelkkä fosforipitoisuus ei kuitenkaan kerro järven tilaa. Paljon fosforia sisältävä järvi voi olla hyvin arvokas kalavesi, jos järven ekosysteemi on muutoin tasapainossa. Tämä edellyttää mm. pohjan pysymistä hapellisena. Luonnontilaisten karujen vesien kokonaisfosforipitoisuus on alle 12 µg P/l. Karuissa humusvesissä luonnollinen taso on hieman suurempi (10-15 µg P/l). Lievästi rehevien vesien fosforipitoisuus on välillä µg P/l. Tuotannon lisääntyminen näkyy myös alusveden happivajeen kasvuna ja veden lievänä samentumisena. Järvi on rehevä, jos sen fosforipitoisuus on yli 25 µg P/l (taulukko 3). Leväkukinta on todennäköistä fosforipitoisuuden saavuttaessa tason 50 µg P/l. Humusvesissä fosforipitoisuus saa olla hieman korkeampi, koska veden ruskeus rajoittaa tuotantoa huonojen valaistusolojen takia. Valoisa tuottava kerros jää humusvesissä ohueksi. Yli 50 µgp/l sisältävät vedet luokitellaan jo erittäin reheviksi. Ylirehevien järvien fosforipitoisuus nousee yli 100 µgp/l. Näissä leväsamennus on jatkuvaa ja sinileväkukinta säännöllistä. Taulukko 3. Fosfori rehevöitymisen mittarina (pitoisuudet µg /l) REHEVYYSTASO FOSFORI karu alle 12 lievästi rehevä rehevä erittäin rehevä yli 75 14

15 Fosforipitoisuudet Sykärissä Kokonaisfosfori määriteltiin standardin SFS 3026 mukaan. Sykärinjärvellä tehdyt mittaukset osoittavat järven olleen keskimäärin selvästi rehevä ensimmäisestä mittauksesta lähtien, vuodesta 1973 (kuvio 5). Kuvio 5. Fosforipitoisuudet (µg/l). Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kokonaistyppeen sisältyvät typen eri esiintymismuodot. Kaikki vedet sisältävät sekä liuennutta että orgaanista typpeä. Eniten sitä on kaasumaisessa muodossa liuenneena. Liuenneena siinä on suhteellisen pieniä määriä ammoniumina, nitraattina, nitriittinä, ureana ja liuenneina orgaanisina yhdisteinä. Orgaanisesti sitoutunut typpi ei tavallisesti ureaa lukuun ottamatta ole kasveille käyttökelpoista ennen kuin bakteerit ja sienet ovat hajottaneet sitä. Vesistöihin tulee typpeä jätevesien, valumavesien ja sadevesien mukana. Valuma-alueen peltovaltaisuus lisää myös typpikuormitusta. Sateen mukana maahan laskeutuvan typen alkuperä voi olla luonnollinen tai ihmisperäinen kuormitus. Energiantuotannon, liikenteen ja teollisuuden päästöistä ilmakehään syntyy suuria määriä typen oksideja. Mätänemisprosessi vapauttaa ilmakehään ammoniumtyppeä. Sadeveden vuotuinen kokonaistyppilaskeuma Suomessa on 4 21 mg neliömetriä kohden. Koko maassa sadeveden arvioidaan aiheuttavan 14 % typen kuormituksesta vesistöihin. Luonnontilaisten kirkkaiden vesien typpipitoisuus on µg/l. Humusvesissä taso on hiukan korkeampi µg/l. Hyvin ruskeissa vesissä typpeä on luonnostaakin yli 1000 µg/l. Runsaasti viljellyillä alueilla joki- ja ojavesien typpipitoisuudet ovat µg/l, joskus jopa yli 5000 µg/l. Typpipitoisuus kertoo myös järven rehevyydestä (taulukko 4). Typpipitoisuus vaihtelee luontaisesti siten, että alimmat arvot sattuvat loppukesään ja maksimipitoisuudet kevätylivalumaan ja runsassateisiin kausiin. Kesällä on vallalla perustuotanto, joka kuluttaa typpivarastoja. Talvella typen käyttö on vähäistä, jolloin pitoisuustaso pysyy korkeampana. 15

16 Taulukko 4. Typpi rehevöitymisen mittarina (pitoisuudet µg/l.) REHEVYYSTASO TYPPI (µg/l) karu alle 400 lievästi rehevä rehevä erittäin rehevä yli 1500 Typpipitoisuudet kasvavat syvemmälle siirryttäessä. Alusveteen vapautuu mineralisaation seurauksena typpiyhdisteitä. Hapettomissa oloissa typpi esiintyy ammoniumina (nitraattia vähän). Nitriittiä ei esiinny luonnonvesissä yleensä yli 10 µg/ l. Sedimentin hapettomuuden takia ammoniumia vapautuu myös pohjalietteestä ja se näkyy myös kokonaistypen pitoisuusnousuna hapettomissa syvänteissä. Kyseessä ei siis aina ole välttämättä jätevesikuormitus. Kokonaistyppipitoisuudet Sykärinjärvessä Kokonaistyppi määritettiin Hach-menetelmällä. Ruskeavetisillä järvillä typpipitoisuudet voivat olla luontaisestikkin korkeita, mutta näyttää, että Sykärinjärven pitoisuudet ovat kasvaneet 2000-luvulla. Syynä voi olla osittain useamman näytteen oton ajoittumien talveen, jolloin hapettomuuden seurauksena typpeä pelkistyy runsaammin veteen eikä perustuotano kuluta typpivarastoja. (kuvio 6). Sykärinjärven tilaa tulisi seurata säännöllisesti ja pyrkiä miettimään keinoja typpikuormituksen vähentämiseksi. Kuvio 6. Sykärinjärven kokonaistyppi Kokonaistyppi µgn/l

17 3.7 Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste Hapen pitoisuuden vaihtelu on riippuvainen ilmanpaineesta, veden lämpötilasta ja kaikista biokemiallisista prosesseista. Biokemiallisia prosesseja ovat kaikki veden elollisen luonnon happea tuottavat ja kuluttavat prosessit kuten yhteyttäminen ja hengittäminen. Hyvä happipitoisuus on osoitus vesistön hyvästä kunnosta. Veden happitasapainoa ylläpitää ilmakehästä veteen tapahtuva hapen liukeneminen. Liukoisuus riippuu lämpötilasta. Kylmään veteen liukenee enemmän happea kuin lämpimään. Talvella, jolloin lämpötilat ovat 0,5 1,0 C, normaali päällysveden happipitoisuus on mg /l. Happikyllästysaste on tällöin %. Kesällä vastaavasti lämpötilassa C normaali happipitoisuus on 8-9 mg/l. Happikyllästysaste on tällöin myös %. Happipitoisuuksia vertailtaessa on siten kiinnitettävä huomiota myös happikyllästysasteeseen. Hapenpuutetta ilmenee rehevissä järvissä tavallisimmin talvisin, jolloin jää estää lisähapen liukenemisen veteen. Myös kesäisin lämpötilakerrosteisuuden vallitessa alusvesi ei saa happitäydennystä, vaan happea kuluu alusvedessä sedimentin aiheuttaman hapenkulutuksen ja päällysvedestä sedimentoituvan (pohjalle vajoavan) aineksen hapenkulutuksen takia. Happipitoisuus on heikommillaan kerrosteisuusajan lopulla (maaliskuussa lopputalvella ja elokuussa loppukesällä). Nämä ajankohdat sopivat siten parhaiten happitilanteen tutkimiseen. Sykärin happitilanne Sykärin happipitoisuus oli tutkimusajan talvimittauksissa alhainen. Viimeisessä mittauksessa joka ajoittuu kerrostuneisuusajan lopulle, happipitoisuus oli 4,2 mg/l mikä ilman lämpötilan ollessa 0,3 C, on suhteellisen alhainen. Hapenkylläisyysaste oli tällöin vain 30 % kun sen tulisi olla % (kuvio 7). Alle 4 mg/l pitoisuudet voivat haitata elimistöä. Kuvio 7. Sykärinjärven happipitoisuus (mg/l)(pylväät) ja hapen kylläisyysprosentti (viiva) sekä lämpötilat mittausajankohtana. mg/ kylläisyysprosen pvm C 11,3 0,8 18,6 23,4 23 2,4 0,3 17

18 3.8 Kiintoaine Kiintoaine kuvaa vedessä olevan hiukkasmaisen aineksen määrää. Pelloilta tapahtuvan eroosion myötä suuria määriä arvokasta pintamaata valuu vesistöihin. Vesistöihin karkaava kiintoaine aiheuttaa mm. sameutta, liettymistä sekä ojien ja purojen umpeenkasvua. Umpeenkasvua myötä uomia joudutaan aika ajoin ruoppaamaan, josta aiheutuu suurta hetkellistä kuormitusta. Erityisesti eroosion vähentämistoimenpiteillä olisi mahdollista parantaa veden laatua ja vähentää kiintoaine- ja ravinnekuormitusta sekä lisätä virkistyskäytön edellytyksiä. Yhdyskuntien ja teollisuuslaitosten parantuneen puhdistustekniikan myötä hajakuormituksen suhteellinen osuus vesistöihin tulevasta kiintoaine- ja ravinnekuormituksesta on kasvanut. Tehomaatalous ja maankäytön muutokset ovat lisänneet eroosiota, siirtyminen karjataloudesta peltoviljelyyn on vähentänyt laidunmaita ja talviaikainen kasvipeitteisyys pelloilla on vähentynyt. Tämä on lisännyt ravinteiden ja maa-ainesten huuhtoutumista. Kasvipeite on vähimmillään juuri kevään ja syksyn sateisina aikoina. Viimeaikaisten havaintojen perustella ilmaston lämpeneminen on lisännyt talviaikaista valuntaa ja hajakuormitusta. Suurin osa vuotuisesta kuormituksesta tapahtuu lyhyellä aikavälillä valuntahuippujen aikaan, jolloin pellot ovat pääosin muokattuina ilman kasvipeitettä. Tehokkaimpien vähennysten aikaan saamiseksi hajakuormituksen ja eroosion torjuntatoimet tulisi keskittää juuri näihin ajankohtiin. Puhtaassa, kirkkaassa vedessä kiintoainetta on alle 1 mg/l. Avovesiaikana kiintoainesta on levien lisääntymisen takia runsaammin (1-3 mg/l). Myös syvänteiden pohjalla kiintoainepitoisuus on suurempi kuin pintavedessä. Kiintoainepitoisuutta lisäävät jätevesikuormitus, runsas biomassa näytteessä tai eroosion kuljettama aines. Kiintoainepitoisuuden hyvän ja välttävän raja-arvo on 8 mg/l. EU:n kalavesidirektiivin mukaan sisävesien kiintoainepitoisuuden suositusarvo on alle 25 mg/l, jolloin kalastolle tai kalastukselle ei aiheudu haittaa. Kiintoaineen vaikutusten määrä riippuu ajasta; mitä pitempi altistusaika on, sitä suuremmat ovat vaikutukset. Kiintoainepiitoisuudet Sykärinjärvessä Veden kiintoaine määritettiin standardin SFS 3037 mukaan. Sykärin kiintoinepitoisuudet ovat olleet suhteellisen korkeita kaikissa mittauksissa. Vuoden 2001 runsaat sateet näkyvät selvästi kiintoaineen lisääntymisenä niin, että pitoisuus oli EU:n kalastoa haittaavan kalavesidirektiivin pitoisuusrajalla. Tuloksiin vaikuttaa selkeästi näytteidenoton ajankohta (kuvio 8). Jäiden aikaan kiintoainepitoisuudet saattavat olla alhaisempia kuin keväällä ja syksyllä. Kuvio 8. Sykärinjärven kiintoainepitoisuudet (mg/l) , ,

19 3.9 Sähkönjohtavuus Sähkönjohtavuus mittaa vedessä olevien liuenneiden suolojen määrää. Suuri arvo kertoo korkeasta suolapitoisuudesta. Sisävesissä sähkönjohtavuutta lisäävät lähinnä natrium, kalium, kalsium, magnesium sekä kloridit ja sulfaatit. Yleisesti ottaen Suomen vedet ovat vähäsuolaisia johtuen kallioperän hitaasta rapautumisesta. Alhainen sähkönjohtavuus ja puskuroivien ionien puuttuminen vesistä vähentävät vesistön kykyä vastustaa happamoitumista. Suomen järvivesien keskimääräinen sähkönjohtavuus on 5-10 ms/m, jokivesissä ms/m ja jätevesissä yli 50. Suolojen määrää lisäävät jätevedet ja peltolannoitus. Voimakkaasti viljellyillä alueilla järvien sähkönjohtavuus on luokkaa ms/m. Voimakas muutos syvänteen alusvedessä on yleensä merkki jätevesien kertymisestä pohjalle. Sähkönjohtavuudella voidaan siten selvittää jätevesien kulkeutumista vesistössä. Pitkällä aikavälillä vesien sähkönjohtavuus on kohonnut kulttuurivaikutusten lisääntyessä (jätevedet, lannoitteet, sadevedet jne.). Nousu on 1990-luvulla kuitenkin pysähtynyt. Sähkönjohtavuus kasvaa järvissä pinnasta pohjalle siirryttäessä. Orgaanisen aineen hajotessa vapautuu suoloja veteen, jotka lisäävät sähkönjohtavuutta. Sähkönjohtavuus kohoaa varsinkin talvella lievästi pohjalla. Sähkönjohtavuusarvojen vuodenaikaisvaihtelu on vähäistä. Sykärinjärven sähkönjohtokyky Sähkönjohtoluku on määritetty Knickin sähkönjohtavuusmittarilla ja tulokset on ilmoitettu ms/m-arvoina. Sykärinjärven sähkönjohtavuus on tyypillinen Suomen sisävesille eli se on hyvin alhainen ja 80-luvun lähtien luku on laskenut jonkin verran (kuvio 9). Kuvio 9. Sykärinjärven sähkönjohtokyky (ms/m) ms/m ms/m

20 3.10 Veden kovuus Veden kovuus tarkoittaa rasvahappoja saostavien kationien määrää. Veden kovuus määräytyy sen sisältämien kalsium- ja magnesiumsuolojen määrästä. Sadevesi on pehmeää, koska siihen ei ole liuennut mineraaleja. Kun kalsium- ja magnesiumvetykarbonaattipitoista vettä keitetään, hiilidioksidia vapautuu ja karbonaatit saostuvat, tällöin puhutaan ohimenevästä kovuudesta joka voidaan poistaa keittämällä. Jos kovuutta aiheuttavat ionit ovat peräisin magnesium- ja kalsiumsulfaatista (MgSO 4 tai CaSO 4 ), puhutaan pysyvästä kovuudesta. Veden kokonaiskovuudella tarkoitetaan ohimenevän ja pysyvän kovuuden summaa. Se ilmaistaan saksalaisina kovuusasteina dh. Veden kovuus on 1 dh, kun siinä olevien magnesium- ja kalsiumionien yhteistä ainemäärää vastaava kalsiumoksidimäärä on 10 mg/l. Kovaa vettä pidetään parempana juomavetenä ja se on parempi esimerkiksi putkille. Toisaalta kova vesi aiheuttaa ongelmia mm. pyykinpesussa. Suomessa vedet ovat yleisestikin hyvin pehmeitä, saksalaisella kovuusasteikolla yleensä 0,2-1,4 dh, sillä täällä ei juuri esiinny kalsium- ja magnesiumkarbonaattipitoisia maalajeja, joista veteen voisi liueta kalsiumia tai magnesiumia. Veden kovuus Sykärinjärvessä Sykärinjärven näytteiden kovuus määritettiin standardin SFS 3003 mukaisesti. Aiempia näytetuloksia ei ollut saatavilla. Järven vesi on hyvin pehmeää, mikä on tyypillistä happamien kivilajien kallioperäalueella (kuvio 10). Kuvio 10. Sykärinjärven kovuus dh dh 1 0,8 0,6 0,4 0,

21 4 SEDIMENTTITUTKIMUKSEN TULOKSET Metallipitoisuudet voivat sedimentissä olla moninkertaiset veteen verrattuna. Metallit kertyvät ja sitoutuvat sedimenttiin. Pohjan hapettomuus voi saada aikaan pohjaan sitoutuneiden metallien muuttumisen liukoiseen muotoon jolloin ne vapautuvat veteen ja päätyvät ravintoketjuihin. Sedimenttianalyysillä voidaan myös paljastaa millainen järven sisäinen ravinnekuormitus tulee olemaan. Etelä-Suomen järvissä sinkki ja kadmiumpitoisuudet ovat olleet korkemmat maan keskiarvoon verrattuna. Raskasmetalleja päätyy vesistöön teollisuudesta, mutta niitä kulkeutuu myös kaatopaikoilta sekä yhdyskuntien jätevesistä. Pohjasedimentin typpi- ja etenkin fosforipitoisuus on tärkeää tietää ennen kunnostustoimenpiteiden valintaa. Mikäli fosforipitoisuus on suuri, tällöin myös sisäisen kuormituksen (sedimentistä vapautuu hapettomissa oloissa fosforia veteen) riski on suuri. Tämä on otettava huomioon kunnostusmenetelmiä valittaessa. Sedimenttinäytteet otettiin syksyllä 2004 Limnos-näytteenottimella ja määritettiin Helsingin yliopiston luonnonmaantieteen laboratoriossa. Näytteistä tutkittiin happoliukoiset metallit, typpi ja fosfori sekä orgaanisen aineksen pitoisuus ja raekoko. 4.1 Happoliukoiset metallit Taulukkoon 5 on merkitty sedimenttien ohje- ja raja-arvoja sekä Sykärin tuloksia. Ohjearvo kertoo raskasmetallin suurimman pitoisuuden, jota pidetään ihmiselle ja ympäristölle vaarattomana, kun taas raja-arvolla ilmaistaan haitta-aineen pitoisuus jonka ylittäminen yleensä edellyttää aleen kunnostustoimenpiteitä. Taulukko 5. Raskasmetallien ohjearvot, raja-arvot, sekä pitoisuudet Sykärin sedimentissä. Pitoisuudet ilmoitettu µg/g (mg/kg). RASKAS- METALLI Kadium Kromi Kupari Lyjy Sinkki OHJEARVO RAJA- ARVO SYKÄRIN SEDIMENTTI 0,5 10 alle ,1 30, ,2 17, ,1 39, ,3 21

22 4.1.1 Kadmium Kadmium on raskasmetalleista liikkuvin. Kadmiumyhdisteet ovat vesiliukoisia, joten ne voivat helposti liikkua veden mukana paikasta toiseen. Kadmium luokitellaan sekä ympäristölle että terveydelle vaarallisiin aineisiin. Se kertyy munuaisiin ja sen puoliintumisaika on vuotta. Se on karsinogeeninen eli syöpää aiheuttava. Kadmiumpäästöjä voivat aiheuttavat erilaiset metalliteollisuuden laitokset. Kadmiumia pääsee luontoon myös joistain fosforilannoitteista, maaleista ja keramiikan valmistusaineista. Eniten luontoon joutuu kadmiumia akuista ja romuautoista. Euroopan unionin haitallisia aineita rajoittavan direktiivin mukaan kadmiumia ei saa käyttää sähkölaitteissa enää vuoden 2006 heinäkuun jälkeen. Kadmium päästöt ovat vähentyneet, mutta eliöiden kadmiumpitoisuudet ovat yleisesti nousseet. Yksi syy tähän voisi olla happamoitumisen aiheuttama kadmiumin mobilisointi maaperässä. Kohonnut kadmiumpitoisuus on ollut tyypillinen juuri Etelä- Suomen järvissä. Kohonnut kadmiumpitoisuus voi vaikuttaa mm. järven kunnostusmenetelmän valintaan. Sykärinjärven kadmiumpitoisuus oli tutkimuksessa alle 5 µg/g. Tarkempaa määritystä kadmiumpitoisuudesta ei laboratoriossa kyetty määrittämään, joten pitoisuus on ainakin alle ohjearvon Kupari Maankuoressa kuparia on keskimäärin noin 0,07 promillea eli 70 grammaa tonnissa. Suurina pitoisuuksina kupari on myrkyllistä. Kupariyhdisteitä käytetään sieni- ja bakteerimyrkkyinä. Kuparia käytetään lisäksii elektroniikassa ja sähkötekniikassa sähköjohteena. Ympäristön happamoituminen lisää sen liukoisuutta. Sykärin kuparipitoisuus oli pieni Sinkki Sinkki on yksi liikkuvimmista metalleista. Sen liukeneminen ja kulkeutuminen lisääntyvät ph:n laskiessa. Orgaaninen aines sitoo sitä tehokkaasti. Sinkkiä käytetään galvanointiin, eli sillä päällystetään terästä, esim. nauloja. Sitä käytetään myös useissa metalliseoksissa, kuten pronssi, messinki ja uushopea. Sinkkiä leviää ympäristöön pieniä määriä muun muassa fossiilisten polttoaineiden käytön, maatalouden sekä liikenteen kautta. Sinkki ei keräänny elimistöömme kuten esimerkiksi kadmium, elohopea ja lyijy, vaan ylimääräinen sinkki poistuu eritteiden mukana. Myös kasvit ja eläimet tarvitsevat sinkkiä. Kotieläimet saattavat kärsiä sinkin puutteesta, jos sitä ei ole riittävästi rehuissa. Sinkin puute on siis yleisenpää kuin sen liiallinen saanti, mutta suurina määrinä sekin on haitallista. 22 Sykärin sinkkipitoisuudet vaihtelivat µg/g, eli ne olivat hieman yli ohjearvon. Suomen keskiarvoa hieman suuremmat sinkkiarvot ovat yleisiä juuri Etelä- Suomen järvissä.

23 4.1.4 Lyijy Lyijy sitoutuu tehokkaasti humukseen eikä helposti kulkeudu maaperässä. Siksi Suomen humusperäisen maan lyijypitoisuudet säilyvät pitkään ennallaan, vaikka lyijykuorma onkin vähenemässä lyijyttömään bensiiniin siirtymisen johdosta (90- luvun alusta). Lyijylle ei tunneta biologista funktiota. Se aiheuttaa myrkytysoireita, kuten neurologisia häiriöitä. Esimerkiksi linnut voivat halvaantua syömistään lyijyhauleista. Lyijy kertyy maksaan, munuaisiin, luihin ja hampaisiin, ja sen biologinen puoliintumisaika on luiden aineenvaihdunnan hitauden takia pitkä, 5-20 vuotta. Lyijyä joutuu ympäristöön mm. lasi ja keramiikkateollisuuden ja akkuteollisuuden päästöistä sekä kaatopaikoilta. Lyijypitoisuudet Suomessa ovat pienentyneet huomattavasti. Sykärinjärven lyijypitoisuus oli pieni Kromi Kromia käytetään mm. metallien pinnoitukseen, puun kyllästykseen sekä kromipitoisten väriaineiden valmistukseen. Kromi on elimistölle tärkeää ja kaikki elävät organismit tarvitsevat kromia. Suurissa pitoisuuksissa sekin on myrkyllistä sekä ihmisille että kasveille. Kromi häiritsee kasvien kasvua, juurten muodostumista ja sinilevän typensidontaa. Kromipitoisuudet Sykärinjärvessä olivat alle ohjearvon. 4.2 Orgaaninen aines Sedimentin orgaaninen aines toimii järven rehevöitymisen indikaattorina. Orgaanisen aineksen määrän kasvu sedimentissä kertoo yleensä järven rehevöitymisestä. Sykärinjärven orgaanisen aineen määrää kuvaava hehkutushäviö määritettiin standardin SFS 3008 mukaan. Tutkimuksessa orgaanisen aineksen pitoisuus vaihteli kolmessa näytteessä 26,4-27,2 %. Sykärin pohjasedimetti luokitellaan tämän perusteella liejuksi. Orgaanisen aineksen pitoisuus Sykärin pohjasedimentissä on tyypillinen matalalle rehevähkölle järvelle. 23

24 4.3 Rakeisuus Sykärinjärven raekoko määritettiin laserdifraktiometrillä. Raekoon mukaan Sykärinjärven pohjasedimentti on hienoa hietaa (taulukko 6). Raekoon tunteminen vaikuttaa mm. järven kunnostustoimenpiteiden valintaan. Taulukko 6. Pohjasedimentin raekoko Keskimäärin 50 % -läpäisy µm (näyte 1) 40 µm (näyte 2) 30 µm (näyte 3) 4.4. Typpi- ja fosforipitoisuus Sykärin pohjasedimentin fosforipitoisuudet kolmessa näytteessä vaihtelivat µg/g. Kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat µg/g. Pitoisuudet eivät ole mitenkään hälyttävät, joten sisäisen kuormituksen riski ei todennäköisesti ole kovin suuri Sykärillä. Toisaalta nykyiset Sykärin veden suhteellisen korkeat typpi- ja fosforipitoisuudet voivat ajan myötä lisätä sedimentinkin pitoisuuksia, joten myös sedimentin puhtauden kannalta tärkeää on vähentää ulkoista kuormitusta (jätevesiä yms.). 24

25 5 MITÄ JÄRVEN KUNNOSTUS VAATII? Ihmiset, joita järven kunnostus koskettaa, on hyvä saada mukaan yhteiseen työhön järven kunnostamiseksi. Osallisina järveä koskevissa asioissa voivat olla esimerkiksi vesialueen omistajat, valuma-alueen asukkaat, kalastajat ja muut alueen hyvinvoinnista kiinnostuneet. Usein järveä ei hoideta hetkessä kuntoon vaan tuloksiin pääseminen vaatii vuosien työtä. Kunnostettu järvi vaatii myös hoitoa säilyttääkseen kunnostuksella saavutetun tilan. Kunnostustoimenpiteet vaativat usein rahaa sekä talkootyötä. Rahoitusta järven kunnostukseen voi hakea valtiolta, alueelliselta ympäristökeskukselta tai vaikkapa kunnalta. Monia kunnostustoimenpiteitä varten on haettava lupa alueelliselta ympäristökeskukselta. Myös tieto omasta vaikutuksesta lähijärven kuntoon on tärkeää, sillä se ohjaa toimintaan, jonka avulla jokainen voi pienentää omista toimista aiheutuvaa kuormitusta. Maa- ja metsätalouden päästöjen lisäksi esimerkiksi haja- ja lomaasutuksen vesistökuormitus voi olla yllättävän suuri: Se riippuu esimerkiksi pesuaineiden käyttötavoista, vesikäymälöiden ja muiden vesikalusteiden yleisyydestä, jätevesien käsittelymenetelmistä, maaperä-, ojaverkosto- ja pohjavesitekijöistä sekä rakennusten etäisyydestä vesistöstä. Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyvelvoitteet tulevat vähentämään haja- sekä loma-asutuksen jätevesikuormitusta myös Sykärinjärvellä. Myös järvien rantatonttien pihanurmikoille tai muille kasvualustoille levitettyjen, helppoliukoisia kasvinravinteita sisältävien keinolannoitteiden käyttöön olisi syytä suhtautua kriittisesti, koska sateiden vaikutuksesta lannoitteiden äkilliset huuhtoutumisriskit ovat suuret ja ne voivat olennaisesti lisätä järven kuormitusta. 5.1 Sykärinjärvelle ehdotetut kunnostustoimenpiteet Oikeiden kunnostusmenetelmien valinta on tärkeää järven kunnostushankkeen onnistumiselle. Kunnostusmenetelmistä löytyy harvoin yhtä sopivaa keinoa, usein riittäviin tuloksiin päästään yhdistämällä eri menetelmiä. Valittavat toimenpiteet on usein taloudellisestikin kannattavinta toteuttaa monessa vaiheessa. Sykärinjärven veden laadun parantamiseksi olisi tärkeää vähentää ulkoista ravinnekuormitusta. Kiinteistöjen jätevesipäästöjen vähentämiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Maa- ja metsätalouden päästöihin on huomattavasti vaikeampi vaikuttaa, joten mikäli ravinnekuormitus kiinteistökohtaisista toimenpiteistä huolimatta tulevaisuudessa lisääntyy ja happikatoja alkaa esiintyä, voidaan ensiapuna käyttää ilmastusta happitilanteen parantamiseksi. Tämä vähentää myös mahdollisten ravinteiden liukenemista sedimentistä järveen. Tämän jälkeen kyseeseen voisi tulla erilaisten laskeutusaltaiden rakentaminen järveen laskeviin ojiin tai tehokalastukset järvessä (biomanipulaatio). 25

26 LÄHTEET Ilmavirta Veijo toim. (1990). Järvien kunnostuksen ja hoidon perusteet. Yliopistopaino, Helsinki. Ketola Tellervo (2003) Vesistövaikutusten arviointi lupamenettelyssä. Suomen Ympäristökeskus. Edita prima, Helsinki. Lakso Esko, Ulvi Teemu toim. (2005). Järvien kunnostus. Edita, Helsinki Mustonen Seppo toim. (1986). Sovellettu hydrologia. Vesiyhdistys, Helsinki. Oravainen Reijo (1999). Opasvihkonen vesistötulosten tulkitsemiseksi Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sivuilla Rekolainen Seppo (1992). Maatalouden aiheuttama fosfori- ja typpikuorma vesistöihin. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja. Helsinki. Ruth Olli (1998). Mätäjoki - nimeään parempi. Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Helsinki. Salminen Reija, Uusitalo Terhi (2004). Raskasmetallit päästöt ja pitoisuudet ilmassa/vesistössä ja niiden vaikutukset ympäristöön Suomessa. Seminaariesitelmä, Helsingin yliopisto, Ilmakehätieteiden osasto. SFS 3008 (1990) Sedimentin kuiva-aineen ja hehkutusjäännöksen määritys Hehkutuskevennysanalyysi. SFS 3047 (1980) Sedimentin metallipitoisuudet. Happoliukoisten metallien määritys SFS 3026 (1986) Veden kokonaisfosforin määritys. S. 11. Suomen standardoimisliitto, Helsinki. SFS 3036 (1981). Veden kemiallisen hapen kulutuksen määritys. 5s. Suomen standardoimisliitto, Helsinki. SFS 3003 (1987). Veden kalsiumin ja magnesiumin summan määritys. (Kovuus) Suomen ympäristökeskus > Ympäristöntila > Särkelä Asko, Pasi Valkama 2004 Kuntatekniikka lehti 4/04 Särkkä Jukka (1996). Järvet ja ympäristö. Limnologian perusteet. Gaudeamus. Tammer-Paino Oy, Tampere. Tikka Juha. Vesianalyysitulosten tulkinta Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry (1992). Vesien- suojeluyhdistyksen toiminta-alueen järvi-inventointi. Julkaisu nro. 30. Veden laadun mittaaminen vesilaatu.html

27

28 Sykärinkulman asukasyhdistys ry Ridasjärven kalastuskunta

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Laurea Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Lasse Kumpulainen 3 SISÄLLYS JOHDANTO... 5 1 YLEISTÄ HUNTTIJÄRVESTÄ... 6 1.1 Hunttijärven valuma-alue... 8 1.2 Ojien valuma-alueet...

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella

Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella Kaisa Heikkinen SYKE, Oulu Jäälinjärvi-seminaari 13.11.2012 Raudan kierto järvessä 2 Rauta happipitoisessa vedessä

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Ympäristön tila alkuvuonna 2013

Ympäristön tila alkuvuonna 2013 NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa

Lisätiedot

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Jenni Tikka 8.8.212 Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Yleiskuvaus Nummen taajaman läheisyydessä sijaitseva Pitkäjärvi on Nummi-Pusulan toiseksi suurin järvi (237 ha). Järven syvin kohta

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Selvitys Ahmoolammin tilasta. Taru Soukka

Selvitys Ahmoolammin tilasta. Taru Soukka Selvitys Ahmoolammin tilasta Taru Soukka Raportti a91/2012 Laatija: Taru Soukka, ympäristönhoitaja-opiskelija, Hyria koulutus Oy Tarkastaja: Eeva Ranta Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 15.9.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 OPASVIHKONEN VESISTÖTULOSTEN TULKITSEMISEKSI HAVAINTOESIMERKEIN VARUSTETTUNA Tämä opasvihkonen on laadittu tyydyttämään sitä tarvetta, jota

Lisätiedot

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen?

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen? Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen? Kipsauksen taustaa Rehevöityneen järven pohjan kipsaus on kunnostusmenetelmä, jossa käsittelyn kohteena on nimenomaan

Lisätiedot

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Humusvedet Tummien vesien ekologiaa Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Sisältö Mitä humus on? Humusaineiden mittaamisesta Humusaineiden hajoaminen Mistä vesistöjen humusaineet ovat

Lisätiedot

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelukosteikot Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit

Lisätiedot

Veden laatu. sikaalis-k. aalis-kemiallinen tila

Veden laatu. sikaalis-k. aalis-kemiallinen tila Veden laatu - veden fysik sikaalis-k aalis-kemiallinen tila Tislatussa vedessä on vain vesimolekyylejä eikä se ylläpidä elämää. Luonnon vesiin on liuennut tai sekoittunut ilmasta ja maa- ja kallioperästä

Lisätiedot

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys

Lisätiedot

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi. Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi. Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy EEVA RANTA LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY 2010 Tutkimusraportti

Lisätiedot

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi 23.10.2013 Helka Sillfors 1. Johdanto Heinolan kaupungin ympäristötoimi tutki vesistöjen tilaa kesällä 2013

Lisätiedot

VESISTÖTULOSTEN TULKITSEMISEKSI HAVAINTOESIMERKEIN VA- RUSTETTUNA

VESISTÖTULOSTEN TULKITSEMISEKSI HAVAINTOESIMERKEIN VA- RUSTETTUNA OPASVIHKONEN VESISTÖTULOSTEN TULKITSEMISEKSI HAVAINTOESIMERKEIN VA- RUSTETTUNA Tämä opasvihkonen on laadittu tyydyttämään sitä tarvetta, jota esiintyy eri tahoilla ns. ei asiantuntijoiden keskuudessa velvoitetarkkailuraportteja

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 16.9.2013 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 13.9.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 30.6.2015

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 30.6.2015 1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 231959 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 17.6.2015, näytteet otettu 17.6.2015 (9:40) Näytteenottaja: Terv. tark.

Lisätiedot

Tausta ja tavoitteet

Tausta ja tavoitteet Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

Ympäristöanalytiikan projekti. Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä. Projektisuunnitelma

Ympäristöanalytiikan projekti. Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä. Projektisuunnitelma ja Ympäristöanalytiikan projekti Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä Projektisuunnitelma 1 1 Projektitehtävän määrittely 1.1 Tausta Bodominjärvi on Espoon suurin järvi. Espoon järvistä Bodominjärvi

Lisätiedot

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi

Lisätiedot

Keski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä 5.10.2012 Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus

Keski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä 5.10.2012 Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen vesien tila Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä 5.10.2012 Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus Sisältö Vesien tilan seuranta Keski-Suomessa Vesiä kuormittavat tekijät Vesien tila Keski-Suomessa

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU?

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? Pekka Sojakka Etelä-Savon ELY-keskus MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? MIKÄ ON KOTIJÄRVENI TILA? PÄÄTEEMA: REHEVÖITYMINEN KÄSITTEET REHEVÖITYMINEN(eutrofoituminen) -REHEVÖITYMINEN on yksi LIKAANTUMISEN ja PILAANTUMISEN

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla Satu Maaria Karjalainen SYKE TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Oulussa Tausta Osassa turvetuotannon t t valumavesiä puhdistavissa

Lisätiedot

Espoon vesistötutkimus 2009

Espoon vesistötutkimus 2009 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 29 Vuosiyhteenveto Katja Pellikka & Vuokko Tarvainen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Havaintopaikat ja menetelmät... 3 3

Lisätiedot

SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006

SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 No 1635/06 SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 Lappeenrannassa 18. päivänä joulukuuta 2006 SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Pentti Saukkonen limnologi SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN

Lisätiedot

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Limnologipäivät 1.-11..13, Helsinki Pauliina Salmi Lammin biologinen asema Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kalevi Salonen Jyväskylän

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus Taustaa Soita on

Lisätiedot

Kipsi vähentää peltomaan

Kipsi vähentää peltomaan Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus

Lisätiedot

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Kovelanjärven eli Myllyjärven tilasta

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Kovelanjärven eli Myllyjärven tilasta Jenni Tikka 8.8.212 Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Kovelanjärven eli Myllyjärven tilasta Yleiskuvaus Kovelanjärvi sijaitsee melko lähellä Nummen taajamaa Pitkäjärven länsipuolella. Sen pinta-ala on noin

Lisätiedot

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi 2014 yhdistyksen viidestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2014 oli vedenkorkeuden suhteen sikäli poikkeuksellinen, että vähälumisen talven vuoksi

Lisätiedot

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN 1 VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Marika Paakkinen 02.03.2009 Kirje nro 145 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Virtaamaan vaikuttavat rakenteet Tarkoituksena vaikuttaa ylivirtaama aikaiseen

Lisätiedot

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 33101 Tampere EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT Matriisi elintarvikkeet Menetelmän nimi Akkr/Arv Standardi Elohopea akkr Sisäinen menetelmä

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Espoon vesistötutkimus 2009

Espoon vesistötutkimus 2009 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 29 Vuosiyhteenveto Katja Pellikka & Vuokko Tarvainen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Havaintopaikat ja menetelmät... 3 3

Lisätiedot

Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta 2006. Heli Vahtera, Kirsti Lahti ja Jani Pieksemä

Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta 2006. Heli Vahtera, Kirsti Lahti ja Jani Pieksemä Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta 26 Heli Vahtera, Kirsti Lahti ja Jani Pieksemä 17.1.27 Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta 26 Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 1.1. Taustaa vedenlaatuaineiston

Lisätiedot

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010 Vesistöosasto/RO 7.3.214 Kirjenumero 229/14 PIRKKALAN KUNTA Vesa Vanninen Suupantie 11 3396 PIRKKALA KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 21 1. JOHDANTO Keskisenkulman järvet ovat ketjussa olevia

Lisätiedot

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät

Lisätiedot

Uimavesiprofiili. Kurikanvainion uimaranta. Pirkkala

Uimavesiprofiili. Kurikanvainion uimaranta. Pirkkala Uimavesiprofiili Kurikanvainion uimaranta Pirkkala 17.12.2012 päivitetty 15.06.2015 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot: 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot:

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali Hapot ja emäkset 19 Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali happamuuden aiheuttavat oksoniumionit Monet marjat, hedelmät ja esimerkiksi piimä maistuvat happamilta. Happamuus seuraa siitä kun happo

Lisätiedot