Koirankorjauskirja. Pertti Vilanderin ohjeet ongelmakoiran koulutukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koirankorjauskirja. Pertti Vilanderin ohjeet ongelmakoiran koulutukseen"

Transkriptio

1

2

3 Koirankorjauskirja Pertti Vilanderin ohjeet ongelmakoiran koulutukseen

4 Lilli Loiri-Seppä Koirankorjauskirja Pertti Vilanderin ohjeet ongelmakoiran koulutukseen Gummerus

5 Neljäs painos Copyright 2007 Lilli Loiri-Seppä ja Pertti Vilander Gummerus Kustannus Oy ISBN Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 2008

6 Seija Lepistölie -Pertti Helkalie ja Pyrylie -Lilli

7

8 Sisällys Esipuhe Perusfilosofia Kovat ja pehmeät koirat ja johtajuusongelma Opas koiran hankkijalle... Valintakriteereistä... Pentulassa Pentutestaus Pentu uuteen kotiin... Oman paikan ongelma Kylmää kalkkunaa Ulos Pentu ja kissa... Pentu ja aikuiset koirat Aikuisen koiran korjaaminen... Ihminen määrää ja koira tottelee... Mietittävää ennen korjausliikettä... Korjausliike käytännössä... Vaihe 1. Huomioimattomuus Vaihe 2. Kolinapurkki Työkalun käyttö Vallankaappaus koiraita Pentukursseille harkiten HISTORIAANI Ensimmäiset koirat... Vastustajasta ystäväksi

9 Koirankorjauskysymyksiä ja vastauksia... Koira protestoi yksin kotona HISTORIAANI Armeijakuria ja elämän suuntaa Valtaa, voimaa ja kunnioitusta... Kyseenalaisia koulutusmalleja Koira dominoi omistajaansa... Rähisijään puree purkki... Koira dominoi kotona vieraita... Koira lukee hajusta ihmistä paremmin kuin avointa kirjaa Suomalaisten hieno, huono koirasuhde... Koira rähjää ulkona vieraille... Aikuinen koira tapaa pennun... Aikuinen koira tapaa vauvan... Koira rähjää hihnassa... Purkki vai naksutin?... Koira karkailee HISTORIAANI... Nicolen menetys... Pevikanin synty Nanna eli Kultaisen katastrofin korjaus... Nannan historia... Muutosvaiheita... Takapakkia ja tanssiaskeleita Aikuinen koira uudessa perheessä Uusi ja vanha koira perheessä

10 HISTORIAAN!... Ongelmakoirakennel... Purevista pennuista Koira puree omistajaansa... Uhkaileva irtolainen Kehotus kansalaistottelemattomuuteen... Purema ei pelota... Hajuviestit sekoavat... Kuinka pelko peitetään?... Taikasana... Koira puree vieraita... Saako koiraa tervehtiä? HISTORIAANI... Kamalan ihanat kaukasialaiset Ongelmatapaukset tienaamaan Ääri ja laita eli vaikeimmat korjattavat Tulkkina eläinten ja ihmisten välillä Katsekontakti Luki-kykyisen tuijotus... Pikku-ukon uho... Tapaus punapää Koira puree itsensä turhalle piikille... Aluepuolustus ja lasten suojelu... Koira puree lasta... Koira haastaa lasta leikkiin... Koira puree karvahatun takia... Koirapuistossa... Koira ei tottele

11 Koiran muisti Paukkuarka tai säikky koira... Vartija vai paimen? Tyttö vai poika?... Nartun kehitys Ihmislapsen ja koiralapsen pieniä eroja... Poikakoiran kehitysvaiheet... Parihäiriöinen koira... Raivopäinen mopsilapsi... Koira ei anna käsitellä itseään... Koiran haukku nolottaa... Todella upeeta!... Koira vahtii ruokakuppiaan... Herättääkö raaka liha pedon koirassa?... Koira syö kakkaa... Koira herättää omistajansa... Sisäsiisteydestä ja protestoinnista... Leikkimisestä ja aktivoimisesta Kuinka leikitään oikein?... Taisteluleikki ja sienestys... Palkitsemisesta Esimerkki kolmen viikon koirankorjauksesta Ensimmäinen resepti... Saksalainen kurinpalautus... Paimenkoira paranee... Harjoituksia... Kolmas kerta Temppukouluissa tehdään ongelmakoiria Käyttäytyminen, totteleminen ja temppuileminen

12 Esipuhe Miksi tämä kirja on minulle tärkeä? Minä en halua kuolla koskaan. Siinä tärkein syy tämän kirjan kirjoittamiseen. Kun nyt saatan oppini ja käytännön konstit kirjaan, voin elää ja kuolla rauhassa, kun tiedän etteivät kokemukset mene mukanani maan alle. Toinen hyvin tärkeä syy ovat nykyisessä koirankoulutuksessa vallitsevat suuret mielipide-erot. Yltiöpehmeät arvot ovat vallanneet alan niin, ettei mikään muu tahdo päästä läpi. Samanaikaisesti Suomessa on enemmän ongelmakoiria kuin koskaan ennen. Ja määrä kasvaa jatkuvasti. Vapaassa yhteiskunnassa kaupan alalla ei saa olla monopolia, ja uskon, ettei koirankoulutuksessakaan saa olla ainoaa hyväksyttävää ja virallista totuutta. On oltava erilaisia vaihtoehtoja, koska kuten ihmisiä, on koiriakin kovin erilaisia. Mielestäni on toimittava koirien ominaisuuksien mukaan, koska niitä ei ole voitu standardisoida vakioiksi. Pehmeät koulutusmenetelmät toimivat erittäin hyvin silloin, kun niitä sovelletaan kyllin vaan ei kuitenkaan liian pehmeään ja kilttiin koiraan, jolla ei ole erityistä halua dominoida. Niin sanotuilla kivoilla keinoilla koulutetut suomalaiset koirat omistajineen ovat kyenneet kilpailemaan maailmanmestaruustasolla, joten kyseiset koulutusmallit sopivat erinomaisesti tarkoitukseensa. Tätä kirjaa ei ole ensisijaisesti kirjoitettu ongelmattomalle koiraperheelle, vaan niille ihmisille, jotka jo asuvat tyrannikoiran kanssa. 11

13 Ihmisille, jotka ovat surullisia, vaikeuksissa, väsyneitä ja vihaisia koiralleen. Ihmisille jotka kenties pyörittelevät mielessään sitä viimeistä vaihtoehtoa, eläinlääkärin nukutuspiikkiä. Ihmisille, joiden koiraperhe-elämästä puuttuu kaikki ilo. Koska koiraongelmia on helppo ehkäistä ennalta, on kirjani osoitettu myös uusille ja vanhoille koiranomistajille, jotka tuntevat huolta koiransa käytöksestä. "Disclaimer" Tämä kirja on oma näkemykseni koiran ja ihmisen suhteen korjaamisesta. Oppini perustuvat yli neljänkymmenen vuoden kokemukseen ja tuhansiin korjattuihin koiriin. Tiedän olevani kiistelty hahmo ja että osa suomalaisista koiraihmisistä vastustaa kaikkea tekemääni tai sanomaani. Kuitenkin koko oppini ja korjausideani ovat kotoisin koiran omasta logiikasta ja kaiken toimintani perimmäinen tarkoitus on tuoda yhteisymmärrystä ja hyvää elämää koiraperheisiin, joista se puuttuu. Olen esittänyt ajatukseni yleistäen, jolloin lukijan omalle vastuulle jää ymmärtää ne hyvällä ja niin, etteivät esimerkiksi tarinani jonkin tietyn rodun ongelmatapauksista tarkoita rodun kaikkia yksilöitä. Olen suurpiirteinen ihminen ja rakastan tehostuksia, provosoimista ja ennen kaikkea hyviä tarinoita. Lilli Loiri-Sepässä olen löytänyt kirjoittajan joka ymmärtää, että karikatyyrillä viestit menevät parhaiten perille. Kirjan rakenne kulkee lyhyestä ja tiiviistä pentuoppaasta aikuisen koiran korjausohjeisiin. Myöhemmissä kirjan luvuissa vastaan tyypillisimpiin kysymyksiin koiraongelmista ja ongelmakoirista. Annan ongelmiin käytännön korjausohjeita ja taustatietoja silloin, kun katson ne tarpeelliseksi. Kerron myös koirankorjauskertomuksia tosielämästä. 12

14 Haluan avata lukijalle myös omaa elämäntarinaani, koska se parhaiten selvittää, miksi väitän tietäväni koirista kaiken sen minkä tiedän. Oppini eivät ole peräisin yliopistoista maailmalta, enkä ole suorittanut arvosanoja tai tutkinut kohteitani laboratorioissa. Sen sijaan olen oppinut tuntemaan koiran mielenliikkeet kokeilemalla käytännössä, yrittämällä ja koira vieköön, erehtymällä monta kertaa. Elämällä traagisen ja uskomattoman elämäni koirien kanssa. Lintulassa Pertti Vilander 13

15

16 Perusfi losofia Kaikki tunnetut koirankoulutusfilosofiat lähtevät siitä, että koiran täytyy totella omistajaansa. Totteleminen on osa minunkin filosofiaani. Yleensä koirakoulutuksessa painotetaan kuitenkin yksittäisiä suorituksia, kuten istumista, maahanmenoa, odottamista, seisomista ja paikkallaoloa, toisin sanoen temppuja. Minä en usko temppuihin koiran peruskoulutuksessa. Oma filosofiani perustuu koiran laumakäyttäytymiseen, siihen että ihmisen täytyy ymmärtää koiraa ja koiran ihmistä laumaeläiminä, jotka elävät yhdessä. Koulutusoppini perustuu täysin laumakäyttäytymisen lainalaisuuksiin. Kyse on siis siitä, miten lauman hierarkiassa kukin yksilö toimii. Yksittäisillä suorituksilla, tempuilla ja tassun antamisilla ei ole silloin mitään merkitystä, ei ainakaan ennen kuin omistajan ja koiran välinen yhteisymmärrys on syntynyt. Kaikkien koiraongelmien ydin on, että koira on laumaeläin, joka tarvitsee johtajan. Jos koiralla ei ole johtajaa, se ryhtyy itse johtajaksi. Johtajalla on etuoikeuksia ja velvollisuuksia, kuten esimerkiksi alaistensa kouluttaminen. Kun koira kouluttaa omistajaansa, on syntynyt ongelma. Liuta koirankasvatuskoulukuntia on todistanut hienosti ja tieteellisesti kaiken opetukseni epäpäteväksi. Kaikki, mitä tässä kirjassa kerron, kiistetään jo sillä perusteella, että koira ja ihminen ovat eri lajeja, jotka eivät voi yhdessä muodostaa laumaa. Alaisuudessani on silti ollut ja on edelleen laumoja, joissa iloisessa sekamelskassa kulkevat ihmiset, siat, koirat, kukot, kanat ja kissat. Kaikki nämä koira kokee 15

17 kuuluvan laumaansa; Ei kissa eikä kukko koe itseään lauman jäseneksi, eikä se niitä haittaa. Koira sen sijaan kokee. Omistin aikaisemmin kaukasianpaimenkoiria, joiden tunnustan tappaneen paikkakunnalla irtolaiskissoja. Mutta koskaan, ikinä yksikään koiristamme ei hätyyttänyt omia kissojamme, siis laumamme kissajäseniä. Verrataanpa serkuksia, eli koiraa ja sutta. Susilauma toimii samalla logiikalla kuin koira omassa laumassaan, siis ihmisen perheessä. Jotkut asiantuntijat väittävät, ettei susilaumassa kukaan osoita aggressiota toista laumanjäsentä kohtaan, ja tästä syystä ei ihminenkään saisi koskaan kohdistaa aggressiota omaan koiraansa. Todellisuudessa saa, sanon minä ja perustelen sillä, että kun susilaumaan on syntynyt pentu, emo tulee neljän viikon kuluttua synnytyksestä ulos luolasta yhdessä pennun kanssa. Silloin emo osoittaa heti johtavalle urokselle nöyryyttään ja alemmuttaan. Pentu äitinsä esimerkin nähtyään osoittaa samalla lailla alistumiseleitä johtajalle. Totta, ei johtajan tarvitse palauttaa ruotuun valmiiksi nöyrää porukkaa. Johtajuus on kaikille susilauman jäsenille syntymästä lähtien itsestään selvä asia. Ei minunkaan koskaan tarvitse osoittaa omia koiriani kohtaan aggressiota. On kuitenkin täysin eri asia, kun tavallinen ihminen kouluttaa huonosti käyttäytyvää koiraansa. Todennäköisesti hän ei koskaan ennen ole ollut koiransa silmissä johtaja. Pentukoirakin näkee kokemattamassa omistajassaan epävarmuutta ja pelkoa, eikä se voi käsittää tätä ihmistä johtajakseen. Ei voi, kun aikuinen ihminen puhuu pennulle pienellä kimeällä äänellä, makaa pennun alla lattialla ja konttaa sen perässä, antaa ruokaa lautaseltaan ja jopa suustaan, antaa pennulle periksi joka asiassa, nykäisee kätensä parahtaen pois, kun pennun hampaat siihen osuvat. Kaikki tämä kertoo pennulle, ettei tuo ole mikään, ei edes koiranpennun kanssa saman arvoinen. Jos laumassa eli perheessä on koira jo valmiiksi, tämä vanha asukas kertoo uudelle tulokkaalle tehokkaammin kuin mikään, etteivät nuo ihmiset täällä määrää. 16

18 Ihmisen ei tarvitse osoittaa dominoimalla pennulle eikä aikuiselle koiralle olevansa johtaja. Ei, jos ei koskaan käyttäydy edellä kuvatulla, koiran silmissä äärimmäisen nöyristelevällä tavalla. Mutta siinä tapauksessa, että johtajuus on koiralle hävitty, on ihmisen pakko dominoida koiraa. Dominanssilla tarkoitan koiran alentamista ihmisen vallan alle. Rankaisemista ja rangaistuksen uhkaa, niin pelottavalta kuin se kuulostaakin, muttei kuitenkaan fyysistä väkivaltaa. Kovat ja pehmeät koirat ja johtajuusongelma Koirat voidaan jakaa hermorakenteensa perusteella kahteen ryhmään: koviin ja pehmeisiin. Hyvä, vahva ja tasapainoinen hermorakenne kertoo kovuudesta. Kovuus on yksinkertainen määritelmä paineensietokyvylle. Toisin sanoen koira kestää henkistä painetta, esimerkiksi säikähtämistä, menettämättä toimintakykyään. Pehmeä koira menee tolaltaan pelästyessään. Mitä pehmeämpi, sitä huonompi toimintakyky sillä on säikähtäneenä ja sitä pidemmän aikaa se on järkyttynyt. Rotuja tai sukupuolia ei voi jakaa koviin ja pehmeisiin eivätkä yksilötkään ole aina yksioikoisesti kovia tai pehmeitä. Vaikka esimerkiksi metsästyskoiraha ei ole välttämättä suojeluviettiä, se saattaa kestää erinomaisesti painetta ja näin olla kova koira. Kaikki koirat tarvitsevat johtajan laumaansa. Kova koira pyrkii perheen pomoksi pehmeää sinnikkäämmin, ja siitä syystä kova tarvitsee voimakkaampaa dominointia, jotta se pysyy hallinnassa. Pehmeä koira ei halua valtaa samalla tavoin kuin kova, mutta se ottaa johtajuuden perheessä, jossa kokee ihmiset huonoiksi johtajiksi. Koiralle ei ole olemassa sellaista vaihtoehtoa, että eletään demokratiassa, jossa kukaan ei määrää. Jos perheen aikuiset ihmiset eivät kykene ottamaan johtajuutta, ollaan koiraongelmien edessä todennäköisesti viimeistään koiran ensimmäisen 17

19 ikävuoden kynnyksellä. Silloin koira aikuistuu ja määrittelee oman aikuisen koiran asemansa yhteisössä. Koira, jonka luonteessa on hiukankin kovuutta ja rohkeutta, tulee aina haaveilemaan johtajuudesta. Sen elämäntehtävä on pyrkiä johtajaksi, ja pyrkiminen kärjistyy, jos koira on saanut joskus elämässään maistaa johtajuutta. Ylös ja eteenpäin pyrkiminen on laumaeläimelle luontainen käyttäytymismalli, niin koiralla kuin ihmiselläkin. Harva meistä siihen ensimmäiseen teiniiän kesätyöpaikkaansa haluaa jäädä lopullisesti. Koiran palauttaminen johtajasta alamaiseksi on vaivalloisempaa ja vaatii jatkuvaa tarkkailua ja toimintaa. Elämä on helpompaa, jos jo pennun kanssa on luotu selkeä suhde, jossa ihminen päättää ja koira tottelee. 18

20 Opas koiran hankkijalle Koira on yksinkertainen nimitys monelle erilaiselle ryhmälle eläimiä. Kova uros jackrussellinterrieri ei välttämättä sovi lainkaan kotisohvakoiraksi, koska se on alun perin tarkoitettu itsenäiseen toimintaan, ryömimään luolaan ketun perään ja karkottamaan kettu pesästään ja tappamaan sen pennut. Suuri ja kova belgianpaimenkoira on pohjimmiltaan omistajaansa miellyttämään pyrkivä palveluskoira, mutta tämä ominaisuus ei kirjoitettuna kerro vielä mitään. Belgialainen haukkaa helposti palasen vankikarkurin pakarasta, jos isäntä tietää mitä tahtoo ja välittää sen oikein koiralle. Koiraongelmia ehkäistään ottamalla selvää rotujen ominaispiirteistä ja sovittamalla omat luonteenpiirteet vastaamaan koirahaaveita. Ensimmäistä koiraansa hankkivalle ihmiselle tietoa on tarjolla kirjallisuudessa hämmentävä määrä, mutta kaikki mediasta löytyvä tieto ei ole luotettavaa. Tiedon hankkimisessa kannattaa nähdä vaivaa ja käyttää aikaa, koska oikein ja harkiten valittu rotu ehkäisee monia ongelmia tulevaisuudessa. On olennaista löytää paitsi oikea rotu, myös oikea yksilö oikealle ihmiselle. Parhaan pohjan saa haastattelemalla mahdollisimman laajalti koiraihmisiä, jotka tietysti kehuvat kaikki omaa koiraansa. Mutta kun halutut ominaisuudet tarkentuvat, kannattaa tarkkoja yksityiskohtia vielä tiedustella rotuyhdistyksiltä ja kasvattajilta. Olennainen asia koiraa valittaessa on koiran käyttötarkoitus, ja tässä on oltava itselleen ja elämäntilanteelleen rehellinen. Ei kannata 19

21 suunnitella aktiivista elämäntapaa, johon koira tulee starttimoottoriksi. Omia perimmäisiä vaikuttimiaan on syytä tutkiskella perinpohjaisesti. Lasten pyyntöjen hiljentämiseksi minkä tahansa eläimen hankkiminen on lyhytnäköistä. Eikä koiraihminen tunne käsitettä "huono ulkoiluilma", on vain huonoja ulkoiluvaatteita. Koirasta haaveilevan on syytä muistaa, ettei eläintä saa ottaa lapsen korvikkeeksi, testaamaan, pärjätäänkö joskus myöhemmin ihmisen pennun kanssa. Koekappaleeksi eläimen hankkiminen on väärin koiraa kohtaan, ja lapsenkorvikekoirat inhimillistetään varmasti pilalle. Sitä paitsi koiravauva on usein aiheuttanut nuorelle parille sellaisen hormonimyllerryksen ja vauvakuumeen, että tuloksena on pian ihmisvauva. Ja kun pikkuvauva ja murrosikäinen koira vaativat kasvatusta yhtä aikaa, on helppo arvata kummalta aika ja vaivannäkö ovat pois. Valintakriteereistä Ulkonäkö, hassu täplä hauvan naamassa on huonoin mahdollinen peruste koiran valinnalle. Kannattaa todella miettiä minkälainen viettipohja ja perusluonne rodulla on ja sopiiko se omaan elämänpiiriin ja aktiivisuustasoon. Vahtikoira vahtii ja haukkuu, koska sillä on kyseiset ominaisuudet eikä kerrostaloasukkaan kannata yrittää juuria koirastaan niitä kokonaan pois; koira voi pitää poissa tunkeilijat. Metsästyskoiraa kohtaan on epäreilua, jos se ei pääse tekemään työtä, johon sen veri vetää, vaan se hyvistä aikomuksista huolimatta jää pelkäksi sohvakoiraksi. Hyvin harva suuri palveluskoira saa riittävää aktivointia pelkistä puistokävelyistä. Seurakoira on ensimmäistä koiraansa harkitsevalle usein oikea vaihtoehto. Seurakoiran kanssa harrastuslajivalikoima on suuri. Jos koiran kanssa harrastaminen ei kiinnosta lainkaan, on olemassa koiria, jo.:ka aikanaan on jalostettu sängynlämmikkeiksi. Näillä on kaikkein 20

22 heikoin dominanssikyky ja -halu, ja siksi ne todennäköisesti tulevat aiheuttamaan omistajalleen vähiten ongelmia. Vastaavasti mitä määrätietoisempi, kovempi rotu ja yksilö, sitä todennäköisemmin se aiheuttaa hellämieliselle omistajalle haastetta. Hellimisen tarve on surullista kyllä nykyisin yleisin syy, miksi koira perheeseen otetaan. Täytyy muistaa, ettei mikään koira mene pilalle paijaamisesta ja rapsuttelusta, koska kyhnyttely on täysin luontevaa laumassa tapahtuvaa sosiaalista toimintaa, kirputusta ja turkin hoitoa, mutta mielistelyä ei monikaan koira omistajaltaan kestä. Kun sopiva rotu ja kasvattaja on löytynyt, täytyy ostajaehdokkaan päästä katsomaan kennelin koiria. Kasvattajalta tulee kysellä mahdollisimman paljon rodusta ja pennun vanhemmista. Emokoira on päästävä näkemään, sillä sen luonteella on suuri vaikutus kasvaviin pentuihin. Perintötekijöiden lisäksi juuri emokoira pentuja hoivatessaan antaa omalla käyttäytymisellään mallia pienilleen. Mikäli nartulla on ollut pentueita ennenkin, kannattaa selvittää minkälaisia aikuisia koiria niistä on kehittynyt. Pentuna huonoista oloista pelastettu koira ei ole kiitollinen, vaan todennäköinen ongelmatapaus. Paljon nähtyäni vastustan esimerkiksi virolaisten löytöpentujen ottamista, koska niiden vanhemmista on harvoin mitään tietoa. Sääli on huono syy ottaa eläintä. Ongelmakoira on usein ollut pentueessa sisarusten kiusaama yksinäinen tyyppi. Kun se kyyhöttää yksin nurkassa, se ei opi laumassa käyttäytymisen perusteita. Ja jos pennun uudet omistajat vielä holhoavat ja ylisuojelevat sitä, on koiralla todella huono elämän ennuste. Pentulassa Kun on päästy pentulan pissantuoksuiseen hurmioon, täytyy ostajan yrittää pitää päänsä kylmänä. Miten hankala onkaan käydä "vain 21

23 katsomassa pentuja': Ensimmäiseksi on syytä kiinnittää huomiota siihen, kuinka koirat suhtautuvat kasvattajaan. Toivottavaa on, että kaikki kasvattajan koirat ovat avoimia myös vieraita ihmisiä kohtaan ja että ne tulevat ihmisten luokse luottavaisesti. Pientä säpinää porukassa on tietysti, se on koiriita tervettä käytöstä silloin, kun kylään on tullut vieraita. Samoin vieraan haukkuminen kuuluu asiaan. Mutta jos emokoira murisee, pakittaa häntä alhaalla ja kyräilee, ei pentua pidä kyseiseltä kasvattajalta ottaa. Koiran päästä löytyy aina varhaislapsuuden muisti jälki, että ihmisiä täytyy varoa. Olen juuri käynyt testaamassa parsonpentueen, josta löysimme itsellemme uuden uroksen. Se on kaikilta osa-alueiltaan täydellinen pentukoira. Kun nostin sen syliini, se painoi heti päänsä kaulaani vasten. Viiden viikon ikäinen pentu haluaa kuulla ja tuntea sydämen sykkeen, se rauhoittaa koiraa ja muistuttaa emosta. Jos pentu kykenee oitis painautumaan täysin vieraan ihmisen kaulaa vasten ja nauttimaan sykkeestä, on koiraha hyvä hermorakenne. Teen paljon pentutestausta muiden kasvattajien koirille. Annan pennuista ja niiden luonteista lausunnon, minkälaiselle ihmiselle ne parhaiten soveltuvat. Pisteitä en halua antaa. Kennelliiton virallisessa luonnetestissä annetaan pisteitä, ja monelle koiranomistajalle tuntuu olevan tärkeää saada koiralleen niitä mahdollisimman paljon. Ison pistemäärän saanut koira voi kuitenkin olla useimmille omistajille katastrofi. Kultaisen keskitien koirat ovat pääsääntöisesti tasapainoisimpia. Siksi annan vain lausunnon, minkätyyppinen omistaja testaamalleni koiranpennulle sopisi. Luen pentuja ja niiden käyttäytymistä vuosikymmenten aikana keräämälläni koiratuntemuksella ja näen helposti, minkälaisia tyyppejä niistä kasvaa. Esittelen tässä oman testini osa-alueet, koska periaatteet ovat yksinkertaiset. Ensimmäistä koiraansa hankkivan ja koiraharrastusta aloittelevan on helppo testata pentu ohjeita seuraamalla. 22

24 Pentutestaus Pentutestillä saan selville koirasta ne ominaisuudet, jotka säilyvät sen luonteessa läpi koko elämän. Kun testaan pennun, osaamme kasvattajan kanssa osoittaa sen oikealle ihmiselle: harrastajalle aktiivisen agilitykoiran ja kerrostalomummolle sohvakoiran. Usein pentueesta löytyy näitä molempia. Kun kasvattaja testauttaa pentunsa, hän joutuu valitsemaan myös ostajaehdokkaista soveliaat. Kaikki koirankasvattajat eivät maita nähdä tätä vaivaa. Yleinen käytäntö lienee, että ihminen tulee ja valitsee pentueesta suloisimman itselleen, koiran joka hänen silmissään on söpö. Silloin on suuri riski, että suhde epäonnistuu. Miksi se onnistuisi, jos pentu on otettu vain ulkonäkösyistä. Kun pentu tuodaan minulle testattavaksi, vien sen aluksi huoneeseen, jossa ei ole sille ainoatakaan tuttua tuoksua. Ei mitään sellaista, johon se voisi turvautua, vaan se on täysin orpo, vieraassa huoneessa, minun, vieraan ihmisen kanssa. Laitan pennun keskelle lattiaa ja katson ensimmäiseksi sen liikuntakykyä. Se miten pentu liikkuu, kertoo sen aktiivisuudesta ja nenänkäyttökyvystä. Kulkeeko se koko ajan paniikissa vai mahtaako käyttää nenäänsä. Kun se on saanut rauhassa jonkin aikaa kuljeskella, kävelen pari metriä toiseen päähän huonetta. Nyt näen, lähteekö se seuraamaan. Jos se tulee luokseni, vaihdan kiireesti suuntaa ja taas näen, seuraako se, eli kuinka voimakas sen laumavietti on. Seuraavassa vaiheessa nostan pennun kaulalleni. Seuraan rauhoittuuko koira, ryhtyykö se kuuntelemaan kaulavaltimoa, ryhtyykö nuolemaan, uskaltaako kenties kirputtaa minua parrasta. Lasken sekunteja viiteenkymmeneen. Näin määrittelen, kuinka hyvin pentu kykenee rentoutumaan, mikä puolestaan kertoo sen hermorakenteesta. Olennaisen tärkeää on, että testaa ja on koiranpennulle vieras. Tuttu kasvattaja ei voi testata omia pentujaan, minäkään en testaa omiani. 23

25 Jos pentu rentoutuu, siitä tulee hyvä koira. Panikoiva tai muuten hätäinen pentu, joka ei tahdo hetkeäkään olla alallaan ihmisen kaulalla, ei ole hermorakenteeltaan lupaava. Jos koira ei myöskään liiku testauksen alkuvaiheessa, sen voi päätellä olevan erittäin pehmeä ja epävarma. Tällainen pentu vaatii hyvin kokeneen omistajan, joka uhraa paljon aikaansa ja energiaansa koiran arkuuden tasapainottamiseksi. Testaan pennun saalisvietin laittamalla pallon lattialle pyörimään. Jos pentu ei ole kiinnostunut pallosta, vietti on alhainen. On olemassa helppoja keinoja herättää tämä vietti myöhemminkin, mutta aina parempi, jos koiraha on viettitoimintaa jo valmiiksi. Taistelutahtoa testaan karvarukkasella: hyökkääkö pentu rukkaseen kiinni, taisteleeko sen kanssa ja tekeekö tapporavistuksia. Kontaktin ottamista ihmiseen on syytä toivoa. Surkeaa on pennun selvästi torjuva käytös, se että pentu haluaa heti pois ihmisen luota. Seuraavaksi laitan pennun selälleen lattialle kämmeneni alle niin etten pidä koiraa tiukasti paikoillaan, vaan vain estän sen lähtemisen pois. Sitä siis dominoidaan ja se on enemmänkin vallan kuin voiman alla. Tässä tilanteessa lasken jälleen viiteenkymmeneen. Jos koira rauhoittuu makaamaan selällään kymmeneksi sekunniksi ja jonkin aikaa yli, koira on tasapainoinen. Mutta jos se jää makoilemaan yli viideksikymmeneksi sekunniksi, se on flegmaattinen, liian pehmeä ja alistuva. Jotkut koirat rentoutuvat tässä testissä niin, että vaikka laskisit kahteensataan, ne loikoilevat pyrkimättä minnekään. Ei niiden hermoissa ole mitään vikaa, mutta virtaa on vain kovin vähän. Toinen taas ei viihdy selällään hetkeäkään. Se ei luota ihmiseen, ei kykene keskittymään ja on hermostunut tyyppi. Testi on erittäin hyvä temperamenttimittari ja kertoo koiran tulevasta kovuudesta ja hermojen hallinnasta. Toki testissä täytyy huomioida eri rotujen suuret erot. On epäreilua verrata pikkuista sylikoiraa, lintukoiraa ja suojelukoiraa toisiinsa. Vaikken tässä teoksessa halua rotumääritelmiä esitellä, otan jonkin ylimalkaisen esimerkin rotujen ääripäistä. 24

26 Dobermanninpentu on hyvä esimerkki koirasta, jolla on usein jo lapsena paljon virtaa ja joka pentutestissä pysyy vain sekunteja paikallaan. Olennaisempaa onkin miettiä, kykeneekö koira ottamaan kontaktia ihmiseen sinä pienenä hetkenä, kun se malttaa olla paikallaan. Hyväliekin pentudobermannille voi keskittyminen olla hankalaa. Niiden kanssa on tehtävä työtä ja kehitettävä vielä aikuisenakio keskittymiskykyä. Parson on pieni ja erittäin kova koira. Se toimii nopeasti ja ajattelee nopeasti, ja ehdottomasti sen täytyy ajatella. Parson on tarkoitettu luolakoiraksi, jonka on kyettävä taistelemaan yksin onkaloissa ilman kenenkään tukea. Sen on oltava kova mutta harkitseva ja, kuten sanottu, hyvin nopeasti harkitseva. Saman kokoluokan pikkuinen valkoinen on myös coton de tulear. Se on täysi vastakohta ja toinen ääripää edelliseen rotuun verrattuna, pehmeän lempeä eläin, jonka tulee testissä olla kaulalla pitkään ja antaumuksellisesti. Omat cotonimme huokaisivat silmiään muljauttaen päästessään kaulalle. Kaulailu oli, ja on edelleen, niiden mielestä kaikkein ihaninta maailmassa. Selällään niitä voi pitää reilusti yli viisikymmentä sekuntia ja ne saattavat siinä hiukan vinkua ja pyristellä näön vuoksi, mutta eivät kuitenkaan irrottaudu otteesta. On toivottavaa, että koiraopennuha olisi edes halua yrittää päästä pois jossakin vaiheessa, koska se on merkki energisyydestä ja toimintakyvystä. Meidän cotoneillamme Kuplalla ja Luumulla luonne-erot ovat kuin yöllä ja päivällä: Kupla ei halua irti ihmisen otteesta vaikka sitä hätistettäisiin, ja Luumu lähtee pois alle 50 sekunnissa, eli se on hyvin energinen cotoniksi. Espanjanvesikoirat ovat voimakkaasti laumaviettisiä, joten ne ovat mielellään ihmisen otteessa. Omia koiriani en voi enää lainkaan testata, koska ne olen ns. käpälöinyt loppuun. Jos nostan oman koirani kaulalleni tai käännän selälleen, on se niille suuri hellyyden osoitus, josta ei ole mitään kiirettä pois. Vaikka espanjanvesikoira eli perro on 25

27 aktiivinen, se on ehdottomasti laumakoira, jonka täytyy kyetä rentoutumaan ihmisen kaulalla ainakin vähän aikaa, viidestä sekunnista ylöspäin. Vesikoirien tulisuudessa on suuria aste-eroja. Kun aikanaan testasin perromme Lennon, se jaksoi olla selällään tuskin 15 sekuntia. Siitä tulikin hurja rämäpää. Rasta puolestaan jaksoi olla 25 sekuntia ja on nyt laumamme kiistaton johtaja. Rasta on kuitenkin vanhempi herra ja johtajuuden iällään ansainnut. Edelliset esimerkit edustivat ääripäitä kennelimme omista roduista. Kun omassa kennelissäni potentiaalinen asiakas tulee katsomaan pentuja, jututamme häntä pitkään. Paikalla on silloin myös aikuisia koiriamme, koska haluamme nähdä kuinka koirat suhtautuvat kyseiseen ihmiseen. Meillä testataan, kelpaako ihminen koirillemme. Lähdemme siis toisesta näkökulmasta kuin kasvattajat tavallisesti. Ihmisen täytyy jutella kanssamme hyvä tavi. Jos vieras tulee sisään ja ryntää oitis pentulaan, on varmaa että emo nostaa metelin ja pennut puolestaan reagoivat erittäin herkästi emonsa äänenkäyttöön. Siis ensin jututetaan ihmistä ja sitten pidetään emoa hyvänä, jotta nähdään, että emo hyväksyy vieraan. Vasta tämän jälkeen voidaan mennä pentulaan. Siellä on hyvä istua ja katsoa koirien toimintaa ja niiden leikkiä. Eikä napata heti syliin yhtään naperoa, vaikka mieli tekisi. Jos pennusta toivotaan aktiiviharrastajakoiraa, jonka kanssa pyritään huipulle, on haettava pentueen kiihkein, kovin ja rohkein. Ne aiheuttavat aina ongelmia, mikäli omistaja ei ole kokenut ja halukas harrastamaan koiran kanssa riittävästi. Kun ensi kertaa koiraa hankkivalle valitaan pentua, pentueesta karsitaan pois kaikkein kovimmat yksilöt. Tässä on hyvä käyttää kasvattajan asiantuntemusta, koska hän on tutustunut pentuihin niiden syntymästä saakka. Kannattaa kysyä, mikä pennuista on kaikkein temperamenttisin, kiihkein, rohkein ja kovin. Ja kun kasvattaja näyttää sen, hylätään kyseinen yksilö. 26

28 Nyt jäljelle jääviä pentuja on syytä katsella pitkään. Ne saattavat aluksi nukkua, ne voivat olla juuri ruokailleet joten niillä ei välttämättä ole vielä vauhti päällä. On varattava nelisen tuntia kyläilyyn, jotta koirista ja niiden voimasuhteista syntyy käsitys. On parasta asettua istumaan pentulan lattialle ja viettää aikaansa siellä seuraten kuinka koirat porukassa toimivat. Jos kenneltiloissa on kylmä, ovat pennut tiiviissä porukassa, jos tila on kuuma, ne ovat hajallaan. Pentujen koreografiasta ei siis voi paljon päätellä. On hyvä seurata, kuinka pennut ruokailevat ja missä asennossa hännät ovat syödessä. Jos jollakulla on häntä muuta porukkaa korkeammalla, on tyyppi hallitseva. Jos häntä on koipien välissä, on poikanen arka ja epävarma. Nämä äärilaitatyypit jätetään siis syrjään, jolloin jäljelle jäävistä valitaan paras: se joka pysyy pisimpään selällään ja kaulaa vasten. Ensimmäiseksi koiraksi sopivin on kakkonen, siis koira joka innostuu pomopennun aloittamista tempuista. Pomo keksii metkuja ja juuri se koira, joka on heti seuraavana juonessa mukana, on hyvä harrastus- ja kotikoira, koska se on helposti aktivoitavissa. Pentukoirat nuljuttavat toisiaan. Sosiaalisuus kertoo, että pennun saa helposti kiintymään itseensä. Joissakin kenneleissä pennut eivät ole emoosa tai ihmisten kanssa tekemisissä. Minä en suosittele sellaista käytäntöä. Ihanteellisimmat olosuhteet pennun kasvulle ovat mielestäni kotona, ihmisen perheessä. Yhdessä huoneessa pennut syntyvät ja ovat emoosa turvissa, kunnes ovat noin neljän viikon ikäisiä. Silloin ne lähtevät liikkeelle, ja siitä lähtien pidetään ovi auki muihin tiloihin, joissa sovussa viettävät aikaa ihmiset, pennut ja aikuiset koirat. Toivottavaa on, että pennut saavat elää perhe-elämää ja kasvattaja rapsuttelee niitä sylissään vaikkapa televisiota katsellessaan. Elämän alussa emo antaa pennulle noin 30 prosenttia kasvatuksesta, ja ihmisen on oltava pennun elämässä läsnä heti alusta antamassa loput. 27

29 Ihminen sosiaalistaa pennut ja leimaa ne itseensä, ja yhdessä emo ja ihminen opettavat pennulle rajoja. Kun pennun kanssa ollaan paljon, se ryhtyy puremaan ihmistä, kuten se puree emoaan. Ja emo ärähtää. Ensimmäinen raja on vedetty. Myös kasvattajan on koiran purressa ärähdettävä ja kiellettävä, sillä näin pentu ymmärtää, että ihminen on käyttäytymiseltään samankaltainen kuin sen emo. Kasvatus jatkuu saumattomasti emon antamasta kasvattajan antamaan ja lopulta kasvatusvastuu siirtyy uudelle omistajalle. Pentu uuteen kotiin Kun valinta on tehty ja pentu istuu pysyvästi oikeassa sylissä, lähdetään koiran kanssa kotiin. Ensimmäisten tuntien aikana ei uudessa kodissa kannata pennun kanssa tehdä juuri mitään. Lasketaan pentu lattialle esimerkiksi keittiössä, jonne etukäteen on levitelty sanomalehteä. Annetaan pennun ensin nuuskia huone kunnolla. Sitä ei kehuta kun se tekee pissat paperille, muttei myöskään äristä, jos pissa menee paperin ulkopuolelle. Pissaaminen on luonnollista, siihen ei kiinnitetä tässä vaiheessa mitään huomiota. Seuraavaksi mennään uuteen huoneeseen. Pentu joko menee sinne itse, jos se on tarpeeksi rohkea, virkeä ja utelias, mutta pennun voi myös kantaa. Annetaan pennun rauhassa tutustua ihan kaikkeen, mihin sen sallitaan tulevaisuudessakin mennä. Jos asunnossa on esimerkiksi lastenhuone tai parveke jonne pentu ei saa mennä, pannaan ovi kiinni. Tässä vaiheessa ei kannata opettaa avoimen oven edessä, että tänne ei saa mennä. Niin pieni ei vielä ymmärrä. Mutta kannattaa kuitenkin etukäteen miettiä, minne koira saa tulevaisuudessa kulkea. Kun pentu on tutustunut vaikkapa olohuoneeseen, viedään se takaisin alkuperäiseen tukikohtaan eli esimerkiksi keittiöön. Silloin se 28

30 tavallisesti tekee taas pissat keittiöön, ja sitten voidaan jatkaa tutustumista. Näin saadaan helposti aikaan, että se pissii vain yhteen paikkaan. Jos pentua ei palauteta välillä ensimmäiseen huoneeseen, se pissailee vähän joka puolelle eikä opi helposti sisäsiistiksi. Juotavaksi tarkoitettu vesi on valmiina keittiössä. Pentu näkee sen oikealla paikallaan heti, eikä sitä siirrellä enää muualle. Ruoka-aika on säännöllinen, eikä ruokaa saa pitää jatkuvasti tarjolla. Jos koira näkee, että uusi oma ihminen antaa ruoan sekä luvan ottaa ruokaa, koira mieltää että tämä ihminen on ruokkija ja huolenpitäjä. Jos ruoka on aina valmiina, se tulee valmiina mistä lie eikä herätä kiitosta tai kunnioitusta. Ensimmäisinä päivinä tulevat lukujärjestykseen myös kasvatukselliset asiat. Ensimmäinen niistä voi olla se, ettei ruokaa saa ottaa ennen kuin on annettu lupa. Kippo koiran pään yläpuolelle ja sana: Istu. Koiran fysiikka on sellainen, että näin toimien se todennäköisesti istuu huomaamattaan. Kuppi alas ja annetaan lupa sanomalla esimerkiksi että ole hyvä. Tämän vaikeampaa ei koiran istumaan opettelu ole. Tempulla sinänsä ei ole merkitystä, mutta näin muodostetaan kuvaa yhdestä joka käskee ja toisesta joka tottelee. Oman paikan ongelma Hyvin helposti pentu etsiytyy esimerkiksi keittiössä pöydän alle tai muuhun onkaloon, missä se ei ole tiellä. Siellä se tuntee olonsa turvalliseksi. Ihmisen ei kannata osoittaa koiralle pysyvää petipaikkaa, vaan se saa nukkua missä hyvänsä ihmisen alueella. Jälleen näkemykseni poikkeaa yleisestä; tavallisesti pidetään hyvin tärkeänä, että koiraita on heti oma määrätty nukkumapaikkansa, jossa se saa olla rauhassa. Mielestäni koiralla ei saa olla omaa aluetta ihmisen kodissa. Poikkeuksen tästä muodostavat pikkulapsiperheet, koska puhetta 29

31 ymmärtämättömille lapsille on hankala selittää, että koiraa ei saa kiusata. Alle vuoden ikäinen koottaaja ei ymmärrä puhetta, ja siksi kannattaa harkita metallista häkkiä jossa koira saa olla rauhassa. Häkissä koira kokee olonsa turvalliseksi, vaikka ympärillä koottaaja ottaa kontaktia maailmaan. Pääsäännöt joka tapauksessa ovat, että puhetta ymmärtävät lapset eivät koskaan kiusaa eivätkä satu ta koiraa ja että koira saa nukkua missä haluaa, kunhan se lähtee pois käskettäessä. Aivan ensimmäisenä päivänä koiranpentua ei kannata yrittää pissattaa ulkona. Parempi on antaa sen ensin tutustua uuteen perheeseensä rauhassa, sillä mitä voimakkaamman hajun se saa uusista ihmisistä, sen parempi. Koira määrittelee ihmisen hänen ominaishajunsa perusteella. Omistajan pitäisikin siirtää ominaishajuaan koiralle mahdollisimman paljon ensi päivien aikana. Pidetään sylissä, jutellaan ja silitellään. Seuraava tärkeä kasvattava asia on, ettei pentu saa aina tulla ihmisten mukaan. Viisainta tätä opetusta varten olisi hankkia kotiin kahden huoneen välinen portti, josta koira ei pääse mutta näkee toiselle puolelle. Lapsia varten tällaisia myydään, jotteivät he esimerkiksi putoa portaissa. Lapsiporttia käyttämällä pentu ei koe itseään kokonaan hylätyksi ja sen toimia voi myös seurata toisesta huoneesta. Pennulle sanotaan "Ei tule" ja pannaan portti perässä kiinni. Ei ole tarkoitus laskea minuutteja huutoa kuunnellen. Huoneeseen voidaan mennä hetken kuluttua takaisin, vaikka koira huutaisikin. Jos pentu nukahtaa, voit olla vaikka tunnin poissa. Kunhan muistat, että kun tulet keittiöön, et ole pennusta moksiskaan. Voit keitellä kahvit, ja kun pentu tulee luoksesi, voit rapsutella ja jutella sille tekemättä suurempaa numeroa. Ja kun lähdet pois, saa se tulla mukaasi, jos haluat. Näin osoitetaan koiralle, että ihminen määrää, saako se tulla mukaan vai ei, ja ettei huutaminen vaikuta päätökseen. Sama filosofia pätee seuraavassakin oppitunnissa: Ihminen päättää, kuinka toimitaan. Varmaa on, että pentu jossakin vaiheessa ensimmäi- 30

32 senä päivänä innostuu puremaan omistajansa kättä. Silloin täytyy ehdottomasti muistaa, ettei kättä vedetä pois pennun suusta. Pentu on niin fiksu, että se ymmärtää heti, että kun se puree, se saa ihmisen reagoimaan. Pitää siis olla reagoimatta. Kun pentu puree, naamassa ei pidä ilmeenkään värähtää, vaikka kuinka tekisi kipeää. Ihminen ei saa myöskään vinkaista, kuten joskus ehdotetaan. Jos ihminen vinkaisee, pentu kyllä lopettaa mutta kokee voittaneensa ja hallitsevansa tilannetta. Kun oma pentuni puree liikaa, otan sitä poskesta kiinni ja pidän tiukasti kiinni eli leikin emoa tai toista pentua ja puren takaisin. Kun se vinkaisee, lopetan ja jatkan silittämistä. Näin kerron pennulle, että nyt tuli raja vastaan. Saa pelleillä ja pitää hauskaa, mutta minä, ihminen, päätän milloin pidetään hauskaa ja milloin hauska on pidetty. Ja että minua, ihmistä, ei satuteta. Pentua täytyy pitää hyvänä rajattomasti. Ei pentua eikä aikuistakaan koiraa voi pilata hyvänäpitämisellä. Hyvänäpitäminen ja mielistely ovat täysin eri asioita. Kun ihminen tuo koiransa ongelmien takia kouluuni, langetan tavallisesti ehdottoman hyvänäpitokiellon. Syynä on, että näin saadaan koiran ja omistajan kommunikaatiokanava aukaistuksi. Kun kommunikaation kulkureitti on olemassa, ei sitä saa suljettua hellimisellä. Jos perusasiat ovat kunnossa, koira tottelee, vaikka se nukkuisi isännän sängyssä ja söisi omistajan kanssa samalta lautaselta. Ei meillä yksikään pentu ole mennyt pilalle hellimisestä. Kun kenneliimme syntyy pentuja, vaimoni voi todella nukuttaa niitä omassa sängyssään ja kainalossaan pari ensimmäistä viikkoa. Samalla hän muissa tilanteissa opettaa pennuille "Ei tule" ja "Ei pure" -käskyjä. Jonakin iltana, kun hän ei enää ota koiraa sänkyyn, koira ei protestoi. Jonakin toisena yönä hän voi taas ottaa, mutta taatusti päättää itse, milloin ottaa. Koiraa tämä ei haittaa eikä se ajattele että viestit ovat ristiriitaisia, koska johtajalla on oikeus toimia juuri niin kuin haluaa. 31

33 Kylmää kalkkunaa Koiranpentu ei tiedä talon tapoja ennen kuin ne sille kerrotaan. Pennun kanssa olisikin syytä toimia alusta asti samoilla periaatteilla kuin jatkossakin. Jos pentu ei saa tulla makuuhuoneeseen, helpointa on, ettei sitä oteta sinne ensimmäisenä yönä. Perhe herää pennun itkuun kerran, pari, mutta jos siihen ei kiinnitetä huomiota, itku loppuu. Pentu on varmasti ensimmäisenä yönä uuvuksissa eikä malta mesota pitkään. Mutta jos ensimmäinen yö vietetään koiran kanssa keittiön lattialla, ei seuraavana yönä nukuta lainkaan. Jos ensimmäisenä yönä otetaan pentu sänkyyn, on sitä pidettävä öisin sänkykaverina parisen viikkoa. Näin on siksi, että päivisin pennun kanssa tapahtuva toiminta joko lisää tai vie omistajan auktoriteettia sen silmissä. Riippuu siitä, kuinka usein sille opetetaan rajoja, olemaan purematta tai seuraamatta huoneesta toiseen. Riittävästä ja johdonmukaisesta opettamisesta ihmisen auktoriteetti kasvaa, ja parin viikon päästä voidaan pennulle tehdä selväksi, että se ei pääse sänkyyn nyt, mutta ehkä vielä joskus. Pentu jää rauhassa ja tyytyväisenä odottamaan. Toki omistajalle on helpointa ja koiralle loogisinta olla ottamatta sitä sänkyyn heti alusta alkaen. Jos koira on terve, fiksu ja yli kahdeksanviikkoinen, se rauhoittuu yöunille yllättävän pian. Tässä auttaa pennun valitsemaan nukkumapaikkaan asetettu, pehmusteeseen kääritty herätyskello. Sen tikitys rauhoittaa pentua, koska se muistuttaa emon sydänääniä. Itse käytämme Ventaped-kangasta, jota sairaaloissa käytetään palovammapotilailla. Kangas eristää kosteutta niin, että vaikka pentu pissisi omaan petiinsä, ei peti tunnu märältä. Pentu oppii pian, että kun omistaja sanoo "Ei tule': sen pitää odottaa, että ihminen palaa takaisin. On hyvä totuttaa pian koira jäämään yksin. Moni ottaa pennun lomansa alussa ja viettää sen kanssa 24 tuntia vuorokaudessa yli kuukauden ajan. Ei tarvitse ihmetellä, että pentu 32

34 kiukuttelee, kun se loman loputtua jätetään yhtäkkiä työpäiväksi yksin kotiin. Jos on vielä viettänyt pennun kanssa lomansa mökillä, poissa normaalista asuinympäristöstä ja liikenneruuhkista, voi olla varma että saa tulla ongelmakoirakouluun viimeistään jouluna. Koira tärisee, huutaa ja tekee tuhoja yksin kaupunkiasuntoon jätettynä. Ulos Pentu viedään ulos viimeistään kotiin tuloa seuraavana päivänä. Pientä täytyy kiikuttaa ulos ainakin 6-7 kertaa päivässä. Pentu viedään pihalle heti ruuan ja unien jälkeen. Katsotaan ulkoa sopiva, kesällä nurmikkoinen paikka, jossa ei tavallisesti liiku ihmisiä. Tämä siksi, että pentu on niin höppänä, että se lähtee kenen hyvänsä liikkuvan ihmisen perään eikä keskity olennaiseen eli pissimiseen. Jos mahdollista, pentua kannattaa pissattaa ilman hihnaa ensimmäisillä kerroilla. Joskus kaupungissa voi olla pakko pitää koira remmissä, mutta aluksi on parempi mitä häiriöttömämpi ulkoilutilanne on. Ensin on hyvä oppia, mitä varten ulos mennään ja sitten vasta kuinka hihnassa kuljetaan. Kun pentu on oppinut pissaamaan tiettyyn paikkaan, haju kyseisessä paikassa laukaisee pissaamisreaktion eikä se enää silloin välitä hihnastakaan. Pentu ja kissa Pentua aikuiseen kissaan totuttavan on syytä ymmärtää kissan luonnetta. Kissa saalistaa yksin. Se ei ole laumaeläin eivätkä sen elämässä päde laumahierarkian säännöt. Kissa on aina korkeammassa asemassa kuin koira. Kun koiranpentu huomaa kissan ja lähtee tutustumaan, sanelee kissa koiralle haluaako se seuraa vai olla rauhassa. Ihmisen ei 33

35 tarvitse jännittää, puhkooko kissa pennun silmät ja raateleeko sen hengiltä. Näiden kahden tutustumista voi kuitenkin helpottaa menemällä ensitapaamisella kissan omalle alueelle. Pentu kannattaa panna lattialle ja antaa kissan ja koiran löytää toisensa. Ihminen ei voi, ei saa eikä ehdikään tehdä tilanteessa mitään. Kissa näyttää ollaanko kavereita vai ei ja koira uskoo. Yleensä suhde toimii ja ainoastaan ihminen on ennakkoluuloinen. Aikuinen koira saattaa jahdata kissan puuhun, koska koira ja kissa eivät puhu sama kieltä. Kissan häntä heiluu eri asiaa kuin koiran, eli ne puhuvat puuta heinää toisilleen, mutta koira jo pentunakin ymmärtää kissan olevan pomo. Pentu ja aikuiset koirat Mitä nopeammin pentu tutustutetaan kaikkiin sen elämänpiirille olennaisiin koiriin eli niihin, joiden kanssa ollaan myöhemminkin tekemisissä, sen parempi. Aivan ensimmäisellä kerralla aikuiselle koiralle tarjotaan pentua peppu edellä. Näin aikuinen heti haistaa, että tämä pikkuinen on lapsi. Tutustuttamisen olisi hyvä tapahtua aikuisen koiran reviirillä eikä esimerkiksi ulkona puistossa. Pesäalueella aikuisen vietit ja vaistot ovat sellaiset, että sen on helpompi käsittää pentu pennuksi. Seuraavaksi lasketaan pentu maahan, ja jos aikuinen yrittää haukkua pennulle, pennun omistaja murisee aikuiselle koiralle, mutta antaa niiden olla maassa vastakkain ja jatkaa tutustumista. Idea on, että omistaja varoittaa aikuista koiraa, että pentu on omistajan omaisuutta. Koirat saavat leikkiä, mutta varovaisesti. Omistajan on oltava aikuiselle koiralle auktoriteetti ja muristava uskottavasti, jotta viesti menee perille: leikkiä saa, mutta minä määrään rajat. Pennun kanssa ulkoiltaessa kannattaa välttää tapaamasta vieraita koiria, ainakin mikäli aikuisilla koirilla ei ole pennuista hyviä koke- 34

36 muksia. Hihnassa vieraiden aikuisten tapaaminen on kokonaan kiellettyä. Pennulle sanotaan "Tule' ja hihnasta ohjaten poistutaan rauhassa. Pentua ei nosteta syliin missään tapauksessa. Syli viestii, että tilanne on vaarallinen ja ihmisen on otettava pentu turvaan. Omistaja saattaa huomaamattaan tehdä isoja virheitä toimiessaan pennun kanssa, esimerkiksi vetämällä sanaakaan sanomatta pentua hihnasta luokseen. Pennulle annettua nimeä tulee käyttää jatkuvasti ensimmäisestä päivästä lähtien. Silloin kun vieras koira tulee vastaan, kutsutaan pentua nimeltä ja sanotaan, että nyt mennään. Ei siis vedetä, vaan tehdään pienen pieniä nykäisyjä hihnasta, kunnes pentu tajuaa tulla ihmisen opastamaan suuntaan. Silloin sitä kehutaan ja jatketaan matkaa. Olisi tärkeää, että myös koirien omistajat puhuisivat toisilleen. Kun esimerkiksi ystävällinen täti suuren rottweiler-uroksensa kanssa haluaa vähän leikkiä pennun kanssa, olisi rouvalle sanottava ettei käy, ja sitten pennulle, että mennään. Mitä enemmän kommunikoidaan pennun kanssa, sen parempi. Tädin rottweiler nimittäin puhuu ihan eri asioita pennulle kuin kiltti täti. Ja koska pentu on elänyt laumassa veljiensä ja siskojensa, siis koirien kanssa, se ymmärtää niiden kieltä varsin hyvin. Jos pennun häntä on hyvin pystyssä ja heiluu, tädin aikuisella uroskoiralla syntyy helposti ajatus, ettei pentu arvosta ja kunnioita sitä tarpeeksi. Jos taas pennun häntä on alhaalla, kuten pitäisi silloin, kun se tapaa vieraan ison aikuisen, aikuinen muuttaa helposti asenteensa leikkiin kutsuvaksi. Jos pentukoiran hihnaa pidetään liian tiukalla, koska omistaja jännittää aikuista koiraa, hän samalla epähuomiossa pitää pennun päätä asennossa, jossa sen ei ole tarkoitus olla. Kireän talutushihnan takia pentu ei voi muuttaa asentoaan ja näin viestiä sitä, mitä se todellisuudessa ajattelee. Omistaja antaa siis koirallaan vääriä signaaleja ja aiheuttaa rähinää. Vaikka koiranpentua on syytä sosiaalistaa mahdollisimman erilaisiin tilanteisiin, ihmisiin ja eläimiin, täytyy muistaa ettei koiran 35

37 välttämättä tarvitse koskaan tutustua vieraisiin koiriin. Periaatteessa koirat ovat kiinnostuneita vain omasta laumastaan. Turvallisten tuttavien koirien kanssa saa leikkiä, se olisi sekä sallittua että suotavaa. Mutta silloin ne ovat irti ja koiramaailman säännöt ja sävelet kaikille selvät. 36

38 Aikuisen koiran korjaaminen Ihminen määrää ja koira tottelee Ihmisen tulee määritellä koiralle selvästi rajat. Koiralle on äärimmäisen tärkeää kertoa jo ihan pienestä, että omistaja on koiransa pomo. Koiraemo alkaa pentujensa kasvattamisen niiden ollessa viiden viikon ikäisiä. Sisäsiisteyttä emo opettaa sillä, että se irvistää syödessään pentujensa jätökset. Pennut ryhtyvät pikkuhiljaa tekemään tarpeensa kauemmaksi. Haukkumiseen ja peuhaamiseen emo puuttuu kun on aika, vaikka se antaa pitkään pennun hyppiä nenälleen, haukkua ja näykkiä itseään korvista. Tietyssä pisteessä se päättää, että nyt riittää. Koiraemoita ei pala pinna, vaan ärähdys on silkkaa harkintaa, kun se palauttaa jälkeläiset takaisin ruotuun terävästi ja salamannopeasti. Kun se tietoisesti antaa pennun riehua jonkin aikaa, sen tarkoitus on nostattaa pennun itsenäisyyttä, rohkeutta ja taisteluhalua. Ruotuun palauttamiseen riittää terävä lyhyt rähähdys näyttämällä hampaita lähellä pennun kasvoja. Ihmisen käytöksen on oltava yhtä loogista kuin koiraemon. Jos omistaja paapoo pentua tai aikuista koiraa jatkuvasti, nostaa mielistely liiaksi koiran luuloa itsestään. Tällainen lauman johtajan käytös alempaa kohtaan on epäloogista. Rajojen asettaminen ei tietenkään tarkoita, että lannistetaan koira, nipotetaan kaikesta eikä anneta oikeutta olla koira ja nauttia koiramaisesta elämästä. Alistettu lussukka 37

39 on mielestäni yhtä lailla ongelmakoira kuin silmille hyppivä räyhääjä. Tarkat selkeät rajat ovat koirastakin turvallisia. Koiranpennusta saadaan helposti, nopeasti ja tehokkaasti ongelmatapaus yksinkertaisilla perusvirheillä. Jos pennulle annetaan jatkuvasti ruokaa omasta suusta, maataan koiran alla lattialla, ollaan epäjohdonmukaisia koiraa koskevissa päätöksissä eikä aseteta minkäänlaisia rajoja, ollaan puolen vuoden, viimeistään vuoden kuluttua haasteen ja hampaiden edessä. Koira oireilee todennäköisesti eri tavoin. Se tekee tarpeensa sisälle, puree omistajiaan, perheen lapsia ja kotiin tulevia vieraita ihmisiä. Se räyhää kadulla kaikille, puree toisia koiria, protestoi yksin jätettäessä ja muuten vaan, tuhoaa kotia, kerjää, karkailee, varastaa ja vetää talutushihnassa. Koira saattaa siis käyttäytyä kaikilla näillä tavoilla tai oirehtia vain yksittäisellä ongelmalla. Syy oireisiin on koiran inhimillistämisessä, liiallisessa lellimisessä ja hellimisessä. Usein juuri tämän asian kertominen säikäyttää asiakkaat, koska tuskin kukaan haluaa koiraa jota ei saa lainkaan silittää, kehua tai pitää hyvänä. Siitä ei olekaan kyse, vaan kun tilanne palautuu ja lauman voimasuhteet ovat järjestyksessä, saa koiraa kehua ja pitää hyvänä, varsinkin silloin, kun se itse toiminnallaan antaa siihen aihetta. Monelle asiakkaalleni on ollut järkytys, kuinka pienet eleet ja asenteet koiraa kohtaan ovat merkityksellisiä ja kuinka helposti koiralle voi aiheutua ongelmia omistajan vääränlaisesta käyttäytymisestä. Mietittävää ennen korjausliikettä Koira, joka ei ota omistajansa käskyjä kuuleviin korviinsa, on aivan ensimmäiseksi opetettava kuuntelemaan. Koiralle on siis avattava viestintäväylä. Tulehtuneen tilanteen purkamisessa ja viestintäväylän avaamisessa on olennaista, että ihminen muuttaa käytöstään koiran 38

40 näkökulmasta ymmärrettäväksi. Tähän eivät kuitenkaan kaikki koiranomistajat ole valmiita. Olen kohdannut omistajia, joiden on liian vaikeaa luopua koiransa hellimisestä edes korjaamisen vaatimaksi hetkeksi. He eivät osaa vaatia itseltään tätä vaivannäköä. Liiallisen helläsydämisyyden ja selkärangattomuuden koira kostaa ennemmin tai myöhemmin, ja seuraukset voivat olla pelkästään rahallisesti kalliit. Surullisinta on, kun koira kouluttaa omaa tai vierasta lasta puremalla. Näitä tapauksia olen nähnyt liikaa ja aina vain enemmän. Ongelmia voi ilmaantua vaikka niitä ei koskaan ennen olisi ollut. Tiedän perheitä, joissa koiria on ollut iät ajat, mutta vasta eläkeiän lähestyessä, lasten lähdettyä maailmalle, alkaa koira oireilla. Syy on yksinkertainen: kun lapset ovat muuttaneet kotoa, kaikki ylijäämähellyys tuhlataan koiralle. Tällainen suhde lapsen korvaavaan koiraan on huono. Omistajat saattavat istua kotona koiraa tuijottamassa yrittäen arvata, mitä se seuraavaksi haluaisi leikkiä. He palvelevat koiraansa jatkuvasti, syöttävät sille herkkuja ja ihmettelevät, miksi se käyttäytyy niin huonosti. Korjausliike käytännössä Vaikka järjestyksen palauttaminen on yksinkertaista, se vaatii vaivannäköä ja päättäväisyyttä. Koiranomistajien on syytä miettiä onko koko perhe valmis korjaaviin liikkeisiin ja tilapäiseen epämukavuuteen. Yhdessä on syytä sopia pelisäännöistä, joita koiran kanssa käytetään ja siitä, että kaikki kohtelevat koiraa yhdenmukaisesti. Olennaisinta onkin, että koiran kanssa viimeistään nyt ollaan johdonmukaisia ja yhdenmukaisia. Syy koiran oireisiin on juuri se, ettei sen kanssa ole käyttäydytty järjellä vaan tunteella. Seuraavilla perusasioilla saadaan koiran ja ihmisen välinen yhteys aukeamaan. 39

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt

Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt Pentukurssi on tarkoitettu kaikille 3-6 kuukautta vanhoille pennuille rotuun katsomatta. Kurssi antaa hyvän lähtöpohjan pennun kouluttamiseen,

Lisätiedot

Spray Bark Controll Collar

Spray Bark Controll Collar Spray Bark Controll Collar Sitruunapannan käyttöohjeet JOHDANTO Haukkuminen on koiran normaalia käyttäytymistä. Joskus kuitenkin haukkuminen on ongelma omistajalle. Vastuuntuntoinen omistaja ei voi antaa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

kotitehtävät Valmennuksen paketoiminen tuotteeksi

kotitehtävät Valmennuksen paketoiminen tuotteeksi 1 Valmennuksen paketoiminen tuotteeksi Ohjeet kotitehtävien tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ja ota mukaasi nämä tehtävät. Varaa keskeytymätöntä

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Mammakavereiden keinot. joilla. pysyt rauhallisena. kiukkukohtauksen yltyessä. infernaaliseksi... (C) KATJA KOSKI, mammakaveri.fi

Mammakavereiden keinot. joilla. pysyt rauhallisena. kiukkukohtauksen yltyessä. infernaaliseksi... (C) KATJA KOSKI, mammakaveri.fi Mammakavereiden keinot joilla pysyt rauhallisena kiukkukohtauksen yltyessä infernaaliseksi... (C) KATJA KOSKI, mammakaveri.fi Sivut 2 Miksi aikuinen ryhtyy huutamaan, kun lapsi saa kiukkukohtauksen? 3

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Kuvio 1 Tasapaino (Equilibrium) on suljettujen ja avointen tietorakenteiden dynaaminen suhde

Kuvio 1 Tasapaino (Equilibrium) on suljettujen ja avointen tietorakenteiden dynaaminen suhde Kuvio 1 Tasapaino (Equilibrium) on suljettujen ja avointen tietorakenteiden dynaaminen suhde Suljetut skeemat eivät muutu prosessin kuluessa Tasapaino Avoimet skeemat voivat muuttua prosessin kuluessa

Lisätiedot

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA?

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? Yksi huuhkaja (kiinniottaja), loput viivalle. Huuhkaja huutaa kuka pelkää huuhkajaa?!, jonka jälkeen viivalla olevat yrittävät päästä toiseen päähän ilman, että huuhkaja koskee

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani)

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani) Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle 2016-2017 (Minä esikuvana ja minun esikuvani) T-ryhmä 1. En kiusaa 2. Olen kiltti toisille 3. Autan muita 4. Harjoittelen kunnolla 5. Kuuntelen aikuista

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

PERKELE KIUSAA JEESUSTA

PERKELE KIUSAA JEESUSTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PERKELE KIUSAA JEESUSTA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to Kymmenet käskyt Miehille- «( to Kustantaja: K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kymmenen aroiokägkyä naineille miehille. Ensiinäinen käsky. Sinun tulee aina puheessasi osottaa että rakastat vaimoasi. Sinun pitää

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

Luonnetestit Toimintakyky Terävyys Puolustushalu Taisteluhalu Hermorakenteella Temperamentti Kovuudella Luoksepäästävyys Laukauspelottomuus

Luonnetestit Toimintakyky Terävyys Puolustushalu Taisteluhalu  Hermorakenteella Temperamentti Kovuudella Luoksepäästävyys Laukauspelottomuus Luonnetestit Luonnetestin osa-alueita ovat toimintakyky, terävyys, puolustushalu, taisteluhalu, hermorakenne, temperamentti, kovuus, luoksepäästävyys ja laukauspelottomuus. Toimintakyky on luonteenominaisuus,

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Tapio Aaltonen. Johda ihmistä. Teologiaa johtajille

Tapio Aaltonen. Johda ihmistä. Teologiaa johtajille Tapio Aaltonen Johda ihmistä Teologiaa johtajille TALENTUM Helsinki 2011 Talentum Media Oy ja Tapio Aaltonen ISBN 978-952-14-1617-0 ISBN 978-952-14-1734-4 (sähkökirja) Taitto: Notepad, www.notepad.fi Kansi:

Lisätiedot

RAKKAUDEN KATEKISMUS

RAKKAUDEN KATEKISMUS f" f- RAKKAUDEN KATEKISMUS POJILLE. / : ' ''/ Toinen painos Kustantaja: K. VALOVUORI, Uusikaupunki. liihdiieiiiiteiiiiii POJILLE. Teinen painos. Kustantaja: K. VALOVUORI, Uusikaupunki. i l:nea käsky.

Lisätiedot

A n t t i Ap u n e n. Markkinointi

A n t t i Ap u n e n. Markkinointi GURU- A n t t i Ap u n e n J a r i Pa r a n t a i n e n Markkinointi TALENTUM Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kirjan kansi: Antti Apunen, Jari

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Reseptejä asiakassuhteisiin

Reseptejä asiakassuhteisiin Reseptejä asiakassuhteisiin Asiakasta ei jätetä! Mikko Ojanen TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijä ISBN 978-952-14-1936-2 ISBN 978-952-14-1937-9 (sähkökirja) Kansi ja kuvat:

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

PIPSA HURMERINTA TAMMI

PIPSA HURMERINTA TAMMI PIPSA HURMERINTA TAMMI PIPSAN KEITTOKIRJA PIENILLE IHMISILLE PIPSA HURMERINTA KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ TAMMI HELSINKI Pipsa Hurmerinta ja Kustannusosakeyhtiö Tammi 2015 Valokuvat Katri Kapanen Toimitus: Jenni

Lisätiedot

Matematiikan peruskurssi 2

Matematiikan peruskurssi 2 Matematiikan peruskurssi Tentti, 9..06 Tentin kesto: h. Sallitut apuvälineet: kaavakokoelma ja laskin, joka ei kykene graaseen/symboliseen laskentaan Vastaa seuraavista viidestä tehtävästä neljään. Saat

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

OPAS VIDEOIDEN KÄYTTÖÖN

OPAS VIDEOIDEN KÄYTTÖÖN OPAS VIDEOIDEN KÄYTTÖÖN Ransu ja Valtteri opastavat välttämään vaaratilanteita ja toimimaan oikein onnettomuuksissa. Valtteri Väyrynen on Tampereen aluepelastuslaitoksen koulutussuunnittelija. Tämä opas

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma Dalinda Luolamo Tunteiden sota Runokokoelma Tunteiden sota Dalinda Luolamo Ulkoasu: R. Penttinen Painettu: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-235-4 Alkusanat Arvoisat lukijat. Tahdon kertoa teille projektistani

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Tekijät: Kerstin Wallner ja Klaus Miltenberger ( 2010) Lisenssi Projekt Spiel:n kautta

Tekijät: Kerstin Wallner ja Klaus Miltenberger ( 2010) Lisenssi Projekt Spiel:n kautta Art. Nr. 22421 Move & Twist Iloinen toimintapeli, jossa pienet leppäkertut yrittävät kiivetä kukan vartta pitkin ylös päästäkseen kauniin kukan luo. Tehtävästä suoriutumiseen leppäkertut tarvitsevat kuitenkin

Lisätiedot

Vinkit & jekut! Vinkkejä fiksun kissan omistajalle

Vinkit & jekut! Vinkkejä fiksun kissan omistajalle Vinkit & jekut! Vinkkejä fiksun kissan omistajalle Hei kaveri! Fiksut kissat tarvitsevat hyvää ruokaa, rakkautta ja hauskaa tekemistä, kuten salaisten herkkukätköjen etsimistä ja kaiken liikkuvan jahtaamista.

Lisätiedot

Aarno Loka Laitinen, Iltalehti

Aarno Loka Laitinen, Iltalehti Oskut ovat olleet monin tavoin tyytymättömiä yhteiskuntaan, koska se on jättänyt heidät heitteille. Isä toki ostaa Oskulle asunnon, äiti antaa autonsa ja bensakorttinsa käyttöön, maksaa kännykän, vaatteet,

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio 8.10.2010 ARVOT JA IHANTEET Mikä on minun mielestäni itseni arvo? TUNNE-ELÄMÄN TARPEET Ihmisellä on kaksi tunne-elämän perustarvetta rakastaa ja

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p ) Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot