Kotiteatteri. pystyyn pienin kustannuksin ENERGIATEHOKKUUS ON YHTEINEN ETU REACH LISÄÄ VASTUUTA KIERRÄTYSKUITU ON ARVOPAPERIA.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotiteatteri. pystyyn pienin kustannuksin ENERGIATEHOKKUUS ON YHTEINEN ETU REACH LISÄÄ VASTUUTA KIERRÄTYSKUITU ON ARVOPAPERIA."

Transkriptio

1 nro ENERGIATEHOKKUUS ON YHTEINEN ETU REACH LISÄÄ VASTUUTA KIERRÄTYSKUITU ON ARVOPAPERIA Kotiteatteri pystyyn pienin kustannuksin KEMIRAN SIDOSRYHMÄLEHTI

2 pääkirjoitus Juoksemmeko tarpeeksi kovaa? KEMIRA-LEHTI on Kemiran sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. JULKAISIJA Kemira Oyj Porkkalankatu 3 PL 330, Helsinki puh Päätoimittaja Kari Savolainen puh KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland Yritysjulkaisut Lapinmäentie 1, PL Sanoma Magazines Johtaja Leena Jaakkola Toimitus Anu Virnes-Karjalainen Hannu Virtanen Ulkoasu AD Marjut Jouhki Kannen kuva Juha Salminen PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy, Forssa 2006 ISSN Painos kpl PAPERI Galerie One 80 g/m 2. Sen päällystyksessä käytetään Kemiran CoCoatkalsiumsulfaattipigmenttiä. Kemira lyhyesti Kemira on kansainvälinen teollisuuskonserni, joka keskittyy monipuolista osaamista vaativille kemianalan sektoreille. Kokonaispalvelumme ja tuotteemme ovat mukana sellun ja paperin valmistuksessa, puhtaan veden tuotannossa, teollisuuden prosesseissa sekä maalipinnoissa. Tuotantoa meillä on noin 30 maassa ja henkilöstöä meillä on Liikevaihtomme on noin kaksi miljardia euroa. Suomen talouselämän moottori, teollisuus, alkaa yskiä ellei tutkimus- ja kehitystoiminnassa nähdä metsää puilta. Yritysten T&K-toiminta on liiaksi yksittäisten firmojen hajanaista tuotekehittelyä. Tarvitsemme maailmanluokan innovaatioita ja niin sanottuja suuria teknologiahyppyjä. Ongelmanamme ovat voimavarojemme niukkuus, hajanaisuus ja osittainen päällekkäisyys. Sen sijaan, että keskitymme yrityksissä kilpailemaan rahoituksesta, T&K-toimintaa tulisi ohjata teollisuusklustereiden pohjalta. Innovaatiot syntyvät useimmiten eri toimialojen kohdatessa asiakkaan ongelman ratkaisussa. Voimien kohdistaminen klusteripohjaisesti aktivoisi poikkitieteellistä yhteistoimintaa ja syntyvä osaaminen ja teknologiat juurtuisivat laajapohjaisesti teollisuuteen, elinkeinoelämään ja tiedeyhteisöön. Osaamisen kehittämisen perustana TUTKIMUKSEN JA KEHITTÄMISEN toimisivat klusterialueille sijoitetut KOHTEET TULISI VALITA PAINOTTAEN huippuyksiköt, joissa perustutkimus ja ELINKEINOELÄMÄN TARPEITA. sen tuloksia edelleen soveltava teknologinen osaaminen kohtaavat. Esimerkkinä karusta nykytilanteesta käy metsäteollisuus. Se on suomalaisen teollisuuden ja elinkeinoelämän lippulaiva maailmalla, mutta teknologisen etumatkan säilyttäminen vaatii paljon nykyistä tehokkaampaa voimien keskittämistä. Esimerkiksi Suomen Akatemian runsaasta kahdestakymmenestä huippuyksiköstä ainoastaan yksi toimii osittain metsäklusterin alueella. Se on vähän kun ajatellaan, että kyse on Suomen tärkeimmästä elinkeinoalueesta ja maamme tulevaisuudesta. Klusterialueiden huippuyksiköt voisivat edelleen olla Suomen Akatemian rahoittamia. Sen sijaan tutkimuksen ja kehittämisen kohteet tulisi valita painottaen elinkeinoelämän tarpeita. Rakenteen perustana olisivat yliopistojen tutkimusryhmien verkostot, joiden toiminnalle laadittaisiin yhdessä teknologian huippuyksiköiden kanssa tutkimusohjelmat. Soveltavan teknologian huippuyksiköt muodostettaisiin teollisuuden voimavaroista klusterin eri alueilta. Resursointia voitaisiin vahvistaa Teknologian kehittämiskeskuksen TEKESin pitkäaikaisen tukisitoumuksen kautta. Koko toimintaa johtamaan valittaisiin kansainvälisen kilpailuttamisen kautta parhaat mahdolliset voimat. Tällaisella klusterimallilla T&K:ssa kilpailtaisiin tosissaan siitä, että osaamisen perusta elinkeinoelämälle löytyy vastakin Suomesta. Hannu Toivonen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Kemira Oyj

3 42 KONTRASTIA KOTITEATTERIIN Kamera-lehden päätoimittaja Pekka Punkari kertoo miten tehdänä hyvä valkokangas kotiteatteriin. 20 PORISSA osataan titaanidioksidi. 16 OULULAISET ovat innokkaita kehittämään uusia kemian tuotteita. 30 Sisältö 8 Tehokasta energian käyttöä Energian tehokas käyttö palvelee myös Kemiran asiakkaiden etuja. 11 Kemian imago puntarissa Yhä useampi eurooppalainen näkee kemianalan parantavan elämänlaatua. 12 Kasvua Itä-Euroopasta Kemiran vesiliiketoiminnalla on hyvä jalansija Itä-Euroopan markkinoilla. 16 Idea jalostuu innovaatioksi Oululaiset innovaattorit kehittävät innolla uusia kemian tuotesovelluksia. 20 Laadukasta titaanidioksidia Titaanidioksidin erikoistuotteissa Kemiran tavoite on olla maailman kärkeä. 24 Yhteistyössä Kemiran kanssa Vedenkäsittelyn parantaminen nosti kanadalaisen selluntekijän tuotantoa. 28 Uv-valo kovettaa lakan Tikkurilan kehittämä menetelmä tarjoaa säästöjä huolekaluteollisuudelle. 30 Kierrätyskuitu valtaa alaa Kierrätyskuidusta on tullut arvokasta raaka-ainetta paperiteollisuudelle. 34 REACH vastuuta yrityksille EU:n uusi asetus siirtää kemikaalien turvallisuusvastuuta teollisuudelle. 38 Opinnäyte työpaikalla Kemiran ostoista ja logistiikasta on tekeillä pro gradu -tutkielma. 40 Paperikemiassa ykköseksi Lanxessin osto tekee Kemirasta paperikemikaalien johtavan toimittajan. 42 Kotiteatteri pystyyn Tikkurilan Harmony-maalilla valmistat edullisesti laadukkaan valkokankaan. PAPERI KIERTÄÄ takaisin teollisuuden arvokkaaksi raaka-aineeksi. JOKA NUMEROSSA 4 Ajan ihminen Kemwater-palkittu Seppo Kiiskinen 5 Ajan asiat Kemian alan ja Kemiran kuulumiset 37 Kynävieras Vuorineuvos Jaakko Ihamuotila 41 Tilinpäätös 2005 Kemiralla oli vahva kasvuvuosi. 45 Missä Mille luuraa? Etsi Milleniun-logo lehdestä. 46 Ristikko Voita urheilukassi. 1/2006 Kemira 3

4 TEKSTI HANNU VIRTANEN KUVA JUHA SALMINEN KEMWATER-PALKITTU Seppo Kiiskinen Helsingin Veden käyttöpäällikkö DI Seppo Kiiskinen sai viime keväänä Kemwaterpalkinnon pitkäjänteisestä työstään jätevedenkäsittelyn kehittämiseksi. Hän on osallistunut myös Pietarin lounaisen puhdistamon rakentamiseen ja vastaa sen käyttöönotosta. 1. Mikä on merkittävin kehitysaskel, joka vedenpuhdistuksessa on viime vuosikymmeninä otettu? Tärkein toimenpide jätevesien käsittelyssä vesistöjen kannalta on ollut ja 1970-lukujen taitteessa toteutettu fosforin poisto rinnakkaissaostusmenetelmällä käyttämällä saostuskemikaalina ferrosulfaattia. Menetelmää voidaan pitää suomalaisten vesihuoltoinsinöörien kehittämänä ja muiden myöhemmin soveltamana maailmanlaajuisena jätevesien fosforin poistomenetelmänä. 2. Mihin ja miksi tarvitaan kemiallista vedenpuhdistusta? Puhdistusvaatimusten jatkuvasti kiristyessä fosforin osalta herkissä ekosysteemeissä tarvitaan saostuskemikaalien käyttöä. Vaadittavalle puhdistustasolle ei päästä pelkillä biologisilla fosforin poistomenetelmillä. 3. Millä tavoin Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Helsingissä on ollut alansa edelläkävijä? Monet prosessitekniset ratkaisut, kuten selkeytyksen ja sakeutuksen yhdistäminen sekä syvät ilmastusaltaat, olivat 1990-luvulla ainutlaatuisia maailmassa. Nykyisellään laitos on kemiallisen fosforinpoiston ja kaksivaiheisen typpiyhdisteidenpoiston ansiosta yksi kokoluokkansa tehokkaimmista maailmassa. 4. Miten jätevesien käsittelyä kannattaisi tehostaa Suomessa entisestään? Puhdistamoja on liian paljon. Järkevää olisi johtaa jätevedet alueellisiin keskuspuhdistamoihin, joissa keskitetty jätevedenpuhdistus olisi nykyistä tehokkaampaa ja taloudellisempaa. 5. Minkä arvon annat saamallesi Kemwaterpalkinnolle? Tämänlaatuinen muistaminen lämmittää mieltä. Tällä alalla ei voi kuitenkaan yksin saavuttaa mitään merkittävää, vaan saamastani tunnustuksesta tulee kiittää kaikkia vesihuollon parissa työskenteleviä alan ammattilaisia.

5 ajan asiat LYHYESTI» Kemira on myynyt Oulun tutkimuskeskuksen kiinteistön Technopolis Oyj:lle 5,3 miljoonalla eurolla. Yhtiö vuokraa nykyiset käytössään olevat tilat 12 vuodeksi. Loppuosa kiinteistöstä on vuokrattu neljälle muulle asiakkaalle. Technopolis suunnittelee tämän kiinteistökaupan myötä uudentyyppisen teknologiakeskuksen muodostamista Ouluun. Keskuksen asiakastoimialat ovat mm. ympäristö- ja vesiosaaminen.» Kemira Oyj ja DNV Certification Oy ovat tehneet 3-vuotisen sopimuksen hallintajärjestelmien sertifioinnista. Sopimus kattaa Kemira-konsernin liiketoiminta-alueiden sertifioidut laatu-, ympäristöja turvallisuusjärjestelmät Suomessa. Se koskee kaikkiaan 11 toimipaikkaa.» Porissa on käynnistynyt uusi ferrosulfaatin kuivaamo. Ferroa syntyy sivuvirtana titaanidioksidituotannossa. Ferrosulfaattia käytetään mm. vedenpuhdistuksessa ja sementtiteollisuudessa.» Kemiran Porin tehtaiden palomiehet voittivat SM-pronssia perinteisissä teollisuuspalokuntien kilpailuissa Kemissä. Voiton vei UPM-Kymmenen Pietarsaaren palokunta ja toiseksi sijoittui Stora Enson Oulun joukkue.» Espoon tutkimuskeskuksessa on asennettu käyttöön uusi spektrometri, jonka ydinmagneettisen resonanssispektrometrian (NMR) avulla saadaan rakenteellista tietoa orgaanisista molekyyleistä, epäorgaanisista materiaaleista ja niiden seoksista. Laiteella voidaan määrittää lähes kaikkia jaksollisen järjestelmän alkuaineita. Lisäksi laitteisto sisältää erikoismittapään vaikeasti analysoitavien liukenemattomien näytteiden (emulsiot, slurrit jne.) tutkimiseen. Busterit viilettävät aallonharjalla Inhan tehtaiden uudessa viimeistelyhallissa on jo vuoden päivät pintakäsitelty Buster-veneitä Tikkurila Coatingsin tuotteilla. Maalaamisella on saatu parannettua entisestään alumiinirakenteisten veneiden kestävyyttä, helppohoitoisuutta ja ulkonäköä. Fiskars-konserniin kuuluva Inhan Tehtaat Oy Ab on Euroopan suurin alumiiniveneiden tuottaja, joka on valmistanut Bustereita Ähtärissä Etelä- Pohjanmaalla vuodesta Tänä päivänä veneenvalmistuksen parissa työskentelee 150 henkeä ja vuonna 2004 veneitä valmistettiin yli kappaletta. Kippari-lehden vuonna 2003 tekemässä tutkimuksessa Suomen yhdeksän suosituimman venepaketin joukossa oli kuusi Buster-mallia. Vahvaa kasvua on tällä hetkellä myös Ruotsin ja Norjan markkinoilla. Oikein valitulla pintakäsittelyllä on pystytty parantamaan entisestään Bustereiden hyviä ominaisuuksia ja suojaamaan samalla alumiinia hapettumiselta. Veneet kestävät paremmin kovaa kulutusta ja ovat helpommin pidettävissä puhtaana. Lopputuloksena on pitkäikäinen kumppani, joka pysyy hyvännäköisenä ja siistinä vuodesta toiseen. Vanhempaakin vuosikertaa olevia Bustereita voidaan nykyisin huoltomaalata vaivattomasti, sillä tähän soveltuvat tuotteet vakio- ja metallic-sävyineen kuuluvat Tikkurilan Temaspeed-jälleenmyyjien tuotevalikomaan niin Suomessa kuin Pohjoismaissakin. VANHEMPIAKIN VENEITÄ VOIDAAN HUOLTOMAALATA. Kuvassa tämän vuoden malliston Buster L, jonka pinnassa hohtaa Tikkurila Coatingsin metallinsininen Temadur 90 -polyuretaanimaali. Pintamaalin lisäksi kaikki vesirajan yläpuoliset osat on viimeistelty kovaa kulutusta kestävällä Temadur Clear -lakalla. 1/2006 Kemira 5

6 ajan asiat YLI 100 EHDOKASTA MILLENNIUM-PALKINTOON Maailman suurimman teknologiapalkinnon, Millennium-palkinnon, loppusuoralla on yli sata korkeatasoista ehdotusta kaikkiaan 32 maasta. Palkinnon saaja julkistetaan 15. kesäkuuta ja palkinto luovutetaan 8. syyskuuta Palkinnon suojelijana on Tasavallan Presidentti Tarja Halonen. Millennium-teknologiapalkinto on arvoltaan miljoona euroa. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi ihmisten elämänlaatua merkittävästi kohottavasta innovaatiosta, joka on tehty jollakin seuraavista alueista: terveydenhuolto ja biotieteet, informaatio ja tietoliikenne, uudet materiaalit ja prosessit sekä energia ja ympäristö. Kuvassa ensimmäinen Milenniumpalkinnon saaja world wide webin kehittäjä Tim Berners-Lee. KEMIRA-TALO CAPMANILLE Kemira on myynyt Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevan toimitalonsa kiinteistösijoitusyhtiö CapManille ja vapauttanut kiinteistöön sijoitetut varat ydinliiketoimintojensa kehittämiseen. Yhtiö jää talon päävuokralaiseksi neljään ylimpään kerrokseen. Kemira on aloittanut tiloissaan saneeraushankkeen. Uusissa toimitiloissa kiinnitetään huomiota työskentelyn mukavuuteen, joustavuuteen ja tehokkuuteen. Remontti valmistuu alkusyksyllä Vuonna 1986 valmistuneen punatiilisen Kemira-talon, Lännen portin, on suunnitellut arkkitehti Ilkka Pajamies. Talossa on kahdeksan kerrosta maan päällä ja kaksi maan alla. Kokonaispintaalaa on neliömetriä, josta toimistotiloja on noin neliötä. Rakennus on Helsingin kaupungin vuokratontilla. PORIN VESI VALITSI KEMICOND-MENETELMÄN Porin kaupungin vesilaitos, Porin Vesi, on valinnut Kemiran kehittämän uuden Kemicond-menetelmän jätevedenpuhdistuksessa syntyvän lietteen käsittelyyn. Sopimus on kestoltaan kymmenen vuotta. Lietteenkäsittely alkaa yhteistyössä Kemiran kanssa vuonna Luotsinmäen keskuspuhdistamolla käsitellään sekä kaupungin että alueen teollisuuden jätevedet. Puhdistamo on mitoitettu kapasiteetiltaan hengen jätevesien puhdistamiseen. Kemira asentaa puhdistamolle kemiallisen Kemicond-käsittelyn edellyttämät laitteistot. Kemicond-menetelmällä liete desinfioituu ja siitä saadaan poistettua merkittävä määrä nestettä sekä hajuhaitat. Kemira vastaa myös lopputuotteen maisemoinnista. Kuva Porin läpi virtaavalla joella pidettävästä Kokemäen soudusta. MAAILMALTA» Eurooppalaiset kuluttavat pehmopaperia 5,5 miljardia tonnia vuodessa. Jos tuosta määrästä tekisi yhtenäisen vessapaperin, se riittäisi Helsingin Kalliosta 635 kertaa kuuhun ja takaisin. (Ilta-Sanomat )» Rikkidioksidin, typen oksidien ja aerosolihiukkasten elinaika ilmassa on muutamista päivistä noin pariin viikkoon. Sen jälkeen ne poistuvat joko sateen mukana tai kuivalaskeumana. (Tiede-lehti 9/05)» Maailmassa valmistetaan noin kemikaalia, ja Euroopassakin on käytössä yli kemikaalia. (Ympäristö 8/05)» On väitetty, että lyijyn hidas siirtyminen ruokailuvälineistä roomalaisten elimistöön vaikutti imperiumin rappioon. (Helsingin Sanomat )» Amerikkalaiset robottigeologit Spirit ja Opportunity laskeutuivat Marsiin hakemaan merkkejä vedestä ja todisteita vedestä löytyi. Kivistä on löytynyt jarosiittia ja sulfaatteja, joiden synty edellyttää vettä. (Tiede-lehti 9/05) 6 Kemira 1/2006

7 4,00 ajan asiat KEMIAN TUTKIMUSSALKUT OPETTAJIEN TUEKSI Alakoulujen uudistunut opetussuunnitelma on tuonut kemian osaksi viidensien ja kuudensien luokkien opetusta. Kemiran Oulun toimipaikka yhdessä Tiedekeskus Tietomaan kanssa tarjoaa kemian tutkimussalkut Oulun alueen opettajien tueksi. Salkkujen avulla kemian oppiminen on hauskaa ja havainnollista alakoululaisillekin. Tietomaasta maksutta lainattavat salkut sisältävät seuraavat työt: Ihovoiteen valmistus, Suolapitoisuus elintarvikkeis- OULUN JA PORIN TEHTAIDEN VOIMALAT POHJOLAN VOIMALLE Kemira Oyj ja sen tytäryhtiö Kemira Pigments Oy ovat myyneet Oulun ja Porin tuotantolaitostensa voimalaitokset Pohjolan Voima Oy:lle (PVO). Oulussa voimalaitokset siirtyvät Pohjolan Voiman täysin omistamille Laanilan Voima Oy:lle (LAVO) ja Porissa Porin Prosessivoima Oy:lle (PPV). Omistusjärjestelyissä sekä Kemira Oyj:n että Oulun ja Porin kaupunkien omistukset PVO:ssa kasvoivat. TIKKURILALTA APUA BIRZAIN VANHAINKOTIIN ta, Onko koruissasi nikkeliä, Pilailuliman valmistus sekä Mistä tunnistat kemiaallisen reaktion. Tutkimussalkuista löytyvät käyttöohjeet, kemikaalit ja välineet. KAKSI DIPLOMIA HUOLTOVARMUUDEN VALMIUSSUUNNITELMISTA Suomen puolustustaloudellinen suunnittelukunta on myöntänyt diplomit Kemira Pigments Oy:lle ja Kemira Kemwater Suomelle yrityskohtaisista valmiussuunnitelmista, jotka yksiköt ovat laatineet huoltovarmuuden turvaamiseksi mahdollisissa häiriötilanteissa. Eri teollisuuden aloilla yritykset on luokiteltu sen mukaisesti, kuinka kriittistä niiden toiminta on ajatellen väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen turvaamista. Kemian alalla tähän korkeimpaan luokkaan kuuluu lähes sata yritystä ja Kemira on yksi näistä. OSAKEMARKKINAT Kemiran osakekurssi saavutti 14 euroa Joulukuussa 2005 Lanxessin paperikemikaalien yritysoston julkistuksen myötä Kemiran osakekurssi saavutti uuden ennätystason 14,02 euroa. Vuoden 2005 päätöskurssi oli 13,48 euroa, mikä tarkoitti 32,7 prosentin nousua vuoden aikana. Vuonna 2006 sijoittajien mielenkiinto kohdistuu erityisesti Kemiran kykyyn tehostaa toimintaansa ja siirtää korkealla tasolla olevat energia- ja raaka-ainekustannukset edelleen myyntihintoihin. Myös ostettujen yritysten integroinnin etenemistä seurataan tarkasti. Ulkomaalaisomistus kehittyi vuoden 2005 aikana myönteisesti. Tammikuun 2006 lopussa ulkomaalaisomistus Kemirassa oli 18,3 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 11,8 prosenttia. Vuoden 2005 aikana 17 pankkia ja pankkiiriliikettä teki Kemirasta sijoitusanalyysejä. Kemiraa seuraavien analyytikoiden ajan tasalla olevat yhteystiedot löytyvät Kemiran kotisivuilta kohdasta Sijoittajat Osake Analyytikot. Kirjoittaja on Kemira Oyj:n sijoittajasuhdepäällikkö Päivi Antola. 16,00 HEX/KEMIRA KURSSIKEHITYS Kemiraan kuuluva Tikkurila-Vivacolor ja Ruukki ovat lahjoittaneet eduskunnan moottoripyöräkerho MP Arkadian avustuskohteelle, Birzain vanhainkodille Liettuassa rakennusmateriaaleja. Vanhainkodin kattorakenteet saavat uudet päällysteet. Tikkurila tytäryhtiöt Baltian maissa lahjoittavat Birzain vanhainkodille maalit, joilla vanhainkodin lattiat sekä sisä- ja ulkoseinät saadaan näyttämään uusilta. Toinen lahjoittaja on Ruukin liettualainen tytäryhtiö UAB Ruukki Lietuva. KRASKI TEKSIN KAUPPA VAHVISTUI Kemira vahvistaa strategiansa mukaisesti markkina-asemaansa Itä-Euroopan maalimarkkinoilla. Kauppa, jossa Kemiran maaliliiketoiminnasta vastaava Tikkurila ostaa Venäjän suurimpiin kuuluvan kauppa- ja rakennusmaaliyhtiön OOO Kraski Teksin, on lopullisesti vahvistettu. Viranomaiset hyväksyivät kaupan, ja myös muut kaupan voimaantulon ehdot on saatu täytettyä. Velattomaksi kauppahinnaksi on sovittu 40 miljoonaa US-dollaria. 14,00 12,00 10,00 8,00 6, KEMIRA HEX GENERAL HEX PORTFOLIO FTSE EUROTOP 300 CHEMICALS TAPAHTUMAKALENTERI klo varsinainen yhtiökokous klo 9.00 osavuosikatsaus 3kk klo 9.00 osavuosikatsaus 6 kk klo 9.00 osavuosikatsaus 9 kk /2006 Kemira 7

8 Elina Engman luo Kemiralle globaalia energiastrategiaa.

9 TEKSTI JORMA LEPPÄNEN KUVAT JUHA SALMINEN Myös asiakkaan kannalta on tärkeää, että yksikkömme eri puolilla maailmaa hankkivat ja käyttävät energiaa tehokkaasti, Kemiran energiajohtaja Elina Engman korostaa. Tehokasta energian käyttöä eri muodoissaan on Kemiralle hyvin tärkeä raaka-aine. Tarvitsemme prosesseissamme Energia hiilivetyjä kuten propaania, raskasta polttoöljyä ja maakaasua, mutta ylivoimaisesti eniten kulutamme sähköä, Kemiran energiajohtaja Elina Engman sanoo. Sähkö on keskeinen raaka-aine sellu- ja paperiteollisuuden valkaisukemikaaleja valmistavalle Finnish Chemicalsille. Kun yhtiö vuosi sitten liitettiin Kemiraan, konserni nousi Suomen viiden suurimman teollisen sähkönkäyttäjän joukkoon. Suomessa kulutamme sähköä kaksi terawattituntia vuodessa, ja siitä puolet menee Finnish Chemicalsin kloraattituotantoon. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Helsingissä sähköä kulutetaan vuodessa reilut 4,5 terawattituntia. Maailmanlaajuisesti Kemira kuluttaa sähköä noin kolme terawattituntia vuodessa. Suomen yksiköiden ohella suurimat käyttäjät löytyvät Kemiran tehtailta Ruotsista ja Yhdysvalloista. Kun Kemira vielä puolitoista vuotta sitten myi sähköä pohjoismaiseen sähköpörssiin, täytyy yhtiön nykyisin ostaa sitä. Kemiran asema energian suhteen on sikäli erinomainen, että yhtiö on osakkaana sekä Pohjolan Voimassa että Teollisuuden Voimassa. Toimintatapa näissä yhtiöissä on tuotannollinen yhteistyö omakustannushintaan. Ennen Finnish Chemicalsin ostamista meillä oli sähköä yli oman tarpeen ja myimme sitä pörssiin. Nykyisin ostamme sitä pörssistä reilun terawattitunnin vuodessa eli enemmän kuin aikaisemmin kulutimme. SUOJAMEKANISMEJA HINTARISKIÄ VASTAAN Pörssissä sähkön hinta muuttuu päivittäin kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kloraatin hinta ei kuitenkaan voi samalla tavalla vaihdella, koska se vaikeuttaisi Kemiran metsäteollisuusasiakkaiden liiketoimintaa. Engman painottaa, että myös energiastrategiaa luotaessa on pidettävä koko ajan mielessä asiakkaan etu. Hallitaksemme sähkön hankintakustannukset käytämme eri tyyppisiä ja eri pituisia suojausmekanismeja oman sähköntuotantomme lisäksi, Engman sanoo ja jatkaa: Arvioimme riskiä jatkuvasti tutkien sähköpörssin perustekijöitä samaan tapaan kuin minkä tahansa pörssin perustekijöitä. Hintaan vaikuttavia tekijöitä on paljon. Esimerkiksi päästökaupan vilkastuminen, ongelmat sähkönsiirrossa tai Venäjän pakkaset voivat nostaa hintaa. Meidän on päätettävä hintarajoista ja siitä, kuinka suuren osan hankinnastamme kulloinkin haluamme suojata. Sähkön tai energian osuus raaka-aineissa vaihtelee tuotteesta toiseen. Kloraatissa se on hyvin merkittävä ja joissakin tuotteissa vain muutaman prosentin luokkaa. Jos tuotantoprosessi on joustamaton ja energian osuus raaka-aineissa suuri, energian hinnan nousu voi johtaa prosessin alasajoon. Hyvällä energiastrategialla voimme vaikut-» 1/2006 Kemira 9

10 taa siihen, ettei tällaisia ääritilanteita pääse syntymään. Vaikka yhä suurempi osa EU:n jäsenmaita koskevista energiapäätöksistä tehdään Brysselissä, kansallisilla linjauksilla voidaan Engmanin mukaan edelleen vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin. Juuri nyt Suomessa on vireillä sähköveron puolittaminen. Meille se merkitsisi suurta säästöä. Kansalliset energialinjaukset ilman muuta vaikuttavat siihen, mihin tuotantoamme sijoitamme. Suhteellisen edullinen energia on ollut Pohjoismaiden kilpailuvaltti, mutta tilanne on muuttumassa. Sähkön hinta Pohjoismaissa on noussut ja nousee jatkossakin, ja joidenkin vuosien kuluttua se kohtaa Keski-Euroopan hintatason. Yksi syy tähän on Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan välille rakennettava uusi siirtokapasiteetti. Tätä taustaa vasten on hyvä, että Kemiralla on omia osakkuuksia sähköntuotannossa. KIINNOSTAVA TEHTÄVÄ Energiastrategian luominen Kemiran kaltaiselle kansainväliselle monialayhtiölle on Engmanin mukaan äärimmäisen kiinnostava tehtävä. Kokonaisuus on monimutkainen. Prosessit tarvitsevat käyttövoimakseen ja raaka-aineikseen eri tyyppisiä energiamuotoja. Lisäksi lainsäädännöt ja verotuskäytännöt poikkeavat toisistaan eri maissa. Aloitin Kemiran energiajohtajana viime lokakuussa. Meidän on määrä saada uusi globaali energiastrategia valmiiksi ensi kesään mennessä. Sähkön hankintaan ja kulutukseen liittyvät kysymykset ovat keskeisellä sijalla strategiassamme, mutta kokonaisuuteen kuuluu paljon muutakin. Osa tuotantolaitoksistamme esimerkiksi myy prosessilämpöä kaukolämpöverkkoon. Energian säästäminen eli sen mahdollisimman tehokas käyttö on keskeinen asia strategiassamme. KANSALLISET ENERGIA- LINJAUKSET VAIKUTTAVAT TUOTANNON SIJOITTUMISEEN. Energiatehokkuuden kehittäminen on ollut Kemiran tuotantolaitoksille Pohjoismaissa jo vuosien ajan olennainen osa toimintaa. Esimerkiksi Suomessa konserni on sitotunut teollisuuden kansalliseen energiansäästöohjelmaan. Engmanin mukaan yhtenäisten toimintatapojen omaksuminen energiatehokkuuden kehittämisessä on paljon helpompaa kuin hankintapuolella. Prosesseissa peruskomponentit isoista sähkömoottoreista pumppuihin ja venttiileihin ovat kaikkialla samankaltaisia vaikka tuotteet ovat erilaisia. Voimme viedä parhaat pohjoismaiset käytännöt esimerkiksi Yhdysvaltoihin, missä energiatehokkuus alkaa vasta nyt olla ajankohtainen kysymys. Samaan tapaan tutkimme myös hankintakuvioita, mutta usein ne ovat maakohtaisia. Pohjoismaiden vapaisiin sähkömarkkinoihin tottuneen voi esimerkiksi olla vaikea ymmärtää, että jossain muualla kerran tehdystä toimittajavalinnasta ei lain mukaan voi päästä irti. OMAVARAISUUS SÄHKÖSSÄ KASVAA Yhdysvaltain ja Euroopan unionin erilainen suhtautuminen Kioton sopimukseen on hyvä esimerkki siitä, kuinka eri maat ovat eri asemassa tuotannon suhteen. Meidän on omassa energiastrategiassamme varauduttava erilaisiin ilmastosopimusmalleihin. Haluaako EU olla myös vuoden 2012 jälkeen sitoutunut tiukempaan politiikkaan kuin Yhdysvallat? Mitä eri vaihtoehdot merkitsevät Kemiran tuotannolle? Hiilidioksidin päästökauppa on nostanut sähkön hintaa ja heikentänyt teollisuuden kilpailukykyä Euroopan unionissa. Päästökaupan tulevaisuuteen liittyy epävarmuutta. Aluksi valtiovallan taholta esitettiin arvioita, että hiilidioksiditonnin hinta tulisi olemaan 5 6 euroa, mutta nyt (haastattelua tehtäessä) se on 25 euroa. Tämä on tuonut päästökaupan piiriin kuuluvalle energiantuotannolle lisää tuotantokustannuksia eli sähkön hinta on noussut. Kemiran kannalta on tärkeää, että sen omistukset on suunnattu pääosin vesi- ja ydinvoimaan. Vuonna 2009 käyttöön otettava Olkiluodon kolmas ydinvoimayksikkö parantaa Kemiran sähköomavaraisuutta entisestään. Myytyämme omat tuotantolaitosten yhteydessä olevat voimalamme Pohjolan Voimalle ostimme siltä lisää osuuksia. Kun uusi ydinvoimala valmistuu Olkiluotoon, saamme sieltä puolet siitä sähköstä, minkä nyt ostamme pörssistä. 10 Kemira 1/2006

11 Eurooppa nyt TOIMIALAN IMAGO VAIKUTTAA KEMIANYRITYSTEN TULEVAISUUTEEN Saadakseen myös jatkossa osaavaa työvoimaa eurooppalaisten kemianyritysten on yhdessä ja erikseen ponnisteltava toimialan imagon hyväksi. Etenkin nuoret valitsevat opiskelu- ja työpaikkansa pitkälti mielikuvien perusteella. Euroopan kemianteollisuuden kattojärjestö Cefic on teettänyt laajoja tutkimuksia toimialan imagosta 1990-luvun alusta lähtien. Toimialan kansantaloudellinen arvo on kaikissa tutkimuksissa koettu suureksi, mutta useimmat mielikuvaan vaikuttavat tekijät ovat painottuneet eri tavalla vuodesta toiseen. Suurin osa eurooppalaisista näkee kemianteollisuuden kansantaloudellisesti keskeisenä tekijänä, jolla on suuri vaikutus elintasoon. Yhä useampi eurooppalainen (50 prosenttia vuonna 1998, 63 prosenttia vuonna 2004) näkee kemianteollisuuden myös elämänlaadun parantajana. Kemianteollisuuden hyödyistä eurooppalaiset nostavat useimmin esille elämänlaatua arjessa parantavat tuotteet. Toiseksi useimmin mainitaan muita teollisuudenaloja hyödyttävät innovatiiviset teknologiat. Tärkeänä nähdään myös kemianteollisuuden panos maailmanlaajuisia ympäristöongelmia vähentävien materiaalien ja teknologioiden kehittäjänä. Kansalaisten luottamus kemianteollisuuden pyrkimyksiin rajoittaa päästöjään on Innovatiivisia 19% teknologioita muille teollisuuden aloille Materiaaleja ja teknologioita maapallon saastumisen ehkäisemiseen 15% kasvanut tasaisesti viime vuosikymmenen lopulta. Yli 50 prosenttia vastaajista vuonna 2004 uskoi teollisuuden jatkuvasti kehittävän menetelmiä, joilla vähentää turvallisuuteen ja tuotteisiin liittyviä riskejä. Yhä useampi eurooppalainen katsoo kemianyritysten lisänneen tiedottamistaan ja muuttuneen avoimemmiksi viimeisten 6 8 vuoden aikana. Kemianteollisuuden riskeistä suurimpia ovat eurooppalaisten mukaan tehtaiden päästöt veteen ja ilmaan, kemiallisen jätteen aiheuttamat ympäristötuhot sekä kuluttajatuotteissa käytettäviin kemikaaleihin liittyvät riskit. Myös mahdollisista onnettomuuksista tuotantolaitoksilla kannetaan huolta. Eurooppalaisten myönteisyys kemianteollisuutta kohtaan on kehittynyt suotuisasti tällä vuosikymmenellä. Kuitenkin vain alle 50 prosenttia vastaajista vuonna 2004 sanoi luottavansa alan yrityksiin, ja noin 80 prosenttia oli sitä mieltä, että alaa pitäisi valvoa tiukemmin. Noin 70 prosenttia vastaajista ei olisi ollut valmis työskentelemään kemianteollisuudessa. Selkeä trendi viimeisten kymmenen vuoden aikana on ollut se, että ihmisten luottamus kemianteollisuuteen varmojen työpaikkojen tarjoajana on pienentynyt. Nykyisin vain joka toinen eurooppalainen uskoo kemianteollisuuden työpaikkojen pysyvyyteen. Kahdeksan keskeisimmän euroop- 14% 5% 7% Verovarjoja julkisiin ja sosiaalisiin hankkeisiin palaisen teollisuudenalan vertailussa kemianteollisuuden imago on ollut keskimääräistä huonompi. Kemianteollisuuden taakse jäävät vain öljyteollisuus ja ydinvoiman tuottajat. Myönteisimmin eurooppalaiset suhtautuvat elektroniikkateollisuuteen. Ensimmäinen Ceficin imagotutkimus julkistettiin vuonna Viimeisimpään tutkimukseen vuonna 2004 haastateltiin yli 9000 ihmistä Saksassa (myönteisin mielikuva), Espanjassa, Italiassa, Isossa-Britanniassa, Belgiassa, Alankomaissa, Ranskassa ja Ruotsissa (kielteisin mielikuva). Seuraava tutkimus julkistetaan syyskuun lopulla TEKSTI JORMA LEPPÄNEN KEMIANTEOLLISUUDEN SUURIMMAT HYÖDYT Varma työ ja toimeentulo 33% 2% Elämänlaatua parantavia tuotteita 5% Ei tiedä Ei hyötyjä Monien hyötyjen yhdistelmä Lähde: Cefic ja Eurostat 1/2006 Kemira 11

12 Kemwater hyvissä Kasvua TEKSTI JORMA LEPPÄNEN KUVAT CSE JA LEHTIKUVA Venäjän ja Itä-Euroopan maiden investoinnit juoma- ja jätevedenpuhdistukseen avaavat Kemiran vesikemikaaliliiketoiminalle hyviä kasvumahdollisuuksia. Pietarin 12 läheisyydessä Kemira 1/2006 sijaitseva Pietarhovi on tunnettu upeista palatseistaan, kauniista poistoalueistaan ja näyttävistä suihkulähteistään.

13 asemissa Itä-Euroopasta Kemwater laajensi liiketoimintaansa Venäjälle ja Itä- Eurooppaan viime vuosikymmenen alkupuolella. Vaikka vesikemikaalimarkkinat kehittyivät maltillisesti taloudellista ja yhteiskunnallista murrosta elävissä maissa, sillanpääasemien luominen oli Kemwaterille strategisesti tärkeää. Hyvistä referensseistä on paljon hyötyä nyt, kun markkinat alkavat vetää. Kemwaterin Venäjän-liiketoiminnan kehittämisestä vastaava Helena Lähteenmäki arvioi markkina-alueensa vesikemikaalipotentiaalin olevan noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Toistaiseksi Kemwater on keskittynyt Pietarin juoma- ja jätevedenpuhdistukseen. Yleensä Kemwater etenee uusille markkinoille perustamalla tai ostamalla paikallista tuotantoa, koska asiakkaat haluavat, että strategisten tuotteiden valmistus tapahtuu lähellä heitä. Venäjällä kuitenkin poikkeuksellisesti toimimme kymmenisen vuotta vientiyrityksenä, kunnes pari vuotta sitten ostimme tuotantokapasiteettia pietarilaiselta kemian alan kombinaatilta, Lähteenmäki kertoo. Kemiran sataprosenttisesti omistama ZAO Kemira Eko valmistaa juomaveden puhdistuksessa käytettävää nestemäistä alumiinisulfaattia 77 tuhatta tonnia vuodessa. Käytännöllisesti katsoen koko tuotantolaitoksen kapasitetti myydään Pietarin vesilaitokselle Vodokanalille. Pullonkauloja avaamalla voisimme jossain määrin lisätä tuotantoamme Pietarissa, mutta liiketoiminnan merkittävä kasvattaminen vaatii joko yritysostoja tai uusien tuotantolinjojen rakentamista. Tällä hetkellä keskitymme Vodokanalin palvelemiseen Pietarissa ja samalla tutkimme mahdollisuuksiamme muualla Venäjällä. Venäjällä on paljon vesikemikaalituotantoa, ja yritysten välillä vallitsee ankara hintakilpailu. Kemira erottautuu muista kemikaalitoimittajista tarjoamalla Vodokanalille kustannustehokkaita ratkaisuja ja kumppanuutta.» 1/2006 Kemira 13

14 Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön viime syksynä. Puhdistamo on ensimmäinen ja vaikutuksiltaan merkittävä EU:n pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuushanke. Jotkut Venäjällä ihmettelevät Vodokanalin ja Kemiran keskinäistä riippuvuutta. Emme tietenkään voi rakentaa tulevaisuuttamme sen varaan, että voittaisimme aina kilpailun Pietarin vesikemikaalitoimituksista. Yhteen asiakkaaseen keskittymisessä on omat riskinsä, mutta tässä tapauksessa ne kannattaa ottaa. Nähtävästi asiakas ajattelee toimittajasuhteestaan samalla tavalla, Lähteenmäki sanoo. TULOKSELLISTA YHTEISTYÖTÄ Kemiran ja Vodokanalin suhde ei rajoitu vain kemikaalitoimituksiin. Yritykset tekevät yhteistyötä useilla juoma- ja jätevedenpuhdistuksen osa-alueilla. Yksi tavoitteistamme on juomaveden laadun parantaminen. Kemira ja Vodokanal ovat testanneet satoja yhdisteitä löytääkseen Pietarin vesilaitoksen prosesseihin parhaiten sopivat kemikaalit. Yksi tavoitteista on vähentää korroosion syntymistä putkistoissa. Pietarin vesi on hyvin pehmeätä, ja sen takia se irrottaa putkistoista paljon kuona-aineita. Alkaloimalla eli nostamalla veden ph-arvoa voimme pienentää tätä ongelmaa. Olemme tehneet teoreettiset laskelmat, ja pilottikoe on tulossa. Jos kaikki menee hyvin, koeajoja aletaan tehdä yhdellä pienemmistä laitoksista. Haasteet ovat suuria. Laitoksia on useita ja ne käsittelevät vuorokaudessa 2,7 miljoonaa kuutiometriä juomavettä. Viime vuonna Pietariin valmistui uusi, 190 miljoonaa euroa maksanut jäteveden puhdistamo, joka käsittelee 11 prosenttia kaupungin vuosittaisesta tuhannen miljoonan kuutiometrin jätevesikuormasta. Vodokanalilla on nyt riittävästi laitoksia kaiken jäteveden puhdistamiseen, mutta koko kapasiteettia ei voida hyödyntää, ennen kuin kaavailut Kemira 1/2006

15 kilometriä pitkän viemäritunnelin rakentamisesta toteutetaan. Tämä investointi vaatisi miljoonaa euroa. Vodokanal ottaa velvoitteensa myös jätevesipuolella hyvin vakavasti. Kun yhtiössä pari vuotta sitten huomattiin, että sen oli vaikea pitää fosforipäästöjään Itämeren suojelukomission Helcomin suosituksen mukaisina, myös meidät kutsuttiin talkoisiin. Teimme yhdessä laskelmia, laboratoriokokeita ja pienempiä koeajoja. Täyden mittakaavan koeajot aloitettiin MEIDÄT TUNNETAAN PAITSI TUOTTEISTAMME MYÖS OSAAMISESTAMME. kolmella laitoksella viime kesänä. Kun Helcomin suositus fosforipäästöjen enimmäismääräksi on 1,5 mg litraa kohti, Pietarin vesilaitoksen tavoite on 1,0 mg litrassa. Kokeita on tehty jopa 0,5 mg:n tason saavuttamiseksi. Yhteistyö on tuottanut tulosta. Kahdella Vodokanalin laitoksella on jo päätetty siirtyä jatkuvaan kemialliseen fosforinsaostukseen. Lähteenmäki kertoo, että Kemiran ja Vodokanalin yhteistyö on herättänyt suurta kiinnostusta eri puolilla Venäjää. Useiden vesilaitosten edustajat ovat käyneet tutustumassa ratkaisuihimme. Meidät tunnetaan paitsi tuotteistamme myös osaamisestamme. Tältä pohjalta on hyvä lähteä kasvattamaan liiketoimintaa myös muualla Venäjällä. On vain huolehdittava siitä, että teemme yritysostot oikeaan aikaan. Tällä hetkellä seuraamme kiinnostuneina vesihuollon kehittymistä Venäjällä, mm. fosforin päästörajoja koskevaa lakiluonnosta, kunnallisten vesilaitosten yhtiöittämisprosessia, kansainvälisten rahoituslaitosten osallistumista tähän prosessiin, tariffipolitiikkaa ja veden kulutuksen kehitystä. KYSYNTÄ KAKSINKERTAISTUU Kemwaterin liiketoiminnasta Keski- Euroopassa vastaava Stig Bache huolehtii siitä, että yritys on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Oikea ajoitus on ratkaisevan tärkeää mentäessä uusille markkina-alueille. Nyt kun Itä-Euroopan vesisektori alkaa saada rahoituksensa kuntoon, meidän on aika panostaa kasvuun, Bache sanoo ja jatkaa: Siitä, että olemme ajoissa tehneet brandimme paikallisesti tunnetuksi, on jatkossa paljon hyötyä. Uskon, että alueen vesikemikaalimarkkinat kaksinkertaistuvat seuraavien 5 10 vuoden aikana. Rahassa laskettuna kulutus nousisi noin 120 miljoonaan euroon vuodessa. Kemwaterilla on tuotantolaitoksia Puolassa, Tsekissä, Romaniassa ja Sloveniassa. Yritysostoja tehtäessä on kiinnitetty erityistä huomiota edullisen raaka-aineen saantiin sekä laajan tuotepaletin rakentamiseen. Kemwater käyttää tehokkaasti hyväksi paikallisen titaanidioksidituotannon ja alumiiniteollisuuden sivuvirtoja. Vesikemikaalien kysyntä kasvaa sitä mukaa kuin päästörajat tiukkenevat ja veden laadulle asetetut vaatimukset kasvavat. Yleensä tilanne juomaveden suhteen on kohtuullisen hyvä, mutta jätevedenpuhdistuksessa pitää tapahtua vielä paljon. Voimakkainta vesisektorin kehitys on Puolassa, Tsekissä, Unkarissa ja Sloveniassa. Sitä vastoin Balkanin alueella sekä Slovakiassa, Romaniassa ja Bulgariassa ollaan kaukana länsimaisesta tasosta. Euroopan unioniin liittyneissä maissa ponnistellaan entistä voimakkaammin veden laadun parantamiseksi. Tämä heijastuu kasvavana kysyntänä liiketoimintaamme. Toisaalta ennen EU:n laajenemista itään hyödyimme enemmän paikallisesta tuotannostamme, koska kemikaaleille asetetut tullimaksut rajoittivat kilpailua. ASIANTUNTEMUS KILPAILUVALTTINA Rahoitustilanne Itä-Euroopan vesisektorilla on parantunut sekä Euroopan unionin että Veolian ja Ondeon kaltaisten yksityisten vesiyhtiöiden vaikutuksesta. Esimerkiksi Bukarestin juoma- ja jätevedenpuhdistukseen löytyi kansainvälistä rahoitusta heti, kun Veolia otti vesilaitoksen hoitoonsa. Yksityistämisen myötä kansainvälisten vesiyhtiöiden läsnäolo Itä- Euroopassa vahvistuu. Tämä merkitsee investointien lisääntymistä. Kemwaterin keskeinen haaste kehittyvillä markkinoilla on kustannustehokkuuden myyminen. Vedenpuhdistusbisneksessä on melkoinen joukko kilpailijoita, joilla kaikilla on eri agenda. Meidän on tehtävä asiakkaillemme selväksi, että kemiallinen jätevedenpuhdistus on kustannustehokkain tapa, ja että he voivat päästä hyviin tuloksiin kohtuullisen pienin investoinnein. Aina ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa suurta laitosta, vaikka rahoitus siihen riittäisikin. Bachen mukaan Kemwaterin kilpailutekijät ovat Itä-Euroopassa samat kuin muuallakin. Asiakkaat arvostavat yhtiön kustannustehokkaita ratkaisuja ja jatkuvasti kehittyviä tuotteita ja sovelluksia. Tehokas perustuotanto on tärkeää, mutta kilpailu voitetaan asiakkaalle aidosti lisäarvoa antavilla ratkaisuilla. 1/2006 Kemira 15

16 dea jalostuu innovaatioksi 16 Kemira 1/2006

17 Eero Aitta (vas.) ja Jari Kukkonen suhtautuvat innolla erilaisten kokeiden tekemiseen. TEKSTI HANNU VIRTANEN KUVAT HARRI NURMINEN Moni mullistava idea on tietämättä jo keksitty. Se vain odottaa havaitsemista ja edelleen kehittämistä. Soveltavan kemian ryhmä Kemiran Oulun tutkimuskeskuksessa käykin ongelmien kimppuun suurella sydämellä ja avoimin mielin. Soveltavan kemian ryhmää vetävä vanhempi tutkija Jari Kukkonen uskoo työssään viiden T:n periaatteeseen. Tutkimuksen ja tuotekehityksen on oltava tuloksellista eli sen on tuettava ja kehitettävä liiketoimintaa. Toiseksi tarvitaan tahtoa, jotta asiat etenevät. Kolmas T on taito: on osattava kokemusperäisesti yhdistää asioita. Vasta neljänneksi tarvitaan teoreettista tietoa. Lisäksi on oltava tuuria. Tuuria ei kuitenkaan saa itsestään vaan se seuraa sitä todennäköisemmin, mitä enemmän jaksaa yrittää. On erittäin tärkeää uskaltaa myös epäonnistua. Ei epäonnistumisia pidä hävetä ja kätkeä. Ne auttavat paitsi itse kutakin myös toisia pysymään jatkossa oikealla tiellä. Tarvittaessa on osattava nauraakin itselleen. Tosikkomaisella asenteella asiat tyssäävät alkuunsa; kehitämme uusia sovelluksia ja tuotteita teemme ympäristöstämme ja koko maailmasta entistä parempaa paikkaa, Kukkonen toteaa. VISIOITA JA KUNINGASAJATUKSIA Aitan mukaan tarvitaankin visioita ja kuningasajatuksia innovaatioiden aikaansaamiseksi. Uusia ideoita ja sovelluksia syntyy kun havaitaan, ettei tavoitteeseen päästä nykyisin keinoin. Kun ongelma on saatu näkyväksi, siihen löytyy yleensä myös ratkaisu. Asiaa lähdetään selvittämään sen hetkisestä tilanteesta eteenpäin. Samalla kuvitellaan, miltä maailma näyttää ratkaisun jo toteuduttua ja miten kyseiseen lopputulemaan päädyttiin. Näin ongelmaa lähestytään molemmista suunnista ja ratkaisun vaatima aika TOSIKKOMAISELLA ASENTEELLA ASIAT TYSSÄÄVÄT. HUUMORI ON TÄRKEÄ KÄYTÖVOIMA. huumori on tärkeä käyttövoima, vanhempi tutkija Eero Aitta jatkaa. Soveltavan kemian ryhmään kuuluu viisi vakituista tutkijaa ja viisi laboranttia. Projektikohtaisesti hankkeissa voi työskennellä isompikin joukko tutkimuskeskuksen väkeä. Olemme monen eri alan osaajista koostuva ryhmä. Ratkomme niin Kemiran eri liiketoiminta-alueiden asiakkaiden ongelmia kuin teemme oma-aloitteisesti erilaisia kokeiluja. Meillä on suuri innostus työhömme. Samalla kun lyhenee. Tämä erottaa innovatiivisen toimintamallin systemaattisesta toimintamallista. Aitta uskoo, että soveltavan kemian avulla on kaiken aikaa löydettävissä lukematon määrä mullistavia innovaatioita. Ne vain odottavat oikeaa tarvetta, ajankohtaa ja havaitsijaa. Innovaation ajoittuminen on yhtä tärkeää kuin sen tarkoitus. Sykemittareita valmistavan Polar Electron perustaja Seppo Säynäjäkangas on todennut maailmassa olevan neljänlaisia ideoita: 1/2006 Kemira 17

18 Jari Kukkonen ja Seppo Aitta pitävät Kemiran Oulun tutkimuskeskusta kannustavana ja ennakkoluulottomana työyhteisönä. huonoja, keskinkertaisia, hyviä ja erittäin hyviä. Vain hyvillä ja keskinkertaisilla on käyttöä. Erinomaiset ideat ovat usein ennenaikaisia, kun kukaan ei vielä usko niihin. Huonot puolestaan eivät auta asiaansa. Yleensä kehitys etenee evoluution kautta. Monien keksintöjen todellinen merkitys paljastuu vasta myöhemmin. Alkujaan vähäisiltäkin tuntuneet oivallukset voivat muuttaa maailmaa, kun eri osa- ja kehitystekijät vaikuttavat yhdessä samaan aikaan ja samaan suuntaan, Kukkonen sanoo. AVOIMUUTTA JA ENNAKKOLUULOTTOMUUTTA Harva asiantuntija on paras innovaattori omalla alallaan. Hän on liian kriittinen opittujen ajattelutapojensa ja teoreettisten malliensa vanki, Aitta uskoo. Liikkumalla oman koulutuksensa äärirajoilla tietämystään joutuu jatkamaan mielikuvituksella. Tämä pakottaa kokeilemaan ja auttaa uuden löytämisessä, Aitta sanoo ja Kukkonen jatkaa: Havaitsemista helpottaa se, että katsoo asioita hieman sivusta. Hyvä innovaattori on rohkea ja utelias. Hänellä on terve itsetunto ja hän on kiinnostunut kaiken maailman asioista. Hän haluaa selvittää, mitä niiden takana piilee. Kyse on ennen kaikkea asenteesta. Aitta ja Kukkonen pitävät Kemiran Oulun tutkimuskeskusta kannustavana ja ennakkoluulottomana työyhteisönä, joka antaa soveltavan kemian ryhmälle resursseja kokeileviinkin hankkeisiin. Haluamme heittää haasteita ja testata ajatuksiamme. Näin psyykkaamme toinen toisiamme. Jokainen voi aika ajoin kärsiä rohkeuden tai uskon puutetta. Silloin on tärkeää, että puskemme toinen toisiamme eteenpäin, Kukkonen sanoo. Onnistuminen tuo varmuutta siitä, että kuljemme oikeaa reittiä. Ryhmällämme on kokemusta ja näyttöjä toiminnan tuloksellisuudesta. Jokainen meistä on esimerkiksi mukana useissa eri patenteissa ja keksintöilmoituksissa, Aitta toteaa. YHTEISTYÖLLÄ TUOTTEEKSI Monet soveltavan kemian ryhmän kehittämistä tuotteista ovat muurahaishapon johdannaisia. Uusi sovellus on voinut saada alkunsa, kun on havaittu ja ymmärretty miten muurahaishappo toimii luonnossa. Tämän jälkeen muurahaishapon tietty ominaisuus on jalostettu palvelemaan teollisen yhteiskunnan käyttötarkoitusta. Ratkaisujen ja oivallusten löytäminen on vain yksi askel tiellä uusiksi sovelluksiksi. Yhteistyö ja avoimuus auttavat myös uusien liiketoimintamahdollisuuksien havaitsemisessa. Sitä tarvitaan niin ikään ideoiden tuotteistamisessa ja kaupallistamisessa. Prosessi etenee yleensä niin, että saamme alkujaan jonkin idean omassa keskuudessamme tai liiketoiminta- 18 Kemira 1/2006

19 WOODIUM VOI MULLISTAA PUURAKENTAMISEN Kemiran Oulun tutkimuskeskuksen soveltavan kemian ryhmän kehittämä Woodium on aine, joka voi mullistaa puurakentamisen. Tämä muurahaishapon johdannainen tekee puusta käytännössä palamattoman ja estää esimerkiksi lahon ja homeen pesiytymisen puumateriaaliin. Kemiran Oulun tehtailla on valmistettu kaliumformiaattipohjaista tuotetta esimerkiksi lentokenttien kiitoratojen jäänsulatukseen. Yksi tuhannen litran säiliö jäänestoainetta tipahti puulavaltaan särkien ja kastellen puisen alustan. Soveltavan kemian ryhmän laborantti Pekka Seppi pilkkoi lavan saunapuiksi. Hän ei kuitenkaan saanut kiukaan uunia syttymään, vaan viskoi kiukustuneena puut syksyiselle mansikkapellolle. Mukana lensi muutama muukin pilke. Keväällä Seppi keräsi lumen alta paljastuneet klapit. Hän havaitsi osan niistä alkaneen lahota osan ollessa aivan kuin uusia. Seppi toi klapit vanhemman tutkijan Eero Aitan ihmeteltäväksi. Soveltavan kemian ryhmä oivalsi löytäneensä aineen, joka saattaisi parhaimmillaan ratkaista kaksi puurakentamisen suurinta ongelmaa. Sen avulla voidaan lisätä puurakenteisten talojen paloturvallisuutta ja estää homeen ja muiden haitallisten itiöiden pesiytymistä talon rakenteisiin. Alustavat testit Woodiumin toimivuudesta on jo tehty. Viralliset normien mukaiset paloturvallisuus- ja kyllästeainetutkimukset valmistuvat pian. Kehitystyötä viedään eteenpäin yhteistyössä suomalaisten puualan yritysten kanssa. Sattumasta ja laborantin hereillä olosta alkunsa saanut kehitys on johtamassa tuotteeseen, jonka todellista markkina-arvoa on vielä vaikea ennakoida. Joka tapauksessa Woodium antaa mahdollisuuden lisätä elinympäristömme turvallisuutta ja parantaa elämänlaatua. yksiköistä. Testaamme sen mielekkyyttä ja toimivuutta. Mikäli uskomme edelleenkin asiaan, etsimme Kemiran liiketoimintayksiköstä sopivan yhteistyökumppanin viemään hanketta kanssamme eteenpäin, Kukkonen kertoo. Toisaalta saamme myös Kemiran asiakkailta suoria yhteydenottoja heidän tarvitessaan apua ongelmissaan. He voivat muutenkin olla kiinnostuneita kokeilemaan kehittämiemme sovellusten toimivuutta omissa prosesseissaan tai tuotteissaan. Kaikkinensa pyrimme ottamaan loppuasiakkaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mukaan kehitystyöhön. Asiakkaan kiinnostus ja usko asiaan vauhdittaa hankkeen etenemistä myös Kemiran sisällä. Toteutukset voivat saada alkunsa myös epävirallisista keskusteluista asiakkaiden kanssa. Avoin ajatusten vaihto synnyttää yhteisen mielenkiinnon, joka kantaa hanketta eteenpäin. Usein ongelman ratkaisun suurin este on saada tieto asiasta kulkemaan oikeaan osoitteeseen oikeassa muodossa. Sen jälkeen ratkaisu saattaa löytyä nopeastikin, Aitta sanoo. USKALLA INNOVOIDA Ihmisten kekseliäisyyttä voidaan kehittää ja siihen kannattaa kannustaa, Aitta ja Kukkonen korostavat. Omista kokemuksistaan kertomalla soveltavan kemian ryhmä on kouluttanut ja innostanut myös muita kemiralaisia luovaan ja ennakkoluulottomaan ajatteluun. Ihmisen luontainen ajattelumalli on toimia luovasti ja innovatiivisesti. Hän tekee ratkaisunsa pitkälti mielikuvituksensa varassa, ennen kuin alkaa saamaan koulutusta ja oppimaan toisilta. Tämän jälkeen tosiasioiksi mielletyt uskomukset rajaavat hänen ajatteluaan ja kahlitsevat luovuutta ja mielikuvituksen käyttöä, Aitta korostaa. Ollakseen innovatiivinen on kuitenkin uskallettava ajatella eri tavoin kuin muut. Innovatiivisuuden puute onkin usein rohkeuden puutetta, Kukkonen tiivistää. 1/2006 Kemira 19

20 TEKSTI HANNU VIRTANEN KUVAT JYRKI KOMULAINEN JA KEMIRA Kemiran Porin tehdas on Euroopan suurin titaanidioksidipigmentin valmistaja. Erikoistuotteissaan se tavoittelee maailmanlaajuista kärkiasemaa. Vakaata kasvua Kemiran titaanidioksidi huippulaatua Kemiran ainoa titaanidioksidipigmenttejä tuottava laitos toimii Meri-Porissa Mäntyluodon sataman läheisyydessä. Yli 95 prosenttia tehtaan valmistamasta titaanidioksidista menee vientiin. Vientiä on noin sataan maahan. Osa markkinoistamme on maailmanlaajuisia osan tuotannosta suuntautuessa pääasiassa Eurooppaan. Olemme valinneet strategisia tuotealueita, joilla haluamme kasvaa ja olla globaaleja markkinajohtajia. Monia perustuotteita ei sitä vastoin kannata viedä joka kolkkaan maailmassa, vaan niissä on järkevämpää kilpailla lähialueilla, Kemira Pigments -liiketoimintayksikön johtaja Matti Viitanen sanoo. Painoväreissä käytettävän titaanidioksidin toimittajana Kemira on ykkönen. Viitasen mukaan johtavat painovärituottajat kautta maailman käyttävät Kemiran pigmenttejä nimenomaan valmisteissaan, jotka on tarkoitettu erilaisten pakkausten, kuten esimerkiksi juomatölkkien, pinnoittamiseen. Toinen Kemiran titaanidioksidituotteiden kasvualue ovat ruoka-, lääke- ja kosmetiikkateollisuus. Siellä tarvitaan tai halutaan titaanidioksidipigmenttien tuomaa peittävyyttä ja valkoisuutta. Usein näin tehdään jo esteettisistä syistä. Päivittäin lukematon määrä ihmisiä narskuttaa hieman titaanidioksidia esimerkiksi joko hammastahnassa tai purukumissa. Kosmetiikassa voidaan käyttää titaa- 20 Kemira 1/2006

21 SUOJAA SUHDANNEVAIHTELUILTA Noin 90 prosenttia maailman titaanidioksidituotannosta suuntautuu maali-, muovi- ja paperiteollisuuden käyttöön. Maaliteollisuus yksistään nielee liki 60 prosenttia tuotannosta. Nämä ovat suhteellisen syklisiä toimialoja, jotka elävät maailmantalouden suhdanteiden mukaan. Suhdannevaihtelut tuntuvat myös titaanidioksidin kysynnässä. Erikoistuotteissa kysyntä on vähemmän syklistä, sillä ihmiset eivät voi esimerkiksi la-» erikoistuotteilla nidioksidipigmenttien lisäksi mikrokiteistä titaanidioksidia antamaan suojaa auringon ultaviolettisäteitä vastaan. Keskitymme globaalisti kapeille erityisalueille, joilla tuotettavat tonnimäärät eivät ole hirveän isoja. Voimme kuitenkin pienempänäkin toimittajana panostaa niihin merkittävästi ja saavuttaa ajan myötä tuntuvia markkinaosuuksia. Matti Viitanen luottaa Porin tehtaiden tuotteiden laatuun. 1/2006 Kemira 21

22 Porin tehdas on maailman suurin sulfaattiprosessiin perustuva titaanidoksiditehdas. Sen tuotanto vastaa noin kolmea prosenttia maailman titaanidioksidituotannosta. kata syömästä. Panostamalla tiettyihin erikoistuotteisiin saamme vastapainoa perustuotteidemme kysynnän ja hinnan heilahteluille. Esimerkiksi maaliteollisuuden tuotteissaan Kemira on keskittynyt maanosansa johtavana tuottajana Euroopan alueen markkinoihin. Yritys on maailman seitsemänneksi suurin titaanidioksidin valmistaja; viisi suurinta ovat amerikkalaisia ja kuudenneksi suurin on japanilainen. Viime vuonna maailman titaadinoksidituotanto oli vajaat 4,5 miljoonaa tonnia. Porin tuotantokapasiteetti 130 tuhatta tonnia vastaa noin kolmea prosenttia tästä määrästä. Vuonna 2004 oli voimakas noin 7 8 prosentin kysynnän kasvuvaihe. Viime vuodelle osattiin ennakoida hiljenevää vauhtia. Tällä vuodelle voidaan taas odottaa kasvua. Titaanidioksidin hinta määräytyy globaaleilla markkinoilla. Ainakin alkuvuonna kysyntä korottaa hintaa. Valitettavasti myös raaka-ainekustannukset, etenkin energian hinta, ovat nousseet. LÄHELLÄ ASIAKASTA Viitasen mukaan Kemiran titaanibisnes on saanut hyvää palautetta asiakaspalvelustaan. Kemiraa pidetään osaavana, varmana ja joustavana toimittajana, joka on kiinnostunut hakemaan asiakaslähtöisiä tuotekohtaisia ratkaisuja. Teemme tuotekehityksessä paljon yhteistyötä asiakkaiden kanssa. Meidän on tärkeää ymmärtää asiakkaidemme vaatimuksia ja odotuksia jo senkin takia, että tiedämme miten kohdistaa myös omista lähtökohdistamme käynnistyvää tuotekehitystämme. Tuotekehityksessä ja asiakaspalvelussa työskentelee hieman yli 50 henkeä. Näiden toimintojen osuus nettomyynnistä on noin 2,4 prosenttia. Panostukset ovat tuottaneet myös tulosta. Noin neljännes tuotteistamme on uusiutunut viimeisen viiden vuoden aikana. Suurimmaksi osaksi tämä on merkinnyt aiemman tuotteen korvaamista entistä paremmalla. Joukossa on kuitenkin myös täysin uusia markkinoita avaavia ja kokonaismyyntiämme lisääviä tuotteita, Viitanen sanoo. Yksi tällainen tulevaisuuden aluevaltaus voivat olla fotokatalyysiin perustuvat sovellukset. Kemira on tehnyt muun muassa rakennusteollisuuden kanssa yhteistyötä sen selvittämiseksi, miten titaanidioksidi auttaa pitämään erilaiset pinnat puhtaina. Fotokatalyysia voidaan hyödyntää myös esimerkiksi vedenpuhdistuksessa. JATKUVAA TOIMINNAN TEHOSTAMISTA Kilpailukykynsä turvaamiseksi Kemira käy jatkuvaa kustannusjahtia. Esimerkiksi energiansäästötalkoita Porin tehtaalla on toteutettu viime vuosikymmeneltä lähtien. Meidän on löydettävä jatkuvasti uusia säästökeinoja. Olemme yhtiöittäneet voimalaitostoimintamme. Kaksi kolmasosaa käyttämästämme energiasta on höyryä., joka tuotetaan eri polttoaineilla, liiketoimintayksikön johtaja Matti Viitanen sanoo. Höyryllä tuotetaan myös sähköä niin, että ulkoa ostettavan sähkön osuus on alle puolet kulutuksestamme. Lämpöenergia hyödynnetään tehokkaasti myymällä sitä myös kaukolämmöksi lähistön asuntoalueille. Kolme vuotta sitten käynnistyneessä muuttuvia kustannuksia karsivassa Kempower-ohjelmassa Porin tehtaat saavuttivat parhaimpia tuloksia koko Kemira-konsernissa. Prosessi tähtäsi jatkuvaan toiminnan tehostamiseen ja kehittämiseen ja jatkuu edelleenkin. Ohjelmalla myös heräteltiin henkilöstöä aloitteellisuuteen ja ideoimaan. Toinen puoli kustannusjahtia ovat kiinteät kustannukset. Viime vuoden lopulla Porin tehtaat ulkoisti voimalaitosten ohessa myös vartioinnin ja sisäisiä kuljetuksia. Muun muassa eläkejärjestelyin henkilöstön määrä vähenee tänä vuonna nykyisestä 730:sta noin kymmenellä prosentilla. Porissa on maailman suurin sulfaattiprosessiin perustuva titaanidioksiditehdas. Se antaa meille tietyn suuruuden ekonomian, mikä osaltaan lisää kustannustehokkuuttamme. Vahva prosessiosaamisemme antaa meille myös hyvät edellytykset suunnata tuotantoamme erikoistuotteisiin. Mitään merkittäviä kapasiteetin nostosuunnitelmia Porin tehtailla ei tällä hetkellä ole. Lähiaikojen investoinnit keskittyvät energiatehokkuuteen, kunnossapitoon ja pullonkaulojen poistoon sekä oheistuotteiden hyödyntämiseen. Jalostusarvon nosto vaatii myös omat panostuksensa. 22 Kemira 1/2006

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia

Lisätiedot

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia Kemira DesinFix Innovatiivista veden desinfiointia Kemira - kemian alan huippuosaamista, tuotteita ja vedenkäsittelyteknologiaa maailmanlaajuisesti Vuoteen 2050 mennessä maapallon väestö kasvaa arviolta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki.

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki. Ruukki tänään Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama 14.11.2007 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki tänään Liikevaihto vuonna 2006: 3,7 mrd euroa 14 700 työntekijää

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008 Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnator vuonna 2007..Tietotekniikkamarkkinoilla hyvä kasvu, kilpailu kuitenkin kireää.tietoenator kasvoi markkinoita

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Tammi - maaliskuu 2001 lyhyesti

Tammi - maaliskuu 2001 lyhyesti Tammi - maaliskuu 21 lyhyesti Liikevaihto 651 milj., jatkuvan liiketoiminnan kasvu 13 % Liikevoitto 57 milj., kasvu > 5 % Tulos / osake,28, kasvu > 1% Oma pääoma / osake 9,41 Ensimmäinen omien osakkeiden

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO Mikael Reims Manager Green Growth yritysfoorumi Helsinki, 28.5.2013 NEFCO Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Tammi-kesäkuu 2001 lyhyesti

Tammi-kesäkuu 2001 lyhyesti Tammi-kesäkuu 21 lyhyesti Liikevaihto 1 287, jatkuvan liiketoiminnan kasvu 11% Liikevoitto 111, kasvu 8 % Tulos/osake,52, kasvu 14 % (ilman kertaluonteisia eriä) Oma pääoma/osake 9,53 Toinen omien osakkeiden

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Liikevaihto 2 454 milj., jatkuvan liiketoiminnan kasvu 8 % Liikevoitto 144 milj., pienentyi 18 %

Liikevaihto 2 454 milj., jatkuvan liiketoiminnan kasvu 8 % Liikevoitto 144 milj., pienentyi 18 % Vuosi 21 lyhyesti Liikevaihto 2 454, jatkuvan liiketoiminnan kasvu 8 % Liikevoitto 144, pienentyi 18 % - eläkesäätiöiden kannatusmaksut kasvoivat, TiO 2 syklin pohjassa, Alcro-Beckersin integrointi Tulos/osake,58,

Lisätiedot

Pääpaino kannattavuuteen. Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.5.2007

Pääpaino kannattavuuteen. Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.5.2007 Pääpaino kannattavuuteen Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.5.27 Sisältö Kemiran tammi-maaliskuu Liiketoiminta-alueet tammi-maaliskuu Näkymät 2 Kemiran tammi-maaliskuu Tunnusluvut Q1/7 Q1/6 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Kemira GrowHow. Kemira. Kemira GrowHow. Siilinjärvi. Kaivos. Esittely VMY/kaivosjaoston seminaarissa 4.9.2003/Lauri Siirama

Kemira GrowHow. Kemira. Kemira GrowHow. Siilinjärvi. Kaivos. Esittely VMY/kaivosjaoston seminaarissa 4.9.2003/Lauri Siirama Kemira Siilinjärvi Kaivos Esittely VMY/kaivosjaoston seminaarissa 4.9.2003/Lauri Siirama Kemira-konserni kuuluu Kemira-konserniin, joka on listattu Helsingin pörssissä. Suomen valtio perusti Kemiran vuonna

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Kestävää kauneutta vuodesta 1862. Sijoitus Invest 11.11.2015 Minna Avellan, sijoittajasuhdepäällikkö

Kestävää kauneutta vuodesta 1862. Sijoitus Invest 11.11.2015 Minna Avellan, sijoittajasuhdepäällikkö Kestävää kauneutta vuodesta 1862 Sijoitus Invest 11.11.2015 Minna Avellan, sijoittajasuhdepäällikkö Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Uudista ja Uudistu 2007 Pekka Nuuttila Varatoimitusjohtaja Nordea Pankki Suomi Oyj 27.9.2007 Nordea Pohjoismaiden johtava pankki Nordean

Lisätiedot

www.ruukki.fi/flex RUOSTUMATONTA TERÄSTÄ

www.ruukki.fi/flex RUOSTUMATONTA TERÄSTÄ www.ruukki.fi/flex RUOSTUMATONTA TERÄSTÄ JA ALUMIINIA TOIVEIDESI MUKAAN Ruukki FLEX Ruostumaton teräs ja alumiini juuri sinun mittojesi mukaan Ajattele ratkaisua, jossa saat yhden kontaktin palveluna juuri

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Tieto Building leaders of the digital world

Tieto Building leaders of the digital world Tieto Building leaders of the digital world Sijoitus Invest 2010 18.11.2010 Helsinki 2010 Tieto Corporation Pasi Hiedanpää, sijoittajasuhdepäällikkö Tieto tänään Johtava tietotekniikkapalvelujen tarjoaja

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Mitä haasteita monialatoteuttaja kohtaa?

Mitä haasteita monialatoteuttaja kohtaa? 1 Mitä haasteita monialatoteuttaja kohtaa? ClimBus-ohjelman Päätösseminaari 9.6.2009 Juhani Pitkäkoski Toimitusjohtaja YIT Oyj 2 2009-06-09 Sisältö Energiankäyttö Suomessa Ilmastonmuutos YIT:n strategian

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Jakelutoiminta kansainvälistymisen toisena tukijalkana?

Jakelutoiminta kansainvälistymisen toisena tukijalkana? Jakelutoiminta kansainvälistymisen toisena tukijalkana? Erkki Järvinen toimitusjohtaja CMD, Kansainvälistymisstrategia Taustaa 2 n kansainvälistymisen keihäänkärjiksi valitut toimialat: Lehtijakelutoiminta

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MATERIAALI TEHOKKUUS TUTKIMUS CASE KIDEX Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MARTELA LYHYESTI Martela Oyj on työympäristöjen ja julkitilojen muutosten toteuttaja. Martelan sisustusratkaisut tukevat asiakkaan

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Tervetuloa Kemiran ja erityisesti vesilaitosten operoinnin maailmaan!

Tervetuloa Kemiran ja erityisesti vesilaitosten operoinnin maailmaan! Tervetuloa Kemiran ja erityisesti vesilaitosten operoinnin maailmaan! Sisältö Kemiran Visio ja strategia 3 Sivu Miksi Kemiran Operointipalvelu 4 Palvelukonseptimme 5 Esimerkkejä yhteistyösopimuksistamme

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Kaukomarkkinat Oy. JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja

Kaukomarkkinat Oy. JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja Kaukomarkkinat Oy JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja Pääomamarkkinapäivä 19.1.2010 1 Maailman markkinoiden osaaja Kaukomarkkinat toimii kaikilla toimialoillaan Suomessa. Erikoistunutta toimintaa myös Puolassa,

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

KymiBusiness 2008. Teollisuuden palveluyritys 29.10.2008. Antti Ruokonen Empower Oy

KymiBusiness 2008. Teollisuuden palveluyritys 29.10.2008. Antti Ruokonen Empower Oy KymiBusiness 2008 Teollisuuden palveluyritys muutoksen mahdollistajana 29.10.2008 Antti Ruokonen Empower Oy Aiheet Empower lyhyesti Palvelujen lisäarvo Case Voikkaa 2006 Case Mussalo 2007 Case Anjalankoski

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot