Pauliine Koskelo Puheenvuoro ylimmän johdon VTV-forumissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pauliine Koskelo Puheenvuoro ylimmän johdon VTV-forumissa 24.9.2012"

Transkriptio

1 Pauliine Koskelo Puheenvuoro ylimmän johdon VTV-forumissa Teema: Hyvän hallinnon ja hallinnan etiikka ja objektiivinen virkamiesvalmistelu näkökulmia 2010-luvun uudistuvaan julkiseen toimintaan Ulkopuolisen tarkkailijan pohdintaa päivän teemasta Hyvä hallinto kuuluu niihin piirteisiin, joilla Suomi haluaa profiloitua niin kotona kuin maailmallakin. Hyvää hallintoa ei voi olla ilman ammatillisesti ja eettisesti korkeatasoista virkamieskuntaa. Sitä ei voi olla myöskään ilman eettisen läpivalaisun kestävää poliittista päätöksentekoa, mutta oma puheenvuoroni keskittyy tässä tarkastelemaan virkakunnan roolia ja sen suhdetta poliittiseen päätöksentekoon. Olen itse toiminut virkamiehenä lainvalmistelutehtävissä, mutta siitä on aikaa. Nykyisissä tehtävissäni seuraan valtioneuvoston ja sen virkakunnan toimintaa ulkoapäin, suurelta osin yhtä etäältä kuin kuka tahansa kansalainen, mutta osaksi myös lähietäisyydeltä. Monien sektoreiden osalta minulla ei ole eikä voikaan olla konkreettisia tai tarkkoja havaintoja tai kokemuksia virkamiestoiminnan tilasta. Näköalani ei ole kattava. Se mitä sanon, pohjautuu niihin havaintoihin, joita minulle on kertynyt omasta tarkkailupisteestäni käsin, ja niihin pohdintoihin, joita tästä sinänsä rajallisesta kokemuspiiristä on sukeutunut. Aluksi haluan korostaa, että keskustelu virkamiestoiminnan etiikasta ja moraalista ei mielestäni ole aihe, jota sopii luokitella pehmeään höttökategoriaan. Päinvastoin, teema on monessa mielessä yhteisten asioiden hoitamisen ytimessä. Toiseksi on mielestäni syytä tehdä vissi analyyttinen ero yhtäältä sen suhteen, mitä ovat ne eettiset arvot ja periaatteet, joita tunnustetaan, ja toisaalta sen suhteen, mikä on noita arvoja ja periaatteita vastaava toimintatapa. Etiikka viittaa omaksuttuihin arvoihin ja periaatteisiin, moraali siihen, miten noihin arvoihin ja periaatteisiin käytännössä sitoudutaan. Moraalin ja tulosten kannalta on ratkaisevaa, miten tunnustetut arvot ilmenevät siinä toimintatavassa, jota käytännössä noudatetaan. Eron tekeminen arvojen ja toimintatavan välillä vastaa siis suurein piirtein eroa etiikan ja moraalin välillä. Virkakunnan etiikka voi olla kunnossa, mutta moraali saattaa silti olla heikoissa kantimissa. Virkakunnan etiikan testi on siinä toimintatavassa, jota tosiasiassa noudatetaan ja ylläpidetään. Etiikka ohjaa, mutta moraalin tila on se, mikä vaikuttaa. Etiikka ilmenee julkilausutun tasolla, moraali reaalisella tasolla. Siksi eron tekeminen on tärkeää. Ylipäänsä lienee niin, että hankalin kysymys ei koske sitä, mitä arvoja tai periaatteita tunnustetaan, vaan minkälaisia toimintatapoja niistä seuraa tai pitäisi seurata. Yhteisymmärrys virkatoiminnan arvoista ja periaatteista on varmaan saavutettavissa helpommin kuin siitä toimintatavasta, jota ne edellyttävät. Laillisuusperiaate on julkisen toiminnan kivijalka ei pelkkä arvo, vaan perustuslakiin ankkuroitu valtiosääntöinen normi. Virkatoiminnan perinteisiä arvoja ovat sellaiset päämäärät kuin asiantuntijuus, objektiivisuus, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus.

2 Keskustelu ja pohdinnat tällaisten arvojen tasolla eivät riitä, koska niistä ei hevin voi olla eri mieltä. Varteenotettavaa kiistelyä ei juuri synny. Isompi kysymys on siinä, minkälaisena käyttäytymisenä arvojen tulee konkretisoitua. Toimintatapojen ja moraalin tasolla nostaisin keskeisiksi sellaisia asioita kuin aloitteellisuus, omistautuminen, henkinen itsenäisyys, kriittisyys, älyllinen rehellisyys, rohkeus ja väistelemättömyys. Vuodelta 2000 oleva Jari Stenvallin väitöskirja, jonka teemana on valtion keskushallinnon virkamiehistön pätevyyden arvostusten kehitys suuriruhtinaskunnan ajan alusta 2000-luvulle, on otsikoitu sattuvasti sanoilla Käskyläisestä toimijaksi. Käskyläisellä Stenvall tarkoittaa henkilöä, joka on alistettu toimimaan vallitsevan järjestelmän ehdoilla. Toimijuus puolestaan viittaa siihen, että henkilöllä itsellään on yhä enemmän vastuuta omasta toiminnastaan. Stenvallin mukaan ns. uudessa julkisessa johtamisessa ideaalisina tai eettisinä normeina ovat käsitykset virkamiehestä yrittäjämäisenä, vastuullisena, älykkäänä, antaumuksellisena ja luovana toimijana (s. 245). Tällaiset piirteet kuulostavat hyviltä ja oikeilta. Ajattelen siis niin, että nämä ovat hyvään virkamiesmoraaliin kuuluvia toimintatapoja, joilla virkamies toteuttaa virkatoiminnan eettisiä arvoja, kuten asiantuntijuutta, objektiivisuutta ja rehellisyyttä. Virkamiehen ei tule pitäytyä viljelemään näitä arvoja vain käskyläisenä, vastaamalla jos ja kun kysytään, vaan toimimalla roolissaan yritteliäästi, vastuullisesti, älykkäästi, antaumuksellisesti ja luovasti sekä haastamalla poliittisen päätöksenteon tasoa kohtaamaan ne kysymykset, joiden ratkaisemista yhteiskunnallinen kehitys edellyttää. Viime vuosikymmenten aikana poliittiset olot ovat mahdollistaneet sen, että hallitukset ovat pysyneet vallassa kokonaisia vaalikausia. Samalla poliittinen ohjaus hallitusten toiminnassa on ollut vahvempaa ja vakaampaa ainakin sikäli, että hallitusohjelma ja sen toteuttaminen on pääosassa valmistelun voimavarojen käytössä. Toisaalta virkamiehiä työllistävää asialistaa määrittää EU-jäsenyys ja siihen kytkeytyvä valmistelutyö. Tällaisissa oloissa herää kysymys, mitä seurauksia tilanteella on virkamiesten roolin kannalta, etenkin noudatettavan toimintatavan ja siis virkamiesmoraalin kannalta. Tuleeko virkamiestoiminnasta nöyrää palvelua itsenäisen ajattelun, asioiden kriittisen tarkastelun, luovan ideoinnin ja aloitteellisuuden kustannuksella? Tuleeko henkisen rohkeuden tilalle reaktiivinen myötäily? Ovatko virkamiehet enemmän käskyläisiä vai toimijoita? Olen kuullut kommentteja, joissa virkamiehet puolustelevat omaa passiivisuuttaan sillä, että toimintaympäristö on poliittinen, tai että ministeriö on päällikkövirasto. Tämä viittaa siihen, että virkamiehet kokisivat ja hyväksyisivät roolinsa ja samalla vastuunsa latistuvan eräänlaiseksi uuskäskyläisyydeksi. Oma vastaukseni mainitunlaisiin kommentteihin on ollut, että virkamiehen tehtäviin nimenomaan kuuluu kertoa ministerille sellaisetkin asiat, joita tämä ei haluaisi kuulla. Se, että ministeriö on viime kädessä poliittisen toimijan eli ministerin johtama päällikkövirasto, ei vielä määritä tai typistä virkamiehiä pelkiksi käskyläisiksi. Omasta mielestäni sen kaltainen ajattelu on virheellistä ja yhteiskunnan rakentamisen kannalta jopa vahingollista.

3 Demokraattisessa järjestelmässä on tietenkin niin, että yhteiskuntapoliittiset ratkaisut tehdään viime kädessä poliittisella tasolla. Fiksu poliittinen päätöksenteko edellyttää kuitenkin asiantuntevaa pohjatyötä. Poliittinen taso voi toimia hyvin vain sen varassa, että virkatyö tuottaa laadukasta perustaa poliittisen harkinnan tueksi. Virkakunnan tulee edustaa asiantuntijuutta, jonka pohjalle poliittinen taso voi rakentaa. Asiantuntijuus ei voi olla passiivista tai reaktiivista, vaan sen pitää olla aktiivista ja aloitteellista. Tilanne, jossa virkamiehet odottelevat toiminnalleen poliittista ohjausta samalla kun ministeri puolestaan odottelee virkakunnalta syötteitä voidakseen antaa poliittista ohjausta, synnyttää pattitilanteen, joka tuottaa heikkoa politiikkaa ja ruokkii pysähtyneisyyttä. Pysähtyneisyys on kuitenkin viimeinen asia, johon meillä on nykyoloissa varaa. Erilaiset uudistusajatukset tai muutosehdotukset näyttävät toisinaan pysähtyvän, jos niille ilmenee vastustusta tai vastaanotto on ristiriitaista. Virkakunnan toiminta ei kuitenkaan voi olla pelkkää konsensuksen kartoitusta. Virkamies, jolle pitää huomauttaa, ettei olennaista ole se, onko jollekin ehdotukselle vastustusta, vaan millä perusteilla sitä vastustetaan, ei ole oikein onnistuneesti mieltänyt tehtäväänsä yhteiskuntaa palvelemaan tarkoitetussa valtiollisessa päätöksentekoprosessissa. Demokratiassa hallitusvallan ja hallinnon tulee palvella kansakuntaa. Valmistelukoneiston tehtävänä on osaltaan varmistaa, että kaikki relevantit faktat ja kaikki vaikutukset, niin hyvät kuin huonotkin, sekä ratkaisujen seuraukset, niin lyhyellä kuin pidemmälläkin aikavälillä, tulevat pöydälle ja poliittisen harkinnan piiriin. Lobbaus on lobbausta, virkamiestoiminnan tulee olla muuta ja enemmän kuin lobbauksen vastaanottamista tai vallitsevien virtausten myötäilyä. Poliittisen päätöksentekijän tulee olla tietoinen siitä, mistä ja mistä kaikesta hän oikeastaan päättää jonkin ratkaisun tehdessään ja mitä seurauksia tai heijastusvaikutuksia ratkaisuvaihtoehdoilla on. Virkamiesten tehtävä on osaltaan huolehtia, että päätöksenteon perusta on kunnossa. Asiantuntijuuteen ja objektiivisuuteen kuuluu tällainen kontrolli- ja varmistusfunktio. Toisinaan kuitenkin joutuu miettimään, onkohan ministerille tietyssä asiassa kerrottu kaikki, mikä pitäisi ottaa huomioon. Demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluva poliittinen johtajuus ja poliittinen vastuu eivät voi toteutua, jos jo virkamiestasolla asioita väistellään, niiden kriittistä tarkastelua laiminlyödään tai niiden avointa esiin tuomista kaihdetaan. Virkakunnan asiantuntijuus, kriittisyys ja näkemyksellisyys ovat olennainen voimavara, jota ei saisi hukata. Jos toimintakulttuuri ei vaadi tai suosi aktiivista asioihin tarttumista virkakunnan keskuudessa, vaan päinvastoin sallii henkistä säästöliekkiä ja välttelevää asennetta, yhteiskunnallisen päätöksenteon laatu heikkenee. En usko, että epäitsenäisen, passiivisen tai käskyläiseksi alistuvan virkamieskulttuurin viljely olisi yhteiskunnan edun mukaista. Siksi on tärkeä kysymys, minkälainen hallintokulttuuri ja virkamiesmoraali meillä vallitsee. Onko vallalla sellainen toimintakulttuuri, joka suosii ja kannustaa aktiivisuuteen, aloitteellisuuteen ja rohkeuteen ja edellyttääkin sitä, vai pikemminkin kulttuuri, joka päinvastoin painaa alas tällaisia hyveitä ja tuottaa tai sietää asioihin tarttumattomuutta ja ratkaisua vaativien ongelmien väistelyä? Onko vallitseva virkamiesmoraali käskyläiskulttuuria myötäilevä ja siihen sopeutuva tai alistuva?

4 Vaikuttaa siltä, että virkamiesten osallistuminen alansa kysymyksiä koskevaan julkiseen keskusteluun ja tulevaisuuden luotaamiseen on aika vähäistä. Miksi? Onko niin, että itsenäistä tai kriittistä ajattelua pitää välttää ja peitellä? Missä määrin kysymys on itserajoituksesta tai mukavuudenhalusta, missä määrin poliittisen johdon tai poliittisen kulttuurin suunnalta tulevista tai koetuista rajoitteista? Omasta mielestäni hyvään virkamiesmoraaliin kuuluu olennaisena osana se, että virkatoiminnassa aktiivisesti haetaan ja jalostetaan informaatiota, tuotetaan kriittistä ja rakentavaa analyysiä sekä oma-aloitteisesti tarjotaan aineksia ja luodaan painettakin sellaisten poliittisten ratkaisujen pohjaksi, joita yhteiskunnan tila ja kehitys vaatii. Ei reaktiivista myötäilyä, vaan aktiivista sparrausta.

5 Seuraavaksi tuon tähän hieman konkretiaa mainitsemalla muutaman esimerkin asioista, joissa virkamiesten rooli on jäänyt askarruttamaan. Ensimmäinen esimerkki kertoo siitä, kuinka hallinnossa saatetaan luisua arveluttavaan ja todellisuutta vääristelevään kielenkäyttöön, joka ei edistä vaan heikntää yhteiskunnallista päätöksentekoa. Taustalla on kehysbudjetoinnin metodiin liittyvä operointi plus- ja miinusmerkkisillä erillä, joille annetaan tavoitelähtöisiä otsikoita mutta joista helposti tulee eräänlainen eufemismikokoelma. Poliittisissa asiakirjoissa kerrotaan, että hallitus on päättänyt tehdä oikeuslaitoksessa lisäpanostuksia talousrikosten käsittelyn tehostamiseksi tai harmaan talouden torjumiseksi, joka kuuluu politiikan kärkihankkeisiin. Tällainen kuulostaa hyvältä ja tarkoituskin on varmaan sinänsä aito. Todellisuus on silti jotakin muuta. Harha syntyy siitä, että propagandassa rahoitusvajeen pienennyksestä tulee lisäpanostus. Esimerkiksi tämän vuoden budjetin osalta tuomioistuinmomentilla oli noin 3 miljoonan euron vaje. Kun momentille kohdennettiin 1,4 miljoonaa lisää harmaan talouden torjunnan nimissä, tosiasia on, että rahoituksessa oli edelleen vaje, joskin hieman alkuperäistä pienempi. Ei saatu lisää, vaan menoihin nähden liian vähän. Oikeushallinnossa fiktiivinen lisärahoitus muuttuu sitten fiktiiviseksi lisähenkilöstöksi. Virkamiesten mukaan lisärahoituksella on voitu kohdentaa käräjäoikeuksiin lisähenkilöstöä yhteensä 11 työparia. Oikeasti käräjäoikeuksiin ei tullut 11 työparia lisää. Tosiasiassa ne käräjäoikeudet, joihin muka oli kohdennettu lisätyöpareja, jatkoivat jotakuinkin poikkeuksetta aiemmalla henkilöstövahvuudella. Kysymys on siitä, että rahapulan takia niistä olisi muuten pitänyt vähentää henkilöstöä. Lisätyöparit ovat toisin sanoen tosiasiassa sellaisia työpareja, joita ei jouduttu leikkaamaan pois. Lisä tarkoittaa siis ensin sovelletun juustohöylän vaikutusten osittaista perumista. Suurin ongelma tietenkin syntyy siitä, että fiktiivinen lisähenkilöstö ei tosiasiassa tehosta harmaan talouden torjuntaa. Siihen tarvittaisiin oikeita lisävoimia. Vaikuttavuus ei toteudu. Sen sijasta toteutuu itsepetos. Poliittisille päättäjille tosiasiat eivät avaudu itsestään eikä niitä edes saa selville, ellei erikseen hanki faktoja esille. Mielestäni puolustukseksi ei riitä, että tällaista tämä kehysbudjetointi on. Totuuden kriteerinä ovat edelleen tosiasiat eikä omaksuttu budjettitekniikka. Totuus, ja myös politiikan vaikuttavuus, määräytyy edelleen sen mukaan, mikä on tekojen suhde vallitseviin tosiasioihin. Vaarana siis näyttää olevan, että virkakunta sortuu retoriikkaan, joka ei hämää vain suurta yleisöä, vaan myös poliittisia päättäjiä itseään. Mielestäni virkakunnan ei pidä viljellä eufemismeja ja peitellä tietämiään tosiasioita, vaan tuoda esiin asiat sellaisina kuin ne ovat. Vastaavasti heille ei pitäisi tulla siitä moitteita tai muita kielteisiä seurauksia, vaan arvonantoa. Virkamiesmoraalilla on todellinen yhteys politiikan vaikuttavuuteen. Kuten todettu, ministeriöiden toimintaa hallitsee nykyisin vahvasti hallitusohjelmassa ja EUtasolla omaksuttu normipolitiikka. Sitä ohjaa ja rajoittaa kuitenkin myös sellainen

6 ylikansallinen normiohjaus, joka perustuu yhteisen oikeuden, kuten meitä sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden ja jo voimassa olevan EU-oikeuden tulkintaan. Muualtakin kuin hallitusohjelmasta ja EU:n lainsäädäntötyöstä tulee siten toimintavaatimuksia, joihin hallituksen ja hallinnon pitäisi vastata. Sekä EIT:n että EUT:n oikeuskäytäntö koskee usein sellaisia järjestelmäkysymyksiä, jotka edellyttävät järjestelmätason korjaustoimia. Yksi ajankohtainen esimerkki koskee EIT:n oikeuskäytäntöä, jossa niin sanotun ne bis in idem periaatteen vaikutus ulotetaan varsinaisen rikoslainkäytön ulkopuolelle hallinnollisiin sanktioihin. Doktriinilla on isoja vaikutuksia seuraamusjärjestelmässä, jossa sekä rikosseuraamuksilla että hallintosanktioilla ja niiden rinnakkaiskäytöllä on tärkeä sija. Tämän päivän teeman kannalta asian ydin on pelkistetysti siinä, että tuomioistuimet voivat harjoittamassaan normikontrollissa ottaa kantaa siihen, mikä ei käy. Tuomioistuimet eivät sitä vastoin voi korjata järjestelmää niin, että sen tilalle, mikä ei käy, syntyisi uusi, vaatimukset täyttävä ja toimintakykyinen seuraamusjärjestelmä. Ne bis in idem säännön tulkinnassa EIT antoi vuoden 2009 alussa linjaratkaisun, jolla on isoja systeemivaikutuksia. Kesällä 2009, siis yli kolme vuotta sitten, EIT antoi Suomea koskevan ratkaisun, jonka viimeistään olisi pitänyt olla lähtölaukaus kansallisille toimille järjestelmän remontoimiseksi. Mitään ei tapahtunut. Kesällä 2010 korkein oikeus antoi asiasta ensimmäiset kansalliset prejudikaatit. Niissä omaksuttiin EIT:n linjaukset siltä osin kuin niitä pidettiin selvinä. Tämä merkitsi sitä, että peräkkäiset prosessit esimerkiksi veronkorotuksesta ja verorikoksesta eivät tule kysymykseen, jos pohjana on sama tai olennaisesti sama tosiasiallinen menettely. Samalla ratkaisujen perusteluissa lähetettiin hallitusvallalle nimenomainen viesti siitä, että tällä tavoin syntynyttä oikeustilaa ei voida pitää kansalaisten kannalta asianmukaisena, vaan että hallituksen tulisi tarttua asiaan lainsäädäntöteitse. Senkään jälkeen lainsäädännöllisiä korjaustoimia ei näytä tehdyn. Tilanne on ongelmallinen ja myös erikoinen, sillä kysymys ei ole yksin siitä, että vallitseva tilanne aiheuttaa seuraamuksiin oikeusturvan kannalta vaikeasti puolustettavaa sattumanvaraisuutta. Kysymys on myös harmaan talouden torjunnasta ja sen tehokkuudesta, toisin sanoen aihepiiristä, joka kuuluu politiikan prioriteettialoihin. Aiemmin oli niin, että jos hallinnollisen selvittelyn ja hallinnollisen seuraamusarvioinnin jälkeen rikosoikeudellisessa tutkinnassa paljastui, että asiassa onkin kyse laajemmista tai vakavammista väärinkäytöksistä, ei ollut estettä puuttua noihin tekoihin rikosoikeudellisin sanktioin. Nyt oikeustila on toinen. Hallinnollisia ja rikosoikeudellisia seuraamuksia voidaan edelleen käyttää, mutta niiden soveltaminen pitäisi ladata yhteen ja samaan menettelyyn. Muussa tapauksessa voi käydä niin, että peli on jo menetetty siinä vaiheessa kun tekojen sisältö tarkemmin selviää. Voisi siis kuvitella, että poliittisia päättäjiä kiinnostaisi järjestelmän remontointi. En tiedä, miten asian laita on, mutta ainakin herää kysymys siitä, onko virkakunta tässä asiassa tehnyt oman osuutensa tilanteen ja seurausten analysoimiseksi sekä poliittisten päätöksentekijöiden saattamiseksi asiassa sellaiseen ymmärrykseen, jota valistuneiden ratkaisujen tekeminen edellyttää. On hieman vaikea uskoa, että valistunut päätöksentekijä voisi pitää hyvänä oikeustilaa, jossa niin sanotusti koiria pääsee veräjistä ja sattumanvaraiset seikat voivat ratkaista sen, keneen kalikka osuu ja millä voimalla. Herää kysymys, voiko siis olla niin, ettei päätöksentekoon ole tuotettu sellaista evästystä, jota tarvittaisiin.

7 Toinen ajankohtainen esimerkki liittyy pysäköinnin valvontaan yksityisillä kiinteistöillä. Tässä kiistanalaisessa asiassahan on kysymys siitä, missä määrin yksityisten kiinteistöjen käytön hallinnointi on sopimuksenvaraista, siis sopimusvapauden tai sopimusvapauden käyttöä sääntelevän ja rajoittavan norminannon kysymys, tai missä määrin se kuuluu yksinomaan julkisen vallan tehtäviin. Tuoreessa hallituksen esityksessä ei havaintoni mukaan ole säännöstä, jonka mukaan pysäköinnin järjestäminen ja valvonta yksityisellä kiinteistöllä olisi vastaisuudessa asia, josta ei saa sopia. Sellaisen normin kirjoittaminen esitykseen olisikin pakottanut miettimään, voiko sen kirjoittaa, miten ja millä perusteilla. Tämän sivuuttaminen merkitsee kuitenkin sitä, että ydinkysymys pyritään väistämään ja jättämään ratkaisematta. Valmisteluasiakirjoista päätellen tämä ei ehkä perustu poliittisen johdon päätökseen, vaan merkit viittaavat virkamiestason valmistelussa tehtyihin ratkaisuihin. Lyhytnäköisyys tai isojen uudistusten välttely voivat tulla myös taloudellisesti kalliiksi. Esimerkiksi oikeushallinnossa viivyttely rakenteellisiin uudistuksiin ryhtymisessä on toisinaan johtanut virheinvestointeihin toimitiloissa. Kun ei ole ajoissa ollut uskallusta katsoa eteenpäin, on tullut pannuksi rahaa vääriin paikkoihin. Samoin voi käydä IT-asioissa. Tuomioistuinten asianhallintajärjestelmän uudistaminen on nyt käynnistetty, mutta vasta niin myöhään, että osa entisestä järjestelmästä on päässyt lopullisesti vanhentumaan ennen kuin isompi järjestelmäuudistus valmistuu. Niinpä on jouduttu rakentamaan väliajaksi erillisjärjestelmä, joka korvaa tiensä päähän tulleen vanhan tuomiolauselmatoiminnon. Ylimääräistä rahaa kuluu tässäkin. Ajankohtaista huolta on myös siinä vaarassa, joka liittyy lobbauksen voimaan. IPR-asioiden tuomioistuinkäsittelyä ollaan järjestämässä uudelleen, mutta tavalla, joka ei edusta linjakasta oikeudenhoidon kehittämistä. Valmisteluvaiheissa kritiikkiä on esitetty, mutta korvat ovat olleet avoinna vain yhteen suuntaan. Tällä alalla klientilismin piirteitä on aiemmin esiintynyt lähinnä verkostorakenteita koskevissa kysymyksissä siinä, mitä on tehty tai jätetty tekemättä. Nyt virkamiehiltä on joutunut kysymään, onko hankkeessa jotakin linjaa, ja jos on, niin mikä se on, tai jos linjaa ei ole, miksi siinä kuitenkin edetään. Kapeakatseisuus näyttää tässä asiassa määräävän oikeudenhoidon toiminnallisen rakenteen ja muutoksenhaun järjestämistä, vaikka juuri nyt olisi päinvastoin välttämätöntä päästä isoihin, läpiajateltuihin ja linjakkaisiin uudistuksiin. Muuten on vaikeaa saada oikeudenhoito järjestettyä niin, että nykyajan toimintavaatimukset ja rahoitusmahdollisuudet kyettäisiin sovittamaan yhteen. Toinen huolestuttava piirre mainitussa hankkeessa on siinä, että todelliselle uudistukselle on rakennettu kotoperäinen ja keinotekoinen esterata perustuslain tulkinnasta, jolla pyritään sementoimaan vallitsevia reviirejä ja sulkemaan pois asiallisesti parempia uudistusvaihtoehtoja. Hyvät kuulijat - Olen aiemmin toiminut lainvalmistelun virkamiehenä. Runsaat parikymmentä vuotta sitten siellä tuli eteen asioita, joissa virkamiesten oli tarpeen toimia aloitteellisesti, vaikka mitään muodollista johtavaa asemaa ei ollutkaan. Kun nähtiin, mitä piti tehdä, ei jääty odottelemaan, antaisiko joku vastaavan toimeksiannon, vaan ministeriltä hankittiin mandaatti esittämällä hänelle sellainen analyysi, jonka pohjalta hän saattoi tehdä omat johtopäätöksensä. Ministerille kerrottiin sellaista, mitä hän ei välttämättä niin mielellään halunnut kuulla, mutta argumentit tekivät tehtävänsä.

8 Lahjomattomuus on virkakunnassa tärkeä mutta ei riittävä voimavara. Kontribuutio poliittisen päätöksenteon laadun turvaamiseksi vaatii virkamiehiltä paljon enemmän. Käskyläisen rooli ei vastaa yhteiskunnan tarpeita, vaan virkamiesten täytyy olla myös aktiivisia toimijoita. Se, että demokratiassa poliittinen johto kuuluu ministerille ja lopulliset päätökset tehdään poliittisesti vastuunalaisten ihmisten toimesta, ei saisi typistää virkamiesten asemaa, eikä se ole ristiriidassa virkamiehille kuuluvan roolin kanssa. Selvää on, ettei hyväkään virkamiesmoraali voi johtaa erehtymättömyyteen. Vasta asioiden tiedollinen tuntemus ja asioihin tarttumisen moraali yhdessä voivat kuitenkin tuottaa sellaista asioiden taitamista, jolla voidaan päästä hyviin tuloksiin. Virkamiesten tehtävä ja vastuu on huolehtia siitä, että poliittiset päätöksentekijät ovat kartalla ja että kartta on kunnollinen ja riittävän tarkkapiirteinen. Kivikot, suonsilmät ja jyrkänteet eivät saa jäädä piiloon, vaan ne pitää panna näkyviin, jotta poliittiset päättäjät tietäisivät, mihin he voivat tai mihin heidän on viisainta suunnistaa. Virkamiesmoraalin täytyy olla sellaista, että se osaltaan ylläpitää yhteisten asioiden hyvää hoitoa ja laadukasta demokraattista päätöksentekoa.

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VALTIONTALOUDEN VISIO TARKASTUSVIRASTO ARVOT 2 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VISIO ARVOT 3 VALTIONTALOUDEN 4 Valtiontalouden tarkastusvirasto on riippumaton ja puolueeton taloudenhoidon

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto

RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA Ari Salminen, Vaasan yliopisto 09.12.2015 Korruptio ja uhka Korruptio: vallan ja vaikutusvallan väärinkäyttö. Pyrkimys tavoitella etuja, jotka saavutetaan laittomin

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Liittoumakorkeakoulut ja lainsäädäntö

Liittoumakorkeakoulut ja lainsäädäntö Liittoumakorkeakoulut ja lainsäädäntö Liittoumakorkeakouluseminaari 1.2.2012 Hallinto- ja lakiasiainjohtaja Markus Aarto Lapin yliopisto Nykytila Yliopistot yliopistolain alaisia säätiöitä tai julkisoikeudellisia

Lisätiedot

STRATEGIAN TOTEUTTAJAT

STRATEGIAN TOTEUTTAJAT STRATEGIAN TOTEUTTAJAT Keitä he ovat? Saku Mantere TieVie 29.10.2004 Onko strategian toteuttaminen Ennalta laaditun strategisen suunnitelman tarkkaa toteuttamista? Johto suunnittelee, keskijohto käskyttää,

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU Ylijohtaja Sami Manninen Oikeusministeriö 2.3.2017 LAINVALMISTELUSTA KESKUSTELLAAN AIKA AJOIN //Hallituksen lakiesitysten tasoon on puututtu tavan takaa sekä eri ministeriöiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin

Lisätiedot

Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista?

Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista? HTT, yliopistonlehtori Hanna Vakkala Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät 2016 hanna.vakkala@ulapland.fi @HannaVakkala

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

KANTELUT. Dnro OKV/883/1/2014

KANTELUT. Dnro OKV/883/1/2014 VASTAUS 28.10.2014 Dnrot OKV/883/1/2014 ja OKV/1026/1/2014 1/5 KANTELUT Dnro OKV/883/1/2014 Kantelija A arvostelee oikeuskanslerille 26.4.2014 osoittamassaan kantelussa korkeimman oikeuden presidentin

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudet yhteen sovitetut järjestämismallit seminaari

Sosiaali ja terveydenhuollon uudet yhteen sovitetut järjestämismallit seminaari Sosiaali ja terveydenhuollon uudet yhteen sovitetut järjestämismallit seminaari 22.10.2007 Kokemuksia Kainuun maakuntamallista Maakuntavaltuutettu Anne Huotari, Kainuun maakunta kuntayhtymä Kokemuksia

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Jyrki J.J. Kasvi (toisinto vuonna 1997 tehdyistä kalvoista) Ekaa kertaa pappia kyydissä Mikä Espoo, missä Espoo Myyttien ja tosiasioiden erottaminen Miten

Lisätiedot

Terveydenhuollon reformit Suomessa huomioita palvelurakennetyön pohjalta Simo Kokko Terveydenhuoltotutkimuksen päivät, Tampere 24.11.

Terveydenhuollon reformit Suomessa huomioita palvelurakennetyön pohjalta Simo Kokko Terveydenhuoltotutkimuksen päivät, Tampere 24.11. Terveydenhuollon reformit Suomessa huomioita palvelurakennetyön pohjalta Simo Kokko Terveydenhuoltotutkimuksen päivät, Tampere 24.11.2011 29.11.2011 1 Teesejä 1) Suomelle on vaikeaa peilata omaa terveydenhuoltoa

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen KESKEINEN SISÄLTÖ 1. Näkökulman valinta kuntafuusioprosessit 2. Lähiesimiehet keskeisiä muutosjohtajia

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Työvaliokunnan kokous 11.11.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 12.11.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä kuntien oma päätös-

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti 2014 Tiedotustilaisuus 22.5.2014 Heidi Silvennoinen Raportin sisältö Finanssipolitiikan valvontatehtävä Valtiontalouden kehysten noudattaminen Finanssipolitiikan

Lisätiedot

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono?

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? 1990 Megafoni fi.theanarchistlibrary.org

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

VERTIKAALINEN INTEGRAATIO TERVEYDENHUOLLOSSA

VERTIKAALINEN INTEGRAATIO TERVEYDENHUOLLOSSA VERTIKAALINEN INTEGRAATIO TERVEYDENHUOLLOSSA MITÄ ON VERTIKAALINEN INTEGRAATIO? Kun yritys on vastuussa kahdesta toiseensa liittyvästä peräkkäisestä arvoketjuprosessin tuotantovaiheesta Integrointi taaksepäin

Lisätiedot

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto 925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto Hanke-esittely: Luovan yrityskulttuurin rakentaminen 925 DESIGN 7.3.2014 Yrityksestämme KESTÄVÄ KILPAILUKYKY VAATII ROHKEAA AJATTELUA, FIKSUJA TYÖNTEKEMISEN

Lisätiedot

Arto Hiltunen JOHTAMISESTA

Arto Hiltunen JOHTAMISESTA Arto Hiltunen JOHTAMISESTA Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Arto Hiltunen Kansi: Janne Harju Kannen kuva: Antti Mannermaa Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

Miten valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää -kyselyn tuloksia. Graafeja työskentelyn tueksi ja syksylle 2016 Helena Mustikainen / MG

Miten valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää -kyselyn tuloksia. Graafeja työskentelyn tueksi ja syksylle 2016 Helena Mustikainen / MG Miten valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää -kyselyn tuloksia Graafeja työskentelyn tueksi.. ja syksylle Helena Mustikainen / MG Miten valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää -kysely Kysely lähetettiin

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Avoin Hallinto. Virkamiesverkoston tapaaminen

Avoin Hallinto. Virkamiesverkoston tapaaminen Avoin Hallinto Virkamiesverkoston tapaaminen 8.30 9.00 Kahvit Virkamiesverkostotapaaminen 9.00 9.30 Avoimen hallinnon edistäminen liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla, hallitusneuvos Kaisa

Lisätiedot

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä Sosiaalipedagogiikka epäoikeudenmukaisuuden ja haavoittuvuuden kohtaajana Xavier Úcar, Barcelonan autonominen yliopisto En ajattele itseäni sosiaalisena olentona vaan olentona, joka kykenee tekemään valintoja,

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Sisältö Politiikkaa 4 Etiikkaa 6 Epistemologiikka 8 2 Kritisoin tässä artikkelissa hierarkioita kolmessa suhteessa: poliittisessa,

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Esitys perustuu 9.11.2012 hyväksyttyyn väitöskirjaan Unohtuuko vanhus? Oikeustieteellinen tutkimus hallintosopimuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa

Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa Taina Mäntyranta Taina Mäntyranta, lääkintöneuvos 19.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset

Lisätiedot

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Eduskunta Ympäristövaliokunta Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta)

Eduskunta Ympäristövaliokunta Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta) Eduskunta Ympäristövaliokunta 11.2.3016 Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta) 1 Yleistä Lakiesityksessä ei ole esitetty toiminnallisia perusteita uudistamiselle, siltä osin tarpeeton

Lisätiedot

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3.

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3. Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Lähipalvelufoorumi 25.3.2015 Toimintatapojen uudistamisen haasteita Liikkuma-ala innovatiivisten

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Iholiiton kevätpäivät 19.3.2016 Tampere-talo Ilkka Repo toimitusjohtaja Allergia- ja astmaliitto ry

Iholiiton kevätpäivät 19.3.2016 Tampere-talo Ilkka Repo toimitusjohtaja Allergia- ja astmaliitto ry Iholiiton kevätpäivät 19.3.2016 Tampere-talo Ilkka Repo toimitusjohtaja Allergia- ja astmaliitto ry 7.4.2016 Ilkka Repo 1 Agenda 1. RAY kuulumisia rahamonopoliyhtiöiden fuusio 1. Lähtökohta 2. Ratkaisu

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA Sosiaalinen media on tärkeä ja keskeinen väline ihmisten ja organisaatioiden välisessä kanssa

Lisätiedot

Propositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona

Propositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona Propositioista Tutkittaessa argumenttien ja päätelmien pätevyyttä ja selvitettäessä ajatusten sekä käsitteiden merkityksiä on argumentit, ajatukset ja käsitteet yleensä ilmaistava kielellisesti. Semantiikassa

Lisätiedot

H Kalervo Väänänen Akateeminen rehtori UEF. Miksi sama asia näyttää niin erilaiselta?

H Kalervo Väänänen Akateeminen rehtori UEF. Miksi sama asia näyttää niin erilaiselta? H Kalervo Väänänen Akateeminen rehtori UEF Miksi sama asia näyttää niin erilaiselta? UEF/Viestintä 25.8.2011 2 Sisältö Vaikeus ja joitakin sen syitä Organisaatioiden fuusiot muutoksen ajureina Miksi tavoiteltu

Lisätiedot

Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa

Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa Tarja Myllärinen Suomen Kuntaliitto Johtaja, sosiaali ja terveys Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Lisätiedot

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto jari.stenvall@ulapland.fi Esitys perustuu Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen (Virtanen ja Stenvall 2012) Kunnallisen itsehallinnon perusteet Luottamus

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset

Lisätiedot