TÄSSÄ LEHDESSÄ MM: Senioreille suunitellut talot yleistyvät sivu 4 Kokoomuksen tavoitteena turvallinen Eurooppa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TÄSSÄ LEHDESSÄ MM: Senioreille suunitellut talot yleistyvät sivu 4 Kokoomuksen tavoitteena turvallinen Eurooppa"

Transkriptio

1 TÄSSÄ LEHDESSÄ MM: Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti kesäkuu 2/2009 Senioreille suunitellut talot yleistyvät sivu 4 Kokoomuksen tavoitteena turvallinen Eurooppa sivut 5-10 EU-parlamenttiin tarvitaan intoa, tietoa ja taitoa 2 h+kk, 41,0 m 2 *Matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 16,90 snt/min. Lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 5,9 snt/min. Hiiohoi vielä ehdit Pursimiehen matkaan YIT Koti Asuntomyynti Kihlmaninraitti 1 E, Tampere, (ma-pe klo 9-16), *, yitkoti.fi TAMPERE Tampereen Ratinan Pursimies Kerrostalo Voimakatu 4 Varaa nyt oma komea kajuuttasi Pursimiehestä, joka valmistuu loistopaikalle Ratinan rantaan. Vapaana on vielä kompakteja YIT Koteja, joissa terassi tai parveke tarjoaa kesäisen ulottuvuuden järvimaisemiin. Sijainti on hieno myös urbaanista näkökulmasta: ydinkeskustan palveluihin on vain kävelymatka. Ennakkomarkkinoinnissa. Arvioitu valmistuminen syksyllä Esim. mh. alk. vh. alk. 2 h+kk 2. krs 41,0 m *) Vuokratontin arvioitu lunastusosuus h+kk+s 2. krs 44,0 m *) Vuokratontin arvioitu lunastusosuus *) Valinnainen, osakkeenomistajalla on mahdollisuus valita, onko taloyhtiö hänen huoneistonsa osalta vuokratontilla vai onko yhtiö lunastanut hänen huoneistonsa osalta osuuden tontista omakseen.

2 2 Eurooppalaisen Tampereen puolesta Tampere on eurooppalainen kaupunki. Kaupunkimme on vahvasti verkostoitunut eurooppalaisissa yhteistyöjärjestöissä ja olemme itse vaikuttamassa ja päättämässä Euroopan kaupunkipolitiikasta. Esimerkkinä kannattaa mainita Euroopan suurten kaupunkien järjestö Eurocities, joka on Euroopan unionin virallinen neuvottelukumppani kaupunkipolitiikan alueella. Lisäksi olemme mukana Itämeren kaupunkien järjestössä Union of the Baltic Cities issä. Uutena avauksena olemme lähteneet mukaan Helsinki-keskukseen, jonka tehtävänä on rakentaa yhteistyötä meitä lähimmän todellisen metropolin eli Pietarin kanssa. Tampereella on myös laaja eurooppalainen ystävyyskaupunkiverkosto, jota hyödynnetään nykyisin entistä enemmän teknologia- ja elinkeinoelämäyhteistyössä perinteisen kulttuurivaihdon ohella. Pormestarimme on myös tunnetusti vahva kansainvälisyyden puolestapuhuja ja edistäjä. Tämä panostus on selkeä strateginen valinta, joka kantaa hedelmää. Olemme myös kaupunkirakenteeltamme oikea eurooppalainen kaupunki. Meillä on hieno monikerroksinen oikea kaupunkikeskusta. Meillä on tarjota kohtaamispaikkoja kaupunkilaisille. Myös monumentaalisuutta löytyy: Näsinneula, Tampere-talo ja Raatihuone ovat oivia esimerkkejä. Keskustaa on kuitenkin määrätietoisesti kehitettävä. Tämän puolesta myös toimimme. Pormestarin toimeksiannosta syntynyt keskustan kehittämisvisio on ennakkoluuloton ja sitä on uskallettava lähteä toteuttamaan suhdanteista riippumatta. Eurooppalaisuuteen meillä on kyllä sen sijaan vielä matkaa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen sekä kävelykatukeskustan kehittämisen osalta. Nämä asiat on kirjattu pormestariohjelmaan ja toteuttamista on kiirehdittävä. Liikenneyhteyksiensäkin osalta Tampere on linkitetty hyvin eurooppalaisiin keskuksiin. Suorat päivittäiset lennot keskeisiin solmukohtiin ja Ryanairin Suomen hubi tekevät Tampereesta eurooppalaisittainkin hyvin saavutettavan. Tämä on aivan keskeistä vientivetoisen elinkeinoelämämme menestyksen kannalta. Matkailu ja palveluelinkeinot saavat myös nauttia tästä. Myös kaupunkimme hallinnon osalta otimme aimo harppauksen eurooppalaisuuteen, kun siirryimme kansanvaltaiseen pormestarimalliin ensimmäisenä Suomessa. Pormestari johtaa kaupunkia, kuuntelee kaupunkilaisia ja näkyy katukuvassa melkeinpä kuten perinteisessä saksalaisessa pikkukylässä. Olkaamme me tamperelaiset siis myös eurooppalaisia ja vaikuttakaamme Eurooppamme asioiden hoitoon kesäkuun 7. päivän Euroopan parlamentin vaaleissa. Ei ole sama, kuka meitä edustaa. Kannattaa valita edustaja sellaiselta listalta, joka on eurooppalaisittain uskottava. Kokoomus on sitä, koska kuulumme Euroopan parlamentin suurimpaan Euroopan kansanpuolueen ryhmään. Meillä on luonteva viiteryhmä samalla tavalla ajattelevien kanssa. Jaamme heidän kanssaan yhteiset arvot länsimaisesta demokratiasta, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, yksilönvapaudesta ja oikeusvaltiosta. Lisäksi uskomme vastuulliseen markkinatalouteen ja yrittämiseen. Suhtaudumme Eurooppaan rakentavasti. Tunnustamme haasteet, mutta emme mene syyttelemään EU:ta kaikista yhteiskunnan epäkohdista, kuten suosiotaan nostaneet populistit tekevät. Lisäksi ehdokkaamme ovat verkostoitumis- ja kielitaitoisia. Nämä ominaisuudet saattavat kuulostaa itsestäänselvyyksiltä, mutta rehellisyyden nimissä on pakko myöntää, etteivät kaikki suomalaiset edelleenkään ole aivan kuin kotonaan eurooppalaisilla foorumeilla. Euroopan parlamentin jäsenellä on valtaa niin paljon kuin hän sitä kykenee ottamaan. Tässä auttavat henkilökohtaiset suhteet niin sidosryhmiin kuin kollegoihin sekä kyky erottaa olennainen tieto valtavasta informaatiotulvasta. Siksi koulutuksella ja kokemuksella on suuri merkitys. Äänestä eurooppalaisen Tampereen puolesta! Kustantaja Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestö ry. Kuninkaankatu 13 B TAMPERE Puh Päätoimittaja Harri Airaksinen NYKY-TAMPERE Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti Ilmoitukset Seppo Kovala P Toimitus ja ulkoasu Plenty s Oy Painos kpl Harri Airaksinen Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön puheenjohtaja Painopaikka Suomen Lehtiyhtymä, 2009 Jakelu Tamperelaisiin koteihin ja julkisiin tiloihin Käytäntöjä uusiksi Kuntatalouden ongelmat ovat kovaa vauhtia voimistumassa ympäri maata. Suomen kansantuotteen kasvu hidastui nopeasti syksyllä ja BKT:n kasvu jäi viime vuonna 0.9 prosenttiin. Maaliskuun lopulla valtiovarainministeriön arvio oli laskenut jo miinus viiteen prosenttiin. Työttömyys ja toimeentulotukien saajien määrä ovat kasvaneet nopeasti. Tämän hetken ennusteiden mukaan yhteisöverotulot puolittuvat ja kunnallisverotulotkin jäävät jälkeen lähes yhden veroprosentin verran. Suhteellisuudentaju näytti valtuuston kokouksessa monelta valtuutetulta vasemmalla katoavan, kun annettiin ymmärtää palvelutason romahtavan. Nythän vasta leikattiin kasvua, rahaa on edelleen enemmän käytössä kuin viime vuonna. Ongelma oli enemmänkin se, että säästöjen nimiin eräillä toimialoilla pyrittiin uittamaan vanhoja ylityksiä, joista valtuustoa ei oltu informoitu ja toisaalla mentiin yli sieltä, missä aita oli matalin. Erittäin tärkeänä kokoomuksen ryhmä piti Tampere-lisän säilymistä. Kunnallisen päivähoidon kustannukset ovat moninkertaiset Tampere-lisään verrattuna ja uusien päiväkotien perustaminen kallista. Muutoinkin kokoomus ja koko XL kantoivat huolta nimenomaan lapsista ja nuorista. Nyt aletaan jo valmistella ensi vuoden budjettia. Näissä olosuhteissa sen tekeminen ei tule olemaan helppoa. Varmasti joudutaan puuttumaan myös joihinkin palveluihin rankalla kädellä. Lainan ottamista investointeihin ei tarvitse pelätä. Rahat tulevat yleensä takaisin ja investoinnit tuottavat lisärahaa. Käyttömenojen lainoittaminen tulee jäädä minimiin. Se raha ei palaudu ja se joudutaan maksamaan korkojen kanssa takaisin. Mitä enemmän nyt otamme syömävelkaa, sen vaikeampi on jatkossa rahoittaa kuntalaisille tärkeitä palveluja. Jos lamapeikosta on jotain hyvää löydettävissä, niin ainakin se, että asioita on katsottava uusin silmin. On monta palvelua, joita voidaan tuottaa yhtä hyvin kuin ennenkin, paljon halvemmalla, kunhan mietitään miten asiat voi tehdä toisin. Vaikka uusien asioiden oppiminen on usein vaikeaa, ja on tuttua ja turvallista tehdä asiat niin kuin ennenkin, niin nyt vain on ryhdistäydyttävä. Vanhat käytännöt on syytä miettiä uudelleen. Mikä on hyvää, kannattaa säilyttää, mutta kehnot romukoppaan ja uudet kehiin! Lama on koskettanut koko maailmaa, eikä vähiten Suomea ja EU:ta. On erittäin tärkeää, että tulevissa EU-vaaleissa saadaan parlamenttiin EU:n kokonaisuutta hallitsevia edustajia, joilla on kosketus kuntalaisiin ja paikallistason ongelmiin. Tamperelainen kokoomusvaltuutettu Sofia Vikman on ehdolla, joten valinta ei ole täällä vaikea. Mars vain äänestämään Sofiaa! Riitta Koskinen RKP:n ja Kokoomuksen Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja

3 Kahden kuukauden kesäpesti luvassa sadalle nuorelle Tampereen kaupunki suunnittelee työllistävänsä eri yksiköihinsä sata ilman kesätyöpaikkaa jäänyttä opiskelijaa, jotka muuten jäisivät toimeentulotuen varaan. pulaispormestari A Harri Air a k s i s e n mukaan työllistäminen vaatii kaupungilta noin euron määrärahaa tähän tarkoitukseen. Saman opiskelijamäärän toimeentulotukeen menee noin euroa, joten lisämäärärahatarve on vain euroa. Ajatus nuorten kesätyötilanteen helpottamisesta syntyi kaupunginvaltuuston tavoiteseminaarin vapaissa keskusteluissa. Seminaarissa pohdittiin uutta kaupunkistrategiaa. Nuorten hankala kesätyötilanne on ollut esillä myös kaupungin ja opiskelijajärjestöjen käymissä keskusteluissa. Toimeentulotukea hakevia opiskelijoita voitaisiin palkata esimerkiksi Koukkuniemen vanhainkotiin vanhusten viriketoimintaan, kuten heidän ulkoiluseurakseen, Airaksinen ehdottaa. Idean tultua julkisuuteen kaupungin eri yksiköissä on noussut valtava kiinnostus nuorten tarjoamaa lisätyövoimaa kohtaan. Nuoria on tiedusteltu töihin muun muassa nuorten olympialaisten järjestelyihin, museoihin, uimahalleihin, nuorisopalveluihin, kenttien hoitoon ja uimarantojen siivoukseen. Myös muissa laitoksissa kuin Koukkuniemessä olisi tarvetta avustavaan henkilökuntaan, ja vanhusten kotihoidostakin olisi tiettävästi löydettävissä sopivia tehtäviä nuorten hoidettavaksi. Kaksi kuukautta kestävät kesäpestit eivät tule julkisesti haettavaksi, vaan ne kohdennetaan nimenomaan toimeentulotukea hakeville opiskelijoille, jotka ovat jääneet ilman kesätyötä. Tavoitteena on, että työ olisi myös sellaista, joka tukisi nuoren opintoja. Palkkaa kesätyöstä maksetaan euroa kuukaudessa. Palkka korvaa toimeentulotuen, jota ei työssäoloaikana voi enää hakea. Tampereen toimeentulotukeen varaamien määrärahojen arvioidaan ylittyvän tänä vuonna kolmella miljoonalla eurolla. Elinkeinokehityksen KOKOAVA VOIMA Henkilöstöratkaisut yrityksellesi OPPISOPIMUKSELLA Hyödynnä oppisopimusta rekrytoitaessa lisäkoulutuksessa toiminnan muuttuessa Tilaa yritykseesi oppisopimusesittely ja mietitään yhdessä! Tampere Region Economic Development Agency Pirkanmaan oppisopimuskeskus (03) Lisätiedot ja alkavat koulutukset: Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö 3 Juhlatalonkatu Tampere Puhelin (03) Faksi (03) Palveluseteli vahvistaa käyttäjän asemaa E duskunta sai maaliskuussa hallitukselta Jotta palvelusetelin voi saada, tar- tervetullut uudistus. Kunnat ovat viiduilla, missä ei nykyisin yksityisten paus on ollut pitkään mahdollista. taan on oltava kaikkien saatavilla. tajien näkökulmasta palveluseteli on palvelusetelin käyttöönottoa syrjäseu- maissa ja Pohjoismaissa valinnanva- käsiteltäväkseen esityksen palveluseteluun. Terveyspalvelujen osalta kun- määrin palveluita yrityksiltä ja yhdis- terveyspalveluita juuri ole. Saatujen vitaan arvio, että on oikeutettu palveme vuosina hankkineet enenevässä tai yhdistysten järjestämiä sosiaali- ja Suomi seuraa nyt tätä käytäntöä. listä. Kyseessä on nan terveydenhuollon toimijat tekevät arvion hoidon tarpeesta. Sosiaamään kilpailutukseen osallistuminen tenkin todeta, että palveluseteli voi osastopäällikkö tyksiltä, mutta hankintalain edellyttä- kokemusten perusteella voidaan kui- Päivi Sillanaukee hallitusohjelmaan perustuva sosiaali- ja lipalvelujen osalta kunnan sosiaalitoimi on käytännössä ollut mahdollista vain toimia hyvin myös harvaanasutuilla Sosiaali- ja terveyspolitiikan uusi avaus, jonka avulla palvelujen käyttäjän roolia ja asemaa halutaan vahvistaa. tekee arvion palvelutarpeesta. Ar- vioinnin perusteet ovat samat kuin yleensäkin kunnallisia palveluja järjestettäessä. suuremmille palveluyrittäjille. Sen sijaan palveluseteliä käyttävää asiakasta voi pienikin yhden naisen tai mie- alueilla. terveysministeriö Näiden arvioiden jälkeen hen yritys hyvin palvella. Palvelu- kunta päättää palvelusetelin myöntämisestä. setelin käyttöönoton arvioidaankin likas Palvelusetelin saatuaan asiasäävän pienyrittäjyyttä ja paikallisten itse päättää tuottajasta. Asiakkaalla yrittäjien toimintamahdollisuuksia. on kuitenkin oikeus kieltäytyä pal- velusetelistä. Tällöin kunnan on järjestettävä palvelu omana toimintanaan tai hankkimalla se toiselta palveluntuottajalta. Palvelun käyttäjä maksaa tällöin asiakasmaksuasetuksen mukaisen hinnan palvelusta. Eduskunnassa esitystä on käsitelty perusteellisesti eri näkökulmista. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on kuullut laajasti asiantuntijoita ja intressitahoja. Tätä kirjoittaessani valiokunnan mietintö on juuri valmistunut ja siinä ehdotetaan lakiin muutamia tarkennuksia koskien asiakkaiden yhdenvertaisuuden vahvistamista. Perustuslakivaliokuntakin antoi esityksestä lausunnon, koska esityksen sisältö on tärkeä kansalaisten yhdenvertaisuuden, ja elinkeinon harjoittamisen vapauden näkökulmista. Palveluseteli lisää mahdollisuuksia valita sopiva palvelu ja sen tuottaja. Kunta päättää, missä palveluissa palveluseteli otetaan käyttöön ja minkä suuruisia palvelusetelit ovat. Kunta hyväksyy ne palveluntuottajat, joilta asiakas voi palvelut ostaa. Palvelun tuottaja taas päättää palvelun hinnasta. Lista hyväksytyistä palveluntuottajista ja heidän hinnoitteluperiaatteis- Kotipalveluissa on ollut käytössä jo muutaman vuoden nyt käsittelyssä olevaa esitystä selvästi rajatumpi palveluseteli. Sitä on käytetty kotipalvelun ohella esimerkiksi asumispalveluissa, omaishoitoa tukevissa palveluissa sekä sotaveteraanien ja vammaisten palveluissa. Niin asiakkaat, yksityiset palvelujen tuottajat, kunnat, kuin myös kuntien henkilöstökin ovat suhtautuneet sen käyttöön erittäin myönteisesti. Pienyrittäjien ja ammatinharjoit- Kysyntää ja halua palvelusetelin käyttöalan laajentamiselle on siis olemassa. Omavastuuosuuden sitomista asetuksen mukaisiin asiakasmaksuihin on pidetty hankalana. Tämä onkin käytännössä estänyt palvelusetelin laajemman käyttöönoton. Hallituksen nyt antamassa esityksessä tämä epäkohta on poistettu. Maksuttomiksi säädetyt palvelut säilyvät maksuttomina myös palvelusetelijärjestelmässä. Esityksen vastustajat ovat epäilleet Uusi palvelusetelilaki tullessaan hyväksytyksi eduskunnassa mahdollistaa siis jo tämän vuoden puolella sen, että voi halutessaan itse päättää mistä tarvitsemansa palvelun hankkii. Asiakkaan valinnanvapautta ja roolia vahvistamalla on eri toimialoilla saatu palveluita kehitettyä paremmin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi ja kustannustehokkaimmiksi. Useimmissa läntisen Euroopan

4 4 Yhteiskunnan varat eivät riitä perinteiseen vanhustenhoitoon Senioritalot saattavat ratkaista suuren ikäluokan asuinkysymyksen Suurten ikäluokkien eläköityminen on ovella ja yhteiskunnan on reagoitava muutokseen mahdollisimman nopeasti. Perinteisellä vanhainkotien ja palvelutalojen mallilla ei kuitenkaan kannata jatkaa, sillä systeemi tulee yhteiskunnalle liian kalliiksi. uomeen on S kymmenen vuoden sisällä noussut niin sanottuja senioritaloja, joiden malli näyttäisi olevan oikea suunta ikäpommin purkamiseen. Jos senioritalojen mallia ei viedä eteenpäin, yhteiskunnan varat eivät yksinkertaisesti riitä ikääntyvän väestön palveluiden organisoimiseen, kiteyttää NCC:n kehitysjohtaja Olli Niemi. Aikaisemmin muun muassa Tampereen teknologiakeskus Hermiaa johtanut Niemi toteaa, että mitä tahansa taloudellisia ongelmia rakennusala vielä kohtaakin, seniori- ja palvelutalojen rakentamiseen panostetaan tulevaisuudessa. NCC onkin rakentanut jo senioriasuntoa ympäri Suomea. Tällä hetkellä yrityksellä ei ole suunnitteilla uusia senioriasuntoja, mutta Niemellä on vahva visio siitä, mihin suuntaan asiaa pitäisi ajaa. Tarkoituksena on kehittää konseptia niin, että senioriasuntoihin saadaan yhdistettyä ikäihmisille sopivat palvelut. Tällaisissa tulevaisuuden aktiivikodeissa ja palveluasunnoissa yhdistyvät turvallisuus, esteettömyys, yhteisöllisyys ja palveluiden läheisyys. Lähiöitä uudistamaan Olli Niemi näkee lähiöiden kehityksen pysähtymisen merkittävänä yhteiskunnallisena ongelmana. Lapsiperheet tulivat luvulla lähiöihin, mutta nyt lapset ovat muuttaneet pois ja vanhukset jääneet. Lasten perässä on lähtenyt myös iso määrä palveluita. Lähiöitä pitäisi uudistaa rakentamalla sinne vähintään yksi seniori- ja palvelukortteli. Jos ikäihmisten asumista YH-Lännen toimitusjohtaja Seppo Malmi ja palvelujohtaja Tuija Kanto-Hannula esittelivät Näsilinnankadulla sijaitsevaa Suvantopuiston senioritaloa. laajennetaan jäljellä olevien palveluiden ympärille, paikalle saadaan houkuteltua myös uusia palveluita. Niemin mukaan senioripohjainen laajennusrakentaminen olisi mahdollista missä tahansa Suomessa, myös pienempien paikkakuntien keskustoissa. Seniorikortteleita kannattaa pystyttää vähintään noin asukkaan lähiöihin. Samalla kertaa alueella voidaan tehdä esimerkiksi energiaremontteja ja talouudistuksia. Uskonkin, että tähän sektoriin panostetaan tulevaisuudessa ja seniorikeskuksiin rakennetaan sekä vuokra- ja omistusasuntoja sekä palveluasuntoja. Tampereellakin tarvitaan pikaisia ratkaisuja ja tilanne pitäisi välittömästi ottaa huomioon kaupungin keskustan ja lähiöiden kaavoitusprosesseissa, NCC:n kehitysjohtaja Olli Niemi sanoo. Yhteisö ja palvelut yhdessä paikassa Pirkanmaan alueelle ja länsirannikolle senioriasuntoja rakentava YH-Länsi on vienyt Kotosalla-konseptillaan senioriasumisen tähän mennessä pisimmälle. Aikaisemmin senioriasunnoissa oli kyse vain liikuntaesteettömästä rakentamisesta ja asumisesta. Nykyään tarjoamme senioriasukkaillemme muun muassa liikunta-, kuntoutus-, ruokailu- sekä sosiaali- ja terveyspalveluita, tiivistää palvelujohtaja Tuija Kanto-Hannula. YH-Lännen senioritalokonseptiin kuuluvat keskeisesti palveluohjaajat, jotka auttavat asiakkaita heidän henkilökohtaisissa asioissaan. Avainasemassa ovat turvallisuus ja yhteisöllisyys. Kotosalla-konseptissa tärkeää on taata asukkaalle vähintään samanlaiset asuinolosuhteet kuin itsenäisesti asuvalla. Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa asukkaalla on koira, mutta asukkaan oma kunto huononee niin paljon, ettei hän voi enää ulkoiluttaa eläintään. Palveluohjaaja ulkoiluttaa koiran asukkaan puolesta, eikä eläintä tarvitse lopettaa tai antaa pois. Yhteisöllisyys on ehkä keskeisin asia toiminnassamme. Jokaisessa kohteessa järjestetään säännöllisesti yhteisiä tapahtumia teemaryhmiä, liikuntaryhmiä, asukaskokouksia ja juhlia. Kun asukkaat tutustuvat toisiinsa, he perustavat myös omia toimintaryhmiä ja järjestävät muun muassa naisteniltoja, käyvät matkoilla sekä teatterissa. Helpompaa elämää Tällä hetkellä YH-Lännellä on noin 500 senioriasuntoa, joissa asuu reilut noin 750 asukasta. Asunnon hankkimisen alaikäraja on 55 vuotta. Yrityksen ensimmäinen senioritalo rakennettiin viisi vuotta sitten Pirkkalaan, ensi vuonna Pyynikille valmistuu As Oy Tampereen Frans Emil, jonka jälkeen YH- Lännellä on Pirkanmaalla kuusi seniorikohdetta. Kun muissa senioriasunnoissa asukkaiden on pakko selvitä itsenäisesti, me jäämme asiakkaan elämään. Palveluohjaajat auttavat henkilökohtaisen elämän ongelmissa ja isännöitsijämme on koulutettu ratkomaan käytännön senioriasumiseen liittyviä asioita, YH-Lännen toimitusjohtaja Seppo Malmi kommentoi. Osa senioriasujista kärsii terveydellisistä ongelmista ja tarvitsevat palveluohjaajaa päivittäin. Toiset puolestaan varautuvat tulevaisuuteen ja haluavat hyvissä ajoin ostaa asunnon, josta ei tarvitse myöhemmälläkään iällä muuttaa pois. Monilla ikäihmisillä on myös kyse helpommasta elämästä. Kaikki eivät enää tarvitse omakotitaloa vaan haluavat keskittyä esimerkiksi kesämökin hoitamiseen tai matkustamiseen. Meillä postit ja kukat hoidetaan asukkaiden poissa ollessa, Tuija Kanto-Hannula kertoo. Asukkaille on tarjolla vuokra- ja omistusasuntoja ja asumisoikeusasuntosysteemi on kehitteillä. Tällä hetkellä omistusasuntoja on noin 300 ja vuokraasuntoja vähän yli 200. Tämän hetken taloudellinen tilanne suosii kuitenkin vuokra-asuntojen rakentamista, YH-Lännen toimitusjohtaja Seppo Malmi toteaa.

5 5 Tällaisen Euroopan Kokoomus haluaa Kokoomus haluaa Euroopan unionin, joka ratkaisee kansalaistensa ongelmia ja parantaa heidän elämäänsä. okoomukselle EU ei K ole mörkö tai lypsylehmä, vaan mahdollisuus vaikuttaa suuriin päätöksiin, jotka vaikuttavat meidän kaikkien elämään nyt ja tulevaisuudessa. Pienikin maa on Euroopan unionissa suuri, kun sillä on taitavat, osaavat ja ahkerat edustajat. Voimme vaikuttaa EU:ssa, kun emme suhtaudu Unioniin pälyillen tai uhmamielellä, vaan kun menemme sinne töihin laittamaan asioita kuntoon, ja tarjoamaan uusia oivalluksia. Me kokoomuslaiset innostumme EU-politiikasta siksi, että haluamme parantaa suomalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa yhteisiin asioihimme. Euroopan unionissa on mahdollista rakentaa järkivihreää taloutta, ratkaista ympäristöongelmia ja edistää vastuullista markkinataloutta tehokkailla tavoilla, jotka eivät yksittäiselle jäsenmaalle ole mahdollisia. Siksi eurovaaleilla on väliä: EU:ssa luodaan parempaa maailmaa sekä meille että tuleville sukupolville. Suomen on lähetettävä EU:n neuvottelupöytiin innostuneita, osaavia ja taitavia edustajia, jotka tietävät tien sekä Suomen että Euroopan parempaan tulevaisuuteen. Turvallista tulevaisuutta Euroopan Unioni on osoitus eurooppalaisten tahdosta rakentaa turvallista tulevaisuutta yhdessä. Kaiken perusta on unionin kyky ratkaista kansalaisten ongelmia ja parantaa heidän arkeaan. Myös Suomella on oma tehtävänsä EU:n kehittämisessä entistä avoimemmaksi ja suvaitsevaisemmaksi. Vaikuttaminen EU:ssa on meistä itsestämme kiinni. Tarvitsemme hyvää itsetuntoa, tervettä asennetta ja avarakatseista eurooppalaisuutta. Meidän on tiedettävä, minkälaista Suomea haluamme EU:ssa edistä. Tarvitaan myös palavaa halua ja tekemisen iloa. Euroopan unionia kritisoidaan usein, ja näin pitääkin voida tehdä. Kipu-pisteitä ja byrokratian turhista kukkasista on puhuttava avoimesti. Silti Suomen tulee kuulua siihen etujoukkoon, joka tavoittelee unionin toimintakyvyn vahvistamista kaikilla aloilla. Terveestä itsekkyydestäkään ei ole haittaa. Näin pidetään huolta kaikkien suomalaisten ja Suomen eduista. Euroopan unioni syntyi rauhan ja toivon projektina. Rauha on saavutettu, mutta toivo pitää luoda joka päivä uudelleen. Eurooppa olemme me. Vastaus talouskriisiin Vastuullinen markkinatalous on eurooppalainen vastaus talouskriisiin. Ajankohtaisin haaste Euroopan unionille kuten koko maailmalle on kansainvälinen talouskriisi, joka alkoi rahoitusmarkkinoiden sokkeina, siirtyi nopeasti reaalitalouteen ja on nyt tulossa julkisen talouden kriisiksi. Euroopan unionin jäsenmaat ovat toimineet kriisissä määrätietoisesti. Katse on suunnattu tulevaisuuteen, uuden luottamuksen rakentamiseen. Rahoitusmarkkinoiden valvonnan tehokkuutta on parannettava ja on luotava keinot ylikansalliseen säätelyyn. Toisaalta ylenmääräistä sääntelyä tulee varoa jottei luoda turhaa byrokratiaa. Eurooppa ei saa tinkiä sisämarkkinoistaan protektionismin nostaessa päätään maailmassa. Toimivat sisämarkkinat ovat myös suomalaisille yrityksille elintärkeät. Toimivat sisämarkkinat ovat jokaisen eurooppalaisen etu. Unionin neljä vapautta ovat luoneet kansalaisille uusia mahdollisuuksia opiskella, tehdä työtä ja toimia yrittäjinä. Sisämarkkinat antavat kuluttajille lisää valintoja, alentavat hintoja, luovat työpaikkoja ja antavat yrityksille vankan kotimarkkinan, jolla toimia. Sosiaalinen Eurooppa edellyttää, että jäsenmaiden sitoutumista Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian toimenpanoon vahvistetaan. Keskeisinä tavoitteina on pidettävä innovaatioiden edistämistä ja Euroopan muuttamista houkuttelevammaksi investoinneille. Sosiaalisesta Euroopasta ei saa tulla sosialistista Eurooppaa. Rakenteilla olevan sosiaalisen mallin tulee kannustaa työntekoon, huolehtia heikoimmassa asemassa olevista ja vahvistaa tasa-arvoa. Mallia koko maailmalle EU pystyy torjumaan ilmastonmuutosta ja näyttämään mallia koko maailmalle. Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste. Päästökaupassa on saatava aikaan hyvin toimiva maailmanlaajuinen järjestelmä, joka koskee kaikkia teollisuusmaita sekä ainakin niitä kehitysmaita, joiden kasvihuonepäästöt ovat suurimmat. EU:ssa on saavutettava oikeudenmukainen taakanjako, jossa jo tehtyä ei jätetä huomiotta. Uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä on edistettävä. Tämä edellyttää tutkimuspanostuksia. Mitään vaihtoehtoja, ydinvoima mukaan lukien, ei pidä sulkea pois. Euroopan unionissa kullakin jäsenmaalla tulee säilyttää vapaus valita omat keinonsa. Ilmastonmuutosta on torjuttava järkivihreästi eli kustannustehokkaasti ja markkinoiden toimivuus huomioiden. EU on paras väline myös Itämeren suojeluun. Itämeren tila on heikentynyt 30 vuotta. Nopeaa ratkaisua ongelmaan ei ole. Rehevöitymisen noidankehään voidaan vaikuttaa vain vähentämällä Itämeren ravinnekuormitusta. Maatalouden ympäristötukea on kehitettävä vähennyksiin kannustavaksi. Myös liikenteen päästöt rasittavat Itämerta. Tärkeää on parantaa meriliikenteen turvallisuutta. Komissio valmistelee parhaillaan Itämeri-strategiaa, jonka painopisteinä ovat ympäristö, talous, kulkuyhteydet ja turvallisuus. Itämeri-strategia ei saa jäädä pelkäksi poliittiseksi julistukseksi, tarvitaan yksityis-kohtiin menevä toimenpideohjelma ja rahoitus. Ehtyvät luonnonvarat tulevat luomaan voimistuvia jännitteitä teollistuneiden ja kehittyvien talouksien välille. EU:n tulee kehittää luonnonvarastrategiaansa ja jätestrategiaansa. Turvaa ja rauhaa EU antaa kansalaisilleen turvaa ja rauhaa. Kansalaisten turvallisuus on edelleen Euroopan integraation ydin. Terrorismia, ihmiskauppaa, järjestäytynyttä rikollisuutta ja huumekauppaa vastaan Euroopan unionilla on tarjota kattava välinevalikoima. Yhdessä EU ja Nato pystyvät parhaiten takaamaan eurooppalaisten turvallisuuden. EU:n puolustusyhteistyötä on edelleen syvennettävä. Kokonaisvaltaisen kriisinhallintakyvyn kehittäminen on tärkeä Suomelle, samoin puolustusmateriaaliyhteistyö. Suomen on oltava kärkijoukoissa kehittämässä Lissabonin sopimuksen uusia mahdollisuuksia. Nato jatkaa muutostaan kylmän sodan puolustusliitosta laajan turvallisuuskäsitteen yhteistyöjärjestöksi. Kokoomuksen mielestä jäsenyys Natossa vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa. Eurooppalaiset arvot yhdistävät meitä ja muita. Suomen tulee tukea Euroopan unionin kansainvälisen roolin vahvistamista. Unionilla pitää olla selkeä yhtenäinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen strategia. Lissabonin sopimuksen myötä EU:sta voi tulla yhä vahvempi maailmanluokan toimija. Euroopan unionin ja Venäjän strategiselle kumppanuudelle tulee luoda todellinen sisältö niin, että kumpikin osapuoli on siihen sitoutunut. Itämeri-yhteistyön tulee olla yksi keskeisimmistä painopistealueista. Suomen tulee olla aktiivinen aloitteentekijä Euroopan unionin ja Venäjän kumppanuuden kehittämisessä. Toisaalta transatlanttisten suhteiden merkitys tulee tunnustaa Euroopan unionin ulkosuhteiden kulmakivenä. EU on ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen etuvartio. Ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja demokratian tinkimättömän edistämisen tulee olla läpäisevänä periaatteena kaikissa ulkosuhteissa. Eurooppa, jonka itse teemme Euroopasta tulee sellainen, kuin miksi me sen teemme. Euroopan unionin tavoitteet ovat rauha, vauraus, vakaus ja turvallisuus. Unioni ei voi tyytyä pelkästään menneisiin saavutuksiin. Uuden aikakauden haasteet tuovat uusia odotuksia. Tarvitaan vahvaa yhteistä tahtoa ja eurooppalaista talkoohenkeä. Euroopan unionin on toimittava arvojohtajana, esimerkiksi ilmasto- ja ympäristökysymyksissä. Unionin tulee jatkaa voimistunutta vastuunkantoaan eurooppalaisten arjen turvallisuudesta. Suurempi osuus unionin budjetista pitää keskittää tutkimukseen, teknologiaan, ilmastonuutoksen torjuntaan ja ulkopolitiikkaan. Kiristyneessä taloustilanteessa pärjää vain yhtenäinen unioni, jolla on selkeät tavoitteet ja joka vaalii neljää vapautta. Nuori: asuntoa vailla Tampereella? Kohteet sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien päässä opiskelupaikoista ja Tampereen keskustasta. Asunnoissa on myös verkkoyhteys. Tutustu vaihtoehtoihin: LAADUKASTA KOULUTUSTA TAMKista! TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Aleksis Kiven katu Tampere puh

6 6 Tampere on oleellinen osa koko Sunnuntaina suomalaiset äänestävät 13 edustajaansa EU:n parlamenttiin. Ranskan Strasbourgissa ja Belgian Brysselissä tehtävät päätökset voivat tuntua joistakin kaukaisilta, mutta väistämättä ne vaikuttavat jokaisen suomalaisen elämään, niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Ei siis ole sama, kuka meidän asioitamme parlamentissa ajaa. yky-tampere lähes- N tyi kokoomuslaisia eurovaaliehdokkaita ja esitti heille joukon tamperelaisnäkökulmasta laadittuja kysymyksiä. Esitimme ehdokkaille seuraavat kysymykset: 1. Onko Tampereella merkitystä Suomen EU-politiikassa, vai hoitavatko Suomen edustajat vain valtakunnallisia asioita? 2. Tampereella pidetään tärkeänä yhteistyön kehittämistä Pietarin seudun kanssa, miten sitä edistetään ja onko se viisas ja myös Sinun tavoitteesi? 3. Millaisissa asioissa Tampereen seutu voisi olla edelläkävijä EU:n toiminnassa? 4. Tampereen muutos teollisuuskaupungista koulutuksen, erityisosaamisen ja palveluiden kaupungiksi on pitkä ja edelleen käynnissä. Työttömyys on jatkuvasti muuta maata korkeammalla tasolla. Muuttovoitto korostaa näitä ongelmia. Tampere on luonnonkaunis Suomen sisämaakaupunki, haluamme huolehtia ympäristömme puhtaudesta. Näitä asioita emme voi hoitaa yksin. Tarvitsemme muutokseen apua, miten EU voisi olla tässä mukana? Näin ehdokkaat vastasivat: Heikki Autto 1. Tampereen, Suomen ja EU:n etu ovat harvoin ristiriidassa. Tampere on suomalaisen teknologian ja innovatiivisen yritystoiminnan keskeinen kehto. Mitä paremmin Suomen vienti Eurooppaan vetää, sen paremmin Tampereella menee ja mitä paremmin tamperelaiset tuotteet, palvelut ja osaaminen ylipäätään ympäri Eurooppaa leviävät, sen parempaa myös eurooppalaiset saavat. 2. Kaupan ja kanssakäymisen kehittämiseksi tarvitaan entistä parempia liikenneyhteyksiä. Euroopan unionin tulisi olla osaltaan tukemassa mm. nopeita junayhteyksiä Pietarin ja suurimpien suomalaisten kaupunkien välillä. 3. Tampere voisi tulevaisuudessa olla edelläkävijä esimerkiksi tulevaisuuden liikenneratkaisuissa. Kaupunkiseudun rakentaminen niin, että sähköauton vaivaton käyttö tulisi mahdolliseksi, olisi jotain, joka voisi viedä myös alan teknologian kehitystä valtavan harppauksen Suomessa eteenpäin ja näin saataisiin uutta yritystoimintaa ja sitä kautta lisää työtä ja toimeentuloa myös Tampereen seudulle. Tämä vaatii tietysti myös koko suomalaiselta yhteiskunnalta onnistunutta energiapolitiikkaa ja innovatiivista tekemisen meininkiä. 4. Euroopan unionin voimavaroja tulee jatkossakin käyttää Suomessa niin, että niiden järkevällä käytöllä edistetään innovaatioiden syntymistä ja mahdollistetaan menestyksekkäiden liikeideoiden viemistä käytännön kasvavaksi liiketoiminnaksi, koska kestävällä pohjalla oleva yritystoiminta on paras tae työstä ja toimeentulosta myös tulevaisuudessa. Tampere on tulevaisuudessa Suomen innovaatiovetoisen teknologiateollisuuden keskeisimpiä moottoreita. Ville Itälä 1. Jokaisella paikkakunnalla on merkitystä osana kokonaisuutta. Hyvänä esimerkkinä tästä on esim. europarlamentin budjettivaliokunnassa hoitamani 1,5 miljoonan euron rahoitus nuorten olympiafestivaalin järjestämiseen. 2. Olen aina omalta osaltani pyrkinyt edistämään Suomen ja Venäjän, ja nyt EU:n ja Venäjän suhteita eri tasoilla. Tampereen harjoittama paikallinen yhteistyö on myös erittäin tarpeellista, ja parhaat konstit tulee löytää esim. henkilökohtaisten suhteiden ja virallisempien tahojen avulla. 3. Asioissa, jotka seudulla koetaan tärkeiksi. Hyvä esimerkki on esim. edellä mainittu Pietari-yhteistyö. 4. EU:n aluepolitiikka- sekä ilmasto- ja energiapäätökset koskettavat luonnollisesti myös Tampereen seutua. EU:ssa pyritään tekemään sellaista lainsäädäntöä, joka hyödyttäisi myös näissä asioissa. Heikki Kauppi 1. Nyt ollaan valitsemassa Euroopan parlamenttia, joka on EU:n ylin lakia säätävä elin. En suoraan sanoen usko, että lakeja on edes mahdollista säätää nimenomaan Tamperetta tai edes Suomea hyödyttäviksi. Mutta se on mahdollista, että EU:n säännöksillä kannustetaan osaavia edelläkävijöitä sellaisia kuin Tampere. 2. Yhteistyö Pietarin seudun kanssa on mielestäni erinomainen asia. Kaikkien mahdollisten yhteistyön edistämiskeinojen luettelointi ei varmaankaan ole tarkoituksenmukaista, mutta ainakin suora lentoreitti ja yliopistojen väliset yhteydet olisivat hyviä olemassa. Jos onnistumme saamaan Pietarin yliopistojen parhaat opiskelijat Tampereelle opiskelijavaihtoon, niin Pietaristrategian menestymistä pitkällä tähtäyksellä on vaikea estää! Tamperelaisten yritysten kannattaisi myös rekrytoida pietarilaisia opiskelijoita kesätöihin. Tampereen venäläinen yhteisö kannattaa myös hyödyntää. Pietarin lisäksi kannattaisi rakentaa yhteyksiä muiden Euroopan maiden kakkoskaupunkeihin : Göteborg, Aarhus, Bergen, Manchester (Manse!) Minusta tuntuisi, että voisi aloittaa tunnistamalla olemassaolevat vahvuudet. Niille on helpompi rakentaa kuin keksityille. Tampereen seutu on jo edelläkävijä muutamilla Tampereen teknillisen yliopiston tutkimusalueilla, esimerkiksi laserteknologiassa, signaalinkäsittelyssä ja teknisissä tekstiileissä. TTY:n ja yliopiston yhteishankkeena kukoistaa solu- ja kudosteknologiaan erikoistunut Regea. Yrityksistä Euroopan huippua edustavat Tamfelt, Tamglass, Cargotec, Bronto Skylift, Metso, Sandvik (Tamrock). Samoin Luova Tampere on edelläkävijähanke. Seuraavaksi voisi tähdätä siihen, että joku perusteilla olevan European Institute of Technologyn yksiköistä perustetaan Tampereelle. 4. Rohkenen olla sitä mieltä, että itseensä luottaen Tampere kyllä selviää näistä omin ja kansallisin voimin. Oma apu, paras apu on edelleen toimivaa kansanviisautta. EU:n budjetti on vain noin 1,3 % Euroopan bruttokansantuotteesta, joten siitä ei kovin paljon edes liikene yhdelle paikkakunnalle. Tampere on tuloksellisesti hoitanut jo parikin rakennemuutosta. Anne Linnonmaa 1. Tampereen asema tärkeänä suomalaisena kaupunkina linkittyy saumattomasti valtakunnallisiin asioihin. 2. Pietarin seudulla on kymmenkunta miljoonaa ihmistä, potentiaalisia asiakkaita Tampereen yrityksille sekä mahdollisia turistikontakteja. 3. Ympäristöasioissa. Sekä ympäristön suorassa suojelussa että teollisuuden cleantechhankkeissa. Järvialueen keskellä Tampere ymmärtää puhtaan veden merkityksen. 4. Tässä tulikin asioita, joihin äsken viittasin.saastuminen ei lopu maailmalla, Tampere voisi olla kehityksen kärjessä kaikenlaisissa saastumista vähentävissä innovaatioissa, veden, ilman ja maaperän puhdistamiseen liittyvissä asioissa. Myös puuala tarvitsee paljon uutta ajattelua. Esimerkiksi puun käyttö vaikkapa sisutuselementteinä (1930-luvun malliin) voitaisiin keksiä uudelleen. Johanna Manninen 1. Kyllä Tampereella kuten joka paikkakunnalle on merkitystä Suomen EU-politiikassa. Kaikki hoitavat suomalaisten yhteisiä asioita sekä paikallisia että valtakunnallisia. 2. Kansainvälinen yhteistyö on aina kannattavaa ja viisasta. Uudet ajatukset ja näkökulmat tuovat aina meillekin uusia tapoja ja keinoja katsoa asioita ja kehittää niitä eteenpäin. 3. Mm. Tampereen alueen kunnallispoliittiset ratkaisut ovat valtakunnallisesti olleet sekä edelläkävijöitä että erilaisia. Tampereella on paljon annettavaa maailman kartalle. 4. EU:n päätökset koskien ympäristöämme ja luontoamme ovat tärkeitä Tampereenkin osalta. Samoin se historiallinen rikkaus, mikä liittyy Tampereeseen, on kansakuntamme kannalta erittäin merkityksellistä, eikä sitä saa unohtaa. Rakennemuutokset tulevat olemaan jokaisessa Suomen kylässä ja kaupungissa valtavia seuraavan neljän vuoden aikana. Ukko Metsola 1. Valtakunnalliset asiat konkretisoituvat paikallisella tasolla ja Tampere on Suomen (ja Euroopan) mittakaavassa merkittävä osaamis- ja talouskeskittymä. Käytännön päätökset heijastuvat siis vahvimmin juuri Tampereen kaltaisiin toimijoihin. 2. Vuonna 1820 James Finlayson laajensi liiketoimintaansa Pietarista Tampereelle. Tästä lähtien Pietari on ollut tärkeä markkina- alue tamperelaiselle teollisuudelle ja merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa entisestään. Nykyisellään yhteistyö on hyvin laaja- alaista ja sisältää mm innovaatioyhteistyötä, ympäristöasioita, koulutusja kulttuurivaihtoa. On tärkeää varmistaa yhteistyön jatkuvuus ja monialaisuus myös tulevaisuudessa, koska laaja yhteistyö luo mahdollisuuden verkostoitua ja löytää yhteisiä intressejä ja synergioita. Tampereen kaupungin omistama Itämeri- Instituutti on tärkeässä asemassa Pietari-yhteistyön kehittämisessä ja sen toiminta on pystyttävä turvaamaan myös tulevaisuudessa. Kyky verkostoitua laaja- alaisesti on edellytys myös menestyksekkäälle parlamenttityölle. 3. Tampere voisi toimia mallina kaupungista, jossa ympäristöystävälliset arvot yhdistyvät korkean teknologian tuotantotoimintaan ja toimivaan logistiikkaan. Muuttovoittokuntana Tampereella olisi myös mahdollisuus kunnostautua maahanmuuttajien kouluttamisessa ja integroimisessa suomalais- eurooppalaiseen yhteiskuntaan. 4. Kasvukeskuksiin tulee voida ohjata koulutusta ja työllistymistä tukevaa projektirahoitusta, joka kohdennetaan muun muassa tutkimus- ja kehitys toimintaan. Tampereen kaupungin EUhankesivulla esitellään useita suoraan työllisyyteen liittyviä hankkeita. Kannattaa käydä tutustumassa näihin käynnissä oleviin projekteihin. Ympäristö huomioidaan yhdessä unionin perussopimuksista, sen mukaan ympäristönsuojelun tavoitteet on sisällytettävä kaikkiin päätöksiin ja säädöksiin joita annetaan. Tätä tavoitetta kutsutaan Eu- terminologiassa läpäisyperiaatteeksi. Lissabonin sopimuksen tullessa voimaan läpäisyperiaate on kirjattu siihen yhdeksi artiklaksi. Risto E.J. Penttilä 1. Suomi ei voi menestyä, jos Tampere ei menesty. Tampere ja Ville Itälä Johanna Manninen Ukko Metsola Sirpa Pietikäinen Eva-Riitta Siitonen

7 7 Euroopan hyvinvointia muutamat muut keskeiset kaupungit ovat Suomen Eurooppapolitiikan keskiössä ainakin minulla. 2. Yhteistyötä Pietarin kanssa edistetään viettämällä mahdollisimman paljon aikaa Pietarissa. Kauppakamarin ja kaupungin tulisi lähettää ryhmiä jatkuvasti Pietariin. Yrittäjien kalentereihin tulee saada Pietaripäiviä. Asenne on kielitaitoa tärkeämpää! 3. Tampere on käynyt läpi monta onnistunutta rakennemuutosta. Tampere voisi hyvin tarjota osaamistaan sellaisille vanhoille teollisuuskaupungeille, jotka ovat juuttuneet menneisyyteen. 4. Hyviin hankkeisiin on yllättävän helppo saada EU-rahaa. Sysmä on tässä kunnostautunut erityisesti. Mutta hankkeita ei kannata tehdä siksi, että saa EU:lta rahaa vaan siksi, että ne ovat Tampereen kannalta oikeita. Sirpa Pietikäinen 1. Tampere lukeutuu Suomen suurimpiin ja tärkeimpiin kaupunkeihin, mikä antaa sille jo itsessään painoarvoa. Kaupunkien erilainen yhteistyö ja vuosittain vaihtelevat teemakaupungit mm. tuoreeltaan luotu vihreä pääkaupunki antavat kaupungeille mahdollisuutta profiloitua tiennäyttäjinä ja toki tällaisia aloitteita Suomen edustajat EU:ssa ajavat. Tampereella on merkityksensä myös tasapuolisen aluekehityksen näkökulmasta, tässä tärkeimpänä tietenkin EU:n myöntämät aluekehitysrahat. 2. On viisas tavoite. Molemmat ovat tärkeitä elinkeinoelämän keskuksia ja yliopistokaupunkeja. Rajat ylittävällä yhteistyöllä on saavutettavissa molemminpuolisia voittoja. Suomi on yleisesti ottaen tehnyt edistyksellistä yhteistyötä Pietarin alueen kanssa mm. elinkeinotoiminnassa, kulttuuripolitiikassa ja ympäristönsuojelussa. 3. Erityisesti innovatiivisessa ympäristöteknologiassa, esimerkiksi niin kutsuttujen älykkäiden verkkojen (smart grids) kehittämisessä. Tampereella on yliopistoissa ja yrityksissä huomattavaa tietotaitoa, jota yhteistyötä nykyistä paremmin hyödyntämällä on saavutettavissa sellaisia innovaatioita, joilla edelläkävijyys mitataan. Aivan uudenlaisen teknologian kehittely on perinteisempää riskivoittoisempaa, siksi uudenlaisia yksityistä ja julkista rahaa yhdistäviä rahoitusmalleja ja julkisilla takuilla toteutettavia projekteja tulisi luoda, jotta innovatiiviset kokeilut tulevat nykyistä helpommin mahdollisiksi. 4. Eko-kaupunki projekti soveltuisi myös Pietarin kanssa toteutettavaksi yhteistyöprojektiksi. Infrastruktuurihankkeet ja julkisten ja yksityisten rakennusten energiaremontit tuovat runsaasti työpaikkoja. EU:lta apua hankkeeseen voi saada erityisesti rahoituksen kautta. Yleinen EU-tason yhteistyö ilmasto- ja ympäristökysymyksissä auttavat tämän tavoitteen toteutumista. Eva-Riitta Siitonen 1. EU-parlamentissa päätettävät asiat koskevat yleensä kaikkia Euroopan kansalaisia. Joissakin kysymyksissä jäsenmaat voivat saada niin tahtoessaan poikkeuksia yhteisiin päätöksiin, mutta silloinkin nämä koskevat yleensä koko maata. Joissain tapauksissa joku EU-lainsäädäntö saattaa koskettaa joitakin seutuja paikallisesti toisia enemmän, ja silloin toivoisin, että tiedonvaihto meppien toimistojen ja seutujen välillä toimisi mutkattomasti. Myös itse Tampereella on suoraan vaikutusta EU-politiikassa. Tampere on itse ollut hyvin aktiivinen kansainvälistyjä. Se on mm. itse neljä vuotta johtamani Euro-Cities -järjestön jäsen ja Tampereen yliopisto on aktiivisesti mukana kansainvälisissä hankkeissa. EUasiathan ovat jo kotimaan asioita ja Tampere on nähnyt hyvin rajojaan kauemmas jo pitkään. Esimerkiksi kiinnostus Itämereen osoittaa sen. Muistan Tampereen nykyisen pormestarin Timo P. Niemisen soittaneen minulle, kun toimin Helsingin kaupunginjohtajana jo kauan ennen Vuosaaren sataman valmistumista ja pyytäneen kartat ja tarkat tiedot satamaan johtavista teistä. Hän sanoi, että tamperelaiset yrittäjät tarvitsevat tiedot ajoissa omien suunnitelmiensa pohjaksi. Pirkanmaalla on myös otettu myönteisesti kantaa esim. juna-lauttayhteyteen välillä Helsinki-Tallinna. On siis oivallettu hyvin oman kaupungin painoarvo osana kokonaisuutta. Koko Tampereen seutu on dynaamisena ja kasvavana alueena tärkeä valtakunnallisesti. 2. Neuvostoliiton aikana Turku oli Leningradin ystävyyskaupunki ja Turun perinteet tässä yhteistyössä ovat vanhimmat. Mutta uudella Venäjän kaudella Tampere ja Helsinki tulivat molemmat mukaan sekä yhteistyössä että erikseen. Pietari ja koko Leningradin alue on Venäjän kulttuurin läntisin osa. Selvästi Putinin ja Medvedevin kaudella Pietarin painoarvo on kasvanut. Nykyinen kaupunginjohtaja Valentina Matvienko on vahva vaikuttaja koko Venäjän johdossa. Myös Pietarin yliopisto on nopeasti nouseva merkittävä toimija. Yhteistyö on ehdottomasti viisasta ja Tampereella on siihen hyvät edellytykset. Tätä yhteistyötä on hyvä tehdä yhdessä muiden suurten kaupunkien kanssa. Oman työhistoriani osalta pidän suomalaisten kaupunkialueiden yhteistyötä Pietarin kanssa hyvin tärkeänä. Olin aikanaan perustamassa Itämeren kaupunkien yhteistyötä ja koen tämän alueen ja yhteistyöverkostojen kehittämisen edelleen erittäin tärkeäksi. 3. Tampereen seutu tekee hyvää kansainvälistymistyötä muun muassa markkinoimalla itseään ulkomaisille yrityksille EU-hankkeen avulla. Investointien ja yritysten, ehkä jopa pääkonttorien, saamisella alueelle on varmasti hyötyä laajemminkin. Tämän suuntaisesta toiminnasta voisivat muutkin ottaa oppia, kun yritämme tehdä eurooppalaisista sisämarkkinoista entistä toimivammat, mikä on sekä yrittäjien että kuluttajien etu. Tampereen seutuyhteistyö voi myös toimia hyvänä esimerkkinä kuntarajat ylittävien palvelujen tarjoamisesta. Lisäksi mieleen tulee ainakin Solu- ja kudos- teknologiakeskus Regea, joka on käsittääkseni aivan omaa luokkaansa tällä tulevaisuuden alalla ja edustaa monenkeskistä tutkimusyhteistyötä. Uudenlaisella osaamisella taataan Suomen ja Euroopankin kilpailukyky. 4. EU:n ilmastopaketti tietenkin vaikuttaa kaikkiin jäsenmaihin ja kaupunkialueisiin pitkällä tähtäimellä. Pyrimme vähentämään kasvihuonepäästöjä, tekemään energiatehokkaampia ratkaisuja ja mm. lisäämään uusiutuvan energian määrää. EU:n ympäristöpolitiikan päätavoitteet ovat ilmastonmuutoksen torjuminen, ympäristön ja terveyden välinen suhde, luonnonvaraisten lajien ja luonnonvarojen suojelu sekä jätehuollon kehittäminen. Paikallisesti hyvä yhdyskunta- ja liikennesuunnittelu lienee kaiken lähtökohta. EU:n rakennerahastojen (aluekehitysrahasto ja sosiaalirahasto) kautta on mahdollista saada rahoitusta eri ympäristöhankkeille, esimerkiksi vesiensuojeluun. Äetsän vetykylä on myös mielenkiintoinen hanke Pirkanmaalla. Tampereen vetovoima on kaunis luonto, mutta myös rikas ja monipuolinen kulttuuritarjonta. Jukka Tuori 1.Suomen asioissa on varmaan sisällä Tampereenkin tärkeät asiat. Manse on hoitanut itse asioitaan pormestari Timo P. Niemisen johdolla esimerkillisesti kansaivälisesti ja myös turhankin onnistuneesti kotimaassa. 2.Tiivis yhteistyö on kaikessa suhteessa parasta. Siitä hyötyvät partnerit ja valtiot. EUkanssakäymisessä nämä kontaktit ovat arvokkaita. 3.Esim. yliopistoyhteistyö, alueiden välinen kanssakäyminen ja urheilusektorin yhteistyö. Nuoriso-olympialaiset Tampereella tänä kesänä on mahtava esimerkki kansainvälisestä pelisilmästä!! 4.Tampereen liikennejärjestelyt ja kasvava vedentarve ovat lähivuosien päätösasioita. Onko silloin EU-rahoitusmahdollisuuksia niin kuin nyt, jää nähtäväksi. Sofia Vikman 1. Opiskelu- ja korkean teknologian kaupunkina Tampereen on oltava osa eurooppalaista talousalueiden ja osaamisen verkostoa. Tampere tarvitsee oman nuorekkaan ja EU-asioihin perehtyneen mepin, jolla on edellytykset olla tuomassa alueen ääntä kuuluviin nyt ja vielä vuosikymmentenkin päästä. Vahva oma meppi pitää Tampereen ja Suomen mukana aktiivisessa ja aloitteellisessa tulevaisuuden Euroopan rakentamisessa. Tarvitsemme rohkeita näkemyksiä ja uusia tulevaisuuden tekijöitä. Suomen mepit edustavat Euroopan parlamentissa ensisijaisesti äänestäjiään, eivät esim. oman maansa hallituksen kantaa. Tampereen pitää olla edelläkävijä ja toimia vahvana esimerkkinä siitä, kuinka vanhat rakenteet voidaan uudistaa luovasti ja menestyksekkäästi. Uudistumisessa olemme ennenkin onnistuneet. Tampere on vahva uuden teollisuuden ja uuden teknologian keskus. Tässä olennaista on elinkeinoelämän uusiutuminen. Näin Tamperetta voidaan esimerkin voimalla käyttää hyväksi Suomen EUpolitiikassa. Tampere on vahva Suomen kakkoskaupunki heti pääkaupungin jälkeen ja tätä asemaa on tuotava esiin. Tampere säilyy vahvana kasvukeskuksena, kun se pystyy edelleen muuttamaan vanhat rakenteet uusiksi ja uudistumaan. Tässä EU voi olla apunamme. 2. Suomen on tärkeää kehittää Venäjä-osaamistaan ja tässä Tampereella on oma roolinsa. Pietari on kehittynyt Venäjällä vahvana kakkoskaupunkina, kuten Tampere on tehnyt Suomessa. EU:n ja Venäjän on kehitettävä saumatonta yhteistyötä. Tässä Tampereen ja Pietarin hyvä yhteistyö voisi olla esimerkkinä uudesta matalasta rajasta ja kumppanuudesta. Esimerkiksi toteutuva 3 tunnin junayhteys Pietariin on loistojuttu. 3. Tampereen valtti on alueiden välinen yhteistyö paitsi Venäjän ja Pietarin suuntaan, myös esimerkiksi Baltian suuntaan. Tampereen on rohkeasti otettava paikkansa Suomen toisena suurena alueellisena kasvukeskuksena. Tässä panostukset tutkimukseen, osaamiseen ja sitä kautta uusiin innovaatioihin ovat avainasemassa. Tampere voisi olla edelläkävijä myös yliopistojen ja yritysten onnistuneen yhteistyön saralla. Meillä on vielä petrattavaa siinä, että korkeakoulujemme osaaminen saadaan parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön. 4. Meidän on oltava luovia, jotta pääsemme EU:n teknologiaohjelmiin, jotka ovat nousemassa yhä tärkeämmiksi. Pelkkä rakennemuutosohjelmissa mukana oleminen ei riitä. Luovuutta tarvitsemme myös siinä, että onnistumme käyttämään EU:n rahastoja, joista tuetaan infrastruktuuria, esim. liikennejärjestelyjä. Tampereen on kokonaisuudessaan käytettävä EU:n tarjoamia mahdollisuuksia paremmin hyväkseen. Yhtenä apuna tässä voisi olla Venäjäosaamisemme ja linkki Pietariin. Sofia Vikman Heikki Autto Heikki Kauppi Anne Linnonmaa Jukka Tuori RistoE.J. Penttilä

8 8 Pysäköintiä ihmistä varten PL 15, Tampere, puh. (03) , Linnainmaa As. Oy Tampereen Linnanrouva Mäentakusenkatu 2, Tampere Rakenteilla viihtyisiä kerrostalokoteja valmiin asuinalueen keskelle, palveluiden lähelle. Monipuolinen asuntovalikoima. Erityistä huomiota on kiinnitetty ikääntyneiden asumiseen. Asunnot valmistuvat arviolta 12/2009. Esimerkkihuoneistot: 2h+k+s, 46,5 m 2 mh , vh h+kk+alk+s, 65,0 m 2 mh , vh h+k+s, 80,0 m 2 mh , vh Koti kuten haluat SATO-Asuntopalvelu Satakunnankatu 28, Tampere Puh , sato.fi Pankkipalvelut maksutta! S-Pankki tarjoaa osuuskauppojen asiakasomistajille ja asiakasomistajatalouteen kuuluville pankkipalvelut maksutta! Käytössäsi on: kattava tilivalikoima S-Etukortti Visa helppokäyttöinen verkkopankki Käy tutustumassa monipuolisiin tuotteisiin ja palveluihin S-Pankin asiakaspalvelupisteessä tai osoitteessa ja laita pankkiasiasi kerralla kuntoon!... vuotta Pohjoisen mahdollisuudet Isot uutistoimistot leikkaavat sääkartoillaan Pohjolan poikki yleensä Oslo-Helsinki akselilta. Eihän tietysti pohjoisen säätila kovin relevanttia informaatiota keskimääräiselle BBC:n katsojalle olekaan tammikuun pakkaslukemat voisivat tosin käydä loppukevennyksestä etelämpänä Eurooppaa. Haaste meille suomalaisille kuitenkin on, että saamme nostettua itsemme ja mahdollisuutemme Euroopan kartalle. Pohjoisessa on huomattava määrä mahdollisuuksia ja osaamista, jollaista ei muualta Euroopasta löydy. Siellä, missä kaikkia kiviä ei ole vielä käännetty, on eniten potentiaalia jäljellä. Suomen metsät, maisemat ja malmit tarjoavat huomattavia mahdollisuuksia luoda käyttövoimaa ja valuuttatuloa modernille tieto- ja palveluyhteiskunnalle. On aivan ymmärrettävää, että maa, jossa talvella on aina pimeää ja kesällä aurinko vain kiertää kehää taivaalla, kuulostaa enemmän satukirjan todellisuudelta, kuin varteenotettavalta investointikohteelta. Silti suomalaisen yhteiskunnan kyky tuottaa innovaatioita yhdistettynä pohjoisen luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen, pystyy luomaan taloudellista kasvua koko Euroopalle. Näistä mahdollisuuksista meidän vain täytyy osata oikein kertoa. Heikki Autto kirjoittaja on Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja Kokoomuksen ehdokas Euroopan parlamentin vaaleissa Mepin tärkein tehtävä on suomalaisen edun puolustaminen Julkinen vaalikeskustelu on näiden vaalien alla toistaiseksi kiertänyt kehällä. On keskitytty siihen, kuka pääsee Brysseliin ja miten vaalitulos järkyttää poliittisten puolueiden voimasuhteita ja kannatusnäkymiä kotimaassa. Europolitiikan kannalta tällainen pohdinta on sivuseikka. Pitäisi puhua todellisista vaikutusmahdollisuuksista. Pitäisi kysyä, löytyykö puheiden katteeksi poliittista vipuvoimaa, jolla muutosta saadaan aikaan - onko vaikutusvaltaa. Sitä tarvitaan kipeästi muun muassa Itämeren pelastamiseksi ja monen muun ympäristöongelman ratkaisemiseksi. Sitä tarvitaan Suomen hyväksi. Mepin työssä vaikutusvaltaa mitataan täysistuntopuheiden, päätöslauselmien ja mietintöjen määrässä, valiokuntakokemuksessa sekä lainsäädäntömuutosehdotuksissa, ja sen tarve nousee vastuusta. Valittavat kolmetoista meppiä pannaan paljon vartijaksi: Se valta, jonka Suomi on antanut Brysseliin, täytyy tuoda takaisin järkevänä lainsäädäntönä, jossa olosuhteemme on ymmärretty ja jonka kanssa voimme elää. EU:ssa tehdään päätöksiä, joiden takia työpaikkojamme voidaan joko säilyttää tai menettää. Ympäristökin kärsii, jos olosuhteemme on ymmärretty väärin. Suomalaisen mepin tärkein tehtävä on siksi suomalaisen edun puolustaminen. Ja toisin kuin joskus kuulee väitettävän, tämä tavoite ei ole vastakkainen niin sanotulle eurooppalaiselle edulle. Koko Eurooppa hyötyy, jos EU-lainsäädäntö toimii jäsenmaissa tasapainoisesti. Esimerkiksi käy ilmastonmuutoksen torjuminen: ei ole kenenkään etu, että EU:n ilmastolainsäädäntö vie ulkomaille saasteita ja tuo meille työttömyyttä, kun teollisuutta siirtyy alhaisten ympäristönormien maihin. Sen sijaan on Euroopan ja myös maailman köyhimpien maiden yhteinen etu, että saamme aikaan mahdollisimman laajan kansainvälisen päästövähennysrintaman, joka takaa, että päästövähennykset todella tapahtuvat maailmanlaajuisesti. Olennaisinta on terve suhde vaikuttamiseen ja valtaan. Olen paljon pohtinut, mistä valta voisi saada oikeutuksensa. Millä oikeudella voi nostaa yhden ihmisen säätämään toiselle lakeja? En näe muuta kuin että se jolla valtaa on, käyttää sitä muiden palvelemiseksi ja heikompien hyväksi. Sisämaasatama kehityksen veturina Pirkanmaalla Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa väestö on jakautunut epätasaisesti. Pirkanmaan tulevaisuuden kannalta tämä on kuitenkin erittäin positiivista, sillä yli puolet suomalaisista asuu noin kahden tunnin matkan päässä alueen keskuksesta. Logistisesti Suomi on eräänlainen saari, joten meriliikenteen merkitys yhteiskunnalle on suuri ja tulee entisestään kasvamaan. Keski- Euroopassa yksikköliikenteen kasvu on johtanut terminaalialueiden siirtymiseen rannikolta sisämaahan lähemmäs tuotantoa ja kuluttajia. Sama on edessä Suomessa ja tällaisen valtakunnallisesti merkittävän logistiikkakeskuksen (EU-kielellä sisämaasatama) sijoittaminen Pirkanmaalle olisi jo yksinomaan maantieteellisesti järkevä vaihtoehto. Tampere on ymmärtänyt alueellisen asemansa tärkeyden ajoissa ja ottanut aktiivisen toimijan roolin koko talousalueella. Tämä näkyy mm. Pietari-yhteistyönä ja osallistumisella Itämeren kaupunkien liiton (UBC) toimintaan. Kansainvälisesti aktiivisen roolin lisäksi sisämaasataman saaminen Pirkanmaalle vaatii alueellisia investointeja, kauaskatseisuutta ja hyvää suunnittelua. Esimerkkeinä ja tulevan sataman tärkeinä osina mainittakoon Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskus sekä Helsinki-Vantaan ja Pirkkalan lentoasemat yhdistävä nopea rautatieyhteys. Euroopan unioni on asettanut yhdeksi liikennepolitiikan päätavoitteeksi liikennemuotojen integraation. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eri liikennemuodot yhdistetään toisiinsa siirtämällä matkustaja- ja tavaraliikennettä maanteiltä rautatielle ja lyhyet ympäristöä rasittavat lennot korvataan rautatieliikenteellä. Kuten huomata saattaa, nämä tavoitteet sopivat hyvin yhteen Pirkanmaan suunnitelmien kanssa. Olen työskennellyt viimeisen neljän vuoden ajan yrittäjänä Brysselissä ja työssäni perehtynyt mm. liikennepoliittisiin kysymyksiin. Tulen pyrkimään Euroopan parlamentin liikennevaliokunnan (TRAN) jäseneksi, missä tällä lainsäädäntö- kaudella ei ole ollut yhtään Suomesta valittua edustajaa. Suomen edunvalvonta logistiikan ja joukkoliikenteen kehitystyössä EU-tasolla on suomalaisille erittäin tärkeää. Ukko Metsola Eija-Riitta Korhola Kokoomuksen varapuheenjohtaja, Euroopan parlamentin jäsen vuodesta 1999

9 Ruotsi, Suomi ja Nato Mikäli Ruotsi liittyy Natoon, Suomen on syytä seurata perässä. Tätä mieltä ovat useimmat suomalaiset. Moni vain ei usko, että Ruotsi hakeutuisi Naton jäseneksi. Ruotsin Nato-jäsenyydestä voi tulla totta nopeammin kuin uskomme. Syy tähän selviää, kun tarkastelemme Ruotsin puolustuksen tilaa tänään. Ruotsi on viime vuosina ajanut alas kansallista puolusta. Yleisestä asevelvollisuudesta on käytännössä luovuttu, samoin alueellisesta puolustuksesta. Kansallisesta puolustusteollisuudesta ei ole kovin paljon jäljellä. Kasarmeja on suljettu roppakaupalla. Tänään Ruotsissa on enemmän kenraaleita kuin kenttätykkejä. Kansallisen puolustuksen alasajo on perustunut näkemykselle syvän rauhantilan jatkumisesta. Tämä näkemys sai särön Georgian sodan tuloksena viime elokuussa. Siitä saakka Ruotsissa on keskusteltu maanpuolustuksen tulevaisuudesta. Vastakkain ovat kaksi näkemystä. Ensimmäisen vaihtoehdon mukaan Ruotsin on rakennettava uudelleen alueellinen puolustus, ruotsalainen puolustusteollisuus ja asevelvollisuusjärjestelmä. Toisen mukaan Ruotsin on liityttävä Natoon. Ensimmäinen vaihtoehto on kallis ja hidas. Toinen on halpa ja nopea. Ruotsin puolustus on jo nyt täydellisen yhteensopiva Naton järjestelmien kanssa. Siksi liittyminen Natoon olisi nopea ja kivuton tapa hoitaa Ruotsin puolustus kuntoon. Onko Ruotsi valmis tällaiseen takin kääntöön? Jos katsomme viime vuosikymmenten historiaa huomaamme, että Ruotsi on ollut usein vikkelä liikkeissään.. Ruotsi piti jäsenyyttä Euroopan unionissa täydellisesti mahdottomana, kunnes se yhtäkkiä päätyi hakemaan jäsenyyttä kertomatta asiasta Suomelle. Ruotsin hallitus teki samanlaisen takinkäännöksen myös ydinvoiman suhteen muutama kuukausi sitten. Maa, joka oli päättänyt ajaa alas ydinvoiman kokonaan, päätti nyt, että ydinvoima on osa myös Ruotsin tulevaisuutta. En pidä lainkaan mahdottomana, että Ruotsi päättää liittyä Natoon parin seuraavan vuoden aikana. Suomen on syytä olla valmis. Ainakin siinä tapauksessa, että Ruotsi liittyy, on Suomen syytä seurata mukana. Norja, Tanska ja Islanti ovat jo Naton jäseniä. Risto E.J. Penttilä Filosofian tohtori, EVA:n johtaja, eurovaaliehdokas 9 Tulevaisuuden Tampere ja Eurooppa rakennetaan yhdessä tänään Olen 26-vuotias Tampereen kaupunginvaltuutettu ja kokoomuksen ehdokkaana matkalla Euroopan parlamenttiin. Työskentelen eduskunnassa politiikan näköalapaikalla kansanedustajan avustajana. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden kandidaatti. Opinnoissani olen suuntautunut erityisesti EU-kysymyksiin. Tampere tarvitsee oman nuorekkaan ja EU-asioihin perehtyneen mepin, jolla on edellytykset olla tuomassa alueen ääntä kuuluviin nyt ja vielä vuosikymmentenkin päästä. Tämän tavoitteen eteen olemme lähteneet yhdessä työskentelemään. Tuekseni ovat asettuneet Tampereen Kokoomuksen valtuustoryhmä, Kokoomusopiskelijat ja Kokoomuksen Pirkanmaan piiri. Opiskelu- ja korkean teknologian kaupunkina Tampereen on oltava osa eurooppalaista talousalueiden ja osaamisen verkostoa. Vahva oma meppi pitää Tampereen mukana aktiivisessa ja aloitteellisessa tulevaisuuden Euroopan rakentamisessa. Tarvitsemme rohkeita näkemyksiä ja uusia tulevaisuuden tekijöitä. Tampereen muutos teollisuuskaupungista koulutuksen, erityisosaamisen ja palveluiden kaupungiksi on ollut huikea ja on edelleen käynnissä. Tarvitsemme mepin, joka todella ymmärtää kasvavan Tampereen tärkeyden Suomen ja koko EU:n mittakaavassa. Aito rakkaus omaan kotiseutuun synnyttää halun toimia Tamperelaisten parhaaksi Euroopan parlamentissa. Minulla on osaamista EUasioissa sekä kaupungin- ja maakuntavaltuutettuna kertynyttä tuntemusta Tampereen seudun asioista. Tiedän, että tavoitteiden saavuttamiseksi on tehtävä töitä ja tekojen on seurattava puhetta. Minulla on tahtoa tehdä ja kykyä kuunnella. Tarvitsen Sinut mukaan matkaani, sillä menestyvä ja hyvinvoiva tulevaisuuden Tampere ja Eurooppa rakennetaan yhdessä tänään! Sofia Vikman EU-ehdokas numero 61 Korkea laatu pitää Suomen pinnalla myös tulevaisuudessa Kaupunginvaltuutetut ovat eri puolilla Suomea joutuneet säästöpäätösten eteen, kun verotulot ovat yhtäkkiä putoamassa dramaattisesti. Suomen kannalta maailmantalouden huonot näkymät ovat erityisen ikäviä, koska olemme poikkeuksellisen riippuvaisia viennistä. Meillä ei ole suurten maiden kaltaista vahvaa kotimarkkinaa, jonka varaan voisimme hyvinvointiamme rakentaa. Vientikaupastamme lähes 60 prosenttia on viime vuosina suuntautunut Eurooppaan. Se tarkoittaa, että jos Saksan tai Ison-Britannian taloudella menee huonosti, näkyvät seuraukset hyvin nopeasti myös meidän suomalaisten elämässä luvun lamasta Suomi nousi pitkälti Nokian ja teknologiateollisuuden avulla. Voi olla, että yhtä uutta suurta Nokiaa ei tähän lamaan tule, mutta Nokian rinnalle voimme saada useita riittävän vahvoja tukipilareita, jotka vievät Suomen takaisin kasvu-uralle. Ilmastonmuutoksen takia ympäristöteknologia sekä yleensäkin ympäristöystävällisen ja energiatehokkaan teknologian hyödyntäminen voivat avata meille uusia mahdollisuuksia. Toinen toiveita herättävä innovaatioalue on terveydenhuolto ja hyvinvointipalvelut. Suomalainen työ ja osaaminen sekä korkea laatu kaikessa mitä teemme, pitää meidät pinnalla myös tulevaisuudessa. Niitä pitää vain entisestään vahvistaa. Taivaalle kerääntyneet mustat pilvet häviävät taas aikanaan, ja uusi nousu tulee varmasti. Mutta sillä välin meidän on pidettävä paikallispalvelujen taso korkeana, jotta pystymme pitämään huolta etenkin lapsista ja vanhuksista. Vasta se, kuinka hyvin siinä onnistumme, osoittaa todellisen sivistyksemme tason. Pia Kauma eurovaaliehdokas (Kok) Suomen Laatuyhdistyksen toimitusjohtaja 44 Pia ÄÄnestä Kauma Laatukeskuksen toimitusjohtaja, KTM, kaupunginvaltuutettu, kansainvälisen kaupan osaaja ja kielitaitoinen neljän lapsen äiti Lastemme tulevaisuus tehdään tämän päivän päätöksillä. INNOVAATIOT, ITÄMERI, ILMASTONMUUTOS, IHMISOIKEUDET

10 10 Kertaus on opintojen äiti Öh, niin mikä europarlamentti? Viimeistään näin änestyspäivän aattona kannattaa ehkä vielä kerran kerrata, että mistäs siinä Euroopan parlamentissa taas olikaan kysymys. Euroopan parlamentti valitaan viiden vuoden välein pidettävissä vaaleissa. Bulgarian ja Romanian liityttyä Euroopan unioniin parlamentissa on 785 jäsentä 27 maasta. Suomesta valitaan 7. kesäkuuta 13 europarlamentin jäsentä. Euroopan parlamentti koostuu EU:n kaikista jäsenmaista valituista poliittisista jäsenistä ja virkamiehistä. Nykyään parlamentissa työskentelee noin 5000 virkamiestä ja 800 poliittisten ryhmien työntekijää. Päätöksiä tekevät poliittisesti valitut jäsenet ja asioita valmistelee ja toteuttaa virkamiehistö. Parlamentin kotipaikka on Strasbourgissa Ranskassa, jossa pidetään vuosittain 12 neljän päivän pituista täysistuntoa. Täysistunnoissa parlamentti käsittelee komissiosta tulleita säädösaloitteita valiokuntiensa laatimien mietintöjen pohjalta ja antaa päätöslauselmia. Viidettä viedään Näissä vaaleissa valitaan europarlamentin suomalaisedustajisto jo viidennen kerran, sillä liittymisvuoden 1995 edustajat ehtivät olla virassa vain vuoden ennen kuin uudet euroedustajat valittiin vuonna Euromeppeinä ovat aikaisemmin toimineet muun muassa Elisabeth Rehn, Jörn Donner, Raimo Ilaskivi, Marjo Matikainen- Kallström, Jyrki Otila ja Kirsi Piha. Vain Riitta Myller (SDP) ja Paavo Väyrynen (kesk.) ovat edustaneet Suomea kaikilla europarlamenttikausilla. Väyrynen tosin luopui euroedustajapaikastaan vuonna 2007, kun hänet valittiin uuden eduskunnan ulkomaankauppaja kehitysministeriksi. Työmiehen asialla Taiteilija Matti Alapotin työ Yleiseurooppalaista sähköistä henkilöllisyyttä kehitetään Yhteensopivaa sähköistä henkilöllisyyttä ja sähköisen asioinnin turvallisuutta pohditaan sekä Euroopassa että muualla maailmassa. EU:ssa on horisontaalisen tason tavoitteena sähköisen henkilöllisyyden yhteensopivuus yleiseurooppalaisissa hallinnon palveluissa. Työtä edistetään mm. Euroopan komission kilpailukyvyn ja innovaation puiteohjelman (CIP) alla toimivassa, sähköistä henkilöllisyyttä käsittelevässä laajassa STORK-pilottihankkeessa. Kansainvälinen Porvoo-ryhmä kokoontui Itävaltaan, Wieniin pohtimaan sähköistä henkilöllisyyttä ja sen yhteensopivuutta sekä sähköisten palvelujen kehittämistä Euroopassa. Konferenssiin osallistui edustajia useista Euroopan maista sekä mm. USA:sta ja Japanista. Porvoo-ryhmän 15. konferenssin pääjärjestäjät olivat Itävallan sisäministeriön Support Unit ZMR, Digital Austria ja Secure Information Technology Center - Austria (A- SIT) sekä Suomen Väestörekisterikeskus. Konferenssissa käsiteltiin mm. henkilöllisyyden hallintaan liittyviä kysymyksiä ja henkilön tunnistamisessa tarvittavia viranomaisrekistereitä, yhteensopivaa sähköistä allekirjoitusta, yleiseurooppalaista julkista sähköistä hankintajärjestelmää, EU:ssa tehtävää valmistelutyötä, kehityksen esteitä ja keinoja niiden ratkaisemiseksi sekä standardisointia ja biometriikkaa, mm. biometristen tunnisteiden liittämistä henkilökortteihin, passeihin ja pankkikortteihin. Konferenssissa oli esillä myös STORK-pilotti, jonka tarkoituksena on varmistaa kansallisen sähköisen henkilöllisyyden tunnustaminen yli maiden rajojen ja siten mahdollistaa sähköisten palvelujen helppo käyttäminen eri maiden välillä kansallisia, olemassa olevia järjestelmiä hyödyntäen. Tavoitteena on, että yritykset, kansalaiset ja hallinnon työntekijät voisivat käyttää kansallista sähköistä henkilöllisyyttään eri EUmaissa. Porvoo-ryhmä tukee kehitystä Suomen Väestörekisterikeskuksen koordinoima Porvoo-ryhmä on kansainvälinen yhteistyöverkosto, joka perustettiin nimensä mukaisesti Porvoossa keväällä 2002, EU:n eeurope hankkeen yhteydessä. Ryhmän päätavoitteena on edistää eri maiden välillä yhteensopivan, PKI-teknologiaan (Public Key Infrastructure) sekä älykortteihin ja sirullisiin henkilökortteihin perustuvan sähköisen henkilöllisyyden toteutumista sekä turvallista sähköistä asiointia Euroopassa. Porvoo-ryhmä on tunnustettu laajalti merkittäväksi toimijaksi ja keskustelukumppaniksi alan julkisessa keskustelussa. Ryhmä on laajentunut kaiken aikaa. Valtaosa jäsenistä edustaa oman maansa viranomaisia, mutta työhön on osallistunut myös yritysten sekä Euroopan komission ja YK:n edustajia. Lisäksi USA ja Japani ovat noin 30 Euroopan maan ohella tiiviisti mukana. Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä. Saat Plussa-etuja lähes 3000 ostopaikasta. Kaikki mitä tarvitset Vihermulta soveltuu viherrakentamiseen sekä puutarhan perustamiseen. Kysy myös kotiinkuljetusta! Lisätietoja: työpäällikkö Jarkko Jylhä, puh Etukumppanit (ei kerrytä Plussa-pisteitä) Yhteistyössä /m 3 Yhteystiedot: SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO C Syöpäjärjestöt

11 11 Mistä on HYVÄ vaalikampanja tehty? Vaalikampanjan toteutustapoja on lähes yhtä monta, kuin kampanjoita. Kampanjan ja sen taustaorganisaation laajuus riippuu kampanjan tavoitteesta ja alueesta. Kun alueena on kokonainen vaalipiiri tai koko Suomi, projekti alkaa vaatia lähes täysipäiväistä hallinnointia ja johtamista. Olen saanut olla mukana muutamissa menestystä saavuttaneissa vaalikampanjoissa vuosien varrella, ja käsillä olevissa europarlamenttivaaleissa olen vastannut Ukko Metsolan Pirkanmaan vaalipiirin kampanjatyöstä yhdessä kahden muun aluevastaavan kanssa. Suomessa vaalikampanjointi on pääosin vapaaehtoistyötä, mutta aktiivista roolia isossa kampanjassa arvostetaan myös työkokemuksena. Käyty Eurovaalikampanja on ollut minulle yli kuuden kuukauden mittainen oppimisprosessi, jonka aikana olen saanut työskennellä yhdessä monen tulevaisuuden tekijän kanssa ja vieläpä sellaisessa tiimissä, jolla on selkeät onnistumisen edellytykset. Kuten sanottua, kampanjoita on monenlaisia, mutta kokemukseeni perustuen uskallan kuitenkin väittää, että hyvillä ja onnistuneilla kampanjoilla on joitakin yhdistäviä tekijöitä. Hyvä kampanja koostuu kolmesta kulmakivestä, joiden varaan vaalityö voidaan perustaa. 1. Tarvitaan HYVÄ EHDOKAS Ehdokkaan tulee olla valmis sitoutumaan, vaikka varmuutta onnistumisesta ei kukaan pysty takaamaan. Sitoutuminen merkitsee yleensä jättäytymistä pois ansiotyöstä, henkilökohtaisten sosiaalisten suhteiden laiminlyöntiä ja taloudellista riskinottoa mm. vaalilainan muodossa. Lyhyesti voisi sanoa, että eräänlaisen yrittäjäriskin ja asia- osaamisen lisäksi hyvän ehdokkaan tunnusmerkkeihin kuuluu se, että hän kestää kampanjan tuottaman henkisen ja fyysinen rasituksen ilman isompia ongelmia. 2 Tarvitaan HYVÄ TIIMI Sitoutuminen merkitsee yleensä jättäytymistä pois ansiotyöstä, henkilökohtaisten sosiaalisten suhteiden laiminlyöntiä ja taloudellista riskinottoa mm. vaalilainan muodossa. Hyvän tiimin tunnistaa siitä, että se kasvaa jatkuvasti ja kykenee tuottamaan sellaisia palveluita, joista yleensä on totuttu maksamaan. Yksi kampanjan suurimpia haasteita onkin löytää oikeat henkilöt ja saada heidät sitoutumaan projektin tavoitteisiin. Tiimin johtajalla, eli kampanjapäälliköllä, on tässä suuri vastuu. Kampanjapäällikkö on organisaation sisällä yhtä keskeinen hahmo, kuin itse ehdokas ja siksi tähän tehtävään olisi hyvä löytää henkilö, joka olisi käynyt läpi vähintään yhdet valtakunnalliset vaalit, mielellään ehdokkaana. 3. Tarvitaan HYVÄ RAHOITUS Raha on hyvin keskeisessä asemassa, oli sitä käytettävissä tai ei. Kampanjan rahoituskuviot ja mahdollinen varainhankinta on syytä suunnitella huolellisesti jo hyvissä ajoin ennen varsinaisen vaalityön aloittamista. Vaalirahoitus kannattaa pitää sellaisena, että se voidaan vapaaehtoisesti avata kenen tahansa tarkasteltavaksi. Hyvän taloudenhoidon kannalta on myös suositeltavaa värvätä erillinen talouspäällikkö, joka hoitaa maksuliikenteen ja tarvittaessa rauhoittelee kuluttamishaluja. Kun nämä kolme kampanjan kulmakiveä on saatu valettua, on aika keskittyä työn organisointiin. Hyvä kampanja vaatii ammattitaitoa ja vastuunjakoa. Olisi suotavaa, että tiimistä löytyisi ainakin vahvaa median, internetin ja mainonnan osaamista. Ammattitaitoiset tekijät säästävät huomattavia summia etenkin markkinoinnissa. Kohderyhmien tunnistaminen ja segmentointi on hyvin suositeltavaa, mutta se tuntuu silti unohtuneen valitettavan monessa kampanjassa. Mikäli vaalityötä johdetaan jakamalla vastuuta pelkästään alueittain, kampanjoinnilla on taipumus kohdistua hyvin kapeaan osaan väestöstä, esimerkiksi kaupunkien ytimessä asuviin nuoriin ja eläkeläisiin. Kun kampanja-organisaatiota rakennetaan, on suositeltavaa nimetä vastuuhenkilöt jokaiselle segmentille erikseen ja ohjata alueorganisaatioita mieluummin näiden välityksellä, kuin yhden valtakunnallisen aluepäällikön avulla. Intoa puhkuvissa vaalikampanjoissa on varsin tyypillistä, että suuret peruslinjat ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa, mutta käytännön tason epätarkkuudet luovat säröä saavutettuun harmoniaan. Operatiivisen toiminnan organisoinnin vähyys voi johtaa pahimmillaan vaikkapa siihen, että väsynyt ehdokas ajaa tieltä ulos pitkän päivän päätteeksi. Kampanjan onnistumisen kannalta tällaisella voi olla varsin tuhoisat seuraukset ja olisikin suotavaa, että ehdokas pysyy terveenä ja käyttää kaiken liikenevän ajan keskusteluun median ja äänestäjien kanssa. Siirtymiset paikasta A paikkaan B ovat juuri tällaista aikaa ja siksi onkin tärkeää, että ehdokas viettää automatkat takapenkillä internetiä ja puhelinta hyödyntäen ja tiimin sisältä valittu autonkuljettaja hoitaa ajamisen. Pieniä asioita, mutta juuri tällaisilla tehdään eroa kampanjan ja HYVÄN kampanjan välille. Vanha sanonta Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty pätee myös vaalityössä. Yllättäviltä tilanteilta ei voi kokonaan välttyä, mutta niihin voi varautua. Huolellinen suunnittelu pitää hengen korkealla ja organisaatio voi keskittyä täysillä vaalityöhön, ilman turhia katkoja ja epäselvyyksiä. Suomessa noudatetaan suhteellista vaalitapaa, joten äänestitpä ketä tahansa kokoomuslaista, äänestäsi on hyötyä koko puolueelle. EU- vaalit ovat tärkeät vaalit, joten älä jää kotiin nukkumaan. Muista äänestää ja hyvää kesää! Kirjoittaja on Eurovaaliehdokas Ukko Metsolan Pirkanmaan Aluevastaava Janne Honkala Tuija-Leena Juutilainen näyttää eläkeläisvaltuustolle mallia, miten eläkeläiset saavat äänensä kuuluviin. Tiedostimme yhdessä tiedonkulun tärkeyden kokousedustajien ja virkamiesten välillä. Myös yhteistyö eri päättäjätahojen välillä todettiin erittäin tärkeäksi. Kiitokset eläkeläisvaltuustomme asioista kiinnostuneille osallistujille! Eläkeläisvaltuustossa esillä monia tärkeitä asioita Tampereen eläkeläisvaltuusto kokoontui käsittelemään ikäihmisiä koskevia asioita. Kokouksen aluksi oli kahvitarjoilu virastotalon ravintolassa ja sitten konsernihallinnon sihteeri Merja Sarimaa opetti käyttämään valtuustosalin toimintatekniikkaa. Kokouksen avasi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja I rene Roivainen. Kokouksen esityslistalla oli monia aikaisemmissakin eläkeläisvaltuustoissa käsiteltyjä asioita. Eläkeläisvaltuustoon oli kutsuttu paikalle myös Tampereen kaupungin viranhaltijoita. Heitä olikin paikalla useita. Apulaispormestari Harri Airaksinen selvitti johtamiensa lautakuntien ikäihmisiä koskevia asioita. Yhdyskuntapalvelujen apulaispormestari Timo Hanhilahti selvitti oman työalueensa asioita. Toimitilapykälän kohdalla käytiin vilkasta vuoropuhelua kokousedustajien ja virkamiesten kesken. Eläkeläisvaltuusto esitti kaupunginhallitukselle, että kaupungin tilakeskus ja kulttuuritoimi ryhtyisivät yhteistyössä toimenpiteisiin Vanhan kirjastotalon muuttamiseksi eläkeläisten ja kulttuuriyhdistysten toimitilaksi ja että hankkeelle varataan suunnittelurahaa vuodelle Tilaajajohtaja Lasse Eskonen selvitti puheenvuorossaan Vanhan kirjastotalon tulevaa toimintaa ja kertoi myös, miten etenee vanhan kauppaoppilaitoksen saneeraus eläkeläisyhdistystenkin käyttöön. Aikaisemmin asiaa on esitellyt vanhusneuvostolle kulttuuritoimen yhteyshenkilö Tarja Järvinen. Kulttuuritoimenjohtaja Jaakko Masonen kertoi puheenvuorossaan muun muassa Vanhan kirjastotalon tilojen olevan edelleen eläkeläisjärjestöjen käytettävissä varsin alhaisin kustannuksin. Eläkeläisvaltuusto päätti esittää kaupunginhallitukselle jälleen kerran vanhusasiamiehen toimen perustamista Tampereen vanhusasioiden edunvalvojaksi. Monet yksinäiset vanhukset ovat kykenemättömiä hoitamaan omaa edunvalvontaansa. Ehdotus tukee myös kaupungin tavoitteita laitospaikkojen vähentämiseksi sekä kotona asumisen ja kuntoutumisen edistämiseksi. Laajassa kaupungissamme on vanhuksia, jotka yrittävät tulla toimeen omillaan viimeiseen asti. Voimat kuitenkin hupenevat ja sitten onkin laitospaikka tarpeen. Kyse on siis ennaltaehkäisystä ja vanhuksen elämänlaadusta. Kokouksessa käsiteltiin eläkeläisomaishoitajien vapaa-aikamahdollisuuksia. He ovat hoitovastuussa 24 tuntia vuorokaudessa. Tavoite olisi saada kaupunkiin organisoiduksi ammattitaitoisten hoitajien pooli, josta on mahdollisuus saada sijainen päästäkseen itse virkistäytymään. Lisäksi käsiteltiin eläkeläisten alennusmatka-ajan pidentämistä, kotihoidon palvelujen määrää ja laadun riittävyyttä, pyöräilyn rajoittamista jalkakäytävillä, julkisten hankintojen kilpailuttamista, palveluliikenteen kehittämistä ja työväenopiston eläkeläisalennuksia. Liikuntatoimen johtaja Pekka P. Paavola kertoi, että uimahallilippujen eläkeläisalennuksiin joudutaan tekemään muutoksia. Tuija-Leena Juutilainen Vanhusneuvoston pj

12 12 Tarjoamme NCC:llä Suomessa myynnissä olevista 3h+k ja sitä suuremmista asunnoista yhden huoneen kaupan päälle alla kuvatulla tavalla. Kampanjahinta lasketaan jokaiselle asunnolle erikseen huoneistokohtaisen velattoman neliöhinnan perusteella seuraavasti: 3h+k asunnoissa: 9 m 2 4h+k asunnoissa: 12 m 2 5h+k ja sitä suuremmissa asunnoissa: 15 m 2 Valmiiseen on vaivaton muuttaa! Tarjous on voimassa vain saakka ja edellyttää, että asunnosta on tehty sitova kauppasopimus välisenä aikana. Tarjous ei koske ennakkomarkkinoinnissa olevia kohteitamme eikä mm. As Oy Pirkkalan Apolloa. Katso tarkemmin Puh REILU SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Susanna Metsälampi 29.10.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kärkihankkeet esityksessä Norminpurku http://www.lvm.fi/web/hanke/nor minpurku

Lisätiedot

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 Suomen ruotsalainen kansanpuolue on sinun äänesi tasa-arvoisen Suomen puolesta. Me työskentelemme kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot