NATUREWATCH-RAPORTTI: LÖYTÖJÄ JA TULOKSIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NATUREWATCH-RAPORTTI: LÖYTÖJÄ JA TULOKSIA"

Transkriptio

1 NATUREWATCH-RAPORTTI: LÖYTÖJÄ JA TULOKSIA VUOSI 2005

2 NATUREWATCH-RAPORTTI: LÖYTÖJÄ JA TULOKSIA Naturewatchia tukevat seuraavat yritykset Julkaisija: WWF Lintulahdenkatu 10, Helsinki Puhelin: (09) Faksi: (09) Internet: ja Lahjoitustili: Nordea Teksti: WWF / Tiina Suojanen-Saari Ulkoasu: Anssi Muurimäki WWF Suomi, 2006 Kannen kuvat: Tomi Parkkonen; Mauri Rautkari / Ekokuva Oy; WWF/ Heidi Kalmari, Johanna Lampi, Jari Luukkonen, Tarja Malmi-Raike, Päivi Rosqvist, Eeva-Liisa Ryhänen, Meri Savonen, Tiina Suojanen-Saari; WWF-Canon / Per Angelstam, Chris Martin Bahr, Alain Compost, Michèle Dépraz, Diego M. Garces, Michel Gunther, Martin Harvey, Zeb Hogan, Cat Holloway, Hartmut Jungius, Elizabeth Kemf, Derk Kuiper, Roger LeGuen, John MacKinnon, Susan A. Mainka, Stefane Mauris, Donald Miller, John E. Newby, Edward Parker, Tanya Petersen, Mauri Rautkari, William W. Rossiter, Eduardo Ruiz, Kevin Schafer, Jorge Sierra, Helena Telkänranta, Isaac Vega, Anton Vorauer

3 Sisältö Esipuhe: Ketjussa paremman maailman puolesta 4 Naturewatch esittäytyy 5 Metsät ja metsän talvi 8 Puistot 10 Järvet ja joet 11 Rannikko 13 Kulutus 15 WWF esittäytyy 17 3

4 Esipuhe: Ketjussa paremman maailman puolesta Ihminen on osa luontoa. Eläimet, kasvit, ilmasto, meret ja moni muu ympäristömme arvokas asia joutuu liian usein alistumaan ihmisen valinnoista aiheutuviin muutoksiin. Luonnon monimuotoisuuden jatkuvan vähenemisen pysäyttämiseen tarvitaan meitä kaikkia. WWF haluaa rakentaa yhdessä ihmisten kanssa tulevaisuutta, jossa ihmiskunta elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Jotta ihminen arvostaisi ja kunnioittaisi luontoa lähellä ja kaukana, tarvitaan hyvää luontosuhdetta. Kouluissa opettajat tekevät arvokasta työtä tämän luontosuhteen vahvistamiseksi. Naturewatch-ympäristöntarkkailuohjelma on tuhansien oppilaiden käytössä ympäri Itämerta. Luonnon tarkkaileminen ja tutkiminen koulussa kuvastavat hyvin WWF:n arvoja toimia luonnon puolesta. Tutkimustietoon nojautuminen, ympäristönsuojeluun innostaminen ja luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen toimivat punaisina lankoina Naturewatchissa. Lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden päättäjiä ja jokapäiväisten valintojen tekijöitä. WWF haluaakin aktiivisesti toimia yhteistyössä myös koulujen kanssa ympäristökasvatuksen edistämiseksi. Suuren kiitoksen ansaitsevat opettajat, jotka ovat omalla toiminnallaan ja innollaan vieneet vastuuntuntoista ympäristökasvatusta eteenpäin muun muassa Naturewatchin kautta. Pitkäjänteisellä ja sisukkaalla työllä on merkitystä, kuten esimerkiksi WWF:n merikotkien ja sarvikuonojen suojelutyö osoittaa molemmat lajit on saatu pelastettua sukupuuton partaalta. WWF maailmanlaajuisena luonnonsuojelujärjestönä on vahva uhanalaisen luonnon puolestapuhuja, ja sitä ovat myös ympäristössään aktiivisesti toimivat oppilaat yhdessä opettajiensa kanssa. On hienoa olla samassa ketjussa paremman maailman puolesta! Tiina Suojanen-Saari Ympäristökasvattaja WWF Suomi 4

5 Naturewatch esittäytyy WWF:n toiminnallisuuteen innostava ympäristökasvatusohjelma Naturewatch on 7 18-vuotiaiden tehtäväpaketti ympäristöopetukseen. WWF haluaa haastaa lapset ja nuoret ottamaan selvää asioista, havainnoimaan ympäristön tilaa ja toteuttamaan ympäristötekoja. Valmiissa paketissa on ympäristöaiheisia tehtäviä, jotka houkuttelevat oppilaita tutkimaan lähiluontoa ja ohjaavat pohtimaan ihmisen toiminnan vaikutusta ympäristöön. Tutkimusalueita on kuusi: metsät, metsän talvi, puistot, järvet ja joet, rannikko ja kulutus. Naturewatch-tehtäväpaketti, oppilaiden luontohavainnoista laadittu raportti, koulutus ja tapahtumat ovat kouluille maksuttomia. Naturewatch-toiminta on kansainvälistä. Naturewatchtutkimuksia tehdään Suomen lisäksi Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä. Siksi tehtäviä on useilla kielillä. Naturewatch-koulut muodostavat 500 koulun ja oppilaan verkoston. Näistä löytyy varmasti yhteistyökumppani halukkaille. Naturewatch-stipendi 2005 Itä-Suomen koululle ja Käpylän yläasteelle Vuosittain jaetaan Lapsi ja Luonto Säätiön lahjoittama 1000 euron suuruinen Naturewatch-stipendi. Vuoden 2005 stipendi annettiin Itä-Suomen koululle ja Käpylän yläasteen koululle. Itä-Suomen koulussa toteutetaan ympäristökasvatusta hyvin monipuolisesti koko opettajakunnan voimin ja opetusaiheesta riippumatta. Naturewatch-tehtäviä oppilaat ovat tehneet syksystä 2002 lähtien, ja niitä käytetään erityisesti tiedon soveltamisen tukena. Koulussa järjestetään monenlaisia kursseja luokkalaisille, kuten Ekologinen jalanjälki -valinnaiskurssi. Ympäristöaiheiset retket, vierailijat ja kiinteä yhteistyö ystävyyskoulun kanssa Venäjällä vahvistavat ympäristökasvatustyötä, joka tänä vuonna on huipentunut ympäristötyöryhmän perustamiseen. Työryhmän yhtenä tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa kestävän kehityksen henkilöstöseminaari koulun henkilöstölle. Viime syksynä opettajakunta päätti siirtyä juomaan Reilun kaupan kahvia. Käpylän yläasteen koulu on LUMA-koulu, jossa ympäristöopetusta ja -kasvatusta toteutetaan muun muassa koulun oman kasvitarhan ylläpitämisellä. Oppilaat tekevät keväällä kylvötyöt, taimien koulimisen ja toukotyöt. Samalla opetellaan kasvun ja kevään biologiaa. Itse kasvatetut vihannekset ja hedelmät päätyvät syksyllä kotitaloustunneille ja omiin suihin. Kasvitarha onkin tärkeä koulun oppimisympäristö. Toiminnan kirjaaminen ja dokumentointi tehdään yhteistyössä mediakeskuksen kanssa. Koulun ympäristöopetuksen arkeen kuuluvat myös monenlaiset valinnaiskurssit, kuten Arjen ilmiöiden luonnontiedettä -kurssi. Teemaviikkoja järjestetään myös lukukausittain. Oppilaiden aktiivinen osallistuminen toimintaan pitää yllä opettajien motivaatiota tärkeässä työssä. Koulut monipuolisesti mukana WWF:n työssä Monet koulut ovat osallistuneet WWF:n toimintaan laajemmaltikin. WWF Suomen Malawi-hankkeessa ovat edelleen mukana Etelä-Sipoon, Itä-Hakkilan, Strömbergin ja Vuosaaren koulut. Useat koulut ovat osallistuneet WWF:n toimintaan päivätyökeräyksellä. Seuraavat koulut ovat lahjoittaneet päivätyökeräyksen tuoton Tansanian sademetsille: Pohjoispuiston koulu, Haapaveden lukio, Kuopion yhteiskoulu, Riistaveden koulu, Kellokosken yläaste ja lukio, Sääksjärven koulu, Käpylän yläasteen koulu, Mustasaaren keskuskoulu, Mertalan koulu, Sydän- Laukaan koulu, Topeliuksen koulu, Juhana Herttuan lukio, Seppolan koulu, Oulunsalon lukio, Sveitsin lukio, Lahden yhteiskoulu, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Minna Canthin koulu, Turun lyseon lukio, Saarijärven lukio ja Mankkaan koulu. Itämerta päivätyökeräyksellään suojelivat Perniön sekä Järvenpään yhteiskoulu, Suensaaren, Korson ja Linnanpellon koulut sekä Merenkurkun yläaste. Polvijärven yläaste ja lukio sekä Vaalan ja Kimpisen lukiot tekivät päivätyökeräyksensä uhanalaisten lajien puolesta. 5

6 Yhteistyökumppanit Osallistuminen Naturewatch-toimintaan on maksutonta, sillä toimintaa tukevat Canon Oy, Fortum Oyj, Ingman Group Oy Ab, Lapsi ja Luonto Säätiö, Metso Oyj sekä OP-ryhmä. Canon toimittaa it- ja toimistotekniikka- sekä kuvantamisalan ratkaisuja organisaatioille ja kuluttajille. Vastuu ympäristöstä on tärkeässä osassa kaikessa toiminnassa. Siksi Canon haluaa tukea WWF:n ympäristökasvatustoimintaa. Fortum on pohjoismainen energiayhtiö, jonka toimintaa ovat sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu, voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopalvelut sekä muut energiaan liittyvät palvelut. Fortum pyrkii kaikessa toiminnassaan taloudelliseen, ympäristölliseen ja sosiaaliseen tasapainoon. Ingman on lähes sadan vuoden ajan jalostanut suomalaisesta maidosta maistuvia elintarvikkeita, joista viili oli ensimmäinen menestystuote. Sipoonjoen varrella historiansa aloittanut Ingman on kymmenien vuosien aikana laajentunut uudenaikaiseksi elintarviketehtaaksi, jolla pitkät perinteet saaristolaiskunnassa. WWF:n kanssa Ingman haluaa auttaa lapsia luomaan henkilökohtaisen ja vastuullisen luontosuhteen. Lapsi ja Luonto Säätiö pitää ympäristökasvatustyötä tärkeänä ja vaikuttavana toimintana lasten ja nuorten sekä luonnon hyvinvoinnin huolehtimisessa. Pienestä lapsesta asti arvostamiseen ja kunnioitukseen perustuva luontosuhde kasvattaa lapsista aikuisina ympäristövastuullisia kansalaisia. Metso on kansainvälinen teknologiakonserni, joka palvelee asiakkaita massa- ja paperiteollisuudessa, kiven- ja mineraalienkäsittelyssä, energiateollisuudessa sekä valituilla muilla teollisuudenaloilla. Metso on sitoutunut tukemaan ympäristönsuojelua, lapsi- ja nuorisotyötä, tiedettä ja tutkimusta sekä kulttuuria. OP-ryhmän muodostavat 238 itsenäistä osuuspankkia, ryhmän keskusyhteisö Osuuspankkikeskus ja OKO Oyj. Ympäristöasioissa OP-ryhmä ottaa huomioon sekä oman toimintansa vaikutukset että mahdollisuutensa vaikuttaa muihin. OP-ryhmä kehittää omien konttoriensa ympäristöystävällisyyttä yhteistyössä WWF Suomen kanssa ja haluaa antaa tukensa ympäristökasvatukselle. WWF / Meri Savonen 6

7 Naturewatch-koulut 2005 Koulu Luokkatasot Paikkakunta Ala-Malmin peruskoulu 5-9 Helsinki Alppilan yläaste 7-9 Helsinki Cygnaeusskolan 1-6 Helsinki Herttoniemen ala-aste 1-6 Helsinki International School of Helsinki 1-9 Helsinki Itä-Suomen koulu 7-9 Joensuu Jalkarannan koulu 1-6 Lahti Jokelan koulu 1-6 Palokka Karavaanin ala-aste 1-6 Helsinki Karkolavaaran yläaste 7-9 Rovaniemi Kasurilan koulu 1-6 Siilinjärvi Kontulan ala-aste 1-6 Helsinki Kristillinen koulu 1-6 Helsinki Kumpulan koulu 1-6 Porvoo Kvarnbackens skola 1-6 Porvoo Käpylän ala-aste 1-6 Helsinki Käpylän yläaste 7-9 Helsinki Laajasalon yläaste 7-9 Helsinki Liisanpuiston- ja kuulovammaisten koulu 1-9 Tampere Mustakiven ala-aste 1-6 Helsinki Mäkelänmäen koulu 1-6 Muurame Nukarin koulu 1-6 Nurmijärvi Pakilan koulu 1-6 Helsinki Palokan yläaste 7-9 Jyväskylän maalaiskunta Partalan koulu 1-6 Koljonvirta Partiolippukunta Korvanpojat Kajaani Pirttikosken koulu 1-6 Iittala Pitäjänmäen peruskoulu 1-6 Helsinki Pukinmäen peruskoulu 1-9 Helsinki Purolahden koulu 1-9 Helsinki Pähkinärinteen koulu 1-6 Vantaa Rajakylän koulu 1-6 Vantaa Rajamäen koulu Rajamäki Ranskalais-suomalainen koulu 1-6 Helsinki Rudolf Steiner skolan 1-9 Helsinki Saarijärven keskuskoulu 7-9 Saarijärvi Simonkylän koulu 7-9 Vantaa Sakarinmäen koulu 1-6 Sipoo Sjundeå svenska skola 1-6 Siuntio Sorrilan koulu 1-6 Valkeakoski Särkijärven koulu 1-6 Huuvari Söderkulla skola 1-6 Sipoo Talman koulu 1-6 Sipoo Töölön ala-aste 1-6 Helsinki Vuoksenniskan koulu 7-9 Imatra Vuosaaren koulu 1-6 Helsinki Vuosaaren lukio Helsinki 7

8 Metsät ja metsän talvi Metsätehtävissä tutkitaan metsän kasvillisuutta ja eläimistöä sekä merkkejä ihmisen toiminnasta. Metsän talvi -tehtävissä tutkitaan lisäksi lumen ominaisuuksia. Tutkijat ja tutkimuspaikat Metsäretkiä tehtiin Rovaniemellä, Iisalmessa, Valkeakoskella, Jyväskylän maalaiskunnassa, Helsingissä, Joensuussa, Vantaalla ja Kangasalalla. Kajaanissa tutkimuksia teki partiolaisten Lippukunta Korvenpojat. Jyväskylän maalaiskunnassa ja Porvoossa tutkittiin metsää myös talvella. Tomi Parkkonen Innokkaita tutkijoita metsissä oli kaikkiaan yli 300. Tutkimuksia tehtiin sekä välisinä aikoina. Puistoja tutkittiin keväällä ja syksyllä Valkeakoskella, Vantaalla sekä Helsingissä yhteensä 75 oppilaan voimin. Simonkylässä, Vantaalla, on jo monen vuoden ajan aktiivisesti maastouduttu tunneilla lähimetsään tai Hiirilammelle. Kahdeksasluokkalaisen Kristianin mielestä hauskaa maastotunneissa on se, että ei tarvinnut nyhjätä tylsistyneenä luokassa ja että pystyi tarkkailemaan kasveja ja sai hyvää liikuntaa. Saman koulun seiskaluokkalaiset intoutuivat syksyllä kantamaan monenmoisia näytteitä opettajalle nähtäviksi ja määritettäviksi. Luokkaan oli tuotu muun muassa kuollut vaskitsa (Anguis fragilis) siististi minigrip-pussissa, kaksi metsämyyrää (Clethrionomys glareolus), sisiliskon (Lacerta vivipara) nahka ja koiran (Canis familiaris) kallo. Metsän monimuotoisuus Metsien tutkimustehtävissä saatiin selville monenlaisia asioita. Yleisin havupuu oli kuusi (Picea abies) ja lehtipuu koivu (Betula pendula, Betula pubescens). Eri puulajeja löytyi neljästä kuuteen jokaista tutkimusryhmää kohden. Vanhimmat puut olivat iältään vuotiaita. Jäkälätutkimuksissa eniten jäkälien peittämää aluetta löytyi männyistä (Pinus sylvestris). Yleisemmät jäkälät olivat harmaaporonjäkälä (Cladonia rangiferina) ja naava (Usnea spp.). Eteläisessä Suomessa ei päästä ihastelemaan naavaa puiden koristuksena, kuten Jyväskylän maalaiskunnassa. Lahopuita ei tutkimusalueilta löydetty. Useat uhanalaiset eliöt ovat riippuvaisia lahopuusta, kuten vähämustakeiju (Melandrya barbata) ja monipistehaapsanen (Saperda perforata). Myös sarvijäärille (Cerambycidae spp.) ja kaarnakuoriaisille (Scolytinae spp.) lahopuut ovat elintärkeä ympäristö. Lahopuista hyötyviä lajeja ovat muun muassa jäkälät, käävät, hyönteiset sekä kolo- ja petolinnut. Selkärangattomia eläimiä oppilaat kuitenkin löysivät tutkimusretkillään. Kolme yleisintä selkärangatonta olivat muurahaiset (Formicinae ja Myrmicinae spp.), hämähäkit (Araneae spp.) ja kastemato (Lumb-ricus terrestris). Lisäksi retkillä nähtiin jokin lude (Heteroptera spp.) ja koppakuoriainen (Coleoptera spp.). Maaperän ph-arvoa mitattiin ahkerasti. Arvo 10 senttimetrin syvyydessä oli keskimäärin 5,4 ja 30 senttimetrin syvyydessä 5,3. Ihmisen jäljet Yleisimpiä merkkejä ihmisen toiminnasta olivat polut ja tiet, sahatut kannot, puiden tasaikäisyys ja tietenkin roskat. Roskien määrä tutkimusmetsissä vaihteli. Muutama ryhmä ei löytänyt roskia lainkaan. Roskia löytäneet löysivät yleisimmin paperipakkauksia, 8

9 palautustölkkejä, tupakantumppeja ja lasipulloja ehjinä tai rikkoutuneina. Olipa vastaan tullut myös pyöränrengas ja vaatekin Ihmisen jäljet Muita aktiviteetteja Särkijärven koulu on aktiivisesti ollut rakentamassa luontotornia Kylänpäänjärven rantaan, joka sijaitsee aivan koulun alapuolella. Aloite lintutornin rakentamisesta tuli viime vuonna Naturewatch-stipendillä palkitun koulun opettajilta. Vanhempainyhdistyksen ja paikallisen metsästysseuran yhteistyössä olivat myös oppilaat aktiivisesti mukana. Tornia tullaan hyödyntämään ahkerasti linnuston tarkkailuun luonnontieteiden opetuksessa. Projektin päätös ja lintutornin avajaiset olivat Avajaiset innostivat oppilaita myös kirjoituspuuhiin. Erica 2. luokalta kirjoitti näin: Eilen sunnuntaina olin Luontotornin avajaisissa. Patte leikkasi nauhan poikki ja kuvasi meitä VOI EI!!! Sitten tuli vähän lumileikkejä Pauliinan, Crisun, Varpun, Emman ja Eevan kanssa. Vähän ajan päästä mentiin syömään keksejä ja makkaraa ja saatiin karkkipussit NAMIA!!! Havaintonmäärä Havaintomäärä Polku tai tie Kannot Roskat Samanikäisiä puita Jälki Eläinten jäljet Kaivetut ojat Pururata Latu Metsäkoneen jäljet Orava Jänis Hirvi Lintu Hiiri Myyrä Koira Eläinlaji Partalan koulu oli mukana Finest Forest -projektissa yhdessä virolaisten koululaisten kanssa. Projektissa sovellettiin Naturewatch-tehtäviä Havaitut eläimet Palokan koulun oppilaat olivat tehneet esitelmän aiheesta Miten luontoa suojellaan? sekä kyselyn aiheesta Pitäisikö suomalaista liito-oravaa suojella?. Oppilaat olivat sitä mieltä, että liito-oravaa (Pteromys volans) tulee suojella. Naturewatchtehtävät ovat Palokan koulussa myös osa kahdeksannen luokan metsäbiologian opetusta. Havaintomäärä Jokin lintu Koira Muurahainen Lentävä hyönteinen Eläinlaji Orava Hiiri Sisilisko 9

10 Puistot Puistotehtävissä tutkitaan puiston puita, kasveja ja eläimiä, viihtyisyyttä sekä ihmisen toimintaa niissä. Tehtäviin kuuluu myös kuuntelu- ja piirustustehtäviä. Tutkijat ja tutkimuspaikat Puistoja tutkittiin Valkeakoskella ja Vantaalla 51 oppilaan voimin. Vantaan Pähkinärinteen kolmasluokkalaiset ovat käyneet samalla puistoalueella säännöllisesti pitkin kouluvuotta. Aina on löytynyt jotain uutta, arvaamatonta ja kiinnostavaa. Alueesta on kiinnostunut yrittäjä, joka haluaa tehdä siitä pienoisgolf-alueen. Pähkisläiset haluaisivat kuitenkin suojella aluetta, jossa on pähkinäpensasrinne, ketoalue sekä lehtometsää. Aluetta onkin jo vuodesta 1996 alkaen aktiivisesti hoidettu läheisen päiväkodin ja sen henkilökunnan, vanhempainyhdistyksen ja kaupungin puisto-osaston yhteisprojektina. Vantaalaisten havaintoja ja kommentteja puolestaan olivat: Puu imee lehtivihreän tai puu ei halua olla aina samoissa vaatteissa. Mikä kasvi on kuin marakassi eli helisee kivasti? Se on lupiini, johon kuivunut siemenet sisälle. Mun isä on ennen bongannut lintuja, kertoi Miikka. Tiia taas kertoi isänsä ehdotuksesta: Mun isä ehdotti, että mä piirtäisin undulaatin ja sanoisin että se on Australian tiainen. Puu ei ole kasvi!!! huudahti Lari. Onko näin? miettivät muut. Ihmisen toiminta Jälkiä ihmisen toiminnasta löytyi puistoista paljon, kuten kota, auto, hirvitorni, portaat, linnunpönttö, valopylväät, roskia, penkkejä, sääasema, kantoja ja niitty. Puistoissa kuului myös erilaisia ääniä: lentokoneen ääni, jalkojen ääniä hiekalla ja lintujen laulua. Lintuja näkyikin paljon: muun muassa harakka (Pica pica), varis (Corvus corone), västäräkki (Motacilla alba), peippo (Fringilla coelebs), luhtakerttunen (Acrocephalus palustris), mustapääkerttu (Sylvia atricapilla) sekä jokin pääsky (Hirundinidae spp.). Oppilaat kirjoittivat monenlaisia havaintoja ja juttuja puistoretkistä. Tässä valkeakoskelaisen Hannan kirjoitus: Me veimme linnunpöntön sinne metsään. Linnunpönttö on hyödyllinen siksi, että linnut voi pesiä sinne ja siellä on turvallista niille. (Mutta se on matalalla, kun sitä ei saada ylemmäs.) Linnunpöntön alla on sammalta ja kaikenlaista pehmeää. Sinne pesii lähipäivinä varmaan joku lintu. WWF / Eeva-Liisa Ryhänen 10

11 Järvet ja joet Järvet ja joet -tehtävissä tutkitaan vettä, rantojen eläimiä ja kasveja sekä merkkejä ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Tutkijat ja tutkimuspaikat Järviä ja jokia tutkittiin seitsemässä koulussa Vantaalla, Jyväskylän maalaiskunnassa, Joensuussa, Sipoossa, Helsingissä ja Imatralla. Oppilaita oli mukana yhteensä 156. Tutkimuskohteina olivat muun muassa Taivaskallion lampi Helsingissä, Hiirilampi Vantaalla, Sipoonjoki sekä koulun läheinen puro Sipoossa, Linnunniemen huvilan ranta Pyhäselällä ja Palokkajärvi Jyväskylän maalaiskunnassa. Kaikki tutkimukset tehtiin syksyllä välisenä aikana. Tällä kertaa tutkimuksia ei juurikaan tehty suurten järvien rannoilla vaan tutkimuskohteiksi oli valittu pieni lampi, lähijoki tai puro. Lampien ja purojen elämä onkin usein hyvin vilkasta. Ryhmät olivat tehneet paljon havaintoja kasveista sekä eläimistä, erityisesti selkärangattomista. Kasvi- ja eläinhavaintoja Kasveista yleisimpiä olivat järviruoko (Phragmites australis), järvikorte (Equisetum fluviatile) ja järvikaisla (Schoenoplectus lacustris). Palokkajärveltä löytyi myös ulpukka (Nuphar lutea) ja uistinvita (Potamogeton natans). Kaiken kaikkiaan kasveja löytyi 15 erilaista. Vaikka tutkimukset painottuivat selvästi loppusyksyyn, monessa tuloslapussa oli maininta runsaasta kasvillisuudesta. Selkärangattomia löydettiin myös paljon. Niistä eniten löydettiin kiekkokotiloita (Planorbidae spp.), vesikirppuja (Cladocera spp.), suurmalluaisia (Notonecta glauca) ja vesisiiroja (Asellus aquaticus). Vuoksenniskassa, Vantaalla, Helsingissä ja Joensuussa löydettiin myös sudenkorennon (Odonata spp.) toukkia. Linnuista tehtiin paljon havaintoja. Sinisorsa (Anas platyrhynchos) oli yleisin lintu. Vantaalla yksilöt oli laskettu ja lukumääräksi saatiin peräti 41. Kaiken kaikkiaan lintulajeja havaittiin 11, joukossa muun muassa nokikana (Fulica atra), silkkiuikku (Podiceps Tomi Parkkonen cristatus), sepelkyyhky (Columba palumbus), peippo (Fringilla coelebs) ja kalalokki (Larus canus). Mittaustuloksia Vesitutkimuksia tehtiin myös ahkerasti. Veden lämpötila vaihteli 4 asteesta 17 asteeseen. Lämpimintä vesi oli elokuussa Helsingissä ja kylmintä marraskuussa Sipoossa. Veden väri oli lähes kaikissa tutkimuspaikoissa keltaista tai kellertävää. Taivaskallion lammella Helsingissä ja Hiirilammella Vantaalla se oli ruskeaa. Öljyä ei löytynyt yhdeltäkään vesialueelta. Veden näkösyvyys oli keskimäärin 80 cm ja ph-arvo 5,9. Palokan yläkoululaiset olivat myös mitanneet veden johtokyvyn, ja he saivat tulokseksi 1,0 mikrosiemensiä/cm. Veden hajuissa ei ollut erityisiä eroja. Yleisimmin vesi haisi raikkaalle. Täähän haisee ihan 11

12 raikkaalle, vaik vois luulla muuta, huudahti Markus (5. luokka) Sakarinmäestä haistellessaan lähipuron solisevaa vettä. Roska-aarteita Roskia kerättiin jälleen innolla ja suurimman saaliin, säkillisen roskia, saivat Itä-Suomen koululaiset Joensuusta. Vantaalla tehtiin ehkä ihmeellisin löytö, nimittäin tietokone, vaikka Palokassa löydettiin autonrenkaitakin. Kokemuksia ja kommelluksia Tutkimukset tehtiin yleisesti varsin hyvässä säässä. Sipoon Sakarinmäen oppilaat intoutuivat tutkimaan lähipuroa kuitenkin melkoisessa lumipyryssä, mutta kivaa oli! Järven ja joet -tehtäviä käytettiin monipuolisesti hyväksi muussakin koulutyöskentelyssä. Simonkylän koulussa tutkimusretkiltä kerättyä materiaalia tutkittiin luokassa mikroskoopein, niistä piirrettiin ja keskusteltiin. Palokan koululla 7-luokkalaiset tekivät vesiprojektin, johon he liittivät Naturewatch-tehtäviä ja retkeltä kerättyä materiaalia. Aina eivät retket suju kommelluksitta. Tämän joutuivat todistamaan myös Simonkylän oppilaat. Opettaja näytti oppilaille, miten koululle vasta hankittua planktonhaavia käytetään. Sen jälkeen oli oppilaiden vuoro. Tietenkin haavi irtosi kiinnityskohdastaan ja putosi pohjaan. Luokan pojat olivat valmiita sukeltamaan haavin perään, mutta opettaja kielsi hyppäämästä veteen vaatteet päällä. Opettajan kommentti tästä retkestä oli: mutta silti (tai juuri siksi) hyvä reissu! 12

13 Rannikko Rannikko-tehtävissä tutkitaan vettä, rannikon eläimiä ja kasveja sekä merkkejä ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Samalla pohditaan yhdessä, miten jokainen voisi omalla toiminnallaan puolustaa rannikoiden muutoksille herkkiä alueita. Tutkijat ja tutkimuspaikat Tällä kertaa rannikkoa tutkittiin lähinnä Suomenlinnassa, mutta myös Malmilla sekä Kökarin saarella. Suomenlinnassa tutkimuksia tekivät Pirttikosken koulu, Herttoniemen ala-aste, Kasurilan koulu, Töölön alaaste, Mustakiven ala-aste, Pitäjänmäen peruskoulu, Kontulan ala-aste, Rajakylän koulu, Rudolf Steiner skolan, Cygnaeusskolan, Kristillinen koulu, Jalkarannan koulu, Mäkelänmäen koulu, Käpylän ala-aste, Karavaanin koulu, Pakilan koulu, Talman koulu, Saarijärven keskuskoulu, Ranskalais-suomalainen koulu, Vuosaaren lukio, International School of Helsinki, Kvarnbackensskola ja Rajamäen koulu. Kökarin saaren tutkimukset suorittivat Sjundeå svenska skola, ja Malmin uimarannan tutkimukset puolestaan Pukinmäen peruskoulun seiskaluokkalaiset. WWF / Tarja Malmi-Raike Yli 400 oppilasta osallistui tutkimusten tekemiseen välisenä aikana. Tuttuja ja tuntemattomia löytöjä Kaunis lämmin keväinen sää suosi monia tutkimusretkiä, eikä syksylläkään sää aina niin huono ollut. Syyskuussa saattoi olla vielä 18 astetta lämmintä ja auringonpaistetta. Leirikoululaiset Kökarilla tekivät havaintoja heille tuntemattomasta rannikosta, josta löytyi rantaniittyjä, luotoja, kallioita, rakennuksia, kaislikoita ja ruovikkokin. Suomenlinna on kaikille jollain tavoin tuttu paikka, mutta mitä rannoilta löytyikään, on aivan toinen juttu. Kaksi yleisintä kasvia rannoilla olivat järviruoko (Phragmites australis) ja rakkolevä (Fucus vesiculosus). Ahdinpartaa (Cladophora glomerata) ja vesisaraa (Carex aquatilis) päästiin myös tutkimaan. Pieneliöitä oli runsaasti tarjolla. Oppilaat löysivät erilaisten hyönteisten toukkia, kotiloita, vesikirppuja (Cladocera spp.) sekä itämerensimpukoita (Macoma balthica). Suomenlinnassa monessa ryhmässä ihmeteltiin pienestä kalliolammikosta löytynyttä katkaa (Caridea spp.). Miten katka oli sinne päätynyt? Ranskalais-suomalaisen koulun 4.luokan oppilaan kommentti löytyneistä katkoista: Minua yllätytti se, että pienissä kalliolammikoissa voisi asua pikkuisia otuksia. International School of Helsinki -koulun oppilaiden kommentit rannikkotehtävistä Suomenlinnassa kertoivat myös oppilaiden innostuksesta tehtäviin: All was pretty cool ja I love climbing. Lintuhavaintoja tehtiin runsaasti. Kalalokki (Larus canus), sinisorsa (Anas platyrhynchos), västäräkki (Motacilla alba) ja kyhmyjoutsen (Cygnus olor) olivat useimmin bongatut linnut. Kaiken kaikkiaan lintuhavaintoja tehtiin 23 lintulajista. Vuosaaren lukion oppilaat kirjoittivat ylös mitä rannalla näkivät, kuulivat ja haistoivat sekä mitä tuli mieleen: Kaunis päivä, liplattavat laineet, sipulin tuoksu, se kaunis merellinen Suomenlinna. Keskellä ulappa punainen tolppa, kuuluu vaan naisen pulinaa, ruoho tuoksuu ja ainoa mielessä oleva asia on kurniva vatsa. 13

14 Mittaustuloksia Veden lämpötila vaihteli kolmesta 16 celciusasteeseen. Malmilla veden näkösyvyys oli 0,5 metriä ja ph 6. Merivesi oli osittain kirkasta, osittain sameaa. Meriveden suolaisuus oli myös oppilaita kiinnostava yksityiskohta. Joitakin pieniä öljyläikkiä löydettiin, samoin roskia. Malmin uimarannalla oli paljon kuollutta kasvijätettä sekä sorsien ulostetta. Rannikoilla tehtiin siis monenlaisia mielenkiintoisia havaintoja. Kysymyksiä ja keskustelua virisi ryhmissä itsestään, ja yhdessä käytiin läpi monenlaisia pohdintoja muun muassa linnuista ja niiden määristä, ihmisen toiminnasta aiheutuvista ongelmista, aaltojen syntymisestä ja monesta muusta asiasta. Retkistä jäi myös erilaisia muistoja, kuten kastuneet housut, rikkoutunut mittari sekä yllättänyt aalto, joka vei mittausastian mennessään. Lämpötilat Lämpötila Ilman lämpötila ( C) Meriveden lämpötila ( C) Päivämäärä 14

15 Kulutus Kulutus-tehtävissä tutkitaan energian kulutukseen, elintarvikkeiden tuotantoon ja kauppaan sekä jätteisiin liittyviä asioita. Millaiset omat valinnat ovat kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia? Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki on tapa mitata ihmisten luonnonvarojen kulutusta. Yksittäisen ihmisen aiheuttama ekologinen jalanjälki lasketaan sen mukaan, miten paljon hänen kulutustaan ja jätteitään varten tarvitaan esimerkiksi viljelys- ja laidunmaata, metsää, rakennettua maata ja merta. Meidän suomalaisten jalanjälki on melkoisen suuri, liian suuri. Meidän monen elämäntavallamme tarvittaisiin monta maapalloa. Mutta on vain yksi maailma. Kuinka ympäristöystävällinen olet? Millaisia valintoja pitäisi siis tehdä? Tätä pohtivat oppilaat Jyväskylän maalaiskunnassa, Nurmijärvellä, Sipoossa, Tampereella ja Helsingissä. Sipoon Sakarinmäen koulun viidesluokkalaiset kyselivät kuluttamisesta myös Fortumin työntekijöiltä. Kulutuskyselyyn vastasi 160 oppilasta ja aikuista. 90 % vastanneista sai pistettä, mikä tarkoittaa, että heillä on kaikki mahdollisuudet kehittyä ympäristön ystäviksi. Joukosta löytyi myös muutama erittäin ympäristöystävällinen. kuluttamista ja omien valintojen tekemistä. Kestävän kehityksen periaatteita pyrittiin valaisemaan oppilaille, ja myös koteihin lähetettiin aiheesta postia. Teemaviikon päätti viikonloppuna järjestetty koko perheen ympäristötapahtuma, jossa pidettiin myös kierrätystoria. Moni vaate, kirja tai luistin vaihtoi omistajaa ja jatkoi käyttötarkoitustaan uudella omistajalla. Ympäristötoimia tutkimassa WWF:n Naturewatch-ympäristökasvatusohjelmaan kuuluvat koululaiset haastattelivat fortumilaisia henkilöstön infotilaisuudessa Keilaniemessä Haastattelutulokset osoittavat, että lajittelu hoidetaan kodeissa aika hyvin. Kaikki vastanneet kierrättävät paperin, ja yli puolet lajittelee kotona biojätteen. Ongelmajäte, kuten vanhat paristot, päätyvät lähes jokaisen kotoa oikeaan osoitteeseen. Työmatkoissa on fortumilaisten heikko kohta: lähes kaikki tulivat haastattelupäivänä omalla autolla töihin. Liekö syynä tuulinen syyssää vai kiire ehtiä infotilaisuuteen kuuntelemaan Beats and Styles -yhtyettä? Tampereen Liisanpuiston- ja kuulovammaisten koulun oppilasryhmä tutki miten pitkän matkan oppilaiden aamiaistarvikkeet kulkevat pöytää. Yllättävän pitkien matkojen takaa tarvikkeet tulevat, nimittäin keskimäärin 3000 kilometrin päästä. Melkoinen matka! Kierrätys kunniaan! Kierrätys on jo varsin vanha juttu, mutta tulee joka hetki yhä tärkeämmäksi keinoksi säästää luontoa ja ympäristöä. Kierrättäminen on myös melko helppoa, sillä kierrätyspisteet ovat kehittyneet ja uudistuneet nykypäivän kulutuksen mukaisiksi. Sakarinmäen koulussa vietettiin syksyllä kierrätysviikkoa. Viikon aikana pohdittiin monesta näkökulmasta WWF / Eeva-Liisa Ryhänen 15

16 Oppilaiden kyselyjen tulokset Fortumilla Kyllä Ei Yhteensä Onko sinulla mukanasi kauppakassi tai reppu, kun menet ostoksille? Vietkö vanhat paristot niille tarkoitettuun kierrätysastiaan? Annatko veden valua, kun harjaat hampaasi? (haastateltavia yhteensä 33) Millä kulkuneuvolla tulit töihin tänään? Autolla Bussilla tai junalla Pyörällä Kävellen Yhteensä Käytetäänkö kotonasi ympäristömerkittyjä puhdistusaineita? Kyllä Ei Osittain Yhteensä Mitä seuraavista jätteistä teillä kotona lajitellaan? Biojäte Paperi Lasi Muovi Metalli Keräyskartonki tai pahvi Tekstiilit Ongelmajäte (Haastateltavia yhteensä 22) 16

17 WWF esittäytyy WWF on maailmanlaajuisesti toimiva, aikaansaava luonnonsuojelujärjestö, joka innostaa ihmisiä ja yhteisöjä toimimaan ympäristön suojelemiseksi. WWF toimii yli 100 maassa yhdessä ihmisten kanssa luonnon puolesta. WWF:n luonnonsuojelutyö paitsi edistää luonnon monimuotoisuutta myös parantaa ihmisten elämän laatua. Toimintamuotoja ovat muun muassa kenttäprojektit, poliittiseen ja muuhun päätöksentekoon vaikuttaminen sekä yleinen ympäristövalistus. WWF:n Panda-merkki on tunnettu ympäri maailman. Merkki otettiin käyttöön vuonna 1961, samana vuonna kun WWF perustettiin. Suomeen WWF perustettiin vuonna Jotta toiminta olisi mahdollisimman tehokasta ja tuloksellista, WWF keskittyy työssään muutamiin selkeisiin painopistealueisiin: metsien, merien, sisävesien ja uhanalaisten avainlajien suojeluun sekä ilmastonmuutoksen ja vaarallisten myrkkyjen käytön ehkäisyyn. WWF:n toiminnan perustana ovat järjestön arvot, jotka ohjaavat sen toimintaa kaikkialla maailmassa. WWF on luotettava. Toimintamme perustuu asiantuntija- ja tutkimustietoon. WWF on vastuuntuntoinen. Luonnonsuojelutyö vaatii varoja, joita keräämme tukijoiltamme. Käytämme varat lupaamiimme tarkoituksiin ja toimimme kustannustehokkaasti. Toimintamme ja varainkäyttömme on läpinäkyvää. WWF on asialleen omistautunut. WWF:n työn pohjana on tieteellinen tieto, mutta teemme sitä sydämellä. Meille antaa voimaa luonnon kauneus, ihmisten ilo ja usko parempaan maailmaan. WWF on myönteinen. Uskomme lujasti, että voimme löytää ratkaisuja luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin yhdistämiseksi. WWF on ennakkoluuloton. Vaikka luonnonsuojelutyömme perustuu yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa, emme pelkää olla kriittisiä. Uskomme innovatiivisiin ratkaisuihin ja haastamme päättäjiä ja yrityksiä rohkeaan uudenlaiseen ajatteluun. WWF saa aikaan tuloksia. Yli neljä vuosikymmentä on osoittanut, että työmme kantaa hedelmää. Olemme vaikuttaneet muun muassa uhanalaisten lajien säilymiseen, ympäristölainsäädännön kehittämiseen, suojelualueiden perustamiseen ja paikallisväestöjen elämän laadun parantamiseen. WWF on sisukas. Emme luovuta, vaikka usein tavoitteemme tuntuvat mahdottomilta. WWF on innostava. Haluamme innostaa ihmisiä panemaan oman palansa paikalleen paremman maailman puolesta. Tapoja on monia: esimerkiksi WWF:n työn tukeminen rahallisesti, kampanjoihimme osallistuminen, omien kulutustottumuksien muuttaminen ja luonnonsuojelusta kertominen. Emme voi onnistua ilman sinua! WWF-Canon / Michel Gunther 17

LUONTO- JA YMPÄRISTÖKOULUT HELSINGISSÄ

LUONTO- JA YMPÄRISTÖKOULUT HELSINGISSÄ LUONTO- JA YMPÄRISTÖKOULUT HELSINGISSÄ ARKKI HARAKKA MERIHARJU POLKU TÖYHTÖHYYPPÄ HELSINGISTÄ LÖYTYY VIISI AINUTLAATUISTA JA TOISISTAAN POIKKEAVAA LUONTO- JA YMPÄRISTÖKOULUA, JOTKA KASVATTAVAT KESTÄVÄN

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

NATUREWATCH-RAPORTTI: LÖYTÖJÄ JA TULOKSIA

NATUREWATCH-RAPORTTI: LÖYTÖJÄ JA TULOKSIA NATUREWATCH-RAPORTTI: LÖYTÖJÄ JA TULOKSIA VUOSI 2006 ESIPUHE Naturewatch 2006: Vipinää maastossa ja mielissä! Mennyt vuosi oli WWF:n Naturewatch-verkoston kahdeksas tutkimusvuosi Suomessa. Oppilaat eri

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma Pelipuiston päiväkodin ökasvatussuunnitelma Päivähoito kantaa vastuun toimintansa aiheuttamasta ristökuormituksesta ottamalla huomioon kestävän kehityksen eri ulottuvuudet. Lapsia kasvatetaan ristötietoisuuteen

Lisätiedot

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä

Lisätiedot

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011 Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? 1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

NATUREWATCH-RAPORTTI: HAVAINTOJA JA TULOKSIA 2007 2008. Naturewatchia tukevat seuraavat yritykset:

NATUREWATCH-RAPORTTI: HAVAINTOJA JA TULOKSIA 2007 2008. Naturewatchia tukevat seuraavat yritykset: Naturewatch-raportti: Havaintoja ja tuloksia 2007 2008 NATUREWATCH-RAPORTTI: HAVAINTOJA JA TULOKSIA 2007 2008 Naturewatchia tukevat seuraavat yritykset: Sisältö Esipuhe: Naturewatch 2007 2008 Uusia tuulia

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Helka Julkunen Green Office -päällikkö Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit

Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit Petteri Nisula, Pyöräilykuntien verkosto Asukkaat ja ilmastonmuutoksen hillintä seminaari 6.11. Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Kestävän kehityksen vuosipolku 2013-14

Kestävän kehityksen vuosipolku 2013-14 Kestävän kehityksen vuosipolku 2013-14 Ympäristöraadin koulutuspäivä Kokoonnuimme syyskuussa alakoululla, jolloin ylä-ja alakoulun raatilaisilla oli mahdollisuus tutustua Iltapäivällä yläkoulun raati kävi

Lisätiedot

TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA

TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA 2008-2010 TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA hanke Miksi? OPS:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen Yhteyksien luominen koulujen ja Turun alueen luonto- ja kestävän kehityksen

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

Naturewatch-raportti. Löytöjä ja tuloksia 2009-2010

Naturewatch-raportti. Löytöjä ja tuloksia 2009-2010 1 Naturewatch-raportti Löytöjä ja tuloksia 2009-2010 Naturewatch 2009-2010: Kestävää elämäntapaa etsimässä WWF:n ympäristökasvatustoiminnassa vietettiin lukuvuotena 2009-2010 Ilmastonmuutos ja ekologinen

Lisätiedot

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa

Lisätiedot

Liite, Esitys koulujen kieliohjelmaksi 1.8.2016 alkaen alueittain( sisältää vieraskielisen opetuksen ja kielikylvyn)

Liite, Esitys koulujen kieliohjelmaksi 1.8.2016 alkaen alueittain( sisältää vieraskielisen opetuksen ja kielikylvyn) Liite, Esitys koulujen kieliohjelmaksi 1.8.2016 alkaen alueittain( sisältää vieraskielisen opetuksen ja kielikylvyn) A1: Itäinen ja kaakkoinen alue Nykyinen kielitarjonat Ehdotus kieliohjelmaksi 1.8.16/

Lisätiedot

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että olosuhteet maapallolla muuttuvat jatkuvasti ja että se vaikuttaa kasveihin ja eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Lajien väheneminen ei ole yksinomaan negatiivinen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA. Pitkäniemen päiväkoti, Nokia Syksy 2014

YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA. Pitkäniemen päiväkoti, Nokia Syksy 2014 YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA Pitkäniemen päiväkoti, Nokia Syksy 2014 Johdanto: Minkälainen meidän luontopäiväkotimme on? Ympäristökasvatuksen kohderyhmät Kenelle ympäristökasvatus kuuluu? Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Global Warming Images / WWF-Canon. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö

Global Warming Images / WWF-Canon. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Global Warming Images / WWF-Canon Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Green Office on kotoisin Suomesta WWF Suomi kehitti Green Office -ohjelman vuonna 2002 Green

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.). Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, mitä lajien uhanalaisuus tarkoittaa käsitteenä. Oppilas oppii, miten tärkeää on ottaa yhdessä vastuuta maapallosta ja sen eliöistä niissä ympäristöissä, joissa liikumme.

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio LINTURETKELLE Napapiirin retkeilyalueen maastossa on monia hyviä lintujen tarkkailupaikkoja. Jokivarressa, Könkäänsaarissa ja Kivalonaavalla voi tavata peräpohjalaisessa suo- ja metsäluonnossa viihtyviä

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten energiansäästövinkit

Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten energiansäästövinkit Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten energiansäästövinkit 4V-hankeen päätösseminaari 23.11.2010 Teea Markkula Vantaan kaupunki, sivistystoimi Vantaan kaupunki kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä Vantaan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä 3.6.2009 Annukka Luomi ja Katja Viberg, ympäristökasvattajat

Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä 3.6.2009 Annukka Luomi ja Katja Viberg, ympäristökasvattajat Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä 3.6.2009 Annukka Luomi ja Katja Viberg, ympäristökasvattajat Aamupäivän ohjelma 8.45 Aamukahvit 9.00 Ympäristökoulun esittely 9.15 Pääsuunnitteluryhmän

Lisätiedot

Luonto kutsuu seikkailuun!

Luonto kutsuu seikkailuun! PERHE METSÄVUOSI 2011 Luonto kutsuu seikkailuun! Tekemistä luontoretkelle Lapsen vanhemmalle Jännittävä luonto on lähempänä kuin arvaat! Suhde luontoon rakentuu jo lapsena. Luonto herättää lapsen uteliaisuuden.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU VEIKKOLAN KOULUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAA Arttu 5D KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools ohjelmaa Idea sai alkunsa Tanskassa 1990

Lisätiedot

Monimuotoinen metsäluonto

Monimuotoinen metsäluonto Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Monimuotoinen metsäluonto Virpi Sahi, joulukuu 2013 Koulumetsä on koulua/päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii lasten

Lisätiedot

Kalimenkyläntie 212. Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys

Kalimenkyläntie 212. Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys n a t a n s o y Kalimenkyläntie 212 9 0 8 0 0 O U L U Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015

Voiko olla elämää ilman metsiä? Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 "Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 Laaja-alainen oppimiskokonaisuus Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 korostaa:

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Varkaus 14.1.2015 Reeta Rönkkö Ympäristöluotsi mikä se on? Ympäristöluotsit ovat ympäristöasioista ja ympäristösuhteesta monipuolisesti kiinnostuneita

Lisätiedot

Viisas kuluttaa vähemmän 2011

Viisas kuluttaa vähemmän 2011 Viisas kuluttaa vähemmän 2011 www.kiertokapula.fi Ekotehokkuus Mitä ekotehokkuus tarkoittaa? Ekotehokkuus tarkoittaa sitä, että vähemmistä raaka-aineista ja energiasta tuotetaan enemmän. Luonnonvaroja

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA > www.luontoliitto.fi on lasten ja nuorten oma järjestö, joka suojelee metsiä ja niiden eliöitä, rehevöitynyttä Itämerta, muuttuvaa ilmastoa, ahtaalle joutuneita suurpetoja

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Ratkaisun Paikka 2013. WWF:n yritysyhteistyön tuloksia

Ratkaisun Paikka 2013. WWF:n yritysyhteistyön tuloksia Ratkaisun Paikka 2013 WWF:n yritysyhteistyön tuloksia Olemme nostaneet kovasti ympäristötietoisuutta henkilöstömme keskuudessa erilaisin viestinnän keinoin, joista ehkä vaikuttavimpana Green Office käyttöönotto

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Naturewatch-raportti: Löytöjä ja tuloksia. WWF:n Naturewatch-raportti 2008-2009

Naturewatch-raportti: Löytöjä ja tuloksia. WWF:n Naturewatch-raportti 2008-2009 Naturewatch-raportti: Löytöjä ja tuloksia 2008 2009 Esipuhe Naturewatch 2008 2009: Vesistöjen viehätystä Naturewatch-ohjelman kymmenennen toimintavuoden teemana oli Vesistöt ja Itämeri. Heti teemavuoden

Lisätiedot

Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee

Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee Tämä metsä on meille tärkeä kilpailu Sarjassa Päiväkodit Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee

Lisätiedot

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Jäljillä Avainsanat: lajintunnistus Luokkataso: 5.-9. lk Vastaukset: Tehtävä 1. Päästä tippunutta a) Mihin hirvieläin käyttää sarviaan? Hirvieläimet voivat merkitä reviiriään

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit

Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit Sisällysluettelo Alkusanat... 1 Puuretki pienimmille oppilaille... 2 Halataan puita!... 2 Erilaiset puut... 2 Elämää vanhoissa puissa... 3 Lempipuu... 3 Vesistöretki

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen ympäristökasvatuksen Seura ry Taustalla Kansainväliset

Lisätiedot

Joensuun normaalikoulun kestävän kehityksen suunnitelma ja toimintaperiaatteet

Joensuun normaalikoulun kestävän kehityksen suunnitelma ja toimintaperiaatteet 1 Joensuun normaalikoulun kestävän kehityksen suunnitelma ja toimintaperiaatteet Kestävän kehityksen määritelmän mukaan tarkoituksena on turvata tämän päivän yhteiskunnan tarpeet samalla, kun turvataan

Lisätiedot

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Liity osaksi Team Rynkeby -verkostoa osoitteissa: www.team-rynkeby.fi www.facebook.com/teamrynkebyfinland www.facebook.com/teamrynkeby TEAM RYNKEBY

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

Luonnontieteellinen tutkimuspolku

Luonnontieteellinen tutkimuspolku Luonnontieteellinen tutkimuspolku Tutkitaan oman lähiympäristön luontoa Projektityössä toteutetaan oman koulun lähiympäristöön oma luonnontieteellinen tutkimuspolku. Tavoitteena on tutkia ja havainnoida

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen

Lisätiedot

Ympäristökoulu Polku palvelee

Ympäristökoulu Polku palvelee Ympäristökoulu Polku palvelee Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö. Toiminnan tavoitteena on elinympäristön parantaminen

Lisätiedot

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT

Lisätiedot

Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo. Hyvän asian puolesta. Auta Meitä Auttamaan

Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo. Hyvän asian puolesta. Auta Meitä Auttamaan Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo Hyvän asian puolesta Auta Meitä Auttamaan Koululaisliikunta on tärkeää? Miksi me haluamme tehdä tätä: Yhteiskunnallinen vastuu koululaisten hyvinvoinnista Liikuntamahdollisuuksien

Lisätiedot

miten voit, itämeri? TEE HAVAINTOJA MEREN TILASTA SECCHI-LEVYLLÄ

miten voit, itämeri? TEE HAVAINTOJA MEREN TILASTA SECCHI-LEVYLLÄ miten voit, itämeri? TEE HAVAINTOJA MEREN TILASTA SECCHI-LEVYLLÄ Tarkkaile vesistöäsi! www.balticseanow.info -osoitteesta löydät opastusta omatoimiseen tarkkailuun. Sairaan kaunis Itämeri Itämeri on jääkauden

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Global Warming Images / WWF. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö

Global Warming Images / WWF. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Global Warming Images / WWF Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Green Office on kotoisin Suomesta WWF Suomi kehitti Green Office -ohjelman vuonna 2002 Green Office

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Staffan Widstrand / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Steve Morello / WWF-Canon Maapallon keskilämpötila on kohonnut + 0,85 C (1880 2012) IPCC Lähde: Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin

Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin Johanna Krabbe Ympäristöosaamispalvelut 1.2.2013 Luonnonvarat tyydyttävät välttämättömiä tarpeita Luonnonvarat tyydyttävät hyvinvoinnin

Lisätiedot

- käsikirja koulujen ja päiväkotien lähimetsien käyttöön ja turvaamiseen

- käsikirja koulujen ja päiväkotien lähimetsien käyttöön ja turvaamiseen 27.8.2014 Koulumetsäopas - käsikirja koulujen ja päiväkotien lähimetsien käyttöön ja turvaamiseen Koulumetsä on koulua tai päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii lasten ja nuorten

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo Valkjärven tila Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo Mikä Keski-Uudenmaan ympäristökeskus? Ympäristöterveydenhuollon & ympäristönsuojelun

Lisätiedot