SEPÄNKADUN VOIMALAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 ASEMAKAAVASELOSTUS SEPÄNKADUN VOIMALAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee Harjavallan kaupungin 203 Torttilan kaupunginosan korttelin 1 tontteja 2 ja 3 sekä katu- ja suojaviheraluetta. Sitova tonttijako: 203 Torttilan kaupunginosan korttelin 1 tontti 5. Laatija: Harjavallan kaupunki Yhdyskuntasuunnittelu Keskustie 5 B, Harjavalta

2 2 SISÄLTÖ SISÄLTÖ PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen liiteasiakirjat Selostuksen lähdemateriaali TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maaperä Pohjavesi Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys ja muut suunnitelmat Kaavan pohjakartta ASEMAKAAVASUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelutarve Suunnittelun käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ASEMAKAAVAN KUVAUS Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset pohjaveteen ja ilmaan Vaikutukset ilmastoon Vaikutukset maisemaan Vaikutukset liikenneverkkoon ja liikenteeseen Meluvaikutukset Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset Poikkeaminen yleiskaavasta Yhteenveto vaikutuksista ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 13

3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: 203 Torttilan kaupunginosan kortteli 1 tontteja 2 ja 3 sekä katu- ja suojaviheraluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 203 Torttilan kaupunginosa, kortteli 1 tontti 5 sekä katu- ja suojaviheraluetta. Asemakaavan muutoksen voimaan tullessa kumoutuvat alueella aiemmin voimassa olleet asemakaavat. Asemakaava-alueella tulee olla sitova tonttijako. Kaavaan sisältyy sitova tonttijako: 203 Torttila, kortteli 1, tontti 5. Vireille tulosta on ilmoitettu: lehtikuulutus Sydän- Satakunta, asianosaisille kirjeitse Kaupunkikehityksen lautakunta: /47 Kaupunkikehityksen lautakunta: /55 Kaupunginhallitus: Valtuusto: Selostusteksti on päivitetty: Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Harjavallan keskustaajamassa, Sepänkadun ja Torttilantien välillä. Alue on rajattu osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitekartoille. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on Sepänkadun voimalaitoksen asemakaavan muutos. Kaavan tarkoituksena on osoittaa Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tontille lämpövoimalan rakennuspaikka, mikä mahdollistaa nikkelin tuotantomäärän lisäämisen. 1.4 Selostuksen liiteasiakirjat - osallistumis- ja arviointisuunnitelma; - kaavoitustilannekartta; - osallisten maanomistajien luettelo; - tilastolomake. 1.5 Selostuksen lähdemateriaali - Norilsk Nickel Harjavalta Oy, 30 MW pellettivoimalan sijoituspaikkaja ympäristövaikutusten esiselvitys, STEP Oy Norilsk Nickel Harjavalta Oy, Sepänkatu 1 ja 2, Harjavalta, Maaperätutkimus, Ramboll Finland Oy JOHDATUS YMPÄRISTÖMELUUN, Pohjois-Savon ELY-keskus, Alueidenkäytön koulutuspäivä , Larri Liikonen.

4 4 2. TIIVISTELMÄ Kaavamuutoksen tarkoituksena on osoittaa tontti n. 30 MW pellettivoimalan rakentamiseen. Voimala mahdollistaa Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n (NNH) nykyisen tuotantokapasiteetin käytön, mikä ei nykyisin Suurteollisuuspuistossa käytettävissä olevalla lämpövoimateholla ole mahdollista ympäri vuoden. Kaavasuunnittelussa varaudutaan toisen vastaavan biovoimalan rakentamiseen samalle tontille. Lämpövoiman tuottajana on Suurteollisuuspuistossa muutoinkin lämpöenergian tuotannosta huolehtiva Suomen Teollisuuden Energiapalvelut STEP Oy. Samalla kaavarajauksia muutetaan nykytilanteen mukaisiksi viereisellä Torttilantien katualueella. Kaava-alueelle tehdään sitova tonttijako kaavan yhteydessä. Kaavamuutos ei aiheuta kaupungille kunnallisteknisiä kustannuksia. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee kaupungin keskustaajamassa Torttilan kaupunginosassa. Kaava-alue on nykyisin rakennettua tonttimaata ja tie- ja johtoaluetta. Nykyinen maankäyttö näkyy vuoden 2013 ilmakuvassa (Kuva 1) Luonnonympäristö Kaava-alue on kokonaan rakennettua ympäristöä. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja Rakennettu ympäristö Nykyisellä tontilla on entisen kiviveistämön n. 250 m 2 suuruinen teollisuusrakennus, joka on tarkoitus purkaa. Tontin ympärillä olevalla pienteollisuusalueella on lähinnä 1970 ja 1980-luvun teollisuus- ja varastorakennuksia ja alueella on myös kaksi teollisuustontilla olevaa asuntoa Pajakadun varrella. Sepänkadun varrella olevilla tonteilla ei ole asuntoja. Torttilantien itäpuolella Harjavallan Suurteollisuuspuisto, jossa lähimpänä, 100 m:n etäisyydellä on NNH:n toimisto- ja laboratoriorakennus. Lounaispuolella olevan valimon toiminta on päättynyt. Lähin asuinalue on Malankujalla yli 200 m etäisyydellä tulevasta voimalasta koilliseen. Alue on rakennettu pääosin 1960-luvulla. Nykyinen rakennuskanta on ajantasaisena näkyvissä vuoden 2013 ilmakuvassa (Kuva 1). Kaava-alueella ja sen läheisyydessä ei ole rakennetun kulttuuriympäristön suojelumerkintöjä yleiskaavassa eikä asemakaavoissa.

5 Kuva 1. Ortokuva suunnittelualueesta. 5

6 Maaperän pilaantuneisuus Voimalaitostontiksi suunniteltavalla alueella tehtiin lokakuussa 2014 NNH:n tilaama maaperätutkimus. Tutkimuksen suoritti Ramboll Finland Oy. Tavoitteena oli selvittää, onko voimalaitostontiksi suunniteltavan alueen maaperässä pilaantuneita maita tai jätetäyttöjä. Tutkituissa näytteissä ei todettu teollisuus- ja varastoalueiden maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettävää ylempää ohjearvotasoa ylittäneitä metalli- tai öljyhiilivetypitoisuuksia. Kahdeksasta tutkitusta koekuopasta yhdessä löytyi alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus kuparia. Kaivovedestä otetussa vesinäytteessä ei todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Koekuopissa ei myöskään todettu kuonaa, tuhkaa tai muuta jätetäyttöä. Tutkittujen kohteiden maaperässä ei todettu pilaantuneisuutta eikä suunniteltavalla voimalaitostontilla ole tutkimusten tulosten perusteella maaperän kunnostustarvetta Pohjavesi Suunnittelualue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella (Järilänvuori , I lk.). Kaava-alue sijaitsee pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. Pohjavesi on syvällä, noin metrin syvyydessä maanpinnasta. Se virtaa luoteeseen ja purkautuu Kokemäenjokeen Harjavallan voimalaitoksen alapuolella. Harjavallan kaupungin pohjavedenottamot sijaitsevat 4 5 kilometrin päässä veden virtaussuuntaan nähden yläjuoksulla. Suomen Teollisuuden Energiapalvelut STEP Oy:n pohjavedenottamo sijaitsee tehdasalueen itäreunalla n. 1,2 kilometrin päässä kaava-alueesta, veden virtaussuuntaan nähden yläjuoksulla Maanomistus Norilsk Nickel Harjavalta Oy omistaa nykyisen asemakaavan mukaiset tontit (kauppa ). Kaupunki omistaa tonttiin osoitettavan lisäalueen ja muun kaava-alueen. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Suunnittelualuetta koskee lainvoimaiseksi tullut maakuntakaava, jossa alue on osoitettu teollisuus- ja varastotoimintojen alueeksi, jolle saa sijoittaa vaarallisia kemikaaleja valmistavia tai varastoivia laitoksia (T1) Yleiskaava Alueella on lainvoimaiseksi tullut oikeusvaikutteinen Keskustaajaman osayleiskaava. Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T) ja suojaviheralueeksi (EV) sekä katualueeksi.

7 Asemakaava Kaava-alueella ovat voimassa seuraavat asemakaavat: lainvoimaiseksi tullut asemakaava nro 2, jossa on osoitettu pienteollisuusrakennusten korttelialuetta (Tp¹), puistoaluetta (P) ja voimansiirtoaluetta (Vs) lainvoimaiseksi tullut asemakaava nro 240, jossa on osoitettu suojaviheraluetta (EV) Rakennusjärjestys ja muut suunnitelmat Harjavallan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa Kaavan pohjakartta Kaavan pohjakartta 1:1000 on pienennös digitaalisesta 1:500 mittakaavaan laaditusta kantakartasta. Kaavan pohjakartalla ylläpidetään yleinen tieverkko ja rakennukset vuosittain ajantasaisina. Kiinteistörajat ja -tunnukset perustuvat kaupungin kiinteistörajakarttaan, jota pidetään jatkuvasti ajan tasalla. Pohjakarttaa on kaavan laadintavaiheessa täydennetty maastomittauksin. Kartan hyväksymisestä on merkintä asemakaavakartalla. 4. ASEMAKAAVASUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelutarve Esisopimuksen mukaisesti tontin omistajaksi tuleva Norilsk Nickel Harjavalta Oy on hakenut kaavamuutosta, jotta yritys saisi lisää lämpövoimaa käyttöönsä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen Kaupunki tekee asemakaavat ja niiden muutokset omana työnä. Kaavamuutos käynnistyi hakemuksen perusteella ja kaupunkikehityksen lautakunta päättää vireilletulosta ja luonnoksen nähtäville asettamisesta. Kaupunkikehityksen lautakunta hyväksyy kaavan nähtävillepanoa ja kuulemista varten. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja osallisten maanomistajien luettelo on kaavaselostuksen liitteenä. Asemakaavaa laadittaessa on kuultu kaupungin teknistä mestaria, vesihuoltoteknikkoa ja ympäristöinsinööriä. Kaava-alueen maanomistajille ja rajanaapureille lähetetään tiedote, OAS ja kaavaluonnos valmisteluvaiheen osallistumismahdollisuutta varten. Kaavaratkaisusta on neuvoteltu maanomistajan kanssa. Kaupunkikehityksen lautakunta päätti kaavaluonnoksen nähtävillepanosta ajalle Kaavaluonnoksesta pyydettiin mennessä lausuntoa/kommenttia Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Fingrid Oyj:ltä, Satakunnan pelastuslaitokselta ja Lammaisten Energia Oy:ltä.

8 8 Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta päättää kaupunkikehityksen lautakunta. Asemakaavaehdotuksen nähtävillä oloa koskeva kuulutus julkaistaan Sydän-Satakunta -lehdessä. Kaavaehdotus on nähtävillä 30 päivää kaupungin ilmoitustaululla teknisissä palveluissa ja kirjastossa. Lisäksi Internetissä Harjavallan kaupungin sivulla julkaistaan kuulutus ja kaavakartta. Kaavaehdotus lähettiin tiedoksi/kommentoitavaksi mennessä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Fingrid Oyj:lle. Lisäksi muutoksista pyydettiin kommentti hakijalta. Asemakaavan hyväksymisestä päättää valtuusto. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on parantaa Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n toimintaedellytyksiä lämmöntuotannon osalta. Kaavamuutoksella osoitetaan tontti MW pellettivoimalan rakentamiseen. Uusi lämpövoimala mahdollistaa NNH:n koko tuotantokapasiteetin käytön, mikä ei nykyisin Suurteollisuuspuistossa käytettävissä olevalla lämpövoimateholla ole mahdollista ympäri vuoden. Tulevaisuudessa on mahdollista, että lämpövoimakapasiteettia tarvitaan lisää. Kaavasuunnittelussa otetaan tämä huomioon mahdollisuuksien mukaan. Katualueen aluevaraus tarkennetaan vastaamaan nykytilannetta. Kehätien asemakaavassa osoitettu Torttilantien uusi linjaus ei ole toteutunut, koska Suurteollisuuspuiston kehätietä ei ole rakennettu. Koska sen rakentamisesta ja aikataulusta ei ole varmuutta, esitetään nykyisen Torttilantien kohdalle katualuetta. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Kaavaratkaisu perustuu hakemukseen ja käytyihin neuvotteluihin. NNH Oy:llä on tarve saada lämpövoimaa enemmän, jotta nikkelin tuotantokapasiteetti voidaan kokonaan käyttää. Muita tarkoitukseen sopivia alueita yrityksellä ei ole käytettävissä eikä kaupungilla ole sopivaa aluetta tarjottavana. Vastaavaan lämmöntuotantoon on aiemmin osoitettu Ratalan kaupunginosaan voimalaitostontti Boliden Harjavalta Oy:n omistamalle alueelle. Vaikka ko. tontti saataisiin käyttöön, ei sen hyödyntäminen olisi taloudellista, koska tontti sijaitsee rautatien toisella puolella ja lämmönsiirto sieltä olisi niin kallista, että volyymiä olisi oltava enemmän. Em. tontille voisi rakentaa suuremman voimalaitoksen, joka voisi olla hake- ja energiajätelaitos, jolloin sillä voisi tuottaa lämpöä halvemmalla kuin pellettilaitoksella. Käsillä olevaan tarpeeseen sen rakentaminen olisi liian pitkäkestoinen projekti. Kaavamuutosalueelle suunniteltu pellettivoimalaitos voidaan rakentaa nopeasti ja tarkoituksena on saada se käyttöön jo vuoden 2015 lopulla. Suunnittelussa ei tullut esille muita varteen otettavia vaihtoehtoja. Kaavasuunnitelman vaihtoehtona asemakaavan voisi jättää entiselleen. Tulevaisuudessa saattaa tulla tarve toisen vastaavan yksikön rakentamiseen suunnittelualueelle, koska mahdollinen tuleva nikkelituotannon laajentaminen edellyttäisi uuden voimalan rakentamista. Tämän vaikutusten arviointi

9 9 on kaavaa laadittaessa epävarmaa, koska toteutuksesta ei ole mitään suunnitelmaa tai päätöstä. NNH:lla on kuitenkin tarve alustavasti varautua toisen samankokoisen biovoimalan rakentamiseen. Tulevan voimalan päästöt ja muut vaikutukset sekä toteutuksen aikaiset päästörajat ovat epävarmoja, joten nämä vaikutukset jäävät ympäristöluvan yhteydessä arvioitaviksi. Tontin alue saattaa NNH:n käytettävissä olevan tiedon mukaan olla ahdas toiselle laitokselle, mutta sitäkään ei voida nyt selvittää, koska tulevan, mahdollisesti erilaisen laitoksen tilatarvetta ei voida tietää. Asiaan vaikuttaa myös se, voiko voimalinjan reunavyöhykkeelle sijoittaa joitain laitokseen kuuluvia rakennusosia tai rakennelmia. Asemakaava ei ota kantaa voimalinjan rakentamisrajoitusalueeseen epäselvästä lunastuspäätöksestä johtuen. Asia on selvitettävä toisen laitoksen esisuunnittelun yhteydessä. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Aluevaraukset Kaavalla osoitetaan energiahuollon korttelialuetta (EN-2) 1,3981 ha. Rakennusten suurin sallittu korkeus on 40 m luonnollisesta maanpinnasta. Laitosten rakenteet ja savupiiput voivat olla korkeampia. Tehokkuusluku on 0,3, joten rakennusoikeutta on 4194 krs-m 2. Rakennusoikeudesta on käytetty 253 krs-m². Kaavalla osoitetaan: - katualuetta 0,2121 ha - suojaviheraluetta 0,5778 ha Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 2,1880 ha. Tällä asemakaava-alueella on oltava sitova tonttijako rakennuskorttelialueilla. Tonttijako sisältyy asemakaavaan. Kaavamerkinnät ja -määräykset ovat kaavakartalla ja tilastolomake on kaavaselostuksen liitteenä. 5.2 Kaavan vaikutukset Vaikutukset luonnonympäristöön Kaava-alue on rakennettua aluetta, joten alueella ei ole erityisiä luonnonarvoja Vaikutukset pohjaveteen ja ilmaan Alue on pohjavesialuetta, josta on merkintä kaavakartalla. Asemakaavassa todetaan pohjaveden pilaamiskielto. Biovoimalaitos ei aiheuta riskiä pohjavedelle. Voimalaitos (30 40 MW) käyttää polttoaineenaan pääosin pellettiä, mahdollisesti osittain LNG- eli nestekaasua. Voimalaitoksista aiheutuu väistämättä ilmaan haitallisia päästöjä, joiden ehkäiseminen on tärkeää. STEP Oy:n laatiman selvityksen mukaan kattiloista aiheutuu hiukkas-, typenoksidi-, rikkidioksidi-, hiilidioksidi-ja hiilimonoksidipäästöjä ilmaan. Savukaa-

10 10 sujen puhtauden tulee olla valtioneuvoston asetuksen 750/2013 (PIPOasetus) mukaiset. Voimalaitoksen ympäristöluvassa käsitellään edellä mainittujen riskien estäminen ja haittojen vähentäminen yksityiskohtaisesti. Ympäristölupaviranomaiset, kaupunkikehityksen lautakunta ja kaupungin ympäristötoimi huolehtivat lupa- ja valvontatyössään ympäristön suojelusta normaalin toimintansa puitteissa. Mikäli tontille myöhemmin rakennetaan lisää lämpövoimatehoa, on sen vaikutukset selvitettävä yksityiskohtaisesti ympäristölupaa varten Vaikutukset ilmastoon Biovoimalaitos käyttää polttoaineenaan pellettiä ja mahdollisesti n. 10 % LNG-nestekaasua. Aiemman raskaalla polttoöljyllä tapahtuneen tuotannon vähentäminen ja korvaaminen pelletillä vähentää hiilidioksidipäästöjä, koska polttoaineen tuotannossa sitoutuu vastaava määrä hiilidioksidia puun kasvaessa. Uuden voimalaitoksen käyttöönotolla on siten myönteinen vaikutus ilmaston muutoksen ehkäisemisessä Vaikutukset maisemaan Kaavalla osoitetaan energiahuollon aluetta nykyiselle teollisuustontille. Kaavan maisemavaikutuksia on arvioitu kuvassa 2 olevalla maisemasovituksella, jossa esitetään voimalaitoksen näkyminen valtatieltä 2. Voimalaitosta ei juurikaan näy valtatieltä, koska välissä on metsää, läjityspenkereitä ja rautatien ylikulkusillan penger. Voimalaitos vaikuttaa maisemaan sen lähialueella, Torttilantiellä rautatiesillalta lähelle Pajakatua, mutta kaukomaisemaan vaikutusta on vain tulevan laitoksen piipulla (korkeus arviolta m). Toisaalta piippu tulee olemaan matalammalla kuin Harjavallan teollisuusalueen nykyiset piiput, joista korkein on 140 m maanpinnasta. eikä uusi piippu siten kaukomaisemassa erotu olevasta maisemasta. Voimalaitoksen sijoituspaikan läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita eikä valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä. Uusi voimalaitos ei tule merkittävästi muuttamaan maisemaa, sillä se sijaitsee nykyisen teollisuusalueen keskellä. Voimalaitoksen voidaan kuitenkin katsoa sopeutuvan Suurteollisuuspuiston maisemaan. Tontin Torttilantien puoleiselle sivulle osoitetaan suojaviheraluetta. Lähimmän asuinalueen (Malankuja ja Malantie) suunnalle Torttilantien varteen osoitetaan suojaviheralue ja Torttilantien itäpuolella on ennestään puistometsäalue, joka on asemakaavassa suojaviheraluetta ja lähivirkistysaluetta. Näiden suojametsien takia voimalaitosta ei näe lähimmiltä asuinalueilta.

11 Kuva 2. Sepänkadun voimalaitos nähtynä valtatieltä 2 (nuolen kohdalla). 11

12 Vaikutukset liikenneverkkoon ja liikenteeseen Voimalaitostontin liikenne on tarkoitus järjestää valtatieltä 2 Torttilan eritasoliittymän, Torttilantien ja Sepänkadun kautta tontille. Liikenne on yksikkömäärältään niin pieni, 7-8 yksikköä päivittäin, ettei se aiheuta Torttilantiellä sujuvuusongelmia. Kaavan vaikutus liikenneturvallisuuteen on pieni, koska energiantuotannon liikennemäärät ovat vähäisiä. Vaikka tontille rakennettaisiin myöhemmin toinen vastaava voimala, olisivat liikennemäärät edelleenkin melko vähäisiä Torttilantien ja Sepänkadun liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta Meluvaikutukset STEP Oy:n selvityksen mukaan pellettilaitoksen aiheuttama melutaso on määritelty seuraavasti: - Toimitukseen kuuluvien laitteiden melu ei saa ylittää arvoa 85 db(a). Mittaus suoritetaan 1 m etäisyydeltä melulähteestä ja 1,5 m korkeudella lattia-tai hoitotasosta. - Laitoksen ulkomelu normaalikäytössä mitattuna 50 metrin päässä laitokselta n. 1,5 m korkeudelta maanpinnasta, ei ylitä arvoa 45 db(a). Edellä mainitun määrittelyn mukaan asuinalueiden normeja ylittävää meluhaittaa ei asuinalueille aiheudu, koska lähin asunto on noin 200 metrin päässä voimalaitoksesta, jossa äänen painetaso olisi etäisyysvaimennuksesta (pistemäisen melulähteen etäisyyden kaksinkertaistuessa melutaso laskee 6 db) johtuen 12 db alempi eli 33 db(a). Paikkakohtaiseen mallinnukseen ei ole tarvetta, koska melutaso jää riittävällä varmuudella selvästi alle normien. Voimalaitokselle tuleva liikenne ei aiheuta meluhaittaa kaava-alueen ympäristössä, koska kuljetukset tulevat valtatieltä Torttilantietä ja Sepänkatua pitkin tontille arkipäivisin. Yö- ja viikonloppuliikennettä ei tule. Mikäli tontille rakennetaan myöhemmin toinen samanlainen voimala, nousee melutaso 50 metrin etäisyydellä noin 3 db(a), jonka suuruinen vaikutus on toisen saman tehoisen äänilähteen lisäämisellä eli 45 db + 45 db = 48 db. Tällöin melutaso olisi 200 m etäisyydellä = 36 db(a). Mahdollisen toisen voimalan osalta lähtötiedot ovat epävarmoja. Ympäristöluvan yhteydessä hakijan on selvitettävä suunnitellun laitoksen meluvaikutukset ympäristölupakäsittelyn edellyttämällä tarkkuudella Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset Voimalaitos työllistää suoraan 2 henkilöä ja välillisesti 4 henkilöä. Sosiaalisena vaikutuksena työpaikkojen määrän lisääntyminen on positiivista. Kaavamuutos varmistaa Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tuotannon vaatiman energian saatavuuden ja mahdollistaa tuotannon lisäämisen. Yritystoiminnan menestys on taloudellisesti merkittävää sekä yrityksen että myös kaupungin kannalta. Yrityksellä on Harjavallan nikkelitehtaalla n. 270 työntekijää. NNH:n toiminnalla on laajat taloudelliset vaikutukset koko maakunnan kannalta.

13 Poikkeaminen yleiskaavasta Asemakaavan muutos poikkeaa yleiskaavasta, koska alue on yleiskaavassa osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T) ja nyt se osoitetaan asemakaavassa energiahuollon alueeksi (EN). Poikkeama on kuitenkin vähäinen, koska voimalaitos sijaitsee laajan teollisuusalueen keskellä ja rajoittuu Suurteollisuuspuistoon, joka osayleiskaavassa on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT), jolla on ympäristöön vaikutuksia. Voimalaitos ei tuo olemassa olevaan teolliseen ympäristöön merkittävää muutosta esimerkiksi lähimmän asuinalueen kannalta. Voimalaitos soveltuu siten sijoitettavaksi teollisuusalueelle Yhteenveto vaikutuksista Vaikutuksia ympäristöön on kohtalaisesti, mutta ne eivät ylitä melun ja ilmapäästöjen asetusten mukaisia rajoja. Voimala vähentää NNH:n toiminnan ilmastovaikutuksia. Sijainti nykyisen teollisuusalueen sisällä on sikäli edullinen, että uusia toiminnasta häiriintyviä kohteita ei ole. Yhdyskuntarakenne tiivistyy, kun käyttämättömänä ollut lähes tyhjä teollisuustontti otetaan uudelleen rakentamiskäyttöön. Kaavamuutos mahdollistaa Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n nikkelin tuotannon lisäämisen. Vaikutukset elinkeinotoimintaan ovat positiiviset. Mahdollinen uusi voimala liittyisi NNH:n nikkelintuotantokapasiteetin lisärakentamiseen. Tällöin rakennettavien uusien laitosten luvituksen yhteydessä voidaan samalla arvioida uuden voimalan vaikutukset tarkemmin. Kokonaisuutena arvioiden kaavamuutoksella on enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Harjavallan kaupunki myy kaavamuutoksen hakijalle tontin lisäalueen sen jälkeen, kun asemakaava on tullut voimaan. Asemakaava ja tonttijako laaditaan hakijan kustannuksella. Hakija vastaa määräalan luovutuksesta aiheutuvan lohkomisen kustannuksista. Tontin rakentamisesta vastaa omistaja ja lämpöenergian tuottaja. Kaavamuutos ei aiheuta kaupungille uutta kunnallistekniikan rakentamistarvetta, koska kaava-alueelle on jo aiemmin rakennettu katu ja vesihuolto. Harjavallassa Selostusta on täydennetty maisemavaikutusten osalta Kaavamääräyksiä ja selostusta on tarkistettu Jari Prehti kaupungingeodeetti

14 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SEPÄNKADUN VOIMALAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee: 203 Torttilan kaupunginosa, teollisuusrakennusten korttelialuetta, katualuetta ja suojaviheraluetta Asemakaavan muutoksella muodostuu: 203 Torttilan kaupunginosa, energiahuollon aluetta, katualuetta ja suojaviheraluetta Asemakaavan muutosalueella tulee olla sitova tonttijako. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti 1. Kaava-alueen sijainti ja nykytilanne Kaava-alue sijaitsee Harjavallan keskustaajamassa, Sepänkadun ja Torttilantien välillä (Kuva 1.) Kaavoitettava rakennuskorttelialue on pääosin teollisuustonttina ollutta aluetta, jossa ei nykyisin ole toimintaa. Alueella on toiminut kiviveistämö, jonka rakennukset on suurimmalta osin purettu. Kaava-alueen pinta-ala on noin 2,19 ha.

15 2. Kaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on osoittaa tontti n. 30 MW pellettivoimalan rakentamiseen. Voimala mahdollistaisi Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n (NNH) tuotantokapasiteetin käytön täydellä teholla, mikä ei nykyisin Suurteollisuuspuistossa käytettävissä olevalla lämpövoimateholla ole mahdollista. Voimalatontti tulee NNH:n omistukseen ja tällä vuokratontilla lämpövoiman tuottajana olisi Suurteollisuuspuistossa muutoinkin lämpöenergian tuotannosta huolehtiva Suomen Teollisuuden Energiapalvelut STEP Oy. 3. Kaavatilanne 3.1 Maakuntakaava Suunnittelualuetta koskee lainvoimaiseksi tullut maakuntakaava, jossa alue on osoitettu teollisuus- ja varastotoimintojen alueeksi (T1) (Kuva 2.). Kuva 2. Maakuntakaava

16 3.2 Yleiskaava Alueella on lainvoimaiseksi tullut oikeusvaikutteinen Keskustaajaman osayleiskaava. Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T) ja suojaviheralueeksi (EV) sekä katualueeksi. (Kuva 3.). Kuva 3. Yleiskaava

17 3.3 Asemakaavatilanne Kaava-alueella on voimassa lainvoimaiseksi tullut asemakaava nro 2, jossa on osoitettu pienteollisuusrakennusten korttelialuetta (Tp¹), puistoaluetta (P) ja voimansiirtoaluetta (Vs), lainvoimaiseksi tullut asemakaava nro 240, jossa on osoitettu suojaviheraluetta (EV). (Kuva 4.). Kuva 4. Ajantasa-asemakaava

18 4. Maanomistus Kaavamuutoksen hakija NNH Oy omistaa nykyiset tontit. Kaupunki omistaa muut kaavamuutokseen sisältyvät alueet. Kuva 5. Kaupungin maanomistus (punaisella värillä).

19 5. Kaavan vaikutuksia Asemakaavassa arvioidaan kaavan mahdollisia vaikutuksia: - voimalaitoksen aiheuttama melu - voimalaitoksen aiheuttamat päästöt ilmaan - rakentamisen vaikutukset maisemaan - rakentamisen vaikutukset ympäristöön - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - vaikutukset paikalliseen tieverkkoon ja liikenteeseen sekä - sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. 6. Osalliset Asemakaavan suunnittelun osallisia ovat: - Harjavallan kaupunki - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) - Fingrid Oyj/voimansiirtolinjan omistaja - maanomistajat ja rajanaapurit - voimansiirtolinjan käyttöoikeuden haltija - ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 7. Osallistuminen ja päätöksenteko Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen vuorovaikutus ja kuuleminen asemakaavan muutosta ja tonttijakoa valmisteltaessa hoidetaan seuraavasti: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan valmisteluvaiheessa. Kaupunkikehityksen lautakunta päättää osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) hyväksymisestä ja kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta marraskuussa Luonnoksesta osalliset voivat esittää mielipiteensä nähtävilläoloaikana. Luonnos asetetaan nähtäville myös kirjastoon ja kaupungin internet-sivuille. Nähtävilläolosta ilmoitetaan Sydän-Satakunta -lehdessä. Valmisteluvaiheen osallistumista varten kaava-alueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen omistajille ja vuokralaisille, osallisten luettelon mukaisesti, lähetetään kirjeitse tiedote asemakaavan vireilläolosta, OAS ja kaavaluonnoskartta. Kaavaluonnoksesta pyydetään Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY) lausunto ja voimansiirtolinjan omistajan lausunto. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta päättää kaupunkikehityksen lautakunta. Asemakaavaehdotuksen nähtävillä oloa koskeva kuulutus julkaistaan Sydän-Satakunta - lehdessä. Kaavaehdotus on nähtävillä 30 päivää kaupungin ilmoitustaululla yhdyskuntasuunnittelussa ja kirjastossa. Lisäksi internetissä Harjavallan kaupungin sivulla julkaistaan kuulutus ja kaavakartta. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittaessa lausunto ELY-keskukselta, koska suunnitelma poikkeaa yleiskaavasta (T-alueesta ENaluetta). Asemakaavan hyväksyy valtuusto.

20 8. Kaavoituksen aikataulu Kaavoitusprosessin suunnitellaan etenevän vuosina seuraavasti: - kaavaluonnoksen valmistelu, neuvottelut lokakuu kaula: OAS, kaavaluonnos tiedote maanomistajille ja rajanaapureille marraskuu - kaavaluonnos nähtävillä lausuntopyynnöt ELY, Fingrid Oyj vaikutusten arviointi, kaavaselostus marras joulukuu kaula: kaavaehdotus kaavaehdotus nähtävillä kaupunginhallitus: kaavan hyväksymisesitys tammi-helmikuu valtuusto: päättää kaavan hyväksymisestä helmi-huhtikuu 2015 (kokousaikataulu 2015 vielä avoin) - kaava tulee lainvoimaiseksi, ellei siitä valiteta aikaisintaan 36 vrk valtuuston päätöksestä Aikataulu ei ole kaupunkia sitova. Nähtävillä pitämiset ja lausuntojen määräajat ilmoitetaan erikseen, koska suunniteltua aikataulua ei aina voida noudattaa. OAS päivitetty Kaavan laatija: kaupungingeodeetti Jari Prehti Harjavallan kaupunki Yhdyskuntasuunnittelu Keskustie 5B, Harjavalta jari.prehti harjavalta.fi puh

21 203 TORTTILA, Sepänkadun voimalaitoksen asemakaavan muutos, asianosaiset Kiinteistötunnus Asianosaiset Harjavallan kaupunki Satakunnantie HARJAVALTA Boliden Harjavalta Oy Teollisuuskatu HARJAVALTA Harjavallan Valu Oy Sepänkatu HARJAVALTA Kärkkänen Jouko Pirintie HARJAVALTA Länsi-Teräs Oy Sepänkatu HARJAVALTA Bragge Börje Juhani Sepänkatu 3, PORI Bragge Marko Tapani Sepänkatu 2 as. 1, HARJAVALTA Bragge Tero Tapio Kartanontie 151, NAKKILA Norilsk Nickel Harjavalta Oy Teollisuuskatu HARJAVALTA Voimansiirtolinja Fingrid Oyj PL HELSINKI

22 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 079 Harjavalta Täyttämispvm Kaavan nimi Sepänkadun voimalaitoksen asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,1880 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,1880 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2, , ,19 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä -1, V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,2121 9,7 0,1221 E yhteensä 1, , ,21 1, S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

23 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2, , ,19 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä -1, TP1-1, V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,2121 9,7 0,1221 Kadut 0, ,0 0,1221 E yhteensä 1, , ,21 1, EV 0, ,2-0,2675 EN-2 1, , ,30 1, S yhteensä M yhteensä W yhteensä

24 SEPÄNKADUN VOIMALAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1:2000 HARJAVALTA Asemakaavan muutos koskee: 203 Torttilan kaupunginosan kortteli 1 tontteja 2 ja 3 sekä katu- ja suojaviheraluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 203 Torttilan kaupunginosa, kortteli 1 tontti 5 sekä katu- ja suojaviheraluetta. Asemakaava-alueella tulee olla sitova tonttijako. Kaavaan sisältyy sitova tonttijako, 203 Torttila kortteli 1 tontti 5. Asemakaavamerkinnät ja -määräykset: EN-2 Energiahuollon alue. Rakennusten suurin sallittu korkeus on 40 metriä luonnollisesta maanpinnasta laskien. Laitosten rakenteet ja savupiiput voivat olla korkeampia. Rakennusten tulee olla vähintään 4 m etäisyydellä tontin rajasta. Voimalinjan vieressä rakentamista rajoittaa Fingrid Oyj:lle myönnetty lunastuslupa ja sen nojalla vahvistettu rakennusrajoitus. EV Suojaviheralue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja TOR 1 SEPÄNKATU e=0.30 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. Katu. Pohjavesialue. Alueella tapahtuvassa rakentamisessa ja toiminnassa on otettava huomioon pohjaveden pilaamiskielto (ympäristönsuojelulain 8 ). Harjavalta , kaavaehdotusta on tarkistettu Kaupungingeodeetti Jari Prehti Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n mukaiset vaatimukset. Kaupungingeodeetti Jari Prehti

25 110 kv 70kV 110kV 70kV 70kV 110k Allas 20 kv 20 kv 20 kv k 1 1 k 1 k 1 1 k 1 k Huoltohalli 1 kt sp sp kt vr 1 var 1 var 1 th 1 th 1 th 1 kt 2 kt kr at 18 3 Säiliö 3 Lastauslaituri kt Malankuj katu , kv 110 kv 110 kv :3: :3: :3:96 434:3: :3: :3:96 434:2: :3: :3: :3:96 434:3:96 434:22:2 434:3: :3:96 434:23:0 434:3:96 434:3:96 11 Y Y Y Y Y Ras Torttila 203 Torttila Torttila :3: :3: :3:96 434:3: :3: :3:96 434:2: :3: :3: :3:96 434:3:96 434:22:2 434:3: :3:96 434:23:0 434:3:96 434:3: Y Y Y Y Y kv 110 kv 110 kv ASEMAKAAVAEHDOTUS T T T T T T T T T T T T T T T T va va va va suojametsä va va PEN- GER- PUIS- TO3 MALANKUJA TORTTILANTIE PAJAKATU T T T T T T T T T T T T T T T T 4 44 VL AO-5 TP1 T-9 I II e=0.20 e= va va va va suojametsä va va PEN- GER- PUIS- TO3 MALANKUJA TORTTILANTIE PAJAKATU T T T T T T T T T T T T T T T T 4 44 VL AO-5 TP1 T-9 I II e=0.20 e=0.30 VL AO-5 TP1 T-9 PEN- GER- PUIS- TO3 MALANKUJA TORTTILANTIE PAJAKATU P EV EV EN-2 e= SEPÄNKATU TORTTILANTIE TORTTILANTIE e=0.30 pv MITTAKAAVAJANA ASEMAKAAVAEHDOTUS

26 Lastauslaituri Säiliö kV var th SEPÄNKATU T T T T var kv R=30.00 K= R=30.00 K=13.18 EN-2 e=0.30 Y T T m² , EV TORTTILANTIE kv :3:96 434:3: suojametsä 110 Y va 110kV va 31.1 SITOVA TONTTIJAKO 1: HARJAVALLAN KAUPUNKI Tonttijaon hyväksymispäivä ja pykälä Kartta nro Kaupunginosa Kortteli Tontti 203, TORTTILA 1 5 Karttalehti Pohjakartan hyväksyi ja tonttijaon laati Kiinteistöinsinööri 40 Asemakaavan hyväksymispäivä ja numero Tasokoordinaatisto GK22 TONTTIEN MUODOSTUMINEN 60 Piirt. AH Jari Prehti Nro Yht m² Osat m² Kiinteistö Tark. JS 762 Korkeusjärjestelmä N KOORDINAATTILUETTELO N:o X Y TORTTILA P va K Ras :3: kv 434:22: va sp sp kt :3:

27 Tähtinen Viikari Ls.alue Luotola 53 Härmälä Keseri Aitakorpi Katti Rintala Ravirata Tunteri Ponkinmäki 40 Ls.alue Tyni 20 Maksanoja Pirilä Kukonharja Takala Lu on to Saunasuo po lk u Koulu 40.4 Killanniitut 91 8 Hermu 12 Yli-Priia 40 Ls.alue Oyk Yli-Futka Ls.alue Heikkilä Satalinna Sairaala Huopila Kotosuo Jalonen Niuttula Ls.alue Halme Killankalliot Hakuninmäki 24 Lammaistenlahti 40 Nurmi Salminen Haavisto Juhola Setälä Koulu Uimar. Kaunislaakso 4.5 Lammainen Vähä-Laurila a 4.5 Pruntti Kangasniemi Uuloo Klomsi Niittumaa Noid Urh. Pirkkala Saarikko Räikänmäki Kurru Tolvi Yli-Laurila 24 Kissakuja 40 Urh. K ok B nj 53 äe 24 em oivula ok i Kuparinkylä Metsäkulma Torttila Kaavamuutosalue Pumppuamo Urh. Uusi-Simula 60 Bäck 24 Tammi 30 Kaunisto Lammaistensuo ala Tuomola 90.0 Urh. Uimar. Valtala Rajala 25 Oyk 23.2 Heinilä HARJAVALTA Suokannonmäki Koivumäki Maantila Rauhala 1920 Kirkko Kivik. asuinpaikka P Kaleva Urh. Koulu K.talo HARJAVALTA Ylätalo Pelto-Hyötilä Koivula 2 B Pelkki Tori Siltala 63 Koivunotko Ojala Sievari Uimar. 24 Yrjölä Seiväsoja Van Amm.opisto Koivuniemi Nokelainen B Terv.k. HARJAVALTA 764 spa Ratala Uimar. 60 Urh Pumppuamo Mäkiviita Lehtosuo Kreeta Paloas Nurkkala Hiidenkiuas Sievari B Kiurula Isomäki Lava Nummi Urh. Inkinen Koivunen Metsäkulma Sair. Kuusisto 29.7 Leikkaus Kivik. asuinpaikka Siikasuo 35 Munakangas 4.5 Pyykkialho Urheilualue Kraakanmäki 40 Mäkelä Severi 43.0 Uimahalli B Hypp.mäki 60 Oyk Jousiamp.rata Uotilansuo Kortteenrapakko Mäki Vt. Hosiossaari Urh. Saamanmäki Hiittenharju Hot. Töyrylä Lähdeviita Kaunismäki Koulu 12 Urh. 90 Vedenottamo 40 HARJAVALTA 1: Niitunrinta 2 Ampumarata Veeravaaranahde Kopra Soraharju Vesala Mäkilä Mattila Hakamäki Pikku Äimäsuo KAAVOITUSTILANNE iniemi Ret Lohikallio Heikkilä Ha uk Kaavamuutosalue Asemakaava-alue, attila an oja Mäenpää Haukka Jussila Lähdemäki Uusi-Kraapo Kuusiniemi Hiirijärvi Välinen o Ls.alue Laavu no ja Toivola Palokangas Huhdankulma Ala-Kleemola Mikola Kuusisto Harjavallan kaupunki YHDYSKUNTASUUNNITTELU 2014 Eskola Ranta Naakanrahkasuo 50 Osayleiskaava-alue Huhtamäki Hiittenkiukaanmäki Pörönmäki rö ja Mäkelä Keinonen Asemakaava-alue, jolla ei ole sitovaa tonttijakoa Pö n Pirttilä kei

28 Norilsk Nickel Harjavalta Oy 30 MW Pellet SOB ) 30 MWth pellet boiler material for NNH- Confidential

29 Pellettikattilan aiheuttama melu Tarjouskyselyyn pellettilaitoksen aiheuttama melutakuu on määritelty seuraavasti: Toimitukseen kuuluvien laitteiden melu ei saa ylittää arvoa 85 db(a). Mittaus suoritetaan 1 m etäisyydeltä melulähteestä ja 1,5 m korkeudella lattia- tai hoitotasosta. Laitoksen ulkomelu normaalikäytössä mitattuna 50 m:n päässä laitokselta n. 1,5 m korkeudelta maanpinnasta, ei ylitä arvoa 45 db(a) MWth pellet boiler material for NNH- Confidential 2

30 Päästöt ilmaan Kattiloista aiheutuu hiukkas-, typenoksidi-, rikkidioksidi-, hiilidioksidi- ja hiilimonoksidipäästöjä ilmaan. Savukaasujen puhtauden tulee olla valtioneuvoston asetuksen 750/2013 (PIPO-asetus) mukaiset. ALUSTAVAT PÄÄSTÖMÄÄRÄT: Polttoainemäärä MWh MJ kerroin 1 mg/nm3=0,35 mg/mj Hiukkaset Nox Sox Puupelletti 80 % LNG 10 % ka. Rajaarvo Vuosipäästö arvio Hiukkaset 32 mg/nm3 9,3 t/a Nox 320 mg/nm3 92,7 t/a Sox 160 mg/nm3 46,3 t/a MWth pellet boiler material for NNH- Confidential 3

31 Päästörajat PIPO MWth pellet boiler material for NNH- Confidential 4

32 Havainnekuva 30 MW th pellettipölylaitos MWth pellet boiler material for NNH- Confidential 5

33 TARKANNUKSIA SUUNNITELLUN VOIMALAITOKSEN TIETOIHIN Liikennemäärät: Täyden kapasiteetin raaka-aineen toimituksiin liittyvä rekkaliikenne on noin 7-8 kuormaa per päivä. Raaka-aine on normaalitilanteessa tarkoitus toimittaa arkitunteina, joten ei ilta- eikä viikonloppuliikennettä. Taloudelliset vaikutukset: Laitos takaa nykyisen Ni-tuotannon vaatiman energian saatavuuden ja luo perustan kasvattaa Ni-tuotantomääriä suunnitelmien mukaisesti. Laitos luo 2 uutta suoraa työpaikkaa ja välillisesti työllistää noin 4 henkilöä. Vähentää öljyn käyttöä energianlähteenä, vaihtuen puupohjaiseen pellettiin. Maisema ja ympäristö Laitostoimittaja vaihtoehtoja on tällä hetkellä vielä kaksi. Rautatie silta ja olemassa oleva puusto tulee peittämään näkyvyyden niin että 2-tielle luultavimmin tulee näkymään vain laitoksen piippu. Valokuvasovitetta / havainnekuvia ei ole vielä käytettävissä. Laitoksen ulkomelu normaalikäytössä, mitattuna 100 m päässä laitokselta n. 1,5 m korkeudelta maanpinnasta, ei ylitä arvoa 45 db(a) Kattiloista aiheutuu hiukkas-, typenoksidi-, rikkidioksidi-, hiilidioksidi- ja hiilimonoksidipäästöjä ilmaan. Savukaasujen puhtauden tulee olemaan valtioneuvoston asetuksen 750/2013 (PIPO-asetus) mukaiset. Harjavallassa NORILSK NICKEL HARJAVALTA OY Ismo Huida Hankintapäällikkö Norilsk Nickel Harjavalta Oy Teollisuuskatu 1 FI Harjavalta, Finland Company ID: Tel (0) , Fax +358 (0) Domicile: Espoo firstname.lastname@nornik.fi

34

35

36 HARJAVALLAN KAUPUNKI Yhdyskuntasuunnittelu Keskustie 5 B Päiväys HARJAVALTA SEPÄNKADUN VOIMALAITOKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS TIEDOKSI Kaavan tarkoitus Kaavan tarkoituksena on osoittaa MW pellettivoimalaitoksen rakentamiseen soveltuva tontti Sepänkadun ja Torttilantien välille. Mahdollisuus lausunnon antamiseen Jakelussa mainituille yhteisöille varataan mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta lausunto tai kommentti kaavan nähtävilläoloaikana mennessä. Lausunnot/kommentit pyydetään toimittamaan ensisijaisesti sähköpostilla, vastaanottajana jari.prehti@harjavalta.fi ja kopion vastaanottajana harjavallan.kaupunki@harjavalta.fi Lausunnon voi toimittaa myös postitse: Harjavallan kaupunki, Yhdyskuntasuunnittelu, Keskustie 5b, Harjavalta. Jari Prehti kaupungingeodeetti Jakelu: - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Fingrid Oyj Liitteet: - kaupunkikehityksen lautakunnan päätös - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - asemakaavakartta kaavaselostus liitteineen - hankkeen aikataulu Puhelin (02) Prehti Internet Telefax (02) Sähköposti jari.prehti@harjavalta.fi

37 FINGRID LAUSUNTO 1 (4) Maankäyttö ja ympäristö Harjavalan kaupunki Yhdyskuntasuunnittelu hariavallan.kaupunki@hariavalta.fi iari.prehti(ajhariavalta.fi Viite: Lausuntopyyntö Sepänkadun voimalaitoksen asemakaavaluonnos Kiitämme lausuntopyynnöstänne. Asemakaavan alueelle sijaitsevat Fingrid Oyj:n 110 kv voimajohdot Outokumpu/Harjavalta-Ulvila (1721) ja Rauma-Outokumpu/Harjavalta (1889). Kuva 1. Suunnittelualueen voimajohdot. Fingrid Oyj:n 110 kv voimajohdot punaisella viivalla. Muiden omistamat 110 kv voimajohdot on esitetty harmaalla viivalla. Fingridin voimajohtojen rinnalla (lounaispuolella) sijaitseva Carunan voimajohto ei näy kartassa. Kuvaan on merkitty myös numeroidut voimajohtoreitin pylväät. Pylväsvälillä 20Y-21Y Fingridin 2x110 kv voimajohdolle ja Carunan 110 kv voimajohdolle on lunastettu käyttöoikeuden supistus yhteiselle noin 71 metriä leveälle johtoalueelle, joka muodostuu noin 51 metriä leveästä johtoaukeasta ja sen molemmin Fingrid Oyj Katuosoite Läkkisepäntie Helsinki Postiosoite PL Helsinki Puhelin Faksi Y-tunnus , ALV rek. etunimi.sukunimi@fingrid.fi

38 FINGRID LAUSUNTO 2(4) Maankäyttöjä ympäristö puolin olevista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä (poikkileikkaus kuvassa 2). Rakennusrajoitusta merkitsevä rakennusraja ulottuu 23 metrin etäisyydelle Fingridin 110 kv voimajohdon keskilinjasta. Rakennusrajoitusalue kattaa siis koko voimajohtoalueen. 110 kv Harjavalta-Kokemäki Fortum Aluesiirto Oy ITI Hh Pylvään Y20 kohdalla Pylvään Y21 kohdalla 10 m Reunavyöhyke 13 m 25 m 13 m 10 m Reunavyöhyke 51 m Johtoaukea Kuva 2. Fingrid Oyj:n 2x110 kv voimajohdon poikkileikkaus pylväsvälillä Y20-Y21 (yhteisellä johtoalueella Carunan voimajohdon kanssa). Pylväsvälillä Y21-Y24 Fingridin 2x110 kv voimajohdolle on lunastettu käyttöoikeuden supistus noin 40 metriä leveälle johtoalueelle, joka muodostuu noin 20 metriä leveästä johtoaukeasta ja sen molemmin puolin olevista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä (poikkileikkaus kuvassa 3). Rakennusrajoitusta merkitsevä rakennusraja ulottuu 20 metrin etäisyydelle voimajohdon keskilinjasta. Rakennusrajoitusalue kattaa siis koko voimajohtoalueen. Fingrid Oyj Katuosoite Läkkisepäntie Helsinki Postiosoite PL Helsinki Puhelin Faksi Y-tunnus , ALV rek. etunimi.sukunimi@fingrid.fi

39 LAUSUNTO 3(4) Maankäyttö ja ympäristö m 10 m 10 m 10 m Reunavyöhyke Johtoaukea Kuva 2. Fingrid Oyy.n 2x110 kv voimajohdon poikkileikkaus pylväsvälillä Y21-Y24. Fingrid Oyj Voimajohdon rakennusrajoitusalueelle ei saisi osoittaa rakentamista. Asemakaavaluonnoksessa EN-2-alueen rakennusala ulottuu voimajohtoaukean reunaan rakennusrajoitusalueelle. Rakennusala pitäisi osoittaa voimajohdon rakennusrajoitusalueen ulkopuolelle (vähintään 23 metrin tai osin 20 metrin etäisyydelle 2x 110 kv voimajohdon keskilinjasta em. poikkileikkausten mukaisesti). Kaavaluonnoksessa on esitetty kaksi erillistä johtoaluetta kuvaavaa merkintää "vaaraalue" ja "voimalinjan reunavyöhykkeen raja". Selkeyden vuoksi koko voimajohtoa varten varattu alueen osa tulisi mielestämme esittää vain yhdellä merkinnällä. Termit "vaara-alue" ja "voimalinjan reunavyöhykkeen raja" eivät ole helposti ymmärrettäviä. Vaara-alue-merkintä ei sovellu luonteeltaan tavanomaisten kantaverkon voimajohtojen suoja-alueiden merkinnäksi. Ympäristöministeriön ohjeen (Asemakaavamerkinnät ja -määräykset YM ) mukaisesti vaara-alue - merkinnällä osoitetaan alueita, joilla liikkuminen on turvallisuussyistä rajoitettu tai sitä on tarkoitus rajoittaa. Voimajohtoalueella ei ole tarpeen rajoittaa liikkumista (vaikka ympäristöministeriön oppaassa mainitaankin, että voimalinjojen alueilla voidaan käyttää vaara-alueen merkintää). Ehdotamme, että koko lunastettu voimajohtoalue merkitään asemakaavaan merkinnällä johtoa varten varattu alueen osa. Suunnittelussa on otettava huomioon myös seuraavat asiat: Johtoalueen maapohja ja puusto ovat maanomistajien omaisuutta. Johdon omistajalla on oikeus pitää voimajohtonsa kyseisellä alueella ja oikeus ylläpitää ja huoltaa sitä. Katuosoite Läkkisepäntie Helsinki Postiosoite Puhelin PL Helsinki Faksi Y-tunnus , ALV rek. etunimi.sukunimi@fingrid.fi

40 Maankäyttö ja ympäristö Maanomistajan oikeuksia rajoitetaan siten, että maanomistaja ei ilman voimajohdon omistajan lupaa saa pystyttää rakennuksia tai kahta metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteita rakennuskieltoalueelle. Rakennusrajoitusalue koskee maanpäällisiä ja maanalaisia rakennuksia. Voimajohtoaukealla puuston tai kasvien luontainen kasvukorkeus ei saa ylittää 4 metriä. Ylipitkät puut joudutaan katkaisemaan tai kaatamaan. Metsäalueilla käyttöoikeuden rajoitus supistaa omistajan oikeuksia siten että johtoaukealla ei puita voi kasvattaa ja reunavyöhykkeillä puiden kasvupituutta on rajoitettu. Johtoalueella ei voida pysäköidä ajoneuvoja ilman voimajohdon omistajan kanssa tehtyä sopimusta. Voimajohtoalue ei sovellu varastointiin eikä lastaukseen. Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon, mitä Tiehallinnon ohjeessa vuodelta 2001 "Sähköjohdot ja yleiset tiet" (TlEH ) esitetään. Ohjeessa on mm. esitetty tiellä työskentelyn eri työvaiheiden pienimmät sallitut turvaetäisyydet ilmajohdoista. Aloittaessa työskentely johtojen alla on työskentelylupa kysyttävä vielä erikseen voimajohtojen omistajilta. Voimajohtojen läheisyydessä työskenneltäessä on noudatettava yleisiä sähkötyöturvallisuusmääräyksiä. Muistutamme, että asemakaavaa koskevassa lausunnossa ei voida ottaa kantaa rakentamisen teknisiin ratkaisuihin. Voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto. Risteämä voi olla myös esimerkiksi tie, katu, rakennelma tai rakennus, joka sijoittuu voimajohdon läheisyyteen. Risteämälausunnossa esitetään kaavalausuntoa yksityiskohtaisemmin ne seikat ja turvallisuusnäkökohdat, jotka hankkeen suunnittelijan ja toteuttajan on voimajohdon kannalta otettava huomioon. Lausuntopyynnön voi lähettää osoitteeseen Fingrid Oyj, Risteämälausunnot, PL 530, Helsinki tai sähköpostilla risteamalausunnot@fingrid.fi. Muiden kuin Fingridin omistamien voimajohtojen osalta teidän tulee pyytää erillinen lausunto voimajohtojen omistajalta. Kaavoitusasioita Fingrid Oyj:ssä hoitaa Mika Penttilä puh Yleis-ja asemayleiskaavat, joissa on Fingrid Oyj:n voimajohtoja tai muita toimintoja, pyydämme lähettämään lausunnolle mieluiten sähköisenä osoitteeseen kirjaamo@fingrid.fi tai kirjallisena osoitteella Fingrid Oyj, Maankäyttöjä ympäristö, PL 530, HELSINKI Ystävällisin terveisin Fingrid Oyj Maankäyttö ja ympäristö Mika Penttilä projektipäällikkö Fingrid Oyj Katuosoite Läkkisepäntie Helsinki Postiosoite Puhelin PL Helsinki Faksi Y-tunnus , ALV rek. etunimi.sukunimi@fingrid.fi