Innovaatiopolitiikan alueellinen ulottuvuus. Katsaus viimeaikaisiin kehityssuuntiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Innovaatiopolitiikan alueellinen ulottuvuus. Katsaus viimeaikaisiin kehityssuuntiin"

Transkriptio

1 Innovaatiopolitiikan alueellinen ulottuvuus Katsaus viimeaikaisiin kehityssuuntiin Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 22/2009

2 kimmo viljamaa tarmo lemola janne lehenkari henri lahtinen Innovaatiopolitiikan alueellinen ulottuvuus Katsaus viimeaikaisiin kehityssuuntiin Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 22/2009

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 22/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Innovationer 22/2009 MEE Publications Innovation 22/2009 Tekijät Författare Authors Kimmo Viljamaa, Tarmo Lemola, Janne Lehenkari ja Henri Lahtinen Julkaisuaika Publiceringstid Date Toukokuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Innovaatiopolitiikan alueellinen ulottuvuus Katsaus viimeaikaisiin kehityssuuntiin Tiivistelmä Referat Abstract Raportti on katsaus innovaatiopolitiikan alueellisen ulottuvuuden kannalta keskeisiin viime aikoina esille nousseisiin trendeihin, kehittämisteemoihin ja tutkimustuloksiin Suomessa ja maailmalla. Raportti perustuu tutkimuksiin, politiikkaraportteihin sekä innovaatiopolitiikan kehitystä seuraaviin tietokantoihin ja tekijöiden omaan kokemukseen innovaatiotoiminnan eri osa-alueilta. Innovaatiopolitiikan keskeisiin suuntiin ja toimintatapoihin on viime aikoina kohdistunut erilaisia muutospaineita, joista osa on lähtöisin laajemmista ulkoisista kehityskuluista ja osa taas innovaatiopolitiikan välineisiin ja toimijoihin kohdistuvista muutostarpeista. Tähän kehitykseen on vastattu kansallisella tasolla uudistamalla toiminnan rakenteita ja muotoja sekä uudistamalla lähestymistapaa innovaatiopolitiikan toteuttamiseen. Nämä muutokset heijastuvat myös alueelliselle ja paikalliselle tasolle. Yhtenä keskeisenä vastauksena muutostrendeihin voidaan nähdä useissa maissa tapahtunut viimeaikainen pyrkimys siirtyä suunnittelukeskeisestä innovaatiotoiminnan panoksiin painottuvasta kehittämistoiminnasta kohti joustavaa, markkinoita nopeasti seuraavaa ja yrityslähtöistä innovaatiopolitiikkaa. Toisena keskeisenä kehityskulkuna on nähtävissä, että Suomessa ja muualla maailmalla vallalla ollut erikoistumiseen ja kapeisiin kärkiin perustuva malli on saamassa tuekseen myös yhä enemmän erilaisia hajautettuja, horisontaalisia ja funktionaalisia kehittämistoimia, joiden kautta innovaatioita tuetaan aiempaa laaja-alaisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Muutokset innovaatiotoiminnan luonteessa heijastuvat osaltaan aluetasolla toteutettavaan innovaatioiden edistämiseen. Erilaisten innovaatiotoiminnan uusien näkökulmien kuten kysyntälähtöisyyden, käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan sekä erilaisten innovaatioyhteisöjen merkitys innovaatiopolitiikan välineinä on kasvussa. Myös erilaisten ei-teknologisten osa-alueiden kuten palveluinnovaatioiden ja luovien alojen merkitys kasvaa innovaatiopolitiikan kohteena. Keskeisiä kehittämisen kohteita tulevat olemaan innovaatioiden rooli julkisten palveluiden kehittämisessä sekä usean eri toimialan kilpailukyvyn kannalta olennaisten tietointensiivisten palveluiden kehittäminen. Kaiken kaikkiaan on havaittavissa kehitys yleisistä parhaista käytännöistä kohti räätälöityjä toimintamalleja sekä yritysten ja julkisten organisaatioiden sisäisten kompetenssien kehittämistä osana innovaatiopolitiikkaa. Vaikka tämä kehitys korostaa alueellisen tason toimijoiden roolia, on kansallisen tason merkitys innovaatiopolitiikan toimijana alueellisella tasolla merkittävä myös tulevaisuudessa. Kansallinen taso on erityisen tärkeä eri puolilla maata tapahtuvan kehittämistoiminnan koordinoinnissa siten, että eri alueilla tapahtuvien kehittämistoimintojen keskinäinen synergia on mahdollisimman suurta, työnjako mahdollisimman toimivaa ja keskinäinen vuorovaikutus innovaatioiden syntymisen kannalta maksimaalista. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Innovaatio-osasto/Mika Pikkarainen, puh Asiasanat Nyckelord Key words alueellinen innovaatiopolitiikka, innovaatiotoiminta, t&k ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 120 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy ISBN Kieli Språk Language Hinta Pris Price Suomi, finska, finnish 20 Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

5

6 Esipuhe Yritystoiminnan arvoketjujen pilkkoontuminen, erikoistumiskehitys ja innovaatiotoiminnan uudet muodot luovat luvun innovaatioympäristöille aivan uudenlaisia haasteita. Innovaatiotoiminnan keskittyvä luonne, globalisoituminen ja uudet innovaatioverkostot ovat lisänneet paikallisten tekijöiden merkitystä yritysten kilpailuetuna. Alueellisen innovaatiopolitiikan rooli osana tiede-, teknologia- ja aluepolitiikkaa onkin Suomessa ja useissa OECD -maissa viime vuosina selkeästi kasvanut. Kansallisessa innovaatiostrategiassa alueulottuvuus on otettu huomioon läpileikkaavana kokonaisuutena ja oleellisena osana laaja-alaisen innovaatiopolitiikan toteutusympäristöä. Suomi on omalla tavallaan ollut edelläkävijä myös alueellisen innovaatiopolitiikan saralla. Osaamiskeskusohjelma on ollut toimintamalli, jota on sovellettu myös muiden maiden innovaatiopolitiikan kehittämisessä. Aika ajoin on kuitenkin hyvä pysähtyä tarkastelemaan muiden maiden politiikkatoimenpiteiden kehittymistä. Tämän selvityksen tarkoituksena on ollut etsiä uusia näkökulmia alueellisen innovaatiopolitiikan kehittämiseen. Selvityksessä on hyödynnetty tekijöiden kansainvälistä kokemusta ja heidän käytössään ollutta poikkeuksellisen laajaa ja monipuolista aineistoa eri maista. Maakatsaukset muodostavat kokonaisuuden, johon on pyritty valikoimaan erilaisia ja Suomen kehittyvien innovaatioympäristöjen näkökulmasta mielenkiintoisia maita EU:sta ja sen ulkopuolelta. Tekijät ovat arvioineet alueellisen innovaatiopolitiikan kehittämistarpeita meneillään olevan innovaatiopolitiikan paradigman muutoksen ja muiden maiden kehitystrendien valossa. Selvitys tarjoaa myös konkreettisia rakennusaineksia kansallisen innovaatiopolitiikan alueulottuvuuden jatkokehittämiseen. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja suositukset ovat tekijöiden omia näkemyksiä. Työ- ja elinkeinoministeriö kiittää tekijöitä monipuolisesta ja perusteellisesta alueellisen innovaatiopolitiikan tarkastelusta. Selvitys toimii hyvänä keskustelualoitteena tarjoten samalla myös eväitä kansallisen ja paikallisen tason vuoropuhelun syventämiseen. Helsingissä Mika Pikkarainen Neuvotteleva virkamies Innovaatio-osasto

7

8 Sisältö Esipuhe Johdanto Kehityksen taustalla vaikuttavat suuntaukset Globalisaatio Palvelut Julkiset palvelut Ilmaston muutos Uudet yritykset Innovaatiotoiminnan ja politiikan paradigman muutos alueellisesta näkökulmasta Teknologiainnovaatioista palvelu- ja sosiaalisiin innovaatioihin Luovat alat ja elämystalouden nousu Tarjontalähtöisyydestä kysyntälähtöisyyteen Teknologiakeskeisyydestä asiakas- ja käyttäjälähtöisyyteen Suljetuista avoimiin innovaatioihin Innovaatioyhteisöt Tiedon luomisesta tiedon hyödyntämistä painottavaan näkökulmaan Vertikaalisesta horisontaaliseen hallintamalliin Korkeakoulujen kehittyvä rooli innovaatiopolitiikan alueellisina toimijoina Innovaatiopolitiikka alueilla - lähestymistapojen ja painopisteiden kehitys Alueellisen innovaation ajattelumallien viimeaikaiset muutokset Taustaa innovaatioiden alueluolottuvuuden nousulle Innovaatioiden alueulottuvuuden uudet lähestymistavat ja painotukset Innovaatiojärjestelmistä innovatiivisiin ympäristöihin Alueelliset innovaatioympäristöt Innovaatiojärjestelmän rakenteista toimintojen tarkasteluun... 64

9 4.3 Kansainvälistyminen innovaatiopolitiikan haasteena alueilla Yritysten kansainvälinen verkostoituminen Innovaatiopolitiikan välineiden kansainvälistyminen Tiedon ja osaamisen virrat globalit tietokanavat Alueellisen innovaatiopolitiikan toimijoiden kansainvälistyminen Yhteenveto kansainvälisten yhteyksien hallinta eri tasoilla Osaamiskeskittymien ja klusterivetoisen kehittämisen tulevaisuus Klusterilähtöinen kehittäminen innovaatiopolitiikan keskeisenä lähestymistapana Klusterilähestymistapaa uudistavat lähestymistavat Katsaus maakohtaisiin kehitystrendeihin Katsaus joihinkin EU-maihin Irlanti Iso-Britannia Puola Ruotsi Saksa Tanska Viro Ei EU-maat Australia Kanada Norja Kiina Yhteenveto Lähteet

10 1 Johdanto Alueellinen innovaatiopolitiikka on niin Suomessa kuin useimmissa muissakin maissa vahvistanut asemiaan aluepolitiikan sekä tiede- ja teknologiapolitiikan keskeisenä osana. Tämä on melko suoraa seurausta innovaatiotoiminnan luonteessa ja kilpailuolosuhteissa tapahtuneista muutoksista. Innovaatioprosessit perustuvat yhä enenevässä määrin paikallisen toimintaympäristön ja yritysten väliseen riippuvuuteen, toimijoiden väliseen uudenlaiseen synergiaan ja kollektiiviseen oppimiseen. Samalla on siirrytty kehityspanoksia jakavasta kehittämispolitiikasta kohti yrittäjyyttä ja innovatiivisuutta korostavaa innovaatiopolitiikkaa. Tämä on tarkoittanut kehittämisen painopisteen muutosta kohti edellytysten luomista ja kehittämistä paikallisista sisäsyntyisistä vahvuuksista käsin. Maantieteellinen ja kulttuurinen läheisyys sekä suorat henkilökohtaiset kontaktit ovat tärkeitä innovaatiotoiminnan ehtoja ja edellytyksiä globaalissa taloudessa. Paikallinen miljöö joko tukee tai haittaa yritysten uusien tuotteiden, prosessien ja toimintamallien luomista. Yhteistyö organisoituu usein verkostoina, jotka perustuvat läheisyyteen, yhteiseen kulttuuriin, vastavuoroisuuteen ja luottamukseen. Tämä kehitys on merkinnyt sitä, että globalisoituneiden markkinoiden ja pääomasta tapahtuvan globaalin kilpailun ohella myös paikallinen toimintaympäristö on kasvattanut merkitystään. Paikallisten tekijöiden korostuminen samanaikaisesti globalisoituneessa toimintaympäristössä on merkinnyt, että kilpailua käydään paitsi yritysten ja kansallisvaltioiden välillä, myös kasvavassa määrin nimenomaan alueiden välillä. Tämä on johtanut alueelliseen innovaatiopolitiikkaan liittyvän strategisen pohdinnan, operatiivisen toiminnan ja tutkimuksen vilkastumiseen alueilla, eri maissa ja hyvin paljon myös EU:n puitteissa. Tavoitteena on ennakoida muutoksen suuntia, ymmärtää paremmin muutosten takana olevia taloudellis-yhteiskunnallisia tekijöitä, arvioida nykyisten toimenpiteiden tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä kehittää uusia entistä parempia strategioita ja instrumentteja alueellisen innovaatiopolitiikan käyttöön. Suomalaisilla alueellisen innovaatiopolitiikan tekijöillä on varsin hyvät tiedot eri maiden toimenpiteistä, EU:n ohjelmista ja verkostoista sekä myös alan uusimmista tutkimuksista. Päätöksentekijöiden näkökulmasta ongelmana ei ole tiedon puute vaan pikemminkin tiedon ylitarjonta. Edellä mainitusta syystä johtuen tämän raportin tavoitteena ei ole ollut niinkään tuottaa uutta tietoa innovaatiotoiminnan alueellisesta ulottuvuudesta ja sen vaikutuksesta politiikkaan vaan koota yhteen viime aikoina esille nousseita ajankohtaisia trendejä, kehittämisteemoja ja tutkimustuloksia. Raportin tavoitteena on osaltaan vahvistaa innovaatiopolitiikan alueellisesta ulottuvuudesta käytävää keskustelua kotimaassa nostamalla esiin seuraavia kysymyksiä: 9

11 Mitkä ovat innovaatiopolitiikkaan ja erityisesti alueelliseen innovaatiopolitiik- kaan liittyvän taloudellis-yhteiskunnallisen tutkimuksen uusimpia lähestymistapoja, suuntauksia ja kysymyksenasetteluja? Mitkä ovat nousseet tai nousemassa alueellisen innovaatiopolitiikan keskeisiksi kysymyksiksi ja teemoiksi kansainvälisesti? Millaista uutta tutkimustietoa on löydettävissä alueellisen innovaatiopolitiikan toimintatapojen ja instrumenttien kehityksestä? Yleisenä viitekehyksenä työssä on ollut EU:n piirissä ja myös Suomessa viime aikoina vahvasti esillä ollut ajatus tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikassa tapahtumassa olevasta paradigman muutoksesta. Innovaatiopolitiikan fokuksen laajenemiseen liittyvistä alueellisen innovaatiopolitiikan muutoksista yksi keskeisimmistä on perinteisen alueellisiin klustereihin perustuvan kehittämispolitiikan suhteellisen painoarvon väheneminen ja erilaisten vuorovaikutusta, innovaatioprosessien kehittämistä ja yritysten innovaatiokyvykkyyttä kehittävien toimintamallien nousu. Muutoksen pääpiirteet on koottu alla olevaan taulukkoon. 10

12 Taulukko 1. Innovaatiopolitiikan paradigman muutokset Perinteinen paradigma Teknologiapainotteisuus Tarjontalähtöisyys Suljetun innovaation paradigma Teollisuuslaitoskeskeinen toimintamalli Tuoteinnovaatiot Kansallinen toimintakenttä Peruskäsite: kansallinen innovaatiojärjestelmä Sektoreittain fragmentoitunut Teknologiansiirto Tiedon tuottajat Tieteen ja yritystoiminnan vuorovaikutus Suurten ja vakiintuneiden yritysten t&k T&k-pohjaiset innovaatiot Valtakunnallisuus Resurssien jakaminen eri alueille Alueellisesti/paikallisesti määrittynyt kehittäminen Klusterit Seurantakeskeinen Panos- ja tuotoskeskeinen Uusi paradigma Innovaatioiden luonne Osaamispainotteisuus Kysyntälähtöisyys Avoimen innovaation paradigma Yhteistyötä painottava, verkottunut toimintamalli Palveluinnovaatiot Globaali toimintakenttä Innovaatiopolitiikka Peruskäsite: innovaatioympäristö Horisontaalisesti koordinoitu Tiedon omaksumis- ja oppimiskyvykkyys Oppiminen, osaajat, luovuus Yritysten keskinäinen vuorovaikutus Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Yleinen innovaatioympäristö Kasvuyritykset ja innovatiiviset pk-yritykset Käytäntölähtöiset innovaatiot Paikallisuus ja alueellisuus Alueellinen innovaatiopolitiikka Alueellisten vahvuuksien identifiointi ja vahvistaminen Muutoksen agenttina toimiminen Toiminnallinen/ongelmakeskeinen kehittäminen, alueiden välinen yhteistyö, globaalien verkostojen solmukohta Kehitysalustat, rajapinnat Seuranta ja arviointi Oppimiskeskeinen Toimintatapojen kehittyminen ja oppiminen voimakkaammin esillä Tämä paradigman muutos on nähtävissä sekä kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa että EU:n yleisten politiikkalinjausten fokusoitumisessa. Näiden muutosten vaikutusta aluetasolla ei ole kuitenkaan pohdittu kokonaisvaltaisesti. 11

13 2 Kehityksen taustalla vaikuttavat suuntaukset 2.1 Globalisaatio Suomen ja suomalaisen innovaatiokeskustelun kannalta globalisaatiolla on ollut keskeinen merkitys. Useimmat innovaatioihin ja innovaatiotoimintaan liittyvistä kansallisista, alueellisista ja paikallisista kehittämistarpeista on johdettu suoraan tai epäsuoraan globalisoitumiseen liittyvistä uhkista ja mahdollisuuksista. Globalisaatiolla tarkoitetaan koko maapallon pienenemistä yhdeksi markkina-alueeksi, jolla sekä pääoma että ihmiset ja palvelut liikkuvat yli rajojen ja erilliset kansalliset taloudet muuttuvat yleismaailmalliseksi yhteiseksi taloudeksi. Globalisoitumisen keskeinen piirre on, että kansallisvaltioiden ja yritysten riippuvuus toisistaan sekä keskeisistä ylikansallisista toimijoista kasvaa. Globalisaatio on nähtävissä uusimpana vaiheena pitkäaikaisessa yhdentymisprosessissa. Kylmän sodan päättyminen ja sähköisen viestinnän vallankumous 1990-luvulla pohjustivat teollisen tuotannon uudelleen sijoittumista maihin, joissa edulliset tuotantokustannukset yhdistyvät yhä paremmin toimivaan infrastruktuuriin ja yhä osaavampaan työvoimaan. Teollisuustuotannon uudelleen sijoittumisen taustalla on myös pääomamarkkinoiden kansainvälistyminen. Yritysten omistus on hajautunut yli kansallisvaltioiden rajojen ja yhä useammat yritykset ovat monikansallisia. Finanssipääoman hakiessa järjestelmällisesti entistä parempia tuottoja kansallisvaltioiden välinen kilpailu työpaikoista on kiihtynyt. Monet globalisaatioon liittyvät muutokset ovat ammentaneet voimansa vahvasta verkottumisesta, jota 1980-luvulla alkanut tieto- ja viestintäteknologian nopea kehittyminen on tukenut ja vauhdittanut. Verkottuneessa tuotantojärjestelmässä yritysten menestys riippuu paljolti niiden kumppaneiden vahvuudesta ja kokonaisuuden hyvästä yhteispelistä. Nykyään vain harvat yritykset valmistavat tuotteensa alusta loppuun itse. Eikä kyse ole enää vain teollisen tuotannon siirtymisestä, vaan yhä useammin myös osa tuotekehityksestä, yritysten tietohallinnosta, markkinoinnista, rahoituksesta sekä tuotteiden muotoilusta ostetaan ulkomaisilta alihankkijoilta. Globaali talous asettaa kaikille maille niiden koosta ja kehitysasteesta riippumatta uudenlaisia reunaehtoja talouden ja muun yhteiskunnan kehittämiselle. Yksi olennaisimmista nykytilanteen piirteistä on se, että globalisaation myötä kansainvälinen kilpailu on paitsi kiristynyt, myös muuttanut muotoaan. Korkeiden tuotantokustannusten maat, kuten Suomi ja useimmat muut EU-maat, eivät voi jatkossa enää kilpailla kokoonpanotyyppisistä työpaikoista, vaan viennin pitää entistä enemmän perustua osaamiseen ja innovaatioihin. Perinteisemmän tuotannon ylläpitäminen onnistuu myös korkeiden palkkakustannusten oloissa, jos etumatka tuottavuudessa 12

14 sekä tuotteiden laadussa ja ominaisuuksissa riittää kompensoimaan kustannustasosta johtuvan kilpailukyvyn laskun. Uusimmissa globalisaatiota koskevissa tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota siihen, että tuotannon ja työllisyyden uusjako ilmenee huomattavasti hienosyisempänä osittumisena eri puolilla maailmaa kuin on ollut tapana ajatella. Yritykset voivat siirtää ulkomaille useita sellaisia toimintoja, joita aiemmin pidettiin mahdottomina siirtää. Tämä tarkoittaa sitä, että kansainvälistä kilpailua, jota aiemmin käytiin pääasiassa eri maiden yritysten ja toimialojen välillä, esiintyy nyt eri maissa samoissa työtehtävissä työskentelevien yksittäisten työntekijöiden välillä. Aidosti uusi piirre tässä kehityksessä on entistä syvemmän globalisaation varsin arvaamaton luonne yritysten ja toimialojen näkökulmasta tarkasteltuna. Koska yksittäisiä toimintoja voidaan siirtää ulkomaille, globalisaatio voi hyödyttää tietyn yrityksen joitakin työntekijöitä samalla, kun se aiheuttaa haittaa sen muille työntekijöille. 2.2 Palvelut Useimmissa teollisuusmaissa palvelusektorin merkitys osana kansantaloutta on ollut kasvussa sekä tuotannon arvolla että työllisyydellä mitattuna. Kuluttajat käyttävät yhä suuremman osan tuloistaan palveluihin, ja myös yritysten tuotantopanoksista ja lopputuotteista aikaisempaa suurempi osa on palveluita. Palvelujen merkityksen kasvu näkyy sekä palvelualojen laajentumisena että palveluliiketoiminnan lisääntymisenä perinteisissä teollisuusyrityksissä. Palvelujen vienti ja tuotannon kansainvälistyminen sekä perinteisen teollisuuden palveluvaltaistuminen tulevatkin mitä todennäköisimmin olemaan kansantalouksien ja globaalin talouden seuraava suuri rakennemuutos. Suomessa merkittävä osa palveluista ja pääosa osaamisintensiivisistä liike-elämän palveluista tuotetaan ja käytetään pääkaupunkiseudulla. Palvelut keskittyvät pääkaupunkiseudulle muuta tuotantoa voimakkaammin. Tämän takia palvelusektorille ja sen kehittämiselle on syytä varata metropolialueen kilpailukykystrategiassa oman erityinen roolinsa. Kotitalouksille suunnattujen palveluiden kasvu on yhteydessä kulutuskysynnän rakenteessa tapahtuviin trendeihin kuten elintason nousuun ja väestön ikääntymiseen. Yrityksille suunnattujen palvelujen kasvu on seurausta liiketoimintamallien uudistumisesta ja toimintojen ulkoistamisesta. Yritykset keskittyvät kasvavassa määrin ydinosaamiseensa ja ulkoistavat muita toimintoja toisille yrityksille. Palvelujen merkitystä lisää myös se, että valmistavassa teollisuudessa yritykset siirtyvät yhä laajemmin yksittäisten tuotteiden valmistamisesta laajempien tuoteja palvelukokonaisuuksien tuottamiseen. On arvioitu, että perinteinen tuotekauppa muodostaa monilla aloilla enää vain 5 20 prosenttia tuotteeseen liittyvän liiketoiminnan volyymista. Näitä muita osa-alueita ovat esimerkiksi konsultointi, jälkimarkkinointi, tarvikkeet, operointi, tiedonhallinta, oheistuotteet ja palvelut, rahoitus, vakuutus ja ylläpito. 13

15 Erityisen tärkeään asemaan ovat viime vuosina nousseet niin sanotut tieto- tai osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (Knowledge Intensive Business Services, KIBS) tai yleisemmin tietämysintensiiviset palvelut (KIS). Näiden alojen kasvu on jo useita vuosia ollut useimmissa EU-maissa selvästi keskimääräistä nopeampaa, ja juuri nämä palvelut ovat olleet erityisen paljon esillä arvioitaessa palvelusektorin kehittämispotentiaalia. Osaamisintensiiviset palvelut on nostettu palvelusektorin ja laajemminkin koko uuden talouden veturiksi. Osaamisintensiivisillä liike-elämän palveluilla tarkoitetaan sellaisia yksityisten yritysten toisilleen tuottamia palveluja, joissa tiedolla ja korkeatasoisella ammatillisella osaamisella on erityisen suuri merkitys. Näihin palveluihin luetaan tavallisesti ohjelmisto- ja muut tietotekniset palvelut, uusmedia-ala, markkinointiviestintä, taloushallinnon palvelut, lainopilliset palvelut, tekniset palvelut, konsulttipalvelut, henkilöstöpalvelut sekä yksityiset t&k- ja koulutuspalvelut. Nämä palvelualat eivät muodosta yhtenäistä sektoria. Alat ovat hyvinkin erilaisia, ja niiden keskinäiset yhteydet ovat heikkoja, vaikka yleisenä suuntana pidetään alojen yritysten välisen yhteistyön tiivistymistä. Osaamisintensiivisten palvelujen tärkeänä yhteisenä nimittäjänä on pidetty tutkimus- ja innovaatiolähtöisyyttä. Jotkut alat, kuten tietotekniset palvelut, ovat teknologiapainotteisia ja insinöörivaltaisia. Toisilla taas on enemmän kysymys taloudellis-hallinnollisesta sekä julkiseen sääntelyyn ja sosiaalisiin kysymyksiin liittyvästä tiedosta ja osaamisesta. Kuitenkin myös näillä aloilla informaatioteknologian aktiivinen hyödyntäminen on tärkeässä asemassa. Osaamisintensiivisten palveluyritysten merkityksen on katsottu perustuvan ensiksikin niiden omaan kykyyn tuottaa uusia innovaatioita läheisessä yhteistyössä asiakasyrityksen kanssa ja kasvattaa sekä omaa että asiakasyrityksensä liiketoimintaa. Tällaisesta innovaation lähteenä toimimisesta voidaan mainita esimerkkinä ohjelmistoyritys ja myös mainostoimisto, joka suunnittelee asiakkaalleen uuden menestyksekkään kampanjan. Toiseksi, osaamisintensiiviset yritykset toimivat innovaatioiden välittäjinä yrityksestä toiseen. Tässä tehtävässä tärkeässä asemassa ovat tutkimus-, koulutus- ja konsulttiyritykset. Osaamisintensiivisten yritysten kolmantena roolina on innovaatiotoiminnan tukeminen. Tästä voidaan esimerkkinä mainita insinööritoimisto, joka tekee yhteistyötä asiakasyrityksen kanssa uuden teknisen ratkaisun löytämiseksi, tai konsulttiyritys, joka auttaa yritystä kehittämään uuden palvelujen jakelukanavan. Osaamisintensiivisten palveluiden kehittämistä ei niiden roolin ja toiminnan moniulotteisuuden takia ole järkevää määrittää perinteisestä toimiala- tai klusterinäkökulmasta käsin. Innovaatiopolitiikan kannalta on pikemminkin keskeistä tunnistaa niiden lisääntyvä rooli ja merkitys muiden toimialojen innovatiivisuuden ja kasvun tukijana ja kehittää niitä tästä näkökulmasta. Palvelusektoria koskevissa viime vuosien tutkimuksissa ja keskusteluissa on kulttuuriteollisuus tai laajemmin luovat alat nostettu Suomessakin osaamisintensiivisten palvelujen rinnalle lupaavana tulevaisuuden alana. On arveltu, että kulttuurin ja erilaisten elämyspalveluiden rooli ja 14

16 merkitys on jatkuvasti vahvistumassa. Tuotannollinen kehitys on tulossa vaiheeseen, jossa teknologia ja sen kehitys eivät enää ole samalla tavalla kuin tähän asti kehityksen keskeinen moottori. Keskeiseen rooliin ovat nousemassa sisällöt ja sovellukset. Näiden tuottamisessa ja käytössä tarvitaan uudenlaista arvoihin, merkityksiin ja perinteisiin nojautuvaa kulttuuriosaamista. On odotettavissa, että useimpien muiden kehittyneiden maiden tapaan palvelut muodostavat jatkossa yhä suuremman osan myös Suomen tuotannosta ja työllisyydestä. Palvelualojen tuotannon on arvioitu kasvavan vuoteen 2015 mennessä kolmanneksen ja työpaikkojen viidenneksen. Tämä merkitsisi uutta työpaikkaa. Tämän suuntainen kehitys ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti, vaan se vaatii aktiivisia, innovatiivisia kehittämistoimenpiteitä. Suomessa yksityinen palvelusektori on sekä tuotanto- että työllisyysosuudella tarkasteltuna pienempi kuin vastaavan kehitystason maissa keskimäärin, ja meillä on vain vähän kansainvälisesti merkittäviä palveluyrityksiä. Vahvasta tieto- ja viestintäsektorista huolimatta Suomi on menestynyt heikosti myös osaamisintensiivisten palveluiden viejänä. Näiden palveluiden osuus kokonaisviennistä on Suomessa selvästi pienempi kuin EU-maissa keskimäärin. Liikkeenjohdon ja markkinoinnin konsultoinnin viennissä Suomi kuuluu EU-maiden peränpitäjiin. Kansainvälisesti verrattuna Suomen palvelusektoria voidaan luonnehtia alikehittyneeksi. Palvelutoimialojen suhteellisen hitaan uudistumisen ja kansainvälistymisen taustalla on nähtävissä vähäinen panostus tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Tärkeänä syynä tähän puolestaan on vaatimaton kilpailu kotimarkkinoilla, mikä ei ole kannustanut samanlaiseen innovatiivisuuteen ja uusien markkinoiden etsimiseen kuin monilla menestyneillä vientialoilla. Palvelusektorin niin yksityisen kuin julkisen matala tuottavuus on yksi suomalaisen kansantalouden ydinpulmista. Maailmankaupan vapautumisen ja taloudellisen integraation seurauksena palvelualat avautuvat entistä enemmän kansainväliselle kilpailulle. Suomen markkinoille tulee enemmän kansainvälisiä palveluyrityksiä ja suomalaisille yrityksille tarjoutuu tilaisuuksia kasvattaa omia kansainvälisiä markkinoitaan. Suomen palvelusektorilla onkin vaativa haaste pystyä hyödyntämään uusia mahdollisuuksia kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Palvelusektorin kilpailukyvyn kehittämisen avainteemoja ovat osaaminen, oppiminen ja näihin perustuvat innovaatiot. Palvelusektorin pitää pystyä vastaamaan asiakkaiden muuttuviin ja kasvaviin tarpeisiin uusilla palvelutuotteilla ja laadun parantamisella sekä samanaikaisella toimintojen tehostamisella. 2.3 Julkiset palvelut Julkiset palvelut muodostavat Suomen suurimman yksittäisen palvelusektorin. Sektori työllistää noin neljänneksen maamme koko työvoimasta. Väestön koulutus- ja hyvinvointipalvelut on Suomessa järjestetty laajalti kuntien ja valtion tuotantona. Yksityisten yritysten tarjoamat koulutus-, terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut ovat 15

17 lievässä kasvussa, mutta edelleenkään niiden osuus ei ole kuin kymmenisen prosenttia. Myös julkisen sektorin palvelujen ostot yksityiseltä sektorilta ovat toistaiseksi olleet verraten vähäisiä. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tuotoksesta alle 10 prosenttia on ostoja yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Monet tekijät vaikuttavat siihen, että hyvinvointipalvelujen tarve tulee kasvamaan. Näistä tekijöistä merkittävin on väestön ikääntyminen. Ilmiö on leimallista kaikille länsimaille, mutta Suomessa kehitys on muihin Euroopan maihin verrattuna poikkeuksellisen nopeaa. Suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän ensimmäisenä Suomessa, jossa vuotiaiden määrän nopein kasvu ajoittuu ensi vuosikymmenelle. Vuonna 2025 heitä on miljoona eli puolet nykyistä enemmän. Yli 80-vuotiaiden nopein kasvu ajoittuu sitä seuraavalle vuosikymmenelle. Vuonna 2040 heidän määränsä on puoli miljoonaa eli kolme kertaa nykyinen määrä. Lisäksi kuntien palvelutuotannosta siirtyy lähivuosina huomattava osa työvoimasta eläkkeelle. Heidän korvaamisensa ja kasvavien palvelutasovaatimusten tyydyttäminen johtaa työvoiman niukkuuteen. Kunnilla ei näillä näkymillä ole eikä tule olemaan taloudellisia mahdollisuuksia vastata kysynnän kasvuun lisäämällä terveydenhuollon voimavaroja ja samalla tämän sektorin menoja. Koska poliittista halukkuutta ei myöskään löydy palvelujen vähentämiseen, ainoaksi tieksi näyttäisi jäävän sosiaali- ja terveysjärjestelmän uudistaminen palveluja, toimintatapoja ja niitä tukevia teknologioita ja prosesseja kehittämällä. Avainasia laadukkaiden hyvinvointipalvelujen saatavuuden turvaamisessa ikääntyvässä yhteiskunnassa kohtuullisin kustannuksin on uusien rakenteiden, prosessien ja innovaatioiden kehittäminen ja käyttöönotto. Tämä on merkittävä haaste kunnallisille päättäjille ja palveluja tuottaville organisaatioille. Samalla se on haaste ja mahdollisuus hyvinvointipalveluja ja niihin liittyviä tuotteita valmistaville yrityksille. Innovaatioiden kehittämisessä keskeisessä asemassa tulee olemaan osapuolten välinen yhteistyö. Yritysten on lähes mahdotonta kehittää innovatiivista liiketoimintaa hyvinvointisektorilla ilman kiinteää yhteistyötä kuntien kanssa. Kuntien organisaatiot ovat suoraan merkittäviä yritysten asiakkaita, mutta kunnat voivat myös välillisesti vaikuttaa markkinoiden pelisääntöihin ja innovaatiotoiminnan muihin edellytyksiin. Lisäksi yritykset kilpailevat hyvinvointipalveluissa paitsi keskenään myös kuntien organisaatioiden kanssa. Kumppanuuteen perustuvan innovaatioiden kehittämisen ja käyttöönoton tiellä on puolin ja toisin monenlaisia asenteellisia, rakenteellisia ja toimintatapojen eroihin perustuvia esteitä. Hyvinvointipalvelujen tuotanto ei ole kunnissa läheskään aina ohjautunut asiakaslähtöisesti eikä myöskään markkinaehtoisesti. Kuntien organisaatiot ovat taipuvaisia ajattelemaan, että yritykset pyrkivät vain hyötymään heidän kustannuksellaan. Kuntien ja kuntayhtymien organisaatioilta ja niiden virkamiesjohdolta puuttuvat myös kannusteet innovaatioihin: he eivät hyödy tuottavuutta ja tehokkuutta lisäävistä innovaatioista millään tavoin. Kun oma henkilöstö saattaa samanaikaisesti pelätä, että innovaatioiden käyttöönotto kiristää työtahtia entisestään ja vähentää kunnallisia työpaikkoja, on ristiriita mitä ilmeisin. 16

18 Yritykset puolestaan ovat tyytymättömiä julkisen hallinnon monimutkaisuuteen ja hitauteen. Toisaalta yritysten edustajilla on ollut vaikeuksia käsittää, miksi hyvinvointipalveluja organisoivat ja tilaavat organisaatiot myös tuottavat niitä, ja miksi nämä organisaatiot tuottavat sekalaisin ja irrallisin menetelmin esimerkiksi tietotekniikkaa, vaikka niiden intressin ja tarpeiden tulisi kohdistua ensisijaisesti tietotekniikan taitavaan hyödyntämiseen. Edellä on viitattu lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollon tarjoamiin hyvinvointipalveluihin, mutta vastaavanlaisia kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia liittyy myös useisiin muihin julkisiin palveluihin. Julkisen sektorin hankinnat Suomessa ovat noin 20 miljardia euroa vuodessa. Tästä on kilpailutetun hankinnan piirissä noin 15 miljardia euroa. Pääkaupunkiseudullakin tuhannet yritykset tuottavat palveluja julkiselle sektorille. Hankintojen piirissä ovat monet infrastruktuuriin liittyvät palvelut, kuten rakentaminen ja tietojärjestelmäpalvelut. Voidaan vain kuvitella, millaisia mahdollisuuksia innovatiivisella hankintatoimella on kehittää ja tukea yritysten innovaatiotoimintaa pitkällä tähtäimellä. Pääkaupunkiseudun kunnissa julkisten sektorin hankintojen arvoksi on arvioitu noin 2,6 miljardia euroa, minkä lisäksi seudulle kohdistuu myös merkittävä määrä valtion hankintoja. Pääkaupunkiseudulla onkin viime vuosina kehitetty aktiivisesti yhteistyötä julkisissa hankinnoissa tavoitteena saada aikaan kustannussäästöjä hankintahinnoissa ja prosessikustannuksissa. Tavoitteena on ollut myös kartoittaa mahdollisuuksia yhteisen hankintayksikön perustamiselle. Lisäksi Suomen kuntaliiton kautta on käynnissä laajempi prosessi kuntien yhteisen hankintayksikön perustamiseksi. Tuntuvista edistysaskeleista huolimatta hankintatoiminnan kehittäminen on vielä varsin varhaisessa vaiheessa ja erityisesti julkisten hankintojen rooli innovaatiotoiminnan tukemisessa kaipaa kehittämistä. 2.4 Ilmaston muutos Kasvihuonekaasuista johtuva ilmaston lämpeneminen tunnistetaan yhä laajemmin ongelmaksi, joka edellyttää merkittäviä muutoksia niin yritysten kuin yksityisten kansalaisten toimintaehdoissa ja -tavoissa. Energian hinta tulee pysyvästi asettumaan totuttua korkeammalle tasolle. Samanaikaisesti pyrkimykset energian käytön vähentämiseen ja päästöttömien energiantuotantomuotojen kehittämiseen vaikuttavat olennaisesti paitsi itse energiasektoriin myös muuhun tuotantoon ja kulutukseen. Ilmaston muutoksen hallinta kasvattaa tarpeita ja luo edellytyksiä niin tuote-, palvelu- kuin sosiaalisille innovaatioille. Mahdollisuudet uuden menestyksellisen ympäristö- ja energia-alan tuote- ja palveluliiketoiminnan kehittämiseen ovat poikkeuksellisen otolliset. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi nousee yhdeksi ympäristötekniikan ja osaamisen edelläkävijöistä maailmassa. Menestyksemme perustana on ollut muun muassa ilman ja veden pilaantumisen vähentäminen, verrattain alhaiset kasvihuonepäästöt 17

19 sekä kyvykkyys ympäristöongelmien hallinnassa. Suomen ympäristölainsäädäntö, ympäristöalan hallinnolliset käytännöt ja osaaminen ovat kansainvälistä kärkitasoa. Suomalaisen ympäristötekniikan vahvuuksia ovat muun muassa ympäristömyötäiset prosessit, teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesien hallinta, vesiresurssien hallinta sekä uusimpaan teknologiaan perustuvat ympäristön tilan monitorointijärjestelmät. Ongelmana Suomessa on ollut se, että markkinoiden kasvun luomia mahdollisuuksia ja Suomen asemaa edelläkävijämaana ei ole onnistuttu hyödyntämään ympäristöalan tuotannon ja viennin kasvattamisessa. Viennin kasvu on ollut hyvin hidasta, ja se on ollut muutaman kärkiyrityksen ja näiden muutaman kärki-innovaation varassa. Uusia yrityksiä on perustettu viime vuosina aikaisempaa vähemmän, ja keskikokoiset vientiin kykenevät yritykset ovat harvassa. Suomen pienet kotimarkkinat eivät ole kyenneet luomaan riittävästi pohjaa vientitoiminnan kehittämiselle. Tämä on antanut aiheen puhua jopa Suomen paradoksista, jolla viitataan korkeatasoisen osaamisen ja huonon vientimenestyksen väliseen ristiriitaan. Ilmaston muutoksen hallinta synnyttää tarvetta voimistaa ympäristöasioiden ohjausta sekä sanktioiden että kannusteiden avulla. On odotettavissa, että päästöjä ja säästöjä koskevien vaatimusten kiristyminen lisää yritysten kustannuksia, ja vähentää näiden mahdollisuuksia ja halukkuutta riskipitoiseen innovaatiotoimintaan. Toisaalta ympäristöpoliittinen ohjaus, jossa myös kunnilla on oma merkittävä roolinsa, synnyttää uutta kysyntää, parantaa olemassa olevien tuotteiden laatua ja tarjoaa mahdollisuuksia nykyisten ympäristöinnovaatioiden edelleen kehittämiselle sekä kokonaan uusien tuotteiden, prosessien ja palvelujen synnyttämiselle. Uusista innovaatioista pääsevät yleensä hyötymään muut tuotannonalat ja yritykset kuin ne, jotka varsinaisesti ovat sääntelyn kohteena. Toisen yrityksen este voi olla toisen mahdollisuus. Toisaalta voittajia mitä todennäköisimmin ovat myös ne muiden alojen yritykset, jotka aktiivisesti hyödyntävät tuotannossaan uusia ympäristöystävällisiä teknologioita ja palveluja. 2.5 Uudet yritykset Suomen talouden yhdeksi perusongelmaksi on usein nimetty yrittäjyyden puute. Liiketoiminnan edellytykset näyttävät kilpailukykytutkimusten1 valossa olevan Suomessa kunnossa ja yrittäjyyden edellytykset ovat kansainvälisestikin vertaillen hyvät. Silti Suomessa näyttäisi olevan vähän uusyrittäjyyttä, ja erityisen suuri ongelma on se, että uusyrittäjyydestä vain hyvin pieni osa on kasvuhakuista. Kasvuhakuisen yrittäjyyden osuus on Suomessa selvästi alhaisempi kuin useimmissa muissa EU-maissa. Suurimmassa osassa yrityksistä parhaimmillaan työllistyy vain yrittäjä itse (ja mahdollisesti hänen perheensä jäseniä). 1 Suomen sijoitus kilpailukykyvertailuissa on tosin ollut viime vuosina laskussa. Muun muassa The World Competitiveness Scoreboard -vertailussa Suomi sijoittui vuonna 2002 ensimmäiseksi, mutta vuonna 2008 sijoitus oli enää

20 Suomessa talouden menestys ja kilpailukyky ovat perustuneet kapeaan ja keskittyneeseen yritysrakenteeseen. Tanskassa alle 250 työntekijää työllistävien yritysten osuus viennistä on 70 prosenttia. Suomessa vastaava osuus on vain 20 prosenttia, ja Ruotsissa, jonka yritysrakenne on Suomen tapaan suuryritysvaltainen, lähes 30 prosenttia. Suomeen perustetaan vuosittain uutta yritystä. Tämä on sinänsä hyvä tulos, mutta vain suhteellisen pieni osa näistä yrityksistä aloittaa varsinaisen uuden liiketoiminnan. Arvioiden mukaan2 Suomessa syntyy osaamis- ja innovaatioperustaista liikeideaa. Näistä tutkimustaustaisia, yliopisto- tai tutkimuslaitosperäisiä on Potentiaalisia siemenrahoituskelpoisia yrityksiä kaikista potentiaalisista liikeideoista tunnistetaan vuosittain vain hieman yli sata, joista runsaat 20 tulee vuosittain riskirahoituksen piiriin. Näistä puolestaan arviolta vain 2 3 osoittautuu tähtiyrityksiksi. Alhaisia lukuja selittää osittain kansallisen riskirahoituksen vähäisyys sekä Suomen pienuus ja syrjäisyys suhteessa riskipääoman kansainvälisiin valtavirtoihin. Suomesta puuttuu myös osaamis- ja innovaatiopohjaisen yritystoiminnan synnyttämisessä, kasvattamisessa ja kansainvälistämisessä tarvittavaa erityistä liiketoimintaosaamista. Mitä todennäköisimmin alhaisen yrittäjyysaktiivisuuden taustalla on myös kulttuurisia tekijöitä, ja ilmeisesti luvut kertovat myös siitä, että kannusteet yrittäjäksi ryhtymiseksi ovat riittämättömät. Valmistavan teollisuuden palveluvaltaistuminen tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös näiden yritysten ulkopuolisille yrityksille. Yksi syy on se, että teolliset yritykset keskittyvät omaan ydinosaamiseensa, jolloin ne ulkoistavat ydinosaamisensa ulkopuolelle sijoittuvat palvelut. Uusia lupaavia mahdollisuuksia tarjoutuu niin sanotuissa tietointensiivisissä liike-elämän palveluissa, kuten tietojenkäsittely- ja muissa teknisissä palveluissa, tutkimus- ja kehityspalveluissa, juridisissa palveluissa sekä koulutus- ja konsultointipalveluissa. Näihin palveluihin kohdistuukin huomattavia taloudellisia ja poliittisia odotuksia uutena talouden ja innovaatiotoiminnan moottorina. Myös kulttuuriosaamisen innovatiivista soveltamista uusia yrityksiä perustettaessa on tarjottu tärkeäksi keinoksi omaa paikkaansa globaalissa työnjaossa hakevalle Suomelle. Kysymys on siitä, miten luovat toimialat, kuten taide, media, design, musiikki, teatteri ja muut vahvaa luovaa panosta edellyttävät alat pääsisivät aikaisempaa paremmin kehittymään Suomessa, ja kuinka ne pystyisivät paremmin integroitumaan muuhun talouteen. Jo tällä hetkellä tilanne on tässä mielessä lupauksia herättävä. Korkeakoulutetuista juuri taide- ja kulttuurialan loppututkinnon suorittaneet perustavat eniten yrityksiä, vähiten puolestaan kauppakorkeakouluista valmistuneet. Tutkimustulosten kaupallinen hyödyntäminen ja uusien yritysten synnyttäminen on tullut osaksi yliopistojen tehtäviä. Tämä kehitys alkoi jo 1980-luvun alkupuolella, 2 Hyvärinen ja Rautiainen,

21 mutta se on edelleen vahvistunut viime vuosina. Vastikään selkiinnytettiin yliopistojen immateriaalioikeuksia koskevia pelisääntöjä. Tämä on kasvattanut odotuksia siitä, että yliopistojen rooli uusien innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan lähteenä kääntyisi nousuun. Samanaikaisesti on kuitenkin alkanut esiintyä myös kritiikkiä yliopistojen voimakasta innovaatiosuuntautuneisuutta kohtaan.3 On katsottu, että innovaatioiden metsästyksen sijaan yliopistojen tulisi omistautua perustehtäviensä eli perustutkimuksen, uuden tiedon tuottamisen ja asiantuntijoiden kouluttamiseen. 3 Miettinen ym.,

22 3 Innovaatiotoiminnan ja politiikan paradigman muutos alueellisesta näkökulmasta Edellä tarkastellut toimintaympäristön muutostekijät heijastuvat suoraan ja erilaisten vaikutusketjujen kautta epäsuoraan innovaatiotoiminnan ja politiikan sisällöissä. Puhutaan innovaatiotoiminnan ja politiikan paradigman muutoksista. Nämä muutokset tai siirtymät ovat relevantteja niin yritysten, kansallisen innovaatiopolitiikan kuin myös alueellisen ja paikallisen innovaatiopolitiikan näkökulmasta. Alueellisen innovaatiopolitiikan yhteydessä niitä on kuitenkin analysoitu vähemmän kuin yritysten ja kansallisen politiikan yhteydessä. 3.1 Teknologiainnovaatioista palvelu- ja sosiaalisiin innovaatioihin Perinteisen määritelmän mukaan innovaatiolla tarkoitetaan uusia tuotteita ja tuotantomenetelmiä sekä muutoksia ja parannuksia olemassa oleviin tuotteisiin ja menetelmiin. Näitä on usein kutsuttu teknologioiksi tai teknologiatuotteiksi. Perinteisessä innovaatioajattelussa keskeisessä asemassa ovat lisäksi olleet yritysten hankkimat investointitavarat tai tuotantohyödykkeet, jotka tyypillisesti ovat koneita ja laitteita ja näistä muodostettavia laajempia tuotantojärjestelmiä. Myös teknologiapolitiikkamme painottui ja 1990-luvuilla tähän teknologialähtöiseen ja vetoiseen suuntaan. Kuten edellä on todettu, palveluinnovaatiot ovat nousseet vahvasti teknologisten innovaatioiden rinnalle, ellei suorastaan haastajaksi: palveluissa innovaatiotoiminta on nykyisin lähes yhtä yleistä kuin teollisuudessa. Tämä poikkeaa voimakkaasti perinteisestä käsityksestä, jonka mukaan palvelualoja pidettiin pääasiassa teollisuuden kehittämien palvelutuotteiden kuluttajina ja käyttäjinä kuin itsenäisinä innovaatioiden kehittäjinä. Perusajatukset siitä, mitä innovaatiot ovat ja miten ne eroavat jokapäiväisestä kehittämisestä, pätevät paljolti samalla tavalla palveluihin kuin teollisuuteen. Palveluinnovaatio on uusi palvelu tai sellainen olemassa olevaan palveluun tehty uudistus, joka on pantu täytäntöön ja joka tuottaa hyötyä kehittäjälleen. Tämä hyöty on tavallisesti seurausta siitä lisäarvosta, jonka uudistuksen käyttöönotto tai hyödyntäminen tuottaa asiakkaalle. Lisäksi uudistuksen tulee olla uusi sen kehittäneelle yritykselle. Palvelujen ja tuotannon välistä tiukkaa rajanvetoa vaikeuttaa ja jopa kyseenalaistaa se, että palvelu ja tavara kietoutuvat entistä enemmän yhteen. Palvelutapahtumaan voi sisältyä materiaalista tuotantoa, kuten ruoan valmistusta ravintolassa. 21

23 Samalla tavalla teknologiseen laitteeseen, kuten hissiin tai paperikoneeseen liittyy kasvavassa määrin erilaisia huolto- ja ylläpitopalveluja, jotka myydään asiakkaalle yhdessä laitteen kanssa. Näiden palveluiden edelleen kehittäminen edellyttää samantyyppistä innovointia kuin teknologiset tuotteet, ja tavallisesti vielä siten, että tuotteen ja palvelun kehittäminen tapahtuu kiinteässä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Innovaatio-käsitteen kolmanneksi lenkiksi on noussut sosiaalinen innovaatio, joka on osoittautunut käsitteellisesti hieman hankalaksi asiaksi. Mikä erottaa sen yhtäältä teknologisista ja palveluinnovaatioista ja toisaalta yhteiskunnallisista uudistuksista? Sosiaalinen uudistus on hyvin lähellä yhteiskunnallista uudistusta, ja toisaalta sosiaalinen ulottuvuus on vahvasti läsnä myös teknologisissa innovaatioissa. Teknologinen innovaatio liittyy aina johonkin taloudelliseen tai yhteiskunnalliseen tarpeeseen. Lisäksi teknologisen innovaation kehittäminen perustuu kasvavassa määrin erilaisten toimijoiden yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Tässä mielessä teknologisen innovaation kehittäminen on ennen muuta sosiaalinen prosessi. Sama koskee myös uusien teknologioiden käyttöönottoa ja niiden edelleen kehittämistä. Nämä ovat hyvin riippuvaisia arvoista, asenteista, rakenteista, oppimisesta ja monista muista sosiaalisista tekijöistä Sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä sosiaalinen innovaatio ymmärretään yksilön, ryhmän tai luovan toiminnan tuloksena syntyneeksi uudeksi ideaksi, joka johtaa lisäarvoa tuottavaan tulokseen yksilön tai yhteisön hyvinvoinnissa, terveydessä tai palvelujärjestelmässä.4 Sosiaaliset innovaatiot voivat koskea lainsäädäntöä, palveluja, yksilöiden ja väestön hyvinvointia tai tuote- ja palvelumarkkinoita. Hämäläinen ja Heiskala puolestaan5 liittävät sosiaaliset innovaatiot laajasti yhteiskunnan rakenteelliseen uudistumiskykyyn. Sosiaalisilla innovaatioilla he tarkoitettavat sellaisia regulaatioon (lainsäädäntöön, viranomaissääntelyyn), politiikkaan sekä organisatorisiin rakenteisiin ja toimintamalleihin liittyviä uudistuksia, jotka parantavat yhteiskunnan suorituskykyä. Edellä mainitut esimerkit osoittavat myös sen, miten voimakkaasti sosiaalinen innovaatio, palveluinnovaatio ja teknologinen innovaatio usein kytkeytyvät toisiinsa. Itsenäistä suoriutumista ja kotona asumista helpottavien ratkaisujen joukossa on uuteen informaatioteknologiaan perustuvia tuotteita ja myös kaupallisesti tarjottavia palveluja. Rokotteet, jotka ovat teknologisia innovaatioita, ovat olennainen osa neuvolajärjestelmää. Tästä voidaan tehdä jopa sellainen johtopäätös, että saattaisi olla hedelmällisempää puhua innovaatioiden ulottuvuuksista (teknologinen, palvelu, sosiaalinen) kuin että niitä ruvetaan erottamaan omiksi ryhmikseen. Palveluiden osuus kehittyneissä talouksissa on kasvanut jatkuvasti. Kilpailukykyinen palvelutoiminta on siten ratkaisevan tärkeää talouskasvun edistämiselle ja työpaikkojen syntymiselle. Suomi on ollut tässä kehityksessä suhteellisesti hieman jäljessä monia muita kehittyneitä maita, mutta meilläkin lähes kaksi kolmasosaa 4 Taipale ja Hämäläinen, Hämäläinen ja Heiskala,

24 bruttokansantuotteesta syntyy palveluista. Palvelusektori on myös kasvanut muita sektoreita nopeammin. Teknologinen kehitys ja tuottavuuden kasvu ovat kuitenkin edenneet palvelusektorilla hitaammin kuin teollisuudessa. Samalla palvelujen tuottavuuskehitys riippuu lähes yksinomaan innovaatioista, joilla niiden tuottamaa lisäarvoa kehitetään. Palvelujen tuottavuutta voidaan kasvattaa työn organisointiin ja johtamiseen ja liiketoimintaosaamiseen ja -malleihin liittyvillä uusilla innovaatioilla. On kuitenkin tärkeää huomata, että palvelujen kirjo on varsin laaja, ja siksi niiden kehittämiselle ei ole löydettävissä yhtä menestysreseptiä. Välttämättömyyspalvelut ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat perusluonteeltaan melko samanlaisia. On kuitenkin olemassa myös luonteeltaan hyvin erilaisia palveluja, jotka perustuvat erityisiin asiakastarpeisiin. Esimerkiksi kuluttajille suunnatut palvelut ovat usein erilaisia kuin yritysten toisilleen tarjoamat palvelut. Teknologinen innovaatio ja sen tukeminen on ollut Suomessa varsin vahvaa pitemmän aikaa, mutta palveluinnovaatiot ovat nousseet esiin selkeämmin vasta luvun aikana. Tästä syystä myöskään palveluinnovaatioiden kehittämistä ei ole pohdittu vielä kovin pitkään. Vaikka palveluinnovaatiossa voidaan hyödyntää erilaista teknologiaa, nousevat innovaatioiden muut osa-alueet, kuten organisaation ja liiketoimintakonseptin kehittäminen palveluinnovaatioissa usein etusijalle. Palveluissa asiakkaiden rooli myös korostuu erityisesti, koska palveluyritykset toimivat yleensä lähellä asiakasta ja etsivät ratkaisuja asiakkaan ongelmiin. Asiakkaan logiikka, identiteetti ja konteksti on tiedettävä hyvin, jotta hänelle voidaan tarjota sopivantyyppistä palvelua. On kuitenkin syytä muistaa, että palvelut eivät ole mitenkään perinteisistä tuotteista irrallista liiketoimintaa vaan varsin usein palveluita rakennetaan fyysisten tuotteiden ympärille. Tämä näkyy myös käytännössä jo nykyään, kun monien teollisia tuotteita valmistavien yritysten liiketoiminta perustuu yhä enemmän näiden tuotteiden ympärille rakennettuihin palvelutuotteisiin, kuten valvonta, asennus, ylläpito ja korjaukset, konsultointi jne. Yhä useammin myös laskutus perustuu käyttöön omistamisen sijaan. On myös nähty, että teknologiaan liittyvälle palveluviennille on Suomessa hyvät lähtökohdat6. Erityisen kiinnostavia aloja palveluinnovaatioiden suhteen voisivat olla yhteiskunnalliset palvelut, ympäristöön ja ympäristöteknologiaan liittyvät palvelut, tietotekniikan käyttöön liittyvät palvelut sekä kulttuuri- ja elämyspalvelut. Palveluinnovaatiot ovat nykyään yhä voimakkaammin kansallisen innovaatiopolitiikan kohteena. Palveluinnovaatioiden edistämisessä voidaan kuitenkin nähdä joitakin niille tyypillisiä piirteitä, jotka korostavat myös paikallisen ja alueellisen tason merkitystä niiden kehittämisessä verrattuna teknologisiin innovaatioiin ja teollisuuteen ylipäätään. Ensinnäkin palveluyrityksistä varsin merkittävä osa on pieniä yrityksiä (enemmän kuin teollisuudessa). Toiseksi palveluliiketoiminta on varsin usein luonteeltaan paikkasidonnaista. Itse palvelu saattaa olla tiettyihin paikallisiin 6 Finnsight

25 edellytyksiin ja toimintaympäristöön sidoksissa. Samoin palveluliiketoiminnassa asiakkaat ovat useimmin lähellä palveluntuottajaa. Toki myös globaaleja palvelukonsepteja on löydettävissä. Koska monet palvelut ovat luonteeltaan varsin paikallisia, on niiden käyttöönotolla merkittävä rooli innovaatiotoiminnan kannalta. Yhtäältä asiakkaiden on usein tarvetta olla mukana innovaatioprosessissa hyvin kiinteästi alusta alkaen, mikä lisää tarvetta erilaisten kehitysalustojen ja living lab-mallien käytölle. Toisaalta alueen toimijoiden valmius ja halukkuus ottaa käyttöön uusia toimintatapoja ja palvelumalleja vaikuttaa oleellisesti innovaatioiden käyttöönottoon. Palveluinnovaatioiden tukemisessa on siten varsin usein kyse itse innovaatioiden syntymisen lisäksi paikallisten kysyntätekijöiden kehittämisestä. Toisaalta palveluinnovaatioiden hyödyntämisen ja siihen liittyvän liiketoiminnan kasvun kannalta pelkät paikalliset kehittämistoimet eivät riitä vaan laajempia (kansallisia) kehittämisvälineitä tarvitaan palvelutuotteiden laajamittaiseen kaupallistamiseen sekä rakentamaan linkkejä potentiaalisiin kärkiasiakkaisiin Suomessa ja ulkomailla. Alueellisesta näkökulmasta on syytä korostaa erityisesti kuntien roolia palveluinnovaatioiden hyödyntäjänä ja kehittäjänä. Julkiset palvelut muodostavat merkittävän osan. Vuonna 2007 kuntien palvelutuotannon nettokustannukset olivat 21,7 miljardia euroa7. Kunnat ovat myös merkittävä palveluiden ostaja. Suomen kuntien ja kuntayhtymien ulkoisten hankintojen arvo oli vuonna 2007 yhteensä 13,1 miljardia euroa. Merkittävä osa näistä hankinnoista on erilaisia palveluita. Kunnilla on sitä kautta myös mahdollisuus asiakkaana vaikuttaa palveluinnovaatioiden kehittämiseen. Palveluinnovaatiot ovat usein luonteeltaan horisontaalisia toimialarajat ylittäviä ja eri sektoreita yhdistäviä. Tästä syystä perinteiset sektori- tai klusteripohjaiset sekä t&k -toimintaa painottavat lähestymistavat eivät sovellu erityisen hyvin palveluinnovaatioiden edistämiseen. Sen sijaan tarvitaan yhä enemmän horisontaalisia kehittämisvälineitä ja erilaisia useat toimialat kattavia kehittämisalustoja. Julkisen sektorin lisäksi tulevaisuudessa tulee myös kiinnittää erityishuomiota niin sanotun kolmannen sektorin innovaatiotoimintaan. On nähtävissä, että tulevaisuudessa erilaiset kolmatta sektoria edustavat organisaatiot (järjestöt, yhdistykset, osuuskunnat, säätiöt jne.) tarjoavat yhä enemmän erilaisia sosiaalisia ja yhteisöllisiä palveluja. Nämä toimijat ovat yleensä varsin lähellä asiakkaita ja ovat sitä kautta hyvässä asemassa rakentamaan uusia palveluita ja toimintamalleja. Monesti niiltä kuitenkin puuttuu resursseja ja osaamista viedä näitä uusia innovaatioita käytäntöön. Koska monet kolmatta sektori edustavat toimijat toimivat usein varsin paikallisesti, olisi niiden innovaatiotoimintaa järkevää tukea erityisesti paikallisesti. 7 Tilastokeskus,

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Innovaatiokeskittymät

Innovaatiokeskittymät Innovaatiokeskittymät Uusi ohjelmaväline 2014+ Mika Pikkarainen Elinkeino- ja innovaatio-osasto Innovaatioympäristöt ryhmä 7.9.2012 Innovaatiokeskittymäpolitiikan lähtökohdat Innovaatiojärjestelmä kv-arviointi

Lisätiedot

Markkinoinnilla kasvua & työtä!

Markkinoinnilla kasvua & työtä! Markkinoinnilla kasvua & työtä! Oulun Kauppakamarin Kevätforum 13.5.2016 Anne Korkiakoski Meillä on tehtävä, jotta suomalaiset yritykset lisäisivät panostuksia markkinointiin, koska silloin osaamisemme,

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Näkymiä Kolin huipulla 1.9.2010 Luovien toimialojen määrittelyä... Tuotteiden ja palveluiden tuotannossa keskeistä: luovuus ja henkilökohtainen lahjakkuus

Lisätiedot

Metallinjalostajien kilpailukyky

Metallinjalostajien kilpailukyky Metallinjalostajien kilpailukyky Petri Peltonen Elinkeino- ja innovaatio-osasto TEM GDP growth in Finland 8 % 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet Puheenvuoro PPL:n Ennakointiseminaarissa 5.9.2013 / Sauli Sohlo / MA Instituutti Puheenvuoro perustuu 19.4.2013 julkaistuun raporttiin ICT-alan

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006

OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006 OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006 Summary in Finnish OECD Tiede, tekniikka ja teollisuus: Katsaus 2006 Suomenkielinen tiivistelmä YHTEENVETO Paremmat näkymät tieteelle, tekniikalle ja

Lisätiedot

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3.

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3. Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Lähipalvelufoorumi 25.3.2015 Toimintatapojen uudistamisen haasteita Liikkuma-ala innovatiivisten

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI Timo Metsä-Tokila Tekninen konsultointi TOL 2008 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING. Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5.

FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING. Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5. FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5.2012 Projektin päätavoitteet Kuvata teollisuusautomaation ajurit Kuvata kiinalaisen

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 12 Rakentaminen Kauppa 18 16 18 17 Palvelut 51 59 Muut 1 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi 11.12.1997 Oulu Mika Lautanala Tekesin toiminta-ajatus Tekesin tehtävä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan

Lisätiedot