Innovaatiopolitiikan alueellinen ulottuvuus. Katsaus viimeaikaisiin kehityssuuntiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Innovaatiopolitiikan alueellinen ulottuvuus. Katsaus viimeaikaisiin kehityssuuntiin"

Transkriptio

1 Innovaatiopolitiikan alueellinen ulottuvuus Katsaus viimeaikaisiin kehityssuuntiin Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 22/2009

2 kimmo viljamaa tarmo lemola janne lehenkari henri lahtinen Innovaatiopolitiikan alueellinen ulottuvuus Katsaus viimeaikaisiin kehityssuuntiin Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 22/2009

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 22/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Innovationer 22/2009 MEE Publications Innovation 22/2009 Tekijät Författare Authors Kimmo Viljamaa, Tarmo Lemola, Janne Lehenkari ja Henri Lahtinen Julkaisuaika Publiceringstid Date Toukokuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Innovaatiopolitiikan alueellinen ulottuvuus Katsaus viimeaikaisiin kehityssuuntiin Tiivistelmä Referat Abstract Raportti on katsaus innovaatiopolitiikan alueellisen ulottuvuuden kannalta keskeisiin viime aikoina esille nousseisiin trendeihin, kehittämisteemoihin ja tutkimustuloksiin Suomessa ja maailmalla. Raportti perustuu tutkimuksiin, politiikkaraportteihin sekä innovaatiopolitiikan kehitystä seuraaviin tietokantoihin ja tekijöiden omaan kokemukseen innovaatiotoiminnan eri osa-alueilta. Innovaatiopolitiikan keskeisiin suuntiin ja toimintatapoihin on viime aikoina kohdistunut erilaisia muutospaineita, joista osa on lähtöisin laajemmista ulkoisista kehityskuluista ja osa taas innovaatiopolitiikan välineisiin ja toimijoihin kohdistuvista muutostarpeista. Tähän kehitykseen on vastattu kansallisella tasolla uudistamalla toiminnan rakenteita ja muotoja sekä uudistamalla lähestymistapaa innovaatiopolitiikan toteuttamiseen. Nämä muutokset heijastuvat myös alueelliselle ja paikalliselle tasolle. Yhtenä keskeisenä vastauksena muutostrendeihin voidaan nähdä useissa maissa tapahtunut viimeaikainen pyrkimys siirtyä suunnittelukeskeisestä innovaatiotoiminnan panoksiin painottuvasta kehittämistoiminnasta kohti joustavaa, markkinoita nopeasti seuraavaa ja yrityslähtöistä innovaatiopolitiikkaa. Toisena keskeisenä kehityskulkuna on nähtävissä, että Suomessa ja muualla maailmalla vallalla ollut erikoistumiseen ja kapeisiin kärkiin perustuva malli on saamassa tuekseen myös yhä enemmän erilaisia hajautettuja, horisontaalisia ja funktionaalisia kehittämistoimia, joiden kautta innovaatioita tuetaan aiempaa laaja-alaisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Muutokset innovaatiotoiminnan luonteessa heijastuvat osaltaan aluetasolla toteutettavaan innovaatioiden edistämiseen. Erilaisten innovaatiotoiminnan uusien näkökulmien kuten kysyntälähtöisyyden, käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan sekä erilaisten innovaatioyhteisöjen merkitys innovaatiopolitiikan välineinä on kasvussa. Myös erilaisten ei-teknologisten osa-alueiden kuten palveluinnovaatioiden ja luovien alojen merkitys kasvaa innovaatiopolitiikan kohteena. Keskeisiä kehittämisen kohteita tulevat olemaan innovaatioiden rooli julkisten palveluiden kehittämisessä sekä usean eri toimialan kilpailukyvyn kannalta olennaisten tietointensiivisten palveluiden kehittäminen. Kaiken kaikkiaan on havaittavissa kehitys yleisistä parhaista käytännöistä kohti räätälöityjä toimintamalleja sekä yritysten ja julkisten organisaatioiden sisäisten kompetenssien kehittämistä osana innovaatiopolitiikkaa. Vaikka tämä kehitys korostaa alueellisen tason toimijoiden roolia, on kansallisen tason merkitys innovaatiopolitiikan toimijana alueellisella tasolla merkittävä myös tulevaisuudessa. Kansallinen taso on erityisen tärkeä eri puolilla maata tapahtuvan kehittämistoiminnan koordinoinnissa siten, että eri alueilla tapahtuvien kehittämistoimintojen keskinäinen synergia on mahdollisimman suurta, työnjako mahdollisimman toimivaa ja keskinäinen vuorovaikutus innovaatioiden syntymisen kannalta maksimaalista. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Innovaatio-osasto/Mika Pikkarainen, puh Asiasanat Nyckelord Key words alueellinen innovaatiopolitiikka, innovaatiotoiminta, t&k ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 120 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy ISBN Kieli Språk Language Hinta Pris Price Suomi, finska, finnish 20 Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

5

6 Esipuhe Yritystoiminnan arvoketjujen pilkkoontuminen, erikoistumiskehitys ja innovaatiotoiminnan uudet muodot luovat luvun innovaatioympäristöille aivan uudenlaisia haasteita. Innovaatiotoiminnan keskittyvä luonne, globalisoituminen ja uudet innovaatioverkostot ovat lisänneet paikallisten tekijöiden merkitystä yritysten kilpailuetuna. Alueellisen innovaatiopolitiikan rooli osana tiede-, teknologia- ja aluepolitiikkaa onkin Suomessa ja useissa OECD -maissa viime vuosina selkeästi kasvanut. Kansallisessa innovaatiostrategiassa alueulottuvuus on otettu huomioon läpileikkaavana kokonaisuutena ja oleellisena osana laaja-alaisen innovaatiopolitiikan toteutusympäristöä. Suomi on omalla tavallaan ollut edelläkävijä myös alueellisen innovaatiopolitiikan saralla. Osaamiskeskusohjelma on ollut toimintamalli, jota on sovellettu myös muiden maiden innovaatiopolitiikan kehittämisessä. Aika ajoin on kuitenkin hyvä pysähtyä tarkastelemaan muiden maiden politiikkatoimenpiteiden kehittymistä. Tämän selvityksen tarkoituksena on ollut etsiä uusia näkökulmia alueellisen innovaatiopolitiikan kehittämiseen. Selvityksessä on hyödynnetty tekijöiden kansainvälistä kokemusta ja heidän käytössään ollutta poikkeuksellisen laajaa ja monipuolista aineistoa eri maista. Maakatsaukset muodostavat kokonaisuuden, johon on pyritty valikoimaan erilaisia ja Suomen kehittyvien innovaatioympäristöjen näkökulmasta mielenkiintoisia maita EU:sta ja sen ulkopuolelta. Tekijät ovat arvioineet alueellisen innovaatiopolitiikan kehittämistarpeita meneillään olevan innovaatiopolitiikan paradigman muutoksen ja muiden maiden kehitystrendien valossa. Selvitys tarjoaa myös konkreettisia rakennusaineksia kansallisen innovaatiopolitiikan alueulottuvuuden jatkokehittämiseen. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja suositukset ovat tekijöiden omia näkemyksiä. Työ- ja elinkeinoministeriö kiittää tekijöitä monipuolisesta ja perusteellisesta alueellisen innovaatiopolitiikan tarkastelusta. Selvitys toimii hyvänä keskustelualoitteena tarjoten samalla myös eväitä kansallisen ja paikallisen tason vuoropuhelun syventämiseen. Helsingissä Mika Pikkarainen Neuvotteleva virkamies Innovaatio-osasto

7

8 Sisältö Esipuhe Johdanto Kehityksen taustalla vaikuttavat suuntaukset Globalisaatio Palvelut Julkiset palvelut Ilmaston muutos Uudet yritykset Innovaatiotoiminnan ja politiikan paradigman muutos alueellisesta näkökulmasta Teknologiainnovaatioista palvelu- ja sosiaalisiin innovaatioihin Luovat alat ja elämystalouden nousu Tarjontalähtöisyydestä kysyntälähtöisyyteen Teknologiakeskeisyydestä asiakas- ja käyttäjälähtöisyyteen Suljetuista avoimiin innovaatioihin Innovaatioyhteisöt Tiedon luomisesta tiedon hyödyntämistä painottavaan näkökulmaan Vertikaalisesta horisontaaliseen hallintamalliin Korkeakoulujen kehittyvä rooli innovaatiopolitiikan alueellisina toimijoina Innovaatiopolitiikka alueilla - lähestymistapojen ja painopisteiden kehitys Alueellisen innovaation ajattelumallien viimeaikaiset muutokset Taustaa innovaatioiden alueluolottuvuuden nousulle Innovaatioiden alueulottuvuuden uudet lähestymistavat ja painotukset Innovaatiojärjestelmistä innovatiivisiin ympäristöihin Alueelliset innovaatioympäristöt Innovaatiojärjestelmän rakenteista toimintojen tarkasteluun... 64

9 4.3 Kansainvälistyminen innovaatiopolitiikan haasteena alueilla Yritysten kansainvälinen verkostoituminen Innovaatiopolitiikan välineiden kansainvälistyminen Tiedon ja osaamisen virrat globalit tietokanavat Alueellisen innovaatiopolitiikan toimijoiden kansainvälistyminen Yhteenveto kansainvälisten yhteyksien hallinta eri tasoilla Osaamiskeskittymien ja klusterivetoisen kehittämisen tulevaisuus Klusterilähtöinen kehittäminen innovaatiopolitiikan keskeisenä lähestymistapana Klusterilähestymistapaa uudistavat lähestymistavat Katsaus maakohtaisiin kehitystrendeihin Katsaus joihinkin EU-maihin Irlanti Iso-Britannia Puola Ruotsi Saksa Tanska Viro Ei EU-maat Australia Kanada Norja Kiina Yhteenveto Lähteet

10 1 Johdanto Alueellinen innovaatiopolitiikka on niin Suomessa kuin useimmissa muissakin maissa vahvistanut asemiaan aluepolitiikan sekä tiede- ja teknologiapolitiikan keskeisenä osana. Tämä on melko suoraa seurausta innovaatiotoiminnan luonteessa ja kilpailuolosuhteissa tapahtuneista muutoksista. Innovaatioprosessit perustuvat yhä enenevässä määrin paikallisen toimintaympäristön ja yritysten väliseen riippuvuuteen, toimijoiden väliseen uudenlaiseen synergiaan ja kollektiiviseen oppimiseen. Samalla on siirrytty kehityspanoksia jakavasta kehittämispolitiikasta kohti yrittäjyyttä ja innovatiivisuutta korostavaa innovaatiopolitiikkaa. Tämä on tarkoittanut kehittämisen painopisteen muutosta kohti edellytysten luomista ja kehittämistä paikallisista sisäsyntyisistä vahvuuksista käsin. Maantieteellinen ja kulttuurinen läheisyys sekä suorat henkilökohtaiset kontaktit ovat tärkeitä innovaatiotoiminnan ehtoja ja edellytyksiä globaalissa taloudessa. Paikallinen miljöö joko tukee tai haittaa yritysten uusien tuotteiden, prosessien ja toimintamallien luomista. Yhteistyö organisoituu usein verkostoina, jotka perustuvat läheisyyteen, yhteiseen kulttuuriin, vastavuoroisuuteen ja luottamukseen. Tämä kehitys on merkinnyt sitä, että globalisoituneiden markkinoiden ja pääomasta tapahtuvan globaalin kilpailun ohella myös paikallinen toimintaympäristö on kasvattanut merkitystään. Paikallisten tekijöiden korostuminen samanaikaisesti globalisoituneessa toimintaympäristössä on merkinnyt, että kilpailua käydään paitsi yritysten ja kansallisvaltioiden välillä, myös kasvavassa määrin nimenomaan alueiden välillä. Tämä on johtanut alueelliseen innovaatiopolitiikkaan liittyvän strategisen pohdinnan, operatiivisen toiminnan ja tutkimuksen vilkastumiseen alueilla, eri maissa ja hyvin paljon myös EU:n puitteissa. Tavoitteena on ennakoida muutoksen suuntia, ymmärtää paremmin muutosten takana olevia taloudellis-yhteiskunnallisia tekijöitä, arvioida nykyisten toimenpiteiden tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä kehittää uusia entistä parempia strategioita ja instrumentteja alueellisen innovaatiopolitiikan käyttöön. Suomalaisilla alueellisen innovaatiopolitiikan tekijöillä on varsin hyvät tiedot eri maiden toimenpiteistä, EU:n ohjelmista ja verkostoista sekä myös alan uusimmista tutkimuksista. Päätöksentekijöiden näkökulmasta ongelmana ei ole tiedon puute vaan pikemminkin tiedon ylitarjonta. Edellä mainitusta syystä johtuen tämän raportin tavoitteena ei ole ollut niinkään tuottaa uutta tietoa innovaatiotoiminnan alueellisesta ulottuvuudesta ja sen vaikutuksesta politiikkaan vaan koota yhteen viime aikoina esille nousseita ajankohtaisia trendejä, kehittämisteemoja ja tutkimustuloksia. Raportin tavoitteena on osaltaan vahvistaa innovaatiopolitiikan alueellisesta ulottuvuudesta käytävää keskustelua kotimaassa nostamalla esiin seuraavia kysymyksiä: 9

11 Mitkä ovat innovaatiopolitiikkaan ja erityisesti alueelliseen innovaatiopolitiik- kaan liittyvän taloudellis-yhteiskunnallisen tutkimuksen uusimpia lähestymistapoja, suuntauksia ja kysymyksenasetteluja? Mitkä ovat nousseet tai nousemassa alueellisen innovaatiopolitiikan keskeisiksi kysymyksiksi ja teemoiksi kansainvälisesti? Millaista uutta tutkimustietoa on löydettävissä alueellisen innovaatiopolitiikan toimintatapojen ja instrumenttien kehityksestä? Yleisenä viitekehyksenä työssä on ollut EU:n piirissä ja myös Suomessa viime aikoina vahvasti esillä ollut ajatus tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikassa tapahtumassa olevasta paradigman muutoksesta. Innovaatiopolitiikan fokuksen laajenemiseen liittyvistä alueellisen innovaatiopolitiikan muutoksista yksi keskeisimmistä on perinteisen alueellisiin klustereihin perustuvan kehittämispolitiikan suhteellisen painoarvon väheneminen ja erilaisten vuorovaikutusta, innovaatioprosessien kehittämistä ja yritysten innovaatiokyvykkyyttä kehittävien toimintamallien nousu. Muutoksen pääpiirteet on koottu alla olevaan taulukkoon. 10

12 Taulukko 1. Innovaatiopolitiikan paradigman muutokset Perinteinen paradigma Teknologiapainotteisuus Tarjontalähtöisyys Suljetun innovaation paradigma Teollisuuslaitoskeskeinen toimintamalli Tuoteinnovaatiot Kansallinen toimintakenttä Peruskäsite: kansallinen innovaatiojärjestelmä Sektoreittain fragmentoitunut Teknologiansiirto Tiedon tuottajat Tieteen ja yritystoiminnan vuorovaikutus Suurten ja vakiintuneiden yritysten t&k T&k-pohjaiset innovaatiot Valtakunnallisuus Resurssien jakaminen eri alueille Alueellisesti/paikallisesti määrittynyt kehittäminen Klusterit Seurantakeskeinen Panos- ja tuotoskeskeinen Uusi paradigma Innovaatioiden luonne Osaamispainotteisuus Kysyntälähtöisyys Avoimen innovaation paradigma Yhteistyötä painottava, verkottunut toimintamalli Palveluinnovaatiot Globaali toimintakenttä Innovaatiopolitiikka Peruskäsite: innovaatioympäristö Horisontaalisesti koordinoitu Tiedon omaksumis- ja oppimiskyvykkyys Oppiminen, osaajat, luovuus Yritysten keskinäinen vuorovaikutus Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Yleinen innovaatioympäristö Kasvuyritykset ja innovatiiviset pk-yritykset Käytäntölähtöiset innovaatiot Paikallisuus ja alueellisuus Alueellinen innovaatiopolitiikka Alueellisten vahvuuksien identifiointi ja vahvistaminen Muutoksen agenttina toimiminen Toiminnallinen/ongelmakeskeinen kehittäminen, alueiden välinen yhteistyö, globaalien verkostojen solmukohta Kehitysalustat, rajapinnat Seuranta ja arviointi Oppimiskeskeinen Toimintatapojen kehittyminen ja oppiminen voimakkaammin esillä Tämä paradigman muutos on nähtävissä sekä kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa että EU:n yleisten politiikkalinjausten fokusoitumisessa. Näiden muutosten vaikutusta aluetasolla ei ole kuitenkaan pohdittu kokonaisvaltaisesti. 11

13 2 Kehityksen taustalla vaikuttavat suuntaukset 2.1 Globalisaatio Suomen ja suomalaisen innovaatiokeskustelun kannalta globalisaatiolla on ollut keskeinen merkitys. Useimmat innovaatioihin ja innovaatiotoimintaan liittyvistä kansallisista, alueellisista ja paikallisista kehittämistarpeista on johdettu suoraan tai epäsuoraan globalisoitumiseen liittyvistä uhkista ja mahdollisuuksista. Globalisaatiolla tarkoitetaan koko maapallon pienenemistä yhdeksi markkina-alueeksi, jolla sekä pääoma että ihmiset ja palvelut liikkuvat yli rajojen ja erilliset kansalliset taloudet muuttuvat yleismaailmalliseksi yhteiseksi taloudeksi. Globalisoitumisen keskeinen piirre on, että kansallisvaltioiden ja yritysten riippuvuus toisistaan sekä keskeisistä ylikansallisista toimijoista kasvaa. Globalisaatio on nähtävissä uusimpana vaiheena pitkäaikaisessa yhdentymisprosessissa. Kylmän sodan päättyminen ja sähköisen viestinnän vallankumous 1990-luvulla pohjustivat teollisen tuotannon uudelleen sijoittumista maihin, joissa edulliset tuotantokustannukset yhdistyvät yhä paremmin toimivaan infrastruktuuriin ja yhä osaavampaan työvoimaan. Teollisuustuotannon uudelleen sijoittumisen taustalla on myös pääomamarkkinoiden kansainvälistyminen. Yritysten omistus on hajautunut yli kansallisvaltioiden rajojen ja yhä useammat yritykset ovat monikansallisia. Finanssipääoman hakiessa järjestelmällisesti entistä parempia tuottoja kansallisvaltioiden välinen kilpailu työpaikoista on kiihtynyt. Monet globalisaatioon liittyvät muutokset ovat ammentaneet voimansa vahvasta verkottumisesta, jota 1980-luvulla alkanut tieto- ja viestintäteknologian nopea kehittyminen on tukenut ja vauhdittanut. Verkottuneessa tuotantojärjestelmässä yritysten menestys riippuu paljolti niiden kumppaneiden vahvuudesta ja kokonaisuuden hyvästä yhteispelistä. Nykyään vain harvat yritykset valmistavat tuotteensa alusta loppuun itse. Eikä kyse ole enää vain teollisen tuotannon siirtymisestä, vaan yhä useammin myös osa tuotekehityksestä, yritysten tietohallinnosta, markkinoinnista, rahoituksesta sekä tuotteiden muotoilusta ostetaan ulkomaisilta alihankkijoilta. Globaali talous asettaa kaikille maille niiden koosta ja kehitysasteesta riippumatta uudenlaisia reunaehtoja talouden ja muun yhteiskunnan kehittämiselle. Yksi olennaisimmista nykytilanteen piirteistä on se, että globalisaation myötä kansainvälinen kilpailu on paitsi kiristynyt, myös muuttanut muotoaan. Korkeiden tuotantokustannusten maat, kuten Suomi ja useimmat muut EU-maat, eivät voi jatkossa enää kilpailla kokoonpanotyyppisistä työpaikoista, vaan viennin pitää entistä enemmän perustua osaamiseen ja innovaatioihin. Perinteisemmän tuotannon ylläpitäminen onnistuu myös korkeiden palkkakustannusten oloissa, jos etumatka tuottavuudessa 12

14 sekä tuotteiden laadussa ja ominaisuuksissa riittää kompensoimaan kustannustasosta johtuvan kilpailukyvyn laskun. Uusimmissa globalisaatiota koskevissa tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota siihen, että tuotannon ja työllisyyden uusjako ilmenee huomattavasti hienosyisempänä osittumisena eri puolilla maailmaa kuin on ollut tapana ajatella. Yritykset voivat siirtää ulkomaille useita sellaisia toimintoja, joita aiemmin pidettiin mahdottomina siirtää. Tämä tarkoittaa sitä, että kansainvälistä kilpailua, jota aiemmin käytiin pääasiassa eri maiden yritysten ja toimialojen välillä, esiintyy nyt eri maissa samoissa työtehtävissä työskentelevien yksittäisten työntekijöiden välillä. Aidosti uusi piirre tässä kehityksessä on entistä syvemmän globalisaation varsin arvaamaton luonne yritysten ja toimialojen näkökulmasta tarkasteltuna. Koska yksittäisiä toimintoja voidaan siirtää ulkomaille, globalisaatio voi hyödyttää tietyn yrityksen joitakin työntekijöitä samalla, kun se aiheuttaa haittaa sen muille työntekijöille. 2.2 Palvelut Useimmissa teollisuusmaissa palvelusektorin merkitys osana kansantaloutta on ollut kasvussa sekä tuotannon arvolla että työllisyydellä mitattuna. Kuluttajat käyttävät yhä suuremman osan tuloistaan palveluihin, ja myös yritysten tuotantopanoksista ja lopputuotteista aikaisempaa suurempi osa on palveluita. Palvelujen merkityksen kasvu näkyy sekä palvelualojen laajentumisena että palveluliiketoiminnan lisääntymisenä perinteisissä teollisuusyrityksissä. Palvelujen vienti ja tuotannon kansainvälistyminen sekä perinteisen teollisuuden palveluvaltaistuminen tulevatkin mitä todennäköisimmin olemaan kansantalouksien ja globaalin talouden seuraava suuri rakennemuutos. Suomessa merkittävä osa palveluista ja pääosa osaamisintensiivisistä liike-elämän palveluista tuotetaan ja käytetään pääkaupunkiseudulla. Palvelut keskittyvät pääkaupunkiseudulle muuta tuotantoa voimakkaammin. Tämän takia palvelusektorille ja sen kehittämiselle on syytä varata metropolialueen kilpailukykystrategiassa oman erityinen roolinsa. Kotitalouksille suunnattujen palveluiden kasvu on yhteydessä kulutuskysynnän rakenteessa tapahtuviin trendeihin kuten elintason nousuun ja väestön ikääntymiseen. Yrityksille suunnattujen palvelujen kasvu on seurausta liiketoimintamallien uudistumisesta ja toimintojen ulkoistamisesta. Yritykset keskittyvät kasvavassa määrin ydinosaamiseensa ja ulkoistavat muita toimintoja toisille yrityksille. Palvelujen merkitystä lisää myös se, että valmistavassa teollisuudessa yritykset siirtyvät yhä laajemmin yksittäisten tuotteiden valmistamisesta laajempien tuoteja palvelukokonaisuuksien tuottamiseen. On arvioitu, että perinteinen tuotekauppa muodostaa monilla aloilla enää vain 5 20 prosenttia tuotteeseen liittyvän liiketoiminnan volyymista. Näitä muita osa-alueita ovat esimerkiksi konsultointi, jälkimarkkinointi, tarvikkeet, operointi, tiedonhallinta, oheistuotteet ja palvelut, rahoitus, vakuutus ja ylläpito. 13

15 Erityisen tärkeään asemaan ovat viime vuosina nousseet niin sanotut tieto- tai osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (Knowledge Intensive Business Services, KIBS) tai yleisemmin tietämysintensiiviset palvelut (KIS). Näiden alojen kasvu on jo useita vuosia ollut useimmissa EU-maissa selvästi keskimääräistä nopeampaa, ja juuri nämä palvelut ovat olleet erityisen paljon esillä arvioitaessa palvelusektorin kehittämispotentiaalia. Osaamisintensiiviset palvelut on nostettu palvelusektorin ja laajemminkin koko uuden talouden veturiksi. Osaamisintensiivisillä liike-elämän palveluilla tarkoitetaan sellaisia yksityisten yritysten toisilleen tuottamia palveluja, joissa tiedolla ja korkeatasoisella ammatillisella osaamisella on erityisen suuri merkitys. Näihin palveluihin luetaan tavallisesti ohjelmisto- ja muut tietotekniset palvelut, uusmedia-ala, markkinointiviestintä, taloushallinnon palvelut, lainopilliset palvelut, tekniset palvelut, konsulttipalvelut, henkilöstöpalvelut sekä yksityiset t&k- ja koulutuspalvelut. Nämä palvelualat eivät muodosta yhtenäistä sektoria. Alat ovat hyvinkin erilaisia, ja niiden keskinäiset yhteydet ovat heikkoja, vaikka yleisenä suuntana pidetään alojen yritysten välisen yhteistyön tiivistymistä. Osaamisintensiivisten palvelujen tärkeänä yhteisenä nimittäjänä on pidetty tutkimus- ja innovaatiolähtöisyyttä. Jotkut alat, kuten tietotekniset palvelut, ovat teknologiapainotteisia ja insinöörivaltaisia. Toisilla taas on enemmän kysymys taloudellis-hallinnollisesta sekä julkiseen sääntelyyn ja sosiaalisiin kysymyksiin liittyvästä tiedosta ja osaamisesta. Kuitenkin myös näillä aloilla informaatioteknologian aktiivinen hyödyntäminen on tärkeässä asemassa. Osaamisintensiivisten palveluyritysten merkityksen on katsottu perustuvan ensiksikin niiden omaan kykyyn tuottaa uusia innovaatioita läheisessä yhteistyössä asiakasyrityksen kanssa ja kasvattaa sekä omaa että asiakasyrityksensä liiketoimintaa. Tällaisesta innovaation lähteenä toimimisesta voidaan mainita esimerkkinä ohjelmistoyritys ja myös mainostoimisto, joka suunnittelee asiakkaalleen uuden menestyksekkään kampanjan. Toiseksi, osaamisintensiiviset yritykset toimivat innovaatioiden välittäjinä yrityksestä toiseen. Tässä tehtävässä tärkeässä asemassa ovat tutkimus-, koulutus- ja konsulttiyritykset. Osaamisintensiivisten yritysten kolmantena roolina on innovaatiotoiminnan tukeminen. Tästä voidaan esimerkkinä mainita insinööritoimisto, joka tekee yhteistyötä asiakasyrityksen kanssa uuden teknisen ratkaisun löytämiseksi, tai konsulttiyritys, joka auttaa yritystä kehittämään uuden palvelujen jakelukanavan. Osaamisintensiivisten palveluiden kehittämistä ei niiden roolin ja toiminnan moniulotteisuuden takia ole järkevää määrittää perinteisestä toimiala- tai klusterinäkökulmasta käsin. Innovaatiopolitiikan kannalta on pikemminkin keskeistä tunnistaa niiden lisääntyvä rooli ja merkitys muiden toimialojen innovatiivisuuden ja kasvun tukijana ja kehittää niitä tästä näkökulmasta. Palvelusektoria koskevissa viime vuosien tutkimuksissa ja keskusteluissa on kulttuuriteollisuus tai laajemmin luovat alat nostettu Suomessakin osaamisintensiivisten palvelujen rinnalle lupaavana tulevaisuuden alana. On arveltu, että kulttuurin ja erilaisten elämyspalveluiden rooli ja 14

16 merkitys on jatkuvasti vahvistumassa. Tuotannollinen kehitys on tulossa vaiheeseen, jossa teknologia ja sen kehitys eivät enää ole samalla tavalla kuin tähän asti kehityksen keskeinen moottori. Keskeiseen rooliin ovat nousemassa sisällöt ja sovellukset. Näiden tuottamisessa ja käytössä tarvitaan uudenlaista arvoihin, merkityksiin ja perinteisiin nojautuvaa kulttuuriosaamista. On odotettavissa, että useimpien muiden kehittyneiden maiden tapaan palvelut muodostavat jatkossa yhä suuremman osan myös Suomen tuotannosta ja työllisyydestä. Palvelualojen tuotannon on arvioitu kasvavan vuoteen 2015 mennessä kolmanneksen ja työpaikkojen viidenneksen. Tämä merkitsisi uutta työpaikkaa. Tämän suuntainen kehitys ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti, vaan se vaatii aktiivisia, innovatiivisia kehittämistoimenpiteitä. Suomessa yksityinen palvelusektori on sekä tuotanto- että työllisyysosuudella tarkasteltuna pienempi kuin vastaavan kehitystason maissa keskimäärin, ja meillä on vain vähän kansainvälisesti merkittäviä palveluyrityksiä. Vahvasta tieto- ja viestintäsektorista huolimatta Suomi on menestynyt heikosti myös osaamisintensiivisten palveluiden viejänä. Näiden palveluiden osuus kokonaisviennistä on Suomessa selvästi pienempi kuin EU-maissa keskimäärin. Liikkeenjohdon ja markkinoinnin konsultoinnin viennissä Suomi kuuluu EU-maiden peränpitäjiin. Kansainvälisesti verrattuna Suomen palvelusektoria voidaan luonnehtia alikehittyneeksi. Palvelutoimialojen suhteellisen hitaan uudistumisen ja kansainvälistymisen taustalla on nähtävissä vähäinen panostus tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Tärkeänä syynä tähän puolestaan on vaatimaton kilpailu kotimarkkinoilla, mikä ei ole kannustanut samanlaiseen innovatiivisuuteen ja uusien markkinoiden etsimiseen kuin monilla menestyneillä vientialoilla. Palvelusektorin niin yksityisen kuin julkisen matala tuottavuus on yksi suomalaisen kansantalouden ydinpulmista. Maailmankaupan vapautumisen ja taloudellisen integraation seurauksena palvelualat avautuvat entistä enemmän kansainväliselle kilpailulle. Suomen markkinoille tulee enemmän kansainvälisiä palveluyrityksiä ja suomalaisille yrityksille tarjoutuu tilaisuuksia kasvattaa omia kansainvälisiä markkinoitaan. Suomen palvelusektorilla onkin vaativa haaste pystyä hyödyntämään uusia mahdollisuuksia kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Palvelusektorin kilpailukyvyn kehittämisen avainteemoja ovat osaaminen, oppiminen ja näihin perustuvat innovaatiot. Palvelusektorin pitää pystyä vastaamaan asiakkaiden muuttuviin ja kasvaviin tarpeisiin uusilla palvelutuotteilla ja laadun parantamisella sekä samanaikaisella toimintojen tehostamisella. 2.3 Julkiset palvelut Julkiset palvelut muodostavat Suomen suurimman yksittäisen palvelusektorin. Sektori työllistää noin neljänneksen maamme koko työvoimasta. Väestön koulutus- ja hyvinvointipalvelut on Suomessa järjestetty laajalti kuntien ja valtion tuotantona. Yksityisten yritysten tarjoamat koulutus-, terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut ovat 15

17 lievässä kasvussa, mutta edelleenkään niiden osuus ei ole kuin kymmenisen prosenttia. Myös julkisen sektorin palvelujen ostot yksityiseltä sektorilta ovat toistaiseksi olleet verraten vähäisiä. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tuotoksesta alle 10 prosenttia on ostoja yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Monet tekijät vaikuttavat siihen, että hyvinvointipalvelujen tarve tulee kasvamaan. Näistä tekijöistä merkittävin on väestön ikääntyminen. Ilmiö on leimallista kaikille länsimaille, mutta Suomessa kehitys on muihin Euroopan maihin verrattuna poikkeuksellisen nopeaa. Suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän ensimmäisenä Suomessa, jossa vuotiaiden määrän nopein kasvu ajoittuu ensi vuosikymmenelle. Vuonna 2025 heitä on miljoona eli puolet nykyistä enemmän. Yli 80-vuotiaiden nopein kasvu ajoittuu sitä seuraavalle vuosikymmenelle. Vuonna 2040 heidän määränsä on puoli miljoonaa eli kolme kertaa nykyinen määrä. Lisäksi kuntien palvelutuotannosta siirtyy lähivuosina huomattava osa työvoimasta eläkkeelle. Heidän korvaamisensa ja kasvavien palvelutasovaatimusten tyydyttäminen johtaa työvoiman niukkuuteen. Kunnilla ei näillä näkymillä ole eikä tule olemaan taloudellisia mahdollisuuksia vastata kysynnän kasvuun lisäämällä terveydenhuollon voimavaroja ja samalla tämän sektorin menoja. Koska poliittista halukkuutta ei myöskään löydy palvelujen vähentämiseen, ainoaksi tieksi näyttäisi jäävän sosiaali- ja terveysjärjestelmän uudistaminen palveluja, toimintatapoja ja niitä tukevia teknologioita ja prosesseja kehittämällä. Avainasia laadukkaiden hyvinvointipalvelujen saatavuuden turvaamisessa ikääntyvässä yhteiskunnassa kohtuullisin kustannuksin on uusien rakenteiden, prosessien ja innovaatioiden kehittäminen ja käyttöönotto. Tämä on merkittävä haaste kunnallisille päättäjille ja palveluja tuottaville organisaatioille. Samalla se on haaste ja mahdollisuus hyvinvointipalveluja ja niihin liittyviä tuotteita valmistaville yrityksille. Innovaatioiden kehittämisessä keskeisessä asemassa tulee olemaan osapuolten välinen yhteistyö. Yritysten on lähes mahdotonta kehittää innovatiivista liiketoimintaa hyvinvointisektorilla ilman kiinteää yhteistyötä kuntien kanssa. Kuntien organisaatiot ovat suoraan merkittäviä yritysten asiakkaita, mutta kunnat voivat myös välillisesti vaikuttaa markkinoiden pelisääntöihin ja innovaatiotoiminnan muihin edellytyksiin. Lisäksi yritykset kilpailevat hyvinvointipalveluissa paitsi keskenään myös kuntien organisaatioiden kanssa. Kumppanuuteen perustuvan innovaatioiden kehittämisen ja käyttöönoton tiellä on puolin ja toisin monenlaisia asenteellisia, rakenteellisia ja toimintatapojen eroihin perustuvia esteitä. Hyvinvointipalvelujen tuotanto ei ole kunnissa läheskään aina ohjautunut asiakaslähtöisesti eikä myöskään markkinaehtoisesti. Kuntien organisaatiot ovat taipuvaisia ajattelemaan, että yritykset pyrkivät vain hyötymään heidän kustannuksellaan. Kuntien ja kuntayhtymien organisaatioilta ja niiden virkamiesjohdolta puuttuvat myös kannusteet innovaatioihin: he eivät hyödy tuottavuutta ja tehokkuutta lisäävistä innovaatioista millään tavoin. Kun oma henkilöstö saattaa samanaikaisesti pelätä, että innovaatioiden käyttöönotto kiristää työtahtia entisestään ja vähentää kunnallisia työpaikkoja, on ristiriita mitä ilmeisin. 16

18 Yritykset puolestaan ovat tyytymättömiä julkisen hallinnon monimutkaisuuteen ja hitauteen. Toisaalta yritysten edustajilla on ollut vaikeuksia käsittää, miksi hyvinvointipalveluja organisoivat ja tilaavat organisaatiot myös tuottavat niitä, ja miksi nämä organisaatiot tuottavat sekalaisin ja irrallisin menetelmin esimerkiksi tietotekniikkaa, vaikka niiden intressin ja tarpeiden tulisi kohdistua ensisijaisesti tietotekniikan taitavaan hyödyntämiseen. Edellä on viitattu lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollon tarjoamiin hyvinvointipalveluihin, mutta vastaavanlaisia kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia liittyy myös useisiin muihin julkisiin palveluihin. Julkisen sektorin hankinnat Suomessa ovat noin 20 miljardia euroa vuodessa. Tästä on kilpailutetun hankinnan piirissä noin 15 miljardia euroa. Pääkaupunkiseudullakin tuhannet yritykset tuottavat palveluja julkiselle sektorille. Hankintojen piirissä ovat monet infrastruktuuriin liittyvät palvelut, kuten rakentaminen ja tietojärjestelmäpalvelut. Voidaan vain kuvitella, millaisia mahdollisuuksia innovatiivisella hankintatoimella on kehittää ja tukea yritysten innovaatiotoimintaa pitkällä tähtäimellä. Pääkaupunkiseudun kunnissa julkisten sektorin hankintojen arvoksi on arvioitu noin 2,6 miljardia euroa, minkä lisäksi seudulle kohdistuu myös merkittävä määrä valtion hankintoja. Pääkaupunkiseudulla onkin viime vuosina kehitetty aktiivisesti yhteistyötä julkisissa hankinnoissa tavoitteena saada aikaan kustannussäästöjä hankintahinnoissa ja prosessikustannuksissa. Tavoitteena on ollut myös kartoittaa mahdollisuuksia yhteisen hankintayksikön perustamiselle. Lisäksi Suomen kuntaliiton kautta on käynnissä laajempi prosessi kuntien yhteisen hankintayksikön perustamiseksi. Tuntuvista edistysaskeleista huolimatta hankintatoiminnan kehittäminen on vielä varsin varhaisessa vaiheessa ja erityisesti julkisten hankintojen rooli innovaatiotoiminnan tukemisessa kaipaa kehittämistä. 2.4 Ilmaston muutos Kasvihuonekaasuista johtuva ilmaston lämpeneminen tunnistetaan yhä laajemmin ongelmaksi, joka edellyttää merkittäviä muutoksia niin yritysten kuin yksityisten kansalaisten toimintaehdoissa ja -tavoissa. Energian hinta tulee pysyvästi asettumaan totuttua korkeammalle tasolle. Samanaikaisesti pyrkimykset energian käytön vähentämiseen ja päästöttömien energiantuotantomuotojen kehittämiseen vaikuttavat olennaisesti paitsi itse energiasektoriin myös muuhun tuotantoon ja kulutukseen. Ilmaston muutoksen hallinta kasvattaa tarpeita ja luo edellytyksiä niin tuote-, palvelu- kuin sosiaalisille innovaatioille. Mahdollisuudet uuden menestyksellisen ympäristö- ja energia-alan tuote- ja palveluliiketoiminnan kehittämiseen ovat poikkeuksellisen otolliset. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi nousee yhdeksi ympäristötekniikan ja osaamisen edelläkävijöistä maailmassa. Menestyksemme perustana on ollut muun muassa ilman ja veden pilaantumisen vähentäminen, verrattain alhaiset kasvihuonepäästöt 17

19 sekä kyvykkyys ympäristöongelmien hallinnassa. Suomen ympäristölainsäädäntö, ympäristöalan hallinnolliset käytännöt ja osaaminen ovat kansainvälistä kärkitasoa. Suomalaisen ympäristötekniikan vahvuuksia ovat muun muassa ympäristömyötäiset prosessit, teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesien hallinta, vesiresurssien hallinta sekä uusimpaan teknologiaan perustuvat ympäristön tilan monitorointijärjestelmät. Ongelmana Suomessa on ollut se, että markkinoiden kasvun luomia mahdollisuuksia ja Suomen asemaa edelläkävijämaana ei ole onnistuttu hyödyntämään ympäristöalan tuotannon ja viennin kasvattamisessa. Viennin kasvu on ollut hyvin hidasta, ja se on ollut muutaman kärkiyrityksen ja näiden muutaman kärki-innovaation varassa. Uusia yrityksiä on perustettu viime vuosina aikaisempaa vähemmän, ja keskikokoiset vientiin kykenevät yritykset ovat harvassa. Suomen pienet kotimarkkinat eivät ole kyenneet luomaan riittävästi pohjaa vientitoiminnan kehittämiselle. Tämä on antanut aiheen puhua jopa Suomen paradoksista, jolla viitataan korkeatasoisen osaamisen ja huonon vientimenestyksen väliseen ristiriitaan. Ilmaston muutoksen hallinta synnyttää tarvetta voimistaa ympäristöasioiden ohjausta sekä sanktioiden että kannusteiden avulla. On odotettavissa, että päästöjä ja säästöjä koskevien vaatimusten kiristyminen lisää yritysten kustannuksia, ja vähentää näiden mahdollisuuksia ja halukkuutta riskipitoiseen innovaatiotoimintaan. Toisaalta ympäristöpoliittinen ohjaus, jossa myös kunnilla on oma merkittävä roolinsa, synnyttää uutta kysyntää, parantaa olemassa olevien tuotteiden laatua ja tarjoaa mahdollisuuksia nykyisten ympäristöinnovaatioiden edelleen kehittämiselle sekä kokonaan uusien tuotteiden, prosessien ja palvelujen synnyttämiselle. Uusista innovaatioista pääsevät yleensä hyötymään muut tuotannonalat ja yritykset kuin ne, jotka varsinaisesti ovat sääntelyn kohteena. Toisen yrityksen este voi olla toisen mahdollisuus. Toisaalta voittajia mitä todennäköisimmin ovat myös ne muiden alojen yritykset, jotka aktiivisesti hyödyntävät tuotannossaan uusia ympäristöystävällisiä teknologioita ja palveluja. 2.5 Uudet yritykset Suomen talouden yhdeksi perusongelmaksi on usein nimetty yrittäjyyden puute. Liiketoiminnan edellytykset näyttävät kilpailukykytutkimusten1 valossa olevan Suomessa kunnossa ja yrittäjyyden edellytykset ovat kansainvälisestikin vertaillen hyvät. Silti Suomessa näyttäisi olevan vähän uusyrittäjyyttä, ja erityisen suuri ongelma on se, että uusyrittäjyydestä vain hyvin pieni osa on kasvuhakuista. Kasvuhakuisen yrittäjyyden osuus on Suomessa selvästi alhaisempi kuin useimmissa muissa EU-maissa. Suurimmassa osassa yrityksistä parhaimmillaan työllistyy vain yrittäjä itse (ja mahdollisesti hänen perheensä jäseniä). 1 Suomen sijoitus kilpailukykyvertailuissa on tosin ollut viime vuosina laskussa. Muun muassa The World Competitiveness Scoreboard -vertailussa Suomi sijoittui vuonna 2002 ensimmäiseksi, mutta vuonna 2008 sijoitus oli enää

20 Suomessa talouden menestys ja kilpailukyky ovat perustuneet kapeaan ja keskittyneeseen yritysrakenteeseen. Tanskassa alle 250 työntekijää työllistävien yritysten osuus viennistä on 70 prosenttia. Suomessa vastaava osuus on vain 20 prosenttia, ja Ruotsissa, jonka yritysrakenne on Suomen tapaan suuryritysvaltainen, lähes 30 prosenttia. Suomeen perustetaan vuosittain uutta yritystä. Tämä on sinänsä hyvä tulos, mutta vain suhteellisen pieni osa näistä yrityksistä aloittaa varsinaisen uuden liiketoiminnan. Arvioiden mukaan2 Suomessa syntyy osaamis- ja innovaatioperustaista liikeideaa. Näistä tutkimustaustaisia, yliopisto- tai tutkimuslaitosperäisiä on Potentiaalisia siemenrahoituskelpoisia yrityksiä kaikista potentiaalisista liikeideoista tunnistetaan vuosittain vain hieman yli sata, joista runsaat 20 tulee vuosittain riskirahoituksen piiriin. Näistä puolestaan arviolta vain 2 3 osoittautuu tähtiyrityksiksi. Alhaisia lukuja selittää osittain kansallisen riskirahoituksen vähäisyys sekä Suomen pienuus ja syrjäisyys suhteessa riskipääoman kansainvälisiin valtavirtoihin. Suomesta puuttuu myös osaamis- ja innovaatiopohjaisen yritystoiminnan synnyttämisessä, kasvattamisessa ja kansainvälistämisessä tarvittavaa erityistä liiketoimintaosaamista. Mitä todennäköisimmin alhaisen yrittäjyysaktiivisuuden taustalla on myös kulttuurisia tekijöitä, ja ilmeisesti luvut kertovat myös siitä, että kannusteet yrittäjäksi ryhtymiseksi ovat riittämättömät. Valmistavan teollisuuden palveluvaltaistuminen tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös näiden yritysten ulkopuolisille yrityksille. Yksi syy on se, että teolliset yritykset keskittyvät omaan ydinosaamiseensa, jolloin ne ulkoistavat ydinosaamisensa ulkopuolelle sijoittuvat palvelut. Uusia lupaavia mahdollisuuksia tarjoutuu niin sanotuissa tietointensiivisissä liike-elämän palveluissa, kuten tietojenkäsittely- ja muissa teknisissä palveluissa, tutkimus- ja kehityspalveluissa, juridisissa palveluissa sekä koulutus- ja konsultointipalveluissa. Näihin palveluihin kohdistuukin huomattavia taloudellisia ja poliittisia odotuksia uutena talouden ja innovaatiotoiminnan moottorina. Myös kulttuuriosaamisen innovatiivista soveltamista uusia yrityksiä perustettaessa on tarjottu tärkeäksi keinoksi omaa paikkaansa globaalissa työnjaossa hakevalle Suomelle. Kysymys on siitä, miten luovat toimialat, kuten taide, media, design, musiikki, teatteri ja muut vahvaa luovaa panosta edellyttävät alat pääsisivät aikaisempaa paremmin kehittymään Suomessa, ja kuinka ne pystyisivät paremmin integroitumaan muuhun talouteen. Jo tällä hetkellä tilanne on tässä mielessä lupauksia herättävä. Korkeakoulutetuista juuri taide- ja kulttuurialan loppututkinnon suorittaneet perustavat eniten yrityksiä, vähiten puolestaan kauppakorkeakouluista valmistuneet. Tutkimustulosten kaupallinen hyödyntäminen ja uusien yritysten synnyttäminen on tullut osaksi yliopistojen tehtäviä. Tämä kehitys alkoi jo 1980-luvun alkupuolella, 2 Hyvärinen ja Rautiainen,

21 mutta se on edelleen vahvistunut viime vuosina. Vastikään selkiinnytettiin yliopistojen immateriaalioikeuksia koskevia pelisääntöjä. Tämä on kasvattanut odotuksia siitä, että yliopistojen rooli uusien innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan lähteenä kääntyisi nousuun. Samanaikaisesti on kuitenkin alkanut esiintyä myös kritiikkiä yliopistojen voimakasta innovaatiosuuntautuneisuutta kohtaan.3 On katsottu, että innovaatioiden metsästyksen sijaan yliopistojen tulisi omistautua perustehtäviensä eli perustutkimuksen, uuden tiedon tuottamisen ja asiantuntijoiden kouluttamiseen. 3 Miettinen ym.,

22 3 Innovaatiotoiminnan ja politiikan paradigman muutos alueellisesta näkökulmasta Edellä tarkastellut toimintaympäristön muutostekijät heijastuvat suoraan ja erilaisten vaikutusketjujen kautta epäsuoraan innovaatiotoiminnan ja politiikan sisällöissä. Puhutaan innovaatiotoiminnan ja politiikan paradigman muutoksista. Nämä muutokset tai siirtymät ovat relevantteja niin yritysten, kansallisen innovaatiopolitiikan kuin myös alueellisen ja paikallisen innovaatiopolitiikan näkökulmasta. Alueellisen innovaatiopolitiikan yhteydessä niitä on kuitenkin analysoitu vähemmän kuin yritysten ja kansallisen politiikan yhteydessä. 3.1 Teknologiainnovaatioista palvelu- ja sosiaalisiin innovaatioihin Perinteisen määritelmän mukaan innovaatiolla tarkoitetaan uusia tuotteita ja tuotantomenetelmiä sekä muutoksia ja parannuksia olemassa oleviin tuotteisiin ja menetelmiin. Näitä on usein kutsuttu teknologioiksi tai teknologiatuotteiksi. Perinteisessä innovaatioajattelussa keskeisessä asemassa ovat lisäksi olleet yritysten hankkimat investointitavarat tai tuotantohyödykkeet, jotka tyypillisesti ovat koneita ja laitteita ja näistä muodostettavia laajempia tuotantojärjestelmiä. Myös teknologiapolitiikkamme painottui ja 1990-luvuilla tähän teknologialähtöiseen ja vetoiseen suuntaan. Kuten edellä on todettu, palveluinnovaatiot ovat nousseet vahvasti teknologisten innovaatioiden rinnalle, ellei suorastaan haastajaksi: palveluissa innovaatiotoiminta on nykyisin lähes yhtä yleistä kuin teollisuudessa. Tämä poikkeaa voimakkaasti perinteisestä käsityksestä, jonka mukaan palvelualoja pidettiin pääasiassa teollisuuden kehittämien palvelutuotteiden kuluttajina ja käyttäjinä kuin itsenäisinä innovaatioiden kehittäjinä. Perusajatukset siitä, mitä innovaatiot ovat ja miten ne eroavat jokapäiväisestä kehittämisestä, pätevät paljolti samalla tavalla palveluihin kuin teollisuuteen. Palveluinnovaatio on uusi palvelu tai sellainen olemassa olevaan palveluun tehty uudistus, joka on pantu täytäntöön ja joka tuottaa hyötyä kehittäjälleen. Tämä hyöty on tavallisesti seurausta siitä lisäarvosta, jonka uudistuksen käyttöönotto tai hyödyntäminen tuottaa asiakkaalle. Lisäksi uudistuksen tulee olla uusi sen kehittäneelle yritykselle. Palvelujen ja tuotannon välistä tiukkaa rajanvetoa vaikeuttaa ja jopa kyseenalaistaa se, että palvelu ja tavara kietoutuvat entistä enemmän yhteen. Palvelutapahtumaan voi sisältyä materiaalista tuotantoa, kuten ruoan valmistusta ravintolassa. 21

23 Samalla tavalla teknologiseen laitteeseen, kuten hissiin tai paperikoneeseen liittyy kasvavassa määrin erilaisia huolto- ja ylläpitopalveluja, jotka myydään asiakkaalle yhdessä laitteen kanssa. Näiden palveluiden edelleen kehittäminen edellyttää samantyyppistä innovointia kuin teknologiset tuotteet, ja tavallisesti vielä siten, että tuotteen ja palvelun kehittäminen tapahtuu kiinteässä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Innovaatio-käsitteen kolmanneksi lenkiksi on noussut sosiaalinen innovaatio, joka on osoittautunut käsitteellisesti hieman hankalaksi asiaksi. Mikä erottaa sen yhtäältä teknologisista ja palveluinnovaatioista ja toisaalta yhteiskunnallisista uudistuksista? Sosiaalinen uudistus on hyvin lähellä yhteiskunnallista uudistusta, ja toisaalta sosiaalinen ulottuvuus on vahvasti läsnä myös teknologisissa innovaatioissa. Teknologinen innovaatio liittyy aina johonkin taloudelliseen tai yhteiskunnalliseen tarpeeseen. Lisäksi teknologisen innovaation kehittäminen perustuu kasvavassa määrin erilaisten toimijoiden yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Tässä mielessä teknologisen innovaation kehittäminen on ennen muuta sosiaalinen prosessi. Sama koskee myös uusien teknologioiden käyttöönottoa ja niiden edelleen kehittämistä. Nämä ovat hyvin riippuvaisia arvoista, asenteista, rakenteista, oppimisesta ja monista muista sosiaalisista tekijöistä Sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä sosiaalinen innovaatio ymmärretään yksilön, ryhmän tai luovan toiminnan tuloksena syntyneeksi uudeksi ideaksi, joka johtaa lisäarvoa tuottavaan tulokseen yksilön tai yhteisön hyvinvoinnissa, terveydessä tai palvelujärjestelmässä.4 Sosiaaliset innovaatiot voivat koskea lainsäädäntöä, palveluja, yksilöiden ja väestön hyvinvointia tai tuote- ja palvelumarkkinoita. Hämäläinen ja Heiskala puolestaan5 liittävät sosiaaliset innovaatiot laajasti yhteiskunnan rakenteelliseen uudistumiskykyyn. Sosiaalisilla innovaatioilla he tarkoitettavat sellaisia regulaatioon (lainsäädäntöön, viranomaissääntelyyn), politiikkaan sekä organisatorisiin rakenteisiin ja toimintamalleihin liittyviä uudistuksia, jotka parantavat yhteiskunnan suorituskykyä. Edellä mainitut esimerkit osoittavat myös sen, miten voimakkaasti sosiaalinen innovaatio, palveluinnovaatio ja teknologinen innovaatio usein kytkeytyvät toisiinsa. Itsenäistä suoriutumista ja kotona asumista helpottavien ratkaisujen joukossa on uuteen informaatioteknologiaan perustuvia tuotteita ja myös kaupallisesti tarjottavia palveluja. Rokotteet, jotka ovat teknologisia innovaatioita, ovat olennainen osa neuvolajärjestelmää. Tästä voidaan tehdä jopa sellainen johtopäätös, että saattaisi olla hedelmällisempää puhua innovaatioiden ulottuvuuksista (teknologinen, palvelu, sosiaalinen) kuin että niitä ruvetaan erottamaan omiksi ryhmikseen. Palveluiden osuus kehittyneissä talouksissa on kasvanut jatkuvasti. Kilpailukykyinen palvelutoiminta on siten ratkaisevan tärkeää talouskasvun edistämiselle ja työpaikkojen syntymiselle. Suomi on ollut tässä kehityksessä suhteellisesti hieman jäljessä monia muita kehittyneitä maita, mutta meilläkin lähes kaksi kolmasosaa 4 Taipale ja Hämäläinen, Hämäläinen ja Heiskala,

24 bruttokansantuotteesta syntyy palveluista. Palvelusektori on myös kasvanut muita sektoreita nopeammin. Teknologinen kehitys ja tuottavuuden kasvu ovat kuitenkin edenneet palvelusektorilla hitaammin kuin teollisuudessa. Samalla palvelujen tuottavuuskehitys riippuu lähes yksinomaan innovaatioista, joilla niiden tuottamaa lisäarvoa kehitetään. Palvelujen tuottavuutta voidaan kasvattaa työn organisointiin ja johtamiseen ja liiketoimintaosaamiseen ja -malleihin liittyvillä uusilla innovaatioilla. On kuitenkin tärkeää huomata, että palvelujen kirjo on varsin laaja, ja siksi niiden kehittämiselle ei ole löydettävissä yhtä menestysreseptiä. Välttämättömyyspalvelut ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat perusluonteeltaan melko samanlaisia. On kuitenkin olemassa myös luonteeltaan hyvin erilaisia palveluja, jotka perustuvat erityisiin asiakastarpeisiin. Esimerkiksi kuluttajille suunnatut palvelut ovat usein erilaisia kuin yritysten toisilleen tarjoamat palvelut. Teknologinen innovaatio ja sen tukeminen on ollut Suomessa varsin vahvaa pitemmän aikaa, mutta palveluinnovaatiot ovat nousseet esiin selkeämmin vasta luvun aikana. Tästä syystä myöskään palveluinnovaatioiden kehittämistä ei ole pohdittu vielä kovin pitkään. Vaikka palveluinnovaatiossa voidaan hyödyntää erilaista teknologiaa, nousevat innovaatioiden muut osa-alueet, kuten organisaation ja liiketoimintakonseptin kehittäminen palveluinnovaatioissa usein etusijalle. Palveluissa asiakkaiden rooli myös korostuu erityisesti, koska palveluyritykset toimivat yleensä lähellä asiakasta ja etsivät ratkaisuja asiakkaan ongelmiin. Asiakkaan logiikka, identiteetti ja konteksti on tiedettävä hyvin, jotta hänelle voidaan tarjota sopivantyyppistä palvelua. On kuitenkin syytä muistaa, että palvelut eivät ole mitenkään perinteisistä tuotteista irrallista liiketoimintaa vaan varsin usein palveluita rakennetaan fyysisten tuotteiden ympärille. Tämä näkyy myös käytännössä jo nykyään, kun monien teollisia tuotteita valmistavien yritysten liiketoiminta perustuu yhä enemmän näiden tuotteiden ympärille rakennettuihin palvelutuotteisiin, kuten valvonta, asennus, ylläpito ja korjaukset, konsultointi jne. Yhä useammin myös laskutus perustuu käyttöön omistamisen sijaan. On myös nähty, että teknologiaan liittyvälle palveluviennille on Suomessa hyvät lähtökohdat6. Erityisen kiinnostavia aloja palveluinnovaatioiden suhteen voisivat olla yhteiskunnalliset palvelut, ympäristöön ja ympäristöteknologiaan liittyvät palvelut, tietotekniikan käyttöön liittyvät palvelut sekä kulttuuri- ja elämyspalvelut. Palveluinnovaatiot ovat nykyään yhä voimakkaammin kansallisen innovaatiopolitiikan kohteena. Palveluinnovaatioiden edistämisessä voidaan kuitenkin nähdä joitakin niille tyypillisiä piirteitä, jotka korostavat myös paikallisen ja alueellisen tason merkitystä niiden kehittämisessä verrattuna teknologisiin innovaatioiin ja teollisuuteen ylipäätään. Ensinnäkin palveluyrityksistä varsin merkittävä osa on pieniä yrityksiä (enemmän kuin teollisuudessa). Toiseksi palveluliiketoiminta on varsin usein luonteeltaan paikkasidonnaista. Itse palvelu saattaa olla tiettyihin paikallisiin 6 Finnsight

25 edellytyksiin ja toimintaympäristöön sidoksissa. Samoin palveluliiketoiminnassa asiakkaat ovat useimmin lähellä palveluntuottajaa. Toki myös globaaleja palvelukonsepteja on löydettävissä. Koska monet palvelut ovat luonteeltaan varsin paikallisia, on niiden käyttöönotolla merkittävä rooli innovaatiotoiminnan kannalta. Yhtäältä asiakkaiden on usein tarvetta olla mukana innovaatioprosessissa hyvin kiinteästi alusta alkaen, mikä lisää tarvetta erilaisten kehitysalustojen ja living lab-mallien käytölle. Toisaalta alueen toimijoiden valmius ja halukkuus ottaa käyttöön uusia toimintatapoja ja palvelumalleja vaikuttaa oleellisesti innovaatioiden käyttöönottoon. Palveluinnovaatioiden tukemisessa on siten varsin usein kyse itse innovaatioiden syntymisen lisäksi paikallisten kysyntätekijöiden kehittämisestä. Toisaalta palveluinnovaatioiden hyödyntämisen ja siihen liittyvän liiketoiminnan kasvun kannalta pelkät paikalliset kehittämistoimet eivät riitä vaan laajempia (kansallisia) kehittämisvälineitä tarvitaan palvelutuotteiden laajamittaiseen kaupallistamiseen sekä rakentamaan linkkejä potentiaalisiin kärkiasiakkaisiin Suomessa ja ulkomailla. Alueellisesta näkökulmasta on syytä korostaa erityisesti kuntien roolia palveluinnovaatioiden hyödyntäjänä ja kehittäjänä. Julkiset palvelut muodostavat merkittävän osan. Vuonna 2007 kuntien palvelutuotannon nettokustannukset olivat 21,7 miljardia euroa7. Kunnat ovat myös merkittävä palveluiden ostaja. Suomen kuntien ja kuntayhtymien ulkoisten hankintojen arvo oli vuonna 2007 yhteensä 13,1 miljardia euroa. Merkittävä osa näistä hankinnoista on erilaisia palveluita. Kunnilla on sitä kautta myös mahdollisuus asiakkaana vaikuttaa palveluinnovaatioiden kehittämiseen. Palveluinnovaatiot ovat usein luonteeltaan horisontaalisia toimialarajat ylittäviä ja eri sektoreita yhdistäviä. Tästä syystä perinteiset sektori- tai klusteripohjaiset sekä t&k -toimintaa painottavat lähestymistavat eivät sovellu erityisen hyvin palveluinnovaatioiden edistämiseen. Sen sijaan tarvitaan yhä enemmän horisontaalisia kehittämisvälineitä ja erilaisia useat toimialat kattavia kehittämisalustoja. Julkisen sektorin lisäksi tulevaisuudessa tulee myös kiinnittää erityishuomiota niin sanotun kolmannen sektorin innovaatiotoimintaan. On nähtävissä, että tulevaisuudessa erilaiset kolmatta sektoria edustavat organisaatiot (järjestöt, yhdistykset, osuuskunnat, säätiöt jne.) tarjoavat yhä enemmän erilaisia sosiaalisia ja yhteisöllisiä palveluja. Nämä toimijat ovat yleensä varsin lähellä asiakkaita ja ovat sitä kautta hyvässä asemassa rakentamaan uusia palveluita ja toimintamalleja. Monesti niiltä kuitenkin puuttuu resursseja ja osaamista viedä näitä uusia innovaatioita käytäntöön. Koska monet kolmatta sektori edustavat toimijat toimivat usein varsin paikallisesti, olisi niiden innovaatiotoimintaa järkevää tukea erityisesti paikallisesti. 7 Tilastokeskus,

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset. Petri Peltonen TEM / INNO

Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset. Petri Peltonen TEM / INNO Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset Petri Peltonen TEM / INNO Kansallinen innovaatiostrategia - päämäärät Innovaatioperusteinen tuottavuuskehitys Hyvinvoinnin lisääminen edellyttää innovaatioihin

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009 Mika Rajamäki Market-Visio Oy Marketvisio on riippumaton ICT-johtamisen ja liiketoiminnan neuvonantaja. Marketvisio yhdistää Gartnerin globaalit resurssit

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää

Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea yliopettaja, hyvinvointi- ja liiketoimintaosaaminen 26.3.2014 Tulevaisuusfoorumi 3 www.laurea.fi

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Päätehtävä: Kiihdyttää uutta, maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä ICTtoimialan liiketoimintaa. Visio: Ohjelmakauden päättyessä

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT 2 Jäsennys 1. Systeemisten innovaatioiden tarve 2. Monitasoinen näkökulma

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015

Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015 Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Hankkeen tausta Maaseutu on myös haastava

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot