TEKNISEN SEKTORIN KEHITTÄMISHAASTEITA KUPERA-hankkeen alkukartoitusvaiheen haastattelujen tuloksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKNISEN SEKTORIN KEHITTÄMISHAASTEITA KUPERA-hankkeen alkukartoitusvaiheen haastattelujen tuloksia"

Transkriptio

1 TEKNISEN SEKTORIN KEHITTÄMISHAASTEITA KUPERA-hankkeen alkukartitusvaiheen haastattelujen tulksia Olavi Kalli & Ari-Veikk Anttirik & Ter Haahtela & Pekka Malinen Tampere 2010

2 2 1 Jhdant Kaupunkien perusrakennepalvelujen uudistumiseen khdistuu merkittäviä dtuksia ja haasteita. Tästä syystä suurimpien kaupunkien teknisistä palveluista ja infrastruktuurista vastaavat taht vat perustaneet KEHTO-frumin tukemaan kaupunkien perusrakennepalvelujen kehitystyötä, jnka tteutuksessa yksi timenpide n llut KUPERA-hankkeen käynnistäminen. Tässä kirjataan tiiviisti kyseisen hankkeen alkuvaiheen haastattelujen tulksia ja niiden ympärillä käytyä keskustelua. Haastattelujen tulkset esitellään KEHTOfrumin tapaamisessa Nkian Edenissä KUPERA-hanke KUPERA-hanke (Kuntien perusrakenteiden ja perusrakennepalvelujen rahituksen, mistajuuden ja tutannn innvaatit) n KEHTO-frumin käynnistämä ja Tekesin rahittama tutkimus- ja kehittämishanke, jnka ideana n yhtäältä tunnistaa ja analysida innvatiivisia timintamalleja ja tisaalta jalkauttaa perusrakennepalvelujen kehittämisknsepteja yhteistyössä kaupunkien teknisen timen kanssa. Hankkeen tutkimussissa, jsta vastaa pääsin Tampereen ylipist, erityisen humin khteena vat perusrakennepalvelujen rahituksen, mistajuuden ja perinnin innvaatit, jilla tarkitetaan uusia ja hyödyllisiä perusrakennepalvelujen hallinnan tapja. Tutkimussissa kuvataan ja selitetään kaupunkien perusrakennepalvelujen transfrmaatita kansainvälisten esimerkkien avulla ja arviidaan niiden kansallisia sveltamismahdllisuuksia. Vastaavasti Aalt-ylipistn BIT Tutkimuskeskuksen vastuulla levassa kehittämississa viedään läpi näihin teemihin liittyviä kkeilu- ja pilttihankkeita kaupunkikuntien käytännön timinnassa ja käynnistetään valittuja kehittämishankkeita teknisen sektrin käytännön timinnassa kuntakentällä. Tutkimustulsten ja tteutettujen pilttihankkeiden perusteella laaditaan ja annetaan keskeisiin mistuksen, rahituksen ja tutannn kehittämiskysymyksiin liittyviä susituksia kuntien perusrakennesektrin timinnan kehittämiseksi. Hankkeessa kiinnitetään erityistä humita innvaatiiden synnyttämiseen ja leviämiseen. Teknisen sektrin kehittämisessä innvatiiviset ratkaisut vat keskeisiä pyrittäessä timinnan tehstamiseen ja uudistamiseen. Yleisesti vallalla leva säästöplitiikka ja palvelujen karsiminen vat sa kehittämistimintaa, mutta pitkällä aikavälillä se ei le yksiultteisesti svellettuna terve lähtökhta minkään kunnallisen timintasektrin kehittämisessä. Pikemminkin tarvitaan kk timinnan perusteita kskevaa uudelleenarviintia, sektrirajja ylittäviä ratkaisuja, kansainvälistymistä sekä innvaatiintensiivistä kehittämistä. Tekninen sektri n itse asiassa merkittävin edelläkävijä kuntien palvelusektreista yhteistyössä yksityisen sektrin kanssa. Tisaalta samalla alan kehitys ei le llut kvin npeaa niihin mahdllisuuksiin nähden, jita teknisellä sektrilla vidaan yleisesti katsa levan. Tästäkin syystä KUPERA-hanke tulee tärkeään vaiheeseen, jssa kaupunkien n uudelleen arviitava timintaansa ja speutettava se niukkeneviin taludellisiin raameihin. Yksi keskeisimpiä mtiiveja teknisen sektrin tuttavuuden ja innvatiivisuuden lisäämiseen n kuntataluden kehitys. Viimeaikaiset talusuutiset vat tässä suhteessa hulestuttavaa luettavaa. Kuntaliitn tiedtteessa tdetaan, että Tilastkeskuksen kkamien tietjen mukaan suurten kaupunkien taludellinen tilanne heikkeni vimakkaasti viime vunna. Kuntaliitt arvii kuluvan vuden tilanteen hunnevan kaikkien kuntien salta selvästi. Lama iski vimakkaimmin suurten kaupunkien ja vientivetisten kuntien taluteen. Kuntien yhteenlaskettu tuls jäi viime vunna 60 miljnaan eura negatiiviseksi. Yli asukkaan kaupunkien tuls li peräti 135 miljnaan eura miinuksella, kun se vielä tissavunna li yli 400 miljnaa eura plussan pulella. Kuntaliitn varatimitusjhtaja Tim Kietäväinen n tdennut, että tappikierteen ikaiseminen vaatii kunnilta menjen kasvun lennaista hillitsemistä viime vuteen verrattuna, jskin samalla valtin tulisi lisätä kuntapalvelujen rahitusta peruspalvelujen turvaamiseksi. Ongelmia lisää samalla dtettavissa leva palvelujen kysynnän lisäys, jlla n arvilta klmen prsentin nstpaine kuntavern vuteen 2020 mennessä. Tisaalta ainakin vielä tänä vunna näyttää

3 3 siltä, että suuret kaupungit siitä hulimatta että vusikate jäi viime vunna alle pistjen kaikissa yli asukkaan kuntakkryhmissä pitävät kiinni investintisuunnitelmistaan. (Kunnat.net 2010.) Kiintisaa aivan viime vusien kehityksen valssa n sekin, että kun tarkastellaan kehitystä vuden 2007 menista ja tulista vutta 2010 kskeviin vastaaviin lukuihin, ssiaali- ja terveystimen suus kuntien menista kasvaa nin 3 %- yksikköä, vertuljen suus tulista alenee nin 4 %-yksikköä ja lainantt lisääntyy nin 2 %-yksikköä, mikä tarkittaa käytännössä lisää painetta teknisen sektrin käyttö- ja investintitaluteen samin kuin timintatuljen lisäämiseen. Kaiken kaikkiaan taluskehityksen valssa näyttää siltä, että muiden timialjen tavin tekninen sektri jutuu speuttamaan timintaansa niukkenevan taluden ehtihin tekemällä säästöjä, lisäämällä tehkkuutta, lumalla kknaan uusia timintamalleja ja arviimalla uudelleen palvelututanta niin palvelujen sisältöjen kuin tuttamis-, mistamis- ja rahitusmutjenkin salta. Tiet Talus Tekijät Tahttila Tietjärjestelmät Tiet- ja laatujhtaminen Mittarit Kustannustietisuus Investinnit Tult ja ment Pliitikt Viranhaltijat Kumppanit Käyttäjät Strateginen jhtaminen Plitiikka Sektriplitiikat Vaikuttavuus Tuttavuus Tehkkuus Säästöt Taludellisen niukkuuden vaikutus kaupunkien tehstamis- ja innvaatipaineisiin Uudistetut palveluprtflit, rakenteet ja prsessit Teknlgia Tietverkt Sähköinen hallint Palveluknseptit Tutteistaminen Palveluinnvaatit Organisaatiinnvaatit Hankintatimi Kumppanuudet Rakenteet Teknlgia Organisinti Palvelu Kuvi 1. Kuntasektrin uudistamisen teemja. (Vrt. VVM 2009; Karessu 2009.) KUPERA-tutkimus- ja kehittämishankkeessa lähtökhtana n ajatus, että perusrakennepalvelujen rganisintia kehittämällä palvelujen tuttavuutta ja vaikuttavuutta vidaan ratkaisevasti parantaa. Erityisinä temaattisina painpisteinä hankkeessa vat yhtäältä yleisenä viitekehyksenä luva kaupunkikehittäminen ja varsinaisina analyysialueina rahitus-, mistajuus- ja tutantinnvaatit, jiden synnyttäminen ja levittäminen tu kaivattuja hyötyjä teknisen sektrin eri tehtäväalueille. Hyviä viime vusina keskustelua herättäneitä esimerkkejä näistä teema-alueista vat lisääntyvä kiinnstus yksityisrahitus- ja elinkaarimallien käyttömahdllisuuksia khtaan, liikelaitstamis- ja yhtiöittämisratkaisut sekä tilaajatuttaja-mallin käyttööntt. Kuvaavan esimerkin tarjaa Turussa tehty kehitystyö, jsta Turt (2009) kirjittaa seuraavaa: Kehittämisen perusajatuksena n llut erilaisten rlien tunnistaminen ja timinnan kehittäminen sen phjalta. Tekninen sektri n tällä hetkellä jaettu tilaaja- tuttaja- ja viranmaistimintihin. Sekä tilaaja- että tuttajarganisaatit vat liikelaitksia. Virasttyyppisenä rganisaatina n ainastaan viranmaistehtävistä vastaava ympäristö- ja kaavitusvirast. Valmistelussa n tutantliikelaitsten mudstaminen seudullisiksi yhtiöiksi yhdessä seudun muiden kuntien kanssa. Tilaajaliikelaitsten salta tavitteena n mudstaa yhteinen seudullinen rganisaati.

4 4 Alan keskustelussa varsinkin Espn kaupungilla n llut merkittävä rli, sillä sen Kuninkaantien lukin ja Kaivmestarin uimahallin elinkaaritteutus n ensimmäinen ja tunnetuin kuntien tteuttama elinkaarimalliin perustunut hanke. Vunna 2003 käyttöön tetussa lukissa ja sen yhteydessä timivassa uimahallissa kaikki muu kuin petus n prjektiyhtiö Arandurin tuttamaa (Arandurin mudstavat NCC, YIT ja Sdexh). Aikanaan 25 vudeksi tehdyn palveluspimuksen phjalta prjektiyhtiö suunnitteli ja rakensi khteet ja vastaa niiden ylläpidsta ja käyttäjäpalveluista (RT 2004). Teknisen sektrin uudistamiseen vidaan kuitenkin sveltaa humattavasti nykyistä laajemmin ja rhkeammin erilaisia palvelu-, prsessi- ja rganisaatiinnvaatiita, jiden kartittamiseen tarvitaan tereettista tutkimustyötä, kansainvälistä tarkasteluperspektiiviä ja käytännönläheisiä piltteja ja kehityshankkeita, jilla kaikilla n ma rlinsa KUPERA-hankkeessa. 1.2 KUPERA-kaupungit KUPERA-hankkeessa mukana levat kaupungit vat hyvin erilaisia ja khtaavat siten myös erilaisia haasteita. Yhden merkittävän lähtökhtia muvaavan tekijän mudstavat kaupunkien suuret kkert: suurin mukanalevista kaupungeista n asukkaan Helsinki ja pienin pulestaan asukkaan Rauma. Tämä heijastuu sekä kaupunkien yhdyskuntarakenteen kehittämisen haasteisiin että kaupunkien rganisatrisiin lähtökhtiin. KUPERA-kaupunkien asemat aluerakenteessa vaihtelevat niin ikään humattavasti. Ist kaupunkiseutujen keskukset vat väestöltään kasvavia (Esp, Helsinki, Vantaa, Jyväskylä, Oulu ja Tampere). Muutamassa näitä pienemmässä kaupungissa väestökehitys n llut vastaavasti negatiivista (Kuvla, Mikkeli, Rauma). Tällaiset er lähtökhdissa heijastuvat siihen, millaisia lyhyen aikavälin kehittämishaasteita kaupungit khtaavat. (Ks. väkiluvuista ja niiden muutksista Taulukk 1.) Taulukk 1. KUPERA-kaupunkien väkiluvut ja niiden muutkset 2000 luvulla. (Tilastkeskus/Altika-tietkanta, kaupungit v kuntajan mukaan). Kn 2009 Kaupunki (2009) Väkiluku 2000 Väkiluku 2008 Väkiluvun muuts Väkiluvun muuts , % 049 Esp ,27 % 091 Helsinki ,81 % 092 Vantaa ,48 % 109 Hämeenlinna ,91 % 167 Jensuu ,00 % 179 Jyväskylä ,88 % 286 Kuvla ,40 % 297 Kupi ,56 % 398 Lahti ,26 % 491 Mikkeli ,08 % 564 Oulu ,48 % 609 Pri ,54 % 684 Rauma ,06 % 698 Rvaniemi ,67 % 743 Seinäjki ,94 % 837 Tampere ,21 % 853 Turku ,75 % 905 Vaasa ,28 %

5 5 Kunkin kaupungin ma hallintkulttuuri ja kunnallisen timinnan yleiset kehittämislinjat säätelevät sitä, missä laajuudessa innvaatitimintaan panstetaan ja millaisia uudistuksia tteutetaan. KUPERA-kaupunkien teknisen sektrin edustajat vat j hankkeeseen mukaan lähtiessään sittaneet kiinnstusta innvaatitimintaa edistävään tutkimus- ja kehittämistimintaan. Jissain kaupungeissa innvaatitimintaan n alettu kiinnittää erityistä humita, kuten Jyväskylässä, jssa n erillinen innvaatipalveluyksikkö tehtävänään lla mukana eri timialjen kehittämishankkeissa. Yleensä vastaavia tehtäviä hitavat kaupungeissa erilaiset tutkimus- ja kehittämispalveluyksiköt. Jyväskylän kaupungin innvaatipalvelujen tarjnnassa teknisen sektrin kannalta tärkeitä palveluja vat esimerkiksi tutkimuksen tukipalvelut, asukassallistumisen kehittäminen ja arviinti, sähköisten palvelujen kehittäminen, kaupungin sisäisen kehittäjäverkstn luminen ja yritysvaikutusten arviinti (ks. Vaikka innvaatitimintaan kiinnitetään nykyisin yleisesti julkisella sektrilla aikaisempaa enemmän humita, innvintiin ja innvaatitiminnan edellytyksiin ei le kiinnitetty riittävästi humita. Teknisellä sektrilla keskeinen syy tähän n alimititetut henkilöresurssit, jllin kapasiteettia ei jää ktimaisten ja ulkmaisten esimerkkien kartittamiseen ja innvatiivisten kkeilujen ideintiin ja tteutukseen. 2 KUPERA-hankkeen alkukartitus KUPERA-tutkimus- ja kehittämishankkeen ensimmäisenä työvaiheena li haastatteluihin perustuvan alkukartituksen surittaminen. Haastateltavana li pääsääntöisesti 3-5 teknisen sektrin viranhaltijaa kustakin kaupungista (ks. haastattelujen tteutusaikataulusta taulukk 2). Haastattelujen käytännön tteutuksesta livat vastuussa Ter Haahtela (BIT) ja Olavi Kalli (TaY), jiden lisäksi haastatteluihin sallistui tapauskhtaisesti myös tutkimustiimin muita jäseniä eli Pekka Malinen, Ari-Veikk Anttirik, Pentti Siitnen ja Ulriika Lepniemi. Taulukk 2. KUPERA-kaupunkien haastattelujen ajankhdat. Kaupunki Haastattelu 1. Espn kaupunki Helsingin kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Jensuun kaupunki Jyväskylän kaupunki Kupin kaupunki Kuvlan kaupunki Lahden kaupunki Mikkelin kaupunki Oulun kaupunki Prin kaupunki Rauman kaupunki Rvaniemen kaupunki Seinäjen kaupunki Tampereen kaupunki Turun kaupunki Vaasan kaupunki Vantaan kaupunki

6 6 Alkukartituksella pyrittiin hahmttamaan KUPERA-kaupunkien (a) teknisten palvelujen rganisintia ja tteutusta, (b) dtettavissa levia muuts- ja kehittämispaineita sekä (c) mistamiseen, rahitukseen ja perintiin khdistuvia innvaatiita. Lisäksi alkuhaastatteluilla kartitettiin (d) KEHTO-frumiin ja KUPERA-hankkeeseen khdistuvia dtuksia ja ideita. Seuraavassa kuvauksessa nstetaan esiin eräitä KUPERA-hankkeen näkökulmasta mielenkiintisia ja huminarvisia asiita, jista haastattelutilaisuuksissa keskusteltiin. Haastatteluissa esiinnusseet asiat n esitetty tekstilaatikissa. Kuvaus nudattaa sveltuvin sin teemahaastattelun rakennetta. 2.1 Teknisten palvelujen rganisinti Teknisten palvelujen kknaisuudesta n edellä käytetty nimitystä perusrakennepalvelut, jtka tutkimussuunnitelman mukaan luvat perustan tietyn alueen elinkeintiminnalle, asumiselle, liikenteelle ja hyvinvintipalvelujen kulutukselle. Esimerkiksi kaupunkirakenne, liikenneväylät ja julkiset timitilat vat perusrakennepalveluja. Käytännössä fyysiseen perusrakenteeseen liittyvien tehtävien hit n yleisesti rganisitu teknisen sektrin tehtäväalueiksi, jskin jissain kaupungeissa teknisen sektrin timinnt n rganisitu eri temaattisille alueille. Käsitteistö, jlla tätä timintasektria lähestytään, eritellään ja rajataan, ei le täysin vakiintunutta. Teknisen sektrin timinta kstuu rajauksesta riippuen eri timialan tehtävistä. Perusrakenteen sia ja kuntien perusrakennetehtäviä vidaan kuvata kuvin 2 avulla. Tehtäviä n siis paljn ja ainakin saksi niiden rganisinti n riippuvainen kunnan lsuhteista, aikinaan maksutuista työnjan periaatteista ja ennen kaikkea kaupungin yhdyskuntarakenteesta ja asukasluvusta. Teknisen sektrin perinteisenä rganisintiperiaate perustuu prfessinaaliseen työnjakn, jssa keskeisellä sijalla n erikistuminen ja tehtäväaluekhtainen erikissaaminen. Mitä suurempi kaupunki, sitä useampia tehtäviltään erikistuneita yksiköitä niissä yleensä n. Näiden rinnalla tai myös sittain krvaajana n työprsesseihin ja asiakkuuteen perustuvia rganisintimalleja. FYYSINEN YMPÄRISTÖ, RAKENTEET JA VARALLISUUS LUONTO, LUONNON ELEMENTIT YHDYSKUNTA- RAKENNE, MAA, TONTIT LIIKENNE- VÄYLÄT, YLEISET ALUEET TEKNINEN INFRA VERKOSTOT LAITOKSET HUONETILA RAKENNUKSET Fyysiset rakenteet ja tekniikka FYYSISET PERUSRAKENTEET MAAPOLITIIKKA YHDYSKUNTA- SUUNNITTELU KAUP.RAKENNE- PALVELUT KADUNPITO PUISTO- TOIMI TEKNISEN INFRAN PALVELUT TILA- PALVELUT ASUMIS- PALVELUT Organisinti ja palvelut YMPÄRISTÖN VALVONTA JA TURVALLISUUS FYYSISEEN YMPÄRISTÖÖN JA RAKENTEISIIN KYTKEYTYVÄT HOITO- JA PALVELUTOIMINNOT JA YLLÄPITO Kuvi 2. Fyysinen perusrakenne ja siihen liittyvät tehtävät ja timialat kunnassa (vrt. Siitnen & Martikainen 2005).

7 7 Useissa kaupungeissa n vuden 2009 alussa tteutettu kuntaliitksia, jiden seurauksena myös teknisen timen rganisaatita n juduttu miettimään uudelleen. Tällaisia liitskaupunkeja vat Hämeenlinna, Jensuu, Jyväskylä, Kupi, Kuvla, Oulu, Rvaniemi ja Seinäjki. Lisäksi vireillä n useita kuntaliitsselvityksiä, jiden tulksena lähivusina mahdllisesti tapahtuu uusia liitksia. Keskeisinä rganisinnin uudistamisen periaatteina varsinkin liitskaupungeissa ja jssain määrin myös muissa kaupungeissa vat haastattelujen mukaan tilaaja- ja tuttajatehtävien selkiinnyttäminen ja eriyttäminen (jak tilaajiin ja tuttajiin), kaupunkiseudun kuntien välisen yhteistyön lisääminen varsinkin teknisten perusrakennepalvelujen ja erityisesti tukipalvelujen tuttamisessa (varikt, krjaamt, jne.), alueellisten ja paikallisten markkiniden hyödyntäminen palvelujen järjestämisessä kilpailuttamisen ja ulkistamisen avulla sekä man palvelututannn liikelaitstaminen ja edelleen yhtiöittäminen. Myös tilaamisen yhtiöittämistä ja/tai ylikunnallista yhteistyötä phditaan muutamissa kaupungeissa. Eräissä suurissa kaupungeissa n mietitty siis sitä, tulisik myös teknisten perusrakennepalvelujen tilaaminen yhtiöittää alueen kuntien yhteiseen tilaajayhtiöön. Teknisen sektrin palvelututant n mahdllista rganisida useilla vaihtehtisilla tavilla. Seuraavassa kuvissa rganisinnin vaihtehtja ja kehitysplkuja tarkastellaan suuntaa-antavasti teknisten palvelujen rganisintimutjen, yhteistyökuviiden ja yksityisen mistajuuden mukanaln kautta (ks. kuvi 3). Nämä vat kysymyksiä, jtka nusivat esille tavalla tai tisella kaikissa kaupungeissa. Pienissä kaupungeissa ratkaisut perustuvat usein virast-rganisaatin ilman tilaaja-tuttaja-mallia tai sisäistä liikelaitstamista. Suuremmissa kaupungeissa ratkaisujen kirj n laaja. Yleisesti timinnan itsenäisyyden asteen ja tulsvastuisuuden phjalta kuntapalvelujen rganisintimutja n kuvattu kuntakhtaisella nelivaiheisella mallilla: virast -> nettbudjetitu kustannus- tai tulsyksikkö -> liikelaits -> sakeyhtiö (Kilpailuvirast 2001). Nettbudjetinti n yleistä mnissa teknisen sektrin palveluissa, kuten tilapalveluissa. KUPERA-kaupungeissa kuitenkin selvin ja ajankhtaisin rganisatrinen siirtymä n tapahtunut liikelaitstamisen ja yhtiöittämisen suuntaan. Tisaalta kaupungit vat lisääntyvässä määrin phtineet kuntakhtaisen näkökulman laajentamista ja siihen liittyen yhteistyöhön perustuvien rganisintiratkaisujen tteuttamista. Teknisellä sektrilla yhteistyö n vielä tistaiseksi jäänyt usein yhteiskulutuksen ja tietjärjestelmäyhteistyön taslle, jskin muutamilla tehtäväalueilla n myös saatu aikaan peratiivista yhteistyötä palvelututannssa (Rukjki 2004). Parhaan esimerkin tästä tarjavat alueelliset jätehultyhtiöt. Sitä vastin rganisatrinen laajentuminen yksityisen sektrin suuntaan n tapahtunut hitaasti. Yhteisyrityksiä n edelleen vähän ja myös yksityisrahitus- ja elinkaarimallit vat tistaiseksi jääneet harvalukuisiksi. (Ks. kuvi 3.) Tisaalta samalla n syytä muistaa, että edellä mainittujen pääsin hierarkiaan perustuvien rganisintitapjen rinnalla ulkistaminen alki tunnetusti käynnistyä teknisen sektrin timialilla varsin aikaisessa vaiheessa, mikä näkyy erityisesti rakentamisessa, kiinteistönhidssa, jätehullssa, kuljetuspalveluissa ja siivuspalveluissa. Muutamat kaupungit, kuten Lahti, vat lähteneet kunnianhimisesti ulkistamaan jidenkin tehtäväalueiden kk tutannn. Tässä khdin kuntakhtaiset ert vat suuret, sillä paikallisten ja alueellisten palvelumarkkiniden rakenne, timinnan ulkisvaikutukset, infrmaatin epätäydellisyys ja kunnan man tutannn kilpailukykyisyys vaikuttavat ratkaisevasti ulkistamisen ja nimenmaan kilpailuttamisen mielekkyyteen (vrt. Karist 2006, 78). Ulkistamista vidaan tteuttaa kilpailu- tai kumppanuusrientituneesti. Kilpailutusmentaliteetti perustuu ns. huutkauppateriaan ja edellyttää kvan kilpailun ylläpitämistä markkinilla, kunnan aktiivista sanelijan rlia ja hintaa lähes ainana valintakriteerinä, kun taas kumppanuusmentaliteetti edellyttää kunnalta lähtökhtaisesti yhteistyöhakuista rlia ja palvelukuvauksen ja hankkeen ehtjen svittamista kulliseenkin yhteistyötilanteeseen. Hankintaprsessissa kumppanuusmentaliteetin painpiste n ideinti- ja suunnitteluvai-

8 8 heessa, kun taas kilpailutusmentaliteettiin phjautuvan timinnan painpiste n kilpailutusvaiheessa. Kiinnstavaa tässä n se, että kilpailutusta n tehty paljlti juuri kustannussäästöjen tivssa, mikä heijastaa vahvasti kilpailutusmentaliteettia. Itse asiassa mnissa tutkimuksissa PPP-hankkeiden ngelmana n nähty julkisen sektrin hankintja hallitseva kilpailutusmentaliteetti seurausvaikutuksineen. Tällainen lähestymistapa jhtaa usein pettymykseen suhteessa ulkistamisen tulkseen, kska strategisen päätöksen sijaan kyseessä n jk pelkkä kustannussäästöjä hakeva prsessi tai henkilöstöpliittisesti mtivitu ulkistamispäätös. (Karist 2006.) Näin llen strategisen näkökulman ttaminen sekä rganisinti- että ulkistamiskysymyksiin n ensiarvisen tärkeää muutsprsessien nnistumisen kannalta. Markkinaehtisuuden lisääntyminen hierarkiaperusteisten rganisintimutjen käyttööntn myötä Klassinen julkinen rganisintimalli In-huse-ratkaisumallit Kuntayhteistyömallit Kumppanuus (yhtiömut) Yksityistäminen/ avin kilpailutus Kuntien spimusyhteistyö Nettbudjetitu tulsyksikkö Kuntayhtymä Virastrganisaati Kunnan liikelaits Kuntien yhteinen liikelaits Kunnan mistama sakeyhtiö Kuntien in-huse sakeyhtiö Yhteisyritys (PPP) Yksityiset yhtiöt Kuvi 3. Teknisten palvelujen tutannn rganisinnin mutja ja kehitysplkuja. (Ks. rganisintimudista Anttirik 2009b.) Kaiken kaikkiaan tekninen sektri n uranuurtaja julkisen ja yksityisen sektrin yhteistyön saralla, kun taas kuntien välisessä yhteistyössä ja teknisen sektrin kannalta tärkeässä seutuyhteistyössä kehittämisen varaan n vielä runsaasti (Taipale 2004). Tässä mielessä tdellista lähivusien kehittämistarvetta saattaa löytyä nimenmaan seutuyhteistyön suunnalta. Omalla tavallaan tätä kehitystä ilmentävät HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut, jka n ympäristöpalveluja Helsingin seudun asukkaille ja yrityksille tuttava, vuden 2010 alusta lukien timintansa alittanut pääkaupunkiseudun kuntien mudstama kuntayhtymä sekä samaan aikaan timintansa alittanut Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL), jka vastaa pääkaupunkiseudun jukkliikenteen suunnittelusta, järjestämisestä ja matkustajainfrmaatista (http://www.ytv.fi/valisivu/). Myös kahdeksan kunnan vunna 2007 mudstamalla Tampereen seudun kuntayhtymällä n kaksi perusrakenteisiin liittyvää työryhmää: maankäyttö, asuminen ja liikenne sekä tekniset palvelut seututyöryhmä (http://www.tampereenseutu.fi/). Yhteistyön puitteissa n laadittu mm. kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnittelun hjelmia vuteen Liikelaitstuminen n llut lunteva kehityssuunta kuntien man teknisen sektrin rganisinnissa, mutta seudullisuuden lisääntyessä painpiste saattaa siirtyä enemmän esimerkiksi seudullisiin in-huse-sakeyhtiöihin ja jatkssa myös yksityisten kanssa kilpailutilanteessa timiviin seudullisiin sakeyhtiöihin.

9 9 Haastatteluissa mainittuja haasteita, jtka vat vaikuttamassa tehtyihin ja suunniteltuihin rganisaatiratkaisuihin, vat mm. seuraavat: Suunnitelmallinen timinta maankäytössä n vaikeaa (lähes mahdtnta) rahituksen jälkeenjääneisyyden vuksi. Tulevaisuudessa budjeteissa n tarjlla vain niukkuutta ja investinnit ajittuvat rahitusmahdllisuuksien mukaan. Kehittämisngelmien lisäksi paineina vat parannus- ja uusintainvestintien vähäisyys; syntyy krjausvelkaa. Tähän tarvittaisiin uusia rahitusmalleja. Tutant n siirretty perustettuihin liikelaitksiin. Suunnitteilla n liikelaitsten yhtiöittämisiä ja mahdllisesti vunna seudullisiksi yhtiöiksi, jtka seudun kunnat mistavat. Myös tilaajapulta n tarkitus kta miksi kknaisuuksiksi niin, että vältyttäisiin mninkertaiselta kuntakhtaiselta päätöksentelta. Haasteena n kuitenkin yksityisten suurten tarjajien vähäisyys kilpailutuksissa. Osaavan työviman saaminen vaikeutuu tulevaisuudessa... Ongelmana n se, että jhtavilta paikilta kataa paljn hiljaista tieta eläköitymisen seurauksena. Haasteina vat tuttavuuden lisääminen, henkilöstön ikääntyminen, kuntataluden ahdink sekä man palvelututannn ja stjen suhde (ja tämän suhteen suunnitelmallinen muuttaminen). Se mikä rganisintivaihteht kullinkin n paras tai tarkituksenmukaisin riippuu timialakhtaisista tekijöistä (esim. rakennusvalvnta vs. timitilapalvelut) samin kuin useista paikallisista ja alueellisista lsuhde- ja tilannetekijöistä (kuntien yhteistyön perinteet, suhteelliset etäisyydet, markkinatilanne ja vaihtehtinen palvelutarjnta jne.). Kysymys n samalla tietysti myös kunnallispliittisista päätöksistä ja valtuustn tekemistä linjaratkaisuista. 2.2 Kuntien yhteistyö ja verkstt perusrakennepalvelujen tutannssa Kupera-tutkimuksen kaupungit vat mien seutukuntiensa ja työssäkäynti- ja talusalueidensa keskuksia ja tämä lunnllisesti vaikuttaa siihen, että ne vat mukana varsin mninaisissa yhteistyöverkstissa. Jissain tapauksissa alueellisen integraatin ja yhteistyön edistymistä vat hidastaneet kuntaliitkset, jtka vat vieneet humita kaupunkiseutusuunnitelmien valmisteluun ja liitsprsessin läpivientiin laajemman alueyhteistyön kustannuksella. Meneillään leva kunta- ja palvelurakenneuudistus n stimulinut kuntien välistä seudullista/alueellista yhteistyötä. Lisäksi 10 suurimmalla kaupungilla n llut epävirallista yhteistyötä ja kkemusten vaihta jhtavien viranhaltijiden ja asiantuntijiden vusittaisten tapaamisten mudssa. KUPERA-hankkeen alkuvaiheen haastatteluissa kävi ilmi, että yhteistyö tapahtuu suurelta sin erillisissä hankkeissa. Kaikkiin mielenkiintisiin hankkeisiin ei le resurssien pulesta mahdllisuutta lähteä mukaan, jllin muiden kaupunkien kkemukset ja hyödyt jäävät malta salta saavuttamatta. Lisäksi hankkeet päättyvät aikanaan, jllin yhteistyöhön tulee katkksia. Tisaalta parhaiden timintatapjen uskttiin leviävän ja yleistyvän hiljalleen kk kuntasektrilla. Tähän tivttiin kuitenkin nykyistä parempaa systematiikkaa, ettei kaikkea tarvitsisi kkeilla ja tehdä itse. Erityisesti tietämys muutsprsesseihin liittyvistä haasteista ja tisaalta hyvistä käytännöistä ketaan tarpeelliseksi, jtta muualla tteutettuja ratkaisuja lisi mielekkäämpää lähteä sveltamaan maan rganisaatin. Yhä useammissa perusrakennepalveluissa tarkastelun lähtökhta ja rganisaatimut n seudullinen, ja kyseisen trendin usktaan jatkuvan edelleen. Vesihult, jätehult, energia, jukkliikenne ja ympäristöpalvelut vat tästä hyvä esimerkki. Jatkssa usktaan myös hankinnissa mentävän enemmän alueelliseen timintaan.

10 10 Yhtenä haasteena seudullisuudessa n myös keskuskaupungin suhteellisen is kk verrattuna ympäryskuntiin. Myös kaupunki maaseutu asetelma sekä jissakin tapauksissa kielipliittiset tekijät vivat aiheuttaa jännitteitä. Lähtökhdat yhteistyölle vat jssakin määrin haasteelliset, kska aina realistinen palvelun tilaaja ja mahdllinen tuttaja n usein keskuskaupunki. Isäntäkuntamallia vidaan kuitenkin vierastaa ympäryskunnissa, vaikka sitä pidetäänkin helpmpana ja vähemmän byrkraattisena timintamutna kuin esim. kuntayhtymiä. Useassa tapauksessa yhteistyön mahdllisina hyötyjinä vat lähinnä ympäryskunnat keskuskaupungin sijaan. Tisaalta hyvin tteutettu ja kaikkia hyödyttävä yhteistiminta n llut saltaan edistämässä myös kuntaliitksia. Muutamilla kaupunkiseuduilla n edelleen käynnissä vimakas keskustelu ja selvitystyö mahdllisista kuntaliitksista. Intensiivisessä seudullisessa yhteistyössä n myös havaittu, että palvelua tilaavan tai tteuttavan yksikön pitäisi kattaa riittävän suuri timinnallinen kknaisuus. Liian useat pienet viralliset seudulliset yhteistyömudt tekevät päätöksentesta hidasta ja byrkraattista lautakuntineen, jhtkuntineen, jhtryhmineen tai erikseen kaikilta kunnilta edellytettävine päätöksineen. Suurimmat haasteet liittyvät maankäyttöön ja strategisemman tasn yhteistyöhön. Kunnilla n ikeus päättää itsenäisesti masta maankäyttöplitiikastaan ja kaavituksesta. Yhteistyötä pyritään tekemään maankäytön suunnittelussa maakuntatasa myöten, mutta käytännössä useat kaavituspäätökset, mm. kauppakeskusten perustamisiin liittyen, vat heikentäneet yhteistyön uskttavuutta. Tällaisista yksittäisistä tapahtumista syntyvä epäluttamus vi valitettavasti heijastua myös muuhun viralliseen yhteistimintaan. Myöskään Paras-hanke kaupunkiseutusuunnitelmineen ei le tunut tähän asiaan ainakaan tistaiseksi haluttua parannusta. Kuitenkin seutukuntien sisäinen ja välinen epävirallinen viranhaltijiden yhteistyö n pikemminkin jatkuvasti lisääntynyt. Yhtenä heikkutena tulevia yhteistyömahdllisuuksia phdittaessa nähtiin epäyhtenäiset tietjärjestelmät. Mnet kunnat ja kaupungit vat hankkineet ja kehittäneet useisiin palveluihin mia suljettuja ratkaisujaan, jiden välillä tiedn siirtäminen n erittäin hankalaa jskus jpa kaupungin mien yksiköiden välillä. Jatkssa paremman yhteistyön edellytyksenä pidettiin yhtenäisempää tiettekniikan infrastruktuuria. Pisimmälle viedyissä ajatuksissa jpa phdittiin, vitaisiink tietyissä asiissa siirtyä yhtenäisiin järjestelmiin ja sähköisiin palveluihin jpa kansallisella taslla. Seuraavassa kaupunkien edustajien haastatteluista pimittuja esimerkkejä ylikunnallisesta yhteistyöstä teknisellä sektrilla: Yleinen seutu- ja maakuntayhteistyö Seutukunnan sisäinen yhteistyö n pitkälti erillisten hankkeiden varassa Seudullinen yhteistyö hankintatimessa Seutuyhteistyö yleiskaavan laadinnassa (Jensuun seudulla n seitsemän kunnan yhteinen yleiskaava) Seudulliset työryhmät (esim. Mikkelin seudullisessa rakennemallityössä n seudullisia teemaryhmiä ja Prin seudulla timii maankäyttö, asuminen ja liikenne työryhmä KARMA) Maakuntaliittjen teknistä sektria kskevat selvitykset Teknisten palvelujen tutant Pääkaupunkiseudun kuntayhtymät (HSY ja HSL) Yhteistyö jukkliikenteen järjestämisessä (esim. pääkaupunkiseudun jukkliikenne; Tampereen kaupunkiseudun seutulippu; Kuvlan alueen seutulippu) Liikenneväylien ja järjestelyjen suunnittelu maakunnallisesti (Etelä-Savn liitt) Seudulliset yhtiöt (esim. Kymenlaaksn Jätehult Oy tuttaa seudun kunnille jätehulln palvelut)

11 11 Palvelujen tuttaminen naapuri- ja ympäristökunnille (esim. Jensuun Vesi puhdistaa ympäristökuntien jätevesiä) Ylikunnallista yhteistyötä jätehullssa ja vesihullssa (esim. Pri, Ulvila, Harjavalta) Viranhaltijayhteistyö Seudullista yhteistyötä viranhaltijataslla maakunnan puitteissa (Päijät-Häme) Teknisten jhtajien epäviralliset yhteistyöryhmät ja tapaamiset Muita yhteistyömutja Hankintayhteistyö ja -renkaat (mm. jätehultyhtiöt vat suunnittelemassa yhteistä hankintarengasta) Yhteinen viranhaltija (esim. Ulvilan, Luvian, Pmarkun ja Nakkilan yhteinen aluearkkitehti) Eräät kaupungit tekevät yhteistyötä mm. kustannusvertailun, asiakastyytyväisyyden, rakennusten krjausvelan ym. selvittämisessä Itä-Sumen kaupunkikeskusten frumi (mm. Kuvla, Imatra, Mikkeli) Yhteistyön krdinintia mm. Sumen Kuntaliitn kautta (mm. kunnssapidn alalla) Kaupungit tekevät seudullista yhteistyötä khtalaisen paljn (käynnissä levasta yhteistyöstä tarjavat jnkinlaisen kuvan Paras-hankkeen yhteydessä tehdyt kaupunkiseutusuunnitelmat). Kaupunkiseutuyhteistyössä n vielä paljn kehitettävää tekninen sektri mukaan lukien. Mnilla kaupunkiseuduilla yhteistyö n edennyt varsin hyvin esim. Lahden ja Tampereen seudut mutta n myös mnia seutuja jissa keskuskaupungin ja ympäristökuntien välillä vallitsee vielä luttamuspulaa. Lisäksi jissain tapauksissa myös kauppakeskusten sijittamiskysymykset ja muut kilpailua lisäävät tekijät vat tuneet kitkaa seutuyhteistyöhön. 2.3 Teknisen timen merkittävimmät muutspaineet Merkittävimmät haasteet liittyvät teknisten palvelujen tutannn (käyttötalus) ja investintien rahitukseen. Perusngelmana n kaupunkien kasvu ja sen tuma rakennetun ympäristön laajentuminen ja kunnssapitn tarvittavien määrärahjen jälkeenjääneisyys tai jpa supistuminen. Tisin sanen teknisten palveluiden kysyntä ja vaatimukset kasvavat käytettävissä levia vimavarja enemmän eli entistä enemmän ja laadukkaampia palveluja n tutettava entistä pienemmin vimavarin. 1. Taluden niukkuus suhteessa kunnssapidn ja kehittämisen tarpeisiin velvitteet kasvavat määrärahja npeammin. 2. Pliittisten päättäjien heikt tiedt yhdyskuntatekniikan kysymyksissä pissa silmistä pissa mielestä. 3. Henkilöstön eläköityminen, saamisen ja tiedn häviäminen ja rekrytintingelmat. 4. Oman tutannn ja ulkistamisen suhde mikä lisi ikea suhde tulevaisuudessa? 5. Omaisuuden, erityisesti maan saaminen tuttavaan käyttöön timinnan ja tiljen käytön tehstaminen. Kuvi 4. Yhdyskuntatekniikan keskeisiä muutspaineita KUPERA-kaupungeissa. Vimavarjen (määrärahat ja henkilöstö) niukentuminen heijastuu myös mistamiseen. Peruspalvelujen rakenteet ja infrastruktuuri säilynevät suurelta sin kuntien mistuksessa,

12 12 mutta mistusphjan ja siihen liittyvän vastuun ja riskien laajentamiseen khdistuu suurta mielenkiinta. Tässä khdin haastatteluissa nusi esiin näkemyksiä siitä, että tulevina vusina teknisten palvelujen ylläpidssa (kunnstus, vusikrjaukset, ym.) ei vida turvautua entisessä laajuudessa verrahitukseen. Sen rinnalle tarvitaan lisää myynti- ja maksutulja, jiden tutt krvamerkitään yhdyskuntateknisten palvelujen rahitukseen. Yleisesti tdettiin levan tarvetta laajentaa timinnan tulpulta. Uusien maksujen hella myös erilaiset lahjitus- ja spnsrintimallit ja mainstulihin phjautuvat mallit visivat jatkssa tulla nykyistä useammin kyseeseen. Tisaalta tivttiin, että vernkannssa vitaisiin kerätyistä maksuista tietty prsenttisuus khdistaa suraan tekniselle sektrille palvelun tdellisia kustannuksia kattamaan. Rahitusphjan laajentaminen n suuri haaste tekniselle sektrille. Erilaisia PPP malleja (public private partnership) n kkeiltu, mutta ne eivät le saavuttaneet yleistä susita. Ongelmana n usein se, että kaupungin ma pääman kustannus n useita prsenttiyksiköitä markkinaehtista krktasa edullisempi. Lähinnä kyseeseen visivat tulla sellaiset rahitukselliset hybridiratkaisut, jssa kknaisuuteen kuuluu myös peratiivisesti tehkkaampi timinta. PPP-malleihin siirtymistä suranaisen rahapulan vuksi ei pidetty tivttavana, vaan timinnan hyötyjen tivttiin löytyvän peratiivisesti järkevämmästä timinnasta. Haasteena kettiin, ettei Sumessa vielä le tieta kansainvälisistä hankkeista ja erityisesti uudempien timintamallien tuntemus n heikka. (Ks. PPP-hankkeita ja innvatiivisia infrastruktuurijärjestelmiä kskevasta kansainvälisestä keskustelusta esim. Price 2002.) Yhtenä syynä teknisen pulen heikkn taludelliseen tilanteeseen n päättäjien hun teknisen sektrin tuntemus. Palvelumaksuilla luullaan katettavan suurempi sa kustannuksista mitä ikeasti vidaan tehdä. Suuri sa infrastruktuurista n myös näkymättömissä ja täten pissa päättäjien ja kuntalaisten silmistä ja mielestä. Tällöin n hankala ymmärtää esimerkiksi vesi- ja viemäriputkistn heikka tilaa, kska haitat laiminlyödystä hitamisesta tulevat viiveellä. Tisaalta taas katupulella liian myöhään tehty krjaus tulee elinkaarikustannuksiltaan humattavasti kalliimmaksi kuin suunnitelmallinen jatkuva ylläpit. Pahimmillaan seurauksena tdettiin vivan lla yleinen infrastruktuurin rapautuminen. Useassa kaupungissa n j juduttu selvään krjausvelkakierteeseen, jhn n puututtava. Tilannetta pahentaa entisestään se, että uuskhteiden rakentamiseen n saatavilla humattavasti helpmmin rahaa kuin vanhjen khteiden kunnstamiseen. Ongelman ratkaisemiseksi kaupungeissa tivttiin selkeitä havainnllistuksia krjausvelkakierteen ngelmasta ja sen seurauksista. Samalla tivttiin päästävän elinkaariajatteluun timinnassa. Vakavaraisemmissa kaupungeissa svellettiin laajemmin elinkaarijaattelua, ja rakennusvaiheessa sallittiin alkuinvestinniltaan kalliimmat ratkaisut, mikäli tämä alensi kunnssapitkustannuksia käyttöaikana tai pidensi humattavasti letettua investinnin käyttöikää. Tällaisen ajattelutavan iskstaminen man kaupungin timintaan yleisesti tdettiin levan hankalaa. Eläköityminen n kettu mnilla paikkakunnilla erittäin suurena haasteena. Jatkssa pelätään levan hankalaa saada tilalle ammattitaitista ja mtivitunutta väkeä. Taludellisesti tiukassa tilanteessa n usein llut päällä rekrytintikielt ja vastaavasti nususuhdanteessa ei pystytä kilpailemaan ammattitaitisesta työvimasta heikmman palkkatasn vuksi. Lisäksi eläköitymisen kautta kataa suuri jukk hiljaista tieta, jta ei le dkumentitu mihinkään. Nykyisen kulutusjärjestelmänkään ei keta kuntien teknisen sektrin näkökulmasta tuttavan ikeanlaisia taitja maavia nuria työntekijöitä markkinille. Tisaalta tilanteessa nähtiin haasteen hella myös mahdllisuuksia. Palveluiden hankkiminen ulkpulelta n lisääntynyt, ja siirtymä n llut hallittua khti markkinaehtista timintaa. Oman rganisaatin pienentymisen ja keskittymisen ydintimintihin tdettiin samalla selkeyttävän timintaa. Jissakin tapauksissa uusien rekrytintien tdettiin myös tuvan uutta ajattelua ja saamista mana rganisaatin. Parhaimmillaan hyvin tteutetuilla rek-

13 13 rytinneilla, ppispimuskulutuksella, lemassa levan henkilöstön lisäkulutuksella sekä man timinnan tehstamisella ja järkevöittämisellä tdettiin vitavan saavuttaa samanaikaisesti säästöjä sekä parempi palvelutas. Tähän tsin vaikuttaa suuresti kaupungin man rganisaatin tai sen yksikön sisäinen kyvykkyys ja henkilöstön halukkuus lla mukana kehitystiminnassa. Erittäin suurena kysymysmerkkinä nähtiin man tutannn ja ulkistamisen suhde. Markkinaehtisessa timinnassa nähtiin mnia hyviä pulia, mutta myös mnpleja ja kartellisitumista pelättiin. Useimmissa kaupungeissa ltiin sitä mieltä, että mnissa tapauksissa n hyvä säilyttää ydintimintjen salta pieni ma tutantyksikkö. Tämä ehkäisee mnplien syntymistä ja vi timia erityistilanteissa viranmaistimintjen varmistajana. Tisaalta tällainen yksikkö visi myös ilman erillisiä kilpailutuksia surittaa pieniä tehtäviä, ja man tutannn katsttiin myös mahdllistavan paremmin man tilaaja-saamisen säilymisen. Tilaaja-tuttaja mallista esitettiin hyvin mnenlaisia näkemyksiä. Selkeää yhtenäistä näkemystä mallin timintaedellytyksistä ei nussut esille. Lähinnä esiin tutiin se näkemys, että timiakseen tehkkaasti tilaaja-tuttaja mallilta vaaditaan vähintään riittävää markkinan kka ja tisaalta riittävästi palveluntarjajia. Lisäksi man tilaajasaamisen n ltava riittävän hyvä ennen kuin n mahdllista siirtyä kyseiseen timintatapaan. Yhtenä haasteena tunnistettiin myös se, että siirtymävaihe tulee lemaan hankala ja jäädään lukkuun jhnkin välivaiheeseen siirryttäessä khti markkinaehtisempaa timintaa. Tällainen lähinnä harjitteluvaiheen sisäinen tilaaja-tuttaja -malli vi entisestään lisätä byrkratiaa ja hankalittaa timintaa. Yhtenä suurena haasteena kettiin se, mikä n lppujen lpuksi kunnan ja sen teknisen sektrin tehtävä. Mnissa kaupungeissa phdittiin, lisik järkevää lupua kknaan tietyistä timinnista tai palveluista ja khdistaa niukat resurssit ennemmin mien ydintimintjen parempaan tteuttamiseen. Tisaalta mat resurssit ja pääma pitäisi saada tuttamaan paremmin. Arvkasta maa- ja kiinteistömaisuutta n käyttämättä tai tuttamattmassa käytössä, vaikka sitä hyödyntämällä lisi mahdllista saada lisätulja yhdyskuntatekniikalle. Selkeänä haasteena li myös kaupunkirakenteen eheyttäminen, erityisesti kuntaliitksia läpikäyneissä kaupungeissa. Tisaalta vanhemmissa kaupungeissa ja niiden kaupunginsissakin tdettiin levan tarvetta yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen, jtta ihmiset ja palvelut saadaan riittävän lähelle tisiaan ja työpaikkja. Myös vihreiden arvjen ja erityisesti energiatehkkuuden tteuttaminen vaatii tiiviimpää kaupunkirakennetta. Yleisenä muutspaineena tekniselle sektrille tdettiin myös väestön ikääntymisen aiheuttamat paineet. Tämän tulisi näkyä esteettömyyden parantamisena ja yleisesti parempana suunnitteluna, jssa tetaan humin kautta linjan ikääntymisen haasteet. Kynnysten välttäminen, kaiteet, liukkauden trjunta ym. teknisen sektrin vastuulla levat asiat hunsti hidettuina heijastuvat terveydenhultn kasvavina kustannuksina. Teknisen sektrin n myös mahdllisesti ltava mukana kehittämässä sellaisia ratkaisuja, jilla mahdllistetaan nykyistä pidempään vanhusväestön asuminen massa kdissaan tukipalveluita hyödyntäen. Haastatteluissa nstettiin esiin mm. seuraavia taluteen liittyviä muutspaineita: Käyttötaluden ja kunnssapidn ngelmia Käyttötaluden määrärahjen niukkuus; tulee uusia tehtäviä ja määrärahat pysyvät entisellä taslla Keskeisenä ngelmana isissa kasvavissa kaupungeissa n kunnssapitrahjen riittämättömyys; infrastruktuuri ja alueet laajenevat, mutta rahitus ei seuraa tätä laajenemista

14 14 Krvausinvestintien rahitusngelma synnyttää lisääntyvää krjausvelkaa. Yleensä uusiin aluerakentamishankkeisiin riittää rahaa, mutta vanhjen alueiden krjaukseen vähemmän. Kunnssapidn ja peruskrjaukseen rahitus jää jälkeen, kun npeasti tteutetut asuinalueet vat isja Saadaank rakennusvaiheessa tehdä hieman kalliimpia ratkaisuja, jtka alentavat kunnssapitkustannuksia investinnin käyttöaikana? Oman tutannn ja ulkpulisten tuttamien palvelujen tai urakkahintjen vertailu n ngelmallista. Oma tutant n selvästi kalliimpaa jhtuen suuremmista velvitteista (varallal, saavutettavuus jne.) Rahituksen haasteet Trendinä n markkiniden hyödyntämisen asteittainen lisääminen kilpailuttamalla ja ulkistamalla. Tuttavuushjelmassa humin khteena n rakentamisen avaaminen kilpailulle (verrataan maa yksityiseen; eli kannattaak tehdä itse vai staa ulka). Js kannattaa staa ulka, niin mietitään miten kilpailun avaaminen tulisi hitaa. Tämä visi lla KUPERAssa pilttitutkimus Kun kaikkeen ei ma raha riitä, vidaan muiden institutinaalisten timijiden rahaa (muut kunnat + pankit + yritykset) käyttää investintihankkeissa (tuttvaatimukset kasvavat kun yksityistä päämaa n mukana); mm. liikuntapaikat tai sairaalat. Kaupungin n tultava tiljen käyttäjäksi ja myös pantava rahaa hankkeisiin Investintien käynnistyminen vukra-/elinkaarimallilla n madaltanut päätöksenten kynnystä valtuustssa Vertailua ulkpulisen rahituksen (PPP -mallit) ei tehdä edullisuuden kannalta, sillä ma tulee rahan hinnan salta aina edullisemmaksi. Kysymys n pitkälti siitä, mihin kaupungin mia päämia sidtaan ja mitkä hankitaan pitkäaikaisilla rahitus- ja/tai vukraspimuksilla. Ulkpulinen rahitus mm. kulujen khdalla tullee yleistymään tulevaisuudessa Talussuunnittelussa lisi kiinnitettävä enemmän humita tulrahitukseen ja siinä investinnit n nähtävä sijituksina, jtka maksavat itsensä takaisin Spnsrirahitusta n käytetty jissain kaupungeissa pienimutisesti sillin tällöin, mutta spnsrirahituksen kehittäminen Sumessa llut lematnta (verrattuna Yhdysvaltihin) Ver- ja maksuplitiikka Kaavitus ja siihen liittyvät maankäyttömaksut tulisi sittaa kunnallistekniikan käyttöön Kiinteistövern tutt kaupungin sisäisten palvelumaksujen mudssa tekniselle timelle Liikenneväylien ylläpita ja investinteja visi rahittaa plttaineiden hinnan krtuksilla (sa a. versta kunnille) Omistajuus Maamaisuuden khdalla n paljn kehitettävää; arvkasta maisuutta n käyttämättä tai tuttamattmassa käytössä. Omaisuutta hyödyntämällä lisi mahdllista saada lisätulja yhdyskuntatekniikalle. Infrastruktuurin krjausvelka saataisiin suunnitelmallisella timinnalla nllattua, js löytyisi riittävästi pliittista tahta Muutspaineisiin kuuluvat mm. mistaminen sekä maisuuden kunnssapit ja sen rahittaminen. Isjen investintihankkeiden khdalla mietitään tapauskhtaisesti miten rahitus hidetaan. Ongelmana n se, että kaupunkien talutta tasapaintetaan leikkaamalla teknisen timen määrärahja Kiinteän maisuuden myynti laajassa mittakaavassa ei le mielekästä Sumessa Kunnan maisuuden myynti rahitustarkituksessa ja tutt yhdyskuntarakenteen kehittämiseen? Tällainen timinta vidaan kyseenalaistaa. Myydystä maisuudesta n maksettava käyttömaksuja/vukria, js sen käyttöä jatketaan myynnin jälkeen. Lyhyellä aikavälillä vidaan tsin lla paktettuja tällaisiinkin ratkaisuihin Uusissa rahitusratkaisuissa tulisi miettiä kknaistaludellista järkevyyttä pitkällä tähtäyksellä (kk käyttöiän aikana) 2.4 Innvaatit teknisellä sektrilla Innvaatissa n kyse timinnallistetusta uutuudesta. Innvaatin käsite liitetään yleensä aina sellaiseen uuteen ideaan tai tutteeseen, jnka hyödyllisyys ja menestys n mitattu

15 15 markkinilla tai muulla tavin käytännön elämässä julkinen hallint mukaan lukien. Innvaati käsite vidaan kytkeä arvntuttn, jllin innvaatin n tutettava lisäarva sidsryhmilleen perinteiseen ratkaisuun verrattuna (Malinen & Barsk 2003). Julkisella sektrilla kyse n siten siitä, miten uudet tutteet, palvelut, prsessit, rganisaatimallit ja institutinaaliset järjestelyt uudistavat julkisen sektrin timintaa. (Anttirik 2009a.) Julkisten palvelujen innvaatiita ja niiden myötä aikaansaatuja muutksia vidaan kuvata yleisellä taslla kuvin 5 sittamalla tavalla. Kustannussäästöt Tulnmudstus Lisääntyvä tehkkuus Lisääntyvä kilpailukyky Tehkas resurssien käyttö Alhaiset vert Kestävä kehitys Yhteiskunnalliset hyödyt Parempi palvelun laatu Asiakastyytyväisyys Käyttäjädemkratia Tuttajahyödyt Käyttäjähyödyt Julkisen palvelun muuts Tutant Jakelu Kulutus Teknlgia Organisaati Palveluinnvaatit Ympäristö Kehitysedellytykset Kuvi 5. Palveluinnvaatit julkisten palveluiden tutannssa. Kuntasektrin innvaatikeskustelussa esillä vat lleet erityisesti erilaiset teknlgiset, prsessi-, palvelu-, jhtamis- ja rganisaatiinnvaatit, jista hyviä esimerkkejä vat aikanaan tilaaja-tuttaja-mallin leviäminen, yhtiöittäminen, paikalliset timintaryhmät, verkstmaiset timintamallit ja vastaavat uudet rganisintimudt, jtka vat man syntyaikansa taustaa vasten varsin innvatiivisia ratkaisuja. Tekninen sektri li liikelaitstamisen, yhtiöittämisen ja nettbudjetitujen tulsyksiköiden mudssa kuntien timintakentässä pitkään kaikkein innvatiivisin palvelusektri. Teknisen sektrin kehitykseen vaikuttivat tsin tietyt timi- ja tehtäväalueille luntaiset kehitysedellytykset, jista esimerkkeinä käyvät kuntien rakennusurakat, vesi- ja jätehullssa tehdyt liikelaitstamiset ja esimerkiksi timitilapalvelujen rganisinnissa käytetyt nettbudjetidut yksiköt. Teknisen sektrin innvaatipaine n kuitenkin lisääntynyt viime vusina humattavasti, missä palvelujen hidasta siirtymistä virast-rganisaatista nettbudjetitujen yksiköiden kautta liikelaitksiin ja in-huse-yhtiöihin ei välttämättä pidetä riittävän radikaalina uudistumisen kaavana. Innvaatiiden lumisen ja leviämisen saralla vidaan ttaa humattavasti vaativampi näkökulma, mihin myös KUPERA ja vastaavat innvaatihankkeet pyrkivät saltaan vastaamaan. Kyse ei le lineaarisesta tai yksiultteisesta siirtymästä julkisesta rganisintiperiaatteesta kumppanuus-, yksityisrahitus- ym. mallien suuntaan, vaan teknisen sektrin timinnan perusteiden sekä palveluprtflin laajuuden ja lunteen uudelleenarviinnista, verkstja hallintakapasiteetin vahvistamisesta uusien yhteistyömutjen avulla ja yksittäisten palvelujen, palveluprsessien ja palvelujärjestelmien uudistamisesta. Tällöin uudistamisen perimmäinen kysymys ei le julkisen ja yksityisen yhteistyö, vaan kk teknisen sektrin

16 16 uudistamisen perimmäisten kysymysten avaaminen, jäsentäminen ja timinnallistaminen itse lutuja tai muualta maksuttuja uusia timinta- ja rganisintitapja hyväksikäyttäen. Haastattelujen anti li innvaatikysymysten salta khtuullisen vähäinen. Niiden perusteella arviituna teknisen sektrin timijat eivät le lleet viime vusina erityisen innvatiivisia, vaikka tisaalta tki pieniä parannuksia ja kkeiluja n tehty jssain määrin kaikissa kaupungeissa. Jka tapauksessa ns. radikaalien innvaatiiden vähäisyys n leimallista teknisen sektrin innvaatitiminnalle. Lisäksi tteutetut ratkaisut vat lleet pääsääntöisesti hyvin tuttajalähtöisiä, mikä sittain heijastaa teknisen sektrin palvelu- ja tehtäväalueiden lunnetta, mutta kert samalla vahvasta tutantsuuntaisesta ajattelusta, jka jättää katveeseen timintaa uudistavan kysyntä- ja asiakaslähtöisyyden, laatuajattelun sekä verkst- ja sidsryhmäjhtamisen näkökulmat. 1. Tilaaja-tuttajamalli kilpailutus erityisesti laatutekijöillä. 2. Oman ja ulkpulisen palvelututannn vertailu tutteistaminen, hinnittelu, benchmarking. 3. Yhteistyö ja sen tteutusratkaisut (yritykset, yhteisöt, rahittajat, maanmistajat). 4. Uudet rahitusmallit (mm. spnsrirahitus, elinkaarimalli, PPP). 5. ICT, autmaati ja tietjärjestelmien kehittäminen ja yhtenäistäminen yhteenspivat järjestelmät. Kuvi 6. Yhdyskuntatekniikan innvaatiita, jtka livat esillä haastatteluissa. Useimmin mainittuina innvaatiina kaupungeissa tdettiin jkin rganisatrinen ratkaisu, jnka avulla palvelututanta li saatu tteutettua uudella tavalla. Innvaatiina mainittiin mm. asiakaslähtöiset palveluprsessit, tutteistaminen sekä tilaaja-tuttaja malliin siirtyminen. Myös uudenlaiset palveluiden tteutustavat ja hinnittelu, kuten laatutekijöillä kilpailuttaminen sekä PPP-mallien käyttäminen kettiin innvatiivisiksi ratkaisuiksi. Muiden kaupunkien innvaatiista tiedetään yleisesti varsin vähän. Vielä vähäisemmäksi tunnustettiin tietämys kansainvälisistä timintamalleista ja innvaatiista. Tisaalta teknisen timen timinnan lunteen mukaisesti kehityksen ajateltiin tapahtuvan pikemminkin jatkuvasti pienin askelin pikemminkin kuin suurten innvaatiiden kautta. Asiakaslähtöisinä innvaatiina mainittiin palveluiden ja tiedn saattaminen enenevässä määrin sähköiseen mutn. Osassa kaupunkeja kk rakennuslupaprsessin pystyi j hitamaan sähköisesti, ja tarkituksena n muutenkin saada vietyä mahdllisimman paljn neuvntaa puhelimen tai kevyen videneuvtteluratkaisun päähän siten, ettei asiakkaan tarvitse itse tulla turhaan paikalle timistn hitamaan asiita. Tinen humattava kehityssuunta n paikkatietjärjestelmien hyödyntäminen ja reaaliaikainen työprsessien seuranta ja hjaaminen. Nykyisiin järjestelmiin vidaan jatkssa lisätä uusia innvatiivisia palveluita ja niiden avulla vidaan välittää helpmmin kuntalaisille infrmaatita.

17 17 Haastattelussa esiin tulleita innvaatitimintaan liittyviä näkemyksiä ja tteamuksia: Organisaati- ja rahitusinnvaatiiden kustannukset Kysymys siitä, mitä tilaajapuli pystyy innvimaan ja mitä tuttajapuli. Saadaank rakennusvaiheessa tehdä kalliimpia ratkaisuja, jtka alentavat kunnssapitkustannuksia investinnin käyttöaikana (elinkaariajattelu)? Uudenlaiset rahitusmallit; mm. elinkaarimalli tulee kalliimmaksi kuin perinteiset rahitusmudt Maankäyttöspimuksissa mistajaa rahastetaan, js investinti hyödyttää mistajaa/yritystä (mm. tie- ja liittymähankkeet) Kiinteän maisuuden myynti ja takaisin vukraaminen ei le pitkällä aikavälillä kannattavaa Elinkaarimalliin tarvitaan suuria hankekknaisuuksia Leasing -menettely ei le kknaisuuden ja pitkän aikavälin näkökulmasta edullisempaa kuin staminen. Leasing -tyyppiset rahitusmallit vat mahdllisia kalustn hankinnassa Investintien yhteydessä tulisi miettiä kk käyttöajan kunnssapitkustannuksia Rahitusinnvaatit Mm. sähkö- ja energiaverkkinvestinteihin mahdllisesti löytyy yksityistä rahitusta Uusia rahitusmalleja ja -lähteitä tarvitaan, ml. tiet siitä, mistä rahitusta n mahdllista hakea ja saada Organisaatiinnvaatit Kaupungin mistamien alueiden kaavituksessa ja tteuttamisessa tulisi löytää uusia eri timijiden kumppanuuteen perustuvia tteutusratkaisuja Rakennushankkeet ulkpulisten kanssa; kumppanuussuhteet tuttjen ja kustannusten sekä riskien jakamisessa. Jkaisessa kunnassa n erityyppinen rganisaati paikallisen kehityksen seurauksena Tilaaja - tuttaja -malli mahdllisesti yhtenäistää rganisaatiita teknisellä pulella Erilaiset fuusihankkeet (energiayhtiö; lämmön, kauklämmön, sähkön tutant ja elinkeintimen yhtiöt) vat mahdllisuuksia, jita n selvittävä Tilahallinnssa tulisi pyrkimyksenä lla järkevä ratinalisinti; fuusiita, knsrtiita ja yhteisyrityksiä, jtta saadaan aikaan tarpeeksi suuria ja timivia kknaisuuksia (kaupunki, yksityiset yritykset, rakennusliikkeet, maanmistajat) Tilapalveluihin (mm. kulut ja päiväkdit) vidaan sveltaa elinkaarimalleja Palveluinnvaatit Palveluiden tutteistaminen ja palvelujen hinnittelu Asiakaspalvelujen ja -järjestelmien yhtenäistäminen (frnt-ffice) kuuluu innvatiivisten timien alueelle Seudulliset rganisaatiinnvaatit Visik tutant laajentua kskemaan kk seutukuntaa; is keskuskaupunki ei hyödy tästä kvinkaan paljn, muut seutukunnan kunnat hyötyisivät enemmän Seudullinen yhteinen lgistiikkakeskus Seudullinen liikelaitsmalli ja -ajattelu Sähköiset hallinta- ja tietjärjestelmät Tietjärjestelmien yhtenäistäminen ja kehittäminen sekä etä- ja mbiilijärjestelmien hyödyntäminen paikanpäällä Sähköiset asiakas- ja paikkatietjärjestelmät (esim. maisuuden hallinnan digititu paikkatietjärjestelmä xcity) ja laajemminkin käyttäjälähtöisyys suunnittelussa ja tteutuksessa. Sähköisten palvelujen kehittäminen: mm. tntin haku, rakennusluvan haku ei nykyisin nnistu sähköisenä (tarvitaan neuvntapalveluja) Autmaati infrastruktuuri- ja talnrakennuksen pulella

18 18 Työkneiden sähköinen hjausjärjestelmä: kaivinkneisiin ladataan katurakennus- ja saneeraussuunnitelmat ja kne timii hjelman mukaan Spimuskäytännöt ja taludellisuus Kilpailuttaminen ja spimukset laatutekijöillä (esim. asukastyytyväisyys humiidaan kunnssapitpalvelujen spimuksissa). Tästä visi saada esimerkkejä tapaustutkimukseen. Kaikkialla phditaan tutanttiminnan asteittaista irrttamista kunnan/kaupungin rahituksesta Tuttavuuden parantaminen; mm. bnus - sankti malli spimuksiin. Js urakka valmistuu etuajassa, siitä saa hyvitystä, js valmistuu myöhässä, niin tulee sakka Ulkpulisten kanssa tehtäviin spimuksiin tulisi saada laajennettu takuu eli timivuusvastuu, jnka mukaan urakitsija vastaa esim. tiljen ja päällysteen pysymisestä kunnssa humiiden nrmaalin kulutuksen Hallint ja talus Kuntien laskentatimen käytäntöjä (mm. kirjanpidn hjeistusta) tulisi uudistaa; mm. tutekehitys ja kehittäminen pitäisi erttaa tilastinnissa maksi ryhmäksi Liikelaitksille tulee saada yhteiset talushallintpalvelut Vunna 2011 siirrytään budjetinnissa tutekhtaiseen talussuunnitteluun Kansainvälistä yhteistyötä ja seurantaa n llut suhteellisen vähän 2.5 KUPERA-hankkeeseen liitetyt dtukset KUPERA-hankkeen alkuvaiheen kartituksen yhteydessä haastateltavilta kysyttiin vielä sitä, millaisia dtuksia ja ideita tutkimuskaupungeilla itsellään n kskien KUPERAhanketta ja millaisia hyötyjä hankkeessa mukana lemisesta dtetaan saatavan. 1. Piltteja, hyviä käytäntöjä ja niiden hjeistus ja yhtenäistäminen 2. Tietpankki (KunF tms.), ssiaalinen media, seurantajärjestelmät 3. Edunvalvnta (miten siinä pärjätään), krjausvelka ja sen laskentamalli 4. Tutteistus, hinnittelu ja kustannuslaskenta tehstamiskeinina 5. Investinteihin elinkaariajattelu (investinti- ja käyttökustannusten suhde) 6. Uusien tullähteiden etsintä (silta- ja tiemaksut, plttaine- ja jätever) 7. Tutannn rganisinti alueellisesti/seudullisesti yhteistyö muiden kanssa myös tilaamisessa 8. Työviman rekrytinti ja kulutus; kilpailutilanteen hallinta 9. Tuttavuuden mittaaminen teknisellä sektrilla Kuvi 7. Ajatuksia, ideita ja tivmuksia KUPERA-hankkeelle ja KEHTO-frumille. KEHTO-frumin timinta n erittäin keskeinen sa kunta-infran kehittämisessä sen verkstalustan rlin takia. Ilman KEHTO-frumin kkavaa vimaa kehitys säilyisi pirstalituneena eikä haluttua vaikuttavuutta ja yhteistyön etua saavuteta. Ssiaalisen pääman ja yhteisen tahttilan kehittyminen n yksi verkstalustan kantavista ulttuvuuksista (Malinen & Haahtela, 2007).

19 19 Kupera-hankkeen ja sen synnyttämän KEHTO-timinnan haluttiin nstavan teknisen sektrin asemaa ja rlia kunnallisessa päätöksentessa. Tämän tdettiin edellyttävän selkeää sisäistä ja ulkista viestintää timinnan merkityksestä kuntalaisen päivittäisen elämän sujuvuuden varmistajana ja mahdllistajana. Tistaiseksi terveydenhulln ja vanhustenhidn sekä kulutus- ja sivistystimen ketaan saavan suhteessa liian suuren humin keskusteluissa ja päätöksentessa, jten tärkeät panstukset ja kehitystimenpiteet teknisellä sektrilla jäävät liian vähäisiksi. Ensisijaisesti Kupera-hankkeen letettiin edistävän KEHTO-timinnan kehittämistä ja vakiinnuttamista pysyväksi kaupunkien teknisen timen yhteistyön mahdllistajaksi. Yhteisen timinnan, tapaamisten ja timintakulttuurin synnyttämisen hella haluttiin saada käyttöön sellainen sähköinen tietpankki ja tiednvaihta palveleva prtaali, jsta löytyy helpsti raprtteja ja kkemuksia j tteutetuista ratkaisuista ja hyvistä käytännöistä. Yhtenä tiveena n saada vietyä eteenpäin kustannustietisuutta teknisen sektrin palveluista. Ilman selkeää timintlaskentaa n hankala arviida man timinnan tehkkuutta ja vertailla sitä muihin yksiköihin tai yksityisen pulen tarjtaan. Tämän tdettiin edellyttävän myös mien palveluprsessien mallintamista ja kuvaamista, jtta sataan tunnistaa mitä kaikki timintja yksittäisiin palveluihin kuuluu. Tehkkaan kustannuslaskennan tdettiin levan edellytyksenä timivalle hinnittelulle ja tutteistamiselle. Tutteistuksen salta tivttiin yhteistyötä muiden kaupunkiseutujen kanssa, jtta saadaan lutua riittävästi markkinakysyntää ja kilpailevia yksityisiä palveluntuttajia halutuille palveluille. Yleinen kustannustietisuuden lisääminen ja elinkaariajattelun sveltamisen tdettiin levan leellisia kehityskhteita. Jissakin kaupungeissa timitaan liian niukilla resursseilla ja krjausvelka kasvaa hulestuttavasti. Lisäksi investintikustannukset vat tällä hetkellä suhteessa liian suuret verrattuna käyttökustannuksiin ja yleisesti infrastruktuurin arvn säilyttävään ylläpitn nähden. Jtta talus saataisiin tasapainn, haluttaisiin löytää myös tehkkaampia timintatapja sekä laajentaa teknisen pulen tullähteitä. Käytännössä tämä tarkittaa uudenlaisten maksujen käyttööntta, mainsrahitusta tai spnsrintia, tai tietyn prsenttisuuden saamista jstakin kerätystä versta. Yhtenä ptentiaalisena ratkaisuna nähtiin myös pyrkimys nettbudjetituihin yksiköihin. Kska teknisellä sektrilla ei le kettu tehdyn Sumessa juurikaan innvaatiita, haluttiin hankkeen aikana kuulla millaisia ratkaisuja muissa maissa n tehty. Ulkmailla n käytetty erilaisia rahitusmalleja investintien kattamiseksi ja lisäksi mnin paikin palvelututant n tteutettu enemmän yksityisin sektrin timesta. Näiden mallien timivuus ja niistä kerätty kkemus pitemmältä aikaväliltä li kuitenkin suurelta sin tuntematn mutta kiinnstava aihe kaupunkien edustajille. Tutkimussapulilta pyydettiin tieta näistä vaihtehdista ja phdintaa sekä analyyseja siitä vitaisiink jitakin näistä malleista sveltaa Sumessakin tietyissä teknisen sektrin palveluissa. Suurena haasteena nähtiin myös tarpeet man timinnan kehittämisessä. Sisäisinä ja useille kaupungeille yhteisinä saamisen kehittämiskhteina tunnistettiin tilaajasaamisen lisääminen, prjektien ja hankeprtfliiden hallinta, kustannusseuranta ja timintlaskenta, tuttavuuden ymmärtäminen ja kehittäminen, strateginen jhtaminen sekä tulpulen ja laadun parempi humiiminen pelkän kustannusseurannan sijasta. Lisäksi jhtamistapja ja timintakulttuuria uudistamalla lisi mahdllista situttaa henkilöstöä jhdnmukaisiin ja pitkäaikaisiin kehittämishankkeisiin. Uusia innvaatiita ja timintatapja tki tarvitaan, mutta kunkin kaupungin n ensin lisättävä mia vahvuuksiaan ja valmiuksiaan.

20 20 Pimintja KUPERA-hankkeeseen khdistuvia dtuksia kskevista maininnista: Yleistä Tärkeää tehdä nykytilanteen inventinti ja sen kautta löytyy timinnan järkeistämistä Kuntatekniikan yleisten hjeiden laatiminen/kasaaminen esim. KunFn Mahdllisia piltteja: RymShk-yhteys Tärkeät asiat hallintaan (mistaminen, rganisinti, krjausvelka, ym.) Organisaatirakenne -kysymykset vat pliittisia, niihin ei kannata paneutua Hyvät käytännöt Hyvien käytäntöjen ja kkemusten levittäminen ja kaupunkien väliset vertailut KUPERA-kaupungit vat eri kehitysvaiheissa: tulisi määritellä kehittämisplkuja eri kehitysvaiheissa leville kaupungeille Parhaita käytäntöjä; tilaajien käytännöt eli miten saadaan kilpailua, edullista tutanta ja tarjuksia KEHTO kkaa yhteen kaupunkien kehittämisnäkemyksiä ja -kkemuksia, jnka seurauksena pitaan puhumaan yhteistä kieltä Opitaan muiden kaupunkien hyvistä malleista ja käytännöistä (=>KUNFO) Tiedn jakaminen Ludaan infrmaatikanava tiednlevitykseen Yhteistyöhankkeena yhteinen tietpankki (kunf/kntaktihenkilöt, jhn ttaa yhteyttä). Ssiaalisen median, sähköisten + digitaalisten palvelujärjestelmien laajempi hyödyntäminen Parhaiden ja keteltujen käytäntöjen levittäminen, tiedn jakaminen Myös pienten asiiden saaminen hallintaan n tärkeää; esimerkiksi hyvien käytäntöjen levittäminen yhteisen tietkannan (KunF) avulla Tuttavuus ja kustannustietisuus Knkreettisia, tuttavuutta parantavia ajatuksia/esityksiä Kaupunkien tuttavuushankkeiden edistäminen ja niille yhteiset mittarit (mm. kiinteistönhidn tunnusluvut). Ert rganisintitavissa vaikeuttavat tätä Investintien kustannuksia ja tuttja tulisi tarkastella/laskea sen kk elinkaaren ajalle - esim. missä ajassa investinnin tutt tai säästöt maksavat investintikustannukset takaisin Oman timinnan tehstamisinnvaatiita KUPERA-painpistealueet ltava käytäntöä edistäviä sekä ylipäätään tietja ja materiaalia, jlla pärjätään timialjen välisessä määrärahakilpailussa Jhtaminen, rahitus ja krjausvelka Jhtamismallit: millaisia malleja kunnissa n käytössä, mm. timinnanhjaus- ja laatujärjestelmiä, tulspalkkijärjestelmä ja sen arviintikriteerit Teknisten palvelujen ja infran sähköinen seurantajärjestelmä Tulisi selvittää ja mahdllisesti löytää uusia rahitusmutja ja tuttja Krjausvelan (rakennusten salta) selvittämiseen tulisi luda yhteisiä menetelmiä Vertailutiet ja laskentajärjestelmät Vertailukelpisen kustannustiedn saanti eri tehtäväalueilla; mm. investintien kustannusarvit ja ylläpidn kustannukset. Kun resursseja n vähän, yhdessä tekemällä saadaan enemmän tulksia Hankintamenettelyt vat kaikille yhteisiä mutta alueurakkahankinnat ja -laskentamenettelyt vat erilaisia => niihin tulisi saada yhteisiä käytäntöjä. Yhteiset hankinnat ja mahdllisuuksia erilaisten palvelujen tutteistamiseen lisi selvitettävä Kunnssapitvelan riittävän realistinen laskentajärjestelmä ja sen vertaaminen kirjanpidn sumu-pistihin (nyt ei saada kunnssapitn riittävästi määrärahja)

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän lppuraprtti 7.1.2010 Sisällysluettel 2(7) 1. Työryhmän timeksiant... 3 2. Yhteistyömahdllisuudet... 4 2.1. Tila-asiat

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen:

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <TEEMAN NIMI> INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Suunnitelma Otsikk INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Päivämäärä Aihe/alue Tiettutteet

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa Maaret Btska Asiakirjahallint ja asiakirjatiedn turvaaminen kunnallisten rganisaatiiden muutstilanteissa TEKIJÄ Btska Maaret 1. pains ISBN 978-952-213-879-8 (pdf) Sumen Kuntaliitt Helsinki 2012 Sumen Kuntaliitt

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

Tuottavuusohjelma 2013-2016

Tuottavuusohjelma 2013-2016 Tuttavuushjelma 2013-2016 Tilannekatsaus 25.9.2014 Jrma Penttinen Aikataulu / suunnitelma Suunnitteluvaihe I Nykyisen palvelurakenteen kuvaus (kevät/kesä 2013) Uuden timintamallin kuvaus (syksy 2013) Arviinti

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 on kumottava

Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 on kumottava Heinlan kaupunki liikunta- ja kulttuurilautakunta Oikaisuvaatimus Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 pöytäkirja asetettu yleisesti nähtäville 10.2.2016 Vaatimus: Liikunta- ja ympäristölautakunnan

Lisätiedot

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: OSOITTEET

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: OSOITTEET INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: OSOITTEET Suunnitelma Otsikk Päivämäärä Aihe/alue Julkaisija Tyyppi Kuvailu Tekijät Mut Julkisuus Oikeudet Tunniste Kieli Viitteet

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta.

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta. me-tal knsepti. Khti myönteistä tulevaisuutta. 2 visi. 2050 Sumessa ei le yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nurta painpistealueet. maahanmuuttajanuret mielenterveyden tuki ja palvelut kulutus työllistyminen

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston kolmanteen verkostotapaamiseen! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston kolmanteen verkostotapaamiseen! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn klmanteen verksttapaamiseen! #liikkujanplku Meitä n paljn, vanhja tuttuja ja aivan uusia kasvja. Olette kaikki yhtä lämpimästi tervetulleita! http://www.sprt.fi/verkstt/liikkujan-plku-verkst

Lisätiedot

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö T 1 (6) Tietpyyntö Tietpyyntö Testaustyövälineen kilpailutus tietpyyntö Valtin tiet- ja viestintätekniikkakeskus Valtri www.valtri.fi T 2 (6) Tietpyyntö Sisällysluettel 1 Tausta... 3 2 Hankinta, jhn tietpyyntö

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttri Liite 1 (9) Viranmaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttrin Valmiina digikiriin selvityksessä ehdtettiin tiednhallinnan kknaisarkkitehtuurin kuvausta ja timeenpana sekä rekisterienpidn

Lisätiedot

Lahden seudun joukkoliikenteen rekisteriseloste

Lahden seudun joukkoliikenteen rekisteriseloste Lahden seudun jukkliikenteen rekisteriselste 22.9.2015 Lahden seudun jukkliikenneviranmainen Rekisteriselste, laatimispäivä 30.7.2014 Henkilötietlaki (523/1999) 10 1. Rekisterinpitäjä Yhteystiedt Lahden

Lisätiedot

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista.

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista. 11 Tilitysmenettely Kelalta tai työpaikkakassalta tilitettävä kustannus syntyy sillin, kun lääkkeet luvutetaan asiakkaalle sairausvakuutuslain mukaisella krvauksella vähennettyyn hintaan. Kun lääkkeet

Lisätiedot

Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi

Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 1 / 18 Liittkkus 20.-21.11.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 Npeammin, krkeammalle,

Lisätiedot

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Aika 20.10.2014 kl 17:15-18:36 Paikka Perheasiain neuvttelukeskus Osallistujat Jäsenet Käpylä, Tarja puheenjhtaja Andreassn, Kari Hankela, Jussi

Lisätiedot

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ 39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja

Lisätiedot

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Knnut Anne Miettinen Tampereella 25.9.2013 järjestetyn Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyössä visiitiin älykästä kaupunkia erityisesti eri ikäryhmien ja yritysten

Lisätiedot

Profiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta.

Profiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta. LUONNOS 22.8 2016 1 (5) YLIOPISTOJEN PROFILOITUMISEN VAHVISTAMINEN KILPAILLULLA RAHOITUKSELLA MARRASKUUN 2016 (PROFI 3) HAUN HAKUILMOITUS Haku n auki verkkasiinnissa 26.10. 16.11.2016. Rahitus tteutuu

Lisätiedot

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016 Taulukklaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjitus 9 1/8 Avin ylipist Huhtikuu 2016 Oppimistavitteet: - Krk- ja kannattavuuslaskelmia Excelillä, NPV- ja IRR-funktit - Datan siistiminen pistamalla

Lisätiedot

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus Savnlinnan kaupunki Khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus, Savnlinnan kaupunki khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma

Lisätiedot

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA HELSINGIN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA HELSINGIN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3 Sisällysluettel 1 Menettelytapahje ja sen käyttö... 2 2 Hankinta... 2 2.1 Urakan valmistelu ja kilpailutus... 2 2.2 Tarjus... 3 2.3 Tilaus... 3 2.4 Lisä- ja muutstyöt... 3 3 Valvnta... 4 4 Vastaantt...

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS PHJIS - KAR JALA SAIRAAHIT - 1 (2) JA SSIAALIPALVLUJ KUTAYHTYM Ä Jhtajaylilääkäri Itä-Sumen aluehallintvirast Kirjaam PL 5 511 MIKKLI Viite: AVI: n lausunt - ja selv ityspyyntö 15.9.214 Dnr ISAVI/443/5.7.5/213

Lisätiedot

8. HELMIKUUTA 2016 STM:N HARVINAISET SAIRAUDET TYÖRYHMÄ 2014 2015 RAPORTTI TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA JUKKA SARIOLA HARVINAISET-VERKOSTO

8. HELMIKUUTA 2016 STM:N HARVINAISET SAIRAUDET TYÖRYHMÄ 2014 2015 RAPORTTI TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA JUKKA SARIOLA HARVINAISET-VERKOSTO 8. HELMIKUUTA 2016 STM:N HARVINAISET SAIRAUDET TYÖRYHMÄ 2014 2015 RAPORTTI TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA JUKKA SARIOLA HARVINAISET-VERKOSTO Alkusanat Raprtti STM:n Harvinaiset sairaudet työryhmän (2014 2015) timinnasta

Lisätiedot

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio POHJOISEN KULTTUURI-INSTITUUTTI Jhtryhmä 5/2013 PÖYTÄKIRJA Aika 16.10.2013 kl 10.00 12.33 Paikka Kemi-Trninlaaksn kulutuskuntayhtymä Lappia Mediataln neuvtteluhune, Urheilukatu 6, Trni Osallistujat VARSINAINEN

Lisätiedot

Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet,

Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet, 1(7) Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdllisuudet, 31.5.2016 Suunnittelu ja päätöksentek Ryhmä 1 Ossi Ah Helena Alatarvas Ask Alppi Henry Haglund Eila Henrikssn Maisa Hietikk Sirpa Sulku pj Anja Nr,

Lisätiedot

3. Rekisterin nimi Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenteen matkakorttijärjestelmän asiakasrekisteri

3. Rekisterin nimi Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenteen matkakorttijärjestelmän asiakasrekisteri Rekisteriselste, laatimispäivä 8.6.2015 Henkilötietlaki (523/1999) 10 1. Rekisterinpitäjä Yhteystiedt Lappeenrannan kaupunki Lappeenrannan kaupunki, Tekninen timi, kadut ja ympäristö Villimiehenkatu 1

Lisätiedot

Sopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite 3 Käyttöönotto

Sopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite 3 Käyttöönotto Spimus asiakas- ja ptilastietjärjestelmästä Liite 3 Käyttööntt 21.11.2016 1(5) Sisällysluettel 1. Jhdant... 2 2. Tavitteet... 2 3. Organisaati ja hallintmalli...2 4. Lpputulkset, situs, aikataulu, vastuut...2

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

Liikkujan polku. Matleena Livson

Liikkujan polku. Matleena Livson Liikkujan plku Matleena Livsn 21.11.2015 Mikä n Liikkujan plku verkst? Miten verkst timii ja kuinka pääsee mukaan? Mikä n Liikkujan plku verkst? Miten verkst timii ja kuinka pääsee mukaan? Miten harrasteliikunta

Lisätiedot

Kansallisen MAL-verkoston arviointi

Kansallisen MAL-verkoston arviointi Kansallisen MAL-verkstn arviinti Alustavia tulksia Elkuu 2015 Kysely ja haastattelut Kysely tteutettiin 3.6.- 12.6. Surveypal-järjestelmän kautta. Vastauksia kerättiin sekä khdennetusti verkstn työssä

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke)

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Järviruk energiaksi, vesien tila paremmaksi Phjis-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Kuva Eemil Tlvanen 13.6.2013 Jensuun Tiedepuist, Jensuu Ilna Jensuu Sumen ympäristökeskus, Jensuun timipaikka Järviruk energiaksi,

Lisätiedot

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007).

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007). TARJOUSPYYNTÖ 1(7) 22.8.2014 Dnr OUKA/7126/02.08.00/2014 OULUNSALON KIRJASTON PALAUTUSAUTOMAATTI Hankinnan tausta ja tarkitus Oulun kaupunginkirjast-maakuntakirjast (hankintayksikkö/tilaaja) pyytää tarjustanne

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS TYÖNUMERO: E27737 KAUHAVAN KAUPUNKI 4.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY LUONNOS Muutslista 4.9.2015 OIK OIK AJOK LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS Kehittämisprjektin timinta vunna 2010 Tteutettu Työsujelurahastn tuella 1 EKOKEM 2 Alkusanat Tapana turvallisuus prjekti n jatka turvallisuusjhtamisen arviintiprjektille, jka

Lisätiedot

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT LOPEN VUOKRATALOT OY ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO LIITE 1 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT Tarkituksena n hulehtia yhtiön päättävien elinten kanssa tarvittavien päätösten tekemisestä ja tehtyjen päätösten täytäntöönpansta.

Lisätiedot

Aiesopimuksen liikenneosuus

Aiesopimuksen liikenneosuus Lunns 27.5.2015 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtin välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiespimus 2016 2019 Aiespimuksen liikennesuus Mustalla tekstillä hyödynnettävä aiespimusteksti spimuskaudelta

Lisätiedot

Kansalaisvaikuttaminen ja demokratia - valmistelutyöryhmä

Kansalaisvaikuttaminen ja demokratia - valmistelutyöryhmä 1 Kansalaisvaikuttaminen ja demkratia - valmistelutyöryhmä KOKOUS 3 Aika: 6.5.2014 kell 17.30 Paikka: Kkemäen kaupungintal / kaupunginhallituksen kkushune Työryhmän jäsenet: Marja Vaitmaa (pj) / Luvia

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kehittämispäivä

Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kehittämispäivä Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kehittämispäivä Ryhmäkeskustelujen tiivistelmät 1 June 2016 TUTKIMUS, PROFILOITUMINEN JA NOUSEVAT ALAT ryhmä 1. pj. Sari Pietikäinen Avainkysymys: Mihin yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Liikkujan polku -verkosto

Liikkujan polku -verkosto Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat kunnssa Keneltä löytyisi sisältöjä? Yksinäistä

Lisätiedot

Yhteenveto Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitystä koskevista lausunnoista

Yhteenveto Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitystä koskevista lausunnoista Yhteenvet Kunnallishallinnn rakennetyöryhmän selvitystä kskevista lausunnista Kuntarakennelakia valmisteleva työryhmä 22.5.2012 2 Yhteenvet Kunnallishallinnn rakennetyöryhmän selvitystä kskevista lausunnista

Lisätiedot

Hajarakentaminen MAL verkoston teematapaaminen

Hajarakentaminen MAL verkoston teematapaaminen Hajarakentaminen MAL verkstn teematapaaminen 10.5.2010 MAL verkstn timinnan rakentaminen Hetergeeninen jukk, erilaisia seudullisia haasteita ja tarpeita teemja ja teemaryhmiä teemaryhmiltä tutksia/kuvauksia

Lisätiedot

Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista?

Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista? Miksi sumalaisten syntyvyys n alhaista? Ehkäisyvälineet Naisten kulutusajan pidentyminen Krkea aviitumisikä krkea synnyttämisikä, mikä heikentää hedelmällisyyttä eivätkä naiset enää ehdi tehdä mnta lasta

Lisätiedot

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.3.2016 Eduskunnan sivistysvalikunnalle Re: lausuntpyyntö E 13/2016 vp Valtineuvstn selvitys: Kmissin julkinen kuuleminen, EU:n tellis- ja tekijänikeuksien täytäntöönpana kskeva lainsäädäntökehys EU:N

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

RAUMAN KAUPUNGIN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA LUONNOS 13.3.2012 RAUMAN KAUPUNGIN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Yhteenveto työryhmän esityksestä

Yhteenveto työryhmän esityksestä Yhteenvet työryhmän esityksestä Asiakirjassa esitetyt luvut perustuvat Helsingin kaupungin laatimaan arvin Guggenheim Helsinki -hankkeen taludellisista vaikutuksista. GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEON RAHOITUS

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO Lapin ssiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO - Trstai 17.8.2006 kl 10 15 - Lapin ylipist, ls 21, Rvaniemi - Läsnä 25 henkilöä: Kaisa Kstam-Pääkkö, Asta Niskala, Maarit Pirttijärvi,

Lisätiedot

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä.

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä. KITI - kilpailu anmuksesta ajn Ohjeistus kilpailujen anmisesta ja mukkaamisesta KITIssä. Kilpailun anminen kalenteriin KITIssä Kilpailun vi ana kalenteriin KITIssä henkilö, jlla n jäsenrekisterin ylläpitäjän

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys ICT teemaryhmän raportti

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys ICT teemaryhmän raportti Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys ICT teemaryhmän raprtti 6.5.2014 Versi 1.01 Etelä-Karjalan kunnat Valtivarainministeriö 2 (41) Sisällys Sisällys... 2 1. Prjektin tiivistelmä... 3 1.1. Prjektin lähtökhdat...

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 6.5.2015 1 (6) Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Biokatu 8, Tampere

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 6.5.2015 1 (6) Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Biokatu 8, Tampere Timialue 1/HO/sk 6.5.2015 1 (6) HOITOEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika 5.5.2015 kl 9.07 12.00 Paikka Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Bikatu 8, Tampere Osallistujat Piispa Juha Pihkala puheenjhtaja

Lisätiedot

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6)

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6) Vastuullista liiketimintaa 2015 1 (6) 2 (6) Vastuullista HYY-liiketimintaa Ylippilaskunta haluaa esimerkillään näyttää, että yritystimintaa vidaan tehdä ssiaalisesti, kulttuurisesti ja ympäristön kannalta

Lisätiedot

Verkko-oppimisympäristö

Verkko-oppimisympäristö Pyyntö 1 (5) Tietpyyntö Verkk-ppimisympäristö Valtin tiet- ja viestintätekniikkakeskus Valtri www.valtri.fi Pyyntö 2 (5) 1 Tausta Kyseessä ei le tarjuspyyntö, hankintailmitus tai ennakkilmitus, vaan palveluja

Lisätiedot

Palvelujen tuotteistamisen käsikirja

Palvelujen tuotteistamisen käsikirja Tutanttaluden laits Palvelujen tutteistamisen käsikirja Osallistavia menetelmiä palvelujen kehittämiseen Tiina Tuminen, Katriina Järvi, Mikk H. Lehtnen, Jesse Valtanen, Miia Martinsu TIEDE + TEKNOLOGIA

Lisätiedot

AVOIMEN TIETEEN JA TUTKIMUKSEN TIEKARTTA 2014-2017. Tutkimuksen avoimuudella yllättäviä löytöjä ja luovaa oivaltamista. (v 0.7 2.10.

AVOIMEN TIETEEN JA TUTKIMUKSEN TIEKARTTA 2014-2017. Tutkimuksen avoimuudella yllättäviä löytöjä ja luovaa oivaltamista. (v 0.7 2.10. 15.10.2014 AVOIMEN TIETEEN JA TUTKIMUKSEN TIEKARTTA 2014-2017 Tutkimuksen avimuudella yllättäviä löytöjä ja luvaa ivaltamista (v 0.7 2.10.2014) Hum! Oikeuksien hallinnan työryhmän kmmentit lisätään asiantuntijaryhmän/strategiaryhmän

Lisätiedot

POTILAAN LÄHETTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA KIRKKONUMMEN SUUN ERIKOISHOIDON YKSIKKÖÖN

POTILAAN LÄHETTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA KIRKKONUMMEN SUUN ERIKOISHOIDON YKSIKKÖÖN PKS-SEHYK Esp Helsinki Kauniainen Kirkknummi Vantaa Suun erikishidn yksikkö (09) 310 47475, Mannerheimintie 172, 00300 Helsinki POTILAAN LÄHETTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA KIRKKONUMMEN SUUN ERIKOISHOIDON

Lisätiedot

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 TEOS TUMA Palvelukuvaus Liite 1 KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 Palvelukuvaus Liite 1 Kela KANSANELÄKELAITOS FOLKPENSIONSANSTALTEN 0 (31) PL 450,

Lisätiedot

Kuosmanen, Voitto & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA

Kuosmanen, Voitto & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA Kusmanen, Vitt & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA 2 Sisältö 1 JULKAISUN IDEASTA... 3 2 OHJAUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Ohjaamisen

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen palvelusuunnittelun perusteet

Yhteistoiminta-alueen palvelusuunnittelun perusteet Yhteistiminta-alueen palvelusuunnittelun perusteet Perusturvan yhteistiminta-alue vudesta 2010 alkaen Uusi timintamalli 2013 Palvelusuunnitelma Valtuustseminaari tukkuussa Lausunt suunnitelman perusteista

Lisätiedot

KUNTASEKTORIN KA-RYHMÄ o Lyhyt Toimintakuvaus v.2016 o Toimintasuunnitelma v.2017

KUNTASEKTORIN KA-RYHMÄ o Lyhyt Toimintakuvaus v.2016 o Toimintasuunnitelma v.2017 KUNTASEKTORIN KA-RYHMÄ Lyhyt Timintakuvaus v.2016 Timintasuunnitelma v.2017 Sumen Kuntaliitt Kuntasektrin kknaisarkkitehtuuri 1 Kuntasektrin kknaisarkkitehtuuri 09.12.2016 LUONNOS Sisällysluettel Kuntasektrin

Lisätiedot

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi Muisti 1 (7) HAUSJÄRVEN, HYVINKÄÄN, LOPEN JA RIIHIMÄEN SEUDULLISEN LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN KOKOUS Aika kl 14.00 16.00 Paikka Riihimäen Yritystal, Teklan nh, 3.krs, site Eteläinen Asemakatu 2, Osallistujat

Lisätiedot

Nakukakkuja ja unimunia uudissanasatoa. Henna Leskelä Kieliseminaari 4.3.2016 Tukholman Suomi-instituutti

Nakukakkuja ja unimunia uudissanasatoa. Henna Leskelä Kieliseminaari 4.3.2016 Tukholman Suomi-instituutti Nakukakkuja ja unimunia uudissanasata Henna Leskelä Kieliseminaari 4.3.2016 Tukhlman Sumi-instituutti Vuden uudissanat Sekä Rutsissa (Kielineuvst & Språktidningen) että Sumessa (Ktimaisten kielten keskus)

Lisätiedot

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika Pätevyyden tteamisjärjestelmä mudstuu pätevyydet tteavista pätevyyslautakunnista ja niitä hitavista sihteerijärjestöistä sekä pätevyyslautakunnat nimittävästä ja pätevyydet rekisteröivästä FISE Oy:stä.

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN AVUSTUSOHJE

LIEKSAN KAUPUNGIN AVUSTUSOHJE 1 KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA / Kaupunginhallitus hyväksynyt 16.11.1981 1358 Päivitetty 7.3.2016, 16.1.2017 LIEKSAN KAUPUNGIN AVUSTUSOHJE Lieksan kaupungin avustukset yhteisöille... 2 1. Yleistä... 2 2.

Lisätiedot

Topinpuisto (Topi UrbanMine) Innovatiivinen kiertotalouspuisto

Topinpuisto (Topi UrbanMine) Innovatiivinen kiertotalouspuisto Tpinpuist (Tpi UrbanMine) Innvatiivinen kierttaluspuist LOPPURAPORTTI 9.3.2016 Mari Saari, Ida Rönnlund, Tea Miller, Anna Hillgrén ja Teresa Lindhlm Gaia Cnsulting Oy www.gaia.fi SISÄLTÖ Hankkeen tavitteet

Lisätiedot

Tuloste: Omistajien yhteystietoja

Tuloste: Omistajien yhteystietoja Määrittely (kierrs 1) 1(5) KIOStp/mä-prjekti Versi 0.1 Tulste: Omistajien yhteystietja 1 Yleiskuvaus Tute, jlla luetellaan annettujen kiinteistöjen tai määräaljen mistajien nimet ja sitteet. Tutteen saa

Lisätiedot

Hävitä kaikki käyttämättömät säiliöt, joita tämä markkinoilta poistaminen koskee.

Hävitä kaikki käyttämättömät säiliöt, joita tämä markkinoilta poistaminen koskee. 5.7.2013 Medtrnic-viite: FA586 Hyvä Paradigm-insuliinipumpun käyttäjä Tällä kirjeellä ilmitamme, että Medtrnic MiniMed pistaa vapaaehtisesti markkinilta Paradigminsuliinipumpuissamme käytettävien MMT-326A-mallin

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015. Liikkujan polku -verkosto

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015. Liikkujan polku -verkosto Nurten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015 Liikkujan plku -verkst Iltapäivän hjelma Kuulumisten vaiht Viestintä aiheen jatka: uudistuneet nurten ja aikuisten harrasteliikunnan

Lisätiedot

Välitystalous tasapuoliset kilpailuolosuhteet

Välitystalous tasapuoliset kilpailuolosuhteet KUVA (krkeus vi vaihdella) KUVA (krkeus vi vaihdella) KUVA (krkeus vi vaihdella) Välitystalus tasapuliset kilpailulsuhteet 30.6.2016 Tim Lappi KUVA (krkeus vi vaihdella) Työtä ja hyvinvintia kk Sumeen

Lisätiedot

- Lähettää kasvulohkotiedot sähköiseen tukihakuun tai tulostaa paperille. - Lähettää kylvöalailmoituksen tiedot sähköiseen tukihakuun

- Lähettää kasvulohkotiedot sähköiseen tukihakuun tai tulostaa paperille. - Lähettää kylvöalailmoituksen tiedot sähköiseen tukihakuun 1 Sähköinen tukihaku Pelttuki-hjelmalla 8.4.2014, hjelmaversi 2014.11 Yleiskuvaus Pelttuki-hjelmasta n lemassa kaksi eri laajuista versita, maksullinen Pelttuki Pr ja ilmaiseksi käyttöön saatava Pelttuki

Lisätiedot

Mallit on julkaistu yhteistyössä Arvopaperimarkkinayhdistyksen kanssa yhdistyksen internetsivuilla (www.cgfinland.fi).

Mallit on julkaistu yhteistyössä Arvopaperimarkkinayhdistyksen kanssa yhdistyksen internetsivuilla (www.cgfinland.fi). 1 TIEDONANTOPOLITIIKKA MALLI 1 Jhdant Pörssiyhtiöiden, viranmaisten ja pörssin mudstama työryhmä n yhteistyössä IR-yhdistys r.y:n edustajien kanssa laatinut yleisen tiednantplitiikka-mallin ja päätöksentekpuita

Lisätiedot

Oleskeluluvan saaneiden kotouttaminen KUUMA-seudulle - tapaaminen Uudenmaan ELY-keskuksen edustajien kanssa

Oleskeluluvan saaneiden kotouttaminen KUUMA-seudulle - tapaaminen Uudenmaan ELY-keskuksen edustajien kanssa Oleskeluluvan saaneiden ktuttaminen KUUMA-seudulle - tapaaminen Uudenmaan ELY-keskuksen edustajien kanssa 10.5.2016 Mari Karsi, KUUMA-seudun asuntryhmän puheenjhtaja Arja Lima, Järvenpään maahanmuutttyön

Lisätiedot

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 ---

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 --- Ohje henkilökunnalle 28.11.2011 1 Sisällysluettel Yleistä... 2 Hitympäristön siisteys... 3 Puhtaiden haavjen hit... 4 Alle 24 tuntia... 4 Yli 24 tuntia... 4 Infektituneiden haavjen hit... 4 Ompeleiden

Lisätiedot

Korjaus- ja energia-avustusohje 2016

Korjaus- ja energia-avustusohje 2016 Krjaus- ja energia-avustushje 2016 28.1.2016 SOVELTAMISALA JA VOIMAANTULO Vuden 2016 krjausavustuksia myönnettäessä nudatetaan lakia asuntjen krjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista (1184/2005),

Lisätiedot

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA Ammattikrkeakulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 Sisällysluettel Jhdant... 3 1. Kaikkia

Lisätiedot

Koulutusalan ja -paikan valintaan vaikuttavat mielikuvat Case: Laurea Hyvinkää

Koulutusalan ja -paikan valintaan vaikuttavat mielikuvat Case: Laurea Hyvinkää Kulutusalan ja -paikan valintaan vaikuttavat mielikuvat Case: Laurea Hyvinkää Virtanen, Jhanna 2013 Hyvinkää Laurea-ammattikrkeakulu Laurea Hyvinkää Kulutusalan ja -paikan valintaan vaikuttavat mielikuvat

Lisätiedot

Neuvotteluissa hyväksytty ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSOPIMUS

Neuvotteluissa hyväksytty ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSOPIMUS Neuvtteluissa hyväksytty 26.09.2014 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSOPIMUS Jhdant Taluden tasapaintus- ja tuttavuushjelma Vusien 2014-2016 talussuunnitelman valmistelun aikana kävi ilmeiseksi, että kaupungin

Lisätiedot

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Prin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Kasvatus- ja kulutustyöryhmän lppuraprtti Työvalikunnan kkus 6.6.2014 Visi Satakunnassa n vakaa ja kehittyvä sivistystimi, jka tarjaa mahdllisuudet kasvaa ja ppia

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot