Alkusanat KULTTUURISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISHANKE (EAKR-hanke A30177) LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkusanat KULTTUURISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISHANKE 2008-2011. (EAKR-hanke A30177) LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 Alkusanat KULTTUURISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISHANKE (EAKR-hanke A30177) 1

2 PROJEKTI Projektin nimi: Kulttuurisen toimintaympäristön kehittämishanke Projektikoodi: A30177 Ohjelma: Etelä-Suomi Toimintalinja: 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen (EAKR) Projektin toteutusaika: Hakija: Lahden kaupungin sivistystoimiala Projektin vastuuhenkilön yhteystiedot: Tommi Lanki / vastuualuejohtaja / Loppuraportin laatijan yhteystiedot: Jonne Valola / projektipäällikkö /

3 LUKIJALLE Huonekalujen valmistukseen liittyvän teollisen historiansa ansiosta Lahdella on kaksi vahvaa luovan osaamisen perintöä: muotoilu ja puun työstäminen. Luovan alan yrityksille Lahden alue tarjoaa hyvän sijainnin, erinomaisen koulutusympäristön ja pääkaupunkiseutua edullisemman hintatason. Lahtelainen muotoilu- ja käsityöalojen koulutus tuo kaupunkiin lahjakkaita alan opiskelijoita. Saadakseen todellisen hyödyn antamastaan koulutuspanoksesta ja lisätäkseen vetovoimaansa Lahden on toimittava aktiivisemmin profiloituakseen luovien alojen, muotoilun ja puutaidon osaamiskeskuksena kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Tuomalla näyttävästi esiin paikallisten toimijoiden osaamisen muotoilun ja puumuotoilun saralla, Lahti voi luoda sellaista alueellista vetovoimaa, joka sekä tukee paikkakunnalla olevaa osaamista, että tuo alueelle uusia toimijoita. syntyi vuonna 2007 Lahden Kulttuuripääkaupunki 2011-hakemusta varten tehdyn pohjatyön seurauksena. Kartoittaessaan Lahden kaupungin ja ympäristökuntien kulttuuritarjontaa hakemuksen laatijat havaitsivat, että alueen luovien alojen toimijoiden oaaminen tulisi erityisesti nostaa esiin alueellisen kulttuuri- ja yritystoiminnan vahvuuksina. Kulttuurisen toimintaympäristön kehittämishankkeen toiminnan johtoajatuksena on ollut Lahden alueen osaajien esiintuominen ja yhteistyöverkostojen rakentaminen yleistajuisella ja käytännönläheisellä tavalla. Vuonna 2011 Lahti valmistautuu yhdessä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa World Design Capital Helsinki muotoilupääkaupunkivuoteen. Lahden toimintakyky on herättänyt positiivista huomiota: alueen toimijat ymmärtävät muotoilun merkityksen, tuntevat toisensa ja osaavat yhteen hiileen puhaltamisen. Nyt päättyvällä Kulttuurisen toimintaympäristön kehittämishankkella, hankkeen perustamalla Luovalahti.fi -palvelulla ja hankkeen kokoamilla Lahti: Biennale 2009 ja muotoilukatselmuksilla on ollut merkittävä rooli tämän toimintakyvyn rakentamisessa. Lahdessa Jonne Valola Projektipäällikkö 3

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT Yhteiskunnalliset taustatekijät Taloudelliset taustatekijät Projektin tavoitteet Toiminnan kohderyhmät Taustaselvitykset PROJEKTIN TOTEUTUS Projektihenkilöt Ohjausryhmä PROJEKTIN TOIMINTA Toiminta Toiminta Toiminta Toiminta PROJEKTIN TULOKSET Hankkeen toimintaan osallistuneet yritykset Mediaseuranta Web ja sosiaalinen media

5 5.4 Näyttelyiden kävijäseuranta Julkaisut Talous TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Sisällölliset tavoitteet Työllisyystavoitteet Taloudelliset tavoitteet ONNISTUMISET ONGELMAT JA SUOSITUKSET KUVALIITE Kuvia 2008 toiminnasta Kuvia 2009 toiminnasta Kuvia 2010 toiminnasta Kuvia 2011 toiminnasta

6 6

7 1 JOHDANTO Mikä on kulttuurinen toimintaympäristö ja miten sitä voidaan kehittää? Kysymys on ongelmallinen. Joillekin kulttuuri tarkoittaa sellaista korkeakulttuuria jota tuottavat sinfoniaorkesterit, teatterit ja muut institutionalisoidut taiteen alat. Toisille kulttuuria edustavat torikahvilat ja katusoittajat. Vastaajasta riippuen molemmat määritelmät ovat oikein. Suomalainen taipumus tarkastella kulttuuria suppeasti taiteellisena toimintana on estänyt meitä kansakuntana hyödyntämästä kulttuuriosaamisen todellisia vahvuuksia muilla toimialoilla. Siinä missä me jaamme edelleen asiat teknisiin tai taiteellisiin, liiketoimintaan ja kulttuurin, ovat piilaakson keksijät jo aikaa sitten oivaltaneet näiden asioiden olevan sidoksissa toisiinsa. Kulttuuriympäristö muokkaa voimakkaasti kuluttajien tottumuksia ja mieltymyksiä, joten avain menestystuotteen suunnittelemiseen on pääsy siihen arvojen ja merkitysten maailmaan, jossa kuluttajat elävät. Tätä laadullista tietoa voi saada vain empatian ja kokemusten jakamisen kautta - ts. kulttuurin ja taiteen tekijöille tutuin keinoin. On hämmästyttävää, että vaikka luovista aloista ja kulttuurin tuottajista on toivottu pelastusta suomalaiselle kilpailukyvylle jo pitkään, tämä ilmiselvä vaikutusmekanismi on jäänyt suurilta osin ymmärtämättä. Käytännössä tämä näkyy niin, että luovien alojen toiminnan kehitys Suomessa keskittyy lähinnä luovan alan toimijoiden kouluttamiseen yrittäjiksi. Vähemmälle huomiolle on jäänyt perusteollisuuden ja palveluntuottajien kouluttaminen luovemmiksi, joka olisi edellytys amerikkalaistyylisen luovan talouden käsitteen syntymiseen maassamme. Kulttuurisen toimintaympäristön kehittämishanke on ollut poikkeuksellinen hanke. Sen toiminnassa on ollut sisäänrakennettuna pyrkimys ratkaista edellä kuvattu ristiriita tuomalla yleisö, kulttuuriosaajat ja yritykset lähemmäs toisiaan. Tämä päämäärä on konkretisoitunut ja vahvistunut hankkeen edetessä, jonka voi todeta hankkeen toimintaa jälkikäteen tarkasteltaessa. Hankkeen tuottama Helpompi arki -muotoilunäyttely vuonna 2008 Pietarissa esitteli muotoilua arkiesineiden, ei taide-esineiden kautta. Lahti: Biennale 2009 toi muotoiluesineet kaupungin keskelle näyteikkunoihin. Hankkeen yhtenä tuloksena Lahden kaupunkiin syntyi kulttuurikasvatusohjelma, jonka ansiosta jokainen koululainen käy teatterissa, museossa tai muussa kulttuurikohteessa kouluvuotensa aikana. Hankkeen Luovalahti.fi-portaalissa, jossa esittäytyvät paikalliset luovien alojen osaajat kuvallisen portfolionsa kera, on käynyt erillistä kävijää. Luovalahti. fi facebook-sivuston juttuaiheet on luettu kertaa. Lahti: Biennalesta on kirjoitettu mm. viroksi, venäjäksi, koreaksi, turkiksi ja kiinaksi. Kulttuurisen toimintaympäristön kehittäminen on mahdollista vain moniulotteisen toiminnan kautta. Hanke on pyrkinyt tavoittamaan yhtä lailla tavallisen yleisön kuin alan ammattilaiset ja yritykset. Se on tuottanut kulttuuria joka on saanut välillä kritiikkiä siitä, ettei se näytä taiteelta. Välillä kritiikkiä on annettu siitä, että hanke tuo taidetta esiin liiketalouden nimissä. Kulttuurisen toimintaympäristön kehittämishanke on luonut omaa polkuaan toimijoiden ja määritelmien välissä yhdistäen asioita uusiksi kokonaisuuksiksi. 7

8 2 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Yhteiskunnalliset taustatekijät Hankeidean synty Lahti oli mukana kansallisessa kilpailussa vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi yhdessä seitsemän muun kaupungin kanssa. Kulttuuripääkaupunkihakemuksessa Lahti esitteli viiden teemavuoden mittaisen maakunnallisen kulttuuristrategian. Lahti toteutti Muotoilun vuoden 2007 Teemavuosihankkeena. Hankkeen toimintaa linjaavina teemoina olivat arjen kauneus, kaupunkimuotoilu ja puuosaaminen. Teemavuosihanke aloitti yhteistyössä Lahden aluekeskusohjelman ja Päijät-Hämeen yrittäjien kanssa luovan alan yritysten kartoituksen ja verkkopalvelun kokoamisen maakunnan luovalle toimialalle. Hanke järjesti Lahden kaupunginmuseon ja Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin sekä Pro Puu -yhdistyksen kanssa näyttelykokonaisuuden, jota esiteltiin Muotoilun vuoden teemassa eri puolilla kaupunkia kesällä Teemavuosihanke kokosi Kaupunginmuseon julkaiseman Lahti arjen kauneus -teoksen. syntyi vuonna 2007 Lahden Kulttuuripääkaupunki 2011-hakemusta varten tehdyn pohjatyön seurauksena. Kartoittaessaan Lahden kaupungin ja ympäristökuntien kulttuuritarjontaa hakemuksen laatijat havaitsivat, että alueen luovien alojen toimijoiden osaaminen tulisi erityisesti nostaa esiin alueellisen kulttuuri- ja yritystoiminnan vahvuuksina. 2.2 Taloudelliset taustatekijät Hankeperusta 2007 Kulttuuriosaaminen on merkittävä tekijä erityisesti luovan alan yritysten toimintaympäristön vahvistamisessa. Verkostoyhteiskunnassa tuotteiden ja palveluiden kehittäminen edellyttää monipuolista osaamista ja yritysten verkottumista eri osaajien kanssa. Kulttuuriosaaminen on kykyä kehittää kulttuuriseen pääomaan liittyviä kiinnostavia ja massasta erottuvia esteettisiä tuotteita. Se edellyttää taitoa ymmärtää omaa ja vierasta kulttuuria sekä organisaatiokulttuuria, jossa luovat ja innovatiiviset ratkaisut voivat nousta esille (Wilenius 2004, Luovaan talouteen). Etelä-Suomen EAKR -ohjelman ( ) toimintalinja 2. (TL 2) yhtenä tavoitteena on vahvistaa alueellisia ja kansallisia osaamisrakenteita ja yritysten toimintaympäristöjä. Toimintalinja 2. hankkeiden valintakriteereinä mainitaan yhteys alueen klustereihin ja kilpailukykyä lisäävät vaikutukset. 8

9 Tuettavaa toimintaa on esimerkiksi innovaatiotoimijoiden yhteistyö ja verkottuminen sekä alueiden erikoisosaamisen ja luovien alojen yritystoimintaa tukevien toimintaympäristöjen kehittäminen. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa ( ) todetaan, että kulttuuripolitiikalla tuetaan taiteen ja kulttuuriperinnön monimuotoisuutta, kulttuurilaitoksia, eri väestöryhmät ja alueet kattavien palvelujen toteuttamista, luovuuden kehittymistä, kansalaistoimintaa sekä taloudellista kasvua. Hallitusohjelmassa on mukana luovan talouden vahvistaminen ja kulttuurin kansantaloudellisen merkityksen lisääminen edistämällä kulttuurivientiä ja -yrittäjyyttä. Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategiassa (KTM / julkaisuja 10 / 2007) ensimmäisenä neljästä painopistealueesta on toimintaympäristön kehittäminen. Luovien alojen yrityksille kulttuuriympäristön muutokset ovat Kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksen mukaan merkittäviä. Hyvä toimintaympäristö luo edellytyksiä uusille luovan alan yrittäjille ja auttaa yrityksiä verkostoitumaan sekä keskenään että muiden toimijoiden kanssa. Maakuntastrategian (maakuntavaltuusto ) mukaan Päijät-Häme on Suomen toinen muotoilukeskus ja yksi merkittävimmistä tapahtuma- keskittymistä. Maakuntaohjelmaan ( ) yhdeksi toimintalinjaksi on valittu kilpailukykyinen toimintaympäristö. Kestävällä kilpailukyvyllä tarkoitetaan eri sidosryhmät huomioivaa, jatkuvaa menetystä tavoittelevaa sekä omalla toiminnalla ja valinnoilla saavutettavaa kilpailukykyä. Lahden alueen elinkeinostrategia ( ) pohjautuu klustereihin. Klusterimallissa yritysten yhteyksiä ja yhteistyöverkostoa rakennetaan yli toimialarajojen. Tulevaisuuden kasvualoja ovat hyvinvointi ja muotoilu. Lahden kaupungin strategiassa (kaupunginvaltuusto ) visioidaan, että Lahti on ennakkoluulottomasti kehittyvä ja uudistuva luovien ja osaavien toimijoiden kohtaamispaikka Lahdesta valmistui 359 muotoilijaa. Valmistuneista 2010 mennessä oli vain 10 toimi muotoilijoina Päijät-Hämeessä. Lisäksi Näyttää siis siltä, että koko maakunnan lukujen valossa Päijät-Hämeen entinen etulyönti asema muotoilussa on viime aikoina ollut hiljalleen hieman hiipumassa inhouse-muotoilua lukuun ottamatta. (...) Voidaan siis sanoa että nämä edelliset mittarit aika yksiselitteisesti kertovat Päijät-Hämeen suhteellisen muotoiluintensiteetin laskeneen. (Alanen, Tilastokeskus 2010) 9

10 2.3 Projektin tavoitteet Hankkeen tavoite Kulttuurisen toimintaympäristön kehittämishanke vahvistaa Lahden alueen yritysten kulttuurista toimintaympäristöä, jonka keskeisiä tekijöitä ovat aktiiviset kulttuurilaitokset, koulutus- ja tutkimustoiminta sekä verkostoituminen luovan alan yritysten kanssa. Hanke toimii aloitteellisena ja kokoavana tekijänä parantaen Lahden kilpailukykyä teollisen muotoilun keskuksena.tavoitteena on, että maakunnasta tulee haluttu toimintaympäristö uusille luovan alan yrityksille. 2.4 Toiminnan kohderyhmät Tavallinen yleisö Tavoitteena tarjota mielenkiintoisia tapahtumia ja edesauttaa ymmärtämään muotoilua ja sen vaikutusmahdollisuuksia. Luovan alan osaajat Tavoitteena luoda mahdollisuuksia luovan alan osaajille päästä näkyviin ja tehdä tehokkaampaa yhteistyötä yhdessä ja yritysten kanssa. Yritykset Tavoitteena luoda mahdollisuuksia päästä näkyviin ja tehostaa omaa kilpailukykyä syventämällä muotoilun käyttöä tuotekehityksessä. Lahden alue Tavoitteena luoda Lahdelle pitkäkestoinen tilaisuus profiloitua muotoilun ja käytännön osaamisen kaupunkina. 2.5 Taustaselvitykset Kulttuuriklusteriselvitys 2005 / Lahden kaupungin sivistystoimiala ja LAKES Luovan alan maakunnallinen kartoitus ja kysely alan yrittäjille 2007 / Lahden Teemavuosihanke Kulttuuriklusteriselvitys ja luovan alan yrittäjille tehdyn kyselyn tulokset ovat olleet ohjaavia tekijöitä hankkeen toiminnallisten tavoitteiden linjauksessa. 10

11 3 PROJEKTIN TOTEUTUS 3.1 Projektihenkilöt Projektipäällikkö (puolipäiväinen) Heini Moisio Projektipäällikkö Jonne Valola Projektikoordinaattori Sirpa Fourastie Projektikoordinaattori Lasse Heikura Projektikoordinaattori Susanna Koponen / Kulttuurikasvatusohjelma Projektiassistentti Elina Isotalo Ohjausryhmä 2008 Kulttuurisen toimintaympäristön kehittämishankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana on toimialajohtaja Maritta Vuorinen ja jäseninä hallintojohtaja Katriina Martikainen, vs. museonjohtaja Esa Hassinen, amanuenssi Maija-Riitta Kallio, kulttuurisihteeri Riittakatriina Manninen-Louhensalo, koulutusjohtaja Jorma Lehtonen, hienopuuseppä Markku Tonttila, teollisuusneuvos Hannu Roine, laskentapäällikkö Kristiina Mailas ja sihteerinä toimiva projektipäällikkö Heini Moisio.Ohjausryhmässä oli kevätkauden 2008 mukana myös kongressipäällikkö Juha Haapanen, joka erosi ohjausryhmän jäsenyydestä lopetettuaan työnsä Lahden alueen kehittämisyhtiön palveluksessa. Ohjausryhmä kokoontui , , Kulttuurisen toimintaympäristön kehittämishankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana on toimialajohtaja Maritta Vuorinen ja jäseninä hallintojohtaja Katriina Martikainen, vs. museonjohtaja Esa Hassinen, amanuenssi Maija-Riitta Kallio, kulttuurisihteeri Riittakatriina Manninen-Louhensalo, asiamies Jorma Lehtonen, hienopuuseppä Markku Tonttila, teollisuusneuvos Hannu Roine, laskentapäällikkö Kristiina Mailas ja sihteerinä projektipäällikkö Heini Moisio. Ohjausryhmä kokoontui , ,

12 2010 Kulttuurisen toimintaympäristön kehittämishankkeen ohjausryhmän kokoonpano on vaihtunut ohjausryhmän jäsenten työtehtävien muutosten myötä. Ohjausryhmän kokoonpano on seuraava: puheenjohtaja toimialajohtaja Maritta Vuorinen, jäseninä vs. hallintojohtaja Tuula Kuvaja, museonjohtaja Timo Simanainen, amanuenssi Maija-Riitta Kallio, asiamies Jorma Lehtonen, hienopuuseppä Markku Tonttila, teollisuusneuvos Hannu Roine, lehtori Harri Kalliomäki, vs. kulttuurisihteeri Ann-Mari Karvinen, laskentapäällikkö Kristiina Mailas, yhteyspäällikkö Heini Moisio, tarkastaja Helena Masanti, Päijät-Hämeen liitto, projektipäällikkö Jonne Valola ja projektiassistentti Elina Isotalo. Ohjausryhmä kokoontui , , , ja Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi toimialajohtaja Maritta Vuorinen, jäseninä vs. hallintojohtaja Tuula Kuvaja, museonjohtaja Timo Simanainen, amanuenssi Maija-Riitta Kallio, asiamies Jorma Lehtonen, hienopuuseppä Markku Tonttila, teollisuusneuvos Hannu Roine, lehtori Harri Kalliomäki, vs. kulttuurisihteeri Ann-Mari Karvinen (9.9. jälkeen liikunnan ja kulttuurin vastuualuejohtaja Tommi Lanki), laskentapäällikkö Kristiina Mailas, yhteyspäällikkö Heini Moisio, tarkastaja Helena Masanti, Päijät-Hämeen liitto, projektipäällikkö Jonne Valola ja projektiassistentti Elina Isotalo. Ohjausryhmä kokoontui , , , ja Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana 17 kertaa. 12

13 4 PROJEKTIN TOIMINTA 4.1 Toiminta 2008 Hankesuunnitelma 2008 projektihakemuksessa Helmikuu: LuovaLahti -tapahtuma, innovaatio- ja työpajapäivä muotoilualalle ja pksektorin yrityksille yhteistyössä TE-keskuksen, Muotoiluinstituutin ja Design Forumin sekä Diges ry:n kanssa. Muotoilun maaliskuu: LAHTI -biennale / 24h -muotoilukilpailun julkistaminen, Muotoilun parhaat kaupunkikuvassa -julkaisu. Kulttuurikokemus julisteena (työnimi) -näyttely aloittaa Kulttuurikampanjan Lahden kaupungin julistepaikoilla. Lokakuu: Lahtelainen teollinen muotoilu esittäytyy Pietarissa. Yhteistyössä Lahden kaupunginmuseon ja Muotoiluinstituutin kanssa Vuoden 2008 aikana suunnitellaan yhteistyössä Muotoilun ja median palvelukeskuksen kanssa Kulttuurilinkki ja Kulttuurikampanja -projektit, jotka omalta osaltaan vahvistavat toimintaympäristöä. Vuoden aikana hanke valmistelee ensimmäistä LAHTI -biennalea vuodeksi 2009 verkostoitumalla kansainvälisten muotoilukeskusten kanssa ja tekemällä näyttelysuunnitelman ja sopimukset kotimaisten yhteistyökumppaneiden kesken. Hanke hyödyntää Muotoilun ja median palvelukeskuksen koulutus- ja tutkimusverkostoa ja tarjoaa kansainvälisten muotoilukeskusten verkoston sen käyttöön. Toiminta 2008 LuovaLahti 2008 tapahtuma Julistenäyttely citytauluissa Vesijärven Rantagallerian kesä 2008 Helpompi arki-näyttely Pietarissa Luovien alojen yritysten kartoitus kehittämisen aloitus Lahti: Biennale 2009 suunnittelutyö 13

14 4.2 Toiminta 2009 Hankesuunnitelma 2009 projektihakemuksessa Helmikuu: LuovaLahti -tapahtuma, innovaatio- ja työpajapäivä muotoilualalle ja pksektorin yrityksille yhteistyössä TE-keskuksen, Muotoiluinstituutin ja Design Forumin sekä Diges ry:n kanssa. LAHTI -biennale 2009 Luovan alan verkoston toiminnan tiivistäminen yhtenä teollisen muotoilun tapahtumajärjestäjänä Hanke suunnittelee ja valmistelee kansainvälisen muotoilukeskusten yhteistyötä, jossa Lahti on aloitteellisena kumppanina. Verkoston valmistelu edellyttää neuvotteluja kyseisissä muotoilukeskuksissa Toiminta 2009 Kulttuurikasvatusohjelman suunnittelu. KTK -hanke järjesti valtakunnallisen kulttuurikasvatusseminaarin Lahden Hiihtomuseossa Lahti: Biennale FenniaPrize -näyttely Kaupunkimuotoilu -näyttely Woodism -näyttely R. ASIA -näyttely Open Showrooms -muotoilukiertoajelu Luovalahti.fi sivusto avattiin Toiminta 2010 Hankesuunnitelma 2010 projektihakemuksessa Lahtelaisen muotoilukoulutuksen ja teollisen muotoilun esittäytyminen Euroopan kulttuuripääkaupungissa Pecsissa Teollisen muotoilun näyttely-yhteistyö kansainvälisten muotoilukeskusten kanssa. Näyttelyn valmistelu edellyttää neuvotteluja kyseisissä muotoilukeskuksissa ja tapaamisia Lahdessa. Toiminta 2010 KTK -hanke osallistui Kulttuurikaupunkifoorumin järjestämiseen Lahdessa Lahti:Biennale osasto Olo.Muoto 10 messuilla KTK-hanke järjesti WDC-infotilaisuuden

15 KTK-hanke osallistui yhteistyössä Lahden kaupungin ja Finnagoran kanssa Pro Puu -keskuksen tuottaman Haapio-näyttelyproduktioon Euroopan kulttuuripääkaupungissa 2010 Pécsissä 9.5. Lahti: Biennale vuosikirjan julkaisu ja postitus 150 yritysjohtajalle Lahti:Biennale osasto Puuntyöstömessuilla Joulu Kuusesta Lahti: Biennale 2011 suunnittelutyö: tutustuminen Dutch Design Week 2010 (24.10.), Istanbul Design Week 2010 (29.9.)ja Disainiöö Tallinn (30.11.) -tapahtumien järjestäjiin. 4.4 Toiminta 2011 Hankesuunnitelma 2009 projektihakemuksessa LAHTI -biennale kansainvälisenä teollisen muotoilun tapahtumana osana Turun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa Toiminta 2011 Hanke osallistui TEDxSSE-seminaariin Tukholmassa Hanke julkaisi jatkokehitetyn Luovalahti.fi sivuston 5.1. Lahti: Biennale 2011: - Kuukauden Design näyttelykokonaisuus avattiin Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastolla jatkuen kuukausittain uudella näyttelyaiheella joulukuuhun - Design from&for Kids -näyttely Propuu-galleriassa Automuotoiluosasto Classic Motor Show -tapahtumassa Lahti: koe muotoilu -näyttely Sibeliustalossa Design from&for Kids -näyttely Habitare -messuilla Lahti: koe muotoilu -näyttely Tallinnan Disainiöö -tapahtumassa Disainiöö (Tallinn Design Night) oli osa Tallinnan 2011 Kulttuuripääkaupunkiohjelmaa - Joulu Paketissa -pakkausmuotoilunäyttely

16 5 PROJEKTIN TULOKSET 5.1 Hankkeen toimintaan osallistuneet yritykset Yritys Y-tunnus Henkilöstö 2. Elämä Design alle 5 aivan Oy Arkkitehtitoimisto Hormia Oy alle 5 DE Design Element Ay alle 5 Erja Räty Ky (Talla) Fennokraft Oy alle 5 Helkama Velox Oy iam design Oy alle 5 Isku Interior Oy Jouni Leino Ky alle 5 Kabus Oy Kemppi Oy tai yli Kirena Oy Korpi Design Oy Koskisen Oy tai yli L-Fashion Group tai yli Lahden Messut Leevin Mainos Oy Lepo Product Oy Magisso Oy Marianne Valola Tmi alle 5 Martela Oy tai yli Merivaara Oy MuotoSteam Oy alle 5 Muototuote Ky alle 5 Normincies Oy alle 5 Oilon Home Oy

17 Pedro Oy Penaudio Oy Private Case Oy alle 5 Risto Laine Organisaatio Oy alle 5 Sasta Oy Sinituote Oy Sope Oy Stala Oy Sunit Oy Suomen Viilutuotteet Oy Suunnittelutoimisto Marjut Uotila alle 5 Teollisuuden Ystävät Oy alle 5 Toiminimi Klaus Aalto alle 5 Tunto design ky alle 5 Uniart Finland Oy alle 5 Uniq Design Tmi alle 5 Vaisala Oy tai yli Wärtsilä Oy tai yli Wipak Oy tai yli ULKOMAISET YRITYKSET JA YHTEISÖT Freedom of Creation B.V. Denovo Design Okko Consulting AB Flux AB Lum Partner Oü Liivi Leppik Visioonkardin Cebi A.S. Demirden Design / Ilio Naif Design St. Petersburg Academy of Art and Design n.a. A. Stieglitz ArtFuture Design School Hollanti Hollanti Ruotsi Ruotsi Viro Viro Viro Turkki Turkki Venäjä Venäjä 17

18 5.2 Mediaseuranta 1. Mediaseuranta Hanke ei suorittanut järjestelmällistä maksullista mediaseurantaa. Seuraavassa on listattu otteita medianäkyvyydestä, jonka toteutumisesta hankkeella on varmuus. 1.1 Lahti Biennale Päivälehdistö Haut on tehty suomen 10 suurimman päivälehden artikkeleihin hakusanalla lahti biennale ja josta on poistettu julistebiennalesta kertovat artikkelit. Tässä mainitut artikkelit olivat joko painettuja uutisia, painettuja pikku-uutisia tai kuvallisia artikkeleita lehden verkkopalvelussa. Etelä-Suomen Sanomat ESS.fi / 14 artikkelia Kauppalehti.fi / 4 artikkelia Helsingin Sanomat HS.fi / 1 artikkeli Turun Sanomat TS.fi / 1 artikkeli Kaleva.Fi / 1 artikkeli Savon Sanomat / 1 artikkeli Lisäksi atikkeleita on ollut pienemmissä paikallislehdissä mm. Uusi Lahti, Sydän-Satakunta, Aamuposti (Riihimäki ja Hyvinkää). Radio YLE.fi, Lahden Radio / 6 artikkelia Lisäksi hanketta on haastateltu ainakin Radio Novassa ja Radio Voimassa Otteita KTK-hankkeen yhteistyöprojektien näkyvyydestä Design from&for Kids 3 radiohaastattelua suomessa, 2 radiohaastattelua Pietarissa, 1 TV-ohjelma suomessa (t.i.l.a. MTV3), 1 TV-haastattelu Pietarissa, Ilta-Sanomat Netti-TV, Iltalehti, Avotakkalehti, Lapsen Maailma-lehti, Perhe-lehti, Etelä-Suomen Sanomat, Puuntyöstö-lehti, Uusi Lahti, Itä-Häme, Aamuposti Lahti:Biennalen Automuotoilu-workhop / Classic Motor Show 2011 Helsingin Sanomat, Tuulilasi, Autobild, Tekniikan Maailma, Klassikot, Mobilisti, Kauppalehti 18

19 5.3 Web ja sosiaalinen media 1. Google-haku lahti: biennale -juliste -poster osumaa kulttuurisen toimintaympäristön kehittämishanke 133 osumaa Kävijäseuranta 2.1 Luovalahti.fi Seurantaväli Tulosta Avaa raportti uuteen ikkunaan Yksittäiset Seuranta kävijät Kaikki Sivusto lataukset rekisteröityneet Valitse tämä kuukausi Osaajat 80 Valitse tämä päivä Käynnit vuosittain Koko sivusto Alkaa Päättyy OK Valitse tämä viikko Lahtibiennale.fi Seurantaväli Yksittäiset kävijät 4006 Kaikki lataukset Sivuille on eniten saavuttu sivuilta: http://www.wdc2012helsinki.fi % 22% 29% Käynnit kuukausittain Facebook / Luovalahti.fi 5352 Seurantaväli Tykkääjät 237 Lukukerrat Palautteet 196 5% 4% 6% 7% 7% 8% 10% 11% 13% 11% 12% 5% TAM HEL MAA HUH TOU KES HEL ELO SYY LOK MAR JOU TAM 556 LOK 1193 HEL 447 MAR 1320 MAA 644 HUH 766 TOU 773 KES 883 HEL 1059 ELO 1138 SYY 1404 JOU Facebook / Lahti Biennale Seurantaväli Tykkääjät 153 Lukukerrat Palautteet 33 19

20 5.4 Näyttelyiden kävijäseuranta Hankkeen koordinoimat tapahtumat sijoittuivat kaupunkilaisten keskuuteen. Joidenkin tapahtumien osalta kävijämääriä on vaikea arvioida. Montako ihmistä näki esimerkiksi Kaupunkimuotoilu näyttelyn näyteikkunat Lahden kaupungin keskustassa? Tai Kuukauden design -näyttelyt Lahden pääkirjastossa? Tai Rotermannin kauppakeskuksessa Tallinnan keskustassa? Tiedämme vain, että näyttelyt sijoitettiin tarkoituksellisesti paikkoihin, joiden läpi kulkee tuhansia ihmisiä päivittäin. Joidenkin näyttelyiden osalta kävijämääriä seurattiin: Fennia Prize 2009 Sibeliustalossa Lahti: koe muotoilu 2011 Sibeliustalossa Autodesign-workshop Classic Motor Show 2011 (koko tapahtumassa kävijää) kävijää 4550 kävijää 380 piirtäjää Kun tähän yhdistetään kaikki hankkeen toteuttamat ja osatoteuttamat tapahtumat mm. Habitare-, Puuntyöstö-, ja Olo Muoto-messuilla, voidaan perustellusti arvioida hankkeen tapahtumien kohdanneen varovaisestikin arvioiden reilusti yli 10,000 ihmistä. 5.5 Julkaisut Hankkeen julkaisut (poislukien pienemmät esitteet ja tiedotteet): Vesijärven Rantagalleria esite, 2008 Lahti: Biennale ohjelmaesite, 2009 Puuarkkitehtuuripuisto esite, 2010 Lahti: Biennale vuosikirja, 2010 Lahti: Värityskirja, 2011 Lahti: Biennale ohjelmaesite, 2011 Lahti: Biennale katselmuksen katalogi, Lahti: koe muotoilu näyttely

21 5.6 Talous Hankkeen taloustilanne Projektin vahvistettu kustannusarviotaulukko HYVÄKSYTTY TOTEUMA 1. Henkilöstökustannukset , ,10 2. Ostopalvelut , ,67 3. Matkakustannukset , ,54 4. Kone- ja laitehankinnat 0,00 0,00 5. Rakennukset ja maa-alueet 0,00 0,00 6. Vuokrakustannukset , ,59 7. Toimistokulut 6 878, ,94 8. Muut kustannukset , ,56 Yhteensä , ,40 Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin yhteensä Hyväksytty Toteuma Toteuma % 1. Haettava EAKR- ja valtion rahoitus , ,51 46,57% 2. Kuntarahoitus , ,89 47,39% 3. Muu julkinen rahoitus , ,00 2,88% 4. Yksityinen rahoitus , ,00 3,17% RAHOITUS YHTEENSÄ , ,40 100,00% 21

22 7 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 7.1 Sisällölliset tavoitteet Kulttuurisen toimintaympäristön kehittämishankkeen tavoite hankehakemuksessa: Lahden alueella on olemassa erinomaiset valmiudet teollisen muotoilun keskukseksi. Toimijat ovat kuitenkin hajallaan ja yhteistyö koordinoimatonta. (1) Hanke toimii kokoavana tekijänä kulttuurilaitoksille, muotoilualan koulutukselle ja luovalle alalle kulttuurisen toimintaympäristön vahvistamiseksi niin, että maakunta on tavoiteltutoimintaympäristö uusille luovan alan yrityksille. (2) Hanke rakentaa LAHTI -biennalen muotoilukoulutuksen, muotoilualan yritysten, innovaatioiden ja tuotteiden areenaksi. (3) Hanke suunnittelee kulttuuri- ja taidekasvatusohjelman, joka tiivistää koulujen ja kultturilaitosten yhteistyötä. Ohjelmassa huomioidaan Muotoilun ja median palvelukeskus -hankkeen tavoite lisätä peruskoululaisten muotoilun tuntemusta ja medialukutaitoa (1) Päijät-Hämeen alueella toimii nykyisin useita muotoiluun liittyviä hankkeita, ja Lahti valmistautuu yhtenä viidestä kaupungista World Design Capital 2012 Helsinki-vuoteen Kulttuuri-sen toimintaympäristön kehittämishanke (KTK) syntyi kuitenkin erilaiseen tilanteeseen. LAMK Muotoiluinstituutin lehtori Harri Kalliomäen sanoin: Lahdessa vallitsi tyhjiö Muotoiluinstituutin ympärillä. Kaikki viestintä paikallisesta muotoilusta esitteli koulun toimintaa. Muotoiluinstituutin näkyvyys ei toki ollut Lahdelle pahasta. Ongelmana vain oli, ettei koulunsa päättäneillä ja Lahden alueella toimintaa yrittävillä nuorilla muotoilijoilla ollut minkäänlaista foorumia, jonka kautta heidän osaamistaan tuotaisiin esille. KTK-hankkeen perustama Luovalahti.fi oli ensimmäinen kattava verkkopalvelu, jossa esiteltiin kattavasti paikallisia luovan alan toimijoita. Aiemmat yritykset olivat hyvistä aikeista huolimatta jääneet torsoiksi. Yhteisöllisyys on merkittävä kannustin nuorille yrittäjille. Vertaistuki toisilta samanlaisten asioiden kanssa työskenteleviltä on yksi vaikutin jonka vuoksi mm. Helsingissa muotoili- ja luovan alan yritykset ovat keskittyneet Punavuoren alueelle. Lahden alueella toimii kymmeniä yrittäjiä, joilla on ns. oma studio. KTK-hankkeen Luovalahti -palvelu ja yhteiset näyttelyhankkeet, joissa yhdistyi opiskelijoiden, valmistuneiden ja yritysten tekeminen, loi yhteisöllisyytä jonka voima on näkyvissä nyt WDC-vuoden kynnyksellä. (2) Hanke on järjestänyt kaksi Lahti: Biennale -vuotta 2009 ja Vaikka Lahti: Biennale ei vielä kilpaile Venetsian Biennalen, eikä edes Helsinki Design Weekin kaltaisen tapahtumien tunnettuudesta, on Lahti: Biennalen toiminta selvästi herättänyt huomiota etenkin Suomen lähialueilla Pietarissa ja Tallinnassa. Lahteen ja Lahden pyrkimyksiin tulla näkyvämmin esille maailman muotoilutapahtumissa on suhtauduttu erittäin myönteisesti. Käytettävissä oleviin henkilöstö (2) - ja talousresursseihin (n per tapahtuma) nähden voidaan Lahti: Biennalen toiminnan olleen niin tuloksellista, 22

23 kuin realisistisesti voidaan odottaa. Tunnettuus rakennetaan ajan myötä, Lahden Julistebiennale on rakentanut mainettaan 30 vuoden ajan. Lahti: Biennalen tulevilla järjestäjillä on KTK-hankkeen jäljiltä käytettävissään hyvä maine ja kontaktit ja siten erinomainen pohja rakentaa omaa työtään. (3) Hankkeessa työskennellyt Susanna Koponen suunnitteli ja toteutti Kulttuurikasvatusohjelman hankesuunnitelman mukaisesti. Kulttuurikasvatusohjelma on saanut kiitosta niin koulujen kuin kotienkin taholta ja on ainutlaatuinen ohjelma kansallisesti. Kulttuurikasvatusohjelma on jäänyt pysyväksi toiminnaksi Lahden kaupungin Sivistystoimialalle. Vuonna 2012 Kulttuurikasvatusohjelma tuo muotoilun opetuksen Lahtelaisiin peruskouluihin. Tämä pilotti tulee olemaan yksi kiinnostavimmista WDC-vuoden hankkeista, jolla on uutisarvoa kenties kansainvälisestikin. 7.2 Työllisyystavoitteet KTK-hankkeen kaltaisen toimintaympäristöön epäsuorasti vaikuttavan hankkeen työllisyysvaikutuksia on erittäin vaikea arvioida. Työllisyysvaikutusten tavoitteeksi oli hankesuunnitelmassa asetettu 2 työllistettyä joista 1 nainen. KTK-hankkeen toiminnan aikana Lahteen on perustettu useita uusia nuoten muotoilijoiden yrityksiä. KTK-hanke ei voi ottaa kunniaa nuorten yrittäjien saavutuksista, mutta ehkäpä hankkeen aktiivisuus ja sen luoma noste on omalta osaltaan edesauttanut sitä, että em. muotoilijat ovat uskaltautuneet jatkamaan työtään Lahdessa koulutuksensa jälkeen. KTK-hankkeen toiminnan kautta on myös työllistetty nuoria muotoilijoita mm. näyttelysuunnittelun ja graafisen suunnittelun osalta. 7.3 Taloudelliset tavoitteet KTK-hanke jäi kauas tavoitelluista yksityisen- ja muun julkisen rahoituksen tavoitteista. Merkittävimipiä syitä tähän olivat täysin epärealistiset ennakko-odotukset hankkeen suunnitteluvaiheessa, maailmanlaajuinen 2008 alkanut talouslama sekä EAKR-hankkeen vaatimus vastikkeettomasta osallistumisesta yritysten puolelta. KTK-hanke otti aktiivisesti yhteyksiä yrityksiin, jotka olivat valmiita yhteistyöhön työn ja materiaalien osalta -mutta eivät lahjoittamaan rahaa silkasta hyvyydestään. Mikäli hankesuunnitelmaan olisi kirjattu luontoissuoritusten mahdollisuus, jossa olisi otettu huomioon kaikki se työ ja materiaaliapu jonka hanke sai mukana olleilta yrityksiltä, lukemat yksityisen rahoituksen osalta olisivat täysin toisenlaiset, kokoluokkaa per vuosi. Hanke varmisti sisällön onnistumisen (1) neuvottelemalla kunnallisen osuuden nostosta, (2) sopeuttamalla kulunsa käytettävissä olevaan rahoitukseen ja (3) tiedottamalla rahoittajaa hyvissä ajoin hankeen taloudellisista ongelmista, jolloin muutokset saatiin rahoituspäätöksiin mukaan. 23

24 8 ONNISTUMISET Hankkeen aikana havaittuja hyviä toimintatapoja: Kansainvälinen verkottuminen Hankkeen näyttelyt Pietarissa ja Tallinnassa toivat mukana olleille yrityksille konkreettista näkyvyyttä Lahdelle tärkeillä lähialueilla, mm. Lahden Messut Oy löysi yhteistyöyrityksen Venäjältä omalle toiminnalleen KTK-hankeen järjestämän Helpompi arki -näyttelyn kautta. Verkostoituminen käytännön tekemisen kautta Yhteistä osallistumista edistävät projektit (esim. näyttelyt) ovat paras tapa luoda todellista toimintakykyistä verkostoa, ja kehittää toimintaympäristöä. Yhteisissä projekteissa tekijät oppivat tuntemaan toistensa erikoisosaamiset, uudet ja tuoreemmat tekijät kohtaavat, jolloin uusi suunnitteluapu saattaakin tulevassa projektissa löytyä näin tavattujen tuttavuuksien joukosta. Designkomponentti Muotoiluaiheista sisältöä kannattaa rakentaa isojen yleisötapahtumien yhteyteen, ei erikseen. Muotoilu ei itsenään aihepiirinä ole suurta yleisöä kiinnostava aihe, mutta kun muotoilu tuodaan esiin esim. osana autoilutapahtumaa, yleisö kiinnostuu muotoilusta oman aihealueensa yhteydessä. KTK-hankkeessa tätä toimintatapaa kutsuttiin Designkomponentiksi Viestintä tekijöiden kautta tuo eniten tunnettuutta asiantuntijoiden kohderyhmässä Lahti: Biennale kesänäyttely otti tarkoituksellisesti mukaan mahdollisimman paljon tekijöitä, jotka täyttivät näyttelyn kriteerit. Näyttelyn jälkeen olemme saaneet huomata, että varsinkin verkko- ja sosiaalisissa medioissa näyttelyn näkyvyys oli 100-kertainen aikaisempiin Biennale-tapahtumiin verrattuna. Vierailessamme Pietarissa Modulor2011-kilpailussa marraskuussa 2011 törmäsimme tuon tuosta venäläisiin suunnittelijoihin, jotka olivat kuulleet Lahti: Biennalesta. Tapahtuma näet uutisoitiin laajasti alan verkkopalveluissa mm. car-design.ru sivustolla. Kulttuurikasvatusta lapsille Kulttuurikasvatusohjelma on saanut kiitosta niin koulujen kuin kotienkin taholta ja on ainutlaatuinen ohjelma kansallisesti. Kulttuurikasvatusohjelma on jäänyt pysyväksi toiminnaksi Lahden kaupungin Sivistystoimialalle. Lapsista kasvaa seuraava osaajien sukupolvi, joten muotoilu- ja kulttuurikasvatus on tehokkaimmillaan lapsille suunnattuna. Tämän osoitti myös Propuu ry:n ja KTK-hankkeen yhteistyöprojekti Design from&for Kids 24

25 9 ONGELMAT JA SUOSITUKSET Hankkeen aikana havaittuja toimintaa vaikeuttaneita tekijöitä: Yritysten haluttomuus osallistua rahallisesti toimintaan Hankkeen yksityisen rahoituksen osuus jäi kauas hankkeelle asetetuista tavoitteista. Hankehakemuksessa oli selkeästi ylioptimistiset odotukset hankeen mahdollisuuksista saada yksityistä rahoitusta. Haittaavia tekijöitä olivat: 1) EU-hankkeen toiminnan täytyy olla vastikkeetonta. Mikään yritys ei ala yhteistyöhön ilman vastinetta rahoilleen. Pelkkä maininta projektin hyväntekijöiden joukossa ei riitä alkuunkaan. Jos yrityksiltä haluaa rahaa, koko hankehakemus pitäisi rakentaa alusta asti vastikkeelliseksi ja yrityksiä suoraan hyödyttäväksi. Tässä kohdin voitaisiin koko EU-hankerahoituksessa sanoa olevan rakenteellinen ongelma. 2) Maailmanlaajuinen talouslama 2008 sai yritykset varuilleen. Ylimääräistä rahaa hanketoimintaan ei ollut tilanteessa, jossa joka euro kotiutettiin varmuuden vuoksi. 3) Paikallisen yrityskentän suppeus suhteessa meneillään oleviin hankkeisiin. Lahden alueella toimii useita toimijoita, joilla on muotoiluaiheisia hankkeita. Kaikki hankkeet kilpailevat samoista rahoittajista. Yrityskentän näkökulmasta tilanne on varmasti sekava, ja tieto WDC2012 -vuoden tulosta sai aiheesta kiinnostuneet yritykset säästämään toimenpiteensä vasta vuoteen Resurssien vähyys Minkä tahansa näkyvän toiminnan toteuttaminen (näyttely, tapahtuma, messuosallistuminen) vaatii paljon suunnittelutyötä, budjetointia, neuvotteluja, tuottamista, viestintää ja tiedotusta. Tähän vielä yhdistetään hankehallinnoinnin tuottama työ mm. kilpailuttaminen ja raportoimisen velvoitteiden osalta. Asetelma on sellainen, että samojen hankehenkilöiden pitäsi samanaikaisesti kehittää hankkeen toiminta, suunnitella, neuvotella hankkeelle yhteistyöyritykset, budjetoida, kilpailuttaa toimittajat, tiedottaa ja toteuttaa hankesisällön toiminta ja hoitaa hankkeen EU-velvoitteet. Hankesuunnitelmassa olevat tavoitteet tulisi suhteuttaa realistisesti käytettävissä olevaan aikaan ja ennen kaikkea henkilöresursseihin. Yksityisellä puolella ajansäästö projekteissa saadaan aikaan tekemällä monia asioita samanaikaisesti jakamalla tehtävät useille henkilöille. Kun projektissa on 1-2 henkilöä, asiat tehdään peräkkäin, ei samanaikaisesti, aikataulut venyvät ja tavoitteisiin on vaikea päästä. Tämäkin on EU-kehityshankkeisiin sisäänrakennettu rakenteellinen ongelma. Mediaseurannan tarpeellisuus Hankkeen on tärkeää tietää viestinnän vaikuttavuudesta. Ammattitasoiseen mediaseurantaan olisi suositeltavaa investoida hankkeen kuluista. 25

26 10 KUVALIITE 10.1 Kuvia 2008 toiminnasta Kuva 1: LuovaLahti 2008 tapahtuma , innovaatioja työpajapäivä muotoilualalle ja pk-sektorin yrityksille yhteistyössä TE-keskuksen, Muotoiluinstituutin ja Design Forumin sekä Diges ry:n kanssa. Kuva 2: Citytaulut-julistenäyttely 6.5. Toteutettu yhteistyössä Mutooiluinstituutin ja Lahden kaupungin Julistemuseon kanssa. 26

27 Kuva 3: Vesijärven Rantagallerian avajaiset ja julkaisu. Rantagalleria toteutettiin yhteistyössä Taidemajakkahankeen ja Pro Puu ry:n kanssa. Rantagalleriassa on 12 teosta, jotka sijoittuvat ympäri vesijärven ranta-aluetta. Kuva 4: Vesijärven Rantagallerian avajaiset ja julkaisu. Tässä Viestiviitat, Tapani Aartomaan, Markku Tonttilan ja Uponor Oy:n toteuttama teos. 27

28 Kuva 5: Helpompi arki-näyttely Tietoliikennemuseossa (The A.S. Popov Central Museum of Communications) Pietarissa Kuva 6: Helpompi arki, suomalaista muotoilua Lahdesta -näyttely on KTK -hankkeen, Lahden kaupunginmuseon ja Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin yhteistyötä. Teollisen muotoilun näyttelyn suunnittelusta, kokoamisesta ja rakentamisesta vastasi Muotoiluinstituutti, näyttelytilan vuokrauksesta, näyttelykuljetuksesta ja vakuutuksista kaupunginmuseo ja näyttelyn tuotti KTK -hanke. 28

29 10.2 Kuvia 2009 toiminnasta Kuva 7: KTK -hanke järjesti valtakunnallisen kulttuurikasvatusseminaarin Lahden Hiihtomuseossa. Seminaariin osallistui lahtelaisten kulttuurilaitosten edustajien lisäksi edustajia Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Hyvinkäältä, Turusta, Tampereelta, Lappeenrannasta, Mikkelistä, Pieksämäeltä ja Oulusta. Lahden peruskoulujen kulttuurikasvatusohjelman tavoitteena on, että jokainen koululainen käy vähintään kerran vuodessa kulttuuritilaisuudessa ja kykenee kertomaan kokemuksestaan. Ohjelmassa hyödynnetään kulttuurilaitosten normaalia toimintaa. Kulttuurikasvatusohjelma suunniteltiin osana KTK -hanketta lukuvuoden aikana. 29

30 Kansainvä ydinkesku BIENNAL Rautatieka johtavia te Kaupunkim käytetään maailman 30 km:n ko Valtaosa m avulla. Wärtsilä e pienoisma missä se tu Lahtelaine katsauksen Kuva 8: KTK -hanke järjesti yhteistyössä Design Forum Finland Oy:n ja Lahden Sibeliustalo Oy:n kanssa palkittua muotoilua esittelevän Fennia Prize näyttelyn. Lahti esi 30 Teollisen m tuttuja joka pakkaussu palkittuja p

31 Lahtelainen Kemppi juhlii tänä vuonna 60-vuotista uraa ja esittelee katsauksen hitsauslaitteiden kehitykseen. Kaupunkimuotoilunäyttelyssä on Kuva 9: Kansainvälisenä teollisen muotoilun päivänä avattiin Lahdessa uusi Kaupunkimuotoilunäyttely. Heinäkuun ajan Lahti: BIENNALE tapahtuma esitteli teollista muotoilua Aleksanterinkadun ja Rautatiekadun liikkeiden näyteikkunoissa. Näyttelyssä oli mukana Suomen johtavia teolliseen muotoiluun panostaneita yrityksiä sekä suunnittelijoita. Lahti esittelee teollista muotoilua katumaisemassa Kansainvälisenä teollisen muotoilun päivänä avautui Lahden ydinkeskustassa uusi Kaupunkimuotoilunäyttely. Heinäkuun ajan Lahti: BIENNALE tapahtuma esittelee teollista muotoilua Aleksanterinkadun ja Rautatiekadun liikkeiden näyteikkunoissa. Näyttelyssä on mukana Suomen johtavia teolliseen muotoiluun panostaneita yrityksiä sekä suunnittelijoita. Kaupunkimuotoilunäyttelyssä esillä olevaa Vaisalan pilvenkorkeusmittaria käytetään lentokentillä sekä säähavaintoasemilla. Vaisalan radiosondi on maailman johtava luotausinstrumentti. Laite nousee ilmapallon perässä jopa 30 km:n korkeuteen ja lähettää tarkkaa informaatiota yläilmakehästä. Valtaosa maailman 5-9 päivän sääennusteista tehdään Vaisalan radiosondien avulla. Wärtsilä esittelee taajama-alueiden uuden energiatuotantolaitoksen pienoismallin. CHP -laitos on käytössä mm. lahtelaisessa kallioluolassa, missä se tuottaa lämpöä kaukolämpöverkkoon. Teollisen muotoilun huippua pakkausalalla edustavan Wipakin tuotteet ova tuttuja jokaisen kuluttajan jääkaapista. Muotoiluinstituutin pakkaussuunnitteluosastolta 31 Kulttuurisen on toimintaympäristön lisäksi esillä kehittämishanke useita muotoilukilpailuissa palkittuja pakkauksia.

32 Kuva 10: KTK-hanke, eli Lahti: BIENNALE järjesti avoimen Open Showrooms -muotoilukiertoajelun lauantaina 10. lokakuuta klo Päivän aikana Lahden alueen teolliseen muotoiluun panostaneet yritykset avasivat yleisölle omat esittelytilansa. Lahti: BIEN- NALE tarjosi ilmaisen linja-autokuljetuksen torilta yrityksiin ja takaisin. 32

33 10.3 Kuvia 2010 toiminnasta Kuva 11: KTK-hanke osallistui yhteistyössä Lahden kaupungin ja Finnagoran kanssa Pro Puu -keskuksen tuottaman Haapio-näyttelyproduktioon Euroopan kulttuuripääkaupungissa 2010 Pécsissä, Unkarissa. Hanke vastasi Puunkuokkijat -ryhmän Haapio-performanssista Eurooppa-päivänä 9.5. ja taiteilijaryhmän matkakuluista Pro Puu -yhdistyksen laskutuksen mukaan. 33

34 Kuva 12: KTK hanke julkaisi Lahti: BIENNALE -vuosikirjan ravintola Piano Paviljongissa, Lahdessa. Tilaisuuden avasi Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Salmi. Muotoilun professori Eero Miettinen kertoi muotoilun kasvavasta merkityksestä ja yhteyspäällikkö Heini Moisio Lahti: BIENNALE -vuosikirjan kokoamisesta. Kirjaa painettiin 500 kappaletta, joista on jaettu 420 kappaletta kansallisille ja kansainvälisille yhteistyötahoille. Kirja sai hyvin positiivisen vastaanoton. Osa kirjoista annettiin henkilökohtaisesti ja osa lähetettiin postitse Lahti: Biennalen joulutervehdyksen kanssa. 34

35 Kuva 12: KTK-hanke kokosi yhteen 10 paikallista puualan toimijaa ja yritystä yhteisellä Muotometsä-osastolla Puuntyöstö 2010-messuille. 35

36 Kuva 13: Hanke ideoi ja toteutti yhdessä Pro Puu ry:n kanssa Joulu Kuusesta -tapahtuman, jossa lahtelaiset kansalaisryhmät ja lahtelaiset koristelivat yhteistyönä Lahden torin joulukuusen. 36

37 10.4 Kuvia 2011 toiminnasta Kuva 14: Hanke julkaisi Luovalahti.fi portaalin päivitetyn, visuaalisemman ja käyttäjäystävällisemmän version. Hanke avasi Lahtibiennale. fi verkkosivuston kesänäyttelyn tiedotusta varten Kuva 15: KTK-hankkeen rakentama Kuukauden Design näyttelykokonaisuus avattiin Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastolla. 37

38 Kuva 16: Automuotoiluosasto Classic Motor Show:n yhteydessä. Osastolla kävi 350 ihmistä piirtämässä autot ja lahti aiheisia kuvia. Vieraspuhujamme Tom Tjaarda kertoi autojen muotoilusta kahtena päivänä n. 200 hengen yleisölle. 38

39 Kuva 17: Lahti: koe muotoilu-näyttely oli suurin koskaan Lahdessa järjestetty muotoilunäyttely, jossa oli esillä yli 200 teosta. Metsähallin päänäyttelyssä oli mukana muotoilua 5 eri maasta. Kansainvälinen muotoilunäyttely Sibeliustalossa Avoinna ma-pe sekä la-su

40 Kuva 18: Lahti:koe muotoilu -näyttelyn parhaimmisto oli mukana myös Tallinnan Euroopan Kulttuuripääkaupunki-vuodessa. Hankkeen osasto oli mukana Tallinan Disainiöö-tapahtumassa. 40

41 Kuva 19: Hanke toteutti yhteistyössä Pro Puu ry:n kanssa Habitare 2011 messuille Design from&for Kids näyttelyosaston, jossa oli esillä lahtelaisten lasten ja puuseppien yhteistyössä tekemiä huonekaluja 41

42 Kuva 20: Lahden Muotoiluinstituutin ja Starke Oy:n kanssa toteutettu Joulu Paketissa -pakkausmuotoilunäyttely sulki Lahti: Biennale vuoden. 42

43 43

ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA

ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA LAHTI ON SUOMEN KIINNOSTAVIN JA KANSAINVÄLISESTI KASVUHAKUINEN DESIGNEKOSYSTEEMI

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10.

TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10. TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10.2013 Karoliina Korpela TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

UUDET TAKTIIKAT KAINU -HUONEKALUTEOLLISUUDEN KEHITTÄMISHANKE KAINUUN ETU OY 2009-2012

UUDET TAKTIIKAT KAINU -HUONEKALUTEOLLISUUDEN KEHITTÄMISHANKE KAINUUN ETU OY 2009-2012 UUDET TAKTIIKAT KAINU -HUONEKALUTEOLLISUUDEN KEHITTÄMISHANKE KAINUUN ETU OY 2009-2012 TAKTIIKAN SYNTY JANNE HEITTÄÄ PALLON, JARI OTTAA KOPIN, JATKAA KOHTI KOTIPESÄÄ MATILLE, JOLLA ON JOKERI TASKUSSA Idea

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Rahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen

Rahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen Maakuntahallitus 28 23.02.2015 Rahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen 12/00.01.05.21/2015 Maakuntahallitus 23.02.2015 28 Imatran Seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Russia Business Point -hanke

Russia Business Point -hanke Russia Business Point -hanke 1.9.2015 31.8.2017 Hankkeen budjetti ja kohderyhmä Kokonaisbudjetti 220.000 Rahoittajana Hämeen liitto (EAKR), hallinnoijana Linnan Kehitys Oy Hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina:

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -projekti Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki Diakin Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Luova Suomi Creative Industries Finland. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus

Luova Suomi Creative Industries Finland. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus Luova Suomi Creative Industries Finland Silja Suntola Luova talous ja kulttuuri Projektijohtaja alueiden voimana Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus VERKOSTO Tietoa ja

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

LYHYT KATSAUS ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN POLKUUN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakuntahallitusten yhteiskokous 9.

LYHYT KATSAUS ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN POLKUUN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakuntahallitusten yhteiskokous 9. 1 LYHYT KATSAUS ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN POLKUUN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakuntahallitusten yhteiskokous 9.10 Juha Hertsi 2 LYHYT KATSAUS OSAAMISKESKUSOHJELMA 1999 2006 Ohjelmakausi

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä

- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä - Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä MITÄ? Innobrokerit ovat innovaatiotoiminnan edistäjiä, toteuttajia ja välittäjiä. heidän tehtävänsä on: ottaa vastaan, jäsentää ja jakaa uutta tietoa sen erimuodoissa

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

Lahti Mechatronics Network LMN

Lahti Mechatronics Network LMN Yleisesti Mekatroniikkaklusterin muodostavat kone, metalli, ja elektroniikkaalan yritykset: 700 yritystä (2008). 1,5 MRD (2008). 7 200 henkilöä (2008). Vetovastuussa Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy Yhteistyössä

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuverkostosta

Ajankohtaista maaseutuverkostosta Ajankohtaista maaseutuverkostosta Maaseutututkijatapaaminen Säkylä, 27. 28.8.2015 Joel Karlsson Sivu 1 30.8.2015 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Linnasta Linnaan - Castle to Castle

Linnasta Linnaan - Castle to Castle SOUTH-EAST FINLAND RUSSIA ENPI CBC 2007 2013 KULTTUURIMATKAILUN KEHITTÄMISHANKE Linnasta Linnaan - Castle to Castle Linnojen ja linnoitusten historian tuotteistaminen ja elävöittäminen Irina Lukkarinen

Lisätiedot

Kouluttajia seuroihin miksi?

Kouluttajia seuroihin miksi? JOJOILU 7.10.2014 Kouluttajia seuroihin miksi? Vaikuttavuus Osaaminen seuran asioiden paras osaaminen seurassa Jatkuva tuki Piiri-seura vuoropuhelu Uusien ihmisten innostaminen uusiin rooleihin seuroissa

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Access via Finland reittimarkkinointikampanjan tuloksia Teija Suoknuuti/NELI ELLO loppuseminaari 15.3.2012 Kotka 7.4.2010 Tausta ja tavoitteet Logistiikkasektori

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto CREATIVE INDUSTRIES FINLAND Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto Luovien alojen valtakunnallinen kehigäjä 1. Tietoa luovista aloista ja taloudesta 2. Yhteiskunnallisen keskustelun

Lisätiedot

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015 Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Ilmatieteen laitos - talo täynnä tarinoita Aihealueemme ihmislähtöisiä, siis jatkuvasti mediaa kiinnostavia

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNTA 1/4. 1. Kunnan elinkeinojen kehittämismäärärahan käyttöperusteet vuodelle 2014 ja maksatusasiat

POLVIJÄRVEN KUNTA 1/4. 1. Kunnan elinkeinojen kehittämismäärärahan käyttöperusteet vuodelle 2014 ja maksatusasiat POLVIJÄRVEN KUNTA 1/4 HYVÄ YRITTÄJÄ AJANKOHTAISTA ELINKEINOTOIMESTA 05.03.2014 1. Kunnan elinkeinojen kehittämismäärärahan käyttöperusteet vuodelle 2014 ja maksatusasiat Polvijärven kunnan vuoden 2014

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu oy Hankkeen julkinen nimi 3D

Lisätiedot

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Salon hankintaosaamiskartoituksen tuloksia, mitä seuraavaksi? Harri Lorentz, Kalle Väänänen Turun kauppakorkeakoulu Kartoitus hankintatoimen haasteista ja kehitystarpeista

Lisätiedot

Pete Okkonen Kasvu Open* - toteu1aja Aava & Bang Oy *Kasvu Open is registered trademark of Central Finland Chamber of Commerce

Pete Okkonen Kasvu Open* - toteu1aja Aava & Bang Oy *Kasvu Open is registered trademark of Central Finland Chamber of Commerce Pete Okkonen Kasvu Open* - toteu1aja Aava & Bang Oy *Kasvu Open is registered trademark of Central Finland Chamber of Commerce Tervetuloa Kasvu Open verkostoon Rauman seutu! Kasvu Open on alueellisen ja

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 14 Huhtikuu 14 Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna 14 (26.2.-21.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013

Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013 Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013 EURA 2014 rakennerahastojen tietopalvelu hakutoimintojen parantaminen: teemahaut, alueelliset haut, alasvetovalikot kartta(haku) englanninkielinen

Lisätiedot

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto 15.4.2010 LIITE 1 KOKO RUSSIA Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto Toimintasuunnitelma ja toiminnan painopisteet TAVOITE 2013 - Suomi näkyy aiempaa yhtenäisempänä kaupan ja yhteistyön alueena

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 9.5.2014 Vaskivuoren lukion rehtori Eira Kasper Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki YANZU 言 祖 Kiinan kieltä lukioissa Kansainvälistymisen

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto

KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto 29.11.2010 KOKO RUSSIA Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto KOKO, alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma, on Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima alueiden kilpailukyvyn edistämiseen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA?

MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA? (Päivitetty 10.8.2015) MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA? KEHITY JA OTA HYÖTY IRTI! MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA? KEHITY JA OTA HYÖTY IRTI! Digitaalisuus tuo mahdollisuuksia, joita emme ole ennen nähneet tai edes kuvitelleet.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot