KIRVESKOSKEN YMPÄRISTÖNHOITOSUUNNITELMA. Sari Hautakangas Laurea ammattikorkeakoulu

Transkriptio

1 KIRVESKOSKEN YMPÄRISTÖNHOITOSUUNNITELMA Sari Hautakangas Laurea ammattikorkeakoulu

2 Ympäristönhoitosuunnitelma 3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO NYKYTILANNE YMPÄRISTÖNHOITOSUUNNITELMAN TAVOITTEET ASUKKAIDEN KUULEMINEN TULOKSET SUUNNITTELUKÄVELY Yleistä ja erityistä siistimistä vaativat alueet Leikkipuistot ja puistot Latiskantie Muut kohteet KYSELY Leikkipuisto Keskuspuisto Penkit Valaistus TULOSTEN POHDINTAA JA JATKOTOIMENPITEET YLEISTÄ SIISTIMISTÄ VAATIVAT ALUEET LEIKKIPUISTOT JA PUISTOT LATISKANTIE MUUT KOHTEET LOPUKSI...23 LÄHTEET...24 LIITTEET...25

3 Ympäristönhoitosuunnitelma 4 YMPÄRISTÖNHOITOSUUNNITELMA 1. JOHDANTO Pornaisten Kirkonkylänseutu Poks ry laati yhdessä Laurea ammattikorkeakoulun kanssa vuonna 2003 kirkonkylänseudun eli Kirveskosken kyläsuunnitelman. Suunnitelmassa esiin tulleita kehittämisehdotuksia olivat mm. ympäristön siisteyden ja viihtyisyyden, rapistuneiden rakennusten ilmeen ja viheralueiden kunnon parantaminen sekä leikkipaikkojen kehittäminen. Näiden ehdotusten pohjalta kyläyhdistys otti yhteyttä Laureaan keväällä Tarkoituksena oli saada aikaan ympäristönhoitosuunnitelma kirkonkylän alueelle. Ympäristönhoitosuunnitelma toteutettiin oppilastyönä vuosina Kuva 1 Jokilaakso 2. NYKYTILANNE Pornaisten merkittävimpiä vahvuuksia ovat maaseutumaisema viljapeltoineen ja Mustijoen uurtama jokilaakso (kuva 1). Jokilaakso on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Kirkonkylällä on hienoja vanhoja rakennuksia, kuten säästöpankintalo (kuva 2), Kuusisto (kuva 24) ja kirkko, jotka tuovat arvokkuutta paikkakunnalle, muistuttavat historiasta ja toimivat maanmerkkeinä. Osa Kirkkotien varrella sijaitsevista rakennuksista on päässyt pahoin rapistumaan. Uudisrakennuksista kirjasto on hyvä esimerkki rakennuksen onnistuneesta sovittamisesta ympäristöönsä.

4 Ympäristönhoitosuunnitelma 5 Kuva 2 Säästöpankintalo Ympäristökuvan näkökulmasta ongelmana kirkonkylällä ovat siivottomuus, hoitamattomuus, roskakorien puute, ilkivalta sekä levähdys- ja leikkipaikkojen puute. Keskustaalueella ei ole varsinaisia rakennettuja puistoja. Viheralueeksi jätettäviä, ja jo asemakaavaan merkittyjä, alueita on siellä täällä. Tällä hetkellä nämä alueet ovat suurelta osin läpipääsemätöntä pusikkoa, eivätkä asukkaat tiedä mitkä alueet on varattu viherja virkistyskäyttöön. Istutuksia kirkonkylällä on melko vähän ja niiden kunto on vaihteleva. Kunnassa toimii aluearkkitehti, mutta viheralueista vastaavaa puutarhuria ei ole. Kunnan tekninen puoli pyrkii varaamaan määrärahaa käytettäväksi viheralueiden rakentamiseen tulevaisuudessa. Viheralueet on tarkoitus tehdä mahdollisimman helppohoitoisiksi. Kirkonkylällä on hoitamattomia alueita esim. kirkkoa vastapäätä, Rantalantien ja Kirkkotien risteyksessä, K-kauppaa vastapäätä sekä postin vieressä. Näiden alueiden käyttötarkoitus on epäselvä. Uuden Monninkyläntien risteyksen itsepalvelupolttoaineaseman (kuva 3) maisemointi on tekemättä. Leikkipuistoja kirkonkylällä on kaksi, joista toinen sijaitsee Kuusiston takana ja toinen Naavatiellä. Kuva 3 Polttoaineasema

5 Ympäristönhoitosuunnitelma 6 3. YMPÄRISTÖNHOITOSUUNNITELMAN TAVOITTEET Ympäristönhoitosuunnitelman tarkoitus on vastata kyläsuunnitelmassa esitettyihin ympäristökuvan ongelmakohtiin. Suunnitelma tehdään keskustaajamaan ja sitä risteävien pääteiden varsille. Ympäristönhoitosuunnitelman tavoitteena on myös parantaa kirkonkylän yleisilmettä ja lisätä ympäristön viihtyisyyttä, houkuttelevuutta ja toimivuutta, ja näin parantaa kunnan imagoa ja arvostusta. Kunnalla on tavoitteena rakentaa yksi laadukas ja laaja leikkipuisto. Tämä suunnitelma on luonteeltaan esiselvitys, jonka pohjalta kirkonkylän ympäristöä tullaan pala palalta parantamaan. Elinympäristön laatu vaikuttaa suoraan viihtyvyyteen. Ympäristön laatua voidaan parantaa mm. hoitoa lisäämällä ja ympäristörakentamisella. Ympäristörakentamista on kaikki viherrakentaminen myös maiseman ennallistaminen ja polkujen raivaaminen. Ympäristörakentamisella elinympäristön käyttökelpoisuutta ja viihtyvyyttä pyritään lisäämään. Ympäristön hoito ja rakentaminen ovat myös osa ympäristön suojelua, kuten herkillä alueilla liikkumisen ohjaamista tietyille reiteille. Pornaisissa ympäristörakentamista tulee olemaan puistoalueiden raivaaminen ja leikkipuiston rakentaminen. Hoitoa taas tulisi lisätä etenkin pääväylien varsilla. Erityisen tärkeää juuri Pornaisissa ympäristökuvan kannalta olisi pitää maisema avoimena, jotta näkymä jokilaaksoon ja peltojen yli tulisi säilymään. Maisemaa on hoidettava tietoisesti, koska maatalouden pienkarja ei sitä enää tee. Jokea ja sen vartta tulisi hyödyntää myös ulkoilureittien ja virkistyspaikkojen suunnittelussa mikäli mahdollista. 4. ASUKKAIDEN KUULEMINEN Ympäristönhoitosuunnitelma päätettiin toteuttaa vuorovaikutteisena suunnitteluna. Paikallisten asukkaiden kuuleminen tehtiin sekä suunnittelukävelyn että ympäristökyselyn avulla. Kävely toteutettiin sunnuntaina Kävelystä ilmoitettiin Sipoon sanomissa, Uusimaa-lehdessä, Keski-Uusimaa-lehdessä, Mäntsälä-lehdessä sekä Viikkouutisissa. Käveltävä reitti (kartta alla) suunniteltiin etukäteen niin, että kaikki tärkeimmät kohteet osuivat reitin varteen. Suunnittelukävelylle lähdettiin Osuuspankin parkkipaikalta. Kävelylle osallistui 20 asukasta, lastenrattaineen ja kävelysauvoineen koleasta syyssäästä huolimatta. Kartta kävelyreitistä. Karttalähde: Pornaisten kunta

6 Ympäristönhoitosuunnitelma 7 Ympäristönhoitosuunnitelman laatimista varten toteutettiin myös kirjekysely. Kyselyjä jaettiin kotitalouksiin helmikuussa 2005 n. 800 kpl. Sama kysely oli myös internetissä ja kirjastossa vapaasti täytettävissä. Kyselylomakkeen suunnittelivat aluearkkitehti Ulla- Maija Upola, Poks:n puheenjohtaja Pertti Runolinna sekä Laurean opiskelija Sari Hautakangas. Kyselylomake on liitteenä (liite 5). Vastauksia saatiin 59 kpl, joista internetin kautta tuli 14 kpl. Vastaajista naisia oli 42 (78 %) ja miehiä 12 (22 %). Vastaajista perheellisiä oli 34 kpl. 5. TULOKSET 5.1 SUUNNITTELUKÄVELY Kävelyyn osallistuneet toivoivat keskustan siistimistä, istutuksia ja istutusten hoitoa sekä erityisesti pujon hävittämistalkoitten tehostamista. Osallistujien mielestä siivottomuutta lisäävät nuorten ja vanhempienkin piittaamaton käyttäytyminen sekä suoranainen ilkivalta. Ilkivallan ehkäisemiseksi esitettiin koulun osallistumista ympäristön siivoamiseen siten, että luokilla olisi nimikkoalueet, jotka kukin luokka pitäisi siistinä ja ripustaisi vaikka itse tekemiään linnunpönttöjä alueelleen. Kirkonkylän vanhoja puita, esim. Aurinkomäellä, toivottiin valaistavaksi pimeään vuoden aikaan, samoin joitakin rakennuksia, kuten Kuusisto ja säästöpankin talo. Myös postilaatikoihin ja niiden kiinnitystelineiden (kuva 4) yhteneväisyyteen toivottiin kiinnitettävän enemmän huomioita. Kiinnitystelineeseen voi yhdistää myös ilmoitustaulun. Kuva 4 Postilaatikkoteline Naavatiellä Yleistä ja erityistä siistimistä vaativat alueet (Numerointi viittaa liitteeseen 1)! Pormestarintori (1) ja Kirkon parkkipaikka (2)! K-kaupan (3) edusta ja K-kaupan viereinen rinne (Kuusistolle päin)! Palotallin ja sen ympäristön tontit (4)! Kuusistoa vastapäätä olevat tontit (5)

7 Ympäristönhoitosuunnitelma Leikkipuistot ja puistot Koskikujan leikkipuisto (6)! Leikkivälineet ovat huonossa kunnossa! Perusparannus olisi tarpeen, jos puistolla on käyttäjiä Naavatien leikkipuisto (7)! Leikkivälineet ovat hyväkuntoisia! Kiipeilytelinettä ja koripallorengasta kaivattaisiin! Tontin alareunaan (Latiskantie) toivottiin marjapensaita ja siistimistä Siwan takatontti (8)! Tontti on asemakaavassa maatalousmaata! Tontille kaivattiin hoitoa ja esitettiin tontin raivausta puistoksi huvimajoineen! Auringonkukkia voisi istuttaa tien varteen! Tontin sijainti olisi sopiva leikkipuistolle. Leikkipuistoa tai puistoa voisivat hyödyntää myös seurakunnan kerholaiset Ponun ja Kuusiston välinen pelto (9)! Leikkipuiston mahdollinen sijoituspaikka! Leikkipuiston väki voisi käyttää Kuusiston tai Ponun sisätiloja hyväkseen Mäntymäentie (10)! Tontti on lähes läpipääsemätöntä metsää.! Risut pitäisi korjata pois, mutta myös majapuita lapsille voisi jättää! Tonttia ympäröi oja, siltaa kaivattiin! Grillipaikka. Latiskantien puisto eli keskuspuisto (11)! Leikkikentän mahdollinen sijoituspaikka, palveleeko kaikkia täällä?! Syrjäinen sijainti voi lisätä ilkivallan mahdollisuutta! Tontin muodot antavat mahdollisuuden talviselle liukumäelle! Keinuja ja riippumattoja toivottiin! Alareunan kosteudesta voisi saada pienen puron Latiskantie Näkymä Rauhanyhdistyksen takaisille pelloille pitäisi avata. Talvella ongelmana on lumi, joka on pakko kasata jalkakäytävälle, jolloin jalankulkijat joutuvat autojen sekaan. Latiskantien ja Latopellonkujan risteys! Keskustaan päin mentäessä oikealle puolelle jää pusikko, joka on tiellä liikkuville näköeste. Kulma on raivattava! Tontti on kunnan omakotitalotontti

8 Ympäristönhoitosuunnitelma 9 Kollostentien risteys (13)! Tyhjän kulmatontin risukot pitää poistaa! Kollostentiellä ei ole kolmiota ja kulmatontilla on risukkoa siinä määrin, ettei Latiskantieltä ole turvallista näkymää risteykseen ja sen yli Muut kohteet Kunnantalo (14)! Kunnantalon eteen jotakin edustavaa Linja-autopysäkki ( kunnantaloa vastapäätä)! Lehtikuuset pois, koska ne roskaavat! Ruusupensaat ovat huonossa kunnossa! Parkkipaikan opastekylttiin toivottiin päällystettä, jottei nuoriso pääse muuttelemaan ja rapsuttamaan kirjaimia irti Patalampi (15)! Voisi käyttää talvella luisteluun! Ilkivalta on ongelma! Valaistus Vanha koulu! Aita on huonossa kunnossa ja vinossa joka suuntaan! Vanhat pihakuuset on säilytettävä Kuusisto (16)! Talon julkisivun valaiseminen pimeään vuodenaikaan Urheilukentän ympäristö (17)! Siistiminen, erityisesti viereinen autokorjaamon tontti 5.2 KYSELY Leikkipuisto Kyselyyn osallistuneiden mielestä paras paikka uudelle leikkipuistolle olisi keskuspuisto Latiskantiellä. Seuraavaksi eniten kannatusta sai Siwan takatontti kirkon parkkipaikan ja Latiskanportin välissä. Vastaajista kahdeksan mielestä Ponun ja Kuusiston väli olisi paras paikka. Kuviossa 1 näkyvien paikkojen lisäksi mainittiin jo olemassa oleva leikkipuisto Kuusiston takana, Rantalantien ja seurakuntatalon välinen alue, Halkia ja Rauhanyhdistyksen viereinen tontti. Kaksi mainintaa sai kirjaston ja kunnantalon takainen metsikkö.

9 Ympäristönhoitosuunnitelma Ponun ja Kuusiston välinen alue Latiskanportin ja kirkon parkkipaikan välinen alue Keskuspuisto 5 Joku muu alue 0 Kuvio 1 Leikkipuistovaihtoehdot Leikkipuistoon toivottiin kunnollisia ja turvallisia keinuja, hiekkalaatikoita, liukumäkeä, kiipeilytelineitä ja karusellia. Penkit pöytineen ja jonkin näköinen sadekatos myös mainittiin toivotuissa varusteissa. Pienimmille lapsille varattuun puiston osaan toivottiin aitaa ympärille. Vastauksissa mainittiin myös grillikatos, valaistus, leikkimökki, leluvarasto ja uima-allas. Avointa nurmikenttää maaleineen myös toivottiin. Osa vastaajista toivoi että puisto olisi mahdollisimman luonnonmukainen; valmiita välineitä ei tarvita vaan puunrungot, kivet tms. riittävät lapsille. Moni vastaaja kaipasi myös ohjattua leikkikenttätoimintaa puistotäteineen. Lisäksi kyselyyn vastanneet toivoivat että leikkipuisto ja sen välineet huollettaisiin säännöllisesti Keskuspuisto Kyselyssä selvitettiin myös keskuspuiston kunnostamista. Vastauksista paljastui etteivät kuntalaiset tiedä keskuspuiston olemassaolosta. Keskuspuisto on Latiskantien varressa ja osan mielestä sivussa ja ilkivallalle alttiina. Puistoon toivottiin opastusta Kirkkotieltä, pengerrystä ja istutuksia, leikkipuistoa, risukon raivaamista, penkkejä, käytäviä sekä valaistusta Penkit Kyselyyn vastanneet toivoivat kirkonkylän alueelle myös levähdyspaikkoja ja penkkejä. Penkkejä toivottiin koko keskustan alueelle lyhyin välimatkoin. Toivotuimmat paikat penkeille olivat kirkon edusta (9 kpl), kirkon parkkipaikka (11 kpl), Latiskanportti (5kpl), keskuspuisto (5 kpl) ja kirjasto (5 kpl). Yleensä ottaen penkkejä pitäisi olla siellä missä ihmisiäkin, eli kauppojen ja muiden julkisten rakennusten läheisyydessä sekä mäkisillä tieosuuksilla levähdyspaikkana niitä tarvitseville.

10 Ympäristönhoitosuunnitelma Valaistus Kyselyyn osallistuneet toivoivat valaistuksen ja sen tehon lisäämistä koko kirkonkylän alueelle, erityisesti pyöräteille. Ongelmaksi koettiin myös valojen aikainen sammuminen pimeään vuoden aikaan. Kulmatien lenkille valoja toivoi viisi vastaajaa, lisää valoa toivottiin myös kauppakeskuksiin, julkisille pihoille, puistoihin ja leikkipaikoille. 5. TULOSTEN POHDINTAA JA JATKOTOIMENPITEET 5.1 YLEISTÄ SIISTIMISTÄ VAATIVAT ALUEET (Numerointi viittaa liitteeseen 1) Pormestarintori (1) ja kirkon parkkipaikka (2) Kuva 5 Kirkon aita Kyselyvastausten mukaan kirkon parkkipaikan voisi ympäröidä samanlaisella aidalla (kuva 5) kuin kirkon edessä, jotta se miellettäisiin kirkon parkkialueeksi. Tällä hetkellä se näyttää joutoalueelta. Muutama istutus, puita ja/tai pensaita pehmentäisi näkymää. Parkkipaikalle ja kirkon eteen on toivottu penkkejä. Pormestarintorilla (kuva 6) on Pornaisten info-taulu ja toisessa päädyssä koripallorengas. Tori toimii myös parkkipaikkana, parkkiruutujen maalaaminen päällysteeseen voisi auttaa mieltämään aukion parkkipaikaksi. Suunnitelmaluonnos Pormestarintorista on liitteenä (liite 2).

11 Ympäristönhoitosuunnitelma 12 Kuva 6 Pormestarintori K-kauppa (3) Kaupan edustalle (kuva 7) voisi istuttaa puita, esim. koristeomenaa (Malus baccata), lehmusta (Tilia cordata) tai pihlajaa (Sorbus aucuparia) rajaamaan katutilaa. Paikalla kasvava pensasistutus vaatii uudistamista. Pensaat pitää leikata ja kasvualustan laatu tarkistaa. Kuva 7 K-kaupan edusta K-kaupan viereinen rinnetontti (Kuusistolle päin, kuva 8) on useamman yksityisen henkilön omistuksessa. Rakentamaton rinne näyttää tällä hetkellä hoitamattomalta ja siivottomalta. Rinteeseen oli vieritetty mm. autoromu. Vesakko olisi hyvä raivata pois. Paikalle jätettävien puiden alle rinteeseen voisi istuttaa idänsinililjaa (Scilla sibirica),

12 Ympäristönhoitosuunnitelma 13 käenrieskaa (Gagea lutea), jalokiurunkannusta ja kiurunkannusta (Corydalis nobilis ja Corydalis solida), kevätlinnunhernettä (Lathyrus vernus) tms. Kuva 8 K-kaupan viereinen rinne Palotallin ympäristö (4) Kuva 9 Palotalli ja helluntaiseurakuntatalo Kunta omistaa palotallin, mutta se on vuokratontilla. Koko tontti ja tien samalla puolella muut lähitontit (kuva 9) ovat pikaisen raivaamisen ja siistimisen tarpeessa. Itse palotallin rakennus on säästämisen arvoinen, koska se näkyy torneineen pitkälle ja toimii eräänlaisen maamerkkinä. Myös Kauppakassi (kuva 10) on hieno kiinteistö, vaikka kyselyn tuloksen antoivatkin muuta ymmärtää. Talo pitäisi kunnostaa niin, että sen käyttö taideyhdistyksen tiloina näkyisi myös ulospäin. Lisäongelmia Kauppakassinkiin-

13 Ympäristönhoitosuunnitelma 14 teistön kohdalla aiheuttaa se, että julkisivu on vuosien kuluessa jäänyt tien alle, mikä ei voi olla vaikuttamatta rakennuksen kuntoon. Kuva 10 Kauppakassin julkisivu Kuusistoa vastapäätä olevat tontit (5) Kulmatontilla on skeittiramppeja ja lentopallokenttä. Tontille ollaan suunnittelemassa K-marketin uudisrakennusta, toivottavasti kunnan skeittaajille ja lentopalloilijoille löytyy paikka jostakin muualta. Koivut Kirkkotien varressa rajaavat tontteja hyvin, kunhan saavat kasvaa. Koskikujan ja kirkkotien skeittipaikan puoleiseen kulmaan voisi laittaa kasvamaan muutaman ison pensaan tai puun, esim. tuomipihlajaa (Amelanchier spicata) tai tuomea (Prunus padus). Monninkyläntien ja Kirkkotien risteyksessä oleva uusi kylmäasema (kuva 3) on rakennettu muuta ympäristöään korkeammalle ja vaatisi ehdottomasti maisemoinnin. Aseman jollekin sivulle voisi istuttaa syreenikujanteen (Syringa vulgaris), liikenneturvallisuuden silti huomioiden. 5.2 LEIKKIPUISTOT JA PUISTOT Koskikujan leikkipuisto (6) näyttää unohdetulta. Puisto (kuva 11) vaatisi perusparannusta. Muutama puu tai pensasistutus ankkuroisi puiston paikkaansa paremmin, antaisi varjoa ja lisäisi varmasti myös käyttäjiä. Myös leikkivälineet ovat kunnostuksen tarpeessa.

14 Ympäristönhoitosuunnitelma 15 Kuva 11 Koskikujan leikkipuisto Naavatien leikkipuisto (7) Asukkaat ovat rakentaneet puiston talkoilla (kuva 12). Puisto näyttää toimivalta ja leikkivälineet ovat hyväkuntoisia. Tontin alareuna on jyrkkää kalliota, eikä tonttia ole kokonaisuudessaan saatu hyödynnettyä. Jyrkän osuuden yläpuolella on aita. Jyrkähkön kallion voisi hyödyntää kalliokiipeilyyn. Tontin alareunan (kuva 13) siistiminen olisi tarpeen, jotta alapuolikin miellettäisiin puistoon kuuluvaksi. Suunnittelukävelyllä ehdotetut marjapensaat ja jo paikalla kasvava vadelma sopisivat alaosaan hyvin. Kuva 12 Naavatienleikkipuisto

15 Ympäristönhoitosuunnitelma 16 Kuva 13 Leikkipuistotontin alareuna Siwan takatontti (8) Kuva 14 Siwan takatontti Tontti (kuva 14) on asemakaavassa maa- ja metsätalousmaata, mutta tällä hetkellä puoliksi vesakoitunut. Harkittu raivaus olisi tarpeen. Paikalla jo kasvavaa kasvillisuutta tulisi hyödyntää. Tontti on yksi vaihtoehtoisista leikkipuiston sijoituspaikoista. Ponun ja Kuusiston välinen pelto (9) Tontilla on viljelty pelto, joka antaa keskustaajamaan omaleimaista maaseutumaisuutta. On hyvä että peltoa on myös keskellä taajamaa. Tontti on myös leikkipuiston mahdollinen sijoituspaikka. Leikkipuiston väki voisi käyttää Kuusiston tai Ponun sisätiloja hyväkseen.

16 Ympäristönhoitosuunnitelma 17 Mäntymäentie (10) Kuva 15 Mäntymäentien puistotontti Tontti (kuva 15) on upea lehtomainen, hieman risukkoinen alue. Hieno kallio on ehdottomasti hyödynnettävä, jos paikalle tulee penkkejä tms. Tontilla on jo polkuverkosto, jota hiukan parantamalla sen käyttökelpoisuus lisääntyy. Puistomaisuutta tontille saadaan jo pelkällä ammatti-ihmisen tekemällä raivauksella. Siltaa ei välttämättä tarvita, koska oja ei ympäröi koko tonttia vaan, esim. kallion edestä pääsee tontille hyvin. Keskuspuisto (11) Kuva 16 Keskuspuisto Tontti (kuva 16) on suurin yhtenäinen puistoksi varattu alue Kirveskoskella. Leikkikenttä voidaan sijoittaa myös tänne, toisaalta syrjäinen sijainti voi lisätä ilkivallan mahdollisuutta. Leikkipuistoon saisi liukumäkiä sijoittamalla osan leikkipuistosta rinteeseen. Olemassa oleva kasvillisuus esim. koivut rinteessä, on hyvä hyödyntää. Tontin Latis-

17 Ympäristönhoitosuunnitelma 18 kantien reuna on märkä ja vaatii kuivatuksen. Kosteus voidaan hyödyntää myös pieneen rakennettavaan puroon. Maaperän laatu on syytä tarkistaa, etenkin jos tontille tulee leikkipuisto. Leikkipuiston paikka pitää valita siten, että se palvelee mahdollisimman tasapuolisesti kaikkia Kirveskosken asukkaita, on helposti saavutettavissa ja käsittää autopaikoituksen kauempaa saapuville. Suunnitelmaluonnos keskuspuistosta on liitteenä (liite3). Kunnantalon takatontti (12) Kuva 17 Kunnantalon takatontti Tontti on hieno ja osittain kallioinen. Pienellä vaivalla tänne saisi mukavan levähdyspaikan penkkeineen ja luonnonperennoineen. Sopivia helppohoitoisia kasveja voisivat olla aitoukonhattu (Aconitum napellus), palavarakkaus (Lychnis chalcedonica), töyhtöangervo (Aruncus diocus) ja vanhat päivänliljalajikkeet (Hemerocallis). 5.3 LATISKANTIE Tammet ja pihlajat Latiskantien Kirkkotien puoleisessa päässä ovat paikkaansa sopivia. Puiden alusta olisi hyvä kitkeä ja suojata runko ruohonleikkuukolhuilta. Lannoitus alkukesästä ja kastelu kuivimpaan aikaan lisäisi varmasti puiden kasvua. Mikäli mahdollista olisi näkymä Rauhanyhdistyksen takaisille pelloille avattava, kuten kävelyllä ehdotettiin. Talvinen lumi pitäisi viedä pois Latiskantien jalkakäytävältä, varsinkin jos leikkipuisto sijoitetaan sinne. Latiskantien ja latopellonkujan risteys Liikenneturvallisuuden parantamiseksi olisi kartassa näkyvä risukko poistettava. Vastapäätä oleva tontti on kunnan omakotitalotontti.

18 Ympäristönhoitosuunnitelma 19 Kollostentie risteys (13) Tontti olisi raivattava, jotta liikenneturvallisuus paranee. 5.4 MUUT KOHTEET Kunnantalo ja kirjasto (14) Kuva 18 Kunnantalo Kunnantalon (kuva 18) edessä on muutama iso tuija. Tuijat sopivat hyvin tähän. Seinustalla on perennamaa, jossa keväällä kukkivat tulppaanit. Penkkien keskelle voisi tuoda kesäkukka istutuksen. Kirjasto (kuva 19) on edustava rakennus ja istutukset sen edessä sopivat hyvin paikkaansa ja näyttävät hyvinvoivalta. Kuva 19 Kirjasto

19 Ympäristönhoitosuunnitelma 20 Linja-autopysäkki (kunnantaloa vastapäätä) ja vanha koulu Lehtikuuset (kuva 20) olisi hyvä säilyttää, vaikka kävelyllä ja kyselyn vastauksissa esitettiin myös vastakkaista näkökulmaa. Vanhat lehtikuuset levittävät neulasensa ja käpynsä kauniisti ympäristöön ja niiden syysväritys on upea. Lehtikuusien juurelle istutettu orapihjala pitäisi leikata alas ja huolehtia sen leikkauksesta vuosittain. Vieressä oleva ruusuistutus kaipaa myös alasleikkausta, hoitoa ja lannoitusta. Osuuspankin edessä oleva hanhikkiistutus pitäisi perata, leikata ja lannoittaa. Kuva 20 Lehtikuuset Pitääkö vanhan koulun piha olla aidattu? Aita on huonossa kunnossa. Aita pilaa hienon rakennuksen kokonaiskuvan. Koulun pihalla on muutama todella vanha ja massiivinen pihakuusi. Kuuset tulisi säilyttää. Kuva 21 Vanhan koulun aita

20 Ympäristönhoitosuunnitelma 21 Kirkkotiellä vanhan säästöpankintalon edessä toisella puolen tietä oleva mukulakiveys ( jalkakäytävän ja ajoradan välissä) pitäisi kitkeä tai muulla tavalla pitää kasvillisuus siitä pois. Kiveys on hieno ja sopii hyvin mäkeen pankintalon yhteyteen (kuva 22). Kuva 22 mukulakiveys Patalampi (15) Kuva 23 Patalampi Lammen ympärille voisi istuttaa kosteikkokasveja kuten: keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus ), siperiankurjenmiekka (Iris sibirica), rantakukka (Lythrum salicaria), ranta-alpi (Lysimachia vulgaris),osmankäämi (Typha latifolia) ja rentukkaa (Caltha palustris). Vedessä voisi menestyä pohjanlumme (Nymphaea candida). Valaistus pimeään vuoden aikaan lisäisi alueen käyttömahdollisuuksia.

21 Ympäristönhoitosuunnitelma 22 Kuusisto (16) Kuva 24 Kuusisto Hieno vanha rakennus (kuva 24) pitäisi saada paremmin esille taustastaan. Tähän auttaisi rakennuksen valaiseminen pimeään vuoden aikaan. Mannerheimin lastensuojeluliiton kahvila toimii Kuusiston tiloissa. Rakennusta käyttävät monet Pornaislaiset yhdistykset kokoontumis- ja juhlapaikkanaan. Vanhat kuuset rakennuksen ympärillä ovat upeita. Myös iso kivi kuusien juurella sopii hyvin juuri tähän. Pelkkä hiekkapiha kaipaisi kuitenkin jotakin lisää. Talon seunustalle voisi istuttaa vanhoja perennoja kuten kultapalloa (Rudbeckia laciniata), aitoukonhattua (Aconitum napellus), palavaarakkautta (Lychnis chalcedonica) tai särkynyttä sydäntä (Lamprocapnos spectabilis). Myös juhannusruusu (Rosa pimpinellifolia `Plena ) tai suviruusu (Rosa pimpinellifolia-hybr. `Papula`) sopisivat pihaan. Suunnitelmaluonnos Kuusiston pihasta on liitteenä (liite 4). Urheilukenttä (17) Kenttä (kuva 25) pitäisi salaojittaa ja muotoilla uudestaan.huoltorakennus maalataan. Jääkiekkokaukalon pohjaan on saatava vedenpitävämpi materiaali kuin hiekka, jotta jää saadaan syksyisin aikaisemmin. Kentän perusparannushanke on vireillä. Kentästä on tarkoitus tulla ns. monitoimikenttä Autokorjaamon rakennus ja tontti kentän laidalla vaatisi siistimistä. Koivut ja vaahterat Kirkkotien varressa vaativat lannoitusta runkosuojan. Puut tuovat vihreyttä ja varjoa urheilukentälle kasvaessaan.

22 Ympäristönhoitosuunnitelma 23. Kuva 25 Urheilukenttä 5.5 LOPUKSI Tärkeintä juuri Pornaisissa olisi säilyttää paikkakunnalle omaleimaisimmat piirteet kuten maaseutumaisuus ja peltojen tuoma maiseman avoimuus, sekä ennen kaikkea näkymä jokilaaksoon. Solmukohtaa Rantalantien ja Mustijoen risteyksessä kannattaisi hyödyntää kylän yhteiseksi kokoontumispaikaksi, jossa voisi polttaa sekä pääsiäis- että juhannusvalkeita, vanhojen perinteiden malliin. Vielä jäljellä olevista aitoista ja ladoista kannattaisi ehdottomasti huolehtia. Kirkonkylää ei saisi rakentaa liian tiiviiksi. Vanhoista rakennuksista olisi hyvä pitää huolta ja kunnostaa vielä kunnostettavissa olevat rakennukset esim. palotalli ja Kauppakassi. Kaikki kirkonkylän maanomistajat pitäisi saada puhaltamaan yhteen hiileen, jotta tuloksesta tulisi yhtenäinen. Maisemoinnissa voitaisiin pitäytyä vanhoissa perinteisissä kasveissa. Esim. syreeniaidanteet ovat upeita kukkiessaan ja sopivat niin vanhoihin pihapiireihin kuin uudenpiinkin ympäristöihin. Puistoalueilla olemassa olevia kasveja kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Kylämaisemaan saataisiin jatkuvuutta, vihreyttä ja samalla tienmaiseman rajausta istuttamalla puukujanteita pääraittien varsille. Puukujanteita onkin jo istutettu, mutta ne ovat melko huonokuntoisia. Sopivia puita kujanteisiin ovat lehmus (Tilia cordata) jalava (Ulmus glabra), vaahtera (Acer platanoides), koivu (Betula pendula ja Betula pubescens) mutta myöskin pihlaja (Sorbus aucuparia) ja mänty (Pinus sylvestris). Ympäristön hoitotasoa tulisi lisätä koko kirkonkylän alueella ja mielellään laajemmaltikin. Roskat ja rehottavat rikkaruohot pilaavat kauniinkin maiseman. Nuorten ympäristötietoisuuden ja vastuullisuuden lisääminen auttaisi roskaamis- ja ilkivaltaongelmaan. Roskakoreja pitäisi laittaa koko kirkonkylän alueelle, sekä myös huolehtia niiden tyhjentämisestä. Joutoalueiden ja tienvarsien niitto edes kerran, mielellään kaksi kesässä, parantaa maisemaa jo paljon. Kunnan palkkaama puutarhuri saisi paljon aikaan jo muutamassa kesässä. Pihakilpailut ja ihmisten kiinnostuminen maisemakuvasta voisi saada ihmiset mukaan maisemankohennustalkoisiin; ennemmin hyviä esikuvia, kuin tiukkoja määräyksiä.

23 Ympäristönhoitosuunnitelma 24 LÄHTEET Alanko Pentti, Regardh Elina Suomalainen piha ja puutarha. Gummerus. Jyväskylä. Kekkonen Ahti, Kukkonen Heikki Taajamakuva. Suomen kunnallisliitto. VAPKkustannus. Valtion painatuskeskus. Helsinki. Kuisma Juha, Peltonen Tarmo Kyläsuunnittelun opas. Miten kehitämme ja kaavoitamme kyläämme 2000-luvulla. WS Bookwell Oy. Porvoo. Linnasalo Kaisa Suojavyöhykkeiden ja maisemanhoidon yleissuunnitelma Mustijoen vesistöalueella Pornaisissa. Uudenmaan ympäristökeskus. Monisteita nro 112. Helsinki. MA-arkkitehdit, Mikkola Marja Tuusulan rantatien maisemanhoito. Tuusulan kunta, kaavoitusosasto. Painojussit Oy. Kerava. MA-arkkitehdit, Mikkola Marja Järvenpään maisemaselvitys. Järvenpään kaupunki, kaavoitusyksikkö. Järvenpää. Mäkinen Terhi Pornaisten kirkonkylän seudun kyläsuunnitelma Laurea ammattikorkeakoulu. Valokuvat: Sari Hautakangas

24 Ympäristönhoitosuunnitelma 25 LIITTEET 1. Kartta 2. Luonnos Pormestarintorista 3. Luonnos keskuspuistosta 4. Luonnos Kuusistosta 5. Kyselylomake

25

26 Ympäristönhoitosuunnitelma 3

27 Ympäristönhoitosuunnitelma 4

28 Ympäristönhoitosuunnitelma 5

29 Ympäristönhoitosuunnitelma 6 PORNAISTEN KESKUSTAAJAMAN YMPÄRISTÖHANKE KYSELYLOMAKE Palautus Pornaisten kirjastoon mennessä. Pornaisten keskustaajaman alueella on valmisteltu ympäristöhanketta, joka jatkaa työtä kirkonkylän kyläsuunnitelman keskeisissä tavoitteissa. - ympäristön siisteyden ja viihtyvyyden parantaminen - viheralueiden kunnon parantaminen - leikkipaikkojen kehittäminen - pyöräily- ja kävelyteiden opasteiden toteuttaminen - asukaspalveluiden parantamien Sari Hautakangas Laurea-ammattikorkeakoulusta on valmistellut selvitystä, jonka tulee sisältää esityksiä näiden kohteiden kehittämiseksi. Suunnittelukävelyllä todettiin taajaman julkisten alueiden ja pääväylien maisemallinen tila sekä pohdittiin leikkipuiston ja palveluiden sijaintia. Tämän kyselyn tarkoituksena on koota asukkailta lisätietoja ja toivomuksia keskustaajaman ympäristöhankkeen valmisteluun. 1. Vastaajan ikä Sukupuoli Montako, ja minkä ikäistä, lasta taloudessanne on? 2. Mikä on mielestäsi hyvä sijainti leikkipuistolle?? Voit merkitä karttaan. a. Ponun ja Kuusiston välinen aukea b. Latiskanportin (Siwa) ja kirkon parkkipaikan välinen vapaa-alue c. Keskuspuisto (Latiskantien ja Kollostentien kulmassa) d. Joku muu?? Mikä? 3. Mitä varusteita tai palveluja leikkipuistossa pitäisi olla, jotta se olisi toimiva? 4. Miten kehittäisit keskuspuistoa (Latiskantien, Kollostentien ja Rauhanyhdistyksen välinen alue)?

30 Ympäristönhoitosuunnitelma 7 5. Missä olisi mielestäsi tarvetta ja hyvä sijainti levähdyspenkeille/ paikalle? Voit merkitä karttaan. 6. Olisiko Kirveskosken taajama-alueella tarvetta lisävalaistukseen ja missä? Voit merkitä karttaan. 7. Miten parantaisit Kirveskosken maisemaa? 8. Mitkä ovat pahimmat maisemalliset ongelmat taajamassa? 9. Onko sinulla ajatuksia siitä, miten ilkivaltaa saataisiin vähennettyä? 10. Muita asumisviihtyvyyteen liittyviä kommentteja? Kiitos vastauksestasi!

31 Ympäristönhoitosuunnitelma 8

32 Ympäristönhoitosuunnitelma 9 Hankkeen järjestäjänä on POKS ja toimijoina mielellään kaikki kirkonkylän kyläsuunnitelmahankkeessa jo mukana olleet yhdistykset ja muut yhteisöt. Kuntalaisvastaukset Kyselyn edustavuuteen perustuvan merkityksen kannalta on tärkeätä, että mahdollisimman moni kuntalainen vastaa kyselyyn. Yhteisövastaukset Kysymyksiä voidaan mielellään käsitellä yhteisön tilaisuuksissa, esimerkiksi kokouksissa, päiväkerhoissa, perhekahviloissa, luokkatoimikunnissa jne. Yhteinen näkemys voidaan antaa yhteisön vastauksena. Merkitään vastaukseen käsittelyyn osallistuneiden kuntalaisten määrä. (Jokaisen osallistuneen tulisi silti antaa oma henkilökohtainen vastauksensa) Kyselyn aiheet voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään 1) keskustaajaman yleinen ilmeen ja viihtyvyyden parantaminen 2) leikkipuiston sijainti ja palvelut 3) keskuspuiston kehittäminen Kyselyn tulokset luovat perustaa toteutushankkeille ja kunnan päätöksenteolle. Kyselyyn voi vastata myös -sivuilla. Polut ja jokipuistot tulevat käsittelyyn myöhemmässä vaiheessa. Lisätietoja: POKS/Pertti Runolinna Pornaisten kunta/ulla-maija Upola Pornaisten Kirkonkylänseutu POKS ry POKS on kylä- ja asukasyhdistys, joka toimii Pornaisten Kirkonkylän seudun olojen kehittämiseksi, palvelujen parantamiseksi ja viihtyvyyden lisäämiseksi POKS toimii yhteistyössä alueen asukkaiden, yhdistysten, yhteisöjen ja vaikuttajien kanssa, ja toteuttaa kesätorit, pääsiäiskokot, kierrätys- ja keräyspäivät tekee hankkeita, mm. Patalammen kunnostus, Kirkonkylän seudun kyläsuunnitelma ja ympäristösuunnitelma ylläpitää -sivuja. POKS on SAMPo ry:n jäsen. Hallitus Jukka Koivu, puheenjohtaja Talvikki Aarto, varapuheenjohtaja Sinna Sortava, rahastonhoitaja Pertti Runolinna, sihteeri Pirkko Kurki Susanna Riekkinen Teija Rissanen Soile Vaalasmaa