Kotiteatteri. pystyyn pienin kustannuksin ENERGIATEHOKKUUS ON YHTEINEN ETU REACH LISÄÄ VASTUUTA KIERRÄTYSKUITU ON ARVOPAPERIA.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotiteatteri. pystyyn pienin kustannuksin ENERGIATEHOKKUUS ON YHTEINEN ETU REACH LISÄÄ VASTUUTA KIERRÄTYSKUITU ON ARVOPAPERIA."

Transkriptio

1 nro ENERGIATEHOKKUUS ON YHTEINEN ETU REACH LISÄÄ VASTUUTA KIERRÄTYSKUITU ON ARVOPAPERIA Kotiteatteri pystyyn pienin kustannuksin KEMIRAN SIDOSRYHMÄLEHTI

2 pääkirjoitus Juoksemmeko tarpeeksi kovaa? KEMIRA-LEHTI on Kemiran sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. JULKAISIJA Kemira Oyj Porkkalankatu 3 PL 330, Helsinki puh Päätoimittaja Kari Savolainen puh KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland Yritysjulkaisut Lapinmäentie 1, PL Sanoma Magazines Johtaja Leena Jaakkola Toimitus Anu Virnes-Karjalainen Hannu Virtanen Ulkoasu AD Marjut Jouhki Kannen kuva Juha Salminen PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy, Forssa 2006 ISSN Painos kpl PAPERI Galerie One 80 g/m 2. Sen päällystyksessä käytetään Kemiran CoCoatkalsiumsulfaattipigmenttiä. Kemira lyhyesti Kemira on kansainvälinen teollisuuskonserni, joka keskittyy monipuolista osaamista vaativille kemianalan sektoreille. Kokonaispalvelumme ja tuotteemme ovat mukana sellun ja paperin valmistuksessa, puhtaan veden tuotannossa, teollisuuden prosesseissa sekä maalipinnoissa. Tuotantoa meillä on noin 30 maassa ja henkilöstöä meillä on Liikevaihtomme on noin kaksi miljardia euroa. Suomen talouselämän moottori, teollisuus, alkaa yskiä ellei tutkimus- ja kehitystoiminnassa nähdä metsää puilta. Yritysten T&K-toiminta on liiaksi yksittäisten firmojen hajanaista tuotekehittelyä. Tarvitsemme maailmanluokan innovaatioita ja niin sanottuja suuria teknologiahyppyjä. Ongelmanamme ovat voimavarojemme niukkuus, hajanaisuus ja osittainen päällekkäisyys. Sen sijaan, että keskitymme yrityksissä kilpailemaan rahoituksesta, T&K-toimintaa tulisi ohjata teollisuusklustereiden pohjalta. Innovaatiot syntyvät useimmiten eri toimialojen kohdatessa asiakkaan ongelman ratkaisussa. Voimien kohdistaminen klusteripohjaisesti aktivoisi poikkitieteellistä yhteistoimintaa ja syntyvä osaaminen ja teknologiat juurtuisivat laajapohjaisesti teollisuuteen, elinkeinoelämään ja tiedeyhteisöön. Osaamisen kehittämisen perustana TUTKIMUKSEN JA KEHITTÄMISEN toimisivat klusterialueille sijoitetut KOHTEET TULISI VALITA PAINOTTAEN huippuyksiköt, joissa perustutkimus ja ELINKEINOELÄMÄN TARPEITA. sen tuloksia edelleen soveltava teknologinen osaaminen kohtaavat. Esimerkkinä karusta nykytilanteesta käy metsäteollisuus. Se on suomalaisen teollisuuden ja elinkeinoelämän lippulaiva maailmalla, mutta teknologisen etumatkan säilyttäminen vaatii paljon nykyistä tehokkaampaa voimien keskittämistä. Esimerkiksi Suomen Akatemian runsaasta kahdestakymmenestä huippuyksiköstä ainoastaan yksi toimii osittain metsäklusterin alueella. Se on vähän kun ajatellaan, että kyse on Suomen tärkeimmästä elinkeinoalueesta ja maamme tulevaisuudesta. Klusterialueiden huippuyksiköt voisivat edelleen olla Suomen Akatemian rahoittamia. Sen sijaan tutkimuksen ja kehittämisen kohteet tulisi valita painottaen elinkeinoelämän tarpeita. Rakenteen perustana olisivat yliopistojen tutkimusryhmien verkostot, joiden toiminnalle laadittaisiin yhdessä teknologian huippuyksiköiden kanssa tutkimusohjelmat. Soveltavan teknologian huippuyksiköt muodostettaisiin teollisuuden voimavaroista klusterin eri alueilta. Resursointia voitaisiin vahvistaa Teknologian kehittämiskeskuksen TEKESin pitkäaikaisen tukisitoumuksen kautta. Koko toimintaa johtamaan valittaisiin kansainvälisen kilpailuttamisen kautta parhaat mahdolliset voimat. Tällaisella klusterimallilla T&K:ssa kilpailtaisiin tosissaan siitä, että osaamisen perusta elinkeinoelämälle löytyy vastakin Suomesta. Hannu Toivonen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Kemira Oyj

3 42 KONTRASTIA KOTITEATTERIIN Kamera-lehden päätoimittaja Pekka Punkari kertoo miten tehdänä hyvä valkokangas kotiteatteriin. 20 PORISSA osataan titaanidioksidi. 16 OULULAISET ovat innokkaita kehittämään uusia kemian tuotteita. 30 Sisältö 8 Tehokasta energian käyttöä Energian tehokas käyttö palvelee myös Kemiran asiakkaiden etuja. 11 Kemian imago puntarissa Yhä useampi eurooppalainen näkee kemianalan parantavan elämänlaatua. 12 Kasvua Itä-Euroopasta Kemiran vesiliiketoiminnalla on hyvä jalansija Itä-Euroopan markkinoilla. 16 Idea jalostuu innovaatioksi Oululaiset innovaattorit kehittävät innolla uusia kemian tuotesovelluksia. 20 Laadukasta titaanidioksidia Titaanidioksidin erikoistuotteissa Kemiran tavoite on olla maailman kärkeä. 24 Yhteistyössä Kemiran kanssa Vedenkäsittelyn parantaminen nosti kanadalaisen selluntekijän tuotantoa. 28 Uv-valo kovettaa lakan Tikkurilan kehittämä menetelmä tarjoaa säästöjä huolekaluteollisuudelle. 30 Kierrätyskuitu valtaa alaa Kierrätyskuidusta on tullut arvokasta raaka-ainetta paperiteollisuudelle. 34 REACH vastuuta yrityksille EU:n uusi asetus siirtää kemikaalien turvallisuusvastuuta teollisuudelle. 38 Opinnäyte työpaikalla Kemiran ostoista ja logistiikasta on tekeillä pro gradu -tutkielma. 40 Paperikemiassa ykköseksi Lanxessin osto tekee Kemirasta paperikemikaalien johtavan toimittajan. 42 Kotiteatteri pystyyn Tikkurilan Harmony-maalilla valmistat edullisesti laadukkaan valkokankaan. PAPERI KIERTÄÄ takaisin teollisuuden arvokkaaksi raaka-aineeksi. JOKA NUMEROSSA 4 Ajan ihminen Kemwater-palkittu Seppo Kiiskinen 5 Ajan asiat Kemian alan ja Kemiran kuulumiset 37 Kynävieras Vuorineuvos Jaakko Ihamuotila 41 Tilinpäätös 2005 Kemiralla oli vahva kasvuvuosi. 45 Missä Mille luuraa? Etsi Milleniun-logo lehdestä. 46 Ristikko Voita urheilukassi. 1/2006 Kemira 3

4 TEKSTI HANNU VIRTANEN KUVA JUHA SALMINEN KEMWATER-PALKITTU Seppo Kiiskinen Helsingin Veden käyttöpäällikkö DI Seppo Kiiskinen sai viime keväänä Kemwaterpalkinnon pitkäjänteisestä työstään jätevedenkäsittelyn kehittämiseksi. Hän on osallistunut myös Pietarin lounaisen puhdistamon rakentamiseen ja vastaa sen käyttöönotosta. 1. Mikä on merkittävin kehitysaskel, joka vedenpuhdistuksessa on viime vuosikymmeninä otettu? Tärkein toimenpide jätevesien käsittelyssä vesistöjen kannalta on ollut ja 1970-lukujen taitteessa toteutettu fosforin poisto rinnakkaissaostusmenetelmällä käyttämällä saostuskemikaalina ferrosulfaattia. Menetelmää voidaan pitää suomalaisten vesihuoltoinsinöörien kehittämänä ja muiden myöhemmin soveltamana maailmanlaajuisena jätevesien fosforin poistomenetelmänä. 2. Mihin ja miksi tarvitaan kemiallista vedenpuhdistusta? Puhdistusvaatimusten jatkuvasti kiristyessä fosforin osalta herkissä ekosysteemeissä tarvitaan saostuskemikaalien käyttöä. Vaadittavalle puhdistustasolle ei päästä pelkillä biologisilla fosforin poistomenetelmillä. 3. Millä tavoin Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Helsingissä on ollut alansa edelläkävijä? Monet prosessitekniset ratkaisut, kuten selkeytyksen ja sakeutuksen yhdistäminen sekä syvät ilmastusaltaat, olivat 1990-luvulla ainutlaatuisia maailmassa. Nykyisellään laitos on kemiallisen fosforinpoiston ja kaksivaiheisen typpiyhdisteidenpoiston ansiosta yksi kokoluokkansa tehokkaimmista maailmassa. 4. Miten jätevesien käsittelyä kannattaisi tehostaa Suomessa entisestään? Puhdistamoja on liian paljon. Järkevää olisi johtaa jätevedet alueellisiin keskuspuhdistamoihin, joissa keskitetty jätevedenpuhdistus olisi nykyistä tehokkaampaa ja taloudellisempaa. 5. Minkä arvon annat saamallesi Kemwaterpalkinnolle? Tämänlaatuinen muistaminen lämmittää mieltä. Tällä alalla ei voi kuitenkaan yksin saavuttaa mitään merkittävää, vaan saamastani tunnustuksesta tulee kiittää kaikkia vesihuollon parissa työskenteleviä alan ammattilaisia.

5 ajan asiat LYHYESTI» Kemira on myynyt Oulun tutkimuskeskuksen kiinteistön Technopolis Oyj:lle 5,3 miljoonalla eurolla. Yhtiö vuokraa nykyiset käytössään olevat tilat 12 vuodeksi. Loppuosa kiinteistöstä on vuokrattu neljälle muulle asiakkaalle. Technopolis suunnittelee tämän kiinteistökaupan myötä uudentyyppisen teknologiakeskuksen muodostamista Ouluun. Keskuksen asiakastoimialat ovat mm. ympäristö- ja vesiosaaminen.» Kemira Oyj ja DNV Certification Oy ovat tehneet 3-vuotisen sopimuksen hallintajärjestelmien sertifioinnista. Sopimus kattaa Kemira-konsernin liiketoiminta-alueiden sertifioidut laatu-, ympäristöja turvallisuusjärjestelmät Suomessa. Se koskee kaikkiaan 11 toimipaikkaa.» Porissa on käynnistynyt uusi ferrosulfaatin kuivaamo. Ferroa syntyy sivuvirtana titaanidioksidituotannossa. Ferrosulfaattia käytetään mm. vedenpuhdistuksessa ja sementtiteollisuudessa.» Kemiran Porin tehtaiden palomiehet voittivat SM-pronssia perinteisissä teollisuuspalokuntien kilpailuissa Kemissä. Voiton vei UPM-Kymmenen Pietarsaaren palokunta ja toiseksi sijoittui Stora Enson Oulun joukkue.» Espoon tutkimuskeskuksessa on asennettu käyttöön uusi spektrometri, jonka ydinmagneettisen resonanssispektrometrian (NMR) avulla saadaan rakenteellista tietoa orgaanisista molekyyleistä, epäorgaanisista materiaaleista ja niiden seoksista. Laiteella voidaan määrittää lähes kaikkia jaksollisen järjestelmän alkuaineita. Lisäksi laitteisto sisältää erikoismittapään vaikeasti analysoitavien liukenemattomien näytteiden (emulsiot, slurrit jne.) tutkimiseen. Busterit viilettävät aallonharjalla Inhan tehtaiden uudessa viimeistelyhallissa on jo vuoden päivät pintakäsitelty Buster-veneitä Tikkurila Coatingsin tuotteilla. Maalaamisella on saatu parannettua entisestään alumiinirakenteisten veneiden kestävyyttä, helppohoitoisuutta ja ulkonäköä. Fiskars-konserniin kuuluva Inhan Tehtaat Oy Ab on Euroopan suurin alumiiniveneiden tuottaja, joka on valmistanut Bustereita Ähtärissä Etelä- Pohjanmaalla vuodesta Tänä päivänä veneenvalmistuksen parissa työskentelee 150 henkeä ja vuonna 2004 veneitä valmistettiin yli kappaletta. Kippari-lehden vuonna 2003 tekemässä tutkimuksessa Suomen yhdeksän suosituimman venepaketin joukossa oli kuusi Buster-mallia. Vahvaa kasvua on tällä hetkellä myös Ruotsin ja Norjan markkinoilla. Oikein valitulla pintakäsittelyllä on pystytty parantamaan entisestään Bustereiden hyviä ominaisuuksia ja suojaamaan samalla alumiinia hapettumiselta. Veneet kestävät paremmin kovaa kulutusta ja ovat helpommin pidettävissä puhtaana. Lopputuloksena on pitkäikäinen kumppani, joka pysyy hyvännäköisenä ja siistinä vuodesta toiseen. Vanhempaakin vuosikertaa olevia Bustereita voidaan nykyisin huoltomaalata vaivattomasti, sillä tähän soveltuvat tuotteet vakio- ja metallic-sävyineen kuuluvat Tikkurilan Temaspeed-jälleenmyyjien tuotevalikomaan niin Suomessa kuin Pohjoismaissakin. VANHEMPIAKIN VENEITÄ VOIDAAN HUOLTOMAALATA. Kuvassa tämän vuoden malliston Buster L, jonka pinnassa hohtaa Tikkurila Coatingsin metallinsininen Temadur 90 -polyuretaanimaali. Pintamaalin lisäksi kaikki vesirajan yläpuoliset osat on viimeistelty kovaa kulutusta kestävällä Temadur Clear -lakalla. 1/2006 Kemira 5

6 ajan asiat YLI 100 EHDOKASTA MILLENNIUM-PALKINTOON Maailman suurimman teknologiapalkinnon, Millennium-palkinnon, loppusuoralla on yli sata korkeatasoista ehdotusta kaikkiaan 32 maasta. Palkinnon saaja julkistetaan 15. kesäkuuta ja palkinto luovutetaan 8. syyskuuta Palkinnon suojelijana on Tasavallan Presidentti Tarja Halonen. Millennium-teknologiapalkinto on arvoltaan miljoona euroa. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi ihmisten elämänlaatua merkittävästi kohottavasta innovaatiosta, joka on tehty jollakin seuraavista alueista: terveydenhuolto ja biotieteet, informaatio ja tietoliikenne, uudet materiaalit ja prosessit sekä energia ja ympäristö. Kuvassa ensimmäinen Milenniumpalkinnon saaja world wide webin kehittäjä Tim Berners-Lee. KEMIRA-TALO CAPMANILLE Kemira on myynyt Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevan toimitalonsa kiinteistösijoitusyhtiö CapManille ja vapauttanut kiinteistöön sijoitetut varat ydinliiketoimintojensa kehittämiseen. Yhtiö jää talon päävuokralaiseksi neljään ylimpään kerrokseen. Kemira on aloittanut tiloissaan saneeraushankkeen. Uusissa toimitiloissa kiinnitetään huomiota työskentelyn mukavuuteen, joustavuuteen ja tehokkuuteen. Remontti valmistuu alkusyksyllä Vuonna 1986 valmistuneen punatiilisen Kemira-talon, Lännen portin, on suunnitellut arkkitehti Ilkka Pajamies. Talossa on kahdeksan kerrosta maan päällä ja kaksi maan alla. Kokonaispintaalaa on neliömetriä, josta toimistotiloja on noin neliötä. Rakennus on Helsingin kaupungin vuokratontilla. PORIN VESI VALITSI KEMICOND-MENETELMÄN Porin kaupungin vesilaitos, Porin Vesi, on valinnut Kemiran kehittämän uuden Kemicond-menetelmän jätevedenpuhdistuksessa syntyvän lietteen käsittelyyn. Sopimus on kestoltaan kymmenen vuotta. Lietteenkäsittely alkaa yhteistyössä Kemiran kanssa vuonna Luotsinmäen keskuspuhdistamolla käsitellään sekä kaupungin että alueen teollisuuden jätevedet. Puhdistamo on mitoitettu kapasiteetiltaan hengen jätevesien puhdistamiseen. Kemira asentaa puhdistamolle kemiallisen Kemicond-käsittelyn edellyttämät laitteistot. Kemicond-menetelmällä liete desinfioituu ja siitä saadaan poistettua merkittävä määrä nestettä sekä hajuhaitat. Kemira vastaa myös lopputuotteen maisemoinnista. Kuva Porin läpi virtaavalla joella pidettävästä Kokemäen soudusta. MAAILMALTA» Eurooppalaiset kuluttavat pehmopaperia 5,5 miljardia tonnia vuodessa. Jos tuosta määrästä tekisi yhtenäisen vessapaperin, se riittäisi Helsingin Kalliosta 635 kertaa kuuhun ja takaisin. (Ilta-Sanomat )» Rikkidioksidin, typen oksidien ja aerosolihiukkasten elinaika ilmassa on muutamista päivistä noin pariin viikkoon. Sen jälkeen ne poistuvat joko sateen mukana tai kuivalaskeumana. (Tiede-lehti 9/05)» Maailmassa valmistetaan noin kemikaalia, ja Euroopassakin on käytössä yli kemikaalia. (Ympäristö 8/05)» On väitetty, että lyijyn hidas siirtyminen ruokailuvälineistä roomalaisten elimistöön vaikutti imperiumin rappioon. (Helsingin Sanomat )» Amerikkalaiset robottigeologit Spirit ja Opportunity laskeutuivat Marsiin hakemaan merkkejä vedestä ja todisteita vedestä löytyi. Kivistä on löytynyt jarosiittia ja sulfaatteja, joiden synty edellyttää vettä. (Tiede-lehti 9/05) 6 Kemira 1/2006

7 4,00 ajan asiat KEMIAN TUTKIMUSSALKUT OPETTAJIEN TUEKSI Alakoulujen uudistunut opetussuunnitelma on tuonut kemian osaksi viidensien ja kuudensien luokkien opetusta. Kemiran Oulun toimipaikka yhdessä Tiedekeskus Tietomaan kanssa tarjoaa kemian tutkimussalkut Oulun alueen opettajien tueksi. Salkkujen avulla kemian oppiminen on hauskaa ja havainnollista alakoululaisillekin. Tietomaasta maksutta lainattavat salkut sisältävät seuraavat työt: Ihovoiteen valmistus, Suolapitoisuus elintarvikkeis- OULUN JA PORIN TEHTAIDEN VOIMALAT POHJOLAN VOIMALLE Kemira Oyj ja sen tytäryhtiö Kemira Pigments Oy ovat myyneet Oulun ja Porin tuotantolaitostensa voimalaitokset Pohjolan Voima Oy:lle (PVO). Oulussa voimalaitokset siirtyvät Pohjolan Voiman täysin omistamille Laanilan Voima Oy:lle (LAVO) ja Porissa Porin Prosessivoima Oy:lle (PPV). Omistusjärjestelyissä sekä Kemira Oyj:n että Oulun ja Porin kaupunkien omistukset PVO:ssa kasvoivat. TIKKURILALTA APUA BIRZAIN VANHAINKOTIIN ta, Onko koruissasi nikkeliä, Pilailuliman valmistus sekä Mistä tunnistat kemiaallisen reaktion. Tutkimussalkuista löytyvät käyttöohjeet, kemikaalit ja välineet. KAKSI DIPLOMIA HUOLTOVARMUUDEN VALMIUSSUUNNITELMISTA Suomen puolustustaloudellinen suunnittelukunta on myöntänyt diplomit Kemira Pigments Oy:lle ja Kemira Kemwater Suomelle yrityskohtaisista valmiussuunnitelmista, jotka yksiköt ovat laatineet huoltovarmuuden turvaamiseksi mahdollisissa häiriötilanteissa. Eri teollisuuden aloilla yritykset on luokiteltu sen mukaisesti, kuinka kriittistä niiden toiminta on ajatellen väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen turvaamista. Kemian alalla tähän korkeimpaan luokkaan kuuluu lähes sata yritystä ja Kemira on yksi näistä. OSAKEMARKKINAT Kemiran osakekurssi saavutti 14 euroa Joulukuussa 2005 Lanxessin paperikemikaalien yritysoston julkistuksen myötä Kemiran osakekurssi saavutti uuden ennätystason 14,02 euroa. Vuoden 2005 päätöskurssi oli 13,48 euroa, mikä tarkoitti 32,7 prosentin nousua vuoden aikana. Vuonna 2006 sijoittajien mielenkiinto kohdistuu erityisesti Kemiran kykyyn tehostaa toimintaansa ja siirtää korkealla tasolla olevat energia- ja raaka-ainekustannukset edelleen myyntihintoihin. Myös ostettujen yritysten integroinnin etenemistä seurataan tarkasti. Ulkomaalaisomistus kehittyi vuoden 2005 aikana myönteisesti. Tammikuun 2006 lopussa ulkomaalaisomistus Kemirassa oli 18,3 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 11,8 prosenttia. Vuoden 2005 aikana 17 pankkia ja pankkiiriliikettä teki Kemirasta sijoitusanalyysejä. Kemiraa seuraavien analyytikoiden ajan tasalla olevat yhteystiedot löytyvät Kemiran kotisivuilta kohdasta Sijoittajat Osake Analyytikot. Kirjoittaja on Kemira Oyj:n sijoittajasuhdepäällikkö Päivi Antola. 16,00 HEX/KEMIRA KURSSIKEHITYS Kemiraan kuuluva Tikkurila-Vivacolor ja Ruukki ovat lahjoittaneet eduskunnan moottoripyöräkerho MP Arkadian avustuskohteelle, Birzain vanhainkodille Liettuassa rakennusmateriaaleja. Vanhainkodin kattorakenteet saavat uudet päällysteet. Tikkurila tytäryhtiöt Baltian maissa lahjoittavat Birzain vanhainkodille maalit, joilla vanhainkodin lattiat sekä sisä- ja ulkoseinät saadaan näyttämään uusilta. Toinen lahjoittaja on Ruukin liettualainen tytäryhtiö UAB Ruukki Lietuva. KRASKI TEKSIN KAUPPA VAHVISTUI Kemira vahvistaa strategiansa mukaisesti markkina-asemaansa Itä-Euroopan maalimarkkinoilla. Kauppa, jossa Kemiran maaliliiketoiminnasta vastaava Tikkurila ostaa Venäjän suurimpiin kuuluvan kauppa- ja rakennusmaaliyhtiön OOO Kraski Teksin, on lopullisesti vahvistettu. Viranomaiset hyväksyivät kaupan, ja myös muut kaupan voimaantulon ehdot on saatu täytettyä. Velattomaksi kauppahinnaksi on sovittu 40 miljoonaa US-dollaria. 14,00 12,00 10,00 8,00 6, KEMIRA HEX GENERAL HEX PORTFOLIO FTSE EUROTOP 300 CHEMICALS TAPAHTUMAKALENTERI klo varsinainen yhtiökokous klo 9.00 osavuosikatsaus 3kk klo 9.00 osavuosikatsaus 6 kk klo 9.00 osavuosikatsaus 9 kk /2006 Kemira 7

8 Elina Engman luo Kemiralle globaalia energiastrategiaa.

9 TEKSTI JORMA LEPPÄNEN KUVAT JUHA SALMINEN Myös asiakkaan kannalta on tärkeää, että yksikkömme eri puolilla maailmaa hankkivat ja käyttävät energiaa tehokkaasti, Kemiran energiajohtaja Elina Engman korostaa. Tehokasta energian käyttöä eri muodoissaan on Kemiralle hyvin tärkeä raaka-aine. Tarvitsemme prosesseissamme Energia hiilivetyjä kuten propaania, raskasta polttoöljyä ja maakaasua, mutta ylivoimaisesti eniten kulutamme sähköä, Kemiran energiajohtaja Elina Engman sanoo. Sähkö on keskeinen raaka-aine sellu- ja paperiteollisuuden valkaisukemikaaleja valmistavalle Finnish Chemicalsille. Kun yhtiö vuosi sitten liitettiin Kemiraan, konserni nousi Suomen viiden suurimman teollisen sähkönkäyttäjän joukkoon. Suomessa kulutamme sähköä kaksi terawattituntia vuodessa, ja siitä puolet menee Finnish Chemicalsin kloraattituotantoon. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Helsingissä sähköä kulutetaan vuodessa reilut 4,5 terawattituntia. Maailmanlaajuisesti Kemira kuluttaa sähköä noin kolme terawattituntia vuodessa. Suomen yksiköiden ohella suurimat käyttäjät löytyvät Kemiran tehtailta Ruotsista ja Yhdysvalloista. Kun Kemira vielä puolitoista vuotta sitten myi sähköä pohjoismaiseen sähköpörssiin, täytyy yhtiön nykyisin ostaa sitä. Kemiran asema energian suhteen on sikäli erinomainen, että yhtiö on osakkaana sekä Pohjolan Voimassa että Teollisuuden Voimassa. Toimintatapa näissä yhtiöissä on tuotannollinen yhteistyö omakustannushintaan. Ennen Finnish Chemicalsin ostamista meillä oli sähköä yli oman tarpeen ja myimme sitä pörssiin. Nykyisin ostamme sitä pörssistä reilun terawattitunnin vuodessa eli enemmän kuin aikaisemmin kulutimme. SUOJAMEKANISMEJA HINTARISKIÄ VASTAAN Pörssissä sähkön hinta muuttuu päivittäin kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kloraatin hinta ei kuitenkaan voi samalla tavalla vaihdella, koska se vaikeuttaisi Kemiran metsäteollisuusasiakkaiden liiketoimintaa. Engman painottaa, että myös energiastrategiaa luotaessa on pidettävä koko ajan mielessä asiakkaan etu. Hallitaksemme sähkön hankintakustannukset käytämme eri tyyppisiä ja eri pituisia suojausmekanismeja oman sähköntuotantomme lisäksi, Engman sanoo ja jatkaa: Arvioimme riskiä jatkuvasti tutkien sähköpörssin perustekijöitä samaan tapaan kuin minkä tahansa pörssin perustekijöitä. Hintaan vaikuttavia tekijöitä on paljon. Esimerkiksi päästökaupan vilkastuminen, ongelmat sähkönsiirrossa tai Venäjän pakkaset voivat nostaa hintaa. Meidän on päätettävä hintarajoista ja siitä, kuinka suuren osan hankinnastamme kulloinkin haluamme suojata. Sähkön tai energian osuus raaka-aineissa vaihtelee tuotteesta toiseen. Kloraatissa se on hyvin merkittävä ja joissakin tuotteissa vain muutaman prosentin luokkaa. Jos tuotantoprosessi on joustamaton ja energian osuus raaka-aineissa suuri, energian hinnan nousu voi johtaa prosessin alasajoon. Hyvällä energiastrategialla voimme vaikut-» 1/2006 Kemira 9

10 taa siihen, ettei tällaisia ääritilanteita pääse syntymään. Vaikka yhä suurempi osa EU:n jäsenmaita koskevista energiapäätöksistä tehdään Brysselissä, kansallisilla linjauksilla voidaan Engmanin mukaan edelleen vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin. Juuri nyt Suomessa on vireillä sähköveron puolittaminen. Meille se merkitsisi suurta säästöä. Kansalliset energialinjaukset ilman muuta vaikuttavat siihen, mihin tuotantoamme sijoitamme. Suhteellisen edullinen energia on ollut Pohjoismaiden kilpailuvaltti, mutta tilanne on muuttumassa. Sähkön hinta Pohjoismaissa on noussut ja nousee jatkossakin, ja joidenkin vuosien kuluttua se kohtaa Keski-Euroopan hintatason. Yksi syy tähän on Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan välille rakennettava uusi siirtokapasiteetti. Tätä taustaa vasten on hyvä, että Kemiralla on omia osakkuuksia sähköntuotannossa. KIINNOSTAVA TEHTÄVÄ Energiastrategian luominen Kemiran kaltaiselle kansainväliselle monialayhtiölle on Engmanin mukaan äärimmäisen kiinnostava tehtävä. Kokonaisuus on monimutkainen. Prosessit tarvitsevat käyttövoimakseen ja raaka-aineikseen eri tyyppisiä energiamuotoja. Lisäksi lainsäädännöt ja verotuskäytännöt poikkeavat toisistaan eri maissa. Aloitin Kemiran energiajohtajana viime lokakuussa. Meidän on määrä saada uusi globaali energiastrategia valmiiksi ensi kesään mennessä. Sähkön hankintaan ja kulutukseen liittyvät kysymykset ovat keskeisellä sijalla strategiassamme, mutta kokonaisuuteen kuuluu paljon muutakin. Osa tuotantolaitoksistamme esimerkiksi myy prosessilämpöä kaukolämpöverkkoon. Energian säästäminen eli sen mahdollisimman tehokas käyttö on keskeinen asia strategiassamme. KANSALLISET ENERGIA- LINJAUKSET VAIKUTTAVAT TUOTANNON SIJOITTUMISEEN. Energiatehokkuuden kehittäminen on ollut Kemiran tuotantolaitoksille Pohjoismaissa jo vuosien ajan olennainen osa toimintaa. Esimerkiksi Suomessa konserni on sitotunut teollisuuden kansalliseen energiansäästöohjelmaan. Engmanin mukaan yhtenäisten toimintatapojen omaksuminen energiatehokkuuden kehittämisessä on paljon helpompaa kuin hankintapuolella. Prosesseissa peruskomponentit isoista sähkömoottoreista pumppuihin ja venttiileihin ovat kaikkialla samankaltaisia vaikka tuotteet ovat erilaisia. Voimme viedä parhaat pohjoismaiset käytännöt esimerkiksi Yhdysvaltoihin, missä energiatehokkuus alkaa vasta nyt olla ajankohtainen kysymys. Samaan tapaan tutkimme myös hankintakuvioita, mutta usein ne ovat maakohtaisia. Pohjoismaiden vapaisiin sähkömarkkinoihin tottuneen voi esimerkiksi olla vaikea ymmärtää, että jossain muualla kerran tehdystä toimittajavalinnasta ei lain mukaan voi päästä irti. OMAVARAISUUS SÄHKÖSSÄ KASVAA Yhdysvaltain ja Euroopan unionin erilainen suhtautuminen Kioton sopimukseen on hyvä esimerkki siitä, kuinka eri maat ovat eri asemassa tuotannon suhteen. Meidän on omassa energiastrategiassamme varauduttava erilaisiin ilmastosopimusmalleihin. Haluaako EU olla myös vuoden 2012 jälkeen sitoutunut tiukempaan politiikkaan kuin Yhdysvallat? Mitä eri vaihtoehdot merkitsevät Kemiran tuotannolle? Hiilidioksidin päästökauppa on nostanut sähkön hintaa ja heikentänyt teollisuuden kilpailukykyä Euroopan unionissa. Päästökaupan tulevaisuuteen liittyy epävarmuutta. Aluksi valtiovallan taholta esitettiin arvioita, että hiilidioksiditonnin hinta tulisi olemaan 5 6 euroa, mutta nyt (haastattelua tehtäessä) se on 25 euroa. Tämä on tuonut päästökaupan piiriin kuuluvalle energiantuotannolle lisää tuotantokustannuksia eli sähkön hinta on noussut. Kemiran kannalta on tärkeää, että sen omistukset on suunnattu pääosin vesi- ja ydinvoimaan. Vuonna 2009 käyttöön otettava Olkiluodon kolmas ydinvoimayksikkö parantaa Kemiran sähköomavaraisuutta entisestään. Myytyämme omat tuotantolaitosten yhteydessä olevat voimalamme Pohjolan Voimalle ostimme siltä lisää osuuksia. Kun uusi ydinvoimala valmistuu Olkiluotoon, saamme sieltä puolet siitä sähköstä, minkä nyt ostamme pörssistä. 10 Kemira 1/2006

11 Eurooppa nyt TOIMIALAN IMAGO VAIKUTTAA KEMIANYRITYSTEN TULEVAISUUTEEN Saadakseen myös jatkossa osaavaa työvoimaa eurooppalaisten kemianyritysten on yhdessä ja erikseen ponnisteltava toimialan imagon hyväksi. Etenkin nuoret valitsevat opiskelu- ja työpaikkansa pitkälti mielikuvien perusteella. Euroopan kemianteollisuuden kattojärjestö Cefic on teettänyt laajoja tutkimuksia toimialan imagosta 1990-luvun alusta lähtien. Toimialan kansantaloudellinen arvo on kaikissa tutkimuksissa koettu suureksi, mutta useimmat mielikuvaan vaikuttavat tekijät ovat painottuneet eri tavalla vuodesta toiseen. Suurin osa eurooppalaisista näkee kemianteollisuuden kansantaloudellisesti keskeisenä tekijänä, jolla on suuri vaikutus elintasoon. Yhä useampi eurooppalainen (50 prosenttia vuonna 1998, 63 prosenttia vuonna 2004) näkee kemianteollisuuden myös elämänlaadun parantajana. Kemianteollisuuden hyödyistä eurooppalaiset nostavat useimmin esille elämänlaatua arjessa parantavat tuotteet. Toiseksi useimmin mainitaan muita teollisuudenaloja hyödyttävät innovatiiviset teknologiat. Tärkeänä nähdään myös kemianteollisuuden panos maailmanlaajuisia ympäristöongelmia vähentävien materiaalien ja teknologioiden kehittäjänä. Kansalaisten luottamus kemianteollisuuden pyrkimyksiin rajoittaa päästöjään on Innovatiivisia 19% teknologioita muille teollisuuden aloille Materiaaleja ja teknologioita maapallon saastumisen ehkäisemiseen 15% kasvanut tasaisesti viime vuosikymmenen lopulta. Yli 50 prosenttia vastaajista vuonna 2004 uskoi teollisuuden jatkuvasti kehittävän menetelmiä, joilla vähentää turvallisuuteen ja tuotteisiin liittyviä riskejä. Yhä useampi eurooppalainen katsoo kemianyritysten lisänneen tiedottamistaan ja muuttuneen avoimemmiksi viimeisten 6 8 vuoden aikana. Kemianteollisuuden riskeistä suurimpia ovat eurooppalaisten mukaan tehtaiden päästöt veteen ja ilmaan, kemiallisen jätteen aiheuttamat ympäristötuhot sekä kuluttajatuotteissa käytettäviin kemikaaleihin liittyvät riskit. Myös mahdollisista onnettomuuksista tuotantolaitoksilla kannetaan huolta. Eurooppalaisten myönteisyys kemianteollisuutta kohtaan on kehittynyt suotuisasti tällä vuosikymmenellä. Kuitenkin vain alle 50 prosenttia vastaajista vuonna 2004 sanoi luottavansa alan yrityksiin, ja noin 80 prosenttia oli sitä mieltä, että alaa pitäisi valvoa tiukemmin. Noin 70 prosenttia vastaajista ei olisi ollut valmis työskentelemään kemianteollisuudessa. Selkeä trendi viimeisten kymmenen vuoden aikana on ollut se, että ihmisten luottamus kemianteollisuuteen varmojen työpaikkojen tarjoajana on pienentynyt. Nykyisin vain joka toinen eurooppalainen uskoo kemianteollisuuden työpaikkojen pysyvyyteen. Kahdeksan keskeisimmän euroop- 14% 5% 7% Verovarjoja julkisiin ja sosiaalisiin hankkeisiin palaisen teollisuudenalan vertailussa kemianteollisuuden imago on ollut keskimääräistä huonompi. Kemianteollisuuden taakse jäävät vain öljyteollisuus ja ydinvoiman tuottajat. Myönteisimmin eurooppalaiset suhtautuvat elektroniikkateollisuuteen. Ensimmäinen Ceficin imagotutkimus julkistettiin vuonna Viimeisimpään tutkimukseen vuonna 2004 haastateltiin yli 9000 ihmistä Saksassa (myönteisin mielikuva), Espanjassa, Italiassa, Isossa-Britanniassa, Belgiassa, Alankomaissa, Ranskassa ja Ruotsissa (kielteisin mielikuva). Seuraava tutkimus julkistetaan syyskuun lopulla TEKSTI JORMA LEPPÄNEN KEMIANTEOLLISUUDEN SUURIMMAT HYÖDYT Varma työ ja toimeentulo 33% 2% Elämänlaatua parantavia tuotteita 5% Ei tiedä Ei hyötyjä Monien hyötyjen yhdistelmä Lähde: Cefic ja Eurostat 1/2006 Kemira 11

12 Kemwater hyvissä Kasvua TEKSTI JORMA LEPPÄNEN KUVAT CSE JA LEHTIKUVA Venäjän ja Itä-Euroopan maiden investoinnit juoma- ja jätevedenpuhdistukseen avaavat Kemiran vesikemikaaliliiketoiminalle hyviä kasvumahdollisuuksia. Pietarin 12 läheisyydessä Kemira 1/2006 sijaitseva Pietarhovi on tunnettu upeista palatseistaan, kauniista poistoalueistaan ja näyttävistä suihkulähteistään.

13 asemissa Itä-Euroopasta Kemwater laajensi liiketoimintaansa Venäjälle ja Itä- Eurooppaan viime vuosikymmenen alkupuolella. Vaikka vesikemikaalimarkkinat kehittyivät maltillisesti taloudellista ja yhteiskunnallista murrosta elävissä maissa, sillanpääasemien luominen oli Kemwaterille strategisesti tärkeää. Hyvistä referensseistä on paljon hyötyä nyt, kun markkinat alkavat vetää. Kemwaterin Venäjän-liiketoiminnan kehittämisestä vastaava Helena Lähteenmäki arvioi markkina-alueensa vesikemikaalipotentiaalin olevan noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Toistaiseksi Kemwater on keskittynyt Pietarin juoma- ja jätevedenpuhdistukseen. Yleensä Kemwater etenee uusille markkinoille perustamalla tai ostamalla paikallista tuotantoa, koska asiakkaat haluavat, että strategisten tuotteiden valmistus tapahtuu lähellä heitä. Venäjällä kuitenkin poikkeuksellisesti toimimme kymmenisen vuotta vientiyrityksenä, kunnes pari vuotta sitten ostimme tuotantokapasiteettia pietarilaiselta kemian alan kombinaatilta, Lähteenmäki kertoo. Kemiran sataprosenttisesti omistama ZAO Kemira Eko valmistaa juomaveden puhdistuksessa käytettävää nestemäistä alumiinisulfaattia 77 tuhatta tonnia vuodessa. Käytännöllisesti katsoen koko tuotantolaitoksen kapasitetti myydään Pietarin vesilaitokselle Vodokanalille. Pullonkauloja avaamalla voisimme jossain määrin lisätä tuotantoamme Pietarissa, mutta liiketoiminnan merkittävä kasvattaminen vaatii joko yritysostoja tai uusien tuotantolinjojen rakentamista. Tällä hetkellä keskitymme Vodokanalin palvelemiseen Pietarissa ja samalla tutkimme mahdollisuuksiamme muualla Venäjällä. Venäjällä on paljon vesikemikaalituotantoa, ja yritysten välillä vallitsee ankara hintakilpailu. Kemira erottautuu muista kemikaalitoimittajista tarjoamalla Vodokanalille kustannustehokkaita ratkaisuja ja kumppanuutta.» 1/2006 Kemira 13

14 Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön viime syksynä. Puhdistamo on ensimmäinen ja vaikutuksiltaan merkittävä EU:n pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuushanke. Jotkut Venäjällä ihmettelevät Vodokanalin ja Kemiran keskinäistä riippuvuutta. Emme tietenkään voi rakentaa tulevaisuuttamme sen varaan, että voittaisimme aina kilpailun Pietarin vesikemikaalitoimituksista. Yhteen asiakkaaseen keskittymisessä on omat riskinsä, mutta tässä tapauksessa ne kannattaa ottaa. Nähtävästi asiakas ajattelee toimittajasuhteestaan samalla tavalla, Lähteenmäki sanoo. TULOKSELLISTA YHTEISTYÖTÄ Kemiran ja Vodokanalin suhde ei rajoitu vain kemikaalitoimituksiin. Yritykset tekevät yhteistyötä useilla juoma- ja jätevedenpuhdistuksen osa-alueilla. Yksi tavoitteistamme on juomaveden laadun parantaminen. Kemira ja Vodokanal ovat testanneet satoja yhdisteitä löytääkseen Pietarin vesilaitoksen prosesseihin parhaiten sopivat kemikaalit. Yksi tavoitteista on vähentää korroosion syntymistä putkistoissa. Pietarin vesi on hyvin pehmeätä, ja sen takia se irrottaa putkistoista paljon kuona-aineita. Alkaloimalla eli nostamalla veden ph-arvoa voimme pienentää tätä ongelmaa. Olemme tehneet teoreettiset laskelmat, ja pilottikoe on tulossa. Jos kaikki menee hyvin, koeajoja aletaan tehdä yhdellä pienemmistä laitoksista. Haasteet ovat suuria. Laitoksia on useita ja ne käsittelevät vuorokaudessa 2,7 miljoonaa kuutiometriä juomavettä. Viime vuonna Pietariin valmistui uusi, 190 miljoonaa euroa maksanut jäteveden puhdistamo, joka käsittelee 11 prosenttia kaupungin vuosittaisesta tuhannen miljoonan kuutiometrin jätevesikuormasta. Vodokanalilla on nyt riittävästi laitoksia kaiken jäteveden puhdistamiseen, mutta koko kapasiteettia ei voida hyödyntää, ennen kuin kaavailut Kemira 1/2006

15 kilometriä pitkän viemäritunnelin rakentamisesta toteutetaan. Tämä investointi vaatisi miljoonaa euroa. Vodokanal ottaa velvoitteensa myös jätevesipuolella hyvin vakavasti. Kun yhtiössä pari vuotta sitten huomattiin, että sen oli vaikea pitää fosforipäästöjään Itämeren suojelukomission Helcomin suosituksen mukaisina, myös meidät kutsuttiin talkoisiin. Teimme yhdessä laskelmia, laboratoriokokeita ja pienempiä koeajoja. Täyden mittakaavan koeajot aloitettiin MEIDÄT TUNNETAAN PAITSI TUOTTEISTAMME MYÖS OSAAMISESTAMME. kolmella laitoksella viime kesänä. Kun Helcomin suositus fosforipäästöjen enimmäismääräksi on 1,5 mg litraa kohti, Pietarin vesilaitoksen tavoite on 1,0 mg litrassa. Kokeita on tehty jopa 0,5 mg:n tason saavuttamiseksi. Yhteistyö on tuottanut tulosta. Kahdella Vodokanalin laitoksella on jo päätetty siirtyä jatkuvaan kemialliseen fosforinsaostukseen. Lähteenmäki kertoo, että Kemiran ja Vodokanalin yhteistyö on herättänyt suurta kiinnostusta eri puolilla Venäjää. Useiden vesilaitosten edustajat ovat käyneet tutustumassa ratkaisuihimme. Meidät tunnetaan paitsi tuotteistamme myös osaamisestamme. Tältä pohjalta on hyvä lähteä kasvattamaan liiketoimintaa myös muualla Venäjällä. On vain huolehdittava siitä, että teemme yritysostot oikeaan aikaan. Tällä hetkellä seuraamme kiinnostuneina vesihuollon kehittymistä Venäjällä, mm. fosforin päästörajoja koskevaa lakiluonnosta, kunnallisten vesilaitosten yhtiöittämisprosessia, kansainvälisten rahoituslaitosten osallistumista tähän prosessiin, tariffipolitiikkaa ja veden kulutuksen kehitystä. KYSYNTÄ KAKSINKERTAISTUU Kemwaterin liiketoiminnasta Keski- Euroopassa vastaava Stig Bache huolehtii siitä, että yritys on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Oikea ajoitus on ratkaisevan tärkeää mentäessä uusille markkina-alueille. Nyt kun Itä-Euroopan vesisektori alkaa saada rahoituksensa kuntoon, meidän on aika panostaa kasvuun, Bache sanoo ja jatkaa: Siitä, että olemme ajoissa tehneet brandimme paikallisesti tunnetuksi, on jatkossa paljon hyötyä. Uskon, että alueen vesikemikaalimarkkinat kaksinkertaistuvat seuraavien 5 10 vuoden aikana. Rahassa laskettuna kulutus nousisi noin 120 miljoonaan euroon vuodessa. Kemwaterilla on tuotantolaitoksia Puolassa, Tsekissä, Romaniassa ja Sloveniassa. Yritysostoja tehtäessä on kiinnitetty erityistä huomiota edullisen raaka-aineen saantiin sekä laajan tuotepaletin rakentamiseen. Kemwater käyttää tehokkaasti hyväksi paikallisen titaanidioksidituotannon ja alumiiniteollisuuden sivuvirtoja. Vesikemikaalien kysyntä kasvaa sitä mukaa kuin päästörajat tiukkenevat ja veden laadulle asetetut vaatimukset kasvavat. Yleensä tilanne juomaveden suhteen on kohtuullisen hyvä, mutta jätevedenpuhdistuksessa pitää tapahtua vielä paljon. Voimakkainta vesisektorin kehitys on Puolassa, Tsekissä, Unkarissa ja Sloveniassa. Sitä vastoin Balkanin alueella sekä Slovakiassa, Romaniassa ja Bulgariassa ollaan kaukana länsimaisesta tasosta. Euroopan unioniin liittyneissä maissa ponnistellaan entistä voimakkaammin veden laadun parantamiseksi. Tämä heijastuu kasvavana kysyntänä liiketoimintaamme. Toisaalta ennen EU:n laajenemista itään hyödyimme enemmän paikallisesta tuotannostamme, koska kemikaaleille asetetut tullimaksut rajoittivat kilpailua. ASIANTUNTEMUS KILPAILUVALTTINA Rahoitustilanne Itä-Euroopan vesisektorilla on parantunut sekä Euroopan unionin että Veolian ja Ondeon kaltaisten yksityisten vesiyhtiöiden vaikutuksesta. Esimerkiksi Bukarestin juoma- ja jätevedenpuhdistukseen löytyi kansainvälistä rahoitusta heti, kun Veolia otti vesilaitoksen hoitoonsa. Yksityistämisen myötä kansainvälisten vesiyhtiöiden läsnäolo Itä- Euroopassa vahvistuu. Tämä merkitsee investointien lisääntymistä. Kemwaterin keskeinen haaste kehittyvillä markkinoilla on kustannustehokkuuden myyminen. Vedenpuhdistusbisneksessä on melkoinen joukko kilpailijoita, joilla kaikilla on eri agenda. Meidän on tehtävä asiakkaillemme selväksi, että kemiallinen jätevedenpuhdistus on kustannustehokkain tapa, ja että he voivat päästä hyviin tuloksiin kohtuullisen pienin investoinnein. Aina ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa suurta laitosta, vaikka rahoitus siihen riittäisikin. Bachen mukaan Kemwaterin kilpailutekijät ovat Itä-Euroopassa samat kuin muuallakin. Asiakkaat arvostavat yhtiön kustannustehokkaita ratkaisuja ja jatkuvasti kehittyviä tuotteita ja sovelluksia. Tehokas perustuotanto on tärkeää, mutta kilpailu voitetaan asiakkaalle aidosti lisäarvoa antavilla ratkaisuilla. 1/2006 Kemira 15

16 dea jalostuu innovaatioksi 16 Kemira 1/2006

17 Eero Aitta (vas.) ja Jari Kukkonen suhtautuvat innolla erilaisten kokeiden tekemiseen. TEKSTI HANNU VIRTANEN KUVAT HARRI NURMINEN Moni mullistava idea on tietämättä jo keksitty. Se vain odottaa havaitsemista ja edelleen kehittämistä. Soveltavan kemian ryhmä Kemiran Oulun tutkimuskeskuksessa käykin ongelmien kimppuun suurella sydämellä ja avoimin mielin. Soveltavan kemian ryhmää vetävä vanhempi tutkija Jari Kukkonen uskoo työssään viiden T:n periaatteeseen. Tutkimuksen ja tuotekehityksen on oltava tuloksellista eli sen on tuettava ja kehitettävä liiketoimintaa. Toiseksi tarvitaan tahtoa, jotta asiat etenevät. Kolmas T on taito: on osattava kokemusperäisesti yhdistää asioita. Vasta neljänneksi tarvitaan teoreettista tietoa. Lisäksi on oltava tuuria. Tuuria ei kuitenkaan saa itsestään vaan se seuraa sitä todennäköisemmin, mitä enemmän jaksaa yrittää. On erittäin tärkeää uskaltaa myös epäonnistua. Ei epäonnistumisia pidä hävetä ja kätkeä. Ne auttavat paitsi itse kutakin myös toisia pysymään jatkossa oikealla tiellä. Tarvittaessa on osattava nauraakin itselleen. Tosikkomaisella asenteella asiat tyssäävät alkuunsa; kehitämme uusia sovelluksia ja tuotteita teemme ympäristöstämme ja koko maailmasta entistä parempaa paikkaa, Kukkonen toteaa. VISIOITA JA KUNINGASAJATUKSIA Aitan mukaan tarvitaankin visioita ja kuningasajatuksia innovaatioiden aikaansaamiseksi. Uusia ideoita ja sovelluksia syntyy kun havaitaan, ettei tavoitteeseen päästä nykyisin keinoin. Kun ongelma on saatu näkyväksi, siihen löytyy yleensä myös ratkaisu. Asiaa lähdetään selvittämään sen hetkisestä tilanteesta eteenpäin. Samalla kuvitellaan, miltä maailma näyttää ratkaisun jo toteuduttua ja miten kyseiseen lopputulemaan päädyttiin. Näin ongelmaa lähestytään molemmista suunnista ja ratkaisun vaatima aika TOSIKKOMAISELLA ASENTEELLA ASIAT TYSSÄÄVÄT. HUUMORI ON TÄRKEÄ KÄYTÖVOIMA. huumori on tärkeä käyttövoima, vanhempi tutkija Eero Aitta jatkaa. Soveltavan kemian ryhmään kuuluu viisi vakituista tutkijaa ja viisi laboranttia. Projektikohtaisesti hankkeissa voi työskennellä isompikin joukko tutkimuskeskuksen väkeä. Olemme monen eri alan osaajista koostuva ryhmä. Ratkomme niin Kemiran eri liiketoiminta-alueiden asiakkaiden ongelmia kuin teemme oma-aloitteisesti erilaisia kokeiluja. Meillä on suuri innostus työhömme. Samalla kun lyhenee. Tämä erottaa innovatiivisen toimintamallin systemaattisesta toimintamallista. Aitta uskoo, että soveltavan kemian avulla on kaiken aikaa löydettävissä lukematon määrä mullistavia innovaatioita. Ne vain odottavat oikeaa tarvetta, ajankohtaa ja havaitsijaa. Innovaation ajoittuminen on yhtä tärkeää kuin sen tarkoitus. Sykemittareita valmistavan Polar Electron perustaja Seppo Säynäjäkangas on todennut maailmassa olevan neljänlaisia ideoita: 1/2006 Kemira 17

18 Jari Kukkonen ja Seppo Aitta pitävät Kemiran Oulun tutkimuskeskusta kannustavana ja ennakkoluulottomana työyhteisönä. huonoja, keskinkertaisia, hyviä ja erittäin hyviä. Vain hyvillä ja keskinkertaisilla on käyttöä. Erinomaiset ideat ovat usein ennenaikaisia, kun kukaan ei vielä usko niihin. Huonot puolestaan eivät auta asiaansa. Yleensä kehitys etenee evoluution kautta. Monien keksintöjen todellinen merkitys paljastuu vasta myöhemmin. Alkujaan vähäisiltäkin tuntuneet oivallukset voivat muuttaa maailmaa, kun eri osa- ja kehitystekijät vaikuttavat yhdessä samaan aikaan ja samaan suuntaan, Kukkonen sanoo. AVOIMUUTTA JA ENNAKKOLUULOTTOMUUTTA Harva asiantuntija on paras innovaattori omalla alallaan. Hän on liian kriittinen opittujen ajattelutapojensa ja teoreettisten malliensa vanki, Aitta uskoo. Liikkumalla oman koulutuksensa äärirajoilla tietämystään joutuu jatkamaan mielikuvituksella. Tämä pakottaa kokeilemaan ja auttaa uuden löytämisessä, Aitta sanoo ja Kukkonen jatkaa: Havaitsemista helpottaa se, että katsoo asioita hieman sivusta. Hyvä innovaattori on rohkea ja utelias. Hänellä on terve itsetunto ja hän on kiinnostunut kaiken maailman asioista. Hän haluaa selvittää, mitä niiden takana piilee. Kyse on ennen kaikkea asenteesta. Aitta ja Kukkonen pitävät Kemiran Oulun tutkimuskeskusta kannustavana ja ennakkoluulottomana työyhteisönä, joka antaa soveltavan kemian ryhmälle resursseja kokeileviinkin hankkeisiin. Haluamme heittää haasteita ja testata ajatuksiamme. Näin psyykkaamme toinen toisiamme. Jokainen voi aika ajoin kärsiä rohkeuden tai uskon puutetta. Silloin on tärkeää, että puskemme toinen toisiamme eteenpäin, Kukkonen sanoo. Onnistuminen tuo varmuutta siitä, että kuljemme oikeaa reittiä. Ryhmällämme on kokemusta ja näyttöjä toiminnan tuloksellisuudesta. Jokainen meistä on esimerkiksi mukana useissa eri patenteissa ja keksintöilmoituksissa, Aitta toteaa. YHTEISTYÖLLÄ TUOTTEEKSI Monet soveltavan kemian ryhmän kehittämistä tuotteista ovat muurahaishapon johdannaisia. Uusi sovellus on voinut saada alkunsa, kun on havaittu ja ymmärretty miten muurahaishappo toimii luonnossa. Tämän jälkeen muurahaishapon tietty ominaisuus on jalostettu palvelemaan teollisen yhteiskunnan käyttötarkoitusta. Ratkaisujen ja oivallusten löytäminen on vain yksi askel tiellä uusiksi sovelluksiksi. Yhteistyö ja avoimuus auttavat myös uusien liiketoimintamahdollisuuksien havaitsemisessa. Sitä tarvitaan niin ikään ideoiden tuotteistamisessa ja kaupallistamisessa. Prosessi etenee yleensä niin, että saamme alkujaan jonkin idean omassa keskuudessamme tai liiketoiminta- 18 Kemira 1/2006

19 WOODIUM VOI MULLISTAA PUURAKENTAMISEN Kemiran Oulun tutkimuskeskuksen soveltavan kemian ryhmän kehittämä Woodium on aine, joka voi mullistaa puurakentamisen. Tämä muurahaishapon johdannainen tekee puusta käytännössä palamattoman ja estää esimerkiksi lahon ja homeen pesiytymisen puumateriaaliin. Kemiran Oulun tehtailla on valmistettu kaliumformiaattipohjaista tuotetta esimerkiksi lentokenttien kiitoratojen jäänsulatukseen. Yksi tuhannen litran säiliö jäänestoainetta tipahti puulavaltaan särkien ja kastellen puisen alustan. Soveltavan kemian ryhmän laborantti Pekka Seppi pilkkoi lavan saunapuiksi. Hän ei kuitenkaan saanut kiukaan uunia syttymään, vaan viskoi kiukustuneena puut syksyiselle mansikkapellolle. Mukana lensi muutama muukin pilke. Keväällä Seppi keräsi lumen alta paljastuneet klapit. Hän havaitsi osan niistä alkaneen lahota osan ollessa aivan kuin uusia. Seppi toi klapit vanhemman tutkijan Eero Aitan ihmeteltäväksi. Soveltavan kemian ryhmä oivalsi löytäneensä aineen, joka saattaisi parhaimmillaan ratkaista kaksi puurakentamisen suurinta ongelmaa. Sen avulla voidaan lisätä puurakenteisten talojen paloturvallisuutta ja estää homeen ja muiden haitallisten itiöiden pesiytymistä talon rakenteisiin. Alustavat testit Woodiumin toimivuudesta on jo tehty. Viralliset normien mukaiset paloturvallisuus- ja kyllästeainetutkimukset valmistuvat pian. Kehitystyötä viedään eteenpäin yhteistyössä suomalaisten puualan yritysten kanssa. Sattumasta ja laborantin hereillä olosta alkunsa saanut kehitys on johtamassa tuotteeseen, jonka todellista markkina-arvoa on vielä vaikea ennakoida. Joka tapauksessa Woodium antaa mahdollisuuden lisätä elinympäristömme turvallisuutta ja parantaa elämänlaatua. yksiköistä. Testaamme sen mielekkyyttä ja toimivuutta. Mikäli uskomme edelleenkin asiaan, etsimme Kemiran liiketoimintayksiköstä sopivan yhteistyökumppanin viemään hanketta kanssamme eteenpäin, Kukkonen kertoo. Toisaalta saamme myös Kemiran asiakkailta suoria yhteydenottoja heidän tarvitessaan apua ongelmissaan. He voivat muutenkin olla kiinnostuneita kokeilemaan kehittämiemme sovellusten toimivuutta omissa prosesseissaan tai tuotteissaan. Kaikkinensa pyrimme ottamaan loppuasiakkaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mukaan kehitystyöhön. Asiakkaan kiinnostus ja usko asiaan vauhdittaa hankkeen etenemistä myös Kemiran sisällä. Toteutukset voivat saada alkunsa myös epävirallisista keskusteluista asiakkaiden kanssa. Avoin ajatusten vaihto synnyttää yhteisen mielenkiinnon, joka kantaa hanketta eteenpäin. Usein ongelman ratkaisun suurin este on saada tieto asiasta kulkemaan oikeaan osoitteeseen oikeassa muodossa. Sen jälkeen ratkaisu saattaa löytyä nopeastikin, Aitta sanoo. USKALLA INNOVOIDA Ihmisten kekseliäisyyttä voidaan kehittää ja siihen kannattaa kannustaa, Aitta ja Kukkonen korostavat. Omista kokemuksistaan kertomalla soveltavan kemian ryhmä on kouluttanut ja innostanut myös muita kemiralaisia luovaan ja ennakkoluulottomaan ajatteluun. Ihmisen luontainen ajattelumalli on toimia luovasti ja innovatiivisesti. Hän tekee ratkaisunsa pitkälti mielikuvituksensa varassa, ennen kuin alkaa saamaan koulutusta ja oppimaan toisilta. Tämän jälkeen tosiasioiksi mielletyt uskomukset rajaavat hänen ajatteluaan ja kahlitsevat luovuutta ja mielikuvituksen käyttöä, Aitta korostaa. Ollakseen innovatiivinen on kuitenkin uskallettava ajatella eri tavoin kuin muut. Innovatiivisuuden puute onkin usein rohkeuden puutetta, Kukkonen tiivistää. 1/2006 Kemira 19

20 TEKSTI HANNU VIRTANEN KUVAT JYRKI KOMULAINEN JA KEMIRA Kemiran Porin tehdas on Euroopan suurin titaanidioksidipigmentin valmistaja. Erikoistuotteissaan se tavoittelee maailmanlaajuista kärkiasemaa. Vakaata kasvua Kemiran titaanidioksidi huippulaatua Kemiran ainoa titaanidioksidipigmenttejä tuottava laitos toimii Meri-Porissa Mäntyluodon sataman läheisyydessä. Yli 95 prosenttia tehtaan valmistamasta titaanidioksidista menee vientiin. Vientiä on noin sataan maahan. Osa markkinoistamme on maailmanlaajuisia osan tuotannosta suuntautuessa pääasiassa Eurooppaan. Olemme valinneet strategisia tuotealueita, joilla haluamme kasvaa ja olla globaaleja markkinajohtajia. Monia perustuotteita ei sitä vastoin kannata viedä joka kolkkaan maailmassa, vaan niissä on järkevämpää kilpailla lähialueilla, Kemira Pigments -liiketoimintayksikön johtaja Matti Viitanen sanoo. Painoväreissä käytettävän titaanidioksidin toimittajana Kemira on ykkönen. Viitasen mukaan johtavat painovärituottajat kautta maailman käyttävät Kemiran pigmenttejä nimenomaan valmisteissaan, jotka on tarkoitettu erilaisten pakkausten, kuten esimerkiksi juomatölkkien, pinnoittamiseen. Toinen Kemiran titaanidioksidituotteiden kasvualue ovat ruoka-, lääke- ja kosmetiikkateollisuus. Siellä tarvitaan tai halutaan titaanidioksidipigmenttien tuomaa peittävyyttä ja valkoisuutta. Usein näin tehdään jo esteettisistä syistä. Päivittäin lukematon määrä ihmisiä narskuttaa hieman titaanidioksidia esimerkiksi joko hammastahnassa tai purukumissa. Kosmetiikassa voidaan käyttää titaa- 20 Kemira 1/2006

21 SUOJAA SUHDANNEVAIHTELUILTA Noin 90 prosenttia maailman titaanidioksidituotannosta suuntautuu maali-, muovi- ja paperiteollisuuden käyttöön. Maaliteollisuus yksistään nielee liki 60 prosenttia tuotannosta. Nämä ovat suhteellisen syklisiä toimialoja, jotka elävät maailmantalouden suhdanteiden mukaan. Suhdannevaihtelut tuntuvat myös titaanidioksidin kysynnässä. Erikoistuotteissa kysyntä on vähemmän syklistä, sillä ihmiset eivät voi esimerkiksi la-» erikoistuotteilla nidioksidipigmenttien lisäksi mikrokiteistä titaanidioksidia antamaan suojaa auringon ultaviolettisäteitä vastaan. Keskitymme globaalisti kapeille erityisalueille, joilla tuotettavat tonnimäärät eivät ole hirveän isoja. Voimme kuitenkin pienempänäkin toimittajana panostaa niihin merkittävästi ja saavuttaa ajan myötä tuntuvia markkinaosuuksia. Matti Viitanen luottaa Porin tehtaiden tuotteiden laatuun. 1/2006 Kemira 21

22 Porin tehdas on maailman suurin sulfaattiprosessiin perustuva titaanidoksiditehdas. Sen tuotanto vastaa noin kolmea prosenttia maailman titaanidioksidituotannosta. kata syömästä. Panostamalla tiettyihin erikoistuotteisiin saamme vastapainoa perustuotteidemme kysynnän ja hinnan heilahteluille. Esimerkiksi maaliteollisuuden tuotteissaan Kemira on keskittynyt maanosansa johtavana tuottajana Euroopan alueen markkinoihin. Yritys on maailman seitsemänneksi suurin titaanidioksidin valmistaja; viisi suurinta ovat amerikkalaisia ja kuudenneksi suurin on japanilainen. Viime vuonna maailman titaadinoksidituotanto oli vajaat 4,5 miljoonaa tonnia. Porin tuotantokapasiteetti 130 tuhatta tonnia vastaa noin kolmea prosenttia tästä määrästä. Vuonna 2004 oli voimakas noin 7 8 prosentin kysynnän kasvuvaihe. Viime vuodelle osattiin ennakoida hiljenevää vauhtia. Tällä vuodelle voidaan taas odottaa kasvua. Titaanidioksidin hinta määräytyy globaaleilla markkinoilla. Ainakin alkuvuonna kysyntä korottaa hintaa. Valitettavasti myös raaka-ainekustannukset, etenkin energian hinta, ovat nousseet. LÄHELLÄ ASIAKASTA Viitasen mukaan Kemiran titaanibisnes on saanut hyvää palautetta asiakaspalvelustaan. Kemiraa pidetään osaavana, varmana ja joustavana toimittajana, joka on kiinnostunut hakemaan asiakaslähtöisiä tuotekohtaisia ratkaisuja. Teemme tuotekehityksessä paljon yhteistyötä asiakkaiden kanssa. Meidän on tärkeää ymmärtää asiakkaidemme vaatimuksia ja odotuksia jo senkin takia, että tiedämme miten kohdistaa myös omista lähtökohdistamme käynnistyvää tuotekehitystämme. Tuotekehityksessä ja asiakaspalvelussa työskentelee hieman yli 50 henkeä. Näiden toimintojen osuus nettomyynnistä on noin 2,4 prosenttia. Panostukset ovat tuottaneet myös tulosta. Noin neljännes tuotteistamme on uusiutunut viimeisen viiden vuoden aikana. Suurimmaksi osaksi tämä on merkinnyt aiemman tuotteen korvaamista entistä paremmalla. Joukossa on kuitenkin myös täysin uusia markkinoita avaavia ja kokonaismyyntiämme lisääviä tuotteita, Viitanen sanoo. Yksi tällainen tulevaisuuden aluevaltaus voivat olla fotokatalyysiin perustuvat sovellukset. Kemira on tehnyt muun muassa rakennusteollisuuden kanssa yhteistyötä sen selvittämiseksi, miten titaanidioksidi auttaa pitämään erilaiset pinnat puhtaina. Fotokatalyysia voidaan hyödyntää myös esimerkiksi vedenpuhdistuksessa. JATKUVAA TOIMINNAN TEHOSTAMISTA Kilpailukykynsä turvaamiseksi Kemira käy jatkuvaa kustannusjahtia. Esimerkiksi energiansäästötalkoita Porin tehtaalla on toteutettu viime vuosikymmeneltä lähtien. Meidän on löydettävä jatkuvasti uusia säästökeinoja. Olemme yhtiöittäneet voimalaitostoimintamme. Kaksi kolmasosaa käyttämästämme energiasta on höyryä., joka tuotetaan eri polttoaineilla, liiketoimintayksikön johtaja Matti Viitanen sanoo. Höyryllä tuotetaan myös sähköä niin, että ulkoa ostettavan sähkön osuus on alle puolet kulutuksestamme. Lämpöenergia hyödynnetään tehokkaasti myymällä sitä myös kaukolämmöksi lähistön asuntoalueille. Kolme vuotta sitten käynnistyneessä muuttuvia kustannuksia karsivassa Kempower-ohjelmassa Porin tehtaat saavuttivat parhaimpia tuloksia koko Kemira-konsernissa. Prosessi tähtäsi jatkuvaan toiminnan tehostamiseen ja kehittämiseen ja jatkuu edelleenkin. Ohjelmalla myös heräteltiin henkilöstöä aloitteellisuuteen ja ideoimaan. Toinen puoli kustannusjahtia ovat kiinteät kustannukset. Viime vuoden lopulla Porin tehtaat ulkoisti voimalaitosten ohessa myös vartioinnin ja sisäisiä kuljetuksia. Muun muassa eläkejärjestelyin henkilöstön määrä vähenee tänä vuonna nykyisestä 730:sta noin kymmenellä prosentilla. Porissa on maailman suurin sulfaattiprosessiin perustuva titaanidioksiditehdas. Se antaa meille tietyn suuruuden ekonomian, mikä osaltaan lisää kustannustehokkuuttamme. Vahva prosessiosaamisemme antaa meille myös hyvät edellytykset suunnata tuotantoamme erikoistuotteisiin. Mitään merkittäviä kapasiteetin nostosuunnitelmia Porin tehtailla ei tällä hetkellä ole. Lähiaikojen investoinnit keskittyvät energiatehokkuuteen, kunnossapitoon ja pullonkaulojen poistoon sekä oheistuotteiden hyödyntämiseen. Jalostusarvon nosto vaatii myös omat panostuksensa. 22 Kemira 1/2006

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima vahvistaa asiakkaidensa kilpailukykyä yhdistämällä innovatiivisesti voimavaroja ja tuottamalla tehokkaita

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005

Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005 1 Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005 Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 28.7.2005 IR: Päivi Antola, paivi.antola@kemira.com, puh. 010 86 21140 Sisältö Kemiran tammi - kesäkuu Liiketoiminta-alueet tammi

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Muutos jatkuu. Timo Leppä, viestintäjohtaja , Lahden Seurahuone. Sijoittajasuhteet: Päivi Antola, puh.

Muutos jatkuu. Timo Leppä, viestintäjohtaja , Lahden Seurahuone. Sijoittajasuhteet: Päivi Antola, puh. Muutos jatkuu Timo Leppä, viestintäjohtaja 30.11.2005, Lahden Seurahuone Sijoittajasuhteet: Päivi Antola, paivi.antola@kemira.com, puh. 010 86 21140 Sisältö Nykytilanne Tavoite Kohti erinomaista kannattavuutta

Lisätiedot

Transformaatio jatkuu

Transformaatio jatkuu 1 Kemiralla vahva heinä syyskuu Transformaatio jatkuu Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.11.2005 Sisältö Kemiran heinä syyskuu Tammi syyskuu Liiketoiminta-alueet heinä syyskuussa Kemiran osakkeen kehitys Muutoksen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki

Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset Kati Ruohomäki Sisältö Ajankohtaista päästökaupassa Päästökaupan toimintaperiaate Hiilivuodon käsite ja ratkaisu Maksuttomat päästöoikeudet Päästökaupan epäsuora

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Juho Erkheikki Talousviestintä- ja sijoittajasuhdepäällikkö Sijoitus Invest 2015 11.11.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä t RAOS Project Oy Suurhankevalmennus 17.3.2016 Outi Pelkonen Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja Kokenut ja asiantunteva RAOS

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Suomi tarvitsee uutta liiketoimintaa, työpaikkoja, vientiä ja energian huoltovarmuutta Sievi Biofuels Oy Markku Koski 20.05.2014 Sievi Biofuels Oy SBF Oy:n

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2007 Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2007 Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 27 Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 26.7.27 1 Sisältö Kemiran huhti-kesäkuu Liiketoiminta-alueet huhti-kesäkuu Näkymät 26.7.27 2 Huhti-kesäkuu 27 Liikevaihto 753, (647,5) milj.

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Päästökaupan toimintaperiaate

Päästökaupan toimintaperiaate EU:n päästökauppa Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä siten, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti

Lisätiedot

Outotec kasvava teknologiayritys

Outotec kasvava teknologiayritys Asmo Vartiainen, Johtaja Outotec kasvava teknologiayritys Metallienjalostuspäivät 2012 Teknologiaa luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Outotec kehittää ja toimittaa ympäristön kannalta kestäviä teknologiaratkaisuja

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Transformaatio jatkuu

Transformaatio jatkuu 1 Transformaatio jatkuu Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 16.11.2005 Sijoittajasuhteet: Päivi Antola, paivi.antola@kemira.com, puh. 010 86 21140 Sisältö Nykytilanne Tavoite Kohti parempaa kannattavuutta ja

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Kaikki irti puusta. Kari Tiilikkala, tutkimusprofessori. Luonnonvarakeskus. Material week 2016 Kannus Luonnonvarakeskus.

Kaikki irti puusta. Kari Tiilikkala, tutkimusprofessori. Luonnonvarakeskus. Material week 2016 Kannus Luonnonvarakeskus. Kaikki irti puusta Kari Tiilikkala, tutkimusprofessori Luonnonvarakeskus Material week 2016 Kannus 31.10.2016 1 Teppo Tutkija 31.10.2016 Sisältö Puussa alueen historiallinen vahvuus Puusta kaikki irti

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

ENSTOLLA HYVÄ ALKUVUOSI

ENSTOLLA HYVÄ ALKUVUOSI SIVU: 1/5 ENSTOLLA HYVÄ ALKUVUOSI Taloudellinen katsaus 1.1. 30.6.2006 Ensto-konsernin liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla. Liikevaihto kasvoi kaikilla liiketoiminta-alueilla.

Lisätiedot