NATUREWATCH-RAPORTTI: LÖYTÖJÄ JA TULOKSIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NATUREWATCH-RAPORTTI: LÖYTÖJÄ JA TULOKSIA"

Transkriptio

1 NATUREWATCH-RAPORTTI: LÖYTÖJÄ JA TULOKSIA VUOSI 2005

2 NATUREWATCH-RAPORTTI: LÖYTÖJÄ JA TULOKSIA Naturewatchia tukevat seuraavat yritykset Julkaisija: WWF Lintulahdenkatu 10, Helsinki Puhelin: (09) Faksi: (09) Internet: ja Lahjoitustili: Nordea Teksti: WWF / Tiina Suojanen-Saari Ulkoasu: Anssi Muurimäki WWF Suomi, 2006 Kannen kuvat: Tomi Parkkonen; Mauri Rautkari / Ekokuva Oy; WWF/ Heidi Kalmari, Johanna Lampi, Jari Luukkonen, Tarja Malmi-Raike, Päivi Rosqvist, Eeva-Liisa Ryhänen, Meri Savonen, Tiina Suojanen-Saari; WWF-Canon / Per Angelstam, Chris Martin Bahr, Alain Compost, Michèle Dépraz, Diego M. Garces, Michel Gunther, Martin Harvey, Zeb Hogan, Cat Holloway, Hartmut Jungius, Elizabeth Kemf, Derk Kuiper, Roger LeGuen, John MacKinnon, Susan A. Mainka, Stefane Mauris, Donald Miller, John E. Newby, Edward Parker, Tanya Petersen, Mauri Rautkari, William W. Rossiter, Eduardo Ruiz, Kevin Schafer, Jorge Sierra, Helena Telkänranta, Isaac Vega, Anton Vorauer

3 Sisältö Esipuhe: Ketjussa paremman maailman puolesta 4 Naturewatch esittäytyy 5 Metsät ja metsän talvi 8 Puistot 10 Järvet ja joet 11 Rannikko 13 Kulutus 15 WWF esittäytyy 17 3

4 Esipuhe: Ketjussa paremman maailman puolesta Ihminen on osa luontoa. Eläimet, kasvit, ilmasto, meret ja moni muu ympäristömme arvokas asia joutuu liian usein alistumaan ihmisen valinnoista aiheutuviin muutoksiin. Luonnon monimuotoisuuden jatkuvan vähenemisen pysäyttämiseen tarvitaan meitä kaikkia. WWF haluaa rakentaa yhdessä ihmisten kanssa tulevaisuutta, jossa ihmiskunta elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Jotta ihminen arvostaisi ja kunnioittaisi luontoa lähellä ja kaukana, tarvitaan hyvää luontosuhdetta. Kouluissa opettajat tekevät arvokasta työtä tämän luontosuhteen vahvistamiseksi. Naturewatch-ympäristöntarkkailuohjelma on tuhansien oppilaiden käytössä ympäri Itämerta. Luonnon tarkkaileminen ja tutkiminen koulussa kuvastavat hyvin WWF:n arvoja toimia luonnon puolesta. Tutkimustietoon nojautuminen, ympäristönsuojeluun innostaminen ja luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen toimivat punaisina lankoina Naturewatchissa. Lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden päättäjiä ja jokapäiväisten valintojen tekijöitä. WWF haluaakin aktiivisesti toimia yhteistyössä myös koulujen kanssa ympäristökasvatuksen edistämiseksi. Suuren kiitoksen ansaitsevat opettajat, jotka ovat omalla toiminnallaan ja innollaan vieneet vastuuntuntoista ympäristökasvatusta eteenpäin muun muassa Naturewatchin kautta. Pitkäjänteisellä ja sisukkaalla työllä on merkitystä, kuten esimerkiksi WWF:n merikotkien ja sarvikuonojen suojelutyö osoittaa molemmat lajit on saatu pelastettua sukupuuton partaalta. WWF maailmanlaajuisena luonnonsuojelujärjestönä on vahva uhanalaisen luonnon puolestapuhuja, ja sitä ovat myös ympäristössään aktiivisesti toimivat oppilaat yhdessä opettajiensa kanssa. On hienoa olla samassa ketjussa paremman maailman puolesta! Tiina Suojanen-Saari Ympäristökasvattaja WWF Suomi 4

5 Naturewatch esittäytyy WWF:n toiminnallisuuteen innostava ympäristökasvatusohjelma Naturewatch on 7 18-vuotiaiden tehtäväpaketti ympäristöopetukseen. WWF haluaa haastaa lapset ja nuoret ottamaan selvää asioista, havainnoimaan ympäristön tilaa ja toteuttamaan ympäristötekoja. Valmiissa paketissa on ympäristöaiheisia tehtäviä, jotka houkuttelevat oppilaita tutkimaan lähiluontoa ja ohjaavat pohtimaan ihmisen toiminnan vaikutusta ympäristöön. Tutkimusalueita on kuusi: metsät, metsän talvi, puistot, järvet ja joet, rannikko ja kulutus. Naturewatch-tehtäväpaketti, oppilaiden luontohavainnoista laadittu raportti, koulutus ja tapahtumat ovat kouluille maksuttomia. Naturewatch-toiminta on kansainvälistä. Naturewatchtutkimuksia tehdään Suomen lisäksi Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä. Siksi tehtäviä on useilla kielillä. Naturewatch-koulut muodostavat 500 koulun ja oppilaan verkoston. Näistä löytyy varmasti yhteistyökumppani halukkaille. Naturewatch-stipendi 2005 Itä-Suomen koululle ja Käpylän yläasteelle Vuosittain jaetaan Lapsi ja Luonto Säätiön lahjoittama 1000 euron suuruinen Naturewatch-stipendi. Vuoden 2005 stipendi annettiin Itä-Suomen koululle ja Käpylän yläasteen koululle. Itä-Suomen koulussa toteutetaan ympäristökasvatusta hyvin monipuolisesti koko opettajakunnan voimin ja opetusaiheesta riippumatta. Naturewatch-tehtäviä oppilaat ovat tehneet syksystä 2002 lähtien, ja niitä käytetään erityisesti tiedon soveltamisen tukena. Koulussa järjestetään monenlaisia kursseja luokkalaisille, kuten Ekologinen jalanjälki -valinnaiskurssi. Ympäristöaiheiset retket, vierailijat ja kiinteä yhteistyö ystävyyskoulun kanssa Venäjällä vahvistavat ympäristökasvatustyötä, joka tänä vuonna on huipentunut ympäristötyöryhmän perustamiseen. Työryhmän yhtenä tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa kestävän kehityksen henkilöstöseminaari koulun henkilöstölle. Viime syksynä opettajakunta päätti siirtyä juomaan Reilun kaupan kahvia. Käpylän yläasteen koulu on LUMA-koulu, jossa ympäristöopetusta ja -kasvatusta toteutetaan muun muassa koulun oman kasvitarhan ylläpitämisellä. Oppilaat tekevät keväällä kylvötyöt, taimien koulimisen ja toukotyöt. Samalla opetellaan kasvun ja kevään biologiaa. Itse kasvatetut vihannekset ja hedelmät päätyvät syksyllä kotitaloustunneille ja omiin suihin. Kasvitarha onkin tärkeä koulun oppimisympäristö. Toiminnan kirjaaminen ja dokumentointi tehdään yhteistyössä mediakeskuksen kanssa. Koulun ympäristöopetuksen arkeen kuuluvat myös monenlaiset valinnaiskurssit, kuten Arjen ilmiöiden luonnontiedettä -kurssi. Teemaviikkoja järjestetään myös lukukausittain. Oppilaiden aktiivinen osallistuminen toimintaan pitää yllä opettajien motivaatiota tärkeässä työssä. Koulut monipuolisesti mukana WWF:n työssä Monet koulut ovat osallistuneet WWF:n toimintaan laajemmaltikin. WWF Suomen Malawi-hankkeessa ovat edelleen mukana Etelä-Sipoon, Itä-Hakkilan, Strömbergin ja Vuosaaren koulut. Useat koulut ovat osallistuneet WWF:n toimintaan päivätyökeräyksellä. Seuraavat koulut ovat lahjoittaneet päivätyökeräyksen tuoton Tansanian sademetsille: Pohjoispuiston koulu, Haapaveden lukio, Kuopion yhteiskoulu, Riistaveden koulu, Kellokosken yläaste ja lukio, Sääksjärven koulu, Käpylän yläasteen koulu, Mustasaaren keskuskoulu, Mertalan koulu, Sydän- Laukaan koulu, Topeliuksen koulu, Juhana Herttuan lukio, Seppolan koulu, Oulunsalon lukio, Sveitsin lukio, Lahden yhteiskoulu, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Minna Canthin koulu, Turun lyseon lukio, Saarijärven lukio ja Mankkaan koulu. Itämerta päivätyökeräyksellään suojelivat Perniön sekä Järvenpään yhteiskoulu, Suensaaren, Korson ja Linnanpellon koulut sekä Merenkurkun yläaste. Polvijärven yläaste ja lukio sekä Vaalan ja Kimpisen lukiot tekivät päivätyökeräyksensä uhanalaisten lajien puolesta. 5

6 Yhteistyökumppanit Osallistuminen Naturewatch-toimintaan on maksutonta, sillä toimintaa tukevat Canon Oy, Fortum Oyj, Ingman Group Oy Ab, Lapsi ja Luonto Säätiö, Metso Oyj sekä OP-ryhmä. Canon toimittaa it- ja toimistotekniikka- sekä kuvantamisalan ratkaisuja organisaatioille ja kuluttajille. Vastuu ympäristöstä on tärkeässä osassa kaikessa toiminnassa. Siksi Canon haluaa tukea WWF:n ympäristökasvatustoimintaa. Fortum on pohjoismainen energiayhtiö, jonka toimintaa ovat sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu, voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopalvelut sekä muut energiaan liittyvät palvelut. Fortum pyrkii kaikessa toiminnassaan taloudelliseen, ympäristölliseen ja sosiaaliseen tasapainoon. Ingman on lähes sadan vuoden ajan jalostanut suomalaisesta maidosta maistuvia elintarvikkeita, joista viili oli ensimmäinen menestystuote. Sipoonjoen varrella historiansa aloittanut Ingman on kymmenien vuosien aikana laajentunut uudenaikaiseksi elintarviketehtaaksi, jolla pitkät perinteet saaristolaiskunnassa. WWF:n kanssa Ingman haluaa auttaa lapsia luomaan henkilökohtaisen ja vastuullisen luontosuhteen. Lapsi ja Luonto Säätiö pitää ympäristökasvatustyötä tärkeänä ja vaikuttavana toimintana lasten ja nuorten sekä luonnon hyvinvoinnin huolehtimisessa. Pienestä lapsesta asti arvostamiseen ja kunnioitukseen perustuva luontosuhde kasvattaa lapsista aikuisina ympäristövastuullisia kansalaisia. Metso on kansainvälinen teknologiakonserni, joka palvelee asiakkaita massa- ja paperiteollisuudessa, kiven- ja mineraalienkäsittelyssä, energiateollisuudessa sekä valituilla muilla teollisuudenaloilla. Metso on sitoutunut tukemaan ympäristönsuojelua, lapsi- ja nuorisotyötä, tiedettä ja tutkimusta sekä kulttuuria. OP-ryhmän muodostavat 238 itsenäistä osuuspankkia, ryhmän keskusyhteisö Osuuspankkikeskus ja OKO Oyj. Ympäristöasioissa OP-ryhmä ottaa huomioon sekä oman toimintansa vaikutukset että mahdollisuutensa vaikuttaa muihin. OP-ryhmä kehittää omien konttoriensa ympäristöystävällisyyttä yhteistyössä WWF Suomen kanssa ja haluaa antaa tukensa ympäristökasvatukselle. WWF / Meri Savonen 6

7 Naturewatch-koulut 2005 Koulu Luokkatasot Paikkakunta Ala-Malmin peruskoulu 5-9 Helsinki Alppilan yläaste 7-9 Helsinki Cygnaeusskolan 1-6 Helsinki Herttoniemen ala-aste 1-6 Helsinki International School of Helsinki 1-9 Helsinki Itä-Suomen koulu 7-9 Joensuu Jalkarannan koulu 1-6 Lahti Jokelan koulu 1-6 Palokka Karavaanin ala-aste 1-6 Helsinki Karkolavaaran yläaste 7-9 Rovaniemi Kasurilan koulu 1-6 Siilinjärvi Kontulan ala-aste 1-6 Helsinki Kristillinen koulu 1-6 Helsinki Kumpulan koulu 1-6 Porvoo Kvarnbackens skola 1-6 Porvoo Käpylän ala-aste 1-6 Helsinki Käpylän yläaste 7-9 Helsinki Laajasalon yläaste 7-9 Helsinki Liisanpuiston- ja kuulovammaisten koulu 1-9 Tampere Mustakiven ala-aste 1-6 Helsinki Mäkelänmäen koulu 1-6 Muurame Nukarin koulu 1-6 Nurmijärvi Pakilan koulu 1-6 Helsinki Palokan yläaste 7-9 Jyväskylän maalaiskunta Partalan koulu 1-6 Koljonvirta Partiolippukunta Korvanpojat Kajaani Pirttikosken koulu 1-6 Iittala Pitäjänmäen peruskoulu 1-6 Helsinki Pukinmäen peruskoulu 1-9 Helsinki Purolahden koulu 1-9 Helsinki Pähkinärinteen koulu 1-6 Vantaa Rajakylän koulu 1-6 Vantaa Rajamäen koulu Rajamäki Ranskalais-suomalainen koulu 1-6 Helsinki Rudolf Steiner skolan 1-9 Helsinki Saarijärven keskuskoulu 7-9 Saarijärvi Simonkylän koulu 7-9 Vantaa Sakarinmäen koulu 1-6 Sipoo Sjundeå svenska skola 1-6 Siuntio Sorrilan koulu 1-6 Valkeakoski Särkijärven koulu 1-6 Huuvari Söderkulla skola 1-6 Sipoo Talman koulu 1-6 Sipoo Töölön ala-aste 1-6 Helsinki Vuoksenniskan koulu 7-9 Imatra Vuosaaren koulu 1-6 Helsinki Vuosaaren lukio Helsinki 7

8 Metsät ja metsän talvi Metsätehtävissä tutkitaan metsän kasvillisuutta ja eläimistöä sekä merkkejä ihmisen toiminnasta. Metsän talvi -tehtävissä tutkitaan lisäksi lumen ominaisuuksia. Tutkijat ja tutkimuspaikat Metsäretkiä tehtiin Rovaniemellä, Iisalmessa, Valkeakoskella, Jyväskylän maalaiskunnassa, Helsingissä, Joensuussa, Vantaalla ja Kangasalalla. Kajaanissa tutkimuksia teki partiolaisten Lippukunta Korvenpojat. Jyväskylän maalaiskunnassa ja Porvoossa tutkittiin metsää myös talvella. Tomi Parkkonen Innokkaita tutkijoita metsissä oli kaikkiaan yli 300. Tutkimuksia tehtiin sekä välisinä aikoina. Puistoja tutkittiin keväällä ja syksyllä Valkeakoskella, Vantaalla sekä Helsingissä yhteensä 75 oppilaan voimin. Simonkylässä, Vantaalla, on jo monen vuoden ajan aktiivisesti maastouduttu tunneilla lähimetsään tai Hiirilammelle. Kahdeksasluokkalaisen Kristianin mielestä hauskaa maastotunneissa on se, että ei tarvinnut nyhjätä tylsistyneenä luokassa ja että pystyi tarkkailemaan kasveja ja sai hyvää liikuntaa. Saman koulun seiskaluokkalaiset intoutuivat syksyllä kantamaan monenmoisia näytteitä opettajalle nähtäviksi ja määritettäviksi. Luokkaan oli tuotu muun muassa kuollut vaskitsa (Anguis fragilis) siististi minigrip-pussissa, kaksi metsämyyrää (Clethrionomys glareolus), sisiliskon (Lacerta vivipara) nahka ja koiran (Canis familiaris) kallo. Metsän monimuotoisuus Metsien tutkimustehtävissä saatiin selville monenlaisia asioita. Yleisin havupuu oli kuusi (Picea abies) ja lehtipuu koivu (Betula pendula, Betula pubescens). Eri puulajeja löytyi neljästä kuuteen jokaista tutkimusryhmää kohden. Vanhimmat puut olivat iältään vuotiaita. Jäkälätutkimuksissa eniten jäkälien peittämää aluetta löytyi männyistä (Pinus sylvestris). Yleisemmät jäkälät olivat harmaaporonjäkälä (Cladonia rangiferina) ja naava (Usnea spp.). Eteläisessä Suomessa ei päästä ihastelemaan naavaa puiden koristuksena, kuten Jyväskylän maalaiskunnassa. Lahopuita ei tutkimusalueilta löydetty. Useat uhanalaiset eliöt ovat riippuvaisia lahopuusta, kuten vähämustakeiju (Melandrya barbata) ja monipistehaapsanen (Saperda perforata). Myös sarvijäärille (Cerambycidae spp.) ja kaarnakuoriaisille (Scolytinae spp.) lahopuut ovat elintärkeä ympäristö. Lahopuista hyötyviä lajeja ovat muun muassa jäkälät, käävät, hyönteiset sekä kolo- ja petolinnut. Selkärangattomia eläimiä oppilaat kuitenkin löysivät tutkimusretkillään. Kolme yleisintä selkärangatonta olivat muurahaiset (Formicinae ja Myrmicinae spp.), hämähäkit (Araneae spp.) ja kastemato (Lumb-ricus terrestris). Lisäksi retkillä nähtiin jokin lude (Heteroptera spp.) ja koppakuoriainen (Coleoptera spp.). Maaperän ph-arvoa mitattiin ahkerasti. Arvo 10 senttimetrin syvyydessä oli keskimäärin 5,4 ja 30 senttimetrin syvyydessä 5,3. Ihmisen jäljet Yleisimpiä merkkejä ihmisen toiminnasta olivat polut ja tiet, sahatut kannot, puiden tasaikäisyys ja tietenkin roskat. Roskien määrä tutkimusmetsissä vaihteli. Muutama ryhmä ei löytänyt roskia lainkaan. Roskia löytäneet löysivät yleisimmin paperipakkauksia, 8

9 palautustölkkejä, tupakantumppeja ja lasipulloja ehjinä tai rikkoutuneina. Olipa vastaan tullut myös pyöränrengas ja vaatekin Ihmisen jäljet Muita aktiviteetteja Särkijärven koulu on aktiivisesti ollut rakentamassa luontotornia Kylänpäänjärven rantaan, joka sijaitsee aivan koulun alapuolella. Aloite lintutornin rakentamisesta tuli viime vuonna Naturewatch-stipendillä palkitun koulun opettajilta. Vanhempainyhdistyksen ja paikallisen metsästysseuran yhteistyössä olivat myös oppilaat aktiivisesti mukana. Tornia tullaan hyödyntämään ahkerasti linnuston tarkkailuun luonnontieteiden opetuksessa. Projektin päätös ja lintutornin avajaiset olivat Avajaiset innostivat oppilaita myös kirjoituspuuhiin. Erica 2. luokalta kirjoitti näin: Eilen sunnuntaina olin Luontotornin avajaisissa. Patte leikkasi nauhan poikki ja kuvasi meitä VOI EI!!! Sitten tuli vähän lumileikkejä Pauliinan, Crisun, Varpun, Emman ja Eevan kanssa. Vähän ajan päästä mentiin syömään keksejä ja makkaraa ja saatiin karkkipussit NAMIA!!! Havaintonmäärä Havaintomäärä Polku tai tie Kannot Roskat Samanikäisiä puita Jälki Eläinten jäljet Kaivetut ojat Pururata Latu Metsäkoneen jäljet Orava Jänis Hirvi Lintu Hiiri Myyrä Koira Eläinlaji Partalan koulu oli mukana Finest Forest -projektissa yhdessä virolaisten koululaisten kanssa. Projektissa sovellettiin Naturewatch-tehtäviä Havaitut eläimet Palokan koulun oppilaat olivat tehneet esitelmän aiheesta Miten luontoa suojellaan? sekä kyselyn aiheesta Pitäisikö suomalaista liito-oravaa suojella?. Oppilaat olivat sitä mieltä, että liito-oravaa (Pteromys volans) tulee suojella. Naturewatchtehtävät ovat Palokan koulussa myös osa kahdeksannen luokan metsäbiologian opetusta. Havaintomäärä Jokin lintu Koira Muurahainen Lentävä hyönteinen Eläinlaji Orava Hiiri Sisilisko 9

10 Puistot Puistotehtävissä tutkitaan puiston puita, kasveja ja eläimiä, viihtyisyyttä sekä ihmisen toimintaa niissä. Tehtäviin kuuluu myös kuuntelu- ja piirustustehtäviä. Tutkijat ja tutkimuspaikat Puistoja tutkittiin Valkeakoskella ja Vantaalla 51 oppilaan voimin. Vantaan Pähkinärinteen kolmasluokkalaiset ovat käyneet samalla puistoalueella säännöllisesti pitkin kouluvuotta. Aina on löytynyt jotain uutta, arvaamatonta ja kiinnostavaa. Alueesta on kiinnostunut yrittäjä, joka haluaa tehdä siitä pienoisgolf-alueen. Pähkisläiset haluaisivat kuitenkin suojella aluetta, jossa on pähkinäpensasrinne, ketoalue sekä lehtometsää. Aluetta onkin jo vuodesta 1996 alkaen aktiivisesti hoidettu läheisen päiväkodin ja sen henkilökunnan, vanhempainyhdistyksen ja kaupungin puisto-osaston yhteisprojektina. Vantaalaisten havaintoja ja kommentteja puolestaan olivat: Puu imee lehtivihreän tai puu ei halua olla aina samoissa vaatteissa. Mikä kasvi on kuin marakassi eli helisee kivasti? Se on lupiini, johon kuivunut siemenet sisälle. Mun isä on ennen bongannut lintuja, kertoi Miikka. Tiia taas kertoi isänsä ehdotuksesta: Mun isä ehdotti, että mä piirtäisin undulaatin ja sanoisin että se on Australian tiainen. Puu ei ole kasvi!!! huudahti Lari. Onko näin? miettivät muut. Ihmisen toiminta Jälkiä ihmisen toiminnasta löytyi puistoista paljon, kuten kota, auto, hirvitorni, portaat, linnunpönttö, valopylväät, roskia, penkkejä, sääasema, kantoja ja niitty. Puistoissa kuului myös erilaisia ääniä: lentokoneen ääni, jalkojen ääniä hiekalla ja lintujen laulua. Lintuja näkyikin paljon: muun muassa harakka (Pica pica), varis (Corvus corone), västäräkki (Motacilla alba), peippo (Fringilla coelebs), luhtakerttunen (Acrocephalus palustris), mustapääkerttu (Sylvia atricapilla) sekä jokin pääsky (Hirundinidae spp.). Oppilaat kirjoittivat monenlaisia havaintoja ja juttuja puistoretkistä. Tässä valkeakoskelaisen Hannan kirjoitus: Me veimme linnunpöntön sinne metsään. Linnunpönttö on hyödyllinen siksi, että linnut voi pesiä sinne ja siellä on turvallista niille. (Mutta se on matalalla, kun sitä ei saada ylemmäs.) Linnunpöntön alla on sammalta ja kaikenlaista pehmeää. Sinne pesii lähipäivinä varmaan joku lintu. WWF / Eeva-Liisa Ryhänen 10

11 Järvet ja joet Järvet ja joet -tehtävissä tutkitaan vettä, rantojen eläimiä ja kasveja sekä merkkejä ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Tutkijat ja tutkimuspaikat Järviä ja jokia tutkittiin seitsemässä koulussa Vantaalla, Jyväskylän maalaiskunnassa, Joensuussa, Sipoossa, Helsingissä ja Imatralla. Oppilaita oli mukana yhteensä 156. Tutkimuskohteina olivat muun muassa Taivaskallion lampi Helsingissä, Hiirilampi Vantaalla, Sipoonjoki sekä koulun läheinen puro Sipoossa, Linnunniemen huvilan ranta Pyhäselällä ja Palokkajärvi Jyväskylän maalaiskunnassa. Kaikki tutkimukset tehtiin syksyllä välisenä aikana. Tällä kertaa tutkimuksia ei juurikaan tehty suurten järvien rannoilla vaan tutkimuskohteiksi oli valittu pieni lampi, lähijoki tai puro. Lampien ja purojen elämä onkin usein hyvin vilkasta. Ryhmät olivat tehneet paljon havaintoja kasveista sekä eläimistä, erityisesti selkärangattomista. Kasvi- ja eläinhavaintoja Kasveista yleisimpiä olivat järviruoko (Phragmites australis), järvikorte (Equisetum fluviatile) ja järvikaisla (Schoenoplectus lacustris). Palokkajärveltä löytyi myös ulpukka (Nuphar lutea) ja uistinvita (Potamogeton natans). Kaiken kaikkiaan kasveja löytyi 15 erilaista. Vaikka tutkimukset painottuivat selvästi loppusyksyyn, monessa tuloslapussa oli maininta runsaasta kasvillisuudesta. Selkärangattomia löydettiin myös paljon. Niistä eniten löydettiin kiekkokotiloita (Planorbidae spp.), vesikirppuja (Cladocera spp.), suurmalluaisia (Notonecta glauca) ja vesisiiroja (Asellus aquaticus). Vuoksenniskassa, Vantaalla, Helsingissä ja Joensuussa löydettiin myös sudenkorennon (Odonata spp.) toukkia. Linnuista tehtiin paljon havaintoja. Sinisorsa (Anas platyrhynchos) oli yleisin lintu. Vantaalla yksilöt oli laskettu ja lukumääräksi saatiin peräti 41. Kaiken kaikkiaan lintulajeja havaittiin 11, joukossa muun muassa nokikana (Fulica atra), silkkiuikku (Podiceps Tomi Parkkonen cristatus), sepelkyyhky (Columba palumbus), peippo (Fringilla coelebs) ja kalalokki (Larus canus). Mittaustuloksia Vesitutkimuksia tehtiin myös ahkerasti. Veden lämpötila vaihteli 4 asteesta 17 asteeseen. Lämpimintä vesi oli elokuussa Helsingissä ja kylmintä marraskuussa Sipoossa. Veden väri oli lähes kaikissa tutkimuspaikoissa keltaista tai kellertävää. Taivaskallion lammella Helsingissä ja Hiirilammella Vantaalla se oli ruskeaa. Öljyä ei löytynyt yhdeltäkään vesialueelta. Veden näkösyvyys oli keskimäärin 80 cm ja ph-arvo 5,9. Palokan yläkoululaiset olivat myös mitanneet veden johtokyvyn, ja he saivat tulokseksi 1,0 mikrosiemensiä/cm. Veden hajuissa ei ollut erityisiä eroja. Yleisimmin vesi haisi raikkaalle. Täähän haisee ihan 11

12 raikkaalle, vaik vois luulla muuta, huudahti Markus (5. luokka) Sakarinmäestä haistellessaan lähipuron solisevaa vettä. Roska-aarteita Roskia kerättiin jälleen innolla ja suurimman saaliin, säkillisen roskia, saivat Itä-Suomen koululaiset Joensuusta. Vantaalla tehtiin ehkä ihmeellisin löytö, nimittäin tietokone, vaikka Palokassa löydettiin autonrenkaitakin. Kokemuksia ja kommelluksia Tutkimukset tehtiin yleisesti varsin hyvässä säässä. Sipoon Sakarinmäen oppilaat intoutuivat tutkimaan lähipuroa kuitenkin melkoisessa lumipyryssä, mutta kivaa oli! Järven ja joet -tehtäviä käytettiin monipuolisesti hyväksi muussakin koulutyöskentelyssä. Simonkylän koulussa tutkimusretkiltä kerättyä materiaalia tutkittiin luokassa mikroskoopein, niistä piirrettiin ja keskusteltiin. Palokan koululla 7-luokkalaiset tekivät vesiprojektin, johon he liittivät Naturewatch-tehtäviä ja retkeltä kerättyä materiaalia. Aina eivät retket suju kommelluksitta. Tämän joutuivat todistamaan myös Simonkylän oppilaat. Opettaja näytti oppilaille, miten koululle vasta hankittua planktonhaavia käytetään. Sen jälkeen oli oppilaiden vuoro. Tietenkin haavi irtosi kiinnityskohdastaan ja putosi pohjaan. Luokan pojat olivat valmiita sukeltamaan haavin perään, mutta opettaja kielsi hyppäämästä veteen vaatteet päällä. Opettajan kommentti tästä retkestä oli: mutta silti (tai juuri siksi) hyvä reissu! 12

13 Rannikko Rannikko-tehtävissä tutkitaan vettä, rannikon eläimiä ja kasveja sekä merkkejä ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Samalla pohditaan yhdessä, miten jokainen voisi omalla toiminnallaan puolustaa rannikoiden muutoksille herkkiä alueita. Tutkijat ja tutkimuspaikat Tällä kertaa rannikkoa tutkittiin lähinnä Suomenlinnassa, mutta myös Malmilla sekä Kökarin saarella. Suomenlinnassa tutkimuksia tekivät Pirttikosken koulu, Herttoniemen ala-aste, Kasurilan koulu, Töölön alaaste, Mustakiven ala-aste, Pitäjänmäen peruskoulu, Kontulan ala-aste, Rajakylän koulu, Rudolf Steiner skolan, Cygnaeusskolan, Kristillinen koulu, Jalkarannan koulu, Mäkelänmäen koulu, Käpylän ala-aste, Karavaanin koulu, Pakilan koulu, Talman koulu, Saarijärven keskuskoulu, Ranskalais-suomalainen koulu, Vuosaaren lukio, International School of Helsinki, Kvarnbackensskola ja Rajamäen koulu. Kökarin saaren tutkimukset suorittivat Sjundeå svenska skola, ja Malmin uimarannan tutkimukset puolestaan Pukinmäen peruskoulun seiskaluokkalaiset. WWF / Tarja Malmi-Raike Yli 400 oppilasta osallistui tutkimusten tekemiseen välisenä aikana. Tuttuja ja tuntemattomia löytöjä Kaunis lämmin keväinen sää suosi monia tutkimusretkiä, eikä syksylläkään sää aina niin huono ollut. Syyskuussa saattoi olla vielä 18 astetta lämmintä ja auringonpaistetta. Leirikoululaiset Kökarilla tekivät havaintoja heille tuntemattomasta rannikosta, josta löytyi rantaniittyjä, luotoja, kallioita, rakennuksia, kaislikoita ja ruovikkokin. Suomenlinna on kaikille jollain tavoin tuttu paikka, mutta mitä rannoilta löytyikään, on aivan toinen juttu. Kaksi yleisintä kasvia rannoilla olivat järviruoko (Phragmites australis) ja rakkolevä (Fucus vesiculosus). Ahdinpartaa (Cladophora glomerata) ja vesisaraa (Carex aquatilis) päästiin myös tutkimaan. Pieneliöitä oli runsaasti tarjolla. Oppilaat löysivät erilaisten hyönteisten toukkia, kotiloita, vesikirppuja (Cladocera spp.) sekä itämerensimpukoita (Macoma balthica). Suomenlinnassa monessa ryhmässä ihmeteltiin pienestä kalliolammikosta löytynyttä katkaa (Caridea spp.). Miten katka oli sinne päätynyt? Ranskalais-suomalaisen koulun 4.luokan oppilaan kommentti löytyneistä katkoista: Minua yllätytti se, että pienissä kalliolammikoissa voisi asua pikkuisia otuksia. International School of Helsinki -koulun oppilaiden kommentit rannikkotehtävistä Suomenlinnassa kertoivat myös oppilaiden innostuksesta tehtäviin: All was pretty cool ja I love climbing. Lintuhavaintoja tehtiin runsaasti. Kalalokki (Larus canus), sinisorsa (Anas platyrhynchos), västäräkki (Motacilla alba) ja kyhmyjoutsen (Cygnus olor) olivat useimmin bongatut linnut. Kaiken kaikkiaan lintuhavaintoja tehtiin 23 lintulajista. Vuosaaren lukion oppilaat kirjoittivat ylös mitä rannalla näkivät, kuulivat ja haistoivat sekä mitä tuli mieleen: Kaunis päivä, liplattavat laineet, sipulin tuoksu, se kaunis merellinen Suomenlinna. Keskellä ulappa punainen tolppa, kuuluu vaan naisen pulinaa, ruoho tuoksuu ja ainoa mielessä oleva asia on kurniva vatsa. 13

14 Mittaustuloksia Veden lämpötila vaihteli kolmesta 16 celciusasteeseen. Malmilla veden näkösyvyys oli 0,5 metriä ja ph 6. Merivesi oli osittain kirkasta, osittain sameaa. Meriveden suolaisuus oli myös oppilaita kiinnostava yksityiskohta. Joitakin pieniä öljyläikkiä löydettiin, samoin roskia. Malmin uimarannalla oli paljon kuollutta kasvijätettä sekä sorsien ulostetta. Rannikoilla tehtiin siis monenlaisia mielenkiintoisia havaintoja. Kysymyksiä ja keskustelua virisi ryhmissä itsestään, ja yhdessä käytiin läpi monenlaisia pohdintoja muun muassa linnuista ja niiden määristä, ihmisen toiminnasta aiheutuvista ongelmista, aaltojen syntymisestä ja monesta muusta asiasta. Retkistä jäi myös erilaisia muistoja, kuten kastuneet housut, rikkoutunut mittari sekä yllättänyt aalto, joka vei mittausastian mennessään. Lämpötilat Lämpötila Ilman lämpötila ( C) Meriveden lämpötila ( C) Päivämäärä 14

15 Kulutus Kulutus-tehtävissä tutkitaan energian kulutukseen, elintarvikkeiden tuotantoon ja kauppaan sekä jätteisiin liittyviä asioita. Millaiset omat valinnat ovat kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia? Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki on tapa mitata ihmisten luonnonvarojen kulutusta. Yksittäisen ihmisen aiheuttama ekologinen jalanjälki lasketaan sen mukaan, miten paljon hänen kulutustaan ja jätteitään varten tarvitaan esimerkiksi viljelys- ja laidunmaata, metsää, rakennettua maata ja merta. Meidän suomalaisten jalanjälki on melkoisen suuri, liian suuri. Meidän monen elämäntavallamme tarvittaisiin monta maapalloa. Mutta on vain yksi maailma. Kuinka ympäristöystävällinen olet? Millaisia valintoja pitäisi siis tehdä? Tätä pohtivat oppilaat Jyväskylän maalaiskunnassa, Nurmijärvellä, Sipoossa, Tampereella ja Helsingissä. Sipoon Sakarinmäen koulun viidesluokkalaiset kyselivät kuluttamisesta myös Fortumin työntekijöiltä. Kulutuskyselyyn vastasi 160 oppilasta ja aikuista. 90 % vastanneista sai pistettä, mikä tarkoittaa, että heillä on kaikki mahdollisuudet kehittyä ympäristön ystäviksi. Joukosta löytyi myös muutama erittäin ympäristöystävällinen. kuluttamista ja omien valintojen tekemistä. Kestävän kehityksen periaatteita pyrittiin valaisemaan oppilaille, ja myös koteihin lähetettiin aiheesta postia. Teemaviikon päätti viikonloppuna järjestetty koko perheen ympäristötapahtuma, jossa pidettiin myös kierrätystoria. Moni vaate, kirja tai luistin vaihtoi omistajaa ja jatkoi käyttötarkoitustaan uudella omistajalla. Ympäristötoimia tutkimassa WWF:n Naturewatch-ympäristökasvatusohjelmaan kuuluvat koululaiset haastattelivat fortumilaisia henkilöstön infotilaisuudessa Keilaniemessä Haastattelutulokset osoittavat, että lajittelu hoidetaan kodeissa aika hyvin. Kaikki vastanneet kierrättävät paperin, ja yli puolet lajittelee kotona biojätteen. Ongelmajäte, kuten vanhat paristot, päätyvät lähes jokaisen kotoa oikeaan osoitteeseen. Työmatkoissa on fortumilaisten heikko kohta: lähes kaikki tulivat haastattelupäivänä omalla autolla töihin. Liekö syynä tuulinen syyssää vai kiire ehtiä infotilaisuuteen kuuntelemaan Beats and Styles -yhtyettä? Tampereen Liisanpuiston- ja kuulovammaisten koulun oppilasryhmä tutki miten pitkän matkan oppilaiden aamiaistarvikkeet kulkevat pöytää. Yllättävän pitkien matkojen takaa tarvikkeet tulevat, nimittäin keskimäärin 3000 kilometrin päästä. Melkoinen matka! Kierrätys kunniaan! Kierrätys on jo varsin vanha juttu, mutta tulee joka hetki yhä tärkeämmäksi keinoksi säästää luontoa ja ympäristöä. Kierrättäminen on myös melko helppoa, sillä kierrätyspisteet ovat kehittyneet ja uudistuneet nykypäivän kulutuksen mukaisiksi. Sakarinmäen koulussa vietettiin syksyllä kierrätysviikkoa. Viikon aikana pohdittiin monesta näkökulmasta WWF / Eeva-Liisa Ryhänen 15

16 Oppilaiden kyselyjen tulokset Fortumilla Kyllä Ei Yhteensä Onko sinulla mukanasi kauppakassi tai reppu, kun menet ostoksille? Vietkö vanhat paristot niille tarkoitettuun kierrätysastiaan? Annatko veden valua, kun harjaat hampaasi? (haastateltavia yhteensä 33) Millä kulkuneuvolla tulit töihin tänään? Autolla Bussilla tai junalla Pyörällä Kävellen Yhteensä Käytetäänkö kotonasi ympäristömerkittyjä puhdistusaineita? Kyllä Ei Osittain Yhteensä Mitä seuraavista jätteistä teillä kotona lajitellaan? Biojäte Paperi Lasi Muovi Metalli Keräyskartonki tai pahvi Tekstiilit Ongelmajäte (Haastateltavia yhteensä 22) 16

17 WWF esittäytyy WWF on maailmanlaajuisesti toimiva, aikaansaava luonnonsuojelujärjestö, joka innostaa ihmisiä ja yhteisöjä toimimaan ympäristön suojelemiseksi. WWF toimii yli 100 maassa yhdessä ihmisten kanssa luonnon puolesta. WWF:n luonnonsuojelutyö paitsi edistää luonnon monimuotoisuutta myös parantaa ihmisten elämän laatua. Toimintamuotoja ovat muun muassa kenttäprojektit, poliittiseen ja muuhun päätöksentekoon vaikuttaminen sekä yleinen ympäristövalistus. WWF:n Panda-merkki on tunnettu ympäri maailman. Merkki otettiin käyttöön vuonna 1961, samana vuonna kun WWF perustettiin. Suomeen WWF perustettiin vuonna Jotta toiminta olisi mahdollisimman tehokasta ja tuloksellista, WWF keskittyy työssään muutamiin selkeisiin painopistealueisiin: metsien, merien, sisävesien ja uhanalaisten avainlajien suojeluun sekä ilmastonmuutoksen ja vaarallisten myrkkyjen käytön ehkäisyyn. WWF:n toiminnan perustana ovat järjestön arvot, jotka ohjaavat sen toimintaa kaikkialla maailmassa. WWF on luotettava. Toimintamme perustuu asiantuntija- ja tutkimustietoon. WWF on vastuuntuntoinen. Luonnonsuojelutyö vaatii varoja, joita keräämme tukijoiltamme. Käytämme varat lupaamiimme tarkoituksiin ja toimimme kustannustehokkaasti. Toimintamme ja varainkäyttömme on läpinäkyvää. WWF on asialleen omistautunut. WWF:n työn pohjana on tieteellinen tieto, mutta teemme sitä sydämellä. Meille antaa voimaa luonnon kauneus, ihmisten ilo ja usko parempaan maailmaan. WWF on myönteinen. Uskomme lujasti, että voimme löytää ratkaisuja luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin yhdistämiseksi. WWF on ennakkoluuloton. Vaikka luonnonsuojelutyömme perustuu yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa, emme pelkää olla kriittisiä. Uskomme innovatiivisiin ratkaisuihin ja haastamme päättäjiä ja yrityksiä rohkeaan uudenlaiseen ajatteluun. WWF saa aikaan tuloksia. Yli neljä vuosikymmentä on osoittanut, että työmme kantaa hedelmää. Olemme vaikuttaneet muun muassa uhanalaisten lajien säilymiseen, ympäristölainsäädännön kehittämiseen, suojelualueiden perustamiseen ja paikallisväestöjen elämän laadun parantamiseen. WWF on sisukas. Emme luovuta, vaikka usein tavoitteemme tuntuvat mahdottomilta. WWF on innostava. Haluamme innostaa ihmisiä panemaan oman palansa paikalleen paremman maailman puolesta. Tapoja on monia: esimerkiksi WWF:n työn tukeminen rahallisesti, kampanjoihimme osallistuminen, omien kulutustottumuksien muuttaminen ja luonnonsuojelusta kertominen. Emme voi onnistua ilman sinua! WWF-Canon / Michel Gunther 17

LUONTO- JA YMPÄRISTÖKOULUT HELSINGISSÄ

LUONTO- JA YMPÄRISTÖKOULUT HELSINGISSÄ LUONTO- JA YMPÄRISTÖKOULUT HELSINGISSÄ ARKKI HARAKKA MERIHARJU POLKU TÖYHTÖHYYPPÄ HELSINGISTÄ LÖYTYY VIISI AINUTLAATUISTA JA TOISISTAAN POIKKEAVAA LUONTO- JA YMPÄRISTÖKOULUA, JOTKA KASVATTAVAT KESTÄVÄN

Lisätiedot

Lokkiposti. Porvoon luontokoulun uutiskirje varhaiskasvattajille. kevätlukukausi 2017 *****

Lokkiposti. Porvoon luontokoulun uutiskirje varhaiskasvattajille. kevätlukukausi 2017 ***** Lokkiposti Porvoon luontokoulun uutiskirje varhaiskasvattajille kevätlukukausi 2017 ***** Uutiskirjeestä lähetetään päiväkoteihin yksi kappale. Laitathan kirjeen näkyvälle paikalle kiitos! Kirje on myös

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Lokkiposti. Porvoon luontokoulun uutiskirje kouluille. kevätlukukausi 2017 *****

Lokkiposti. Porvoon luontokoulun uutiskirje kouluille. kevätlukukausi 2017 ***** Lokkiposti Porvoon luontokoulun uutiskirje kouluille kevätlukukausi 2017 ***** Uutiskirjeestä lähetetään kouluihin yksi kappale. Laitathan kirjeen näkyvälle paikalle kiitos! Kirje on myös luontokoulun

Lisätiedot

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Meidän koulu -kysely. Isojoen Koulukolmio 6-9.lk Niko Halkola 8.lk

Meidän koulu -kysely. Isojoen Koulukolmio 6-9.lk Niko Halkola 8.lk Meidän koulu -kysely Isojoen Koulukolmio 6-9.lk Niko Halkola 8.lk Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Tulokset...4 2.1 Sukupuoli...4 2.2 Luokka...4 2.3 Silmien väri... 2.4 Koulumatkan pituus... 2. Horoskooppi...6

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Sudenkorentokartoitus kesällä 2012 Vantaalla Pitkäkoski, Kuusijärvi, Rekolan Ankkalammet ja Rekolanoja

Sudenkorentokartoitus kesällä 2012 Vantaalla Pitkäkoski, Kuusijärvi, Rekolan Ankkalammet ja Rekolanoja Sudenkorentokartoitus kesällä 2012 Vantaalla Pitkäkoski, Kuusijärvi, Rekolan nkkalammet ja Rekolanoja Timo Pettay (at) gmail.com ESITTELY Osana yleisempää Vantaan luonnonarvojen selvittelyä sopivat Vantaan

Lisätiedot

Itämeri meidän yhteinen meremme

Itämeri meidän yhteinen meremme Itämeri meidän yhteinen meremme Lasten Itämeriprotesti Aina sanotaan, että nuoret ovat maamme tulevaisuus. Mutta, mehän olemme siis maamme nykyisyys! Ja lisäksi sen tulevaisuus. Ihannetilanteessa mielipidettäni

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit

Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit Sisällysluettelo Alkusanat... 1 Puuretki pienimmille oppilaille... 2 Halataan puita!... 2 Erilaiset puut... 2 Elämää vanhoissa puissa... 3 Lempipuu... 3 Vesistöretki

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin

Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin Johanna Krabbe Ympäristöosaamispalvelut 1.2.2013 Luonnonvarat tyydyttävät välttämättömiä tarpeita Luonnonvarat tyydyttävät hyvinvoinnin

Lisätiedot

Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 2016

Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 2016 ALLECO RAPORTTI N:O 15/201 Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 201 Juha Syväranta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Yleistä Kyselyn tarkoitus oli toimia Merenkurkun saariston hallinto- ja kehitystyön nykytila-analyysin perustana Kysely lähetettiin 90 hengelle,

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Global Warming Images / WWF. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö

Global Warming Images / WWF. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Global Warming Images / WWF Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Green Office on kotoisin Suomesta WWF Suomi kehitti Green Office -ohjelman vuonna 2002 Green Office

Lisätiedot

Pieksämäellä yli 500 nuorta suunnitteli tulevaisuuttaan nuorten johdolla

Pieksämäellä yli 500 nuorta suunnitteli tulevaisuuttaan nuorten johdolla 20.11.2015 Pieksämäellä yli 500 nuorta suunnitteli tulevaisuuttaan nuorten johdolla Suunnitelmissa lukio Roope Salmisen juonnoilla yli 500 nuorta kokoontui Pieksämäen veturitorille suunnittelemaan polkuja

Lisätiedot

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPS / biologia

AINEKOHTAINEN OPS / biologia AINEKOHTAINEN OPS / biologia Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku Mynälahti Pintavesien ekologinen tila 2014: välttävä Ruovikkoa: xx ha USGS/NASA Landsat Program Sensori: Landsat 8 OLI,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely Helmikuu 2013 Vastaajia yhteensä 539 Koonti Inkeri Ahvenisto Vastaajat alaluokkien kyselyssä: yht. 314 hlö Vastaajat yllun + henkilöstön

Lisätiedot

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi: Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

KESKIVIIKKO 14.9.2011. Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo

KESKIVIIKKO 14.9.2011. Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA III KESKIVIIKKO 14.9.2011 Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. Ryhmätyö 1 Ensimmäisessä ryhmätyössä osallistujat

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015

Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 ALLECO RAPORTTI N:O 12/2015 Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 Juha Syväranta ja Jouni Leinikki OTSIKKO: Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.10.2015 TEKIJÄ(T): Juha Syväranta ja Jouni

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Dimex Pohjoismaiden suurimmilla Logistiikka -ja kuljetusalan messuilla kesäkuussa

Dimex Pohjoismaiden suurimmilla Logistiikka -ja kuljetusalan messuilla kesäkuussa Dimex Pohjoismaiden suurimmilla Logistiikka -ja kuljetusalan messuilla kesäkuussa Logistiikka Kuljetus on teollisuuden, kaupan ja logistiikan palvelutarjoajien suurin kotimainen tapahtuma, joka järjestetään

Lisätiedot

Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä. Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus Sitran Energiaohjelman päätösseminaari

Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä. Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus Sitran Energiaohjelman päätösseminaari Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus Sitran Energiaohjelman päätösseminaari Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä Kestävän

Lisätiedot

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Staffan Widstrand / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Steve Morello / WWF-Canon Maapallon keskilämpötila on kohonnut + 0,85 C (1880 2012) IPCC Lähde: Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö

Lisätiedot

SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011

SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011 SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011 Tälle koko lukuvuodelle olemme suunnitelleet teemaksi MATKALLA Tutkimusmatkamme lähtee minusta itsestä ja laajenee käsittämään ainakin Suomen ja Pohjoismaat. Otamme toimintaamme

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely Helmikuu 2013 Vastaajia yhteensä 539 Koonti Inkeri Ahvenisto Vastaajat alaluokkien kyselyssä: yht. 314 hlö Vastaajat yllun + henkilöstön

Lisätiedot

OPS- ja KeSu iltakoulu päättäjille ja sivistysjohtajille

OPS- ja KeSu iltakoulu päättäjille ja sivistysjohtajille OPS- ja KeSu iltakoulu päättäjille ja sivistysjohtajille Joensuu 10.3.2015 Ohjelma 16.00 Kahvit 16.15 OPS-työn kuulumiset 16.30-17.30 Työskentelyä ja päättäjien saatesanat ops-työlle TAUKO (10 min.) 17.40

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä 1 Kyselyn y sisältö 1. Etusivu, jolla tietoa alueen suunnittelusta ja kyselystä 2. Taustatiedot

Lisätiedot

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti.

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi Painut syyskierron mukana syvälle veteen. Pysy meressä ja ota Ajelehdit levämassan seassa heinäkuussa. Pysy meressä ja ota jäätyy talvella ja sinusta

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää ikäihmisille avointa ja maksutonta kerhoa. IIRISKERHO. Kerhossa tarjolla kahvia ja pullaa hintaan 2.

Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää ikäihmisille avointa ja maksutonta kerhoa. IIRISKERHO. Kerhossa tarjolla kahvia ja pullaa hintaan 2. Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää ikäihmisille avointa ja maksutonta kerhoa. IIRISKERHO Keskiviikkoisin Klo 10.00 11.30 Marjaniementie 74, tapaaminen aulassa Kerhossa tarjolla kahvia ja

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Yliopiston puistoalueet

Yliopiston puistoalueet Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Meidän koulu. Isojoen koulukolmio 6-9lk. Saima Herrala 8lk

Meidän koulu. Isojoen koulukolmio 6-9lk. Saima Herrala 8lk Meidän koulu Isojoen koulukolmio 6-9lk Saima Herrala 8lk 24..216 1 Sisällysluettelo Meidän koulu...1 1. Johdanto...3 2. Tulokset...4 2.1 Sukupuoli...4 2.2 Luokka...4 2.3 Silmien väri... 2.4 Koulumatkan

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja 2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja Tavoite: Oppilaat oppivat löytämään ja tunnistamaan ekosysteemipalveluja Vaikeusaste: vaikea Aineisto: - Jokaiselle ryhmälle digikamera tai puhelinkamera - Kannettava

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Meidän koulu.»isojoen koulukolmio«milja Forsman

Meidän koulu.»isojoen koulukolmio«milja Forsman Meidän koulu»isojoen koulukolmio«milja Forsman 31.5.2016 Sisällysluettelo Meidän koulu...1 1. Johdanto...3 2. Tulokset...4 2.1 Sukupuoli?...4 2.2 Luokka?...4 2.3 Silmien väri?...5 2.4 Koulumatkan pituus?...5

Lisätiedot

TERVETULOA HAAGAN PERUSKOULUUN

TERVETULOA HAAGAN PERUSKOULUUN TERVETULOA HAAGAN PERUSKOULUUN HAAGAN PERUSKOULU Haagan peruskoulu on yhtenäinen peruskoulu, jossa opiskelee noin 700 oppilasta. Yhtenäinen perusopetus merkitsee opetuksellista ja kasvatuksellista jatkuvuutta

Lisätiedot

Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt

Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt 26.2.2013 Kestävät ja korjaavat talousjärjestelmät kick off Suomen ympäristökeskus Ilona Joensuu Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois- Karjalassa

Lisätiedot