Työsuhdeoptiot ratkaisu johdon ja omistajien välisiin agentuuriongelmiin?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työsuhdeoptiot ratkaisu johdon ja omistajien välisiin agentuuriongelmiin?"

Transkriptio

1 Työsuhdeoptiot ratkaisu johdon ja omistajien välisiin agentuuriongelmiin? Kansantaloustiede Pro gradu tutkielma Maaliskuu 2007 Ohjaaja: Hannu Laurila Sini Heino

2 Tiivistelmä Tampereen Yliopisto Taloustieteiden laitos; kansantaloustiede Tekijä: Heino, Sini Tutkielman nimi: Työsuhdeoptiot ratkaisu johdon ja omistajien välisiin agentuuriongelmiin? Pro gradu tutkielma: 55 sivua, 4 liitesivua Aika: Maaliskuu 2007 Avainsanat: johdon työsuhdeoptiot, agentuuriongelma, osinkosuojaus, voitonjakopolitiikka Erilaisten osakesidonnaisten palkitsemisjärjestelmien käyttö on kasvattanut suosiotaan 1990-luvun alun jälkeen. Syynä tähän on ollut omistaja-arvojohtamisen korostuminen, mikä on myös Suomessa alkanut vähitellen syrjäyttää kaikki sidosryhmät huomioivan johtamisen. Osakesidonnaisista palkitsemisjärjestelmistä erityisesti työsuhdeoptiot ovat nousseet yhdeksi käytetyimmäksi johdon kannustimeksi yhtiöissä. Osakesidonnaisten palkitsemisjärjestelmien keskeisin tehtävä on yhdistää yhtiön johdon ja osakkeenomistajien intressit samansuuntaisiksi kohdistamalla johdon huomio yhtiön osakekurssiin omistaja-arvoon ja sen kehitykseen. Näin osakesidonnaisten palkitsemisjärjestelmien tarkoituksena on ehkäistä johdon ja osakkeenomistajien välisiä agentuuriongelmia. Työsuhdeoptioita on kuitenkin viime aikoina kritisoitu paljon julkisuudessa. Optioiden on nähty ennemminkin lisäävän kuin poistavan johdon ja osakkeenomistajien välisiä agentuuriongelmia. Tässä tutkielmassa tarkastellaan ongelmaa, joka voi syntyä, kun johdon työsuhdeoptiot ovat osinkosuojaamattomia. Osinkosuojaamattomat työsuhdeoptiot saattavat yllyttää johtoa korvaamaan yhtiön osinkoja osakkeiden takaisinostoilla. Voitonjakopolitiikan muuttamisen taustalla on tällöin vain johdon oman varallisuuden kasvattaminen. Ulkomaalaistutkimusten mukaan yhtiön johto saattaa pyrkiä korvaamaan osinkoja osakkeiden takaisinostoilla osinkosuojaamattomien työsuhdeoptioidensa vuoksi. Tämä tulos eroaa vastaavasta suomalaistutkimuksesta, jonka mukaan osinkosuojaamattomat työsuhdeoptiot eivät näytä vähentävän yhtiöiden osingonmaksua suomalaisissa yhtiöissä.

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Omistaja-arvon korostuminen Corporate governance Agenttiongelma ja -kustannus Agentuuriongelmien ehkäiseminen Valvonta Johdon palkitsemisjärjestelmät Työsuhdeoptio Määritelmä Työsuhdeoptioiden historia ja kehitys Optioiden arvon määritys Työsuhdeoptioiden erot Työsuhdeoptioista aiheutuvat ongelmat Omien osakkeiden takaisinostot Osakkeiden takaisinostot ja osingot kaksi eri voitonjakotapaa Lainsäädäntö Osinkojen ja myyntivoittojen verotus Syitä omien osakkeiden takaisinostolle Signaaliteoria Vapaa kassavirta Verotus Yritysjärjestelyt Pääomarakennejärjestelyt ja tunnuslukujen parantaminen Optiorahoitushypoteesi Yhteenveto Substituutiohypoteesi Johdon optiot ja osakkeiden takaisinostot Substituutiohypoteesin määrittely Johdon osinkosuojaamattomat optiot ja agentuuriongelma Substituutiohypoteesin empiirinen testaus Johtopäätökset...48 LÄHTEET...51 LIITTEET...56 Liite 1. Ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmien osatekijät Suomessa...56 Liite 2. Osakkeiden takaisinostojen keskimääräiset kuukausittaiset ostomäärät...57 Liite 3. Probit-malli takaisinosto valtuutuksille ja Tobit-malli osinkojenmaksulle...58 Liite 4. Osinkosuojaamattomien ja osinkosuojattujen optioiden vaikutus yhtiöiden osinkojenmaksuun

4 1. Johdanto Suomalaisten yhtiöiden johtamis- ja hallinnointijärjestelmät (corporate governance) ovat muuttuneet paljon viimeisten vajaan 20 vuoden aikana. Erityisesti osakemarkkinat ovat tulleet keskeiseksi tekijäksi julkisesti noteeratun yhtiön hallinnoinnissa. Osakemarkkinoiden roolin korostumiseen on monia eri syitä. Yksi keskeinen tekijä on ollut ulkomaalaisomistuksen vapautuminen 1990-luvun alussa, minkä jälkeen suomalaisyhtiöiden omistus on kansainvälistynyt. Osakemarkkinoiden korostumisen myötä omistaja-arvon maksimoinnista tuli yhtiön johdon tärkein tehtävä. Johdon palkitsemisjärjestelmät ovat muuttuneet omistaja-arvon korostumisen vuoksi. Perinteisten johdon kannustimien rinnalle on otettu käyttöön erilaisia osakesidonnaisia palkitsemisjärjestelmiä. Erityisesti työsuhdeoptioista on tullut paljon käytetty johdon kannustin. Osakesidonnaisten palkitsemisjärjestelmien keskeisin tehtävä on yhtenäistää yhtiön johdon ja osakkeenomistajien intressit suuntaamalla johdon huomio yhtiön osakekurssiin. Näin työsuhdeoptioiden avulla pyritään poistamaan johdon ja omistajien välille mahdollisesti syntyviä agentuuriongelmia. Ironista kyllä, työsuhdeoptiot ovat kuitenkin näyttäneet pikemmin lisäävän kuin vähentävän johdon ja omistajien välisiä agentuuriongelmia. Tätä näkökulmaa onkin nostettu viime aikoina esiin julkisessa keskustelussa. Työsuhdeoptioiden nähdään kannustavan yhtiön johtoa keskittymään vain oman varallisuutensa maksimointiin. Työsuhdeoptiot ovat antaneet yhtiön johdolle yllykkeen tehdä sellaisia päätöksiä, jotka ovat lyhyellä tähtäimellä nostaneet yhtiön osakekurssia, mutta pitkällä aikavälillä olleet haitallisia osakkeen arvon kehitykselle. 2

5 Toinen julkisessa keskustelussa vähemmän huomiota saanut työsuhdeoptioista aiheutuva ongelma syntyy silloin, kun johdon työsuhdeoptioiden ehtoihin ei ole lisätty osinkosuojausta. Johdon osinkosuojaamattomat optiot voivat kannustaa johtoa muuttamaan yhtiön voitonjakopolitiikkaa korvaamalla osinkoja osakkeiden takaisinostoilla, koska osinkosuojaamattomat työsuhdeoptiot eivät oikeuta ennen niiden toteuttamista maksettaviin osinkoihin. Voitonjakopolitiikan muuttamisen motiivina ei tällöin ole omistaja-arvon kasvatus vaan johdon oman varallisuuden maksimointi. Vaikka yhtiön osakkeenomistajat hyötyvätkin tietyissä tapauksissa osakkeiden takaisinostoista, ei yhtiön voitonjakopäätöstä tulisi perustaa johdon työsuhdeoptioiden maksimoinnille. Ongelma on tärkeä, sillä osa suomalaisten yhtiöiden työsuhdeoptioista on edelleen osinkosuojaamattomia. Tässä työssä tarkastellaan, kuinka yhtiön johdolle suunnatut työsuhdeoptiot saattavat epäonnistua perimmäisessä tehtävässään, agentuuriongelman poistamisessa. Työ on rajattu koskemaan suomalaisia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä, jotka jakavat voittoaan ulos omistajille omien osakkeiden takaisinostoin. Työssä käsitellään myös soveltuvin osin yhdysvaltalaisia yhtiöitä. Syy tähän on omistaja-arvoa korostava ajattelu, ja sen ilmentymät, jotka ovat pääsääntöisesti peräisin Yhdysvalloista. Osakkeiden takaisinostojen ja johdon osinkosuojaamattomien työsuhdeoptioiden välisestä yhteydestä on erilaisia tutkimustuloksia. Esimerkiksi Kahlen (2002) tulosten mukaan Yhdysvalloissa johdon osinkosuojaamattomat työsuhdeoptiot näyttävät kannustavan yhtiön johtoa korvaamaan osinkoja osakkeiden takaisinostoilla. Liljeblom ja Pasternack (2002) saivat puolestaan tutkimuksessaan erilaisen tuloksen. Heidän 3

6 tutkimuksensa mukaan yhtiön johdon osinkosuojaamattomilla optioilla ei näytä olevan vaikutusta yhtiöiden valitsemaan osinkopolitiikkaan suomalaisissa yhtiöissä. Edellä mainitut tutkimukset ovat toimineet yhtenä keskeisenä teoriapohjana ja näiden tuloksia on hyödynnetty tutkielman empiirisessä osiossa. Edellä mainitut tutkimukset ovat keskittyneet pääasiassa määrittämään eri tekijöitä, jotka voivat kannustaa yhtiöitä osakkeiden takaisinostoihin. Tässä työssä tarkoituksena on kuitenkin mennä hieman syvemmälle tarkastelemalla niiden tuloksia agentuuriongelman näkökulmasta. Työssä on käytetty paljon Internetlähteitä. Syy tähän on ollut ajankohtainen ja vilkas debatti työsuhdeoptioista ja osakkeiden takaisinostoista, jota on käyty paljon erityisesti Internetissä. Keskeisenä Internetlähteenä ovat toimineet pörssisäätiön sivut, joilta on löytynyt paljon ajankohtaista tietoa. Lisäksi työhön on otettu tarkasteluun mukaan käytännön esimerkkejä suomalaisten pörssiyhtiöiden toiminnasta. Näiden esimerkkien tarkoituksena on tukea teorian soveltuvuutta myös käytännön tasolla. Tutkielma koostuu viidestä luvusta. Tutkielman toisessa ja kolmannessa luvussa pohjustetaan tutkimusongelman keskeisiä käsitteitä. Toisessa luvussa käsitellään julkisen osakeyhtiön corporate governancea, siihen liittyvää agentuuriongelmaa ja erilaisia keinoja, joilla johdon ja omistajien väliset agentuuriongelmat voidaan pyrkiä ratkaisemaan. Luvun lopussa keskitytään tarkastelemaan erityisesti johdon työsuhdeoptioita ja niiden epäonnistumista agentuuriongelman poistamisessa. Kolmannessa luvussa käsitellään osakkeiden takaisinostoja. Takaisinostoihin liittyvää lainsäädäntöä on käyty läpi melko tarkasti, sillä Suomessa takaisinostoja säädellään osakeyhtiölaissa erittäin tiukasti verrattuna monien muiden maiden lainsäädäntöön. 4

7 Myös osinkojen ja osakkeiden takaisinostojen välisiä eroja on tarkasteltu lähinnä verotuksen näkökulmasta. Kolmannen luvun lopussa käydään läpi yhtiöiden ilmoittamia eri syitä osakkeiden takaisinostoille. Neljännessä luvussa tarkastellaan substituutiohypoteesia. Luvussa referoidaan myös Liljeblomin ja Pasternackin (2002) suomalaiseen aineistoon pohjautuvaa empiiristä tutkimusta, jossa tarkastellaan johdon osinkosuojaamattomien optioiden vaikutusta yhtiön voitonjakoon. Viidennessä luvussa on esitetty johtopäätökset. 5

8 2. Omistaja-arvon korostuminen 2.1 Corporate governance Eri maiden yhtiöiden johtamis- ja hallinnointijärjestelmät ovat alkaneet lähentyä toisiaan. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että aikaisempi kaikki sidosryhmät huomioiva johtaminen (stakeholder value) on ainakin osittain siirtymässä omistaja-arvon kasvatukseen (shareholder value) perustuvan johtamisen tieltä. Yhdysvalloista luvulla alkanut osakkeenomistajien asemaa korostava ajattelu on levinnyt vähitellen ympäri maailmaa. Omistaja-arvoa korostava ajattelu tuli myös Suomeen ulkomaalaisomistuksen esteiden poistuttua 1990-luvun alussa ja se on muuttanut paljon suomalaisten yhtiöiden johtamis- ja hallinnointijärjestelmää. Tällöin osakekurssista, omistaja-arvosta, tuli tärkeä osa yhtiöiden johtamista. Yksi näkyvimpiä seurauksia tästä on esimerkiksi osakesidonnaisten palkitsemisjärjestelmien käyttöönotto, minkä avulla johdon huomio saadaan kiinnitettyä yhtiön osakekurssin kehitykseen eli omistajaarvon kasvatukseen. (Ikäheimo, Löyttyniemi ja Tainio 2003, 20 21; Mäkinen 2001, 1.) Listautuneen yhtiön corporate governance -järjestelmä esitetään Kuviossa 1. Se jakaantuu kahteen osaan: sisäiseen ja ulkoiseen hallinnointiin. Sisäinen hallinnointijärjestelmä muodostuu hallituksesta, ylimmästä johdosta ja yhtiökokouksesta eli omistajista. Omistajien roolina on toimia yhtiön investointien rahoittajana ja johdon roolina on johtaa yhtiötä tavalla, joka johtaa osakkeenomistajien yhtiöön sijoittaman varallisuuden kasvuun. Hallituksen tehtävänä on puolestaan edustaa yhtiön osakkeenomistajia. (Mäkinen 2001, 1-3.) 6

9 Ulkoinen corporate governance Pääomamarkkinat - sijoittajat - analyytikot - velkojat - luottolaitokset - arvopaperipörssi Julkinen sektori ja EU - lait, säädökset - talouspolitiikka Media - taloustoimittajat Työmarkkinat Sisäinen corporate governance osakkeiden osto ja myynti Yhtiökokous (osakkeenomistajat) valitsee ja valvoo raportoi Hallitus (edustaa omistajia) nimeää ja valvoo raportoi suorat kontaktit Tj ja johtoryhmä (toimii hallituksen ohjeiden mukaisesti) KUVIO 1. Julkisesti listatun yhtiön corporate governance -järjestelmä (Mäkinen 2001, 2). Yhtiön omistajat haluavat tuottoa sijoittamalleen pääomalle, maksimoiden sijoituksensa tuotto-riski suhdetta. He joutuvatkin usein turvautumaan eri keinoihin taatakseen sijoituksensa tuottavuuden. Yksi keino varmistaa tämä on yhtiön hallituksen jäsenten valinta. Yhtiökokouksessa valittavien hallituksen jäsenten tehtävänä on valita yhtiölle toimitusjohtaja ja valvoa ylintä johtoa. Hallituksen jäsenten valinta onkin ehkä osakkeenomistajien tärkein keino vaikuttaa yhtiön asioihin, sillä hallituksella on päätäntävalta ja vastuu yhtiön toiminnasta. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän tehtävänä on puolestaan toimia hallituksen ohjeiden mukaisesti. He raportoivat yhtiön hallitukselle ja hallitus edelleen yhtiön osakkeenomistajille. Toinen omistajien vaikutuskanava ylimpään johtoon ja hallitukseen ovat suorat kontaktit. Edellä 7

10 mainittujen keinojen lisäksi osakkeenomistajat voivat vaikuttaa yhtiön johtoon ja muuhun henkilöstöön erilaisten kannustinjärjestelmien avulla. Esimerkiksi laajasti käytössä olevan tulospalkkauksen rinnalla on alettu käyttää erilaisia osakesidonnaisia palkitsemisjärjestelmiä, mitkä ovat luontevin tapa kannustaa yhtiön johtoa ja henkilöstöä uudessa omistaja-arvoa korostavassa ilmapiirissä. (Mäkinen 2001, 1-4.) Ulkoinen corporate governance koostuu julkisesta sektorista, EU:sta, pääomamarkkinoista, työmarkkinoista ja mediasta. Erityisesti pääomamarkkinoiden rooli on korostunut 1990-luvulla. Tämä johtuu pääomamarkkinoiden yhdentymisestä, yritysten omistuksen kansainvälistymisestä ja erilaisten osakesidonnaisten palkitsemisjärjestelmien yleistymisestä. (Mäkinen 2001, 2-4.) 2.2 Agenttiongelma ja -kustannus Edellisessä kappaleessa kuvattu osakkeenomistajien ja johdon eriytyminen on yleistä erityisesti suurissa, pörssiin listautuneissa yhtiöissä, joissa omistus voi olla hyvinkin hajaantunutta. Koska omistajien on käytännössä lähes mahdotonta johtaa yhtiötä itse, on yhtiöön palkattu usein ammattitaitoinen johto johtamaan yhtiön toimintaa. Johdon ja omistuksen eriytymisessä on etunsa. Esimerkiksi osakkeenomistajan myydessä omistusosuutensa yhtiöstä, se ei häiritse millään tavalla yhtiön toimintaa, koska omistajat eivät henkilökohtaisesti johda omistamaansa yhtiötä. (Brealey, Myers ja Allen 2006, 9.) Osakkeenomistajien ja johdon eriytymisestä voi seurata myös ongelmia, mikäli yhtiön johdon ja omistajien intressit eivät kohtaa. Vaikka yhtiön johto onkin palkattu maksimoimaan omistajien varallisuutta, johto saattaa ajautua kiusaukseen toimia 8

11 tavoilla, jotka kasvattavat vain johdon omaa varallisuutta. Tämä on mahdollista, koska johto on tekemisissä päivittäin yhtiön asioiden kanssa. Näin johdolla on usein parempi tietämys yhtiön sen hetkisestä tilasta ja tulevaisuudesta kuin osakkeenomistajilla. Tästä epätasaisesti jakautuneesta informaatiosta voi syntyä agenttiongelmia, mikäli yhtiön johto päättää käyttää informaatiota oman edun tavoitteluun. Agenttiongelmia voi syntyä myös osakkeenomistajien ja lainanantajien välille. Tässä työssä keskitytään kuitenkin vain yhtiön osakkeenomistajien ja johdon välisiin ongelmiin. (Brealey et al. 2006, 9-11; Hirvonen, Niskakangas ja Steiner 2003, 29 32; Niskanen ja Niskanen 2000, ) Agenttiongelmista aiheutuu agenttikustannuksia, jotka voivat käydä osakkeenomistajille kalliiksi. Agenttikustannus voidaan määritellä todellisen yhtiön ja sellaisen kuvitteellisen yhtiön arvon erotuksena, joka toimii täydellisessä maailmassa, missä yhtiön osakkeenomistajien ja johdon intressit ovat samansuuntaiset (Hirvonen et al. 2003, 31). Jensen ja Meckling (1976, 5 6) ovat jakaneet agenttikustannukset kolmeen ryhmään seuraavasti: 1) Yhtiön johdon ja osakkeenomistajien välisten sopimusten rakentamiseen ja muotoiluun liittyvät kustannukset. Nämä sisältävät yhtiön johdon saamat korvaukset kuten työsuhdeoptiot (contracting costs). 2) Valvonnasta aiheutuvat välittömät kustannukset (monitoring costs). 9

12 3) Jäännöskustannukset, jotka aiheutuvat siitä, että yhtiön johto ei sopimuksista ja valvonnasta huolimatta pysty toimimaan täydellisesti osakkeenomistajien hyväksi (residual loss). 2.3 Agentuuriongelmien ehkäiseminen Valvonta Yhtiön osakkeenomistajat voivat pyrkiä välttämään agentuuriongelmia monin eri keinoin. Omistajat voivat valvoa johdon työskentelyä tai sitouttaa johtoa ottamalla käyttöön erilaisia palkitsemisjärjestelmiä. Myös omistajien suorat kontaktit yhtiön johtoon ja hallitukseen voivat vähentää päämies agenttisuhteesta aiheutuvia ongelmia. Osakkeenomistajien on kuitenkin tarkkaan harkittava, mitä keinoja he käyttävät, sillä mikään näistä menetelmistä ei ole ilmainen omistajille. Yhtiön johdon valvontaan osakkeenomistajat ovat palkanneet hallituksen, jolle ylin johto on raportointivelvollinen. Vaikka hallitus asettaakin rajat ja tavoitteet johdolle, on johdolla kuitenkin melko laajat mahdollisuudet toimia itsenäisesti, sillä johdon ei käytännössä tarvitse raportoida päivittäin tekemisiään hallitukselle. Johto saa siten toimia melko vapaasti annetuissa rajoissa. Hallituksen on toki mahdollista lisätä valvontaa, mutta tämä saattaa koitua kalliiksi omistajille, koska hallituksen jäsenten palkat ovat usein korkeita. Oma ongelmansa on myös se, toimiiko hallitus osakkeenomistajien hyväksi vai onko hallitus osittain tai jopa täysin yhtiön johdon ohjailtavissa. Hallituksen jäsenet saattavat myös ajaa omia etujaan. Edellä mainituista syistä johtuen osakkeenomistajien suorat kontaktit sekä johtoon että hallitukseen 10

13 saattavat muodostua omistajien kannalta hyvinkin tärkeäksi valvonta keinoksi. (Kuosa 2003, 14; Mäkinen 2001, 2 3.) Johdon palkitsemisjärjestelmät Yhtiön omistajat voivat pyrkiä välttämään agenttiongelmia myös erilaisten palkitsemisjärjestelmien avulla. Erityisesti erilaiset osakesidonnaiset palkitsemisjärjestelmät on kehitetty yhtenäistämään yhtiön johdon ja osakkeenomistajien intressejä, mutta myös muilla palkitsemisjärjestelmillä on tärkeä rooli johdon kannustamisessa ja motivoinnissa. Yhtiön johdolle suunnatut palkitsemisjärjestelmät ovat muuttuneet paljon omistaja-arvojohtamisen korostumisen vuoksi. Toisaalta uusia, osakkeen arvoon sidottuja palkitsemisjärjestelmiä on otettu laajasti käyttöön, ja toisaalta vanhoja palkitsemisjärjestelmiä on muokattu niin, että ne vastaavat nykyistä omistaja-arvojohtamista. Liitteen 1 kuvio havainnollistaa, mistä osatekijöistä ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmät koostuvat. Samoja palkitsemisjärjestelmiä voidaan käyttää myös henkilöstön kannustamisessa, mutta ne saattavat erota johdon palkitsemisjärjestelmistä niiden ehtojen ja käytön laajuuden mukaan. Palkitsemisjärjestelmät voidaan jakaa kahteen eri ryhmään: perinnäisiin palkkausjärjestelmiin ja osakesidonnaisiin palkkausjärjestelmiin. Edellä mainittu koostuu kiinteästä palkasta, eläkejärjestelyistä ja tulospalkkiosta. Jälkimmäinen muodostuu taas työsuhdeoptioista ja osakkeista. Nimensä mukaisesti ne perustuvat osakkeen arvon muutoksiin. Perinnäisten palkitsemisjärjestelmien kustannukset maksaa yhtiö, kun taas osakesidonnaisen palkkajärjestelmän kustannukset jäävät osakkeenomistajien kannettavaksi. Rajanveto näiden kahden palkitsemisryhmän välillä on kuitenkin vaikeaa, sillä 11

14 tulospalkkiojärjestelmä voidaan rakentaa myös osakesidonnaiseksi palkitsemisjärjestelmäksi. (Ikäheimo et al. 2003, 19, ) Perinnäiseen palkkausjärjestelmään kuuluva kiinteä palkka muodostuu rahapalkasta sekä luontois- ja lisäeduista. Eläkejärjestelyt jakautuvat eläkevakuutukseen ja ehdolliseen eläkevakuutukseen. Eläkevakuutus on saajan omaisuutta. Se ei edellytä työsuhteen jatkumista toisin kuin ehdollinen eläkevakuutus. Ehdollinen eläkevakuutus eroaa eläkevakuutuksesta siinä, että sillä on yhtiön johtoa kannustava ja sitouttava vaikutus. (Ikäheimo et al. 2003, ) Tulospalkkiot voidaan jakaa lyhyt- ja pitkäaikaisiin tulospalkkioihin. Lyhytaikainen tulospalkkio määräytyy koko vuoden tai vuoden sisäisten tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Pitkäaikainen tulospalkkio määräytyy usean vuoden toiminnan perusteella ja se maksetaan tietyn tarkasteluajan jälkeen. Tulospalkkio voidaan maksaa rahana tai osakkeina. Jos tulospalkkio maksetaan osakkeiden muodossa, puhutaan osakepalkkiosta. Ikäheimon et al. (2003, 99) tekemän kyselyn mukaan tulospalkkiot perustuvat usein tilikauden tulokseen, laadullisiin tavoitteisiin tai liikevaihdon kasvuun. Lisäksi tutkimuksen mukaan tulospalkkiot perustuvat usein yhdestä neljään eri mittariin. Pitkäaikaiset tulospalkkiot voivat perustua myös esimerkiksi osakekurssin kehitykseen. Tämä osakesidonnainen tulospalkkiojärjestelmä on siis samalla sekä tulospalkkio että osakesidonnainen palkkio. (Ikäheimo et al. 2003, 64, 99.) Tulospalkkiota on käytetty 1970-luvulta lähtien ja se on saavuttanut vankan aseman palkitsemisjärjestelmien joukossa. Yksi syy tulospalkkioiden suosioon on tulosjohtamisen leviäminen ja tuloshakuisuuden korostuminen. Tämän lisäksi uskon 12

15 tulospalkkioiden suosion johtuvan sen mittareiden monipuolisuudesta, mikä tekee tulospalkkiosta mukautuvan palkkiojärjestelmän. Esimerkiksi omistaja-arvoa korostavassa ilmapiirissä tulospalkkio voidaan sitoa osakekurssin arvoon eli omistajaarvon kehitykseen pitkällä aikavälillä. Tulospalkkio voidaan maksaa myös osakkeina. Näin siitä saadaan osakepalkkio, jolla on pitkänajan sitouttamisvaikutuksia. Tulospalkkio toimiikin hyvänä vaihtoehtona esimerkiksi työsuhdeoptioille. Osakesidonnaiset palkitsemisjärjestelmät ovat tulleet osaksi suomalaisen johdon kannustejärjestelmiä omistaja-arvojohtamisen vuoksi. Ne palkitsevat yhtiön johtoa osakkeen arvon nousun kautta ja näin yhtenäistävät johdon ja osakkeenomistajien intressejä. Työsuhdeoptiot ovat yksi osakesidonnainen palkitsemismuoto. Työsuhdeoptioita voidaan suunnata tietylle kohderyhmälle tai yhtiön koko henkilöstölle. Työsuhdeoptioita käsitellään tarkemmin luvussa 2.4. Osakepalkkiot ovat toinen osakesidonnainen palkitsemismuoto työsuhdeoptioiden ohella. Osakepalkkiot ovat suhteellisen uusi ilmiö Suomessa, sillä ne otettiin käyttöön pörssiyhtiöissä vasta vuonna Osakepalkkioiden suosio on lisääntynyt vuodesta 2003 lähtien. Osakeomistuksesta saadaan palkitsemisjärjestelmä, jolla on pitkän aikavälin kannustin- ja sitouttamisvaikutuksia, kun osakeomistuksen ehtoihin kirjataan myyntirajoite. Mikäli myyntirajoitusta ei kirjata, osakkeen saaja voi myydä osakkeensa pörssissä heti ne saatuaan. Osakeomistus voidaan luoda esimerkiksi henkilöstöannin kautta tai kannustamalla yhtiön avainhenkilöitä suoraan osakeomistukseen. Yhtiö voi myös sitouttaa johtoa rahoittavan osakepalkkiojärjestelmän (ROP) avulla. Näin voidaan tehdä esimerkiksi tulospalkkauksen yhteydessä. Palkkiosta 60 prosenttia annetaan 13

16 rahana verojen maksua varten ja 40 prosenttia palkkiosta annetaan osakkeina. (Ikäheimo et al. 2003, 64 65, ; Kapanen 2006; Kauppa- ja teollisuusministeriö 2000.) Suomessa yhtiön johdon palkka muodostuu yleensä kaikista edellä mainituista palkkausmuodoista. Osakesidonnaiset palkitsemisjärjestelmät ovat nousseet yhdeksi suosituimmaksi johdon kannustimeksi. Aiemmin laajalti käytössä olleita työsuhdeoptioita on kuitenkin alettu korvata muilla osakepohjaisilla kannustimilla. Tämä muutos näkyy jo esimerkiksi Nokia Oyj:n kannustinmenetelmissä. Nokia Oyj kertoi vuoden 2005 tilinpäätöksessään sitouttavansa johtoa yhtiöön peruspalkkauksen lisäksi optio-oikeuksien, tulosperusteisten osakepalkkioiden, ehdollisten osakepalkkioiden ja suoran osakeomistuksen avulla. 2.4 Työsuhdeoptio Määritelmä Työsuhdeoptiolla tarkoitetaan oikeutta ostaa yhtiön osake ennalta määrättynä ajankohtana ennalta määrättyyn hintaan. Option haltijan voitoksi muodostuu merkintähinnan ja osakekurssin välinen erotus. Option haltijan ei kuitenkaan tarvitse merkitä osakkeita, vaan hän voi myös vaihtoehtoisesti myydä optio-oikeuden eteenpäin. Työsuhdeoptiot ovat osakepohjainen palkitsemisjärjestelmä. Teknisesti ne ovat warrantteja, sillä niillä merkitään yrityksen osakkeita (Kuosa 2003, 19). Työsuhdeoptiot annetaan usein vastikkeetta, ja niiden käytöstä päättää yhtiökokous. Optioita voidaan suunnata sekä johdolle ja avainhenkilöille että koko henkilöstölle. 14

17 Työsuhdeoptioiden pääasiallinen tarkoitus on estää osakkeenomistajien ja johdon eriytymisestä johtuvat agentuuriongelmat. Optiot suuntaavat yhtiön johdon huomion osakekurssiin ja sen kehitykseen pitkällä aikajänteellä. Työsuhdeoptioiden avulla osa johdon tulevasta varallisuudesta tehdään riippuvaiseksi yhtiön osakekurssista, toisin sanoen omistaja-arvosta. Työsuhdeoptioiden avulla voidaan myös rekrytoida ja sitouttaa osaavia työntekijöitä yhtiöön. Työsuhdeoptiot toimivat lisäksi motivoinnin välineenä. (Mikkonen 2005; Mäkinen 2001, ii; Vartiainen ja Kauhanen 2005, 242.) Optioiden avulla voidaan myös vaikuttaa johdon riskinottohalukkuuteen. Yhtiön johto nähdään usein riskinkaihtajana (U`(w)>0 ja U``(w)<0). Riskiä kaihtava johto painottaa tappioita enemmän kuin voittoja. Näin he vaativat riskipreemion riskilliselle investoinnille. Yhtiön omistajat puolestaan nähdään riskineutraaleina (U`(w)>0 ja U``(w)=0). Riskineutraalisuus oletus perustuu siihen, että osakkeenomistajat voivat hajauttaa riskiään sijoittamalla pääomaa eri sijoituskohteisiin. Hajauttamisen avulla yhtiön omistajat voivat poistaa epäsystemaattista riskiä. Jotta johto saataisiin toimimaan riskineutraalien omistajien toiveiden mukaisesti, voivat osakkeenomistajat kannustaa johtoa riskipitoisempiin investointeihin työsuhdeoptioiden avulla. Näin työsuhdeoptiot voidaan nähdä osakkeenomistajien johdolle maksamana riskipreemiona, jonka avulla riskiä kaihtavaa johtoa voidaan kannustaa riskipitoisiin investointeihin. (Ikäheimo et al. 2003, ; Mäkinen 2001, ) Työsuhdeoptiot eivät ole ilmainen kannustin osakkeenomistajille. Vaikka ne kirjataankin nykyisen IFRS-standardien mukaan harhaanjohtavasti kuluiksi tilinpäätökseen, maksavat omistajat niistä aiheutuvat kulut itse, eikä yhtiö. Työsuhdeoptioilla merkitään yhtiön osakkeita, ja sen vuoksi työsuhdeoptioiden toteutus 15

18 laimentaa yhtiön vanhojen osakkeenomistajien varallisuutta. Omistajat joutuvat siten kantamaan työsuhdeoptioista aiheutuvat kustannukset. Laimennusvaikutuksen suuruuteen vaikuttaa erityisesti se, kenelle työsuhdeoptioita on myönnetty. Johdolle ja avainhenkilöille suunnatun optiojärjestelyn laimennusvaikutus on luonnollisesti pienempi kuin koko henkilöstölle suunnatun järjestelyn. Eri arvioiden mukaan yhtiön johdolle suunnattu optiojärjestely laimentaa noin 2,5 3 prosenttia ja koko henkilöstölle suunnattu 5,1 7 prosenttia vanhojen osakkeenomistajien varallisuutta. (Ikäheimo et al. 2003, ; Mikkonen 2005; Vartiainen ja Kauhanen 2005, 244.) Vuoden 1994 loppuun asti työsuhdeoptioita verotettiin pääomatulona. Nykyään Suomessa työsuhdeoptioista saatavat voitot luokitellaan Yhdysvaltojen tapaan ansiotuloksi. Verotuksen näkökulmasta tarkasteltuna optiovoitot ovat Suomessa melko kannattamattomia, sillä optiovoittoja verotetaan ankarasti. Ylin ansiotuloveroprosentti saattaa nousta asuinkunnasta riippuen jopa 60 prosenttiin. (Mikkonen 2005; Saario 2005, ; Vartiainen ja Kauhanen 2005, ) Työsuhdeoptioihin täytyi aiemmin liittää pakollisena osana lainaosuus. Tällöin työsuhdeoptio muodostui option haltijan yhtiölle antamasta korollisesta tai korottomasta lainaosuudesta sekä optioista, jotka oikeuttivat merkitsemään yhtiön osakkeita. Uuden osakeyhtiölain (OYL 145/1997) myötä, lainaosuuden pakollisuus poistui. Käytännössä optiolainoja käytetään nykyisin henkilöstölle suunnatuissa optio-ohjelmissa. (Mäkinen 2001, 33.) 16

19 2.4.2 Työsuhdeoptioiden historia ja kehitys Työsuhdeoptioita on käytetty Yhdysvalloissa johdon kannustimena jo ennen II maailmansotaa luvulla työsuhdeoptioiden määrä oli melko korkea, sillä jopa 50 prosentilla yhdysvaltalaisista pörssiyhtiöistä oli optio-ohjelma. Osakekurssien kehitys ei kuitenkaan ollut suotuisaa, ja optiot menettivät kiinnostustaan. Kun osakekurssit alkoivat nousta 1980-luvulla, optioiden suosio alkoi jälleen kasvaa. Osakekurssien kasvun lisäksi optioiden käyttöönottoa edisti uusi omistaja-arvoa korostava johtaminen. Optioiden verokohtelulla on ollut myös merkitystä työsuhdeoptioiden suosioon. Esimerkiksi ylimmän ansiotuloveron lasku kannusti entisestään työsuhdeoptioiden käyttöönottoa Yhdysvalloissa. (Saario 2005, , ) Suomessa työsuhdeoptioita alettiin käyttää vasta 1980-luvun lopulla, jolloin niitä suunnattiin pääasiassa vain yhtiön johdolle ja muille avainhenkilöille luvun alussa työsuhdeoptioiden suosio kuitenkin hiipui laman myötä, mutta vain hetkellisesti, sillä vuonna 1994 niiden määrä kääntyi jälleen nousuun. Yksi syy tähän oli ulkomaisen osakkeenomistuksen vapautuminen ja omistajan roolin korostuminen. Tällöin optioita alettiin suunnata myös yhä enemmän henkilöstölle. Työsuhdeoptioita käytettiin laajalti yhtiöissä 2000-luvulle asti, minkä jälkeen niiden suosio alkoi vähitellen laskea. Yksi syy kehitykselle oli osakekurssien lasku pörssihuuman jälkeen. Esimerkiksi Nokia Oyj:n, joka on ollut yksi merkittävimmistä työsuhdeoptioiden käyttäjistä, osakkeen kurssi ei ole noussut enää 1990-luvun lopun tavoin, vaan osakkeen arvo on pysynyt pitkään samalla tasolla. Nokia Oyj:n työsuhdeoptioilla ei ole siten ollut arvoa. Kun yhtiön osakekurssin kasvu loppui, Nokia Oyj otti uusia kannustinjärjestelmiä käyttöön. Työsuhdeoptioiden suosioon on vaikuttanut myös niiden saama kritiikki. Optiot nähdään esimerkiksi epäoikeudenmukaisesti palkitsevana järjestelmänä. Vaikka 17

20 työsuhdeoptiot ovat menettäneet suosiotaan, käytetään niitä yhä yhtenä kannustinmenetelmänä yhtiöissä. Optioiden ongelmiin palataan paremmin luvussa (Ikäheimo et al. 2003, ; Mikkonen 2005; Mäkinen 2001, ) Optioiden arvon määritys Työsuhdeoption arvo on erilainen yhtiön osakkeenomistajille kuin mitä se on yhtiön johdolle. Optiot maksavat enemmän yhtiön omistajille kuin mitä ne ovat arvoltaan johdolle. Omistajien vaihtoehtoiskustannus optioiden myöntämisestä johdolle voidaan nähdä määräytyvän sen mukaan, mitä ulkopuolinen sijoittaja olisi valmis maksamaan yhtiön optiosta. Ulkopuolinen sijoittaja hinnoittelisi option huomattavasti arvokkaammaksi kuin yhtiön johto. Tämä johtuu kahdesta eri syystä. Ensinnäkin ulkopuolinen sijoittaja pystyy hajauttamaan riskiään. Ulkopuoliset sijoittajat ovat siten riskineutraaleja. Toiseksi ulkopuolinen sijoittaja pystyy myymään optio-oikeutensa heti toisin kuin yhtiön johto. Johto hinnoittelee siten työsuhdeoptioidensa arvon huomattavasti alhaisemmaksi kuin ulkopuolinen sijoittaja. On huomattava, että johdon optiot ovat kannattavia osakkeenomistajille vain siinä tapauksessa, että työsuhdeoptioista aiheutuvat kannustinvaikutukset esimerkiksi osakkeenarvon nousu ylittävät omistajien optioista saaman vaihtoehtoiskustannuksen ja johdon saamaan optioiden arvon välisen erotuksen. (Murphy 1998, 18.) Black ja Scholes (1973) johtivat kaavan, jonka avulla voidaan määrittää osto-option teoreettinen hinta omistajille. Sitä voidaan käyttää myös työsuhdeoptioiden arvon määrittämisessä osakkeenomistajille. Black-Scholes hinnoittelukaava määritetään seuraavasti: 18

21 C= SN(d 1 ) - Ee -rt N(d 2 ), jossa d 1 = [ln(s/e) + (r + ½ 2 )t]/ 2 2 σ t, d 2 = d 1 - t σ ja C = osto-option hinta, S = osakkeen hinta, E = option toteutushinta, r = riskitön korko, 2 = osakkeen tuoton varianssi, t = aika, N(d) = standardisoidun normaalijakauman kertymäfunktio. Black-Scholes hinnoittelukaavan käyttö ei kuitenkaan ole ongelmatonta työsuhdeoptioiden arvon määrittämisessä. Malli olettaa osinkotuoton ja osakkeen tuoton hajonnan olevan vakioita optioiden koko voimassaoloajan. Tämä oletus ei kuitenkaan ole järkevä työsuhdeoptioiden tapauksessa, sillä ne ovat toteutettavissa usein vasta vuosien päästä niiden myöntämisestä. Lisäksi Black-Scholes hinnoittelukaava yliarvioi työsuhdeoptioiden arvoa, sillä jos johtaja päättää lähteä yhtiöstä ennen optioiden toteuttamisajan alkua, hänen optio-oikeutensa yleensä raukeavat. Kaava myös olettaa optioiden olevan eurooppalaisia optioita. Käytännössä näin ei kuitenkaan ole, vaan johdolla on mahdollisuus toteuttaa optionsa minä päivänä tahansa optioiden vapaan toteuttamisen alkaessa. (Murphy 1998, 19.) Työsuhdeoptioiden arvoa yhtiön johdolle on huomattavasti vaikeampi tutkia. Intuitiivisesti voidaan kuitenkin nähdä, että työsuhdeoption arvo riippuu johtajan omasta riskinkaihtamisasteesta, hänen varallisuudestaan, yhtiön osakkeisiin sijoitetun varallisuuden osuudesta hänen kokonaisvarallisuuteensa sekä siitä, kuinka todennäköistä on, että johtaja työskentelee yhtiössä optioiden vapaan toteutuksen alkaessa. (Murphy 1998, 19.) 19

22 Työsuhdeoption arvoon vaikuttavat monet eri tekijät. Taulukkoon 1 on listattu nämä tekijät ja niiden vaikutukset työsuhdeoption arvoon. TAULUKKO 1. Työsuhdeoption hintaan vaikuttavia tekijöitä (Mäkinen 2001, 22). Tekijä Tekijän vaikutus työsuhdeoption hintaan. Ceteris Paribus. Alkamisehdon asettaminen Toteutuksen sitominen työsuhteeseen Pitkä toteutusaika + Osinkoehdon puuttuminen ja yhtiö maksaa osinkoja Toteutushinta yli osakkeen markkinahinnan ohjelman tekohetkellä Toteutushinnan korottaminen Osakkeen tuoton keskihajonnan kasvu + Taulukosta nähdään, että sekä pitkä toteutusaika että osakkeen tuoton keskihajonnan kasvu nostavat työsuhdeoption hintaa. Alkamisehdon asettaminen, toteutuksen sitominen työsuhteeseen, toteutushinnan asettaminen yli osakkeen markkinahinnan sopimuksen tekohetkellä ja toteutushinnan vuosittainen korottaminen laskevat puolestaan työsuhdeoptioiden arvoa. Myös osinkoehdon puuttuminen laskee työsuhdeoption arvoa. Tätä vaikutusta tarkastellaan paremmin luvussa Työsuhdeoptioiden erot Työsuhdeoptiot eivät ole toistensa kopioita, vaan niissä on yhtiökohtaisia eroja. Optiot saattavat erota toisistaan esimerkiksi merkintähinnaltaan, kohderyhmältään, 20

23 luovutusrajoitukselliselta ajaltaan, voimassaoloajaltaan ja osinkosuojaukseltaan. (Mäkinen 2001, 41 42; Vartiainen ja Kauhanen 2005, ) Työsuhdeoptiot eroavat toisistaan esimerkiksi sen mukaan, minkälaiseksi option toteutushinta muodostuu yhtiökokouspäivän osakekurssiin verrattuna. Työsuhdeoptioiden toteutushinta saattaa olla korkeampi kuin yhtiön osakekurssi. Optiot sisältävät siten preemion. Näiden miinusoptioiden (out-of-the-money) käyttö on yleisin optioiden hinnoittelutapa. Toteutushinta voidaan määrittää myös samansuuruiseksi kuin yhtiökokouspäivän osakekurssi. Tällöin puhutaan tasaoptiosta (at-the-money). Joskus optioiden toteutushinta saattaa muodostua osakekurssia alhaisemmaksi. Tällöin työsuhdeoptioita kutsutaan plusoptioiksi (in-the-money). Plusoptioiden käyttöä perustellaan usein sillä, että niiden avulla voidaan rekrytoida ja sitouttaa ammattitaitoista henkilöstöä yhtiöön. Aina työsuhdeoptioiden toteutushintaa ei päätetä etukäteen, vaan se voi myös määräytyä joko osittain tai kokonaan tulevaisuudessa. (Mäkinen 2001, ) Työsuhdeoptioita voidaan suunnata yhtiön kaikille työntekijöille tai vain tietylle osalle työntekijöistä. Yhtiön työntekijöiden lukumäärä näyttää määrittelevän pitkälti sen, kenelle työsuhdeoptioita suunnataan. Pienissä yhtiöissä työsuhdeoptioita suunnataan yleensä kaikille työntekijöille, kun taas henkilöstömäärältään suuremmissa yhtiöissä työsuhdeoptiot kohdistetaan pääsääntöisesti vain yhtiön johdolle ja avainhenkilöille. Yksi selitys tälle on, että henkilöstömäärältään pienet yhtiöt käyttävät optioita usein rekrytoinnin ja sitouttamisen apuvälineenä. (Mäkinen 2001, 43.) 21

24 Työsuhdeoptioiden luovutusrajoituksellinen aika ja voimassaoloaika voivat myös vaihdella yhtiökohtaisesti. Luovutusrajoituksellisen ajan päättyminen kestää yleensä noin kaksi vuotta, mutta työntekijöitä voidaan sitouttaa yhtiöön käyttöoikeusrajoituksella myös pidemmäksi aikaa. Työsuhdeoptioiden keskimääräinen voimassaoloaika on yleensä noin viisi vuotta. (Ikäheimo et al. 2003, 144; Vartiainen ja Kauhanen 2005, 244.) Työsuhdeoptiot voivat erota toisistaan myös sen mukaan, kuinka optioiden ehdoissa huomioidaan yhtiön maksamat osingot. Rahoitusteorian mukaan osingon irtoaminen aiheuttaa osakkeen kurssin laskun, joka on samansuuruinen kuin irtoava osinko. Työsuhdeoptiot eivät oikeuta ennen niiden toteuttamista maksettaviin osinkoihin eli optioiden arvo laskee osingonjaon vuoksi. Työsuhdeoptioiden arvo voidaan kuitenkin säilyttää ennallaan, mikäli option ehtoihin sisällytetään osinkoehto. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osingon irtoamisen jälkeen optioiden merkintähintaa lasketaan aina maksetun osingon verran. Optioiden osinkosuojaus on Suomessa melko yleistä verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin, jossa suurin osa työsuhdeoptioista on osinkosuojaamattomia. Murphyn (1998, 70) mukaan vain noin prosentti yhdysvaltalaisten yhtiöiden johdon optioista on osinkosuojattuja. (Liljeblom ja Pasternack 2005, 5; Mäkinen 2001, 49.) Työsuhdeoptioista aiheutuvat ongelmat Työsuhdeoptioiden suosio on vähitellen alkanut hiipua. Nykyään 65 prosentilla päälistan yhtiöistä on optio-ohjelma, kun vielä kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 80 prosenttia. Esimerkiksi kauppa- ja teollisuusministeriö on päättänyt lopettaa 22

25 työsuhdeoptioiden käytön johdon ja henkilöstön kannustamisessa valtionyhtiöissä. Varmasti yksi syy tähän on Fortum Oyj:n johtajien saamat huikeat optiot ja niistä noussut julkinen kritiikki. Valtio ei lähtenyt kohtuullistamaan Fortum Oyj:n johdon ja avainhenkilöiden noin 165 miljoonaan euroon nousseita palkkioita, vaikka yleinen mielipide oli, että johdon osuus yhtiön menestykseen ei ollut niin suuri kuin mitä palkkiot antoivat olettaa. Kritiikki johtui myös osittain siitä, että valtion omistamien yhtiöiden ei odoteta olevan kovin runsaskätisiä yhtiön johdon palkitsemisessa, vaan niiden toivotaan tukevan suhteellisen tasaista tulonjakoa. Valtionyhtiöissä osakepalkkiojärjestelmä on nykyään ainoa hyväksytty kannustin osakepohjaisista kannustimista. Osakepalkkiojärjestelmässä yhtiön johto ja avainhenkilöt voivat saada osakkeita ja ylimääräistä rahaa. Tämä edellyttää ennalta asetettujen tulostavoitteiden saavuttamista. (Kapanen 2006.) Työsuhdeoptioiden suosion laskuun ovat vaikuttaneet myös monet muut tekijät. Vaikka työsuhdeoptioiden tarkoituksena on sitouttaa yhtiön johto ja avainhenkilöt yhtiön osakkeenomistajiksi, käyttää harva johtaja tätä mahdollisuutta hyväksi, sillä yhtiön johto myy työsuhdeoptionsa yleensä heti eteenpäin. Yhtiön johto saattaa joskus jopa merkitä yhtiön osakkeita optio-oikeuksillaan, mutta usein osakkeet myydään heti merkinnän yhteydessä. Tämä vähentää siten huomattavasti työsuhdeoptioiden sitouttamisvaikutusta. (Ikäheimo et al. 2003, 167.) Työsuhdeoptiot saattavat lisäksi kääntyä perimmäistä tarkoitustaan, osakkeenomistajien ja johdon intressien yhtenäistämistä, vastaan. Optiot saattavat esimerkiksi kannustaa yhtiön johtoa yltiöpäiseen riskinottoon. Vaikka työsuhdeoptioiden yhtenä tarkoituksena onkin kannustaa riskiä kaihtavaa johtoa riskillisempiin investointeihin, voi se olla 23

26 haitaksi osakkeenomistajille, jos johto investoi kohteisiin, joiden systemaattinen riski on alhainen. Johdon oletetaan investoivan sellaisiin kohteisiin, joiden epäsystemaattinen, hajautettavissa oleva riski, on suuri, ja systemaattinen, ei hajautettavissa oleva riski, alhainen. Riskillisiin kohteisiin investoiminen saattaa kuitenkin olla haitaksi osakkeenomistajille, jos yhtiön johto hyväksyy sellaisia investointikohteita, joiden systemaattinen riski on hyvin suuri ja epäsystemaattinen riski puolestaan hyvin pieni. Riskillisiin investointeihin kannustaminen saattaa siten olla haitaksi omistajille. Työsuhdeoptiot saattavat myös kannustaa yhtiön johtoa tuloksen kaunisteluun ja epärealistisiin puheisiin osakekurssin nostamiseksi. (Ikäheimo et al. 2003, 143, ; Mikkonen 2005; Urmas ja Juntunen 2002.) Yhtiön johto saattaa myös ajautua muuttamaan yhtiön voitonjakopolitiikkaa työsuhdeoptioidensa vuoksi. Tämä ongelma on sidoksissa osinkosuojaamattomiin optioihin, joiden arvo laskee osingonjaon vuoksi. Tähän ongelmaan perehdytään tarkemmin luvussa 4. 24

27 3. Omien osakkeiden takaisinostot 3.1 Osakkeiden takaisinostot ja osingot kaksi eri voitonjakotapaa Suomalaiset yhtiöt ovat alkaneet osinkojen ohella jakaa yhtiön voittoa omistajille osakkeiden takaisinostoin. Kun yhtiö ostaa omia osakkeitaan takaisin, realisoituu osakkeenomistajan sijoituksen tuotto myyntivoittojen kautta. Yhdysvalloissa takaisinostoja on käytetty yhtenä voitonjakokeinona jo pitkään osinkojen ohella. Niistä on tullut lähes yhtä suosittuja voitonjakokeinoja kuin osingoistakin. Suomessa omien osakkeiden takaisinostot ovat suhteellisen uusi ilmiö, sillä ne sallittiin vasta vuonna 1997 uuden osakeyhtiölain tultua voimaan. Takaisinostojen sallimisen taustalla oli muun muassa ulkomaalaisomistuksen vapautuminen ja kansainvälisten tapojen yhdentyminen. Erityisesti Euroopan Unionilla on ollut keskeinen asema osakkeiden takaisinostojen sallimisessa, kun Unionin jäsenmaiden lakeja haluttiin yhtenäistää. (Brealey et al. 2006, ; Karhunen 2002, 60.) Tyypillisesti osakkeitaan takaisinostavat yhtiöt ovat isoja, kannattavia yhtiöitä, jotka maksavat myös osinkoja. Karhusen (2002, 87) mukaan suomalaisilla omia osakkeitaan takaisinostavilla yhtiöillä näyttäisi olevan myös suuri ulkomaalaisomistus, tavallista suuremmat kassavirrat ja alhainen velkaantumisaste. Omia osakkeitaan takaisinostavilla yhtiöillä on myös usein käytössä työsuhdeoptiojärjestelmä. (Brealey et al. 2006, 418.) 25

28 Yhtiön näkökulmasta tarkasteltuna osakkeiden takaisinostoja voidaan pitää osinkoja joustavampana voitonjakotapana. Ensinnäkin, yhtiöt voivat ostaa osakkeitaan takaisin sitä mukaa, kun kassaan kertyy ylimääräistä rahaa. Osingot sen sijaan aiheuttavat varojen poistumisen kassasta heti jakohetkellä. Toiseksi, takaisinostot eivät aiheuta maksusitoumusta tulevaisuudessa toisin kuin osingot. (Karhunen 2002, 11.) 3.2 Lainsäädäntö Omien osakkeiden takaisinostoista säädetään osakeyhtiölain 7. luvussa. Vuonna 1997 säädetyn osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous voi valtuuttaa hallituksen ostamaan omia osakkeitaan takaisin markkinoilta enintään viisi prosenttia yhtiön omasta pääomasta. Vuonna 2005 enimmäismäärä nostettiin 10 prosenttiin. Lain tarkoituksena oli parantaa erityisesti Nokia Oyj:n tilannetta, jonka ongelmana olivat liian suureksi kasvaneet kassavarat (Kulmala 2005). Nokia Oyj:n pääjohtaja Jorma Ollila ilmoittikin, yhtiökokouksessa ( ) pitämässään puheessa yhtiön hyödyntävän uutta lakia välittömästi ostamalla lain sallimalla enimmäismäärällä, 10 prosentilla, yhtiön osakkeita takaisin. Osakeyhtiölain 7. luvussa 3 määrätään, että yhtiö voi ostaa osakkeitaan takaisin ainoastaan voitonjakokelpoisilla varoilla. Osakkeiden hankinnasta päättää yhtiökokous. Yhtiökokous voi myös valtuuttaa yhtiön hallituksen päättämään omien osakkeiden takaisinostoista enintään yhdeksi vuodeksi. Lisäksi osakeyhtiölain 7. luvun 5 määritellään, että: Yhtiö voi toteuttaa julkisen kaupankäynnin kohteena olevia osakkeita koskevan hankintapäätöksen 26

29 ostamalla osakkeita sellaisessa julkisessa kaupankäynnissä, jonka sääntöjen mukaan yhtiö saa käydä kauppaa omilla osakkeillaan. Yhtiö ei kuitenkaan saa hankkia omia osakkeitaan tällaisessa kaupankäynnissä ennen kuin viikko on kulunut siitä, kun se on julkistanut hankkimista koskevan päätöksensä. 3.3 Osinkojen ja myyntivoittojen verotus Suomessa osingot ovat olleet osakkeenomistajille verotuksellisesti edullisempi voitonjakokeino verrattuna omien osakkeiden takaisinostoon. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmän vuoksi osingot ovat olleet käytännössä verovapaata tuloa omistajille, kun taas osakkeen myynnistä mahdollisesti koituvaa myyntivoittoa on verotettu 29 prosentin verokannan mukaan. Vuonna 2005 voimaantulleen verouudistuksen vuoksi yhtiöverotus keveni 29 prosentista 26 prosenttiin ja pääomatulojen verotus 29 prosentista 28 prosenttiin. Vaikka pääomatulojen verotus keveni hieman, kiristyi osinkojen verotus huomattavasti, kun verouudistuksessa luovuttiin yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä. Näin osakkeenomistajat eivät voi enää laskea hyväkseen niitä veroja, jotka listayhtiöt ovat maksaneet voitoistaan. Osakkeenomistajat saivat vuonna 2005 veroalennusta maksamistaan osingoista yhtiöiden maksaessa vielä voitoistaan vanhan 29 prosentin mukaan. Siirtymäajalla osingoista 43 prosenttia oli verovapaata tuloa, ja omistajat maksoivat näin 15,96 prosenttia veroa saamistaan osingoista. Vuodesta 2006 lähtien osingoista vain 30 prosenttia on verovapaata tuloa. Omistajien kohtaama efektiivinen verokanta nousi siten 19,6 prosenttiin. 27

30 Kaksinkertaiseen verotukseen siirtyminen pienentää siten osingonjaon verotuksellista edullisuutta suhteessa myyntivoittoihin. Vaikka osinkoja verotetaan samalla verokannalla kuin myyntivoittoja, säilyttävät osingot verotuksellisen edun suhteessa omien osakkeiden takaisinostoihin, sillä osingoista osa on verovapaata tuloa. (Kulmala 2005.) 3.4 Syitä omien osakkeiden takaisinostolle Signaaliteoria Yhtiöt voivat perustella takaisinostojaan osakkeen aliarvostuksella. Signaaliteoria perustuu asymmetriseen eli epätasaisesti jakautuneeseen informaatioon, minkä mukaan yhtiön eri sidosryhmillä on eri tietoa yhtiöstä. Omien osakkeiden takaisinosto voidaan nähdä yhtiön johdon keinona viestittää markkinoille yhtiön osakkeen olevan aliarvostettu. Tällöin yhtiön johto uskoo yhtiön osakkeen olevan ostohetkellä poikkeuksellisen halpa ja se odottaa osakkeen arvon nousevan lähitulevaisuudessa. Yhtiön osake nähdään siten hyvänä sijoituskohteena. Erityisesti Yhdysvalloissa omien osakkeiden takaisinostoa perustellaan usein osakekurssin aliarvostamisella. (Hirvonen et al. 2003, 68; Kulmala 2003.) Kahle (2000, 16, 18 19) on tutkinut omia osakkeitaan takaisinostavien yhtiöiden ja osinkojen kasvattamiseen keskittyneiden yhtiöiden erilaisia ominaisuuksia. Hän on kerännyt tutkimuksessaan yhtiöiden osakkeen arvoja 40 päivän ajalta ennen voitonjakopäätöksen julkistamista. Tulosten mukaan osinkojaan kasvattavilla yhtiöillä ei ole tällä ajanjaksolla epänormaaleja osakkeen arvon muutoksia. Omia osakkeitaan takaisinostavien yhtiöiden osakkeiden arvot ovat sitä vastoin laskeneet kyseisellä 28

31 ajanjaksolla keskimäärin -3,6 prosenttia. Kahlen tulosten mukaan yhtiön osakkeen aliarvostus voi kannustaa yhtiötä palauttamaan voitonjakokelpoisia varoja omistajille ostamalla osakkeitaan takaisin markkinoilta. Tämä tulos tukeekin signaaliteoriaa Vapaa kassavirta Myös vapailla kassavirroilla näyttäisi olevan taipumusta lisätä yhtiöiden osakkeiden takaisinostoja. Omien osakkeiden takaisinostot helpottavat agenttiongelmia, jotka saattavat syntyä, kun yhtiöllä on vapaata kassavirtaa. Kun yhtiöllä on ylimääräistä rahaa, se saattaa yllyttää johtoa tuhlaamaan yhtiön varoja. Johto saattaa tehdä helposti sellaisia investointipäätöksiä, jotka johtavat kannattamattomiin, nettonykyarvoltaan negatiivisiin investointeihin. Tällöin yhtiön johto tuhoaa yhtiön omistajien arvoa. Erityisesti vain pienen omistusosuuden omistavat johtajat, joilla on kannettavanaan vain pieni osuus yhtiön kustannuksista, saattavat ajautua kiusaukseen käyttää osakkeenomistajille kuuluvia varoja. Tämä saattaa näkyä esimerkiksi johdon luontaisetujen lisääntymisenä. (Kahle 2002, 2-3; Karhunen 2002, ) Vapaa kassavirta, jota ei voi sijoittaa tuottavasti, kuuluu siis jakaa ulos omistajille. Vapaata kassavirtaa voidaan jakaa ulos omistajille joko osinkoina tai ostamalla omia osakkeitaan takaisin markkinoilta. Yhtiöille on usein määritelty pitkäntähtäimen osingonjakosuhde, johon väliaikaiset tulojen muutokset eivät vaikuta. Yleensä yhtiön johto on kuitenkin haluton muuttamaan yhtiön osinkopolitiikkaa. Syy tähän on se, että jos yhtiö joutuu laskemaan myöhemmin, esimerkiksi seuraavana tilikautena, osingonjakosuhdetta tulojen pienentyessä, se saattaa aiheuttaa yhtiön osakekurssin jyrkän laskun. Omien osakkeiden 29

32 takaisinosto on perusteltu tapa jakaa rahaa ulos omistajille, jos yhtiön johto olettaa varojen nousun olevan tilapäistä, sillä osakkeiden takaisinostot eivät aiheuta yhtiölle pitkän aikavälin maksusitoumusta toisin kuin osingot. Omien osakkeiden takaisinostoa voidaankin siten pitää eräänlaisena apuvälineenä yhtiön osingonjakopolitiikalle. Sen avulla pystytään säilyttämään yhtiön valitsema osingonjakosuhde, kun ulos jaettavaa rahaa on tavallista suurempi määrä. (Kahle 2002, 2-3; Karhunen 2002, ) Kahle (2002, 19) tarkasteli tutkimuksessaan, onko vapailla kassavirroilla vaikutusta yhtiöiden valitsemaan voitonjakopolitiikkaan. Hänen tulostensa mukaan yhtiöt näyttävät todellakin ostavan osakkeitaan takaisin markkinoilta, kun yhtiöllä on suuret vapaat kassavirrat. Omien osakkeiden takaisinostot on siis perusteltu tapa välttää agenttiongelmia, kun yhtiöllä on vapaata kassavirtaa, jota se ei pysty sijoittamaan kannattavasti. Osakkeiden takaisinosto tukee osingonjakopolitiikkaa toimien yhtenä voitonjakokeinona, kun yhtiön osingonjakopolitiikkaa ei haluta muuttaa Verotus Verotus on yksi merkittävä tekijä, jolla on vaikutusta yhtiön valitsemaan voitonjakopolitiikkaan. Verotuksen näkökulmasta osingot ovat olleet Suomessa aina vuoteen 2005 asti, osakkeenomistajille huomattavasti edullisempi voitonjakokeino verrattuna omien osakkeiden takaisinostoon. Ainoa yllyke verotuksen näkökulmasta osakkeiden takaisinostoihin, on johtunut ulkomaalaisomistuksesta, sillä monissa maissa osinkojen verotus on pääomatulojen verotusta ankarampaa (Karhunen 2002, 12). Tämä 30

33 saattaa kannustaa kansainvälisesti omistettuja yhtiöitä jakamaan voitonjakokelpoisia varoja ulos sekä osinkojen että omien osakkeiden takaisinostojen muodossa. Nyt myös Suomen verolainsäädäntö antaa pienen yllykkeen omien osakkeiden takaisinostoihin. Uuden osakeyhtiölain vuoksi osinkojen verokohtelu kiristyi, kun yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luovuttiin. Vaikka osingot säilyttävät verotuksellisen edun suhteessa omien osakkeiden takaisinostoon, näyttää verouudistuksella silti olevan vaikutusta yhtiöiden valitsemaan voitonjakopolitiikkaan. (Kulmala 2005.) Esimerkiksi Sampo Oyj:n hallitus ilmoitti pörssitiedotteessaan ( ) ottavansa käyttöön uuden voitonjakopolitiikan. Sen mukaan yhtiö pyrkii jakamaan 50 prosenttia yhtiön nettotuloksesta osakkeiden takaisinostojen ja/tai osinkojen muodossa. Lisäksi Sampo Oyj:n hallitus ilmoitti siirtävänsä yhtiön voitonjaon painopisteen osingoista osakkeiden takaisinostoihin. Syyksi Sampo Oyj:n hallitus ilmoitti uuden osinkoverotuskäytännön. Liljeblom ja Pasternack (2002, 10 14) tutkivat ulkomaalaisomistuksen vaikutusta yhtiön valitsemaan voitonjakopolitiikkaa. Heidän mukaansa ulkomaalaisomituksella on merkittävä, positiivinen yhteys osakkeiden takaisinostoihin. 31

HALLITUKSEN ESITYKSET YHTIÖKOKOUKSELLE SIEVI CAPITAL OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Sievi

HALLITUKSEN ESITYKSET YHTIÖKOKOUKSELLE SIEVI CAPITAL OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Sievi HALLITUKSEN ESITYKSET YHTIÖKOKOUKSELLE :N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 8.4.2014 Sievi # 11032014 Sievi Capital_V2 SISÄLLYS: 1. TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMINEN JA OSINGONMAKSUSTA PÄÄTTÄMINEN...3 2. HALLITUKSEN

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA NIMITYSVALIOKUNNAN ESITYKSET YHTIÖKOKOUKSELLE SCANFIL OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS SIEVI

HALLITUKSEN JA NIMITYSVALIOKUNNAN ESITYKSET YHTIÖKOKOUKSELLE SCANFIL OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS SIEVI HALLITUKSEN JA NIMITYSVALIOKUNNAN ESITYKSET YHTIÖKOKOUKSELLE :N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS SIEVI 12.4.2016 SISÄLLYS 1. TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMINEN JA OSINGONMAKSUSTA PÄÄTTÄMINEN...3 2. HALLITUKSEN

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys 2016 Palkitsemisraportti vuodelta

Palkka- ja palkkioselvitys 2016 Palkitsemisraportti vuodelta Palkka- ja palkkioselvitys 2016 Palkitsemisraportti vuodelta 2016 15.2.2017 1 2 Palkka- ja palkkioselvitys 2016 JOHDANTO Tämä on Suomen Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antaman Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin

Lisätiedot

LEASEGREEN GROUP PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SISÄLTÖ

LEASEGREEN GROUP PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SISÄLTÖ LEASEGREEN GROUP PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 2 2 PALKITSEMISTA KOSKEVA PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS... 2 2.1 HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKITSEMINEN JA PALKITSEMISEN VALMISTELU... 2 2.2 TOIMITUSJOHTAJAN

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS. F-Secure Oyj

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS. F-Secure Oyj PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS F-Secure Oyj 12. toukokuuta 2014 Sisällys Hallituksen ja yhtiön johtoryhmän jäsenten palkitseminen... 3 Hallitus... 3 Hallituksen palkitseminen... 3 Toimitusjohtaja... 4 Johtoryhmän

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys tilikaudelta 2016

Palkka- ja palkkioselvitys tilikaudelta 2016 Palkka- ja palkkioselvitys tilikaudelta 2016 Selvitys 6.3.2017 Sami Ensio Toimitusjohtaja puh. +358 50 584 2029 sami.ensio@innofactor.com Tietoturvaluokka: Julkinen Keilaranta 9 Selvitys Sisältö 1 Palkitsemisen

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS. F-Secure Oyj

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS. F-Secure Oyj PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS F-Secure Oyj 4. huhtikuuta 2016 Sisällys Hallituksen ja yhtiön johtoryhmän jäsenten palkitseminen... 3 Hallitus... 3 Hallituksen palkitseminen... 3 Toimitusjohtaja... 3 Johtoryhmän

Lisätiedot

YRITYSJOHDON OSAKESIDONNAISET KANNUSTEJÄRJESTELMÄT JULKISESTI NOTEERAAMATTOMISSA VALTIONYHTIÖISSÄ JA VALTION OSAKKUUSYHTIÖISSÄ

YRITYSJOHDON OSAKESIDONNAISET KANNUSTEJÄRJESTELMÄT JULKISESTI NOTEERAAMATTOMISSA VALTIONYHTIÖISSÄ JA VALTION OSAKKUUSYHTIÖISSÄ KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ 19.12.2000 Talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle YRITYSJOHDON OSAKESIDONNAISET KANNUSTEJÄRJESTELMÄT JULKISESTI NOTEERAAMATTOMISSA VALTIONYHTIÖISSÄ JA VALTION OSAKKUUSYHTIÖISSÄ

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 16.2.2010 CRAMO OYJ

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 16.2.2010 CRAMO OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 16.2.2010 CRAMO OYJ 1 1 Hallituksen jäsenten palkitseminen... 3 2 Toimitusjohtajan, johtoryhmän ja avainhenkilöstön palkitsemisen periaatteet... 3 2.1 Tulokseen perustuvat kannustinjärjestelmät...

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS Päivitetty 21.3.2016 1 SISÄLTÖ A. Palkitsemista koskeva päätöksentekojärjestys... 3 1. Hallituksen jäsenten palkitseminen ja palkitsemisen valmistelu... 3 2. Toimitusjohtajan

Lisätiedot

HUHTAMÄKI OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2006 OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT

HUHTAMÄKI OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2006 OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT HUHTAMÄKI OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2006 OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT Huhtamäki Oyj:n hallitus on 7.2.2006 päättänyt ehdottaa 27.3.2006 pidettävälle Huhtamäki Oyj:n (jäljempänä yhtiö ) varsinaiselle yhtiökokoukselle

Lisätiedot

SAMPO OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 10.50

SAMPO OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 10.50 PÖRSSITIEDOTE 11.2.2004 KLO 10.50 SAMMON HALLITUKSEN EHDOTUKSET YHTIÖKOKOUKSELLE Sampo Oyj:n hallitus on päättänyt tehdä 7.4.2004 järjestettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle seuraavat ehdotukset, joiden

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys 2015

Palkka- ja palkkioselvitys 2015 2015 Palkka- ja palkkioselvitys Hallitus Palkkiot Hallituksen palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous. Hallituksen palkkiota koskevat ehdotukset yhtiökokoukselle valmistelee hallituksen nimitys- ja

Lisätiedot

Palkat ja palkitseminen 2016

Palkat ja palkitseminen 2016 Wärtsilä Oyj Abp Vuosikertomus 2016 Hallinnointi 1 Palkat ja palkitseminen 2016 Hallituksen jäsenten palkkiot Varsinainen yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen jäsenten palkkioista toimikaudeksi kerrallaan.

Lisätiedot

ROCLA OYJ PÖRSSI-ILMOITUS klo ROCLA HAKEE VUODEN 1998 OPTIO-OIKEUKSIEN LISTAAMISTA HELSINGIN PÖRSSIN PÄÄLISTALLE

ROCLA OYJ PÖRSSI-ILMOITUS klo ROCLA HAKEE VUODEN 1998 OPTIO-OIKEUKSIEN LISTAAMISTA HELSINGIN PÖRSSIN PÄÄLISTALLE ROCLA OYJ PÖRSSI-ILMOITUS 23.5.2002 klo 12.00 ROCLA HAKEE VUODEN 1998 OPTIO-OIKEUKSIEN LISTAAMISTA HELSINGIN PÖRSSIN PÄÄLISTALLE Rocla Oyj:n hallitus on päättänyt hakea vuoden 1998 optiolainaan liittyvien

Lisätiedot

2 Kokouksen puheenjohtajan valinta ja sihteerin kutsuminen Puheenjohtajaksi valittiin aa Olli Hyvönen ja sihteeriksi kutsuttiin Mirja Kopsa.

2 Kokouksen puheenjohtajan valinta ja sihteerin kutsuminen Puheenjohtajaksi valittiin aa Olli Hyvönen ja sihteeriksi kutsuttiin Mirja Kopsa. 1(5) Aika 23.2.2009 klo 10.00 Paikka Interavanti Oyj, Mannerheimintie 118, 00270 Helsinki Läsnä 22 osakasta edustaen yhteensä 9 169 259 osaketta ja ääntä, joka on 94,5 % yhtiön koko äänimäärästä (9 703

Lisätiedot

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015 10.2.2016 CRAMO-KONSERNI

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015 10.2.2016 CRAMO-KONSERNI PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015 10.2.2016 CRAMO-KONSERNI 1 1 Cramon palkitsemisperiaatteet ja päätöksentekojärjestys... 3 2 Hallituksen jäsenten palkitseminen... 4 3 Toimitusjohtajan, konsernijohtoryhmän

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys 2013

Palkka- ja palkkioselvitys 2013 Palkka- ja palkkioselvitys 2013 2 Palkka- ja palkkioselvitys Tämä on Suomen Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antaman Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin (Corporate Governance) jakson 7 suositusten

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo ( 2 )

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo ( 2 ) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 14.4.2000 klo 9.00 1 ( 2 ) OLVI OYJ:N VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET Olvi Oyj jakaa 0,90 euroa osinkoa vuodelta 1999. Nykyiset hallituksen jäsenet valittiin uudelleen hallitukseen.

Lisätiedot

Kirjanpito ja laskentatoimi A-osa

Kirjanpito ja laskentatoimi A-osa 1. Arvon määritys a) Mitkä tekijät vaikuttavat osto- ja myyntioptioiden arvoon ja miten? b) Yrityksen osingon oletetaan olevan ensi vuonna 3 euroa per osake ja osinkojen uskotaan kasvavan 6 % vuosivauhtia.

Lisätiedot

2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä 1. Yhtiön toimialana ovat informaatioteknologiapalvelut ja niihin liittyvät tehtävät.

2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä 1. Yhtiön toimialana ovat informaatioteknologiapalvelut ja niihin liittyvät tehtävät. 9.5.2012 Liitemuistio 1 Palkitsemistiedot 1. a) Yhtiön nimi b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus 1. Tieto Oyj 2. 10,3 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä 1. Yhtiön toimialana ovat informaatioteknologiapalvelut

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo (2)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo (2) PÖRSSITIEDOTE 9.4.2003 klo 13.00 1 (2) :N VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET Olvi Oyj jakaa 1,25 euroa osinkoa vuodelta 2002. Yhtiökokous myönsi valtuutuksen hallitukselle omien osakkeiden luovuttamiseen

Lisätiedot

Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi

Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa käydään läpi käsitteitä kuten osakeanti, lisäosinko sekä perehdytään tunnuslukuihin. Lisäksi käsittelemme verotusta ja tutustumme Nordnetin

Lisätiedot

ASPOCOMPIN PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2016

ASPOCOMPIN PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2016 ASPOCOMPIN PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2016 PALKITSEMISEN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS Aspocompin hallituksen nimitysvaliokunta tai mikäli valiokuntaa ei perusteta niin yhtiön hallitus kokonaisuudessaan valmistelee

Lisätiedot

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaa tilikaudelta 1.1.2015 31.12.2015 osinkoa 0,14 euroa osakkeelta. Osinkoa jaetaan osakkeenomistajalle,

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 015 Evli Pankki Oyj PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015 2 Evli noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu hallinnointikoodin

Lisätiedot

Joustava tapa palkita

Joustava tapa palkita Palkkiorahasto Anna rahan kasvaa Palkkiorahasto on tehokas palkitsemisen keino. Yrityksen johdolle rahasto on johtamisen työkalu, joka räätälöidään palvelemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, henkilöstön

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta Emoyhtiön taseen 31.12.2011 mukaan emoyhtiön voitonjakokelpoiset

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys

Palkka- ja palkkioselvitys 1 Palkka- ja palkkioselvitys Palkitsemisjärjestelmien tarkoituksena on tukea DNA:n strategista, taloudellista ja operatiivista suuntaa, motivoida sekä palkita yrityksen menestyksestä. DNA:ssa noudatetaan

Lisätiedot

AFFECTO OYJ PÖRSSITIEDOTE klo 10.30

AFFECTO OYJ PÖRSSITIEDOTE klo 10.30 AFFECTO OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.2.2009 klo 10.30 KUTSU AFFECTO OYJ:N VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN :n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään perjantaina 3.4.2009 alkaen klo

Lisätiedot

DNA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2017

DNA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2017 1 (5) DNA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2017 Hallituksen ehdotukset ja osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotus hallituksen kokoonpanoksi ja palkkioiksi varsinaiselle yhtiökokoukselle 2017 2 (5) Hallituksen

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.4.2006 klo 15.30 1 (4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.4.2006 klo 15.30 1 (4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.4.2006 klo 15.30 1 (4) OLVI OYJ:N VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET Olvi Oyj jakaa 0,85 euroa osinkoa vuodelta 2005. Yhtiökokous myönsi valtuutuksen hallitukselle omien A-osakkeiden

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys

Palkka- ja palkkioselvitys HKScan Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 2010 6.4.2011 Sisältö 1. Hallituksen jäsenten palkitseminen 2 1.1 Hallituksen jäsenille maksetut palkat ja palkkiot vuonna 2010.. 2 2. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän

Lisätiedot

PÖRSSITIEDOTE. Konecranes Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

PÖRSSITIEDOTE. Konecranes Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätökset Konecranes Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätökset Konecranes Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin torstaina klo 11.00 alkaen yhtiön auditoriossa, Hyvinkäällä. Yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta Tilinpäätöksen 31.12.2014 mukaan emoyhtiön jakokelpoiset

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

1 (3) 1 (3) Optio-oikeuksien antaminen Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien antamiseksi. Ehdotuksen pääkohdat ovat seuraavat:

1 (3) 1 (3) Optio-oikeuksien antaminen Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien antamiseksi. Ehdotuksen pääkohdat ovat seuraavat: 1 (3) 1 (3) SUOMINEN YHTYMÄ OYJ:N VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET Suominen Yhtymä Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön ja konsernin tilinpäätöksen tilivuodelta 2008 ja myönsi vastuuvapauden

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksusta päättämistä

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksusta päättämistä Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksusta päättämistä Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta Emoyhtiön taseen 31.12.2012 mukaan emoyhtiön jakokelpoiset

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksua

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksua Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksua Emoyhtiön taseen 31.12.2010 mukaan emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 24 186 082,73 euroa, josta tilikauden voitto

Lisätiedot

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaa osinkoa 0,22 euroa osakkeelta. Osinkoa jaetaan osakkeenomistajalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä

Lisätiedot

More than machines RAMIRENTIN PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015

More than machines RAMIRENTIN PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015 More than machines RAMIRENTIN PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015 RAMIRENTIN PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015 Ramirent noudattaa palkka- ja palkkioselvityksen laatimisessa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin

Lisätiedot

1 (1) HALLITUKSEN EHDOTUS OPTIO-OIKEUKSIEN ANTAMISEKSI NOKIAN PALVELUKSESSA OLEVILLE HENKILÖILLE

1 (1) HALLITUKSEN EHDOTUS OPTIO-OIKEUKSIEN ANTAMISEKSI NOKIAN PALVELUKSESSA OLEVILLE HENKILÖILLE 1 (1) HALLITUKSEN EHDOTUS OPTIO-OIKEUKSIEN ANTAMISEKSI NOKIAN PALVELUKSESSA OLEVILLE HENKILÖILLE Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle enintään 20 000 000 optio-oikeuden antamista Nokiakonsernin palveluksessa

Lisätiedot

I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat

I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat 2010 1 (5) I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat Nordean rahastot 1 ovat hyväksyneet seuraavat omistajaohjausta koskevat suuntaviivat, joita sovelletaan suomalaisilla

Lisätiedot

9 VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN HALLITUKSEN JÄSENILLE JA TOIMITUSJOHTAJALLE

9 VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN HALLITUKSEN JÄSENILLE JA TOIMITUSJOHTAJALLE AFFECTO OYJ PÖYTÄKIRJA 112011 3 (6) 7 TILINPÄÄTÖKSEN VAHVISTAMINEN Merkittiin, että yhtiön ja konsernin tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus olivat lain ja yhtiöjäijestyksen mukaisesti

Lisätiedot

Liite 6 Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksua Emoyhtiön taseen 31.12.2010 mukaan emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 24 186 082,73 euroa, josta tilikauden

Lisätiedot

Caverion Oyj:n palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2015. Julkinen

Caverion Oyj:n palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2015. Julkinen Caverion Oyj:n palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2015 Julkinen Palkka- ja palkkioselvitys 2015 26.1.2016 Julkinen Sisällysluettelo I Palkitsemisen päätöksentekojärjestys... 2 II Palkitsemisen periaatteet

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo (3)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo (3) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 5.4.2005 klo 13.00 1 (3) OLVI OYJ:N VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET Olvi Oyj jakaa 0,65 euroa osinkoa vuodelta 2004. Yhtiökokous myönsi valtuutuksen hallitukselle omien A-osakkeiden

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksua

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksua Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksua Emoyhtiön taseen 31.12.2013 mukaan emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 17 969 052,99 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle,

Lisätiedot

1/5 STOCKMANN OYJ ABP:N OPTIO-OIKEUDET 2010

1/5 STOCKMANN OYJ ABP:N OPTIO-OIKEUDET 2010 1/5 STOCKMANN OYJ ABP:N OPTIO-OIKEUDET 2010 Stockmann Oyj Abp:n hallitus (hallitus) on kokouksessaan 11.2.2010 päättänyt esittää 16.3.2010 kokoontuvalle Stockmann Oyj Abp:n (yhtiö) varsinaiselle yhtiökokoukselle,

Lisätiedot

EHDOTUKSET BITTIUM OYJ:N VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE

EHDOTUKSET BITTIUM OYJ:N VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE EHDOTUKSET BITTIUM OYJ:N VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 12.4.2017 Copyright Bittium Corporation Bittium Corporation, Tutkijantie 8, FI-90590 Oulu, FINLAND, +358 40 344 2000, +358 8 343 032 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Alma Media Oyj:n palkka- ja palkkioselvitys 2015

Alma Media Oyj:n palkka- ja palkkioselvitys 2015 Alma Media Oyj:n palkka- ja palkkioselvitys 2015 Alma Media noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 15.6.2010 antamaa, 1.10.2010 alkaen voimassa olevaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia sellaisenaan

Lisätiedot

Wärtsilä Oyj Abp Vuosikertomus 2015

Wärtsilä Oyj Abp Vuosikertomus 2015 Wärtsilä Oyj Abp Vuosikertomus 2015 Tämä pdf-tiedosto koostuu Wärtsilän vuosikertomuksesta valituista osioista ja se voi poiketa muista tuotetuista tiedostoista. Raportti kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2016 SUOMEN HOIVATILAT OYJ

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2016 SUOMEN HOIVATILAT OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2016 SUOMEN HOIVATILAT OYJ 23.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 PALKITSEMISEN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS... 3 3 HALLITUKSEN PALKITSEMINEN... 3 3.1 Hallituksen jäsenten palkitsemisen

Lisätiedot

Proha Oyj Pörssitiedote klo 11.15

Proha Oyj Pörssitiedote klo 11.15 Proha Oyj Pörssitiedote 5.2.2001 klo 11.15 PROHAN HALLITUS PÄÄTTI OPTIOIDEN LIIKKEESEENLASKUSTA Proha Oyj:n (Yhtiö) hallitus on 4.2.2001 päättänyt ylimääräisen yhtiökokouksen sille 13.12.2000 antaman valtuutuksen

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta Tilinpäätöksen 31.12.2015 mukaan emoyhtiön jakokelpoiset

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/2004 10-12/2003 2004 2003 Liikevaihto 391,0 683,8 2 533,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 9,3 6,7 89,5 28,0 Kulut -353,0-625,6-2

Lisätiedot

Konecranes Oyj. Palkka- ja palkkioselvitys 2009

Konecranes Oyj. Palkka- ja palkkioselvitys 2009 Konecranes Oyj Palkka- ja palkkioselvitys PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS Palkitsemisjärjestelmiin sovellettavat periaatteet Yhtiön palkitsemisjärjestelmien tarkoitus on motivoida henkilöstöä hyviin suorituksiin

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

REDERIAKTIEBOLAGET ECKERÖN LEHDISTÖTIEDOTE klo (5)

REDERIAKTIEBOLAGET ECKERÖN LEHDISTÖTIEDOTE klo (5) REDERIAKTIEBOLAGET ECKERÖN LEHDISTÖTIEDOTE 21.3.2007 klo 11.30 1(5) REDERIAKTIEBOLAGET ECKERÖ KOMMENTOI BIRKA LINE ABP:N TÄNÄÄN JULKISTAMASSA ECKERÖN JULKISTA OSTOTARJOUSTA KOSKEVASSA LAUSUNNOSSA ANTAMIA

Lisätiedot

RAUTE OYJ PÖYTÄKIRJA 1/2016. Liitteenä 1 olevassa ääniluettelossa mainitut osakkeenomistajat ja näiden edustajat

RAUTE OYJ PÖYTÄKIRJA 1/2016. Liitteenä 1 olevassa ääniluettelossa mainitut osakkeenomistajat ja näiden edustajat RAUTE OYJ PÖYTÄKIRJA 1/2016 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS AIKA: PAIKKA: LÄSNÄ: 31.3.2016 klo 18.00 alkaen Sibeliustalo, Ankkurikatu 7, Lahti Liitteenä 1 olevassa ääniluettelossa mainitut osakkeenomistajat ja

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/2004 7-9/2003 1-9/2004 1-9/2003 2003 Liikevaihto 695,2 683,0 2 142,4 2 054,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 57,6 11,7 80,2

Lisätiedot

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi

Lisätiedot

HALLITUKSEN EHDOTUS TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMISESTÄ JA OSINGONMAKSUSTA

HALLITUKSEN EHDOTUS TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMISESTÄ JA OSINGONMAKSUSTA HALLITUKSEN EHDOTUS TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMISESTÄ JA OSINGONMAKSUSTA ehdottaa, että 31.12.2015 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella jaetaan 0,35 euroa osakkeelta ja että

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous perjantaina 16. maaliskuuta 2012 klo Pörssisali, Fabianinkatu 14, Helsinki

Varsinainen yhtiökokous perjantaina 16. maaliskuuta 2012 klo Pörssisali, Fabianinkatu 14, Helsinki Varsinainen yhtiökokous perjantaina 16. maaliskuuta 2012 klo 13.00 Pörssisali, Fabianinkatu 14, Helsinki Esityslista 1. Kokouksen avaaminen 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskun

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys sekä palkitsemisraportti

Palkka- ja palkkioselvitys sekä palkitsemisraportti Palkka- ja palkkioselvitys sekä palkitsemisraportti CapMan Oyj:n hallituksen vahvistama 11.2.2016. Tämä CapMan Oyj:n (jäljempänä CapMan) palkka- ja palkkioselvitys on laadittu 1.1.2016 voimaan tulleen

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys

Palkka- ja palkkioselvitys Palkka- ja palkkioselvitys KEMIRAN PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS JOHDANTO Kemiran palkka- ja palkkioselvitys kuvaa yhtiön palkitsemiskäytäntöä sekä ylimmän johdon eli hallituksen ja toimitusjohtajan, tämän

Lisätiedot

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Yleistä rahoitusmarkkinoista Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan markkinoita, joilla rahoituksen tarvitsijat kohtaavat rahoituksen tarjoajat. Rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2007 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2007 EHDOT KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2007 EHDOT KONE Oyj:n hallitus (hallitus) on 5.12.2007 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden (KONE-konserni) avainhenkilöille sekä

Lisätiedot

AVILON OYJ:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Avilon Oyj, englanniksi Avilon Plc. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Valkeakoski. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on harjoittaa joko suoraan taikka

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO (2) OLVI OYJ:N HALLITUKSEN EHDOTUKSET YHTIÖN KOKOONTUVALLE VARSINAISELLE YHTIÖKOKOKOUKSELLE

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO (2) OLVI OYJ:N HALLITUKSEN EHDOTUKSET YHTIÖN KOKOONTUVALLE VARSINAISELLE YHTIÖKOKOKOUKSELLE OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 13.3.2002 KLO 13.00 1 (2) OLVI OYJ:N HALLITUKSEN EHDOTUKSET YHTIÖN 4.4.2002 KOKOONTUVALLE VARSINAISELLE YHTIÖKOKOKOUKSELLE Olvi Oyj:n hallitus on tehnyt yhtiön 4.4.2002 kokoontuvalle

Lisätiedot

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet eq-konsernin palkitsemisperiaatteet Sisällys eq-konsernin palkitsemisperiaatteet... 3 1. Palkitsemista ohjaavat periaatteet ja tavoitteet... 3 2. Päätöksentekojärjestys... 3 3. Palkitsemisessa noudatettavat

Lisätiedot

6. Vuoden 2010 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen

6. Vuoden 2010 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen 1 KUTSU VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN Interavanti Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään tiistaina 8.3.2011 kello 10.00 alkaen yhtiön toimistossa osoitteessa Mannerheimintie

Lisätiedot

OLVI OYJ TIEDOTE klo (1) OLVI HAKEE A-OPTIOIDEN 1999 LISTAAMISTA HELSINGIN PÖRSSIN PÄÄLISTALLE

OLVI OYJ TIEDOTE klo (1) OLVI HAKEE A-OPTIOIDEN 1999 LISTAAMISTA HELSINGIN PÖRSSIN PÄÄLISTALLE OLVI OYJ TIEDOTE 9.4.2001 klo 14.00 1(1) OLVI HAKEE A-OPTIOIDEN 1999 LISTAAMISTA HELSINGIN PÖRSSIN PÄÄLISTALLE Olvi Oyj:n hallitus on päättänyt hakea vuoden 1999 optiolainaan liittyvien A-optioiden ottamista

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

4. Pöytäkirjantarkastajan ja ääntenlaskun valvojan valinta. 5. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

4. Pöytäkirjantarkastajan ja ääntenlaskun valvojan valinta. 5. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SOPRANO OYJ KUTSU VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN Soprano Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 8.5.2013 kello 14 alkaen yhtiön toimitiloissa Helsingissä

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/2004 4-6/2003 1-6/2004 1-6/2003 2003 Liikevaihto 729,9 671,9 1 447,2 1 371,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 17,2 3,8 23,6

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET Raimo Immonen Senior advisor, professori Sijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan Mitä vaihtoehtoja on sijoituksen kirjaamisessa taseeseen perustamisessa

Lisätiedot

Sampo-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Maaliskuu 2016

Sampo-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Maaliskuu 2016 Sampo-konsernin palkka- ja palkkioselvitys 2015 Maaliskuu 2016 Sampo-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Vuoden 2015 aikana Sampo noudatti Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa, 1.10.2010 voimaan tullutta

Lisätiedot

OMISTAJA- OHJAUKSEN PERIAATTEET

OMISTAJA- OHJAUKSEN PERIAATTEET OMISTAJA- OHJAUKSEN PERIAATTEET 17.12.2015 ILMARINEN OMISTAJANA Olemme omistajana pitkäjänteinen, avoin ja aktiivinen: Tavoitteenamme on valita sijoituskohteet, joiden arvonkehitys pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

1. Yhtiöjärjestyksen 12 :n mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat

1. Yhtiöjärjestyksen 12 :n mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat LEHDISTÖTIEDOTE 1 (2) YHTIÖKOKOUSKUTSU KCI Konecranes Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 8.3.2006 klo 11.00 yhtiön pääkonttorissa, Koneenkatu 8,

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 2 ermiini- ja futuurihintojen määräytyminen 1. ermiinien hinnoittelusta Esimerkki 1 Olkoon kullan spot -hinta $ 300 unssilta, riskitön korko 5 % vuodessa

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA SEN VALIOKUNTIEN EHDOTUKSET PIDETTÄVÄLLE VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE

HALLITUKSEN JA SEN VALIOKUNTIEN EHDOTUKSET PIDETTÄVÄLLE VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE HALLITUKSEN JA SEN VALIOKUNTIEN EHDOTUKSET 16.3.2016 PIDETTÄVÄLLE VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE OSINGONJAKOEHDOTUS Digia Oyj:n vapaa oma pääoma oli 31.12.2015 päivätyn taseen mukaan 34.214.777,30 euroa,

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 10.8.2005 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N LIIKEVAIHTO JA -TULOS KASVUSSA Osavuosikatsaus 1-6/2005 - Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004),

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Yrityksen sidosryhmät 1. Mitä tarkoittaa yrityksen sidosryhmä? Luettele niin monta sidosryhmää kuin muistat. 2. Ketkä käyttävät ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä?

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS JA HALLITUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS JA HALLITUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 1 (3) SUOMINEN YHTYMÄ OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS JA HALLITUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Suominen Yhtymä Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilivuodelta 2006 ja

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri

PK-hallitusbarometri PK-hallitusbarometri 7.2.13 Alue N 5 45 4 35 3 25 15 1 5 45 kauppakamari (N = 45) Asema organisaatiossa kauppakamari (N = 45) 45 42 4 35 3 25 15 16 22 1 5 toimitusjohtaja hallituksen puheenjohtaja hallituksen

Lisätiedot

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 1 (5) Componenta Oyj Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) 2011 Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Componenta Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

OUTOKUMPU-KONSERNIN HALLITUKSEN JA JOHTORYHMÄN PALKITSEMISJÄRJESTELYT

OUTOKUMPU-KONSERNIN HALLITUKSEN JA JOHTORYHMÄN PALKITSEMISJÄRJESTELYT OUTOKUMPU OYJ 1 (6) 1.4.2011 OUTOKUMPU-KONSERNIN HALLITUKSEN JA JOHTORYHMÄN PALKITSEMISJÄRJESTELYT 1 Hallitus Vuoden 2011 yhtiökokous vahvisti yhtiön hallituksen koostuvan seitsemästä henkilöstä mukaan

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

TALENTUMIN HALLITUKSEN EHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE

TALENTUMIN HALLITUKSEN EHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 26.2.2002 KELLO 9.30 TALENTUMIN HALLITUKSEN EHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE Talentumin hallitus kutsuu varsinaisen yhtiökokouksen koolle 25.3.2002. - Osinkoehdotus

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskauppatilaisuus, Vantaa 5.10.2016 Lakimies Mikko Ranta Nordea Private Banking Yrityskauppa ja siihen valmistautuminen Kaupan kohde Osakekannan kauppa (myyjänä

Lisätiedot

RAUTE OYJ PÖYTÄKIRJA 1/2015. Liitteenä 1 olevassa ääniluettelossa mainitut osakkeenomistajat ja näiden edustajat

RAUTE OYJ PÖYTÄKIRJA 1/2015. Liitteenä 1 olevassa ääniluettelossa mainitut osakkeenomistajat ja näiden edustajat RAUTE OYJ PÖYTÄKIRJA 1/2015 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS AIKA: PAIKKA: LÄSNÄ: 24.3.2015 klo 18.00 alkaen Sibeliustalo, Ankkurikatu 7, Lahti Liitteenä 1 olevassa ääniluettelossa mainitut osakkeenomistajat ja

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot