Pauliine Koskelo Puheenvuoro ylimmän johdon VTV-forumissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pauliine Koskelo Puheenvuoro ylimmän johdon VTV-forumissa 24.9.2012"

Transkriptio

1 Pauliine Koskelo Puheenvuoro ylimmän johdon VTV-forumissa Teema: Hyvän hallinnon ja hallinnan etiikka ja objektiivinen virkamiesvalmistelu näkökulmia 2010-luvun uudistuvaan julkiseen toimintaan Ulkopuolisen tarkkailijan pohdintaa päivän teemasta Hyvä hallinto kuuluu niihin piirteisiin, joilla Suomi haluaa profiloitua niin kotona kuin maailmallakin. Hyvää hallintoa ei voi olla ilman ammatillisesti ja eettisesti korkeatasoista virkamieskuntaa. Sitä ei voi olla myöskään ilman eettisen läpivalaisun kestävää poliittista päätöksentekoa, mutta oma puheenvuoroni keskittyy tässä tarkastelemaan virkakunnan roolia ja sen suhdetta poliittiseen päätöksentekoon. Olen itse toiminut virkamiehenä lainvalmistelutehtävissä, mutta siitä on aikaa. Nykyisissä tehtävissäni seuraan valtioneuvoston ja sen virkakunnan toimintaa ulkoapäin, suurelta osin yhtä etäältä kuin kuka tahansa kansalainen, mutta osaksi myös lähietäisyydeltä. Monien sektoreiden osalta minulla ei ole eikä voikaan olla konkreettisia tai tarkkoja havaintoja tai kokemuksia virkamiestoiminnan tilasta. Näköalani ei ole kattava. Se mitä sanon, pohjautuu niihin havaintoihin, joita minulle on kertynyt omasta tarkkailupisteestäni käsin, ja niihin pohdintoihin, joita tästä sinänsä rajallisesta kokemuspiiristä on sukeutunut. Aluksi haluan korostaa, että keskustelu virkamiestoiminnan etiikasta ja moraalista ei mielestäni ole aihe, jota sopii luokitella pehmeään höttökategoriaan. Päinvastoin, teema on monessa mielessä yhteisten asioiden hoitamisen ytimessä. Toiseksi on mielestäni syytä tehdä vissi analyyttinen ero yhtäältä sen suhteen, mitä ovat ne eettiset arvot ja periaatteet, joita tunnustetaan, ja toisaalta sen suhteen, mikä on noita arvoja ja periaatteita vastaava toimintatapa. Etiikka viittaa omaksuttuihin arvoihin ja periaatteisiin, moraali siihen, miten noihin arvoihin ja periaatteisiin käytännössä sitoudutaan. Moraalin ja tulosten kannalta on ratkaisevaa, miten tunnustetut arvot ilmenevät siinä toimintatavassa, jota käytännössä noudatetaan. Eron tekeminen arvojen ja toimintatavan välillä vastaa siis suurein piirtein eroa etiikan ja moraalin välillä. Virkakunnan etiikka voi olla kunnossa, mutta moraali saattaa silti olla heikoissa kantimissa. Virkakunnan etiikan testi on siinä toimintatavassa, jota tosiasiassa noudatetaan ja ylläpidetään. Etiikka ohjaa, mutta moraalin tila on se, mikä vaikuttaa. Etiikka ilmenee julkilausutun tasolla, moraali reaalisella tasolla. Siksi eron tekeminen on tärkeää. Ylipäänsä lienee niin, että hankalin kysymys ei koske sitä, mitä arvoja tai periaatteita tunnustetaan, vaan minkälaisia toimintatapoja niistä seuraa tai pitäisi seurata. Yhteisymmärrys virkatoiminnan arvoista ja periaatteista on varmaan saavutettavissa helpommin kuin siitä toimintatavasta, jota ne edellyttävät. Laillisuusperiaate on julkisen toiminnan kivijalka ei pelkkä arvo, vaan perustuslakiin ankkuroitu valtiosääntöinen normi. Virkatoiminnan perinteisiä arvoja ovat sellaiset päämäärät kuin asiantuntijuus, objektiivisuus, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus.

2 Keskustelu ja pohdinnat tällaisten arvojen tasolla eivät riitä, koska niistä ei hevin voi olla eri mieltä. Varteenotettavaa kiistelyä ei juuri synny. Isompi kysymys on siinä, minkälaisena käyttäytymisenä arvojen tulee konkretisoitua. Toimintatapojen ja moraalin tasolla nostaisin keskeisiksi sellaisia asioita kuin aloitteellisuus, omistautuminen, henkinen itsenäisyys, kriittisyys, älyllinen rehellisyys, rohkeus ja väistelemättömyys. Vuodelta 2000 oleva Jari Stenvallin väitöskirja, jonka teemana on valtion keskushallinnon virkamiehistön pätevyyden arvostusten kehitys suuriruhtinaskunnan ajan alusta 2000-luvulle, on otsikoitu sattuvasti sanoilla Käskyläisestä toimijaksi. Käskyläisellä Stenvall tarkoittaa henkilöä, joka on alistettu toimimaan vallitsevan järjestelmän ehdoilla. Toimijuus puolestaan viittaa siihen, että henkilöllä itsellään on yhä enemmän vastuuta omasta toiminnastaan. Stenvallin mukaan ns. uudessa julkisessa johtamisessa ideaalisina tai eettisinä normeina ovat käsitykset virkamiehestä yrittäjämäisenä, vastuullisena, älykkäänä, antaumuksellisena ja luovana toimijana (s. 245). Tällaiset piirteet kuulostavat hyviltä ja oikeilta. Ajattelen siis niin, että nämä ovat hyvään virkamiesmoraaliin kuuluvia toimintatapoja, joilla virkamies toteuttaa virkatoiminnan eettisiä arvoja, kuten asiantuntijuutta, objektiivisuutta ja rehellisyyttä. Virkamiehen ei tule pitäytyä viljelemään näitä arvoja vain käskyläisenä, vastaamalla jos ja kun kysytään, vaan toimimalla roolissaan yritteliäästi, vastuullisesti, älykkäästi, antaumuksellisesti ja luovasti sekä haastamalla poliittisen päätöksenteon tasoa kohtaamaan ne kysymykset, joiden ratkaisemista yhteiskunnallinen kehitys edellyttää. Viime vuosikymmenten aikana poliittiset olot ovat mahdollistaneet sen, että hallitukset ovat pysyneet vallassa kokonaisia vaalikausia. Samalla poliittinen ohjaus hallitusten toiminnassa on ollut vahvempaa ja vakaampaa ainakin sikäli, että hallitusohjelma ja sen toteuttaminen on pääosassa valmistelun voimavarojen käytössä. Toisaalta virkamiehiä työllistävää asialistaa määrittää EU-jäsenyys ja siihen kytkeytyvä valmistelutyö. Tällaisissa oloissa herää kysymys, mitä seurauksia tilanteella on virkamiesten roolin kannalta, etenkin noudatettavan toimintatavan ja siis virkamiesmoraalin kannalta. Tuleeko virkamiestoiminnasta nöyrää palvelua itsenäisen ajattelun, asioiden kriittisen tarkastelun, luovan ideoinnin ja aloitteellisuuden kustannuksella? Tuleeko henkisen rohkeuden tilalle reaktiivinen myötäily? Ovatko virkamiehet enemmän käskyläisiä vai toimijoita? Olen kuullut kommentteja, joissa virkamiehet puolustelevat omaa passiivisuuttaan sillä, että toimintaympäristö on poliittinen, tai että ministeriö on päällikkövirasto. Tämä viittaa siihen, että virkamiehet kokisivat ja hyväksyisivät roolinsa ja samalla vastuunsa latistuvan eräänlaiseksi uuskäskyläisyydeksi. Oma vastaukseni mainitunlaisiin kommentteihin on ollut, että virkamiehen tehtäviin nimenomaan kuuluu kertoa ministerille sellaisetkin asiat, joita tämä ei haluaisi kuulla. Se, että ministeriö on viime kädessä poliittisen toimijan eli ministerin johtama päällikkövirasto, ei vielä määritä tai typistä virkamiehiä pelkiksi käskyläisiksi. Omasta mielestäni sen kaltainen ajattelu on virheellistä ja yhteiskunnan rakentamisen kannalta jopa vahingollista.

3 Demokraattisessa järjestelmässä on tietenkin niin, että yhteiskuntapoliittiset ratkaisut tehdään viime kädessä poliittisella tasolla. Fiksu poliittinen päätöksenteko edellyttää kuitenkin asiantuntevaa pohjatyötä. Poliittinen taso voi toimia hyvin vain sen varassa, että virkatyö tuottaa laadukasta perustaa poliittisen harkinnan tueksi. Virkakunnan tulee edustaa asiantuntijuutta, jonka pohjalle poliittinen taso voi rakentaa. Asiantuntijuus ei voi olla passiivista tai reaktiivista, vaan sen pitää olla aktiivista ja aloitteellista. Tilanne, jossa virkamiehet odottelevat toiminnalleen poliittista ohjausta samalla kun ministeri puolestaan odottelee virkakunnalta syötteitä voidakseen antaa poliittista ohjausta, synnyttää pattitilanteen, joka tuottaa heikkoa politiikkaa ja ruokkii pysähtyneisyyttä. Pysähtyneisyys on kuitenkin viimeinen asia, johon meillä on nykyoloissa varaa. Erilaiset uudistusajatukset tai muutosehdotukset näyttävät toisinaan pysähtyvän, jos niille ilmenee vastustusta tai vastaanotto on ristiriitaista. Virkakunnan toiminta ei kuitenkaan voi olla pelkkää konsensuksen kartoitusta. Virkamies, jolle pitää huomauttaa, ettei olennaista ole se, onko jollekin ehdotukselle vastustusta, vaan millä perusteilla sitä vastustetaan, ei ole oikein onnistuneesti mieltänyt tehtäväänsä yhteiskuntaa palvelemaan tarkoitetussa valtiollisessa päätöksentekoprosessissa. Demokratiassa hallitusvallan ja hallinnon tulee palvella kansakuntaa. Valmistelukoneiston tehtävänä on osaltaan varmistaa, että kaikki relevantit faktat ja kaikki vaikutukset, niin hyvät kuin huonotkin, sekä ratkaisujen seuraukset, niin lyhyellä kuin pidemmälläkin aikavälillä, tulevat pöydälle ja poliittisen harkinnan piiriin. Lobbaus on lobbausta, virkamiestoiminnan tulee olla muuta ja enemmän kuin lobbauksen vastaanottamista tai vallitsevien virtausten myötäilyä. Poliittisen päätöksentekijän tulee olla tietoinen siitä, mistä ja mistä kaikesta hän oikeastaan päättää jonkin ratkaisun tehdessään ja mitä seurauksia tai heijastusvaikutuksia ratkaisuvaihtoehdoilla on. Virkamiesten tehtävä on osaltaan huolehtia, että päätöksenteon perusta on kunnossa. Asiantuntijuuteen ja objektiivisuuteen kuuluu tällainen kontrolli- ja varmistusfunktio. Toisinaan kuitenkin joutuu miettimään, onkohan ministerille tietyssä asiassa kerrottu kaikki, mikä pitäisi ottaa huomioon. Demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluva poliittinen johtajuus ja poliittinen vastuu eivät voi toteutua, jos jo virkamiestasolla asioita väistellään, niiden kriittistä tarkastelua laiminlyödään tai niiden avointa esiin tuomista kaihdetaan. Virkakunnan asiantuntijuus, kriittisyys ja näkemyksellisyys ovat olennainen voimavara, jota ei saisi hukata. Jos toimintakulttuuri ei vaadi tai suosi aktiivista asioihin tarttumista virkakunnan keskuudessa, vaan päinvastoin sallii henkistä säästöliekkiä ja välttelevää asennetta, yhteiskunnallisen päätöksenteon laatu heikkenee. En usko, että epäitsenäisen, passiivisen tai käskyläiseksi alistuvan virkamieskulttuurin viljely olisi yhteiskunnan edun mukaista. Siksi on tärkeä kysymys, minkälainen hallintokulttuuri ja virkamiesmoraali meillä vallitsee. Onko vallalla sellainen toimintakulttuuri, joka suosii ja kannustaa aktiivisuuteen, aloitteellisuuteen ja rohkeuteen ja edellyttääkin sitä, vai pikemminkin kulttuuri, joka päinvastoin painaa alas tällaisia hyveitä ja tuottaa tai sietää asioihin tarttumattomuutta ja ratkaisua vaativien ongelmien väistelyä? Onko vallitseva virkamiesmoraali käskyläiskulttuuria myötäilevä ja siihen sopeutuva tai alistuva?

4 Vaikuttaa siltä, että virkamiesten osallistuminen alansa kysymyksiä koskevaan julkiseen keskusteluun ja tulevaisuuden luotaamiseen on aika vähäistä. Miksi? Onko niin, että itsenäistä tai kriittistä ajattelua pitää välttää ja peitellä? Missä määrin kysymys on itserajoituksesta tai mukavuudenhalusta, missä määrin poliittisen johdon tai poliittisen kulttuurin suunnalta tulevista tai koetuista rajoitteista? Omasta mielestäni hyvään virkamiesmoraaliin kuuluu olennaisena osana se, että virkatoiminnassa aktiivisesti haetaan ja jalostetaan informaatiota, tuotetaan kriittistä ja rakentavaa analyysiä sekä oma-aloitteisesti tarjotaan aineksia ja luodaan painettakin sellaisten poliittisten ratkaisujen pohjaksi, joita yhteiskunnan tila ja kehitys vaatii. Ei reaktiivista myötäilyä, vaan aktiivista sparrausta.

5 Seuraavaksi tuon tähän hieman konkretiaa mainitsemalla muutaman esimerkin asioista, joissa virkamiesten rooli on jäänyt askarruttamaan. Ensimmäinen esimerkki kertoo siitä, kuinka hallinnossa saatetaan luisua arveluttavaan ja todellisuutta vääristelevään kielenkäyttöön, joka ei edistä vaan heikntää yhteiskunnallista päätöksentekoa. Taustalla on kehysbudjetoinnin metodiin liittyvä operointi plus- ja miinusmerkkisillä erillä, joille annetaan tavoitelähtöisiä otsikoita mutta joista helposti tulee eräänlainen eufemismikokoelma. Poliittisissa asiakirjoissa kerrotaan, että hallitus on päättänyt tehdä oikeuslaitoksessa lisäpanostuksia talousrikosten käsittelyn tehostamiseksi tai harmaan talouden torjumiseksi, joka kuuluu politiikan kärkihankkeisiin. Tällainen kuulostaa hyvältä ja tarkoituskin on varmaan sinänsä aito. Todellisuus on silti jotakin muuta. Harha syntyy siitä, että propagandassa rahoitusvajeen pienennyksestä tulee lisäpanostus. Esimerkiksi tämän vuoden budjetin osalta tuomioistuinmomentilla oli noin 3 miljoonan euron vaje. Kun momentille kohdennettiin 1,4 miljoonaa lisää harmaan talouden torjunnan nimissä, tosiasia on, että rahoituksessa oli edelleen vaje, joskin hieman alkuperäistä pienempi. Ei saatu lisää, vaan menoihin nähden liian vähän. Oikeushallinnossa fiktiivinen lisärahoitus muuttuu sitten fiktiiviseksi lisähenkilöstöksi. Virkamiesten mukaan lisärahoituksella on voitu kohdentaa käräjäoikeuksiin lisähenkilöstöä yhteensä 11 työparia. Oikeasti käräjäoikeuksiin ei tullut 11 työparia lisää. Tosiasiassa ne käräjäoikeudet, joihin muka oli kohdennettu lisätyöpareja, jatkoivat jotakuinkin poikkeuksetta aiemmalla henkilöstövahvuudella. Kysymys on siitä, että rahapulan takia niistä olisi muuten pitänyt vähentää henkilöstöä. Lisätyöparit ovat toisin sanoen tosiasiassa sellaisia työpareja, joita ei jouduttu leikkaamaan pois. Lisä tarkoittaa siis ensin sovelletun juustohöylän vaikutusten osittaista perumista. Suurin ongelma tietenkin syntyy siitä, että fiktiivinen lisähenkilöstö ei tosiasiassa tehosta harmaan talouden torjuntaa. Siihen tarvittaisiin oikeita lisävoimia. Vaikuttavuus ei toteudu. Sen sijasta toteutuu itsepetos. Poliittisille päättäjille tosiasiat eivät avaudu itsestään eikä niitä edes saa selville, ellei erikseen hanki faktoja esille. Mielestäni puolustukseksi ei riitä, että tällaista tämä kehysbudjetointi on. Totuuden kriteerinä ovat edelleen tosiasiat eikä omaksuttu budjettitekniikka. Totuus, ja myös politiikan vaikuttavuus, määräytyy edelleen sen mukaan, mikä on tekojen suhde vallitseviin tosiasioihin. Vaarana siis näyttää olevan, että virkakunta sortuu retoriikkaan, joka ei hämää vain suurta yleisöä, vaan myös poliittisia päättäjiä itseään. Mielestäni virkakunnan ei pidä viljellä eufemismeja ja peitellä tietämiään tosiasioita, vaan tuoda esiin asiat sellaisina kuin ne ovat. Vastaavasti heille ei pitäisi tulla siitä moitteita tai muita kielteisiä seurauksia, vaan arvonantoa. Virkamiesmoraalilla on todellinen yhteys politiikan vaikuttavuuteen. Kuten todettu, ministeriöiden toimintaa hallitsee nykyisin vahvasti hallitusohjelmassa ja EUtasolla omaksuttu normipolitiikka. Sitä ohjaa ja rajoittaa kuitenkin myös sellainen

6 ylikansallinen normiohjaus, joka perustuu yhteisen oikeuden, kuten meitä sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden ja jo voimassa olevan EU-oikeuden tulkintaan. Muualtakin kuin hallitusohjelmasta ja EU:n lainsäädäntötyöstä tulee siten toimintavaatimuksia, joihin hallituksen ja hallinnon pitäisi vastata. Sekä EIT:n että EUT:n oikeuskäytäntö koskee usein sellaisia järjestelmäkysymyksiä, jotka edellyttävät järjestelmätason korjaustoimia. Yksi ajankohtainen esimerkki koskee EIT:n oikeuskäytäntöä, jossa niin sanotun ne bis in idem periaatteen vaikutus ulotetaan varsinaisen rikoslainkäytön ulkopuolelle hallinnollisiin sanktioihin. Doktriinilla on isoja vaikutuksia seuraamusjärjestelmässä, jossa sekä rikosseuraamuksilla että hallintosanktioilla ja niiden rinnakkaiskäytöllä on tärkeä sija. Tämän päivän teeman kannalta asian ydin on pelkistetysti siinä, että tuomioistuimet voivat harjoittamassaan normikontrollissa ottaa kantaa siihen, mikä ei käy. Tuomioistuimet eivät sitä vastoin voi korjata järjestelmää niin, että sen tilalle, mikä ei käy, syntyisi uusi, vaatimukset täyttävä ja toimintakykyinen seuraamusjärjestelmä. Ne bis in idem säännön tulkinnassa EIT antoi vuoden 2009 alussa linjaratkaisun, jolla on isoja systeemivaikutuksia. Kesällä 2009, siis yli kolme vuotta sitten, EIT antoi Suomea koskevan ratkaisun, jonka viimeistään olisi pitänyt olla lähtölaukaus kansallisille toimille järjestelmän remontoimiseksi. Mitään ei tapahtunut. Kesällä 2010 korkein oikeus antoi asiasta ensimmäiset kansalliset prejudikaatit. Niissä omaksuttiin EIT:n linjaukset siltä osin kuin niitä pidettiin selvinä. Tämä merkitsi sitä, että peräkkäiset prosessit esimerkiksi veronkorotuksesta ja verorikoksesta eivät tule kysymykseen, jos pohjana on sama tai olennaisesti sama tosiasiallinen menettely. Samalla ratkaisujen perusteluissa lähetettiin hallitusvallalle nimenomainen viesti siitä, että tällä tavoin syntynyttä oikeustilaa ei voida pitää kansalaisten kannalta asianmukaisena, vaan että hallituksen tulisi tarttua asiaan lainsäädäntöteitse. Senkään jälkeen lainsäädännöllisiä korjaustoimia ei näytä tehdyn. Tilanne on ongelmallinen ja myös erikoinen, sillä kysymys ei ole yksin siitä, että vallitseva tilanne aiheuttaa seuraamuksiin oikeusturvan kannalta vaikeasti puolustettavaa sattumanvaraisuutta. Kysymys on myös harmaan talouden torjunnasta ja sen tehokkuudesta, toisin sanoen aihepiiristä, joka kuuluu politiikan prioriteettialoihin. Aiemmin oli niin, että jos hallinnollisen selvittelyn ja hallinnollisen seuraamusarvioinnin jälkeen rikosoikeudellisessa tutkinnassa paljastui, että asiassa onkin kyse laajemmista tai vakavammista väärinkäytöksistä, ei ollut estettä puuttua noihin tekoihin rikosoikeudellisin sanktioin. Nyt oikeustila on toinen. Hallinnollisia ja rikosoikeudellisia seuraamuksia voidaan edelleen käyttää, mutta niiden soveltaminen pitäisi ladata yhteen ja samaan menettelyyn. Muussa tapauksessa voi käydä niin, että peli on jo menetetty siinä vaiheessa kun tekojen sisältö tarkemmin selviää. Voisi siis kuvitella, että poliittisia päättäjiä kiinnostaisi järjestelmän remontointi. En tiedä, miten asian laita on, mutta ainakin herää kysymys siitä, onko virkakunta tässä asiassa tehnyt oman osuutensa tilanteen ja seurausten analysoimiseksi sekä poliittisten päätöksentekijöiden saattamiseksi asiassa sellaiseen ymmärrykseen, jota valistuneiden ratkaisujen tekeminen edellyttää. On hieman vaikea uskoa, että valistunut päätöksentekijä voisi pitää hyvänä oikeustilaa, jossa niin sanotusti koiria pääsee veräjistä ja sattumanvaraiset seikat voivat ratkaista sen, keneen kalikka osuu ja millä voimalla. Herää kysymys, voiko siis olla niin, ettei päätöksentekoon ole tuotettu sellaista evästystä, jota tarvittaisiin.

7 Toinen ajankohtainen esimerkki liittyy pysäköinnin valvontaan yksityisillä kiinteistöillä. Tässä kiistanalaisessa asiassahan on kysymys siitä, missä määrin yksityisten kiinteistöjen käytön hallinnointi on sopimuksenvaraista, siis sopimusvapauden tai sopimusvapauden käyttöä sääntelevän ja rajoittavan norminannon kysymys, tai missä määrin se kuuluu yksinomaan julkisen vallan tehtäviin. Tuoreessa hallituksen esityksessä ei havaintoni mukaan ole säännöstä, jonka mukaan pysäköinnin järjestäminen ja valvonta yksityisellä kiinteistöllä olisi vastaisuudessa asia, josta ei saa sopia. Sellaisen normin kirjoittaminen esitykseen olisikin pakottanut miettimään, voiko sen kirjoittaa, miten ja millä perusteilla. Tämän sivuuttaminen merkitsee kuitenkin sitä, että ydinkysymys pyritään väistämään ja jättämään ratkaisematta. Valmisteluasiakirjoista päätellen tämä ei ehkä perustu poliittisen johdon päätökseen, vaan merkit viittaavat virkamiestason valmistelussa tehtyihin ratkaisuihin. Lyhytnäköisyys tai isojen uudistusten välttely voivat tulla myös taloudellisesti kalliiksi. Esimerkiksi oikeushallinnossa viivyttely rakenteellisiin uudistuksiin ryhtymisessä on toisinaan johtanut virheinvestointeihin toimitiloissa. Kun ei ole ajoissa ollut uskallusta katsoa eteenpäin, on tullut pannuksi rahaa vääriin paikkoihin. Samoin voi käydä IT-asioissa. Tuomioistuinten asianhallintajärjestelmän uudistaminen on nyt käynnistetty, mutta vasta niin myöhään, että osa entisestä järjestelmästä on päässyt lopullisesti vanhentumaan ennen kuin isompi järjestelmäuudistus valmistuu. Niinpä on jouduttu rakentamaan väliajaksi erillisjärjestelmä, joka korvaa tiensä päähän tulleen vanhan tuomiolauselmatoiminnon. Ylimääräistä rahaa kuluu tässäkin. Ajankohtaista huolta on myös siinä vaarassa, joka liittyy lobbauksen voimaan. IPR-asioiden tuomioistuinkäsittelyä ollaan järjestämässä uudelleen, mutta tavalla, joka ei edusta linjakasta oikeudenhoidon kehittämistä. Valmisteluvaiheissa kritiikkiä on esitetty, mutta korvat ovat olleet avoinna vain yhteen suuntaan. Tällä alalla klientilismin piirteitä on aiemmin esiintynyt lähinnä verkostorakenteita koskevissa kysymyksissä siinä, mitä on tehty tai jätetty tekemättä. Nyt virkamiehiltä on joutunut kysymään, onko hankkeessa jotakin linjaa, ja jos on, niin mikä se on, tai jos linjaa ei ole, miksi siinä kuitenkin edetään. Kapeakatseisuus näyttää tässä asiassa määräävän oikeudenhoidon toiminnallisen rakenteen ja muutoksenhaun järjestämistä, vaikka juuri nyt olisi päinvastoin välttämätöntä päästä isoihin, läpiajateltuihin ja linjakkaisiin uudistuksiin. Muuten on vaikeaa saada oikeudenhoito järjestettyä niin, että nykyajan toimintavaatimukset ja rahoitusmahdollisuudet kyettäisiin sovittamaan yhteen. Toinen huolestuttava piirre mainitussa hankkeessa on siinä, että todelliselle uudistukselle on rakennettu kotoperäinen ja keinotekoinen esterata perustuslain tulkinnasta, jolla pyritään sementoimaan vallitsevia reviirejä ja sulkemaan pois asiallisesti parempia uudistusvaihtoehtoja. Hyvät kuulijat - Olen aiemmin toiminut lainvalmistelun virkamiehenä. Runsaat parikymmentä vuotta sitten siellä tuli eteen asioita, joissa virkamiesten oli tarpeen toimia aloitteellisesti, vaikka mitään muodollista johtavaa asemaa ei ollutkaan. Kun nähtiin, mitä piti tehdä, ei jääty odottelemaan, antaisiko joku vastaavan toimeksiannon, vaan ministeriltä hankittiin mandaatti esittämällä hänelle sellainen analyysi, jonka pohjalta hän saattoi tehdä omat johtopäätöksensä. Ministerille kerrottiin sellaista, mitä hän ei välttämättä niin mielellään halunnut kuulla, mutta argumentit tekivät tehtävänsä.

8 Lahjomattomuus on virkakunnassa tärkeä mutta ei riittävä voimavara. Kontribuutio poliittisen päätöksenteon laadun turvaamiseksi vaatii virkamiehiltä paljon enemmän. Käskyläisen rooli ei vastaa yhteiskunnan tarpeita, vaan virkamiesten täytyy olla myös aktiivisia toimijoita. Se, että demokratiassa poliittinen johto kuuluu ministerille ja lopulliset päätökset tehdään poliittisesti vastuunalaisten ihmisten toimesta, ei saisi typistää virkamiesten asemaa, eikä se ole ristiriidassa virkamiehille kuuluvan roolin kanssa. Selvää on, ettei hyväkään virkamiesmoraali voi johtaa erehtymättömyyteen. Vasta asioiden tiedollinen tuntemus ja asioihin tarttumisen moraali yhdessä voivat kuitenkin tuottaa sellaista asioiden taitamista, jolla voidaan päästä hyviin tuloksiin. Virkamiesten tehtävä ja vastuu on huolehtia siitä, että poliittiset päätöksentekijät ovat kartalla ja että kartta on kunnollinen ja riittävän tarkkapiirteinen. Kivikot, suonsilmät ja jyrkänteet eivät saa jäädä piiloon, vaan ne pitää panna näkyviin, jotta poliittiset päättäjät tietäisivät, mihin he voivat tai mihin heidän on viisainta suunnistaa. Virkamiesmoraalin täytyy olla sellaista, että se osaltaan ylläpitää yhteisten asioiden hyvää hoitoa ja laadukasta demokraattista päätöksentekoa.

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS 28.9.2011 Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät Kirkon vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke 2009-2012 Etsitään ja löydetään yhdessä seurakuntien kanssa vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

Legitimoiva arviointi => legitimoi rakenteet tai rakenteiden muutokset Osallistava ja emansipoiva arviointi => toteuttaa osallisuutta Vastuullistava

Legitimoiva arviointi => legitimoi rakenteet tai rakenteiden muutokset Osallistava ja emansipoiva arviointi => toteuttaa osallisuutta Vastuullistava 2 ARVIOINNILLA ON ERI TASOJA: 1. Operatiivinen, raportoiva arviointi => osa ohjaus- ja johtamissykliä politiikka-arvioinnissa varsin haasteellinen toteuttaa vaikuttavuuden edellytykset vs. vaikuttavuus

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti

Lisätiedot

KANTELUT. Dnro OKV/883/1/2014

KANTELUT. Dnro OKV/883/1/2014 VASTAUS 28.10.2014 Dnrot OKV/883/1/2014 ja OKV/1026/1/2014 1/5 KANTELUT Dnro OKV/883/1/2014 Kantelija A arvostelee oikeuskanslerille 26.4.2014 osoittamassaan kantelussa korkeimman oikeuden presidentin

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa?

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sakari Möttönen Strategiajohtaja, dosentti Jyväskylän kaupunki Itsehallinnollinen lähtökohta Kunnallinen

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA

LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA Risto Harisalo Emeritusprofessori Tampereen yliopistosta risto.harisalo@uta.fi 1 LUOTTAMUS Keskinäinen vuorovaikutus * määrä * laatu * intensiteetti * luonne Vakaumus * yhdessäolon

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Presentaation nimi Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Presentaation nimi 2 Haaste - Muuttumattomuudesta voimaa? - Ihmisten taipumus puolustaa olemassa olevaa

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Tieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa. Kimmo Kiiski LVM

Tieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa. Kimmo Kiiski LVM Tieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa Kimmo Kiiski LVM Kokonaisuus osa tieliikenteen kokonaisuudistushanketta Työryhmä on arvioinut pääosin tieliikennelain

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Liittoumakorkeakoulut ja lainsäädäntö

Liittoumakorkeakoulut ja lainsäädäntö Liittoumakorkeakoulut ja lainsäädäntö Liittoumakorkeakouluseminaari 1.2.2012 Hallinto- ja lakiasiainjohtaja Markus Aarto Lapin yliopisto Nykytila Yliopistot yliopistolain alaisia säätiöitä tai julkisoikeudellisia

Lisätiedot

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O Eettisyys järjestötoiminnassa Hanasaari 23.11.2012 Eettinen ja aatteellinen yhdistys Miten määrittelet aatteellisen yhdistyksen? Mitä sen pitää tehdä? Mitä se ei saa tehdä? Mitä tarkoittaa yleishyödyllinen

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Ratuke. Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012. Novetos Oy Tapio Aaltonen

Ratuke. Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012. Novetos Oy Tapio Aaltonen Ratuke Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012 Novetos Oy Tapio Aaltonen Taustakysymyksiä Mitä on etiikka Turvallisuuden ulottuvuuksia Työkulttuuri Eettinen johtaminen 29.10.2012 Arvot ja

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon suunnittelun uusi työkalu

Työllisyydenhoidon suunnittelun uusi työkalu Työllisyydenhoidon suunnittelun uusi työkalu Tempo KTH 2014 2015 -analyysi Suomen ensimmäinen kuntien työllisyydenhoidon strateginen benchmark -analyysi on täällä. Analysoitua tietoa, jonka avulla kunnat

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Työvaliokunnan kokous 11.11.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 12.11.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä kuntien oma päätös-

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013

Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013 Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013 Aktuaarien eettiset periaatteet Eettiset periaatteet mitä ne ovat? Jari Niittuinperä: Aktuaarien eettiset periaatteet Groupe Consultatifin eettiset periaatteet muuttuvat,

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Parlamentti: Poliittinen (äänestäjien) intressi: - 754 jäsentä + kroaatit 12 vaaleissa

Lisätiedot

Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa. Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos

Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa. Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos YHTENÄISKOULUSEMINAARI 2005 Kaikki oppivat yhtenäiskoulussa! 1.10.2005 Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

MITEN RATKAISTA PIRULLISIA ONGELMIA 06.02.2014. Pirkko Vartiainen, professori Sosiaali- ja terveyshallintotiede Vaasan yliopisto

MITEN RATKAISTA PIRULLISIA ONGELMIA 06.02.2014. Pirkko Vartiainen, professori Sosiaali- ja terveyshallintotiede Vaasan yliopisto MITEN RATKAISTA PIRULLISIA ONGELMIA 06.02.2014 Pirkko Vartiainen, professori Sosiaali- ja terveyshallintotiede Vaasan yliopisto KOMPLEKSISUUSAJATTELU TUOTTAA UUSIA IDEOITA POLITIIKKAAN, HALLINTOON JA ORGANISAATIOIHIN

Lisätiedot

Osuuskunnan hallituksen ja toimitusjohtajan oikeuksista, vastuusta ja velvollisuuksista. Coop Finland ry:n juhlaseminaari 30.10.

Osuuskunnan hallituksen ja toimitusjohtajan oikeuksista, vastuusta ja velvollisuuksista. Coop Finland ry:n juhlaseminaari 30.10. Osuuskunnan hallituksen ja toimitusjohtajan oikeuksista, vastuusta ja velvollisuuksista Coop Finland ry:n juhlaseminaari 30.10.2009 Jukka Pötry 1 Osuuskunnan hallinto - normatiivinen - päämäärät OSUUSKUNTALAKI

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen valtion keskushallinnossa

Tiedolla johtaminen valtion keskushallinnossa Tiedolla johtaminen valtion keskushallinnossa Tuloksia julkisen sektorin uudistamista koskevasta kyselytutkimuksesta (COCOPS) Tutkimus ja tiedolla johtaminen valtionhallinnon kehittämisessä tutkijat ja

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? 1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei

Lisätiedot

Valtioneuvoston kirjelmän viivästyminen

Valtioneuvoston kirjelmän viivästyminen PÄÄTÖS 12.04.2016 Dnro OKV/8/50/2015 1/9 ASIA Valtioneuvoston kirjelmän viivästyminen ASIAN VIREILLETULO Euroopan komissio antoi 27.5.2015 ehdotuksen neuvoston päätökseksi Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

Terveydenhuollon reformit Suomessa huomioita palvelurakennetyön pohjalta Simo Kokko Terveydenhuoltotutkimuksen päivät, Tampere 24.11.

Terveydenhuollon reformit Suomessa huomioita palvelurakennetyön pohjalta Simo Kokko Terveydenhuoltotutkimuksen päivät, Tampere 24.11. Terveydenhuollon reformit Suomessa huomioita palvelurakennetyön pohjalta Simo Kokko Terveydenhuoltotutkimuksen päivät, Tampere 24.11.2011 29.11.2011 1 Teesejä 1) Suomelle on vaikeaa peilata omaa terveydenhuoltoa

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

Eettiset periaatteet taustaa

Eettiset periaatteet taustaa Eettiset periaatteet taustaa Oikeiden asioiden tekeminen Etiikka Identiteetti Kaikki ammattilaiset ja yritykset noudattavat jonkinlaisia eettisiä periaatteita. Vastuuntuntoiset sellaiset dokumentoivat

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Iholiiton kevätpäivät 19.3.2016 Tampere-talo Ilkka Repo toimitusjohtaja Allergia- ja astmaliitto ry

Iholiiton kevätpäivät 19.3.2016 Tampere-talo Ilkka Repo toimitusjohtaja Allergia- ja astmaliitto ry Iholiiton kevätpäivät 19.3.2016 Tampere-talo Ilkka Repo toimitusjohtaja Allergia- ja astmaliitto ry 7.4.2016 Ilkka Repo 1 Agenda 1. RAY kuulumisia rahamonopoliyhtiöiden fuusio 1. Lähtökohta 2. Ratkaisu

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA OLI ESTEELLINEN ARVOSTELEMAAN LAPSENSA TENTTISUORITUKSIA

AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA OLI ESTEELLINEN ARVOSTELEMAAN LAPSENSA TENTTISUORITUKSIA 25.2.2009 Dnro 2730/4/07 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt Esittelijä: Esittelijäneuvos Jorma Kuopus AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA OLI ESTEELLINEN ARVOSTELEMAAN LAPSENSA TENTTISUORITUKSIA

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Tehokas hallinto ja yritysten oikeussuoja. PK-yritysvaltuuskunnan kesäkokous Johtaja Jukka Ahtela Tampere 17.8.2007

Tehokas hallinto ja yritysten oikeussuoja. PK-yritysvaltuuskunnan kesäkokous Johtaja Jukka Ahtela Tampere 17.8.2007 Tehokas hallinto ja yritysten oikeussuoja PK-yritysvaltuuskunnan kesäkokous Johtaja Jukka Ahtela Tampere 17.8.2007 SÄÄNTELYN KEHITYSPIIRTEITÄ SUOMESSA Voimassaolevia lakeja n. 2000 1169 uutta säädöstä

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta

Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta Tommi Nieminen Dialogues of appropriation projekti Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto AFinLAn syysymposiumi 12. 13. marraskuuta 2009, Tampereen

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6. Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.2012 Tausta Media ja Itämeren rehevöityminen Kolme esimerkkiä

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät perustuvat

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot