Merimieskirkko. Sjömanskyrkan Merimiehen ystävä vuodesta 1882 Sjömansvännen från 1882

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Merimieskirkko. Sjömanskyrkan Merimiehen ystävä vuodesta 1882 Sjömansvännen från 1882"

Transkriptio

1 Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan Merimiehen ystävä vuodesta 1882 Sjömansvännen från 1882 Mepa sai uuden johtajan s. 10 Rajavartiolaitos turvanamme s. 16 Lasse Mårtensons sista arbete s. 28 Pääsihteeri Lehmuskallio eläkkeelle s. 6

2 Lukemista nettipuodista * Huom! Vuoden 2015 laivakortit ovat pian myynnissä Merimieskirkon nettipuodissa. Uusi SISU -lastenkirjasarja ilmestynyt! Tehtävä Suomenlahdella on jäänmurtaja Sisusta ja tämän ystävistä kertovan lastenkirjasarjan ensimmäinen osa. Sarjan toinen osa on nimeltään Hailuodon Arvoitus. Jäänmurtaja Sisu -sarjassa koetaan jännittäviä tarinoita, jotka vievät niin lapset kuin aikuisetkin todentuntuiseen seikkailuun talviselle merelle. Kirjat on kirjoittanut Teemu Leppälä ja kuvittanut Petri Kantoniemi. Kari Latvuksen teos Matkan ja muutoksen kirkko kysyy, mitä on tehtävä, kun toimitaan kirkkona? Mitä on tehtävä siitä huolimatta? Mihin kirkkoa vievät sen omat lähtökohdat, mihin ihmisten kivut? Kirkon työ matkalla olevien ihmisten keskellä vie myös satamaan, kapakkaan, kauppaan ja kaduille. Matkalla olevan kirkon tehtävä suomalaisten parissa ulkomailla haastaa miettimään kirkon toiminnan ydintä myös Suomessa. V-P. Bäckmanin esikoisromaani Antwerpenin valot käsittelee nuoren miehen kipeää elämäntilannetta, kateissa ovat isä, äiti ja melkein koko maailma. Kirpeänsuloinen esikoisteos nuoren miehen retkestä Antwerpeniin. Kirjan henkilöhahmojen joukossa on tietysti myös merimiespappi ja merimieskirkon emäntä. Kirjaa voi suositella kaikille Antwerpenfaneille, mutta myös kirjallisuuden harrastajille. -Sakari Lehmuskallio- Tilaukset: merimieskirkko.fi/nettipuoti Kun tilaat kirjoja maaliskuussa 2015, saat ne kappalehintaan vain 15 euroa (norm. 20 euroa). Jäsenenalennus muista tuotteista syöttämällä maksuvaiheessa alennuskoodikenttään tunnus: SMKJASEN Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan Cuba libre Joululoman aikana kävin Kuubassa. Olin jo pitkään halunnut käydä tuolla saarella ennen kuin maa alkaisi muuttua. Ehdin kuin ehdinkin. Matkan aikana uutiset ja paikalliset ihmiset kertoivat Yhdysvaltojen luoneen diplomaattisuhteet ja ryhtyvän poistamaan esteitä normaalilta kaupankäynniltä Kuuban kanssa. Muu maailma seuraa perässä. Maa on köyhä, rakennukset ränsistyvät, kansalaisten matkailu on lähes mahdoton ajatus, sananvapautta ei ole jne. Upean maan mitä ystävällisimmät ja vieraanvaraisimmat ihmiset ovat eläneet pitkään pimennossa ja piilotettuina muulta maailmalta. Yhtäkkiä ihmisillä on toivo. Nyt kaikki tulisi taas mahdolliseksi. Heillä on into ja halu. Pian heillä on myös lupa tehdä asioille jotain. Kunpa noita näkymiä kukaan tai mikään ei onnistuisi tuhoamaan. Minun Kuubaani ei pian enää ole, mutta minä en siellä asukaan. Vapaudettomassa maassa oma vapaus nousee uuteen arvoon. Muutos on tarpeen. Marko Toljamo toimitussihteeri PS. Tästä numerosta lähtien Merimieskirkko-lehden ulkoasusta ja painatuksesta vastaa Wellprint Oy. Tämä merkki kertoo, että aiheesta on enemmän tai juttu on toisella kotimaisella kielellä lehden lisäsivuilla netissä. Nettilehti (pdf) ilmestyy noin viikko virallisen ilmestymispäivän jälkeen. toimittajalta Kuva: Marko Toljamo 12 Tiesitkö, että Kalifornian kansainvälisesti palkituilla viineillä on suomalaistausta? Nimittäin reilut 130 vuotta sitten suomalainen merikapteeni Gustave Niebaum hankki itselleen Kalifornian Napa Valleysta maatilan, josta kehittyi yksi alueen laadukkaimmista viinitiloista, ja Niebaumista tuli yksi Napa Valleyn tärkeimmistä viinipioneereista. 16 Suomen rajojen valvonnasta vastaa sisäministeriön alainen sotilaallisesti järjestäytynyt viranomainen Rajavartiolaitos. Raja toimii niin maalla, merellä kuin ilmassa. Se on sitoutunut antamaan apua hätätilanteissa kaikkina vuodenaikoina ja joka päivä säätilasta ja kellonajasta riippumatta. Merimieskirkko / Sjömanskyrkan Merimiehen ystävä / Sjömansvännen 1/ vuosikerta / 133:e årgången ISSN Julkaisija / Utgivare: Suomen Merimieskirkko ry / Finlands Sjömanskyrka rf. Päätoimittaja / Chefredaktör: Hannu Suihkonen Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare: Marko Toljamo Översättningar / Käännökset: Novatext, Mari Nyman 10 Toimituskunta / Redaktion: Suihkonen Hannu (pj.), Juthas Christina, Malmberg Thure, Poutanen Pertti, Toljamo Marko, Tukkimäki Paavo, Valtonen Anne, Varho Liisa Tilaukset, osoitteenmuutokset ja jäsenasiat / Prenumerationer, adressförändringar och medlemsäranden: Albertinkatu 2 B, Albertsgatan 2 B Helsinki, Helsingfors Puh. / Tel Fax Jäsenmaksu / Medlemsavgift: 50 Katso s. 37 Se på s. 37. Vuosikertahinta 4 numeroa / Prenumerationspris 4 tidskrifter: Suomessa / i Finland: 50 EU-maihin / till EU länder: 50 Muihin maihin / till andra länder: 55 Kuva: Ilpo Musto Kuva: Paavo Tukkimäki Merimiespalvelutoimisto MEPA on saanut uuden toimitusjohtajan. Sampsa Sihvola valittiin MEPAn johtoon Prima Shipping -varustamon Prima Chartering Ltd:n operatiivisen päällikön paikalta. Aiemmin hän on seilannut päällikkönä ja toiminut muissa päällystö- sekä miehistötehtävissä eri varustamoissa. Lisäksi hän on opiskellut Helsingin Yliopistossa fysiikkaa, tietojenkäsittelyä ja matematiikkaa. 2 Toimittajalta 4 Pääkirjoitus / ledare 5 Hartaus, 125 vuotta sitten, pilapiirros 6 Pääsihteeri Sakari Lehmuskallio eläkkeelle 9 Henkilöstöuutisia 10 Sampsa Sihvola Mepan uusi johtaja 12 Kalifornian viineissä suomalaistausta 14 Kirkkolaiva 15 Meritaide, sarjakuva 16 Rajavartiolaitos turvanamme 19 Sivarista asiakkaaksi 20 Kotimaantyön kuulumisia 22 Ulkomaantyön kuulumisia 24 Kuuskajaskari, retkikohde Selkämerellä 26 I kyrkans skepp 27 Sommaräventyret i Daphne 28 Pensionist Lasse Mårtenson 30 Böcker 32 Kirjat 33 Hyvä testamentti 34 Kapina laivassa 36 Perhepiiri 39 Yhteystiedot 40 Elämän merellä 22 Irtonumerohinta / Lösnummerpris: 10,00 + pst. Terve, terve! Ulkoasu / Layout: Taija Näsi Paino / Tryckeri: Wellprint Oy Kansi / Pärm: Sakari Lehmuskallio. Kuva: Marko Toljamo 1 / 2015 Aineisto- ja ilmestymispäivät 2015: Nro 2: 8.5. / Nro 3: / Nro 4: / Lehteen tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että se voidaan ilman eri korvausta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä toteutus- ja jakelutavoista riippumatta. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Mahdollinen palkkio maksetaan julkaisemisen / lehden ilmestymisen jälkeen. sisältö

3 pääkirjoitus / ledare Hannu Suihkonen pääsihteeri generalsekreterare hartaus Vieraanvaraisuus ei erottele Kirjoittaessani tätä pääkirjoitusta olen työskennellyt Merimieskirkon pääsihteerinä kolme viikkoa. Perehtyminen uuteen työhön on ollut ja tulee olemaan intensiivistä aikaa. Jo kulunut kolme viikkoa on osoittanut, kuinka laajaa ja monipuolista Merimieskirkon työ on. Eri puolilta saamani palaute Merimieskirkosta on ollut positiivista. Myönteinen palaute kertoo hyvin tehdystä työstä. Tästä kiitän kaikkia Missuunan työssä eri tavalla ja eri rooleissa olleita ja olevia sekä työtä monin eri tavoin tukevia ihmisiä ja tahoja. Erityisesti haluan kiittää edeltäjääni Sakari Lehmuskalliota, joka on ansiokkaasti johtanut Merimieskirkkoa vaihtelevissa tuulissa melkein neljännesvuosisadan ajan. Merimieskirkon työn tarkoitus on ihmisen kohtaaminen ja läsnäolo. Tässä on kyse toisistamme välittämisestä. Viime vuonna näitä kohtaamisia ja läsnäoloa on Merimieskirkon työssä tilastoitu ennätysmäärä eli yli kertaa. Toiminta-ajatuksensa mukaan Merimieskirkko on liikkuvien ihmisten kirkko. Tämä toiminta-ajatus näyttäisi sopivan hyvin maailmaan, joka on nopeasti muuttuva ja monimutkainen. On kuitenkin tarpeellista tarkastella ja arvioida, miten hyvin Merimieskirkon nykyiset rakenteet ja toimintatavat palvelevat eri tavoin ja eri syistä liikkeellä olevia ihmisiä. Merimieskirkon talous on ollut jo muutaman vuoden ajan alijäämäinen. Talouden kuntoon saattamiseen on löydettävä ratkaisuja, jotka mahdollistavat työlle kestävän pohjan myös tulevaisuudessa. Nopeasti muuttuvassa ja monimutkaisessa maailmassa ei kukaan pärjää yksin. Myös Merimieskirkon tulevaisuus rakentuu hyvälle yhteistyölle ja vuorovaikutukselle. Kolmas Merimieskirkon työn tarkoitus on vieraanvaraisuuden osoittaminen. Vieraanvaraisuuden syvin sisältö on muukalaisen rakastaminen. Pohjimmiltaan kristillinen vieraanvaraisuus on Jumalan vieraanvaraisuutta, josta me kaikki saamme nauttia. Jumalan vieraanvaraisuus ei erottele. Hänen edessään me emme ole muukalaisia vaan olemme kaikki hänen ihmisiään, riippumatta niistä eroista, joita me ihmiset olemme keskellemme luoneet. Tähän luottaen saamme tehdä työtä ja elää yhdessä. Olennaista Olennaista on ojentaa käsi ja tarttua ojennettuun käteen. Olennaista on kääntyä toisen puoleen ja kysyä, mitä kuuluu, miten voit. Olennaista on avata ovi ja kutsua sisään. Olennaista on myös mennä sinne, missä ihmiset ovat. Tämä on mahdollista, koska Jumala on läsnä kaiken tämän arkisen kohtaamisen keskellä. Jumala katsoo jokaista kohti, välittää, kantaa ja armahtaa. Meidän elämämme perustuu joka päivä, alusta loppuun, Jumalan armoon ja toivoon, jonka Jumala avaa ja antaa. Sen takia katso ympärillesi ja välitä niistä, joiden keskellä elät ja teet työtä. Katso silmiin, ojenna kätesi ja huomaa se, joka tarvitsee sinun läsnäoloasi nyt. Teksti: Kari Latvus teoksessaan Matkan ja muutoksen kirkko Kuva: Jaana Rannikko Gästfriheten diskriminerar inte När jag skriver denna ledare har jag arbetat som Sjömanskyrkans generalsekreterare i tre veckor. Det har varit intensivt att sätta sig in i det nya arbetet och kommer så att vara ett tag framöver. Bara de gångna tre veckorna har visat hur brett och mångfasetterat Sjömanskyrkans arbete är. Jag har fått positiva reaktioner på Sjömanskyrkan från alla håll. Den uppskattande responsen vittnar om ett väl utfört arbete. För detta tackar jag alla som på olika sätt och i olika roller bidragit och bidrar till missionsarbetet samt alla de människor och parter som stöder arbetet på ett eller annat sätt. Jag vill rikta ett särskilt tack till min företrädare Sakari Lehmuskallio, som förtjänstfullt lett Sjömanskyrkan under växlande vindar i nästan ett kvartssekel. Syftet med Sjömanskyrkans arbete är att möta människan och att vara närvarande. Det handlar om att bry sig om varandra. Statistiken för Sjömanskyrkans arbete visar att man förra året slog rekord med över sådana här möten och närvarotillfällen. I enlighet med verksamhetsidén är Sjömanskyrkan en kyrka för människor i rörelse. Denna verksamhetsidé tycks passa bra in i vår snabbt föränderliga och komplexa värld. Trots det finns det skäl att granska och utvärdera hur väl Sjömanskyrkans nuvarande strukturer och verksamhetssätt betjänar människor som på olika sätt och av olika anledningar är i rörelse. Sjömanskyrkan har haft ett ekonomiskt underskott de senaste åren. För att få ordning på ekonomin måste vi hitta lösningar som skapar en stabil grund för kyrkans arbete även i framtiden. I vår snabbt föränderliga och komplexa värld är det ingen som klarar sig helt på egen hand. Också Sjömanskyrkans framtid bygger på gott samarbete och interaktion. En annan intention med Sjömanskyrkans arbete är att visa gästfrihet. Den djupare innebörden av gästfrihet är att älska främlingen. Kristen gästfrihet är i grund och botten Guds gästfrihet, som vi alla får njuta av. Guds gästfrihet diskriminerar inte. Inför Gud är vi inte främlingar, utan vi är alla Guds människor, oavsett de skillnader som vi har skapat mellan oss. Om vi förlitar oss på detta kan vi arbeta och leva i gemenskap. Seisahtukaamme nyt tähän, valitus, kalliin kulmakiven eteen, ja tutkikaamme, mikä suhteemme tähän kulmakiveen Kristukseen on. Jossakin suhteessa häneen täytyy itse kunkin olla. Ja vain kaksi suhdetta on mahdollista. Hän on tehty lankeemukseksi ja nousemiseksi. Miksikä on hän tehty sinulle? Merimiehen Ystävä 1/ Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan 5

4 Sakari Lehmuskallio pääsihteerinä 24 vuotta Työ, jossa mikään ei tule koskaan valmiiksi Merimieskirkon pitkäaikaisin pääsihteeri Sakari Lehmuskallio eläkkeelle. Haluan tehdä työtä, joka on tarpeeksi vaikeaa ja haastavaa, kertoi Sakari Lehmuskallio Merimiehen Ystävä -lehdessä loppuvuonna Hänet oli juuri valittu Suomen Merimieskirkon keulamieheksi Kirkon diakoniatyön keskuksen pääsihteerin paikalta, jossa hän toimi vuosina Sitä saa mitä tilaa: aina ei ole aurinko paistanut. Kimurantit henkilöstökysymykset, taloushuolet ja toimipaikkojen kohtaloista päättäminen ovat esimerkkejä kuluneiden 24 vuoden pilvisistä päivistä. Yhdistysmaailmaan kuuluu, että sisään tuleva raha myös menee ulos. Viime vuosina ulko-ovi on käynyt tiuhaan. Suurin osa työpanoksestani on kulunut varainhankintaan. Tänä aikana on ollut useampi lama, mutta niistä on selvitty yleensä parissa vuodessa. Nykyinen taantuma on sen sijaan kestänyt jo kuusi vuotta. Mutta silti: Ei Merimieskirkon tilanne toivoton ole, sillä talouden hallinta on kääntynyt oikeaan suuntaan. Aiemmin tehdyillä leikkauksilla saatiin nopeita, mutta lyhytaikaisia säästöjä. Nykyinen elvytyspolitiikka vaatii sitkeyttä, mutta suunta on oikea ja kestävä. Vaikka talousosastolla ei vielä hurrata, on Merimieskirkko tehnyt toiminnallisesti ennätyksiä jo kolme vuotta. Viime vuonna Merimieskirkoilla kohdattiin ihmisiä enemmän kuin koskaan. Sakari Lehmuskallio harrastaa valokuvausta ja laivojen pienoismallien rakentamista. Kuvan Passatin hän on tehnyt Merimieskirkolle. Eläkepäivinään hän sanoo rakentavansa valmiiksi ainakin sotakorvauskuunari Krevetkan pienoismallin. Kuva: Marko Toljamo Kaiken katoavaisuus Haastattelupäivä 30. tammikuuta on laskennallisesti Lehmuskallion viimeinen työpäivä ennen lomia. Vuoden ensimmäinen kuukausi on kulunut seuraajaa perehdyttäessä sekä omia arkistoja seuloessa. Päällimmäinen vire on kaiken katoavaisuus. Tavaroista ja papereista menee arviolta 95 % hävitykseen, neljä prosenttia jää Merimieskirkon arkistoon. Ehkä prosentti jäljelle jäävistä on henkilökohtaisia muistoja. Vuosien varrella tärkeäksi koettu ei enää olekaan tärkeää. Katoavaisuutta korostavat muutamat muutkin viimeaikaiset kokemukset. Kun ikää on tullut lisää ja läheisiä ihmisiä on kuollut, olen huomannut, että eläissään itselleen arvokkaat asiat saattavat kiinnostaa lähisukulaisia, mutta eivät merkitse muille mitään. Esimerkkinä Lehmuskallio kertoo sukulaisesta, joka olympiaurheilijana ja lajinsa Suomen mestarina otti arvokkaimpana omaisuutenaan pitämän palkintolusikka- ja pokaalilaatikon evakkoonkin ja jätti sen perinnöksi tyttärelleen. Tämän kuoltua palkinnot eivät kelvanneet urheilumuseoonkaan. On niitä präniköitä tullut Lehmuskalliollekin: Viron kirkon yhteistyömitali, Ortodoksisen kirkon Pyhän karitsan ritarimerkki ja Suomen Leijonan komentajamerkki niistä tuoreimpina. Hän myöntää, että tuntuu hyvälle, kun etenkin kirkolliset yhteistyötahot arvostavat tehtyä työtä. Silti hän korostaa, että kunniamerkit on annettu roolille, yhdistyksen pääsihteerille, eikä henkilö Lehmuskalliolle. Mutta vaikka arvostamme maallista, on se lopulta turhuuksien turhuutta. Penkoessa komeroita ja pahvilaatikoita vastaan ei ole tullut luurankoja eikä mitään, mikä sattuisi tai toisi ikäviä muistoja. Ei minulle sellaista oloa ole kertaakaan tullut, etten henkilönä olisi tässä työssä pärjännyt. Jos ei saa tehdä virheitä, ei voi tehdä mitään, Lehmuskallio painottaa. Virheiden pelko johtaa pysähtyneeseen virkamieskulttuuriin, mikä ei sovi etenkään järjestömaailmaan. Minulla on ollut tällainen ura ja elämä, eikä muuta kannata haikailla. Tässä on pikemminkin havahtunut samaan ilmiöön kuin vuosikertomusta tehdessä: tapahtuuko meillä todella näin paljon! Kansainvälisyyden hyödyt Kun tivaan Lehmuskalliolta pääsihteerikauden hienointa jaksoa, nostaa hän sellaiseksi merimieskirkkojen kansainvälisen ICMA-kauden, jossa hän oli mukana 2000-luvun taitteessa. Sinä aikana opin paitsi sujuvan englannin kielen myös paljon muiden kirkkojen kulttuurista. Oli merkittävää hahmottaa se ero, että usko ja kirkko ovat todella eri asioita. On olemassa Sakari Lehmuskallio pohtii, että järjestöelämässä työn ja harrastuksen erottaminen on vaikeaa. "Aatteellisen yhdistyksen työssä on mieli. Järjestössä työskentelevä tulee samalla harrastaneeksi samaa asiaa. Kuva: Marko Toljamo monta tietä tehdä samaa asiaa. Ja päästä samaan tulokseen. Merikapteenin poika Sakari Lehmuskallio valmistui vuonna 1973 Åbo Akademista teologian kandidaatiksi. Ennen merimieskirkkouraa hän ehti työskennellä niin Ruotsin-laivoilla kuin seurakunnissa. Hampurin merimieskirkon johtajana hän oli vuosina Lehmuskallion aloittaessa merimieskirkkouraansa muut maat kritisoivat Pohjoismaiden merimieskirkkoja siitä, että ne palvelivat ensisijaisesti omia kansalaisiaan. Asenteet ovat muuttuneet. Nyt Suomi ja Norja ovat tunnustettuja edelläkävijöitä monella saralla, esimerkiksi laivakuraattorityössä. Kansainvälisen työn yksi hyöty onkin, että voi verrata omaa toimintaansa ja työnsä sisältöä muihin toimijoihin. Kehittymiseen on vaikuttanut muun muassa jatkuva strategiatyöskentely ja itsearviointi. Miten ja missä Merimieskirkko tekee asioita, on jatkuvassa muutoksessa. Uusi lähitulevaisuuteen katsova strategiatyöskentely Merimieskirkossa on muuten jälleen käynnistynyt. >> 6 Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan 7

5 >> Läksiäisjuhlissa joulukuussa 2014 paljastettiin Leonardo Torfsin maalaama muotokuva Sakari Lehmuskalliosta. Se on nyttemmin sijoitettu keskustoimiston saliin muiden muotokuvien rinnalle. Merimieskirkon pääsihteerinä Lehmuskallio oli vuosina Muutoksessa mahdollisuus Lehmuskallio sanoo jäävänsä eläkkeelle hyvillä mielin. Tämä on työ, jossa mikään ei tule koskaan valmiiksi. Minun aikanani on avattu useita toimipaikkoja, ja moni on vaihtanut paikkaansa tai toimintaansa. Lisäksi yksi toimipiste on suljettu. Kaikki on muuttunut muutenkin: esimerkiksi 1980-luvulla työtä tehtiin palkkatyövoimalla, nyt suurin osa työstä tehdään vapaaehtoisvoimin. Jos Merimieskirkko tekisi vain merenkulkijatyötä, olisi sen toiminta todella pientä. Monialainen toiminta on mahdollistanut aatteellisesti järkeviä toimintoja. Esimerkkinä mainittakoon siirtokuntatyömuodot, jotka ovat vakiintuneet ja toimivat yhteisöllisesti. Työkenttä kokonaisuudessaan on monialaista ja monipuolista ja siksi ollut Lehmuskalliotakin kiinnostavaa. Minun ei ole koskaan tarvinnut miettiä, mitä voisin tehdä. Aina on ollut enemmän työtä kuin on voinut tehdä. Innostusta on ruokkinut sisäinen usko siihen, että tämä työ on järkevää. Kai nyt jokin harmittaa? Siihen Lehmuskallio olisi toivonut vaikuttaneensa enemmän, ettei kirkkoa ja Merimieskirkkoa miellettäisi yhä ilmaispalveluja tuottaviksi toimijoiksi. Perusasennetta en ole onnistunut muuttamaan. Se ei taas johdu esim. ulkosuomalaisista vaan kirkon omasta roolista ja rakenteista. Demokratian edut Yhteistyöhön Suomen ev.lut. kirkon kanssa Lehmuskallio sanoo olevansa tyytyväinen. Hän kokee, että 1990-luvulta lähtien Merimieskirkon roolia ei ole kyseenalaistettu, vaan se on nähty professionaalisena ja tasavertaisena kumppanina ja toimijana. Taustalla lienee työnjako ja yhdessä tekeminen. Lehmuskallio kokee kautensa olleen muutenkin vakiinnuttamisen aikaa, mutta nyt hän jättäisi tilaa mahdollisille muutoksille. Kuva: Pekka Karppanen Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa ulkosuomalaistyötä hoitaa kaksi eri organisaatiota. Organisoinnissa on aina syytä miettiä rationalisointia, mutta yhdistymisellä eivät taloudelliset resurssit lisääntyisi. Yhdistysmuotoa Lehmuskallio pitää hyvänä. Yhdistysdemokratiaan kuuluu, että päättävän elimen muodostavat jäsenet ja luottamusmiehet. Hallituksen osittainkin vaihtuessa varmistetaan, ettei pieni kuppikunta puuhaile keskenään. Lisäksi näen hyvänä asiana, että ulkomaan merimieskirkoilla on vuosituhannen alusta lähtien ollut omat, koko toimintaa katsovat kirkkoraadit tai -toimikunnat. On Lehmuskallio itsekin työnsä ohella ollut mukana monessa toimielimessä: Merihistoriallinen yhdistys, Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien yhteistyöyhdistys, Benelux-instituutin säätiö, Suomi-Seuran hallitus, Kirkon ulkosuomalaistyön toimikunta ja Järjestöyhteistyön neuvottelukunta muutaman mainitakseni. Itseään hän ei pidä korvaamattomana. Dosentti Martti Häikiön esimerkki olla kussakin luottamustehtävässä vain kaksi kautta on hyvä. Isoisänä Lehmuskallio sen sijaan on loppuelämänsä. Kaikkiaan hänellä on kuusi lastenlasta, joista yhtä hän kiiruhtaa haastattelun päätteeksi kaitsemaan ja viemään Sea Lifen jännittävään merimaailmaan. Teksti: Marko Toljamo Merimieskirkon pääsihteeri on myös yhdistyksen lehden päätoimittaja. Sakari Lehmuskallion ensimmäinen pääkirjoitus Merimiehen Ystävässä 2/1991. Merimieskirkon henkilöstöuutisia Benelux-alueen merimiespastoriksi on valittu Pauliina Tuomanen Helsingistä. Hänen tehtävänsä alkaa maaliskuussa ja asuinpaikkansa tulee olemaan Rotterdam. Johtajana Benelux-maiden merimieskirkolla on aloittanut Jarmo Karjalainen vuodenvaihteessa. Vuosaaren merimieskirkon satamakuraattori Kirsi Hirvonen on siirtynyt toisen työnantajan palvelukseen ja hänen tilallaan satamakuraattorina on aloittanut Heli Lomu, joka toimii tehtävässä saakka. Merimieskirkon keskustoimistolla taloushallinnossa työskentelee ajalla harjoittelija Maria Raivio. Minna Kärkkäinen on valittu laivakuraattori Sanna Siivosen sijaiseksi ajalle Siivosen ollessa opintovapaalla. Tiesitkö, että ulkomaan merimieskirkoille otetaan jatkuvasti harjoittelijoita ja vapaaehtoisia assistentteja. Assistentti toimii joko emäntien apuna keittiössä ja asiakaspalvelussa tai huolehtii laivakäynneistä ja merimieskirkkokiinteistöstä. Vapaaehtoiset assistentit ovat työtiimin täysiä jäseniä ja vastaavat itsenäisesti heille uskotuista tehtävistä. Vapaaehtoiselta assistentilta toivomme sitoutumista työhön vuodeksi, Kuva: Simo Lampinen Sosiaalikuraattori Anna Eklund siunattiin tehtäväänsä Siunaajina toimivat rovasti Sakari Lehmuskallio, pastori Päivi Vähäkangas, Ktk:n puheenjohtaja Kaija Gaupp ja johtaja Satu Oldendorff. Harjoittelijaksi ja vapaaehtoiseksi rohkeutta kohdata ihmisiä, ennakkoluulottomuutta astua uuteen elämänvaiheeseen, hyvää yhteistyökykyä, innokasta itsensä likoon panemista, ajokorttia ja uskallusta ajaa suurkaupungin vilinässä sekä kykyä tulla toimeen suomen- ja englannin kielellä. Vuosivapaaehtoisen pesti sopii erinomaisesti opiskelusta tai palkkatyöstä välivuotta pitävälle ja kansainvälistä kokemusta haluavalle. Työstä ei makseta palkkaa, mutta Merimieskirkko tarjoaa päivärahan luonteisen korvauksen sekä kustantaa matkat ja asunnon. Kiinnostuitko? Lue lisää ja täytä hakemus nettisivulla merimieskirkko.fi/ tyopaikat. Eri toimipaikoillemme niin kotimaassa kuin ulkomailla tarvitaan tämän tästä myös kiireapulaisia. Jos haluat olla auttamassa, ota yhteys lähimpään merimieskirkkoon. merimieskirkkouutisia 8 Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan 9

6 Monen toimen mies nousi MEPAn johtoon Sampsa Sihvolasta piti tulla näyttelijä Kun merenkulkijat voivat hyvin, kaikki voittavat. MEPAn tavoite on kokonaisvaltainen hyvinvointi. Merimiespalvelutoimiston (MEPA) tuore toimitusjohtaja Sampsa Sihvola, 42, on ollut niin monessa mukana, että saattaisi helposti erehtyä pitämään häntä hitusen levottomana luonteena. Sihvolaa kehutaan älykkääksi toiminnan mieheksi, jonka vauhdissa voi muilla olla kestämistä. MEPAn johtoon hänet valittiin suomalaisvarustamo Prima Shippingin konttorista, mutta sitä ennen hän on muun muassa ehtinyt valmistua kippariksi ja seilata ammatikseen, tehdä teatteria ja avustaa elokuvissa, toimia partiossa, erityisnuorisotyössä, Tolkien-seurassa ja kehitysaputyössä purjealus Estellellä, vetää omaa koulutus- ja virkistysalan yritystä ja pelata rugbya suomenmestaruustasolla, jakaa postia, työskennellä R-kioskissa Sampsa Sihvolan vanhemmat ovat olleet toimittajia ja opettajia, ja he ovat tehneet pisimmän urataipaleensa Vanhustyön tutkimus- ja koulutuskeskuksessa, mutta löytyy meriuralle sukujuuriakin: esimerkiksi isoisän veli seilasi chiiffinä eli konepäällikkönä. Ehkä tärkeämpää oli se, että Sihvolat asuivat aina meren tai järven rannalla, ja vesielementti tuli tutuksi. Yhdeksännellä luokalla Sampsa Sihvola harkitsi merikapteenin uraa, mutta hylkäsi ajatuksen, koska tie tuntui liian Omien seilauskokemustensa pohjalta Sampsa Sihvola haluaa, että MEPA kohtaa ihmiset laivoilla. Oli tavattoman kiva, kun joku tuli käymään. MEPAn johtoon hänet valittiin suomalaisvarustamo Prima Shippingin konttorista. Merenkulun hallinnon ylemmästä tutkinnosta Sihvolalta puuttuu vain lopputyö. pitkältä: koulun ja praktiikoiden jälkeen hän olisi ollut valmis jossakin 23 ikävuoden vaiheilla. Niinpä Sihvola meni Helsingin Kallion ilmaisutaidon lukioon, sillä teatteri oli tärkeä osa elämää. Matkan varrella on ollut Sipoon seurakunnan teatteria, Kellariteatteria, Ryhmäteatteria ja niissä kaikenlaista teatteriin liittyvää aina narikanhoitoa, lippujen repimistä ja lavastusta myöten. Olin sitä mieltä, että tämä on minun alani. Sihvola haki opiskelemaan näyttelemistä turhaan, ja yhtä kehnosti kävi myös valokuvausopintojen kanssa. Kuvaus kiinnosti, olin harrastanut sitä pienestä klontista. Niinpä hän aloitti yliopistossa fysiikan, tietojenkäsittelyn ja matematiikan opinnot. Naurava Jättiläinen Sihvola toimi partiossa ja Saappaassa eli seurakuntien erityisnuorisotyössä jopa osa-aikaisena avustajana. Hän järjesti seikkailupainotteisia retkiä, hyödynsi partion myötä saatua kiipeilykoulutusta, ja koko ajan mukana kulki myös purjehdus. Tältä pohjalta lähti liikkeelle myös oma yritys, Naurava Jättiläinen, joka tarjosi koulutusta, virkistystä ja seikkailuja muun muassa roolipelien avulla. Saapas-toiminnassa hän oli tutustunut kaveriin, jolla oli purjealus, ja hyvin onnistunut Visbyn-risteily sai Sihvolan katselemaan kaverin kahvelijahtia sillä silmällä. Hän oli jo lukiossa uhonnut, että hänellä olisi jonakin päivänä oma purjealus, ja niin kävi. Sihvolasta tuli Huldan isäntä, ja hän suoritti kuljettajankirjan sekä harjoitti pienimuotoista charter-toimintaa. Hulda ja Sihvola olivat kerran tulossa rantaan, kun Sihvola huomasi laiturissa purjealukseen. Nuori mies piipahti sitä katsomaan, ja siitä alkoivat taas uudet tarinat. Alus oli reilun kaupan Estelle, ja purjeidenkäsittelytaitoiselle Sihvolalle oli käyttöä niin käytännön toimissa kannella kuin yhdistyksen hallinnossakin. Estellen tunnetuin matka suuntautui Angolaan, ja Sihvola oli osin mukana reissussa ja kehitysmaiden velkojen anteeksiantokampanjassa. Estelleltä löytyi myös Sanni, josta tuli Sihvolan puoliso. Kippariksi ruotsiksi Sihvola kertoo joutuneensa 1990-luvun puolivälissä pohtimaan, mitä oikein tekisi elämällään. Ystävä suositteli, että tee jokin tutkinto, se näyttäisi paremmalta kuin nykyinen fysiikan ylioppilas. Hän ehdotti merikapteenin opintoja Turussa ruotsinkielisessä Sydväst-ammattikorkeassa. Sihvola nikotteli viitosen ruotsintaidollaan vastaan, mutta niin vain opinnot alkoivat. Sihvola keräsi opintojen välissä praktiikkaa niin paljon kuin mahdollista, ja samalla Hulda ja firma jäivät vähemmälle. Lopulta Sihvola päätti ajaa yhtiön alas ja keskittyä opintoihin, perheeseen ja merenkulkuun. Sihvola on tehnyt töitä vanhoilla hinaajilla sekä matkustaja- ja lastialuksissa. Itämeren satamat ovat tulleet tutuiksi hakurahtiliikenteessä pienten rannikkoalusten päällikkönä. Tarinoissa vilahtelevat laivojen nimet kuten Pamela, Jessica ja Carisma, pitkät ja tiiviit työrupeamat ja liikennealueen eksoottisin satama Siilinjärven Kuuslahti, jossa laiva ajetaan aivan uskomattomaan paikkaan koivujen katveeseen. Merimieskirkkoon Sampsa Sihvola tutustui jo toimiessaan Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskuksen mediapajassa. Hän teki esittelyvideon Gdanskin merimieskirkosta, josta myöhemmin tuli tuttu kohde Itämerellä seilatessa. Pikkualuksissa ei ollut saunaa, mutta kirkolla oli, ja Sihvola suree sitä, että paikka suljettiin. Tuore toimitusjohtaja näkee Merimieskirkon yhteistyökumppanina, ja kokemukset yhteistyöstä ovat olleet hyviä esimerkiksi Vuosaaren merimieskeskuksesta ja risteilyalusten palvelupisteestä Hernesaaressa. Kokonaisvaltaista hyvinvointia Sihvolan kaudellakin MEPAn tavoite on kokonaisvaltainen hyvinvointi. Kun merenkulkijat voivat hyvin, kaikki voittavat: he itse, heidän läheisensä, varustamot ja koko yhteiskunta. Mepa jatkaa toimintaansa niin urheilun kuin kulttuurinkin (lehdet, kirjastot, videot, valokuvauskisat) linjoilla. Myös kurssitarjonnasta halutaan pitää kiinni, sillä MEPA voi pitää yllä juuri merenkulkijain työrytmiin sopivaa tarjontaa. Sihvola korostaa hyötyliikunnan merkitystä: Ihmiset on pidettävä liikkeellä. Juuri ennen haastattelua hän itse kävi hakemassa pyöräänsä nastarenkaat, ja tavoite on pyöräillä mahdollisimman usein töihin Roihuvuoresta. Haluan, että ihmiset kohdataan, toimitusjohtaja linjaa. Oli tavattoman kiva, kun joku tuli laivalle käymään, kyselemään kuulumisia ja antamaan aikaansa. Ja aika on arvokkainta, mitä meillä on. Kohtaamisten merkitys on kasvanut, kun tekniikka on tehnyt merenkulkijan työstä yhä yksinäisempää; vapaata on laiva-aikana yhä vähemmän, eikä porukka enää näe toisiaan entiseen tyyliin messissä. MEPA Teksti ja kuva: Paavo Tukkimäki Merimiespalvelutoimisto MEPA on perustettu 1973, ja sen lakisääteinen tehtävä on tukea merenkulkijoiden aikuisopiskelua ja harrastuksia sekä tarjota heille opinto-, tiedotus- ja vapaa-ajanpalveluja. Toiminnan painopiste on yhä selvemmin siirtymässä kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin. MEPA tarjoaa merenkulkijoille lehtiä, kirjoja ja videoita sekä kursseja ja liikuntaa. Toimintaa rahoittavat merenkulkijat, varustamot ja valtio. 10 Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan 11

7 Suomalainen merikapteeni Kalifornian viinipioneerina Reilut 130 vuotta sitten suomalainen merikapteeni Gustave Niebaum ( ) hankki itselleen Kalifornian Napa Valleysta maatilan. Tilasta kehittyi yksi alueen laadukkaimmista viinitiloista, ja Niebaumista tuli yksi Napa Valleyn tärkeimmistä viinipioneereista. Helsingissä merikapteeniksi kouluttautunut Gustave Niebaum, alun perin Nybom, purjehti laivansa kapteenina kohti Alaskaa ensimmäisen kerran vuonna Muutamia vuosia myöhemmin hän toi San Franciscoon täyden laivalastin Alaskasta pyydettyjä turkiksia ja ryhtyi partneriksi Alaska Commercial Companyyn, joka teki rahakasta turkiskauppaa eri puolille maailmaa. Lahjakkaasta ja kielitaitoisesta Niebaumista tuli myöhemmin myös Venäjän konsuli San Franciscossa. Euroopan-matkoillaan Niebaum oli tutustunut viineihin, joista tuli hänen harrastuksensa ja viimein toinen uransa. Merikarhun unelma oli valmistaa omaa viiniä, joka olisi laadultaan eurooppalaisen parhaimmiston tasolla. San Franciscossa yhdessä vaimonsa Susanin kanssa asunut Niebaum hankki läheisestä Napa Valleysta vuonna 1879 tilan, jolla kasvoi viiniköynnöksiä. Niebaum ihastui Napa Valleyn alueeseen ja liitti seuraavana vuonna kaksi viereistä maatilaa omaansa. Hän piti myös tilansa muinaisesta Inglenook-nimestä ja otti sen uudelleen käyttöön. Seuraavien vuosien aikana Niebaum kehitti Inglenookista yhden Napa Valleyn laadukkaimmista viinitiloista. Samalla hänestä itsestään tuli alueen viinin kasvatuksen ja valmistuksen pioneeri. Viinien aatelia Paitsi että Niebaum itse hankki osaamista viinistä muun muassa matkustamalla ahkerasti Euroopassa, hän myös palkkasi tilalleen avukseen ajan parhaimmat ammattilaiset. Niebaum istutti tilalleen viiniköynnösten parhaimmistoa, innovoi viininvalmistukseen laatukontrollin ja toimi innokkaasti myös hygienian puolestapuhujana. Niebaum kypsytti viinejään kauemmin kuin monet muut ja oli pioneeri tilalla pullottamisessakin. Paitsi että Nie- baumin laadukkaat viinit myivät hyvin, ne myös voittivat monia arvostettuja palkintoja. Inglenookin viinien laatua verrattiin ranskalaisten ja saksalaisten viinien parhaimmistoon. Laadukkaan viinin, erityisesti Cabernet Sauvignon -punaviinin lisäksi Niebaumin Bordeax n matkoista muistuttaa yhä tilan kruununa komeileva, ranskalaiseen malliin tehty kaunis kartanorakennus. Gustave Niebaumin jälkeen tila siirtyi vuonna 1908 hänen leskelleen Susanille ja sitten 1930-luvun lopulla sukulaispoika John Daniel Juniorille ( ). Inglenook-viinitilalla on Niebaumille omistettu museo-osa. Kuvassa potretti Niebaumista ja hänen työpöytänsä. Niebaumeilla ei ollut omia lapsia. Iso-täti Susan Niebaum oli adoptoinut John Daniel Juniorin ja hänen sisarensa vuonna 1914 lasten menetettyä äitinsä. Inglenookissa lapsuudestaan asti asunut John Daniel Jr varttui kuin luonnostaan viiniammattilaiseksi. Hän johti Inglenookin viinitilaa menestyksekkäästi neljännesvuosisadan vuoteen 1964 asti. Coppola kunnioittaa perinnettä Nykyään Inglenookin viinitilan omistaa elokuvaohjaaja Francis Ford Coppola perheineen. Coppola hankki tilan vuonna 1975, kun hän Kummisetä-elokuvan menestyksen myötä saattoi ostaa perheelleen kakkoskodin San Franciscon ulkopuolelta. Osa Napa Valleyn kuuluisasta Inglenook-viinitilasta oli tuolloin myytävänä, ja viininystävänä tunnettu ohjaaja teki tuota pikaa kaupat. Coppolan perhe on kunnioittanut Niebaumin muistoa ja perinteitä säilyttäen viinitilan yhtenä Napa Valleyn hienoimmista. Coppola on myös ostanut takaisin oikeudet Inglenook-nimeen. Tilalla voi aterioida, maistella ja ostaa viinejä sekä tutustua viininteon salaisuuksiin Niebaumille omistetussa museo-osassa. Esillä on Niebaumin kirjoittamia ja muita viininvalmistukseen liittyviä kirjeitä, ohjeita ja kirjoja sekä valokuvia ja huonekaluja Niebaumin ajalta. Viininmaisteluhuone on kokonaisuudessaan säilytetty alkuperäisasussaan. Teksti: Anneli Lenkkeri Kuvat: Ilpo Musto Niebaum rakennutti viinitilalleen komean ranskalaisvaikutteisen kartanon. Yhteystiedot: Inglenook, 1991 St Helena Highway, Rutherford, CA Merikapteeni Niebaumin seikkailut kiinnostavat perheen pienimpiäkin. 12 Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan 13

8 kirkkolaiva Lain henki Saksalaisten Amerikkaan saapumisen 300. vuosipäivän postikortti. Saksan Merimuseo, Bremenhaven. meritaide Paastoaminen oli Jeesuksen aikana tärkeä osa juutalaista elämäntapaa. Jeesuksen ajan ihmiset paastosivat vapaaehtoisesti monenlaisissa tilanteissa ja monista eri syistä. Johanneksen opetuslapset paastosivat pitkiäkin aikoja katumuksen merkiksi, ja paaston tavoitteena oli jouduttaa tulevan Pelastuksen ajan saapumista. Fariseukset kilvoittelivat pyrkien noudattamaan vanhinten perinnäissääntöjä pienintä piirtoa myöten. Fariseusten keskinäinen kilpailu laissa ahkeroimisessa teki vaatimuksista ajan mittaan yhä vaativimpia ja yksityiskohtaisempia. Fariseukset paastosivat viikoittain maanantaisin ja torstaisin. Lain tarkalla noudattamisella farisealaiset uskoivat jouduttavansa Messiaan tuloa. Mooseksen laissa oli kuitenkin vain yksi vuosittainen paastopäivä vuodessa: suuri sovituspäivä, Jom Kippur. Jeesukselta kysyttiin useasti: Miksi sinun opetuslapsesi eivät paastoa, kun kerran Johanneksen opetuslapset ja fariseusten opetuslapset paastoavat? Miksi sinä ja opetuslapsesi ette tee niin kuin traditiomme opettaa? Mikset toimi kuten fariseukset ja Johanneksen opetuslapset? Miksi et tee niin kuin hurskaat uskovaiset? Nämä ovat kaikki kysymyksiä, jotka saattavat helposti eksyä minunkin huulilleni. Ja jo saman tien alan luoda ihan itse sääntöjä, joiden puitteissa kykenen elämään ja joista suoriutumalla kuvittelen olevani jotenkin parempi ihminen. Lopuksi sälytän nuo samat säännöt muiden niskaan. Nopeasti olen virittämässä mahdottomien vaatimusten ja suurten rajoitusten verkkoa sekä itselleni että lähimmäisilleni. Miten farisealainen olenkaan! Fariseusten mukaan pelastus ansaittiin lain ja perinnäissääntöjen noudattamisen kautta, suoriutumisena, joka annettiin Jumalalle. Jeesus julisti vapautta laista ja ihmisten perinnäissäännöistä. Hän oli tullut tuomaan uuden lain: armon ja rakkauden lain. Jumala ei odota minulta lain kirjaimen noudattamista, tärkeämpää on ymmärtää lain henki. Oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus kuin ehtymätön puro. Toisaalla Jumala kertoo kuinka hän on kyllästynyt paastoomme, joka tuottaa vain raakoja nyrkiniskuja ja oman edun ajamista. Jumala sanoi israelilaisille kauan sitten ja sanoo meille tänään: Toisenlaista paastoa minä odotan: että vapautat syyttömät kahleista, vapautat sorretut, murrat leipää nälkäiselle, avaat kotisi kodittomalle, vaatetat alastoman etkä karttele apua tarvitsevaa veljeäsi. Miten minun siis pitäisi elää? Minun pitäisi elää vapaana, sillä Jeesus, Vapahtaja, tuli tuomaan vapauden. Vapaana vanhinten perinnäissäännöistä, vapaana säännöistä, jotka itse sälytän itseni päälle, vapaana pelastuksen ja Jumalan hyväksynnän tavoittelusta omin voimin. Vapaana, mieleni avoimena ja avarana, aina valmiina venymään uusiin rakkauden vaatimuksiin. Vapaana omien tekojeni ja hurskauteni korottamisesta ja muiden tuomitsemisesta. Vapaana viemään Jumalan rakkautta eteenpäin, huolehtien siitä, että Jumalan haluama yltäkylläinen elämä on kaikkien, ihan kaikkien ulottuvilla. Jumala ottaa vastaan ja hyväksyy keskeneräisen, syntisen ja vajavaisen jokaisen meistä. Maahanmuuttoa juhlimassa Lokakuun 6. päivänä 1983 saksalaiset viettivät ensimmäisten saksalaisten Amerikkaan saapumisen 300. vuosipäivää. Juhlia oli useita, samoin julkaisuja ja näyttelyitä. Niissä muisteltiin niitä 13 Krefeldistä lähtenyttä perhettä, jotka purjehtivat englantilaisella purjelaivalla Concordilla Philadelfiaan. Tämä joukko perusti ensimmäisen saksalaissiirtokunnan Amerikkaan. He olivat siis edeltäjiä yli 7 miljoonalle saksalaiselle, jotka seuraavan kolmen vuosisadan aikana muuttivat Pohjois-Amerikkaan. Concorde-aluksesta ei ole kuvaa, joten sellainen luonnosteltiin arkistotietojen perusteella Saksan merenkulkumuseon, postimerkkinäyttelyn sekä laivoista kiinnostuneiden postikorttikeräilijöiden käyttöön. Kuva löytyy Bremenhavenista Saksan Merimuseosta. Kyseinen laiva ei ollut kanuunoistaan huolimatta sotalaiva, mutta tuolloin kauppa-aluksetkin suojautuivat merirosvojen varalta. Kuvan kortti on maksimoitu eli varustettu Concorde postimerkillä teemasta Saksalaiset Amerikassa. Ensipäiväleima on päivätty Keräilijät tietävät näiden seikkojen kohottavan kortin arvoa. Postikorttikeräilijöissä on paljon merenkulusta kiinnostuneita. Saksalaisille kortti kertoo kansakunnan historiasta ja merenkulun merkityksestä. Ensimmäisten suomalaisten ja ruotsalaisten tiedetään rantautuneen jo vuonna 1638 Delawareen. Tapahtumaa on juhlittu ja maahanmuuton muistoksi on pystytetty vuonna 1938 Wäinö Aaltosen mahtava suomalaisemigranttien muistomerkki Pennsylvaniaan. Senkin aiheena on 300 vuotta ensimmäisestä maahanmuutosta Concord Avenuelle. Teksti: Aira Heinänen Teksti: Tiina Talvitie siirtolaispappi, New York vehnanjyva.org Kuva: Marko Toljamo 14 Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan 15

9 Kuva: Eeva Kangas Artikkeli perustuu Rajavartiolaitoksen päällikön Jaakko Kaukasen haastatteluun. Kenraaliluutnantti on palvellut työnantajaansa jo lähes 40 vuotta. Rajavartiolaitos toimii niin maalla, merellä kuin ilmassa. Se on sitoutunut antamaan apua hätätilanteissa kaikkina vuodenaikoina ja joka päivä säätilasta ja kellonajasta riippumatta. Sinivalkoisiin väreihin maalattu monikäyttöinen ulkovartiolaiva Turva herättää kansainvälistä kiinnostusta. Rajavartiolaitos huolehtii valtakunnan rajavalvonnasta Suomen rajojen valvonnasta vastaa sisäministeriön alainen sotilaallisesti järjestäytynyt viranomainen Rajavartiolaitos (RVL), joka aloitti juuri 96. toimintavuotensa. Tyypillinen paikka kohdata rajavartija on sataman tai Helsinki-Vantaan lentokentän rajatarkastus. Rajavartijan tunnistaa virkapuvun hihassa olevasta karhunpäämerkistä. Rajavartijoita työskentelee myös ylityspaikoilla pitkin valtakunnan maarajaa. Merialueella puhutaan merivartijoista. Schengen-sopimuksen myötä suomalaisille tuli mahdolliseksi matkustaa ilman säännöllisiä rajatarkastuksia ns. Schengen-maissa, joita on nykyisin Euroopassa 28. Suomi ja muut Pohjoismaat ratifioivat sopimuksen vuonna Varsinainen rajavalvonta on keskittynyt Schengenin ulkorajoille, joita Suomessa ovat Venäjän-liikenteen raja-asemat sekä Helsinki-Vantaan lentokenttä. Lentokentälle tiivistyykin koko maailma, koska siellä Suomella on ulkorajaa noin 200 maailman valtion kanssa. Uusia uhkia Kuva: Rajavartiolaitos Rajavartiolaitosta eli tuttavallisemmin Rajaa on vuodesta 2008 johtanut kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen, joka on tänä vuonna palvellut työnantajaansa 37 vuotta. Hän kertoo, että maailman muutokset ovat tuoneet organisaation työtehtäviin uusia reunaehtoja. Järjestäytynyt rikollisuus on lisääntynyt voimakkaasti: ihmiskauppa, laiton maahantulo ja sen järjestäminen ovat jatkuva haaste Helsinki-Vantaalla. Suorat lennot Kaukoidästä houkuttavat laittomia yrittäjiä kolkuttamaan vetovoimaisen Schengen-alueen ovia. Maahantulijoita käännytetään takaisin lähtömaihinsa päivittäin. Yleisin rikoksentekotapa on väärennetyllä matkustusasiakirjalla ja toisen henkilön aidolla passilla matkustaminen. Rajan tehtäviin kuuluu osallistuminen Suomen alueellisen koskemattomuuden turvaamiseen. Alueloukkauksissa RVL hoitaa esitutkinnan. Alueloukkauksesta puhutaan silloin, kun valtion ilma-alus loukkaa toisen valtakunnan ilmatilaa. Suomessa on otettu tavaksi, että kaikki ilmatilaloukkaukset julkistetaan. Mikäli esimerkiksi siviili-ilma-alus (helikopteri tai pienkone) sattuu lentämään valtakunnan rajan väärälle puolelle, on kysymyksessä valtionrajarikos. Myös merellisten turvallisuuskysymysten painoarvo on noussut vahvasti esille pohjoisen Suomenlahden liikenteen vilkastumisen myötä. Matkustajalaivat sahaavat lähes yötä päivää pohjois-eteläsuuntaisesti Suomen ja Viron väliä. Rahtilaivat, myös isot öljytankkerit, kulkevat säännöllisesti itä-länsisuuntaisesti muun muassa Porvoon Kilpilahden ja Venäjän Primorskin reitillä. Asetelmassa on olemassa suuronnettomuuden riski, ja kaikki viranomaiset valmistautuvat sellaisen varalle. Kesäaikaan vesiliikenteen riskejä lisäävät myös huviveneet. Suurin osa vapaa-ajan veneilijöistä on taitavia liikkujia, mutta joukkoon mahtuu myös huolimattomia ja hurjastelijoita. Kaiken kaikkiaan Rajan toiminta on viimeisten 20 vuoden aikana valunut etelään. Vaikka valtakunnan rajoilla on mittaa yli km, on valtaosa vilkkaimmista liikennepaikoista Etelä-Suomessa, missä myös suuri osa Suomen väestöä asuu. Suurinvestointeja Kenraaliluutnantti Kaukanen haluaa kiittää hallitusta, joka on ymmärtänyt Rajan tehtävän mukaiset tarpeet ja mahdollistanut noin 200 miljoonan euron arvoiset kalustoinvestoinnit viime vuosina. Erityisen mieluinen on uusi, suomalaisvalmisteinen ulkovartiolaiva Turva, jonka STX Rauman telakka teki viime töikseen. Kenraali naurahtaa, että tällaisen laivan saa miljoonalla eurolla per metri. Lähes satametrinen vartiolaiva tuli maksamaan 97 miljoonaa euroa. Alus on valtakunnan aluevesillä vartiotehtävissä yötä päivää. Lisäksi Helsingin Vartiolentolaivue saa kaksi uutta meripelastushelikopteria (Super Puma), ja Turussa olevat kolme Super Pumaa modernisoidaan, samoin Dornier-lentokoneita on modernisoitu. Aluevesirajaa Suomessa on km ja merivartioasemia 21. Näistä pohjoisin on Kemissä ja itäisin Hurpussa, aivan Venäjän rajan pinnassa. Läntisin asema on Maarianhaminassa Ahvenanmaalla, missä RVL onkin suurin valtion viranomainen 39 merivartijallaan. Jokainen merivartioasema on saanut vähintään yhden uuden partioveneen, jotkut jopa kaksi. Rajalla eletään reaaliajassa, eikä hetkeksikään unohdeta meripelastusvastuuta ja mahdollisia laivaliikenteen ympäristöriskejä. Kaiken kaluston ohella Rajavartiolaitoksessa työskentelee myös yli 200 koiraa, joista 10 merivartioston puolella. Merivartiokoirat etsivät työssään muun muassa eläviä ihmisiä ilmavainulla, minkä lisäksi ne jäljestävät ja etsivät huumeita. Kaikilla koirilla on oma ohjaaja, jonka mukana koira kulkee niin työssä kuin vapaa-ajalla ja elää arkea tämän perheen kanssa. Kansainvälisyys sisäänrakennettua Kenraali kiittelee Suomen viranomaisten sujuvaa yhteistyötä, joka ei suinkaan ole selviö kaikissa maissa. Jo vanhastaan on PTR-yhteistyö (poliisi, tulli ja raja) pelannut kitkattomasti rikostorjunnassa. Rajaturvallisuuteen liittyvä yhteistyö Ulkoministeriön ja Maahanmuuttoviraston kanssa sujuu niin ikään ripeästi. Samalla METO eli merellisten toimijoiden (Merivoimat, RVL, Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi) yhteistyö on tullut 20 vuoden ikään. METO-yhteistyö on parantanut tiedonkulkua toimijoiden välillä, ja yhteistyö sekä yhteishankinnat ovat tuoneet merkittäviä säästöjä. Rajavartijoiden toimivaltuudet lisääntyivät yhdeksän vuotta sitten, ja Rajan päätoimisen rikostorjuntahenkilöstön määrä on jo yli sata henkilöä. Rajavartiolaitos on sijoittanut omia yhdyshenkilöitään maailmalle paikkoihin, joissa haetaan paljon viisumeja Suomeen ja joista on samanaikaisesti suuri laittoman maahantulon riski. Yhdyshenkilöt toimivat paikallisissa edustustoissa, ja heillä on pääsy viranomaistietokantoihin taustaselvitysten laatimiseksi Suomeen viisumia hakeneista henkilöistä. Rajan yhdyshenkilöt työskentelevät tätä nykyä Beijingissä, New Delhissä, Mos- >> 16 Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan 17

10 >> kovassa, Pietarissa, Petroskoissa, Murmanskissa ja Nigerian Abujassa. Kansainvälinen yhteistyö on Rajavartiolaitoksessa yksi operatiivisen toiminnan muoto. Se on joka päivä läsnä jokaisella raja-asemalla sekä myös esikunnissa. Euroopan unionissa yhteistyötä tehdään Frontexin (EU:n rajaturvallisuusvirasto) koordinoimana: Suomella oli yksi partiovene kesällä Kreikan saaristossa ja Dornier-lentokone kaksi kuukautta Välimerellä. Suomalaisia rajamiehiä on ollut sekä Kreikan ja Turkin että Bulgarian ja Turkin rajoilla tukemassa sikäläistä rajavalvontaa. Rannikkovartioyhteistyötä tehdään sekä Itämeren että Euroopan laajuisesti. Suomella on kunnia olla vuonna 2015 Euroopan rannikkovartiofoorumin puheenjohtajamaa, ja siten edistää osaltaan meriturvallisuutta. Perinteinen rajayhteistyö Venäjän kanssa on jatkuvaa. Itärajalla ovat viime aikoina olleet remontissa sekä Vaalimaan, Nuijamaan että Imatran raja-asemat. Niiden läpäisykykyä parannetaan ja tiloja laajennetaan. Vuonna 2013 näillä asemilla oli noin 13 miljoonaa rajanylitystä. Vuonna 2014 rajanylitysliikenne väheni ruplan kurssin heikennyttyä. Kaiken tämän ansiosta Suomi lienee maa, jolla on Euroopan turvallisimmat ulkorajat ja merialueet. Teksti: Anne Valtonen RAJA Yksi tärkeimpiä Rajan tehtäviä on meripelastuspalvelun johtaminen ja järjestäminen sekä pelastustoimet merellä ja erämaissa. Meripelastuksen valtakunnallinen hälytysnumero on Numerosta saa suoran yhteyden meripelastuksen asiantuntijaan. Rajavartiolaitos on keskeinen osa Suomen sisäistä ja ulkoista turvallisuutta, päätehtävänään rajavalvonta maa- ja merirajoilla sekä tarpeelliset rajatarkastukset ylityspaikoilla, satamissa sekä lentoasemilla. Samalla laitos osallistuu valtakunnan puolustamiseen. Rajavartiomiehen tunnistaa keltavihreästä karhunpäämerkistä. Kuva: Topi Ylä-Mononen Kuva: Paavo Tukkimäki Palvelijasta palveltavaksi Kallion kundi Eliel Paavola jatkaa Vuosaaren kirkon jälkeenkin merellisissä merkeissä. Siviilipalvelusmies Eliel Ellu Paavola sulki perjantaina 19. joulukuuta viimeisen kerran virkatöinään Helsingin Vuosaaren merimieskirkon ovet, ja 347 päivän siviilipalvelusurakka oli ohi. Ellu kuitenkin jatkaa merellisissä merkeissä, sillä hän aloitti tammikuun alussa merenkulun opinnot Kotkassa. Tavoitteena on reparin eli korjausmiehen pätevyys, jonka Ellu uskoo tuovan paremmin töitä kuin vahtiperämiehen koulutuksen. Eliel siis siirtyy opintojensa myötä Merimieskirkon palveluksesta kirkon asiakkaaksi, palvelijasta palveltavaksi. Hän uskoo, että aika Vuosaaren kirkolla ja merenkulun parissa on ollut hyödyksi tulevan uran kannalta. Alku Vuosaaressa oli tosi vaikeaa, mutta ajan myötä Ellu sanoo tajunneensa, että hän voi todella olla avuksi ihmisille. Nuoren miehen spesialiteetteina olivat merenkulkijat ja laivakäynnit sekä rekat ja kirkolla saunomassa käyvät rekkakuskit. Diggaan merimiehiä ja rekkakuskeja, Ellu sanoo. Työssään hän sanoo kohdanneensa rankkojakin juttuja, mutta myös aivan ylenpalttisia ystävyyden osoituksia. Ja jos sitä vähemmän mukavaa puolta kaivellaan, niin vessa rekkamiesten jäljiltä ei ehkä vaan ollut ihan yhtä mukavaa kuin esimerkiksi laivakäynnit. Elielin mielestä työn käytännön puoli laivakäynteineen ja puhelinkorttien myynteineen oli enemmänkin hänen alaansa, ja hän yritti pitää sitä esillä enemmänkin kuin kristillistä puolta. Se on ollut mun ongelmani täällä. Autuaita ovat hiljaiset, sillä he perivät maan, näin Mestarimme lupasi vuorisaarnassaan. Jos ja kun näin on, Ellusta voi tulla maaton, sen verran supliikkimiehen ja tarinaniskijän vikaa hänessä on. Juttu sujuu kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Anarkisti, mutta ei pasifisti Siviilipalvelusmies Eliel Paavola siirtyi Vuosaaren kirkolta merialan opiskelijaksi. Anarkistiksi, mutta ei pasifistiksi tunnustautuva nuori mies tuli kirkolle siviilipalvelukseen helmikuussa Totaalikieltäytyjää ei Ellusta tullut, se olisi merkinnyt vankilatuomiota, eikä senaikainen tyttöystävä luvannut tulla vankilaan häntä katsomaan. Ensiksi Ellu kävi pyrkimässä Merimies-Unioniin, mutta se ei lain mukaan kelvannut palveluspaikaksi. Seuraavaksi Eliel piipahti Merimiespalvelussa (MEPA), ja sieltä hänet ohjattiin Merimieskirkkoon, josta hän ei ollut koskaan kuullutkaan. Meri ja laivat ovat aina vetäneet Ellua puoleensa. Kaksivuotiaana hän oli päättänyt ryhtyä merirosvoksi ja on pitänyt kiinni unelmastaan päästä merelle, mut päätin sittenkin toteuttaa sen laillisia teitä. Esimerkiksi lomamatkoilla merimuseot olivat ne ainoat museot, johon hänet sai kivutta sisään. Vanhoista laivamalleista hän sanoo jo kymmenvuotiaana erottaneensa puolen vuosisadan tarkkuudella, miltä ajalta laiva on ja mikä laivamalli on kyseessä. Elielille on mysteeri, mistä mielenkiinto merta kohtaan sai alkunsa. Perhe ja suku ovat Ellun sanojen mukaan kotoisin jostakin Perähikiältä, eikä porukassa ole ollut ainuttakaan merimiestä. Ellu kävi äitinsä opintojen vuoksi syntymässä Mikkelissä, mutta jo vuoden vanhana hän muutti Helsingin Kallioon, missä hän on pysynyt koko elämänsä kahden korttelin säteellä. Lähellä oli Sörnäisten satama, ja se voisi olla yksi merellisen mielenkiinnon sytyttäjä. Teksti: Paavo Tukkimäki Eliel Ellu Paavola piti merimiesten ja rekkamiesten palvelemisesta. Keväällä 2014 Vuosaaren merimieskirkolla poikkesi mm. merimies Bobby Graspela Filippiineiltä. Kuva: Marko Toljamo 18 Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan 19

11 Välähdys kotimaan merimieskirkon arjesta Maailmojen kirjo kotikulmilla HaminaKotka on Suomen suurin yleis-, vienti-, kontti- ja transitosatama, josta on säännölliset yhteydet kaikkiin merkittäviin eurooppalaisiin satamiin ja sitä kautta maailmalle. Tammikuun lopun pakkaspäivänä on -12 astetta. Auton ikkunat ovat jäätyneet kiinni, enkä saa laitettua vilkkua katolle. Vähän huonolla omallatunnolla ajan Mussalon konttisatamaan, jossa vilkkuvalo on pakollinen. Onneksi on kuitenkin valoisaa. Ja onneksi ei ole satanut lunta, joten laivojen lankongit ovat kuivat. Minulla on korkeanpaikan kammo, ja ylitän aina itseni, kun kiipeän lankonkia pitkin. Lumi askelmilla vielä nostaa pelkokerrointa. Mistään laivasta minua ei ole tänään pyydetty käymään. Menen vain lankonkia ylös ensimmäiseen laivaan. Luotan vieraanvaraisuuteen ja hyvään vastaanottoon. Konttisatamassa on tänään neljä laivaa ja hinaaja. Kaiken kaikkiaan laivalistan mukaan HaminaKotkan satamassa on tänään 17 alusta. Indonesialainen merimies valittaa, että hänen puhelimensa sim-kortti on lukkiutunut ja pyytää apua. En ole näissä asioissa kovin hyvä, mutta toki voin katsoa. Yllättäen onnistunkin poistamaan lukituksen, ja olemme molemmat iloisia: minä siitä, että osasin, ja hän siitä, että puhelin taas toimii. Nyt hän saa taas yhteyden kotiinsa. Hän kertoo asuvansa vuorilla, missä on puhdas ilma. Aiemmin hän asui Jakartassa, mutta siellä oli liikaa ihmisiä ja saastetta. Nyt hän viljelee maata: riisiä, maissia, banaania, mausteneilikkaa ym. Hän käy hakemassa hytistään tabletin, jossa on valokuvia hänen talostaan, neilikkapuusta, vaimostaan ja tyttärensä häistä. Tiesinkö, että neilikka kasvaa puussa? En tiennyt. Ihanan näköinen paikka, eikö hänellä ole ikävä kotiaan ja perhettään? No, on tietysti, mutta täällä laivalla hän on vähän niin kuin vapaa, mies tunnustaa nolona. Ymmärränhän. Venäläiset merimiehet ovat juuri tupakoimassa päivähuoneessa, kun näkevät minun tulevan. He vievät tuhkakupin nurkkaan ja avaavat ikkunan. Kylmä tupakansavu on kamalaa, enkä tarkene riisua takkia. Ympärilläni parveilee venäjää puhuvia miehiä. Ymmärrän sen verran, että selittävät toisilleen, miten Saunalahden prepaid-liittymä toimii. Asia nähtävästi tulee selväksi, ja myyn heille kortteja. Voiko maksaa dollareilla? Voi. Yksi mies antaa ensin kolme euroa: paljonko tarvitaan vielä lisäksi dollareita? Lasken ja yritän samalla pitää kirjaa siitä, mitä olen myynyt ja millä valuutalla. Muut poistuvat, mutta yksi jää juttelemaan. Näin käy usein. Aina on joku, joka jää muiden jälkeen ja haluaa jutella. Tämä mies kertoo asuvansa Pietarissa ja olleensa jo kaksi kuukautta laivalla, vielä 3 4 kuukautta jäljellä. Kotona on 10-vuotias tyttö ja vasta 2-vuotias poika. Hän soittaa heille skypellä aina kun voi. Poika kasvaa niin nopeasti. Onneksi laiva käy noin kerran kuussa Pietarissa, ja hän voi tavata perhettään muutaman tunnin ajan. Laivassa, jossa on filippiiniläisiä, ei näy ketään ulkona kannella. Sisällä päivähuoneessa on lähes trooppinen lämpötila, ja iloiset filippiiniläiset ovat pukeutuneet shortseihin ja varvassandaaleihin. Melkein näen palmupuut silmissäni. Joukossa on myös kansivahti. On kuulemma liian kylmä olla ulkona. Olen samaa mieltä. Very cold. Kroatialainen kokki kysyy, missä on lähin apteekki. Hän tarvitsee lääkettä. Kerron, että lähin apteekki on muutaman kilometrin päässä, ja jos hän pääsee lähtemään, voin käyttää häntä siellä. Ensin saan tukevan kroatialaisen aterian ja sitten lähdemme. Miehellä on kivuliaat peräpukamat. Tulkkaan apteekissa, ja oikea lääke löytyy. Mies kertoo olleensa aiemmin kalastaja, mutta kalaa ei enää ole meressä kuten aiemmin, joten hän on nyt kokkina laivalla. Palkka ei ole hyvä, hän on siihen tyytymätön. Normaali kansainvälinen työpäivä minulle, mutta harva kotkalainen varmaan aavistaa, mikä maailmojen kirjo heidän kotikulmillaan päivittäin avautuu. Takaisin kirkolla Haminassa lasken rahapussissani olevat eurot ja dollarit. Lyön laivoilla myydyt tuotteet kassakoneelle tarvitsen muutaman suklaakonvehdin lisäenergiaksi ja kaikki täsmää. Huh. Haminan sataman osassa on tänään viisi laivaa. Kirkkomme on auki illalla vapaaehtoisvoimin. Kiitos Kirsti. Parilta laivalta on jo soitettu ja varmistettu, että ollaanhan varmasti auki. Ollaan. Tervetuloa! Teksti ja kuva: Jaana Rannikko Turkulaisten retkellä oli tunnelmaa Järjestöpäällikkö Hanna Seppä esitteli turkulaisille vieraille Mäntsälän rahtarikeskuksen toimintaa. Rahtarit Turun tiimin, Turun merimieskirkon ja Mikaelinseurakunnan tammikuisen retken pääkohteina olivat lauantaina idyllinen Porvoo ja Mäntsälän uudenkarhea rahtarikeskus. Porvoossa teimme makoisia ostoksia Brunbergin suklaatehtaan myymälässä ja tutustuimme kauniiseen Porvoon tuomiokirkkoon pastori Timo Ågrenin opastuksella. Vieraanvaraisessa Rahtarikeskuksessa meidät vastaanottivat järjestöpäällikkö Hanna Seppä ja toimistosihteeri Jaana Kettunen. Alkajaisiksi meille tarjottiin hyvät kahvit, jonka jälkeen Hanna Seppä esitteli Rahtarit ry:n aktiivista toimintaa sekä rahtarikeskuksen mainiosti suunniteltuja toimitiloja. Matkalaisia oli bussissa taitava kuljettaja Jukka Harjamäki mukaan lukien kaiken kaikkiaan 36 henkilöä. Retken järjestelyistä vastasivat yhteistyössä Turun merimieskirkon johtava satamakuraattori Arja Suvanto, Rahtarit Turun tiimin sihteeri Laura Elomaa-Piippo sekä Mikaelinseurakunnan kappalainen Timo Hanttu. Lisäksi automatkalla ja kirkossa matkalaisia laulatti kanttori Eeva Paajanen. Tällaiset retket ovat virkistäviä ja mukavia tapahtumia. Lisäksi ne vahvistavat yhteistyön henkeä läheisten toimijoiden kesken. Kiitos kaikille mukana olleille! Jäämme malttamattomina odottamaan seuraavaa yhteistä retkeä! Teksti: Timo Hanttu ja Katriina Kivenheimo Tv-jumalanpalvelus Vuosaaresta Vuosaaren Merimieskirkossa Helsingissä toimitettiin ekumeeninen sanajumalanpalvelus sunnuntaina Jumalanpalvelus lähetettiin suorana YLE Tv 1:llä ja YLE Areenassa. Jumalanpalveluksen toimittivat Helsingin ortodoksisen seurakunnan pastori Jyrki Penttonen, katolisen kirkon Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnan kappalainen Matthew Azzopardi sekä Vuosaaren kirkon merimiespastori Sirpa Tolppanen. Suomen Merimieskirkon pääsihteeri Hannu Suihkonen saarnasi. Musiikista vastasivat pianisti Virva Garam ja viulisti Mervi Myllyoja. Jumalanpalvelus oli Vuosaaren merimieskirkon historian ensimmäinen suora televisiolähetys. YLEn lähettämien tv-jumalanpalvelusten tarkoituksena on viedä katsojat ympäri Suomen seurakuntia. Oman ohjelma-aikansa saavat luterilaisten lisäksi katoliset, ortodoksiset ja vapaat kirkkokunnat. Vuosaaren merimieskirkolta televisioitavassa jumalanpalveluksessa korostuivat Merimieskirkon perusarvot, kuten avoimuus, vieraanvaraisuus sekä ekumeenisuus. Pärskeitä Porvoossa Merimieskirkko ja Porvoon suomalainen seurakunta järjestivät Porvoon Gammelbackan seurakuntakeskuksessa Suolaisia pärskeitä -meri-illan 28. tammikuuta. Tapahtumassa laivakuraattori Jaana Rannikko kertoi Merimieskirkosta ja työstään siellä, Ilmo Riihimäki lauloi. Myynnissä oli Merimieskirkon tuotteita, ja illan päätteeksi oli myös tarjoilua. Kuva Jaana Rannikko Merihenkisiä lauluja laulettiin yhdessä kanttori Minna Wesslundin johdolla. Kuva: Olli Rinne. Suomen kristillisten kirkkojen yhteinen tv-jumalanpalvelus Vuosaaren merimieskirkossa oli samalla hieno päätös Ekumeeniselle rukousviikolle, jota vietetään vuosittain kaikkialla maailmassa tammikuuta. merimieskirkkouutisia 20 Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan 21

12 merimieskirkkouutisia Naimisiin merimieskirkolla Vuoroin vieraissa Iloinen ruotsinkielinen puheen sorina kuuluu Hampurin merimieskirkon tiloissa tammikuusta 2015 ainakin kesäkuuhun asti. Ruotsin oma kirkkokiinteistö on saneerauksen alla, ja he pyysivät meiltä sijaa majatalossa. Heidän kaikki toimintaryhmänsä ja jumalanpalveluksensa siirtyivät meidän kirkkomme suojiin. Oli helppo antaa ruotsalaisille nyt tämä mahdollisuus ja olla heille vieraanvaraisia, sillä he tarjosivat meille toimitilat 1900-luvun taitteessa ja uudelleen toisen maailman sodan jälkeen. Niin suomalainen merimies kuin myös siirtokuntamme oli tervetullut Ruotsin Kustaa Aadolf-kirkolle. Tämä lähentää jo olemassa olevaa hyvää pohjoismaista yhteistyötä, ja me saamme samalla luonnollisen kielikyvyn. Teksti: Satu Oldendorff merimieskirkkouutisia Kirkolliset toimitukset, kuten kaste, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen, kodin siunaaminen ja hautaan siunaaminen ovat tärkeä osa seurakunnan toimintaa. Myös merimieskirkot pyrkivät palvelemaan mahdollisimman hyvin kaikkia kirkollisia toimituksia pyytäviä. Kuva: Satu Oldendorff Vihkipari Lontoossa järjesti vastikään häävieraille hienon kuljetuksen. Onnea ja siunausta Jaanalle ja Pekalle! Kuva: Anna Hälli Pastori Nisse Renman ja kirkkoraadin puheenjohtaja Kristina Ekelund raamattupiirissä. Terve, terve! Raps, raps! Puhuva papukaija on kaikkien suosikki Tseki on monelle vanha tuttu, sillä papukaija on asunut Hampurin merimieskirkolla vuodesta 1986 lähtien. Tiistai-aamu klo 8. Ensimmäinen työntekijä saapuu Hampurin merimieskirkolle töihin. Huomenta! kuuluu aulan isosta häkistä peittojen alta. Tseki-papukaija on herännyt uuteen päivään. Tseki on monelle Hampurin-kävijälle vanha tuttu, sillä hän on asunut täällä jo vuodesta 1986 lähtien. Erityisesti merenkulkijat kyselevät Tsekin vointia ja kuulumisia. Alun perin Tseki on ollut Hannoverin suomalaisen papin Sakari Enroldin perheen lemmikki, joka hankittiin heille vuonna Tseki oli silloin noin vuoden vanha. Lapsirakas Tseki viihtyi hienosti Enroldin perheen luona ja oppi pian myös puhumaan. Hampuriin Tseki tuli vuonna 1986, kun Enroldit olivat Suomessa kesälomalla ja papukaijalle tarvittiin loman ajaksi hoitopaikka. Kirkon kahvilassa Tseki nautti ihmisten seurasta. Enroldien muuttaessa takaisin Suomeen tultiin siihen Terve, terve! Noin 32-vuotias Tseki on Hampurin merimieskirkon tunnetuin ja pidetyin työntekijä. ratkaisuun, että Tseki voisikin jäädä Hampurin merimieskirkolle asumaan. Siitä lähtien Tseki on ollut Hampurin merimieskirkon tunnetuin työntekijä. Aulassa Tsekin päivä on nyt kunnolla alkanut. Peitot on poistettu häkin päältä, ja työntekijä on levittänyt Tsekille puhtaat sanomalehdet häkin pohjalle. Myös tuoretta vettä ja aamupalaa on laitettu kuppeihin. Tseki nauttii jyvistä, siemenistä ja pähkinöistä, mutta myös omenaviipale, pala kurkkua tai salaatinlehti maistuvat oikein hyvin. Maha täynnä Tseki laskeutuu maahan tutkimaan uutta lehteä. Säätiedotus ei näytä miellyttävän kauheasti, vaan Tseki repäisee siitä palasen pois ja palaa takaisin puutangolle istumaan. Kohta alkaa lasten leikkikoulu. Tseki ravistelee innokkaasti siipiään. Pian aulasta kuuluu jo lasten naurua ja Tseki huutelee iloisesti lasten ääntä matkien Terve!. Kerhon jälkeen Tseki ottaa päiväunet pää kainalossaan. Mieluisia vieraita käy pitkin päivää. Raps, raps! Tseki pyytää ja työntää päänsä häkin raoista. Tseki nauttii kovasti siitä, kun päätä rapsutetaan. Hän sulkee silmänsä ja kehrää tyytyväisesti. Rapsuttajan kannattaa kuitenkin olla hyvin varovainen, sillä Tseki saattaa puraista, jos hän päättääkin, ettei nyt olekaan rapsutuksen hetki. Ulkona aurinko laskee ja vähitellen asiakkaat poistuvat kirkolta. Hei hei! Tseki huutaa perään ja haukottelee. Nukkumaanmenoaika on tullut. Työntekijä saapuu Tsekin luo ja peittelee häkin. Hyvää yötä! kuuluu häkistä, kun viimeiset valot sammutetaan ja Hampurin merimieskirkko suljetaan yöksi. Teksti ja kuva: Johanna Hansen Ruotsin Hampurin merimieskirkko rakennustelineiden alla. Kuva: Nisse Renman 22 Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan 23

13 Kuuskajaskari elämyksellinen retkikohde Selkämerellä "Täällä voit ol niingon gotonas" Kuusia kajastava kari eli Kuuskajaskari on virkistyskäyttöön valjastettu saari, entinen puolustusvoimien puolustus- ja koulutuslinnake Rauman edustalla, Selkämeren kansallispuistossa. Kuuskajaskari tunnetaan 1600-luvun laidunpaikkana, venäläisten tukikohtana ja vuosien välillä olleena armeijan linnakesaarena. Saari sijaitsee aivan vuonna 2011 perustetun Selkämeren kansallispuiston keskellä. Kansallispuisto ulottuu etelässä Kustavin pohjoispuolelta noin 160 km pituisena nauhana aina Porin pohjoispuolelle Merikarvialle saakka. Tervetulokyltti saaren rannassa. Paikalliset kutsuvat linnakesaarta kotoisasti Jaskariksi. Saari on ollut Rauman kaupungin omistuksessa vuodesta Kaupunki vastaa saaren peruskunnosta ja yrittäjä liiketoiminnan, kuten majoitus- ja ravintolapalveluiden sujumisesta. Pinta-alaltaan on noin 28 hehtaaria oleva saari on mitä mainioin retkisaari joko päiväkäynnille tai pidemmälle oleskelulle. Saaren majoitus- ja muut palvelut ovat vierailijoiden käytettävissä suurin piirtein toukokuusta elokuun loppuun. Saaressa on vierasvenelaituri sekä majoitus-, ruokailu- ja saunomismahdollisuus isommillekin ryhmille. Rannassa on rakennus makkaranpaistoa ja grillausta varten, ja nuotiopuita on vapaasti saatavilla. Merimatkan Rauman satamasta voi tehdä omalla veneellä, venetaksilla tai vuoroveneellä. Saarella järjestetään myös erilaisia näyttelyitä ja kesäteatteri. Kuuskajas- Vanha puinen kasarmi lähellä merenrantaa toimii nykyisin kahvilana ja lounaspaikkana. Nimeltään se on kahvila Wanha kasarmi. kari-polulla pääsee tutustumaan omatoimisesti saaren historiaan ja geologiaan. Tykkiluoliin ja rannikkotykkien toimintaperiaatteeseen voi perehtyä oppaan johdolla. Puolustusvoimien saarena Rauhan aikana Kuuskajaskari on toiminut vain koulutus- ja puolustuslinnakkeena. Nykyisin saarella olevat kasarmit ovat turistimajoituskäytössä. Merivalvontatorni ja tulenjohtotorni ovat yhä paikallaan. Puolustusvoimien kausi kesti 60 vuotta. Saarella annettiin alokaskoulusta sekä järjestettiin aliupseerikursseja ja erikoiskoulusta. Varusmies saattoi erikoistua palveluksessa muun muassa merivalvontamieheksi. Varusmiehen kannalta Rauman kaupunki oli yhtaikaa kaukana ja lähellä: niin lähellä, että rantaan näkyivät houkuttelevasti kaupungin ja sataman valot ja kuitenkin niin kaukana, ettei pois päässyt kuin yhteysveneellä. Venematka kestää noin puoli tuntia. Kuuskajaskarin viimeiset varusmiehet kotiutettiin syksyllä 1996, jolloin myös sotilaskoti suljettiin. Saarella toimi 1960-luvun puoliväliin saakka myös Rauman saaristokoulu linnakkeen henkilökunnan lapsille. Vuosina alusta saari toimi vartiolinnakkeena ja keskittyi pääasiassa merivalvontaan. Maastosta löytyy edelleen merkkejä puolustusvoimien toiminnasta: ampumaratoja, taisteluhautoja ja rannikkotykkejä. Linnakkeena Kuuskajaskari kuului Turun Rannikkorykmentin organisaatioon. Saaren neljästä tykkiasemasta Vuoden 1964 merionnettomuuden muistomerkki on noin kolme metriä korkea kivipaasi. Onnettomuudessa menehtyi 28 nuorta ihmistä. tykkeineen (malli 152/50T) yksi on yhä käyttökunnossa ja sillä voidaan ampua tilauksesta saluutti- eli kunnialaukauksia. Tarvittavat luvat siihen hankitaan kaupungilta ja poliisilta. Käytännön ammunnat hoitaa rannikkotykistön reserviläisistä koostuva Selkämeren rannikkokilta. Saari on ollut noin 15 vuotta siviilikäytössä, ja muutos luonnossa ollut huomattava. Kun saari oli asutettu ja kokoaikaisesti käytössä, rasitus oli luonnolle suurta. Nyt saaren luonto siirtyy vähitellen kohti luonnontilaa, pienimmät tiet ja pururata ovat jo kasvamassa umpeen. Lisätietoa: kuuskajaskari.fi ja visitrauma.fi. Teksti ja kuvat: Anne Valtonen Poimintoja Kuuskajaskarin historiasta Kuuskajaskarilla alkoi toimia vuonna 1955 sääasema, joka lähetti kolmen tunnin välein määrämuotoisia säähavaintoja, kuten tuuli-, pilvi-, näkyvyys- ja lämpötilahavaintoja Ilmatieteen laitokselle valtakunnallista sääpalvelua varten. Miehitetyn aseman toiminta loppui vuonna 1996, jonka jälkeen saarella oli automaattiasema vuoden 1999 loppuun saakka. Kuuskajaskarin historian pahin onnettomuus tapahtui 50 vuotta sitten 8. joulukuuta1964. Tällöin Rauman satamasta saarelle tulossa ollut 12 m pitkä puolustusvoimien yhteysvene K 8 törmäsi pimeässä ja sateisessa säässä hinaaja Rauma II:een. Yhteysvene upposi muutamassa sekunnissa. Veneen kyydissä oli nuoria neitosia tulossa Jaskariin alokastansseihin. Heistä 25 sekä kolmehenkinen miehistö kuoli, ja 12 saatiin pelastettua lähellä olleisiin aluksiin. Yksi pelastui uimalla maihin. Rannikkotykki on louhittu syvälle kallioon. Pinnalle näkyy vain kupu ja tykinputki (6"). Koska saari on nykyisin kaupungin omistuksessa, toimivaa rannikkotykkiä voidaan leikillisesti pitää Rauman kaupungin teknillisen viraston päällikön henkilökohtaisena virka-aseena. 24 Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan 25

14 i kyrkans skepp Lagens anda På Jesu tid var fastan ett viktigt inslag i det judiska levnadssättet. Då fastade människorna frivilligt vid många tillfällen och av många anledningar. Johannes lärjungar fastade även under längre perioder som botgöring med syfte att påskynda ankomsten av Frälsningens tid. Fariséerna tävlade i sin strävan att efterleva fädernas regler in i minsta detalj. Fariséernas inbördes tävlan om att ivra för lagen gjorde med tiden att kraven blev allt högre och mer ingående. Fariséerna fastade på måndagar och torsdagar varje vecka. Genom noggrann efterlevnad av lagen trodde sig fariséerna kunna påskynda Messias ankomst. I Mose lag fanns det dock bara en enda fastedag per år: den stora försoningsdagen, Jom Kippur. Jesus fick ofta frågorna: Varför fastar Johannes lärjungar och fariséernas, men inte dina lärjungar? Varför bryter dina lärjungar mot fädernas regler? Varför handlar inte du som fariséerna och Johannes lärjungar? Varför gör inte du som de fromma troende? Dessa är frågor som lätt kan komma även över mina läppar. På samma gång börjar jag skapa egna regler som jag försöker leva efter och föreställer mig att jag blir en lite bättre människa om jag klarar av att följa dem. Till slut belastar jag också andra med dessa regler. Det dröjer inte länge förrän jag spänner upp ett nät av orimliga krav och stora begränsningar både för mig själv och mina närmaste. Hur fariseiskt är inte det! Enligt fariséerna kunde man förtjäna frälsning genom att följa lagen och fädernas regler, genom sin prestation i gåva till Gud. Jesus förkunnade frihet från lagen och fädernas regler. Han hade kommit för att införa en ny lag: nådens och kärlekens lag. Gud förväntar sig inte att jag bokstavstroget ska följa lagen. Det viktigaste är att förstå lagens anda. Men låt rätten välla fram som vatten och rättfärdigheten som en outsinlig ström! På andra ställen säger Gud att han är trött på vår fasta som bara leder till hårda knytnävsslag och handlingar för egen vinning. För länge sedan sade Gud till israelerna och säger till oss i dag: Nej, detta är den fasta jag vill se: att du lossar orättfärdiga bojor, befriar de förtryckta. Delar ditt bröd med den hungrige, ge hemlösa stackare husrum, ser du en naken så klä honom, vänd inte dina egna ryggen! Hur bör jag då leva? Jag bör leva fri, eftersom Jesus, Frälsaren, kom för att ge oss friheten. Fri från fädernas regler, fri från regler som jag belastar mig själv med, fri från att med egna krafter sträva efter frälsning och Guds godkännande. Fri, med öppet sinne, alltid beredd att ge efter för de nya kärlekskraven. Fri från att upphöja mina egna gärningar och min fromhet, och från att döma andra. Fri att sprida Guds kärlek och se till att det liv i överflöd som är Guds vilja finns inom räckhåll för alla, precis alla. Gud tar emot och accepterar den otillräcklige, den syndige och den ofullkomlige var och en av oss. Text: Tiina Talvitie Emigrantpräst, New York vehnanjyva.org Foto: Marko Toljamo Klassiskt sjöäventyr för två män i en båt Sommaren 2014 gjorde Hbl-journalisterna Stefan Lundberg och Leif Weckström en resa med motorbåt från Södra hamnen i Helsingfors till Rapallo i Italien. Det blev 17 reportage från 55 dagar, sjömil och otaliga slussar på olika europeiska vattenleder. Herrarna levererade under resan kontinuerligt material som publicerades både i Hufvudstadsbladets pappersversion och i nätupplagan. De artiklarna har nu samlats och kompletterats till en bok, Sommaräventyret i Daphnes kölvatten (Helsingfors 2014, 208 sidor, inbunden). Författarna hade året innan för att kontrollera slussar och bensinmackar bilat utmed de franska kanalerna mellan Nordsjön och Medelhavet. Dessutom hade man lusläst tre böcker, skrivna av tre andra finlandssvenska båtfarare som i stort valt samma rutt 1935, 1949 och Skrivande sjöfarare förebilden Den äldsta litterära inspirationskällan var en bok författad av Håkan Mörne. Han var son till skärgårdslyrikern Arvid Mörne och själv en god, om än i dag nästan bortglömd havsskildrare, och skrev 1935 Vinga seglade till Rom. Göran Schildts ketch Daphne är väl den bäst kända av de båtar som i tiden bar äventyrarna mot Medelhavet. Hans bok Önskeresan som kom ut 1949 är i dag en klassiker. Det var kort efter andra världskriget Göran Schildt tillsammans med vänner Stefan Lundberg och Leif Weckström: Sommaräventyret i Daphnes kölvatten. Helsingfors gav sig i väg med Daphne, i dag museiföremål i Åbo. Från Finland tog de sig via Göta kanal och över Nordsjön till de franska kanalerna. Lundberg och Weckström valde att korsa Östersjön men upplevde sedan många andra kanaler på kontinenten. När de jämför sin resa med föregångarnas finner de att mycket fortfarande var nästan detsamma. Yngst av de tre litterära förebilderna är Tor Weckströms bok Brusande eskapad, som kom ut Till saken hör att denna Weckström är far just till fotografen Leif, vars fantastiska bilder nu gör läsningen av Sommaräventyret i Daphnes kölvatten till en upplevelse. I förhållande till föregångarnas expeditioner finns en väsentlig skillnad som egentligen i förlängningen blev helt positiv som kom att fördröja avfärden från Helsingfors med ett år. Med bara veckor kvar till den planerade starten våren 2013 kom herrarna själva både sjö- och skärgårdsvana underfund med att förarbevis av olika slag krävdes på de inre europeiska vattenvägarna. Det hade de inte. Tablå: en planerad sponsor drog sig ur projektet, och Lundberg fick sätta sig på skolbänken i Arbis i Helsingfors för att först tentera skärgårds- och kustskepparexamen och sedan skaffa kanalpappren. Ett år gick, och under tiden trädde en ny sponsor in på arenan med en Yamarin daycruiser med 300 hästars snurra som fick disponeras för resan. Den döptes till La Sterne (Tärnan) och skulle lämnas i Rapallo ett stycke söder om Genua i Italien. Christiansö och tysk kanal Den 22 maj 2014 kom man så iväg. Ett kort stopp gjordes vid Estonias gravplats, där paret lade ned en röd ros på havet. Christiansö vid Bornholm anlöptes och skildras lyriskt: den lilla klippön som bara entusiaster känner är en upplevelse av stort format. Via Holtenau och Kielkanalen, där man i hastigheten försökte slussa in i de stora rollarnas kammare, kom Tärnan till Elbe. Här saknar jag lite mer detaljerade Yrkesmän. Leif Weckström har en meriterad bakgrund som pressfotograf och Stefan Lundberg är en journalistveteran känd från både press och radio. Bådas kärlek till havet kommer fram i boken Sommaräventyret i Daphnes kölvatten. uppgifter: texten avslöjar bara att man tog kurs på Otterndorf och sedan hur nu det gick till hamnade i Bremerhaven. Flera gånger har jag ombord på lastbåtar sett hur man efter slussen i Brunsbüttel söker sig västerut mot Cuxhaven och Nordsjön, men här försvinner Tärnan elegant ur sikte för att sedan dyka upp på IJsselmeer och Amsterdams kanaler. En titt på sjökortet ger förklaringen: ett kort stycke före Cuxhaven ligger Otterndorf, och därifrån leder ett kanalsystem med ett farbart djup som minst på bara 1,5 meter. Det var den vägen La Sterne, som synbarligen var grundgående nog, tog för att undvika oväder och ström på Nordsjön. Lite av Nordsjön fick man ändå uppleva på den fortsatta vägen mot Le Havre, där herrarna tog kanalvägen mot Rhône och Medelhavet. Efter trettio dagar på kanalerna slussade La Sterne ut i Port Saint Louis, där en nyförlist segeljakts master som en dramatisk varning om vad som förestod stack upp från en sandbank. Då hade paret lärt sig allt som kan tänkas vara värt att veta om slussar, nivåskillnader, kanalvakter och brist på tankningsställen. Nu fick de i stället känna på de vindar de i början lyckats undvika på Nordsjön. Utanför Marseille blåste mistralen upp, och höll närapå att knäcka både sjöfararna och deras båt. Lundberg och Weckström kom emellertid lyckligt i hamn, ett stort och ställvis strapatsfyllt äventyr rikare. Den rikedomen har de nu i text och bild förmedlat till läsarna. Text Thure Malmberg 26 Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan 27

15 Finsk Stormskärs Maja öppnar Stadsteatern 2017 Anni Blomqvists Stormskärs Maja på finska till Lasse Mårtensons musik blir inledningen när Helsingfors stadsteater efter en omfattande renovering öppnar på nytt när republiken Finland fyller 100 år På väggen hemma i Larsvik hänger Merelle som ett minne av 26 somrar till sjöss i våra vatten och en gång rentav till Polen. Jag har nu ett intensivt arbete framför mig, säger Lasse Mårtenson, nyligen fyllda 80. Vi sitter i hans våning i Larsvik, Esbo. Går man ut på balkongen är Esboviken och havet inte långt borta. Ännu närmare kommer det när Lasse Mårtenson startar sin dator med ett bildspel om hav och skärgård. Jag har i drygt tio års tid turnerat här vid sydkusten med mina bilder. Det enda jag behöver är en tom scen med ett piano och en videoprojektor. Sen får mina bilder rulla medan jag improviserar på pianot. Jag känner valören i varje bild och spelar skärgårdsrelaterad musik, egna stycken eller t.ex. Evert Taubes, för att lyfta fram stämningen. Det har hänt att åhörare i östra Finlands inland kommit fram efteråt och sagt att de aldrig kunnat föreställa sig att Finland kunde tolkas så här, säger Lasse Mårtenson. En dryg halvtimme tar bildspelet. Lasse Mårtensons rykte som musiker är ju erkänt, men alla vet kanske inte att han också är en naturfotograf av stora mått. Kameran var alltid med när jag seglade med Merelle på bild fångad i trygg hamn vid Borstö brygga eller länsande med solstänk över vågorna eller rörde mig i skärgården. Ett 200 mm teleobjektiv gav knivskarpa bilder av sjöfåglar. Fjärilar har jag också fascinerats av, säger han och visar på en stor Apollofjäril. Ljuset växlar i hans bilder: från skiraste grönska över en skyddad skärgårdsäng med fjärilar till vresigt gråsvarta stormvågor mot obarmhärtiga klippor. Votivskeppet i Jurmo kyrka förmedlar sin bild av skärgårdens liv, den trotsiga Borstögumman och klipporna vid Källskär sin. Merelle var Lasse Mårtensons och familjens flytande hem under 26 somrar. Bilden togs med Mårtensons kamera. Men det är inte bara Åbolands skärgård bilderna visar: här finns också stämningar från Esbo skärgård, Långträsk i Noux och rentav atomkraftverket på Hästholmen utanför Lovisa. Merelle hette hans båt, en trygg och trivsamt rymlig 33 fots ketch, som under 26 år tog Lasse Mårtenson på skärgårdsupplevelser över Östersjön och Finska viken. När Lasse inte längre orkade segla såldes den, men i hans bilder och i hemmet i Esbo lever Merelle kvar, liksom i den bok han skrev 2011: Vågspel såsom jag vill minnas. Klantiga tidningar Födelsedagen senaste höst passerade i tysthet, och därmed har heller nästan inget skrivits om den kommande nya uppsättningen av Stormskärs Maja på finska En tidning ringde och ville göra en intervju. Men jag är trött på den finländska journalistiken när det gäller oss populärkulturarbetare. Tidningarna skriver klantigheter, hänger ut oss och betraktar oss som fritt villebråd, säger Lasse Mårtenson. Det är helt annat i Sverige och Danmark. Nu har jag hoppat av ekorrhjulet: publicitet är inte längre så viktigt för mig. Min livskvalitet har blivit bättre när jag sluppit intervjuerna. Sjömanskyrkan är en annan sak: jag fick t.o.m. under Kotka havsdagar en gång Sjömanskyrkans flagga att hissa som honnörsflagg under salningen, säger Lasse Mårtenson, som i dag kallar sig pensionist, dvs. pensionerad pianist. Barndomen upplevde Lasse Mårtenson på Röysö i Sibbo skärgård. Senare kom legendariska öar som Jurmo och Borstö och människorna där att bli viktiga för honom, en lidelsefull kärlek han delade t.ex. med Benedict Zilliacus, som också bearbetade Anni Blomqvists böcker för manuskriptet till just Stormskärs Maja. Fortfarande är det skärgårdsminnena jag söker tröst i om jag t.ex. har svårt att somna. När jag tänker på Röysö och familjens liv där kommer tryggheten. Mitt sista jobb Att nu skapa musiken till Anni Blomqvists Stormskärs Maja på finska blir en stor sak för mig, och samtidigt mitt sista arbete. Jag vill göra den nya uppsättningen mer i Anni Blomqvists anda. Benedict Zilliacus hade ju skrivit ett manuskript baserat på Annis fem böcker och det var Anni nöjd med. Men sen dog hon och därefter har några klantiga tolkningar gjorts. Det är fortfarande jag som har copyright till hela musiken till Stormskärs Maja, och jag vill att den nya uppsättningen 2017 skall bli värdig Anni Blomqvists arbete. Lasse Mårtenson har vuxit upp med klassisk musik. Fadern med rötter i sjöfararsläkter i Korpo var professor i orgelspel och modern var sångerska, uppvuxen vid Ladogas stränder. Hav och sjöar gav grogrund till Lasses kärlek till havet och hans musik växte fram i växelverkan med så olika inspirationskällor som orgelmusik, Alice Babs och Louis Armstrong. Vid 80 års ålder börjar Lasse Mårtensons ögon bli trötta. En ny dator den tredje på kort tid står på arbetsbordet med tanke på musiken som skall skrivas till Stormskärs Maja. Men jag har ännu inte riktigt blivit du med den. Ideligen krävs nya uppdateringar, skrattar pensionisten Mårtenson. Text: Thure Malmberg 28 Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan Foto: Thure Malmberg Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan 29

16 böcker Ångarna speglar Finlands kristider Under de senaste åren har Gustaf Eriksons bolagsarkiv städats och systematiserats GE:s i Mariehamn. Därmed har Gustaf Eriksons rederiveteraner Bo Limnell och Ralph E. Sjöholm öppnat en guldgruva för sjöfartsforskare och andra intresserade. Arkivjobbet var betydelsefullt redan för min egen bok om GE:s kylfartyg, Kalla systrar från Åland, som utkom Nu har Lundell och Sjöholm utnyttjat det för en egen fin bok, Gustaf Eriksons ångare, producerad 2014 av PQR Förlag i Mariehamn med de Eriksonska stiftelserna som utgivare, 278 sidor, inbunden. Tryckningen har skötts i Litauen. Under närmare ett sekel transporterade Gustaf Eriksons fartyg under olika bolagsnamn för egen eller annans räkning förnödenheter och livsmedel över stora delar av jordklotet. Det handlade om allt från lingon till trähus och kol. När GE:s segelfartyg och motordrivna kylbåtar fått sina böcker, är det hög tid att berätta ångarnas historia. Det blir samtidigt en tillbakablick på Finlands historia i kris- och krigstider. Secondhand med tanke på varvet Det handlar om ett tjog ångare, de flesta köpta i andra hand, somliga i dåligt skick och en rentav ett vrak. Den haveristen var tänkt att användas som reservdelsbank, men rederipersonalen stoppade planerna. Två små nybyggen, ss Rigel och Edgar, som köptes men avyttrades efter bara några år, finns också med liksom två bogserångare. Egentligen var det bara någon enstaka ångare som för dåtida förhållanden kunde kallas modern. En sådan med GE som första redare var ss Kungsö, beställd av Deutsche Kriegsmarine Befehlshaber Ostland, men efter kriget levererad från Crichton-Vulcan i Åbo Hon arbetade för GE i 25 år, och blev därmed lika långlivad i tjänsten som systern Ostrobotnia som var FÅA:s sista lastångare och höggs upp Att bolaget köpte begagnade fartyg som ofta var i dåligt skick var inte bara en fråga om pengar. GE-koncernen ägde under decennier ett eget varv i Nystad, och för varvet innebar ombyggnader och reparationer av bolagsflottan i många fall tryggad sysselsättning. Isigt tvättrum Att ångarna ibland inte ens var människovärdiga framgår av hur sjökapten Tore Hägerstrand långt senare uppskattad befälhavare i Silja Line berättar om livet som lättmatros på ss Avenir 1949: Däcksmanskapet hade tvättrummet på styrbords sida förut på däck. Det var helt oisolerat, så det gällde att tvätta sig snabbt. Inredningen bestod av en lång bänk, plåthinkar och ett ångrör för att värma vatten. Rummet var inte så stort så det blev ofta litet rörigt därinne. Vid slutet av liggetiden (under lastning i Gdansk) blev det allt kallare och termometern gick ned till minus 36 grader. Avloppet i tvättrummet frös fast och då började tvättvattnet frysa på durken. Durkytan höjde sig undan för undan och till slut var det så mycket is på durken att våra huvuden började nudda taket. Maskinfolket hade det bättre då de kunde tvätta sig i maskinrummet där det var varmare. Både Limnell och Sjöholm skriver intressant och medryckande. Till bokens stora fördelar hör att sjöfartens betydelse för Finland under och 1950-talen lyfts fram. Den löpande texten ger för varje ångare en kalendarisk beskrivelse av viktigaste laster och destinationer samt problem i hamnar och med besättningar eller utrustning. Intressant är att läsa om GE-ångarnas arbete för Kamerto, de allierades, d.v.s. ryssarnas, transportkommission som sysselsatte stora delar av vår efter krigsskadeståenden hårt decimerade handelsflotta. Också insatserna för Transportflotte Speer, då finländska fartyg arbetade för de tyska ockupanternas räkning i Norge, tas fram i boken. Torpederingar, främmande tjänst Krigsförlusterna inom den egna flottan drabbade ångarna hårt. Att alla 14 i besättningen klarade sig när ss Bonden torpederades i september 1942 var lyckosamt. Värre var det när ss Agnes sänktes två månader senare och fyra man dödades. Men för redarfamiljen hade sänkningen av ss Argo i juni samma år redan blivit ett mycket svårt slag: av de nio sjömän som dödades kom sju från Åland, bland dem redarsonen Gustaf-Adolf Erikson, II styrman ombord. Nu är PQR förlag inte specialiserat på facklitteratur av det här slaget, och man saknar t.ex. ett hyggligt index med sidhänvisningar till både fartygs- och personnamn, speciellt som så många intressanta och kända sjöfartsprofiler i Finland skymtar fram i texten. Både Vikingpionjären Gunnar Eklund och Sven Bris, en sjöfarare som skrivit en stark bok om sin ofrivilliga bekantskap med de tyska koncentrationslägren, har skaffat sina sjöben på GE:s fartyg. Också den legendariska sjöfartsinspektören Axel Aspelins namn skymtar fram, men jag hade svårt att hitta tillbaka till de stycken jag ville läsa om. Att Valkom stavas med W känns roligt, men när man talar om Pernå och Pernåviken när det är fråga om den vik nordost om Kimito som gränsar till Bjärnå är det illa. För ålänningar är lapsusen förståelig: Perniö (Bjärnå) och Pernaja (Pernå) är förvillande lika ortnamn, men en förväxling här riskerar att förvirra åtminstone läsaren i riket. Detta är emellertid småsaker: i stort ger boken en mycket god bild av sjöfart och försörjning i Finland under åren under och strax efter andra världskriget. Text: Thure Malmberg Hårt slit i pannrummet: här har Pekka Kinnari fotograferat eldare i arbete vid pannorna på en ångare. Foto genom Ålands sjöfartsmuseum. Var sitter flaggspelet? Torbjörn Dalnäs: Havets ord. Breakwater Publishing, Göteborg, Havets ord heter den svenska sjöförfattaren Torbjörn Dalnäs senaste bok, utgiven av svenska Breakwater Publishing i Göteborg. På 334 sidor ger Dalnäs betydelse och bakgrund för en mängd sjötermer och ord ombord. Han är född och uppvuxen i sjöstaden Göteborg och arbetade i olika befattningar sist som telegrafist i den svenska handelsflottan innan han blev redaktör för den numera tyvärr nedlagda tidskriften Utkik, som noga bevakade olika former av maritim kultur. Redan i inledningen tar författaren upp vardagliga svenska ord och uttryck med marin bakgrund men som kanske inte automatiskt kopplas ihop med sjötexter: galjonsfigur, barlast, blindskär; allt ord som man träffar på bl.a. i politiska texter. Några ord har skilda betydelser till lands och sjöss: att tafsa uppfattas negativt på land men betyder till sjöss att lösa upp och tunna ut garnen i ett tåg. Och självfallet har landbackens tåg inget med tågvirket till sjöss att göra! Dalnäs har också tidigare samlat maritima ord och uttryck i olika skrifter, men den nya boken är rimligen det mest uttömmande som kan skrivas om ämnet. Eftersom Dalnäs är en stor Finlandsvän är det inte överraskande att finna att t.o.m. finlandssvenskarnas traditionella rödgula korsflagga fått plats i boken. I kapitlet Siktat på flaggspel och rigg skriver han bl.a. Ärkebiskopen i Lund var (under Kalmarunionen) allnordiskt kyrkligt överhuvud. Hans baner var ett gult kors på röd botten. Där finns den historiska bakgrunden till den så kallade skånska flaggan. En exakt likadan flagga används än i dag bland finlandssvenskarna. Den har anor från 1500-talet, då Finland blev ett hertigdöme inom Sverige. Färgerna kommer från Finlands vapen, ett gult lejon mot röd botten som morskt trampar på en underförstått rysk sabel. Dalnäs rekommenderar ändå både skåningar och finlandssvenskar att inte hissa rödgul korsflagg vid ankomst till någon norsk hamn. Under den tyska ockupationen av Norge hade de nazistvänliga quislingarna den som partiflagga och försökte t.o.m. enligt Dalnäs göra den till Norges nationalflagga. Det här minns äldre norrmän fortfarande, varnar författaren. Många slag av flaggor behandlas, för användning av flaggor har alltid varit viktigt både inom handelsflottan och i örlogsflottan. Rätt få landkrabbor vet antagligen vad flaggspel egentligen är. Vanligen tror man att festflaggning till sjöss kallas så, men den korrekta betydelsen är helt enkelt flaggstången i aktern. Havets ord har mycket att ge den som är road av sjöfartskultur. Här finns naturligtvis också ett kapitel om sjömansvisan. En rundfråga 1998 till aktivt svenskt sjöfolk placerade då Evert Taubes Eldarevalsen i topp. Nu var Taubes sjömanspraktik inte speciellt lång, men han var en god iakttagare, skriver Dalnäs. Långt från allt sjöliv kan också de prydnadshundar i porslin som kallas Staffordshirehundar förefalla vara. Vanligen sitter de parvis i fönstren där hemma. Den maritima bakgrunden till hundarna var 1700-talets stora kanalisering i England, som gav porslinsindustrin i Staffordshire sydöst om Liverpool en bekväm transportled till hav och hamnar. Hundarna blev de mest populära produkterna därifrån, ej minst bland sjömän. Snart gick hundparen under benämningen sailor s gift, en sjömansgåva att ta med hem till hustrun och som samtidigt skänkte glädje åt barnen. Text: Thure Malmberg Om våra kustfort och en lettisk båt Ove Enqvist och Heikki Tiilikainen: Linnakesaaret, Rannikkolinnakkeiden elämää sodassa ja rauhassa. Tammi, Våra respekterade militärhistoriker Ove Enqvist och Heikki Tiilikainen har på Tammis förlag gett ut en diger bok om Finlands kustfort, Linnakesaaret, Rannikkolinnakkeiden elämää sodassa ja rauhassa. För layouten svarar Hannu Hurskainen och den inbundna boken i stort format som är på 302 sidor ger en intressant bild av livet på våra kustfort i krig och fred. Här skall dock sägas att alla som letar efter detaljer kring våra nyländska fort antagligen blir besvikna. Det primitiva fortet på Varlaxudden nämns inte och Fort Pörtö, anlagt cirka 1939, fanns bara som ett omnämnande av placeringen (mellan Helsingfors och Pörtö). Visserligen var Fort Pörtö veterligen aldrig indraget i någon artilleriduell, men ön kom ändå att få sin roll i både desantjakter och andra militära och civila (flyktingar) engagemang över Finska viken under våra senaste krig. Fortet spelade också sin roll vid försvaret av isbrytaren Tarmo, som den 11 mars 1940 anfölls av ryskt flyg norr om ön. Detta är ändå bara randanteckningar. Andra krigsinsatser vid vår kust och på Åland beskrivs medryckande. Mycket intressant var verksamheten vid Viborgska viken och Ladoga. Att vi hade fort både vid Vuoksen och Ladoga är något dagens finländare knappast vet mycket om. Här finns mycket spänning, men också odramatiska skildringar av lottornas viktiga insatser vid våra kustfort och den minröjning vid våra kuster som följde från 1945 framåt. Den finländska militären på ön Nargö utanför Tallinn, där ett starkt fort byggdes redan under första världskriget, skildras. Ett för mig helt okänt kapitel var lettiska ångaren Ilgas äventyr på Ladoga i september Hon var byggd 1908 i Falmouth för ett brittiskt rederi, cirka 40 meter lång och med en liten tvåcylindrig ångmaskin. Så småningom hamnade hon i Lettland och fick Riga som hemort. När Sovjet invaderade Lettland 1940 blev hon ett sovjetiskt transportfartyg och sändes av alla platser på jorden till södra Ladoga för att transportera proviant och ammunition till en rysk kanonbåt. Befälhavaren och besättningen var letter. De var förbittrade över den sovjetiska ockupationen och beslöt att fly över till den finländska sidan. Den 23 september 1941 ångade fartyget överraskande in till 12:e kustbrigadens fort Kuratsaari. Fartyget överlämnades till våra styrkor och fick så småningom det nya namnet Aunus. Hon gjorde god tjänst i finländska transportuppdrag, men blev 1944 kvar på Ladoga och hamnade därpå på nytt i sovjetiska händer. För befälhavaren Aleksander Dundurs blev avhoppet ödesdigert. Han greps 1945 och avrättades av de sovjetiska ockupanterna. Text: Thure Malmberg böcker 30 Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan 31

17 kirjat Merellisiä aivoriihiä Mikko Huhtamies: Pohjolan Atlantis Uskomattomia ideoita Itämerellä. JNS Atlantiksen sijoittaminen Ruotsiin on jo yksistään uskomaton ajatus. Mutta tiedemies Olof Rudbeck viisaiden joukko ympärillään näytti sen toteen kartalta vuonna Tästä tilanteesta säilynyt taideteos on kirjan Pohjolan Atlantis kannessa. Otsikon mukaiset teemat ovat kirjoittajan, historian dosentti Mikko Huhtamiehen äskeisten tutkimusten satoa. Niitä sitovat yhteen meri, Viapori ja muu Suomenlahden meriteknologia 1700-luvulla sekä pohjoiset innovaatioyhteydet etelään. Välimeren alueella oli hellitty pitkään käsitystä, että Pohjola, Ultima Thule (äärimmäinen pohjoinen), oli oikeastaan vain saari kylmällä rajaseudulla. Tämä näkyi mm. kartassa, jonka laati tanskalainen Claudius Clavus vuonna Kartan uuteen painokseen 62 vuotta myöhemmin Pohjola oli oikeasti jo merkitty. Vaikka Ruotsi onkin sen keskiössä, Suomikin nimetään siinä ensi kerran: Finland, Findhlappi. Seuraavalla sataluvulla (1539) ruotsinmaalainen Olaus Magnus toteutti ensimmäisen varteenotettavan kartan, kuuluisan Carta Marinan, Skandinaviasta. Hän osoitti, että se on niemimaa, eikä saari. Karttojen vaiheet helpottavat tajuamaan Ruotsin tutkija-auktoriteetin Rudbeckin (k.1702) kiinnostuksen Atlantikseen 1600-luvulla. Rudbeck vähät välitti ranskalaiskollega R. Descartesin sanoista: Talvella ihmisten ajatukset jäätyvät täällä kuin vesi. Päinvastoin. Rajaton aivoittelu johti Rudbeckin väittämään, että ruotsalaisten alkutila liittyy takuulla myyttiseen vedenpaisumukseen. Hän päätteli, että jo Platon (k.347 ekr.) oli dialogeissaan täsmentänyt tämän kuvatessaan Atlantista, vajonnutta mannerta. Todistaakseen teoriansa hän teki oppilaineen Upsalan alueella useita maaperäkartoituksia. Pian oli varmaa, että kadonneen mantereen pääkaupunki oli Upsalan kohdalla jossain syvyyksissä. Kollegojen debatti oli ankaraa ja jatkui pitkään. Mikko Huhtamies esittelee myös uskomattoman idean Kaunissaaresta meidän Sipoossa. Fagerö oli hahmoteltu manufaktuurikeskukseksi, jossa toimisi 30 tuotantolaitosta. Tällaisen Robinson Crusoen (ilm. 1719) innoittaman idean takana olivat Nordenbergin linnoitusupseeriveljekset. Fagerö-hanke kaatui asukkaiden vastahankaan. Vedenalainen maailma vajonneine saarineen ja laivoineen ei ollut niitä helpoimpia tutkittavia satoja vuosia sitten. Aivoriihet tuottivat sukelluskoneita, -kelloja ja -putkia, lyhdynkin, jolla valaistiin meren pohjaa. Pohjolan Atlantis toimii eksoottisena puheenvuorona ajoilta, jolloin koettiin, ettei kaikkea ole vielä keksitty. Koska tunnistamme yhä saman kokemuksen, tämän kirjan voi ojentaa virikkeeksi tai lohdutukseksi niin vaarille kuin jupillekin, vaikkei se olekaan ihan helppolukuinen. Teksti: Irmeli Tanttu Löytöretkien II kierros Heikki Haapavaara: Koillisväylä. Auditorium Kustannus Pohjoisnavan ympärillä on 30 miljoonan neliökilometrin alue ja 24 aikavyöhykettä. Hyytävän kylmissä olosuhteissa asustaa neljä miljoonaa ihmistä, joiden joukossa elää yli 40 alkuperäiskansaa kielineen kulttuureineen. Siellä on myös huikeat luonnonvarat, puhdas luonto ja saastumaton ympäristö. Tämä voi olla Suomenkin luonnollinen ympäristö ja elintasomme uusi runsaudensarvi, kiteyttää Koillisväylä-kirjan kirjoittaja Heikki Haapavaara. Uutuusteoksen maalauksellisen upeat kuvat ovat Jarmo Vehkakosken käsialaa. Kyseessä on suvereeni matkaja tietokirja, jonka reissun ei lukijakaan soisi loppuvan. Varsinaisena eräretkenä Koillisväylä säväyttää suomalaisia jo maantieteen puolesta. Tuon väylän avasi ja todensi ensimmäisenä Mäntsälässä syntynyt tutkiva merenkulkija Adolf Erik Nordenskiöld ( ). Maantiede on puolellamme siinäkin, että Suomi-neito on lähes piripinnassa Jäämeren rantaviivan kanssa tuon hurjan aavan äärellä. Maailmantaloudessa pohjoista ei ole vielä ymmärretty lainkaan, Haapavaara toteaa. Toimijoita ovat olleet Kanada, Norja ja Venäjä kaasu- ja öljyhankkeineen. Varsinainen pohjoinen aktiivisuus vasta haukottelee. Ei ole yllätys, että vauhtia uusille löytöretkille antavat lämpenevä ilmasto ja siten sikäläisten luonnonvarojen, tiedettyjen ja tulevien, hyödyntämisen helpottuminen. Jäänmurtajavarustamo Arctia Shippingin toimitusjohtaja Tero Vauraste on sinut merellisen problematiikan kanssa. Suomalainen monitoimimurtaja on huipputasoa. Se toimii tukilaivana, suojaa jäiltä öljyn- ja kaasunporauksessa tai vedenalaistyössä. Nyt Koillisväylää pitkin kulkee noin kaksi miljoonaa tonnia rahtia. Vuonna 2020 määrä on kymmenkertainen, Vauraste päättelee. Maailmassa on tällä hetkellä noin sata murtajaa, ja niiden elinikä on 30 vuotta. Kalustoa on pakko uusia ja pian. Suomalaisaluksista Fennica, Nordica ja jäävahvisteiset Palva ja Stena Poseidon purjehtivat Koillisväylän läpi kesäkaudella Nordican kyydissä oli kuuden ekspertin joukko, kirjan tekijät mukaan lukien. Unohtumattomalla tähtitaivaalla planeettojen liikkeet havaitsee siellä paljain silmin. Näissä puitteissa juhlittiin myös Nordenskiöldin 180-vuotispäivää 18. marraskuuta. Teräs, laivat ja merimiehet on se hivenaine, joka pitää arktisen alueen käynnissä tulevina vuosikymmeninä, tiivistää ilmaisurikas Haapavaara. Vasta matkan lopussa hiipii koti-ikävä. Sen hän sanoittaa näin: Tuntuu tämä primitiivisen miehekkäältä. Mutta kaipaa merimies myös vaimon syliä. Saa nähdä, kuinka kotona käy. Nordenskiöld sai urakkansa päätteeksi hopeisen laakeriseppeleen. Ei tosin vaimoltaan, vaan naisilta Siperiassa. Inhimillistä sykettä Teksti: Irmeli Tanttu Joni Skiftesvik: Valkoinen Toyota vei vaimoni. WSOY Joni Skiftesvikin romaani Valkoinen Toyota vei vaimoni oli yöpöydälläni parin muun Testamentti osana elämää Testamentit ovat kantaneet Merimieskirkkoa yli yhteiskuntamme kriisiaikojen. Elämän purjehduksen päättyessä testamenttilahjoitus on arvokas tapa edistää hyvien asioiden toteutumista. Koko Merimieskirkon historian ajan työmme ystävät ovat testamentein auttaneet meitä toimimaan merenkulkijoiden ja kotimaasta kauaksi lähteneiden parhaaksi. Näistä lahjoituksista olemme syvästi kiitollisia. Merimieskirkkotyön historiassa ja nykypäivässä testamentit ovat olleet ja ovat edelleen taloutemme tärkeitä tukipylväitä, mutta ennen kaikkea testamenttilahja on osoitus työmme arvostuksesta. Saamamme testamentit ovat esimerkiksi mahdollistaneet Lontoon kirkon tontin oston, Rotterdamin merimieskirkon remontin ja lukuisia toiminnan kannalta välttämättömiä hankintoja sekä korjaus- ja parannustöitä. Testamentit ovat usein kantaneet Merimieskirkkoa yli taloudellisten taantumien ja lama-aikojen. Testamenttien avulla kriisiaikoinakin olemme voineet auttaa monia vaikeuksiin joutuneita ja kehittää hyväntekeväisyystyötämme. kirjan kanssa hyvän aikaa ennen kuin tartuin siihen lukeakseni teoksen. Olin jo aiemmin silmäillyt sen sivuja ja nähnyt, että kerronta olisi taattua laatua, mutta jotain uutta oli nyt tarjolla. Halusin kirjan lukemiselle tietyn mielentilan. Sellaisen, joka olisi valmis ottamaan vastaan paitsi nerokkaan vähäeleisiä kielellisiä kerrostumia myös vaikuttavaa tunnetilojen pöyhintää. Ei tarvinnut pettyä. Ei pettynyt myöskään tämänvuotinen Runeberg-palkintoraati, sillä kirja sai helmikuun alussa euron Runeberg-palkinnon. Ansiosta. Palkintoraati kiitti ja kehui Joni Skiftesvikiä erityisesti hänen kertojantaidoistaan. Raadin mielestä Skiftesvikin lause on tarkka ja merkitystä täynnä, hänen kielensä väreilee omintakeisella tavalla, dialogit ovat lyhyiksi pelkistettyjä, mutta jännitteisiä. Kaiken tämän lisäksi pakahdun kansien välissä kuplivasta inhimillisyydestä. Teoksen nimen taustalla on Joni Skiftesvikin vaimo Hilkka, joka on ollut pitkään sydämensiirtojonossa. Kirjan nimi Hyvä testamentti tulee hänet siihen operaatioon vievästä taksista. Pian aviomies joutuu itsekin sydänongelmien vuoksi sairaalaan. Sairasvuoteelta lähtee kehittymään kirjailijan ensimmäinen omaelämäkerrallinen teos. Sieltä lienee teoksen testamentillisuus peräisin, mutta viimeiseksi kirjakseen tämä tuskin jää. Sanottavaa on vielä paljon. Tunteiden sanoittaminen on useimmille äärimmäisen vaikeaa, mutta Skiftesvikin teoksen ilmaisuvoimassa on imua. Sisältö jäi mieleeni elämään. Palkintoraatikin tiivisti asian: Mestaruus tunnetaan jälkivaikutuksesta. Vielä monta päivää lukemisen jälkeen huomasin pohtivani Skiftesvikin perheen vastoinkäymisiä ja etenkin sitä, miten kirjoittaja antaa niistä kumpuaville tunteille ja teoille merkityksiä. Usein rivien välissä, sillä omista synkistä terveyteensä liittyvistä uutisista Skiftesvik tarinoi yllättävän neutraalisti ja paikoin humoristisestikin. Vaimon ja lasten terveysongelmien kerronta on kunnioittavan synkempää, ja Kim-pojan hukkumisen kuvaus on jo lähellä pimeän kosketusta. Merimieskirkko on käynnistänyt 13 muun hyväntekeväisyysyhdistyksen kanssa Hyvä testamentti -kampanjan. Kampanja haastaa kaikki suomalaiset pohtimaan asennettaan testamentin tekemiseen ja ymmärtämään sen olevan osa elämän suunnittelua. Suomessa vain lapsilla ja lähisukulaisilla on lainsäädännöllinen mahdollisuus perintöön. Jos perijöitä ei ole, omaisuus menee kokonaisuudessaan valtiolle. Olipa henkilöllä perhettä tai ei, kaikissa tapauksissa ihminen voi itse päättää omaisuutensa jakamisesta tarkemmin testamentilla. Omaisuutensa voi testamentata joko osaksi tai kokonaan jollekin henkilölle tai taholle. Testamentatusta omaisuudestaan voi nauttia aina viime hetkiin saakka, sillä testamentattu omaisuus siirtyy sen saajalle vasta nykyisen omistajan kuoltua. Testamenttaus on siksi oman omaisuuden hyödyntämisen aktiivista suunnittelua siinä mielessä, että varojaan voi ohjata sellaisen toiminnan pariin, jonka kokee tärkeäksi. Lisää tietoa kampanjasta löytyy sivustolla: Sivuston lisäksi kampanjalla on oma lakiasiantuntija vastaamassa testamentin tekemistä koskeviin kysymyksiin. Kaikissa testamentteihin liittyvissä asioissa Sinua palvelee myös Suomen Merimieskirkon talousjohtaja Kirsi Wallén, Teksti: Marko Toljamo Rivien välissä nousee sormi yhteiskunnallekin, silti syyttämättä. Kätilö kieltäytyy auttamasta, koska synnyttäjä ei ole naimisissa ja lapsen isä on ulkomaalainen merimies. Naapurin poika pahoinpitelee toistuvasti Skiftesvikin poikaa, mutta lastensuojelu ei tee tehtäväänsä. Eikä tappouhkauksilla terrorisoivia riiviön vanhempiakaan kukaan kuriin saa. Joskus on parempi olla provosoitumatta ja vain jättää järjettömät jälkeensä. Lukiessani näitä todellisia kokemuksia huomasin nyökkäileväni, ja teoksen luettuani lähes kumarsin. Oululainen kirjailija Skiftesvik nousee tällä teoksella suomalaisen kirjailijakaartin terävimpään kärkeen. Vaikka työelämän kuvaus saa opuksessa varsin laajasti tilaa, nousee syvistä henkilökohtaisista kivuista kirjan henki. Tuon sykkivän elämän tarjoaminen jokaisen tunnusteltavaksi ja riepoteltavaksi vaatii uskallusta, mutta myös uskoa ihmisiin ja elämään, kaikesta huolimatta. Teksti: Marko Toljamo testamentti 32 Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan 33

18 Kuva: Joni Skiftesvikin kokoelmat Saarrossa ollut Libanonin lipun alla purjehtinut Eurabia Sky karkasi Oulusta kesken palkkaneuvottelujen elokuussa Kapinalaiva uhkasi päätyä huutokaupattavaksi Sarja kertoo menneen maailman merenkulun tapahtumista, jotka on kokoelmistaan valinnut Rauman merimuseo. Teksti: Paavo Tukkimäki, kuva: Rauman merimuseo Kolmen ristin tarina Raumalainen Artturi Hakri oli jo kerännyt vuosien merikokemuksen, kun hän sai vuonna 1909 puolimatruusin pestin raumalaiseen fregattiin Finlandiin. Alus oli vienyt nuoren miehen Etelä-Amerikkaan La Plata -joelle, jolla miehistö kärsi hirveästä helteestä, varjossa oli noin nelikymment astet, miljoonista ilkeistä itikoista ja malariasta. Suurin osa miehistä karkasi, niinpä ennen lähtöä Australiaan piti saada täydennys. Alukseen raahattiin 11 tai 12 tiedottoman miehen sekalainen joukkio. Osa oli tolkuttomassa humalassa, osa oli ilmeisesti huumattu ja shanghaijattu eli tuotu vasten tahtoa. Päällikkö käski toisen perämiehen tarkistaa, että kaikki tulijat olivat sentään hengissä. Joskus oli näet sattunut, että miehistön välittäjät eli runnarit olivat pettäneet laivaväkeä ja toimittaneet elävän miehen sijaan ruumishuoneelta ruumiin, kun miehistön piti olla lähtöhetkellä täyslukuinen. Tulijoiden joukossa oli belgialainen Gustaff G. eli raumalaisittain Köss. Kun Köss selvisi, niin hänelle selvisi, mihin oli joutunut, ja hän Montevideon ulkopuolella tyvenessä hyppäsi mereen ja yritti uida vastaan tulleeseen höyrylaivaan. Finlandin väki poimi miehen merestä, ja Kössin matka jatkui. Mutta täst samasest miehest tul sitte laivalle mitä mahdoton kiusa ja riesa, jota harvoin on yhdest laivas ollu. Vähän myöhemmin Köss katosi yöllä kesken vahdin, eikä miestä meinannut löytyä mistään. Lopulta Hakri keksi hänet ruumasta, ja Köss komennettiin perämiehen puheille. Kun tämä tul styyrmanni ette, ol häne kädesäs kolm puunpalasist tehty risti, joka hän näyt perämiehel sanoe: "Tämä on mun äidin rist, tämä on sun rist siis styyrmannin ja tämä on mnuun tarkot ittiäs." Kukaan ei ymmärtänyt ristien merkitystä, se selvisi vasta myöhemmin. Jouluaattoyönä Kössin epäiltiin aikoneen tuupata perämiehen mereen, ja tuntia myöhemmin seurasi hurjempi draama: Sillo hyökkäs Köss perämiehe kimppu puukko kädes, jonk hän ol jonku toise miehe tuppest kraapannu ja alkoi lyömään styyrmanii sen ko ehti. Myös Hakria ja puosua mies hätyytteli. Perämiehessä laskettiin 21 pistoa, joista yksi oli paha se ulottui keuhkoon. Köss riehui kannella, kunnes Hakri sai heitettyä suure rautnaagelin, joka osui Kössiä päähän ja taltutti hänet. Kippari oli jo yrittänyt ampua Kössin, mutta ase ei lauennut. Köss sidottiin ja pantiin pieneen hyttiin, ja siellä hän sai olla yhdeksän kuukautta kunnes Finland saapui Australian kautta Englantiin. Päällikkö meni maihin hakemaan ordereja ja tekemään ilmoituksen Kössistä. Matkan aikana oli käynyt ilmi, että mies oli rikollinen: hän oli yöllä unissaan puhunut asiasta. Laivaan ilmestyi kaksi miestä, jotka sanoivat olevansa belgialaisia poliiseja, ja he ottivat Kössin kuulusteluun. Kun Kössin rehee part ja tukka ol ajettu, vertasivat poliisit hänt mukanan olevaa valokuvaha ja tuliva vakuuttuneeks, et mies ol se, miks he epäiliväki, ja jota he oliva etsiny. Poliisien mukaan Köss oli tappanut äitinsä, vienyt tältä kolmen tuhannen frangin sekin, paennut Yhdysvaltoihin, missä hän oli yrittänyt maanmiehensä avulla vaihtaa sekin dollareiksi. Kun se ei onnistunut, Kössille tuli kiire päästä maasta, ja hän otti hyyryn Etelä-Amerikkaan. Siellä hän joutui runnareiden verkkoon ja päätyi Hakrin laivaan. Kolme ristiä saivat selityksensä: yksi oli Kössin äidille, toinen perämiehelle, joka kuoli Bristolissa ja kolmas Kössille. Poliisien mukaan häntä odotti kuolemantuomio. Fregatti King Arthur oli valmistunut Skotlannissa 1887, ja vuonna 1900 alus ostettiin Suomeen ja sai nimen Finland. Kapina laivassa on vakava asia. Suomen merenkulun historiasta sellaisia on vaikea löytää. Kesällä 1978 Kotkassa ja Oulussa koettiin kuitenkin tapahtumavyyhti, jota siihen osalliseksi joutuneen aluksen päällikkö nimitti kapinaksi. Libanonin lipun alla purjehtinut mukavuuslippulaiva m/s Eurabia Sky joutui pian Kotkaan saavuttuaan Suomen Merimies-Unionin saartoon miehistön kanneltua sille liian pienistä palkoistaan. Unioni ilmoitti, että matkan jatkamisen ehtona Ouluun, missä lastia piti täydentää, oli palkka-asioiden oikaisu. Kapteeni Ahmed Sharif kertoi, että miehistö oli pestattu libanonilaisella sopimuksella, eikä palkoissa ollut minkäänlaista epäselvyyttä. Hän ilmoitti myös, että kaksikymmentä rettelöitsijää 28-henkisestä miehistöstä maksetaan heti ulos. Lemput eivät kuitenkaan tehonneet, miehet eivät lähteneet. Unioni ilmoitti miesten lähtevän laivasta vasta, kun palkkasaatavat hoidetaan, ja siihen asti laiva seisoo satamassa. Kapteeni sai pian avukseen neuvotteluihin Libanonista varustamon teknisen johtajan ja lakimiehen. Kolmikko vaati sitkeästi, että laivan oli päästävä lähtemään ja rettelöitsijöiden oli poistuttava. Myöhemmin Oulussa antamassaan meriselityksessä kapteeni totesi Kotkan ajasta: Sen jälkeen, kun tilanne oli vakavasti riistäytynyt päällikön valvonnasta, hän pyysi Suomen viranomaisten virka-apua ja pyysi heitä ottamaan kieltäytyvän ja kapinoivan miehistön aluksesta Kuitenkin tilanne muuttui täydeksi kapinaksi. Kapteeni antoi meriselityksen Merimies-Unioni antoi lopulta neuvottelujen polkiessa paikallaan luvan siirtää alus Ouluun. Ehtona siirrolle oli kuitenkin se, että neuvotteluja käytäisiin miehistön palkoista kaiken aikaa. Tunnelmat aluksessa olivat niin kireät, että kapteeni pyysi poliisia järjestyksen valvojaksi merimatkalle Ouluun. Myös miehistö halusi poliisin alukseen. Se näet pelkäsi, että laiva ajaisi Oulun sijasta Jeddaan, mihin lasti oli menossa. Oulun-reissulle lähti mukaan Kotkasta kaksi lomalla ollutta poliisimiestä. Eurabia Sky jäi ankkuriin Oulun ulkopuolelle Hailuodon edustalle. Kapteenin saatua varustamolta lisäohjeita alus siirtyi kahden päivän kuluttua Oulun Oritkariin. Viivytys ehti jo kuumentaa laivassa tunteita. Huhujen mukaan kolmas perämies olisi uhannut heittää kapteenin laidan yli. Kotkalaispoliisin raportti kertoo: Eleet ja ilmeet ja äänenpainot poikkesivat pohjoismaisesta esiintymisestä huomattavasti Miehet olivat kyllästyneet paikallaan oloon ja odotteluun ja toivoivat pääsevänsä Ouluun Varustamon Egyptistä haalima rikkurimiehistö ilmaantui kesken joten kuten jatkuneiden neuvottelujen Ouluun. Kai neuvotteluja vauhdittaakseen Merimies-Unioni väläytti mediassa mahdollisuutta huutokaupata saartoon julistettu alus palkkasaatavien hoitamiseksi. Kapteeni hätääntyi ja ilmoitti antavansa meriselityksen Oulun raastuvanoikeudelle. Menettely ihmetytti, koska yleensä meriselitys annetaan haverista eikä sellaisesta ollut nyt kyse. Laiva karkasi Oulusta Meriselityksessään päällikkö haukkui lakkoilevan miehistön epäpäteväksi ja rahanahneeksi joukkioksi, joka oli rikkonut lakeja kieltäydyttyään tottelemasta päällikköään. Yhdessä Suomen Merimies-Unionin kanssa kapinoitsijat olivat aiheuttaneet taloudellista vahinkoa varustamolle, lastille, vakuutuksenantajalle ja suomalaisille laivaajille. Saarrossa olevan aluksensa päivittäisiksi kuluiksi kapteeni Sharif ilmoitti viisituhatta dollaria. Unionin edustaja totesi oikeudessa varustamon yrittävän peittää varsinaisen asian palkkakiistan meriselityksellä. Raastuvanoikeuden puheenjohtaja puolestaan ilmoitti, ettei koko Eurabia Sky -asialla ole mitään tekemistä Oulun raastuvanoikeudessa. Kapteeni julisti vapauttavansa itsensä ja varustamonsa kaikesta vastuusta. Alus siirtyi kohta tämän jälkeen Oulun redille. Suutariksi jääneen meriselityksensä jälkeen kippari Sharif teki laivassaan lähtöselvityksen. Esteenä lähdölle olivat kuitenkin laivaan juuttuneet, palkkaansa odottavat merimiehet. Lisäksi Luotsiliitto kielsi luotsaamasta saarrossa olevaa laivaa rediltä muualle kuin Pateniemen satamaan, jossa lasti odotti noutajaansa. Mitä sitten tapahtui, on vaikea todentaa dokumenttien puuttuessa. Joka tapauksessa Eurabia Sky lähti ilman luotsia ja täydennyslastiaan Oulusta. Lakkoileva miehistö oli kertomansa mukaan ajettu laivasta laiturille ja pakotettu allekirjoittamaan joitakin papereita. Saivatko merimiehet palkkansa, sitä ei kerrottu. Sen tiedon veivät mennessään Eurabia Sky ja kuka minnekin matkanneet kapinalliset. Teksti: Joni Skiftesvik 34 Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan 35

19 perhepiiri Pappilan ikkunasta... Mitä brittifutis on opettanut minulle merimieskirkosta? Anna Hälli tyttärineen Charltonin stadionin edustajalla menossa perinteiseen tapaninpäivän jalkapallo-otteluun. Hyvä ystäväni on etevä teologi, joka työskentelee pienessä seurakunnassa. Kun hän aloitti työnsä, joku ihmetteli, miten niin taitava tyyppi päätyi työskentelemään niin vaatimattomaan seurakuntaan. Eihän 3. sarjatason futisjoukkueen manageri harmittele joka aamu, miksi hän ei valmenna valioliigaseuraa, vaan tekee parhaansa oman joukkueensa kanssa, ystäväni vastasi. En tiedä paljoakaan urheilusta, mutta tiedän aika paljon seurauskollisuudesta, koska puolisoni on urheilumiehiä. Juon aamukahvini Mutalan Riennon kupista, kuuntelen sujuvasti Charltonin managerikuulumisia ja tajuan olla hiljaa mahdollisesti (joskin hyvin epätodennäköisesti) kuulemistani jalkapallotuloksista niinä iltoina, joina Teemu haluaa kuulla ne vasta Match of the Daysta, television myöhäisillan jalkapalloa käsittelevästä makasiiniohjelmasta. Seurauskollisuudessa on mielestäni jotain hyvin viehättävää. En lakkaa liikuttumasta siitä intohimosta, jolla kannattajat omiin seuroihinsa suhtautuvat. Omaa seuraa tuetaan myötä- ja vastoinkäymisissä. Enemmän kuin faneja (fans) seurauskolliset ovat tukijoita (supporters), jotka seisovat oman seuransa takana silloinkin, kun seurassa ei ole mitään fanitettavaa, manageri on surkea, pelaajavalinnat käsittämättömiä ja menestys mitätöntä. Uskollisuus on kaunista monessa asiassa urheiluseurojen kannattamisesta ihmissuhteisiin. Myös moni Lontoon merimieskirkon ystävä täyttää uskollisen tukijan tuntomerkit. Nämä ihmiset pysyvät, vaikka managerit, pelaajat ja taktiikat vaihtuvat. He kestävät sen, etteivät ole jokaisen managerin kanssa samaa mieltä. He tukevat silloinkin, kun on vaikea fanittaa. Jos Lontoon merimieskirkkoa vertaisi jalkapallojoukkueeseen, vertailukohta voisi löytyä jostain alemman sarjatason pienestä, mutta sympaattisesta joukkueesta. Sellaisesta, jossain ponnistellaan pienillä resursseilla yhteisen päämäärän eteen. Pelaajasiirtoihin tässä joukkueessa on totuttu, mutta uudet tulokkaat toivotetaan aina yhtä suurin odotuksin Laivojen taivas? Minkälainen on laivojen taivas? luotsi Anundi kiinnostui. Aloin puhua melkein hartaalla äänellä rauhallisesta satamasta, jossa on korkeat ja jykevät aallonmurtajat. Niiden suojassa vanhat täysin palvelleet laivat saavat kellua toimettomina. Ei, ei se ole sellainen paikka. Anundi pudisti kiivaasti päätään. Laivat kaipaavat aina merelle. Laivojen taivaassa ei ole satamaa ollenkaan, vain aava meri ja tasainen tuuli. Minä olen seilannut pasaatissa. Se on lepoa laivalle ja miehistölle." Joni Skiftesvik: Perämies Jokelan kotiinpaluu. Wsoy 2011 tervetulleiksi. Joukkueen sydän eivät ole vaihtuvat pelaajat, vaan pysyvät tukijat. Merimieskirkko ei ole kuten äveriäs suurseura, jonka taiturimaiset ammattilaiset järjestävät laadukkaan näytöksen, jota pääsylipun lunastaneet sitten seuraisivat katsomosta. Sen sijaan se on yhteisö, jossa jokainen on tekijä omalla paikallaan. Pelipaikkoja riittää monien asioiden osaajille, eikä katsomossa istumistakaan katsota karsaasti. Kannattajalla, tukijalla ja mukana olijalla on nimittäin suunnattoman suuri merkitys niin kirkossa kuin futiskatsomossakin. Suotta ei hyvin kannustavaa futiskatsomoa kutsuta myös kahdenneksitoista kenttäpelaajaksi. Yleisö ei ole vain yleisöä, eikä messussa istuva seurakuntalainen ole vain seurakuntalainen. Läsnäolijat tekevät pelin laulamalla, seuraamalla, tilanteisiin reagoimalla, oman paikkansa täyttämällä. Tämän huomasi muutamia vuosia sitten edesmennyt paappani, jonka Teemu vei vuosia sitten Charltonin peliin. Vanha rovasti tuli matsista aivan haltioissaan ja totesi: Sehän oli ihan kuin liturgiaa! Teksti: Anna Hälli pappi ja pappilan emäntä Lontoon merimieskirkolta Kuollut Aune Sippa Sain viestin puhelimeeni: Mumma on saanut kutsun taivaan kotiin. Näin ilmoittivat lapset ja lastenlapset rakkaan mummansa lähdöstä tammikuun 13. päivänä Aune Sippa oli vuosikymmenien kantava voima Jyväskylän merimieslähetystyössä monien muiden rakkaitten harrastustensa ohessa. Kesän taittuessa syksyksi vietimme Aunen 100-vuotisjuhlaa, ja jo silloin olivat näkyvissä merkit voimien ehtymisestä. Muistamme kiitollisena rakasta ystävää ja työmme tukijaa. Teksti: Esko Vepsä Merimieskirkon jäsenedut 2015: alennushinnat Itämeren laivoilla (Viking Line ja Finnlines) alennus Hertz-autovuokraamon vuokrauspalveluista Tervetuloa vuosikokoukseen Suomen Merimieskirkko ry:n vuosikokous pidetään tiistaina klo Merimieskirkon keskustoimistossa, Albertinkatu 2 B, Helsinki. Vuosikokouksen esityslistalla on sääntöjen 15 :ssä mainitut asiat. UUDEN JÄSENEN TIEDOT Ilmoitan alla mainitun henkilön Suomen Merimieksirkon jäseneksi. Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Uuden jäsenen allekirjoitus Uusi jäsen maksaa jäsenmaksunsa paluupostissa saamallaan tilillepanokortilla. Uusi jäsen on mukana kilpailussa maksettuaan jäsenmaksunsa. UUDEN JÄSENEN ILMOITTAJA (tarvittaessa) Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Ilmoittajan allekirjoitus Kiitos jäsenhankinnasta. Uuden jäsenen ilmoittaja on kilpailussa mukana, kun tämä on maksanut jäsenmaksunsa. 36 Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan % alennus Flex-hinnoista Suomen Scandic-hotelleissa 10 % alennus huonehinnasta Maaseutuhotelli Eevantalossa (Syväniemi) 10 % alennushinta Härkätien hautaustoimiston (Turku, Lieto) toimiston omista palveluista ilmainen alkuneuvottelu (max. 1 h) ja sen jälkeisistä toimenpiteistä 10 %:n alennus Asianajotoimisto Tuomanen ja Kreander Oy:n hinnoista Merimieskirkko-lehti 4 kertaa vuodessa jäsenalennuksen tuotteistamme ja palveluistamme Tervetuloa jäseneksi hyvään seuraan! Liity Merimieskirkon jäseneksi! Kun liität itsesi tai ystäväsi hyvään seuraamme, osallistut vuoden aikana suoritettaviin arvontoihin, josisa voi voittaa yllätyspalkintoja. Uusi jäsen ja uuden jäsenen ilmoittaja ovat mukana arvonnassa, kun jäsenmaksu on maksettu. Mitä useamman jäsenen hankit, sitä paremmat voittomahdollisuudet sinulla on. Jäsenmaksu on 50 kalenterivuodessa, perhejäsenmaksu 20. Merimieskirkon jäsenedut näet viereisestä tietolaatikosta sekä yksityiskohtaisemmin internet-sivuiltamme. Liity jäseneksi ja palauta alla oleva lomake selkeästi täytettynä Merimieskirkolle. Kiitos sinulle tuestasi, tervetuloa hyvään seuraan. Suomen Merimieskirkko ry Finlands Sjömanskyrka rf. Albertinkatu 2 B, Albertsgatan 2 B Helsinki, Helsingfors

20 perhepiiri Syntymäpäiviä Paljon onnea ja Jumalan siunausta päivänsankareille! Rauha Vikin (kolmas oikealta) juhlahetkessä olivat vieraina seurakunnan pappien lisäksi merimieskirkkopiiriä pitkään johtanut Maikki Vepsä (viides vasemmalta) sekä kuvan ottanut Esko Vepsä. Rauha Vikki 90 vuotta Maanantaina vietettiin Taivallahden kirkon seurakuntasalissa juhlahetkeä, kun merimieskirkkopiiri yllätti pitkäaikaisen jäsenensä Rauha Vikin syntymäpäiväjuhlalla ja -kakulla. Rauha on ollut aktiivijäsen Taivallahden merimieskirkkopiirissä viitisentoista vuotta. Sitä ennen hän toimi Kallion merimieslähetyspiirissä yli kolme vuosikymmentä. Merimieskirkon tukijoukkioihin Rauha Vikki liittyi neljänkympin kriisissä, kuten hän itse asian ilmaisi. Perinnettä tähän työhön löytyy Rauhan taustasta, sillä hänen vanhempansa olivat Amerikan siirtolaisia, ja äiti oli kohdannut matkallaan Amerikkaan suomalaisen merimiespapin Englannissa laivaa odotellessa. Siirtolaiset koottiin leireille odottamaan kuljetusta Atlantin yli, ja niinpä tämä 15-vuotias veljiensä kutsusta kotiapulaiseksi matkalla ollut tyttönenkin joutui internointileiriin. Rauha kertoi äitinsä usein muistelleen merimiespapin käyntiä, jota leirillä kovasti odoteltiin. Tieto Merimieskirkon työstä ja hiljainen tuli sielussa toi Rauhan Kallion seurakunnan piiriin, jota Hertta Merimaa jo tuolloin johti ja sille tielle Rauha sitten jäikin. Onnittelemme Rauhaa merkkipäivän johdosta ja toivotamme Jumalan Siunausta kiitollisena pitkästä työllemme annetusta tuesta. Teksti: Maikki ja Esko Vepsä 80 vuotta Ismo Saarikoski 70 vuotta Paavo Kumpulainen Hämeenlinnan merimieskirkkopiiri Asta Junttila 60 vuotta Kalle Jämsén Anne Autio Päivi Tuomi 50 vuotta Minna Tähtinen Jukka Salo TUE JA LAHJOITA MERIMIESKIRKKOTYÖLLE AVUSTUSTILI: FI NDEAFIHH Keräyslupanumerot seuraavalla sivulla. Anna tukesi merimieskirkkotyölle. Lahjoituspuhelin Puhelun hinta 10,26 + pvm. (Keräyslupanro seuraavalla sivulla) Nyt voit tukea Merimieskirkon toimintaa myös tekstiviestillä! Lähetä viesti: 5E TUKI (5 e) tai 10E TUKI (10 e) numeroon ja olet mukana tukemassa! Askarruttaako elämä? Kaipaatko keskustelukumppania? merimieskirkko.fi/ nettipappi palvelee ulkosuomalaisia netissä. Lähetä palautetta kirjeitse: Merimieskirkko-lehti, Albertinkatu 2 B HELSINKI sähköpostilla: Merimieskirkot ulkomailla Sjömanskyrkor utomlands BENELUX-MAAT / BENELUX-LÄNDERNA jo. Jarmo KArjalainen p. (BE) , (NL) mp Pauliina Tuomanen jsk Piia Lännenpää-De La Cruz, p Belgia / Belgien Foyer Finlandais 33 Rue Jacques de Lalaing, BE-1040 Bruxelles puh pv Heidi Kvist Finse Zeemanskerk ItaIiëlei 67, BE-2000 Antwerpen puh sk Pekka Wilska, pv Heidi Kvist Alankomaat / Nederländerna Finse Zeemanskerk Aleidisstraat 18 c NL-3021 SK Rotterdam puh fax sk Eeva-Maria Ranta, pv Samuli Kallio Luxemburg mp Wille Westerholm, p Iso-Britannia / Storbritannien The Finnish Church in London 33 Albion Street, GB-London, SE16 7HZ puh fax jo. Teemu Hälli p sk Hanna Lindholm, pv Mervi Mattila Kreikka / Grekland Skandinaviska kyrkan Daidalou 18, GR Plaka, Athen puh fax sk Mari Hilonen, p Saksa / Tyskland jo. Satu Oldendorff p Finnische Seemannsmission Ditmar-KoeI-Starsse 6 DE Hamburg puh fax em. Tiina Ylitalo sk Ritva Lehmann Finnische Seemannsmission Einsiedelstrasse 43, DE Lübeck puh fax sk Anna Eklund MATKAPAPPITYÖ / RESEPRÄSTARBETEN Puola / Poland mp Ritva Szarek, p , Kaakkois-Aasia / Sydostasien Merimieskirkot Suomessa Sjömanskyrkor i Finland Hamina-Kotka / Fredrikshamn-Kotka Gerhardinväylä, PL 13, Hamina puh. (05) fax. (05) jsku Jaana Rannikko, p Helsinki (Vuosaari) / Helsingfors (Nordsjö) Provianttikatu 4, Helsinki puh. (09) fax. (09) (jsku Heikki Huttunen, p vuorotteluvapaalla) jsku, mp Sirpa Tolppanen, p sk Heli Lomu, Kemi-Tornio / Kemi-Torneå Ajoksentie 761, Kemi fax. (016) jsku Heli Tuokkola, p Kokkola / Karleby Satamakatu 51, Kokkola puh. (06) , fax. (06) jsku Anu-Marja Kangasvieri, p sku Tero Väliniemi Oulu / Uleåborg Poikkimaantie 4, Oulu puh jsku Antti Härö os.aik. sku Sanni Sirviö, p Raahe / Brahestad Lapaluodontie 342, Lapaluoto puh ja fax. (08) jsku Rea Skog, p Rauma / Raumo Hakunintie 28, Rauma puh. (02) jsku Eija Tuorila, p sku Mari Arvela, Turku / Åbo Suikkilantie 2, Turku puh. (02) jsku Arja Suvanto, p sku Tuure Oldendorff, p AVUSTUSTILI / DONATIONSKONTO: FI NDEAFIHH Keräyslupa / Insamlingstillstånd : POL Poliisihallitus / Polisstyrelsen Ahvenanmaa, Åland 2015: ÅLR 2014/7267 Ålands lanskapsregering, beslut AVUSTUSPUHELIN: (puhelun hinta 10,26 + pvm.) NETTIPAPPI Suomen Merimieskirkko ry Finlands Sjömanskyrka rf (keskustoimisto, Helsinki centralkansliet, Helsingfors) Albertinkatu 2, Helsinki Albetrsgatan 2, Helsingfors Puh. (09) , fax (09) henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: Pääsihteeri / Generalsekreterare Hannu Suihkonen, Hallintosihteeri / Administrativsekreterare Saara-Helena Lindqvist, p. (09) Taloushallinto Talousjohtaja / Ekonomidirektör Kirsi Wallén, Kirjanpitäjä / Bokförare Jouni Rihtniemi, p. (09) , Toimistoassistentti / Byråassistent Heidy Egger, p. (09) Varainhankinta Varainhankintakoordinaattori / Insamlingskoordinator Katja Honkala (äitiyslomalla) Katri Oldendorff, p Viestintäpäällikkö / Kommunikationschef Marko Toljamo, p Toiminta Merenkulkijatyön johtaja / Direktör för arbetet bland sjöfarare Jaakko Laasio, p Johtava laivakuraattori / Ledande skeppskurator: Jaana Rannikko, Laivakuraattori / skeppskurator Sanna Siivonen, p LYHENTEET jo. = johtaja jmp = johtava merimiespastori mp = merimiespastori jsku = johtava satamakuraattori sku = satamakuraattori jsk = johtava sosiaalikuraattori sk = sosiaalikuraattori pk = projektikoordinaattori pv = palveluvastaava MERIMIESPALVELUTOIMISTO SJÖMANSSERVICEBYRÅN Helsinki puh. (09) , fax. (09) Kotka puh. (05) , fax. (05) Gsm Turku Puh. (02) , fax. (02) yhteystiedot myös / / kontakt uppgifter 38 Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 1/2015 Sjömanskyrkan 39

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus MAOL ry:n Rauman syyskoulutuspäivät 3.10.2015 Riku Anttila, Meriliitto ja meriklusterin nuoret osaajat Tervetuloa merelliseen työpajaan!

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf

Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf 20 v. Luento Koulutuspäivillä Oulussa 1.10.2010 6.10.2010 Riitta Lindelöf 1 YHDISTYS Perustettu 08 12 90 perustamiskokous Tampereella Kotipaikka Tampere

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Tutustu Rajavartiolaitoksen sivuilla koiratoimintaan ja Kuukauden koira -blogiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin:

Tutustu Rajavartiolaitoksen sivuilla koiratoimintaan ja Kuukauden koira -blogiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin: Rajoja turvaamassa Tehtävät TIEDÄ 1. Mitä asioita rajaturvallisuus pitää sisällään? Mainitse ainakin kolme. 2. Mitä tehtäviä Rajavartiolaitoksella on? Listaa ranskalaisilla viivoilla. 3. Minkä eri viranomaisten

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana

Lisätiedot

Hyvä tietää. Norja. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä

Hyvä tietää. Norja. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Norja Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Huippuvuorista Kieli Uskonto Valuutta Norja Evankelisluterilainen Norjan kruunu Mitä erityistä on risteilymatkassa arktisille alueille? Risteily

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina.

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina. Luotsikutteri Pitkäpaasi Legendaarisen Colin Archerin suunnittelema luotsikutteri Pitkäpaasi palasi Suomeen 4. syyskuuta 2000 purjehdittuaan maailman merillä 66 vuotta. Suomen merimuseon tuki ry osti aluksen

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia.

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia. Suomikoululainen Tammikuu 2012 Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia 1 Puheenjohtajan palsta Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2012! Mitähän tuleva

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 Aika 24.02.2015 klo 17.00 Paikka HO / Osakuntabaari Paikalla: Petri Pellikka Pekka Hassinen Maija Häkkinen Taneli Laine Ville Timonen inspehtori

Lisätiedot

Pyöris pyöräilynystävät ry. Toiminan kertomus 2013 1/4 Tummalla,toteutunut

Pyöris pyöräilynystävät ry. Toiminan kertomus 2013 1/4 Tummalla,toteutunut Pyöris pyöräilynystävät ry. Toiminan kertomus 2013 1/4 sihteeri Tummalla,toteutunut PYÖRÄILY HARRASTUKSENA Pyöräilyn harrastaminen on löytänyt paikkansa Lapinlahdella työpaikkojen,yhdistysten ja koulujen

Lisätiedot

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta OTSIKOISSA TÄLLÄ KERTAA: * Päätoimittajalta * RSN:n tulevia tapahtumia * Muuta muistettavaa * MOKOMA Hei kaikille tänne syksyn ja talven harmaaseen välimaastoon. Marraskuu on RSN: ssä lähtenyt vauhtiin

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

SINUSTAKO MOTORSPORT-MEKAANIKKO

SINUSTAKO MOTORSPORT-MEKAANIKKO SINUSTAKO MOTORSPORT-MEKAANIKKO www.kvlakk.fi Motorsport-mekaanikon koulutus Moottoriurheiluun painottuvassa automekaanikon koulutuksessa yhdistyvät kaksi vahvaa suomalaista osaamisalaa, autourheilu ja

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Osuustoiminnan. Ansiomitalit ja -merkit

Osuustoiminnan. Ansiomitalit ja -merkit Osuustoiminnan Ansiomitalit ja -merkit 1 Osuustoiminnan Ansiomitalit ja -merkit Pellervo-Seura ry myöntää hakemuksesta ja poikkeustapauksissa omasta aloitteestaan ansiomitaleita ja -merkkejä. Niitä myönnetään

Lisätiedot