NATUREWATCH-RAPORTTI: LÖYTÖJÄ JA TULOKSIA

Transkriptio

1 NATUREWATCH-RAPORTTI: LÖYTÖJÄ JA TULOKSIA VUOSI 2005

2 NATUREWATCH-RAPORTTI: LÖYTÖJÄ JA TULOKSIA Naturewatchia tukevat seuraavat yritykset Julkaisija: WWF Lintulahdenkatu 10, Helsinki Puhelin: (09) Faksi: (09) Internet: ja Lahjoitustili: Nordea Teksti: WWF / Tiina Suojanen-Saari Ulkoasu: Anssi Muurimäki WWF Suomi, 2006 Kannen kuvat: Tomi Parkkonen; Mauri Rautkari / Ekokuva Oy; WWF/ Heidi Kalmari, Johanna Lampi, Jari Luukkonen, Tarja Malmi-Raike, Päivi Rosqvist, Eeva-Liisa Ryhänen, Meri Savonen, Tiina Suojanen-Saari; WWF-Canon / Per Angelstam, Chris Martin Bahr, Alain Compost, Michèle Dépraz, Diego M. Garces, Michel Gunther, Martin Harvey, Zeb Hogan, Cat Holloway, Hartmut Jungius, Elizabeth Kemf, Derk Kuiper, Roger LeGuen, John MacKinnon, Susan A. Mainka, Stefane Mauris, Donald Miller, John E. Newby, Edward Parker, Tanya Petersen, Mauri Rautkari, William W. Rossiter, Eduardo Ruiz, Kevin Schafer, Jorge Sierra, Helena Telkänranta, Isaac Vega, Anton Vorauer

3 Sisältö Esipuhe: Ketjussa paremman maailman puolesta 4 Naturewatch esittäytyy 5 Metsät ja metsän talvi 8 Puistot 10 Järvet ja joet 11 Rannikko 13 Kulutus 15 WWF esittäytyy 17 3

4 Esipuhe: Ketjussa paremman maailman puolesta Ihminen on osa luontoa. Eläimet, kasvit, ilmasto, meret ja moni muu ympäristömme arvokas asia joutuu liian usein alistumaan ihmisen valinnoista aiheutuviin muutoksiin. Luonnon monimuotoisuuden jatkuvan vähenemisen pysäyttämiseen tarvitaan meitä kaikkia. WWF haluaa rakentaa yhdessä ihmisten kanssa tulevaisuutta, jossa ihmiskunta elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Jotta ihminen arvostaisi ja kunnioittaisi luontoa lähellä ja kaukana, tarvitaan hyvää luontosuhdetta. Kouluissa opettajat tekevät arvokasta työtä tämän luontosuhteen vahvistamiseksi. Naturewatch-ympäristöntarkkailuohjelma on tuhansien oppilaiden käytössä ympäri Itämerta. Luonnon tarkkaileminen ja tutkiminen koulussa kuvastavat hyvin WWF:n arvoja toimia luonnon puolesta. Tutkimustietoon nojautuminen, ympäristönsuojeluun innostaminen ja luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen toimivat punaisina lankoina Naturewatchissa. Lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden päättäjiä ja jokapäiväisten valintojen tekijöitä. WWF haluaakin aktiivisesti toimia yhteistyössä myös koulujen kanssa ympäristökasvatuksen edistämiseksi. Suuren kiitoksen ansaitsevat opettajat, jotka ovat omalla toiminnallaan ja innollaan vieneet vastuuntuntoista ympäristökasvatusta eteenpäin muun muassa Naturewatchin kautta. Pitkäjänteisellä ja sisukkaalla työllä on merkitystä, kuten esimerkiksi WWF:n merikotkien ja sarvikuonojen suojelutyö osoittaa molemmat lajit on saatu pelastettua sukupuuton partaalta. WWF maailmanlaajuisena luonnonsuojelujärjestönä on vahva uhanalaisen luonnon puolestapuhuja, ja sitä ovat myös ympäristössään aktiivisesti toimivat oppilaat yhdessä opettajiensa kanssa. On hienoa olla samassa ketjussa paremman maailman puolesta! Tiina Suojanen-Saari Ympäristökasvattaja WWF Suomi 4

5 Naturewatch esittäytyy WWF:n toiminnallisuuteen innostava ympäristökasvatusohjelma Naturewatch on 7 18-vuotiaiden tehtäväpaketti ympäristöopetukseen. WWF haluaa haastaa lapset ja nuoret ottamaan selvää asioista, havainnoimaan ympäristön tilaa ja toteuttamaan ympäristötekoja. Valmiissa paketissa on ympäristöaiheisia tehtäviä, jotka houkuttelevat oppilaita tutkimaan lähiluontoa ja ohjaavat pohtimaan ihmisen toiminnan vaikutusta ympäristöön. Tutkimusalueita on kuusi: metsät, metsän talvi, puistot, järvet ja joet, rannikko ja kulutus. Naturewatch-tehtäväpaketti, oppilaiden luontohavainnoista laadittu raportti, koulutus ja tapahtumat ovat kouluille maksuttomia. Naturewatch-toiminta on kansainvälistä. Naturewatchtutkimuksia tehdään Suomen lisäksi Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä. Siksi tehtäviä on useilla kielillä. Naturewatch-koulut muodostavat 500 koulun ja oppilaan verkoston. Näistä löytyy varmasti yhteistyökumppani halukkaille. Naturewatch-stipendi 2005 Itä-Suomen koululle ja Käpylän yläasteelle Vuosittain jaetaan Lapsi ja Luonto Säätiön lahjoittama 1000 euron suuruinen Naturewatch-stipendi. Vuoden 2005 stipendi annettiin Itä-Suomen koululle ja Käpylän yläasteen koululle. Itä-Suomen koulussa toteutetaan ympäristökasvatusta hyvin monipuolisesti koko opettajakunnan voimin ja opetusaiheesta riippumatta. Naturewatch-tehtäviä oppilaat ovat tehneet syksystä 2002 lähtien, ja niitä käytetään erityisesti tiedon soveltamisen tukena. Koulussa järjestetään monenlaisia kursseja luokkalaisille, kuten Ekologinen jalanjälki -valinnaiskurssi. Ympäristöaiheiset retket, vierailijat ja kiinteä yhteistyö ystävyyskoulun kanssa Venäjällä vahvistavat ympäristökasvatustyötä, joka tänä vuonna on huipentunut ympäristötyöryhmän perustamiseen. Työryhmän yhtenä tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa kestävän kehityksen henkilöstöseminaari koulun henkilöstölle. Viime syksynä opettajakunta päätti siirtyä juomaan Reilun kaupan kahvia. Käpylän yläasteen koulu on LUMA-koulu, jossa ympäristöopetusta ja -kasvatusta toteutetaan muun muassa koulun oman kasvitarhan ylläpitämisellä. Oppilaat tekevät keväällä kylvötyöt, taimien koulimisen ja toukotyöt. Samalla opetellaan kasvun ja kevään biologiaa. Itse kasvatetut vihannekset ja hedelmät päätyvät syksyllä kotitaloustunneille ja omiin suihin. Kasvitarha onkin tärkeä koulun oppimisympäristö. Toiminnan kirjaaminen ja dokumentointi tehdään yhteistyössä mediakeskuksen kanssa. Koulun ympäristöopetuksen arkeen kuuluvat myös monenlaiset valinnaiskurssit, kuten Arjen ilmiöiden luonnontiedettä -kurssi. Teemaviikkoja järjestetään myös lukukausittain. Oppilaiden aktiivinen osallistuminen toimintaan pitää yllä opettajien motivaatiota tärkeässä työssä. Koulut monipuolisesti mukana WWF:n työssä Monet koulut ovat osallistuneet WWF:n toimintaan laajemmaltikin. WWF Suomen Malawi-hankkeessa ovat edelleen mukana Etelä-Sipoon, Itä-Hakkilan, Strömbergin ja Vuosaaren koulut. Useat koulut ovat osallistuneet WWF:n toimintaan päivätyökeräyksellä. Seuraavat koulut ovat lahjoittaneet päivätyökeräyksen tuoton Tansanian sademetsille: Pohjoispuiston koulu, Haapaveden lukio, Kuopion yhteiskoulu, Riistaveden koulu, Kellokosken yläaste ja lukio, Sääksjärven koulu, Käpylän yläasteen koulu, Mustasaaren keskuskoulu, Mertalan koulu, Sydän- Laukaan koulu, Topeliuksen koulu, Juhana Herttuan lukio, Seppolan koulu, Oulunsalon lukio, Sveitsin lukio, Lahden yhteiskoulu, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Minna Canthin koulu, Turun lyseon lukio, Saarijärven lukio ja Mankkaan koulu. Itämerta päivätyökeräyksellään suojelivat Perniön sekä Järvenpään yhteiskoulu, Suensaaren, Korson ja Linnanpellon koulut sekä Merenkurkun yläaste. Polvijärven yläaste ja lukio sekä Vaalan ja Kimpisen lukiot tekivät päivätyökeräyksensä uhanalaisten lajien puolesta. 5

6 Yhteistyökumppanit Osallistuminen Naturewatch-toimintaan on maksutonta, sillä toimintaa tukevat Canon Oy, Fortum Oyj, Ingman Group Oy Ab, Lapsi ja Luonto Säätiö, Metso Oyj sekä OP-ryhmä. Canon toimittaa it- ja toimistotekniikka- sekä kuvantamisalan ratkaisuja organisaatioille ja kuluttajille. Vastuu ympäristöstä on tärkeässä osassa kaikessa toiminnassa. Siksi Canon haluaa tukea WWF:n ympäristökasvatustoimintaa. Fortum on pohjoismainen energiayhtiö, jonka toimintaa ovat sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu, voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopalvelut sekä muut energiaan liittyvät palvelut. Fortum pyrkii kaikessa toiminnassaan taloudelliseen, ympäristölliseen ja sosiaaliseen tasapainoon. Ingman on lähes sadan vuoden ajan jalostanut suomalaisesta maidosta maistuvia elintarvikkeita, joista viili oli ensimmäinen menestystuote. Sipoonjoen varrella historiansa aloittanut Ingman on kymmenien vuosien aikana laajentunut uudenaikaiseksi elintarviketehtaaksi, jolla pitkät perinteet saaristolaiskunnassa. WWF:n kanssa Ingman haluaa auttaa lapsia luomaan henkilökohtaisen ja vastuullisen luontosuhteen. Lapsi ja Luonto Säätiö pitää ympäristökasvatustyötä tärkeänä ja vaikuttavana toimintana lasten ja nuorten sekä luonnon hyvinvoinnin huolehtimisessa. Pienestä lapsesta asti arvostamiseen ja kunnioitukseen perustuva luontosuhde kasvattaa lapsista aikuisina ympäristövastuullisia kansalaisia. Metso on kansainvälinen teknologiakonserni, joka palvelee asiakkaita massa- ja paperiteollisuudessa, kiven- ja mineraalienkäsittelyssä, energiateollisuudessa sekä valituilla muilla teollisuudenaloilla. Metso on sitoutunut tukemaan ympäristönsuojelua, lapsi- ja nuorisotyötä, tiedettä ja tutkimusta sekä kulttuuria. OP-ryhmän muodostavat 238 itsenäistä osuuspankkia, ryhmän keskusyhteisö Osuuspankkikeskus ja OKO Oyj. Ympäristöasioissa OP-ryhmä ottaa huomioon sekä oman toimintansa vaikutukset että mahdollisuutensa vaikuttaa muihin. OP-ryhmä kehittää omien konttoriensa ympäristöystävällisyyttä yhteistyössä WWF Suomen kanssa ja haluaa antaa tukensa ympäristökasvatukselle. WWF / Meri Savonen 6

7 Naturewatch-koulut 2005 Koulu Luokkatasot Paikkakunta Ala-Malmin peruskoulu 5-9 Helsinki Alppilan yläaste 7-9 Helsinki Cygnaeusskolan 1-6 Helsinki Herttoniemen ala-aste 1-6 Helsinki International School of Helsinki 1-9 Helsinki Itä-Suomen koulu 7-9 Joensuu Jalkarannan koulu 1-6 Lahti Jokelan koulu 1-6 Palokka Karavaanin ala-aste 1-6 Helsinki Karkolavaaran yläaste 7-9 Rovaniemi Kasurilan koulu 1-6 Siilinjärvi Kontulan ala-aste 1-6 Helsinki Kristillinen koulu 1-6 Helsinki Kumpulan koulu 1-6 Porvoo Kvarnbackens skola 1-6 Porvoo Käpylän ala-aste 1-6 Helsinki Käpylän yläaste 7-9 Helsinki Laajasalon yläaste 7-9 Helsinki Liisanpuiston- ja kuulovammaisten koulu 1-9 Tampere Mustakiven ala-aste 1-6 Helsinki Mäkelänmäen koulu 1-6 Muurame Nukarin koulu 1-6 Nurmijärvi Pakilan koulu 1-6 Helsinki Palokan yläaste 7-9 Jyväskylän maalaiskunta Partalan koulu 1-6 Koljonvirta Partiolippukunta Korvanpojat Kajaani Pirttikosken koulu 1-6 Iittala Pitäjänmäen peruskoulu 1-6 Helsinki Pukinmäen peruskoulu 1-9 Helsinki Purolahden koulu 1-9 Helsinki Pähkinärinteen koulu 1-6 Vantaa Rajakylän koulu 1-6 Vantaa Rajamäen koulu Rajamäki Ranskalais-suomalainen koulu 1-6 Helsinki Rudolf Steiner skolan 1-9 Helsinki Saarijärven keskuskoulu 7-9 Saarijärvi Simonkylän koulu 7-9 Vantaa Sakarinmäen koulu 1-6 Sipoo Sjundeå svenska skola 1-6 Siuntio Sorrilan koulu 1-6 Valkeakoski Särkijärven koulu 1-6 Huuvari Söderkulla skola 1-6 Sipoo Talman koulu 1-6 Sipoo Töölön ala-aste 1-6 Helsinki Vuoksenniskan koulu 7-9 Imatra Vuosaaren koulu 1-6 Helsinki Vuosaaren lukio Helsinki 7

8 Metsät ja metsän talvi Metsätehtävissä tutkitaan metsän kasvillisuutta ja eläimistöä sekä merkkejä ihmisen toiminnasta. Metsän talvi -tehtävissä tutkitaan lisäksi lumen ominaisuuksia. Tutkijat ja tutkimuspaikat Metsäretkiä tehtiin Rovaniemellä, Iisalmessa, Valkeakoskella, Jyväskylän maalaiskunnassa, Helsingissä, Joensuussa, Vantaalla ja Kangasalalla. Kajaanissa tutkimuksia teki partiolaisten Lippukunta Korvenpojat. Jyväskylän maalaiskunnassa ja Porvoossa tutkittiin metsää myös talvella. Tomi Parkkonen Innokkaita tutkijoita metsissä oli kaikkiaan yli 300. Tutkimuksia tehtiin sekä välisinä aikoina. Puistoja tutkittiin keväällä ja syksyllä Valkeakoskella, Vantaalla sekä Helsingissä yhteensä 75 oppilaan voimin. Simonkylässä, Vantaalla, on jo monen vuoden ajan aktiivisesti maastouduttu tunneilla lähimetsään tai Hiirilammelle. Kahdeksasluokkalaisen Kristianin mielestä hauskaa maastotunneissa on se, että ei tarvinnut nyhjätä tylsistyneenä luokassa ja että pystyi tarkkailemaan kasveja ja sai hyvää liikuntaa. Saman koulun seiskaluokkalaiset intoutuivat syksyllä kantamaan monenmoisia näytteitä opettajalle nähtäviksi ja määritettäviksi. Luokkaan oli tuotu muun muassa kuollut vaskitsa (Anguis fragilis) siististi minigrip-pussissa, kaksi metsämyyrää (Clethrionomys glareolus), sisiliskon (Lacerta vivipara) nahka ja koiran (Canis familiaris) kallo. Metsän monimuotoisuus Metsien tutkimustehtävissä saatiin selville monenlaisia asioita. Yleisin havupuu oli kuusi (Picea abies) ja lehtipuu koivu (Betula pendula, Betula pubescens). Eri puulajeja löytyi neljästä kuuteen jokaista tutkimusryhmää kohden. Vanhimmat puut olivat iältään vuotiaita. Jäkälätutkimuksissa eniten jäkälien peittämää aluetta löytyi männyistä (Pinus sylvestris). Yleisemmät jäkälät olivat harmaaporonjäkälä (Cladonia rangiferina) ja naava (Usnea spp.). Eteläisessä Suomessa ei päästä ihastelemaan naavaa puiden koristuksena, kuten Jyväskylän maalaiskunnassa. Lahopuita ei tutkimusalueilta löydetty. Useat uhanalaiset eliöt ovat riippuvaisia lahopuusta, kuten vähämustakeiju (Melandrya barbata) ja monipistehaapsanen (Saperda perforata). Myös sarvijäärille (Cerambycidae spp.) ja kaarnakuoriaisille (Scolytinae spp.) lahopuut ovat elintärkeä ympäristö. Lahopuista hyötyviä lajeja ovat muun muassa jäkälät, käävät, hyönteiset sekä kolo- ja petolinnut. Selkärangattomia eläimiä oppilaat kuitenkin löysivät tutkimusretkillään. Kolme yleisintä selkärangatonta olivat muurahaiset (Formicinae ja Myrmicinae spp.), hämähäkit (Araneae spp.) ja kastemato (Lumb-ricus terrestris). Lisäksi retkillä nähtiin jokin lude (Heteroptera spp.) ja koppakuoriainen (Coleoptera spp.). Maaperän ph-arvoa mitattiin ahkerasti. Arvo 10 senttimetrin syvyydessä oli keskimäärin 5,4 ja 30 senttimetrin syvyydessä 5,3. Ihmisen jäljet Yleisimpiä merkkejä ihmisen toiminnasta olivat polut ja tiet, sahatut kannot, puiden tasaikäisyys ja tietenkin roskat. Roskien määrä tutkimusmetsissä vaihteli. Muutama ryhmä ei löytänyt roskia lainkaan. Roskia löytäneet löysivät yleisimmin paperipakkauksia, 8

9 palautustölkkejä, tupakantumppeja ja lasipulloja ehjinä tai rikkoutuneina. Olipa vastaan tullut myös pyöränrengas ja vaatekin Ihmisen jäljet Muita aktiviteetteja Särkijärven koulu on aktiivisesti ollut rakentamassa luontotornia Kylänpäänjärven rantaan, joka sijaitsee aivan koulun alapuolella. Aloite lintutornin rakentamisesta tuli viime vuonna Naturewatch-stipendillä palkitun koulun opettajilta. Vanhempainyhdistyksen ja paikallisen metsästysseuran yhteistyössä olivat myös oppilaat aktiivisesti mukana. Tornia tullaan hyödyntämään ahkerasti linnuston tarkkailuun luonnontieteiden opetuksessa. Projektin päätös ja lintutornin avajaiset olivat Avajaiset innostivat oppilaita myös kirjoituspuuhiin. Erica 2. luokalta kirjoitti näin: Eilen sunnuntaina olin Luontotornin avajaisissa. Patte leikkasi nauhan poikki ja kuvasi meitä VOI EI!!! Sitten tuli vähän lumileikkejä Pauliinan, Crisun, Varpun, Emman ja Eevan kanssa. Vähän ajan päästä mentiin syömään keksejä ja makkaraa ja saatiin karkkipussit NAMIA!!! Havaintonmäärä Havaintomäärä Polku tai tie Kannot Roskat Samanikäisiä puita Jälki Eläinten jäljet Kaivetut ojat Pururata Latu Metsäkoneen jäljet Orava Jänis Hirvi Lintu Hiiri Myyrä Koira Eläinlaji Partalan koulu oli mukana Finest Forest -projektissa yhdessä virolaisten koululaisten kanssa. Projektissa sovellettiin Naturewatch-tehtäviä Havaitut eläimet Palokan koulun oppilaat olivat tehneet esitelmän aiheesta Miten luontoa suojellaan? sekä kyselyn aiheesta Pitäisikö suomalaista liito-oravaa suojella?. Oppilaat olivat sitä mieltä, että liito-oravaa (Pteromys volans) tulee suojella. Naturewatchtehtävät ovat Palokan koulussa myös osa kahdeksannen luokan metsäbiologian opetusta. Havaintomäärä Jokin lintu Koira Muurahainen Lentävä hyönteinen Eläinlaji Orava Hiiri Sisilisko 9

10 Puistot Puistotehtävissä tutkitaan puiston puita, kasveja ja eläimiä, viihtyisyyttä sekä ihmisen toimintaa niissä. Tehtäviin kuuluu myös kuuntelu- ja piirustustehtäviä. Tutkijat ja tutkimuspaikat Puistoja tutkittiin Valkeakoskella ja Vantaalla 51 oppilaan voimin. Vantaan Pähkinärinteen kolmasluokkalaiset ovat käyneet samalla puistoalueella säännöllisesti pitkin kouluvuotta. Aina on löytynyt jotain uutta, arvaamatonta ja kiinnostavaa. Alueesta on kiinnostunut yrittäjä, joka haluaa tehdä siitä pienoisgolf-alueen. Pähkisläiset haluaisivat kuitenkin suojella aluetta, jossa on pähkinäpensasrinne, ketoalue sekä lehtometsää. Aluetta onkin jo vuodesta 1996 alkaen aktiivisesti hoidettu läheisen päiväkodin ja sen henkilökunnan, vanhempainyhdistyksen ja kaupungin puisto-osaston yhteisprojektina. Vantaalaisten havaintoja ja kommentteja puolestaan olivat: Puu imee lehtivihreän tai puu ei halua olla aina samoissa vaatteissa. Mikä kasvi on kuin marakassi eli helisee kivasti? Se on lupiini, johon kuivunut siemenet sisälle. Mun isä on ennen bongannut lintuja, kertoi Miikka. Tiia taas kertoi isänsä ehdotuksesta: Mun isä ehdotti, että mä piirtäisin undulaatin ja sanoisin että se on Australian tiainen. Puu ei ole kasvi!!! huudahti Lari. Onko näin? miettivät muut. Ihmisen toiminta Jälkiä ihmisen toiminnasta löytyi puistoista paljon, kuten kota, auto, hirvitorni, portaat, linnunpönttö, valopylväät, roskia, penkkejä, sääasema, kantoja ja niitty. Puistoissa kuului myös erilaisia ääniä: lentokoneen ääni, jalkojen ääniä hiekalla ja lintujen laulua. Lintuja näkyikin paljon: muun muassa harakka (Pica pica), varis (Corvus corone), västäräkki (Motacilla alba), peippo (Fringilla coelebs), luhtakerttunen (Acrocephalus palustris), mustapääkerttu (Sylvia atricapilla) sekä jokin pääsky (Hirundinidae spp.). Oppilaat kirjoittivat monenlaisia havaintoja ja juttuja puistoretkistä. Tässä valkeakoskelaisen Hannan kirjoitus: Me veimme linnunpöntön sinne metsään. Linnunpönttö on hyödyllinen siksi, että linnut voi pesiä sinne ja siellä on turvallista niille. (Mutta se on matalalla, kun sitä ei saada ylemmäs.) Linnunpöntön alla on sammalta ja kaikenlaista pehmeää. Sinne pesii lähipäivinä varmaan joku lintu. WWF / Eeva-Liisa Ryhänen 10

11 Järvet ja joet Järvet ja joet -tehtävissä tutkitaan vettä, rantojen eläimiä ja kasveja sekä merkkejä ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Tutkijat ja tutkimuspaikat Järviä ja jokia tutkittiin seitsemässä koulussa Vantaalla, Jyväskylän maalaiskunnassa, Joensuussa, Sipoossa, Helsingissä ja Imatralla. Oppilaita oli mukana yhteensä 156. Tutkimuskohteina olivat muun muassa Taivaskallion lampi Helsingissä, Hiirilampi Vantaalla, Sipoonjoki sekä koulun läheinen puro Sipoossa, Linnunniemen huvilan ranta Pyhäselällä ja Palokkajärvi Jyväskylän maalaiskunnassa. Kaikki tutkimukset tehtiin syksyllä välisenä aikana. Tällä kertaa tutkimuksia ei juurikaan tehty suurten järvien rannoilla vaan tutkimuskohteiksi oli valittu pieni lampi, lähijoki tai puro. Lampien ja purojen elämä onkin usein hyvin vilkasta. Ryhmät olivat tehneet paljon havaintoja kasveista sekä eläimistä, erityisesti selkärangattomista. Kasvi- ja eläinhavaintoja Kasveista yleisimpiä olivat järviruoko (Phragmites australis), järvikorte (Equisetum fluviatile) ja järvikaisla (Schoenoplectus lacustris). Palokkajärveltä löytyi myös ulpukka (Nuphar lutea) ja uistinvita (Potamogeton natans). Kaiken kaikkiaan kasveja löytyi 15 erilaista. Vaikka tutkimukset painottuivat selvästi loppusyksyyn, monessa tuloslapussa oli maininta runsaasta kasvillisuudesta. Selkärangattomia löydettiin myös paljon. Niistä eniten löydettiin kiekkokotiloita (Planorbidae spp.), vesikirppuja (Cladocera spp.), suurmalluaisia (Notonecta glauca) ja vesisiiroja (Asellus aquaticus). Vuoksenniskassa, Vantaalla, Helsingissä ja Joensuussa löydettiin myös sudenkorennon (Odonata spp.) toukkia. Linnuista tehtiin paljon havaintoja. Sinisorsa (Anas platyrhynchos) oli yleisin lintu. Vantaalla yksilöt oli laskettu ja lukumääräksi saatiin peräti 41. Kaiken kaikkiaan lintulajeja havaittiin 11, joukossa muun muassa nokikana (Fulica atra), silkkiuikku (Podiceps Tomi Parkkonen cristatus), sepelkyyhky (Columba palumbus), peippo (Fringilla coelebs) ja kalalokki (Larus canus). Mittaustuloksia Vesitutkimuksia tehtiin myös ahkerasti. Veden lämpötila vaihteli 4 asteesta 17 asteeseen. Lämpimintä vesi oli elokuussa Helsingissä ja kylmintä marraskuussa Sipoossa. Veden väri oli lähes kaikissa tutkimuspaikoissa keltaista tai kellertävää. Taivaskallion lammella Helsingissä ja Hiirilammella Vantaalla se oli ruskeaa. Öljyä ei löytynyt yhdeltäkään vesialueelta. Veden näkösyvyys oli keskimäärin 80 cm ja ph-arvo 5,9. Palokan yläkoululaiset olivat myös mitanneet veden johtokyvyn, ja he saivat tulokseksi 1,0 mikrosiemensiä/cm. Veden hajuissa ei ollut erityisiä eroja. Yleisimmin vesi haisi raikkaalle. Täähän haisee ihan 11

12 raikkaalle, vaik vois luulla muuta, huudahti Markus (5. luokka) Sakarinmäestä haistellessaan lähipuron solisevaa vettä. Roska-aarteita Roskia kerättiin jälleen innolla ja suurimman saaliin, säkillisen roskia, saivat Itä-Suomen koululaiset Joensuusta. Vantaalla tehtiin ehkä ihmeellisin löytö, nimittäin tietokone, vaikka Palokassa löydettiin autonrenkaitakin. Kokemuksia ja kommelluksia Tutkimukset tehtiin yleisesti varsin hyvässä säässä. Sipoon Sakarinmäen oppilaat intoutuivat tutkimaan lähipuroa kuitenkin melkoisessa lumipyryssä, mutta kivaa oli! Järven ja joet -tehtäviä käytettiin monipuolisesti hyväksi muussakin koulutyöskentelyssä. Simonkylän koulussa tutkimusretkiltä kerättyä materiaalia tutkittiin luokassa mikroskoopein, niistä piirrettiin ja keskusteltiin. Palokan koululla 7-luokkalaiset tekivät vesiprojektin, johon he liittivät Naturewatch-tehtäviä ja retkeltä kerättyä materiaalia. Aina eivät retket suju kommelluksitta. Tämän joutuivat todistamaan myös Simonkylän oppilaat. Opettaja näytti oppilaille, miten koululle vasta hankittua planktonhaavia käytetään. Sen jälkeen oli oppilaiden vuoro. Tietenkin haavi irtosi kiinnityskohdastaan ja putosi pohjaan. Luokan pojat olivat valmiita sukeltamaan haavin perään, mutta opettaja kielsi hyppäämästä veteen vaatteet päällä. Opettajan kommentti tästä retkestä oli: mutta silti (tai juuri siksi) hyvä reissu! 12

13 Rannikko Rannikko-tehtävissä tutkitaan vettä, rannikon eläimiä ja kasveja sekä merkkejä ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Samalla pohditaan yhdessä, miten jokainen voisi omalla toiminnallaan puolustaa rannikoiden muutoksille herkkiä alueita. Tutkijat ja tutkimuspaikat Tällä kertaa rannikkoa tutkittiin lähinnä Suomenlinnassa, mutta myös Malmilla sekä Kökarin saarella. Suomenlinnassa tutkimuksia tekivät Pirttikosken koulu, Herttoniemen ala-aste, Kasurilan koulu, Töölön alaaste, Mustakiven ala-aste, Pitäjänmäen peruskoulu, Kontulan ala-aste, Rajakylän koulu, Rudolf Steiner skolan, Cygnaeusskolan, Kristillinen koulu, Jalkarannan koulu, Mäkelänmäen koulu, Käpylän ala-aste, Karavaanin koulu, Pakilan koulu, Talman koulu, Saarijärven keskuskoulu, Ranskalais-suomalainen koulu, Vuosaaren lukio, International School of Helsinki, Kvarnbackensskola ja Rajamäen koulu. Kökarin saaren tutkimukset suorittivat Sjundeå svenska skola, ja Malmin uimarannan tutkimukset puolestaan Pukinmäen peruskoulun seiskaluokkalaiset. WWF / Tarja Malmi-Raike Yli 400 oppilasta osallistui tutkimusten tekemiseen välisenä aikana. Tuttuja ja tuntemattomia löytöjä Kaunis lämmin keväinen sää suosi monia tutkimusretkiä, eikä syksylläkään sää aina niin huono ollut. Syyskuussa saattoi olla vielä 18 astetta lämmintä ja auringonpaistetta. Leirikoululaiset Kökarilla tekivät havaintoja heille tuntemattomasta rannikosta, josta löytyi rantaniittyjä, luotoja, kallioita, rakennuksia, kaislikoita ja ruovikkokin. Suomenlinna on kaikille jollain tavoin tuttu paikka, mutta mitä rannoilta löytyikään, on aivan toinen juttu. Kaksi yleisintä kasvia rannoilla olivat järviruoko (Phragmites australis) ja rakkolevä (Fucus vesiculosus). Ahdinpartaa (Cladophora glomerata) ja vesisaraa (Carex aquatilis) päästiin myös tutkimaan. Pieneliöitä oli runsaasti tarjolla. Oppilaat löysivät erilaisten hyönteisten toukkia, kotiloita, vesikirppuja (Cladocera spp.) sekä itämerensimpukoita (Macoma balthica). Suomenlinnassa monessa ryhmässä ihmeteltiin pienestä kalliolammikosta löytynyttä katkaa (Caridea spp.). Miten katka oli sinne päätynyt? Ranskalais-suomalaisen koulun 4.luokan oppilaan kommentti löytyneistä katkoista: Minua yllätytti se, että pienissä kalliolammikoissa voisi asua pikkuisia otuksia. International School of Helsinki -koulun oppilaiden kommentit rannikkotehtävistä Suomenlinnassa kertoivat myös oppilaiden innostuksesta tehtäviin: All was pretty cool ja I love climbing. Lintuhavaintoja tehtiin runsaasti. Kalalokki (Larus canus), sinisorsa (Anas platyrhynchos), västäräkki (Motacilla alba) ja kyhmyjoutsen (Cygnus olor) olivat useimmin bongatut linnut. Kaiken kaikkiaan lintuhavaintoja tehtiin 23 lintulajista. Vuosaaren lukion oppilaat kirjoittivat ylös mitä rannalla näkivät, kuulivat ja haistoivat sekä mitä tuli mieleen: Kaunis päivä, liplattavat laineet, sipulin tuoksu, se kaunis merellinen Suomenlinna. Keskellä ulappa punainen tolppa, kuuluu vaan naisen pulinaa, ruoho tuoksuu ja ainoa mielessä oleva asia on kurniva vatsa. 13

14 Mittaustuloksia Veden lämpötila vaihteli kolmesta 16 celciusasteeseen. Malmilla veden näkösyvyys oli 0,5 metriä ja ph 6. Merivesi oli osittain kirkasta, osittain sameaa. Meriveden suolaisuus oli myös oppilaita kiinnostava yksityiskohta. Joitakin pieniä öljyläikkiä löydettiin, samoin roskia. Malmin uimarannalla oli paljon kuollutta kasvijätettä sekä sorsien ulostetta. Rannikoilla tehtiin siis monenlaisia mielenkiintoisia havaintoja. Kysymyksiä ja keskustelua virisi ryhmissä itsestään, ja yhdessä käytiin läpi monenlaisia pohdintoja muun muassa linnuista ja niiden määristä, ihmisen toiminnasta aiheutuvista ongelmista, aaltojen syntymisestä ja monesta muusta asiasta. Retkistä jäi myös erilaisia muistoja, kuten kastuneet housut, rikkoutunut mittari sekä yllättänyt aalto, joka vei mittausastian mennessään. Lämpötilat Lämpötila Ilman lämpötila ( C) Meriveden lämpötila ( C) Päivämäärä 14

15 Kulutus Kulutus-tehtävissä tutkitaan energian kulutukseen, elintarvikkeiden tuotantoon ja kauppaan sekä jätteisiin liittyviä asioita. Millaiset omat valinnat ovat kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia? Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki on tapa mitata ihmisten luonnonvarojen kulutusta. Yksittäisen ihmisen aiheuttama ekologinen jalanjälki lasketaan sen mukaan, miten paljon hänen kulutustaan ja jätteitään varten tarvitaan esimerkiksi viljelys- ja laidunmaata, metsää, rakennettua maata ja merta. Meidän suomalaisten jalanjälki on melkoisen suuri, liian suuri. Meidän monen elämäntavallamme tarvittaisiin monta maapalloa. Mutta on vain yksi maailma. Kuinka ympäristöystävällinen olet? Millaisia valintoja pitäisi siis tehdä? Tätä pohtivat oppilaat Jyväskylän maalaiskunnassa, Nurmijärvellä, Sipoossa, Tampereella ja Helsingissä. Sipoon Sakarinmäen koulun viidesluokkalaiset kyselivät kuluttamisesta myös Fortumin työntekijöiltä. Kulutuskyselyyn vastasi 160 oppilasta ja aikuista. 90 % vastanneista sai pistettä, mikä tarkoittaa, että heillä on kaikki mahdollisuudet kehittyä ympäristön ystäviksi. Joukosta löytyi myös muutama erittäin ympäristöystävällinen. kuluttamista ja omien valintojen tekemistä. Kestävän kehityksen periaatteita pyrittiin valaisemaan oppilaille, ja myös koteihin lähetettiin aiheesta postia. Teemaviikon päätti viikonloppuna järjestetty koko perheen ympäristötapahtuma, jossa pidettiin myös kierrätystoria. Moni vaate, kirja tai luistin vaihtoi omistajaa ja jatkoi käyttötarkoitustaan uudella omistajalla. Ympäristötoimia tutkimassa WWF:n Naturewatch-ympäristökasvatusohjelmaan kuuluvat koululaiset haastattelivat fortumilaisia henkilöstön infotilaisuudessa Keilaniemessä Haastattelutulokset osoittavat, että lajittelu hoidetaan kodeissa aika hyvin. Kaikki vastanneet kierrättävät paperin, ja yli puolet lajittelee kotona biojätteen. Ongelmajäte, kuten vanhat paristot, päätyvät lähes jokaisen kotoa oikeaan osoitteeseen. Työmatkoissa on fortumilaisten heikko kohta: lähes kaikki tulivat haastattelupäivänä omalla autolla töihin. Liekö syynä tuulinen syyssää vai kiire ehtiä infotilaisuuteen kuuntelemaan Beats and Styles -yhtyettä? Tampereen Liisanpuiston- ja kuulovammaisten koulun oppilasryhmä tutki miten pitkän matkan oppilaiden aamiaistarvikkeet kulkevat pöytää. Yllättävän pitkien matkojen takaa tarvikkeet tulevat, nimittäin keskimäärin 3000 kilometrin päästä. Melkoinen matka! Kierrätys kunniaan! Kierrätys on jo varsin vanha juttu, mutta tulee joka hetki yhä tärkeämmäksi keinoksi säästää luontoa ja ympäristöä. Kierrättäminen on myös melko helppoa, sillä kierrätyspisteet ovat kehittyneet ja uudistuneet nykypäivän kulutuksen mukaisiksi. Sakarinmäen koulussa vietettiin syksyllä kierrätysviikkoa. Viikon aikana pohdittiin monesta näkökulmasta WWF / Eeva-Liisa Ryhänen 15

16 Oppilaiden kyselyjen tulokset Fortumilla Kyllä Ei Yhteensä Onko sinulla mukanasi kauppakassi tai reppu, kun menet ostoksille? Vietkö vanhat paristot niille tarkoitettuun kierrätysastiaan? Annatko veden valua, kun harjaat hampaasi? (haastateltavia yhteensä 33) Millä kulkuneuvolla tulit töihin tänään? Autolla Bussilla tai junalla Pyörällä Kävellen Yhteensä Käytetäänkö kotonasi ympäristömerkittyjä puhdistusaineita? Kyllä Ei Osittain Yhteensä Mitä seuraavista jätteistä teillä kotona lajitellaan? Biojäte Paperi Lasi Muovi Metalli Keräyskartonki tai pahvi Tekstiilit Ongelmajäte (Haastateltavia yhteensä 22) 16

17 WWF esittäytyy WWF on maailmanlaajuisesti toimiva, aikaansaava luonnonsuojelujärjestö, joka innostaa ihmisiä ja yhteisöjä toimimaan ympäristön suojelemiseksi. WWF toimii yli 100 maassa yhdessä ihmisten kanssa luonnon puolesta. WWF:n luonnonsuojelutyö paitsi edistää luonnon monimuotoisuutta myös parantaa ihmisten elämän laatua. Toimintamuotoja ovat muun muassa kenttäprojektit, poliittiseen ja muuhun päätöksentekoon vaikuttaminen sekä yleinen ympäristövalistus. WWF:n Panda-merkki on tunnettu ympäri maailman. Merkki otettiin käyttöön vuonna 1961, samana vuonna kun WWF perustettiin. Suomeen WWF perustettiin vuonna Jotta toiminta olisi mahdollisimman tehokasta ja tuloksellista, WWF keskittyy työssään muutamiin selkeisiin painopistealueisiin: metsien, merien, sisävesien ja uhanalaisten avainlajien suojeluun sekä ilmastonmuutoksen ja vaarallisten myrkkyjen käytön ehkäisyyn. WWF:n toiminnan perustana ovat järjestön arvot, jotka ohjaavat sen toimintaa kaikkialla maailmassa. WWF on luotettava. Toimintamme perustuu asiantuntija- ja tutkimustietoon. WWF on vastuuntuntoinen. Luonnonsuojelutyö vaatii varoja, joita keräämme tukijoiltamme. Käytämme varat lupaamiimme tarkoituksiin ja toimimme kustannustehokkaasti. Toimintamme ja varainkäyttömme on läpinäkyvää. WWF on asialleen omistautunut. WWF:n työn pohjana on tieteellinen tieto, mutta teemme sitä sydämellä. Meille antaa voimaa luonnon kauneus, ihmisten ilo ja usko parempaan maailmaan. WWF on myönteinen. Uskomme lujasti, että voimme löytää ratkaisuja luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin yhdistämiseksi. WWF on ennakkoluuloton. Vaikka luonnonsuojelutyömme perustuu yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa, emme pelkää olla kriittisiä. Uskomme innovatiivisiin ratkaisuihin ja haastamme päättäjiä ja yrityksiä rohkeaan uudenlaiseen ajatteluun. WWF saa aikaan tuloksia. Yli neljä vuosikymmentä on osoittanut, että työmme kantaa hedelmää. Olemme vaikuttaneet muun muassa uhanalaisten lajien säilymiseen, ympäristölainsäädännön kehittämiseen, suojelualueiden perustamiseen ja paikallisväestöjen elämän laadun parantamiseen. WWF on sisukas. Emme luovuta, vaikka usein tavoitteemme tuntuvat mahdottomilta. WWF on innostava. Haluamme innostaa ihmisiä panemaan oman palansa paikalleen paremman maailman puolesta. Tapoja on monia: esimerkiksi WWF:n työn tukeminen rahallisesti, kampanjoihimme osallistuminen, omien kulutustottumuksien muuttaminen ja luonnonsuojelusta kertominen. Emme voi onnistua ilman sinua! WWF-Canon / Michel Gunther 17