Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1 Savonia-ammattikorkeakoulun yhteisölehti nro 1/2008 Savonia ja Pohjois-Karjalan AMK tiivistävät yhteistyötään sivu 6 Rissanen KKA:n jäseneksi sivu 18 KuMu - euroopplainen huippukouluttaja sivut Kansainvälinen sorkkakongressi Kuopioon sivu 25

2 Hyvä Savonian väki! Savonian Sanomat 1/2008 Savonian Sanomat ilmestyy neljä kertaa vuodessa päätoimittaja: toimituskunta: Päivi Diov Pauli Seppänen Juha Asikainen Maija Välijärvi julkaisija: Savonia-ammattikorkeakoulu Kehittämis- ja palvelukeskus painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Kevään ensimmäinen lehti näkee päivänvalon. Korkeakoulukentällä tulevaisuus näyttää vilkkaalle. Pekka Pulkkinen uskoo omassa kirjoituksessaan, että Savonia ja Pohjois-Karjalan allianssi muuttuu Itä-Suomen ammattikorkeakouluksi. Tähän näkemykseen on helppo yhtyä kun lukee opetusministeriön linjauksia vuosiksi Nykyistä suuremmat yksiköt parantavat kansainvälisyyttä, vahvistavat monitieteisyyttä ja laajentavat opiskelijoiden valintamahdollisuuksia opetusministeriön mukaan. Tavoitteena on, että vuonna 2012 yliopistoja on enintään 15 ja ammattikorkeakouluja 18. Ammattikorkeakoulut ovat koko historiansa ajan olleet muutoksessa, joten siltä osin tilanne on tuttu. Linjauksien mukaan uusia tutkinto-oikeuksia ei myönnetä. Poikkeuksena on Itä-Suomen yliopistolle myönnettävä kauppatieteiden tutkinnonanto-oikeus. Tällä on vaikutuksia myös Savoniaan, sillä tämä päätös vahvistanee Savonian ja Kuopion yliopiston välistä korkeakoulukonsortiota. Rehtori kirjoittaa ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista. Tutkinto on uusi ja julkisuudessakin on esitetty väitteitä sen tarpeellisuudesta. Palautteiden perusteella uusille tutkinnoille on selvä tarve ja tätä käsitystä tukee myös tuore Jarmo Leväsen tekemä selvitys, jossa työantajat tuovat esille tyytyväisyytensä tutkintoon. Kansainvälisyys on yksi painopistealue. Opiskelijat Noora Lankinen ja Niina Kumpulainen selvittivät omassa opinnäytetyössään, miten ulkomaalaiset opiskelijat viihtyvät Pohjois-Savossa. Yksi tärkeä lähtökohta on, että opiskelijat viihtyvät ja levittävät Savonian hyvää sanomaa muualle maailmaan. Tästä tarkemmin sisäsivuilla. Toimintaympäristö on valtavassa liikkeessä. Hallinnon uudistus etenee aikataulussa, korkeakoulukonsortio menee myötätuulessa ja Itä-Suomen ammattikorkeakoulu odottaa jo nurkan takana. Haasteita riittää, mutta ne on nähtävä mahdollisuutena. Terveysalan tontilta kaadetaan puita Terveysalan eli kaupunkilaisten paremmin tuntemasta vanhan Kuopion lääninsairaalan tontilta kaadetaan 26 puuta. Viime syksynä Kuopion tekninen virasto suoritti huonokuntoisimmille puille kuntotutkimuksen. Tämä seurauksena Savonia-ammattikorkeakoulu haki maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti maisematyölupahakemuksen Kuopion kaupungin ympäristökeskukselta. Kiinteistöpäällikkö Matti Jalkasen mukaan maisematyölupapäätös puiden kaatoon saatiin marraskuussa. Lupa edellyttää, että kaadettujen puiden tilalle on istutettava hoitosuunnitelman mukaiset korvaavat puut. Hakemuksen kohteena olevilla puilla on merkitystä maisema- ja kaupunkikuvassa. Puissa on kuitenkin kuntokartoituksen mukaan lahovikaisuutta tai ne ovat muutoin huonokuntoisia. Koska tilalle istutetaan korvaavia puita, ei toimenpide turmele maisemakuvaa, eikä vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Hiihtolomaviikolla kymmenen aloitettiin kaataminen 12 vaarallisimman puun osalta. Ajankohta on valittu siten, että silloin alueella on mahdollisimman vähän liikettä. Kesän aikana kaadetaan muita huonokuntoisia puita sekä tehdään korvaavia istutuksia. Vuoden 2009 aikana jatketaan työskentelyä hoitosuunnitelman mukaisesti. Kiinteistöissä toimivat Savonia-ammattikorkeakoulu ja Savon ammatti- ja aikuisopisto. Opiskelijoita alueella on noin 1700 ja henkilöstöä noin 180. [ 2 ]

3 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto palvelee Pohjois-Savon kehittymistä Reilut kaksi vuotta sitten vakinaistettiin ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Uusi tutkinto on samantasoinen kuin yliopiston maisteritutkinto. Usein esitetään kysymys, mihin tarpeeseen tarvitaan uutta korkeakoulututkintoa? Uusien tutkintojen taustalla on laajat kansainvälistymisprosessit. Vihdoin on päästy siihen, että eri Euroopan maat yhdenmukaistavat koulutusjärjestelmiään, jotta ne olisivat yhteismitallisia siirryttäessä maasta toiseen, mutta korkeakoulututkinnoissa on myös selviä eroja. Ylempi amk-tutkinto on työelämälähtöinen ja ammattikäytäntöihin sidoksissa oleva tutkinto, kun taas yliopistotutkinto on tiedeperusteinen ja siten teoreettisempi. Globaalissa maailmassa aikuisväestö on aivan uudenlaisten haasteiden edessä. Muun muassa työelämän kansainvälistyminen, toimintaympäristön teknistyminen sekä yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset vaativat jatkuvaa koulutusta. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän tarpeisiin. Jotta työelämälähtöisyys todella toteutuu, opiskelijalla tulee olla vähintään kolmen vuoden työkokemus perustutkinnon suorittamisen jälkeen. Opinnäytetyössä vahva työelämälähtöisyys Savonialle on myönnetty kahdeksan ylempää koulutusohjelmaa. Ensimmäinen ylempi tutkinto oli hyvinvointiteknologian koulutusohjelma, joka on hyvä esimerkki uudesta tutkinnosta. Hyvinvointiteknologian jatkotutkinnossa tavoitteena on kouluttaa koko valtakunnan ja erityisesti Pohjois-Savon tarpeisiin hyvinvointialan it-sovellutusten ammattilaisia. Opetusministeriö onkin tunnistanut hyvinvointiteknologian Savonian vahvuudeksi. Tulevaisuudessa tarvitaan asiantuntijoita, jotka pystyvät yhdistämään inhimillisen toiminnan ja teknologisen osaamisen. Hyvinvointi- ja terveyspalveluissa korostuvat muun muassa omaehtoinen terveydenhoito, langattomuus, etäteknologiset ratkaisut tai älykkäät tuotteet. Ylempien amk-tutkintojen opinnäytetyössäkin korostuu vahva työelämälähtöisyys. Sen tuloksia tulee hyödyntää todellisissa työelämän tilanteissa ja sen arviointi perustuu työelämän tarpeisiin. Jatkotutkinnon opinnäytetyössä painottuu siis uuden tiedon tuottaminen ja tuotetun tiedon hyödyllisyyden käytäntölähtöinen arvioiminen. Työelämältä hyvää palautetta Ylemmät tutkinnot ovat hyvin vastanneet työelämän tarpeisiin päätellen palautteista, joita ovat antaneet opiskelijat ja työelämän edustajat. Aiheesta löytyy myös tuore Jarmo Leväsen tekemä selvitys. Työnantajien kokemukset ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista ovat hyviä. Työnantajien konkreettinen tuki on näkynyt muun muassa siinä, että opiskelijoille on annettu joustava opiskelumahdollisuus. Selvityksen mukaan työantajat suosittelevat tutkintoa sekä muille työnantajille että opiskelijoille. Työnantajat näkivät myös tutkinnon edistävän työntekijän uraa. Merkittävä osa valmistuneista onkin edennyt urallaan opiskelun päätyttyä. Myös arvovaltaisia puheenvuoroja on käytetty ylemmistä tutkinnoista. Viime lokakuussa vuorineuvos, taloustieteiden tohtori Kari Neilimo sanoi Kopiksen 120-vuotisjuhlissa: Täyspäiväiseksi työntekijäksi ei pidä opiskeluaikana ryhtyä, mutta jonkinlainen kevyt yhteys työelämään voi usein piristää opiskelua. Omaa osaamista, teoreettisen tiedon soveltamiskykyä ja työelämän tuntemusta se varmasti kasvattaa. Juuri tästä näkökulmasta pidän ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoa hyvin modernina koulutusratkaisuna ja työelämän tarpeita vastaavana. Joskus julkisuudessakin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välille on asetettu vastakkainasetteluja. Uudet tutkinnot suuntautuvat selvästi eri kohderyhmille. Todellisuudessa yhteisenä tahtotilana on vain syventää yhteistyötä esimerkiksi Savonian ja Kuopion yliopiston välillä. Päämääräkin on sama: menestyvä Pohjois-Savo. Veli-Matti Tolppi rehtori [ 3 ]

4 Opetusministeriön tiedote Tavoitteena alueellisesti ja aloittain vaikuttava ja laadukas korkeakouluverkko Opetusministeriö valmistelee korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosiksi valtioneuvoston linjausten ja koulutusalakohtaisten selvitysten pohjalta. Suuntaviivat muodostavat opetusministeriön näkemyksen korkeakouluverkon kehittämistarpeesta. Muunlaisetkin ratkaisut tulevat kyseeseen. Varsinainen rakenteellisen kehittämisen ohjelma valmistuu vuonna 2010 yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Tavoitteena ovat alueellisesti ja aloittain vaikuttavat korkeakoulut. Tavoitteena on, että korkeakouluja ja yksiköitä on vuonna 2012 nykyistä vähemmän ja ne ovat taloudellisesti vahvempia ja niillä on entistä paremmat mahdollisuudet laadukkaaseen opetukseen, tutkimukseen ja kehitystyö-hön. Nykyistä suuremmat yksiköt parantavat kansainvälisen yhteistyön edellytyksiä, vahvistavat monitieteisyyttä ja laajentavat opiskelijoiden valintamahdollisuuksia. Yliopistoja on enintään 15 ja ammattikorkeakouluja 18. Tämän verkon sisällä yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on 4-5 strategista liittoumaa. Yliopistojen minimitavoitekoko on pääsääntöisesti 3000 ja ammattikorkeakoulujen 2500 täyspäiväistä opiskelijaa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä vahvistavien strategisten liittoutumien tavoitekoko on pääsääntöisesti kokopäiväistä opiskelijaa. Tavoitekoon alapuolella on tällä hetkellä 6 yliopistoa ja 6 ammattikorkeakoulua. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien sisäänottojen tavoitekoko olisi pääsääntöisesti 40 opiskelijaa. Pienillä aloilla voidaan toteuttaa sisäänottoja joka toinen vuosi. tusalojen kehittämistarpeisiin, joista on tehty erillisiä selvityksiä parin viime vuoden aikana. Uusia tutkinnonanto-oikeuksia ei pääosin ole tarkoitus myöntää. Poikkeuksena on Itä-Suomen yliopistolle myönnettävä kauppatieteiden tutkinnonanto-oikeus. Tarkoituksena on, että uudet korkeakoulurakenteet ovat käytössä vuonna Kansainvälinen kokonaisarviointi suoritetaan Kulttuurialan ammattikorkeakouluyksiköitä vähennetään kuvataidealalla, viestinnässä, elokuva- ja tv-alalla. Myös tekniikan ja liiketoimintaosaamisen ammattikorkeakouluyksiköitä vähennetään. Yliopistoissa tieto- ja sähkötekniikka kootaan suurempiin yksiköihin. Korkeakoululaitoksen duaalimallia tuetaan alueellisesti ja aloittaisesti vahvemmilla korkeakouluprofiileilla. Toiminnan tehostamisella saadaan lisäresursseja opetukseen ja tutkimukseen. Näin vahvistetaan huippututkimusta ja strategisia painoaloja, kansainvälistä tutkimus- ja koulutusyhteistyötä, parannetaan opetuksen laatua ja turvataan osaavan työvoiman saatavuus. Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on osa käynnissä olevaa laajempaa eurooppalaisten yliopistojen uudistamista. Esitettyjen suositusten ohella kysymykseen voivat tulla muutkin vaihtoehtoiset ratkaisut, jotka tiivistävät korkeakouluverkkoa ja kehittävät korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rakenteita, parantavat opetuksen ja tutkimuksen laatua sekä vahvistavat korkeakoulujen alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Opetusministeriön korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivoja on valmisteltu syksystä 2007 alkaen vuorovaikutuksessa korkeakoulujen ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Suuntaviivat esitellään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtoreille ja alkusyksystä järjestetään laaja seminaari sidosryhmille. Kehittämislinjaukset sisältyvät hallitusohjelmaan ja valtioneuvoston hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan Suuntaviivojen toteuttamisesta keskustellaan tänä keväänä käytävissä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tiedelaitosten tavoite- ja tulosneuvotteluissa. Lisätietoja: - erityisavustaja Laura Rissanen puh. (09) johtaja Anita Lehikoinen puh. (09) Suosituksissa otetaan kantaa sellaisten koulu [ 4 ]

5 Savonia-ammattikorkeakoulun pari vuotta vireillä ollut hallinnon uudistus on nyt päätösten osalta valmis. Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksyi omalta osaltaan hallinnon uudistuksen tammikuun kokouksessaan. Yhtymävaltuuston helmikuun lopussa tekemä päätös sinetöi uudistuksen lopullisesti. Uudistuksen tavoitteiksi asetettiin ammattikorkeakoulun hallinnon kustannusten alentaminen, toiminnan yhtenäisyyden lisääminen, keskushallinnon ja tulosalueiden hallinnon ja johtamisen yhteensovittaminen, organisaatiotasojen vähentäminen sekä ylläpitäjähallinnon ja sisäisen hallinnon yhteistyön edistäminen. Ennen uudistuksen toimeenpanoa, joka tapahtuu porrastetusti ja , on vaikea sanoa, kuinka hyvin tavoitteet tulevat toteutumaan, vaikka jotakin on mahdollista päätellä jo nyt. Johtajien määrän väheneminen ja organisaation keventäminen tulosalueilla säästää laskennallisesti kustannuksia tavoitteen mukaisesti ja vähentää myös organisaatiotasoja. Ammattikorkeakoulun yhtenäisyyttä parantaa ennen kaikkea tukipalvelujen järjestäminen ammattikorkeakoulutasoisina sekä osaamisalueiden yhtenäisen ohjauksen tehostaminen. Ylläpitäjähallinnon ja sisäisen hallinnon yhteistyötä on hyvällä menestyksellä toteutettu hallinnon uudistuksen ohjausryhmässä, joka on koostunut kolmesta ylläpitäjähallinnon edustajasta sekä ammattikorkeakoulun hallituksen nimeämistä johdon, opettajien, muun henkilöstön, opiskelijoiden ja työelämän edustajista. Itseoikeutetusti työryhmään ovat kuuluneet ammattikorkeakoulun rehtori ja hallinnon selvitysmies. Ohjausryhmässä on käyty rakentavaa ja joskus kriittistäkin keskustelua, mutta aina sen ehdotukset ovat syntyneet hyvässä yhteisymmärryksessä, jopa yksimielisesti. Tämä toimintamalli on hyvä siirtää myös muuhun kehittämistoimintaan. Lopullisesti hallinnon uudistuksen onnistumista voidaan arvioida kahden tai kolmen vuoden kuluttua. Muun muassa opetusministeriö näkee uhkana ammattikorkeakoulujen tehokkaalle toiminnalle hajanaisen toimipisteverkon. On erittäin vaikeaa toimia tehokkaasti ja taloudellisesti, jos toiminta on hajautunut yli kymmeneen toimipisteeseen, kuten Kuopiossa. Toisaalta sellaisen kampuksen rakentaminen, johon sijoittuu valtaosa ammattikorkeakoulun toiminnasta Kuopiossa, vie todennäköisesti jopa vuosikymmeniä. Tilapäisjärjestelyt, kuten liiketalouden koulutuksen siirtäminen muutamaksi vuodeksi tekniikan yksikköön, saattavat aiheuttaa tilanahtaudesta johtuvia vakavia seurauksia sekä tekniikan että liiketalouden koulutukselle. Näiden alojen toiminnan hankaloituminen ja esimerkiksi tekniikan koulutuksen hakijamäärän romahtaminen johtaisi ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin koko Savonia-ammattikorkeakoulussa. Tilaongelmaan tulisi siksi etsiä aktiivisesti nykyistä parempia ratkaisuja. Jos joku ajattelee, että uudistukset ovat nyt vähäksi aikaa ohi, erehtynee raskaasti. Uskon, että Savonia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulun suunniteltu allianssi muuttuu jo muutaman vuoden kuluttua Itä-Suomen ammattikorkeakouluksi. Silloin on jälleen hallinnon ja muiden uudistusten aika, uudistusten, jotka ovat paljon suurempia kuin nyt käynnissä oleva muutos. Pekka Pulkkinen Hallinnon selvitysmies Savonian opiskelijakunnalle OLL-malja Savonian opiskelijakunta sai harvinaista tunnustusta, kun Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry:n hallitus myönsi OLL-maljan Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnalle. Kyseinen malja on Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) lahjoittama kiertopalkinto. Malja on vuosittain myönnettävä huomionosoitus opiskelijaliikunnan edistämisestä. Tänä vuonna perusteluissa todetaan: Vähäisin resurssein, mutta reippaalla mielikuvituksella ja runsaalla vapaaehtoistoiminnalla SAVOT TAn liikunta- ja hyvinvointitoiminta on saanut paljon aikaiseksi. Malja on myönnetty 1970-luvulta alkaen. Se myönnetään liikuntatoiminnan saralla ansioituneelle Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry:n jäsenjärjestölle. Viimeksi malja on ollut kuopiolaisilla 1997 ja Vuonna 1992 malja oli Kuopion Tekun opiskelijayhdistyksellä ja vuonna 1997 Kuopion yliopiston ylioppilaskunnalla. Vuosittain myönnettävässä ohjeistuksessa on sanotaan seuraavaa: Kannustaakseen jäsenjärjestöjä järjestämään liikuntatapahtumia ja osallistumaan niihin palkitaan vuosittain OLLmaljalla vuoden mittaan liikunnan saralla ansioitunut jäsenjärjestö. Palkittavasta jäsenjärjestöstä päättää OLL:n hallitus ja OLL-malja jaetaan loka-marraskuussa järjestettävässä liittokokouksessa. Kuva: Juha Asikainen [ 5 ]

6 Savonia ja Pohjois-Karjalan AMK tiivistävät yhteistyötään Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistyöselvitys julkistettiin Joensuussa. Savonian rehtori Veli-Matti Tolppi (vas.) selvitysmies Pentti Maljojoki ja Pohjois-Karjan amk:n rehtori vaihtavat ajatuksia selvityksestä. Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistyöselvitys käynnistyi viime elokuussa. Selvityksen kohteena olivat Mikkelin, Pohjois-Karjalan ja Savonia-ammattikorkeakoulut. Hankkeen taustalla on hallituksen ja opetusministeriön määrittelemä korkeakoulujen rakenteellisen kehittäminen. Ennen yhteistyöselvityksen julkistamista Mikkelin ammattikorkeakoulu vetäytyi hankkeesta ja esittää opetusministeriölle liittymisestä Kaakkois-Suomen korkeakoulukokonaisuuteen. Savoni-ammattikorkeakoulun rehtori Veli-Matti Tolppi pitää Mikkelin päätöstä valitettavana. -Mikkelin poisjäänti on tietysti valitettavaa, mutta jokainen tekee oman valintansa. Näkemykseni on, että selvitysmies, professori Pentti Maljojoen suositusten konkretisointia kannattaa jatkaa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonian kahdenvälisenä asiana huomioiden yhteistyö muodostuvan Itä-Suomen yliopiston kanssa. Torstaina (31.1.) Joensuussa julkistettiin selvitysmies Pentti Maljojoen raportti Itä-Suomen läänien ammattikorkeakoulujen yhteistyöstä. Selvityksessä suositellaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä: -yhdenmukainen ylläpitomuoto (osakeyhtiö), jossa ammattikorkeakoulujen ylläpitäjillä on ristiinomistajuus vähemmistöosakkuuksilla kumppanuuskorkeakouluissa -ammattikorkeakoulujen sisäisen hallinnon keskinäinen yhteistyö kumppanuuskorkeakouluissa läsnä- ja puheoikeudella -ehdotus ammattikorkeakoulujen yhteiseksi kehittämisstrategiaksi, jossa on kahdeksan erillistä yhteistyön ja työnjaon kehittämisen aluetta esimerkiksi koulutus, tutkimus- ja kehittämistoiminta, kansainvälinen yhteistyö jne. -yhteinen johtoryhmä, jossa jäseniä ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien edustajat ja rehtorit -koordinoidut yhteiset esitykset ja neuvottelukäytännöt opetusministeriön suuntaan - yhteiset korkeakoulupoliittiset linjaukset. Maljojoen mukaan merkittäviä yhteistyöhaasteita on muun muassa tekniikan ja liiketalouden sekä terveysalan ylempien tutkintojen koulutuksessa, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, työelämän osaamistarpeisiin vastaamisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Selvitykseen sisältyy ehdotuksia myös yhteistyökumppaneiden keskinäisestä työnjaosta. Selvitysmies näkee, että Itä-Suomen läänin ammattikorkeakouluilla on hyvät valmiudet erilaisiin yhteistyön ja työnjaon ratkaisuihin. Maljojoki uskoo Savonian ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun muodostavan riittävän vahvan kokonaisuuden niin kansallisen kuin kansainvälisenkin tason toimijoina. Selvitysmiehen esityksen mukaan uusiin ylläpitäjämuotoihin tulisi siirtyä jo vuoden 2009 alussa. Kuva: Salli Soininen [ 6 ]

7 Konsortiohankkeen puheenjohtaja Hannu Isotalo (vas.) ja Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa kuuntelivat mietteliäinä keskustelua konsortioseminaarissa. Kampus vauhdittamaan konsortiota Joulun alla (5.12.) järjestettiin seminaari, jossa pohdittiin Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopion yliopiston yhteistyötä, korkeakoulukonsortiota. Seminaarissa kuultiin puheenvuoroja kirjaston, tieto- ja viestintätekniikan, verkkopedagogiikan ja urapalvelujen kehittämissuunnitelmista. Etenkin yhteisen kampuksen koettiin luovan hyvät puitteet käytännön yhteistyölle. Kampus mahdollistaa muun muassa tukipalvelujenyhteistyön ja tilojen tehokkaamman käytön. Ajatukset pohjautuvat Savonian päätökselle rakentaa Kampus Savilahteen. Konsortiohankkeen puheenjohtajan Hannu Isotalon mukaan projektia on viety eteenpäin myönteisessä hengessä. Hankkeessa ei ole edetty nopeasti, mutta takapakkiakaan ei ole tullut kuvailee Isotalo projektin kulkua. - Kampukseen liittyy paljon mahdollisuuksia, ja ne on pystyttävä hyödyntämään. Yliopisto, ammattikorkeakoulu ja tiedepuisto muodostavat tulevaisuudessa nykyistä vahvemman innovaatiokeskittymän. Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa oli seminaarin antiin tyytyväinen. Keskustelu oli avointa ja rakentavaa. Uusitupa näkee yhteisen kampuksen monipuolistavan toimintaedellytyksiä ja edistävän yhteistyötä Kuopion yliopiston ja Savonian, mutta myös yrityselämän välillä. - Tavoitteena on nykyistä kilpailukykyisempi kampus, joka vastaa myös yrityselämältä tuleviin haasteisiin. Yhteistyöstä hyviä kokemuksia Savonian tutkimus- ja kehitysjohtaja Pauli Seppäsen mielestä luontevan yhteistyön kokemuksia on jo nyt Microteknian alueella, jossa on vuosia toiminut virtuaalikampus Centek. - Yhteiskäyttölaboratorio ja muut vastaavat erikoistilat ja laitteet ovat selkeästi kiihdyttäneet sekä yrityksille tarjottavaa osaamista että muuta yhteistoimintaa yliopiston ja ammattikorkeakoulun kesken. Kampus-hanke on vain osaltaan vahvistamassa tätä toimintaa. Vuonna 2005 käynnistyneen Kuopion yliopiston ja Savonian konsortiohankkeen tavoitteena on korkeakoulujen yhteistyön lisääminen. Hankkeella tavoitellaan laadullisesti parempia palveluja, tehokkuutta ja voimavarojen vapauttamista ydintehtävien hoitamiseen molemmissa korkeakouluissa. Kuva: Juha Asikainen [ 7 ]

8 Ohjus-projektissa kehitettiin kuva- ja äänipuheluiden käyttöä ohjauksessa. Kuvassa projektipäällikkö Leena Pulkkinen (vas.), atkopettaja Seppo Räsänen, lehtorit Aija Hietanen ja Anna-Leena Ruotsalainen. Kuvasta puuttuvat lehtori Arja Tengvall ja atk-suunnittelija Juha Laitinen. Ohjuksella kestävään kehitykseen Verkkopohjaiset kuva- ja äänipuhelut ovat yleistyneet nopeasti. Niillä saadaan merkittäviä kustannussäästöjä, mutta samalla tekniikka tukee kestävää kehitystä. Näistä lähtökohdista käynnistyi Savonia-ammattikorkeakoulussa Ohjus-projekti. Hankkeen kokonaistavoitteena oli siis luoda uusia kustannustehokkaita käytäntöjä harjoittelun ohjaukseen ja yhteydenpitoon sidosryhmien kanssa. Kohderyhmänä olivat hoitotyön opettajat, opiskelijat sekä ammattitaitoa edistävän harjoittelun kenttäohjaajat terveydenhuollon organisaatioissa Itä-Suomessa. Projektipäällikkö Leena Pulkkisen mukaan terveysalan opettajat ovat ohjanneet harjoittelua matkustamalla näihin paikkoihin. Ohjaukseen käytettävä aika on ollut tunti viikossa opiskelijaa kohden. Opiskelijapaikkoja on ollut ympäri Pohjois-Savoa, joten ohjausmatkoihin kuluu työaikaa moninkertainen tuntimäärä suhteessa ohjaukseen. Ohjauksen toteutus kuva- ja äänipuhelujen avulla mahdollisti sen, että opiskelijat saivat ohjausta joka viikko. Mielestäni rahan ja ajansäästön lisäksi opiskelijoiden erinomainen palaute kannustaa jatkamaan kyseistä käytäntöä tulevaisuudessa. Varsinaisessa pilottivaiheessa opiskelijoiden ohjaustilanteet hoidettiin pääsääntöisesti Internet-puheluiden kautta. Puhelut mahdollistivat muun muassa näköyhteyden, dokumenttien ja työpöytien jakamisen. Samanaikaisesti ohjaus- ja arviointikeskusteluihin pystyi osallistumaan useampi ihminen. Lehtori Aija Hietasen mielestä hanke ylitti odotukset. Kyseiset sovellutukset ovat vakiintuneet käytäntöihin niin sidosryhmätyöskentelyssä kuin päivittäisessä opiskelijan ohjauksessakin. Emme enää matkusta Mikkeliin tai Joensuuhun suunnittelukokouksiin, vaan hoidamme kokoukset Internetin välityksellä. Opiskelijat ovat olleet erittäin tyytyväisiä siihen, että opettajan antamaa ohjausta on nyt mahdollista saada huomattavasti enemmän, kun matkoihin käytetyn ajan voi käyttää ohjaukseen. Kustannustehokkuuden lisäksi on tärkeää pohtia myös sovellutuksen ympäristövaikutuksia ja on sanomattakin selvää, että kyseisten menetelmien käyttö edistää kestävää kehitystä, muistuttaa Hietanen. Hankkeen rahoittaja oli ESR ja Itä-Suomen lääninhallitus. Raportti ja toimintamallit löytyvät osoitteesta: Kuva: Tiina Hyttinen [ 8 ]

9 Kuopion Muotoiluakatemian tekstiilimuotoilun opiskelijat tutkivat projektihallinnan opinnoissa omia lähestymistapojaan Mirja Kontion (oik.) ohjauksessa. Kontiosta Savon ensimmäinen enneagrammiohjaaja Viime syksynä valmistuivat Suomen ensimmäiset sertifioidut enneagrammiohjaajat Helsingissä. Koulutusta on saanut ennenkin, mutta nyt valmistuvat opiskelivat aihetta omalla äidinkielellään. Yksi kuudesta valmistujista on Savonia-ammattikorkeakoulun opettaja Mirja Kontio Kuopiosta. Mistä tässä on kyse? Kontion mukaan enneagrammi on yksi työkalu ihmisten erilaisuuden ymmärtämiseen. Kyseessä on itsetuntemustyökalu, ei toisten luokitteluväline, vaikkakin se auttaa oivaltamaan toisten erilaista käyttäytymistä ja motivaatiotaustoja. Enneagrammi tarkoittaa avointa ja syvällistä keskustelua ihmisten välillä. Laajempia ihmisjoukkoja tutkimalla (esim. Stanfordin ylisopistossa) on mallinnettu piirre- tai tyyliryhmiä, jonka takia enneagrammi luetaan lähinnä piirreteorioiden joukkoon. Enneagrammia voi käyttää erilaisissa ryhmissä kuten työpaikoilla, johtamisessa, rekrytoinnissa tai vaikkapa työnohjauksessa. Kaikilla ihmisillä on tunteva, ajatteleva ja vaistonvarainen toiminnallinen puoli, joita eri tavoin painottamalla luovimme läpi elämän. Toimintatyylit syntyvät näiden lähestymistapojen erilaisista painotuksista yhdeksänä tyylinä. Kontio näkee, että oman tyylin tunnistaminen avaa itseymmärrystä ja yhteinen käsitteistö auttaa ryhmässä toimimisessa. Tavoitteena on tunnistaa aluksi oma toimintatyyli eli kotipesä. Sen jälkeen on ryhmässä mahdollista jatkaa tietoisemmin vuoropuhelua, tutustua tyylien dynamiikkaan ja ymmärtää niitä syvemmin. Työkalusta saa parhaiten irti, kun ammattitaitoinen ohjaaja perehdyttää välineen käyttöön ja ryhmä itse jatkaa vuoropuhelua. Kontio vakuuttaa, että enneagrammilla voi kehittää omaa persoonallisuuttaan. Se tarjoaa testatun työkalun itsetuntemuksen lisäämiseen. Tietoinen kasvun tavoite on, että voimme toimia vahvuusalueillamme niitä yliviljelemättä ja samalla vahvistaa laiminlyötyjä alueita. Enneagrammi on syvällinen itsetuntemuksen ja oppimisen välinen, etenkin kun muutos- ja kriisitilanteet työssä ja elämässä haastavat meitä kasvuun. [ 9 ]

10 Heittäkäähän ohjelmaideoilla! Kantin toimittaja Anja Hiltunen haluaa uutisia Savoniasta Tervehdys tuotantoyhtiö Kantista, tai tuttavallisemmin Kantista! Haluamme taas muistutella, että kun teillä tapahtuu jotain merkittävää josta olisi mukava kertoa laajemmallekin yleisölle, niin kertokaahan meillekin. Jalostetaan asia ohjelmaksi Kanttiin. Kantin ohjelmatuotanto säilyy vuonna 2008 pääpiirteissään samanlaisena kuin viime vuonna. Yksi Kantin keskeisimmistä ohjelmista on edelleen Radio Peilin makasiinityyppinen Aspekti, jossa käsitellään tieteen ja opetuksen ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä. Tämän lisäksi Kantti tuottaa ohjelmaa myös mm. Radio Suomen maakuntaradioille, YLEn eri televisiokanaville sekä Kantin verkkosivuille. Kantin verkkosivuja voi lukea tietenkin missä tahansa ja ohjelmat voi kuunnella vaivattomasti netissä klikaten kunkin ohjelman sivulla olevaa MP3- kuvaketta. Kuuluu kautta maan Kantin ohjelmia voi kuunnella Radio Peilin radiotaajuuksilla Kuopion lisäksi myös Turussa, Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä ja Lahdessa ja digitaalisen television kautta koko maassa. Radio Peilin lisäksi Kantin ohjelmistoa kuullaan Pohjois-Savossa Radio Savon taajuuksilla, mutta myös laajemmin Radio Suomen kanavilla. Olkaapa kuulolla: Radio Peili (Kuopiossa 88,1 MHz, kaapeliverkossa 95,9 MHz) sunnuntaisin klo 12.03, uusinta illalla klo Ja tietysti se verkko-osoite - Anja Hiltunen [ 10 ]

11 Sähköinen opas kongressien järjestämiseen Sähköisestä opaasta kongressien järjestämiseen hyötyvät kaikki ne, jotka suunnittelevat seminaaria tai kokousta Pohjois-Savoon. Savonia-ammattikorkeakoulussa on valmistunut tieteellisten kongressien järjestämisopas. Kongressikaupunkeina esitellään Kuopio, Iisalmi, Varkaus ja Nilsiän Tahko. Vastaavaa opasta ei ole aikaisemmin tehty. Idea nettikäsikirjan laatimiseksi syntyi, kun Savonia, Vetman Oy ja Suomen Eläinterveydenhuolto ryhtyivät kesällä 2008 Kuopiossa järjestettävän kansainvälisen Lameness in Ruminanrs kongressin järjestelyihin. Nopeasti huomattiin, että tietojen etsimiseen ja avun löytämiseen meni paljon aikaa. Seuraavalle Pohjois-Savoon kongressia järjestävälle kerättiin tarvittavat tiedot yhteen oppaaseen. Projektityöntekijä Minna Partasen mukaan oppaasta hyötyvät ne, jotka ovat järjestämässä seminaaria tai kokousta, mutta Pohjois- Savo ei ole tuttu. Oppaan hakukoneella saa nopeasti haarukoitua etsittävien tilojen määrän, jonka jälkeen voi tutustua esimerkiksi majoitukseen ja muihin tarvittaviin palveluihin. Vaikka opas on nimetty tieteellisen kongressin järjestelyoppaaksi, siitä hyötyvät yleisesti ottaen kaikki tapahtumajärjestäjät. Oppaassa on runsaasti eri lähteistä koottua yleistietoa pienempien ja isompien seminaarien, kongressien ja kokousten järjestäjille. Partanen vakuuttaa, että nettiversio nopeuttaa lukemista, kun sisällysluettelosta voi kätevästi valita, mitä osa-alueita haluaa lukea. Sähköistä opasta on myös kirjaa helpompi päivittää tulevaisuudessa. Osa palveluntarjoajista on jo antanut hyviä kehittämisideoita, jotka pyritään huomioimaan seuraavassa päivityksessä. Saatu palaute on ollut jo myönteistä ja tällaiselle oppaalle koetaan olevan tarvetta. Eduskunnan varapuhemies Seppo Kääriäinen (vas.) Suomi toi oli valtiovallan vuonna 2006 tervehdyksen maailman jätteiden kahdeksanneksi ja Helsinki kuudenneksi seminaariin. suosituin Oikealla kaatopaikkakelpoisuus on kansainvälisten seminaarin järjestäjän järjestökongressien edustaja tutkimuspäällikkö pitopaikka. Tätä suosiota Eero Antikainen. kannattaa hyödyntää myös Pohjois-Savossa. Sähköinen kongressiopas on ilmainen ja kaikkien vapaassa käytössä. Opas löytyy osoitteessa: Wulff peräänkuuluttaa räätälöityjä koulutuksia Savonia-ammattikorkeakoulun yrityspalvelut järjestivät Kuopion yliopiston henkilöstöasioita hoitaville ihmisille koulutuksen. Sen tavoitteena oli perehdyttää osallistujat muun muassa valtion palvelussuhteiden perustana olevaan lainsäädäntöön, valtion sopimusjärjestelmiin, virka- ja työsuhteen ehtojen sisältöön. Koulutus järjestettiin lokakuun 2006 ja lokakuun 2007 välisenä aikana. Se toteutettiin monimuotokoulutuksena siten, että lähiopetusta oli noin kerran kuussa yhtenä päivänä. Lähiopetuspäivien välillä opiskelijat tekivät opettajien antamia ja ohjeistamia omaan työhön liittyviä tehtäviä. Kurssilaiset olivat palautteen mukaan erittäin tyytyväisiä. Sitä kuvaa myös lähes 100 Prosenttinen osanotto kaikkiin koulutuksiin ja erittäin tunnollinen väliaikatehtävien tekeminen, tarkentaa kehityspäällikkö Markku Wulff. Wulff näkee, että tulevaisuudessa räätälöidylle koulutukselle on entistä enemmän tarvetta ja nimenomaan täsmäkoulutukselle. Räätälöityjä koulutuksia tarvitaan kentällä akuuttien, organisaatiokohtaisten koulutustarpeiden tyydyttämiseksi. Eri oppilaitosmuotojen perustarjonta mahdollistaa nykyään lähes kaiken pitkäkestoisemman koulutuksen jonkun tutkinnon osana, mutta akuutteihin ongelmiin ne eivät pysty vastaamaan. Savonian liiketalouden yksikkö on järjestänyt yritysten ja julkisyhteisöjen henkilöstölle vuosittain useita esimiestyön- ja työyhteisön kehittämiskoulutuksia. Wulff peräänkuuluttaa kuitenkin vielä enemmän yhteistyötä eri organisaatioiden välillä. Jatkossa tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä eri yksikköjen ja organisaatioiden välillä, että pystymme tarjoamaan asiakkaille riittävän laadukkaita kehittämispaketteja, sillä meidän on tarjottava asiakkaille sitä mitä he tarvitsevat eikä vain sitä mitä me itse osaamme. Kuva: Tiina Hyttinen Kehittämispäällikkö Markku Wulff ja Kuopion yliopiston henkilöstöjohtaja Marketta Rantama henkilöstöasiainhoidon koulutuksen päätöstilaisuudessa. [ 11 ]

12 Työharjoittelu innostaa opiskeluun Sairaanhoitajaopiskelija Elli Mönkkönen ja sairaanhoitaja Jaana Hänninen opastavat lonkkaleikkauksesta kuntoutuvaa Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän hallituksen puheenjohtajaa, Ismo Vornasta, asettumaan sängylle oikein. Savonia-ammattikorkeakoulun terveysalan opiskelija Elli Mönkkönen arvostaa teoreettisen opiskelun ja käytännön harjoittelun vuorottelua. Mönkkönen kokeili ensin Savonian Kuopion tekniikan yksikössä hyvinvointiteknologian opintoja. Vuoden opinnot toivat ammatinvalintaan lopullisen vastauksen. Hänestä ei tule fysiikan ja matematiikan opiskelijaa eikä insinööriä. - Aloin kaivata ihmisläheistä työtä. Olinhan jo peruskoululaisena tottunut hoitamaan nuorempia sisaruksia. Olin heille eräänlainen varaäiti, Mönkkönen muistelee nuoruusvuosiaan. Mönkkösen mukaan on tärkeää, että jo ihmiset hakeutuisivat jo nuorena oikealle alalle. - Työelämässä ollaan lähes kolmannes koko [ 12 ] elämästä, joten työssä viihtyminen ja työn mielekkääksi kokeminen ovat elämän keskeisempiä tavoitteita, perustelee Mönkkönen koulutusohjelman vaihtoa. Hallinnon edustajilla ja opiskelijoilla tarjoutuu harvoin tilaisuus keskustella keskenään. Harjoittelujaksollaan KYS:in keskusheräämössä Mönkkösen hoidettavaksi joutui sattumalta Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja, Ismo Vornanen. Hänelle oli tehty lonkan tekonivelleikkaus. Hoidon lomassa puheenjohtaja ja harjoittelija keskustelivat harjoittelun hyödyllisyydestä. Mönkkösellä oli muotoutunut varma käsitys harjoittelun merkityksestä. - Harjoittelussa syntyy teoriajaksojen jälkeen ahaa-elämys. Käytännön töissä ymmärtää täysin, mihin teoriaa tarvitaan. Lisäksi harjoittelu rytmittää ja motivoi opiskelua. Juuri kun alkaa kyllästyä koulun penkkiin, tuntuu todella virkistävältä vaihtaa maisemia ja aloittaa oikeat työt, sanoo Mönkkönen. Mönkkönen uskoo olevansa oikealla alalla. - Tämän ovat varmistaneet monet mielenkiintoiset harjoittelujaksot kuten Kysin heräämöharjoittelu. Mönkkönen kuittaa, mitä on käytännössä Savonia-ammattikorkeakoulussa työelämälähtöinen opiskelu. - Opiskelijan pitkät päivät ovat joskus melko raskaita, vaikka viihdynkin Tertan kampuksella hyvin, Mönkkönen sanoo. Vapaa-ajalla Mönkkönen nollaa kiireet käymällä voimistelemassa Reippaan Voimistelijoiden harjoituksissa. Aija Pirinen Kuva: Aija Pirinen

13 TUULAHDUKSIA EMD-KOKOUKSESTA KÖÖPENHAMINASTA Terveiset tuulisesta Kööpenhaminasta. Osallistuin toista kertaa EMD-verkoston kansainväliseen kokoukseen EMD eli Explorations in Music and Dance on verkosto, jossa on mukana kaikki Skandinavian maat sekä Englanti ja kohta varmaankin Baltian maita liittyy joukkoon iloiseen. Niin kuin nimestäkin voi jo päätellä niin EMD:n ideana on musiikin ja tanssin välisen yhteistyön tutkiminen sekä ajatuksien vaihtaminen musiikin- ja tanssinopettajien ja opiskelijoiden välillä. Tarkoituksena on seurata tunteja ja keskustella opettajien ja opiskelijoiden kanssa kuinka voisi parantaa tanssinopetuksen ja musiikin välistä yhteistyötä. Opettajien ja opiskelijoiden vuoropuhelu on tärkeä osa kehitystä. Kokouksien aikana pystyy myös kuuntelemaan muiden muusikoiden tyylejä ja tapoja soittaa ja käyttää instrumentteja. Tässä näin lyhykäisesti selitys EMD:n merkityksestä. Saapumispäivän iltana tapasin eri osanottajamaiden edustajat ja kävimme illastamassa läheisessä ravintolassa ja suunnittelemassa seuraavien päivien ohjelmaa. Toki kokouspäivien ohjelma on pääpiirteittäin jo etukäteen suunniteltu mutta kuten aiemminkin niin aina tulee jotain viimehetken muutoksia. Perjantaiaamuna suunnistimme kohti Modernin tanssin koulua, Skolen for Moderne Danse. Koulu sijaitsee noin 20 min. ajomatkan päässä keskustasta alueella, jossa on myös musiikinlaitos sekä teatterikoulu. Todella loistava sijainti yhteistyötä ajatellen. Mieleeni tuli heti ajatus, että olisi todella hienoa jos meillä olisi AMK:n musiikin- ja tanssinkoulutuksella omat talot sekä konservatorion rytmi- ja klassisen musiikinkoulutus vierekkäin. Seurasimme muutaman aamutunnin, jonka jälkeen vaihdoin ajatuksia säestäjien kanssa ja vaihdoimme käyntikortteja. Jälkeenpäin sainkin yhdeltä säestäjältä nuotteja norjalaisen säveltäjän tuotannosta, näin se kansainvälinen yhteistyö toimii. Tuntien seuraamisen jälkeen siirryimme pitämään kokousta koulun kokoustiloihin. Kokouksen aloitti koulun rehtori omalla puheenvuorollaan, joka käsitteli mm. musiikin, tanssin ja teatterin yhteistyötä ja kuinka tärkeää se on. Rehtorin puheenvuoron jälkeen oli muiden osanottajien vuoro tehdä presentaatio eli esittely omasta koulustaan ja sen toiminnasta. Kun vuoroni koitti, olin ylpeä voidessani kertoa meidän koulun musiikin ja tanssin yhteistyöstä. Hämmästyneenä kuuntelin muiden puheenvuoroja siitä kuinka vähän muiden edustajien kouluilla tehdään yhteistyötä kuten meillä. Meillähän on yhteistyökumppaneina myös Kuopion kaupunginteatteri, Kuopion konservatorio, Sibelius-Akatemia ja Kuopion kaupunginorkesteri. Toinen asia, jonka totesin oli, että esim. musiikkiteknologian käyttö opetustilanteessa on meillä pitkällä. Itse käytän oikean instrumentin kanssa tietokonetta säestämisessä. Viime syksyn jazztanssikilpailuissa Hämeenlinnassa käytin lyömäsoittimien lisäksi tietokonetta. Musitalle tulikin sieltä erikoispalkinto musiikin ja tanssin yhteistyöstä. Kokouksessa käsittelimme mm. maaliskuun Norjassa, Stavangerissa tapahtuvaa säestäjäkoulutusta pianisteille. Musitasta koulutukseen lähtee kaksi opiskelijaa ja yksi opettaja. Kevään aikana on vielä yksi koulutustilaisuus musiikinopiskelijoille Tukholmassa. Tähän koulutukseen kerätään jälleen jokaisesta oppilaitoksesta muutama opiskelija. Allekirjoittanut lähtee ilmeisesti opettamaan. Syksyllä -07 oli Turussa viikon kestävä EMDkurssi, jossa opetin rytmiikkaa. Keväällä -07 järjestin viikonloppukurssin MusiTassa Kuopiossa ja se onnistui todella hienosti. Jatkoa kansainväliselle yhteistyölle odotellen MARKO SALMELA Allekirjoittanut toimii MusiTassa tanssinsäestäjänä sekä rytmiikanopettajana. [ 13 ]

14 : kilpailutuomari Rodrico Rodriquez, tuotemuotoilun yliopettaja Satu Miettinen ja koulutuspäällikkö Heikki Jylhä-Vuorio. Kuopion Muotoilu eurooppalainen Smart-Lift -konseptisuunnitelma, Jussi Miettinen. [ 14 ]

15 akatemia huippukouluttaja Italiaa pidetään yhtenä muotoilun johtavista maista, kuuluisia italialaisia tuotemerkkejä ovat mm. Alessi, Vespa, Benetton, Diesel, Olivetti ja Ferrari. Monista muotitaloista voi mainita sellaiset nimet kuin Armani, Versage, Pucci, Valentino ja Prada. Italian ohella Skandinavian maat ja Suomi ovat 50-luvulta lähtien niittäneet mainetta muotoilumaina. Kansainvälistä tunnustusta on nyt saanut myös Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion Muotoiluakatemia, kun Italian valtion yliopistoja tiedeministeriö myönsi sille eurooppalaisen muotoilukoulutuksen palkinnon, nimeltään International Design Education Award 2007, First Prize Europe. Palkinto jaettiin Italian Pontederassa järjestetyn konferenssin yhteydessä. Valinnan perusteena olivat mm. eri eurooppalaisten oppilaitosten edustajien esitykset omasta koulutuksestaan sekä eurooppalaisen muotoilualan koulutuksen kehittämisestä. Muotoiluakatemian esitykset pitivät koulutuspäällikkö Heikki Jylhä-Vuorio ja yliopettaja, t&k-koordinaattori Satu Miettinen. Muotoiluakatemian esittelyn lisäksi he kävivät läpi Euroopan neuvoston ja komission tekemän Euroopan korkeakoulutuksen kehittämisohjelman tavoitekohtia muotoilukoulutuksen näkökulmasta. Piaggio Foundation järjesti lisäksi tapahtuman yhteyteen Eurooppalaisten muotoilualan korkeakoulujen opiskelijaprojektien välisen suunnittelukilpailun. Piaggio-yhtiö on mm. Vespa -skoottereiden alkuperäinen valmistaja. Myös suunnittelukilpailussa sai ensimmäisen palkinnon Kuopion Muotoiluakatemia. Tuomariston puheenjohtaja kertoi kilpailun kääntyneen Muotoiluakatemian eduksi Smart-Lift konseptisuunnitelman ansiosta, jonka tekijä on jo valmistunut opiskelija Jussi Miettinen. Kilpailuun lähetetyn näyttelyaineiston suunnittelusta vastasivat projektisuunnittelijat Terhi Kokkonen, Kaleva Halttunen, Janne Martikainen sekä yliopettaja Satu Miettinen. Hakkeiden ohjauksesta ovat vastanneet mm. lehtorit Juha Miettinen ja Heikki Nevalainen. International Design Education Award 2007 kilpailuun ja konferenssiin osallistui toistakymmentä korkeakoulua eri puolilta Euroopaa. Mukana oli erittäin korkeatasoisia kansainvälisiä muotoilualan kouluttajia kuten Design Academy Eindhoven Hollannista, Milan Po Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion Muotoiluakatemia sai Kansainvälistä tunnustusta, kun Italian valtion yliopisto- ja tiedeministeriö myönsi sille eurooppalaisen muotoilukoulutuksen palkinnon, nimeltään International Design Education Award 2007, First Prize Europe. lytechnic Italiasta sekä Ecole Superieure d Art et Design de Saint-Etienne Ranskasta. Kuopion Muotoiluakatemialle Italia on ollut muutenkin ajankohtainen maa viimeisen kahden vuoden aikana. Muotoiluakatemiaa on pyydetty pohjoisitalialaisten alue ja yrityskehitysorganisaatioiden toimesta mukaan alueen muotoilukoulutuksen ja yritysten välisiin kehittämisprojekteihin. Yhteistyöneuvotteluita on käyty sekä Trenton provinssin että Pisan alueen toimijoiden kanssa. Trenton provinssin alue muodostaa yhden tärkeimmistä pk-yritysten keskittymistä Euroopassa. Muotoiluakatemialta on tilattu huhtikuussa palvelumuotoilua käsittelevä koulutustapahtuma, joka järjestetään Vicenzan kaupungissa. Heikki Jylhä-Vuorio [ 15 ]

16 Hannu & Kerttu satuoopperassa esiintyivät muun muassa Kuopion Musiikki- ja Tanssiakatemian opiskelijat Matleena Räikkönen (takana vas.), Kirsi Meriranta, Maija Niskakangas (edessä vas.), Terttu Iso-Oja, Heini Katainen ja Päivi Niskanen. Johanna Partion koreografiassa tavataan aikamoinen Öykkäri (Janita Rannisto), joka ei tahtoisi päästää tyttöä (Laura Feodoroff) ja poikaa (Mariano Vega) unten maille. Savonia-ammattikorkeakoulu oli vahvasti esillä perinteisillä Lasten Pakkaspäivillä tammikuussa. Kuopion Musiikki- ja Tanssiakatemian tanssiesitys Aika-Öykkäri keräsi lähes 1500 katsojaa, ja Hannu & Kerttu satuoopperan maailmaan tutustui kokonaisuudessaan 700 henkeä. MusiTa näkyi ja kuului Lasten Pakkaspäivillä Johanna Partion koreografia Aika-Öykkäri kertoo peikkomaisesta otuksesta, jonka kanssa Nukkumatti ei oikein viihdy saman katon alla. Erityisesti alle kouluikäisille suunnatussa tanssitarinassa seikkaillaan öiseen aikaan lastenhuoneessa unien herätessä eloon. Aika- Öykkärin on lavastanut Tommi Lindman. Partion lähtökohtana oli tehdä draamallinen tanssiesitys, jossa on iloa ja huumoria. -Lapsille suunnatussa esityksessä on erityisen tärkeää, että teoksen intensiteetti kestää. Koreografiassa on oltava joku juju, Johanna Partio pohtii. -On haastavaa ja palkitsevaa tehdä tanssiteos lapsille, sillä palaute on rehellistä. Lapsi ei sano, että oli ihan kiva esitys, hän nauraa. Parasta palautetta koreografin mielestä olivat katsomosta tulleet spontaanit reaktiot. -Koen, että esitys tavoitti aivan uutta yleisöä. Taidekasvatuksen yksi tehtävä on eri ilmaisumuotojen avulla näyttää, kuinka monenlaista tanssia on olemassa. Ainoa liikkeen malli ei voi tulla musiikkitelevision kautta. Aika-Öykkäri oli haastava kokemus myös siinä esiintyneille tanssin- ja musiikinopiskelijoille. Teoksessa klassisen musiikin opiskelijatkin pääsevät improvisoimaan sekä liikkein että äänin. Pianistina Aika-Öykkärissä oli musiikin ammattilainen Leena Toivanen. -Muusikoiden kanssa työskentely oli mahtavaa. Leena esimerkiksi ehdotti teokseen sopivia sävellyksiä, ja kappaleiden lopullinen valinta sujuikin sitten nopeasti. Aika-Öykkärin voi nähdä ensi kesänä Kuopio Tanssii ja Soi festivaalilla 16. ja 17. kesäkuuta Nuorisokeskuksella. Hannu ja Kerttu saivat seuraa Matista sekä Maijasta Hannu & Kerttu satuoopperassa puolestaan esiintyi laulunopiskelijoita sekä Kuopion Musiikki- ja Tanssiakatemiasta että Kuopion konservatoriosta. Engelbert Humperdinckin oopperasta vajaan tunnin mittaisen version ohjasi Marjatta Airas. -Saimme aivan ihanaa palautetta, ja yleisö eli esitysten mukana koko ajan. Esimerkiksi eräs lapsi kävi kiittämässä näytöksen jälkeen ja sanoi, että hän voi suositella tätä parhaimmille ystävilleen, kertoo Marjatta Airas. -Tällaiset esitykset ovat erittäin tärkeitä myös koulutuksellisessa mielessä. Lapsena koetut musiikkielämykset kantavat läpi elämän. Samalla oli mahtava nähdä, kuinka laulunopiskelijat edistyivät huikeasti produktion aikana. Jotta mahdollisimman monelle laulajalle riitti rooli, Hannu ja Kerttu saivat oopperassa seurakseen Matin ja Maijan. Myös noitia Musiikkikeskuksen kamarimusiikkisalissa nähtiin kaksi: Kirsi Meriranta ja Matleena Räikkönen. Molemmat olivat tekemässä lastenoopperaa ensimmäistä kertaa. -Noidan rooli oli kiva, sillä siinä sai ottaa mieleisiään vapauksia, Matleena Räikkönen kuvailee. -Oli jännä nähdä, miten eri asioihin lapset ja aikuiset kiinnittivät huomiota. Moni esityksen aikana tehdyistä kommenteista kun kuului lavalle asti, Kirsi Meriranta jatkaa. Anna-Maria Pekkinen [ 16 ]

17 Praxis-stipendien jakotilaisuudessa vasemmalta lehtori Markku Haapakoski, restonomiopiskelijat Pirjo Nousiainen, Jukka Nurminen, Anssi Jolkkonen, Johanna Tikkanen, henkilöstöjohtaja Sirkka Hartikainen ja vararehtori Ulla Voutilainen. Savonia sai kehuja työelämälähtöisyydestään S-ryhmä ja Suomen ammattikorkeakoulut aloittivat viime keväänä yhteistyön. Sen tavoitteena on muun muassa ammattikorkeakoulututkintojen työelämävastaavuuden kehittäminen: kohteena on harjoittelu, joka on laajin kokonaisuus tutkinnossa. Yhteistyö huipentuu vuosittain ammattikorkeakoulupäivillä jaettavilla Praxis-stipendeillä. Valtakunnallisten palkintojen lisäksi S-ryhmän alueosuuskaupat myöntävät alueellisia stipendejä ammattikorkeakouluopiskelijoille. Osuuskauppa PeeÄssän henkilöstöjohtajan Sirkka Hartikaisen mukaan työharjoittelu on tärkeä osa opiskelua, koska siinä kohtaavat teoria ja käytäntö. Näin opiskelija saa todellisen tuntuman työstä ja organisaatiosta, missä harjoittelu tapahtuu. Koulutus on todella työelämälähtöistä tänä päivänä. Yrityksen näkövinkkelistä työharjoittelu on arvokasta, koska sitä kautta saadaan uusia työntekijöitä taloon, joilla on hyvä pohjakoulutus ja tuntemus työstä ja työpaikasta. Meille työharjoittelu on erittäin tärkeä rekrytointikanava. Harjoitteluraportti kuvaa kattavasti harjoittelulle asetettuja tavoitteita ja niiden täyttymistä. Arvioinnin kriteereistä pääpainoa annetaan muun muassa käytännön osaamiselle, palvelualttiudelle, työtavalle ja -asenteelle. Arviointi nojaa myös tulevaisuuteen. Kriteereissä on myös maininta, että tarkastelun kohteena on harjoittelun jälkeinen toiminta, opinnäytetyön tekeminen ja opiskelijan urakehitys kyseisessä harjoittelupaikassa. Alueellisen stipendin voivat saada ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet harjoittelun S- ryhmän alueosuuskauppojen liiketoiminnassa. Henkilöstöjohtaja Sirkka Hartikainen ja Savonia-ammattikorkeakoulun vararehtori Ulla Voutilainen luovuttivat neljä 500 euron stipendiä. PeeÄssän, opettajien ja opiskelijoiden arviointiryhmä myönsi stipendit seuraaville Savonian restonomiopiskelijoille: Jukka Nurminen, Pirjo Nousiainen, Johanna Tikkanen ja Anssi Jolkkonen. Teksti ja kuva [ 17 ]

18 Riitta Rissanen korkeakoulujen arviointineuvoston jäseneksi Savonian vs. tulosaluejohtaja Riitta Rissasen mielestä Korkeakoulujen arviointineuvoston jäsenyys on luottamuksen osoitus Savonialle. Opetusministeriö on valinnut Savonia-ammattikorkeakoulun vs. tulosaluejohtaja Riitta Rissasen Korkeakoulujen arviointineuvoston jäseneksi vuosiksi Neuvoston jäsenet koostuvat ympäri Suomea yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, työelämän ja opiskelijoiden edustajista. Rissanen arvostaa jäsenyyttä ja asiantuntijatehtävää. Hänen mukaansa se on erinomainen näköalapaikka korkeakoulujen kehittämiseen. Korkeakoulujen arviointineuvosto on luonteeltaan asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on avustaa korkeakouluja ja opetusministeriötä korkeakoulujen ja yliopistojen arvioinnissa. Tehtävässä pääsee mukaan korkeakoulujen kehittävän arvioinnin ytimeen. Neuvoston periaatteisiin kuuluu muun muassa asiantuntevuus, vuorovaikutteisuus ja kansainvälisyys. Rissanen näkee vahvuutensa ammattikorkeakoulujärjestelmän tuntemisessa, sen arvioinnissa ja sen kehittämistyössä Suomessa. Myös kansainvälistä kokemusta ja näkemystä olen saanut viime vuosina erilaisista projekteista. Savonialla neuvoston jäsenyys on myös huomionarvoinen ja luottamuksen osoitus Rissanen muistuttaa. Neuvosto on riippumaton asiantuntijaelin, joten oman korkeakoulun asiat eivät ole keskiössä, vaan suomalaisten korkeakoulujen ja yliopistojen arviointitoiminta eurooppalaisessa korkeakouluyhteisössä. Koen kuitenkin, että jäsenyys kasvattaa arviointiasiantuntemusta, jota Savoniassa voidaan hyödyntää. Korkeakoulujen arviointineuvoston tavoitteena on korkeakoulujen pitkäjänteinen kehittäminen. Euroopan tasolla on merkittävää niin kutsutun Bologna prosessin eteneminen. Päämääränä on yhtenäisen ja kilpailukykyisen eurooppalaisen korkeakoulualueen kehittäminen. [ 18 ]

19 Savonia-ammattikorkeakoulun uusia julkaisuja: Edited by Arja Ruokojärvi and Jarmo Hiltunen LakePromo - Manual of Practical Tools pdf: Ei myytävä tuote OSSI - Sähköisen liiketoiminnan oppimisaihiot /CD-levy Ei myytävä tuote VERKOSTOITUVA LIIKETOIMINTA - haasteena verkoston strateginen kehittäminen /CD-levy Ei myytävä tuote Tiedustelut: Tiina Hyttinen Savonia-ammattikorkeakoulu Julkaisutoiminta PL 6 (Microkatu 1 D) KUOPIO puh: (017) gsm: fax: (017) Kuopion Muotoiluakatemian uusi julkaisu: Satu Miettinen Designing the creative tourism experience : a service design process with Namibian craftspeople Väitöskirja : Taideteollinen korkeakoulu, taideteollinen muotoilu Hinta 35 euroa. Tiedustelut Anne Mikkanen informaatikko, Taitemian kirjasto Kuopion Muotoiluakatemia, Savonia-ammattikorkeakoulu PL 98 Piispankatu Kuopio Puh. (017) , fax (017) [ 19 ]

20 Järjestettävässä Venäjän matkailun erikoistumisopinnoissa aloitti peräti 14 opiskelijaa. Ryhmän opettajista ylärivissä oikealla Päivi Ouallen ja hänen edessään Jorma Korhonen. Venäjän osaajia uudella koulutuksella Venäläiset ovat suurin matkailijaryhmä Pohjois-Savossa. Matkailua koskevissa strategioissakin Venäjä on kirjattu tärkeimmäksi markkinointikohteeksi, vaikka tiedotusvälineet ovat toistuvasti tuoneet esille että Venäjän osaajista on pula. Yksi vastaus tähän ongelmaan on Savoniaammattikorkekoulussa Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksentyövoimaosaston tilaama Asiakaslähtöisiä matkailutuotteita Venäjän markkinoille työvoimakoulutus. Myönteisen matkailukehityksen turvaamiseksi tarvitaan tuotekehitystyötä, aktiivista markkinointia ja asiakaspalvelun kehittämistä. Opettaja Jorma Korhosen mukaan nyt koulutetaan yritysten tarpeisiin Venäjän matkailuun, asiakkaisiin ja markkinointiin perehtyneitä ihmisiä. Venäläisten matkailijoiden tarpeet ovat sinällään pitkälle samanlaisia kuten muillakin matkailijoilla. On kuitenkin hyvä tietää ja tunnistaa muun muassa kulttuuriin liittyviä eroja sekä kysyntään ja ostokäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä ja niissä tapahtuvia muutoksia. Esimerkiksi palvelujen ja informaation saanti omalla kielellä on tärkeää. Venäjän markkinat avautuivat reilu kymmenen vuotta sitten. Korhonen näkee, että alkuajoista matkailijat Suomeen ovat keskiluokkaistuneet. Tällä hetkellä keskiluokka ja ylempi keskiluokka tulevat tänne, mikä lisää potentiaalisten matkailijoiden määrää. Venäjän talouskasvu on edelleen nopeaa ja ylempi keskiluokka kasvaa ja ihmisillä on mahdollisuus matkustaa. Venäläisillä markkinoilla kilpailu on kovaa ja tarjontaa paljon. Siksi on pystyttävä olemaan vetovoimainen ja kilpailukykyinen kohde. Jorma Korhonen on toiminut Venäjän matkailumarkkinoinnin ja matkailun kehittämistyössä yli kymmenen vuotta lähinnä Vuokatin ja Kainuun matkailun parissa. Nyt on mielenkiintoista ja haasteellista olla myös itse mukana kehittämässä ja viemässä eteenpäin pohjoissavolaista Venäjän matkailua. Venäläisten matkailu kasvoi vuonna 2007 ennätysmäisesti. Kauppalehti kirjoitti ( ), että Suomen Pietarin pääkonsulaatti myönsi kyseisenä vuonna arviolta viisumia. Pohjois-Savossakin venäläisten yöpymisiä oli vuonna 2006 vajaat , joka on reilut 42 kaikista ulkomaalaisista yöpymisistä. Ilmiötä selittää Venäjän vahva talouskasvu. Kuva: Keijo Korhonen [ 20 ]

Kohti uutta korkeakoululaitosta

Kohti uutta korkeakoululaitosta Kohti uutta korkeakoululaitosta 1 Kuopion yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun konsortio Matti Uusitupa Rehtori Tampere 28.2.2007 2 Lähtökohdat Kansainvälinen kehitys Kansalliset haasteet Tutkintorakenteen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU 1 Kilpailukykyä ja hyvinvointia Itä-Suomeen ISAT on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

OSATAAN. Osaamisen arviointi työssä työpaikkojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistoimintana 01.01.2012-30.05.2014

OSATAAN. Osaamisen arviointi työssä työpaikkojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistoimintana 01.01.2012-30.05.2014 OSATAAN Osaamisen arviointi työssä työpaikkojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistoimintana 01.01.2012-30.05.2014 Miten tähän tultiin? Koulutuspäällikkö Mika Saranpää, HH AOKK 27.9.2012 AHOT korkeakouluissa

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Yhteistyön monet muodot ISOT 2009, Kajaani 5.11.2009. Kirsi Keskisärkkä, Kuopion yliopisto Seppo Räsänen, Savonia-ammattikorkeakoulu

Yhteistyön monet muodot ISOT 2009, Kajaani 5.11.2009. Kirsi Keskisärkkä, Kuopion yliopisto Seppo Räsänen, Savonia-ammattikorkeakoulu Yhteistyön monet muodot ISOT 2009, Kajaani 5.11.2009 Kirsi Keskisärkkä, Kuopion yliopisto Seppo Räsänen, Savonia-ammattikorkeakoulu Yhteistyön edistämisen merkittäviä paaluja Oppitupa -hanke 2001-2005

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista valtakunnallista,

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu -Yleisesittely Laatua laivalla 30.8.2011 Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu toimintaa vuodesta 1992 (väliaikainen ammattikorkeakoulu) vakinainen

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Työpajassa esitellään opinnäytetöiden kehittämishankkeen nykyvaihetta ja keskustellaan kriittisistä kohdista opinnäytetyöskentelyn aloitusvaiheessa,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Työväen Akatemia Terhi Dahlman & Minna-Mari Roms Hyvät edellytykset yhteistyölle HUMAKin ja Työväen Akatemian

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

Esteettömyys Savoniaammattikorkeakoulussa

Esteettömyys Savoniaammattikorkeakoulussa Esteettömyys Savonia Hyväksytty 1.3.2011 Esteettömyyys Savonia- 1 / 4 Sisällys Yleistä tietoa korkeakoulusta... 2 Opintojen ohjaus ja järjestäminen... 2 Valintakoe... 2 Yleinen kulkukelpoisuus korkeakoulussa...3

Lisätiedot

Snellman-kesäyliopiston toiminta. Vapaan sivistystyön työryhmälle

Snellman-kesäyliopiston toiminta. Vapaan sivistystyön työryhmälle Snellman-kesäyliopiston toiminta Vapaan sivistystyön työryhmälle Sisällysluettelo Yleistä Snellman-kesäyliopistosta............................ 3 Määrällisiä tietoja....................................

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja (AMK) Nuorisokoulutuksessa opintojen kesto on

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi?

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Sinustako TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Mitä työnantajan on hyvä tietää työpaikkakouluttajan tehtävästä oppisopimuskoulutuksessa? Mitä nuoren työpaikkakouluttajan valinnassa tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Tavoitteet. Ari Jolkkonen:Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyökilpailu

Tavoitteet. Ari Jolkkonen:Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyökilpailu Tausta Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyökilpailun tarina alkoi valtakunnallisen opinnäytetyöprojektin kokouksessa kesäkuussa 2005 Oulussa syyskuussa 2005 Opinnot-projekti Turun ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Mitä meiltä vaaditaan? Kirjastoalan teoreettisen perustan hallinta informaatiotutkimuksen lainalaisuuksien

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

Kokonaisarviointi ja henkilökohtaisen peruspalkan määräytyminen (AVAINTES) case Kareliaammattikorkeakoulu

Kokonaisarviointi ja henkilökohtaisen peruspalkan määräytyminen (AVAINTES) case Kareliaammattikorkeakoulu Jaana Tolkki Jaana Tolkki on työskennellyt Karelia-ammattikorkeakoulun henkilöstöpäällikkönä kolme vuotta. Hän on työskennellyt samassa organisaatiossa myös lehtorina ja opetuksen kehittämispäällikkönä.

Lisätiedot

Nivelvaiheen nuotit projekti meidän alueellinen suunnitelmamme. Kirsi Rönkä 30.10.2013

Nivelvaiheen nuotit projekti meidän alueellinen suunnitelmamme. Kirsi Rönkä 30.10.2013 Nivelvaiheen nuotit projekti meidän alueellinen suunnitelmamme Kirsi Rönkä 30.10.2013 Nivelvaiheen nuotit Selvitys tapaturmaisesti vammautuneen nuoren nivelvaiheen palvelujärjestelmän toimivuudesta, tulevaisuuden

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ. Eija Salo-Lievonen 30.8.2013

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ. Eija Salo-Lievonen 30.8.2013 TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ Oppilaitosyhteistyön strateginen merkitys nyt ja tulevaisuudessa Yhteistyön muodot Sopimus ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta TAMK:n ja Fimlabin kesken Neuvottelukunta

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Haapakoski Marjaana Pääsihteeri Oulun seudun ammattikorkeakoulun osako.ps@students.oamk.fi

Haapakoski Marjaana Pääsihteeri Oulun seudun ammattikorkeakoulun osako.ps@students.oamk.fi OPINNÄYTETÖIDEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISHAASTEET Työseminaari 11.2.2005 klo 9.00 15.30, auditorio 221, II kerros Ilmoittautuneet yhteensä 63 henkilöä [päivitetty 9.2.2005] Nimi Työtehtävä Organisaatio Sähköposti

Lisätiedot

Hankkeen rahoitus 8.6.2015 2

Hankkeen rahoitus 8.6.2015 2 Hankkeen rahoitus 8.6.2015 2 Hankkeen perustiedot OpsoDiili Itä-Suomi, Nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Hankeaika1.5.2015-31.12.2017 Rahoittaja: ESR / Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Loppuseminaari, 13.11.2013, Kuntatalo

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot