Työsuhdeoptiot ratkaisu johdon ja omistajien välisiin agentuuriongelmiin?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työsuhdeoptiot ratkaisu johdon ja omistajien välisiin agentuuriongelmiin?"

Transkriptio

1 Työsuhdeoptiot ratkaisu johdon ja omistajien välisiin agentuuriongelmiin? Kansantaloustiede Pro gradu tutkielma Maaliskuu 2007 Ohjaaja: Hannu Laurila Sini Heino

2 Tiivistelmä Tampereen Yliopisto Taloustieteiden laitos; kansantaloustiede Tekijä: Heino, Sini Tutkielman nimi: Työsuhdeoptiot ratkaisu johdon ja omistajien välisiin agentuuriongelmiin? Pro gradu tutkielma: 55 sivua, 4 liitesivua Aika: Maaliskuu 2007 Avainsanat: johdon työsuhdeoptiot, agentuuriongelma, osinkosuojaus, voitonjakopolitiikka Erilaisten osakesidonnaisten palkitsemisjärjestelmien käyttö on kasvattanut suosiotaan 1990-luvun alun jälkeen. Syynä tähän on ollut omistaja-arvojohtamisen korostuminen, mikä on myös Suomessa alkanut vähitellen syrjäyttää kaikki sidosryhmät huomioivan johtamisen. Osakesidonnaisista palkitsemisjärjestelmistä erityisesti työsuhdeoptiot ovat nousseet yhdeksi käytetyimmäksi johdon kannustimeksi yhtiöissä. Osakesidonnaisten palkitsemisjärjestelmien keskeisin tehtävä on yhdistää yhtiön johdon ja osakkeenomistajien intressit samansuuntaisiksi kohdistamalla johdon huomio yhtiön osakekurssiin omistaja-arvoon ja sen kehitykseen. Näin osakesidonnaisten palkitsemisjärjestelmien tarkoituksena on ehkäistä johdon ja osakkeenomistajien välisiä agentuuriongelmia. Työsuhdeoptioita on kuitenkin viime aikoina kritisoitu paljon julkisuudessa. Optioiden on nähty ennemminkin lisäävän kuin poistavan johdon ja osakkeenomistajien välisiä agentuuriongelmia. Tässä tutkielmassa tarkastellaan ongelmaa, joka voi syntyä, kun johdon työsuhdeoptiot ovat osinkosuojaamattomia. Osinkosuojaamattomat työsuhdeoptiot saattavat yllyttää johtoa korvaamaan yhtiön osinkoja osakkeiden takaisinostoilla. Voitonjakopolitiikan muuttamisen taustalla on tällöin vain johdon oman varallisuuden kasvattaminen. Ulkomaalaistutkimusten mukaan yhtiön johto saattaa pyrkiä korvaamaan osinkoja osakkeiden takaisinostoilla osinkosuojaamattomien työsuhdeoptioidensa vuoksi. Tämä tulos eroaa vastaavasta suomalaistutkimuksesta, jonka mukaan osinkosuojaamattomat työsuhdeoptiot eivät näytä vähentävän yhtiöiden osingonmaksua suomalaisissa yhtiöissä.

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Omistaja-arvon korostuminen Corporate governance Agenttiongelma ja -kustannus Agentuuriongelmien ehkäiseminen Valvonta Johdon palkitsemisjärjestelmät Työsuhdeoptio Määritelmä Työsuhdeoptioiden historia ja kehitys Optioiden arvon määritys Työsuhdeoptioiden erot Työsuhdeoptioista aiheutuvat ongelmat Omien osakkeiden takaisinostot Osakkeiden takaisinostot ja osingot kaksi eri voitonjakotapaa Lainsäädäntö Osinkojen ja myyntivoittojen verotus Syitä omien osakkeiden takaisinostolle Signaaliteoria Vapaa kassavirta Verotus Yritysjärjestelyt Pääomarakennejärjestelyt ja tunnuslukujen parantaminen Optiorahoitushypoteesi Yhteenveto Substituutiohypoteesi Johdon optiot ja osakkeiden takaisinostot Substituutiohypoteesin määrittely Johdon osinkosuojaamattomat optiot ja agentuuriongelma Substituutiohypoteesin empiirinen testaus Johtopäätökset...48 LÄHTEET...51 LIITTEET...56 Liite 1. Ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmien osatekijät Suomessa...56 Liite 2. Osakkeiden takaisinostojen keskimääräiset kuukausittaiset ostomäärät...57 Liite 3. Probit-malli takaisinosto valtuutuksille ja Tobit-malli osinkojenmaksulle...58 Liite 4. Osinkosuojaamattomien ja osinkosuojattujen optioiden vaikutus yhtiöiden osinkojenmaksuun

4 1. Johdanto Suomalaisten yhtiöiden johtamis- ja hallinnointijärjestelmät (corporate governance) ovat muuttuneet paljon viimeisten vajaan 20 vuoden aikana. Erityisesti osakemarkkinat ovat tulleet keskeiseksi tekijäksi julkisesti noteeratun yhtiön hallinnoinnissa. Osakemarkkinoiden roolin korostumiseen on monia eri syitä. Yksi keskeinen tekijä on ollut ulkomaalaisomistuksen vapautuminen 1990-luvun alussa, minkä jälkeen suomalaisyhtiöiden omistus on kansainvälistynyt. Osakemarkkinoiden korostumisen myötä omistaja-arvon maksimoinnista tuli yhtiön johdon tärkein tehtävä. Johdon palkitsemisjärjestelmät ovat muuttuneet omistaja-arvon korostumisen vuoksi. Perinteisten johdon kannustimien rinnalle on otettu käyttöön erilaisia osakesidonnaisia palkitsemisjärjestelmiä. Erityisesti työsuhdeoptioista on tullut paljon käytetty johdon kannustin. Osakesidonnaisten palkitsemisjärjestelmien keskeisin tehtävä on yhtenäistää yhtiön johdon ja osakkeenomistajien intressit suuntaamalla johdon huomio yhtiön osakekurssiin. Näin työsuhdeoptioiden avulla pyritään poistamaan johdon ja omistajien välille mahdollisesti syntyviä agentuuriongelmia. Ironista kyllä, työsuhdeoptiot ovat kuitenkin näyttäneet pikemmin lisäävän kuin vähentävän johdon ja omistajien välisiä agentuuriongelmia. Tätä näkökulmaa onkin nostettu viime aikoina esiin julkisessa keskustelussa. Työsuhdeoptioiden nähdään kannustavan yhtiön johtoa keskittymään vain oman varallisuutensa maksimointiin. Työsuhdeoptiot ovat antaneet yhtiön johdolle yllykkeen tehdä sellaisia päätöksiä, jotka ovat lyhyellä tähtäimellä nostaneet yhtiön osakekurssia, mutta pitkällä aikavälillä olleet haitallisia osakkeen arvon kehitykselle. 2

5 Toinen julkisessa keskustelussa vähemmän huomiota saanut työsuhdeoptioista aiheutuva ongelma syntyy silloin, kun johdon työsuhdeoptioiden ehtoihin ei ole lisätty osinkosuojausta. Johdon osinkosuojaamattomat optiot voivat kannustaa johtoa muuttamaan yhtiön voitonjakopolitiikkaa korvaamalla osinkoja osakkeiden takaisinostoilla, koska osinkosuojaamattomat työsuhdeoptiot eivät oikeuta ennen niiden toteuttamista maksettaviin osinkoihin. Voitonjakopolitiikan muuttamisen motiivina ei tällöin ole omistaja-arvon kasvatus vaan johdon oman varallisuuden maksimointi. Vaikka yhtiön osakkeenomistajat hyötyvätkin tietyissä tapauksissa osakkeiden takaisinostoista, ei yhtiön voitonjakopäätöstä tulisi perustaa johdon työsuhdeoptioiden maksimoinnille. Ongelma on tärkeä, sillä osa suomalaisten yhtiöiden työsuhdeoptioista on edelleen osinkosuojaamattomia. Tässä työssä tarkastellaan, kuinka yhtiön johdolle suunnatut työsuhdeoptiot saattavat epäonnistua perimmäisessä tehtävässään, agentuuriongelman poistamisessa. Työ on rajattu koskemaan suomalaisia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä, jotka jakavat voittoaan ulos omistajille omien osakkeiden takaisinostoin. Työssä käsitellään myös soveltuvin osin yhdysvaltalaisia yhtiöitä. Syy tähän on omistaja-arvoa korostava ajattelu, ja sen ilmentymät, jotka ovat pääsääntöisesti peräisin Yhdysvalloista. Osakkeiden takaisinostojen ja johdon osinkosuojaamattomien työsuhdeoptioiden välisestä yhteydestä on erilaisia tutkimustuloksia. Esimerkiksi Kahlen (2002) tulosten mukaan Yhdysvalloissa johdon osinkosuojaamattomat työsuhdeoptiot näyttävät kannustavan yhtiön johtoa korvaamaan osinkoja osakkeiden takaisinostoilla. Liljeblom ja Pasternack (2002) saivat puolestaan tutkimuksessaan erilaisen tuloksen. Heidän 3

6 tutkimuksensa mukaan yhtiön johdon osinkosuojaamattomilla optioilla ei näytä olevan vaikutusta yhtiöiden valitsemaan osinkopolitiikkaan suomalaisissa yhtiöissä. Edellä mainitut tutkimukset ovat toimineet yhtenä keskeisenä teoriapohjana ja näiden tuloksia on hyödynnetty tutkielman empiirisessä osiossa. Edellä mainitut tutkimukset ovat keskittyneet pääasiassa määrittämään eri tekijöitä, jotka voivat kannustaa yhtiöitä osakkeiden takaisinostoihin. Tässä työssä tarkoituksena on kuitenkin mennä hieman syvemmälle tarkastelemalla niiden tuloksia agentuuriongelman näkökulmasta. Työssä on käytetty paljon Internetlähteitä. Syy tähän on ollut ajankohtainen ja vilkas debatti työsuhdeoptioista ja osakkeiden takaisinostoista, jota on käyty paljon erityisesti Internetissä. Keskeisenä Internetlähteenä ovat toimineet pörssisäätiön sivut, joilta on löytynyt paljon ajankohtaista tietoa. Lisäksi työhön on otettu tarkasteluun mukaan käytännön esimerkkejä suomalaisten pörssiyhtiöiden toiminnasta. Näiden esimerkkien tarkoituksena on tukea teorian soveltuvuutta myös käytännön tasolla. Tutkielma koostuu viidestä luvusta. Tutkielman toisessa ja kolmannessa luvussa pohjustetaan tutkimusongelman keskeisiä käsitteitä. Toisessa luvussa käsitellään julkisen osakeyhtiön corporate governancea, siihen liittyvää agentuuriongelmaa ja erilaisia keinoja, joilla johdon ja omistajien väliset agentuuriongelmat voidaan pyrkiä ratkaisemaan. Luvun lopussa keskitytään tarkastelemaan erityisesti johdon työsuhdeoptioita ja niiden epäonnistumista agentuuriongelman poistamisessa. Kolmannessa luvussa käsitellään osakkeiden takaisinostoja. Takaisinostoihin liittyvää lainsäädäntöä on käyty läpi melko tarkasti, sillä Suomessa takaisinostoja säädellään osakeyhtiölaissa erittäin tiukasti verrattuna monien muiden maiden lainsäädäntöön. 4

7 Myös osinkojen ja osakkeiden takaisinostojen välisiä eroja on tarkasteltu lähinnä verotuksen näkökulmasta. Kolmannen luvun lopussa käydään läpi yhtiöiden ilmoittamia eri syitä osakkeiden takaisinostoille. Neljännessä luvussa tarkastellaan substituutiohypoteesia. Luvussa referoidaan myös Liljeblomin ja Pasternackin (2002) suomalaiseen aineistoon pohjautuvaa empiiristä tutkimusta, jossa tarkastellaan johdon osinkosuojaamattomien optioiden vaikutusta yhtiön voitonjakoon. Viidennessä luvussa on esitetty johtopäätökset. 5

8 2. Omistaja-arvon korostuminen 2.1 Corporate governance Eri maiden yhtiöiden johtamis- ja hallinnointijärjestelmät ovat alkaneet lähentyä toisiaan. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että aikaisempi kaikki sidosryhmät huomioiva johtaminen (stakeholder value) on ainakin osittain siirtymässä omistaja-arvon kasvatukseen (shareholder value) perustuvan johtamisen tieltä. Yhdysvalloista luvulla alkanut osakkeenomistajien asemaa korostava ajattelu on levinnyt vähitellen ympäri maailmaa. Omistaja-arvoa korostava ajattelu tuli myös Suomeen ulkomaalaisomistuksen esteiden poistuttua 1990-luvun alussa ja se on muuttanut paljon suomalaisten yhtiöiden johtamis- ja hallinnointijärjestelmää. Tällöin osakekurssista, omistaja-arvosta, tuli tärkeä osa yhtiöiden johtamista. Yksi näkyvimpiä seurauksia tästä on esimerkiksi osakesidonnaisten palkitsemisjärjestelmien käyttöönotto, minkä avulla johdon huomio saadaan kiinnitettyä yhtiön osakekurssin kehitykseen eli omistajaarvon kasvatukseen. (Ikäheimo, Löyttyniemi ja Tainio 2003, 20 21; Mäkinen 2001, 1.) Listautuneen yhtiön corporate governance -järjestelmä esitetään Kuviossa 1. Se jakaantuu kahteen osaan: sisäiseen ja ulkoiseen hallinnointiin. Sisäinen hallinnointijärjestelmä muodostuu hallituksesta, ylimmästä johdosta ja yhtiökokouksesta eli omistajista. Omistajien roolina on toimia yhtiön investointien rahoittajana ja johdon roolina on johtaa yhtiötä tavalla, joka johtaa osakkeenomistajien yhtiöön sijoittaman varallisuuden kasvuun. Hallituksen tehtävänä on puolestaan edustaa yhtiön osakkeenomistajia. (Mäkinen 2001, 1-3.) 6

9 Ulkoinen corporate governance Pääomamarkkinat - sijoittajat - analyytikot - velkojat - luottolaitokset - arvopaperipörssi Julkinen sektori ja EU - lait, säädökset - talouspolitiikka Media - taloustoimittajat Työmarkkinat Sisäinen corporate governance osakkeiden osto ja myynti Yhtiökokous (osakkeenomistajat) valitsee ja valvoo raportoi Hallitus (edustaa omistajia) nimeää ja valvoo raportoi suorat kontaktit Tj ja johtoryhmä (toimii hallituksen ohjeiden mukaisesti) KUVIO 1. Julkisesti listatun yhtiön corporate governance -järjestelmä (Mäkinen 2001, 2). Yhtiön omistajat haluavat tuottoa sijoittamalleen pääomalle, maksimoiden sijoituksensa tuotto-riski suhdetta. He joutuvatkin usein turvautumaan eri keinoihin taatakseen sijoituksensa tuottavuuden. Yksi keino varmistaa tämä on yhtiön hallituksen jäsenten valinta. Yhtiökokouksessa valittavien hallituksen jäsenten tehtävänä on valita yhtiölle toimitusjohtaja ja valvoa ylintä johtoa. Hallituksen jäsenten valinta onkin ehkä osakkeenomistajien tärkein keino vaikuttaa yhtiön asioihin, sillä hallituksella on päätäntävalta ja vastuu yhtiön toiminnasta. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän tehtävänä on puolestaan toimia hallituksen ohjeiden mukaisesti. He raportoivat yhtiön hallitukselle ja hallitus edelleen yhtiön osakkeenomistajille. Toinen omistajien vaikutuskanava ylimpään johtoon ja hallitukseen ovat suorat kontaktit. Edellä 7

10 mainittujen keinojen lisäksi osakkeenomistajat voivat vaikuttaa yhtiön johtoon ja muuhun henkilöstöön erilaisten kannustinjärjestelmien avulla. Esimerkiksi laajasti käytössä olevan tulospalkkauksen rinnalla on alettu käyttää erilaisia osakesidonnaisia palkitsemisjärjestelmiä, mitkä ovat luontevin tapa kannustaa yhtiön johtoa ja henkilöstöä uudessa omistaja-arvoa korostavassa ilmapiirissä. (Mäkinen 2001, 1-4.) Ulkoinen corporate governance koostuu julkisesta sektorista, EU:sta, pääomamarkkinoista, työmarkkinoista ja mediasta. Erityisesti pääomamarkkinoiden rooli on korostunut 1990-luvulla. Tämä johtuu pääomamarkkinoiden yhdentymisestä, yritysten omistuksen kansainvälistymisestä ja erilaisten osakesidonnaisten palkitsemisjärjestelmien yleistymisestä. (Mäkinen 2001, 2-4.) 2.2 Agenttiongelma ja -kustannus Edellisessä kappaleessa kuvattu osakkeenomistajien ja johdon eriytyminen on yleistä erityisesti suurissa, pörssiin listautuneissa yhtiöissä, joissa omistus voi olla hyvinkin hajaantunutta. Koska omistajien on käytännössä lähes mahdotonta johtaa yhtiötä itse, on yhtiöön palkattu usein ammattitaitoinen johto johtamaan yhtiön toimintaa. Johdon ja omistuksen eriytymisessä on etunsa. Esimerkiksi osakkeenomistajan myydessä omistusosuutensa yhtiöstä, se ei häiritse millään tavalla yhtiön toimintaa, koska omistajat eivät henkilökohtaisesti johda omistamaansa yhtiötä. (Brealey, Myers ja Allen 2006, 9.) Osakkeenomistajien ja johdon eriytymisestä voi seurata myös ongelmia, mikäli yhtiön johdon ja omistajien intressit eivät kohtaa. Vaikka yhtiön johto onkin palkattu maksimoimaan omistajien varallisuutta, johto saattaa ajautua kiusaukseen toimia 8

11 tavoilla, jotka kasvattavat vain johdon omaa varallisuutta. Tämä on mahdollista, koska johto on tekemisissä päivittäin yhtiön asioiden kanssa. Näin johdolla on usein parempi tietämys yhtiön sen hetkisestä tilasta ja tulevaisuudesta kuin osakkeenomistajilla. Tästä epätasaisesti jakautuneesta informaatiosta voi syntyä agenttiongelmia, mikäli yhtiön johto päättää käyttää informaatiota oman edun tavoitteluun. Agenttiongelmia voi syntyä myös osakkeenomistajien ja lainanantajien välille. Tässä työssä keskitytään kuitenkin vain yhtiön osakkeenomistajien ja johdon välisiin ongelmiin. (Brealey et al. 2006, 9-11; Hirvonen, Niskakangas ja Steiner 2003, 29 32; Niskanen ja Niskanen 2000, ) Agenttiongelmista aiheutuu agenttikustannuksia, jotka voivat käydä osakkeenomistajille kalliiksi. Agenttikustannus voidaan määritellä todellisen yhtiön ja sellaisen kuvitteellisen yhtiön arvon erotuksena, joka toimii täydellisessä maailmassa, missä yhtiön osakkeenomistajien ja johdon intressit ovat samansuuntaiset (Hirvonen et al. 2003, 31). Jensen ja Meckling (1976, 5 6) ovat jakaneet agenttikustannukset kolmeen ryhmään seuraavasti: 1) Yhtiön johdon ja osakkeenomistajien välisten sopimusten rakentamiseen ja muotoiluun liittyvät kustannukset. Nämä sisältävät yhtiön johdon saamat korvaukset kuten työsuhdeoptiot (contracting costs). 2) Valvonnasta aiheutuvat välittömät kustannukset (monitoring costs). 9

12 3) Jäännöskustannukset, jotka aiheutuvat siitä, että yhtiön johto ei sopimuksista ja valvonnasta huolimatta pysty toimimaan täydellisesti osakkeenomistajien hyväksi (residual loss). 2.3 Agentuuriongelmien ehkäiseminen Valvonta Yhtiön osakkeenomistajat voivat pyrkiä välttämään agentuuriongelmia monin eri keinoin. Omistajat voivat valvoa johdon työskentelyä tai sitouttaa johtoa ottamalla käyttöön erilaisia palkitsemisjärjestelmiä. Myös omistajien suorat kontaktit yhtiön johtoon ja hallitukseen voivat vähentää päämies agenttisuhteesta aiheutuvia ongelmia. Osakkeenomistajien on kuitenkin tarkkaan harkittava, mitä keinoja he käyttävät, sillä mikään näistä menetelmistä ei ole ilmainen omistajille. Yhtiön johdon valvontaan osakkeenomistajat ovat palkanneet hallituksen, jolle ylin johto on raportointivelvollinen. Vaikka hallitus asettaakin rajat ja tavoitteet johdolle, on johdolla kuitenkin melko laajat mahdollisuudet toimia itsenäisesti, sillä johdon ei käytännössä tarvitse raportoida päivittäin tekemisiään hallitukselle. Johto saa siten toimia melko vapaasti annetuissa rajoissa. Hallituksen on toki mahdollista lisätä valvontaa, mutta tämä saattaa koitua kalliiksi omistajille, koska hallituksen jäsenten palkat ovat usein korkeita. Oma ongelmansa on myös se, toimiiko hallitus osakkeenomistajien hyväksi vai onko hallitus osittain tai jopa täysin yhtiön johdon ohjailtavissa. Hallituksen jäsenet saattavat myös ajaa omia etujaan. Edellä mainituista syistä johtuen osakkeenomistajien suorat kontaktit sekä johtoon että hallitukseen 10

13 saattavat muodostua omistajien kannalta hyvinkin tärkeäksi valvonta keinoksi. (Kuosa 2003, 14; Mäkinen 2001, 2 3.) Johdon palkitsemisjärjestelmät Yhtiön omistajat voivat pyrkiä välttämään agenttiongelmia myös erilaisten palkitsemisjärjestelmien avulla. Erityisesti erilaiset osakesidonnaiset palkitsemisjärjestelmät on kehitetty yhtenäistämään yhtiön johdon ja osakkeenomistajien intressejä, mutta myös muilla palkitsemisjärjestelmillä on tärkeä rooli johdon kannustamisessa ja motivoinnissa. Yhtiön johdolle suunnatut palkitsemisjärjestelmät ovat muuttuneet paljon omistaja-arvojohtamisen korostumisen vuoksi. Toisaalta uusia, osakkeen arvoon sidottuja palkitsemisjärjestelmiä on otettu laajasti käyttöön, ja toisaalta vanhoja palkitsemisjärjestelmiä on muokattu niin, että ne vastaavat nykyistä omistaja-arvojohtamista. Liitteen 1 kuvio havainnollistaa, mistä osatekijöistä ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmät koostuvat. Samoja palkitsemisjärjestelmiä voidaan käyttää myös henkilöstön kannustamisessa, mutta ne saattavat erota johdon palkitsemisjärjestelmistä niiden ehtojen ja käytön laajuuden mukaan. Palkitsemisjärjestelmät voidaan jakaa kahteen eri ryhmään: perinnäisiin palkkausjärjestelmiin ja osakesidonnaisiin palkkausjärjestelmiin. Edellä mainittu koostuu kiinteästä palkasta, eläkejärjestelyistä ja tulospalkkiosta. Jälkimmäinen muodostuu taas työsuhdeoptioista ja osakkeista. Nimensä mukaisesti ne perustuvat osakkeen arvon muutoksiin. Perinnäisten palkitsemisjärjestelmien kustannukset maksaa yhtiö, kun taas osakesidonnaisen palkkajärjestelmän kustannukset jäävät osakkeenomistajien kannettavaksi. Rajanveto näiden kahden palkitsemisryhmän välillä on kuitenkin vaikeaa, sillä 11

14 tulospalkkiojärjestelmä voidaan rakentaa myös osakesidonnaiseksi palkitsemisjärjestelmäksi. (Ikäheimo et al. 2003, 19, ) Perinnäiseen palkkausjärjestelmään kuuluva kiinteä palkka muodostuu rahapalkasta sekä luontois- ja lisäeduista. Eläkejärjestelyt jakautuvat eläkevakuutukseen ja ehdolliseen eläkevakuutukseen. Eläkevakuutus on saajan omaisuutta. Se ei edellytä työsuhteen jatkumista toisin kuin ehdollinen eläkevakuutus. Ehdollinen eläkevakuutus eroaa eläkevakuutuksesta siinä, että sillä on yhtiön johtoa kannustava ja sitouttava vaikutus. (Ikäheimo et al. 2003, ) Tulospalkkiot voidaan jakaa lyhyt- ja pitkäaikaisiin tulospalkkioihin. Lyhytaikainen tulospalkkio määräytyy koko vuoden tai vuoden sisäisten tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Pitkäaikainen tulospalkkio määräytyy usean vuoden toiminnan perusteella ja se maksetaan tietyn tarkasteluajan jälkeen. Tulospalkkio voidaan maksaa rahana tai osakkeina. Jos tulospalkkio maksetaan osakkeiden muodossa, puhutaan osakepalkkiosta. Ikäheimon et al. (2003, 99) tekemän kyselyn mukaan tulospalkkiot perustuvat usein tilikauden tulokseen, laadullisiin tavoitteisiin tai liikevaihdon kasvuun. Lisäksi tutkimuksen mukaan tulospalkkiot perustuvat usein yhdestä neljään eri mittariin. Pitkäaikaiset tulospalkkiot voivat perustua myös esimerkiksi osakekurssin kehitykseen. Tämä osakesidonnainen tulospalkkiojärjestelmä on siis samalla sekä tulospalkkio että osakesidonnainen palkkio. (Ikäheimo et al. 2003, 64, 99.) Tulospalkkiota on käytetty 1970-luvulta lähtien ja se on saavuttanut vankan aseman palkitsemisjärjestelmien joukossa. Yksi syy tulospalkkioiden suosioon on tulosjohtamisen leviäminen ja tuloshakuisuuden korostuminen. Tämän lisäksi uskon 12

15 tulospalkkioiden suosion johtuvan sen mittareiden monipuolisuudesta, mikä tekee tulospalkkiosta mukautuvan palkkiojärjestelmän. Esimerkiksi omistaja-arvoa korostavassa ilmapiirissä tulospalkkio voidaan sitoa osakekurssin arvoon eli omistajaarvon kehitykseen pitkällä aikavälillä. Tulospalkkio voidaan maksaa myös osakkeina. Näin siitä saadaan osakepalkkio, jolla on pitkänajan sitouttamisvaikutuksia. Tulospalkkio toimiikin hyvänä vaihtoehtona esimerkiksi työsuhdeoptioille. Osakesidonnaiset palkitsemisjärjestelmät ovat tulleet osaksi suomalaisen johdon kannustejärjestelmiä omistaja-arvojohtamisen vuoksi. Ne palkitsevat yhtiön johtoa osakkeen arvon nousun kautta ja näin yhtenäistävät johdon ja osakkeenomistajien intressejä. Työsuhdeoptiot ovat yksi osakesidonnainen palkitsemismuoto. Työsuhdeoptioita voidaan suunnata tietylle kohderyhmälle tai yhtiön koko henkilöstölle. Työsuhdeoptioita käsitellään tarkemmin luvussa 2.4. Osakepalkkiot ovat toinen osakesidonnainen palkitsemismuoto työsuhdeoptioiden ohella. Osakepalkkiot ovat suhteellisen uusi ilmiö Suomessa, sillä ne otettiin käyttöön pörssiyhtiöissä vasta vuonna Osakepalkkioiden suosio on lisääntynyt vuodesta 2003 lähtien. Osakeomistuksesta saadaan palkitsemisjärjestelmä, jolla on pitkän aikavälin kannustin- ja sitouttamisvaikutuksia, kun osakeomistuksen ehtoihin kirjataan myyntirajoite. Mikäli myyntirajoitusta ei kirjata, osakkeen saaja voi myydä osakkeensa pörssissä heti ne saatuaan. Osakeomistus voidaan luoda esimerkiksi henkilöstöannin kautta tai kannustamalla yhtiön avainhenkilöitä suoraan osakeomistukseen. Yhtiö voi myös sitouttaa johtoa rahoittavan osakepalkkiojärjestelmän (ROP) avulla. Näin voidaan tehdä esimerkiksi tulospalkkauksen yhteydessä. Palkkiosta 60 prosenttia annetaan 13

16 rahana verojen maksua varten ja 40 prosenttia palkkiosta annetaan osakkeina. (Ikäheimo et al. 2003, 64 65, ; Kapanen 2006; Kauppa- ja teollisuusministeriö 2000.) Suomessa yhtiön johdon palkka muodostuu yleensä kaikista edellä mainituista palkkausmuodoista. Osakesidonnaiset palkitsemisjärjestelmät ovat nousseet yhdeksi suosituimmaksi johdon kannustimeksi. Aiemmin laajalti käytössä olleita työsuhdeoptioita on kuitenkin alettu korvata muilla osakepohjaisilla kannustimilla. Tämä muutos näkyy jo esimerkiksi Nokia Oyj:n kannustinmenetelmissä. Nokia Oyj kertoi vuoden 2005 tilinpäätöksessään sitouttavansa johtoa yhtiöön peruspalkkauksen lisäksi optio-oikeuksien, tulosperusteisten osakepalkkioiden, ehdollisten osakepalkkioiden ja suoran osakeomistuksen avulla. 2.4 Työsuhdeoptio Määritelmä Työsuhdeoptiolla tarkoitetaan oikeutta ostaa yhtiön osake ennalta määrättynä ajankohtana ennalta määrättyyn hintaan. Option haltijan voitoksi muodostuu merkintähinnan ja osakekurssin välinen erotus. Option haltijan ei kuitenkaan tarvitse merkitä osakkeita, vaan hän voi myös vaihtoehtoisesti myydä optio-oikeuden eteenpäin. Työsuhdeoptiot ovat osakepohjainen palkitsemisjärjestelmä. Teknisesti ne ovat warrantteja, sillä niillä merkitään yrityksen osakkeita (Kuosa 2003, 19). Työsuhdeoptiot annetaan usein vastikkeetta, ja niiden käytöstä päättää yhtiökokous. Optioita voidaan suunnata sekä johdolle ja avainhenkilöille että koko henkilöstölle. 14

17 Työsuhdeoptioiden pääasiallinen tarkoitus on estää osakkeenomistajien ja johdon eriytymisestä johtuvat agentuuriongelmat. Optiot suuntaavat yhtiön johdon huomion osakekurssiin ja sen kehitykseen pitkällä aikajänteellä. Työsuhdeoptioiden avulla osa johdon tulevasta varallisuudesta tehdään riippuvaiseksi yhtiön osakekurssista, toisin sanoen omistaja-arvosta. Työsuhdeoptioiden avulla voidaan myös rekrytoida ja sitouttaa osaavia työntekijöitä yhtiöön. Työsuhdeoptiot toimivat lisäksi motivoinnin välineenä. (Mikkonen 2005; Mäkinen 2001, ii; Vartiainen ja Kauhanen 2005, 242.) Optioiden avulla voidaan myös vaikuttaa johdon riskinottohalukkuuteen. Yhtiön johto nähdään usein riskinkaihtajana (U`(w)>0 ja U``(w)<0). Riskiä kaihtava johto painottaa tappioita enemmän kuin voittoja. Näin he vaativat riskipreemion riskilliselle investoinnille. Yhtiön omistajat puolestaan nähdään riskineutraaleina (U`(w)>0 ja U``(w)=0). Riskineutraalisuus oletus perustuu siihen, että osakkeenomistajat voivat hajauttaa riskiään sijoittamalla pääomaa eri sijoituskohteisiin. Hajauttamisen avulla yhtiön omistajat voivat poistaa epäsystemaattista riskiä. Jotta johto saataisiin toimimaan riskineutraalien omistajien toiveiden mukaisesti, voivat osakkeenomistajat kannustaa johtoa riskipitoisempiin investointeihin työsuhdeoptioiden avulla. Näin työsuhdeoptiot voidaan nähdä osakkeenomistajien johdolle maksamana riskipreemiona, jonka avulla riskiä kaihtavaa johtoa voidaan kannustaa riskipitoisiin investointeihin. (Ikäheimo et al. 2003, ; Mäkinen 2001, ) Työsuhdeoptiot eivät ole ilmainen kannustin osakkeenomistajille. Vaikka ne kirjataankin nykyisen IFRS-standardien mukaan harhaanjohtavasti kuluiksi tilinpäätökseen, maksavat omistajat niistä aiheutuvat kulut itse, eikä yhtiö. Työsuhdeoptioilla merkitään yhtiön osakkeita, ja sen vuoksi työsuhdeoptioiden toteutus 15

18 laimentaa yhtiön vanhojen osakkeenomistajien varallisuutta. Omistajat joutuvat siten kantamaan työsuhdeoptioista aiheutuvat kustannukset. Laimennusvaikutuksen suuruuteen vaikuttaa erityisesti se, kenelle työsuhdeoptioita on myönnetty. Johdolle ja avainhenkilöille suunnatun optiojärjestelyn laimennusvaikutus on luonnollisesti pienempi kuin koko henkilöstölle suunnatun järjestelyn. Eri arvioiden mukaan yhtiön johdolle suunnattu optiojärjestely laimentaa noin 2,5 3 prosenttia ja koko henkilöstölle suunnattu 5,1 7 prosenttia vanhojen osakkeenomistajien varallisuutta. (Ikäheimo et al. 2003, ; Mikkonen 2005; Vartiainen ja Kauhanen 2005, 244.) Vuoden 1994 loppuun asti työsuhdeoptioita verotettiin pääomatulona. Nykyään Suomessa työsuhdeoptioista saatavat voitot luokitellaan Yhdysvaltojen tapaan ansiotuloksi. Verotuksen näkökulmasta tarkasteltuna optiovoitot ovat Suomessa melko kannattamattomia, sillä optiovoittoja verotetaan ankarasti. Ylin ansiotuloveroprosentti saattaa nousta asuinkunnasta riippuen jopa 60 prosenttiin. (Mikkonen 2005; Saario 2005, ; Vartiainen ja Kauhanen 2005, ) Työsuhdeoptioihin täytyi aiemmin liittää pakollisena osana lainaosuus. Tällöin työsuhdeoptio muodostui option haltijan yhtiölle antamasta korollisesta tai korottomasta lainaosuudesta sekä optioista, jotka oikeuttivat merkitsemään yhtiön osakkeita. Uuden osakeyhtiölain (OYL 145/1997) myötä, lainaosuuden pakollisuus poistui. Käytännössä optiolainoja käytetään nykyisin henkilöstölle suunnatuissa optio-ohjelmissa. (Mäkinen 2001, 33.) 16

19 2.4.2 Työsuhdeoptioiden historia ja kehitys Työsuhdeoptioita on käytetty Yhdysvalloissa johdon kannustimena jo ennen II maailmansotaa luvulla työsuhdeoptioiden määrä oli melko korkea, sillä jopa 50 prosentilla yhdysvaltalaisista pörssiyhtiöistä oli optio-ohjelma. Osakekurssien kehitys ei kuitenkaan ollut suotuisaa, ja optiot menettivät kiinnostustaan. Kun osakekurssit alkoivat nousta 1980-luvulla, optioiden suosio alkoi jälleen kasvaa. Osakekurssien kasvun lisäksi optioiden käyttöönottoa edisti uusi omistaja-arvoa korostava johtaminen. Optioiden verokohtelulla on ollut myös merkitystä työsuhdeoptioiden suosioon. Esimerkiksi ylimmän ansiotuloveron lasku kannusti entisestään työsuhdeoptioiden käyttöönottoa Yhdysvalloissa. (Saario 2005, , ) Suomessa työsuhdeoptioita alettiin käyttää vasta 1980-luvun lopulla, jolloin niitä suunnattiin pääasiassa vain yhtiön johdolle ja muille avainhenkilöille luvun alussa työsuhdeoptioiden suosio kuitenkin hiipui laman myötä, mutta vain hetkellisesti, sillä vuonna 1994 niiden määrä kääntyi jälleen nousuun. Yksi syy tähän oli ulkomaisen osakkeenomistuksen vapautuminen ja omistajan roolin korostuminen. Tällöin optioita alettiin suunnata myös yhä enemmän henkilöstölle. Työsuhdeoptioita käytettiin laajalti yhtiöissä 2000-luvulle asti, minkä jälkeen niiden suosio alkoi vähitellen laskea. Yksi syy kehitykselle oli osakekurssien lasku pörssihuuman jälkeen. Esimerkiksi Nokia Oyj:n, joka on ollut yksi merkittävimmistä työsuhdeoptioiden käyttäjistä, osakkeen kurssi ei ole noussut enää 1990-luvun lopun tavoin, vaan osakkeen arvo on pysynyt pitkään samalla tasolla. Nokia Oyj:n työsuhdeoptioilla ei ole siten ollut arvoa. Kun yhtiön osakekurssin kasvu loppui, Nokia Oyj otti uusia kannustinjärjestelmiä käyttöön. Työsuhdeoptioiden suosioon on vaikuttanut myös niiden saama kritiikki. Optiot nähdään esimerkiksi epäoikeudenmukaisesti palkitsevana järjestelmänä. Vaikka 17

20 työsuhdeoptiot ovat menettäneet suosiotaan, käytetään niitä yhä yhtenä kannustinmenetelmänä yhtiöissä. Optioiden ongelmiin palataan paremmin luvussa (Ikäheimo et al. 2003, ; Mikkonen 2005; Mäkinen 2001, ) Optioiden arvon määritys Työsuhdeoption arvo on erilainen yhtiön osakkeenomistajille kuin mitä se on yhtiön johdolle. Optiot maksavat enemmän yhtiön omistajille kuin mitä ne ovat arvoltaan johdolle. Omistajien vaihtoehtoiskustannus optioiden myöntämisestä johdolle voidaan nähdä määräytyvän sen mukaan, mitä ulkopuolinen sijoittaja olisi valmis maksamaan yhtiön optiosta. Ulkopuolinen sijoittaja hinnoittelisi option huomattavasti arvokkaammaksi kuin yhtiön johto. Tämä johtuu kahdesta eri syystä. Ensinnäkin ulkopuolinen sijoittaja pystyy hajauttamaan riskiään. Ulkopuoliset sijoittajat ovat siten riskineutraaleja. Toiseksi ulkopuolinen sijoittaja pystyy myymään optio-oikeutensa heti toisin kuin yhtiön johto. Johto hinnoittelee siten työsuhdeoptioidensa arvon huomattavasti alhaisemmaksi kuin ulkopuolinen sijoittaja. On huomattava, että johdon optiot ovat kannattavia osakkeenomistajille vain siinä tapauksessa, että työsuhdeoptioista aiheutuvat kannustinvaikutukset esimerkiksi osakkeenarvon nousu ylittävät omistajien optioista saaman vaihtoehtoiskustannuksen ja johdon saamaan optioiden arvon välisen erotuksen. (Murphy 1998, 18.) Black ja Scholes (1973) johtivat kaavan, jonka avulla voidaan määrittää osto-option teoreettinen hinta omistajille. Sitä voidaan käyttää myös työsuhdeoptioiden arvon määrittämisessä osakkeenomistajille. Black-Scholes hinnoittelukaava määritetään seuraavasti: 18

21 C= SN(d 1 ) - Ee -rt N(d 2 ), jossa d 1 = [ln(s/e) + (r + ½ 2 )t]/ 2 2 σ t, d 2 = d 1 - t σ ja C = osto-option hinta, S = osakkeen hinta, E = option toteutushinta, r = riskitön korko, 2 = osakkeen tuoton varianssi, t = aika, N(d) = standardisoidun normaalijakauman kertymäfunktio. Black-Scholes hinnoittelukaavan käyttö ei kuitenkaan ole ongelmatonta työsuhdeoptioiden arvon määrittämisessä. Malli olettaa osinkotuoton ja osakkeen tuoton hajonnan olevan vakioita optioiden koko voimassaoloajan. Tämä oletus ei kuitenkaan ole järkevä työsuhdeoptioiden tapauksessa, sillä ne ovat toteutettavissa usein vasta vuosien päästä niiden myöntämisestä. Lisäksi Black-Scholes hinnoittelukaava yliarvioi työsuhdeoptioiden arvoa, sillä jos johtaja päättää lähteä yhtiöstä ennen optioiden toteuttamisajan alkua, hänen optio-oikeutensa yleensä raukeavat. Kaava myös olettaa optioiden olevan eurooppalaisia optioita. Käytännössä näin ei kuitenkaan ole, vaan johdolla on mahdollisuus toteuttaa optionsa minä päivänä tahansa optioiden vapaan toteuttamisen alkaessa. (Murphy 1998, 19.) Työsuhdeoptioiden arvoa yhtiön johdolle on huomattavasti vaikeampi tutkia. Intuitiivisesti voidaan kuitenkin nähdä, että työsuhdeoption arvo riippuu johtajan omasta riskinkaihtamisasteesta, hänen varallisuudestaan, yhtiön osakkeisiin sijoitetun varallisuuden osuudesta hänen kokonaisvarallisuuteensa sekä siitä, kuinka todennäköistä on, että johtaja työskentelee yhtiössä optioiden vapaan toteutuksen alkaessa. (Murphy 1998, 19.) 19

22 Työsuhdeoption arvoon vaikuttavat monet eri tekijät. Taulukkoon 1 on listattu nämä tekijät ja niiden vaikutukset työsuhdeoption arvoon. TAULUKKO 1. Työsuhdeoption hintaan vaikuttavia tekijöitä (Mäkinen 2001, 22). Tekijä Tekijän vaikutus työsuhdeoption hintaan. Ceteris Paribus. Alkamisehdon asettaminen Toteutuksen sitominen työsuhteeseen Pitkä toteutusaika + Osinkoehdon puuttuminen ja yhtiö maksaa osinkoja Toteutushinta yli osakkeen markkinahinnan ohjelman tekohetkellä Toteutushinnan korottaminen Osakkeen tuoton keskihajonnan kasvu + Taulukosta nähdään, että sekä pitkä toteutusaika että osakkeen tuoton keskihajonnan kasvu nostavat työsuhdeoption hintaa. Alkamisehdon asettaminen, toteutuksen sitominen työsuhteeseen, toteutushinnan asettaminen yli osakkeen markkinahinnan sopimuksen tekohetkellä ja toteutushinnan vuosittainen korottaminen laskevat puolestaan työsuhdeoptioiden arvoa. Myös osinkoehdon puuttuminen laskee työsuhdeoption arvoa. Tätä vaikutusta tarkastellaan paremmin luvussa Työsuhdeoptioiden erot Työsuhdeoptiot eivät ole toistensa kopioita, vaan niissä on yhtiökohtaisia eroja. Optiot saattavat erota toisistaan esimerkiksi merkintähinnaltaan, kohderyhmältään, 20

23 luovutusrajoitukselliselta ajaltaan, voimassaoloajaltaan ja osinkosuojaukseltaan. (Mäkinen 2001, 41 42; Vartiainen ja Kauhanen 2005, ) Työsuhdeoptiot eroavat toisistaan esimerkiksi sen mukaan, minkälaiseksi option toteutushinta muodostuu yhtiökokouspäivän osakekurssiin verrattuna. Työsuhdeoptioiden toteutushinta saattaa olla korkeampi kuin yhtiön osakekurssi. Optiot sisältävät siten preemion. Näiden miinusoptioiden (out-of-the-money) käyttö on yleisin optioiden hinnoittelutapa. Toteutushinta voidaan määrittää myös samansuuruiseksi kuin yhtiökokouspäivän osakekurssi. Tällöin puhutaan tasaoptiosta (at-the-money). Joskus optioiden toteutushinta saattaa muodostua osakekurssia alhaisemmaksi. Tällöin työsuhdeoptioita kutsutaan plusoptioiksi (in-the-money). Plusoptioiden käyttöä perustellaan usein sillä, että niiden avulla voidaan rekrytoida ja sitouttaa ammattitaitoista henkilöstöä yhtiöön. Aina työsuhdeoptioiden toteutushintaa ei päätetä etukäteen, vaan se voi myös määräytyä joko osittain tai kokonaan tulevaisuudessa. (Mäkinen 2001, ) Työsuhdeoptioita voidaan suunnata yhtiön kaikille työntekijöille tai vain tietylle osalle työntekijöistä. Yhtiön työntekijöiden lukumäärä näyttää määrittelevän pitkälti sen, kenelle työsuhdeoptioita suunnataan. Pienissä yhtiöissä työsuhdeoptioita suunnataan yleensä kaikille työntekijöille, kun taas henkilöstömäärältään suuremmissa yhtiöissä työsuhdeoptiot kohdistetaan pääsääntöisesti vain yhtiön johdolle ja avainhenkilöille. Yksi selitys tälle on, että henkilöstömäärältään pienet yhtiöt käyttävät optioita usein rekrytoinnin ja sitouttamisen apuvälineenä. (Mäkinen 2001, 43.) 21

24 Työsuhdeoptioiden luovutusrajoituksellinen aika ja voimassaoloaika voivat myös vaihdella yhtiökohtaisesti. Luovutusrajoituksellisen ajan päättyminen kestää yleensä noin kaksi vuotta, mutta työntekijöitä voidaan sitouttaa yhtiöön käyttöoikeusrajoituksella myös pidemmäksi aikaa. Työsuhdeoptioiden keskimääräinen voimassaoloaika on yleensä noin viisi vuotta. (Ikäheimo et al. 2003, 144; Vartiainen ja Kauhanen 2005, 244.) Työsuhdeoptiot voivat erota toisistaan myös sen mukaan, kuinka optioiden ehdoissa huomioidaan yhtiön maksamat osingot. Rahoitusteorian mukaan osingon irtoaminen aiheuttaa osakkeen kurssin laskun, joka on samansuuruinen kuin irtoava osinko. Työsuhdeoptiot eivät oikeuta ennen niiden toteuttamista maksettaviin osinkoihin eli optioiden arvo laskee osingonjaon vuoksi. Työsuhdeoptioiden arvo voidaan kuitenkin säilyttää ennallaan, mikäli option ehtoihin sisällytetään osinkoehto. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osingon irtoamisen jälkeen optioiden merkintähintaa lasketaan aina maksetun osingon verran. Optioiden osinkosuojaus on Suomessa melko yleistä verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin, jossa suurin osa työsuhdeoptioista on osinkosuojaamattomia. Murphyn (1998, 70) mukaan vain noin prosentti yhdysvaltalaisten yhtiöiden johdon optioista on osinkosuojattuja. (Liljeblom ja Pasternack 2005, 5; Mäkinen 2001, 49.) Työsuhdeoptioista aiheutuvat ongelmat Työsuhdeoptioiden suosio on vähitellen alkanut hiipua. Nykyään 65 prosentilla päälistan yhtiöistä on optio-ohjelma, kun vielä kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 80 prosenttia. Esimerkiksi kauppa- ja teollisuusministeriö on päättänyt lopettaa 22

25 työsuhdeoptioiden käytön johdon ja henkilöstön kannustamisessa valtionyhtiöissä. Varmasti yksi syy tähän on Fortum Oyj:n johtajien saamat huikeat optiot ja niistä noussut julkinen kritiikki. Valtio ei lähtenyt kohtuullistamaan Fortum Oyj:n johdon ja avainhenkilöiden noin 165 miljoonaan euroon nousseita palkkioita, vaikka yleinen mielipide oli, että johdon osuus yhtiön menestykseen ei ollut niin suuri kuin mitä palkkiot antoivat olettaa. Kritiikki johtui myös osittain siitä, että valtion omistamien yhtiöiden ei odoteta olevan kovin runsaskätisiä yhtiön johdon palkitsemisessa, vaan niiden toivotaan tukevan suhteellisen tasaista tulonjakoa. Valtionyhtiöissä osakepalkkiojärjestelmä on nykyään ainoa hyväksytty kannustin osakepohjaisista kannustimista. Osakepalkkiojärjestelmässä yhtiön johto ja avainhenkilöt voivat saada osakkeita ja ylimääräistä rahaa. Tämä edellyttää ennalta asetettujen tulostavoitteiden saavuttamista. (Kapanen 2006.) Työsuhdeoptioiden suosion laskuun ovat vaikuttaneet myös monet muut tekijät. Vaikka työsuhdeoptioiden tarkoituksena on sitouttaa yhtiön johto ja avainhenkilöt yhtiön osakkeenomistajiksi, käyttää harva johtaja tätä mahdollisuutta hyväksi, sillä yhtiön johto myy työsuhdeoptionsa yleensä heti eteenpäin. Yhtiön johto saattaa joskus jopa merkitä yhtiön osakkeita optio-oikeuksillaan, mutta usein osakkeet myydään heti merkinnän yhteydessä. Tämä vähentää siten huomattavasti työsuhdeoptioiden sitouttamisvaikutusta. (Ikäheimo et al. 2003, 167.) Työsuhdeoptiot saattavat lisäksi kääntyä perimmäistä tarkoitustaan, osakkeenomistajien ja johdon intressien yhtenäistämistä, vastaan. Optiot saattavat esimerkiksi kannustaa yhtiön johtoa yltiöpäiseen riskinottoon. Vaikka työsuhdeoptioiden yhtenä tarkoituksena onkin kannustaa riskiä kaihtavaa johtoa riskillisempiin investointeihin, voi se olla 23

26 haitaksi osakkeenomistajille, jos johto investoi kohteisiin, joiden systemaattinen riski on alhainen. Johdon oletetaan investoivan sellaisiin kohteisiin, joiden epäsystemaattinen, hajautettavissa oleva riski, on suuri, ja systemaattinen, ei hajautettavissa oleva riski, alhainen. Riskillisiin kohteisiin investoiminen saattaa kuitenkin olla haitaksi osakkeenomistajille, jos yhtiön johto hyväksyy sellaisia investointikohteita, joiden systemaattinen riski on hyvin suuri ja epäsystemaattinen riski puolestaan hyvin pieni. Riskillisiin investointeihin kannustaminen saattaa siten olla haitaksi omistajille. Työsuhdeoptiot saattavat myös kannustaa yhtiön johtoa tuloksen kaunisteluun ja epärealistisiin puheisiin osakekurssin nostamiseksi. (Ikäheimo et al. 2003, 143, ; Mikkonen 2005; Urmas ja Juntunen 2002.) Yhtiön johto saattaa myös ajautua muuttamaan yhtiön voitonjakopolitiikkaa työsuhdeoptioidensa vuoksi. Tämä ongelma on sidoksissa osinkosuojaamattomiin optioihin, joiden arvo laskee osingonjaon vuoksi. Tähän ongelmaan perehdytään tarkemmin luvussa 4. 24

27 3. Omien osakkeiden takaisinostot 3.1 Osakkeiden takaisinostot ja osingot kaksi eri voitonjakotapaa Suomalaiset yhtiöt ovat alkaneet osinkojen ohella jakaa yhtiön voittoa omistajille osakkeiden takaisinostoin. Kun yhtiö ostaa omia osakkeitaan takaisin, realisoituu osakkeenomistajan sijoituksen tuotto myyntivoittojen kautta. Yhdysvalloissa takaisinostoja on käytetty yhtenä voitonjakokeinona jo pitkään osinkojen ohella. Niistä on tullut lähes yhtä suosittuja voitonjakokeinoja kuin osingoistakin. Suomessa omien osakkeiden takaisinostot ovat suhteellisen uusi ilmiö, sillä ne sallittiin vasta vuonna 1997 uuden osakeyhtiölain tultua voimaan. Takaisinostojen sallimisen taustalla oli muun muassa ulkomaalaisomistuksen vapautuminen ja kansainvälisten tapojen yhdentyminen. Erityisesti Euroopan Unionilla on ollut keskeinen asema osakkeiden takaisinostojen sallimisessa, kun Unionin jäsenmaiden lakeja haluttiin yhtenäistää. (Brealey et al. 2006, ; Karhunen 2002, 60.) Tyypillisesti osakkeitaan takaisinostavat yhtiöt ovat isoja, kannattavia yhtiöitä, jotka maksavat myös osinkoja. Karhusen (2002, 87) mukaan suomalaisilla omia osakkeitaan takaisinostavilla yhtiöillä näyttäisi olevan myös suuri ulkomaalaisomistus, tavallista suuremmat kassavirrat ja alhainen velkaantumisaste. Omia osakkeitaan takaisinostavilla yhtiöillä on myös usein käytössä työsuhdeoptiojärjestelmä. (Brealey et al. 2006, 418.) 25

28 Yhtiön näkökulmasta tarkasteltuna osakkeiden takaisinostoja voidaan pitää osinkoja joustavampana voitonjakotapana. Ensinnäkin, yhtiöt voivat ostaa osakkeitaan takaisin sitä mukaa, kun kassaan kertyy ylimääräistä rahaa. Osingot sen sijaan aiheuttavat varojen poistumisen kassasta heti jakohetkellä. Toiseksi, takaisinostot eivät aiheuta maksusitoumusta tulevaisuudessa toisin kuin osingot. (Karhunen 2002, 11.) 3.2 Lainsäädäntö Omien osakkeiden takaisinostoista säädetään osakeyhtiölain 7. luvussa. Vuonna 1997 säädetyn osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous voi valtuuttaa hallituksen ostamaan omia osakkeitaan takaisin markkinoilta enintään viisi prosenttia yhtiön omasta pääomasta. Vuonna 2005 enimmäismäärä nostettiin 10 prosenttiin. Lain tarkoituksena oli parantaa erityisesti Nokia Oyj:n tilannetta, jonka ongelmana olivat liian suureksi kasvaneet kassavarat (Kulmala 2005). Nokia Oyj:n pääjohtaja Jorma Ollila ilmoittikin, yhtiökokouksessa ( ) pitämässään puheessa yhtiön hyödyntävän uutta lakia välittömästi ostamalla lain sallimalla enimmäismäärällä, 10 prosentilla, yhtiön osakkeita takaisin. Osakeyhtiölain 7. luvussa 3 määrätään, että yhtiö voi ostaa osakkeitaan takaisin ainoastaan voitonjakokelpoisilla varoilla. Osakkeiden hankinnasta päättää yhtiökokous. Yhtiökokous voi myös valtuuttaa yhtiön hallituksen päättämään omien osakkeiden takaisinostoista enintään yhdeksi vuodeksi. Lisäksi osakeyhtiölain 7. luvun 5 määritellään, että: Yhtiö voi toteuttaa julkisen kaupankäynnin kohteena olevia osakkeita koskevan hankintapäätöksen 26

29 ostamalla osakkeita sellaisessa julkisessa kaupankäynnissä, jonka sääntöjen mukaan yhtiö saa käydä kauppaa omilla osakkeillaan. Yhtiö ei kuitenkaan saa hankkia omia osakkeitaan tällaisessa kaupankäynnissä ennen kuin viikko on kulunut siitä, kun se on julkistanut hankkimista koskevan päätöksensä. 3.3 Osinkojen ja myyntivoittojen verotus Suomessa osingot ovat olleet osakkeenomistajille verotuksellisesti edullisempi voitonjakokeino verrattuna omien osakkeiden takaisinostoon. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmän vuoksi osingot ovat olleet käytännössä verovapaata tuloa omistajille, kun taas osakkeen myynnistä mahdollisesti koituvaa myyntivoittoa on verotettu 29 prosentin verokannan mukaan. Vuonna 2005 voimaantulleen verouudistuksen vuoksi yhtiöverotus keveni 29 prosentista 26 prosenttiin ja pääomatulojen verotus 29 prosentista 28 prosenttiin. Vaikka pääomatulojen verotus keveni hieman, kiristyi osinkojen verotus huomattavasti, kun verouudistuksessa luovuttiin yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä. Näin osakkeenomistajat eivät voi enää laskea hyväkseen niitä veroja, jotka listayhtiöt ovat maksaneet voitoistaan. Osakkeenomistajat saivat vuonna 2005 veroalennusta maksamistaan osingoista yhtiöiden maksaessa vielä voitoistaan vanhan 29 prosentin mukaan. Siirtymäajalla osingoista 43 prosenttia oli verovapaata tuloa, ja omistajat maksoivat näin 15,96 prosenttia veroa saamistaan osingoista. Vuodesta 2006 lähtien osingoista vain 30 prosenttia on verovapaata tuloa. Omistajien kohtaama efektiivinen verokanta nousi siten 19,6 prosenttiin. 27

30 Kaksinkertaiseen verotukseen siirtyminen pienentää siten osingonjaon verotuksellista edullisuutta suhteessa myyntivoittoihin. Vaikka osinkoja verotetaan samalla verokannalla kuin myyntivoittoja, säilyttävät osingot verotuksellisen edun suhteessa omien osakkeiden takaisinostoihin, sillä osingoista osa on verovapaata tuloa. (Kulmala 2005.) 3.4 Syitä omien osakkeiden takaisinostolle Signaaliteoria Yhtiöt voivat perustella takaisinostojaan osakkeen aliarvostuksella. Signaaliteoria perustuu asymmetriseen eli epätasaisesti jakautuneeseen informaatioon, minkä mukaan yhtiön eri sidosryhmillä on eri tietoa yhtiöstä. Omien osakkeiden takaisinosto voidaan nähdä yhtiön johdon keinona viestittää markkinoille yhtiön osakkeen olevan aliarvostettu. Tällöin yhtiön johto uskoo yhtiön osakkeen olevan ostohetkellä poikkeuksellisen halpa ja se odottaa osakkeen arvon nousevan lähitulevaisuudessa. Yhtiön osake nähdään siten hyvänä sijoituskohteena. Erityisesti Yhdysvalloissa omien osakkeiden takaisinostoa perustellaan usein osakekurssin aliarvostamisella. (Hirvonen et al. 2003, 68; Kulmala 2003.) Kahle (2000, 16, 18 19) on tutkinut omia osakkeitaan takaisinostavien yhtiöiden ja osinkojen kasvattamiseen keskittyneiden yhtiöiden erilaisia ominaisuuksia. Hän on kerännyt tutkimuksessaan yhtiöiden osakkeen arvoja 40 päivän ajalta ennen voitonjakopäätöksen julkistamista. Tulosten mukaan osinkojaan kasvattavilla yhtiöillä ei ole tällä ajanjaksolla epänormaaleja osakkeen arvon muutoksia. Omia osakkeitaan takaisinostavien yhtiöiden osakkeiden arvot ovat sitä vastoin laskeneet kyseisellä 28

31 ajanjaksolla keskimäärin -3,6 prosenttia. Kahlen tulosten mukaan yhtiön osakkeen aliarvostus voi kannustaa yhtiötä palauttamaan voitonjakokelpoisia varoja omistajille ostamalla osakkeitaan takaisin markkinoilta. Tämä tulos tukeekin signaaliteoriaa Vapaa kassavirta Myös vapailla kassavirroilla näyttäisi olevan taipumusta lisätä yhtiöiden osakkeiden takaisinostoja. Omien osakkeiden takaisinostot helpottavat agenttiongelmia, jotka saattavat syntyä, kun yhtiöllä on vapaata kassavirtaa. Kun yhtiöllä on ylimääräistä rahaa, se saattaa yllyttää johtoa tuhlaamaan yhtiön varoja. Johto saattaa tehdä helposti sellaisia investointipäätöksiä, jotka johtavat kannattamattomiin, nettonykyarvoltaan negatiivisiin investointeihin. Tällöin yhtiön johto tuhoaa yhtiön omistajien arvoa. Erityisesti vain pienen omistusosuuden omistavat johtajat, joilla on kannettavanaan vain pieni osuus yhtiön kustannuksista, saattavat ajautua kiusaukseen käyttää osakkeenomistajille kuuluvia varoja. Tämä saattaa näkyä esimerkiksi johdon luontaisetujen lisääntymisenä. (Kahle 2002, 2-3; Karhunen 2002, ) Vapaa kassavirta, jota ei voi sijoittaa tuottavasti, kuuluu siis jakaa ulos omistajille. Vapaata kassavirtaa voidaan jakaa ulos omistajille joko osinkoina tai ostamalla omia osakkeitaan takaisin markkinoilta. Yhtiöille on usein määritelty pitkäntähtäimen osingonjakosuhde, johon väliaikaiset tulojen muutokset eivät vaikuta. Yleensä yhtiön johto on kuitenkin haluton muuttamaan yhtiön osinkopolitiikkaa. Syy tähän on se, että jos yhtiö joutuu laskemaan myöhemmin, esimerkiksi seuraavana tilikautena, osingonjakosuhdetta tulojen pienentyessä, se saattaa aiheuttaa yhtiön osakekurssin jyrkän laskun. Omien osakkeiden 29

32 takaisinosto on perusteltu tapa jakaa rahaa ulos omistajille, jos yhtiön johto olettaa varojen nousun olevan tilapäistä, sillä osakkeiden takaisinostot eivät aiheuta yhtiölle pitkän aikavälin maksusitoumusta toisin kuin osingot. Omien osakkeiden takaisinostoa voidaankin siten pitää eräänlaisena apuvälineenä yhtiön osingonjakopolitiikalle. Sen avulla pystytään säilyttämään yhtiön valitsema osingonjakosuhde, kun ulos jaettavaa rahaa on tavallista suurempi määrä. (Kahle 2002, 2-3; Karhunen 2002, ) Kahle (2002, 19) tarkasteli tutkimuksessaan, onko vapailla kassavirroilla vaikutusta yhtiöiden valitsemaan voitonjakopolitiikkaan. Hänen tulostensa mukaan yhtiöt näyttävät todellakin ostavan osakkeitaan takaisin markkinoilta, kun yhtiöllä on suuret vapaat kassavirrat. Omien osakkeiden takaisinostot on siis perusteltu tapa välttää agenttiongelmia, kun yhtiöllä on vapaata kassavirtaa, jota se ei pysty sijoittamaan kannattavasti. Osakkeiden takaisinosto tukee osingonjakopolitiikkaa toimien yhtenä voitonjakokeinona, kun yhtiön osingonjakopolitiikkaa ei haluta muuttaa Verotus Verotus on yksi merkittävä tekijä, jolla on vaikutusta yhtiön valitsemaan voitonjakopolitiikkaan. Verotuksen näkökulmasta osingot ovat olleet Suomessa aina vuoteen 2005 asti, osakkeenomistajille huomattavasti edullisempi voitonjakokeino verrattuna omien osakkeiden takaisinostoon. Ainoa yllyke verotuksen näkökulmasta osakkeiden takaisinostoihin, on johtunut ulkomaalaisomistuksesta, sillä monissa maissa osinkojen verotus on pääomatulojen verotusta ankarampaa (Karhunen 2002, 12). Tämä 30

33 saattaa kannustaa kansainvälisesti omistettuja yhtiöitä jakamaan voitonjakokelpoisia varoja ulos sekä osinkojen että omien osakkeiden takaisinostojen muodossa. Nyt myös Suomen verolainsäädäntö antaa pienen yllykkeen omien osakkeiden takaisinostoihin. Uuden osakeyhtiölain vuoksi osinkojen verokohtelu kiristyi, kun yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luovuttiin. Vaikka osingot säilyttävät verotuksellisen edun suhteessa omien osakkeiden takaisinostoon, näyttää verouudistuksella silti olevan vaikutusta yhtiöiden valitsemaan voitonjakopolitiikkaan. (Kulmala 2005.) Esimerkiksi Sampo Oyj:n hallitus ilmoitti pörssitiedotteessaan ( ) ottavansa käyttöön uuden voitonjakopolitiikan. Sen mukaan yhtiö pyrkii jakamaan 50 prosenttia yhtiön nettotuloksesta osakkeiden takaisinostojen ja/tai osinkojen muodossa. Lisäksi Sampo Oyj:n hallitus ilmoitti siirtävänsä yhtiön voitonjaon painopisteen osingoista osakkeiden takaisinostoihin. Syyksi Sampo Oyj:n hallitus ilmoitti uuden osinkoverotuskäytännön. Liljeblom ja Pasternack (2002, 10 14) tutkivat ulkomaalaisomistuksen vaikutusta yhtiön valitsemaan voitonjakopolitiikkaa. Heidän mukaansa ulkomaalaisomituksella on merkittävä, positiivinen yhteys osakkeiden takaisinostoihin. 31

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2014

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2014 1 PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2014 HALLITUKSEN JA VALIOKUNNAN JÄSENTEN PALKKIOT JA MUUT TALOUDELLISET ETUUDET Periaatteet ja päätöksentekojärjestys Aspo Oyj:n varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2012

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2012 1 PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2012 HALLITUKSEN JA VALIOKUNNAN JÄSENTEN PALKKIOT JA MUUT TALOUDELLISET ETUUDET Periaatteet ja päätöksentekojärjestys Aspo Oyj:n varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 1.10.2010 CRAMO OYJ

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 1.10.2010 CRAMO OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 1.10.2010 CRAMO OYJ 1 1 Cramon palkitsemisperiaatteet ja päätöksentekojärjestys... 3 2 Hallituksen jäsenten palkitseminen... 3 3 Toimitusjohtajan, johtoryhmän ja avainhenkilöstön

Lisätiedot

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS Päivitetty 17.3.2015 1 SISÄLTÖ 1. Palkitseminen... 3 1.1 Palkitsemista koskeva päätöksentekojärjestys... 3 1.2 Lyhyen aikavälin palkitseminen (vuosipalkkiojärjestelmä)...

Lisätiedot

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS Päivitetty 3.6.2014 1 SISÄLTÖ 1. Palkitseminen... 3 1.1 Palkitsemista koskeva päätöksentekojärjestys... 3 1.2 Lyhyen aikavälin palkitseminen (vuosipalkkiojärjestelmä)...

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys 2011

Palkka- ja palkkioselvitys 2011 Palkka- ja palkkioselvitys 2011 Palkitsemisjärjestelmiin sovellettavat periaatteet Yhtiön palkitsemisjärjestelmien on tarkoitus motivoida henkilöstöä hyviin suorituksiin ja korostaa sitoutumista Konecranes-konsernin

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys. Palkka- ja palkkioselvitys

Palkka- ja palkkioselvitys. Palkka- ja palkkioselvitys 41 Tässä raportissa kuvataan Afarakin hallituksen ja johtoryhmän palkitsemisperiaatteet ja -käytännöt sekä kerrotaan heidän palkkioistaan ja osakeomistuksestaan vuonna 2014. Palkitsemisperiaatteet Afarak

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2010

QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2010 Selvitys 1 (7) QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2010 Selvitys 2 (7) Sisällys: 1 Palkitsemisen hallinnointi... 3 2 Hallitus... 3 3 Toimitusjohtaja... 4 4 Hallintoneuvosto... 4 5 Johtoryhmä...

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 MARKKINAKATSAUS AGENDA Lyhyt johdanto optioihin Näkemysesimerkki 1: kuinka tehdä voittoa kurssien laskiessa Näkemysesimerkki

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2011

QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2011 Selvitys QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2011 Selvitys Sisällys: 1 Palkitsemisen hallinnointi... 1 2 Hallitus... 1 3 Toimitusjohtaja... 2 4 Hallintoneuvosto... 2 5 Johtoryhmä...

Lisätiedot

Kesko Oyj. Palkka- ja palkkioselvitys

Kesko Oyj. Palkka- ja palkkioselvitys Kesko Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 2010 Tämä palkka- ja palkkioselvitys on käsitelty Kesko Oyj:n hallituksen palkitsemisvaliokunnan kokouksessa 2.2.2011. Sisältö 1 Palkitsemisjärjestelmät... 3 1.1 Hallituksen

Lisätiedot

QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2013

QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2013 Selvitys QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2013 Selvitys Sisällys: 1 Palkitsemisen hallinnointi... 1 2 Hallitus... 1 3 Toimitusjohtaja... 2 4 Hallintoneuvosto... 2 5 Johtoryhmä...

Lisätiedot

HALLITUKSEN EHDOTUKSET YHTIÖKOKOUKSELLE

HALLITUKSEN EHDOTUKSET YHTIÖKOKOUKSELLE HALLITUKSEN EHDOTUKSET YHTIÖKOKOUKSELLE 11.4.2013 1 Osinkopolitiikka ja osingonmaksu Osinkopolitiikka: Osinkona jaetaan vähintään 35 % nettotuloksesta. Nokian Renkaat Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2012

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET OSAKEHINNAT JA KAUPANKÄYNTI VUODEN 2005 OPTIO-OHJELMA

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET OSAKEHINNAT JA KAUPANKÄYNTI VUODEN 2005 OPTIO-OHJELMA OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET Eforen osake noteerataan Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä (pienet yhtiöt) tunnuksella EFO1V. Pörssierä on yksi kappale. Osakkeiden kokonaismäärä on 40 529

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys

Palkka- ja palkkioselvitys HALLITUS Palkkiot Hallituksen palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous. Vuonna 2014 tehdyn päätöksen mukaisesti hallituksen jäsenille maksetaan vuosipalkkiota seuraavasti: hallituksen jäsenille maksetaan

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys (13.3.2014)

Palkka- ja palkkioselvitys (13.3.2014) Palkka- ja palkkioselvitys (13.3.2014) Hallituksen palkitseminen Varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen palkkioista. Hallituksen nimitysvaliokunta valmistelee yhtiökokoukselle tehtävät esitykset hallituksen

Lisätiedot

Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin luvun 7, Palkitseminen, mukaisesti.

Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin luvun 7, Palkitseminen, mukaisesti. EXEL COMPOSITES OYJ:N PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin luvun 7, Palkitseminen, mukaisesti. Palkitsemisjärjestelmiin sovellettavat

Lisätiedot

Hallitus. Palkka- ja palkkioselvitys 2012

Hallitus. Palkka- ja palkkioselvitys 2012 Palkka- ja palkkioselvitys 2012 Hallitus Yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten palkkioista nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen pohjalta. Hallituksen palkkioita määritettäessä valiokunta ottaa

Lisätiedot

Rahoituksen uudet mahdollisuudet. Vesa Rasinaho Specialist Counsel Finlandia-talo 1.9.2006

Rahoituksen uudet mahdollisuudet. Vesa Rasinaho Specialist Counsel Finlandia-talo 1.9.2006 Rahoituksen uudet mahdollisuudet Specialist Counsel Finlandia-talo 1.9.2006 Oman pääoman ehtoinen rahoitus 2 Uusi pääomajärjestelmä Osakepääomaa voidaan korottaa antamatta osakkeita ja osakkeita voidaan

Lisätiedot

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet eq-konsernin palkitsemisperiaatteet Sisällys eq-konsernin palkitsemisperiaatteet... 3 1. Palkitsemista ohjaavat periaatteet ja tavoitteet... 3 2. Päätöksentekojärjestys... 3 3. Palkitsemisessa noudatettavat

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 14.2.2012 CRAMO OYJ

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 14.2.2012 CRAMO OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 14.2.2012 CRAMO OYJ 1 1 Cramon palkitsemisperiaatteet ja päätöksentekojärjestys... 3 2 Hallituksen jäsenten palkitseminen... 3 3 Toimitusjohtajan, johtoryhmän ja avainhenkilöstön

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys 2013

Palkka- ja palkkioselvitys 2013 PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2013 1 Palkka- ja palkkioselvitys 2013 Cargotecin palkka- ja palkkioselvityksessä esitetään yhtiön palkka- ja palkitsemisperiaatteet sekä maksetut palkkiot hallituksen jäsenille,

Lisätiedot

16. HALLITUKSEN EHDOTUS OPTIO-OIKEUKSIEN ANTAMISEKSI STOCKMANNIN KANTA-ASIAKKAILLE

16. HALLITUKSEN EHDOTUS OPTIO-OIKEUKSIEN ANTAMISEKSI STOCKMANNIN KANTA-ASIAKKAILLE 16. HALLITUKSEN EHDOTUS OPTIO-OIKEUKSIEN ANTAMISEKSI STOCKMANNIN KANTA-ASIAKKAILLE Stockmann Oyj Abp:n hallitus ehdottaa 15.3.2012 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle optio-oikeuksien antamista

Lisätiedot

Konecranes Oyj. Palkka- ja palkkioselvitys 2010

Konecranes Oyj. Palkka- ja palkkioselvitys 2010 Konecranes Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 2010 PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2010 Palkitsemisjärjestelmiin sovellettavat periaatteet Yhtiön palkitsemisjärjestelmien on tarkoitus motivoida henkilöstöä hyviin

Lisätiedot

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET OSAKEHINNAT JA KAUPANKÄYNTI VUODEN 2005 OPTIO-OHJELMA

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET OSAKEHINNAT JA KAUPANKÄYNTI VUODEN 2005 OPTIO-OHJELMA OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET Eforen osake noteerataan Helsingin Pörssin pohjoismaisella listalla (pienet yhtiöt) tunnuksella EFO1V. Pörssierä on yksi kappale. Osakkeiden kokonaismäärä

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 16.2.2010 CRAMO OYJ

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 16.2.2010 CRAMO OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 16.2.2010 CRAMO OYJ 1 1 Hallituksen jäsenten palkitseminen... 3 2 Toimitusjohtajan, johtoryhmän ja avainhenkilöstön palkitsemisen periaatteet... 3 2.1 Tulokseen perustuvat kannustinjärjestelmät...

Lisätiedot

KESKO OYJ:N PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

KESKO OYJ:N PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS KESKO OYJ:N PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2012 Tämä palkka- ja palkkioselvitys on käsitelty Kesko Oyj:n hallituksen palkitsemisvaliokunnan kokouksessa 4.2.2013 Kesko Oyj Y-tunnus 0109862-8 Satamakatu 3 Kotipaikka

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous 27.3.2014

Varsinainen yhtiökokous 27.3.2014 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: klo 14.30-15.35 Paikka: Läsnä: Suomalainen Klubi, Kansakoulukuja 3, Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät

Lisätiedot

ARVOPAPERIMARKKINAYHDISTYS RY SOVELTAMISOHJE 2011

ARVOPAPERIMARKKINAYHDISTYS RY SOVELTAMISOHJE 2011 1 PALKKA JA PALKKIOSELVITYS JOHDANTO Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodissa 2010 (koodi) korostetaan palkitsemisen ja sen periaatteiden avoimuutta sekä avoimen tiedottamisen tärkeyttä. Koodin jakso

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys 2014

Palkka- ja palkkioselvitys 2014 Palkka- ja palkkioselvitys 2014 1. Johdanto Uponorin palkitsemisperiaatteiden tavoitteena on sitouttaa työntekijät yhtiön tavoitteisiin ja arvoihin. Palkitsemisjärjestelmät suunnitellaan niin, että ne

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYKSET YHTIÖKOKOUKSELLE VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 13.4.2011. Scanfil Oyj

HALLITUKSEN ESITYKSET YHTIÖKOKOUKSELLE VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 13.4.2011. Scanfil Oyj HALLITUKSEN ESITYKSET YHTIÖKOKOUKSELLE VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 13.4.2011 1. Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen 2. Hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista

Lisätiedot

HALLITUKSEN EHDOTUS TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMISESTÄ JA OSINGON MAKSAMISESTA

HALLITUKSEN EHDOTUS TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMISESTÄ JA OSINGON MAKSAMISESTA 1 (6) HALLITUKSEN EHDOTUS TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMISESTÄ JA OSINGON MAKSAMISESTA Yhtiön hallituksen voitonjakoehdotus on julkistettu 18.2.2010. ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaa vuodelta

Lisätiedot

Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimii Philip Baum. Jäseninä ovat Jelena Manojlovic, Markku Kankaala ja Barry Rourke.

Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimii Philip Baum. Jäseninä ovat Jelena Manojlovic, Markku Kankaala ja Barry Rourke. Palkka- ja palkkioselvitys Tässä raportissa kuvataan Ruukin hallituksen ja johtoryhmän palkitsemisperiaatteet ja - käytännöt sekä kerrotaan heidän palkkioistaan ja osakeomistuksestaan vuonna 2011. Palkitsemisperiaatteet

Lisätiedot

HKScan Oyj. Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen

HKScan Oyj. Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaa osinkoa 0,10 euroa osakkeelta ja ylimääräistä osinkoa 0,39 euroa osakkeelta. Osinkoa jaetaan

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

Cargotecin palkka- ja palkkioselvitys 2014

Cargotecin palkka- ja palkkioselvitys 2014 PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2014 1 Cargotecin palkka- ja palkkioselvitys 2014 Palkka- ja palkkioselvityksessä esitetään yhtiön palkitsemisperiaatteet sekä maksetut palkat ja palkkiot hallituksen jäsenille,

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 1 (5)

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 1 (5) PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 1 (5) Tämä esitys on Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin (2010) suosituksessa 47 tarkoitettu Raisio Oyj:n palkka- ja palkkioselvitys. Esitetyt tiedot ovat pääsääntöisesti

Lisätiedot

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari

Lisätiedot

KCI KONECRANES INTERNATIONAL OYJ:N OPTIO-OHJELMAN 2001 EHDOT

KCI KONECRANES INTERNATIONAL OYJ:N OPTIO-OHJELMAN 2001 EHDOT 1 (5) KCI KONECRANES INTERNATIONAL OYJ:N OPTIO-OHJELMAN 2001 EHDOT KCI Konecranes Oyj:n varsinainen yhtiökokous on 8.3.2006 osakkeiden lukumäärän lisäyksen seurauksena muuttanut ehtoja. Alkuperäiset luvut

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS Ruukin palkitsemisvaliokunta on hallituksen valiokunta, joka on vastuussa toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkitsemisprosessista ja antaa tästä suosituksia hallitukselle sekä

Lisätiedot

1. Yhtiöjärjestyksen 10 :n ja osakeyhtiölain 5 luvun 3 :n mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat

1. Yhtiöjärjestyksen 10 :n ja osakeyhtiölain 5 luvun 3 :n mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat Yhtiökokouskutsu Konecranes Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään torstaina 13.3.2008 klo 11.00 yhtiön auditoriossa, osoitteessa Koneenkatu 8, 05830 Hyvinkää. KOKOUKSESSA

Lisätiedot

KESKO OYJ:N PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

KESKO OYJ:N PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS KESKO OYJ:N PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2013 Tämä palkka- ja palkkioselvitys on käsitelty Kesko Oyj:n hallituksen palkitsemisvaliokunnan kokouksessa 3.2.2014 Kesko Oyj Y-tunnus 0109862-8 Satamakatu 3 Kotipaikka

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015 10.2.2016 CRAMO-KONSERNI

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015 10.2.2016 CRAMO-KONSERNI PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015 10.2.2016 CRAMO-KONSERNI 1 1 Cramon palkitsemisperiaatteet ja päätöksentekojärjestys... 3 2 Hallituksen jäsenten palkitseminen... 4 3 Toimitusjohtajan, konsernijohtoryhmän

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.12.2004 klo. 10.00 1(5) Norvestia on tänään julkistanut osakeantiin liittyvän listalleottoesitteen.

Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.12.2004 klo. 10.00 1(5) Norvestia on tänään julkistanut osakeantiin liittyvän listalleottoesitteen. Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.12.2004 klo. 10.00 1(5) NORVESTIAN OSAKEANNIN LISTALLEOTTOESITTEEN JULKISTAMINEN Norvestia on tänään julkistanut osakeantiin liittyvän listalleottoesitteen. Listalleottoesite

Lisätiedot

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti

Lisätiedot

Wärtsilä Oyj Abp Vuosikertomus 2014

Wärtsilä Oyj Abp Vuosikertomus 2014 Wärtsilä Oyj Abp Vuosikertomus 2014 Yksi vahva koko yrityksen kattava päämäärä ohjaa Wärtsilän toimintaa vuonna 2014. Täydellisen raportin löydätte osoitteesta www.wartsilareports.com/fi-fi/2014/ar/ Wärtsilä

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2013 12.2.2014 CRAMO-KONSERNI

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2013 12.2.2014 CRAMO-KONSERNI PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2013 12.2.2014 CRAMO-KONSERNI 1 1 Cramon palkitsemisperiaatteet ja päätöksentekojärjestys... 3 2 Hallituksen jäsenten palkitseminen... 4 3 Toimitusjohtajan, konsernijohtoryhmän

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2010 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2010 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2010 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 20.7.2010 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

Pääkohdat. Rajeev Suri, Nokian toimitusjohtaja (1.5.2014 alkaen)

Pääkohdat. Rajeev Suri, Nokian toimitusjohtaja (1.5.2014 alkaen) Alla on tiivistelmä Nokian edellisen toimitusjohtajan, väliaikaisen pääjohtajan ja uuden toimitusjohtajan palkkioista ja irtisanomispalkkioista. Yhteenvedon tarkoituksena on selventää palkkioita koskevia

Lisätiedot

TALENTUM TARJOAA OPTIOLAINAA KAUPPAKAAREN HENKILÖSTÖLLE

TALENTUM TARJOAA OPTIOLAINAA KAUPPAKAAREN HENKILÖSTÖLLE TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 19.10.2000 KELLO 15.15 TALENTUM TARJOAA OPTIOLAINAA KAUPPAKAAREN HENKILÖSTÖLLE Talentum Oyj:n hallitus on varsinaisen yhtiökokouksen 31.3.2000 antaman valtuutuksen nojalla päättänyt

Lisätiedot

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaa osinkoa 0,10 euroa osakkeelta. Osinkoa jaetaan osakkeenomistajalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä

Lisätiedot

3"! % )" &+ *" & $! " ' *" $! 555 6" ( +&! 7" 3" && &! % *" ' +&! 3"5" &&! 3" "! ( )!." " ' +!. *55 + *" &+ $! " *55 + *"&$!

3! % ) &+ * & $!  ' * $! 555 6 ( +&! 7 3 && &! % * ' +&! 35 &&! 3 ! ( )!.  ' +!. *55 + * &+ $!  *55 + *&$! "$$% &'() &'()*+ "$$% " $ $ $ $ " ' % & "$ % &&&"'&$ (""'$ (" )*""+'+",'$ -)"*"&'&&"$."""+*"+$ ("*" '+ /)" " 01 " " " $ % $% % % & '& " 2 &% & (" $% & ' (" &%' + ' -)"*" '% && % $ %' ' ( )$ %' %."""$ &%

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta Tilinpäätöksen 31.12.2014 mukaan emoyhtiön jakokelpoiset

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUSKUTSU ENFO OYJ:N YHTIÖKOKOUKSEEN

YHTIÖKOKOUSKUTSU ENFO OYJ:N YHTIÖKOKOUKSEEN 1/5 YHTIÖKOKOUSKUTSU ENFO OYJ:N YHTIÖKOKOUKSEEN Enfo Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään torstaina 22. päivänä maaliskuuta 2012 kello 15.00 alkaen osoitteessa

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

HALLITUKSEN EHDOTUKSET YHTIÖKOKOUKSELLE 3.4.2007

HALLITUKSEN EHDOTUKSET YHTIÖKOKOUKSELLE 3.4.2007 HALLITUKSEN EHDOTUKSET YHTIÖKOKOUKSELLE 3.4.2007 1 1. Ehdotus osingonmaksusta Hallitus ehdottaa, että 31.12.2006 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkona 0,31 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkaalle,

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.4.2006 klo 15.30 1 (4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.4.2006 klo 15.30 1 (4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.4.2006 klo 15.30 1 (4) OLVI OYJ:N VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET Olvi Oyj jakaa 0,85 euroa osinkoa vuodelta 2005. Yhtiökokous myönsi valtuutuksen hallitukselle omien A-osakkeiden

Lisätiedot

1. Yhtiöjärjestyksen 12 :ssä mainitut varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi määrätyt asiat

1. Yhtiöjärjestyksen 12 :ssä mainitut varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi määrätyt asiat PERLOS OYJ PÖRSSITIEDOTE 14.3.2003 KLO 8.00 KUTSU VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN JA HALLITUKSEN EHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE Perlos Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan yhtiön varsinaiseen yhtiökokoukseen,

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 015 Evli Pankki Oyj PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015 2 Evli noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu hallinnointikoodin

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Affecton hallitus on päättänyt muuttaa 9.4.2013 kokoontuvalle yhtiökokoukselle tekemäänsä ehdotusta optio-ohjelman 2013 ehdoiksi.

Affecton hallitus on päättänyt muuttaa 9.4.2013 kokoontuvalle yhtiökokoukselle tekemäänsä ehdotusta optio-ohjelman 2013 ehdoiksi. 1 AFFECTO OYJ -- PÖRSSITIEDOTE -- 8.4.2013 klo 9.00 Hallitus muuttaa ehdotustaan optio-ohjelman 2013 ehdoiksi Affecton hallitus on päättänyt muuttaa 9.4.2013 kokoontuvalle yhtiökokoukselle tekemäänsä ehdotusta

Lisätiedot

QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1. 31.12.2014

QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1. 31.12.2014 Selvitys QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1. 31.12.2014 Selvitys Sisällys: 1 Palkitsemisen hallinnointi... 1 2 Hallitus... 1 3 Toimitusjohtaja... 2 4 Hallintoneuvosto... 2 5 Johtoryhmä...

Lisätiedot

IXONOS: JULKINEN OSTOTARJOUS IXONOS OYJ:N OSAKKEISTA

IXONOS: JULKINEN OSTOTARJOUS IXONOS OYJ:N OSAKKEISTA IXONOS: JULKINEN OSTOTARJOUS IXONOS OYJ:N OSAKKEISTA Tremoko Oy Ab ("Tremoko"), joka on suomalainen yksityisessä omistuksessa oleva osakeyhtiö, on hankkinut 10.2.2015 omistukseensa Turret Oy Ab:lta ja

Lisätiedot

Osakekaupankäynnin alkeet

Osakekaupankäynnin alkeet Osakekaupankäynnin alkeet Sisältö 1. Mikä on osake? 2. Kuinka sijoitan osakkeisiin? 3. Osakesijoittamisen edut 4. Verotus 5. Nordnet osakesijoittajan tukena 6. Katsaus sijoittajan työkaluihin Mikä on osake?

Lisätiedot

Sampo Oyj, 14.4.2011. Hallituksen puheenjohtaja

Sampo Oyj, 14.4.2011. Hallituksen puheenjohtaja Sampo Oyj, varsinainen yhtiökokous 2011 14.4.2011 Björn Wahlroos Hallituksen puheenjohtaja BKT USA, Euroalue ja Suomi %, vuosimuutos kvartaaleittain Suomi USA Euroalue Lähde: Reuters EcoWin Valtioiden

Lisätiedot

Kokouskutsu otettiin pöytäkirjan liitteeksi 1.

Kokouskutsu otettiin pöytäkirjan liitteeksi 1. LEMMINKÄINEN OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2015 1(5) VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika Paikka Läsnä 25.3.2015 klo 15.00 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman tilat, Salmisaarenranta 11, Helsinki Kokouksessa olivat

Lisätiedot

Wärtsilä Oyj Abp Vuosikertomus 2013

Wärtsilä Oyj Abp Vuosikertomus 2013 Wärtsilä Oyj Abp Vuosikertomus 2013 Sisältö 03 PALKAT JA PALKITSEMINEN 2013 2 Palkat ja palkitseminen vuonna 2013 Hallituksen jäsenten palkkiot Varsinainen yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen jäsenten

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous tiistaina 31. maaliskuuta 2015 klo 12.00 Pörssisali, Fabianinkatu 14, 00100 Helsinki

Varsinainen yhtiökokous tiistaina 31. maaliskuuta 2015 klo 12.00 Pörssisali, Fabianinkatu 14, 00100 Helsinki Varsinainen yhtiökokous tiistaina 31. maaliskuuta 2015 klo 12.00 Pörssisali, Fabianinkatu 14, 00100 Helsinki Esityslista 1. Kokouksen avaaminen 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

- Kuinka erotan jyvät akanoista. Petri Kärkkäinen salkunhoitaja

- Kuinka erotan jyvät akanoista. Petri Kärkkäinen salkunhoitaja - Kuinka erotan jyvät akanoista Petri Kärkkäinen salkunhoitaja eq Suomiliiga eq Suomiliiga on Suomeen sijoittava osakerahasto Rahasto sijoittaa varansa suomalaisiin ja Suomessa noteerattujen yhtiöiden

Lisätiedot

Alma Media Oyj:n palkka- ja palkkioselvitys

Alma Media Oyj:n palkka- ja palkkioselvitys Alma Media Oyj:n palkka- ja palkkioselvitys 2014 Kuva: Miika Kainu Alma Media noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 15.6.2010 antamaa, 1.10.2010 alkaen voimassa olevaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2014 10.2.2015 CRAMO-KONSERNI

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2014 10.2.2015 CRAMO-KONSERNI PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2014 10.2.2015 CRAMO-KONSERNI 1 1 Cramon palkitsemisperiaatteet ja päätöksentekojärjestys... 3 2 Hallituksen jäsenten palkitseminen... 4 3 Toimitusjohtajan, konsernijohtoryhmän

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Tässä palkitsemisraportissa kuvataan Danske Bank Oyj -konsernin palkitsemispolitiikka sekä kannustinohjelmia.

Tässä palkitsemisraportissa kuvataan Danske Bank Oyj -konsernin palkitsemispolitiikka sekä kannustinohjelmia. Danske Bank Oyj -konsernin palkitsemisraportti vuodelta 2013 1 Danske Bank Oyj -konsernin palkitsemisperiaatteet perustuvat Danske Bank -konsernissa noudettaviin periaatteisiin, joiden lähtökohtana on

Lisätiedot

optio-oikeuksien antamisesta yhtiön ja sen tytäryhtiöiden (konserni) avainhenkilöille seuraavin ehdoin:

optio-oikeuksien antamisesta yhtiön ja sen tytäryhtiöiden (konserni) avainhenkilöille seuraavin ehdoin: OPTIO-OHJELMAN EHDOT TRAINERS HOUSE OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2012 Trainers House Oyj:n yhtiökokous on 21.3.2012 kokouksessaan päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön ja sen tytäryhtiöiden (konserni)

Lisätiedot

1 (4) KCI KONECRANES OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2003 I OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT. 1. Optio-oikeuksien määrä

1 (4) KCI KONECRANES OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2003 I OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT. 1. Optio-oikeuksien määrä 1 (4) KCI Konecranes Oyj:n varsinainen yhtiökokous on hyväksynyt nämä ehdot 6. maaliskuuta 2003. KCI Konecranes Oyj:n varsinainen yhtiökokous on 8.3.2006 osakkeiden lukumäärän lisäyksen seurauksena muuttanut

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

9.12.2002 kello 14.30 ALDATA HAKEE VUODEN 1999 B-OPTIO-OIKEUKSIEN LISTAAMISTA HELSINGIN PÖRSSIN PÄÄLISTALLE

9.12.2002 kello 14.30 ALDATA HAKEE VUODEN 1999 B-OPTIO-OIKEUKSIEN LISTAAMISTA HELSINGIN PÖRSSIN PÄÄLISTALLE Aldata Solution Oyj Pörssi-ilmoitus 9.12.2002 kello 14.30 ALDATA HAKEE VUODEN 1999 B-OPTIO-OIKEUKSIEN LISTAAMISTA HELSINGIN PÖRSSIN PÄÄLISTALLE Aldata Solution Oyj:n hallitus on päättänyt hakea vuoden

Lisätiedot

Optio-oikeuksista 850.000 merkitään tunnuksella 2007A, 850.000 tunnuksella 2007B ja 850.000 tunnuksella 2007C.

Optio-oikeuksista 850.000 merkitään tunnuksella 2007A, 850.000 tunnuksella 2007B ja 850.000 tunnuksella 2007C. ELISA OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2007 Elisa Oyj:n (yhtiö) hallitus (hallitus) on 18.12.2007 päättänyt varsinaisen yhtiökokouksen 19.3.2007 antaman valtuutuksen nojalla optio-oikeuksien antamisesta yhtiön ja

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät osaldceenomistajat.

Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät osaldceenomistajat. PÖYTÄKIRJA 1/2014 1(5) VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika 9.4.2014 klo 15.00 Paikka Läsnä Finlandia talon Helsinki-sali, Mannerheimintie 13, Helsinld Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta

Lisätiedot

HALLITUKSEN EHDOTUS OPTIO-OIKEUKSIEN ANTAMISESTA NOKIAN PALVELUKSESSA OLEVILLE HENKILÖILLE

HALLITUKSEN EHDOTUS OPTIO-OIKEUKSIEN ANTAMISESTA NOKIAN PALVELUKSESSA OLEVILLE HENKILÖILLE 1 (2) HALLITUKSEN EHDOTUS OPTIO-OIKEUKSIEN ANTAMISESTA NOKIAN PALVELUKSESSA OLEVILLE HENKILÖILLE Nokia ehdottaa yhtiökokoukselle enintään 35 000 000 optio-oikeuden antamista valituille Nokia-konsernin,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden

Lisätiedot

1. OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT

1. OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT LIITE Pörssitiedote15.5.2014 ASPOCOMP GROUP OYJ:N TOIMITUSJOHTAJALLE OPTIO-OIKEUKSIA ASPOCOMP GROUP OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT 1/2014 1. OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT 1.1 Optio-oikeuksien määrä Annetaan yhteensä

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot