Alkusanat KULTTUURISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISHANKE (EAKR-hanke A30177) LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkusanat KULTTUURISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISHANKE 2008-2011. (EAKR-hanke A30177) LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 Alkusanat KULTTUURISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISHANKE (EAKR-hanke A30177) 1

2 PROJEKTI Projektin nimi: Kulttuurisen toimintaympäristön kehittämishanke Projektikoodi: A30177 Ohjelma: Etelä-Suomi Toimintalinja: 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen (EAKR) Projektin toteutusaika: Hakija: Lahden kaupungin sivistystoimiala Projektin vastuuhenkilön yhteystiedot: Tommi Lanki / vastuualuejohtaja / Loppuraportin laatijan yhteystiedot: Jonne Valola / projektipäällikkö /

3 LUKIJALLE Huonekalujen valmistukseen liittyvän teollisen historiansa ansiosta Lahdella on kaksi vahvaa luovan osaamisen perintöä: muotoilu ja puun työstäminen. Luovan alan yrityksille Lahden alue tarjoaa hyvän sijainnin, erinomaisen koulutusympäristön ja pääkaupunkiseutua edullisemman hintatason. Lahtelainen muotoilu- ja käsityöalojen koulutus tuo kaupunkiin lahjakkaita alan opiskelijoita. Saadakseen todellisen hyödyn antamastaan koulutuspanoksesta ja lisätäkseen vetovoimaansa Lahden on toimittava aktiivisemmin profiloituakseen luovien alojen, muotoilun ja puutaidon osaamiskeskuksena kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Tuomalla näyttävästi esiin paikallisten toimijoiden osaamisen muotoilun ja puumuotoilun saralla, Lahti voi luoda sellaista alueellista vetovoimaa, joka sekä tukee paikkakunnalla olevaa osaamista, että tuo alueelle uusia toimijoita. syntyi vuonna 2007 Lahden Kulttuuripääkaupunki 2011-hakemusta varten tehdyn pohjatyön seurauksena. Kartoittaessaan Lahden kaupungin ja ympäristökuntien kulttuuritarjontaa hakemuksen laatijat havaitsivat, että alueen luovien alojen toimijoiden oaaminen tulisi erityisesti nostaa esiin alueellisen kulttuuri- ja yritystoiminnan vahvuuksina. Kulttuurisen toimintaympäristön kehittämishankkeen toiminnan johtoajatuksena on ollut Lahden alueen osaajien esiintuominen ja yhteistyöverkostojen rakentaminen yleistajuisella ja käytännönläheisellä tavalla. Vuonna 2011 Lahti valmistautuu yhdessä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa World Design Capital Helsinki muotoilupääkaupunkivuoteen. Lahden toimintakyky on herättänyt positiivista huomiota: alueen toimijat ymmärtävät muotoilun merkityksen, tuntevat toisensa ja osaavat yhteen hiileen puhaltamisen. Nyt päättyvällä Kulttuurisen toimintaympäristön kehittämishankkella, hankkeen perustamalla Luovalahti.fi -palvelulla ja hankkeen kokoamilla Lahti: Biennale 2009 ja muotoilukatselmuksilla on ollut merkittävä rooli tämän toimintakyvyn rakentamisessa. Lahdessa Jonne Valola Projektipäällikkö 3

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT Yhteiskunnalliset taustatekijät Taloudelliset taustatekijät Projektin tavoitteet Toiminnan kohderyhmät Taustaselvitykset PROJEKTIN TOTEUTUS Projektihenkilöt Ohjausryhmä PROJEKTIN TOIMINTA Toiminta Toiminta Toiminta Toiminta PROJEKTIN TULOKSET Hankkeen toimintaan osallistuneet yritykset Mediaseuranta Web ja sosiaalinen media

5 5.4 Näyttelyiden kävijäseuranta Julkaisut Talous TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Sisällölliset tavoitteet Työllisyystavoitteet Taloudelliset tavoitteet ONNISTUMISET ONGELMAT JA SUOSITUKSET KUVALIITE Kuvia 2008 toiminnasta Kuvia 2009 toiminnasta Kuvia 2010 toiminnasta Kuvia 2011 toiminnasta

6 6

7 1 JOHDANTO Mikä on kulttuurinen toimintaympäristö ja miten sitä voidaan kehittää? Kysymys on ongelmallinen. Joillekin kulttuuri tarkoittaa sellaista korkeakulttuuria jota tuottavat sinfoniaorkesterit, teatterit ja muut institutionalisoidut taiteen alat. Toisille kulttuuria edustavat torikahvilat ja katusoittajat. Vastaajasta riippuen molemmat määritelmät ovat oikein. Suomalainen taipumus tarkastella kulttuuria suppeasti taiteellisena toimintana on estänyt meitä kansakuntana hyödyntämästä kulttuuriosaamisen todellisia vahvuuksia muilla toimialoilla. Siinä missä me jaamme edelleen asiat teknisiin tai taiteellisiin, liiketoimintaan ja kulttuurin, ovat piilaakson keksijät jo aikaa sitten oivaltaneet näiden asioiden olevan sidoksissa toisiinsa. Kulttuuriympäristö muokkaa voimakkaasti kuluttajien tottumuksia ja mieltymyksiä, joten avain menestystuotteen suunnittelemiseen on pääsy siihen arvojen ja merkitysten maailmaan, jossa kuluttajat elävät. Tätä laadullista tietoa voi saada vain empatian ja kokemusten jakamisen kautta - ts. kulttuurin ja taiteen tekijöille tutuin keinoin. On hämmästyttävää, että vaikka luovista aloista ja kulttuurin tuottajista on toivottu pelastusta suomalaiselle kilpailukyvylle jo pitkään, tämä ilmiselvä vaikutusmekanismi on jäänyt suurilta osin ymmärtämättä. Käytännössä tämä näkyy niin, että luovien alojen toiminnan kehitys Suomessa keskittyy lähinnä luovan alan toimijoiden kouluttamiseen yrittäjiksi. Vähemmälle huomiolle on jäänyt perusteollisuuden ja palveluntuottajien kouluttaminen luovemmiksi, joka olisi edellytys amerikkalaistyylisen luovan talouden käsitteen syntymiseen maassamme. Kulttuurisen toimintaympäristön kehittämishanke on ollut poikkeuksellinen hanke. Sen toiminnassa on ollut sisäänrakennettuna pyrkimys ratkaista edellä kuvattu ristiriita tuomalla yleisö, kulttuuriosaajat ja yritykset lähemmäs toisiaan. Tämä päämäärä on konkretisoitunut ja vahvistunut hankkeen edetessä, jonka voi todeta hankkeen toimintaa jälkikäteen tarkasteltaessa. Hankkeen tuottama Helpompi arki -muotoilunäyttely vuonna 2008 Pietarissa esitteli muotoilua arkiesineiden, ei taide-esineiden kautta. Lahti: Biennale 2009 toi muotoiluesineet kaupungin keskelle näyteikkunoihin. Hankkeen yhtenä tuloksena Lahden kaupunkiin syntyi kulttuurikasvatusohjelma, jonka ansiosta jokainen koululainen käy teatterissa, museossa tai muussa kulttuurikohteessa kouluvuotensa aikana. Hankkeen Luovalahti.fi-portaalissa, jossa esittäytyvät paikalliset luovien alojen osaajat kuvallisen portfolionsa kera, on käynyt erillistä kävijää. Luovalahti. fi facebook-sivuston juttuaiheet on luettu kertaa. Lahti: Biennalesta on kirjoitettu mm. viroksi, venäjäksi, koreaksi, turkiksi ja kiinaksi. Kulttuurisen toimintaympäristön kehittäminen on mahdollista vain moniulotteisen toiminnan kautta. Hanke on pyrkinyt tavoittamaan yhtä lailla tavallisen yleisön kuin alan ammattilaiset ja yritykset. Se on tuottanut kulttuuria joka on saanut välillä kritiikkiä siitä, ettei se näytä taiteelta. Välillä kritiikkiä on annettu siitä, että hanke tuo taidetta esiin liiketalouden nimissä. Kulttuurisen toimintaympäristön kehittämishanke on luonut omaa polkuaan toimijoiden ja määritelmien välissä yhdistäen asioita uusiksi kokonaisuuksiksi. 7

8 2 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Yhteiskunnalliset taustatekijät Hankeidean synty Lahti oli mukana kansallisessa kilpailussa vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi yhdessä seitsemän muun kaupungin kanssa. Kulttuuripääkaupunkihakemuksessa Lahti esitteli viiden teemavuoden mittaisen maakunnallisen kulttuuristrategian. Lahti toteutti Muotoilun vuoden 2007 Teemavuosihankkeena. Hankkeen toimintaa linjaavina teemoina olivat arjen kauneus, kaupunkimuotoilu ja puuosaaminen. Teemavuosihanke aloitti yhteistyössä Lahden aluekeskusohjelman ja Päijät-Hämeen yrittäjien kanssa luovan alan yritysten kartoituksen ja verkkopalvelun kokoamisen maakunnan luovalle toimialalle. Hanke järjesti Lahden kaupunginmuseon ja Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin sekä Pro Puu -yhdistyksen kanssa näyttelykokonaisuuden, jota esiteltiin Muotoilun vuoden teemassa eri puolilla kaupunkia kesällä Teemavuosihanke kokosi Kaupunginmuseon julkaiseman Lahti arjen kauneus -teoksen. syntyi vuonna 2007 Lahden Kulttuuripääkaupunki 2011-hakemusta varten tehdyn pohjatyön seurauksena. Kartoittaessaan Lahden kaupungin ja ympäristökuntien kulttuuritarjontaa hakemuksen laatijat havaitsivat, että alueen luovien alojen toimijoiden osaaminen tulisi erityisesti nostaa esiin alueellisen kulttuuri- ja yritystoiminnan vahvuuksina. 2.2 Taloudelliset taustatekijät Hankeperusta 2007 Kulttuuriosaaminen on merkittävä tekijä erityisesti luovan alan yritysten toimintaympäristön vahvistamisessa. Verkostoyhteiskunnassa tuotteiden ja palveluiden kehittäminen edellyttää monipuolista osaamista ja yritysten verkottumista eri osaajien kanssa. Kulttuuriosaaminen on kykyä kehittää kulttuuriseen pääomaan liittyviä kiinnostavia ja massasta erottuvia esteettisiä tuotteita. Se edellyttää taitoa ymmärtää omaa ja vierasta kulttuuria sekä organisaatiokulttuuria, jossa luovat ja innovatiiviset ratkaisut voivat nousta esille (Wilenius 2004, Luovaan talouteen). Etelä-Suomen EAKR -ohjelman ( ) toimintalinja 2. (TL 2) yhtenä tavoitteena on vahvistaa alueellisia ja kansallisia osaamisrakenteita ja yritysten toimintaympäristöjä. Toimintalinja 2. hankkeiden valintakriteereinä mainitaan yhteys alueen klustereihin ja kilpailukykyä lisäävät vaikutukset. 8

9 Tuettavaa toimintaa on esimerkiksi innovaatiotoimijoiden yhteistyö ja verkottuminen sekä alueiden erikoisosaamisen ja luovien alojen yritystoimintaa tukevien toimintaympäristöjen kehittäminen. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa ( ) todetaan, että kulttuuripolitiikalla tuetaan taiteen ja kulttuuriperinnön monimuotoisuutta, kulttuurilaitoksia, eri väestöryhmät ja alueet kattavien palvelujen toteuttamista, luovuuden kehittymistä, kansalaistoimintaa sekä taloudellista kasvua. Hallitusohjelmassa on mukana luovan talouden vahvistaminen ja kulttuurin kansantaloudellisen merkityksen lisääminen edistämällä kulttuurivientiä ja -yrittäjyyttä. Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategiassa (KTM / julkaisuja 10 / 2007) ensimmäisenä neljästä painopistealueesta on toimintaympäristön kehittäminen. Luovien alojen yrityksille kulttuuriympäristön muutokset ovat Kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksen mukaan merkittäviä. Hyvä toimintaympäristö luo edellytyksiä uusille luovan alan yrittäjille ja auttaa yrityksiä verkostoitumaan sekä keskenään että muiden toimijoiden kanssa. Maakuntastrategian (maakuntavaltuusto ) mukaan Päijät-Häme on Suomen toinen muotoilukeskus ja yksi merkittävimmistä tapahtuma- keskittymistä. Maakuntaohjelmaan ( ) yhdeksi toimintalinjaksi on valittu kilpailukykyinen toimintaympäristö. Kestävällä kilpailukyvyllä tarkoitetaan eri sidosryhmät huomioivaa, jatkuvaa menetystä tavoittelevaa sekä omalla toiminnalla ja valinnoilla saavutettavaa kilpailukykyä. Lahden alueen elinkeinostrategia ( ) pohjautuu klustereihin. Klusterimallissa yritysten yhteyksiä ja yhteistyöverkostoa rakennetaan yli toimialarajojen. Tulevaisuuden kasvualoja ovat hyvinvointi ja muotoilu. Lahden kaupungin strategiassa (kaupunginvaltuusto ) visioidaan, että Lahti on ennakkoluulottomasti kehittyvä ja uudistuva luovien ja osaavien toimijoiden kohtaamispaikka Lahdesta valmistui 359 muotoilijaa. Valmistuneista 2010 mennessä oli vain 10 toimi muotoilijoina Päijät-Hämeessä. Lisäksi Näyttää siis siltä, että koko maakunnan lukujen valossa Päijät-Hämeen entinen etulyönti asema muotoilussa on viime aikoina ollut hiljalleen hieman hiipumassa inhouse-muotoilua lukuun ottamatta. (...) Voidaan siis sanoa että nämä edelliset mittarit aika yksiselitteisesti kertovat Päijät-Hämeen suhteellisen muotoiluintensiteetin laskeneen. (Alanen, Tilastokeskus 2010) 9

10 2.3 Projektin tavoitteet Hankkeen tavoite Kulttuurisen toimintaympäristön kehittämishanke vahvistaa Lahden alueen yritysten kulttuurista toimintaympäristöä, jonka keskeisiä tekijöitä ovat aktiiviset kulttuurilaitokset, koulutus- ja tutkimustoiminta sekä verkostoituminen luovan alan yritysten kanssa. Hanke toimii aloitteellisena ja kokoavana tekijänä parantaen Lahden kilpailukykyä teollisen muotoilun keskuksena.tavoitteena on, että maakunnasta tulee haluttu toimintaympäristö uusille luovan alan yrityksille. 2.4 Toiminnan kohderyhmät Tavallinen yleisö Tavoitteena tarjota mielenkiintoisia tapahtumia ja edesauttaa ymmärtämään muotoilua ja sen vaikutusmahdollisuuksia. Luovan alan osaajat Tavoitteena luoda mahdollisuuksia luovan alan osaajille päästä näkyviin ja tehdä tehokkaampaa yhteistyötä yhdessä ja yritysten kanssa. Yritykset Tavoitteena luoda mahdollisuuksia päästä näkyviin ja tehostaa omaa kilpailukykyä syventämällä muotoilun käyttöä tuotekehityksessä. Lahden alue Tavoitteena luoda Lahdelle pitkäkestoinen tilaisuus profiloitua muotoilun ja käytännön osaamisen kaupunkina. 2.5 Taustaselvitykset Kulttuuriklusteriselvitys 2005 / Lahden kaupungin sivistystoimiala ja LAKES Luovan alan maakunnallinen kartoitus ja kysely alan yrittäjille 2007 / Lahden Teemavuosihanke Kulttuuriklusteriselvitys ja luovan alan yrittäjille tehdyn kyselyn tulokset ovat olleet ohjaavia tekijöitä hankkeen toiminnallisten tavoitteiden linjauksessa. 10

11 3 PROJEKTIN TOTEUTUS 3.1 Projektihenkilöt Projektipäällikkö (puolipäiväinen) Heini Moisio Projektipäällikkö Jonne Valola Projektikoordinaattori Sirpa Fourastie Projektikoordinaattori Lasse Heikura Projektikoordinaattori Susanna Koponen / Kulttuurikasvatusohjelma Projektiassistentti Elina Isotalo Ohjausryhmä 2008 Kulttuurisen toimintaympäristön kehittämishankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana on toimialajohtaja Maritta Vuorinen ja jäseninä hallintojohtaja Katriina Martikainen, vs. museonjohtaja Esa Hassinen, amanuenssi Maija-Riitta Kallio, kulttuurisihteeri Riittakatriina Manninen-Louhensalo, koulutusjohtaja Jorma Lehtonen, hienopuuseppä Markku Tonttila, teollisuusneuvos Hannu Roine, laskentapäällikkö Kristiina Mailas ja sihteerinä toimiva projektipäällikkö Heini Moisio.Ohjausryhmässä oli kevätkauden 2008 mukana myös kongressipäällikkö Juha Haapanen, joka erosi ohjausryhmän jäsenyydestä lopetettuaan työnsä Lahden alueen kehittämisyhtiön palveluksessa. Ohjausryhmä kokoontui , , Kulttuurisen toimintaympäristön kehittämishankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana on toimialajohtaja Maritta Vuorinen ja jäseninä hallintojohtaja Katriina Martikainen, vs. museonjohtaja Esa Hassinen, amanuenssi Maija-Riitta Kallio, kulttuurisihteeri Riittakatriina Manninen-Louhensalo, asiamies Jorma Lehtonen, hienopuuseppä Markku Tonttila, teollisuusneuvos Hannu Roine, laskentapäällikkö Kristiina Mailas ja sihteerinä projektipäällikkö Heini Moisio. Ohjausryhmä kokoontui , ,

12 2010 Kulttuurisen toimintaympäristön kehittämishankkeen ohjausryhmän kokoonpano on vaihtunut ohjausryhmän jäsenten työtehtävien muutosten myötä. Ohjausryhmän kokoonpano on seuraava: puheenjohtaja toimialajohtaja Maritta Vuorinen, jäseninä vs. hallintojohtaja Tuula Kuvaja, museonjohtaja Timo Simanainen, amanuenssi Maija-Riitta Kallio, asiamies Jorma Lehtonen, hienopuuseppä Markku Tonttila, teollisuusneuvos Hannu Roine, lehtori Harri Kalliomäki, vs. kulttuurisihteeri Ann-Mari Karvinen, laskentapäällikkö Kristiina Mailas, yhteyspäällikkö Heini Moisio, tarkastaja Helena Masanti, Päijät-Hämeen liitto, projektipäällikkö Jonne Valola ja projektiassistentti Elina Isotalo. Ohjausryhmä kokoontui , , , ja Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi toimialajohtaja Maritta Vuorinen, jäseninä vs. hallintojohtaja Tuula Kuvaja, museonjohtaja Timo Simanainen, amanuenssi Maija-Riitta Kallio, asiamies Jorma Lehtonen, hienopuuseppä Markku Tonttila, teollisuusneuvos Hannu Roine, lehtori Harri Kalliomäki, vs. kulttuurisihteeri Ann-Mari Karvinen (9.9. jälkeen liikunnan ja kulttuurin vastuualuejohtaja Tommi Lanki), laskentapäällikkö Kristiina Mailas, yhteyspäällikkö Heini Moisio, tarkastaja Helena Masanti, Päijät-Hämeen liitto, projektipäällikkö Jonne Valola ja projektiassistentti Elina Isotalo. Ohjausryhmä kokoontui , , , ja Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana 17 kertaa. 12

13 4 PROJEKTIN TOIMINTA 4.1 Toiminta 2008 Hankesuunnitelma 2008 projektihakemuksessa Helmikuu: LuovaLahti -tapahtuma, innovaatio- ja työpajapäivä muotoilualalle ja pksektorin yrityksille yhteistyössä TE-keskuksen, Muotoiluinstituutin ja Design Forumin sekä Diges ry:n kanssa. Muotoilun maaliskuu: LAHTI -biennale / 24h -muotoilukilpailun julkistaminen, Muotoilun parhaat kaupunkikuvassa -julkaisu. Kulttuurikokemus julisteena (työnimi) -näyttely aloittaa Kulttuurikampanjan Lahden kaupungin julistepaikoilla. Lokakuu: Lahtelainen teollinen muotoilu esittäytyy Pietarissa. Yhteistyössä Lahden kaupunginmuseon ja Muotoiluinstituutin kanssa Vuoden 2008 aikana suunnitellaan yhteistyössä Muotoilun ja median palvelukeskuksen kanssa Kulttuurilinkki ja Kulttuurikampanja -projektit, jotka omalta osaltaan vahvistavat toimintaympäristöä. Vuoden aikana hanke valmistelee ensimmäistä LAHTI -biennalea vuodeksi 2009 verkostoitumalla kansainvälisten muotoilukeskusten kanssa ja tekemällä näyttelysuunnitelman ja sopimukset kotimaisten yhteistyökumppaneiden kesken. Hanke hyödyntää Muotoilun ja median palvelukeskuksen koulutus- ja tutkimusverkostoa ja tarjoaa kansainvälisten muotoilukeskusten verkoston sen käyttöön. Toiminta 2008 LuovaLahti 2008 tapahtuma Julistenäyttely citytauluissa Vesijärven Rantagallerian kesä 2008 Helpompi arki-näyttely Pietarissa Luovien alojen yritysten kartoitus kehittämisen aloitus Lahti: Biennale 2009 suunnittelutyö 13

14 4.2 Toiminta 2009 Hankesuunnitelma 2009 projektihakemuksessa Helmikuu: LuovaLahti -tapahtuma, innovaatio- ja työpajapäivä muotoilualalle ja pksektorin yrityksille yhteistyössä TE-keskuksen, Muotoiluinstituutin ja Design Forumin sekä Diges ry:n kanssa. LAHTI -biennale 2009 Luovan alan verkoston toiminnan tiivistäminen yhtenä teollisen muotoilun tapahtumajärjestäjänä Hanke suunnittelee ja valmistelee kansainvälisen muotoilukeskusten yhteistyötä, jossa Lahti on aloitteellisena kumppanina. Verkoston valmistelu edellyttää neuvotteluja kyseisissä muotoilukeskuksissa Toiminta 2009 Kulttuurikasvatusohjelman suunnittelu. KTK -hanke järjesti valtakunnallisen kulttuurikasvatusseminaarin Lahden Hiihtomuseossa Lahti: Biennale FenniaPrize -näyttely Kaupunkimuotoilu -näyttely Woodism -näyttely R. ASIA -näyttely Open Showrooms -muotoilukiertoajelu Luovalahti.fi sivusto avattiin Toiminta 2010 Hankesuunnitelma 2010 projektihakemuksessa Lahtelaisen muotoilukoulutuksen ja teollisen muotoilun esittäytyminen Euroopan kulttuuripääkaupungissa Pecsissa Teollisen muotoilun näyttely-yhteistyö kansainvälisten muotoilukeskusten kanssa. Näyttelyn valmistelu edellyttää neuvotteluja kyseisissä muotoilukeskuksissa ja tapaamisia Lahdessa. Toiminta 2010 KTK -hanke osallistui Kulttuurikaupunkifoorumin järjestämiseen Lahdessa Lahti:Biennale osasto Olo.Muoto 10 messuilla KTK-hanke järjesti WDC-infotilaisuuden

15 KTK-hanke osallistui yhteistyössä Lahden kaupungin ja Finnagoran kanssa Pro Puu -keskuksen tuottaman Haapio-näyttelyproduktioon Euroopan kulttuuripääkaupungissa 2010 Pécsissä 9.5. Lahti: Biennale vuosikirjan julkaisu ja postitus 150 yritysjohtajalle Lahti:Biennale osasto Puuntyöstömessuilla Joulu Kuusesta Lahti: Biennale 2011 suunnittelutyö: tutustuminen Dutch Design Week 2010 (24.10.), Istanbul Design Week 2010 (29.9.)ja Disainiöö Tallinn (30.11.) -tapahtumien järjestäjiin. 4.4 Toiminta 2011 Hankesuunnitelma 2009 projektihakemuksessa LAHTI -biennale kansainvälisenä teollisen muotoilun tapahtumana osana Turun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa Toiminta 2011 Hanke osallistui TEDxSSE-seminaariin Tukholmassa Hanke julkaisi jatkokehitetyn Luovalahti.fi sivuston 5.1. Lahti: Biennale 2011: - Kuukauden Design näyttelykokonaisuus avattiin Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastolla jatkuen kuukausittain uudella näyttelyaiheella joulukuuhun - Design from&for Kids -näyttely Propuu-galleriassa Automuotoiluosasto Classic Motor Show -tapahtumassa Lahti: koe muotoilu -näyttely Sibeliustalossa Design from&for Kids -näyttely Habitare -messuilla Lahti: koe muotoilu -näyttely Tallinnan Disainiöö -tapahtumassa Disainiöö (Tallinn Design Night) oli osa Tallinnan 2011 Kulttuuripääkaupunkiohjelmaa - Joulu Paketissa -pakkausmuotoilunäyttely

16 5 PROJEKTIN TULOKSET 5.1 Hankkeen toimintaan osallistuneet yritykset Yritys Y-tunnus Henkilöstö 2. Elämä Design alle 5 aivan Oy Arkkitehtitoimisto Hormia Oy alle 5 DE Design Element Ay alle 5 Erja Räty Ky (Talla) Fennokraft Oy alle 5 Helkama Velox Oy iam design Oy alle 5 Isku Interior Oy Jouni Leino Ky alle 5 Kabus Oy Kemppi Oy tai yli Kirena Oy Korpi Design Oy Koskisen Oy tai yli L-Fashion Group tai yli Lahden Messut Leevin Mainos Oy Lepo Product Oy Magisso Oy Marianne Valola Tmi alle 5 Martela Oy tai yli Merivaara Oy MuotoSteam Oy alle 5 Muototuote Ky alle 5 Normincies Oy alle 5 Oilon Home Oy

17 Pedro Oy Penaudio Oy Private Case Oy alle 5 Risto Laine Organisaatio Oy alle 5 Sasta Oy Sinituote Oy Sope Oy Stala Oy Sunit Oy Suomen Viilutuotteet Oy Suunnittelutoimisto Marjut Uotila alle 5 Teollisuuden Ystävät Oy alle 5 Toiminimi Klaus Aalto alle 5 Tunto design ky alle 5 Uniart Finland Oy alle 5 Uniq Design Tmi alle 5 Vaisala Oy tai yli Wärtsilä Oy tai yli Wipak Oy tai yli ULKOMAISET YRITYKSET JA YHTEISÖT Freedom of Creation B.V. Denovo Design Okko Consulting AB Flux AB Lum Partner Oü Liivi Leppik Visioonkardin Cebi A.S. Demirden Design / Ilio Naif Design St. Petersburg Academy of Art and Design n.a. A. Stieglitz ArtFuture Design School Hollanti Hollanti Ruotsi Ruotsi Viro Viro Viro Turkki Turkki Venäjä Venäjä 17

18 5.2 Mediaseuranta 1. Mediaseuranta Hanke ei suorittanut järjestelmällistä maksullista mediaseurantaa. Seuraavassa on listattu otteita medianäkyvyydestä, jonka toteutumisesta hankkeella on varmuus. 1.1 Lahti Biennale Päivälehdistö Haut on tehty suomen 10 suurimman päivälehden artikkeleihin hakusanalla lahti biennale ja josta on poistettu julistebiennalesta kertovat artikkelit. Tässä mainitut artikkelit olivat joko painettuja uutisia, painettuja pikku-uutisia tai kuvallisia artikkeleita lehden verkkopalvelussa. Etelä-Suomen Sanomat ESS.fi / 14 artikkelia Kauppalehti.fi / 4 artikkelia Helsingin Sanomat HS.fi / 1 artikkeli Turun Sanomat TS.fi / 1 artikkeli Kaleva.Fi / 1 artikkeli Savon Sanomat / 1 artikkeli Lisäksi atikkeleita on ollut pienemmissä paikallislehdissä mm. Uusi Lahti, Sydän-Satakunta, Aamuposti (Riihimäki ja Hyvinkää). Radio YLE.fi, Lahden Radio / 6 artikkelia Lisäksi hanketta on haastateltu ainakin Radio Novassa ja Radio Voimassa Otteita KTK-hankkeen yhteistyöprojektien näkyvyydestä Design from&for Kids 3 radiohaastattelua suomessa, 2 radiohaastattelua Pietarissa, 1 TV-ohjelma suomessa (t.i.l.a. MTV3), 1 TV-haastattelu Pietarissa, Ilta-Sanomat Netti-TV, Iltalehti, Avotakkalehti, Lapsen Maailma-lehti, Perhe-lehti, Etelä-Suomen Sanomat, Puuntyöstö-lehti, Uusi Lahti, Itä-Häme, Aamuposti Lahti:Biennalen Automuotoilu-workhop / Classic Motor Show 2011 Helsingin Sanomat, Tuulilasi, Autobild, Tekniikan Maailma, Klassikot, Mobilisti, Kauppalehti 18

19 5.3 Web ja sosiaalinen media 1. Google-haku lahti: biennale -juliste -poster osumaa kulttuurisen toimintaympäristön kehittämishanke 133 osumaa Kävijäseuranta 2.1 Luovalahti.fi Seurantaväli Tulosta Avaa raportti uuteen ikkunaan Yksittäiset Seuranta kävijät Kaikki Sivusto lataukset rekisteröityneet Valitse tämä kuukausi Osaajat 80 Valitse tämä päivä Käynnit vuosittain Koko sivusto Alkaa Päättyy OK Valitse tämä viikko Lahtibiennale.fi Seurantaväli Yksittäiset kävijät 4006 Kaikki lataukset Sivuille on eniten saavuttu sivuilta: http://www.wdc2012helsinki.fi % 22% 29% Käynnit kuukausittain Facebook / Luovalahti.fi 5352 Seurantaväli Tykkääjät 237 Lukukerrat Palautteet 196 5% 4% 6% 7% 7% 8% 10% 11% 13% 11% 12% 5% TAM HEL MAA HUH TOU KES HEL ELO SYY LOK MAR JOU TAM 556 LOK 1193 HEL 447 MAR 1320 MAA 644 HUH 766 TOU 773 KES 883 HEL 1059 ELO 1138 SYY 1404 JOU Facebook / Lahti Biennale Seurantaväli Tykkääjät 153 Lukukerrat Palautteet 33 19

20 5.4 Näyttelyiden kävijäseuranta Hankkeen koordinoimat tapahtumat sijoittuivat kaupunkilaisten keskuuteen. Joidenkin tapahtumien osalta kävijämääriä on vaikea arvioida. Montako ihmistä näki esimerkiksi Kaupunkimuotoilu näyttelyn näyteikkunat Lahden kaupungin keskustassa? Tai Kuukauden design -näyttelyt Lahden pääkirjastossa? Tai Rotermannin kauppakeskuksessa Tallinnan keskustassa? Tiedämme vain, että näyttelyt sijoitettiin tarkoituksellisesti paikkoihin, joiden läpi kulkee tuhansia ihmisiä päivittäin. Joidenkin näyttelyiden osalta kävijämääriä seurattiin: Fennia Prize 2009 Sibeliustalossa Lahti: koe muotoilu 2011 Sibeliustalossa Autodesign-workshop Classic Motor Show 2011 (koko tapahtumassa kävijää) kävijää 4550 kävijää 380 piirtäjää Kun tähän yhdistetään kaikki hankkeen toteuttamat ja osatoteuttamat tapahtumat mm. Habitare-, Puuntyöstö-, ja Olo Muoto-messuilla, voidaan perustellusti arvioida hankkeen tapahtumien kohdanneen varovaisestikin arvioiden reilusti yli 10,000 ihmistä. 5.5 Julkaisut Hankkeen julkaisut (poislukien pienemmät esitteet ja tiedotteet): Vesijärven Rantagalleria esite, 2008 Lahti: Biennale ohjelmaesite, 2009 Puuarkkitehtuuripuisto esite, 2010 Lahti: Biennale vuosikirja, 2010 Lahti: Värityskirja, 2011 Lahti: Biennale ohjelmaesite, 2011 Lahti: Biennale katselmuksen katalogi, Lahti: koe muotoilu näyttely

21 5.6 Talous Hankkeen taloustilanne Projektin vahvistettu kustannusarviotaulukko HYVÄKSYTTY TOTEUMA 1. Henkilöstökustannukset , ,10 2. Ostopalvelut , ,67 3. Matkakustannukset , ,54 4. Kone- ja laitehankinnat 0,00 0,00 5. Rakennukset ja maa-alueet 0,00 0,00 6. Vuokrakustannukset , ,59 7. Toimistokulut 6 878, ,94 8. Muut kustannukset , ,56 Yhteensä , ,40 Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin yhteensä Hyväksytty Toteuma Toteuma % 1. Haettava EAKR- ja valtion rahoitus , ,51 46,57% 2. Kuntarahoitus , ,89 47,39% 3. Muu julkinen rahoitus , ,00 2,88% 4. Yksityinen rahoitus , ,00 3,17% RAHOITUS YHTEENSÄ , ,40 100,00% 21

22 7 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 7.1 Sisällölliset tavoitteet Kulttuurisen toimintaympäristön kehittämishankkeen tavoite hankehakemuksessa: Lahden alueella on olemassa erinomaiset valmiudet teollisen muotoilun keskukseksi. Toimijat ovat kuitenkin hajallaan ja yhteistyö koordinoimatonta. (1) Hanke toimii kokoavana tekijänä kulttuurilaitoksille, muotoilualan koulutukselle ja luovalle alalle kulttuurisen toimintaympäristön vahvistamiseksi niin, että maakunta on tavoiteltutoimintaympäristö uusille luovan alan yrityksille. (2) Hanke rakentaa LAHTI -biennalen muotoilukoulutuksen, muotoilualan yritysten, innovaatioiden ja tuotteiden areenaksi. (3) Hanke suunnittelee kulttuuri- ja taidekasvatusohjelman, joka tiivistää koulujen ja kultturilaitosten yhteistyötä. Ohjelmassa huomioidaan Muotoilun ja median palvelukeskus -hankkeen tavoite lisätä peruskoululaisten muotoilun tuntemusta ja medialukutaitoa (1) Päijät-Hämeen alueella toimii nykyisin useita muotoiluun liittyviä hankkeita, ja Lahti valmistautuu yhtenä viidestä kaupungista World Design Capital 2012 Helsinki-vuoteen Kulttuuri-sen toimintaympäristön kehittämishanke (KTK) syntyi kuitenkin erilaiseen tilanteeseen. LAMK Muotoiluinstituutin lehtori Harri Kalliomäen sanoin: Lahdessa vallitsi tyhjiö Muotoiluinstituutin ympärillä. Kaikki viestintä paikallisesta muotoilusta esitteli koulun toimintaa. Muotoiluinstituutin näkyvyys ei toki ollut Lahdelle pahasta. Ongelmana vain oli, ettei koulunsa päättäneillä ja Lahden alueella toimintaa yrittävillä nuorilla muotoilijoilla ollut minkäänlaista foorumia, jonka kautta heidän osaamistaan tuotaisiin esille. KTK-hankkeen perustama Luovalahti.fi oli ensimmäinen kattava verkkopalvelu, jossa esiteltiin kattavasti paikallisia luovan alan toimijoita. Aiemmat yritykset olivat hyvistä aikeista huolimatta jääneet torsoiksi. Yhteisöllisyys on merkittävä kannustin nuorille yrittäjille. Vertaistuki toisilta samanlaisten asioiden kanssa työskenteleviltä on yksi vaikutin jonka vuoksi mm. Helsingissa muotoili- ja luovan alan yritykset ovat keskittyneet Punavuoren alueelle. Lahden alueella toimii kymmeniä yrittäjiä, joilla on ns. oma studio. KTK-hankkeen Luovalahti -palvelu ja yhteiset näyttelyhankkeet, joissa yhdistyi opiskelijoiden, valmistuneiden ja yritysten tekeminen, loi yhteisöllisyytä jonka voima on näkyvissä nyt WDC-vuoden kynnyksellä. (2) Hanke on järjestänyt kaksi Lahti: Biennale -vuotta 2009 ja Vaikka Lahti: Biennale ei vielä kilpaile Venetsian Biennalen, eikä edes Helsinki Design Weekin kaltaisen tapahtumien tunnettuudesta, on Lahti: Biennalen toiminta selvästi herättänyt huomiota etenkin Suomen lähialueilla Pietarissa ja Tallinnassa. Lahteen ja Lahden pyrkimyksiin tulla näkyvämmin esille maailman muotoilutapahtumissa on suhtauduttu erittäin myönteisesti. Käytettävissä oleviin henkilöstö (2) - ja talousresursseihin (n per tapahtuma) nähden voidaan Lahti: Biennalen toiminnan olleen niin tuloksellista, 22

23 kuin realisistisesti voidaan odottaa. Tunnettuus rakennetaan ajan myötä, Lahden Julistebiennale on rakentanut mainettaan 30 vuoden ajan. Lahti: Biennalen tulevilla järjestäjillä on KTK-hankkeen jäljiltä käytettävissään hyvä maine ja kontaktit ja siten erinomainen pohja rakentaa omaa työtään. (3) Hankkeessa työskennellyt Susanna Koponen suunnitteli ja toteutti Kulttuurikasvatusohjelman hankesuunnitelman mukaisesti. Kulttuurikasvatusohjelma on saanut kiitosta niin koulujen kuin kotienkin taholta ja on ainutlaatuinen ohjelma kansallisesti. Kulttuurikasvatusohjelma on jäänyt pysyväksi toiminnaksi Lahden kaupungin Sivistystoimialalle. Vuonna 2012 Kulttuurikasvatusohjelma tuo muotoilun opetuksen Lahtelaisiin peruskouluihin. Tämä pilotti tulee olemaan yksi kiinnostavimmista WDC-vuoden hankkeista, jolla on uutisarvoa kenties kansainvälisestikin. 7.2 Työllisyystavoitteet KTK-hankkeen kaltaisen toimintaympäristöön epäsuorasti vaikuttavan hankkeen työllisyysvaikutuksia on erittäin vaikea arvioida. Työllisyysvaikutusten tavoitteeksi oli hankesuunnitelmassa asetettu 2 työllistettyä joista 1 nainen. KTK-hankkeen toiminnan aikana Lahteen on perustettu useita uusia nuoten muotoilijoiden yrityksiä. KTK-hanke ei voi ottaa kunniaa nuorten yrittäjien saavutuksista, mutta ehkäpä hankkeen aktiivisuus ja sen luoma noste on omalta osaltaan edesauttanut sitä, että em. muotoilijat ovat uskaltautuneet jatkamaan työtään Lahdessa koulutuksensa jälkeen. KTK-hankkeen toiminnan kautta on myös työllistetty nuoria muotoilijoita mm. näyttelysuunnittelun ja graafisen suunnittelun osalta. 7.3 Taloudelliset tavoitteet KTK-hanke jäi kauas tavoitelluista yksityisen- ja muun julkisen rahoituksen tavoitteista. Merkittävimipiä syitä tähän olivat täysin epärealistiset ennakko-odotukset hankkeen suunnitteluvaiheessa, maailmanlaajuinen 2008 alkanut talouslama sekä EAKR-hankkeen vaatimus vastikkeettomasta osallistumisesta yritysten puolelta. KTK-hanke otti aktiivisesti yhteyksiä yrityksiin, jotka olivat valmiita yhteistyöhön työn ja materiaalien osalta -mutta eivät lahjoittamaan rahaa silkasta hyvyydestään. Mikäli hankesuunnitelmaan olisi kirjattu luontoissuoritusten mahdollisuus, jossa olisi otettu huomioon kaikki se työ ja materiaaliapu jonka hanke sai mukana olleilta yrityksiltä, lukemat yksityisen rahoituksen osalta olisivat täysin toisenlaiset, kokoluokkaa per vuosi. Hanke varmisti sisällön onnistumisen (1) neuvottelemalla kunnallisen osuuden nostosta, (2) sopeuttamalla kulunsa käytettävissä olevaan rahoitukseen ja (3) tiedottamalla rahoittajaa hyvissä ajoin hankeen taloudellisista ongelmista, jolloin muutokset saatiin rahoituspäätöksiin mukaan. 23

24 8 ONNISTUMISET Hankkeen aikana havaittuja hyviä toimintatapoja: Kansainvälinen verkottuminen Hankkeen näyttelyt Pietarissa ja Tallinnassa toivat mukana olleille yrityksille konkreettista näkyvyyttä Lahdelle tärkeillä lähialueilla, mm. Lahden Messut Oy löysi yhteistyöyrityksen Venäjältä omalle toiminnalleen KTK-hankeen järjestämän Helpompi arki -näyttelyn kautta. Verkostoituminen käytännön tekemisen kautta Yhteistä osallistumista edistävät projektit (esim. näyttelyt) ovat paras tapa luoda todellista toimintakykyistä verkostoa, ja kehittää toimintaympäristöä. Yhteisissä projekteissa tekijät oppivat tuntemaan toistensa erikoisosaamiset, uudet ja tuoreemmat tekijät kohtaavat, jolloin uusi suunnitteluapu saattaakin tulevassa projektissa löytyä näin tavattujen tuttavuuksien joukosta. Designkomponentti Muotoiluaiheista sisältöä kannattaa rakentaa isojen yleisötapahtumien yhteyteen, ei erikseen. Muotoilu ei itsenään aihepiirinä ole suurta yleisöä kiinnostava aihe, mutta kun muotoilu tuodaan esiin esim. osana autoilutapahtumaa, yleisö kiinnostuu muotoilusta oman aihealueensa yhteydessä. KTK-hankkeessa tätä toimintatapaa kutsuttiin Designkomponentiksi Viestintä tekijöiden kautta tuo eniten tunnettuutta asiantuntijoiden kohderyhmässä Lahti: Biennale kesänäyttely otti tarkoituksellisesti mukaan mahdollisimman paljon tekijöitä, jotka täyttivät näyttelyn kriteerit. Näyttelyn jälkeen olemme saaneet huomata, että varsinkin verkko- ja sosiaalisissa medioissa näyttelyn näkyvyys oli 100-kertainen aikaisempiin Biennale-tapahtumiin verrattuna. Vierailessamme Pietarissa Modulor2011-kilpailussa marraskuussa 2011 törmäsimme tuon tuosta venäläisiin suunnittelijoihin, jotka olivat kuulleet Lahti: Biennalesta. Tapahtuma näet uutisoitiin laajasti alan verkkopalveluissa mm. car-design.ru sivustolla. Kulttuurikasvatusta lapsille Kulttuurikasvatusohjelma on saanut kiitosta niin koulujen kuin kotienkin taholta ja on ainutlaatuinen ohjelma kansallisesti. Kulttuurikasvatusohjelma on jäänyt pysyväksi toiminnaksi Lahden kaupungin Sivistystoimialalle. Lapsista kasvaa seuraava osaajien sukupolvi, joten muotoilu- ja kulttuurikasvatus on tehokkaimmillaan lapsille suunnattuna. Tämän osoitti myös Propuu ry:n ja KTK-hankkeen yhteistyöprojekti Design from&for Kids 24

25 9 ONGELMAT JA SUOSITUKSET Hankkeen aikana havaittuja toimintaa vaikeuttaneita tekijöitä: Yritysten haluttomuus osallistua rahallisesti toimintaan Hankkeen yksityisen rahoituksen osuus jäi kauas hankkeelle asetetuista tavoitteista. Hankehakemuksessa oli selkeästi ylioptimistiset odotukset hankeen mahdollisuuksista saada yksityistä rahoitusta. Haittaavia tekijöitä olivat: 1) EU-hankkeen toiminnan täytyy olla vastikkeetonta. Mikään yritys ei ala yhteistyöhön ilman vastinetta rahoilleen. Pelkkä maininta projektin hyväntekijöiden joukossa ei riitä alkuunkaan. Jos yrityksiltä haluaa rahaa, koko hankehakemus pitäisi rakentaa alusta asti vastikkeelliseksi ja yrityksiä suoraan hyödyttäväksi. Tässä kohdin voitaisiin koko EU-hankerahoituksessa sanoa olevan rakenteellinen ongelma. 2) Maailmanlaajuinen talouslama 2008 sai yritykset varuilleen. Ylimääräistä rahaa hanketoimintaan ei ollut tilanteessa, jossa joka euro kotiutettiin varmuuden vuoksi. 3) Paikallisen yrityskentän suppeus suhteessa meneillään oleviin hankkeisiin. Lahden alueella toimii useita toimijoita, joilla on muotoiluaiheisia hankkeita. Kaikki hankkeet kilpailevat samoista rahoittajista. Yrityskentän näkökulmasta tilanne on varmasti sekava, ja tieto WDC2012 -vuoden tulosta sai aiheesta kiinnostuneet yritykset säästämään toimenpiteensä vasta vuoteen Resurssien vähyys Minkä tahansa näkyvän toiminnan toteuttaminen (näyttely, tapahtuma, messuosallistuminen) vaatii paljon suunnittelutyötä, budjetointia, neuvotteluja, tuottamista, viestintää ja tiedotusta. Tähän vielä yhdistetään hankehallinnoinnin tuottama työ mm. kilpailuttaminen ja raportoimisen velvoitteiden osalta. Asetelma on sellainen, että samojen hankehenkilöiden pitäsi samanaikaisesti kehittää hankkeen toiminta, suunnitella, neuvotella hankkeelle yhteistyöyritykset, budjetoida, kilpailuttaa toimittajat, tiedottaa ja toteuttaa hankesisällön toiminta ja hoitaa hankkeen EU-velvoitteet. Hankesuunnitelmassa olevat tavoitteet tulisi suhteuttaa realistisesti käytettävissä olevaan aikaan ja ennen kaikkea henkilöresursseihin. Yksityisellä puolella ajansäästö projekteissa saadaan aikaan tekemällä monia asioita samanaikaisesti jakamalla tehtävät useille henkilöille. Kun projektissa on 1-2 henkilöä, asiat tehdään peräkkäin, ei samanaikaisesti, aikataulut venyvät ja tavoitteisiin on vaikea päästä. Tämäkin on EU-kehityshankkeisiin sisäänrakennettu rakenteellinen ongelma. Mediaseurannan tarpeellisuus Hankkeen on tärkeää tietää viestinnän vaikuttavuudesta. Ammattitasoiseen mediaseurantaan olisi suositeltavaa investoida hankkeen kuluista. 25

26 10 KUVALIITE 10.1 Kuvia 2008 toiminnasta Kuva 1: LuovaLahti 2008 tapahtuma , innovaatioja työpajapäivä muotoilualalle ja pk-sektorin yrityksille yhteistyössä TE-keskuksen, Muotoiluinstituutin ja Design Forumin sekä Diges ry:n kanssa. Kuva 2: Citytaulut-julistenäyttely 6.5. Toteutettu yhteistyössä Mutooiluinstituutin ja Lahden kaupungin Julistemuseon kanssa. 26

27 Kuva 3: Vesijärven Rantagallerian avajaiset ja julkaisu. Rantagalleria toteutettiin yhteistyössä Taidemajakkahankeen ja Pro Puu ry:n kanssa. Rantagalleriassa on 12 teosta, jotka sijoittuvat ympäri vesijärven ranta-aluetta. Kuva 4: Vesijärven Rantagallerian avajaiset ja julkaisu. Tässä Viestiviitat, Tapani Aartomaan, Markku Tonttilan ja Uponor Oy:n toteuttama teos. 27

28 Kuva 5: Helpompi arki-näyttely Tietoliikennemuseossa (The A.S. Popov Central Museum of Communications) Pietarissa Kuva 6: Helpompi arki, suomalaista muotoilua Lahdesta -näyttely on KTK -hankkeen, Lahden kaupunginmuseon ja Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin yhteistyötä. Teollisen muotoilun näyttelyn suunnittelusta, kokoamisesta ja rakentamisesta vastasi Muotoiluinstituutti, näyttelytilan vuokrauksesta, näyttelykuljetuksesta ja vakuutuksista kaupunginmuseo ja näyttelyn tuotti KTK -hanke. 28

29 10.2 Kuvia 2009 toiminnasta Kuva 7: KTK -hanke järjesti valtakunnallisen kulttuurikasvatusseminaarin Lahden Hiihtomuseossa. Seminaariin osallistui lahtelaisten kulttuurilaitosten edustajien lisäksi edustajia Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Hyvinkäältä, Turusta, Tampereelta, Lappeenrannasta, Mikkelistä, Pieksämäeltä ja Oulusta. Lahden peruskoulujen kulttuurikasvatusohjelman tavoitteena on, että jokainen koululainen käy vähintään kerran vuodessa kulttuuritilaisuudessa ja kykenee kertomaan kokemuksestaan. Ohjelmassa hyödynnetään kulttuurilaitosten normaalia toimintaa. Kulttuurikasvatusohjelma suunniteltiin osana KTK -hanketta lukuvuoden aikana. 29

30 Kansainvä ydinkesku BIENNAL Rautatieka johtavia te Kaupunkim käytetään maailman 30 km:n ko Valtaosa m avulla. Wärtsilä e pienoisma missä se tu Lahtelaine katsauksen Kuva 8: KTK -hanke järjesti yhteistyössä Design Forum Finland Oy:n ja Lahden Sibeliustalo Oy:n kanssa palkittua muotoilua esittelevän Fennia Prize näyttelyn. Lahti esi 30 Teollisen m tuttuja joka pakkaussu palkittuja p

31 Lahtelainen Kemppi juhlii tänä vuonna 60-vuotista uraa ja esittelee katsauksen hitsauslaitteiden kehitykseen. Kaupunkimuotoilunäyttelyssä on Kuva 9: Kansainvälisenä teollisen muotoilun päivänä avattiin Lahdessa uusi Kaupunkimuotoilunäyttely. Heinäkuun ajan Lahti: BIENNALE tapahtuma esitteli teollista muotoilua Aleksanterinkadun ja Rautatiekadun liikkeiden näyteikkunoissa. Näyttelyssä oli mukana Suomen johtavia teolliseen muotoiluun panostaneita yrityksiä sekä suunnittelijoita. Lahti esittelee teollista muotoilua katumaisemassa Kansainvälisenä teollisen muotoilun päivänä avautui Lahden ydinkeskustassa uusi Kaupunkimuotoilunäyttely. Heinäkuun ajan Lahti: BIENNALE tapahtuma esittelee teollista muotoilua Aleksanterinkadun ja Rautatiekadun liikkeiden näyteikkunoissa. Näyttelyssä on mukana Suomen johtavia teolliseen muotoiluun panostaneita yrityksiä sekä suunnittelijoita. Kaupunkimuotoilunäyttelyssä esillä olevaa Vaisalan pilvenkorkeusmittaria käytetään lentokentillä sekä säähavaintoasemilla. Vaisalan radiosondi on maailman johtava luotausinstrumentti. Laite nousee ilmapallon perässä jopa 30 km:n korkeuteen ja lähettää tarkkaa informaatiota yläilmakehästä. Valtaosa maailman 5-9 päivän sääennusteista tehdään Vaisalan radiosondien avulla. Wärtsilä esittelee taajama-alueiden uuden energiatuotantolaitoksen pienoismallin. CHP -laitos on käytössä mm. lahtelaisessa kallioluolassa, missä se tuottaa lämpöä kaukolämpöverkkoon. Teollisen muotoilun huippua pakkausalalla edustavan Wipakin tuotteet ova tuttuja jokaisen kuluttajan jääkaapista. Muotoiluinstituutin pakkaussuunnitteluosastolta 31 Kulttuurisen on toimintaympäristön lisäksi esillä kehittämishanke useita muotoilukilpailuissa palkittuja pakkauksia.

32 Kuva 10: KTK-hanke, eli Lahti: BIENNALE järjesti avoimen Open Showrooms -muotoilukiertoajelun lauantaina 10. lokakuuta klo Päivän aikana Lahden alueen teolliseen muotoiluun panostaneet yritykset avasivat yleisölle omat esittelytilansa. Lahti: BIEN- NALE tarjosi ilmaisen linja-autokuljetuksen torilta yrityksiin ja takaisin. 32

33 10.3 Kuvia 2010 toiminnasta Kuva 11: KTK-hanke osallistui yhteistyössä Lahden kaupungin ja Finnagoran kanssa Pro Puu -keskuksen tuottaman Haapio-näyttelyproduktioon Euroopan kulttuuripääkaupungissa 2010 Pécsissä, Unkarissa. Hanke vastasi Puunkuokkijat -ryhmän Haapio-performanssista Eurooppa-päivänä 9.5. ja taiteilijaryhmän matkakuluista Pro Puu -yhdistyksen laskutuksen mukaan. 33

34 Kuva 12: KTK hanke julkaisi Lahti: BIENNALE -vuosikirjan ravintola Piano Paviljongissa, Lahdessa. Tilaisuuden avasi Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Salmi. Muotoilun professori Eero Miettinen kertoi muotoilun kasvavasta merkityksestä ja yhteyspäällikkö Heini Moisio Lahti: BIENNALE -vuosikirjan kokoamisesta. Kirjaa painettiin 500 kappaletta, joista on jaettu 420 kappaletta kansallisille ja kansainvälisille yhteistyötahoille. Kirja sai hyvin positiivisen vastaanoton. Osa kirjoista annettiin henkilökohtaisesti ja osa lähetettiin postitse Lahti: Biennalen joulutervehdyksen kanssa. 34

35 Kuva 12: KTK-hanke kokosi yhteen 10 paikallista puualan toimijaa ja yritystä yhteisellä Muotometsä-osastolla Puuntyöstö 2010-messuille. 35

36 Kuva 13: Hanke ideoi ja toteutti yhdessä Pro Puu ry:n kanssa Joulu Kuusesta -tapahtuman, jossa lahtelaiset kansalaisryhmät ja lahtelaiset koristelivat yhteistyönä Lahden torin joulukuusen. 36

37 10.4 Kuvia 2011 toiminnasta Kuva 14: Hanke julkaisi Luovalahti.fi portaalin päivitetyn, visuaalisemman ja käyttäjäystävällisemmän version. Hanke avasi Lahtibiennale. fi verkkosivuston kesänäyttelyn tiedotusta varten Kuva 15: KTK-hankkeen rakentama Kuukauden Design näyttelykokonaisuus avattiin Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastolla. 37

38 Kuva 16: Automuotoiluosasto Classic Motor Show:n yhteydessä. Osastolla kävi 350 ihmistä piirtämässä autot ja lahti aiheisia kuvia. Vieraspuhujamme Tom Tjaarda kertoi autojen muotoilusta kahtena päivänä n. 200 hengen yleisölle. 38

39 Kuva 17: Lahti: koe muotoilu-näyttely oli suurin koskaan Lahdessa järjestetty muotoilunäyttely, jossa oli esillä yli 200 teosta. Metsähallin päänäyttelyssä oli mukana muotoilua 5 eri maasta. Kansainvälinen muotoilunäyttely Sibeliustalossa Avoinna ma-pe sekä la-su

40 Kuva 18: Lahti:koe muotoilu -näyttelyn parhaimmisto oli mukana myös Tallinnan Euroopan Kulttuuripääkaupunki-vuodessa. Hankkeen osasto oli mukana Tallinan Disainiöö-tapahtumassa. 40

41 Kuva 19: Hanke toteutti yhteistyössä Pro Puu ry:n kanssa Habitare 2011 messuille Design from&for Kids näyttelyosaston, jossa oli esillä lahtelaisten lasten ja puuseppien yhteistyössä tekemiä huonekaluja 41

42 Kuva 20: Lahden Muotoiluinstituutin ja Starke Oy:n kanssa toteutettu Joulu Paketissa -pakkausmuotoilunäyttely sulki Lahti: Biennale vuoden. 42

43 43

INFO Teatteri Vanha Juko

INFO Teatteri Vanha Juko INFO Teatteri Vanha Juko 11.08.2011 TAUSTAA 1. VISIOITA LUOVASTA LAHDESTA selvitys Lahden luovan talouden ja toiminnan laajuudesta ja merkityksestä julkaistiin 04.10.2010. Taustalla kesällä 2011 luovan

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Sivistystoimen asiat uudistuvassa aluehallinnossa 14.10.2009 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju Taustaa 1/2 Lääninhallituslain (22/1997) 2 :n

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015 Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Ilmatieteen laitos - talo täynnä tarinoita Aihealueemme ihmislähtöisiä, siis jatkuvasti mediaa kiinnostavia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9 Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola 2014-2020 LIITE 9 Peräpohjolan kehitys ry:n valintakriteerit hankkeille Kaikkien rahoitettavien hankkeiden tulee täyttää maaseudun kehittämiseen liittyvät

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma 2007-2013 Pieniä ihmeitä Luovien alojen ja kulttuurin hanketapaaminen Tampere 27.1.2010 Kirsi Kaunisharju Opetusministeriö

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Forssan seudun Green Care - klusterihanke

Forssan seudun Green Care - klusterihanke Forssan seudun Green Care - klusterihanke 2016 2017 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Forssa Museo Militarian Tykkihalli, Linnankasarmi, Hämeenlinna

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi Työssä oppiminen Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Toimintaympäristön raju muutos Olemme murtautumassa teollisen ajan taloudesta informaatioyhteiskunnan kautta verkostoyhteiskuntaan. Talous globalisoituu

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman

Lisätiedot

Pysy ajantasalla Varmista oikea suunta

Pysy ajantasalla Varmista oikea suunta Pysy ajantasalla Varmista oikea suunta Jäsentiedote nro. 11 / 2011 20.10.2011 Tiedotteen sisältö: IPMA Level D sertifiointitilaisuus Oulussa 21.11.2011 Projektituska videot Teematilaisuus: Projektien sidosryhmäjohtaminen,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Rinnakkaisseminaari

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Rinnakkaisseminaari Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät 13.3.2013 Rinnakkaisseminaari Keski-Suomen Järjestöareenan esittely Klo 9.30 10.00 Tiina Sivonen (Keski-Suomen

Lisätiedot

Asetuksista/ hanketoiminta

Asetuksista/ hanketoiminta Leader 2014-2020 Asetuksista/ hanketoiminta Kehittämishankkeet Koulutus, tiedonvälitys, selvitykset, suunnitelmat Palveluiden kehittäminen Kylien kehittäminen, maisemien ja kulttuuri- ja luonnonperinnön

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

SÄÄNNÖT SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU 1 KILPAILUN TARKOITUS KILPAILUTEHTÄVÄ INFOTYÖPAJAT...

SÄÄNNÖT SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU 1 KILPAILUN TARKOITUS KILPAILUTEHTÄVÄ INFOTYÖPAJAT... SÄÄNNÖT Sujuva! Säännöt Sivu 2 (6) SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU SÄÄNNÖT 1 KILPAILUN TARKOITUS... 3 2 KILPAILUTEHTÄVÄ... 3 3 INFOTYÖPAJAT... 4 4 SARJAT JA OSALLISTUJAT... 4 5

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 6. Tiedotus 7. Muu toiminta

Lisätiedot

Opetuksen uudistajat I -juonne klo Vetäjä: Merja Ruotsalainen (OY)

Opetuksen uudistajat I -juonne klo Vetäjä: Merja Ruotsalainen (OY) Opetuksen uudistajat I -juonne 6.5.2004 klo 13.30 17.00 Vetäjä: Merja Ruotsalainen (OY) Aikataulu to klo 13.30 17.00 Juonne- ja vertaisryhmien tavoite (10 min) Esittäytyminen (30 min) Vertaisryhmien muodostaminen,

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Savon rata 125 vuotta. Kevät-kesä 2014 Päätapahtuma la

Savon rata 125 vuotta. Kevät-kesä 2014 Päätapahtuma la Savon rata 125 vuotta Kevät-kesä 2014 Päätapahtuma la 4.10.2014 Savon rata 125 vuotta SAVON-RADAN ryhmä SAVON-RADAN ryhmä on Etelä-Savolaisten rautatierakennusten omistajien ja niissä toimijoiden muodostama

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma. Kirsi Kaunisharju

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma. Kirsi Kaunisharju Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma 2007-2013 Kirsi Kaunisharju Keskeistä 19.8.2010 Hankeideat ideoiden jakaminen ja hyvät hankkeet Riittävät/olennaiset verkostot

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 12.9.2014 Järjestöareena taustaa Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 11.9.2015 Keski-Suomen Järjestöareenan tehtävä Järjestöjen ääni ja voimien kokoaja Tunnistaa järjestökentän

Lisätiedot

Suunnistajaa suoritusta. Tausta 1/2. Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu suunnistajaa suoritusta

Suunnistajaa suoritusta. Tausta 1/2. Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu suunnistajaa suoritusta Suomen liitto ry Suomen liitto Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu 2010 2015 Tausta 1/2 2020 15 000 kilpailijaa (lisenssi) 12 000 Kilpailijaa 60 000 Suunnistajaa suunnistajat 50 000 suunnistajaa 400

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

Jouni Kärkkäinen & Niila Tamminen

Jouni Kärkkäinen & Niila Tamminen Jouni Kärkkäinen & Niila Tamminen Sponsorointi on Suomessa lapsenkengissä Timo Heinonen, Valtion liikuntaneuvoston jäsen Suomalaisyritysten sponsorointitoiminnassa on vielä paljon kehitettävää, sekä investoinnin

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015 Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes Heli Flink 30.11.2015 Sisältö Juridinen perusta De minimis Hankehakemuksen arviointiperusteet Tukikelpoinen yritys Hankkeissa hyväksyttävät kustannukset Esimerkkejä

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Kannus 1.10.2013 Tiina Sivonen Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus 8.8.2007 Kutsujana Keski-Suomen Kylät ry,

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

joukkokohtaus 4.5.2011 Suo, kuokka ja konsultti Pasi Rajala 4.5.2011

joukkokohtaus 4.5.2011 Suo, kuokka ja konsultti Pasi Rajala 4.5.2011 joukkokohtaus 4.5.2011 Suo, kuokka ja konsultti Pasi Rajala 4.5.2011 Rakennemallitöiden erityispiirteitä konsultin näkökulmasta Useita kuntia/alueita mukana Moniarvoisuus, vastakkainasettelut, paljon erilaisia

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

University of Helsinki Designing the Future

University of Helsinki Designing the Future University of Helsinki Designing the Future Ira Leväaho, WDC projektipäällikkö Viestintä&yhteiskuntasuhteet teemat 10.6.2011 1 Taustaa HYlle design tarkoittaa tapaa organisoida asioita ja toimintaa, joilla

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 tilannekatsaus valtakunnallista hankkeista ja koordinaatiohankkeista Maa ja metsätalousministeriö Valtakunnalliset maaseudun kehittämishankkeet Tavoitteena

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

- Arvonluonnin muutoksen aakkoset arvot, arki ja arvostus julkaisu. VTT Oy. - sparrausta ja neuvontaa yhteistyössä mm. Tekesin kanssa.

- Arvonluonnin muutoksen aakkoset arvot, arki ja arvostus julkaisu. VTT Oy. - sparrausta ja neuvontaa yhteistyössä mm. Tekesin kanssa. 8/9/Kuopio Aineeton tuotanto viestintä. Julkaisut: - Aineeton arvo talouden uusi menestystekijä - Rohkeutta. Näkemystä. Kasvua. Aineeton tuotanto vauhdittaa uudistumista. - Yrityskatsaus 1/2016 - Arvonluonnin

Lisätiedot

Robottiviikko 2014 on lähtölaukaus Helsingin Robottilaaksolle!

Robottiviikko 2014 on lähtölaukaus Helsingin Robottilaaksolle! Robottiviikko 2014 on lähtölaukaus Helsingin Robottilaaksolle! Robotics Week Finland 24.11. 30.11. Robottilaakso Vanhan kaupunginlahti, Viikintie 1, Helsinki Tiekartta robottilaaksoon Selvitysvaihe huhti-toukokuu

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

Kohti Turun konservatorion strategiaa 2020 RTF Report - luotu Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kohti Turun konservatorion strategiaa 2020 RTF Report - luotu Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kohti Turun konservatorion strategiaa 2020 RTF Report - luotu 18.11.2014 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet 2014 tpo alaikäiset 374 95 73 2014 uusi opisk kl 17 7 5 2014 uusi opisk mt 3 3 2 2014 uusi

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot