Onnittelut itsellemme, Tsil 60 vuotta!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onnittelut itsellemme, Tsil 60 vuotta!"

Transkriptio

1 Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n sosiaalinen uudistuslehti 4/2008 Tässä numerossa Varkautelaisilla on vielä uimahalli Sivu 2 Onnittelut itsellemme, Tsil 60 vuotta! Sosiaalineuvonta käynnistyy Porissa Sivu 3 Henkilökohtainen apu subjektiiviseksi oikeudeksi Sivu 3 Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton puheenjohtaja Jorma Eloranta ottaa vastaan onnitteluja, kättelyvuorossa Seija Vesalainen. - Molemminpuolinhan tässä onnitellaan, totesi Jorma Eloranta yhdistysten edustajille. Tarvitaan visionäärejä, muuten ei mikään liiku Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton 60-vuotisjuhlan juontanut Tsil ry:n liittohallituksen jäsen Anna-Liisa Mäkinen toivotti vieraat tervetulleiksi suomeksi ja eestiksi. Syykin selvisi samalla, sillä Mäkinen esitteli eestiläisen kokousvieraan Mihkel Aitsamin, joka toi juhlaan Eestin liikuntavammaisten liiton tervehdyksen. Yhteistyö alkoi kaksikymmentä vuotta sitten, ja se oli monipuolista ja hyvin antoisaa. Pidimme muun muassa yhteisiä seminaareja kummassakin maassa. Se oli meille tosi tärkeää, sillä Neuvostoliitossa ei ollut mitään vastaavaa toimintaa. Oli mahtavaa, miten menimme eteenpäin, sanoi Mihkel Aitsam. Hän esitti runsaat kiitokset vuosien yhteistyöstä ja kutsusta tulla liiton 60-vuotisjuhlaan. Veljesjärjestön veteraani loi myös katsetta tulevaisuuteen. Tulevaisuudessa tarvitaan enemmän visionäärejä, muuten eivät asiat liiku mihinkään, linjasi Mihkel Aitsam. Muita tervehdyksiä esittivät Demokraattinen Sivistysliitto ja Hämeenlinnan Tapaturma- ja sairausinvalidit. Eestin liikuntavammaisten liiton tervehdyksen tuonut Mihkel Aitsam kiitti Tsil ry:tä vuosien yhteistyöstä ja rohkaisi visionäärejä liikkeelle. Liitto on lintuemo, jolla on poikasia ympäri Suomea. Toivomme liiton ja jäsenyhdistysten hyvän yhteistyön edelleen jatkuvan, sanoi 95-vuotias Helmi Virtanen. DSL:n tervehdyksen esittänyt Eero Salonen totesi Tsil ry:n jäsenistön omatoimisuuteen kannustavien hankkeiden tärkeydestä ja vakuutti valmiutta yhteistyön jatkamiseen. Juhlasta ja seminaarista sivuilla 6-7. Terveydenhoito myllerryksessä - kuka hoitaa potilasta? Kuntavaalien yksi keskeisistä teemoista oli terveydenhoito ja etenkin perusterveydenhuollon toimimattomuus. Kaikki lupasivat hoitaa asiat kuntoon, mutta miten, se ei selvinnyt ennen vaaleja, toivottavasti selviää vaalien jälkeen luvulla säädetyn kansanterveyslain tavoitteena on terveyspalvelujen saatavuus ja maksuttomuus. Molemmista periaatteista on luovuttu. Mitä on saatu tilalle? Kuntien yhdistämisten ja PARAS-hankkeen myötä palvelut keskitetään suurempiin yksiköihin, ja omavastuita korotettiin alkusyksystä. Erikoissairaanhoidosta siirretään terveyskeskuksiin kontrolleja, esim. muistiongelmaisten seuranta. Terveyskeskuksista ei tule kutsua seurantakäyntiin, vaan potilaan on itse huolehdittava ajanvaraus. Jos ei ole omaisia tai läheistä, joka huolehtii ajan varaamisesta, kontrollit jäävät käymättä. Terveyskeskuksessa lääkärit vaihtuvat jatkuvasti, omalääkärijärjestelmä on vain kaunis muisto. Joka kerta käydään asiat alusta alkaen läpi, ja siihen se aika sitten meneekin. Käypä hoito-suosituksissa puhutaan, että seurannan tulisi olla jatkuvaa ja tapahtua yhteistyössä potilaan ja omaisten kanssa. Miksi vain suosituksia, kun ne eivät konkretisoidu toiminnaksi? Kontrollien lisäksi erikoissairaanhoidosta siirretään potilaat mahdollisimmat nopeasti terveyskeskusten vastuulle. Terveyskeskuksissa ei ole resursseja esim. kuntoutusten toteuttamiseen, ja vuodeosastoilla odotetaan kotiutumista tai sieltä kotiutetaan puolikuntoisena. Kuka tästä kaikesta hyötyy, ei ainakaan potilas, jonka on itse huolehdittava, että saa tarvittavan hoidon. Esimerkiksi hoitojonossa on muistettava aika ajoin kysellä hoidon perään. Kuka huolehtii potilaasta, jonka omat voimat eivät riitä puoliensa pitämiseen? Joskus tuntuu, että ei kukaan. Perusterveydenhuollossa henkilökuntakin uupuu jatkuvaan kiristämiseen ja muutokseen, kun kukaan ei oikein tiedä mihin suuntaan mennään ja kenen kanssa. Tarja Västilä Kuka tarvitsee palveluseteleitä? Sivu 4 80-luku oli Aino Laineen mukaan aktiivista aikaa Sivu 5 Nuori ja virkeä liitto täytti 60 vuotta Sivut 6-7 Runsaat hyvän joulun ja uuden vuoden toivotukset Sivut 8-10 Jäsenistön runo- ja tarinasuoni pulppuavat Sivu 12 Hyviä lukuhetkiä hyvän lehden parissa!

2 2 Pääkirjoitus 4/08 On sanottu, että kuntaliitosten avulla saadaan aikaan säästöjä. Tutkimustieto ei tätä väitettä tue ja 1980-lukujen liitokset eivät pienentäneet kuntien käyttömenoja edes 10 vuotta liitoksen jälkeen. Kävi päinvastoin: Menot kasvoivat yhdistyneissä kunnissa nopeammin kuin vertailuryhmissä. Terveydenhuollossa ja opetustoimessa huono kehitys eli menojen kasvu alkoi liitosten jälkeen, ja se kasvoi vertailukuntiin nähden koko kymmenen vuoden ajan luvun liitoksetkaan eivät pienentäneet kuntien menoja. Sisäasiainministeriön tiedotteessa valtiosihteeri Antti Mykkänen lainaa Moision ja Uusitalon tutkimusta (SM:n kuntaosaston julkaisu 4/03, s.61) seuraavasti: Mitään Ulkoistaminen ja kuntaliitokset kannattavat - vai kannattavatko? Sairaus, vamma tai tapaturma on vienyt monelta metsästäjältä ja kalastajalta tai muuten luonnossa viihtyvältä ehkä rakkaimman harrastustuksen liikkua kävellen tiestön ulkopuolella. Nykyisin ovat erilaiset mönkijät ja talvella lumikelkat mahdollistaneet myös liikuntarajoitteisten pääsyn maastoon ja joidenkin luvansaaneiden osalta myös hirvi- taikka jänispassiin. Metsästyslain (35 ) mukaan metsästysaseen kuljettaminen mm. maalla kulkevassa moottorikäyttöisessä ajoneuvossa maastossa on kielletty. Poikkeuksena ovat mönkijää koskien tapaukset, jossa tieliikennekäyttöön hyväksytyllä mönkijällä kuljetetaan metsästysasetta lataamattomana suojuksessa tiellä. Saman säännöksen (3 mom.) mukaan poliisipiirin päällikkö voi yksittäisessä tapauksessa antaa luvan kuljettaa lataamatonta metsästysasetta suojuksessa yleisen tai yksityisen tien ulkopuolella tiettynä ennakolta ilmoitettua reittiä käyttäen ehdolla, että aseella ei metsästetä. näyttöä liitosten aikaansaamasta tehokkuuden kasvusta ei kuitenkaan ole; kuntaliitosten jälkeen kuntien asukaskohtaiset menot ovat pikemminkin kasvaneet kuin pienentyneet. Kuntarakenteen muutokset eivät ole säästäneet kuntien menoja. Entäpä kuinka talouden perusta eli kunnan veropohja vahvistui? Ei mitenkään suhteessa vertailukuntiin. Evidenssiä eli näyttöä liitosten verotulokertymää kasvattavasta vaikutuksesta ei aineistosta löydy. Alla oleva lainaukseni taas on Taloussanomista ja osoittaa pitkään markkinoidun kunnallisten palvelujen yksityistämisen ja ulkoistamisen tuottaman tuloksen: Pitkään rummutettu kunnallisten palvelujen ulkoistaminen on tuomassa Britannian kunnille odotettujen säästöjen sijasta jättilaskun. Yksityinen sektori ei ole osoittautunut kovinkaan kilpailuhaluiseksi. Kun kunnat eivät itse enää pysty tarjoamaan kaikkia palveluja, niin voitontahtoisilla yrityksillä on laskutuksen paikka. Britannia aloitti yksityistämisen jo 1980-luvulla, mutta vasta viime vuosikymmenellä kunnat ryhtyivät toden teolla ulkoistamaan palvelujaan. Viimeisten viiden vuoden aikana kuntien ostopalveluiden hinta on lähes kaksinkertaistunut. Kokonaisuudessaan ne edustavat nyt viidennestä Britannian kuntien rahankäytöstä. Se siitä ja sen kestävyydestä. Mielenkiintoista on nähdä, kuinka ministeriemme esittämiä vaihtoehtoisia, aidosti, oikeasti, todella edullisia ja laadukkaita palveluja syntyy mm. palvelumaksusetelin käytön laajentamisen seurauksina vai syntyykö? Jorma Eloranta Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton puheenjohtaja Liikuntarajoitteinenkin metsälle? Lupaa haetaan vuodeksi kerrallaan kussakin yksittäistapauksessa hakemuksella, johon on liitetty hakijan lääkärintodistus liikuntarajoitteisuuden laadusta ja hakijan riistanhoitopiirin lausunto. Tätä poikkeuksen myöntämisoikeutta poliisipäälliköt ovat meillä perinteisesti käyttäneet yksittäistapauksissa, joissa on pyydetty lupaa kuljettaa ase tiettyä reittiä tiettynä aikana tiettömän taipaleen taakse. Ilman etukäteen määrättyä reittiä ja ajoaikaa annettu poikkeuslupa Metsästyslain 35 :n nojalla ei ole lain hengen mukainen. Laki tulisi muuttaa tältä osin helpommin tulkittavaksi eikä vain pääsääntöisesti poromiehiä koskevaksi, kuten HE:ssä (300/1992) todetaan. Maa- ja metsätalousministeriön riistaosastolla on valta saman lain 41 :ssä annetulla valtuudella metsästysoikeuden haltijan suostumuksella myöntää hyväksyttävää tarkoitusta varten luvan kielletyin menetelmin pyydystää riistaeläin. Tämänkaltaisia lupia onkin myönnetty yksittäistapauksissa joitakin liikuntarajoitteisille vuosittain eikä moottorikäyttöisen ajoneuvon käytölle tällöin maastossa ole määrätty aika- taikka reittimääräyksiä. Kaikkia muita metsästyksestä ja maastoliikenteestä annettuja määräyksiä on kuitenkin noudatettava eikä lupa oikeuta kuin mainitun aseen kuljettamissääntöjen ja nk. 100 m säännöstä poikkeamiseen (kone sammutettuna voi ampua kulkuvälineen päältä). Lupaa haetaan vuodeksi kerrallaan kussakin yksittäistapauksessa hakemuksella, johon on liitetty hakijan lääkärintodistus liikuntarajoitteisuuden laadusta ja hakijan riistanhoitopiirin lausunto. Jukka Kietäväinen komisario Savonlinnan poliisilaitos Kirjoittaja kommentoi lehdessämme ollutta liikuntarajoitteisten harrastusmahdollisuuksia koskenutta Paavo Antikaisen pääkirjoitusta. Näkökulma: Signe Miettinen Onneksi on vielä uimahalli Varkaus on asuinpaikkana hyvä järvineen ja lähimetsiköineen. Mutta jos ajattelemme tämän hetken eloa ja oloa, voi aiheellisesti huolestua. Työttömyysluku on 11,8 % ja tiedossa olevat paperitehtaan irtisanomiset nostavat sitä entisestään. Se on sitä rakennemuutosta, näin meille kerrotaan. Sairaalatoiminnat ovat aivan käsittämättömiä: osastoja suljettu, huutava lääkäripula jne. Tällä hetkellä vain neljä lääkäriä yhdeksästä tarvittavasta. Vanhustenhoito retuperällä. Monia kaupungin toimintoja ulkoistetaan ja yksityistetään. Julkisella sektorilla kaupungin siivoojat ja talonmiehet olivat täällä ensimmäisiä ulkoistettuja. Näin paljasjalkaisena varkautelaisena on pitkä aikaväli vertailtavana, ja näin systemaattista peruspalvelujen alasajoa ei mielestäni ole aiemmin ollut. Sotien jälkeinen aika oli terveydenhoidon, koulutuksen ja muiden palveluiden kohentumista. Työväestön edustajat pääsivät hallintoelimiin ajamaan myös koko kansan asioita eikä yksistään vain hyvinvoivien ehdoin. Sekavihanneslaatikko Vaan entäs nyt markkinatalous myllertää Varkaudessa, koko Suomessa ja koko maailmassa. Onneksi jotain positiivistakin meiltä vielä löytyy. Uimahallissa saamme käydä kerran viikossa salivoimistelussa, välillä juomme kahvit, jutustellen asioista ja asioiden vierestä. Sitten menemme saunaan ja vesijumppaan, johon kaupunki antaa pari kertaa kuukaudessa ohjaajan. Teatterikäyntejä teemme harrastelijateattereihin, ja onneksi Varkauden teatterikin vielä jatkaa taloudellisista vaikeuksistaan huolimatta. Että siihen tyyliin täällä Varkaudessa. Signe Miettinen Varkauden Vammaiset ry. Kuva: Tarja Västilä Hyvää joulun odotusta ja pikkujouluaikaa! Maukasta ja edullista Ruokavinkkejä joulua odotellessa Jyväskylän yhdistyksen keittiöltä, toimittanut Tuula Kankaanperä. 2 pussia sekavihanneksia 4 munaa 7 dl maitoa suolaa valkopippuria pinnalle juustoraastetta Voitele vuoka, kaada vihannekset vuokaan. Valmista munamaito ja mausta seos. Kaada kasvisten päälle ja ripottele juustoraaste pinnalle. Paista 175 asteessa noin tunti tai kunnes munamaito on hyytynyt. Piimärieska 1 litra piimää 4 dl ohrasuurimoita 2 munaa 1 tl. suolaa 2 dl. vehnäjauhoja Laita ohrasuurimot piimään. Liota yön yli tai vähintään kaksi tuntia. Sekoita loput ainekset niiden joukkoon. Laita leivinpaperi uunipellille ja kaada taikina pellille. Paista 220 asteessa noin minuuttia. Tarjoile munavoin kanssa. Saat näin näyttävän aterian laatikon kanssa. Kannattaa käyttää esihöyrytettyjä ohrasuurimoita, ne kypsyvät nopeammin.

3 Vapaaehtoisten toteuttama sosiaalineuvonta ei korvaa julkisen järjestelmän palveluja, mutta se voi olla merkittävä kansalaisen oikeusturvan kannalta. Sosiaaliasiamiesjärjestelmä kehittyi siksi, että todettiin kansalaisten oikeusturvassa suuria puutteita. Joissakin kaupungeissa oli toteutettu vapaaehtoisten hoitama palvelu, josta oli saatu hyvät kokemukset. Nyt sosiaaliasiamiesjärjestelmä on jo toiminut useita vuosia. Kuitenkaan se ei ole poistanut erilaisten kansalaisjärjestöjen tarvetta toimia näissä asioissa. Perusturvarikos? Porissa sosiaaliasiamiestoiminta oli toteutettu jos ei täysin laittomasti niin ainakin lainhengen vastaisesti siinä määrin, että asiasta joutui eduskunnan oikeusasiamies huomauttamaan. Sosiaalisten oikeuksien toteutuminen on alkanut selvästi siirtyä pitkän valitustien, muutoksenhaun ja kuntatasoisen edunvalvonnan taakse, joka on merkinnyt kohtuuttomuuksia hyvinvointipolitiikan kentällä. Sosiaaliasiamiesten yhdistyksen puheenjohtaja on nostanut asian pöydälle puhumalla perusturvarikoksen käsitteellä. Tämä ilmenee jopa siten, että jotkut kunnat rikkovat lain määräyksiä tahallaan. Tämä on noussut esiin erityisesti vielä jäljellä olevien subjektiivisten oikeuksien kuten vammaispalvelujen kohdalla. Sosiaalineuvonnan tarpeellisuus ja mahdollisuudet puntarissa Välikevennys Saarna tehosi renkipoikaan Nuuka renkipoika oli ostanut pahan autorähjän, joka oli sitten kerran kadonnut. Pastori huomasi alakuloisen rengin ja kysyi, mikä tämän mieltä painaa. Renki kertoi, että hänen autonsa oli kadonnut. Pastori siihen: Tulepas ensi sunnuntaina kirkkoon, niin minä otan saarnassani esille kymmenen käskyä, seuraa sitten seurakuntalaisia, jos vaikka seitsemännen käskyn kohdalla syyllinen löytyisi. Kirkonmenon jälkeen pastori sitten kyseli rengiltä, oliko autovaras paljastunut. Siihen renki: No juu, minä huomasin jo kuudennen käskyn kohdalla, missä olin silloin edellisenä iltana ollut. Kuntaliitto onkin halunnut päästä irti kaikista subjektiivisista oikeuksista. Kansalaisaktiivisuutta Tilanne on johtanut siihen, että on tarvittu paikallista edunvalvontaa kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten omaa aktiivisuutta osoittaa tietävänsä oikeuksistaan saada kyseinen palvelu. Keskeisiä alueita ovat tässä mielessä olleet: sosiaalipalvelut, erityisesti vammaispalvelut, mutta joissakin kunnissa ongelmia on ollut monissa muissa sosiaalipalveluissa kuten esim. päihdepalvelujen saamisessa terveyspalveluissa mm. hoitotakuun toteutumisessa on alueellisia eroja eläkeasiat ovat monimutkaisia ja usein hyvin hankalia työkyvyttömyyseläkkeissä Mitä me voisimme vapaaehtoiskentällä tehdä? Porissa on pitkään keskusteltu sosiaalineuvonnan aloittamisesta. Tarvetta ja valmiutta on siinä määrin, että puheet ovat muuttumassa käytännöksi. Meillä on sellaiset päätökset, että toiminta alkaa tammikuussa. Tilat ja välineet ovat olemassa, koulutus alkaa joulun jälkeen. Vapaaehtoistyöntekijöiksi ovat lupautuneet Anna-Liisa Mäkinen, Toiminnan välttämättä ei oikeastaan ole syytä yrittääkään lähteä varsinaiseen oikeusasian hoitamiseen, vaan tulla mukaan ihmisen ongelmaan ns. ensiapupaikkana. Tässä mielessä toiminta-ajatukseen kuuluisi: toimia tukena ongelman kohdanneen ihmisen asiansa hoitamisen käynnistämisessä etsiä perustietoa Internetistä ja muista tietolähteistä kyseiseen tapaukseen liittyvistä asioista ja löytää kanava asian eteenpäin viemiseksi rohkaista ihmistä etsimään ja kokoamaan asian hoidossa tarvittava aineisto, useinkin ihmisellä on niin sanotusti pallo hukassa ja paperit levällään - tarvittaessa toimia vertaistuen löytämisessä. Kysymys on kaikkineen asiaan tarttumisesta ja sen ongelman voittamisesta, jossa tällainen vapaaehtoispiste voi olla tukena. Porissa sosiaalineuvonta käynnistyy tammikuussa Heikki Kemppainen Terttu Elomaa ja Heikki Kemppainen, kertoo Porin Tapaturma- ja sairausinvalidien puheenjohtaja Aili Pärnä. Porin yhdistyksen jäsenet saavat aloituksesta tietoa yhdistyksensä kautta. Uusi Invalidi lehti seuraa toiminnan käynnistymistä ja kertoo siitä ensi vuoden numeroissaan. Tyytyväisten kurssilaisten joukko Vähäjärvellä Perusarvot kunnossa liiton kannanotoissa Liiton perinteisessä sosiaalipoliittisessa seminaarissa lokakuuta pohdittiin porukalla, mitä kaikkea kuuluu perusturvaan, ja todettiin liiton kannanottojen olevan varsin hyvin ajan tasalla. Toimintaa niiden puolesta on siis hyvä jatkaa. Yliaktuaari, kaupunginvaltuutettu Olli Savelan alustus tarjosi paljon tietoa ja näkökohtia kunnallistaloudesta ajatuksia ja vilkasta keskustelua herättäen. Osallistujat olivat tyytyväisiä seminaarin antiin. Henkilökohtainen apu lopultakin vaikeavammaisen subjektiiviseksi oikeudeksi? Oikeus henkilökohtaiseen apuun Eduskunnan käsittelyssä oleva vammaispalvelulain muutosesitys toisi vaikeavammaisen tarvitseman henkilökohtaisen avun subjektiiviseksi oikeudeksi eli kunnan määrärahoista riippumattomaksi vammaistukitoimeksi, kuten vammaisjärjestöt ovat jo pitkään vaatineet. Tosin oikeus toteutuisi esityksen mukaan asteittain, ensi vuoden syyskuusta alkaen tuntimäärältään suppeampana ja täydessä laajuudessaan vasta vuoden 2011 alusta alkaen. Nykyisinhän henkilökohtaisen avustajan palkkakustannusten korvaaminen kuuluu kuntien harkinnanvaraisiin vammaispalveluihin. Niinpä monissa kunnissa ei henkilökohtaista apua ole myönnetty lainkaan sitä tarvitseville ja hakeneille vaikeavammaisille. Muitakin muutoksia vammaispalvelulakiin Vammaispalveluhakemusten käsittelylle ja vammaisen henkilön palvelutarpeen kartoitukselle esitetään säädettävän määräajat. Päätökset vammaispalvelujen myöntämisestä tulisi ehdotuksen mukaan tehdä kunnassa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Vammaisen kannalta kolmen kuukaudenkin odotteluaika on tosin aika pitkä etenkin, jos sen jälkeen joutuu hakemaan itselleen oikeutta valitus- tai oikeusteitse. Lakiesitys on osa vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain yhdistämistä: Kehitysvammaiselle järjestettäisiin palveluja ja tukitoimia ensi sijassa vammaispalvelulain mukaisina, mikäli ne ovat hänen tarpeeseensa riittäviä ja sopivia ja muutoinkin hänen etunsa mukaisia. Kunnille yhä harkinta- ja tulkintavaltaa? Valtiontalouden tarkastusvirasto ja Eduskunnan tarkastusvaliokunta kiinnittivät vastikään huomiota liialliseen kuntakohtaiseen harkinnanvaraan Suomen sosiaali- ja terveyslainsäädännössä. Siitä huolimatta tämäkin lakiesitys jättäisi kunnille varsin paljon harkinnan- ja tulkinnanvaraa vammaisen henkilökohtaisen avun myöntämisessä ja toteutuksessa. Lakiesitykseen sisältyy mm. rajaus, jonka mukaan henkilöä ei pidetä vaikeavammaisena henkilökohtaiseen apuun oikeutettuna, jos avun tarve johtuu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Siinäpä kuntien sosiaalitoimistoissa taas tehdään tulkintoja ja rajanvetoja siitä, liittykö henkilön toimintarajoite ikääntymiseen, jos esimerkiksi kyseisen sairauden riski keskimäärin kasvaa ikääntymisen myötä? Peruspalveluministeri Risikko kyllä vakuutteli lakiesityksen lähetekeskustelussa eduskunnassa, että merkitystä ei ole sillä, missä elämänvaiheessa henkilö on vammautunut tai sairastunut. Niinhän sen pitäisi olla seurataan tilannetta. Nykyhallituksen suosimaa palvelusetelimallia ollaan nyt ujuttamassa myös vammaispalveluihin: Lakiesityksen mukaan kunta voisi toteuttaa henkilökohtaisen avun eri tavoin. Yhtenä mahdollisuutena olisi palveluseteli, jolla vaikeavammainen itse hankkisi itselleen avustajapalveluja. Avun järjestämistavoista päättäessään kunnan olisi tosin otettava huomioon vaikeavammaisen omat toivomukset ja elämäntilanne. Tähän kohtaan oli mm. Vammaisfoorumi ehdottanut tiukempaa, vaikeavammaisen hakijan näkemystä ja tarvetta vahvemmin korostavaa muotoilua. Lakiesitys etenee Eduskunta päättää, tukeeko vai polkeeko lain lopullinen muoto vaikeavammaisen itsemääräämisoikeutta ja ikääntyneiden vammaisten oikeuksia heille välttämättömiin tukiin. Tätä kirjoitettaessa vammaispalvelulain muutosesitys oli ollut vasta eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnan käsittelyssä. Valiokunnan mietintöön jättivät SDP:n, Vasemmistoliiton ja Kristillisdemokraattien edustajat vastalauseet, joissa vaadittiin mm. ikääntymiseen liittyvien sairauksien rajauksen poistamista, vaikeavammaisen itsemääräämisoikeutta henkilökohtaisen avun järjestämistavasta päätettäessä sekä enemmän rahaa kuntien valtionosuuksiin lain toteuttamiseksi. Valiokunnan mietinnössäkin nämä ongelmakohdat todettiin, mutta valiokunnan enemmistöä eli hallituspuoluiden edustajia ne eivät estäneet hyväksymästä lakiesitystä. Marja-Leena Kalkkinen Palvelusetelistä lisää seuraavalla sivulla Jorma Elorannan kirjoituksessa. 3

4 4 Ensimmäinen kysymys kuuluu: tarvitaanko palveluseteliä? Vanhasen II porvarihallituksen (sallittakoon nimitys, koska itsekin sitä mielellään käyttävät) ohjelman mukaisesti asetti sosiaali- ja terveysministeriö työryhmän selvittämään sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävän palvelusetelin käyttöalan laajentamista. Laki mahdollistaa mutta ei kannusta Työryhmä totesi muistiossaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö mahdollistaa jo nyt palvelusetelin käytön hyvin laajalti. Lainsäädäntö ei kuitenkaan erityisesti kannusta kuntia harkitsemaan palvelusetelin käyttöönottoa, ja palveluseteli yhtenä palvelujen järjestämistapana on jäänyt vieraaksi lukuun ottamatta kotona annettavia palveluja, joista on erikseen säädetty. Sen vuoksi työryhmä ehdottaa, että palvelusetelistä säädettäisiin erikseen omassa laissa. Kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa koskevat säännökset ehdotetaan kuitenkin jätettäväksi sellaisenaan sosiaalihuoltolakiin ja kansanterveyslakiin. Työryhmä ehdottaa, että palvelusetelin käyttöä kunnissa edistettäisiin Työ- ja elinkeinoministeriön, Sosiaali- ja terveysministeriön, Kuntaliiton sekä palveluntuottajia edustavien tahojen yhteisessä kehittämishankkeessa. Hankkeen puitteissa tulisi esimerkiksi suunnitella valtakunnallisesti tai alueellisesti kattava palveluntuottajien rekisteri. Nykyistä järjestelmää voitaisiin kehittää Kuten työryhmä totesi, sosiaalija terveydenhuollon lainsäädäntö mahdollistaa palvelusetelin käytön hyvin laajalti. Mihin tätä ehdotettua ja jo eduskunnan käsittelyssä olevaa lakia sitten tarvitaan? On olemassa toimiva kunnallinen sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmä, jota kehittämällä ja uudistamalla voidaan kansalaisten enemmistön tahdon mukaisesti palvelut tuottaa ja tarjota kaikille kuntalaisille. Näitä palveluja täydennetään kunnissa jo tälläkin hetkellä liikaa ostopalveluilla ja yksityisten palvelujen KELA-korvauksin. Palveluseteli ei ole mitenkään oikeudenmukainen ja tasaarvoinen. Se vain lisää kansalaisten eriarvoisuutta, koska pienituloisimmat eläkeläiset, työttömät ja muut vähävaraiset eivät näitä setelipalveluja pysty hankkimaan omavastuuosuuden suuruuden takia. Samaan kategoriaan voidaan lisätä vielä verotuksen kotitalousvähennys, josta myös vain rikkaampi kansanosa saa hyödyn. Ovatko tavoitteet oikeita vai vääriä? Palvelusetelin käytön laajentaminen kenen eduksi ja kenen vahingoksi? Todellisuudessa on kysymys PARAS-hankkeeseen kuuluvan palvelurakenteen muutospyrkimyksistä myös palvelusetelin käytön laajentamisen kautta, kuten seuraavista STM:n selvityksistä ja tiedotteista poimituista lainauksista käy ilmi: Palveluseteli on erityisen käyttökelpoinen sellaisissa palveluissa, jotka ovat tuotteistettuja Palveluseteli sopii sellaisiin palveluihin, joissa asiakas voi toimia kuluttajan tavoin. Palveluyrittäjän näkökulmasta katsottuna ei lainsäädännöllä ole tarpeen rajoittaa palvelusetelillä tuotettavien palvelujen laatua tai määrää. Palveluseteli sopii hyvin laajasti erilaisiin kunnassa tuotettaviin sosiaalija terveyspalveluihin ja monesti kunta ja siellä toimivat palveluyrittäjät ovat parhaita asiantuntijoita valitsemaan ne palvelut, jotka kyseisessä kunnassa parhaiten sopivat palvelusetelillä tuotettaviksi. Työ- ja elinkeinoministeriö puolestaan ehdottaa palvelusetelin käytön kehittämistä seuraavasti: Kuntien elinkeinotoimi yhteistyöhön sosiaali- ja terveystoimen kanssa yritysten perustamiseksi ja laajentamiseksi yrittäjyyden ja työosuuskuntien edistäminen. Ja Helsingin yrittäjien verkkolehdessä todetaan: Palveluseteli on kaupungin oman toiminnan ja ostopalvelujen lisä, jolla kasvatetaan toisaalta asiakkaiden mahdollisuuksia valita palvelujen tuottaja ja toisaalta avataan markkinoita enenevissä määrin yrityksille. Verovarat yksityisen bisneksen käyttöön Näitä tavoitteita perustellaan usein myös asiakkaiden potilaiden eduksi sanoilla todellinen vaihtoehto, aito valinnan vapaus, mahdollisuus valita palvelu jne. Onko todella näin? Riveiltä ja rivien välistä voidaan selvästi havaita, että Vanhasen II porvarihallituksentodellinen tavoite on hallitusohjelmansa mukaisesti kapitalisoida eli muuttaa aiemmin yhteiskunnallisesti tuotetut sosiaali- ja terveyspalvelut kokonaan yksityisen pääoman (yhtiöiden ja yritysten) omistukseen ja tuottamiksi. STM:n mukaan lähtökohtana oli, että palvelujen järjestämisvastuu säilyy kunnilla, asiakkaiden mahdollisuudet saada palvelut kohtuullisin kustannuksin turvataan ja että palvelujen rahoitus perustuu pääosin valtionosuuksiin ja kuntien omiin verotuloihin. Toisin sanoen tarkoituksena on saada yhteiskunnallisten palvelujen tuottamiseen kerättävät verovarat yksityissektorin käyttöön ja palvelut pääoman voitontavoittelun välineeksi. Olemmeko kansalaisia vai asiakkaita? Olemmeko Suomen kansalaisia ja asukkaita vai Vanhanen & Katainen ja kumpp. siirtomaatavarakaupan asiakkaita tai pelkää tavaraa tässä kaupankäynnissä? Kun ihmisiä ja palveluja tuotteistetaan, siitä on ihmisarvo kaukana, vaikka kuinka syvällä rintaäänellä sen lausuisikin. Ennen kunnallisvaaleja kaikki puolueet ja ehdokkaat vannoivat nimenomaan toimivansa kunnallisten palvelujen puolesta ja kehittävänsä niitä. Nyt vaalien jälkeen on toinen ääni kellossa: seteliselkärankaiset porvarihallituksessa puuhaavat vauhdilla uutta puitelakia palvelusetelihankkeensa vauhdittamiseksi kuten aikoinaan kuntien yhdistämiseksi. Tähän palveluseteliasiaan on tarvetta palata vielä uudelleen, koska paljon kysymyksiä on auki näiden työryhmän selvitysten jälkeen tai etenkin niistä johtuen. Onneksi asiakas voi kieltäytyä Yksi asia palvelusetelihankkeessa on kuitenkin myönteistä, ellei sitä lopullisessa käsittelyssä eduskunnassa muuteta. Lakiluonnoksen 5 :n mukaan on kansalaisille nimittäin jätetty todellinenkin valinnan mahdollisuus: Asiakas voi kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä, jolloin kunnan tulee ohjata hänet kunnan muilla tavoin järjestämien palvelujen piiriin. Jorma Eloranta Lomakoti kiittää! Vähäjärven lomakotia ovat lahjoituksin tukeneet Vilppulan, Turun, Tampereen, Jyväskylän, Nokian, Porin, Helsingin ja Lappeenrannan yhdistykset sekä Senja Räsänen, Seija Vesalainen, Helga Lahovuori, Anja Volanen, Anja Ylä-Ajos, Aune Kiertonen, Elma Mikkonen, Matti Koivu, Liisa Myllynen, Orvokki Murto, Helena Laukkanen, Aili Hakanen, Eeva Toivonen, Aarre ja Asta Mäkelä, Kerttu Hiltula, Katri ja Eelis Pitkänen, Pentti Riekkola, Anja Mäkelä, Onerva Leino, Matti Vesalainen, Hilkka Hernesniemi, Terttu ja Pentti Elomaa, Aili Pärnä, Lahja Nieminen, Sylvi ja Tuula Koskiranta, Armi Kohonen, Irma Murto, Mirja Kauppila, Armas Takamaa, Aune ja Veikko Aalto, Mauno ja Irja Laitinen, Aino Meriläinen, Raili Nurminen, Ritva Korhonen, Elli Viinamäki, Solja Järvinen, Eila Kuusisto, Hilkka Karvonen, Rauno Huhmarniemi, Ritva Hyrsky, Marjatta Hieta, Pekka Lehtinen, Aarre Pulkkinen ja Marja Peltonen. Turun pojat, Olli, Matti, Erkki, Pentti, Maukka ja Matti lahjoittivat lomakodille biljardipöydän. Sähkärit Lammelassa Sähköeläkeläisten puheenjohtaja Einari Penttinen kyseli jo alkukesästä, voivatko he tulla perinteiselle elokuun retkelle Oulun yhdistyksen lomakotiin Lammelaan. Aika sovittiin. Heillä oli muassaan tohtori Arja Veijola, joka piti erittäin hyvän luennon vanhenemisesta ja vanhuuteen liittyvistä sairauksista. Alamme kaikki olla jo sen ikäisiä, että vanhuuteen liittyvät asiat ovat sekä kiinnostavia että melkein ajankohtaisiakin. Luennon jälkeen valmistivat ehtoisat emännät tosi maittavia lohi- ja lihavoileipiä kahvin ja muun särpimen kera. Kulunut kesä on ollut niin sateinen että ei miesmuistiin, mutta tuona iltapäivänä ei ihme kyllä satanut. Kiitämme vielä näin jälkikäteenkin erittäin mukavasta iltapäivästä. Eräs mukana ollut kuuntelija kaikkien puolesta Kyllikki Anttila Oulu UUSI INVALIDI- LEHDEN AIKATAULU 2009 Lehden nro ilmestyy viikolla Aineisto liiton toimistoon viim. 1/09 13 (maaliskuun lopussa) /09 22 (toukokuun lopussa) /09 40 (syyskuun lopulla) /09 50 (joulukuun alkupuolella) Lehtemme rajallisen palstatilan vuoksi julkaistaan muissa lehdissä olleita juttuja vain, mikäli siihen on aiheen kannalta erityinen syy ja mikäli lehdessä on tilaa. Liitto ja lehti Internetissä: Onnitteluja 60-vuotiaalle Tsil ry:lle: Onnittelemme 60-vuotiasta liittoanne! Kirjapaino Onnela & Co

5 Tamperelaisen Aino Laineen työelämä alkoi siitä, kun hän 16- vuotiaana pääsi Saarioisten tehtaalle Sahalahdelle kaalinkeriä pakkaamaan. Alku ei ollut lupaava, sillä asiallisen palkan sijasta firma maksoi vain ruuan ja majoituksen. Äiti antoi sen verran rahaa, että pääsin pois Saarioisilta. Sitten pääsin ammattikouluun pukuompelijalinjalle, mutta en minä niitä töitä tehnyt, vaan sekalaisia hommia eri paikoissa. Silti olen koko elämäni ommellut, muistelee Aino Laine. Aino Laineen työelämä oli todellakin vaihtelevaa. Hän oli työssä äitinsä pitämässä työmaaruokalassa, porrassiivoojana ja kotona ompelijana tyttärensä syntymään saakka. Sitten minua kysyttiin töihin SNDL:n piiritoimistoon ja siellä olin parin vuoden ajan 80-luvun puolivälissä. Sen jälkeen pääsin toimistonhoitajaksi Kiinteistötyöntekijäin yhdistyksen toimistolle, ja siellä olin työssä kaksikymmentä vuotta. Toiminnan aika toi uudistuksia Samoihin aikoihin kuin työelämä, alkoi myös Aino Laineen invalidisoiva sairaus. Tuntematon neurologinen sairaus on edennyt pikkuhiljaa, ja johtanut yhä pahempaan käsien voimattomuuteen. Tapaturma- ja sairausinvalidien yhdistyksen jäseneksi Aino Laine liittyi vuonna Samoihin aikoihin luin sosiaalipsykologiaa Tampereen yliopiston aikuiskoulutuskeskuksessa. Opiskeluaika oli todella kivaa aikaa, jota muistelen hyvällä yhä. Samalla hoidin isäni, äitini, tyttäreni ja työni. Nelikymppisenä olin vahvimmillani, toteaa Aino Laine. Omakohtainen sairaus ja Uutteraa työtä ja toimintaa kaikissa oloissa 80-luku oli Aino Laineen kokemuksen mukaan vilkasta aikaa, silloin saatiin lakiin mm. subjektiiviset oikeudet moniin palveluihin. monipuolinen järjestökokemus veivät hänet Tapaturma- ja sairausinvalidien yhdistyksen toimintaan ja vuodesta 1987 alkaen Tsil:n liittohallitukseen. Siinä tehtävässä Aino Laine jatkaa edelleen. 80-luku oli aktiivista aikaa. Kerhotoiminta oli vilkasta, teimme paljon matkoja ja mielenosoituksia eduskuntatalon edessä oli usein. Joskus 80-luvulla olimme liikkeellä Metalli Seiskan työttömien kanssa kolmella täydellä bussilla. Aino Laineen mukaan aika oli tuolloin otollista liikehdinnälle ja muutoksille. Silloin saavutettiin monia niistä eduista ja oikeuksista, joita valtapuolueet nyt purkavat minkä ehtivät. Silloin saimme lakiin vammaisten subjektiiviset oikeudet moniin palveluihin. Se oli voitto, joka jäi vahvasti mieleen. Vaadimme myös Tampereen kaupunkia toteuttamaan lakiin tulleet oikeudet käytännössä. Rahanpuutteeseen vetoaminen oli vastoin lakia, kaupungin mukaan kaikki oli kuitenkin kunnossa. Terveyskeskusmaksua on vastustettu Tampereen yhdistys ei tyytynyt tähän vastaukseen, vaan teki valituksen asiasta. Aluksi Kynnys ry lähti mukaan kamppailuun, mutta valituksen 500 markan hinta karsi Kynnyksen pois. Tsil:n yhdistys jatkoi kamppailua. Kehitysvammaisten omaishoitajien tukea ei otettu pois, mutta pantiin verolle. Demareilla on ollut keskeinen vastuu tästä veropäätöksestä, sanoo Aino Laine. Terveyskeskusmaksujen käyttöönottoa vastaan yhdistys keräsi yli nimeä, listoja oli sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja kirjastoissa. Aino Laine toteaa, että sama olisi tarpeen jälleen, kun pienituloisia kiusataan täysin hyödyttömällä maksulla. Maksua ei saa enää maksaa käteisellä terveyskeskuksessa, vaan se pitää hoitaa pankin kautta. Kun moni vammainen ja vanhus ei pysty käyttämään maksuautomaattia tai omista tietokonetta, on pankin kautta maksaminen tosi kallista. Liiton ansiosta tiedän enemmän Käytännön toiminnan lisäksi liiton järjestämät seminaarit ja kurssit ovat Aino Laineelle olleet sellaista koulua, jota muualta ei olisi saanut. Olen ylpeä, että tiedän paljon asioista, joista ei yleensä tiedetä. Liiton ja yhdistyksen ansiosta olen paljon viisaampi kuin muuten olisin. Myös liiton lehden kautta saamme sellaista tietoa, mitä valtamedia ei kerro, kiittelee Aino Laine. Kun 80-luku oli suurten kamppailujen ja saavutusten aikaa, nyt käydään puolustustaistelua. Tapaturma- ja sairausinvalideilla on vaikeuksia saada muita järjestöjä mukaan, niin ahtaat ovat ajat. Jopa lakisääteisten etujen puolesta täytyy vääntää kättä niin kunnissa kuin valtion tasollakin. Onneksi kuntien sosiaaliasiamiehet ovat nostaneet julkisuuteen useita asioita, joita liittomme on pitkään ajanut. Sitä kautta ne ovat päässeet esille. Vähäjärven lomakoti on kaikille liiton jäsenille ensiarvoisen tärkeä paikka.joillakin yhdistyksillä on omat lomapaikat, mutta tamperelaisilla sellaista ei ole. Vähäjärvi on hyvä ja rakas paikka, kodikas ja lämminhenkinen. Olemme myös tehneet voitavamme Vähäjärven hyväksi; olleet talkoissa ja tehneet lahjoituksia. Lomakodin toiminnan avulla olemme myös saaneet uusia jäseniä mukaan. Antaa uusien tuulien tulla Tampereen yhdistyksessä Aino Laine ei ole vastannut kerhotoiminnasta, mutta ollut siinäkin aktiivisesti mukana. Kerhotoimintaan ei osallistu sellaisia väkimääriä kuin 80-luvulla, mutta edelleenkin siellä käy melko paljon väkeä. Kerhotoiminnassa on aina ollut selkeästi yhteiskunnalinen luonne. Kulloinkin ajankohtaisissa asioissa panemme lujille kaupungin virkamiehiä ja poliittisia päätättäjiä, mutta heiltä saamme myös tietoa kaupungin toimista ja lainsäädännön muutoksista. Käytännön ihmisenä Aino Laine muistuttaa, että kerhoissa kerätään rahaa yhdistykselle kahvia ja arpoja myymällä. Pienistä summista karttuu suuria summia. Myös kulttuuri- ja harrastustoimintaan Aino Laine on antanut omat voimansa ja taitonsa. Hän toteaa, että vallankin käsityökerho on tuonut toimintaan yhteishenkeä ja rahaa. Kädentaitojen näyttely oli aikoinaan hyvin merkittävä tapahtuma yhdistyksessä. Aino Laine on tehnyt liitossa ja Tampereen yhdistyksessä pitkän päivätyön. Hän jatkaa yhä, vaikka tehtävät myös osittain vaihtuvat. Liiton hallituksessa vaikutti pitkään nyt edesmennyt Aili Väyrynen, joka nyökytteli nuorempien puheille. Nyt näen itseni nyökyttelemässä, kun liittohallitus uudistui huomattavasti. Antaa uusien jäsenten tuoda uusia ajatuksia toimintaan, sanoo veteraani Aino Laine. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen 5 Ensimmäisellä Ikmo-kurssilla Järven kaunoisin ikkunasta nään, sen tyyni, kirkas pinta rauhainen luo raikkauden rannalle Vähäjärven. Lomakoti ihanan lämmin ja turvallinen, sen sydämessäni tunnen. Kurssi tää ensimmäinen mieleen jää. Maisema tää Vähäjärven kun kimmeltää. Tää ikävät ajatukset pois himmentää. Päivästä toiseen kurssi ajan kulumaan saa siivillä. Näin ajatteli Veera Tervetuloa viihtymään Vähäjärven Lomakotiin! A-osa B-osa Viihtyisä lomakoti Hauholla, keskellä kauneinta Hämettä. Lom Hinnat: a i - luun, kokouksiin, 50 euroa/vrk/henkilö seminaareihin, perhejuhliin euroa/vrk/henkilö Täysihoito sisältää maittavan aamupalan, lounaan, kahvin ja päivällisen. Saunat lämpiävät keskiviikkoisin ja lauantaisin. Uima-allas ja kirjasto tarjoavat virkistystä ja rentoutusta. Vähäjärventie Vähäjärventie , Hauho Hauho puh. (03) puh. 654 (03) lomakoti@tsil.fi lomakoti@tsil.fi fi Liittovaltuusto kokoontuu sunnuntaina 15. maaliskuuta 2009 alkaen klo Vähäjärven lomakodissa Hämeenlinnan Hauholla, Vähäjärventie 19. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 5 :n määräämät asiat. Kokousta edeltää lauantaina yhdessä Terveysrintama ry:n kanssa järjestettävä seminaari. Liittohallitus TAPATURMA- JA SAIRAUS- INVALIDIEN LIITTO RY:N LIITTOVALTUUSTON KOKOUS

6 6 Elämän laulu Kuin on rannan kivi kivien joukossa, niin on ihmisen osa. Emme toisistamme erotu me, myrskyn hiomat, tuulten lepyttämät. Kaikissa meissä särmien jäljet tallella ovat, arviksi hiottuina. Kaikissa meissä elämisen vimma ja riemu kivun pohjavirroista voimansa ottanut. Ei niitä erota, mieltä ja kehoa. Yksi on ruumis kesät talvet, liian nuorena kulutettu tuskin täyteensä kasvaneena, miehuuteensa yltäneenä, työssä ja kiireessä satutettu, tekniikan koneissa kolhittu. Liian suuria olivat taakat, liian pitkiä päivät, liian lyhyitä levon hetket, tarpeelliset toipumiset. Nyt me muistamme pitkin päivää mitä on elää ruumis rikki, kun on kipeä sieluun saakka ruhjottu elämän voima. Vaikka ois tyhjiin imetty nainen, luuska luukipuinen, vaikka ois hiiteen heitetty mies, paikattu, pennin veroinen: Niin on ihminen ikänsä, kantajansa kaunis lapsi, ainutlaatuinen alati. Siinä on voimamme juuri vaatimuksemme valttikortti. Vain neulan silmästä kulkeneille jää se mikä aitoa on ja todellista. Ja meille tulee kuulua se mikä ihmiselle kuuluu, osallisuus, hyväksyntä, ihmisen riemu ja toivo. Siinä tunnusmerkkimme, siinä apu kohdatessamme, löytäessämme itsemme toinen toisessamme. Ja me autamme löytämään mielemme erämaat saadaksemme ne kukkimaan. Me tuemme toisiamme onnistumaan itsemme rakastamisessa, että meillä olisi enemmän rakkautta muille annettavaksi. Me näemme ihmeet elämän kasvoilla niinä lyhyinä kivuttomina hetkinä jotka tuovat hurmion muistot takaisin. Me kuulemme elämän laulun toinen toisissamme. Sen laulun voiman me kohotamme korkeuksiin avaamaan rakkauden tietoisuutta, välittämisen lämpöä ja läheisyyden voimaa tuottavaa suojaa. Kuin on rannan kivi kivien joukossa, niin on ihmisen osa. Anna-Liisa Mäkisen kirjoittama ja esittämä runo Tsil ry:n 60-vuotisjuhlassa Vähäjärven lomakodissa Virkeä liitto täytti 60 vuotta ja suuntasi katsetta tulevaan Kunnat saatava vastuuseen lakien rikkomuksista Tapaturma- ja sairausinvalidien 60-vuotisjuhla kokosi Vähäjärven lomakodin juhlasalin täyteen marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Juhlaväkeä oli paikalla sunnuntaina 130 henkeä ja lauantain seminaari kokosi noin 60 osanottajaa. Juhlapuheen pitänyt liiton entinen puheenjohtaja Olli Salin korosti liiton linjan olleen pitkään se, että vammainen ei ole vammaispolitiikan kohde vaan täysivaltainen kansalainen, joka kamppailee omista eduistaan ja tasavertaisuudestaan yhteiskunnassa. Vuonna 1984 liittomme esitti eduskunnalle tiukan kannanoton, jossa vaadittuiin uutta lakia vammaisten oikeuksien toteutumiseksi käytännössä. Vaikka liittomme lisäksi ei ollut kuin kolme vammaisten etujärjestöä, toimimme tehokkaasti ja laki saatiin voimaan pikaisesti, sanoi Olli Salin. Liitto käynnisti uudesta näkökulmasta sopeutumisvalmennustoiminnan. Sen tavoitteena oli vammaisten itsensä aktivoiminen ja yhteiskunnan muuttaminen vammaisille tasaarvoisemmaksi. Asioista pitää puhua oikeilla käsitteillä ja vammaisten oma identiteetti säilyttäen, muuten mennään markkinavetoisen yhteiskunnan armoille. Kaiken läpäisevänä tavoitteena on oltava yleisen yhteiskunnallisen kehityksen vauhdittaminen ihmisen, ei pankkien näkökulmasta, linjasi Salin. Hyvien lakien valvonta ei toimi Vammaispalvelulaki säädettiin vuonna 1987, mutta sitten seurasi kamppailu EU-sopeuttamista vastaan. Olli Salin totesi, että Suomen EU-jäsenyyden tultua voimaan lakkautettiin kaksi HELIOS-vammaisohjelmaa, sillä ne eivät sopineet EU-politiikan raameihin. Suomi sai kuitenkin hyvän perustuslain vuonna 2000, mutta sitä rikotaan jatkuvasti, koska kunnille ei ole mitään sanktioita lakien rikkomuksista. Kansalaisjärjestöt ja kansainvälinen sosiaalifoorumiliike ovat tämän suuntauksen vastavoimia. Salin totesi, että kunnilla on pyrkimys siirtää yli 65-vuotiaat vammaispalvelulain piiristä muiden lakien piiriin. Esimerkkinä lakien toteutumattomuudesta hän kertoi, että viimeisten kahdeksan vuoden aikana Helsingissä 8000 vammaista on kadonnut vam- Juhlaseminaarin osanottajat kuuntelivat ja keskustelivat aktiivisesti. Etualalla Riitta-Leena Karlsson ja Jorma Eloranta. maiskuljetusten piiristä, vaikka kyseessä on ollut subjektiivinen oikeus. Kuntien säästöt ja leikkaukset tehdään liike-elämän hyväksi. Tätä me liiton jäsenet, yhdistykset ja liitto emme tule koskaan hyväksymään, sanoi Olli Salin suunnaten katsetta tuleviin kamppailuihin. Tasa-arvoisuuden ja yhteisvastuun puolesta Liiton historiikkia kirjoittava Pauli Toikka sanoi, että työväenluokan solidaarisuudelle rakentunut liittomme on kypsynyt toimimaan suomalaisten sosiaaliturvan ja tasaarvon kehittäjänä ja yhteisvastuun puolustajana. -Jäsenistön aktiivisina kansalaisina säilyminen on toimintamme päätavoite. Yhteiskunnan tukea olemme saaneet, vaikkei meitä ole kelpuutettu alan järjestöjen suljetun salaisena pitämien vaalikeräysten tuotonjakajiksi, sanoi Toikka. Vuodesta 1955 ilmestynyt Uusi Invalidi on nyt monivärisenä agitaattorina ajan tasalla. Osastoja on vielä 20 ja jäseniäkin lähes Kulttuuripäivät ja yhdistystoiminnan ohjaaminen ovat tulleet yhä tärkeämmiksi liitossa. Hannu Oittinen Juhlapuheen pitänyt Olli Salin korosti vammaisten oman toiminnan osuutta kamppailussa täydestä tasa-arvosta. Liiton historiikkia kirjoittava Pauli Toikka oli koonnut juhlaan Uusi Invalidi- lehtiä vuosikymmenien varrelta. Liiton 60-vuotisjuhlassa nähtiin ja kuultiin runoa, laulua ja soittoa. Kuvassa Porin Pärekoriflikat, säestäjänään Antti Lehtola.

7 Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton 60-vuotisjuhlaseminaarissa Hauhon Vähäjärvellä puhunut Tampereen yliopiston terveyspolitiikan professori Juhani Lehto sanoi, että terveys ja sairaus ovat Suomessa yhä enemmän yksityisen yritystoiminnan kasvusektori. Sairaanhoito oheistoimintoineen on jopa prosenttia bruttokansantuotteesta ja prosenttia työvoimasta. Varat tähän kerätään joka tapauksessa yhteiskunnasta, riippumatta siitä onko toiminta yksityistä vai julkista, sanoi Juhani Lehto. Hän totesi, että kansantalouden kokonaisuuden kannalta ei ole suurta merkitystä sillä, tulevatko rahat verotuksen sairausvakuutusmaksujen vai potilasvastuiden ja omavastuiden kautta. Sairaan ja vammaisen kannalta asia on toisin. Länsieurooppalaisittain korkeille maksuille on enemmän ideologinen kuin taloudellinen peruste. Lehto jatkoi, että yksityistämisellä on taipumus luoda uusia tarpeita ja täten lisätä terveyspalvelujen kysyntää. Samalla yhteiskunnan terveydenhuoltomenot kasvavat. En tunne sellaista tutkimusta, joka tukisi käsitystä, että yksityistäminen tulisi yleisesti yhteiskunnalle halvemmaksi. Valtaosa tutkimuksista osoittaa päinvastaista. Laatua ja hintaa tarkkailevan valvontakoneiston kulut vielä lisäävät kokonaiskustannuksia, sanoi Juhani Lehto. Puhumalla suurten ikäluokkien aiheuttamasta kustannuspaineesta, peitetään Lehdon mukaan muita yhteiskunnan kuluja kasvattavia tekijöitä. Muutos kohti terveysteollisuutta Juhani Lehto totesi, että julkisesti tuotetut terveyspalvelut eivät sinällään ole laadun tae, mutta kilpailuttaminen ja yksityistäminen eivät tuo ratkaisua ongelmiin. Lehdon mukaan eräissä kaupungeissa käyttöön otettu tilaaja-tuottajamalli voi tuoda jopa Professori Juhani Lehto Tsil ry:n 60-vuotisjuhlaseminaarissa Suomella on varaa hyvään julkiseen terveydenhuoltoon Huomionosoituksena ansiokkaasta toiminnassa liitossa luovutettiin pöytästandardi seuraaville henkilöille: Liiton entisille puheenjohtajille: Juhani Lehto, Pauli Toikka ja Olli Salin. En tunne sellaista tutkimusta, joka tukisi käsitystä, että yksityistäminen tulisi yleisesti yhteiskunnalle halvemmaksi. Valtaosa tutkimuksista osoittaa päinvastaista, sanoi Tampereen yliopiston terveystieteen professori Juhani Lehto. uusia ongelmia. Tilaaja-tuottajamallilla on taipumus lisätä byrokratiaa, sillä entisen yhden sijasta samoja asioita käsitellään nyt kahdessa paikassa. Oma ennustukseni on, että kun tiltu ei toimi, ratkaisuksi tarjotaan yksityistämistä. Paras-hanke saa Lehdolta kirpeää kritiikkiä. Ison koon ja teollisen tuotannon malli ei sovi kuin pienehköön osaan terveydenhuoltoa. Paras-hanke keskittää kaiken muun paitsi rahoituksen, joka säilyy edelleen kunnilla. Kuitenkin juuri rahoituksen osalta keskittämisestä, eli valtion rahoitusosuuden kasvattamisesta, olisi hyötyä. Suurin osa terveys- ja sosiaalipalveluista on käyttäjilleen kuitenkin henkilökohtaisia palveluja, joiden tulee olla saatavilla ja vaikutettavissa pienissä yksiköissä lähellä ihmisiä. Yksityisen terveydenhuollon puolella pienten yksiköiden kasautuminen suuriksi ketjuiksi esimerkiksi Terveystalon, Mehiläisen ja MedOnen tapaan avaa mahdollisuuksia valtiolliset rajat ylittävään terveysbisnekseen. Kun valtiovallan terveydenhuollon kehittämistukia kanavoidaan yhä enemmän Työ- ja elinkeinoministeriön, Tekesin ja Sitran kautta, on tämä merkinnyt myös ja erityisesti yksityisen terveysbisneksen valtiollisen tuen nopeaa kasvua. Lakimuutos ei puutu olennaiseen Eduskuntaan piakkoin tuleva nykyiset lait yhdistävä terveydenhuoltolaki ei Juhani Lehdon mukaan turvaa kansalaisten tasaveroista oikeutta hoitoon, sillä se keskittyy lähinnä hallinnollisiin kysymyksiin. Yksityissektoria rahoittava sairausvakuutus ei kuulu yhdistettävien lakien piiriin. Vaikka Suomessa kansalaisilla on kaksin- tai kolminkertainen oikeus julkisesti rahoitettuun terveydenhuoltoon, ovat eri sosiaaliryhmien väliset terveyserot Länsi-Euroopan suurimpia. Oikeudet ovat heikosti määriteltyjä, palvelumaksut ja sairausvakuutuksen omavastuuosuudet ovat korkeita, listasi Juhani Lehto. Tätä lakien ja käytännön välistä kuilua Lehdon mukaan on vaikea selittää eurooppalaisille kollegoille, sillä arkikäytäntö kumoaa myytin pohjoismaisesta tasa-arvosta terveyspalveluissa. Erojen kaventaminen, oikeuksien toteutuminen ja tasaarvon saavuttaminen terveydenhuollossa ovat isoja haasteita alan järjestöille ja ammattiyhdistysliikkeelle, sanoi Juhani Lehto. Huomionosoitukset 60-vuotisjuhlassa Pitkään (vähintään 3 kautta eli 9 vuotta) liittohallituksessa toimineille: Voitto Huldén, Hannes Jäälinoja, Jorma Kisamaa, Aino Laine, Mauno Laitinen, Pekka Lehtinen, Anja Teksti ja kuva Hannu Oittinen Mäkelä, Timo Piippo, Aarre Pulkkinen, Pentti Riekkola ja Matti Soini. Pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta liiton ja lomakodin hyväksi: Tarja Västilä. Säästöt uhkaavat hyviä tavoitteita Ruotsin vammaispolitiikassa Suomalaissyntyinen, Suomessa opiskellut ja työuransa aloittanut Riitta-Leena Karlsson on toiminut vammaistyön johtotehtävissä Ruotsissa kolme vuosikymmentä. Tukholman kaupungin vammaisasiamiehenä toimiva Karlsson on Ruotsin ainoa kunnallinen vammaisasiamies. Tavoitteena vammaisten täysivaltaisuus Riitta-Leena Karlsson toi tervehdyksen Ruotsista Tapaturma- ja sairausinvalidien 60- vuotisjuhlaseminaariin. Suomen asioita seuraavana hän kertoi, että ongelmat ja tehtävät ovat naapurimaissa jotakuinkin samanlaiset. Oma toimenkuvani jakautuu neljään pääosaan: tiedon välittäminen, toiminnan seuraaminen, vammaisfoorumina toimiminen ja yhteistyö eri tahojen välillä. Ruotsin vammaispalvelulain keskeisiä periaatteita ovat yhdenvertaisuus, ihmisoikeudet, syrjinnän kielto ja vammaisten Marraskuun toinen päivä 2008 Kuura on laskeutunut maahan, luonto pidättelee henkeään. Puut seisovat alastomina häpeämättä alastomuuttaan. Vähäjärven pinta on peilityyni, tuulenvärekään ei riko sen peiliä. Peilistä näkyvät järvenrannan metsät, aivan kuin kasvaisivat alaspäin. Havumetsät näkyvät tummina, valkorunkoiset koivut heijastuvat vaaleina tyyneen veden kalvoon. Luonto on asettunut talvilepoon, se on luonnon kiertokulkua. Ihminen ei voi asettua talvilepoon luonnon tavoin. Työ ja toiminta jatkuu kuusikymmenvuosijuhlien jälkeenkin. (ML) täysivaltaisuus, kertoi Riitta- Leena Karlsson. Esteet pois - rahat myös? Vammaisasioiden valtavirtaistaminen ja vammaisten osallisuus itseään koskeviin päätöksiin ovat vahvasti esillä ruotsalaisessa vammaispolitiikassa. Näihin kuuluvat esimerkiksi työmarkkina-asiat ja esteettömyys, samoin osallisuus yhteiskuntaelämään kaikilla tasoilla lapsesta saakka. Kaikki helposti poistettavat rakennettavat ja korjattavissa olevat - esteet on tavoitteena poistaa vuoteen 2010 mennessä rakennuslain lainsäädännön mukaisesti. Hyvien tavoitteiden keskeltä löytyy myös huolen aihetta. - Yksi esimerkki on valtion ehdottamat kolmen miljardin kruunun nykyisen oikeuslainsäädännön laatiman henkilökohtaisessa avustajapalvelussasäästötavoitteet, Karlsson sanoi. Hannu Oittinen Tukholman kaupungin vammaisasiamies Riitta-Leena Karlsson kertoi Ruotsin vammaispolitiikasta vieraillessaan Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton 60-vuotisjuhlaseminaarissa. 7

8 8 Rauhaisaa joulua lehtemme lukijoille! Helsingin Seudun Sairausja Marja Peltonen Timo Piippo Senja Räsänen Lea Uhtio Aino Jansson Pirkko Piiroinen Riitta ja Raimo Mikkonen Konrad Järvinen Anja Hokka Pauli Pyykkö Leila Pyykkö Antti Paananen Anneli Lindfors Pirkko Katainen Vieno Kivimäki Arja Saarijärvi Taisto Laaksonen Pirkko Majander Päivi Koivunen Maija-Inkeri Karvonen Onni Juntura Pauli Kettunen Pauli Toikka Väinö Neuvonen Maija Öfverberg Eino Aalto Marketta ja Olli Salin Kristiina Haavisto Matti Sundquist Tapio Siirilä Raija Siirilä Raimo Ruttonen Seppo Eerola Bertta Laine Antti Henriksson Hämeenlinnan Tapaturmaja Helmi Virtanen Markku Tulander Pasi Ranki Eeli Huotari Anja Jokinen Irja Huovinen Aino Ruotsalainen Jorma Talikka Airi Markkanen Juhani Rantanen Eino Jaakkola Tuula Savolainen Jyväskylän Seudun Sairausja Terttu Ahonen Anneli Autio Eila ja Sven Boholm Raija Hakanen Usko Heinämäki Anneli Hokkanen Liisa Honkonen Raili Janhonen Seija Janhonen Sirpa Jonninen Tuula ja Viljo Kankaanperä Pentti Keskinen Juhani Kiiskinen Pekka Koho Marja-Leena Kokko Ulla Koskela Tuula Koskiranta Sinikka Kovanen Vieno Kumpulainen Irja Kuosma Sirkka Kupari Veera Lahti Niilo Lahtinen Aila Lahtinen Vesa Lankinen Aino Lehtonen Armas ja Aili Leinonen Heikki Leinonen Reino Leinonen Esko ja Katri Lepistö Aune Leppilampi Eila Leskinen Erkki Matikainen Aulis Mäkinen Elli Mäkinen Maija Nieminen Pauli Nieminen Eeva Nissinen Anneli Nurmi Toivo ja Anna-Liisa Nurminen Raija Nylund Erkki Oksanen Arvo Oranen Juhani Pakkanen Veera Palomäki Timo Palviainen Aarre ja Sally Pulkkinen Johanna Pulkkinen Kaisa Pursiainen Seppo Pylvänäinen Riitta Rindel Anna-Liisa Rossi Veikko Ruuhilahti Raija Ruuhilahti Ari Salonen Kalle Seila Lempi Sell Helena Siekkinen Kerttu Siilin Tauno Sivula Raili Taipale Impi Takasalo Anita Timonen Unto Tolppanen Riitta Tynjä Eeva Urpilainen Helmi Vartiainen Ritva Vatanen Tyyne Veckman Irja Vesterbacka Hilkka Willman Heikki Vuorinen Elo Ylinen Ritva Aaltonen Matti Arpiainen Kyllikki Heinonen Aune Ikonen Torsti Lehto Aila Pokela Usko Pääskynen Helvi Pitkänen Anna-Liisa Rämänen Tuula Ryynänen Marjatta Utter Keravan Sairaus- ja Eino Pylkkänen Toini Syrjämäki Helmi Kullberg Ritva Uuslehto Kerttu Hiltula Ritva Katajisto Tapio Tenhunen Keijo Kortelampi Pirkko Laaksonen Kuopion Seudun Sairaus- ja Paavo Antikainen Kyösti Könönen Liisa Perämaa Eeva Sinisalo Marlis Patja Pekka Kyllönen Marjatta Rastas Timo Koponen Anja ja Jorma Musakka Marjatta Hieta Anja Vola Siiri Kauppinen Sirkka Ruuskanen Toini Antikainen Salme Holopainen Arja ja Kalle Rasa Hilja Tusa Raili Huttunen Helka Karhunen Lahden Seudun Sairaus- ja Mauno Laitinen Aino Forsander Raili Nurminen Toini Gröndahl Irja Laitinen Veijo Hirvonen Pirjo Hirvonen Aino Meriläinen Seija Vilen Rauni Olkkonen Voitto Huldén Aini Rantonen Irma Iivanainen Armi Immonen Ritva Korhonen Rauha Maikkunen Ville Maikkunen Eila Pirhonen Pertti Pirhonen Elvi Helena Korhonen Lappeenrannan Tapaturmaja sairausinvalidit ry Seija ja Heikki Tams Aura Utriainen Aulis Salin Hilkka ja Mikko Smolander Anneli Tiainen Signe Lyytikäinen Paavo Kiesi Ruut Savolainen Liisa Pikkarainen Martta Kolehmainen Silja ja Kyösti Mikkonen Milja Kunttu Armi Kohonen Seija Vesalainen Matti Vesalainen Eila Talvitie Aira Varis Laila Pöntinen Tyyne Kirvesniemi Margit Hirvisaari Elma Mikkonen Eeva Björkholm Nokian Tapaturma- ja Pentti Riekkola Julia Riekkola Eero Salonen Irja Leppäjärvi Aili Hakanen Raija Salmi Veijo Salmi Raili Järvinen Kalevi Järvinen Arvo Heikkilä Vappu Heikkilä Ritva Koskinen Eino Mattila Helena Laukkanen Vieno Leinonen Leila Ahola Orvokki Murto Liisa Myllynen Sirkkaliisa Hakanen Eeva Ronkainen Paavo Lehto Helmi Kangasmaa Elli Viinamäki Hilkka Hernesniemi Solja Järvinen Tapio Ahovaara Elsa Savonen Martta Lanteri Olli Tuupainen Merja Tuupainen Raili Palonen Paula Riekkola Ossi Riekkola Eino Mäkinen Kerttu Mäkinen Oulun Sairaus- ja Hannes Jäälinoja Kyllikki Anttila Liisa Hiltunen Leila Siira Anna-Kaarina Korhonen Esko Suorsa Anneli Kelloniemi Vilho Kelloniemi Orvokki ja Veikko Matti Marjetta Anna-Liisa Satalahti Aarne Saarela Heikki Mäkinen Else Kähkönen Eila Rautiainen Annikki Jurvakainen Salme Mattila Seija ja Paavo Raappana Anja ja Tuomo Keltamäki Erkki Tuominen Laila ja Timo Vähäkuopus Kirsti Mankinen Kerttu Järvelä Eva Silvennoinen Kaarina Närhi Taimi ja Raimo Anttila Irja Kurra Aili Vatanen Eila ja Toivo Tauno Paakkonen Anna-Liisa Nissinen Laimi Arponen Leila Soini Paavo A Junttila Aune ja Esko Kukkonen Helena Kylmäaho Ilmari Raappana Aarne Kutilainen Niilo ja Iida Huovinen Saara Lehtomaa Aili Seppänen Irmeli Heikkinen Aino Knuutila Matti Perttunen Lyyli Lapintaival Aura Alasalmi Vilho Nevala Juhani Keränen Sirkka ja Antti Ryky Kauko Sivusalo Aarre Stålnacke Martta Alatalo Risto Koski ja Kaarina Tikkala Esko Tikkala Porin Sairaus- ja Virpi Kiviheimo Anna-Liisa Mäkinen Irma Murto Vilho Murto Pentti Ruohoniemi Irja Koivula Liisa Uusi-Luomalahti Antti Lehtola Aune Ruohomäki Frans Lammi Niilo Kuusisto Aune Tormonen Heimo Laine Rauno Huhmarniemi Annikki Huhmarniemi Toini Murola Lea Heikkilä Raili Lindholm Pirjo-Riitta Lindholm Pentti Pajunen Aili Pärnä Anna-Liisa Pahkuri Hilma Eväs Mirja Koskela Tuija Siltanen Lahja Nieminen Eila Martti Kuusimäen väki Eeva Latva Aili Mannila Ilmi Haapanen Elina Kiviniemi

9 9 Ja hyvää, toiminnallista uutta vuotta! Jari Simula + vaimo Jaska Mattila Teuvo Juhola Kirsi Juhola Toini Isomäki Asta Mäkelä Aarre Mäkelä Antti ja Arja Rosenqvist Aino Grönvall Liisa Lepistö Aili Nordlund Raili Saunaluoma Eeva Uksjärvi Hannu Uksjärvi Maiju Lehtonen Sirkka Suonsivu Aino ja Kaino Kivisalo Heikki Loimupalo Raila Aho Risto Jokisuo Ritva Karinen Taimi Pliit Pirkko Näränen Rauman Seudun Tapaturma- ja Jorma Kisamaa Taisto ja Terttu Lamminen Aune ja Vieno Roslöf Aune Varho Annikki Mäkinen Anja ja Pekka Urponen Toivo Eklöf Raili Ukkolin Oili Juvela Reino Leino Inkeri Pääkkö Raija Vikstedt Kaisa Siltanen Toini Roininen Kalevi Tuominen Eila Lehti Aini Saarinen Olavi Hanhiluoto Tampereen Tapaturma- ja Eila Nikkilä Soilikki Joronen Anna-Liisa Lehto Riitta Halonen Eila Lahtinen Irmeli Saarijärvi Eino Saarijärvi Raili Pasanen Taavi Lintunen Leena Vartti Irja Koivisto Mirja Kauppila Helga Lahovuori Aili ja Sylvi Metsäjoki Mervi Hynninen Aino Laine Jari Heinonen Vuokko Lehtinen Väinö Luoma Pirkko Kallioaho Katri Kallio Anne Jokinen Lyyli Wilén Paavo Järvinen Sirkka Järvinen Ritva Mäkelä Pirkko Mäkelä Reijo Mäkelä Anja Kivipensas Kaarina Vuori Antti Vuori Veikko Nikkanen Sirkka Nikkanen Anna-Maija Koivisto Pentti Koivisto Anja Volanen Toivo Mäkinen Anja Tuominen Aira Lähteenmäki Maire Mäkinen Irma Suominen Paavo Suominen Maija-L ja Raimo Marttunen Hilkka ja Pauli Aune Ala-Kivimäki Hannu Oittinen Turun Tapaturma- ja Esko Ollila Ritva Reunanen Ritva Normasto Terttu Sirkiä Anja Lehtovirta Lilja Nurmi Aira Stenman Maija Niemi Reijo Leino Anja Lehto Rauno Salonen Pirjo Varjonen Jorma Eloranta Sinikka Laakso Aili Lehtimäki Riitta Lehtiö Ari Normasto Elsa Suojanen Sirkka Suomalainen Hillevi Rosberg Anna-Liisa Heinonen Irja Hakala Ritva Piispanen Sirkka Hummelin Elvi Ruusu Anja Kautonen Helena Oksanen Åke Koivu Kaisa Koivu Tauno Koivu Terttu Koivu Sulo Heino Hellä Heino Veikko Hämäläinen Kirsti Hämäläinen Hilkka Tulva Riitta Paananen Eeva Säilä Kyllikki Vuorinen Eila Oiva Elvi Salonen Anja Sauhula Harri Takala Sinikka Takala Arja ja Teuvo Merranti Tatu Oja Keijo Takala Riitta Mäkinen Raija Auranen Ritva Blomroos Tarja Kiiramo Hilkka ja Mauno Koivu Tuija Niskala Onerva Leino Pekka Ekmark Terttu Laine Ensio Laine Helli Koivu Matti Koivu Helky Saarinen Helena Lehto Antti Romu Arja Keltakangas Eila Nieminen Liisa ja Erkki Helander Elvi ja Mauri Tuominen Anja Rantanen Taina Lehtonen Airi ja Olli Aarnio Reima Runko Seija Runko Elli ja Esko Hännikäinen Eira ja Pentti Puhakka Sirpa Haikka Maija-Liisa Mäkinen Pertti Tuominen Liisa Aho Valkeakosken Ammattitautija Tuure Hietanen Lea Hietanen Valde Vaittinen Eila Viinikainen Kari Saukkonen Raili Kivikko Reija Salonen Maila Rämä Veikko Lehtinen Ritva Hyrsky Aini Vikman Martta Kuronen Pekka Lehtinen Aili Lehtinen Pirkko Rantala Pauli Menna Hilja Menna Riitta Suokas Sauli Siidoroff Pauli Västilä Oskari Varkauden Vammaiset ry Aira Hyttinen Taisto Tuovinen Sinikka Holopainen Kerttu Virkkunen Hilkka Karvonen Lauri Karvonen Signe Miettinen Milja Tuovinen Pekka Tuovinen Meeri Ruuskanen Irja Taskinen Eila Pöllänen Aila Hypén Yhdistysten joulutervehdyksiä Vilppulan Sairaus- ja Irma Santa-aho Maire Loijas Kauko Loijas Vappu Norto Aune Saarinen Martti Mäkinen Esa Aittonen Aili Alanen Aune Kiertonen Elli Kivinen Pentti Kivinen Anja Ylä-Ajos Aira Koivisto Helvi Jääskeläinen Eino Jääskeläinen Anna-Liisa Anttila Osmo Anttila Ada Juvonen Pirkko Helander Anja Sorvoja Orvokki Niemi Siviä Järvimäki Kirsti Aittonen Virpi Nisula Liittohallitus Jorma Eloranta Paavo Antikainen Ritva Hyrsky Matti Koivu Ritva Korhonen Aino Laine Erkki Matikainen Elma Mikkonen Anna-Liisa Mäkinen Tauno Paakkonen Timo Piippo Eero Salonen Tapio Tenhunen Pauli Toikka Kalevi Tuominen Anja Ylä-Ajos Liiton ja lomakodin henkilökunta Antti Auvinen Lea Ikonen Pekka Naukkarinen Tarja Västilä Marja-Leena Kalkkinen Helsingin Seudun Sairaus- ja Hämeenlinnan Tapaturma- ja sairausinvalidit ry Lappeenrannan Tapaturmaja Oulun Sairaus- ja Valkeakosken Ammattitautija Jyväskylän Seudun Sairausja tapaturmainvalidit ry Keravan Sairaus- ja Porin Sairaus- ja Rauman Seudun Tapaturmaja Vilppulan Sairaus- ja Kuopion Seudun Sairaus- ja Lahden Seudun Sairaus- ja Tampereen Tapaturma- ja Turun Tapaturma- ja Lisää yhdistysten, yhteisöjen ja yritysten joulutervehdyksiä seuraavalla sivulla

10 10 Hyvää joulua ja uutta vuotta toivottaen! Nokian Tapaturma- ja toivottaa hyvää ja onnekasta joulua sekä toimintarikasta uutta vuotta liiton henkilöstölle ja kaikille sisaryhdistyksille Sairaus- ja tapaturmavammasäätiö rs Rauhallista Joulua ja Onnellista Vuotta 2009! Mänttä-Vilppulan kaupungin Sosiaalikeskus Valtarengas Oy p. (02) Ojantie 26, Pori Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva p. (02) Pori Terveysrintama ry Satabuss Erkki Heinonen Ulvila Galleria Liisa Ekqvist (02) , Vanha Vaasantie 13 Noormarkku Inva- ja tilataksi Arto Viitakoski p , Pori Yhdistysten toimintakalenterit kevätkaudelle 2009 Helsingin Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Askartelukerhon kevätkausi 2009 alkaa 12. tammikuuta ja päättyy 27. huhtikuuta.kerho kokoontuu maanantaisin klo 12 alkaen yhdistyksen toimistolla, Kulmavuorenkatu 5. Hämeenlinnan Tapaturma- ja. Torstai-kerhon kevätkausi 2009 alkaa 8.1. ja päättyy Kerho kokoontuu torstaisin klo Kinaporin Palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9 A, kerhohuoneessa 4, 4. krs (= takkahuone). Kuukausikerho kokoontuu joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 14, Parolantie 6. Sosiaalineuvontaa jatketaan vuoden 2009 alusta puhelimitse joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo numerossa / Hämeenlinnan TSI. Tampereen Tapaturma- ja Toimisto avoinna keskiviikkoisin klo , Näsilinnankatu 22 A, 6. kerros, p Kerho: Vuoden 2009 ensimmäinen kerho torstaina 8.1. Kerho kokoontuu joka torstai Pellervonkatu 9, klo alkaen. Matka Tallinnaan huhtikuulla. Muista retkistä ja toiminnasta tiedotetaan seuraavassa lehdessä. Retkistä voi tiedustella Irmeli Saarijärveltä p tai Toivotamme hyvää joulua ja uutta vuotta jäsenillemme ja ystäville! Turun Tapaturma- ja TAMMIKUU: Uintireissu Solinaan, lähtö klo HELMIKUU: 4.2. Piknik-risteily Vuosikokous T-talolla klo MAALISKUU: 7.3. Nokian teatterissa Zorbas, lähtö klo Piknik-risteily HUHTIKUU: Pääsiäinen Vähäjärven lomakodissa! TOUKOKUU: Sokkotreffit, lähtö klo 9.00 KESÄKUU: Järvi-Suomi, tarkenn. myöhemmin Iltaristeily m/s Isabella Lisätietoja: toimisto p. (02) tai Ritva p. (02) , JYVÄSKYLÄN SEUDUN SAIRAUS- JA TAPATURMAINVALIDIT KEVÄT 2009: Opintotilaisuudet: 8.1., 22.1., 12.2., 26.2., 12.3., 26.3., 9.4., 23.4., 14.5., ja Saihokeskuksessa alkaen klo Käsityökerho:14.1., 28.1., 4.2., 18.2., 4.3., 18.3., 1.4., 15.4., 6.5., 20.5., 3.6. ja Laulukerho kokoontuu käsityökerhon jälkeen klo Palikka-keskustelukerho päättää kokoontumisestaan ensimmäisen kerhon 8.1. aikana. Ruokakurssit joka kuukauden neljäs torstai klo 10.00: 22.1., 26.2., 26.3., ja VUOSIKOKOUS to klo Saihokeskuksessa. Saihokeskuksessa: 7.3. Pääsiäismyyjäiset, leivomme edellisenä päivänä klo Pajukurssit Kevätretki Isoon hiekkaan toukokuussa Kotiseuturetket ilmoitetaan kerhoissa. Kevätkauden päättäjäiset klo Saihon grillillä. Vähäjärven matkat: Talviliikuntapäivät Kulttuuripäivät Liikuntaviikko Kaikki kerho- ja opintotoiminta Saihokeskuksessa, Saihokatu 4. Opintotilaisuudet ja kerhot järjestetään yhteistyössä DSL:n kanssa PORIN SAIRAUS- JA TAPATURMAINVALIDIT RY Kerhotilaisuudet Nuorisotalolla, huone 3, alkaen klo 10.30: Tammikuu: Tiistaikerho Helmikuu: 3.2. Tiistaikerho, Vuosikokous klo Maaliskuu: 3.3., ja Tiistaikerho Huhtikuu: ja Tiistaikerho Toukokuu: Äitienpäiväkerho ja Tiistaikerho. Käsityökerho kokoontuu maanantaisin Nuorisotalolla, huone 4, klo 11 14: Tammikuu: 12.1., ja Helmikuu: 2.2., 9.2., ja Maaliskuu: 2.3., 9.3., 16.3., ja Huhtikuu: 6.4., ja Toukokuu: 4.5., 11.5., ja Hallituksen kokoukset Nuorisotalolla, huone 3, klo 10.00: 26.1., 23.2., 30.3., ja Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kerhoissa ja Satakunnan Työ-lehden järjestöpalstalla. Tervetuloa joukolla mukaan toimintaan! Helsingin Seudun Sairaus- ja. Yhdistysten vuosikokouksia Vilppulan Sairaus- ja tapaturmainvalidit ry Rauhallista Joulua ja oppimisen iloa uudelle vuodelle! Demokraattinen Sivistysliitto ry. Sääntömääräinen vuosikokous lauantaina klo Kinaporin Palvelukeskus, kerhohuoneet 1 2 Kinaporinkatu 9 A. Kahvitarjoilu. Jyväskylän Seudun Sairaus- ja. Vuosikokous torstaina 26.2 klo Saihokeskuksessa, Saihokatu 4. Esillä sääntömääräiset vuosikokousasiat. Liiton edustaja paikalla. Johtokunta VUOSIKOKOUS sunnuntaina klo Anja Ylä-Ajoksella, Kitusuontie 15, Vilppula. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Hämeenlinnan Tapaturma- ja sairausinvalidit ry. Vuosikokous tiistaina klo Vähäjärven lomakodissa. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Valkeakosken Ammattitauti- ja sairausinvalidit ry Vuosikokous to klo Nordean kokoushuone. Käsitellään sääntöjen määräämät vuosikokousasiat. Tervetuloa. Lahden Seudun Sairaus- ja :n Vuosikokous keskiviikkona klo Lahden Invakeskuksessa, Hämeenkatu 26 A, 3 krs. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Kahvitarjoilu Johtokunta

11 Yhdistysten vuosikokouksia Kuopion Seudun Sairaus- ja Vuosikokous pidetään sunnuntaina klo kerhohuoneella, Raviradantie 8. Kokouksessa käsitellään vuosikokoukselle kuuluvat asiat. Liitosta vierailija. Lappeenrannan Tapaturma- ja Vuosikokous pidetään keskiviikkona Vammaisten Tukisäätiön toimitiloissa, Perillistenkatu 3, alkaen klo Nokian Tapaturma- ja :n Vuosikokous tiistaina klo Osuuspankilla, Kauppakatu 8, 4.krs. Kokouksessa käsitellään mm. sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat. Oulun Sairaus- ja. Sääntömääräinen vuosikokous tiistaina klo 9.00 Aleksinkulmassa, Aleksanterinkatu 9, Oulu. Esillä säännöissä vuosikokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Porin Sairaus- ja. Vuosikokous tiistaina alkaen klo Nuorisotalolla, huone 3.Käsitellään vuosikokoukselle kuuluvat asiat. Liiton edustaja paikalla. Kahvitarjoilu. Rauman Seudun Tapaturma-ja sairausinvalidit ry Vuosikokous torstaina klo S.V.S-talo, Isokatu 17. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Liiton edustaja paikalla. Kahvitarjoilu. Jäsenet tervetuloa! Tampereen Tapaturma- ja. Sääntömääräinen vuosikokous pidetään torstaina alkaen klo Domuksella, Pellervonkatu 9. Liiton edustaja paikalla. Kahvitarjoilu alkaa klo Turun Tapaturma- ja Vuosikokous lauantaina alkaen klo T-talolla, Vanha Hämeentie 29, Turku. Käsitellään sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat. Alustaja liitosta. Kahvitarjoilu.. Onnittelut ilossa ja osanotot surun kohdatessa Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton adressilla Adresseja myynnissä liiton toimistossa, Vähäjärven lomakodissa ja paikallisyhdistyksissä Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n jäsenyhdistyksiä Forssan Seudun Tapaturmaja Pj. Heikki Henriksson Koivusaarenkatu 2 as Forssa Helsingin Seudun Sairausja Toimisto: Kulmavuorenkatu Helsinki ark sähköp. hssti@kolumbus.fi Sos.sihteeri Päivi Koivunen (09)713991,fax.(09) Hämeenlinnan Tapaturmaja pj. Markku Tulander Haukankalliotie Leppäkoski markkutulander@hotmail.com Jyväskylän seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Tsto: Saihokatu Jyväskylä Pj. Erkki Matikainen erkki.matikainen@kotiportti.fi Keravan Sairaus- ja Pj.Keijo Kortelampi Sibeliuksentie 19 A Kerava (09) , Kuopion Seudun Sairausja Pj. Paavo Antikainen Luolatie 21, Kuopio (017) , Lahden Seudun Sairaus- ja Pj. Mauno Laitinen Riihelänk.72, Lahti (03) Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry Kulmavuorenkatu 5, Helsinki Puh. (09) faksi (09) Sähköposti: tsil@tsil.fi Kotisivut: Pankkiyhteys: Valkeakosken Op Lappeenrannan Tapaturmaja Pj. Elma Mikkonen Pirtintie Lappeenranta Nokian Tapaturma- ja Pentti Riekkola Rautatiekatu 7 A Nokia (03) Oulun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Pj. Tauno Paakkonen Kuivastie 12 B Oulu Oriveden Sairaus- ja Pj. Antero Nieminen Orivedentie Orivesi Pieksämäen Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Pj. Tauno Höylä Palvalammintie Neuvola Porin Sairaus- ja Pj. Aili Pärnä Koivulantie Pori Rauman Seudun Tapaturmaja Pj. Taisto Lamminen Vilkuntie Rauma UUSI INVALIDI Tampereen Tapaturma- ja Tsto: Näsilinnankatu 22 A Tampere (03) av. ke klo Pj. Anja Kivipensas Karhunkatu Tampere (03) , Turun Tapaturma- ja Tsto:Yliopistonkatu 11 a E 79 avoinna ma ja ke Turku (02) , fax (02) tur.tsi@pp.inet.fi Pj. Reijo Leino Hyvättyläntie 3 as Lieto (02) reijoleino@kolumbus.fi Valkeakosken Ammattitauti- ja Pj Tuure Hietanen Harjukatu Valkeakoski (03) Varkauden Vammaiset ry Pj. Saara Tuovinen Näreikönkatu Varkaus saara.tuovinen@hotmail.com Vilppulan Sairaus- ja Pj. Anja Ylä-Ajos Kitusuontie Vilppula (03) Julkaisija Tapaturma-ja Sairausinvalidien Liitto ry Kulmavuorenkatu 5, Helsinki Puh. ja fax (09) , faksi (09) S-posti ja internet tsil@tsil.fi, invalidi Pankkiyhteys Valkeakosken Op Toimituskunta Anna-Liisa Mäkinen, Timo Piippo, Pauli Toikka Päätoimittaja Jorma Eloranta, Mikkolantie 7 B 13, Loimaa puh , sp.jorma.eloranta@virttaa.net Toimitus ja taitto Hannu Oittinen, Katajikonkatu 1 D 13, Tampere puh , sp.hannu.oittinen@tpnet.fi Toimisto av. arkisin klo , toimitussihteeri Marja-Leena Kalkkinen Ilmoitukset Tsil ry (09) ISSN-numero Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki 11

12 12 Isäni elämästä Kuulokojevalssi Huhtikuussa vuonna 1950 tuli isän nimellä kirje Kelalta. Isä oli ollut jo toista viikkoa haudan levossa. Kirjeessä todettiin, ettei isän sairautta katsota sellaiseksi, että hänelle voitaisiin myöntää eläke. Eihän isä sitä enää tarvinnut, mutta häneltä jäi alaikäisiä lapsia. Hakemukset olivat olleet sisällä 2 3 kuukautta, ja Kelan lääkärit jo silloin tiesivät, kuka on todella sairas. Epäilimme myös kunnanlääkärin lausuntoa, joka oli mennyt hakemuksen liitteenä. Hän kun kovasti ehdotteli isää hakemaan yövartijan tai portinvartijan hommia. No, paikkakunnalla oli tasan kaksi paikkaa, joihin tätä työtä tekeviä tarvittiin. Sodan jälkeen nuo työt hoiti kaksi sotainvalidia, toisella oli puujalka, toiselta puuttui toinen käsi. Isäni oli joutunut kenttäsairaalaan vuonna 1943, jolloin hänellä todettiin keuhkokuume. Silloin ei ollut vielä penisilliiniä, jolla tauti myöhemmin saatiin kuriin. Hänet siirrettiin melko pian siviilisairaalaan ja kotiutettiin sieltä vuoden 1944 alusta. Hänellä todettiin keuhkoastma, jonka hän oli saanut rintamalla. Luullen olevansa jonkun asteen sotainvalidi isä haki invaliditeettia ja jotain korvausta, tautihan oli parantumaton. Hakemus tyrmättiin, tauti todettiin perinnölliseksi. Nykyään todetaan, että astmaan voi olla taipumus ja saada sen huonoissa olosuhteissa. Isäni teki hyvin monipuolisia töitä. Sotaväen hän oli palvellut lentomekaanikkona sähkö- puolella. Siviilissä olikin sähkölinjatöitä ennen sotaa ja sodan jälkeen. Samoin metsätöissä hän oli useassa paikassa metsätyönjohtajana luvulla kun oli kova työttömyys, hän oli mm. Singerin edustajana ja myi ompelukoneita. Sellainen oli meillä kotonakin, ja sitä todella tarvittiin sodan aikana ja pitkälti sodan jälkeenkin, kun vanhasta tehtiin uutta. Sodan jälkeen tulivat rakennustyöt, jotka toivat hänelle helpotusta, kun työmaat olivat lähellä. Ei tarvinnut rämpiä lumessa niin kuin linjoilla ja metsätöissä. Isä sai tehdä rakennuksilla sisustustöitä. Hän olikin kiitetty työntekijä, tarkka ja taitava, kuten hänen viimeisen työmaansa rakennusmestari sanoi tuodessaan isän viimeisen tilipussin kotiin. Mieleen on jäänyt, kun isä ennen neljää aamulla nousi keittiöön yskimään saadakseen liman irtoamaan ja hengityksen toimimaan ennen lähtöään. Kuuden jälkeen piti lähteä, että ehti seitsemäksi. Hän talutti polkupyörää, jonka pakkarilla oli kalupakki, samalla pyörä oli jonkinlaisena nojana kävellessä. Isä oli kuollessaan 47-vuotias. Kuolinsyyksi todettiin keuhkojen ja sydämen laajentuma. Jälkeen jäi kuusi lasta, nuorin oli juuri täyttänyt kuusi vuotta. Elämme kaikki lapset vielä. Isän kuolemasta on kohta 60 vuotta, mutta muistan vielä, jos sai yskää ja nuhaa, niin heti pohdittiin, että onkohan tämä nyt sitä astmaa. Niin kauhistuttavana oli tauti jäänyt kaikkien mieliin, ja sitten oli vielä se perinnöllisyys, että kyllä kiltisti juotiin sipulimaitoa ja jopa pikiöljyä tiputettiin maitoon, myrkkyähän se varmaan oli, mutta eipähän kuoltu. Isät vietiin rintamalle parhaassa miehuusiässä. Suurin osa sodasta palaavista oli joko ruumiillisesti tai henkisesti raihnaisia. Kaikki sota-ajan lapset olivat jonkinlaisia sotaorpoja, ensin noin kuusi vuotta ilman isää ja, niin kuin meidän tapauksessamme vain saman verran sairaan isän kanssa. Se oli lyhyt aika, mutta koska olin jo koululainen, on joitakin muistoja jäänyt mieleen. Isä keskusteli asioista ja kyseli sellaista, joka piti saada tiedoksi lehdestä tai radiosta, ei pelkkää koulukirjatietoa, piti siis jonkinlaisia tietokilpailuja. Olin kai vuotias, kun isä kertoi olleensa ennen sotaa demarien jäsen, mutta eronneensa rauhan tultua, koska ei voinut olla jäsenenä Euroopan ainoassa sosiaalidemokraattisessa puolueessa, joka taisteli fasistien rinnalla. En ole kylläkään tarkistanut asiaa, että oliko Suomen sos.dem. puolue todella ainoa. Meille tuli sodan jälkeen jokin työväenlehti, että saimme asioista uutta, erilaista tietoa kuin siihen asti. Nähtävästi lehti oli Vapaa Sana. Tämä tuli mieleeni, kun eräs rouvashenkilö kertoi äidistäni tositarinan: Sodan jälkeen äideillä oli tapana käydä aamusta jonottamassa perheelle maitoa. Maito oli silloin kortilla, eikä sitä joka päivä tullut tarvittavaa määrää. Äidit istuivat kaupan rappusilla tässä Tahdon kertoa teille nyt elämästäin, sen iloja, suruja kokea sain, jouduin nuorena luopumaan terveydestäin, huono kuulo ol kohtalonain. Kului vuosia, vammaani tyytyä sain, tunsin: toisien joukkohon kuulunut en, koska puheista saanut en selvää mä lain, olin syrjässä yksinäinen. Kerto: Kuulokojeen kun sain, avun antoi se vain, jätin taakseni entisen hiljaisuuden. Kojeella kuuntelen, maailmaa äänien, nyt mä ymmärrän laitteeni tärkeyden. Nyt voin mennehet vaikeudet unohtaa, sillä apu on minulle korvaamaton, aina elämänlaatuain voin parantaa, koje korvassa on verraton. Vaikk en normaali kuuloain saa takaisin, itsesääliin en vaipua milloinkaan saa, tänään ymmärrän elämääni paremmin, vastoinkäymiset vain kasvattaa. Kerto Kuinka paljosta paitsi me jäisimmekin, jos ei kojetta kukaan ois keksinytkään, senpä johdosta kaikesta kiitämmekin, parannuksen se toi elämään. Ethän yksinään vammaasi jää miettimään, liity innolla yhdistystoimintaan, toinen toistamme parhaiten ymmärretään, käsi kädessä näin kuljetaan! Kerto Sävel ja sanat nimimerkki Marketta eli Raija Hämäläinen Pieksämäki Raija Hämäläisen ja Pirkko Laaksosen tekstit ovat kirjoituskilpailun Vammaisuus elämässäni arkipäivän iloja ja suruja satoa tapauksessa Elannon, asuimmehan Helsingin seudulla ennen liikkeen aukeamista. Koska oli vasta kevätkesä ja raput kiveä, jokainen pani lehden alleen ennen kuin istui. Kun kyseinen henkilö päivitteli, että oli unohtanut ottaa mitään alleen, äiti oli sanonut, että olisi tässä Vapaata Sanaa jos kelpaa! Nimimerkki Tytär eli Pirkko Laaksonen Kerava Nelijalkaisena tietokoneostoksilla Vanha pöytäkone vanhoine tuttuine ohjelmineen muuttui mustaksi. Ei mitään elämää koko härvelissä. Onneksi minulla oli koko sisuskunta tallennettuna levykkeille tai siis cd:lle. Minähän olen käynyt koko kielikirjon lävitse. Olipa kerran lerput, korput, levykkeet ja lopulta nämä cd:t ja dvd:t. Word sentään muistaa alleviivata punaisella nämä uusimmat nimet. *** Tuumailin aikani, että ilman konetta en viihdy kotona, kun liikkuminen on huonoa ja tekee mieli tuntea itsensä tähdelliseksi. Aivoni ajattelevat ja mieleni vaeltaa. Ei minulle istuminenkaan helppoa ole, mutta jotenkin perin sitä on oltava. Liikkeessä seisoskelin sauvoihini nojaten ja tutkin hintalappuja. Kannettava oli tarjouksessa. Tähyilin myyjää ja puhelin miehelleni, että taidan päätyä kannettavaan. Se seuraa mukana asuntovaunuunkin jos niin haluan. Näyttö kyllä pitää olla isompi kuin tarjousmallissa. *** Juttelin vielä koneen luona niitä näitä, kun tajusin mieheni puhuvan aivan toisaalle. Myyjä on saapunut paikalle. Hän on ilmeisesti kuunnellut puheitani, koska esittelee miehelleni läppäriä isolla näytöllä. Viimeinen kappale ja esittelykone, joten hän on valmis antamaan siihen reilun alennuksen. Johon minä, että on se silti turhan hintava. Ei tämän kokoisella näytöllä saa tämän halvempaa konetta mistään, sanoo myyjätär miehelleni ja hymyilee vaivautuneen oloisena. Johon minä, että miten sen näyttö käyttäytyy? Voiko sitä katsella sivusuunnasta? Kuvia valkataan kumminkin kimpassa. Ei tämä kokonaan hämärry, joten voi kyllä katsella lähietäisyydellä myös sivummalta. Mieheni sai taas mukavan hymyn, minä poimin vastauksia sivusuunnasta. Langaton hiiri ja näppis siihen on pakko ottaa. Joudun työskentelemään varmaan milloin missäkin asennossa. Näppis haettiin ja hiiri ojennettiin miehelleni. Hiiren kykenen kantamaan minäkin, jos se ja näppis laitetaan kassiin. Maksaminen onnistuu itseltäni, kunhan saan nämä sauvat tiskiä vasten nojalleen. *** Miksi ihmeessä en lähtenyt ovesta ulos ilman konetta ja marssinut toiseen liikkeeseen. Hillitsin itseäni hammasta purren ja rähähtelin ainoastaan rauhalliselle, pitkäpinnaiselle miehelleni. Käyttäydyin samoin kuin myyjä, joka teki kauppoja ohitseni mieheni kanssa. Närkästyin myyjään, mutta rähjäsin miehelleni. Miten tahansa, meitähän riittää huonojalkaisia mutta ymmärrys- ja ajattelukykyisiä ihmisiä. Meitä lepää vuoteissakin. Ehkä minustakin tulee kympin nelonen, kuten lapseni oli laitoksella. Hänellä ei silloin vielä ollut nimeä. Toistaiseksi olen Kaija Alander ja köpöttelen kyynärsauvoineni minne vähänkään kykenen. Kokeilen myös Porin uimahallin vesijumppaa. On melkoinen suunnittelun kukkanen sanoisin. Rappuja riittää ulkona ja sisällä. Altaaseenkin on vain tikkaat, kun tämmöinen vaivainen tarttis kaiteelliset rappuset. *** Periksi ei anneta ihan helpolla. Merenkävijän täytyy osata ottaa aallot, sanoi sisareni. Ja muista, että niin täytyy osata myös merenkävijän tyttärien. Kaija Alander Pori

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1

Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1 Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 1311 Sirpa Martins

Lisätiedot

TULOSPALVELU. Lions SM-pilkki 27.3.2011

TULOSPALVELU. Lions SM-pilkki 27.3.2011 TULOSPALVELU Lions SM-pilkki 27.3.2011 Järjestäjä: LC Parikkala/Siikalahti. Paikka: Parikkala Simpelejärvi Kilpailijoita yhteensä: 143 Kilpailukala: Ahven Yhteiskalamäärä: 95.8 kg Sarjat: M60 (Miehet alle

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Nuoret alle 12 v 1. Pasi Autio Saarijärven Kaira 4 495 g Nuoret alle 15 v 1. Erik Pirtala Laukaan Ahvenpojat 5 310 g 2. Tiia Piekäinen Tikkakosken Kalamiehet

Lisätiedot

Kaupunginhallitus päätti valita vuonna 2017 toimitettavia kuntavaaleja varten. 001 äänestysalue (Yhteiskoulu)

Kaupunginhallitus päätti valita vuonna 2017 toimitettavia kuntavaaleja varten. 001 äänestysalue (Yhteiskoulu) Kaupunginhallitus päätti valita vuonna 2017 toimitettavia kuntavaaleja varten 1. asetettaviin äänestysalueiden vaalilautakuntiin viisi varajäsentä 2. asettaa kaksi vaalitoimikuntaa ja niihin nimetään kolme

Lisätiedot

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Päivitetty: 25.11.2012 Pentti Nieminen Lisäykset ja korjaukset puh. 050-3485607, peetun@luukku.com

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Vapaa-ajankalastajapiiri Onkicup 2011

Pohjois-Karjalan Vapaa-ajankalastajapiiri Onkicup 2011 sijoitus Miehet Tulos Tulos Tulos Tulos Tulos osakisat tulos g osakilpailun sijoitus 1. Heikki Matikainen PKUK 9 2900 8 1710 4 325 2,5 565 9 3014 32,5 8514 30 1. 2. Juuso Piiroinen PKUK 7 2820 10 2262

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta Altian Rajamäen Seniorit 28.9.2007 alk ent. Alkon Rajamäen Eläkeläiset/Historiatiedot keränneet Hilkka Rajala/Pentti Lehtovaara 1 Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi-

Lisätiedot

ISM-hirvenhiihto. Yksilökilpailut. Hiihtely. Nilsiä,

ISM-hirvenhiihto. Yksilökilpailut. Hiihtely. Nilsiä, ISM-hirvenhiihto Nilsiä, 25.02.2017 Yksilökilpailut Hiihtely Sarjalle ei lasketa aikapisteitä. Sarjassa on 4 arviomatkaa. Nimi Nro Piiri Arviointi Ammunta Pisteet 1. Honkanen Leo 134 PK 520 (+4m/-4m/+11m/+21m)

Lisätiedot

Sija Nimi Piiri Kaloja JOUKKUE NAISET

Sija Nimi Piiri Kaloja JOUKKUE NAISET Rantaonginta Savonlinna 1.8.2017 Sija Nimi Piiri Kaloja JOUKKUE NAISET 1 1,746 ANDERSIN ANNI 0,898 TYNKKYNEN KAIJA 0,432 VAJANTO AILA 0,416 2 MIKKELIN 1,586 MESIÄINEN SATU 0,888 AHONEN PIRKKO 0,216 HÄKKINEN

Lisätiedot

EKL MIKKELIN PIIRIN PILKKIMESTARUUSKISAT OTAVASSA

EKL MIKKELIN PIIRIN PILKKIMESTARUUSKISAT OTAVASSA EKL MIKKELIN PIIRIN PILKKIMESTARUUSKISAT OTAVASSA 5.3.2019 NAISET Y 80 1. HALINEN HANNA OTAVAN SEUDUN ELÄKKEENS 0,198 2. LAUTANEN TAIMI JOROISTEN ELÄKKEENSAAJAT 0,152 3. VENÄLÄINEN EEDIT HAUKIVUOREN ELÄKKEENSAAJAT

Lisätiedot

LAITURIPILKKI v. 2007

LAITURIPILKKI v. 2007 LAITURIPILKKI v. 2007 1.12.2007 LAITURIPILKKI Lappeenrannan satama 1 Vuokko Sirkiä 1685 gr 2 Marketta Huustonen 1370 gr 3 Aili Jäppinen 1240 gr 4 Lahja Salmi 1090 gr 5 Varpu Korhonen 1065 gr 6 Mirja Huotilainen

Lisätiedot

Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta

Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta Työntekijän nimi Nykyinen virka- tai toiminimike 31.12.2010 Palvelussuhteen luonne 31.12.2010 Palvelussuhteen luonne 1.1.2011 Virka- tai toiminimike 1.1.2011

Lisätiedot

Tulokset / El Pilkit Kuusamo N Alle 70 V

Tulokset / El Pilkit Kuusamo N Alle 70 V Tulokset / El Pilkit Kuusamo 08.04.2016 N Alle 70 V 1. Heiskanen Aila Pohj Pohjanmaa 4164 G 2. Nuora Maila Pohj Pohjanmaa 4060 G 3. Aalto Eila Pirkanmaa 3608 G 4. Kurvinen Vuokko Pohj Pohjanmaa 3214 G

Lisätiedot

Piirinmestaruuskilpailut/piiricup IV Juuan Suurin tulos KKP:n Otto Huovisella 3892 g. Osallistujia 139.

Piirinmestaruuskilpailut/piiricup IV Juuan Suurin tulos KKP:n Otto Huovisella 3892 g. Osallistujia 139. Piirinmestaruuskilpailut/piiricup IV Juuan 24.3.2013. Suurin tulos KKP:n Otto Huovisella 3892 g. Osallistujia 139. NU12 NU15 NU18 1. Issakainen Iida PKUK 656 g 2. Lintunen Riku PP 246 g 1. Väistö Jalmari

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Piirin rantaonki Rantasalmi

Piirin rantaonki Rantasalmi Piirin rantaonki 7.6.2018 Rantasalmi EKL:n Mikkelin Piirin rantaonkikilpailut pidettiin tänä vuonna Rantasalmella 7.6. torstaina. NAISET YLI 80 1. LAUTANEN TAIMI JOROISTEN ELÄKKKEENSAAJAT 0,288 LAAKKONEN

Lisätiedot

Turun Osuuskaupan Edustajistovaali VAALIN TULOS EHDOKASLISTOITTAIN JÄSENALUE 2

Turun Osuuskaupan Edustajistovaali VAALIN TULOS EHDOKASLISTOITTAIN JÄSENALUE 2 21.3.2012 Turun Osuuskaupan Edustajistovaali 2012 05.03.12 14.03.12 VAALIN TULOS EHDOKASLISTOITTAIN JÄSENALUE 2 Lista N 1 316 Lehikoinen Jouni 269 3,049.00 Valittu 2 330 Virtanen Leena 214 1,524.50 Valittu

Lisätiedot

Tulokset Yleinen Pien-Lamposaari

Tulokset Yleinen Pien-Lamposaari Tulokset 11.5.2011 Yleinen Pien-Lamposaari 1 Ritva Turkki 8505 2 Pirjo Huopainen 5965 3 Seija Mäkirinta 5545 4 Arja Villanen 4931 5 Terttu Huhtiniemi 4319 6 Maritta Pulli 3920 7 Martta Huuskonen 3687 8

Lisätiedot

AVOIN. Oulu Kuopio Kuopio Somero. Äänekoski Tampere Tampere Liperi. Oulu

AVOIN. Oulu Kuopio Kuopio Somero. Äänekoski Tampere Tampere Liperi. Oulu AVOIN Kuopio Kuopio Somero 1. Syrjälä Olli Liukku Hanna-Leena 3 55 1 65 4 50 170 2. Sorva Aaro Virtanen Mia 2 60 2 60 6 48 168 3. Savilahti Mikko Peltomäki Ella 1 65 6 48 8 46 159 4. Hakkarainen Jari Lampinen

Lisätiedot

Tulos vertailulukujärjestyksessä

Tulos vertailulukujärjestyksessä 1 / 5 I Vaalipiiri 1 Viitasalo Mikko 10 Kokoomus 975 5197,00 valittu 2 Leppiniemi Raili 12 Sitoutumattomat 1674 3262,00 valittu 3 Rautava Risto 8 Kokoomus 737 2598,50 valittu 4 Heinäluoma Eero 16 SDP 1299

Lisätiedot

Tulokset LAITURIPILKKI Rapasaari

Tulokset LAITURIPILKKI Rapasaari Tulokset 6.12.2008 LAITURIPILKKI Rapasaari 1 Marketta Mustonen 1425gr 2 Salli Härkönen 1415gr 3 Aili Jäppinen 1400gr 4 Edith Teräväinen 1385gr 5 Varpu Korhonen 1335gr 6 Lahja Salmi 1280gr 7 Arja Villanen

Lisätiedot

Yleinen laituripilkki Halkosaari 31.10.2009

Yleinen laituripilkki Halkosaari 31.10.2009 Yleinen laituripilkki Halkosaari 31.10.2009 Naiset Miehet 60 1. Mirja Huotilainen 146 1. Kyösti Härkönen 238 2. Marketta Mustonen 96 2. Ari Myller 207 3. Varpu Korhonen 26 3. Esko Huhtaniemi 189 4. Tuija

Lisätiedot

EL Valtakunnalliset Keilakilpailut 2016 Jyväskylä osanottajat

EL Valtakunnalliset Keilakilpailut 2016 Jyväskylä osanottajat EL Valtakunnalliset Keilakilpailut 2016 Jyväskylä osanottajat Joukkuekisassa naiset lisäpisteitä 8 p/srj # Nimi Syntymävuosi Yhdistys Hyvitys/srj Hyvitys 6 srjjoukkue Torstai 9.00 1 Tamminen Matti 1928

Lisätiedot

ISM Single Competitor Competitions. Nilsiä,

ISM Single Competitor Competitions. Nilsiä, ISM 2014 Nilsiä, 09.02.2014 Single Competitor Competitions M Nimi Nro Piiri Hiihto Arviointi Ammunta Pisteet 1. Savolainen Esa 14 PS 300 (23:29) 256 (-9m/+13m) 558 (93) 1114 2. Tuovinen Janne 5 PS 261

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VALITUIKSI TULLEET EHDOKKAAN VERTAUSLUKUJEN MUKAISESSA JÄRJESTYKSESSÄ JÄSENALUEITTAIN

VALITUIKSI TULLEET EHDOKKAAN VERTAUSLUKUJEN MUKAISESSA JÄRJESTYKSESSÄ JÄSENALUEITTAIN Sivu 1 OSUUSKAUPPA MAAKUNNAN EDUSTAJISTON VAALIT 1.3. - 16.3.2012 VALITUIKSI TULLEET EHDOKKAAN VERTAUSLUKUJEN MUKAISESSA JÄRJESTYKSESSÄ JÄSENALUEITTAIN JÄSENALUE 1: KAJAANI, PALTAMO, RISTIJÄRVI VALITUIKSI

Lisätiedot

MESTARIT VAIHTUIVAT ULKOBOCCIAN MESTARUUSKISOISSA

MESTARIT VAIHTUIVAT ULKOBOCCIAN MESTARUUSKISOISSA MESTARIT VAIHTUIVAT ULKOBOCCIAN MESTARUUSKISOISSA EKL:n ulkoboccian henkilökohtaisista mestaruuksista kilpaili ennätysmäärä osallistujia 5.-6.8.2012 Virtain urheilukeskuksessa, kun 27 naista ja 42 miestä

Lisätiedot

Pm-hirvenjuoksut Pohjois-Savo

Pm-hirvenjuoksut Pohjois-Savo Pm-hirvenjuoksut Pohjois-Savo Nilsiä, 22.07.2017 Yksilökilpailut Kävely Hirvikävely (sarjassa on 4 arviota, ei aikapisteitä) Nimi Nro Seura Arviointi Ammunta Pisteet 1. Lemmetty Tuomas 112 Haapamäen hs

Lisätiedot

Hirvenjuoksun ISM-kisa

Hirvenjuoksun ISM-kisa Hirvenjuoksun ISM-kisa Juuka, 04.07.2015 Yksilökilpailut Kävelijät Sarjalle ei lasketa aikapisteitä. Sarjassa on 4 arviomatkaa. Nimi Nro Piiri Arviointi Ammunta Pisteet 1. Lemmetty Tuomas 164 PS 548 (+9m/+3m/+8m/+6m)

Lisätiedot

Tulokset 6.12.2009 LAITURIPILKKI Rapasaari

Tulokset 6.12.2009 LAITURIPILKKI Rapasaari Tulokset 6.12.2009 LAITURIPILKKI Rapasaari 1 Seija Mäkirinta 1568 gr 2 Milja Kilkki 1316 gr 3 Aili Jäppinen 930 gr 4 Edith Teräväinen 926 gr 5 Lahja Salmi 742 gr 6 Varpu Korhonen 723 gr 7 Marketta Mustonen

Lisätiedot

Rakennusliitto ry:n liittokokousvaalit 2011 Tulos vertailulukujärjestyksessä vaaliliitoittain

Rakennusliitto ry:n liittokokousvaalit 2011 Tulos vertailulukujärjestyksessä vaaliliitoittain Rakennusliitto ry:n liittokokousvaalit 2011 Koko maa Lähetetty: 85578 Äänestys%: 31,0 Hyväksytty: 26323 Hyväksytty%: 99,1 Hylätty: 228 Hylätty%: 0,9 Valitaan: 222 Hyväksytty: 4152 Hyväksytty%: 99,2 Hylätty:

Lisätiedot

SM-maantiejuoksu. SAUL SM puolimaraton Joukkuetulokset. 3 jäsenten määrä joita käytetään tuloksissa. Joukkue: Aika: 04:03:18 Joukkue sija: 1

SM-maantiejuoksu. SAUL SM puolimaraton Joukkuetulokset. 3 jäsenten määrä joita käytetään tuloksissa. Joukkue: Aika: 04:03:18 Joukkue sija: 1 M35 Joukkue: Runners Club Aika: 04:03:18 Joukkue sija: 1 1 4 3 Mikko Järvinen 01:16:10 2 21 39 Timo Jääskeläinen 01:23:12 3 25 59 Ahti Salo 01:23:55 Joukkue: Aika: Hämeenlinnan Tarmo Joukkue sija: 1 66

Lisätiedot

Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa

Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa 21.5.2017 päivitetty 21.5.2017 klo 22.15 MM 1. Lehtonen Seppo JST 45 36 41 44 44 210 2. Immonen Hannu KuTi 40 38 42 46 43 209 3. Fischer Jussi ATi 43 39 40 41

Lisätiedot

Avoimet Lappeenrannan satama

Avoimet Lappeenrannan satama Avoimet Lappeenrannan satama 20.9.2008 NAISET 1 Arja Villanen 3450 gr 2 Terttu Huhtiniemi 1880 gr 3 Seija Mäkirinta 1690 gr 4 Mirja Huotilainen 1555 gr 5 Martta Huuskonen 1170 gr 6 Varpu Korhonen 1055

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen europarlamenttivaaleja varten

LOIMAAN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen europarlamenttivaaleja varten LOIMAAN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen europarlamenttivaaleja varten Kh 39 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 - - - - - Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

Eläkeliiton SM Ikaalinen 2016 Eräluettelot

Eläkeliiton SM Ikaalinen 2016 Eräluettelot Eläkeliiton SM Ikaalinen 2016 Eräluettelot METSÄSTYSHIRVI Erä 1 klo 1030 Sarja M60/50 1. Vahala Matti M50 Kymenlaakso 2. Väistö Martti Pohjois-Karjala 3. Havukainen Pekka Pohjois-Karjala 4. Hollmen Ilkka

Lisätiedot

EL:n PILKKIMESTARUUSKILPAILUT Anttola TULOS. MIEHET ALLE 70 VUOTTA 30 Parasta

EL:n PILKKIMESTARUUSKILPAILUT Anttola TULOS. MIEHET ALLE 70 VUOTTA 30 Parasta 1 MIEHET ALLE 70 VUOTTA 30 Parasta 1 1948 Heiskanen Veijo Pohjois-Pohjanmaan piiri alle 70 2 1881 Lindberg Kari Keski-Suomen piiri alle 70 3 1786 Neuvonen Mikko Etelä-Savon piiri alle 70 4 1374 Myyry Pertti

Lisätiedot

(Varsinais-S) (Vaasa)

(Varsinais-S) (Vaasa) T 3 Yritysdemokratiatyöryhmä Eero Joutsijoki (1.11.1979 asti) Matti Lipiäinen (14.12.1979 lähtien) Martti Koivisto Aulis Alamattila Martti Salo (Satakunta) SÄÄN TÖVAL IOKUNTA Martti Hoffren (Kuopio) Esko

Lisätiedot

Kansallinen tikkaa Järjestäjä Jämsän Seudun Tikka ry

Kansallinen tikkaa Järjestäjä Jämsän Seudun Tikka ry Kansallinen 25 + 125 tikkaa 27.1.2018 Järjestäjä Jämsän Seudun Tikka ry päivitetty 28.1.2018 klo 17 25 tikkaa MM 1. Järvinen Tarmo JST 42 41 40 40 40 203 2. Vaarala Simo PaavT 38 43 36 39 45 201 (4x10,

Lisätiedot

RUOKOLAHDEN ELÄKKEENSAAJAT R.Y. / KALAKERHO

RUOKOLAHDEN ELÄKKEENSAAJAT R.Y. / KALAKERHO RUOKOLAHDEN ELÄKKEENSAAJAT R.Y. / KALAKERHO Kymen piirin pilkkimestaruuskilpailut 24.3.2015 klo. 10-14 La hto paikka : Putka Kilpailualueena Haapavesi,Saimaa TULOKSET Naiset yli 80 vuotta 1. Asikainen

Lisätiedot

Kansallinen 25 tikkaa Saarijärvellä järjestäjä Paavon Tikka ry

Kansallinen 25 tikkaa Saarijärvellä järjestäjä Paavon Tikka ry Kansallinen 25 tikkaa 27.6.2015 Saarijärvellä järjestäjä Paavon Tikka ry päivitetty 27.6.2015 klo 20.10 MM 1. Lehtonen Seppo JST 42 42 40 41 44 209 2. Järvinen Tarmo JST 38 43 40 44 43 208 3x10 3. Reijonen

Lisätiedot

Turun Seudun Wanhat Toverit

Turun Seudun Wanhat Toverit Turun Seudun Wanhat Toverit TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kerho kokoontumiset: > Aika: 9.1.2012. - V-S:n Sos.dem.piirin puheenjohtaja Juuso Alatalo - Piirin ajankohtaisista asioista, uuden puheenjohtajan ajatuksia

Lisätiedot

Tulokset morrikisa Ruokonen

Tulokset morrikisa Ruokonen Tulokset morrikisa Ruokonen 20.4.2009 1. Pekka Kesälä 795 2. Juha Mälkiäinen 525 3. Kimmo Hyvärinen 420 4. Varpu Korhonen 155 5. Pekka Turunen 105 6. Onni Mykkänen 100 7. Esko Japola 95 8. Raimo Hakonen

Lisätiedot

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli Sivu 1 1. Jäntti Raimo Atrium 677 653 643 666 655 11465 (1533) 663 723 685 652 614 643 628 621 597 585 605 581 574 2. Härkönen Heikki PoRa 647 649 644 633 687 11454 (1458) 679 713 685 628 578 578 682 645

Lisätiedot

Linkopallo Naiset 0,7 kg 1 Pirjo Saukkonen LepU 47, Leppävirta 2 Tuija Salonen Ronttoset 43, Leppävirta 3 Meri-Tuulia Kouhia

Linkopallo Naiset 0,7 kg 1 Pirjo Saukkonen LepU 47, Leppävirta 2 Tuija Salonen Ronttoset 43, Leppävirta 3 Meri-Tuulia Kouhia Linkopallo Naiset 1 Pirjo Saukkonen LepU 47,83 10.7.2010 Leppävirta 2 Tuija Salonen Ronttoset 43,35 10.7.2010 Leppävirta 3 Meri-Tuulia Kouhia LepU 42,34 28.6.2010 Leppävirta 4 Ulvi Jurikivi KU-58 35,96

Lisätiedot

Piirin rannaltaonginta 2015

Piirin rannaltaonginta 2015 Piirin rannaltaonginta 2015 30.6.2015 30.6. 2015 Saimaan kanava Naiset yli 80 1 Huuskonen, Martta 153 gr Ruokolahden Eläkkeensaajat 2 Rui, Helka 7 gr Lauritsalan Eläkkeensaajat Naiset yli 70 v. 1 Peltola,

Lisätiedot

Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016. Tulokset ILMAHIRVI

Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016. Tulokset ILMAHIRVI Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016 Tulokset ILMAHIRVI Sarja S15 1. Antti Santakangas EH 183 2. Jesse Pöyliö La 164 3. Miko Mäkitalo La 159 4. Emmi Jauhiainen KS 157 5. Juuso Ahola La 156 Sarjassa

Lisätiedot

EKL MIKKELIN PIIRIN MESTARUUSPILKKI RANTASALMELLA

EKL MIKKELIN PIIRIN MESTARUUSPILKKI RANTASALMELLA EKL MIKKELIN PIIRIN MESTARUUSPILKKI 7.3.2017 RANTASALMELLA NAISET ALLE 70 V Sija Nimi Seura Kaloja 1. Sirpa Repo Rantasalmen Eläkeensaajat ry 1,588 2. Tullinen Sinikka Mikkelin Eläkkeensaajat 1,52 3. Raita

Lisätiedot

Pilkkikilpailut v Vilkjärvi. NAISET 1 Pirjo Huopainen 2500gr 2 Martta Huuskonen 1585gr 3 Varpu Korhonen 925gr

Pilkkikilpailut v Vilkjärvi. NAISET 1 Pirjo Huopainen 2500gr 2 Martta Huuskonen 1585gr 3 Varpu Korhonen 925gr Pilkkikilpailut v. 2007 29.12.2007 Vilkjärvi 1 Pirjo Huopainen 2500gr 2 Martta Huuskonen 1585gr 3 Varpu Korhonen 925gr 1 Juha Pohjonen 2520gr 2 Matti Hiltunen 1855gr 3 Timo Tujula 1750gr 4 Mika Kärmeniemi

Lisätiedot

Eri järjestämistapojen valintaprosessit (miten se oikeasti Espoossa tapahtuu)

Eri järjestämistapojen valintaprosessit (miten se oikeasti Espoossa tapahtuu) Eri järjestämistapojen valintaprosessit (miten se oikeasti Espoossa tapahtuu) Anu Autio, asiantuntija Espoon kaupunki, Vammaispalvelut Henkilökohtaisen avun asiakasmäärä sekä nettokustannukset Kuusikossa

Lisätiedot

SENIORIEN VIIKKOKISA - SARJA SENIORIEN VIIKKOKISAT 2017

SENIORIEN VIIKKOKISA - SARJA SENIORIEN VIIKKOKISAT 2017 SENIORIEN VIIKKOKISA - SARJA SENIORIEN VIIKKOKISAT 2017 LOPPUTULOKSET 13.9.2017 1(5) NAISET Pistebogey 1 Latvala Päivi 280 36 36 36 35 35 34 34 34 2 Lyytikäinen Saila 265 38 36 35 34 32 30 30 30 3 Koikkalainen

Lisätiedot

Keskiviikko 24.1.2007 klo 18.00 Terveyskeskuksen neuvotteluhuone

Keskiviikko 24.1.2007 klo 18.00 Terveyskeskuksen neuvotteluhuone MUHOKSEN KUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunta KOKOUSKUTSU A KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no 17 18 19 Keskiviikko 24.1.2007 klo 18.00 Terveyskeskuksen neuvotteluhuone Asia Sosiaali- ja

Lisätiedot

EKL Kymenpiirin rannaltaonginta 30.6.2015

EKL Kymenpiirin rannaltaonginta 30.6.2015 1 EKL Kymenpiirin rannaltaonginta 30.6.2015 Saimaan kanava Naiset yli 80 1 Huuskonen, Martta 153 gr Ruokolahden Eläkkeensaajat 2 Rui, Helka 7 gr Lauritsalan Eläkkeensaajat Naiset yli 70 v. 1 Peltola, Kaarina

Lisätiedot

Hj-katsastus, Pohjois-Savo

Hj-katsastus, Pohjois-Savo Hj-katsastus, Pohjois-Savo Heinjoki, Kuopio, 11.06.2017 Yksilökilpailut Hirvikävely Hirvikävely (sarjassa on 4 arviota, ei aikapisteitä) Nimi Nro Seura Arviointi Ammunta Pisteet 1. Lemmetty Teemu 80 Haapamäen

Lisätiedot

Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa

Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa 6.3.2016 päivitetty 19.4.2016 klo 7.50 MM 1. Lehtonen Seppo JST 40 37 46 48 41 212 7*10 2. Nokelainen Eino ÄST 40 46 44 39 43 212 5*10 3. Jäntti Reijo SST 43

Lisätiedot

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli Sivu 1 1. Jäntti Raimo Atrium 633 605 655 629 715 12962 (1662) 677 653 643 666 655 663 723 685 652 614 643 628 621 597 (585) 605 (581) (574) 2. Härkönen Heikki PoRa 684 627 630 580 658 12928 (1623) 647

Lisätiedot

Imatran Keilailuliitto ry veteraanisarja 2009

Imatran Keilailuliitto ry veteraanisarja 2009 Sivu 1 Joukkue Liitto Yhteensä O V T H KA Paras Ero Tilanne 1 6. 8164 15 7 1 7 544.27 610 2 12. 8151 15 11 0 4 543.40 658-13 3 1. 8151 15 10 1 4 543.40 623-13 4 4. 8091 15 7 1 7 539.40 629-73 5 3. 8087

Lisätiedot

Pm-hirvenjuoksu, avoin

Pm-hirvenjuoksu, avoin Pm-hirvenjuoksu, avoin Nilsiä, 06.07.2019 Yksilökilpailut Kävely alle 65 Hirvikävely (sarjassa on 4 arviota pistein -2p/1m, ei aikapisteitä) Nimi Nro Seura Arviointi Ammunta Pisteet 1. Pitkänen Tero 104

Lisätiedot

Artur Erik LINDELL. s. 26.12.1922 Porvoo k. 2.10.2010 Porvoo. Porvoon siunauskappeli, 19.10.2010

Artur Erik LINDELL. s. 26.12.1922 Porvoo k. 2.10.2010 Porvoo. Porvoon siunauskappeli, 19.10.2010 Artur Erik LINDELL s. 26.12.1922 Porvoo k. 2.10.2010 Porvoo Porvoon siunauskappeli, 19.10.2010 Antero, Äiti, Aulikki Oliver, Antero, Helena Aulikki, Lefa Anna-Maija, Jorma Arja, Jorma Ilkka, Kaisa,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Syksyn 2015 vesijumppien osallistujat

Syksyn 2015 vesijumppien osallistujat Syksyn vesijumppien osallistujat Alta löydät listattuna kaikki syksyn ohjatut vesijumpat ja niihin valitut henkilöt. Ensin kaikki eläkeläisten ryhmät ja lopuksi työikäisten ryhmät. Mikäli olet ilmoittanut,

Lisätiedot

Tulokset Jäsentenvälinen Hanhijärvi

Tulokset Jäsentenvälinen Hanhijärvi Tulokset 15.1.2012 Jäsentenvälinen Hanhijärvi NAISET 1 Aili Jäppinen 1548 gr 2 Laila Helsten 691 gr 3 Varpu Korhonen 344 gr 4 Arja Villanen 288 gr 5 Terttu Huhtiniemi 233 gr MIEHET 1 Kimmo Hyvärinen 2220

Lisätiedot

EHDOKKAAT ÄÄNIMÄÄRITTÄIN Sivut 5. Hyvinkään seurakunta Päiväys 15/11/ Virtanen, Marja-Leena I Keskellä elämää 114 Valittu

EHDOKKAAT ÄÄNIMÄÄRITTÄIN Sivut 5. Hyvinkään seurakunta Päiväys 15/11/ Virtanen, Marja-Leena I Keskellä elämää 114 Valittu Kirkkovaltuuston vaalit 2010 EHDOKKAAT ÄÄNIMÄÄRITTÄIN Sivut 5 Hyvinkään seurakunta Päiväys 15/11/2010 Espoon hiippakunta Valittuja ehdokkaita:33 Aika ke24 21.51 Sija Ehdokas Ehdolle asettaja Ääniä Tila

Lisätiedot

Pohjois-Savon pm-hirvenjuoksu

Pohjois-Savon pm-hirvenjuoksu Pohjois-Savon pm-hirvenjuoksu Nilsiä, 23.07.2016 Yksilökilpailut M 1. Lemmetty Timo 2 Haapamäen hs 281 (18:07) 260 (-9m/-11m) 576 (96) 1117 2. Ruuskanen Ari 1 NUMA 273 (19:22) 276 (+5m/+7m) 564 (94) 1113

Lisätiedot

Jäsen M alle 50v. Sijoitus Etunimi Sukunimi Paikkakunta Tulos (kg) 1 Lauri Rautaharkko Tampere 0,850 2 Veli-Pekka Oikarinen Kerava 0,798 3 Jari

Jäsen M alle 50v. Sijoitus Etunimi Sukunimi Paikkakunta Tulos (kg) 1 Lauri Rautaharkko Tampere 0,850 2 Veli-Pekka Oikarinen Kerava 0,798 3 Jari Jäsen M alle 50v. Sijoitus Etunimi Sukunimi Paikkakunta Tulos (kg) 1 Lauri Rautaharkko Tampere 0,850 2 Veli-Pekka Oikarinen Kerava 0,798 3 Jari Heikkinen Mikkeli 0,772 4 Antti Nurminen Jyväskylä 0,716

Lisätiedot

Tulokset LAITURIPILKKI Halkosaari

Tulokset LAITURIPILKKI Halkosaari Pilkkikilpailut syksy v. 2007- kevät 2008 Tulokset 23.4.2008 LAITURIPILKKI Halkosaari 1 Ritva Turkki 870gr 2 Seija Mäkirinta 680gr 3 Edith Teräväinen 270gr 4 Aili Jäppinen 205gr 5 Mirja Huotilainen 185gr

Lisätiedot

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli Sivu 1 1. Jäntti Raimo Atrium 627 647 641 646 (512) 13262 (1593) (609) 781 633 (605) 655 629 715 677 653 643 666 655 663 723 685 652 (614) 643 628 (621) (597) (585) (605) (581) (574) 2. Härkönen Heikki

Lisätiedot

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli Sivu 1 1. Jäntti Raimo Atrium 781 633 605 655 629 13146 (1653) 715 677 653 643 666 655 663 723 685 652 614 643 628 621 (597) (585) 605 (581) (574) 2. Härkönen Heikki PoRa 769 684 627 630 (580) 13117 (1623)

Lisätiedot

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli Sivu 1 1. Härkönen Heikki PoRa 641 769 684 627 630 13151 (1626) (580) 658 647 649 644 633 687 679 713 685 628 (578) (578) 682 645 629 (607) 614 607 (549) 2. Jäntti Raimo Atrium 609 781 633 605 655 13150

Lisätiedot

Alkon Eläkkeensaajain Yhdistys ry:n perustava kokous Helsingissä

Alkon Eläkkeensaajain Yhdistys ry:n perustava kokous Helsingissä Alkon Eläkkeensaajain Yhdistys ry:n perustava kokous Helsingissä 27.5.1960 Yhdistyksen ensimmäisessä toimikunnassa vuonna 1960 olivat Rajamäeltä jäseninä: Vilho Meriluoto ja Arvo Soini sekä varalla: Einar

Lisätiedot

Hämeen Aluemestaruuskilpailut 2011

Hämeen Aluemestaruuskilpailut 2011 Nokian Ampumarata 03. - 04.09.2011 04.09.2011 22:10:56 50m Kivääri 3x40 ls, sarja Y 1. Teemu Lipponen NoSA 99 99 100 99 397 86 92 89 90 357 97 97 97 92 383 1137 2. Antti Raittinen LamAs 96 98 98 97 389

Lisätiedot

Alkon Eläkkeensaajain Yhdistys ry:n perustava kokous Helsingissä

Alkon Eläkkeensaajain Yhdistys ry:n perustava kokous Helsingissä Rajamäen alaosaston johtokunnat 1960 2016 Alkon Eläkkeensaajain Yhdistys ry:n perustava kokous Helsingissä 27.5.1960 Vilho Meriluoto Arvo Soini varalle: Einari Pilvi Vilho Lietokari 1961 1962 1963 Einari

Lisätiedot

Kunnallisten luottamustoimien täyttäminen toimikaudeksi Valmistelija: hallintojohtaja Päivi Huhtala

Kunnallisten luottamustoimien täyttäminen toimikaudeksi Valmistelija: hallintojohtaja Päivi Huhtala Kunnanhallitus 94 05.06.2017 Kunnanvaltuusto 49 12.06.2017 Kunnallisten luottamustoimien täyttäminen toimikaudeksi 1.6.2017-31.5.2021 Kh 05.06.2017 94 Valmistelija: hallintojohtaja Päivi Huhtala Alla lueteltuja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaari , Tampere

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaari , Tampere Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaari 23.9.2017, Tampere Vammaispalvelut ja vammaisten ihmisten oikeudet Vasemmiston vammaispoliittisen työryhmän puheenjohtaja Elina Nykyri Vasemmiston

Lisätiedot

Myyrmäen Kalamiehet ry 1 (8) 31.03.2015

Myyrmäen Kalamiehet ry 1 (8) 31.03.2015 Myyrmäen Kalamiehet ry 1 (8) 31.03.2015 TALVEN 2015 TULOKSIA 1. Kerhon omat kilpailut Sarjakilpailut: Miehet: 1. Tomi Ojanperä 56 pistettä 2. Arto Männistö 50 pistettä 3. Mikko Väänänen 49 pistettä Naiset:

Lisätiedot

;Kuopion Bridgekerho ry 2007 voittopisteet ; Pohjola Timo 32 Seppänen Markku 30 Karttunen Yrjö 30 Siekkinen Jarmo 28 Hanski Matti 20 Koponen Ismo 12

;Kuopion Bridgekerho ry 2007 voittopisteet ; Pohjola Timo 32 Seppänen Markku 30 Karttunen Yrjö 30 Siekkinen Jarmo 28 Hanski Matti 20 Koponen Ismo 12 ;Kuopion Bridgekerho ry 2007 voittopisteet ; Pohjola Timo 32 Seppänen Markku 30 Karttunen Yrjö 30 Siekkinen Jarmo 28 Hanski Matti 20 Koponen Ismo 12 Miettinen Heikki 9 Seppälä Janne 9 Tikkanen Toivo 9

Lisätiedot

Länsi-Suomen Lääninmestaruuskilpailut

Länsi-Suomen Lääninmestaruuskilpailut Länsi-Suomen Lääninmestaruuskilpailut Nokian ampumarata 30.06.2018 30.06.2018 20.20.32 SML-Hirvi, sarja M 1. Kari Koskinen PH 94 90 184 2. Jani Lingren KS 90 88 178 3. Kari Äikäs KS 90 84 174 4. Tommi

Lisätiedot

Kansallinen 25 tikkaa Jämsässä järjestäjä Jämsän Seudun Tikka ry

Kansallinen 25 tikkaa Jämsässä järjestäjä Jämsän Seudun Tikka ry Kansallinen 25 tikkaa Jämsässä 24.1.2015 järjestäjä Jämsän Seudun Tikka ry päivitetty 27.1.2015 klo 19 MM 1. Ylönen Niilo JST 46 41 37 43 43 210 2. Järvinen Tarmo JST 42 45 43 39 38 207 (6x10) 3. Miettinen

Lisätiedot

Pm-hirvenjuoksu. Yksilökilpailut. Kävely. Nilsiä,

Pm-hirvenjuoksu. Yksilökilpailut. Kävely. Nilsiä, Pm-hirvenjuoksu Nilsiä, 18.07.2015 Yksilökilpailut Kävely Sarjalle ei lasketa aikapisteitä. Sarjassa on 4 arviomatkaa. Nimi Nro Seura Arviointi Ammunta Pisteet 1. Lemmetty Tuomas 80 Haapamäen Hs 558 (-1m/+12m/-6m/-2m)

Lisätiedot

Kuopion Keilailuliitto 06.07.2016 Rauhalahti Bowling

Kuopion Keilailuliitto 06.07.2016 Rauhalahti Bowling Sivu 1 1. Sami Päiväniemi Veljmiehet 742 (3) + 732 (3) 1474 (6) 2. Samuli Haverinen Veljmiehet 750 (54) + 681 (54) 1431 (108) 3. Joonas Jehkinen Mainarit 719 (0) + 702 (0) 1421 (0) 4. Tomas Käyhkö Mainarit

Lisätiedot

Linkopallo Naiset 0,7 kg 1 Pirjo Saukkonen LepU 45, Leppävirta 2 Tuija Salonen Ronttoset 44, Leppävirta 3 Heidi Korkalainen

Linkopallo Naiset 0,7 kg 1 Pirjo Saukkonen LepU 45, Leppävirta 2 Tuija Salonen Ronttoset 44, Leppävirta 3 Heidi Korkalainen Linkopallo Naiset 0,7 kg 1 Pirjo Saukkonen LepU 45,37 6.8.2011 Leppävirta 2 Tuija Salonen Ronttoset 44,69 6.8.2011 Leppävirta 3 Heidi Korkalainen PieSa 41,15 26.6.2011 Leppävirta 4 Meri-Tuulia Kouhia LepU

Lisätiedot

ISM ja SM-esikisat 2016

ISM ja SM-esikisat 2016 ISM ja SM-esikisat 2016 Vesanto, 10.07.2016 Yksilökilpailut M 1. Seppä Timo 9 SS 300 (20:19) 292 (0m/-4m) 564 (94) 1156 2. Hiltunen Petri 29 PK 283 (23:09) 278 (+5m/+6m) 594 (99) 1155 3. Mikkonen Harri

Lisätiedot

Karijoen kuntoliikuntakampanja 1988-2014. Liikunnallinen Karijoki Karijoen kunta, liikuntatoimi

Karijoen kuntoliikuntakampanja 1988-2014. Liikunnallinen Karijoki Karijoen kunta, liikuntatoimi Karijoen kuntoliikuntakampanja 1988-2014 Liikunnallinen Karijoki Karijoen kunta, liikuntatoimi Suupohjan ytimessä JURVA Karijoki sijaitsee Länsi-Suomen läänissä Etelä-Pohjanmaalla. NÄRPIÖ TEUVA KURIKKA

Lisätiedot

Kansalliset 25 ja 125 tikkakilpailut Hämeenlinna, Lammi

Kansalliset 25 ja 125 tikkakilpailut Hämeenlinna, Lammi Kansalliset 25 ja 125 tikkakilpailut Hämeenlinna, Lammi 17.2.2019 päivitetty 17.9.2019 klo 19.40 25 tikkaa MM 1. Järvinen Tarmo JST 39 46 40 39 44 208 2. Lehtonen Seppo JST 39 41 42 42 43 207 3. Tammi

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Me Itse ry - Meikäläisissä on voimaa!

Me Itse ry - Meikäläisissä on voimaa! Me Itse ry - Meikäläisissä on voimaa! Me Itse ry on kehitysvammaisten ihmisten oma kansalaisjärjestö. Rahoittajamme on STEA = Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Me Itse ry on valtakunnallinen

Lisätiedot

Kunnallisvaalissa 2017 Kajaanin kaupunginvaltuustoon toimikaudeksi valitut. Suomen Keskusta yhteensä 14 valtuutettua ja 14 varavaltuutettua

Kunnallisvaalissa 2017 Kajaanin kaupunginvaltuustoon toimikaudeksi valitut. Suomen Keskusta yhteensä 14 valtuutettua ja 14 varavaltuutettua Kajaanin kaupunginvaltuusto 2017-2021 Kunnallisvaalissa 2017 Kajaanin kaupunginvaltuustoon toimikaudeksi 2017-2021 valitut. Nimi Ääniä Suomen Keskusta yhteensä 14 valtuutettua ja 14 varavaltuutettua Hatva

Lisätiedot

1. Hokkanen Jaana URMAS Savolainen Päivi KAMS Niskanen Eeva K-SMAS

1. Hokkanen Jaana URMAS Savolainen Päivi KAMS Niskanen Eeva K-SMAS Suomen Metsästäjäliitto Pohjois-Savon piiri Hirvenjuoksun PM-kilpailut IISALMI 21.7.2013 Sarja M Paras aika 21.00 1. Väätäinen Kari URMAS 287 254 594 1135 2. Lemmetty Timo Haapamäen HS 300 272 534 1106

Lisätiedot

Katsastus. Yksilökilpailut. Nilsiä,

Katsastus. Yksilökilpailut. Nilsiä, Katsastus Nilsiä, 01.02.2015 Yksilökilpailut M 1. Räisänen Heikki 8 PK 300 (30:25) 280 (-7m/+3m) 546 (91) 1126 2. Lemmetty Timo 11 Haapamäen hs 294 (31:24) 248 (-18m/-8m) 546 (91) 1088 3. Kajan Antti 1

Lisätiedot

21.1.2016. perjantai 29.1.2016 klo 12.00-16.00 (kahvit tarjolla klo 11.30 alkaen) Puheenjohtaja avaa kokouksen.

21.1.2016. perjantai 29.1.2016 klo 12.00-16.00 (kahvit tarjolla klo 11.30 alkaen) Puheenjohtaja avaa kokouksen. Esityslista 15/2016 1 (5) Pohjois-Savon SOTE-yhteistyöryhmä Aika Paikka perjantai 29.1.2016 klo 12.00-16.00 (kahvit tarjolla klo 11.30 alkaen) Maakuntasali, Sepänkatu 1 KUOPIO 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja

Lisätiedot

AVOIN. Oulu Kuopio Kuopio Somero. Äänekoski Tampere Tampere Liperi. Oulu

AVOIN. Oulu Kuopio Kuopio Somero. Äänekoski Tampere Tampere Liperi. Oulu AVOIN 1. Savilahti Mikko Peltomäki Ella 1 65 65 2. Sorva Aaro Virtanen Mia 2 60 60 3. Syrjälä Olli Liukku Hanna-Leena 3 55 55 4. Henttonen Olli Henttonen Anni 4 50 50 5. Rasi Olli Perälä Saana 5 49 49

Lisätiedot

Nimi nimike varajäsen osoite sähköposti puhelin

Nimi nimike varajäsen osoite sähköposti puhelin Luottamushenkilöt valtuuston valitsemat 2013-2016 Nimi nimike varajäsen osoite sähköposti puhelin Kunnanvaltuusto Halonen Kaisa Haapasalmentie 939,82335 Rasivaara * 040-586 0205 Hirvonen Tuure Varpasalontie

Lisätiedot

Venekuntakilpailu Vanniemi

Venekuntakilpailu Vanniemi Venekuntakilpailu Vanniemi 13.8.2011 tulos tulos 1 Matti Hiltunen 16 199 gr 9 Pekka Petriläinen 4 348 gr Hannu Pöntinen Keijo Petriläinen 2 Kari Liukko 9 298 gr 10 Jukka Kokkonen 4 030 gr Markku Talonpoika

Lisätiedot

Hirvenjuoksun ISM-kisa

Hirvenjuoksun ISM-kisa Hirvenjuoksun ISM-kisa Juuka, 04.07.2015 Yksilökilpailut Kävelijät Sarjalle ei lasketa aikapisteitä. Sarjassa on 4 arviomatkaa. Nimi Nro Piiri Arviointi Ammunta Pisteet 1. Lemmetty Tuomas 164 PS 548 (+9m/+3m/+8m/+6m)

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu mitä se on? Kaisa Pesonen

Henkilökohtainen apu mitä se on? Kaisa Pesonen Henkilökohtainen apu mitä se on? Kaisa Pesonen 21.10.2015 VAMMAISPALVELUT Vammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden palveluiden tavoitteena on mahdollistaa vammaiselle henkilölle mielekäs ja muihin asukkaisiin

Lisätiedot

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70 100 m: 10,93 Tero Heikkinen -94 11,18 Hannu Hokkanen -84 11,1 Tapani Nykänen -80 11,44 Pasi Tervonen -90 11,2 Kalevi Vauhkonen -70 11,54 Jari Pynnönen -87 11,57 Reijo Erkkilä -84 11,4 Seppo Kupila -56

Lisätiedot