Pauliine Koskelo Puheenvuoro ylimmän johdon VTV-forumissa
|
|
- Anneli Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pauliine Koskelo Puheenvuoro ylimmän johdon VTV-forumissa Teema: Hyvän hallinnon ja hallinnan etiikka ja objektiivinen virkamiesvalmistelu näkökulmia 2010-luvun uudistuvaan julkiseen toimintaan Ulkopuolisen tarkkailijan pohdintaa päivän teemasta Hyvä hallinto kuuluu niihin piirteisiin, joilla Suomi haluaa profiloitua niin kotona kuin maailmallakin. Hyvää hallintoa ei voi olla ilman ammatillisesti ja eettisesti korkeatasoista virkamieskuntaa. Sitä ei voi olla myöskään ilman eettisen läpivalaisun kestävää poliittista päätöksentekoa, mutta oma puheenvuoroni keskittyy tässä tarkastelemaan virkakunnan roolia ja sen suhdetta poliittiseen päätöksentekoon. Olen itse toiminut virkamiehenä lainvalmistelutehtävissä, mutta siitä on aikaa. Nykyisissä tehtävissäni seuraan valtioneuvoston ja sen virkakunnan toimintaa ulkoapäin, suurelta osin yhtä etäältä kuin kuka tahansa kansalainen, mutta osaksi myös lähietäisyydeltä. Monien sektoreiden osalta minulla ei ole eikä voikaan olla konkreettisia tai tarkkoja havaintoja tai kokemuksia virkamiestoiminnan tilasta. Näköalani ei ole kattava. Se mitä sanon, pohjautuu niihin havaintoihin, joita minulle on kertynyt omasta tarkkailupisteestäni käsin, ja niihin pohdintoihin, joita tästä sinänsä rajallisesta kokemuspiiristä on sukeutunut. Aluksi haluan korostaa, että keskustelu virkamiestoiminnan etiikasta ja moraalista ei mielestäni ole aihe, jota sopii luokitella pehmeään höttökategoriaan. Päinvastoin, teema on monessa mielessä yhteisten asioiden hoitamisen ytimessä. Toiseksi on mielestäni syytä tehdä vissi analyyttinen ero yhtäältä sen suhteen, mitä ovat ne eettiset arvot ja periaatteet, joita tunnustetaan, ja toisaalta sen suhteen, mikä on noita arvoja ja periaatteita vastaava toimintatapa. Etiikka viittaa omaksuttuihin arvoihin ja periaatteisiin, moraali siihen, miten noihin arvoihin ja periaatteisiin käytännössä sitoudutaan. Moraalin ja tulosten kannalta on ratkaisevaa, miten tunnustetut arvot ilmenevät siinä toimintatavassa, jota käytännössä noudatetaan. Eron tekeminen arvojen ja toimintatavan välillä vastaa siis suurein piirtein eroa etiikan ja moraalin välillä. Virkakunnan etiikka voi olla kunnossa, mutta moraali saattaa silti olla heikoissa kantimissa. Virkakunnan etiikan testi on siinä toimintatavassa, jota tosiasiassa noudatetaan ja ylläpidetään. Etiikka ohjaa, mutta moraalin tila on se, mikä vaikuttaa. Etiikka ilmenee julkilausutun tasolla, moraali reaalisella tasolla. Siksi eron tekeminen on tärkeää. Ylipäänsä lienee niin, että hankalin kysymys ei koske sitä, mitä arvoja tai periaatteita tunnustetaan, vaan minkälaisia toimintatapoja niistä seuraa tai pitäisi seurata. Yhteisymmärrys virkatoiminnan arvoista ja periaatteista on varmaan saavutettavissa helpommin kuin siitä toimintatavasta, jota ne edellyttävät. Laillisuusperiaate on julkisen toiminnan kivijalka ei pelkkä arvo, vaan perustuslakiin ankkuroitu valtiosääntöinen normi. Virkatoiminnan perinteisiä arvoja ovat sellaiset päämäärät kuin asiantuntijuus, objektiivisuus, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus.
2 Keskustelu ja pohdinnat tällaisten arvojen tasolla eivät riitä, koska niistä ei hevin voi olla eri mieltä. Varteenotettavaa kiistelyä ei juuri synny. Isompi kysymys on siinä, minkälaisena käyttäytymisenä arvojen tulee konkretisoitua. Toimintatapojen ja moraalin tasolla nostaisin keskeisiksi sellaisia asioita kuin aloitteellisuus, omistautuminen, henkinen itsenäisyys, kriittisyys, älyllinen rehellisyys, rohkeus ja väistelemättömyys. Vuodelta 2000 oleva Jari Stenvallin väitöskirja, jonka teemana on valtion keskushallinnon virkamiehistön pätevyyden arvostusten kehitys suuriruhtinaskunnan ajan alusta 2000-luvulle, on otsikoitu sattuvasti sanoilla Käskyläisestä toimijaksi. Käskyläisellä Stenvall tarkoittaa henkilöä, joka on alistettu toimimaan vallitsevan järjestelmän ehdoilla. Toimijuus puolestaan viittaa siihen, että henkilöllä itsellään on yhä enemmän vastuuta omasta toiminnastaan. Stenvallin mukaan ns. uudessa julkisessa johtamisessa ideaalisina tai eettisinä normeina ovat käsitykset virkamiehestä yrittäjämäisenä, vastuullisena, älykkäänä, antaumuksellisena ja luovana toimijana (s. 245). Tällaiset piirteet kuulostavat hyviltä ja oikeilta. Ajattelen siis niin, että nämä ovat hyvään virkamiesmoraaliin kuuluvia toimintatapoja, joilla virkamies toteuttaa virkatoiminnan eettisiä arvoja, kuten asiantuntijuutta, objektiivisuutta ja rehellisyyttä. Virkamiehen ei tule pitäytyä viljelemään näitä arvoja vain käskyläisenä, vastaamalla jos ja kun kysytään, vaan toimimalla roolissaan yritteliäästi, vastuullisesti, älykkäästi, antaumuksellisesti ja luovasti sekä haastamalla poliittisen päätöksenteon tasoa kohtaamaan ne kysymykset, joiden ratkaisemista yhteiskunnallinen kehitys edellyttää. Viime vuosikymmenten aikana poliittiset olot ovat mahdollistaneet sen, että hallitukset ovat pysyneet vallassa kokonaisia vaalikausia. Samalla poliittinen ohjaus hallitusten toiminnassa on ollut vahvempaa ja vakaampaa ainakin sikäli, että hallitusohjelma ja sen toteuttaminen on pääosassa valmistelun voimavarojen käytössä. Toisaalta virkamiehiä työllistävää asialistaa määrittää EU-jäsenyys ja siihen kytkeytyvä valmistelutyö. Tällaisissa oloissa herää kysymys, mitä seurauksia tilanteella on virkamiesten roolin kannalta, etenkin noudatettavan toimintatavan ja siis virkamiesmoraalin kannalta. Tuleeko virkamiestoiminnasta nöyrää palvelua itsenäisen ajattelun, asioiden kriittisen tarkastelun, luovan ideoinnin ja aloitteellisuuden kustannuksella? Tuleeko henkisen rohkeuden tilalle reaktiivinen myötäily? Ovatko virkamiehet enemmän käskyläisiä vai toimijoita? Olen kuullut kommentteja, joissa virkamiehet puolustelevat omaa passiivisuuttaan sillä, että toimintaympäristö on poliittinen, tai että ministeriö on päällikkövirasto. Tämä viittaa siihen, että virkamiehet kokisivat ja hyväksyisivät roolinsa ja samalla vastuunsa latistuvan eräänlaiseksi uuskäskyläisyydeksi. Oma vastaukseni mainitunlaisiin kommentteihin on ollut, että virkamiehen tehtäviin nimenomaan kuuluu kertoa ministerille sellaisetkin asiat, joita tämä ei haluaisi kuulla. Se, että ministeriö on viime kädessä poliittisen toimijan eli ministerin johtama päällikkövirasto, ei vielä määritä tai typistä virkamiehiä pelkiksi käskyläisiksi. Omasta mielestäni sen kaltainen ajattelu on virheellistä ja yhteiskunnan rakentamisen kannalta jopa vahingollista.
3 Demokraattisessa järjestelmässä on tietenkin niin, että yhteiskuntapoliittiset ratkaisut tehdään viime kädessä poliittisella tasolla. Fiksu poliittinen päätöksenteko edellyttää kuitenkin asiantuntevaa pohjatyötä. Poliittinen taso voi toimia hyvin vain sen varassa, että virkatyö tuottaa laadukasta perustaa poliittisen harkinnan tueksi. Virkakunnan tulee edustaa asiantuntijuutta, jonka pohjalle poliittinen taso voi rakentaa. Asiantuntijuus ei voi olla passiivista tai reaktiivista, vaan sen pitää olla aktiivista ja aloitteellista. Tilanne, jossa virkamiehet odottelevat toiminnalleen poliittista ohjausta samalla kun ministeri puolestaan odottelee virkakunnalta syötteitä voidakseen antaa poliittista ohjausta, synnyttää pattitilanteen, joka tuottaa heikkoa politiikkaa ja ruokkii pysähtyneisyyttä. Pysähtyneisyys on kuitenkin viimeinen asia, johon meillä on nykyoloissa varaa. Erilaiset uudistusajatukset tai muutosehdotukset näyttävät toisinaan pysähtyvän, jos niille ilmenee vastustusta tai vastaanotto on ristiriitaista. Virkakunnan toiminta ei kuitenkaan voi olla pelkkää konsensuksen kartoitusta. Virkamies, jolle pitää huomauttaa, ettei olennaista ole se, onko jollekin ehdotukselle vastustusta, vaan millä perusteilla sitä vastustetaan, ei ole oikein onnistuneesti mieltänyt tehtäväänsä yhteiskuntaa palvelemaan tarkoitetussa valtiollisessa päätöksentekoprosessissa. Demokratiassa hallitusvallan ja hallinnon tulee palvella kansakuntaa. Valmistelukoneiston tehtävänä on osaltaan varmistaa, että kaikki relevantit faktat ja kaikki vaikutukset, niin hyvät kuin huonotkin, sekä ratkaisujen seuraukset, niin lyhyellä kuin pidemmälläkin aikavälillä, tulevat pöydälle ja poliittisen harkinnan piiriin. Lobbaus on lobbausta, virkamiestoiminnan tulee olla muuta ja enemmän kuin lobbauksen vastaanottamista tai vallitsevien virtausten myötäilyä. Poliittisen päätöksentekijän tulee olla tietoinen siitä, mistä ja mistä kaikesta hän oikeastaan päättää jonkin ratkaisun tehdessään ja mitä seurauksia tai heijastusvaikutuksia ratkaisuvaihtoehdoilla on. Virkamiesten tehtävä on osaltaan huolehtia, että päätöksenteon perusta on kunnossa. Asiantuntijuuteen ja objektiivisuuteen kuuluu tällainen kontrolli- ja varmistusfunktio. Toisinaan kuitenkin joutuu miettimään, onkohan ministerille tietyssä asiassa kerrottu kaikki, mikä pitäisi ottaa huomioon. Demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluva poliittinen johtajuus ja poliittinen vastuu eivät voi toteutua, jos jo virkamiestasolla asioita väistellään, niiden kriittistä tarkastelua laiminlyödään tai niiden avointa esiin tuomista kaihdetaan. Virkakunnan asiantuntijuus, kriittisyys ja näkemyksellisyys ovat olennainen voimavara, jota ei saisi hukata. Jos toimintakulttuuri ei vaadi tai suosi aktiivista asioihin tarttumista virkakunnan keskuudessa, vaan päinvastoin sallii henkistä säästöliekkiä ja välttelevää asennetta, yhteiskunnallisen päätöksenteon laatu heikkenee. En usko, että epäitsenäisen, passiivisen tai käskyläiseksi alistuvan virkamieskulttuurin viljely olisi yhteiskunnan edun mukaista. Siksi on tärkeä kysymys, minkälainen hallintokulttuuri ja virkamiesmoraali meillä vallitsee. Onko vallalla sellainen toimintakulttuuri, joka suosii ja kannustaa aktiivisuuteen, aloitteellisuuteen ja rohkeuteen ja edellyttääkin sitä, vai pikemminkin kulttuuri, joka päinvastoin painaa alas tällaisia hyveitä ja tuottaa tai sietää asioihin tarttumattomuutta ja ratkaisua vaativien ongelmien väistelyä? Onko vallitseva virkamiesmoraali käskyläiskulttuuria myötäilevä ja siihen sopeutuva tai alistuva?
4 Vaikuttaa siltä, että virkamiesten osallistuminen alansa kysymyksiä koskevaan julkiseen keskusteluun ja tulevaisuuden luotaamiseen on aika vähäistä. Miksi? Onko niin, että itsenäistä tai kriittistä ajattelua pitää välttää ja peitellä? Missä määrin kysymys on itserajoituksesta tai mukavuudenhalusta, missä määrin poliittisen johdon tai poliittisen kulttuurin suunnalta tulevista tai koetuista rajoitteista? Omasta mielestäni hyvään virkamiesmoraaliin kuuluu olennaisena osana se, että virkatoiminnassa aktiivisesti haetaan ja jalostetaan informaatiota, tuotetaan kriittistä ja rakentavaa analyysiä sekä oma-aloitteisesti tarjotaan aineksia ja luodaan painettakin sellaisten poliittisten ratkaisujen pohjaksi, joita yhteiskunnan tila ja kehitys vaatii. Ei reaktiivista myötäilyä, vaan aktiivista sparrausta.
5 Seuraavaksi tuon tähän hieman konkretiaa mainitsemalla muutaman esimerkin asioista, joissa virkamiesten rooli on jäänyt askarruttamaan. Ensimmäinen esimerkki kertoo siitä, kuinka hallinnossa saatetaan luisua arveluttavaan ja todellisuutta vääristelevään kielenkäyttöön, joka ei edistä vaan heikntää yhteiskunnallista päätöksentekoa. Taustalla on kehysbudjetoinnin metodiin liittyvä operointi plus- ja miinusmerkkisillä erillä, joille annetaan tavoitelähtöisiä otsikoita mutta joista helposti tulee eräänlainen eufemismikokoelma. Poliittisissa asiakirjoissa kerrotaan, että hallitus on päättänyt tehdä oikeuslaitoksessa lisäpanostuksia talousrikosten käsittelyn tehostamiseksi tai harmaan talouden torjumiseksi, joka kuuluu politiikan kärkihankkeisiin. Tällainen kuulostaa hyvältä ja tarkoituskin on varmaan sinänsä aito. Todellisuus on silti jotakin muuta. Harha syntyy siitä, että propagandassa rahoitusvajeen pienennyksestä tulee lisäpanostus. Esimerkiksi tämän vuoden budjetin osalta tuomioistuinmomentilla oli noin 3 miljoonan euron vaje. Kun momentille kohdennettiin 1,4 miljoonaa lisää harmaan talouden torjunnan nimissä, tosiasia on, että rahoituksessa oli edelleen vaje, joskin hieman alkuperäistä pienempi. Ei saatu lisää, vaan menoihin nähden liian vähän. Oikeushallinnossa fiktiivinen lisärahoitus muuttuu sitten fiktiiviseksi lisähenkilöstöksi. Virkamiesten mukaan lisärahoituksella on voitu kohdentaa käräjäoikeuksiin lisähenkilöstöä yhteensä 11 työparia. Oikeasti käräjäoikeuksiin ei tullut 11 työparia lisää. Tosiasiassa ne käräjäoikeudet, joihin muka oli kohdennettu lisätyöpareja, jatkoivat jotakuinkin poikkeuksetta aiemmalla henkilöstövahvuudella. Kysymys on siitä, että rahapulan takia niistä olisi muuten pitänyt vähentää henkilöstöä. Lisätyöparit ovat toisin sanoen tosiasiassa sellaisia työpareja, joita ei jouduttu leikkaamaan pois. Lisä tarkoittaa siis ensin sovelletun juustohöylän vaikutusten osittaista perumista. Suurin ongelma tietenkin syntyy siitä, että fiktiivinen lisähenkilöstö ei tosiasiassa tehosta harmaan talouden torjuntaa. Siihen tarvittaisiin oikeita lisävoimia. Vaikuttavuus ei toteudu. Sen sijasta toteutuu itsepetos. Poliittisille päättäjille tosiasiat eivät avaudu itsestään eikä niitä edes saa selville, ellei erikseen hanki faktoja esille. Mielestäni puolustukseksi ei riitä, että tällaista tämä kehysbudjetointi on. Totuuden kriteerinä ovat edelleen tosiasiat eikä omaksuttu budjettitekniikka. Totuus, ja myös politiikan vaikuttavuus, määräytyy edelleen sen mukaan, mikä on tekojen suhde vallitseviin tosiasioihin. Vaarana siis näyttää olevan, että virkakunta sortuu retoriikkaan, joka ei hämää vain suurta yleisöä, vaan myös poliittisia päättäjiä itseään. Mielestäni virkakunnan ei pidä viljellä eufemismeja ja peitellä tietämiään tosiasioita, vaan tuoda esiin asiat sellaisina kuin ne ovat. Vastaavasti heille ei pitäisi tulla siitä moitteita tai muita kielteisiä seurauksia, vaan arvonantoa. Virkamiesmoraalilla on todellinen yhteys politiikan vaikuttavuuteen. Kuten todettu, ministeriöiden toimintaa hallitsee nykyisin vahvasti hallitusohjelmassa ja EUtasolla omaksuttu normipolitiikka. Sitä ohjaa ja rajoittaa kuitenkin myös sellainen
6 ylikansallinen normiohjaus, joka perustuu yhteisen oikeuden, kuten meitä sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden ja jo voimassa olevan EU-oikeuden tulkintaan. Muualtakin kuin hallitusohjelmasta ja EU:n lainsäädäntötyöstä tulee siten toimintavaatimuksia, joihin hallituksen ja hallinnon pitäisi vastata. Sekä EIT:n että EUT:n oikeuskäytäntö koskee usein sellaisia järjestelmäkysymyksiä, jotka edellyttävät järjestelmätason korjaustoimia. Yksi ajankohtainen esimerkki koskee EIT:n oikeuskäytäntöä, jossa niin sanotun ne bis in idem periaatteen vaikutus ulotetaan varsinaisen rikoslainkäytön ulkopuolelle hallinnollisiin sanktioihin. Doktriinilla on isoja vaikutuksia seuraamusjärjestelmässä, jossa sekä rikosseuraamuksilla että hallintosanktioilla ja niiden rinnakkaiskäytöllä on tärkeä sija. Tämän päivän teeman kannalta asian ydin on pelkistetysti siinä, että tuomioistuimet voivat harjoittamassaan normikontrollissa ottaa kantaa siihen, mikä ei käy. Tuomioistuimet eivät sitä vastoin voi korjata järjestelmää niin, että sen tilalle, mikä ei käy, syntyisi uusi, vaatimukset täyttävä ja toimintakykyinen seuraamusjärjestelmä. Ne bis in idem säännön tulkinnassa EIT antoi vuoden 2009 alussa linjaratkaisun, jolla on isoja systeemivaikutuksia. Kesällä 2009, siis yli kolme vuotta sitten, EIT antoi Suomea koskevan ratkaisun, jonka viimeistään olisi pitänyt olla lähtölaukaus kansallisille toimille järjestelmän remontoimiseksi. Mitään ei tapahtunut. Kesällä 2010 korkein oikeus antoi asiasta ensimmäiset kansalliset prejudikaatit. Niissä omaksuttiin EIT:n linjaukset siltä osin kuin niitä pidettiin selvinä. Tämä merkitsi sitä, että peräkkäiset prosessit esimerkiksi veronkorotuksesta ja verorikoksesta eivät tule kysymykseen, jos pohjana on sama tai olennaisesti sama tosiasiallinen menettely. Samalla ratkaisujen perusteluissa lähetettiin hallitusvallalle nimenomainen viesti siitä, että tällä tavoin syntynyttä oikeustilaa ei voida pitää kansalaisten kannalta asianmukaisena, vaan että hallituksen tulisi tarttua asiaan lainsäädäntöteitse. Senkään jälkeen lainsäädännöllisiä korjaustoimia ei näytä tehdyn. Tilanne on ongelmallinen ja myös erikoinen, sillä kysymys ei ole yksin siitä, että vallitseva tilanne aiheuttaa seuraamuksiin oikeusturvan kannalta vaikeasti puolustettavaa sattumanvaraisuutta. Kysymys on myös harmaan talouden torjunnasta ja sen tehokkuudesta, toisin sanoen aihepiiristä, joka kuuluu politiikan prioriteettialoihin. Aiemmin oli niin, että jos hallinnollisen selvittelyn ja hallinnollisen seuraamusarvioinnin jälkeen rikosoikeudellisessa tutkinnassa paljastui, että asiassa onkin kyse laajemmista tai vakavammista väärinkäytöksistä, ei ollut estettä puuttua noihin tekoihin rikosoikeudellisin sanktioin. Nyt oikeustila on toinen. Hallinnollisia ja rikosoikeudellisia seuraamuksia voidaan edelleen käyttää, mutta niiden soveltaminen pitäisi ladata yhteen ja samaan menettelyyn. Muussa tapauksessa voi käydä niin, että peli on jo menetetty siinä vaiheessa kun tekojen sisältö tarkemmin selviää. Voisi siis kuvitella, että poliittisia päättäjiä kiinnostaisi järjestelmän remontointi. En tiedä, miten asian laita on, mutta ainakin herää kysymys siitä, onko virkakunta tässä asiassa tehnyt oman osuutensa tilanteen ja seurausten analysoimiseksi sekä poliittisten päätöksentekijöiden saattamiseksi asiassa sellaiseen ymmärrykseen, jota valistuneiden ratkaisujen tekeminen edellyttää. On hieman vaikea uskoa, että valistunut päätöksentekijä voisi pitää hyvänä oikeustilaa, jossa niin sanotusti koiria pääsee veräjistä ja sattumanvaraiset seikat voivat ratkaista sen, keneen kalikka osuu ja millä voimalla. Herää kysymys, voiko siis olla niin, ettei päätöksentekoon ole tuotettu sellaista evästystä, jota tarvittaisiin.
7 Toinen ajankohtainen esimerkki liittyy pysäköinnin valvontaan yksityisillä kiinteistöillä. Tässä kiistanalaisessa asiassahan on kysymys siitä, missä määrin yksityisten kiinteistöjen käytön hallinnointi on sopimuksenvaraista, siis sopimusvapauden tai sopimusvapauden käyttöä sääntelevän ja rajoittavan norminannon kysymys, tai missä määrin se kuuluu yksinomaan julkisen vallan tehtäviin. Tuoreessa hallituksen esityksessä ei havaintoni mukaan ole säännöstä, jonka mukaan pysäköinnin järjestäminen ja valvonta yksityisellä kiinteistöllä olisi vastaisuudessa asia, josta ei saa sopia. Sellaisen normin kirjoittaminen esitykseen olisikin pakottanut miettimään, voiko sen kirjoittaa, miten ja millä perusteilla. Tämän sivuuttaminen merkitsee kuitenkin sitä, että ydinkysymys pyritään väistämään ja jättämään ratkaisematta. Valmisteluasiakirjoista päätellen tämä ei ehkä perustu poliittisen johdon päätökseen, vaan merkit viittaavat virkamiestason valmistelussa tehtyihin ratkaisuihin. Lyhytnäköisyys tai isojen uudistusten välttely voivat tulla myös taloudellisesti kalliiksi. Esimerkiksi oikeushallinnossa viivyttely rakenteellisiin uudistuksiin ryhtymisessä on toisinaan johtanut virheinvestointeihin toimitiloissa. Kun ei ole ajoissa ollut uskallusta katsoa eteenpäin, on tullut pannuksi rahaa vääriin paikkoihin. Samoin voi käydä IT-asioissa. Tuomioistuinten asianhallintajärjestelmän uudistaminen on nyt käynnistetty, mutta vasta niin myöhään, että osa entisestä järjestelmästä on päässyt lopullisesti vanhentumaan ennen kuin isompi järjestelmäuudistus valmistuu. Niinpä on jouduttu rakentamaan väliajaksi erillisjärjestelmä, joka korvaa tiensä päähän tulleen vanhan tuomiolauselmatoiminnon. Ylimääräistä rahaa kuluu tässäkin. Ajankohtaista huolta on myös siinä vaarassa, joka liittyy lobbauksen voimaan. IPR-asioiden tuomioistuinkäsittelyä ollaan järjestämässä uudelleen, mutta tavalla, joka ei edusta linjakasta oikeudenhoidon kehittämistä. Valmisteluvaiheissa kritiikkiä on esitetty, mutta korvat ovat olleet avoinna vain yhteen suuntaan. Tällä alalla klientilismin piirteitä on aiemmin esiintynyt lähinnä verkostorakenteita koskevissa kysymyksissä siinä, mitä on tehty tai jätetty tekemättä. Nyt virkamiehiltä on joutunut kysymään, onko hankkeessa jotakin linjaa, ja jos on, niin mikä se on, tai jos linjaa ei ole, miksi siinä kuitenkin edetään. Kapeakatseisuus näyttää tässä asiassa määräävän oikeudenhoidon toiminnallisen rakenteen ja muutoksenhaun järjestämistä, vaikka juuri nyt olisi päinvastoin välttämätöntä päästä isoihin, läpiajateltuihin ja linjakkaisiin uudistuksiin. Muuten on vaikeaa saada oikeudenhoito järjestettyä niin, että nykyajan toimintavaatimukset ja rahoitusmahdollisuudet kyettäisiin sovittamaan yhteen. Toinen huolestuttava piirre mainitussa hankkeessa on siinä, että todelliselle uudistukselle on rakennettu kotoperäinen ja keinotekoinen esterata perustuslain tulkinnasta, jolla pyritään sementoimaan vallitsevia reviirejä ja sulkemaan pois asiallisesti parempia uudistusvaihtoehtoja. Hyvät kuulijat - Olen aiemmin toiminut lainvalmistelun virkamiehenä. Runsaat parikymmentä vuotta sitten siellä tuli eteen asioita, joissa virkamiesten oli tarpeen toimia aloitteellisesti, vaikka mitään muodollista johtavaa asemaa ei ollutkaan. Kun nähtiin, mitä piti tehdä, ei jääty odottelemaan, antaisiko joku vastaavan toimeksiannon, vaan ministeriltä hankittiin mandaatti esittämällä hänelle sellainen analyysi, jonka pohjalta hän saattoi tehdä omat johtopäätöksensä. Ministerille kerrottiin sellaista, mitä hän ei välttämättä niin mielellään halunnut kuulla, mutta argumentit tekivät tehtävänsä.
8 Lahjomattomuus on virkakunnassa tärkeä mutta ei riittävä voimavara. Kontribuutio poliittisen päätöksenteon laadun turvaamiseksi vaatii virkamiehiltä paljon enemmän. Käskyläisen rooli ei vastaa yhteiskunnan tarpeita, vaan virkamiesten täytyy olla myös aktiivisia toimijoita. Se, että demokratiassa poliittinen johto kuuluu ministerille ja lopulliset päätökset tehdään poliittisesti vastuunalaisten ihmisten toimesta, ei saisi typistää virkamiesten asemaa, eikä se ole ristiriidassa virkamiehille kuuluvan roolin kanssa. Selvää on, ettei hyväkään virkamiesmoraali voi johtaa erehtymättömyyteen. Vasta asioiden tiedollinen tuntemus ja asioihin tarttumisen moraali yhdessä voivat kuitenkin tuottaa sellaista asioiden taitamista, jolla voidaan päästä hyviin tuloksiin. Virkamiesten tehtävä ja vastuu on huolehtia siitä, että poliittiset päätöksentekijät ovat kartalla ja että kartta on kunnollinen ja riittävän tarkkapiirteinen. Kivikot, suonsilmät ja jyrkänteet eivät saa jäädä piiloon, vaan ne pitää panna näkyviin, jotta poliittiset päättäjät tietäisivät, mihin he voivat tai mihin heidän on viisainta suunnistaa. Virkamiesmoraalin täytyy olla sellaista, että se osaltaan ylläpitää yhteisten asioiden hyvää hoitoa ja laadukasta demokraattista päätöksentekoa.
Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotProsessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi
Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät
LisätiedotOhjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM
Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen Palkeet foorumi 13.9.2018 Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM Sisältö Ohjauksen ajattelukehikot Ohjauksen näkökulma
LisätiedotMiksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016
Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan
LisätiedotPalveluverkkotyöryhmä. Viestintä
+ Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta
LisätiedotDemokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos
Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä
Lisätiedot3. Arvot luovat perustan
3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat
LisätiedotTehyn. avain- sanat. päättäjille
Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotJ Ä R J E S T Ö H A U T O M O
Eettisyys järjestötoiminnassa Hanasaari 23.11.2012 Eettinen ja aatteellinen yhdistys Miten määrittelet aatteellisen yhdistyksen? Mitä sen pitää tehdä? Mitä se ei saa tehdä? Mitä tarkoittaa yleishyödyllinen
LisätiedotTurvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro
Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön
LisätiedotParempi työelämä uudelle sukupolvelle
Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi
LisätiedotDemokratian merkityksen kokonaisuus
Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän
LisätiedotEtiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007
Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka
LisätiedotSTRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat
LisätiedotValtion. ylimmän johdon valintaperusteet
Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden
LisätiedotUusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi
Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda
LisätiedotMiten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?
Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotMINÄ MATKA LÖYTÄMINEN
www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel
LisätiedotKansliapäällikön puheenvuoro
Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun
Lisätiedot21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info
1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.
LisätiedotELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA
ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen
LisätiedotPoliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset
Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus
LisätiedotTunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua
Tunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua KÄRJISTYNYT KESKUSTELU DEMOKRATIAN KRIISI KOMPLEKSINEN MAAILMA Tarjoa dialogia 1 Kysyntää on 2 Dialogi opitaan
LisätiedotLUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA
LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA Risto Harisalo Emeritusprofessori Tampereen yliopistosta risto.harisalo@uta.fi 1 LUOTTAMUS Keskinäinen vuorovaikutus * määrä * laatu * intensiteetti * luonne Vakaumus * yhdessäolon
LisätiedotHELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle
HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotTalous ja työllisyys
Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:
LisätiedotJOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ
Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti
LisätiedotTyöterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala
Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotPOLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten
LisätiedotRatuke. Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012. Novetos Oy Tapio Aaltonen
Ratuke Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012 Novetos Oy Tapio Aaltonen Taustakysymyksiä Mitä on etiikka Turvallisuuden ulottuvuuksia Työkulttuuri Eettinen johtaminen 29.10.2012 Arvot ja
LisätiedotVieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu
Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotYmpäristöasioiden sovittelu
Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
Lisätiedot15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
LisätiedotTyöturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa
Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi
LisätiedotMuutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto
Presentaation nimi Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Presentaation nimi 2 Haaste - Muuttumattomuudesta voimaa? - Ihmisten taipumus puolustaa olemassa olevaa
LisätiedotETIIKKA ERI KIRKOISSA IR
ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen
LisätiedotEväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
LisätiedotNumerologiaa yksinkertaisille
1.12.2006 Numerologiaa yksinkertaisille Laadustaan tunnetulla Suomi24-palstalla on mainittu, 1 että kampanjaltani putosi pohja pois, koska Suomi on tänä vuonna ottanut vastaan vain 75 kiintiöpakolaista,
LisätiedotItsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin
Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Luento 17.5.2017 VR - Matkakumppanit Jaana Ahtonen-Huuskonen / DIALOGO www.dialogo.fi Luennon aiheita: Itsensä johtaminen Vahvuuksien tunnistaminen
LisätiedotKriisitilanteen eettiset periaatteet
Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä
LisätiedotJulkisen hallinnon ICT-toiminto Aleksi Kopponen
Hallitusohjelman toimeenpano Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide 1: Luodaan kaikkia julkisia palveluita koskevat digitalisoinnin periaatteet 23.10.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotRakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen
Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E
LisätiedotNäkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012
Näkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012 1) Taustaa 2) Itse arvioinnista Kehitystarpeita Kaikilla sidosryhmillä (opetuksen
LisätiedotTyöllisyydenhoidon suunnittelun uusi työkalu
Työllisyydenhoidon suunnittelun uusi työkalu Tempo KTH 2014 2015 -analyysi Suomen ensimmäinen kuntien työllisyydenhoidon strateginen benchmark -analyysi on täällä. Analysoitua tietoa, jonka avulla kunnat
LisätiedotAnonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!
Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin
LisätiedotMiksi ei? Mieti (ja kirjoita paperille)paras kuulemasi (TEKO-)syy miksi ei joku kuulu liittoon.
Miksi ei? Mieti (ja kirjoita paperille)paras kuulemasi (TEKO-)syy miksi ei joku kuulu liittoon. Järjestäminen MIKSI?????? Jäsenmäärän ja järjestäymisasteenlasku Mitä? Mitä Sinä tarvitset, että olet valmis
LisätiedotEurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille
FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat
LisätiedotNettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!
Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen
LisätiedotMiten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?
Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Seminaari 28.3.2019 Paneeli: Miten vähentää eettistä kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa? Mika Virtanen, projektipäällikkö,
Lisätiedotkokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014
Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen
LisätiedotVarkauden seudun kuntarakenneselvitys
Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen
LisätiedotMiksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono?
Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? 1990 Megafoni fi.theanarchistlibrary.org
LisätiedotTampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Kaupunginvaltuuston perehdyttämiskoulutus Niina Pietikäinen henkilöstöjohtaja
Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet Kaupunginvaltuuston perehdyttämiskoulutus 14.6.2017 Niina Pietikäinen henkilöstöjohtaja Taustaa Kaupungin toimintamallin arvioinnissa ja Henkilöstön työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotVAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS
VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS 28.9.2011 Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät Kirkon vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke 2009-2012 Etsitään ja löydetään yhdessä seurakuntien kanssa vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotLUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio
LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana
Lisätiedotkysely ja haastattelut, kevät 2014
kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotKuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?
Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotKantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille
Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)
LisätiedotMiten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa?
Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sakari Möttönen Strategiajohtaja, dosentti Jyväskylän kaupunki Itsehallinnollinen lähtökohta Kunnallinen
LisätiedotMONTA TIETÄ MUUTOKSEEN
1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa
LisätiedotOsuuskunnan hallituksen ja toimitusjohtajan oikeuksista, vastuusta ja velvollisuuksista. Coop Finland ry:n juhlaseminaari 30.10.
Osuuskunnan hallituksen ja toimitusjohtajan oikeuksista, vastuusta ja velvollisuuksista Coop Finland ry:n juhlaseminaari 30.10.2009 Jukka Pötry 1 Osuuskunnan hallinto - normatiivinen - päämäärät OSUUSKUNTALAKI
LisätiedotLegitimoiva arviointi => legitimoi rakenteet tai rakenteiden muutokset Osallistava ja emansipoiva arviointi => toteuttaa osallisuutta Vastuullistava
2 ARVIOINNILLA ON ERI TASOJA: 1. Operatiivinen, raportoiva arviointi => osa ohjaus- ja johtamissykliä politiikka-arvioinnissa varsin haasteellinen toteuttaa vaikuttavuuden edellytykset vs. vaikuttavuus
LisätiedotAmmattimaisuusseminaari 28.5.2013
Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013 Aktuaarien eettiset periaatteet Eettiset periaatteet mitä ne ovat? Jari Niittuinperä: Aktuaarien eettiset periaatteet Groupe Consultatifin eettiset periaatteet muuttuvat,
LisätiedotPERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU
PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU Ylijohtaja Sami Manninen Oikeusministeriö 2.3.2017 LAINVALMISTELUSTA KESKUSTELLAAN AIKA AJOIN //Hallituksen lakiesitysten tasoon on puututtu tavan takaa sekä eri ministeriöiden
LisätiedotLegitimiteetti, arvot ja kapasiteetti Rajapintojen hallinta kaupunkiseutujen ja uusien maakuntien välillä
Legitimiteetti, arvot ja kapasiteetti Rajapintojen hallinta kaupunkiseutujen ja uusien maakuntien välillä Anni Kyösti, Jenni Airaksinen, Jonne Parkkinen & Jari Kolehmainen Toteutus Taustalla 29:stä avainhenkilöhaastattelusta
LisätiedotRiski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin
Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten
LisätiedotMiten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?
Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ
LisätiedotPäätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013. Minerva Krohn
Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013 Minerva Krohn 1 Sidonnaisuudet Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri (HL) Kaupunginvaltuutettu, Helsinki, Vihreät v 1997- Kouluttajana lääkeyrityksen tilaisuudessa
LisätiedotKokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola
Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)
LisätiedotLiittoumakorkeakoulut ja lainsäädäntö
Liittoumakorkeakoulut ja lainsäädäntö Liittoumakorkeakouluseminaari 1.2.2012 Hallinto- ja lakiasiainjohtaja Markus Aarto Lapin yliopisto Nykytila Yliopistot yliopistolain alaisia säätiöitä tai julkisoikeudellisia
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen viestintästrategia
Ammatillisen koulutuksen viestintästrategia 11.3.2019 11.3.2019 1 SISÄLLYS Strategian omistajat ja vastuut Viestinnän lähtökohdat Kohderyhmät Linjaukset Arvot Vaikuttavuustavoitteet Tarina Ydinviestit
LisätiedotSairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo
Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat
LisätiedotRAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto
RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA Ari Salminen, Vaasan yliopisto 09.12.2015 Korruptio ja uhka Korruptio: vallan ja vaikutusvallan väärinkäyttö. Pyrkimys tavoitella etuja, jotka saavutetaan laittomin
LisätiedotVaikeaa, niin vaikeaa
Vaikeaa, niin vaikeaa Alueellistaminen median silmin Alueellistaminen puolimatkan krouvissa -seminaari Helsingissä 13.5.2009 Alma Media Corporation / Presentation name / Author 14/05/2009 1 Termeillä politiikkaa
LisätiedotNokian Palloseura. Joukkueiden yhtenäiset säännöt ja periaatteet
Nokian Palloseura Joukkueiden yhtenäiset säännöt ja periaatteet Mistä on kyse Jokainen seuran pelaaja ja toimihenkilö edustaa oman itsensä lisäksi mitä suuremmissa määrin seuraa ja ikäluokkaa. Pelaajilta
LisätiedotLausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:
Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen
LisätiedotVaikeiden asioiden puheeksiottaminen
Vaikeiden asioiden puheeksiottaminen Työterveyspsykologi Hanna Wikman- Heinonen KKT-keskus Arvo Esityksen tavoite Antaa perustietoa puheeksiottamisesta ja siinä huomioitavista tekijöistä Antaa käytännön
LisätiedotAikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta
Kansallisesta meristrategiasta 4.11.2014 Suomi Merellä - säätiön 50-vuotisjuhlaseminaari Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Aikamme Haaste On kokonaisuuden hahmottaminen ja siinä toimiminen siilojen sijasta
LisätiedotSIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.
SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET
ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),
LisätiedotUudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet
Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet Kh 12.8.2019 1 Sisällys 1. LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 2. SOVELTAMISALA... 2 3. KÄSITEMÄÄRITTELYÄ... 3 4. SISÄISEN VALVONNAN TAVOITTEET...
LisätiedotValiokunta ja lautakunta
Valiokunta ja lautakunta Järjestämistehtävät ja poliittinen päätöksenteko Järjestäjä ohjaa julkisen rahoituksen käyttöä ja sitä, millaista palvelua ja millä ehdoilla maakunnassa julkisella rahoituksella
Lisätiedot