Lasten ja nuorten puhelimen ja netin

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2010

2 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. MLL:n keskusjärjestön jäseniä ovat 13 piirijärjestöä sekä 566 paikallisyhdistystä, joilla on yhteensä yli jäsentä. MLL edistää lapsiperheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja luomalla osallistumismahdollisuuksia eri elämäntilanteissa. Liitto myös kouluttaa, tekee selvityksiä ja tuottaa aineistoja kouluille ja kasvattajille - edistää monipuolisesti lapsen oikeuksien toteutumista. Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnan ydinalueet ovat lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen lasten kuulemisen ja osallisuuden edistäminen lapsuuden kunnioittaminen ja suojeleminen ja vanhemmuuden arvostaminen ja tukeminen. Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17, Helsinki Teksti: Anna Puusniekka, Tatjana Pajamäki-Alasara, Laura Määttä Valokuvat: Jarkko Mikkonen Ulkoasu: Hahmo Taitto: Tarja Petrell Paino: Tyylipaino 2011 Vuosittain Lasten ja nuorten puhelin ja netti vastaa noin puheluun ja nettikirjeeseen. Vanhempainpuhelin ja -netti vastaa noin yhteydenottoon. yläkouluissa toimii MLL:n tukioppilasta. Internetissä nuorille tukea antaa kymmenien nuorten Verkkotukareiden eli Verkk@reiden joukko. yli MLL:n kouluttamaa lasten hoitajaa työskentelee lähes perheessä. 250 MLL:n kouluttamaa tukihenkilöä tekee työtä perheiden ja nuorten parissa. MLL ylläpitää noin 430 perhekahvilaa, joissa kokoonnutaan noin kertaa. MLL:ssa toimii noin 400 vertais- ja muuta aikuisten ryhmää. MLL:n harrastuskerhoissa käydään yli kertaa. MLL järjestää Hyvä alku koulutielle -kampanjan, joka tavoittaa yli ekaluokkalaisen vanhemmat muistuttaen läsnäolon ja huolenpidon tärkeydestä lapsen aloittaessa koulun. MLL tarjoaa kaikenikäisille mahdollisuuden osallistua työhön lasten hyväksi. MLL:n toiminnan perusta on paikallinen vapaaehtoistoiminta. 2 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2010

3 Sisältö 1. Puhelut ja viestit vuonna 2010 s Yhteydenottojen määrä ja laatu s Tyttöjen ja poikien aiheet s Eri-ikäisten yhteydenottojen aiheet s Kohtaamiset netissä: kirjeet ja chat s Osalla tarve ammattiapuun s Netti- ja media-aiheet s Johtopäätös: yksinäinen tarvitsee tukea s Yksinäisyys ja häpeä s Aikuisen apua tarvitaan s Yksinäisyyttä voi ehkäistä s Konkreettiset teot tärkeitä s Riskien tunnistaminen s Päivystystoiminta vuonna 2010 s. 16 Lähteet s. 17 Liitteet s. 18 Liite 1. Toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet s. 18 Liite 2. Toimintaa tukeneet kunnat ja koulut s. 19 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti

4 Lasten ja nuorten puhelin ja netti Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin on vuonna 1980 perustettu valtakunnallinen, maksuton, suomenkielinen, kaikille lapsille ja nuorille tarkoitettu auttava puhelin. Puhelin päivystää vuoden jokaisena päivänä numerossa Päivystysajat ovat arkisin kello ja viikonloppuisin kello Juhlapyhinä päivystetään kello Lasten ja nuorten netti on vuonna 2002 perustettu nettiviestipalvelu, jonne voi kirjoittaa luottamuksellisen kirjeen mihin vuorokauden aikaan tahansa. Päivystäjä kirjoittaa viestiin vastauksen viimeistään kahden viikon kuluessa, käytännössä noin kolmessa päivässä. Nettipalvelu on osa MLL:n nuorille suunnattua nettisivustoa, Nuortennettiä. Kaikki yhteydenotot ovat nimettömiä ja luottamuksellisia. Lasten ja nuorten puheluihin ja nettikirjeisiin vastaavat MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset aikuiset päivystäjät. Päivystysvuoroa ohjaa ja vapaaehtoisen päivystäjän tukena on aina MLL:n työntekijä. Lasten ja nuorten puhelimen ja netin toiminta noudattaa eettisiä periaatteita, jotka on hyväksytty Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnassa (liite 1). Periaatteiden mukaan yhteydenottajalle tarjotaan ennen kaikkea mahdollisuus luottamukselliseen keskusteluun. Puhelinja verkkoauttamisesta vastaa taustaorganisaatio, ei yksittäinen päivystäjä. Raha-automaattiyhdistys rahoittaa Lasten ja nuorten puhelimen ja netin toimintaa. Lisäksi vuonna 2010 toimintaa tukivat useat yritykset ja yksityishenkilöt sekä 60 kuntaa ja 17 koulua, joissa tehtiin päivätyökeräys Lasten ja nuorten puhelimen ja netin hyväksi (liite 2). Toimintaan on saatu myös projektiavustusta Euroopan komission Safer Internet -ohjelmasta. 4 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2010

5 Esipuhe Aikuinen on ihmeissään. Kouluaamut ovat muuttuneet mahdottomiksi. Lapsen itsensä tekemät synttärikutsut löytyvät rypistettynä repusta. Nuori, joka tulee jääkiekkotreeneistään kotiin, on aina kiukkuinen, ärtynyt ja vetäytyy huoneeseensa. Satuttavat yksinäisyyden ja ulkopuolelle jäämisen kokemukset kuuluvat Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä. Kaikista vuoden 2010 aikana käydyistä keskusteluista noin 10 % liittyi kaverisuhteisiin tai yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemuksiin. Suuressa osassa näistä yhteydenotoista lapset ja nuoret olivat myös tuskansa kanssa yksin. Häpeä ulkopuolelle jäämisestä on ollut niin suuri, ettei sitä ole jaettu kenenkään kanssa. Vertaistensa seuraan kelpaamattomat lapset kokevat itsensä arvottomiksi ja onnettomiksi. Yhteenkuuluvuuden tunne on lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille äärimmäisen tärkeää. Onnellinen lapsuus ja nuoruus on tärkeä itseisarvonakin, mutta on myös muistettava, että nuoruuden huonovointisuudella on pitkäaikaisseurauksensa. Suuri osa toimintakykyä uhkaavista mielenterveysongelmista saa alkunsa silloin. Tutkimusten mukaan yksinäisistä lapsista voi kasvaa yksinäisiä aikuisia. Yksinäisyys taas altistaa monenlaisille mielenterveysongelmille. Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä lapsi tai nuori tulee kuulluksi, uskotuksi sekä rohkaistuksi. Viime vuonna toivoa valettiin niille tuhansille lapsille ja nuorille, jotka jakoivat yksinäisyyteen tai kiusaamiseen liittyvän kipeän kokemuksensa päivystäjän kanssa. Päivystäjät tekevät arvokasta työtä kuulemalla ja rohkaisemalla lasta. Tärkein työ yksinäisyyden torjumiseksi täytyy kuitenkin tehdä lapsen ja nuoren elinpiirissä. Lasten ja nuorten yksinäisyyden torjumiseksi tarvitaan todellista yhteisvastuuta. Kaikki aikuiset voivat tukea lapsia muodostamaan kaverisuhteita ja toimimaan ryhmän jäsenenä. Yksi MLL:n tavoista torjua lasten ja nuorten yksinäisyyttä on Kaikille kaveri -hanke, jossa tukioppilaita ja kummioppilaita koulutetaan tukemaan yksinäisiä ja kiusatuksi tulevia oppilaita löytämään kavereita. Lisäksi hankkeessa kehitetään koulujen välituntitoimintaa ja tukioppilastoimintaa verkossa. Kaikille kaveri- hanke toteutetaan Yhteisvastuukeräyksen 2011 turvin. MLL kiittää lämpimästi Raha-automaattiyhdistystä sekä kaikkia niitä kuntia, kouluja, yrityksiä ja yksityishenkilöitä, joiden avustukset ovat turvanneet Lasten ja nuorten puhelimen ja netin toiminnan taloudellisen pohjan. Sydämellinen kiitos myös kaikille päivystäjillemme lasten ja nuorten hyväksi tekemästänne vapaaehtoistyöstä. Marie Rautava ohjelmajohtaja Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti

6 1. Puhelut ja viestit vuonna Yhteydenottojen määrä ja laatu Vuonna 2010 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vapaaehtoiset päivystäjät vastaanottivat yhteensä lasten ja nuorten yhteydenottoa. Yhteydenotoista puheluja oli , nettikirjeitä ja chat-keskusteluja 33. Kaikista puheluista keskustelupuheluiden osuus oli 58 % ja testauspuheluiden 27 %. Kaikista vastaanotetuista puheluista 3 % oli kohderyhmään kuulumattomia ja 12 % niin kutsuttuja hiljaisia puheluita, joissa soittajan puolelta linjalla ei kuulunut mitään ääntä. Keskustelupuheluilla tarkoitetaan sellaisia kohtaamisia vapaaehtoisen ja soittajan välillä, joissa ehtii syntyä vastavuoroista vuorovaikutusta. Puhelun kesto vaihtelee muutamasta minuutista 45 minuuttiin. Vuonna 2010 keskustelupuheluiden soittajista 51 % oli tyttöjä, 45 % poikia. Loput 4 % oli niin sanottuja sekaryhmiä, joilla tarkoitetaan soittajaporukkaa, johon kuuluu sekä tyttöjä ja poikia. Lasten ja nuorten nettiin tulleista kirjeistä 90 % oli tyttöjen kirjoittamia. Testaus- tai kokeilupuheluilla tarkoitetaan puheluja, joissa lapsi tai ryhmä lapsia koettelee aikuista eri keinoin. Puhelujen sisältö ja kesto vaihtelevat, mutta niitä yhdistää se, että soittaja arvioi ja testaa puhelimeen vastannutta aikuista. Kynnys soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen on matala. Lapsi tai nuori voi v###* mulle mitään ikävää oo tapahtunu, mä soitin VAAN sitä, että sulla on tosi ruma ääni ja sä oot varmaan ite läski ja ruma mannerheimin päivystäjä. turvautua nimettömyyteen ja kasvottomuuteen: kukaan ei näe, mistä soitan, miltä näytän ja kuka olen. Anonyymissa kontaktissa vieraaseen aikuiseen lapsi tai nuori voi purkaa omaa oloaan avoimesti: vitsailla, huutaa, kiroilla, nauraa tai itkeä. Kun lapsi testaa aikuista ja omia rajojaan ja aikuinen kohtaa hänet silti rauhallisesti ja kunnioittavasti, lapsi voi saada kokemuksen, että aikuinen kestää hänen asiansa, oli se kuinka iso tahansa. Joillekin lapsille se, että aikuinen kohtelee häntä kunnioittavasti, voi olla suuri ja ennen kokematon asia. Lasten ja nuorten puhelimessa testaus- ja kokeilupuheluja soittavien lasten ja nuorten mielletään olevan sellaisia, joiden kehitysvaiheeseen tai henkilökohtaiseen elämänvaiheeseen liittyy tarve purkaa pahaa oloaan tai testata aikuista. Soittajat voivat yhtä lailla olla murrosiän kuohuissa eläviä nuoria, joita esimerkiksi omassa vartalossa ja mielessä tapahtuvat suuret muutokset hämmentävät, tai lähipiirinsä aikuisiin pahasti pettyneitä lapsia, jotka purkavat pahaa oloaan päivystäjiin. Lasten ja nuorten puhelimessa hiljaisiin puheluihin suhtaudutaan lasten ja nuorten ovenkoputuksina, joilla soittaja varoen kokeilee palvelua: kuka siellä vastaa, millainen ääni vastaajalla on, uskaltaisinko puhua hänen kanssaan. Päivystäjä tekee parhaimpansa houkutellakseen soittajan vuorovaikutukseen kanssaan. Osassa puheluista soittaja rohkaistuukin aloittamaan keskustelun päivystäjän kanssa. Jos linja kuitenkin pysyy pitkään hiljaisena, päivystäjä kertoo sulkevansa puhelimen ja sanoo, että soittaja Keskustelu- ja testauspuheluiden osuudet prosentteina vuosina Keskustelu Testaus Hiljainen Kohderyhmään kuulumaton % 6 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2010

7 voi soittaa milloin tahansa uudelleen ja kertoa mietteistään. Vuonna 2010 pystyttiin vastaanottamaan edellistä vuotta vähemmän puheluita. Hyvää oli se, että keskustelupuheluiden osuus kaikista puheluista kasvoi. Keskustelupuheluiden lisääntyminen tarkoittaa puheluiden keston pitenemistä. Viime vuosina päivystäjien koulutuksessa on kiinnitetty erityishuomio testausilmiön ymmärtämiseen ja sietämiseen. Tästä syystä yhä useampi testauksena alkanut puhelu kääntyy pidemmäksi keskusteluksi. Lasten ja nuorten puhelimessa käydyistä keskustelupuheluista lähes puolet (47 %) oli vuotiaiden soittamia. Toiseksi suurin soittajaryhmä oli 9 11-vuotiaat. Keskustelupuheluiden soittajat ikäryhmittäin % 4 % 12 % 34 % alle 9-vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, % vuotiaat, vuotiaat, 676 yhteensä Tyttöjen ja poikien aiheet Niin kutsuttu jututtaminen oli Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettiin yhteyttä ottaneiden tyttöjen ja poikien yleisin keskustelumuoto. Jututtamisella tarkoitetaan sellaisia soittajan ja päivystäjän välisiä keskusteluja, joissa puheenaiheet vaihtuvat, ja tärkeintä on itse kontakti aikuisen kanssa. Toiseksi yleisin puheenaihe sekä tytöillä että pojilla oli seksi ja seksuaalisuus. Poikia mietitytti esimerkiksi se, täytyykö seksin oman tyttöystävän kanssa olla samanlaista kuin pornoelokuvissa tai onko epänormaalia, jos ei aina pysty siihen. Kaikenikäiset pojat pohtivat myös itsetyydytystä: Kuinka paljon on vielä normaalia? Tarvitseeko siihen jotain apuvälineitä? Voiko sillä aiheuttaa itselleen vahinkoa? Myös oman fyysisen kehityksen normaalius ja kehityksen aikataulu mietityttivät eri-ikäisiä poikia. Tytöt pohtivat, milloin seksi pitää aloittaa ja mitä silloin tapahtuu. Tyttöjen kolmanneksi yleisin yhteydenoton Mikshän se valehteli mulle? Ja miks se meni kertomaan mun salaisuuden eteenpäin? aihe oli naiseksi kasvu. Usein oman kehityksen eriaikaisuus suhteessa muihin tuskastutti: mitä tehdä, kun kaikilla muilla on jo kuukautiset paitsi itsellä tai kasvavatko rinnat vielä nykyisestä. Sekä tytöt että pojat ottivat usein yhteyttä myös erilaisissa arjen pulmatilanteissa. Päivystäjiltä pyydettiin muun muassa ohjeita pitsan valmistamiseen tai vinkkejä isosiskon syntymäpäivälahjan ostoon. Sekalaisissa tietokysymyksissä pohdittiin muun muassa sitä, mitä kuunpimennyksessä tarkalleen ottaen tapahtuu tai miten sähkö syntyy. Yhteydenotoista ilmenee, että erityisesti tytöt pohtivat paljon ihmissuhteisiin liittyviä asioita: suhteita kavereihin, vanhempiin ja seurustelukumppaniin. Eniten ihmissuhdeasioissa tyttöjä mietityttävät pulmat kavereiden kanssa: Miksi esikoulusta saakka ollut paras kaveri kaveeraakin nyt jonkun toisen kanssa, vaikka oli sovittu ikuisesta ystävyydestä? Ja toisaalta: mitä tehdä, kun ei haluaisikaan enää olla joka päivä yhdessä oman bestiksen kanssa. Sekä tytöillä että pojilla kymmenen yleisimmän yhteydenoton joukkoon mahtuvat vakavat vertaissuhteisiin liittyvät ongelmat: kiusaaminen tai syrjityksi tulemisen kokemukset. Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti

8 Tyttöjen yleisimmät yhteydenottoaiheet 2010 Jututtaminen % Seksiin/seksuaalisuuteen liittyvä kysymys/asia % Tytöstä naiseksi % Kaverisuhteet Iloisen asian jakaminen, laulut, tarinat Sekalainen tietokysymys tai asia % 4 % 4 % Arjen pulmatilanne Seurustelu ja tapailu Lasta/nuorta kiusataan/syrjitään Tekemisen puute % 3 % 3 % 3 % % Huom. Yksi yhteydenotto voi sisältää useampia aiheita. Poikien yleisimmät yhteydenottoaiheet 2010 Jututtaminen % Seksiin/seksuaalisuuteen liittyvä kysymys/asia Iloisen asian jakaminen, laulut, tarinat Sekalainen tietokysymys tai asia Itsetyydytys Arjen pulmatilanne Lasten ja nuorten puhelimesta ja netistä tiedustelu Pojasta mieheksi Tekemisen puute Lasta/nuorta kiusataan/syrjitään % 5 % 5 % 4 % 3 % 3 % 3 % 3 % 17 % Huom. Yksi yhteydenotto voi sisältää useampia aiheita % 8 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2010

9 Voinko luetella sulle parittomat luvut ykkösestä kahteenkymppiin? Huomenna on kokeet. 1.3 Eri-ikäisten yhteydenottojen aiheet Alle 11-vuotiailla alakouluikäisillä yhteydenottajilla jututtaminen on yleisin keskustelumuoto Lasten ja nuorten puhelimessa. Kaikkein pienimpien soittajien puheluissa päivystäjä on usein lasta aktiivisempi osapuoli ja haastaa hiljaista lasta vuorovaikutukseen kanssaan. Yksin vietetyt iltapäivät kuuluvat alakouluikäisten yhteydenotoissa aikuisen kaipuuna, tekemisen puutteena ja joskus yksinolon aiheuttamina turhaumina ja pelkoina. Lapset kertovat päivän tapahtumistaan, hyvin sujuneesta matematiikan kokeesta tai lemmikkimarsun poikasista. Joskus yksinolo kotona oli alkanut pelottaa. Iltapäivän yksinäiset tunnit tuovat lapsen eteen myös arkisia pulmatilanteita, jolloin päivystäjiltä kysytään neuvoja mikron käyttöohjeista lettutaikinan tekoon. Yksin tai porukassa koulupäivän jälkeisiä tunteja viettävät lapset myös laulavat, runoilevat ja kertovat vitsejä päivystäjille. Esitysten taakse kätkeytyy usein lapsen tarve aikuisen huomioon ja kannustukseen. Alle 11-vuotiaita yhteydenottajia, erityisesti poikia, mietityttävät myös jo seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat. Usein lapsi tiedustelee päivystäjältä jonkin kuulemansa sanan, kuten porno tai tamponi, merkitystä. Tyttöjä taas mietityttävät lähestyvä murrosikä ja siihen liittyvät fyysiset muutokset. Alle 11-vuotiaden yhteydenotoista vakavimmista aiheista yleisimmät ovat kiusaaminen ja syrjityksi tulemisen kokemukset. Tytöt pohtivat kaverisuhteitaan: paras kaveri viettääkin aikaa jonkun toisen kanssa tai osa luokkakavereista ei tullutkaan syntymäpäiväjuhlille, vaikka oli kutsuttu. Pojilla kiusaaminen haukkuminen ja porukan ulkopuolelle jättäminen kuuluu yhteydenotoissa. Olo on kurja, eikä oikein tiedä, mitä asialle pitäisi tai osaisi tehdä. Onks tää normaalia? Suurin yhteydenottajaryhmä ovat vuotiaat lapset, joiden yhteydenotoissa kuuluu alkavan murrosiän hämmennys. Puhelimessa haetaan päivystäjään kontaktia usein pilaäänellä porukan ja naurunremakan tukemana. Omassa kehossa ja mielessä tapahtuvat muutokset haastavat murrosikäistä, ja murrosikäinen haastaa aikuista. Jututtaminen ja sekalaiset kuulumiset ovat yleisin yhteydenoton aihe myös vuotiailla. Toiseksi yleisin keskustelunaihe on seksi ja seksuaalisuus. Tyttöjen kysymyksistä 9 % ja poikien 18 % liittyi seksiin tai seksuaalisuuteen: Koska seksin harrastaminen kannattaa aloittaa? Miten sitä oikeasti tehdään? Ovatko omat sukupuolielimet ok? Pojilla puhutuimpien aiheiden joukkoon nousee myös itsetyydytys. Päivystäjiltä kysytään paljon myös kehon muutoksista kuten kuukautisista, karvojen kasvusta ja yöllisistä siemensyöksyistä. Omaan kehitykseen ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista onkin usein helpompi jutella tuntemattoman aikuisen kuin esimerkiksi omien vanhempien kanssa vuotiaita tyttöjä mietityttävät erityisesti kaverisuhteet. Murrosiässä vertaisista tulee entistä tärkeämpiä, jolloin erimielisyydet ja kaverisuhteiden katkeamiset tuntuvat erityisen pahalta. Kiusaaminen ja syrjityksi tuleminen kuuluvat myös yhteydenotoissa. Esimerkiksi välitunnit ovat tuskallisia porukan ulkopuolelle jääville lapsille. Tämä näkyy muun muassa siinä, että lapsi viivyttelee koulussa uloslähtöä tarjoutumalla opettajan apulaiseksi tai piiloutumalla kouluterveydenhoitajan odotustilaan. Joillekin 12-vuotiaille siirtyminen yläkouluun tarkoittaa mahdollisuutta muutokseen. Jos alakoulussa oli joutunut kokemaan kiusaamista ja syrjintää, voi nyt olla mahdollisuus löytää uusi paikka vertaisten joukossa. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu. Voi käydä niin, että uudellakaan luokalla ei ole ketään, jonka seuraan kelpaisi tai niin, että suoranainen kiusaaminen saa jatkoa vuotiaiden yhteydenottojen aiheet alkavat eriytyä entistä enemmän sukupuolen mukaan. Tämänikäisillä tytöillä yleisin yhteydenoton aihe on masentunut mieliala tai ahdistuneisuus (7 %), toiseksi yleisenä seurusteluun ja tapailuun liittyvät pohdinnat (6 %). Pojilla seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset ovat yleisimpiä (16 %, tytöillä vastaava luku on 5 %). Seksi- ja seksuaalisuusasioissa nuoria mietityttävät muun muassa eka kerta, pohdinnat raskaaksi tulemisesta ja ehkäisystä sekä itsetyydytys. Fyysinen ja henkinen kasvu naiseksi tai mieheksi eivät kulje aina tasatahtia, ja tasapainon etsiminen näkyykin tämänikäisten yhteydenotoissa. Oman paineensa nuorelle tuovat myös päihteet: houkutus tai paine päihdekokeiluihin saattaa olla suuri vuotiaiden nuorten yhteydenotoissa päihteidenkäyttö tai päihdeongelma oli pojilla neljänneksi (4 %) ja tytöillä seitsemänneksi (3 %) yleisin yhteydenoton aihe. Kuten nuoremmissakin ikäryhmissä myös vuotiailla tytöillä korostuvat Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti

10 Mun poikakaveri pakottaa mua sänkyyn. Kyllä mäkin haluan. Tavallaan kai. erityisesti pohdinnat kaverisuhteista, ihastumisista ja seurustelusta: Miten lähestyä kiinnostavaa poikaa tai tyttöä tai miten sanoa pitkäaikaiselle kaverille, ettei enää oikein huvittaisi viettää aikaa yhdessä. Tämänikäisten yhteydenotoissa kuuluu, miten kaverisuhteet kehittyvät usein aiempaa tiiviimmiksi. Iso kaveriporukka vaihtuu pienemmäksi ja kahdenkeskiset ystävyyssuhteet tiivistyvät. Aiempaa tärkeämpää ystävyyssuhteissa on samankaltaisuus eli että harrastetaan samaa lajia, kuunnellaan samankaltaista musiikkia tai ollaan yhtä mieltä eläintenoikeuksista. Kaikenikäisille tytöille ja pojille kuulumattomuus porukkaan on kipeä kokemus. Erityisesti vuotiaiden yhteydenotoissa kuulee myös sen, miltä tuntuu, kun ei olekaan porukkaa, jossa tuntea itsensä hyväksytyksi: Kun ei ole yhtäkään kaveria, jonka kanssa jakaa pettymykset ja ilonhetket tai kun mieli alkaa rakentaa suojakilpeä en minä ketään tarvitsekaan vuotiaiden kanssa keskustellaan vakavammista aiheista kuin nuorempien yhteydenottajien kanssa. Usein aiheena on mielenterveysongelma. Itsenäistyminen ja osin vielä keskeneräinen kehitys ovat haastava yhdistelmä. Täysi-ikäisten yhteydenotoissa kuuluukin itsenäisen elämän harjoittelun haparointi. Pitäisi päättää, mitä haluaa tehdä isona ja pitäisi huolehtia omasta taloudesta ja osoittaa pärjäävänsä. Täysi-ikäisten tyttöjen yleisin yhteydenottoaihe oli masentunut mieliala tai ahdistuneisuus. Myös ongelmat seurustelu- ja kaverisuhteissa, päihteidenkäyttö sekä itsemurha- tai kuolemanajatukset näkyvät aikuistuvien tyttöjen yhteydenotoissa. Tämänikäisten poikien yleisimmät yhteydenottoaiheet olivat itsetyydytys ja seksuaalisuus. He pohtivat myös ihmissuhteita, useimmiten seurustelusuhdetta, kuten esimerkiksi sitä, miten pitää nykyinen tyttöystävä onnellisena tai miten selvitä juuri loppuneesta ensimmäisestä vakavasta seurustelusuhteesta. Vakavien aiheiden ohella myös täysi-ikäiset nuoret juttelevat päivänkuulumisistaan ja pohtivat seksiin ja seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä Kohtaamiset netissä: kirjeet ja chat Kaikille puhelimessa puhuminen ei ole luontevaa. Osalle kirjoittaminen on helpompi tapa lähestyä aikuista, erityisesti jos kyseessä on araksi koettu asia. Nettikirjeissä korostuvatkin puheluita useammin vakavat mielenterveyteen liittyvät aiheet. Nettikirjeiden kirjoittaminen on ollut aina tyttöjen suosiossa. Viime vuonna 90 % nettiviestin kirjoittaneista oli tyttöjä. Nettikirjeitä kirjoittivat eniten vuotiaat (41 %) ja toiseksi eniten vuotiaat (39 %). Chat-keskustelut Syksyllä 2010 Lasten ja nuorten puhelin ja netti testasi uutta yhteydenottokanavaa eli kahdenkeskisiä chat- keskusteluja nuorille. Chatit toteutettiin IRC -Gallerian MLL chat -yhteisössä, jossa yli 12-vuotiailla lapsilla ja nuorilla oli mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti ja nimettömästi turvallisen ja luotettavan aikuisen kanssa kahden kesken. Kokemukset yksityiskeskusteluista chatissa osoittavat, että näin tavoitetaan lapsia ja nuoria, jotka eivät ehkä muuten hakisi aikuisen apua. Chatissa on matalampi kynnys ottaa mieltä painava asia puheeksi aikuisen kanssa kuin soittamalla puhelimeen. Syksyn aikana toteutetussa kuudessa chat-päivystyksessä yhteydenottoja tuli yhteensä 33. Yhteydenottajista kaksi kolmasosaa oli tyttöjä. Yhteydenotot chatin kautta poikkeavat puhelinkeskusteluista kestoltaan ja usein myös sisällöltään: chat-keskustelut kestävät pidempään ja niissä korostuvat mielenterveysaiheet. Chat-keskustelujen aiheet ovat usein hyvin lähellä nettikirjeiden aiheita. Viiden yleisimmän puheenaiheen joukossa ovat masentunut mieliala tai ahdistuneisuus, kaverisuhteet sekä keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa. Yhteydenotto netin kautta sallii monille sopivan etäisyyden yhteydenottajan ja päivystäjän välillä. Omien ajatusten ja tunteiden kirjoittaminen on joillekin helpompaa kuin niistä puhuminen ääneen. Nettikirjeissä ja chat-keskusteluissa korostuu nimenomaan se, että niissä motivoidaan tuen ja avun hakemiseen yhteydenottajan lähipiiristä. Keskustelun avaaminen chatissa äänettömästi voi siten olla todella tärkeä askel yhteydenottajan tilanteen parantumisessa. 10 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2010

11 Nettikirjeiden yleisimmät aiheet 2010 Masentunut mieliala tai ahdistuneisuus % Kaverisuhteet Seurustelu ja tapailu Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa Ihastuminen Lasta/nuorta kiusataan tai syrjitään Itsemurha- tai kuolemanajatukset Viiltely Syömiseen liittyvä asia tai ongelma Päihteidenkäyttö tai päihdeongelma % 2 % 3 % 3 % 4 % 4 % 4 % 5 % 7 % % Huom. Yksi kirje voi sisältää useamman aiheen. Kirjeiden yleisimmät aiheet käsittelevät mielenterveyttä ja ihmissuhteita. Nuoret pohtivat ja purkavat ajatuksiaan ja ongelmiaan, jotka liittyvät kavereihin, vanhempiin ja seurustelukumppaniin. Kiusaamisen ja syrjityksi tulemisen kokemukset ovat kymmenen kirjoitetuimman aiheen joukossa. Moni nuori kokee itsensä yksinäiseksi: omalla luokalla tai asuinpaikkakunnalla ei ole yhtään ystävää ja aika koulussa ja sen ulkopuolella kuluu yksin. Vakavimmissa yhteydenotoissa yksinäisyys oli jo vallannut suuren osan nuoren identiteetistä ja yhdistyi mielenterveyden ongelmiin. Masentuneisuus, itsemurha-ajatukset, viiltely, syömishäiriöt ja päihdeongelmat mahtuivat kymmenen kirjoitetuimman aiheen joukkoon. 1.5 Osalla tarve ammattiapuun Suuressa osassa puheluja päivystäjät kokivat, että lapsi tai nuori sai keskustelusta tarvitsemansa tuen ja avun. Pääsääntöisesti päivystäjät ohjaavat lapsen tai nuoren kertomaan mieltään painavasta asiasta myös omalle vanhemmalle tai muulle lähiaikuiselle. Usein lapsi tai nuori kertoo palveluun soittaessaan tai kirjoittaessaan mieltään painavasta asiasta ensimmäistä kertaa. Lapset ja nuoret ottavat yhteyttä myös silloin, kun mieltä painaa jokin vaikea ja vakava asia: on selittämättömästi paha olla, kaveri viiltelee tai vanhemmat tappelevat rajusti kotona. Osa yhteyttä ottavista lapsista ja nuorista tarvitseekin ammattiapua. Mä en päässyt mihinkään opiskelemaan Mä haluisin niin pärjätä jo omillani, mut kaikki tuntuu vaan jotenki niin vaikeelta. Vuonna 2010 päivystäjän kanssa käydyn keskustelun päätteeksi 10 % soittajista ohjattiin ottamaan yhteyttä myös johonkin muuhun auttavaan tahoon kuin oman lähipiirin aikuiseen. Netissä yhteyttä ottaneista (kirjeet tai chat) puolet jatko-ohjattiin ammatillisiin palveluihin. Lapsen ja nuoren kannalta on tärkeää, että jatko-ohjaustaho löytyy läheltä, esimerkiksi koulusta tai terveyskeskuksesta. Mitä nuorempi lapsi, sitä lähempää auttajatahon pitäisi löytyä. Yleisimmin lapsi tai nuori ohjattiin omassa koulussa olevan ammattilaisen eli terveydenhoitajan tai opettajan puheille. Kolmanneksi yleisimmin yhteydenottaja ohjattiin ottamaan yhteys oman paikkakunnan terveyskeskukseen. Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettiin tulleissa yhteydenotoissa törmätään usein siihen, että lapsi tai nuori kokee kynnyksen hakea itselleen apua korkeana. Esteenä avun hakemiselle voi olla esimerkiksi se, ettei hän tiedä, kenen puoleen kääntyä tai hän ei luota aikuisiin tai auttajatahoihin. Hänellä ei välttämättä myöskään ole kokemusta autetuksi tulemisesta. Tämän vuoksi lapset ja nuoret tarvitsevat tietoa, tukea ja kannustusta avun hakemiseen. Lapselle ja nuorelle on tärkeä muistuttaa, että hän on jo sinällään avun arvoinen. Tutkitusti puhuminen mieltä vaivaavista asioista auttaa ja keventää omaa taakkaa. Lapsen ja nuoren varmuutta avun hakemiseen lisää, kun hän tietää ennalta, mihin ottaa yhteyttä, Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti

12 miten ottaa oma asia esille ja mitä sitten tapahtuu. Päivystäjien yksi tehtävä on jakaa tätä tietoa. Tieto helpottaa, oli kyseessä sitten ensikäynti gynekologilla tai tapaaminen lastensuojelun sisiaalityöntekijän kanssa. En mä voi mennä sinne terkalle puhumaan, ku sehän varmaan vaan naurais mun ongelmille. 1.6 Netti- ja media-aiheet Mannerheimin Lastensuojeluliitto on vuodesta 2007 lähtien toteuttanut yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n ja Viestintäviraston kanssa EU:n rahoittamaa hanketta, joka edistää lasten ja nuorten nettiturvallisuutta. MLL vastaa projektissa Helpline-toiminnosta, joka tarjoaa lapsille ja nuorille apua netin käyttöön liittyvissä haasteissa, kuten nettikiusaamisessa, netin haitallisten sisältöjen käsittelyssä ja nettiriippuvuuksissa. Vuoden 2010 aikana FIAS-projektissa (Finnish Internet Awaraness and Safety) koulutettiin Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vapaaehtoisia päivystäjiä nettielämään liittyvissä kysymyksissä ja haasteellisissa tilanteissa sekä tuettiin heidän osaamistaan päivystystyössä. Vuoden 2010 aikana Lasten ja nuorten puhelimessa vastattiin yhteensä mediaan liittyvään yhteydenottoon. Ne käsittelivät arkielämän monipuolisia mediakokemuksia, mutta myös mediaan ja etenkin nettiin liittyviä huolia ja haasteita. Suurin osa mediaan liittyvistä yhteydenotoista käsitteli ihmissuhteita netissä (231). Toiseksi eniten puhuttivat netin pornografinen materiaali ja pelaaminen (106). Nettiporno, kauhuelokuvat tai pelottavat tv-ohjelmat sekä netin linkkien takaa paljastuvat pelottavat tekstit ja kuvat herättävät kysymyksiä ja saattavat pelottaa etenkin pieniä lapsia. Yhtey- denottojen perusteella lapset tutustuvat pelottaviin tai hämmentäviin mediasisältöihin usein vahingossa. Pelaaminen oli 106 yhteydenoton aihe. Pelit voivat toimia hauskana ajanvietteenä ja kehittävät hyödyllisiä taitoja (kuten ongelmanratkaisutaitoa ja kielitaitoa), mutta niiden kääntöpuolena voi olla myös koukuttaminen ja liian ajan vieminen arjen muilta puuhilta. Haasteita aiheutuukin silloin, kun esimerkiksi pelaaminen ottaa liian suuren osan lapsen tai nuoren elämästä ja alkaa häiritä näkyvästi arkea. Netti on lapsille ja nuorille tärkeä päivittäisen vuorovaikutuksen väline. Sosiaalinen media tarjoaa väylän pitää yhteyttä ystäviin ja tavata samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä. Netissä voi kokea hyväksyntää, ryhmään kuuluvuutta ja löytää ystäviä. Nettiystävä saattaa olla korvaamaton kuuntelija ja sydänystävä, joka tarjoaa tukea ja auttaa jaksamaan. Nettiystävyys tuntemattoman ihmisen kanssa on kuitenkin pohjimmiltaan erilaista kuin tosielämän ystävyys, sillä netissä on helpompi antaa todellisuutta silotellumpi kuva itsestä (ja näin valikoida, mitä itsestään haluaa kertoa). Toisaalta netissä voi olla helpompaa kertoa asioita, joista ei uskaltaisi puhua kasvokkain, siten netti saattaa madaltaa kynnystä vaikeiden asioiden jakamiseen ja tarjota vertaistukea. Vertaistuki muilta samassa tilanteessa olevilta ja tilanteesta selvinneiltä voi auttaa näkemään oman tilanteen selkeämmin ja luoda tilanteeseen toivoa: parhaimmassa tapauksessa lapsi tai nuori voi rohkaistua hakemaan apua lähellä olevilta aikuisilta. Vaikka netti saattaa vähentää lapsen tai nuoren kokemaa yksinäisyyttä, se voi toisaalta lisätä kokemusta siitä, ettei kukaan tunne todella. Nettiystävien lisäksi lapsi tarvitsee turvallisia kasvokkaisia ihmissuhteita, etenkin läheisiä aikuisia ja ystäviä. Netissä lapset ja nuoret kokevat samoja asioita kuin muuallakin elämässään, ja näiden kokemusten merkitystä ei voi väheksyä. Siksi olisikin tärkeää, että lapset ja nuoret uskaltaisivat ottaa myös mediaan liittyviä hankalia aiheita esille läheisten aikuisten kanssa. Lapsi voi olla teknisesti hyvin taitava, mutta hän tarvitsee aikuista mediasisältöjen tulkitsemiseen ja ymmärtämiseen. Tähän riittää läsnä oleva ja ymmärtävä aikuinen. Musta tuntuu, että mä istun liikaa koneella ja pelaan koko ajan. Mä en vaan keksi muuta tekemistä. 12 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2010

13 2. Johtopäätös: yksinäinen tarvitsee tukea 2.1. Yksinäisyys ja häpeä Vuonna 2010 Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä noin 10 % keskusteluaiheista liittyi kaverisuhteisiin ja niiden ongelmiin: ulkopuolelle jättämiseen, kaverittomuuteen, yksinäisyyden tunteisiin ja kiusaamisen erilaisiin muotoihin. Aihe yhdisti eri-ikäisiä soittajia ja kirjoittajia, tyttöjä ja poikia. Alakouluikäiset lapset kertoivat, kuinka yhteiseen leikkiin tai peliin ei otettu välitunneilla mukaan, kutsua syntymäpäiväjuhliin ei tullut tai omiin juhliin saapui vain yksi kutsutuista. Yläkouluikäisillä korostuivat kokemukset kaveriporukan ulkopuolelle jätetyksi joutumisesta. Usein kaverisuhteissa ilmenneet ongelmat tai niiden puute yhdistyivät tytöillä masentuneisuuden kokemuksiin, jotka olivat kirjepalveluun kirjoittaneiden yleisin aihe. Pojilla yksinäisyyden kokemukset liittyivät usein kiusaamiseen. Yksinäisyyttä ja ulkopuolelle jäämisen kokemuksia koettiin myös harrastusten parissa. Yhteenkuuluvaisuuden tunne ikätovereiden kanssa on lapsen ja nuoren kehitykselle äärimmäisen tärkeää. Alakouluikäisille lapsille samanikäisten seura mahdollistaa vertailun ja tarjoaa samastumiskohteen. Murrosiässä vertaisilla on entistäkin suurempi merkitys, sillä henkinen irrottautuminen vanhemmista omaksi itsenäiseksi itseksi alkaa. Vertaisryhmä ja siinä saadut kokemukset muovaavat vahvasti nuoren omanarvontuntoa, minkä vuoksi vertaisten puuttuminen muodostaa nuoren kehitykselle riskin. Kaverisuhteilla onkin suuri merkitys lasten ja nuorten itsetunnolle ja mielenterveydelle. Yhteydenottojen perusteella on nähtävissä se, kuinka satuttava, mutta myös häpeällinen kokemus vertaisten hylkäämäksi joutuminen lapselle ja nuorelle on. Lapset ja nuoret eivät useinkaan jaa kokemuksiaan vanhempiensa kanssa, koska häpeä omasta kelpaamattomuudesta on niin suuri. Lapsi tai nuori saattaa myös kysyttäessä kieltää koko asian tai sitten väittää haluavansa olla mieluiten yksin. Usein Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päivystäjä on ensimmäinen aikuinen, jolle kipeä kokemus jaetaan. Jotkut lapset ja nuoret ovat aiemmin rohkaistuneet kertomaan asiasta jollekin muulle aikuiselle, mutta tilanne on kertomisen jälkeen jatkunut ennallaan tai jopa pahentunut. Lapset ja nuoret näyttävät luottavan vähän siihen, että aikuiset pystyisivät heitä auttamaan. Vakavimmissa yhteydenotoissa yksinäisyys on jo alkanut leimata nuoren koko ajattelua ja identiteettiä ja kokemukset yksin maailmassa olemisesta ovat saaneet itsetuhoisia muotoja. Kirjepalvelun yleisimmät aiheet ovat masentunut mieliala ja ahdistuksen tunteet; myös itsetuhoajatukset ja viiltely mahtuivat kymmenen kirjoitetumman aiheen joukkoon. Lapset ja nuoret tarvitsevat apua häpeän kierteestä irti pääsemiseen. Heidän pitäisi päästä eroon siitä ajatuksesta, että ovat itse syypäitä yksinäisyyteensä. He tarvitsevat aikuisen apua selvitäkseen haastavista tilanteistaan vertaistensa kanssa. 2.2 Aikuisen apua tarvitaan Lapset ja nuoret tarvitsevat lähelleen aikuisia, joilla on keinoja auttaa heitä ulos raskaasta tilanteesta. Kun lapsi tai nuori kertoo yksinäisyydestään, on tärkeää, että aikuinen kuulee ja uskoo lasta eikä mitätöi tämän kokemusta. Ahdistaville tunteille on myös hyvä löytää sanat. Ensiapu tilanteeseen on se, että lapsi tai nuori saa aikuiselta kokemuksen hyväksytyksi tulemisesta vakuutuksen siitä, että on hyvä omana itsenään. Aikuinen voi kannustaa ja tukea lapsen itsetuntoa. Hän voi yrittää vahvistaa ja rohkaista lasta. Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettiin tulleissa yhteydenotoissa lapset pyytävät usein konkreettisia neuvoja, apua ja vinkkejä tilanteestaan ulospääsemiseksi. Jos lapsi tai nuori on joutunut negatiivisen vuorovaikutuksen kehään, jossa kielteiset kokemukset suhteessa vertaisiin kasautuvat, hän tarvitsee aikuisen apua kehästä ulospääsemiseen. Tieto lapsen yksinäisyydestä pitää välittää avoimesti heti opettajalle tai harrasteryhmänohjaajalle ja pyrkiä pohtimaan yhdessä keinoja tukea ja vahvistaa lapsen tai nuoren asemaa ryhmässä. Erilaiset lapset ja nuoret tarvitsevat erilaista vahvistamista. Ujo lapsi tarvitsee rohkaisua, vahvistamista ja keinoja toimia uusissa tilanteissa. Helposti tulistuvan ja tästä syystä muiden vieroksuman lapsen tai nuoren kanssa voi harjoitella rauhoittumisen ja itsehillinnän keinoja. Lapset ja nuoret tarvitsevat myös tietoa uusista mahdollisuuksista tutustua ikätovereihinsa. Aikuisten olisi ylipäätään pysyttävä herkkinä lapsen ja nuoren viesteille myös sanattomille. Jos kouluunlähtö on aina hankalaa tai kouluviihtyvyys heikko hyvästä koulumenestyksestä huolimatta, on hyvä pysähtyä pohtimaan, mistä on kyse. Koulussa opettajat voivat päivittäin tehdä havaintoja yksinäisistä tai syrjityistä oppilaista. Opettajat voivat yhdessä oppilashuoltoryhmän kanssa pohtia Olin taas välitunnilla yksin. En mä usko, että muut mua varsinaisesti inhoaa, mutta mä oon sellanen varakaveri, jonka kanssa ollaan, kun kukaan muu ei suostu. Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti

14 Jotenki tuntu, että vanhat kaverit olis hylänny mut. Oon nykyään tosi apaattinen, hiljainen ja ahdistunut. keinoja auttaa näitä oppilaita. Myös yhteistyö yksinäisen oppilaan vanhempien kanssa on tärkeää. 2.3 Yksinäisyyttä voi ehkäistä Toimiessaan osana ryhmää lapsi tai nuori tuo siihen mukanaan aiemmat vuorovaikutuskokemuksensa. Laiminlyöty tai välinpitämättömästi kohdeltu lapsi voi käyttäytyä manipuloivasti, aggressiivisesti tai vastaavasti hyvin takertuvasti vertaissuhteissaan. Lapset, joilla on tällainen tausta, tarvitsevat henkilökohtaista apua. Jokainen ryhmä luo kuitenkin oman ryhmädynamiikkansa. Myös hyvinvoivat lapset voivat osallistua kiusaamiseen ja ulkopuolelle jättämiseen. Aikuinen voi kuitenkin ohjata lapsiryhmän toimintaa ja vaikuttaa siihen, millaisiksi ryhmän suhteet muodostuvat. Jo päiväkoti-ikäiset lapset jättävät toisia lapsia ulkopuolelle. Alakoululaisten ryhmissä on usein muotoutunut jo selviä suosituimmuusjärjestyksiä oppilaiden kesken, ja oppilaat ovat näistä hyvinkin tietoisia. Saatu rooli tai status siirtyy usein alakoulusta yläkouluun. Ryhmässä saadulla sosiaalisella statuksella on erittäin tärkeä merkitys lapsen ja nuoren itsetunnolle. Vaikka aikuisten voi olla vaikea välittömästi vaikuttaa siihen, ketkä lapsista tai nuorista saavat omissa ryhmissään suosituimmuusaseman, voivat aikuiset omilla puheillaan ja toiminnallaan antaa mallia toisten huomioimiseen tai huomiotta jättämiseen. Aikuiset voivatkin miettiä, rohkaistaanko ja palkitaanko niitä lapsia, jotka tulevat toimeen kaikkien kanssa ja huomioivat myös muut vai niitä, jotka osaavat ottaa tilaa ja käyttää muita hyödykseen. Sitäkin voi pohtia, minkälaisen solidaarisuus- ja yhteisvastuumallin antavat television suositut pudotuspelit, joissa heikoin äänestetään aina ulos. Myös piintyneitä ajatusmalleja ja myyttejä on hyvä aika ajoin ravistella. Esimerkiksi sukupuolistereotyyppinen ajattelu, jossa tyttöjen oletetaan automaattisesti olevan selän takana toisistaan pahaa puhuvia ja jossa ulkopuolelle jättämistä pidetään normaalina tyttöjen kehitykseen kuuluvana toimintana, saattaa aikuisten puheissa korostuessaan entisestään vahvistaa huonoja käyttäytymismalleja. Aikuiset viljelevät helposti annettuina totuuksina tytöt eivät tykkää toimia isoissa ryhmissä tai kolme tyttöä ei voi leikkiä yhdessä -tyyppisiä ajatuksia. Näin ne myös jatkavat elämäänsä lasten ja nuorten keskinäisissä suhteissa. Myös oletus siitä, että lapset karaistuvat ja oppivat tarvittavia elämäntaitoja taistellessaan vaikeissa vuorovaikutustilanteissa, vaatii ravistelua. On totta, että lapsiryhmät kyllä opettavat ryhmäläisiä, jotka eivät käyttäydy ryhmän normien mukaisesti. Se on kuitenkin eri asia kuin se, että joku tulee jatkuvasti syrjityksi tai jää aina porukan ulkopuolelle. Kukaan lapsi ei hyödy ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden kokemuksista. Systemaattisesti toisia lapsia ulkopuolelle jättävät ja toisia syrjivät lapset eivät myöskään hyödy siitä, että he tuntevat mahdollisesti myöhemmin syyllisyyttä siitä, että ovat toimineet syrjivästi toisia kohtaan. Jokainen lapsen ja nuoren lähellä elävä aikuinen voi pohtia, antaako luvan sille, että lapsi valitsee tarkasti leikki- tai pelikaverinsa ja jättää toisia lapsia ulkopuolisiksi vai rohkaiseeko ja palkitseeko yrityksistä yhteisleikkeihin ja -peleihin. Lasten ja nuorten tulee myös saada keskustella ulkopuolelle jättämisestä, yksinäisyydestä ja niiden seurauksista. Joskus kiusaaminen ja ulkopuolelle jättäminen on ajattelemattomuutta. Niin kauan kun ryhmässä on ulkopuolelle jääviä lapsia, ei kukaan ole turvassa mahdolliselta ryhmästä poissulkemiselta. 2.4 Konkreettiset teot tärkeitä Lapsille ja nuorille voi opettaa, miten uuden tulokkaan voi ottaa ryhmään mukaan ja miten huomioida ja tunnistaa lapset, jotka viettävät aikaansa yksin. Kysellessään omalta lapseltaan koulupäivän sujumisesta vanhemmat voivat osoittaa kiinnostusta myös muihin lapsiin ja nuoriin: Pääsikö uusi tyttö mukaan leikkiin? Mitä uusi poika harrastaa? Keiden kanssa sinä olet välitunnilla? Onko kaikilla kaveri välitunneilla? Jos ei ole, niin voisitko sinä lähestyä ja jutella yksin jäävän kanssa? 14 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2010

15 Myös koulussa voi huomioida enemmän sitä, miten lapset suhtautuvat toisiin lapsiin. Koulussa arvioidaan oppilaan käyttäytymistä suhteessa aikuisiin, mutta olisiko hyvä kehittää arvioinnin muotoja myös suhteissa vertaisiin. Osoitettaisiinko näin, että myös sitä arvostetaan, että lapsi toimii yhteisvastuullisesti? Miten huomaavaisesta käyttäytymisestä muita kohtaan palkitaan? Jokainen lapsen ja nuoren kanssa toimiva aikuinen voi lisätä yhteisvastuuta ja ehkäistä ulkopuolelle jättämistä hyvin konkreettisilla toimenpiteillä. Esimerkiksi pienempien lasten syntymäpäiviä suunnitellessa vanhemmat voivat pohtia, millaisia viestejä syntymäpäiväkutsujärjestelyt lapsille välittävät: Jos esimerkiksi luokan tytöistä tai pojista vain muutama jätetään kutsumatta, antavat vanhemmat lapsensa syyllistyä välillisesti kiusaamiseen ryhmästä poissulkemiseen. Ryhmän ulkopuolelle jäämistä voi aiheuttaa myös syntymäpäiväjuhlien muodostuminen kilpavarusteluksi. Syntymäpäivälahjan, -juhlan, - tarjoilun ja ohjelman tulisi olla sellaiset, että kaikki perheet pystyvät vastaavanlaiset järjestämään eikä kukaan joudu jäämään syntymäpäiväjuhlista pois taloudellisten syiden takia. Jos lasten syntymäpäiville on jostain syystä mahdotonta kutsua kaikkia tyttöjä tai kaikkia poikia, voi olla järkevämpi jättää kutsut pitämättä tai ainakin tehdä se niin, että syntymäpäiväkutsuja ei jaeta eikä niitä mainosteta koulussa. Koulun vanhempainillat ovat hyvä paikka keskustella siitä, miten vanhemmat voivat kannustaa ja tukea lapsiaan kaverisuhteiden ja hyvän luokkahengen luomisessa. 2.5 Riskien tunnistaminen Yksinäisyyttä ehkäistäessä on tärkeä tunnistaa riskinpaikat. Muutos uuteen on aina hienoinen riski myös sosiaalisilta taidoiltaan taitavalle lapselle tai nuorelle. Ryhmään kuuluminen ja status muodostuvat usein yhteisen historian perusteella, ja lapsen tai nuoren voi olla vaikeaa päästä mukaan uuteen ryhmään. Uuteen luokkaan tai kouluun siirtyminen saattaa johtaa negatiivisen vuorovaikutuksen kehään, jossa esimerkiksi jo valmiiksi ujo lapsi epäröi uusissa suhteissaan, saa vain vähän myönteistä palautetta tovereiltaan ja vetäytyy entisestään. Jos näyttää siltä, että lapsella on vain vähän myönteistä vuorovaikutusta, aikuisen tehtävänä on auttaa lasta saamaan näitä kokemuksia. Opettajia ja ryhmänohjaajia täytyisi kouluttaa ja opastaa ottamaan erityishuomioon uudet lapset ja nuoret. Huomiota täytyy kohdistaa myös niihin, jotka kertovat olevansa omasta halustaan yksin. Nämä lapset saattavat jäädä vapaaehtoisesti syrjään, koska pelkäävät joutuvansa muiden torjumiksi. Monesti aikuisten silmissä pieniltä vaikuttavilla asioilla on lapsen ja nuoren maailmassa suuri merkitys. Pienillä toimilla voi yhtä lailla vahvistaa tai poistaa ulkopuolisuuden kokemuksia. Opettajat ja harrasteryhmänohjaajat ovat keskeisessä asemassa lasten ja nuorten sosiaalisen statuksen muodostamiseen liittyvissä asioissa. Aikuisten olisi vältettävä asetelmaa, jossa lapset tai nuoret saavat mahdollisuuden ryhmitellä itsensä tai toisensa julkisesti paremmuusjärjestykseen. Tällainen on esimerkiksi liikuntatunneilla käytetty tapa, jossa lapset valitsevat joukostaan vuorotellen toisiaan omaan joukkueeseensa. Lapselle tai nuorelle on usein helpointa olla mahdollisimman samanlainen kuin muut. Toisaalta millä tahansa perusteella voi joutua kokemaan itsensä erilaiseksi. Hyvinkin erilaiset persoonat voivat tulla hyväksytyiksi turvalliseksi luodussa yhteisössä. Taitavat ja lapsen hyvinvoinnista motivoituneet opettajat ja ryhmänohjaajat osaavat vahvistaa toverisuhteita ja löytää linkkejä erilaisten persoonien väliseen yhteistyöhön. Erilaisia pari- ja ryhmätöitä suunniteltaessa on hyvä pohtia, millä perusteella jaot tehdään: Perustuvatko ne omaan valintaan, jolloin käytännössä aina samat henkilöt ovat toistensa kanssa ja joku jää aina ilman paria vai siihen, että erilaiset persoonat voivat tutustua toisiinsa ja oppia toistensa vahvuuksia ja taitoja. Tärkeää on myös muistaa, että kun oppilaat pyydettäessä äänestävät joukostaan oppilaita esimerkiksi koulujen oppilaskuntiin, on tarpeetonta kirjoittaa esille niidenkin lasten nimet, jotka eivät ole saaneet yhtään ääntä. Opettajien ja ryhmäohjaajien pitäisi kiinnittää huomiota psykososiaalisiin kysymyksiin myös silloin, kun suunnittelee luokkien tai vapaa-ajanviettotilojen fyysisiä elementtejä. Tukeeko esimerkiksi luokka- ja pulpettijärjestys ryhmänä toimimista vai vahvistaako se oppilaiden välisiä valtasuhteita? Vapaat, ohjaamattomat ja usein myös kontrolloimattomat tilanteet ovat vaikeita paikkoja yksin jääville. Välitunnit ovat yksinäisille lapsille myrkkyä. Etenkin pienempien lasten välitunneille olisi hyvä kehitellä vapaasti ohjattua toimintaa, jossa kaikki pääsevät osallistumaan. Mitä voi tehdä? Tue yksin jäänyttä Kuuntele, lohduta, rohkaise ja vala uskoa parempaan! Murra häpeäkynnys: yksinäisyydestä voi puhua. Vakuuta lapsi siitä, että hän on hyvä omana itsenään. Ole yhteistyössä toisten aikuisten kanssa: keksikää keinoja yksinjääneen lapsen aseman parantamiseen ryhmässä ja mahdollisuuksiin löytää kavereita. Jos yksinjääneellä lapsella tai nuorella on masennusoireita, hae ammattiapua. Tue kaverisuhteita Ole kiinnostunut lapsen elämästä, myös netissä. Kysy ja kuuntele, mitä lapselle kuuluu. Kysy ja kuuntele, mitä lapsen kavereille kuuluu. Kannusta lasta pyytämään yksinäisiä leikkiin mukaan ja neuvo konkreettisesti, miten uusi tulokas voidaan ottaa ryhmään mukaan. Palkitse, jos lapsi ottaa muut huomioon. Kutsu syntymäpäiville luokan kaikki tytöt ja/tai kaikki pojat. Tunnista riskinpaikat: koulunvaihto ja tilanteet, joissa lapset saavat mahdollisuuden ryhmitellä toisiansa julkisesti paremmuusjärjestykseen. Tunnista myytit ja älä vahvista itseään toteuttavia ennusteita. Keskustele lapsen ja lapsiryhmän kanssa kiusaamisen ja ulkopuolelle jättämisen seurauksista. Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti

16 3. Päivystystoiminta vuonna 2010 Päivystäjälle on tärkeää Ymmärrämme, että lapsella on tarve saada kontakti aikuiseen. Lasten ja nuorten ajattelutapa on meille tuttua. Jos se ei ole tuttua, olemme kiinnostuneita tutustumaan siihen. Muistelemme, millaista oli olla lapsi ja nuori. Kunnioitamme lapsen itsemääräämisoikeutta. Olemme aikuisia. Vahvistamme lapsen itsetuntoa. Hyväksymme rajalliset mahdollisuutemme auttaa. MLL:n puhelin ja -nettipäivystäjän käsikirja, 2009 Vuonna 2010 Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä toimi 223 vapaaehtoista päivystäjää, jotka vastasivat lasten ja nuorten yhteydenottoihin kolmella päivystyspaikkakunnalla: Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa. Kaikki vapaaehtoiset päivystäjät haastatellaan ennen 25 tunnin mittaista peruskoulutusta. Peruskurssin jälkeen päivystäjät sitoutuvat säännölliseen päivystystyöhön ja osallistumaan jatkokoulutuksiin. Vuonna 2010 MLL järjesti seitsemän päivystäjien peruskurssia, joilla koulutettiin 70 uutta päivystäjää. Päivystyspaikkakunnilla järjestettiin lisäksi 15 jatkokoulutusiltaa, joissa päivystäjät saivat tietoa muun muassa koulukiusaamisesta sekä nuoruusiän kehitysvaiheesta ja MLL:n Vanhempainnetti-sivuston nuoruutta koskevista tieto- ja oma-apuvälineistä. Lasten ja nuorten puhelimen 30-vuotissyntymäpäivien kunniaksi järjestettiin kaikille päivystäjille yhteinen juhlaseminaari, jossa aiheina olivat muun muassa lapsuuden ja nuoruuden haasteet nyky-yhteiskunnassa sekä lapset, nuoret ja media. Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä yhteydenottoihin vastataan päivystäjäryhmissä, joita ohjaa aina MLL:n työntekijä. Siten päivystäjillä on mahdollisuus saada välitöntä tukea ja palautetta MLL:n työntekijältä sekä oppia muiden päivystäjien kokemuksista. Päivystäjillä on myös tilaisuus purkaa tunnelmiaan päivystysvuoron aikana, jotta yhteydenotot eivät jäisi painamaan mieltä. Vuoden 2010 alussa otettiin käyttöön uusi, juuri Lasten ja nuorten puhelin ja netti -palvelua varten räätälöity tilastointiohjelma. Päivystäjät tilastoivat ohjelmaan jokaisesta yhteydenotosta aiheen tai aiheet, mahdollisen ohjauksen lähipiirin aikuiselle tai ammattilaiselle sekä yhteydenottajan iän tai ikäluokan sekä sukupuolen. Yhteydenotot ovat nimettömiä ja ne myös tilastoidaan nimettöminä. Vuonna 2010 pilotoitiin myös uusi yhteydenottotapa: chat. Pieni joukko Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päivystäjiä koulutettiin kohtaamaan lapsia ja nuoria kahdenkeskisissä chat-keskusteluissa IRC- Gallerian MLL chat -yhteisössä. Syksyllä toteutettiin joka toinen maanantai kuusi chat-päivystystä, joissa kohdattiin 33 lasta ja nuorta. Chat-palvelun ideologia noudattaa Lasten ja nuorten puhelimen ja netin toimintaperiaatteita. Chat on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi kanavaksi toteuttaa nimettömiä ja luottamuksellisia keskusteluja. Tarkoituksena onkin vakiinnuttaa chat-palvelu osaksi Lasten ja nuorten puhelimen ja netin toimintaa. Vuonna 2011 chat-päivystyksiä pyritään järjestämään viikoittain ja kouluttamaan siihen lisää päivystäjiä. Lasten ja nuorten netin käyttäjillä on mahdollisuus kirjoittaa palautetta. Vuonna 2010 palautteita tuli 150. Lasten ja nuorten netin kirjepalvelu saa palautteissa kiitosta. Lähes ainoaksi ongelmaksi koetaan se, ettei kirjepalveluun pääse aina halutessaan kirjoittamaan. Tämä johtuu siitä, että suuren kysynnän vuoksi kirjepalvelussa joudutaan pitämään yllä kirjekattoa, jolla säädellään saapuvien kirjeiden määrää. Kiitos! Tuli parempi olo kun sai keskustella jonkun kanssa! 16 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2010

17 Lähteet Junttila, N., Social competence and loneliness during the school years: issues in assessment, interrelations and intergenerational transmission. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja B. Osa 325. Painosalama. Kankkonen, M., Kinturi, A,. Telen, J MLL:n puhelin ja -nettipäivystäjän käsikirja. Keltikangas-Järvinen, L., Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. WSOY. Kirves, L. & Stoor-Grenner, M Kiusaavatko pienetkin lapset? Mannerheimin Lastensuojeluliitto & Folkhälsan. Kirves, L. & Stoor-Grenner, M Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto & Folkhälsan. Laine, K. & Neitola, M. (toim.) Lasten syrjäytyminen päiväkodin vertaisryhmästä. Suomen kasvatustieteellinen seura. Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti