FI- Advert for Chemistry Magazine-FINAL.indd - Designer: AndrewH/PM: MarcB/Requestor: KirssM - 145mm x 202mm.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "09.16.2010 - FI- Advert for Chemistry Magazine-FINAL.indd - Designer: AndrewH/PM: MarcB/Requestor: KirssM - 145mm x 202mm."

Transkriptio

1 KEMIA 6/2010 Kemi JÄÄMIES ÖTZIN tarina paljastuu KEMIAN opettaja perhosten pauloissa VAUHDILLA geenitiedon valtatietä FI- Advert for Chemistry Magazine-FINAL.indd - Designer: AndrewH/PM: MarcB/Requestor: KirssM - 145mm x 202mm Kemiaa kaikkialla Laboratorio tänään -tapahtuma Naantalin Kylpylässä Merkkaa päivä kalenteriisi ja seuraa internetsivujamme fi.vwr.com BIO- SIMILAARIT mullistavat lääkemarkkinoita

2 Laboratory Intelligence - lisäarvoa edelläkävijöille LIMS kaikille toimialoille Laboratory Intelligence -ratkaisumme jalostavat analyysidatan tiedoksi Sähköinen asiointi laboratorion asiakkaille Ilmoitus teemanumerossa huomataan! Numeron 7/2010 osateemoina Analytiikka Materiaalit Ympäristötekniikka KEMIA Kemi Varaukset 20. lokakuuta mennessä. Myyntipäällikkö Sauli Ilola puh

3 2010 Waters Corporation. Waters, CSH, ACQUITY UPLC, XSelect, UPLC and The Science of What's Possible are trademarks of Waters Corporation. INTRODUCING ACQUITY UPLC CSH AND XSELECT COLUMNS POWERED BY CSH TECHNOLOGY. C S H Technology empowers your UPLC and HPLC systems to perform better than ever before. Sharp peak shapes. High efficiency. High loading capacity. Rapid equilibration after mobile-phase changes. ph stability and improved batch-to-batch reproducibility for ionized compounds. Improve the performance of every LC instrument in your lab get ACQUITY UPLC CSH and XSelect HPLC columns today. Learn more at Waters Finland, Kutomotie 16, Helsinki Puh. (09) Kemia-Kemi_Waters_CSH_Ad.indd 1 9/15/10 11:32 AM NETWORKING I INNOVATIONS I BUSINESS Varaa osastopaikkasi nyt! Esko Niini, myyntipäällikkö Puh , Helsingin Messukeskus

4 SISÄLLYS 6 Tutkimus paljastaa Ötzin tarinan Arja-Leena Paavola 10 TÄTÄ MIELTÄ Yhteistyön voimalla Janne Nieminen 12 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI Kemian opettaja Perhosten pauloissa Päivi Ikonen 16 Ajankohtaista St1 ja Neste Oil panevat Jätteet pyörittämään raskasta kalustoa Leena Laitinen 18 Uutisia 24 NÄKÖKULMA Tyhjä pää Anja Nystén 34 KEMIA SILLOIN ENNEN 26 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 30 Öljynjalostamon laboratorio toimii 24/7 Marja Saarikko 32 Miljövänliga katalysatorer av Joniska vätskor Pasi Virtanen, Jyri-Pekka Mikkola och Tapio Salmi 36 Syöpä voi olla Geeneihin kirjoitettu Arja-Leena Paavola 38 Immunotoksiini nujertaa syöpäsolun Minna Kihlström 40 Biosimilaarit mullistavat lääkemarkkinat Pekka Ihalmo 42 Neron perintö Pekka T. Heikura 44 KOKOUKSIA, TAPAHTUMIA 44 Tutkimus monipuolistaa kemian opetusta Jan Lundell 46 Kemian olympialaiset Japanissa Titrauksia, temppeleitä ja tolppakenkiä Suvi Klapuri ja Nina Arimo 48 ULKOMAILTA Kemistin kääntöpuolella lepattavat perhoset ja tuikkivat tähdet. (s. 12) Etelä-Tirolin arkeologinen museo/espoon kaupunginmuseo Peter von Bagh Siihen nähden, että tämä mies eli yli vuotta sitten, tiedämme hänestä uskomattoman paljon. Kiitos kuuluu monitieteiselle huippututkimukselle. (s. 6) Öljynjalostamon sydän on osaava laboratorio, sanoo Neste Oilin tutkimus- ja kehityspäällikkö Marja Nyyssönen- Askola. (s. 30) Risiinikasvin supermyrkkyä kehitetään tappavaksi aseeksi taistelussa syöpää vastaan. (s. 38) 50 Keemikko Byrokraatin pispalat 51 HENKILÖUUTISIA Scanstockphoto Neste Oil/Teija Niskanen 55 TULEVIA TAPAHTUMIA 56 SEURAT 58 PUOLET PETÄJÄISTÄ Outokolinaa ja Varsovan laulua Pekka T. Heikura 59 Vihreät sivut 4 KEMIA 6/2010

5 Pääkirjoitus 6. lokakuuta 2010 KEMIA Kemi Vol. 37 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh faksi Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg Vakituinen avustaja Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myyntipäällikkö Forsäljningschef Sales Manager Sauli Ilola Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh , faksi Tilaushinnat Kotimaassa 89 euroa (kestotilaus 79 euroa), muut maat 120 euroa Kouluille 45 euroa, Prenumerationspris i Finland 89 euro, övriga länder 120 euro Subscription price (out of Finland) EUR 120 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 15 (special issue 5/2010 EUR 19) Osoitteenmuutokset Suomen Kemian Seura puh , faksi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN Espoo puh Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto/TKK Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Apulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ry Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Painos Upplaga Printing order Forssan Kirjapaino, Forssa 2010 ISO 9002 Ympäristöä ja hermoja säästäen Hiljattain vietetty autoton päivä on ekoylvästelyn paikka kaltaiselleni ei-autoilevalle henkilölle, joka luottaa vuodesta toiseen joukkoliikenteen palveluihin. Myönnettäköön, että autottomuuteni taustalla on muutakin kuin huoli yhteisestä ympäristöstämme. Bussissa mukavasti istuessani muistelen autoilu-urani haparoivaa alkua vuosikymmenten takaa. Siinähän se, ihan normaalisti, mutisin äitini kysymykseen ajotuntini sujumisesta ja vaihdoin nopeasti puheenaihetta. Tosiasiassa olin jollain konstilla onnistunut saamaan auton katon kautta ympäri ja ojaan kesken ensimmäisen maantieajoni. Vaikka lasku paksuun lumeen oli pehmeä, auto päätyi korjaamolle ja niskansa venäyttänyt opettajani sairauslomalle. Myönnettäköön myös, että on helppo päteä pienellä hiilijalanjäljellä täällä pääkaupunkiseudulla, jossa bussit ja raiteet vievät sujuvasti kyliltä keskustaan. Harvaan asutuilla seuduilla tilanne on toinen, ja siksi on syytä katsoa, millaisella energialähteellä ja hiilidioksiditaseella pyörät saadaan pyörimään. Suomessa on tehty ennakkoluulotonta tutkimus- ja kehitystyötä ympäristöä säästävän autoilun eteen. Tässä numerossa kerrotaan, että St1 on aloittamassa testiajot uudella jätepohjaisella bioetanolidieselillään ja että Neste Oil patentoi teknologiaa, jolla hiivat ja homeet työstävät jätteestä dieselin raaka-ainetta. Myös sähkö- ja polttokennoautoihin on kehitteillä uusia materiaaleja ja teknologisia ratkaisuja. Hybridi-, sähkö- ja flexifuel-autoja on jo saatavilla, ja kun uusien ajoneuvojen hinta- ja käyttöominaisuudet saadaan houkuttelevammiksi, kysynnän odotetaan kasvavan nopeasti. Miten kävi autokouluni kanssa? Jatkoimme heti opettajani palattua töihin, ja tunteja otettiin aika monta ennen insinööriajoa. Menikö läpi?, huikkasi opettaja toiveikkaana, kun kurvasin ajokokeen jälkeen katsastuskonttorin pihalle punakka katsastusinsinööri vieressäni. Ilme valahti tyrmistyneeksi katseen osuessa auton etukulmaan ja ruttuun, jollainen syntyy, kun pöksäyttää epähuomiossa kadunvarteen parkkeerattuun autoon. Meni se, sitten seuraavalla kerralla. Antti Mannermaa 6/2010 KEMIA 5

6 Tutkimus paljastaa Ötzin On myöhäiskesän hetki, kun haavoittunut 46-vuotias mies kipuaa tuskaisena vuorenrinnettä. Kädessä tykyttää syvä, luuhun asti isketty viilto metrin korkeudessa takaa-ajajat saavuttavat pakenijan. Arja-Leena Paavola Miestä kohti ammutaan tarkasti tähdätty nuoli, joka osuu selkään ja tekee tehtävänsä. Verenhukka on valtava. Mies rojahtaa vatsalleen maahan ja vaipuu vasemman käsivartensa päälle. Kuolema tulee muutamassa minuutissa. Kesä kääntyy talveksi ja uudelleen kesäksi. Kukaan ei häiritse vainajan rauhaa. Kuluu vuotta. Syyskuussa 1991 saksalainen pariskunta päätyy vaeltamaan samalle vuorelle. Järkytyksekseen pari törmää jäätikön osin peittämään veriteon uhriin. Ötzi on löytynyt. Alppien jäämiehen oikeaa nimeä ei toki tiedetä, vaan Ötzi ristittiin löytöpaikkansa Öztalin vuoriston mukaan. Yhä jatkuva tieteidenvälinen tutkimus on kuitenkin paljastanut hänen elämästään paljon muuta. Ötzi oli onnekas mies, joka oman aikansa eli kivikauden mittapuulla eli ikäihmiseksi asti. Nuolen aiheuttamilta kohtalokkailta vammoilta häntä ei olisi voitu pelastaa edes moderneimman lääketieteen keinoin. Ruumiin muumioituminen ja säilyminen on sekin monen onnekkaan sattuman ansiota. Etelä-Tirolin arkeologinen museo/espoon kaupunginmuseo tarin Jään paino oli vääristänyt Alppien jäämiehen piirteitä. Kasvojen rekonstruktiota varten epämuodostumat korjattiin laskennallisesti. Kallosta tehtiin tietokonetomografialla kolmiulotteinen kuva, jonka pohjalta siitä valmistettiin tarkka jäljennös. Valokovetteiseen epoksihyytelöön kovetettiin lasersäteellä pyyhkäisten kerroksittain kappaleen muoto pystysuunnassa liikkuvan tason päälle. Ötzin varusteet oli huolella valittu suojaamaan kylmältä ja kosteudelta. Vyölaukussa hän säilytti tulentekoon tarvittavaa taulakääpää ja luista naskalia. Ruohosta tehty viitta toimi myös makuualustana ja karhunnahkahattu piti pään lämpimänä. 6 KEMIA 6/2010

7 an Ötzi Espoossa Ötzi Alppien jäämies Näyttelykeskus WeeGee, Ahertajantie 5 6/2010 KEMIA 7

8 Suo säilöö vainajan Pohjois-Euroopan soista on löytynyt useita, eri aikakaudelta peräisin olevia ruumiita, jotka myös ovat säilyneet hyvin kudoksia ja sisäelimiä myöten. Hyvä esimerkki on 1950-luvulla Tanskasta löytynyt Tollundin mies, jonka arvellaan eläneen noin vuotta sitten. Pohjoisten soiden olosuhteet ovat omiaan säilömään orgaanista materiaalia. Luonnontilaisessa suossa on anaerobista turvetta eli kerrostuma, jossa vapaata happea ei esiinny. Turve on lisäksi hapanta ja varsin kylmää läpi vuoden. Jo parinkymmenen sentin syvyydessä on useita asteita ilmanlämpötilaa viileämpää, kertoo tutkija Markus Hartman Metsäntutkimuslaitoksesta. Suon uumenista paljastuneen Tollundin miehen pää ja kasvot olivat niin hyvin säilyneet, että löydettäessä hänen luultiin kuolleen aivan hiljattain. Hipiä vain oli kovin tumma. Suossa maatuminen on hyvin hidasta, mutta sen sisältämillä orgaanisilla yhdisteillä on värjäävä ominaisuus. Tollundin miehen iho onkin vuosisatojen kuluessa muuttunut harmaanmustaksi. Tukkaan ja leuassa orastavaan parransänkeen taas on tarttunut oranssinpunainen väri. Kaulaan sidotun köyden vuoksi Tollundin miestä epäiltiin murhan uhriksi. Tutkimus osoittikin sittemmin miehen kuolinsyyksi hirttämisen. Kyse ei silti liene ollut rikollisen telottamisesta, sillä vainaja oli haudattu huolehtivaisesti, silmät ja suu oli suljettu ja ruumis upotettu suohon sikiöasennossa. Sven Rosborn Tollundin miestä ei 1950-luvun keinoin kyetty säilyttämään kokonaan, vaan ruumiin annettiin tuhoutua. Silkeborgin museossa esillä olevaan aitoon päähän on myöhemmin liitetty vartalon kopio. Ötzi on poikkeus muumioiden joukossa, sillä ruumiin kudokset ovat jäätikön kylmissä ja kosteissa olosuhteissa pysyneet pehmeinä ja sisäelimet tallella, kertoo arkeologi Ulrika Rosendahl Espoon kaupunginmuseosta. Jäätyneen vainajan ihonalainen rasva tunkeutuu yleensä ihon läpi muodostaen kasvoille vahamaisen kerroksen ja vääristäen tämän piirteet. Niin tapahtuu kuitenkin vain sellaisessa ympäristössä, johon pääsee virtaamaan paljon happea. Ötzin kohdalla näin ei ollut. Ulkoiset olosuhteet ovat olleet kaikkiaan suotuisat. Elettiin lämpimän ilmastojakson kesää, ja kuolema tapahtui solassa, joka oli sillä hetkellä sulana. Ruumis ehti ennen jäätymistään hieman kuivua, ja pian ilmastokin alkoi jälleen kylmetä. Jäätiköt kasvoivat Ötzin päälle mutta eivät murskanneet häntä. Uusi koti Italiasta Ruumiin löytyminen taas on ilmaston uuden lämpenemisen seurausta: jää väistyi ja paljasti Alppien vainajan. Saksalaisvaeltajat osuivat paikalle täsmälleen oikealla hetkellä ennen kuin Ötzi olisi alkanut tuhoutua tai talvella peittyä uuden lumimassan alle. Muumio oli ehtinyt olla korkeintaan kuukauden osaksi esillä. Aurinko oli päässyt paistamaan vain sen takaraivoon, joka oli ehtinyt hieman maatua. Löydön ainutlaatuisuutta ei kuitenkaan tajuttu heti. Ruumis oli niin hyväkuntoinen, että sen oletettiin olevan peräisin vain ehkä kymmenien vuosien takaa. Vainaja irrotettiin jäästä kovakouraisesti. Vasta viikkoa myöhemmin tapahtunut arkeologinen tarkastelu kertoi asian todellisen laidan. Sen jälkeen Ötziä on vaalittu ja tutkittu kaikin nykytekniikan suomin keinoin. Ensimmäiset kuusi vuotta Ötzi vietti Itävallassa Innsbruckin yliopiston anatomisen laitoksen jäähdytystiloissa. Ruumis pidettiin kosteana ja kylmänä käärimällä se Etelä-Tirolin arkeologinen museo Ötzin arvokas kuparikirves oli tallella muumion vieressä. Ehkä surmaaja ei halunnut kirvestä, koska halusi salata murhan. Kaikki olisivat kuitenkin tienneet, kenen se oli. Kirves saattoi myös olla niin henkilökohtainen esine, että sitä ei tohtinut toinen ottaa, Ulrika Rosendahl pohtii. 8 KEMIA 6/2010

9 steriiliin leikkausliinaan ja jäämurskaan muovipressun sisään. Vuonna 1998 valmistui Italian Bolzanoon Etelä-Tirolin arkeologinen museo, jonka keskuksena on jäämuumiota varten rakennettu säilytystila. Esillä ovat Ötzin lisäksi hänen tarvikkeensa. Pakastehuoneessa ruumis säilyy ilman suojakelmuja, ja yleisö pääsee katselemaan vainajaa panssarilasisen ikkunan läpi. Hyytävän säilytyskammion ja varakammion välissä sijaitsee tutkimuslaboratorio. Kammiossa pyritään ylläpitämään löytöhetken olosuhteet. Lämpötila on 6 astetta ja ilmankosteus 98 prosenttia. Herkät laitteet välittävät tietoa myös ilmanpaineesta ja vainajan painosta. Pienikin muutos saa hälytykset soimaan, Ulrika Rosendahl kuvailee. Kylmäkopin seiniin on sitten sen rakentamisen kiinnitetty vielä jäälevyt, sillä muumiosta haihtui aiemmin vettä viisi grammaa vuorokaudessa. Museolla on myös eettinen vastuu: sen tehtävänä on säilyttää Ötzi tulevillekin sukupolville, Rosendahl muistuttaa. Jatkuvasti lisää tietoa Ötziin liittyviä monitieteisiä tutkimusprojekteja koordinoi Euroopan tutkimusakatemiaan Euraciin vuonna 2007 perustettu Muumiot ja jäämies -instituutti. Tekniikan nopean kehityksen ansiosta muumiosta paljastuu jatkuvasti uutta. Jäämiehen kuolinsyy oli pitkään epäselvä, sillä ensimmäiset röntgenkuvat eivät sitä kertoneet. Kun visualisointi kehittyi, vuonna 2001 otetut kuvat näyttivät piinuolen kärjen vainajan vasemmassa hartiassa keuhkon tuntumassa. Nivelistä taas löytyi laajoja kulumavammoja. Ötzi on siis tehnyt raskaita töitä ja kävellyt paljon, ja hänen selkänsä on ollut todella kipeä. Kiinnostava tuore havainto on, että hänellä on tatuointeja sellaisissa paikoissa, joissa niillä ei voi olla esteettistä merkitystä, mutta sen sijaan ne osuvat yksiin akupisteiden kanssa, Ulrika Rosendahl kertoo. Jäämiehen ruumista ei ole avattu, vaan sitä on tutkittu tähystämällä elimistöön endoskoopilla ruumiinaukoista. Aiemmin luultiin, että Ötzin mahalaukku oli tyhjä, eli viimeisestä ateriasta oli kulunut aikaa. Hiljattain kävi ilmi, että tutkimuksen kohteena olikin ollut haima. Uudet tutkimukset vatsan sisällöstä ovat vasta tulossa. Tulokset ovat epäilemättä kiehtovaa kuultavaa. Se, mitä kivikauden ihminen söi, kertoo paljon hänen elinympäristöstään ja elinkeinoistaan. Ötzin oletetaan olleen maanviljelijä. On kiinnostavaa pohtia, miten hän käytti ympäristönsä resursseja. Ottiko hän esimerkiksi eväitä mukaan vai söikö sitä, mitä kulkiessaan löysi? Suolistosta otetut näytteet ovat pitkältä ruuansulatusprosessista, joten aineksia on vaikea tunnistaa. Se tiedetään, että jäämies on syönyt viljaa ja lihaa, todennäköisesti alppiriistaa. Keuhkot ovat hiilen mustaamat, joten Ötzi on istunut paljon nuotion äärellä. Mukanaan hän kuljetti kyteviä hiiliä tulen sytytystä varten. Lisäksi hänellä oli taulakääpää, helposti syttyvää puusientä, joka on Suomessakin ollut tärkeä aines tulenteossa. Jäämiehen asuinpaikat on kyetty selvittämään analysoimalla muun muassa elimistön siitepölyjäämät ja hammaskiille. Varhaislapsuudessa muodostuva hammasemali on kehon ainoa osa, joka ei muutu ihmisen elinaikana. Emalipintojen isotooppien perusteella määriteltiin ravinnon mineraalikoostumus, jonka avulla Ötzin synnyinseutu paikallistettiin Alppien laaksoon sadan kilometrin päähän hänen löytöpaikastaan. Aikuisikänsä jäämies on kuitenkin viettänyt muualla. Se taas saatiin selville luurangon isotooppiyhdistelmän analyysin ansiosta. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Ötzin kehosta kertaalleen otetut näytteet hyödynnetään monissa tutkimuksissa, sillä siihen ei haluta tehdä turhia reikiä. Suurinkin otetuista näytteistä painoi vain 60 milligrammaa. Etelä-Tirolin arkeologinen museo 6/2010 KEMIA 9

10 TÄTÄ MIELTÄ Filosofian tohtori, professori Janne Nieminen toimii Tullilaboratorion johtajana. Yhteistyön voimalla YLIJOHTAJA Timo Hirvi Mikesistä totesi tällä palstalla, että julkisten laboratoriopalveluiden pirstoutuminen on osaamisen ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi estettävä. Asiassa on helppo olla samaa mieltä. Yhteiskunnan suojaamiseen tarvittavan osaamisen ja analytiikan turvaamisesta sekä kansainvälisestä kilpailukyvystä on pidettävä huolta. Hyvä ratkaisu on julkisen laboratoriosektorin yhtenäisyyden lisääminen. Se saavutetaan laboratorioiden välisellä, hyvinkin tiiviillä yhteistyöllä, johon tietysti tarvitaan laboratorioiden ja niitä tulosohjaavien tahojen yhteistä tahtoa. Saman organisaation sisällä toimivat laboratoriot ovat tehneet yhteistyötä aina ja tiivistäneet sitä viime aikoina. Sektorien ja organisaatioiden välisessä yhteistyössä on kuitenkin runsaasti lisää mahdollisuuksia. YHTEISTYÖN kehittäminen tulee aloittaa laboratorioiden omista lähtökohdista. Tuottavuusohjelma on varmasti opettanut riittävästi nöyryyttä hakea resurssisäästöjä ja tuottavuutta yhteistoiminnasta. Sitä voi harjoittaa myös niin, että laboratoriot säilyvät pääosin omissa organisaatioissaan ja siten säilyttävät vahvuutensa niitä tarvitsevien organisaatioiden kannalta. Yhteistyötä on usein tehty minimitasolla, koska kaikki resurssit kuluvat normaalin toiminnan pyörittämiseen, joten yhteishankkeisiin niitä on vaikea repiä. Yhteistyöhön satsaaminen voisi kuitenkin parantaa tuottavuutta. Se myös takaisi nykyistä paremmin julkisen sektorin laboratoriopalveluiden kilpailukyvyn ja riittävän analytiikkatarjonnan. Yhteistä voisivat olla esimerkiksi hankintojen kilpailutus, referenssiaineet, koulutus, analyysitulokset, tukipalvelut ja osin tilatkin. Yhteistyön pitää koskea myös tietojärjestelmiä. Kunkin laboratorion järjestelmän rakenne ja toiminta on tietysti luotu oman organisaation tarpeiden mukaan, mutta yhtenäisyyttä voi hakea tietosisältöjen määrittelyssä. Ensiarvoisen tärkeää on huolehtia siitä, että mitattu tieto on kaikkien tietoa tarvitsevien ja siihen oikeutettujen viranomaisten käytössä. Tapauskohtaisesti on mietittävä, voidaanko tieto hakea suoraan laboratoriojärjestelmästä vai onko syytä rakentaa erillinen tietovarasto, jossa tietoa voidaan luokitella ja jäsentää hyödynnettäväksi eri tahojen tarpeisiin, kuten kokonaissaantilaskelmiin ja riskinarviointeihin. Kaikissa tapauksessa on huolehdittava siitä, että kootun tiedon laatu tunnetaan ainakin mittaustuloksiin liittyvän epävarmuuden ja näytteenoton osalta. MYÖS EU asettaa laboratoriotoiminnalle omia vaatimuksiaan. EU:n elintarvike- valvonnassa on analyysitulosten vertailtavuuden ja luotettavuuden parantamiseksi luotu verkosto yhteisön (EU-RL) ja jäsenmaiden (NRL) vertailulaboratorioista. Tavoitteena on, että järjestelmä kattaa kaikki ne elintarvikelainsäädännön osaalueet, joilla analytiikkaa tarvitaan. Valvontalaboratorion näkökulmasta vertailulaboratoriotoiminnan toivotaan vauhdittavan menetelmien kehitystä, yhtenäistävän menetelmien käyttöönottoa ja validointia ja parantavan vertailutestien saatavuutta. Koska pienissä jäsenmaissa myös kemiallisen analytiikan näytemäärät ovat pieniä ja laboratorioita vähän, ainoa kustannustehokas tapa varmistaa asiantuntemus kansallisissa vertailulaboratorioissa ja analytiikassa on se, että laboratorio toimii aktiivisesti myös valvontalaboratoriona. Silloin yhteydenpito yhteisön vertailulaboratorioon varmistaa uusien menetelmien ja laadunvarmistuksessa tarvittavien vertailutestien ja -aineiden saatavuuden. Valvontatoiminta puolestaan takaa osaavan henkilökunnan ja muut resurssit. Muussa tapauksessa luodaan helposti tehottomia moniportaisia järjestelmiä, mikä hukkaa pienen maan resursseja. Janne Nieminen Kaisa Nieminen 10 KEMIA 6/2010

11 AEL:stä KOULUTUSTA KOKO HENKILÖSTÖLLE LABORATORIOTYÖ JA -TURVALLISUUS Näytteen esikäsittely ja valmistus kemiallisessa analytiikassa... Liuos- ja seoslaskut laboratoriossa... Kemikaaliturvallisuus ja ongelmajätteet.. Laboratorion Excel-sovellukset... PCR-tekniikat: reaaliaikainen PCR joulukuu UUSI LAUDA ECO Lauda ECO -termostaatit jatkavat menestyksekkään Ecoline-sarjan jalanjäljillä, mutta tekevät kaiken vielä entistäkin paremmin. Valitsetpa SILVER- tai GOLD-version, saat aina kaikki ECO-malliston tärkeimmät edut: Laaja lämpötila-alue Helppokäyttöiset valikkotoiminnot Vahva kiertopumppu, jonka nopeus on säädettävissä Ohjelmointitoiminto USB-liitäntä vakiona ja optiona erilaisia liitäntämoduleita Tarkemmat tiedot löydät osoitteesta The Right Temperature Worldwide SEMINAAREJA LABORATORION LAADUSTA JA KEHITTÄMISESTÄ VASTAAVILLE Analyysimenetelmien validointi... Laboratorioiden kehittämispäivä talousosaamisella tuottavuutta.. Tilastolliset menetelmät laboratoriossa joulukuu PROSESSIEN KEHITTÄMISESTÄ VASTAAVILLE Prosessihygienian päivät -seminaari... Jäteveden käsittelyprosessit... YMPÄRISTÖNÄYTTEITÄ OTTAVILLE TAI NÄYTTEENOTTOA SUUNNITTELEVILLE Näytteenotto ympäristötutkimuksissa, peruskurssi... Näytteenotto maaperästä ja kiinteistä jätteistä... Näytteenotto vesi- ja vesistötutkimuksissa... Lue lisää ja ilmoittaudu osoitteessa Lisätietoja puh., Lisätiedot: Antti Jokipii, gsm , Heikki Suortti, gsm ,

12 Perhosten Kemian opettaja Perhosia löytää helposti omalta pihaltaankin, hymyilee kemisti ja perhostutkija Peter von Bagh. Peter von Bagh Neitoperhonen. 12 KEMIA 6/2010

13 KEMISTIN kääntöpuoli pauloissa Sarjassa esitellään kemistien kakkosammatteja ja epätavallisia harrastuksia. Syksystä kevääseen Peter von Bagh pänttää kemiaa porvoolaisnuorten päähän, mutta kesän tullen hänestä kuoriutuu intohimoinen perhosten tutkija. Peter von Bagh syntynyt 1955 FM (epäorgaaninen kemia) Helsingin yliopistosta kemian opettajana Porvoossa vuodesta 1985 naimisissa, kolme aikuista lasta Anna von Bagh Päivi Ikonen Hiljainen, äärimmäisen keskittyneen näköinen mies hiipii hitaasti pitkin pellonviertä lehtiö ja kynä kädessä. Pää kääntyy metronomina puolelta toiselle ja haukankatse tarkkailee herkeämättä ympäristöä rekisteröiden pienimmätkin yksityiskohdat. A-haa! Taas tärppäsi! Paperille ilmestyy salaperäisen näköinen merkintä, ja vaiteliaan miehen matka jatkuu. Ei, vieraan valtion epätoivottu edustaja ei ole kartoittamassa heikkoja kohtia Suomen puolustusvalmiudessa eikä kyse ole avohoitoon päässeestä psyykekuntoutujastakaan. Siinä menee Suomen ympäristökeskuksen perhoslaskija, porvoolainen Peter von Bagh. Kolmen tunnin kuluttua neljän kilometrin lenkki on tehty. Vihko on täyttynyt täsmällisin tiedoin siitä, kuinka monta perhosta viiden metrin levyisellä havaintovyöhykkeellä on tarkkailuhetkellä oleskellut, ja mitä lajia kukin siivekäs edustaa. Sitten sama uudestaan tasan viikon päästä, laskija myhäilee. Kulunut historiallisen lämmin suvi oli perhostelijoille unelma-aikaa. von Baghin urakan loppusaldoksi tuli vaikuttavat päiväperhosyksilöä ja 40 lajia. Näin niitä tietysti paljon enemmänkin, mutta havainnot siis kirjataan vain kapealta sektorilta. Omaa polkuaan kiertävät yhtä tunnollisesti kesästä toiseen myös von Baghin viisikymmentä kollegaa eri puolilla maata Kuusamoa myöten. Siellä kulkee maailman pohjoisin perhosreitti. Laskijoiden työstä kertyy tietopankki, jonka avulla seurataan perhosten esiintymistä ja lajien leviämistä Suomessa. Vaikka von Bagh virallisesti noteeraa vain perhoset, luontoa ja luonnontieteitä palavasti rakastava mies toki panee merkille kaiken muunkin reitillään kohdalle sattuvan. Täällä näkee vaikka mitä: kyitä, merikotkia, hirviä, peuroja. Lehmiäkin tietysti, kaupunkilaistunut maalaispoika innostuu. 6/2010 KEMIA 13

14 Harvinainen näky: kamera tallensi pikkuapollojen lemmenhetken. Kuvat: Peter von Bagh Ylivoimaisia ykkösiä ovat kuitenkin perhoset. Kun von Bagh ei laske siivekkäitä Sykeä varten, hän bongaa, ihailee ja tutkii niitä omaksi huvikseen. Klassiseen tyyliin perhoshaavi ojossa hän ei yleensä vaella, vaan rakentaa useimpien nykyharrastajien tapaan hyönteiskokoelmansa kameralla, joka tallentaa sen moderniin ja kätevään digitaaliseen muotoon. Paitsi silloin, kun kiinnostava kohde elelee hankalassa paikassa yksityisalueella. Nykyaikana ollaan vähän varautuneita. Kun kulkee vaikka jonkun kesämökin tienoilla, isäntäväki tulee helposti sen näköisenä katselemaan, että mikäs rosmo siellä luuhaa. Mutta kun menet perhoshaavin kanssa, suhtautuminen muuttuu sataprosenttisesti, ja kaikki ovat todella ystävällisiä. Haavin kanssa pääset mihin vain, eikä edes talon koira hauku, perhosmies virnistää. Perhosgeenit evakkoisältä Kiintymys perhosiin taitaa Linnankosken lukion kemian opettajalla olla geeniperimässä. Ainakin Peter von Bagh kertoo lapsesta saakka ihastelleensa isänsä keräämiä upeita kokoelmia. Itse asiassa kunnanlääkärin isot perhoslaatikot olivat aika kuuluisia, ne tiesi moni paikkakuntalainen, muistelee poika-bagh, joka isän työn takia kävi syntymässä Saksassa, mutta vietti kouluvuotensa Parikkalassa. Isän piti saada hengittää samaa ilmaa, jota hengitettiin rajan taakse jääneessä Karjalassa. Hän oli syntyjään Kivennavalta ja henkisesti evakko koko ikänsä. Se jotenkin tarttui minuunkin, ja kivennavat ja terijoet tuntuvat kovin tutuilta yhä. Nuoremman von Baghin innostus kaikkiin luonnontieteisiin on sekin peräisin lapsuudesta. Nimenomaan kemiaa hän ei silti osannut ajatella tulevaksi ammatikseen ennen kuin sukulaissetä sattui asiaa rippikoulupojalta kysäisemään. Silloin suusta pääsi, enkä yhtään tiedä mistä se tuli, että ryhdyn isona kemistiksi. Päähänpälkähdys alkoi kuitenkin lukioaikana tuntua yhä houkuttelevammalta. Toisena vaihtoehtona siinteli biologia, mutta sen abiturientti päätti lopulta olevan tyttöjen ala. Kemiassa tuntui olevan enemmän paukkuja. Helsingin yliopistossa epäorgaaninen kemia osoittautuikin nappivalinnaksi ja fysiikka ja matematiikka hyviksi sivuaineiksi. Kemian opettaja tutkimukseen tai teollisuuteen tähdänneestä opiskelijasta tuli silkasta sattumasta. Vähissä olleet ruokarahat siihen ovat syynä. Porthanian ilmoitustaululta huomasin lyhyen opettajan sijaisuuden. Otin sen, ja homma yllättäen osoittautuikin erittäin mukavaksi. Sillä tiellä von Bagh on yhä. Kun hammaslääkärivaimo oli saanut paikan Porvoosta, aviomies löysi omansa kaupungin yläasteelta. Sittemmin hän on viihtynyt samassa lukiossa jo neljännesvuosisadan, ja opettaminen tuntuu aina vain paremmalta. Tämän päivän lukiolaiset ovat ahkeria ja motivoituneita opiskelijoita. Ihan höpöpuhetta, että nykynuoriso olisi laiskaa ja saamatonta, kokenut pedagogi napauttaa. Kemia on ainakin Linnankosken koulussa ymmärretty tärkeäksi oppiaineeksi, jota opiskelevat tosissaan muutkin kuin lääkikseen tähtäävät. Asia näkyy myös ylioppilaskirjoituksissa, joissa kemian kirjoittajia on joka vuosi kymmeniä. Siis täydellisen idyllinen työ viehättävässä pikkukaupungissa? No, onhan siinä se, että opettaja tunnistetaan joka paikassa, lehtori myöntää naureskellen. Ravintolassa tarjoilija on entinen oppilas, joka kohta tuo terveisiä keittiöstä, jossa on kokkina toinen entinen oppilas. Kun menee elokuviin, tajuaa, että puolet yleisöstä on nykyisiä oppilaita tai oppilaiden vanhempia. Mutta tuleepa elettyä nuhteetonta elämää. Elokuvia lehtori ei tunnusta katsovansa täyskaimansa ja pikkuserkkunsa, elokuvaprofessori Peter von Baghin asiantuntemuksella ja volyymillä, mutta mielellään kuitenkin. Valkokankaalle tai romaanin sivulle lehahtava perhonen sattuu silmään aina. Esimerkiksi Länsirintamalta ei mitään uutta teki vaikutuksen. Siinähän on hurja loppukohtaus, kun sankari kurkottaa rintamalinjalle laskeutunutta perhosta, ja siihen hänet ammutaan. Ihan kaikki filmiperhoset eivät yhtä kovia tyylipisteitä kemisti-peteriltä saa. Ne suomifilmien maisterit, jotka niityllä valkolakki päässä ja perhoshaavi 14 KEMIA 6/2010

15 Legendaarinen isoapollo Lemlahdesta. pystyssä kirmaavat vikittelemässä torpan tyttöä, kyllä vähän naurattavat. Eiväthän ne sitä paitsi sitä tyttöä edes saa, aina tulee väliin rehti kulkuri, joka tosin paljastuu kreivin pojaksi valepuvussa. Hirmuliskon metsästäjä Perhosten tutkijoille ja harrastajille Suomi on maapallon kiinnostavimpia paikkoja, Peter von Bagh sanoo. Meillä on niin paljon lajeja: itäisiä, läntisiä, kaakkoisia ja tietysti pohjoisia. Kaikkien levinnäisyysraja kulkee jossain kohtaa Suomea. Esimerkiksi ilmaston muutokset näkyvät täällä heti siinä, kuinka perhosten esiintyminen muuttuu. Perhosten tarkkailu on meillä myös vähintään riittävän vaikeaa. Talvi on täällä niin pitkä ja hirmuinen, kesä niin lyhyt ja intensiivinen. Kaikki me suomalaiset perhostutkijat heittäydymme siksi kesään koko sydämellämme. von Baghin omista perhoskokemuksista ikimuistoisin ja sydäntäliikuttavin on pikkuapollon saapuminen Porvooseen. Se oli alan miehille ensimmäiseen kuulentoon verrattava tapahtuma. Pikkuapollo on perhosten hirmulisko. Maailmanlaajuisesti erittäin harvinainen laji, jota ei Suomen lisäksi tavata oikeastaan missään, ja ainakin yhtä arvokas kuin saimaannorppa tai liito-orava, von Bagh kuvailee. Suomestakin jo lähes kadonneen arvoperhosen kantaa oli yritetty elvyttää istutuksin muun muassa juuri Porvoossa, mutta huonolla menestyksellä tai niin luultiin. Ensimmäisenä miniatyyrihirmuliskoon porvoolaisniityllä törmäsi vuonna 2000 von Baghin tytär, joka hälytti paikalle isänsä. Tämä tajusi, että pikkuapolloja liihottelee paikalla kokonainen parvi, ja tiedotti saman tien löydöstä perhostutkijain seuran nettisivulla. Se käynnisti mylläkän. Heti alkoi puhelin soida, että onko tämä pilaa. Uskoivat vasta, kun paikalle ehtivät ympäristökeskuksen edustajat, jotka varmistivat havainnon. Sen jälkeen Porvoon aarteita on vaalittu kuin kultakimpaleita. Niiden määrä, jota tutkijat seuraavat henkeään pidätellen, on lähtenyt hentoon kasvuun. Tänä kesänä kuulaanvalkeita perhoja lenteli niityllä jo 300, ja Parnassius mnemosynen toivotaan pitkän tauon jälkeen kotiutuneen kaupunkiin pysyvästi. Bongareita paikalla toki käy, mutta pikkuruista, erittäin kesyä siivekästä hyvin kunnioittavasti kohdellen. Alalla on myös tapana suojella salaisuuksia hieman kalamiesten tapaan. Eihän kukaan kerro, mistä se iso hauki nousi. Sanotaan järven tarkkuudella kyllä, mutta ei paljasteta, mistä lahdesta. Niinpä Peter von Baghkin sai taannoin vain tietää, että legendaarinen Parnassius apollo eli isoapollo oli nähty Paraisilla. Tarkkoja koordinaatteja ei tiedonanto sisältänyt. Mutta sinne ajoin ja sitten rupesin miettimään, missä elelisin, jos olisin isoapollo. Oikein veikkasin ja Lemlahdesta sen kaunottaren löysin, perhosmies hykertelee yhä. Kaunottaren kuvat ovat tietysti kunniapaikalla von Baghin albumeissa, joita syysiltojen pimetessä on mukava selailla ja jotka lyhentävät kummasti aikaa perhoskesien välillä. Opettajan pitkän ja hirmuisen talven täyttää toki sopivasti työ, ja kun koululaiset lentävät kesälaitumille, sinne pääsee taas perhostutkijakin. Eivätkä kaamoskuukaudetkaan pelkästään haikaillen kulu, sillä nyt on tähtien aika. Kemisti-perhosmies on myös arvostettu ja palkittu tähtitieteen harrastaja, joka kannustaa kaikkia muitakin kääntämään katseensa kohti taivaita. Siellä loistaa kaikkia tähtiä kirkkaammin jättiplaneetta Jupiter, joka on lähempänä meitä kuin kertaakaan viiteenkymmeneen vuoteen. Jupiterin erottaa nyt hyvin paljaalla silmälläkin, mutta kaukoputkella pääsee ihailemaan myös sen kuita. Kuvat: Peter von Bagh Tuominopsasiipi. Suruvaippa. 6/2010 KEMIA 15

16 ajankohtaista St1 ja Neste Oil panevat Jätteet pyörittämään raskasta kalustoa Energiayhtiö St1 on kehittänyt uuden dieselpolttoaineen jätepohjaisesta bioetanolistaan. Neste Oil puolestaan ryhtyy lähivuosina muuttamaan jätettä uusiutuvaksi dieseliksi hiivojen ja homeiden avulla. Leena Laitinen St1:n uutta, 95-prosenttisesti bioetanolista koostuvaa dieselpolttoainetta aletaan kokeilla pääkaupunkiseudun busseissa, jakeluautoissa ja jäteautoissa ensi vuonna, kertoo yhtiön energiajohtaja Jari Suominen. Testauksesta vastaa VTT. Suomessa ei ole aiemmin käytetty bioetanolia raskaan dieselkaluston pyörittämiseen. Tukholmassa sen sijaan ajaa jo viitisensataa bioetanolidieselbussia, jotka Scanian tuotepäällikön Ilkka Korpelan mukaan toimivat hyvin. Ruotsalaisbussien polttoaine on peräisin brasilialaisilta sokeriruokoviljelmiltä. Suomessa ympäristöhyötyjä lisää raaka-aine, jonka St1 valmistaa kotimaisista jätteistä. Ensimmäisten testien perusteella VTT katsoo uuden tuotteen sopivan hyvin taajama-alueiden raskaan kaluston pyörittämiseen. Etanolidieseliä käyttämällä voidaan pienentää raskaan taajamaliikenteen pienhiukkaspäästöjä jopa 70 prosenttia. Typenoksidipäästöt ovat samaa tasoa etanolidieseliä ja tavallista dieseliä käytettäessä, kertoo VTT:n erikoistutkija Juhani Laurikko. Hankkeessa mukana olevan Lassila & Tikanojan ympäristöasiantuntija Lassi Hietanen odottaa mielenkiinnolla tuloksia jätepohjaisella etanolilla kulkevan jäteauton testiajoista. Käytännön työssä selviää parhaiten biodieselauton todellinen polttoaineenkulutus sekä huolto- ja korjauskustannukset. Olemme ilman muuta kiinnostuneita, jos ratkaisu osoittautuu kilpailukykyiseksi. St1 on rakentanut etanolitehtaiden verkostoa vuodesta Yhtiön tavoitteena on tuottaa vuonna 2020 jätteistä ja sivuvirroista noin kuutiometriä bioetanolia liikennekäyttöön. Jätepohjaista biobensiiniä on saanut yhtiön muutamilta jakeluasemilta huhtikuusta Samoihin aikoihin Suomessa alettiin markkinoida ns. flexifuel-hen- St1 Ensimmäiset St1:n jätepohjaisella biodieselillä kulkevat bussit lähtevät pian liikenteeseen. Neste Oilin keksintö: homeesta polttoainetta Neste Oil on hakenut patentteja teknologialle, jonka avulla tuotetaan hiivojen ja homeiden avulla jätteestä mikrobiöljyä yhtiön valmistaman uusiutuvan dieselin raaka-aineeksi. Yhtiö on tutkinut mahdollisuuksia laajentaa dieselin raaka-ainevalikoimaa yhdessä Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun kanssa vuodesta TKK:n biotekniikan ja kemian laitoksen professori Simo Laakso kiittelee yhteistyötä, jossa akateemisten tutkijoiden perustieteellistä osaamista on päästy kehittämään uusiksi käytännön sovelluksiksi. Neste Oilin bioteknologian päällikkö Markku Patajoki kertoo yhtiön etsivän erityisesti ravinnoksi kelpaamattomia bioraaka-aineita eli maatalouden ja teollisuuden jätteitä ja sivuvirtoja. Jo kartoitetuista vaihtoehdoista sopiviksi ovat osoittautuneet esimerkiksi oljet ja perinteisen biodieseltuotannon sivutuote glyseroli. Seuraavaksi Neste Oil selvittää mikrobiöljyn edellytykset pilottimittakaavan tuotantoon. Kaupalliseen tuotantoon öljy on tulossa aikaisintaan vuonna kilöautoja, joihin voi tankata sekä tavallista että bioetanolibensiiniä. Autoja on tähän mennessä myyty noin Hyvin vähäpäästöinen autoilu on mahdollista jo lähitulevaisuudessa, osoittaa demonstraatioauto, jonka St1 on rakentanut yhdessä ammattikorkeakoulu Metropolian kanssa. Markkinoilla jo oleva hybridiauto muutettiin etanoliyhteensopivaksi ja varustettiin lisäakustolla, jolla lisävirtaa voi ladata suoraan sähköverkosta. 16 KEMIA 6/2010

17 Orion Star plus -mittarisarja ph- ja ionimittarit Suomen Kemian Seura Kemiska Sällskapet i Finland 40-VUOTISJUHLASEMINAARI Helsingin yliopiston Unioninkadun juhlahuoneisto Unioninkatu Tervetulokahvit Seminaarin avaus Puh.joht. Mariann Holmberg, Suomen Kemian Seura Tieteellisten seurojen merkitys ja tulevaisuus Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan puh.joht. kansleri Ilkka Niiniluoto Musiikkiesitys Sibelius-lukion jousikvartetti Kemia pelastaa maailman Toimitusjohtaja Timo Leppä, Kemianteollisuus ry Kansainvälinen kemian vuosi 2011 Järjestelytoimikunnan puh.joht. prof. Markku Leskelä Onnittelujen vastaanotto Cocktail-buffet Toivotamme kaikki jäsenet ja yhteistyökumppanit tervetulleiksi Ilmoittautumiset mennessä Mahdolliset muistamiset pyydämme osoittamaan tilillemme Kertyneet tuotot ohjaamme kansainvälisen kemian vuoden toimintaan. Arkipuku Suomen Kemian Seura Kemiska Sällskapet i Finland Orion Star plus -mittarisarja: 15 pöytä- ja kannettavaa mittaria Parametrit: ph, redox, ionikonsentraatio, johtokyky, liuennut happi, lämpötila Elektrodit, liuokset ja tarvikkeet erikseen tai edullisina paketteina mittareiden kanssa Mukana myös: AutoTration -500 sampleri automaattiset mittaukset Star plus -mittareiden kanssa ROSS Ultra Triode ph/temp. elektrodi 9512HPBNWP high performance ammonia ion selective electrode Lab-dig Oy PL 52, Espoo puh. (09) ,

18 UUTISIA Veteen piirretty viiva Vesilaitosten ei tarvitse rekisteröidä kemikaalejaan Vesilaitosten ei tarvitse rekisteröidä itse valmistamiaan ja käyttämiään aineita. Asia nousi huolenaiheeksi, kun havaittiin, ettei laitosten hyödyntämiä kemikaaleja löydy Reach-rekisteristä. Vesilaitoksissa tehdään joitakin reaktiivisia kemikaaleja paikan päällä. Ne lisätään käsiteltävään veteen saman tien valmistuksen jälkeen. Yleisimmät suomalaisissa vesilaitoksissa valmistettavat kemikaalit ovat klooridioksidi, otsoni ja kloramiini, joita käytetään lähinnä talousveden desinfiointiin, kertoo vesihuoltoinsinööri Riina Liikanen Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksestä. Veden desinfiointiaineet kuitenkin kuuluvat biosididirektiivin piiriin, eikä Reach-asetus siten koske niitä. Sekä klooridioksidi että otsoni viedään suoraan valmistuksesta vesiprosessiin, sillä hyvin epäpysyviä aineita ole tarkoituksenmukaista varastoida reaktiolaitteiston ulkopuolella. Kloramiinin muodostuminen taas tapahtuu vasta vedessä, kun siihen syötetään ammoniakkia tai ammoniumsuolaa ja klooria. Reachiä ei myöskään sovelleta tällaisiin erottamattomiin välituotteisiin, jotka johdetaan valmistuksesta suoraan prosessiin tai valmistetaan vasta prosessissa, kuten kloramiini. Juomaveden puhdistaminen kloorilla saa siis jatkua entiseen tapaan, ja vesilaitokset saavat vapaasti valmistaa sitä omaan käyttöönsä. REACH Kommentoi kloorin riskinarviointiraporttia täällä: > Review of existing substances > Draft Competent Authorities Reports for Active Substances > PT 02 Lähetä kopio kommentistasi osoitteeseen: tehoaineiden ja -valmisteiden markkinoille saattaminen sen sijaan muuttuu tulevaisuudessa luvanvaraiseksi. Kloorinvalmistuksen lähtöaineiden ja samalla paikan päällä, esimerkiksi vesilaitoksessa, syntyvän lopputuotteen hyväksyttämisestä vastaa jatkossa yritys, joka luovuttaa lähtöaineet markkinoille. Kloorille ei Suomessa ole ollut erillistä hyväksymismenettelyä, vaan sellainen tulee EU:n yhteisen ohjelman myötä. Siinä arvioidaan parhaillaan kaikkien ns. vanhojen eli markkinoilla jo olevien biosiditehoaineiden terveys- ja ympäristöriskejä, kertoo Valviran ylitarkastaja Paula Haapasola. Klooridioksidin riskinarvioinnin hoitaa Portugali, ja kloorin osalta vastuun kantaa Italia, joka on jo saanut oman urakkansa valmiiksi. Lopputulos eli raporttiluonnos julkaistiin syyskuussa. Me toivomme, että mahdollisimman moni suomalainenkin asiantuntija tutustuu raporttiluonnokseen ja tarvittaessa kommentoi sitä, Haapasola sanoo. Kommentointiaikaa on kolme kuukautta eli joulukuulle asti. Ainakaan italialaiset eivät löytäneet kloorista erityisiä riskitekijöitä, joten aine hyväksyttäneen käytettäväksi jatkossakin. Suomessa luvat sen markkinoille saattamiseen myöntää tuleva Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, joka aloittaa toimintansa vuodenvaihteessa. Viraston muodostavat Turvatekniikan keskus Tukes ja sinne Valviralta, Elintarvikevirasto Eviralta ja Suomen ympäristökeskukselta siirtyvät kemikaalivalvontatehtävät. Luvanhaut ovat kuitenkin yrityksillä edessä vasta vuosien kuluttua. Sitä ennen riskinarviointiraportti käsitellään EU:n jäsenvaltioiden ja komission toimielimissä, ja hyväksymispäätös annetaan komission direktiivinä. Sen jälkeen jäsenmaiden on vielä hyväksyttävä valmisteet kansallisella tasolla. Luvanhakuvelvoitteen voimaantulosta ja määräajoista tiedotetaan aikanaan hyvissä ajoin, Haapasola lupaa. Arto Jokinen ja Päivi Ikonen Valmistus myyntiä varten luvanvaraiseksi Biosididirektiivin myötä kloorin kuten muidenkin biosidi- Scanstockphoto Suomalaiset eivät Reachaikanakaan jää ilman puhdasta juomavettä. Vesilaitokset saavat jatkaa desinfiointia entiseen tapaan. 18 KEMIA 6/2010

19 Meksikolaisvieraat ryhmittyivät kuvaan Kemiran Meksikonyksikön toimitusjohtajan Tuomas Rinteen (takana vas.) kanssa. Suomen vesiosaaminen matkaa Meksikoon Suomalainen vesiosaaminen valtaa uusia markkinoita Atlantin takana. Meksikossa kiinnostavat erityisesti Suomessa kehitetyt jätevedenpuhdistusteknologiat. Juoma- ja jätevedenpuhdistuslaitosten johtajat viidestä Meksikon kaupungista ja osavaltiosta vierailivat syyskuussa Helsingissä. Ohjelmaan kuului perehtyminen suomalaisyritysten tarjontaan ja käynti Viikinmäen jätevedenpuhdistamossa. Meksikossa on ollut jo pitempään ollut halukkuutta yhteistyöhön pohjoismaisten yritysten kanssa, kertoo konsultti Heidi Virta Finpron Meksikonvientikeskuksesta. Sanna Alajoki Maassa toteutetaan vuoteen 2012 mennessä huomattavia hankkeita, joissa rakennetaan jätevedenpuhdistuslaitoksia, viemäriverkostoa ja muuta vesisektorin infrastruktuuria, mutta haja-alueilla on tarvetta myös pienille jätevesilaitoksille. Kun myös suomalaisyritysten kiinnostus Meksikoa kohtaan on nousussa, on edetty vaiheeseen, jossa Suomi valmistautuu allekirjoittamaan meksikolaisten kanssa aiesopi- muksen yhteistyöstä. Se varmasti innoittaa mukaan Meksikon markkinoille myös enemmän pk-yrityksiä, jotka tarvitsevat toimintaansa varten paikallisen partnerin. Suuret ovat Meksikoon jo ehtineetkin. Pöyry on ollut mukana projektissa, jossa rakennetaan Mexico Cityn lähelle yhtä maailman suurimmista jätevesitunneleista. Kemiran Meksikon-yksikkö puolestaan kuului meksikolaisdelegaation Suomen-matkan isäntiin. Palkintomatkalle pääsyn edellytyksenä on menestys Meksikon vedenpuhdistuslaitosten järjestön Aneasin vesiaiheisessa kilpailussa, kertoo Kemiran Meksikon-yksikön toimitusjohtaja Tuomas Rinne. Kolmatta kertaa järjestetyn kilpailun taustavoimiin kuuluu neljä muutakin pohjoismaista yritystä, Alfa Laval, ABB, Atlas Copco ja ITT. Ryhmän matka jatkui Helsingistä Tukholman vesiviikolle ja edelleen Kööpenhaminaan. Sanna Alajoki Kemira kehittää öljyhiekan jalostusta Suomalaisille ympäristöteknologioille on löytynyt uusi sovelluskohde. Kemira ja Outotec alkavat kehittää veden kestävää käyttöä öljyhiekkojen jalostuksessa. Yhtiöt ovat yhdessä kanadalaisen Albertan vesitutkimuskeskuksen kanssa perustaneet Albertan yliopistoon alan tutkimusprofessuurin. Viisivuotisessa hankkeessa tutkitaan teollisuuden käyttämän veden laatua, kulutusta, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä Kanadan öljyhiekkaesiintymillä tapahtuvassa öljyn talteenotossa. Hanke on osa Kemiran ja VTT:n keväällä perustaman vesialan huippuosaamiskeskuksen ohjelmaa. Toimitusjohtajan Harri Kermisen mukaan Kemira oli pro- fessuurin perustamisessa aloitteentekijänä. Uskomme, että globaali vesikemian osaamisemme voi antaa merkittävän panoksen veden määrän ja laadun hallinnan kehittämisessä öljyteollisuudessa, Kerminen sanoo. Outotecin antia hankkeelle on yhtiön asiantuntemus neste-kiintoaineen erotuksessa. Outotec pyrkii vahvistamaan vedenkäsittelyyn liittyviä liiketoimintojaan muun muassa tutkimusyhteistyön avulla, kertoo toimitusjohtaja Pertti Korhonen. Hankkeita myös Aasiassa Kemira rakentaa Kiinan Nanjingiin erikoisprosessikemikaaleja Kemira Oyj Suomalainen kemianjätti tähtää johtavaksi vesikemian yhtiöksi. valmistavan tehtaan. 25 miljoonan euron investoinnilla yhtiö pyrkii vahvistamaan asemiaan maan kasvavilla vedenkäsittelymarkkinoilla. Intiassa Kemira perustaa yhteisyrityksen vesialan infrastruktuurirakentajan IVRCL:n kanssa. Yritys rakentaa Vishakapatnamiin epäorgaanisia saostuskemikaaleja tuottavan tehtaan. Lisäksi Kemira aloittaa yhteistyön HDO:n kanssa, joka myös kuuluu Intian johtaviin vesi-infrayrityksiin. 6/2010 KEMIA 19

20 UUTISIA Tullikemistit Helsingissä Tavoitteena turvallinen ja ekologinen kauppa Kansainväliset tullikemistit antoivat kiittävää palautetta onnistuneesta seminaarista. Suomen vetovastuu sujui hyvin, ohjelma ja järjestelyt toimivat, aikataulut pitivät ja kesä oli kauneimmillaan. Risto Silvola Helsinki isännöi kesäkuussa EU:n tullikemistien seminaaria, joka kokosi noin 200 tullilaboratorioiden ja tulliorganisaatioiden edustajaa 37 maasta. Tiedonvaihdon ohella pohdittiin tullien keinoja edistää turvallista ja ekologista kaupankäyntiä. Viranomaisyhteistyön merkitys korostuu aiempaa enemmän erityisesti elintarvike- ja tuoteturvallisuuden valvonnassa. Yhtenä toiminnan esikuvista muille maille on jo vuosikymmeniä ollut Suomi. Suomalaiset asiantuntijat, tutkimuspäällikkö Kalevi Siivinen Tullilaboratoriosta ja auditointipäällikkö Pirjo Vastamäki Elintarvikevirasto Evirasta esittelivät kokousyleisölle elintarvikkeiden valvontajärjestelmää Suomessa. Alkoholintarkastuslaboratorion ACL:n laboratorionjohtaja Pekka Lehtonen puolestaan kertoi suomalaisista alkoholin aitoustutkimuksista. Fyysikko Mikko Kontiainen puhui kulutustavaroiden tuoteturvallisuustutkimuksiin liittyvästä lelujen mekaanisesta testaamisesta Tullilaboratoriossa. Kreikan edustaja luennoi teollisuus- ja kulutustavaroiden kemiallisen turvallisuuden tutkimuksista, joissa on paljon yhteistä Tullilaboratorionkin tutkimusten kanssa. Näytteenoton kemiallista turvallisuutta käsitteli Heimo Kanerva Helsingin yliopiston kemian laitoksesta. Opinnäytetyönään konttikaasututkimuksen Tullille tehnyt Kanerva oli tutkinut Vuosaaren sataman kontteja. Kannattavat analyysilaitteet olivat paljastaneet tuotteista haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja mahdollisesti mikrobien tai hyönteisten torjuntaan käytettyjä kaasutusaineita. Kokouksen puhujiin kuuluivat myös kemikaaliviraston pääjohtaja Geert Dancet ja Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio. Tärkeät tullilaboratoriot SÄHKEITÄ Tullilaboratorioiden rooli on tärkeä sekä valtion verotuloihin että turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvissä kysymyksissä. EU:n käytäntöjen harmonointi puolestaan edellyttää yhä enemmän viranomaisten välistä yhteistyötä. Erityisesti kemikaali-, elintarvike- ja tuoteturvallisuudessa on haettava uuteen lainsäädäntöön pohjautuvia hyviä valvontakäytäntöjä. Myös valvontamenetelmien on kehityttävä kaupankäynnin muutosten mukaan. Helsingin seminaarin keskeinen tavoite oli keskustelu ja tiedonvaihto tullilaboratorioiden, tulliorganisaatioiden, komission toimielinten ja muiden viranomaisten välillä. Osallistujille pyrittiin myös tarjoamaan näkymiä alan tekniseen kehitykseen ja ideoita siihen, kuinka hyvillä käytännöillä voidaan tukea kaupankäynnin turvallisuutta. Oriola-KD Healthcare on nyt Mediq Suomi Oriola-KD Healthcare Oy on vaihtanut nimeä. Yhtiön uusi nimi on Mediq Suomi Oy. Oriola-KD myi keväällä terveydenhuollon liiketoimintansa ja sen myötä Healthcaren hollantilaiselle Mediq NV:lle. Mediq Suomi toimii nyt osana Mediq-konsernia, joka on Pohjois-Euroopan suurin terveydenhuoltotuotteiden tavarantoimittaja. Nimenvaihdos ei vaikuta yrityksen toimintaan. Sen päätoimipaikka jatkaa toistaiseksi entisissä tiloissaan Espoossa. Oriola-KD osti moskovalaisapteekkeja Luentokokonaisuuksissa käsiteltiin myös muun muassa vaarallisten aineiden valvontaa, tutkimustiedon keräystä, näytteenoton turvallisuutta, laitonta tuontia ja laittomia käytäntöjä, biopolttoaineita sekä uusia tekniikoita laboratorioissa ja kentällä. Osallistujille järjestettiin vierailut Mittatekniikan keskukseen Espoon Otaniemeen sekä Vuosaaren satamaan. Janne Nieminen Kirjoittaja on Tullilaboratorion johtaja. Oriola-KD on ostanut venäläisen 03 Apteka -ketjun, jolla on 70 apteekkia Moskovassa ja sen ympäristössä. Vuoden loppuun mennessä määräytyvä kauppahinta on noin 12 miljoonaa euroa. 03 Aptekan viime vuoden liikevaihto oli 40 miljoonaa euroa ja se työllisti 350 henkeä. 20 KEMIA 6/2010

21 Honeywell 60 vuotta Suomessa Kuopiolaisia kilpailuvaltteja metsäteollisuudelle Honeywell Suomi on siirtämässä painopistettään kohti uusiutuvaa energiaa. Kuopiossa kehitettävät metsäteollisuuden ratkaisut päätyvät yhtiön asiakkaille kaikkialle maailmaan. Lähivuosina investoidaan voimakkaasti biopolttoaineisiin ja uusioenergiaan. Honeywell Suomi haluaa olla kehityksessä mukana, sanoo toimitusjohtaja Timo Saarelainen. Honeywell Suomi laajentaa Kuopion päätoimipaikkaansa. Investoinnin myötä yhtiö ryhtyy satsaamaan erityisesti biopolttoaineiden ja bioenergian osaamiseensa, kertoo toimitusjohtaja Timo Saarelainen. Yli sadassa maassa toimivan Honeywellin toimialoja ovat ilmailu, rakennus- ja teollisuusautomaatio, kuljetus- ja voimantuotantojärjestelmät sekä erikoismateriaalit. 350 henkeä työllistävän Honeywell Suomen vastuualueeseen kuuluvat muun muassa metsäteollisuuden teknologiat, joita konserni myy maailmanlaajuisille asiakkailleen. Yhtiöllä on Kuopiossa osaamiskeskus, joka kehittää esimerkiksi sellu- ja paperituotannon automaatiota. Uusiutuvan energian tuotantoon tarjoamme ratkaisuja, jotka auttavat teollisuutta vastaamaan EU:n asettamiin vaatimuksiin. Ympäristönsuojelunäkökohdat on otettava huomioon yhä enenevässä määrin, Saarelainen muistuttaa. EU:n ilmastotavoitteissa edellytetään, että vuoteen 2020 mennessä 38 prosenttia energiasta on tuotettava uusiutuvista raaka-aineista ja liikennepolttoaineistakin 10 prosenttia. Suomen-yksikön tonttia ovat myös painotaloille kehitettävät kokonaisvaltaiset ratkaisut. Lisäksi meillä on vahva rooli yhtiön Venäjän liiketoiminnassa, jota kehitämme yhteistyössä Venäjän-yksikön kanssa. Honeywell Suomi Pioneereja Suomessa Parhaillaan Kuopiossa suunnitellaan uudenlaisia kilpailuvaltteja myös suomalaiselle metsäteollisuudelle. Tutkimustyötä olemme tehneet jo jonkin aikaa, ja nyt etsimme partneria, jonka kanssa voisimme toteuttaa tuotantomittakaavan laitoksia, Saarelainen kertoo. Syyskuussa Honeywell juhli jo 60 vuoden pituista taivaltaan Suomessa. Honeywell tuli aikanaan Suomeen kymmenen ensimmäisen ulkomaisen yrityksen joukossa, Saarelainen hymyilee. Nykyään palvelemme kemianteollisuuden lisäksi kaikkia mainittavia teollisuussegmenttejä Suomessa ja olemme mukana myös asuin- ja liikekiinteistöjen ratkaisuissa. Sanna Alajoki Biologisten lääkkeiden valmistustapa ja rajallinen säilyvyys lisäävät laatupoikkeamien riskiä. Lääkkeiden valvonta vaatii erityisosaamista. Scanstockphoto Suomi valvoo Euroopan biolääkkeitä Suomen rooli EU:n lääkevalvonnassa biolääkkeiden osaajana kasvaa. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean valvontalaboratorio tutkii tänä vuonna 14 prosenttia ETA-alueen yhteisen testausohjelman biologisista lääkevalmisteista. Biolääkkeiden tulon myötä Fimean laboratorio on ottanut käyttöön uusia solubiologisia ja immunokemiallisia tutkimusmenetelmiä. Laboratoriolla on valmiudet tutkia lääkkeiden laatua ja tehoa in vitro kemiallisten, farmaseuttisten ja mikrobiologisten menetelmien lisäksi myös biologisin menetelmin. Biolääkkeiden määrä on kasvannut voimakkaasti 2000-luvulla. Jopa kolmannes kehit- teillä olevista lääkkeistä on biovalmiste. Useimmiten ne ovat elävissä soluissa tuotettuja proteiineja, esimerkiksi vasta-aineita, jotka hillitsevät kudoksen tulehdusreaktiota. Biolääkkeitä käytetään muun muassa syövän, reuman ja vaikean astman hoidossa. TILAA VELOITUKSETTA Kemia-lehden uutiskirje: 6/2010 KEMIA 21

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Tulevaisuuden liikennepolttoaineet teemapäivä 18.9.2014 Pekka Tuovinen Helsingin keskusta inversiotilanteessa Kuvattu 10.2.1999 Keilaniemestä itään 18.9.2014

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia Kemira DesinFix Innovatiivista veden desinfiointia Kemira - kemian alan huippuosaamista, tuotteita ja vedenkäsittelyteknologiaa maailmanlaajuisesti Vuoteen 2050 mennessä maapallon väestö kasvaa arviolta

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015 LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015 18.5. 19.5.2015 Kylpylähotelli Rauhalahti Kuopio LUENTOPÄIVIEN NÄYTTEILLEASETTAJAT Mikroskopia Ympäristöanalytiikka Koulutus hyväksytään sertifioitujen näytteenottajien

Lisätiedot

Entsyymit ja niiden tuotanto. Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä

Entsyymit ja niiden tuotanto. Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä Entsyymit ja niiden tuotanto Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja (eli valkuaisaineita), jotka vauhdittavat (katalysoivat) kemiallisia

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku BIOJALOSTUKSEN INNOVAATIOPÄIVÄ 30.5.2013, Lappeenranta Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku St1 Biofuels Oy Patrick Pitkänen Globaali energiahaaste

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 Energiahaaste St1 yhtiönä Polttoaineista Biopolttoaineista Taudeista ja hoidoista Energiayhtiö St1 Johtava CO 2 -hyvän energian valmistaja ja myyjä Tavoitteemme

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä

Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä Ideat on koottu Kemia työelämässä täydennyskoulutuskurssille osallistuneiden opettajien kurssiin liittyneistä etätehtävistä. Tehtävän tarkoituksena oli

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Mitä meneillään FinBraTechissa?

Mitä meneillään FinBraTechissa? www.tuas.fi Mistä on kyse? Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittamassa FinBraTechhankkeessa (2014-2016) käynnistetään teknologiateollisuutta ja erityisesti merialoja palveleva yksikkö

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Ympäristötoiminnan neuvottelupäivä Marketta Karhu Oulun seudun ympäristötoimi Maakunnallinen ympäristötietoisuuden yhteistyöalkoi

Lisätiedot

Vaisala vuonna 2012. Kjell Forsén Toimitusjohtaja 26.03.2013

Vaisala vuonna 2012. Kjell Forsén Toimitusjohtaja 26.03.2013 Vaisala vuonna 2012 Kjell Forsén Toimitusjohtaja 26.03.2013 Taloudelliset mittarit Yleiskatsaus vuoteen 2012 Saadut tilaukset 264,7 (278,8) milj. euroa Liikevaihto 293,3 (273,6) milj. euroa Liiketulos

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

LEY 2056. EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU)

LEY 2056. EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU) LEY 2056 EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU) 1 Tilalämmittimellä tarkoitetaan laitetta, joka tuottaa lämpöä

Lisätiedot

Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa

Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi) Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke Puheenjohtaja, Suomen biokaasuyhdistys

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI AL KEMIAA AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI Olet saanut käsiisi laboratorio ja prosessialan opiskelijoiden oman lehden, joka on järjestyksessään jo ensimmäinen

Lisätiedot

Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt. Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy

Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt. Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy 1 9/7/2015 Maailmantalous ja energia Population Primary energy GDP Kärkihanke

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Luonnontieteilijät työnhakijoina

Luonnontieteilijät työnhakijoina Luonnontieteilijät työnhakijoina TEM-info 25.11.2015 Suvi Liikkanen Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL ry. Webinaarin sisältö Taustaa luonnontieteilijöistä ja Luonnontieteiden Akateemisten Liiton

Lisätiedot

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen

Lisätiedot

SYKEn sertifiointijärjestelmä koskien talous- ja uimavesinäytteenottoa

SYKEn sertifiointijärjestelmä koskien talous- ja uimavesinäytteenottoa SYKEn sertifiointijärjestelmä koskien talous- ja uimavesinäytteenottoa Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi Jaana Kilponen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Aika: 20.10.2011 klo. 8.30 15.15 Paikka: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö, Kotkantie 1 (Auditoriot

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija Painettu oppikirja 1/2 1884 ilmestyivät Werner Söderströmin ensimmäiset oppikirjat: N. Setälän Vähäinen

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5

Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5 Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5 Juhani Laurikko Principal Scientist VTT 6.6.2011 3.6.2011 2 TAUSTAT EU:n pakottavana tavoitteena on lisätä bioenergian käyttöä myös liikenteessä

Lisätiedot

Aurinkosähkö Suomessa 2030. TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013. Mitä on aurinkosähkö

Aurinkosähkö Suomessa 2030. TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013. Mitä on aurinkosähkö Naps Systems Oy Aurinkosähkö Suomessa 2030 TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013 Copyright Naps Systems, Inc. 2013 Mitä on aurinkosähkö Päivänvalon muuttamista sähköksi Polttoaineena

Lisätiedot

Se ei ole vain porakone

Se ei ole vain porakone Se ei ole vain porakone Me olemme Bosch. Rakennamme turvallisempaa ja kestävämpää kehitystä. Rakennamme ihmisläheisempää ja energiatehokkaampaa tulevaisuutta. Seuraavilta sivuilta löydät esimerkkiratkaisujamme

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Kemiran yhtiökokous 2011. Yhtiökokous 22.3.2011 Harri Kerminen

Kemiran yhtiökokous 2011. Yhtiökokous 22.3.2011 Harri Kerminen Kemiran yhtiökokous 2011 Yhtiökokous 22.3.2011 Harri Kerminen HUOMAUTUS Tämä esitys sisältää tai sen voidaan katsoa sisältävän tulevaisuutta koskevia lausumia. Nämä lausumat liittyvät tulevaisuuden tapahtumiin

Lisätiedot

VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA

VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA Mausteet ovat kiehtoneet ihmisiä vuosituhansien ajan, niiden makujen ja värien vuoksi. Ruoanlaiton lisäksi mausteita on käytetty luonnonlääkeaineina erilaisten sairauksien hoidossa,

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Arkkioffset-painovärit

Arkkioffset-painovärit RESISTA RAPIDA REFLECTA IMPRESSION SURPRIZE PERFEXION More than just ink Synergia tuottaa innovaatioita Teknologia INNOVAATIO Know-how Kokemus Teknologia on vain niin onnistunutta kuin sen avulla saadut

Lisätiedot

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 Vuosiseminaari Ari Juva RED dir. 2009/28/EC: EU polttoainedirektiivit ohjaavat kehitystä Uusiutuva energia (polttoaine + sähkö) liikenteessä min.10% 2020 Suomen tavoite

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Osaamista autoteollisuuden kanssa - ConceptCar. Pekka Hautala 19 05.20114

Osaamista autoteollisuuden kanssa - ConceptCar. Pekka Hautala 19 05.20114 Osaamista autoteollisuuden kanssa - ConceptCar Pekka Hautala 19 05.20114 Kuulento ConceptCar Miksi lennettiin kuuhun? Miksi haluttiin rakentaa auto puupohjaisista biomateriaaleista? Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SISÄLLYS N:o Sivu 597 Laki Kreikan kanssa lahjana saadun kiinteän omaisuuden vapauttamisesta lahjaverosta eräissä tapauksissa

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Metsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.

Metsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: Biojalostamo pelastaa Kaasutuksessa muhii miljardibisnes Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3. Metsäbiojalostamot Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.2009 Klaus Niemelä 1 Metsäbiojalostamoista Mistä oikein on kysymys

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Naps Systems Oy. Aurinkosähkö Suomessa 2030. Introduction to Naps Systems Group. Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 20.03.

Naps Systems Oy. Aurinkosähkö Suomessa 2030. Introduction to Naps Systems Group. Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 20.03. Naps Systems Oy Introduction to Naps Systems Group Aurinkosähkö Suomessa 2030 Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 20.03.2013 Copyright Naps Systems, Inc. 2013 Mitä on aurinkosähkö Päivänvalon muuttamista

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein Nab Labs Oy Rauma sellu- ja paperiteollisuuden palvelut kemian- ja energiateollisuuden palvelut vesi-

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita Ilmansuojelupäivät 18.-19.8.15 Saara Jääskeläinen, Liikenne- ja viestintäministeriö Tieliikenne on yhä lähes täysin riippuvaista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2013 1 (6) Kaupunginhallitus Kj/6 25.11.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2013 1 (6) Kaupunginhallitus Kj/6 25.11.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2013 1 (6) 1265 Valtakunnallisen sähköautoliikenteen latausoperaattoriyhtiön osakkeiden merkitseminen HEL 2013-012906 T 00 00 00 Päätös päätti puolesta latausoperaattoriyhtiön

Lisätiedot