Nyt on Kauneimpien Joululaulujen sesonki

Transkriptio

1 Kirkkolaivaa ei jaeta automaattisesti jos postiluukussa on ilmaisjakelulehtien kielto. Lehden saa silloin osoitteellisena ilmoittamalla osoitteensa oman seurakunnan kirkkoherranvirastoon. K e m i -To r n i o n r o v a s t i k u n n a n s e u r a k u n t a l e h t i N o Kuvat: Tuomo Ylinärä Nyt on Kauneimpien Joululaulujen sesonki Kemissä Simossa Keminmaassa Torniossa Tänään to klo 18 Peurasaaren kappeli klo 18 Kemin kirkko, nuorten ja rippikoululaisten kauneimmat joululaulut. Su klo 13 Paattionlehdon kappeli klo 18 Veitsiluodon kirkko Ma klo 18 Kemin kirkko, lasten kauneimmat joululaulut Ke klo 18 Ajoksen nuorisotalo klo 20 Kemin kirkko Su klo 18 Kemin kirkko Kemi Markku Korpela: Itsenäisyys ja yhteishenki SIVU 3 Tänään to klo 16 Alaniemessä (vanha koulu) Su klo 18 Kirkossa (iltakirkko) Ti klo 9.30 Toimintakeskuksessa To klo 19 Ylikärpän koululla Ti klo 18 Maksniemen koululla Tervolassa Tänään to klo 18 Mattisen koululla Su klo 19 Srk-keskuksen kirkossa Torniossa Kauneimmat Joululaulut aloitettiin Anneli ja Reino Ylikitin kodissa Korpikylässä. Laulamassa olivat mm. Timo Tiiperi, Teija ja Leevi Ylikitti sekä Marja Rantamaula. Keminmaa Johan Helkkula: Jolla ei laastia, muuraa lannalla SIVU 11 SIMO Jari Miettunen: Luottamushenkilön rooli hallinnossa SIVU 3 Tänään to Ilmolan koululla klo 18 Su Kirkossa lklo 18 Ma Maulan srk-tatalolla klo 19 Ti Lautiosaaren srk-talolla klo 19 Ke Vuodeosastolla klo Kirkossa klo 19 tervola Heikki Holma: Itsenäisyys 150 vuotta sitten ja nyt SIVU 10 Tänään to klo 19 Kantojärven kylätalo Su klo 19 Alatornion kirkko klo 19 Tornion kirkko Ma klo 19 Vojakkalan koulu Ti klo 18 Alatornion kirkko, erityisesti lapset ja perheet To klo 19 Arpelan seurakuntakoti klo 19 Kaakamon Raittiusseura Pe klo 19 Lautamaan kota Su klo 19 Alatornion kirkko klo 19 Karungin kirkko klo 19 Tornion kirkko Ti klo 19 Puuluoto, Kadenius, Autionk. 6 To klo 14 Rajalla-Kauppakeskus klo 19 Suensaaren srk-talo tornio Markku Hulkko: Joulun satu vai totuus? SIVU 2 MERI-LAPPI Yksi suurkunta? Yksi seurakunta? Kappeli? Seurakuntien yhtymä? SIVUT 4-5

2 Sana sunnuntaiksi adventtisunnuntai Tehkää tie Kuninkaalle Päivän raamatullinen keskushenkilö on Johannes Kastaja. Hänen kehotuksensa katumukseen ja parannukseen koskee myös meitä. Johannes viittaa Jumalan Karitsaan, joka kantaa koko maailman synnin. Saamme tunnustaa syntimme luottaen Kristuksessa annettuun pelastukseen. Tämä on pääasia jouluun valmistautumisessa - joulupaastossa. Johannes oli merkki siitä, että profeettojen ennustukset olivat täyttymässä: Vapahtaja oli pian tuleva. Kristuksen toiminnassa toteutuivat pelastuksen ajan merkit, ja samoin hän tulee yhä uudelleen sanassa ja sakramenteissa seurakuntansa keskelle pelastuksen lahjat mukanaan. Tähän hänen "hengelliseen tulemiseensa" viittaa latinankielinen nimitys adventus spiritualis et sanctificationis. Liturginen väri: Violetti tai sininen Alkuvirsiä: 7 Valmistu, Herran kansa, 9 Kristus tulee, kuningas Päivän virsiä: 12 Mies tänne saapui, mies meitä pyytämään, 185 Herra, annat sanassasi, 266 Oi Jeesus Kristus, Herramme, 259 Kiitetty Herra, joka kansallensa Päivän psalmi: Ps. 85: lukukappale: Mal. 3: lukukappale: 2. Piet. 1:19-21 Evankeliumi: Matt. 11: tai Joh. 1: Hartaus Joulun satu? Joulun totuus! n Vuosi kiertää kulkunsa. Paljaat puut tulevat lehteen ja taas kaikki riisutaan. Samoin kirkolla on vuotensa, kirkkovuosi. Siinä kierrossa seurataan Kristuksen elämä syntymästä kuolemaan. Käydään kuulemaan Jumalasta, joka näkee lapsen silmillä, itkee ihmisenä, vuotaa miehen verta. Tässä vuodenkierrossa on tulossa joulu. Kirkko väittää, että Jumala tuli lihaksi, nöyrtyi ihmiseksi. Sellaista ei voi ymmärtää. Sen vain joko uskoo tai sitten ei usko. Kirkot täyttyvät ihmisistä, jotka laulavat lauluja. Lauluja, joiden sisältö on vanha, vaikka nuotit ja sanat voivat olla uusia. Kirkonmenot Mutta etsitäänkö kirkosta jouluna satua, jota ei ole? Paetaanko raakaa arkea? Yritänkö minä vain valheellisesti heijastaa toiveitani taivaalle? Vai onko niin, että Jumalan Sanassa Kristus tulee luoksemme? Heijastaako Kristus eteemme Totuuden, jossa näemme oman elämämme? Onko niin, että Kristuksen todellisuus on sekä kovempi että lempeämpi kuin pystyimme kuvittelemaan? Kristus on luvannut olla läsnä Sanansa kautta seurakunnassa. Laulettu pyhän Raamatun Sana on rehellisen Jumalan Sana. Siksi kristitty ei jouluna pakene todellisuutta vaan kohtaa Todellisen, Kristuksen Jeesuksen. Tämä pyhän Raamatun Kristus vaatii rehellisyyttä, kutsuu totuuteen ja anteeksiantamukseen. Siksi totuutta pakenee hän, joka pakenee Kristusta. Heikon heijastuksen Hänestä, vilpittömästä, löydämme laulavasta kirkosta. Kirkko laulaa jouluna Jumalan vastausta ihmisen kysymyksiin. Meillä raa oilla ihmisillä on Anteeksiantaja. Joulun lapsessa todellisuus on laajempi kuin mitä olimme vilpillisesti kuvitelleet. Joulun Totuus on sekä kovempi, että paljon, paljon armeliaampi kuin meidän valheemme. Markku Hulkko Tornion seurakuntapastori adventtisunnuntai Herran syntymä on lähellä Tämä sunnuntai omistetaan lasta odottavalle Marialle, Herran äidille. Vapahtajan äidin odotus ja Herran kansan joulun odotus kuuluvat yhteen. Jouluun valmistautumisen loppuvaihe alkaa. Ihmisen sisäisen mielialan tulee olla valmis suuren sanoman vastaanottamiseen. Liturginen väri: Violetti tai sininen Alkuvirsiä: 13 Nyt sytytämme kynttilän, 10 Iloitse, kaikki kansa, nyt armon aikana Päivän virsiä: 53 Nuori neitsyt Maria, 256 Kristus, Jumalan Poika, turvamme toivottu, 260 Niin suuresti on Jumala Päivän psalmi: Ps. 130: lukukappale: 1. Moos. 21: lukukappale: Hepr. 6:13-19 Evankeliumi: Matt. 1:18-24 (1. vuosikerta) Joulun symbolit Tähti Kukat Seimi Herra, meidän Luojamme ja Lunastajamme. Sinä kutsuit Neitsyt Marian rakkaan Poikasi äidiksi. Auta meitä hänen kanssaan iloitsemaan suurista teoistasi ja valmistautumaan Vapahtajamme syntymäjuhlaan. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. Armon ja rakkauden Jumala. Joulun odotus tiivistyy näihin päiviin. Sielumme kaipaa pyhää hiljaisuutta ja todellista rauhaa ja riemua. Jumala, armahda meitä. Avaa silmämme näkemään, mitä sinä olet meille valmistanut. Opeta meitä jakamaan joulun iloa keskenämme ja antamaan yltäkylläisyydestämme niille, joilla on tyhjät kädet ja joiden elämä huutaa lähimmäistä. Tätä pyydämme rakkaan Poikasi Jeesuksen nimessä. n Joulua on vietetty kristillisenä juhlana joulukuun 25. päivänä vuodesta 354 alkaen. Se oli aikaisemmin ollut pakanallinen Voittamattoman Auringon juhlapäivä. Uhkarohkeasti kristityt ottivat kyseisen päivän omaan käyttöönsä ja antoivat sille uuden sisällön. Kristityt ymmärsivät alusta lähtien Kristuksen omana valonaan ja aurinkonaan ja häntä he halusivat palvoa ja kunnioittaa. Kun ottaa huomioon, että omissa oloissamme joulua vietetään aina vuoden pimeimpänä ajanjaksona, on joulu varsinkin suomalaisille ollut aina valon juhla. Kynttilöiden polttaminen kodeissa ja viimeisten vuosikymmenten aikana niiden sytyttäminen haudoille jouluaattona kuuluvat olennaisella tavalla joulunviettoomme. Yksi joulun tärkeistä valoista on kuusenlatvaan tai vaikkapa ikkunaan sijoitettu joulutähti. Se ei ole pelkkä koriste, vaan sillä on vahva symbolinen merkitys. Se muistuttaa meitä Betlehemin tähdestä, joka johti itämaan tietäjät vastasyntyneen Jeesuslapsen seimen luokse. Tietäjien lukumäärä on enemmän symbolinen ja johtuu kirkkotaiteen tavasta esittää kolmen erilaisen lahjan (kulta, mirha ja suitsuke) tuojat kolmena henkilönä. Varhaisten kristillisten lähteiden mukaan tämä itäisiltä mailta saapuneiden joukko oli huomattavasti suurempi, ehkä jopa tuhat henkeä. Mutta taiteeseen on helpompi esittää kolmen hengen ryhmä. Kasvien maailmassa joulutähdellä, pyhän yön kukalla on myös kristillinen sanomansa. Sen loistavan punainen väri muistuttaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka Kristuksessa tuli meidän keskellemme. Vaihtoehtoisesti sen väri voi olla valkoinen, joka palauttaa mieliimme Kristuksen puhtauden ja synnittömyyden. Joulun symbolimaailmassa on viime vuosina myös Suomessa vahvistunut jouluseimen rakentaminen tai esille paneminen kirkoissa ja muissakin tiloissa. Hyvin rakennetussa seimiasetelmassa riittää katsomista pitkäksikin aikaa. Seimi muistuttaa joulun keskeisestä sanomasta: Kristuksen syntymästä ihmiseksi ihmisten keskelle karuihin olosuhteisiin. Myös enkelit ovat tärkeitä symbolihahmoja joulun merkkeinä. He muistuttavat siitä, miten enkelit kajauttivat ensimmäisenä jouluyönä tutun hymninsä: Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Toinen joulupäivä tuo juhla-aikaan aivan oman värinsä ja tunnelmansa. Tapaninpäivä on diakonimarttyyri Stefanoksen muistopäivä. Hänet kuvataan usein siten, että hänellä on yksi tai kaksi kiveä kädessään; hänethän kivitettiin kuoliaaksi. Tapaninpäivän väri on punainen, niin kuin marttyyrien ja pyhien muistopäiville sopii. Muutoin joulunajan väri on luonnollisesti valkoinen, suuren ilon ja Kristus-juhlan väri. veijo Koivula KIRKKOLAIVA Ryhmätilaus joka kotiin 16. vuosikerta Julkaisija: Kemi-Tornion rovastikunnan seurakunnat Päätoimittaja Markku Korpela , markku.korpela@evl.fi Netissä: Kaikki aineisto lehteen sähköpostilla: soile.koivisto@tornionlaakso.net Puh Fax Alkkulanraitti 48, Ylitornio Toimittajat: Paavo Vänninen Kemi , paavo.vanninen@pp.inet.fi Tarja Tervahauta Tornio , tarja.tervahauta@evl.fi Kustantaja: Privat-Medi Oy Painatus: Suomalainen Kirjapaino Oy, Kajaani Jakelu: Uusi Torniolainen ja Itella Ilmestyy torstaisin joka toinen viikko Seuraava numero maanantaina

3 Jari Miettunen: Luottamushenkilöt vastaavat osaltaan seurakunnan toimintaedellytyksistä n Pronssisen ansiomerkin saanut Simon kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Jari Miettunen tuntuu tarkastelevan tapahtumia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä hieman pidättyväisesti ja yleistyksiä vältellen. Hän kokee, että luottamushenkilöt toimivat seurakunnallisessa päätöksenteossa hieman eri pelisäännöin kuin kuntatasolla. - Luottamushenkilöiden tehtävänä on osaltaan vastata siitä, että seurakunnan ulkoiset puitteet ja toimintamahdollisuudet ovat kunnossa. - Kirkkoneuvostonkin tehtävänä on toisaalta hoitaa kirkkovaltuuston linjausten mukaan valmisteltuja juoksevia asioita ja toisaalta tehtävänä on valmistella tulevaan toimintaan liittyviä asioita valtuuston päätettäväksi. - Tavoitteena on, että seurakunnan työntekijät voisivat keskittyä mahdollisimman paljon varsinaiseen hengelliseen työhön. Seurakunnan vahvaa taloudellista tilaa Jari Miettunen kuvaa järkeväksi varautumiseksi tulevaisuuteen, jossa on jo näkyvissä mittavia taloudellisia haasteita. - Vuonna 1984 valmistunutta seurakuntakeskusta odottaa tosi iso remontti. Se on ollut tiedossa pitkään. Vanha kirkko on sitä vastoin hyvässä kunnossa. Aivan vasta uusittiin lehterin lattiapinnoitteet. Lisäksi on vireillä pieniä kunnostustöitä ja paloturvallisuuden parantamista. Ydinvoimala mieluummin tänne kuin muualle Simoa koskevan ydinvoimalahankkeen suhteen Jari Miettunen on odottavalla kannalla. - Asiahan ei ole enää meidän käsissä. Kun voimala on kuitenkin Suomeen tulossa, niin mieluummin sitten tänne kuin muualle. Jari Miettusen mielestä Simon seurakunta on taloudellisesti hyvin varautunut tuleviin investointeihin. - Voimalan taloudelliset vaikutukset ovat niin merkittävät ja turvallisuusasioidenkin hoidossa täytyy voida luottaa siihen, että kaikki mahdollinen, mitä voidaan tehdä, myös tehdään, riippumatta tulevan voimalan sijainnista. Mahdollista tulevaa suurkuntaa seuraavissa seurakunnallisissa vaihtoehdoissa Jari Miettunen päätyy seurakuntayhtymän kannalle. Muotoa tärkeämpänä hän pitää päättäjien kykyä ja halua tehdä seurakuntalaisten kannalta hyviä päätöksiä. - Jos siihen sitoudutaan, niin hallinnollisella muodolla ei ole väliä. Arkkitehti Jari Miettunen valittiin nyt uudelle kaudelle kirkkovaltuustoon. Kunnallisessa päätöksenteossa hän on ollut mukana neljä kautta. Hänet valittiin myös Simon vuoden 2010 yrittäjäksi. (PV) Hyvinvointiyhteiskunta kirkon ruoka-avun asiakkaan näkökulmasta n Diakonian tutkimuksen seura on palkinnut Sivellin-palkinnolla Anna Sofia Salosen, joka teki kiitetyn yliopistollisen lopputyön Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ruoka-avun asiakkaan näkökulmasta. Palkintoperusteiden mukaan kirjoittaja päätyy diakonian kehittämisen kannalta ainakin kolmeen merkittävää havaintoon: - Ruoka-avun asiakas ei ole vain ulkopuolelta tulevien aktivointitoimien passiivinen kohde, vaan jo lähtökohtaisesti aktiivinen toimija kokemuksineen, tunteineen, tarpeineen ja ominaisuuksineen. Asiakaskin on ihminen. - Tällä hetkellä maassamme poiskäännyttämisen logiikka rakentuu sisäsyntyisesti julkisten instituutioiden toimintaperiaatteisiin. Vaikka pyritään auttamaan, jo ajatuksissa on mukana aikomus käännyttää asiakas pois. Kirjoittaja kysyy myös, voisiko ruoka-avun tarpeen jatkuminen ja ruokapankkitoiminnan vakiintuminen johtua poliittisen muutostahdon puutteesta. Työn merkittävyyttä nykykeskustelussa kuvaa palkintoperusteiden mukaan tutkielman loppulause: - Globalisoituvan elintarvikejärjestelmän ja ruuan massakulutukseen ja -tuotantoon perustuvien markkinoiden oloissa on entistä tärkeämpää kuulla myös niiden ääntä, joilla ei ole varaa ostaa jos ajattelemme, että myös heidän näkemyksillään on merkitystä, Anna Sofia Salonen pohtii. ääkirjoitus Itsenäisyys ja yhteishenki n Olemme saaneet juhlallisesti viettää Itsenäisyyspäivää. Jumalanpalveluksissa olemme kiittäneet maamme vapaudesta ja itsenäisyydestä sekä rukoilleet isänmaamme ja kansamme puolesta. Suomi on hyvä maa. Se on meille suomalaisille maailman paras maa. Täällä on meidän juuremme ja isien kunniakkaalle työlle on uusien sukupolvien hyvä rakentaa. Itsenäisyyspäivänä haluamme erityisesti muistaa menneitä aikoja ja kiittää vanhempia sukupolvia heidän suuriarvoisesta työtään maamme puolesta. Maamme itsenäisyyden saavuttamiseen ja säilyttämiseen liittyy tapahtumia, joissa voi nähdä Jumalan käden johdatusta. Valitettavasti näihin tapahtumiin liittyi myös kalliita uhreja, siksi haluamme kiitää sankarivainajia ja sotaveteraaneja juhlapäivänä. Heidän ansiostaan me saamme elää vapaassa ja hyvässä maassa. Historia on hyvä opettaja. Vaikeista sota-ajoistakin voimme oppia paljon. Yksi tällainen sota-ajan opetus meille tämän päivän suomalaisille on yksimielisyys. Kansamme keskuudessa on paljon puhuttu siitä, kuinka sota synnytti lujan yhteenkuulumisen hengen suomalaisten keskuudessa. Suomen torjuntamenestys perustui asiantuntijoiden mukaan ratkaisevasti mielialaan ja kansalaismielipiteeseen, joka kieltäytyi tinkimästä itsenäisyydestä mitään. Presidentti Kyösti Kallio toivoi talvisodan päättyessä, että yhteishenki, joka oli pitänyt koettelemusten keskellä Suomen pystyssä, yhä lujittuisi, sillä siitä riippuu kansamme menestys ja tulevaisuus Yhteishenki on kansakuntamme menestys ja tulevaisuus. Tämän Kallion viisaan toteamuksen me varmasti voimme allekirjoittaa. Viha, riita, kateus ja kauna eivät auta meitä tulevaisuudessakaan. Maamme, seutukuntamme ja paikkakuntamme yhteiseen menestykseen ja tulevaisuuteen tarvitsemme samanlaista yksimielisyyttä, jota oli kansamme keskuudessa sota-aikana. Tulevaisuus on lasten. Heille tämä isiemme maa jää kerran, kun meistä aika jättää. Millaisen maan me jätämme tuleville sukupolville? Miten meidän työmme ja päätöksemme vaikuttavat tulevaisuuden Suomeen ja kotiseutuumme? Näitä kysymyksiä on hyvä aina joskus pysähtyä miettimään. Yhteinen tavoitteemme voisi olla, että haluamme jättää tämän maan tuleville polville parempana, kuin sen saimme. Näin ovat aikanaan isämme ja äitimme toimineet ja nyt on meidän vuoromme ja meidän jälkeen lastemme vuoro. Niin kuin Isänmaan virressä 577 lauletaan: Ja meidän polkuamme saa taas lapsemmekin taivaltaa. He kyntää kerran peltomme ja uskoo kuin me uskomme. Jumalaan kannattaa aina luottaa ja turvata. Hänen avullaan voimme rakentaa kotiseudullamme ja Suomessa tulevaisuutta, jossa lapsillamme ja tulevilla sukupolvilla oh hyvää elää ja uskoa. Markku Korpela Kemin kirkkoherra

4 Meri-Lappiin esitetään suurkuntaa n Meri-Lapin kuntajakoselvittäjä Timo Säkkinen esittää alueen viiden kunnan lakkauttamista ja yhden uuden kunnan perustamista vuoden 2013 alusta. Säkkinen toteaa raportissaan, että Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan ja Tornion tilanteen tarkastelu ja siihen liittyvät taustaselvitykset sekä työryhmien raportit ovat vakuuttaneet hänet siitä, että näiden kuntien strateginen yhdistyminen täyttää kuntajakolain kaikki neljä edellytystä. - Jos ajatellaan talouden, yhdyskuntarakenteen ja elinkeinojen näkökulmasta, niin tämä on selkeästi paras vaihtoehto. Jonkinlaisia parannuksia saadaan syvenevän yhteistyönkin kautta, mutta niiden mittakaava on aivan eri luokkaa, Säkkinen arvioi. Säkkisen mukaan kyse on selkeästi yhdestä eheästä työssäkäynti- ja asiointialueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. Valtuustot päättävät tammikuussa Kuntajakoselvitys käsitellään kuntien valtuustoissa tammikuun lopussa, jolloin kaupunkien ja kuntien valtuutetut saavat päättää esityksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Jos valtuutetut eivät hyväksy Säkkisen esitystä, työ ei välttämättä pääty siihen. Selvittäjällä on oikeus viedä esitys ministeriölle. Ministeriö voi harkita, jatkuuko asian selvittäminen. Meri-Lapin suurkunta? - väkiluvultaan yhdistetty Meri-Lapin kaupunki olisi Lapin suurin: asukasta. (Rovaniemellä on noin ) - uuden kunnan nimeksi esitetään Kaakamo, Keminmaa tai Tornio - valtuustoon valittaisiin seuraavissa kuntavaaleissa 89 valtuutettua Mitä mieltä seurakunnissa ollaan Meri-Lapin suurkunnasta n Kysyimme, mitä mieltä alueen kirkkoherrat ja kirkkovaltuustojen puheenjohtajat ovat Timo Säkkisen esityksestä Meri-Lapin suurkunnan perustamisesta nykyisten viiden kunnan tilalle vuonna Tornion kirkkoherra, lääninrovasti Ari Juntunen muotoilee: - Ammattitaidolla tehty selvitystyö, johon kaupunkien ja kuntien valtuustot ottavat kantaa. Kemin kirkkoherra Markku Korpela muistuttaa, että seurakunnat eivät ole olleet selvityksessä millään tavoin mukana, eikä asiaa ole käsitelty seurakunnan hallinnossa. - Henkilökohtaisesti kannatan tätä esitystä. Näin voisimme Meri-Lapissa paremmin vastata tulevaisuuden haasteisiin. - Uskon, että näin menetellen saisimme tälle alueelle myös vetovoimaa sekä muuttoliikenteen että yritysmaailman puolelta. Samalla pelkään, että jos nyt ei tehdä mitään, alueemme joutuu siitä kärsimään. Kemin kirkkovaltuuston pj. Kalervo Näykki katsoo, että Säkkisen johdolla tehty työ on tuonut uutta näkökulmaa ja uusia perusteluja, jotka ovat vieneet keskustelua eteenpäin. - Kannatan suurkuntaa. Kemin kirkkoneuvoston jäsen Matti Päkkilä, joka on myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja, katsoo, että Säkkisen esitys on hyvä ja perusteltu. - Yksi kunta on alueelle paras. Kirkkovalt. Jaakko Alamommo, KKTY, Kemi - Mielestäni Timo Säkkinen on tehnyt hienoa työtä. Analyysi on selkeä. - Jotta tulevaisuuden haasteisiin voimme vastata kuntalaisten edun huomioiden parhaiten, edellyttää se meiltä keskinäisen kilpailun ja kinastelun sijaan voimien reilua yhteen sovittamista. Tämä tapahtuu parhaiten yhden kunnan mallin pohjalta. Simon kirkkoherra Seppo Lohi: - Olen seurannut kuntaliitoksia ja niiden vaikutuksia ja ollut havaitsevinani, että reuna-alueilla olleet kunnat ovat olleet melkeinpä poikkeuksetta menettäjiä. En luota kuntaliitosten taikasanaan. - Yhdistymisen sijaan kuntien pitäisi laajentaa yhteistyötä. Sosiaali- ja terveydenhuolto, varsinkin yllätyksellinen ja arvaamattomia menoja kunnille aiheuttava erikoissairaanhoito tuli siirtää kokonaan valtiovallan hoidettavaksi. Simon kirkkovaltuuston pj Helena Hamari: - Suuret kaupungit ja maaseutukunnat kun yhdistetään, niin rajalla oleva pieni kunta jää heikoille ja palvelut huononevat. Maaseudun ihmiset elävät aivan erilaisessa arvomaailmassa kun kaupunkilaiset. - Toivon Simon pysyvän itsenäisenä kuntana. Keminmaan kirkkoherra Yrjö Haapala - Esitys on yksipuolinen, kun muita vaihtoehtoja ei ole esitetty (ainakaan julkisuudessa). Suuruus ei ole mielestäni itseisarvo. - Ongelmana ja suurena sellaisena on se, että ehdotetussa kunnassa olisi kaksi keskusta. Keminmaan kirkkovaltuuston pj Pekka Eilittä: - Esitys yhdeksi suurkunnaksi oli odotetun mukainen. Jos kuntaliitoksiin joka tapauksessa joudutaan, saattaisi yksi suurkunta pidemmällä tähtäimellä ollakin paras vaihtoehto. - Suurimmaksi ongelmaksi koetaan haja-asutusalueiden ja kunnan reunaosien palvelujen säilyminen edes nykyisellä tasolla. Hallintokulujen pienenemistä suurkunnassa nykyiseen tilanteeseen verrattuna mielestäni liikaakin korostetaan. - Yhteistyön lisääminen karsisi myös merkittävästi päällekkäisiä toimintoja ilman kuntaliitoksiakin, mutta nykysuuntaus, joka suosii liitoksia, on poliittinen ratkaisu, jolle ei ole vaihtoehtoa. Tervolan kirkkoherra Heikki Holma: - Esitys vaikuttaa koko ns. Meri-Lapin aluetta koskevana perustellulta. Väkimäärältä pienen mutta pinta-alalta laajan kunnan alueella asuvan mieltä lämmittää sopimusluonnoksessa haasteelliseksi mutta välttämättömäksi koettu ajatus lähipalveluiden tuottamisesta samoin perustein kaikille mahdollisen uuden kunnan asukkaille huomioiden alueelliset erityispiirteet. - Pitkällä tähtäimellä lähipalvelut reuna-alueilla toteutuisivat kuitenkin varmemmin mutta mahdollisesti kalliimmalla itsenäisen nykyisen kunnan järjestämänä. Kaikkien palveluiden saatavuus edellyttää yhteistyön syventämistä muiden kanssa. Tervolan kirkkovaltuuston pj Ulla-Maija Bergman epäilee, ettei suurkunnan synnyttämisestä selvitä ilman valtataisteluja. Erityisesti hän on huolissaan pienten kuntien asemasta ratkaisuja tehtäessä. - Uskon, että asiaan sisältyy paljon epävarmuutta, vaikka on hyväksyttävä maailman ja asioiden muuttuminen. Tornion kirkkovaltuuston pj Martti Pohjanen ei ryhtynyt arvioimaan kuntajakoesitystä kuntien osalta, koska hän ei ollut saanut vielä sitä käsiinsä. Kunta ja seurakunnat Muu muassa kirkollisveron käytännön takia saman kunnan alueella on joko (1) yksi ev.lut. seurakunta (jossa voi olla myös kappeliseurakuntia) tai (2) kunnan alueella olevat seurakunnat jatkavat toiminnallisesti itsenäisinä kirkkoherran johdolla, mutta muodostavat talouden osalta seurakuntayhtymän. Sellainen oli esimerkiksi Torniossa , kun Alatornion, Karungin ja Tornion kuntaliitoksen (1973) jälkeen seurakunnat jatkoivat seurakuntayhtymänä. Torniossa muodostettiin nykyinen yksi, uusi seurakunta 2007 alusta. Paluuta historiaan? Kemin vanha emäseurakunta oli aikansa suurseurakunta, jonka keskus oli nykyisen Keminmaan kirkonkylässä. Simo ja Tervola irtaantuivat siitä lopullisesti 1880 itsenäisiksi seurakunniksi. Kemin kaupunkiseurakunta itsenäistyi 1902 ja vanha Kemi jatkoi maaseurakuntana hieman nykyistä Keminmaata laajempana ja väkirikkaampana. Siitä lohkaistiin vielä Karihaaran ja Veitsiluodon teollisuuslaitosten ja työväestön asuinalueet ( as) nykyiseen Kemiin Keminmaan nimi otettiin kunnalle ja seurakunnalle Tornio puolestaan on ollut vuosisatoja koko Tornionlaakson emäseurakunta, kunnes Ylitorniosta tuli pohjoisosan emäseurakunta Haminan rauhassa 1809 valtioiden rajaksi tullut joki jakoi Väylän itä- ja länsirannat eri seurakuntiin.

5 Jos kuntaliitos toteutuisi... Yksi seurakunta toimivampi? Mutta yhtymä kompromissi? n Kysyimme myös: Jos esitetty suurkunta toteutuisi, se merkitsi väistämättä muutosta myös seurakuntarakenteeseen. Kumpi olisi perustellumpi, uuden suurkunnan rajoja vastaava yksi seurakunta tai seurakuntayhtymä? Seppo Lohi, Simo: - Seurakuntien yhdistämisessä olen havainnut saman ongelman (kuin kuntaliitoksissa). Siksi en kannata seurakuntien yhdistämistä. Seurakuntayhtymä on itsenäistä seurakuntaa ehdottomasti huonompi vaihtoehto, mutta sekin parempi ehkä kuin yksi ainoa suurseurakunta. Helena Hamari, Simo: - Suurseurakunta ei kuulosta hyvältä, joten seurakuntayhtymä on parempi. Yrjö Haapala, Keminmaa: - Seurakuntayhtymä on oikeastaan ainoa järkevä mahdollinen. Pekka Eilittä, Keminmaa: - Mielestäni ainakin aluksi seurakuntayhtymämalli paremmin pystyisi ottamaan paikalliset tarpeet huomioon. Seurakuntayhteyksissä tuttuus, läheiset työntekijät ja entiset tavat loisivat seurakuntalaisiin turvallisuuden tunnetta, varsinkin kun kunnan puolella samanaikaisesti tapahtuu suuria ulkoisia muutoksia. Voisi ajatella, että myöhemmin, jos yhtymämalli koettaisiin hajanaiseksi, siirryttäisiin yhden seurakunnan malliin, jossa varmasti on myös hyviä puolia. n Tornion kirkkovaltuuston puheenjohtaja Martti Pohjanen arvioi seurakuntien vaihtoehtoja pitkän kokemuksen perusteella. - Meillähän oli seurakuntayhtymä, jonka valtuustoa johdin 20 vuotta. Nyt on eletty suurseurakuntana neljä vuotta, ja on mennyt yllättävän hyvin. Ari Juntunen, Tornio: - Seurakuntayhtymä. Markku Korpela, Kemi: - Tässä vaiheessa, kun kuntienkaan päätökset eivät ole vielä kirkossa kuulutetut ei voi vielä ehdottomasti sanoa kumpi seurakuntarakennemalli olisi parempi. Kummassakin on omat hyvä ja huonot puolensa. - Jos kunnat päätyvät yhteen, niin silloin seurakunnissa on ripeästi käynnistettävä selvitysneuvottelut ja tutkittava tarkoin, mikä vaihtoehto olisi toimivin. Kalervo Näykki, Kemi: - Helpointa olisi mennä yhtymään. Mutta kun on kuullut kokemuksia Oulusta, jossa seurakuntarajojen vuoksi ei päästä joustavasti käyttämään voimavoroja, olisin valmis hyvin pitkälle harkitsemaan yhden seurakunnan mallia. Vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet selviävät sitten kun niihin perehdytään, jos kuntapuolella tulee muutoksia. Matti Päkkilä, Kemi: - Yksi seurakunta olisi paras. Jos siihen on vaikea mennä suoraan, niin sitten seurakuntayhtymän kautta. Jaakko Alamommo, Kemi - Voi olla, että yhden seurakunnan malli on liian raskas toteutettavaksi. Sen sijaan seurakuntayhtymällä saattaisi olla paremmat edellytykset voimien yhteen sovittamiseen. - Mielestäni seurakunnissa on erittäin tarkasti katsottava, mitä kuntapuolella tapahtuu ja toimittava ripeästi seurakuntalaisten edun mukaisesti. Tervolan osalta ympyrä sulkeutuisi n Tervolan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Ulla- Maija Bergman arvioi: - Päätös suurseurakunnan tai seurakuntayhtymän paremmuudesta tulee ratkeamaan sen mukaan kuinka hallinto järjestetään. Avainasemassa ovat pienten seurakuntien asema ja talouden jako. - Vielä ei ole tarpeellista tietoa, jotta pystyisin tarkemman mielipiteen rakentamaan. Pitäisi tietää kuinka seurakunnissa taloutta on hoidettu ja mikä on ollut päätösten henki. Ulla-Maija Bergman uskoo, että päätökset kyllä tehdään. - Tavallaan Tervolan osalta ympyrä sulkeutuu. Palataan ehkä uuteen emäseurakuntaan. Vanhasta, Kemin emäseurakunnastahan Tervola itsenäistyi lopullisesti Heikki Holma: - Seurakuntajakoa mietittäessä puhtaasti taloudellisen näkökulman lisäksi on otettava huomioon seurakunnan Martti Pohjasella on kokemusta: Yhtymä antaa aikaa kypsyä Ylitornio seuraa mielenkiinnolla n Ylitornio ei ole mukana Meri-Lapin kuntajakoselvityksessä. Kirkkoherra Matti Salminen arvioi: - Ylitorniolla seurataan mielenkiinnolla Meri-Lapin alueen kuntien ja seurakuntien yhteistyö- ja liitoshankkeita. toiminnalle ominainen yhteisöllisyyden kokemisen tarve. Mitä suuremmaksi yksikkö kasvaa, sitä vähäisempää on yhteisöllisyyden kokeminen ja osallistuminen. - Yksi suuri seurakunta olisi taloudellisesti järkevämpi kuin seurakuntayhtymä. Yhteisöllisyyttä ajatelleen pienemmät seurakunnat olisi parempi ratkaisu. Jälkimmäisen voi toteuttaa joko seurakuntayhtymänä tai ehkä mieluummin kappeliseurakuntana. - Se koko 20 vuotta harjoiteltiin liittymistä tai siitä puhuttiin. Suoranaisia ehdotuksia tehtiin vasta loppusuoralla. Varmaankin olisi vaikeaa tehdä taas uusi päätös. Väistämättähän ratkaisu pitäisi kuntapäätöksen jälkeen tehdä. Tällöin tulisi päättyä seurakuntayhtymään. Se antaa mahdollisuuden kypsytellä päätöstä yhteistä seurakunnasta. - Seurakuntayhtymässäkin on omat ongelmansa talouden suhteen. Pörsi on yhteinen, mutta päättäjät erillisiä. Jos suurkunta syntyy, on seurakuntien valtuustoja vaikea saada nopean, yksimielisen päätöksen taakse, Pohjanen arvelee. - Toiminnallisen yhteistyön lisääminen ja kehittäminen kustannustenjakoperiaatteella on ensisijaisena tavoitteena. Pohjoisen suunnan yhteistyö Pellon srk:n kanssa on tulossa kokeiluvaiheeseen yhteisen papinviran muodossa. Taloudenhoidon yhteistyötä Kolarin srk:n kanssa on tehty jo lähes 10 vuotta. - Ylitornion näkökulmasta seurakuntaliitos ei ole ajankohtainen eikä tarpeellinen. Kuntasektorin kehitys kuitenkin sanelee lainsäädännön mukaan myös seurakuntien liitossuunnat. Partiolaisten lupauksenanto juhlisti itsenäisyyspäivän jumalanpalvelusta Keminmaassa. Kivekkäiden ja Kallin Kanervien sudenpentujen ensimmäistä huivia olivat sitomassa partiojohtajat Pekka Saario (vas) ja Ari Aho, joka on myös kirkkovaltuuston jäsen. Yrjö Haapala Keminmaan juhlassa: Kutsu hoitavan Vapahtajan seuraan n Tasavaltamme vaakunassa esiintyy leijona, jolla on ihmishahmo. Raamatussa on myös kuvauksia leijonasta. Joissakin kuvauksissa leijona on sielunvihollisen kuva. Se käy ympäri kuin kiljuva jalopeura, etsien kenet se saisi niellä. Jeesustakin kuvataan leijonan hahmossa ja hänen äänensä on jalopeuran ääni. Se kertoo, että emme saa leikkiä synnin kanssa, siitä seuraa rangaistus. Jeesus ei ole siis vain lempeä seimen lapsi, hän on myös tuomari, joka aikojen lopulla toteuttaa tuomionsa. Siksi Jumala kehottaa sanassaan meitä kaikkia - niin yksittäisinä ihmisinä kuin koko kansakuntana - tekemään parannuksen, muuttamaan suuntaa. Sotiemme veteraanit ja sotainvalidit ovat kärsineet paljon. Kiitollisuutemme on syvä. Te saitte haavat paitsi ruumiiseenne myös mieleenne. Ne haavat ovat voineet kiusata pitkään, näihin päiviin saakka. - Viime viikolla kuulimme, että teitä ja teidän mielenne haavojen hoitoa varten on perustettu keskustelupiirejä, joissa asioista voidaan puhua niiden oikeilla nimillä. Tappiosta voittoon Jeesus on myös haavoitettu. Hän kantoi omassa ruumiissaan koko maailman kaikkien ihmisten synnin rangaistuksen. Hän voitti ristillä taistelun kuolemaa ja kaikkea pahuutta vastaan. Se taistelu näytti ensinäkemältä hävityltä. Samoin myös kansamme taistelu näytti tappiolta. Raskaat tappiot, menetetyt alueet ja Karjalan evakoiden pako, se kaikki näytti hävityltä sodalta. Säilytimme kuitenkin itsenäisyyden. Taistelu oli lopulta siunaukseksi. Raskaat sotakorvaukset nostivat maamme uuteen nousuun ja sen kautta nykyiseen hyvinvointiin. Jeesuksen tiekin kulki haudan kautta ylösnousemukseen ja voittoon Hän murskasi mylvivän leijonan. Jeesus on myös haavoitettu Karitsa. Hän tarjoaa meille kaikille anteeksiantamusta ja hoitaa kaikki meidän haavamme. Hänen seurassaan kulkee aina voittajien joukoissa. Tulevaisuutemme on hämärän peitossa. Miten vaakunaleijonamme toimii ja mitä se puhuu, sitä emme tiedä. Toisaalta, se miten meidän käy, riippuu osaltaan meistä kaikista. Miten me etsimme Jumalaa ja tahdomme noudattaa hänen tahtoaan? Saako Jeesus ja hänen rakkautensa sijaa meissä? Mitä enemmän tämä kaikki tapahtuu, sitä siunatumpi on kansamme ja meidän jokaisen tulevaisuus. Perinteinen itsenäisyyspäivän seppeleenlasku Alatornion kirkolla sankarivainajien muistomerkillä. Alatornion 265 sankarivainajan valkoset ristit ja nimikyltit on uusittu tänä syksynä.

6 Kemi Kemin seurakunta Kirkkoherranvirasto puh Taloustoimisto puh , Torstaina Klo 17 raamatunlukupiiri seurakuntakeskuksen takkahuoneessa, Tapio Karjula. Klo 18 kauneimmat joululaulut Peurasaaren kappelissa, Lilli Alapiessa, kanttorina Eeva Kuha. Klo 18 nuorten ja rippikoululaisten kauneimmat joululaulut Kemin kirkossa. Juonto Tapio Karjula ja Oili Tuovinen, kanttorina Minna Laitila. Klo 19 Siioninvirsiseurat Juntonkankaan seurakuntakodilla. Puhujina Teija Jestilä ja Heikki Koivisto. Perjantaina Klo 14 nimikkolähettipiirin kokoontuminen merimieskirkolla joululaulujen merkeissä. Lähtö seurakuntakeskuksen edestä klo Klo 18 koko perheen joulujuhla seurakuntakeskuksessa. Sunnuntaina Klo 13 kauneimmat joululaulut Paattionlehdon kappelissa, Heikki Koivisto, Tuomaskuoro, kanttorina Anna-Elina Jaakkola. Klo 18 kauneimmat joululaulut Veitsiluodon kirkossa, Oili Tuovinen, Veitsiluodon kuoro, kanttorina Eeva Kuha. Klo 18 Kemin kuninkaallisten joulukonsertti Kemin kirkossa. Maanantaina Klo 18 lasten kauneimmat joululaulut Kemin kirkossa, Heikki Koivisto, kanttorina Anna-Elina Jaakkola. Tiistaina Klo 19 joulukonsertti Kemin kirkossa, sorpaanot Leena Jokinen ja Sanna Malo, Markku Korpela, nuorten kuoro, Minna Laitila ja Anna-Elina Jaakkola. Keskiviikkona Klo miesten saunailta Saarenottassa. Klo 18 kauneimmat joululaulut Ajoksen nuorisotalolla, Jani Koivusalo, kanttorin Eeva Kuha. Klo 20 kauneimmat joululaulut Kemin kirkossa, Tuomas Tölli, Oratoriokuoro, kanttorina Minna Laitila. Perjantaina Klo aistipäivä seurakuntakeskuksessa. Sunnuntaina Klo 18 kauneimmat joululaulut Kemin kirkossa, Markku Korpela, kirkkokuoro, kanttorina Anna-Elina Jaakkola ja Minna Laitila. Torstaina Klo 20 Pohjan mieslaulajien joulukonsertti Kemin kirkossa. JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaina Klo 10 messu Kemin kirkossa, saarna Markku Korpela, liturgia Tuomas Tölli, Ruskakuoro, johtajana Rita Rantamo. Unicefin kirkkopyhään liittyen messun jälkeen seurakuntakeskuksessa kahvitilaisuus. Tilaisuudessa puheenvuoron käyttää Unicefin Kemin paikallisosaston puheenjohtaja Juhani Romppanen, Ruskakuoro esiintyy. Sunnuntaina Klo 10 messu Kemin kirkossa, saarna Oili Tuovinen, liturgia Jani Koivusalo. Klo 12 pyhäpäivänhartaus Veitsiluodon kirkossa, Tapio Karjula. Kirkkokahvit. PÄIVÄKESKUS PYSÄKKI Oklaholmankatu 20 O 53, p Avoinna ma-pe klo Ruokailu ti ja to. Päiväkeskuksen toiminta perustuu asiakkaiden päihteettömyyteen ja vapaaehtoisuuteen. Päiväkeskuksessa on mahdollista syödä aamupala, lukea lehtiä, pestä pyykkiä, käydä suihkussa sekä saada ohjausta asioiden hoitamiseen. Tarkempi ohjelma päiväkeskuksen ilmoitustaululla. Eläkeläiskerhojen joulujuhla to klo 14 seurakuntakeskuksessa Linja-autokuljetus: 1. auto: klo Ajos; Korostennokantien ja Laivapojantien risteys, Luotsikatu, Kalamiehenkatu, Tullimiehenkatu Rytikari Hepolan koulun pysäkki, Ruonantie, Eteläntie, Möylyntie Syväkankaan palvelutalo Toivolan pysäkki seurakuntakeskus 2. auto: klo Paattionlehdon kappeli, Tornionkatua Karihaara, ent. kirjaston pysäkki Tenhon kioski Purolankatu 4:n edestä Baari Dirlanda Härkösenkatua Lehtokatu seurakuntakeskus Paluu samoja reittejä klo KUOROT Nuorten kuoro seurakuntakeskuksessa maanantaisin klo Kirkkokuoro seurakuntakeskuksessa tiistaisin klo 16. Oratoriokuoro seurakuntakeskuksessa keskiviikkoisin klo Tuomaskuoro seurakuntakeskuksessa torstaisin klo 18. ARKISIN Maanantaisin klo 8 aamurukoushetki seurakuntakeskuksessa Marian kappelissa. Torstaisin klo 10 hartaushetki vainajien omaisille ja sanomakellojen soitto Kemin kirkossa. RAUHANYHDISTYS su klo 13 koko perheen raamattuluokka ja seurat, Jukka Hietamäki ke klo 18 ompeluseurat su klo 16 joulujuhla TOIMITUKSET Kuollut: Veijo Eino Juntunen 86 v, Pentti Johannes Rintahaka 86 v, Maila Elisabet Virtanen 85 v, Maija Liisa Tuori 83 v. Kastettu: Hilla Iida-Liina Näsi, Minna Henna Maria Hautalahti, Hugo Aarre Alexander Hesselgren PÄIVÄ- JA PERHEKERHOTYÖ Juntonkangas, Poltimontie 26 - päiväkerho ma ja to klo ja ma-ti-to- pe klo perhekerho ke ja pe klo 9-11 Veitsiluoto, Satamalehdontie 1 - päiväkerho ma ja to klo perhekerho ke klo 9-11 Takajärvi, Takajärventie 32 -päiväkerho to ja pe klo ja ti ja pe klo perhekerho ma klo 9-11 ja ke klo 9-11 ja to klo Ajos, Jatulintie - perhekerho ma klo 9-11 Peurasaari, Sysimönkatu 2 E 1 - perhekerho ti klo 9-11 ja pe klo 9-11 Paattio, Tornionkatu 81 - perhekerho ti klo 9-11 Menovinkit KUNNIA KORKEUDESSA JOULUKONSERTTI Kemin kirkossa tiistaina klo 19. Joululauluja esittävät: sopraanot Leena Jokinen ja Sanna Malo, kirkkoherra Markku Korpela ja Seurakunnan Nuorten kuoro, johtajana Minna Laitila. Musiikista vastaavat kanttorit Minna Laitila ja Anna-Elina Jaakkola. Kirkkoon on vapaa pääsy. Ohjelman hinta on 5 lapsille, opiskelijoille, työttömille ja eläkeläisille sekä muille 10. Ohjelmien tuotto: vuoden 2011 YV-keräykseen, nuorten yksinäisyyden ehkäisemiseen Kemin srk:n paikalliseen kohteeseen. AISTIPÄIVÄ KEMISSÄ Tietotalo, Valtakatu perhekerho to klo 9-11 Syksyn päiväkerhoihin otetaan -05, -06, -07 syntyneitä lapsia. Vapaita paikkoja voi kysyä lastenohjaajilta: Takajärvi , Juntonkangas , Veitsiluoto ja Lastenparkki seurakuntakeskuksen päiväkerhotiloissa maanantaisin klo (viimeisen kerran ennen joulua ). Toiminnasta vastaa MLL:n Kemin osasto. seurakuntakeskuksessa os. Kirkkopuistokatu 11, to klo Tietoa kuulemisesta, näkemisestä, apuvälineistä sekä aistivammajärjestöistä ja muista tahoista, jotka tarjoavat kuntoutusta ja apua arkeen. Paikalla apuväline- ja tuote-esittelyjä. Ohjelma: Tervetulosanat Silmänpohjarappeuma ja Kaihi/NKL ry Niina Pekkala Kaksoisaistivamma/Suomen kuurosokeat ry Jorma Säynäjäkangas Värit ympäristövaikuttajina/kuuloliitto ry Elli Kela Tauko, mahdollisuus tutustua esittelijöihin Ikähuonokuuloisuus/audionomi Heli Kämäräinen LPSHP Kuulovammaisten apuvälineet/kuntoutusohjaaja Sari Mäkivuoti LPSHP Lääkkeiden yhteisvaikutus/yliopiston apteekki Johanna Metsälä Paikallisyhdistysten esittelyä Kemin Silmäasema mittaa maksutta silmänpainetta Hopealyhdyn ruokalista to maksapalakastike pe lihakeitto ma ti ke to pe ma ti ke lihamakaronilaatikko suikalepata lohikeitto uuniliha murekekyljys Karjalanpaisti joulupuuro jouluviikon yllätystä EU-RUUANJAKO kemiläisille vähävaraisille eläkeläisille, lapsiperheille, työttömille ja opiskelijoille ti klo 9-12 Kemin Tietotalolla, Valtakatu Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi! Jakajina: Kemin seurakunta, MLL Kemin yhdistys ry, Kemin kaupunki Päivittäin myös kasvisvaihtoehto. Joka päivä salaattia, leivät, juomat sekä jälkiruoka. Hinnat eläkeläisille 4,80 euroa, muille 6,50 euroa, kotiannos eläkeläiset 3,80 euroa (jälkiruoka ei kuulu 3,80 euron kotiannoshintoihin, jälkiruoka maksaa 1 euron). Muistutus kotiannosten hakijoille: omat astiat mukaan. Hopealyhty avoinna arkisin klo Kemin seurakuntakeskuksessa, Kirkkopuistokatu 11, puh

7 Tornio kiitti Lilli Alapiessaa n Tornion seurakunta kiitti viime perjantaina Lilli Alapiessaa, joka on toiminut Kemin seurakunnan sairaalapappina vuodesta Tänä aikana myös Tornio on osallistunut viran palkkaukseen. Lilli Alapiessa pohti kiitoksissaan sairaalapapin työtä: - Tällainen työ ei välttämättä näy paperilla isolta ja laajalta. Tilastojakaan ei juuri synny. - Sairaalasielunhoitotyö on yhteistyötä potilaiden, heidän omaisten ja hoitohenkilökunnan kanssa. Usein ollaan elämän perimmäisten kysymysten äärellä. - Toivon, että työni on ulottunut syvälle ihmisen sisimpään. Että olisin voinut olla yksittäisen ihmisen vierellä antamassa rohkaisua ja tukea siinä, mitä vain yksin usko Vapahtajaan meille voi antaa. - Suurten asioiden ääressä kokee usein oman pienuutensa. Tätä työtä voi tehdä vain Kristuksen armon turvassa, Lilli Alapiessa muistutti. Tornion kiitokset välittivät talouspäällikkö Pirkko Post ja kirkkoherra Ari Juntunen. - Kuva: Tuomo Ylinärä. Neljä kuoroa mukana Kemin Kauneimmissa joululauluissa n Kauneimpia joululauluja lauletaan tänään Kemissä kahdessa paikassa. Kemin kirkossa klo 18 on erityisesti nuorten ja rippikoululaisten kauneimmat joululaulut. Peurasaaren kappelissa lauletaan samoin klo 18. Myös ensi sunnuntaina lauletaan kahdessa paikassa myös kuorojen voimia. Paattionlehdon kappelissa klo 13 avustaa Tuomaskuoro ja illalla klo 18 Veitsiluodon kirkossa on mukana Veitsiluodon kuoro. Ensi viikolla Kemin kirkossa lauletaan joululauluja kolme kertaa. Maanantaina klo 18 on lasten laulut. Keskiviikkona klo 20 on mukana myös Oratoriokuoro ja sunnuntaina klo 18 kirkkokuoro. Keskiviikkona klo 18 lauletaan Ajoksen nuorisotalolla. Seurakuntien musiikissa mukana henkeä Valtaosa Suomessa toimivista noin kuorosta esiintyy ainakin kerran adventin ja jouluaaton välisenä aikana. Kyse voi olla omasta konsertista tai laulamisesta jossain joulun ajan tilaisuudessa. Pelkästään seurakuntien musiikkitoiminnassa on mukana noin henkeä. Työaloilta Kohtaamisia diakoniassa Diakonia on sanojen ja tekojen palvelua. Jumalan sanalla palveleminen ja Jumalan rakkaudesta ja evankeliumista puhuminen ovat olennainen osa diakoniaa. Sanassaan Jumala kutsuu jokaista ihmistä luokseen ja palvelemaan lähimmäistä. Lähimmäisen rakkaus on välittämistä, kanssaihmisen auttamista ja kohtaamista. Ihmisen kohtaaminen on ainutkertaista. Kaksi tai useampi Jumalan, omaksi kuvakseen luomaa, ihmistä kohtaavat. Me tarvitsemme toisen ihmisen, jonka kanssa saamme jakaa asioitamme ja elämäämme. Diakonian tehtävänä on kohdata ihminen aidosti ja asettua yhteyteen hänen kanssaan, jakaa hänen elämäntilanteensa. Diakoniatyön kohtaamiset ovat hyvin erilaisia. Ne ovat ennalta sovittuja tapaamisia, nopeita kohtaamisia esimerkiksi kaupassa, kadulla tai kohtaamisia ryhmätoiminnassa. Diakonian kohtaamisissa usko ja toivo ovat perusasioita. Toivon ylläpitäminen antaa meille rohkeutta ja voimaa elämäämme. Kohtaamisissa läsnäolo on tärkeätä. Meille ihmisille on tärkeätä tulla kohdatuiksi. Vuorovaikutustaitoja voimme opetella. Kuuntelemista ja kuulemista voi harjoitella. Toisen ihmisen kunnioittaminen ja suvaitseminen vaatii ennakkoluulotonta kohtaamista. Vaikka hän ei ajattelisikaan samoin kuin minä, hänellä on samanlainen ihmisarvo kuin minulla. Joskus lähimmäisen kohtaaminen voi tuntua vaikealta. Välillämme voi olla hoitamattomia ja puhumattomia asioita, jotka vahingoittavat meitä itseämmekin. Jeesus opetti meitä pyytämään ja antamaan anteeksi. Jeesus on ristillä sovittanut syntimme ja syyllisyytemme. Jumalan anteeksiantamus antaa meille uuden mielen, mikä helpottaa kohtaamisiamme lähimmäistemme kanssa. Anteeksiantamus uudistaa suhteemme toiseen ihmiseen. Viime sunnuntaina alkanut adventin aika on matkalla oloa, valmistautumista Kristuksen syntymäjuhlaan. Adventtimatkallamme kohtaamme toinen toisemme. Me saamme olla lähimmäisiä toinen toisillemme, viedä toivon sanomaa eteenpäin ja jakaa iloa ja valoa toisillemme. Rukouskin on palvelua. Rukouksessa saamme viedä toinen toisemme Jumalan kasvojen eteen kaikkine iloinemme, suruinemme ja kipuinemme. Yhdessä kohtaamme Jumalan rauhan ja rakkauden. teija Jestilä Kemin seurakunta Keminmaassa koulutettiin Perhepäivähoitajille virikkeitä kristilliseen kasvatukseen Keminmaan perhepäivähoitajat viettivät seurakunnan lapsityöntekijöiden kanssa yhteistä koulutus- ja virkistysiltapäivää seurakuntakeskuksessa. Maria Vuorma sanoo lapsityön olevan maailman paras ammatti. - Voin rohkaista perhepäivähoitajia kristillisessä kasvatustyössä. Se ei ole ydinfysiikkaa, vaan pieniä keinoja, jotka lasta innostavat. Lastenohjaaja Maria Vuorma Pohjois-Pohjanmaan Kansanlähetyksestä vieraili Keminmaan seurakunnassa kunnan perhepäivähoitajille järjestetyssä koulutustilaisuudessa antamassa tukea ja keinoja kristilliseen kasvatustyöhön. Mukana olivat myös seurakunnan lapsityöntekijät vertaisryhmänä. - Perhepäivähoitajalla on vaativa sarka kristillisessä kasvatuksessa. Toiminta tapahtuu perhepäivähoitajan kotona, mutta lapset ovat toisten vanhempien. Sanomassa täytyy toimia erityisen hellävaroen ja huomioida kaikessa vanhempien tahto ja asenne, viestitti Vuorma. - Perhepäivähoidossa kristillisen kasvatuksen asema määräytyy kasvattajan henkilökohtaisesta kiinnostuksesta ja asenteesta kristillisyyteen. Vuorma korosti, että perhepäivähoitajien on hyvä huomata, ettei heidän tarvitse olla kasvatustehtävässään yksin. Seurakunnasta saa ideoita ja apua sekä tietoa, jos vaan haluaa ottaa vastaan. Heti tilaisuuden alussa Maria houkutteli päivähoitajat mukaan itse itsensä kouluttajiksi kertomalla, ettei ole erityistä kristillisen kasvatuksen työkalupakkia. - Haemme keinoja ja tapoja omista ja toisten kokemuksista ajatuksia vaihtamalla. Nörtistä lapsityöhön Maria Vuormalle lastenohjaajan ammatti on toinen. Alunperin hän kouluttautui atk-insinööriksi, mutta päätyi ammatinvaihtoon lähetystyöstä saamiensa kokemusten pohjalta. Muutosta hän luonnehti helpoksi, koska tausta on kristillisessä kodissa, ja uskovaisuus on kulkenut Marin mukana lapsuudesta saakka. - On mielenkiintoista, että ihmiset kommenteissaan kokevat minun heittäneen hukkaan rahaa kun vaihdoin ammattia. Ei, olen saanut, en menettänyt. Minulla on nyt maailman paras työ. Lapsityössä mahdollisuudet ovat valtavat, saan toteuttaa hengellisyyttä ja luovuutta samaan aikaan. Vertaistukea jo 13 vuotta Keminmaassa on perhepäivähoitajille tarjottu vertaistukea ja koulutusta jo 13 vuoden ajan. - On hienoa, kun voimme tarjota lapsityön tekijöille yhteisen tapaamisen ja mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia, kertoo järjestäjien puolesta Kaisa Mustonen. Hän itse on aikoinaan toiminut perhepäivähoitajana Kemissä ja sanoo silloin kokeneensa, että perhepäivähoitajat tarvitsevat yksinäisessä työssään virkistystä ja vertaistukea. - Koen, että lasten kristillinen kasvatus perhepäivähoidossa kuuluu osana Jeesuksen lähetyskäskyyn. (PV)

8 Tornio Tornion seurakunta Kirkkoherranvirasto Parasniementie 115, Tornio Puh Avoinna ma-pe klo JUMALAN- PALVELUKSET 3. Adventtisunnuntaina Klo 10 Messu Alatornion kirkossa; Markku Hulkko, Ari Juntunen, Laulupiiriläiset avustavat. Eläkeläisten kirkkopyhä ja joulujuhla. Klo 11 Sanajumalanpalvelus Karungin kirkossa; Heikki Turunen. Klo 12 Messu Tornion kirkossa; Ville Väkeväinen, Mauri Laakso. 4. Adventtisunnuntaina Klo 10 Messu Alatornion kirkossa; Jarkko Kuusisto, Heikki Turunen. Klo 12 Messu Tornion kirkossa; Mauri Laakso, Raimo Kittilä. (Karungin kirkossa ei jumalanpalvelusta) Jouluaattona Klo 15 Aattohartaus Karungin kirkossa; Martti Puontila. Klo 16 Aattohartaus Alatornion kirkossa; Ville Väkeväinen. Klo 16 Aattohartaus Tornion kirkossa; Jarkko Kuusisto. Klo 23 Kynttiläkirkko Alatornion kirkossa; Ari Juntunen. Klo 23 Jouluyön messu Tornion kirkossa; Juhani Holma, Mauri Laakso. Joulupäivänä Klo 8 Joulukirkko Alatornion kirkossa; Ville Väkeväinen, Ari Juntunen, Alatornion Kirkkokuoro avustaa. Klo 8 Joulukirkko Karungin kirkossa; Martti Puontila, Karungin Kirkkokuoro avustaa. Jp:n jälkeen kirkkokahvit srk-talolla. Klo 8 Joulukirkko Tornion kirkossa; Raimo Kittilä. 2. Joulupäivänä Klo 10 Messu Alatornion kirkossa; Heikki Turunen, Raimo Kittilä. Klo 12 Messu Tornon kirkossa; Jarkko Kuusisto, Juhani Holma. (Karungin kirkossa ei jumalanpalvelusta) Kolehdit Petroskoin kirkon rakentamiseen Ahdingossa olevien henkilöiden taloudelliseen avustamiseen Suomessa, Kirkon diakoniarahasto. Radiointi Jumalanpalvelukset radioidaan sunnuntaisin klo 10 Alatornion kirkosta Radio Pron kanavalla. Myös internetin välityksellä lähetystä on mahdollisuus kuunnella osoitteessa: Aamurukous keskiviikkoisin klo Suensaaren srk-talon kappelissa. Raamattupiirit Maanantaisin klo 18 Parasniemen pappilassa. Tiistaisin klo 18 Kivirannan srk-kodilla. Keskiviikkoisin klo 13 Parasniemen yläsalissa. Ke klo 18 Karungin srk-talolla; mukana Heikki Turunen. Ke klo 19 Sirkka Makkosella Miukissa; mukana Raimo Kittilä. Torstaisin klo 14 Lähimmäisen Kammarilla. LÄHETYS Syksyn tavara-arpajaisten voitot arvottu Peräpohjolan poliisilaitoksella (Tornio): lahjakortti Heikki Turunen, täytekakku Heikki Turunen, miesten sukat Heikki Turunen, kynsikkäät Pentti Heikkinen, CD-levy Johanna Väätämöinen ja Aili Turunen. Lämmin kiitos kaikille osanottajille. DIAKONIA Eläkeläisten joulujuhla su Alatornion kirkossa Kuljetusaikataulut ja reitit ilmoittautuneille: Net-Matkojen auto: 8.55 Korpikylä, 9.05 Mustajärvi, 9.15 Aapajärventie 136, 9.20 Karunki Husanpää, 9.25 Kukkola Koskitie, 9.30 Oravaisensaari, 9.35 Kivirannanvanhatie Opistontie, 9.38 Kiviranta srk-koti, 9.40 Käpykuja, 9.50 Alatornion kirkko. Moisasen autot: Auto1: 8.45 Luukkaanperäntie 104, 8.50 Närvälänkuja 5, 8.55 Heikinjuntinperä, 9.00 Saimintie, 9.05 Kaakamon Op, 9.10 Kaakamo Laivaniementie, 9.20 Laivajärvi, 9.30 Kyläjoki, 9.35 Ruohokari, 9.45 Pirkkiöntie, 9.50 Näätsaari. Auto 2: 8.40 Kaisajoki, 8.50 Sattajärvi, 9.00 Sihtuunantie, 9.05 Korpijärvi, 9.15 Lampisentie 17, 9.20 Kummunmäki, 9.25 Arpelan srk-koti, 9.25 Arpelantie 192, 9.45 Raumon koulu. Auto3: 9.00 Kantojärvi, 9.10 Kourilehto, 9.25Uusikatu 8, 9.30 Koivukoti, 9.35 Suensaaren srk-talo, 9.40 Hopeahovi, 9.43 Keskikatu Keskikartano, 9.45 Länsiranta 2 B. Veteraanien joulujuhla to klo 16 Parasniemen srk-talolla; Ari Juntunen, Pertti Hurtig. Kasvattajailta to klo 18 Kaakamon raittiustalossa.televisio, netti ja kännykkä lasten kasvatuksessa, alustavat koulukuraattori Marjo Muhonen ja nuorisotyönohjaaja Erkki Partanen Lastenhoito järjestetty. Muistojen joulu -tapahtuma to klo 19 Karungin kirkossa. LAPSET, VARHAISNUORET JA NUORET Pyhäkoulut viimeisen kerran tälle vuodelle su Seuraavan kerran pyhäkoulut su Kiitos kaikille mukana olleille ja Taivaan Isän siunaamaa joulunaikaa! Varhaisnuorten kerhot jäävät joulutauolle vk 50. Kerhotoiminta jatkuu vk 2. Kiitos kaikille kerhotoiminnassa mukana olleille ja Taivaan Isän siunaamaa joulunaikaa! MUSIIKKITOIMINTA TOIMITUKSET RAUHANYHDISTYS Karungin Ry: Pe klo 19 Joulumyyjäiset ry:llä. Su klo 15 Joulujuhla ry:llä. Joululauluseurat la klo 17 Maria ja Markku Hulkolla, Pohjolankatu 10. VAMMAISTYÖ Kehitysvammaisten ja läheisten joulujuhla ma klo 11 Suensaaren srk-talolla. Tiedustelut p /Toini. Pikkupaketti mukaan. Kuurojen joulujuhla ma klo 17 Suensaaren srk-talolla yläsalissa. Tiedustelut p /Toini. Pikkupaketti mukaan. Rippikoululaiset Päiväkouluosuus1: La klo 9-15 Kivirannan srk-kodilla; Kesä10-riparilaiset. Nuorten raamis lauantaisin klo 19 Suensaaren srk-talon alakerrassa. Tirlittan - talo tytöille - (Keskikatu 22 Maakunta museontalo) maanantaisin klo mukana srk:n työntekijä (riparilaisille leima) tiistaisin , keskiviikoisin Laulupiiri to klo Suensaaren srk-salissa. Taas kaikki kauniit muistot JOULUKONSERTTI la klo 19 Alatornion kirkossa; Arja Koriseva, Jouni Somero. Ohjelma 18. LAPSIKUORON JOULULAULUT ke klo 17 ja 19 Candy World:ssa; Taina Hurtig. Yhdessä jouluun -konsertti la klo 19 Alatornion kirkossa; Kamarikuoro Arios, Melodonnat, Selestina ja Tornion Mieskuoro. Johtaa: Tarja Vanhala ja Marika Salminen. Säestää: Timo Perkkiö ja Päivi Pulkkinen. Ohjelma 12 aikuiset / 6 koululaiset Mä seimes ääreen seisahdun tunnelmallisia joululauluja ke klo 19 Alatornion kirkossa; Timo, Ville ja Tarleena Perkkiö. Ja niin joulu joutui Joulumusiikkia ja -runoja to klo 19 Arpelan srk-kodilla. HAUDATTU: Taimi Kaarina Sainmaa, 64 v. KUULUTETTU: Janne Juhani Koskela ja Pia Janita Elisabeth Törmälä. KASTETTU: Luka Oliver Sadinmaa, Lumia Elea Kantola. Tornion Ry, Kemintie 17: To klo 18 päiväkerho ry:llä. Pe klo 17 joulumyyjäiset ry:llä. La klo 17 johtokunnan, puhujien, toimikuntien ja tiistaikerhon joulujuhla ry:llä, Kalevi Heinänen. Su klo 16 joulujuhla ry:llä, Niilo Kallioranta. La klo 14 seurat Koivukodilla, Niilo Kallioranta, klo 19 nuorten joulujuhla ry:llä, Tero Saapunki. Su klo 16 seurat ry:llä, Paavo Säkkinen, Matti Räihä. Seurat radiossa ja internetissä pääsääntöisesti sunnuntaisin kello 16 Radio Prossa (92 MHz) ja internetissä KAUNEIMMAT JOULULAULUT Torstaina Klo 19 Kantojärven kylätalolla (vanha koulu), Arpelan Laulajat avustavat, Ville Väkeväinen, Pertti Hurtig.. 3. Adventtisunnuntaina Klo 19 Alatornion kirkossa; Alatornion Kirkkokuoro, Fanfara di Rondini avustavat, Ari Juntunen, Taina Hurtig, Pertti Hurtig. - Klo 19 Tornion kirkossa; Kamarikuoro Arios avustaa, Ville Väkeväinen, Timo Perkkiö Maanantaina Klo 19 Vojakkalan koululla; Heikki Turunen, Timo Perkkiö. Tiistaina Klo 18 Lasten ja perheiden kauneimmat joululaulut Alatornion kirkossa; Lapsikuoro avustaa, Markku Hulkko, Taina Hurtig. Torstaina Klo 19 Arpelan srk-kodilla; Arpelan Laulajat avustavat, Raimo Kittilä, Pertti Hurtig. - Klo 19 Kaakamon raittiusseuralla; Ari Juntunen, Timo Perkkiö. Perjantaina Klo 19 Lautamaan kodalla; Heikki Turunen ja Pertti Hurtig. 4. Adventtisunnuntaina Klo 19 Alatornion kirkossa; Tornion Mieskuoro avustaa, Ari Juntunen, Timo Perkkiö. - Klo 19 Karungin kirkossa; Karungin Kirkkokuoro avustaa, Martti Puontila, Taina Hurtig. - Klo 19 Tornion kirkossa; Arpelan Laulajat avustavat, Juhani Holma, Pertti Hurtig. Tiistaina Klo 19 Maritta ja Antero Kadeniuksella Puuluodossa Autionkatu 6; Juhani Holma, Timo Perkkiö. Torstaina Klo 14 Rajalla kauppakeskuksessa; Lapsikuoro avustaa, Raimo Kittilä, Taina Hurtig, Ari Niskala, Eila Toikka, Lounatuuli -kuoro. Loppiaisena Klo 19 Joulukonsertti ja Kauneimmat joululaulut vielä kerran Suensaaren srk-talolla; Käsikelloyhtye Dolcé Kuopiosta joht. Seppo Kirkinen, Timo Perkkiö.