Saudi-Arabia. Marraskuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saudi-Arabia. Marraskuu 2010"

Transkriptio

1 Saudi-Arabia Marraskuu 2010

2 Saudi-Arabian maaraportti 2 (20) Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 4 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 5 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 5 Potentiaalisia toimialoja... 6 Myynti ja markkinointi... 6 Rahoitus ja takuut... 9 Talous Makrotalous BKT Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka Työvoima Ulkoiset taloussuhteet Ulkomaankauppa Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Ulkomaiset investoinnit Öljy- ja kaasusektori Tapakulttuuri Linkkejä... 20

3 Saudi-Arabian maaraportti 3 (20) Maaprofiili Maa ja väestö Luonnonvarat: Saudi-Arabian todennetut raakaöljyvarat olivat 264,1 miljardia barrelia vuonna Luku oli neljännes maailman reserveistä. Öljyvarojen arvioidaan riittävän nykypumppausvauhdilla lähes 100 vuodeksi. Kun potentiaaliset esiintymät otetaan huomioon, öljyä riittänee lähes 250 vuodeksi. (Todelliset reservit lienevät kuitenkin selvästi ilmoitettuja pienemmät.) Maakaasureservit olivat 7569 miljardia kuutiometriä vuonna Maakaasureservit ovat maailman neljänneksi suurimmat Venäjän, Iranin ja Qatarin jälkeen. Lisäksi runsaasti kultaa, kuparia ja fosfaattia. Kokonaispinta-ala: 2,15 miljoonaa neliökilometriä Rajanaapurit: Jemen, Oman, UAE, Qatar, Bahrain, Kuwait, Irak, Jordania Aika: UTC + 3 tuntia (UTC = koordinoitu yleisaika) Asukasluku: 26,3 miljoonaa vuonna 2009 (Economist Intelligence Unitin arvio) Suurimmat kaupungit: Pääkaupunki Riad, Jedda, Damman sekä Medina ja Mekka (pyhät kaupungit) Etniset ryhmät: arabeja vajaat 90 %, afrikkalaisia ja aasialaisia reilut 10 %. Vuonna 2003 saudeja oli tilastoviraston mukaan 17,9 miljoonaa. Virallinen kieli: arabia Uskonto: islam sunnit 85 % ja shiiat 15 % Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 966, Riad 1, Jedda ja Mekka 2, Damman ja Dhahran 3, Medina 4 Matkapuhelinstandardi: GSM 900 Sähköverkko: 127/220V / 60 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 16,2 % vuonna 2009 Matkapuhelintiheys: 174,4 % vuonna 2009 Internet-liittymän tilaajia 100 asukasta kohti: 7,3 vuonna 2009 Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 38,0 vuonna 2009 Tieverkosto: km, joista km päällystetty vuonna 2006 (CIA) Rautatieverkosto: 1392 km vuonna 2008 (CIA) Lentokenttiä: 217, joista 81:llä päällystetty kiitotie vuonna 2010 (CIA) Tärkeitä satamia: Damman ja Jubail itärannikolla, Jedda ja Duba länsirannikolla

4 Saudi-Arabian maaraportti 4 (20) Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Saudi-Arabian kuningaskunta, Kingdom of Saudi Arabia, Al Mamlakah al Arabiyah as Suudiyah Valtiomuoto: perinnöllinen monarkia Valtion päämies: kuningas Abdullah bin Abdul Aziz Al Saud Pääministeri: kuningas Abdullah bin Abdul Aziz Al Saud Hallituspuolueet: Puoluetoiminta on kiellettyä. Kuningas nimittää ministerit Parlamentti: Vaaleilla valittua parlamenttia ei ole. Sen sijaan on neuvoa-antava neuvosto, Majlis Al-Shoura Aluehallinto: 13 hallintoaluetta: Al Bahah, Al Hudud Ash Shamaliyah, Al Jawf, Al Madinah, Al Qasim, Ar Riyad, Ash Sharqiyah, Asir, Hail, Jizan, Makkah, Najran, Tabuk (englantilainen translitterointi) Kansallispäivä: (itsenäistyminen ) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: 1 rial (SAR) = 20 qurush = 100 halalah Valuuttakurssi: 1 USD=3,75 SAR vuonna 2009 ja vuonna 2010 Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 375,8 miljardia USD vuonna 2009 BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: USD vuonna 2009 Tärkeimmät teollisuustuotteet: raakaöljy ja öljytuotteet Tärkeimmät vientituotteet: raakaöljy ja öljytuotteet Tärkeimmät tuontituotteet: koneet ja laitteet, kulkuneuvot, metallit ja metallituotteet, elintarvikkeet Suurimmat vientikohteet: Yhdysvallat, Japani, Kiina ja Etelä-Korea Suurimmat tuontimaat: Yhdysvallat, Kiina, Japani, Saksa Kauppa Suomen kanssa: Suomen vienti oli 251,85 miljoonaa euroa ja tuonti 14,48 miljoonaa euroa v Suomen kauppatase oli 237,37 miljoonaa ylijäämäinen.

5 Saudi-Arabian maaraportti 5 (20) Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Positiiviset piirteet Saudi-Arabia on poliittisesti ja taloudellisesti alueensa vaikutusvaltaisin valtio. BKT henkeä kohden on melko korkea Lähi-idän maiden keskiarvoon verrattuna. Kansantuotteen sekä öljyntuotantoon, öljynjalostukseen, petrokemiaan, kaivostoimintaan ja logistiikkaan tehtävien investointien odotetaan kasvavan merkittävästi lähimpien 5-7 vuoden aikana, koska öljy pysyy kalliina. Sen kulutus kasvaa maailmanlaajuisesti, etenkin Kiinassa ja Intiassa. Maassa on runsaasti luonnonvaroja, maailman suurimmat öljyvarat, kaasua ja lähes koskemattomat mineraalivarat, joita aletaan hyödyntää voimakkaasti lähivuosina Ma'adenin toimesta. Väkiluku on yli 25 miljoonaa ja kasvaa nopeasti, mikä lisää kulutusta ja tuontia. Työvoimakustannukset ovat alhaiset, koska maassa on paljon ulkomaista työvoimaa. Energiaa ja vettä subventoidaan vielä pitkään. Infrastruktuuri on kohtuullisen kehittynyt ja toimiva. Ulkomaisille investoinneille ja uudelle teollisuustuotannolle myönnetään etuja, mm. vero- ja tullietuja, edullisia lainoja sekä tontteja. Voittojen kotiuttamisessa ja valuutansiirrossa ei ole rajoituksia. Maa on suhteellisen turvallinen liikennettä lukuun ottamatta. Muutaman vuoden takaiset rauhattomuudet ovat nyt hiipuneet viranomaisten aktiivisen toiminnan myötä. Liiketoiminta ja elämä jatkuvat normaalisti. Aiempi länsimaalaisten omatoiminen liikkumisen rajoittaminen on vähentynyt minimiin. Ulkomaisten yritysten toimintamahdollisuudet paranevat byrokratiaa vähentävien laki- ja institutionaalisten uudistusten, yksityistämisen sekä osaamisen kehittymisen ansiosta. Ulkomaalaisten palkkatuloja ei veroteta. Inflaatio on alhainen. Ulkomaalaiset voivat omistaa perustamansa yhtiön sataprosenttisesti. Asumis- ja elinolosuhteet ovat korkeatasoiset ja hinnat edulliset. Negatiiviset piirteet Talous on pitkälti riippuvainen öljyn maailmanmarkkinahinnasta. Julkisissa projekteissa ja hankinnoissa suositaan paikallisia, mutta oikean partnerin suhteet ja tuote ratkaisevat yhä enemmän. Voimakkaasti subventoitujen veden ja energian hinnan korotuksille on paineita. Maatalousvedestä on pulaa vuosikymmenen kuluttua, juoma- ja käyttövettä tuotetaan kuitenkin merivedestä. Lait ja niiden toimeenpano puutteellisia, lainsäädäntö onneksi kehittyy koko ajan. Koulutetusta, pätevästä ja ennen kaikkea työhaluisesta paikallisesta työvoimasta on pulaa, ulkomaista työvoimaa on saatavilla kohtuullisesti. Viisumikäytäntö on hankala (ei pysyvästi asuvien ongelma). Tietoa on vaikea saada, ellei tiedä oikeita kanavia. Osa länsimaisten liikemiesten perheenjäsenistä viihtyy heikosti (harrastusten ja kulttuurin puute, yli 14-vuotiaiden lasten koulutus vaikeaa, naisten liikkumisrajoitukset jne.) Pitkään maassa olleet ovat kuitenkin löytäneet tavan elää mukavasti.

6 Saudi-Arabian maaraportti 6 (20) Alueen poliittiset riskit, Palestiinan ja Irakin kysymykset ja terrorismi, ovat nousseet keskustelunaiheiksi, mutta eivät ole toistaiseksi saaneet yrityksiä vetäytymään. Päinvastoin, sekä länsimaiset että venäläiset öljy-yhtiöt ja Saudi Aramco ovat tehneet viimeaikoina todella mittavia investointipäätöksiä. Tyytymättömyys politiikkaa kohtaa näyttää vähentyneen uuden kuninkaan ja hallinnon myötä. Potentiaalisia toimialoja n vientikeskus, Arabian niemimaa: Alat, joilla suomalaisilla yrityksillä on hyviä mahdollisuuksia: Energiasektori: voimalaitokset sekä niiden käyttö ja huolto, sähkön siirto- ja jakeluverkostot, aurinkoenergia samoin kuin ympäristöystävälliset kattilalaitokset ja poltinteknologia. Tietoliikenne- ja tietotekniikkasektori: Saudi Telecom Companyn (STC) yksityistäminen, kilpailun vapauttaminen ja toisen operaattorin (Mobily) tulo markkinoille sekä puhelinverkkojen laajennukset ja palvelutarjonnan lisääminen, Internetin käytön lisääntyminen, e-government-, e-banking- ja e-commerce-projektit. Kasvavia liiketoiminta-alueita ovat myös vakuutussektori ja virtuaaliteleoperaattoritoiminta. Turvallisuussektori, korkean teknologian kamera- ja kulunvalvonta merkittävä ala: asiakkaita armeija, maahantulon ja maasta poistumisen valvontaviranomaiset, pankit, kauppa, toimistot, palatsit, yksityistalot. Rakennussektori: lähinnä korkeaan osaamiseen perustuvat konsulttipalvelut, arkkitehtuuri, älytalot ja kiinteistöjalostus, prosessi-, laite- ja materiaalitoimittajat, vesisektori, LVIS, sekä vettä ja energiaa säästävät ratkaisut. Perusrakentamisessa ei suomalaisilla juurikaan mahdollisuuksia. Elintarvikesektori: funktionaaliset elintarvikkeet, suklaa- ja leipätuotteet, erikoisuudet, suunnitteluteknologia ja lisenssien myynti. Terveydenhoitosektori: diagnostiikka, etähoitosovellutukset, laitteet, lääkkeet, kertakäyttötuotteet, apuvälineet, sairaaloidenhallinto, lääkärit ja sairaanhoitajat. Ympäristönsuojelusektori: kiinteiden teollisuus- ja yhdyskuntajätteiden käsittely ja kierrätys, jätevedet, saastuneiden maa-alueiden puhdistus, öljyntorjunta, ilmanpuhtaus jne. Vesisektori: pula juomakelpoisesta ja makeasta vedestä. Kotitalouksien, teollisuuden ja maatalouden vettä säästävät ratkaisut. Kaivossektori: Saudi Arabian, Omanin ja Jemenin yli 500 miljoonan tonnin fosfaatti-, rauta-, bauksiitti-, kupari- ja sinkkivarojen kaivuprojektit, kaivoskoneet ja kaivosten operointi. Myynti ja markkinointi n vientikeskus, Arabian niemimaa: Saudi-Arabian markkinat ovat Persianlahden alueen suurimmat. Väkiluku on vain reilu kolmannes Iso-Britannian, Ranskan tai Italian väkiluvusta, mutta bruttokansantuote henkeä kohti on suhteellisen korkea. Keski-ikä on alhainen ja syntyvyys suuri, mikä lisää lähivuosina monien tuotteiden kysyntää. Saudi-Arabia on lisäksi hyvä ponnahduslauta muiden Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) maiden markkinoille, muihin arabimaihin ja jopa Intiaan.

7 Saudi-Arabian maaraportti 7 (20) Yksinkertaisin tapa harjoittaa liiketoimintaa Saudi-Arabiassa on viedä tuotteita suoraan maahan. Ulkomaiset yhtiöt voivat yleensä viedä tuotteensa suoraan paikalliselle asiakkaalle, jos tuote täyttää asetetut turvallisuus- ja terveysstandardit. Paikallisen partnerin palkkaaminen ei ole välttämätöntä, mutta suositeltavaa oikean suhdeverkoston kannalta "Know-Whon ollessa tärkeämpää kuin "Know-How". Ulkomaisilla yhtiöillä on kuitenkin yleensä maassa edustaja, sivukonttori tai tytäryhtiö. Fyysistä läsnäoloa pidetään merkkinä pitkäaikaisesta sitoumuksesta harjoittaa liiketoimintaa markkinoilla. Joidenkin liiketoimien luonne tekee läsnäolosta välttämättömän. Ulkomaisten yhtiöiden kannattaa tuoda maahan kokonaisia tuotelinjoja, teknologiaa ja palvelukonsepteja yksittäisten tuotteiden sijaan. Tämä stimuloi kysyntää ja vähentää yksikkökustannuksia. Kaupallinen agentti (partneri) voi helpottaa joitain liiketoimia paikallistuntemuksen ja kontaktien avulla. Termi kaupallinen agentti viittaa useisiin rooleihin. Eräät agentit myyvät tavaroita, toiset taas palveluita. Eräät ostavat tavaroita suoraan valmistajalta ja myyvät ne edelleen. Toiset myyvät tavarat valmistajan puolesta ja saavat komission. Kaikkea tätä toimintaa säätelee laki kaupallisesta toiminnasta. Lain mukaan vain Saudi-Arabian kansalaiset tai 100-prosenttisesti paikallisessa omistuksessa oleva yhtiö voi toimia kaupallisena agenttina. Agenttisopimuksen sijasta on syytä pyrkiä pitkäaikaiseen yhteistyöhön "partnership"-sopimuksen pohjalla. Saudi-Arabiassa on kolme suurta markkinointialuetta: Läntinen alue, jonka kaupallinen keskus on Jedda, Keskinen alue, jossa sijaitsee pääkaupunki Riad ja Itäinen provinssi, jonne öljy- ja kaasuteollisuus ovat keskittyneet. Eri alueille, tapauksesta riippuen, kannattaa joskus nimittää eri agentti tai jakelija. Yhtiön eri tuotelinjoille voi myös nimittää eri agentit tai jakelijat. Paikallinen partneri/agentti tavallisesti odottaa, että ulkomainen yhtiö ottaa osaa markkinointi- ja lanseerauskustannuksiin. Ulkomaiset tavarantoimittajat auttavat joskus paikallista jakeluyhtiötä sijoittamalla sinne myynnin ammattilaisen henkilökuntaa opastamaan. Ilman tällaista järjestelyä ulkomaisen yhtiön edustajan pitäisi vierailla paikan päällä säännöllisesti jakelijaa tukemassa. Sopivan partnerin/agentin löytämiseen on panostettava kunnolla. Yhteistyökumppanin kanssa on saatava selviksi keskinäiset pelisäännöt ja varmistuttava siitä, että asia on ymmärretty samalla tavoin molemmin puolin. Partneri-/agenttisopimus on tehtävä kirjallisesti. Se on syytä teettää maan lainsäädännön ja oikeuskäytännön tuntevalla taholla. Sopimukseen on syytä myös kirjata minkä maan lain mukaan sitä tulkitaan ja missä mahdolliset riitatapaukset ratkaistaan. Suositeltavaa on valita jonkun kolmannen maan laki, jonka molemmat osapuolet voivat hyväksyä. Sopimuksessa on määriteltävä tarkasti partnerin /agentin oikeudet ja velvollisuudet sekä se, miten yhteistyöstä voi päästä irti tarvittaessa. Jos partneri-/agenttisopimuksen purkaa tai jättää uusimatta väärin perustein, ulkomainen yhtiö voi joutua maksamaan sakkoja.

8 Saudi-Arabian maaraportti 8 (20) Liiketoimintaa koskevat lait ovat voimakkaassa muutoksessa WTO-jäsenhakemuksen etenemisen vuoksi. Esim. agenttia ja paikallista partneria ei enää välttämättä tarvita vaan paikallinen yritys voi olla myös 100- prosenttisesti ulkomaisessa omistuksessa. Suomi on neuvotellut Saudi-Arabian kanssa investointisuojasopimuksen, joka odottaa virallista ratifiointia. Suoramarkkinointia ei harjoiteta kovin paljon Saudi-Arabiassa. Monia suoramarkkinametodeja ei voi käyttää mm. siksi, että sukupuolet pidetään tiukasti erillään toisistaan ja että kotirauhaa suojellaan tiukemmin kuin lännessä. Postijärjestelmän puutteet vaikuttavat myös. Koska postia ei kanneta kotiin, liikeyritykset ja yksityiset ihmiset käyttävät posteissa olevia postilokeroita. Suoramarkkinointia harjoitetaan rajoitetusti satelliittitelevision mainosten kautta. Ihmiset voivat tilata tuotteita mainoksissa näkyvistä puhelinnumeroista. Mainostaminen laajenee nopeasti. Vähittäismyynnin kasvattaminen edellyttää mainostamiseen panostamista. Useimmat yhtiöt mainostavat nykyään monissa viestimissä, televisiossa, sanomalehdissä, toimialalehdissä, katukylteissä, promootiotapahtumissa ja kansallisten juhlien yhteydessä. Tuotteiden ostokriteerit Ulkomaisen yhtiön on hinnoiteltava tuotteensa kilpailukykyisesti. Kuluttajat ja yritykset ovat vielä enemmän hinta- kuin laatutietoisia. Tilanne tosin muuttuu maan vaurastuessa. Hinta voi olla kilpailijoita korkeampi, jos tuote on poikkeuksellisen hyvä ja eroaa kilpailijoista tai vakiotuotteista esim. terveellisyytensä tms. vuoksi, ostaja saa edullisen rahoituksen tai asiakaspalvelu toimii erinomaisesti. Rahoituksesta on tullut tärkeä kysymys etenkin investointihyödykkeiden ostossa ja toistuvissa tilauksissa. Monet saudit ovat oppineet ymmärtämään, että edullinen rahoitus voi tehdä koko paketista edullisemman vaikka perustuote olisi kilpailijoita kalliimpi. Tuotteet tuodaan maahan tavallisesti CIF-hinnan mukaan. Myyntihinta asetetaan tavallisesti sen mukaan, mitä markkinoiden katsotaan kestävän. Ulkomainen yhtiö joutuu tavallisesti laskemaan alussa pyytämäänsä hintaa, koska saudit pitävät kaupankäynnistä ja haluavat joitain myönnytyksiä liikesuhteen luomiseksi ja säilyttämiseksi. Hintaa ei tule muuttaa heti tuotteen lanseerauksen jälkeen. Äkkinäisiä hintamuutoksia ei yleensäkään kannata tehdä. Myynnin jälkeiset palvelut tulee hinnoitella ennen kuin tuotetta aletaan myydä. Koska markkinat ovat avoimet ja kilpailu on kovaa monilla aloilla, keskimääräistä parempi asiakaspalvelu on tärkeä ostokriteeri. Tavaroiden toimittaminen ajoissa ja pätevän korjaushenkilökunnan nopea saanti merkitsevät yhä enemmän. Ulkomaisten yritysten on hyvä tuntea julkisia hankintoja koskevat säännöt ja tavat, koska merkittävä osa liiketoiminnasta tapahtuu valtion virastojen ja yritysten kanssa. Valtion virastot vaativat tavallisesti, että laitteiden toimittajat sitoutuvat tarjoamaan varaosia ja korjauspalveluita keskimäärin kolmen vuoden ajan.

9 Saudi-Arabian maaraportti 9 (20) Franchising yleistyy maassa. Se tarjoaa enemmän joustavuutta kuin kaupallisten agenttien käyttö mutta ei vaadi sivukonttorin tai yhteisyrityksen verran resursseja. Koska franchising-laki on suhteellisen uusi (se astui voimaan 1992), ulkomaisen yhtiön pitäisi edetä varovaisesti ennen kuin valitsee, vaihtaa tai erottaa franchisingyrittäjiä. Toimintaa säätelee laki kaupallisesta toiminnasta. Kauppaministeriön on hyväksyttävä franchising-sopimus. Rahoitus ja takuut Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internetsivuilta Finnvera luokittelee Saudi-Arabian hyvän maksukyvyn riskiksi, maaluokkaan 2/7. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Saudi-Arabian kohdalla tavallisesti enintään 5 vuotta. Saudi-Arabiassa on ollut tyypillistä suurehkojenkin kauppasummien maksaminen käteisehtoisesti tai avistaremburssilla. Lisätietoja antaa aluepäällikkö Liisa Tolvanen, puh , sähköposti

10 Saudi-Arabian maaraportti 10 (20) Talous Makrotalous Saudi-Arabian taloudesta esitetään toisistaan poikkeavia tietoja. Alla olevat luvut on saatu Economist Intelligence Unitilta. Tärkeimmät talousluvut e 2011e 2012e BKT käyvin hinnoin (mrd. USD) 356,6 384,9 476,3 375,8 447,3 472,9 523,6 BKT, reaalinen muutos (%) 3,2 2,0 4,2 0,6 3,4 3,7 4,1 Kuluttajahinnat, muutos (%) 2,3 4,1 9,9 5,1 5,4 5,7 4,9 Vaihtotase (miljardia USD) 99,1 93,4 132,3 22,8 52,7 39,4 50,2 Vaihtotase (% BKT:stä) 27,8 24,3 27,8 6,1 11,8 8,3 9,6 Valuuttakurssi, SAR/ 1 USD 3,745 3,748 3,750 3,750 3,750 3,750 3,750 BKT Lähde: Economist Intelligence Unit, (e = ennuste) Saudi-Arabian bruttokansantuotteen kasvuvauhti on vaihdellut melko paljon. Vuonna 2001 ja 2002 kasvu jäi alle yhden prosentin. Tämän jälkeen vauhti kiihtyi, kun öljyn hinta nousi voimakkaasti. Vuonna 2008 saavutettiin viimeinen hyvä tulos, vuonna 2009 jäätiin vain 0,6 prosenttiin maailmantalouden heikon tilanteen ja öljynhinnan laskun vuoksi. Economist Intelligence Unit (EIU) ennusti marraskuussa, että BKT:n kasvu kiihtyy 3,4 prosenttiin vuonna 2010 ja 3,7 prosenttiin vuonna Investoinnit, julkinen kulutus ja yksityinen kulutus kasvavat BKT:ta nopeammin, tavaroiden ja palveluiden vienti toisaalta sitä hitaammin. Inflaatio Saudi-Arabian hintataso on noussut viime vuosina hieman liian nopeasti. Inflaatio oli 9,9 prosenttia vuonna Se tosin hidastui 5,1 prosenttiin vuonna EIU ennusti marraskuussa, että kuluttajahinnat nousevat 5,4 prosenttia vuonna 2010 ja 5,7 prosenttia vuonna Vaihtotase Vaihtotase on ollut viime vuosina ylijäämäinen. Ylijäämää kertyi 132,3 miljardia dollaria vuonna 2008 ja arviolta 22,8 miljardia dollaria vuonna Laskun tärkein syy oli

11 Saudi-Arabian maaraportti 11 (20) kauppataseen ylijäämän pienentyminen, joka puolestaan selittyi öljytulojen supistumisella. Economist Intelligence Unit ennusti marraskuussa, että ylijäämä kasvaa 52,7 miljardiin dollariin vuonna 2010 kauppataseen ylijäämän kasvaessa. Talouspolitiikka Finanssipolitiikka Saudi-Arabian valtiontalous oli alijäämäinen 1980-luvun puolivälistä 2000-luvulle, koska ylimääräiset öljytulot kulutettiin nopeasti luvulla valtiontalous saatiin vakautettua. Saudi-Arabian valtiovarainministeriön mukaan valtion tulot olivat 134,67 miljardia dollaria ja menot 146,67 miljardia dollaria vuonna Valtiontalouden alijäämä oli 12,0 miljardia dollaria, 3,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkinen velka laski 3,2 miljardia dollaria 60 miljardiin dollariin vuoden 2009 aikana, mutta velan osuus BKT:sta nousi 2,7 prosenttiyksikköä ja oli 16,0 prosenttia vuoden lopussa. Julkinen velka on täysin kotimaista. Vuoden 2010 budjetti painottaa talouden kehitystä ja investointiympäristön parantamista, joilla tuetaan vahvaa ja tasapainoista BKT:n kasvua sekä työpaikkojen syntymistä kasvavalle väestölle. Tuloiksi on budjetoitu 125,3 miljardia dollaria ja menoiksi 144,0 miljardia dollaria, josta 69,3 miljardia dollaria käytetään investointeihin. Hallitus käyttää runsaasti rahaa opetukseen, terveydenhoitoon, sosiaalipalveluihin, vesi- ja jätevesihuoltoon sekä teiden rakentamiseen ja kunnostamiseen. Budjetista allokoidaan myös merkittävä osa tutkimukseen ja kehitykseen sekä tiede- ja teknologiahankkeisiin ja viranomaisten verkkopalveluihin. Tärkeitä menoeriä vuonna 2010 Kohde Mrd. USD Opetus ja työvoiman kehittäminen 36,7 Terveys- ja sosiaalipalvelut 16,3 Kunnallistekniikka 5,8 Liikenne ja viestintä 6,4 Vesi-, maatalous ja infrastruktuurisektori 12,3 Lähde: Saudi-Arabian valtiovarainministeriö Hallitus on budjetoinut 18,7 miljardin dollarin alijäämän vuodelle Valtiontalous voi kuitenkin olla vuoden aikana tasapainossa tai jopa ylijäämäinen, koska öljytulot on budjetoitu varovaisesti.

12 Saudi-Arabian maaraportti 12 (20) Kauppapolitiikka Saudi-Arabiasta tuli Maailman kauppajärjestön 149. jäsenvaltio Saudi- Arabia haki WTO:n jäsenyyttä vuonna WTO ja sen jäsenvaltiot epäsivät jäsenyyden pitkään, koska ulkomaankaupan ja muun taloudellisen toiminnan vapauttaminen ei edennyt tarpeeksi nopeasti. Lisäksi lait ovat olleet osittain ristiriitaisia ja niiden tulkinta epäyhtenäistä. WTO-jäsenyyden vuoksi hallituksen on alennettava tullitariffeja ja leikattava tukiaisia. Myös palvelusektori on avattava ulkomaiselle kilpailulle. Saudi-Arabia kuuluu Persianlahden yhteistyöneuvostoon (GCC) Arabiemiirikuntien liiton, Bahrainin, Kuwaitin, Omanin ja Qatarin kanssa. GCC-maiden välille syntyi tulliunioni vuonna GCC-maat käyvät vapaakauppaneuvotteluita EU:n kanssa. Kauppasopimuksen syntyminen on viivästynyt pahasti. Työvoima Economist Intelligence Unit arvioi, että Saudi-Arabian työvoimaan kuului vain 6,7 miljoonaa henkeä vuonna Heistä arviolta kaksi kolmasosaa oli ulkomaalaisia. Yksityisellä sektorilla suhde on tätäkin suurempi. Saudi-Arabian hallitus yrittää lisätä paikallisten työntekijöiden määrää ja osuutta työvoimasta. Saudilaistaminen etenee kuitenkin hitaasti. Saudi-Arabiassa toimivat yksityiset yritykset eivät pysty palkkaamaan tarpeeksi korkeakoulutettuja ja motivoituneita työntekijöitä. Työmarkkinoille tulee vuosittain runsaasti nuoria, mutta heidän taitotietonsa ja työhalukkuutensa eivät useinkaan riitä haastaviin tehtäviin. Korkeakouluista valmistuneet saudit ovat pitkään suosineet uraa suureksi paisuneella julkisella sektorilla, joka on taannut työturvallisuuden ja muita etuja. Fyysinen työ tehtaissa ja pelloilla ei taas yleensä kiinnosta saudeja, joista monille työnteko on välttämätön paha. Tämän vuoksi hallitus on antanut runsaasti työlupia sekä korkeasti että vähän koulutetuille siirtolaisille. Työsuhteita säädellään voimakkaasti lailla. Työlaki määrää kenet yhtiö voi palkata ja millä ehdoilla. Työnantajan kannattaa edetä varovaisesti aikoessaan erottaa työntekijöitä tai aikoessaan rajoittaa heidän oikeuksiaan. Vaikka työsopimuksessa lukisi, että yhtiö voi halutessaan erottaa työntekijän, epäoikeudenmukaisesti erotettu henkilö voi haastaa entisen työnantajansa oikeuteen (Commission for Disputes). Työntekijöiden palkat määräytyvät julkisessa hallinnossa virallisesti kokemuksen ja pätevyyden perusteella. Yksityisellä sektorilla palkat määrää kysynnän ja tarjonnan laki. Koska taitavasta työvoimasta on ylikysyntää, palkat ovat yleensä suuremmat kuin julkisella sektorilla. Saudi-Arabiassa toimivien yritysten on pakko tarjota ulkomaisille toimihenkilöilleen hyvät edut, jotta nämä eivät siirtyisi maasta pois ankeiden elinolosuhteiden takia. Toisia ulkomaalaisia häiritsevät viihdemahdollisuuksien vähäisyys ja alkoholikielto, toisia taas kristinuskon harjoittamisen vaikeus ja lasten heikot opis-

13 Saudi-Arabian maaraportti 13 (20) Ulkoiset taloussuhteet kelumahdollisuudet peruskoulun jälkeen. Ulkomaisille johtajille myönnettävät asunto-, lasten koulutus- ja virkistyslomaedut ovat arviolta prosenttia peruspalkasta. Ulkomaankauppa Saudi-Arabian tavaraviennin osuus bruttokansantuotteesta on huomattava. Vuonna 2009 luku oli arviolta 51,2 prosenttia. Vienti on ollut pitkään tuontia suurempi massiivisen öljynviennin ansiosta. Kauppataseen ylijäämä oli 105 miljardia dollaria vuonna Saudi-Arabian tavaravienti ja -tuonti, miljardia USD e 2011e 2012e Vienti 211,3 233,3 313,5 192,3 234,9 235,7 256,3 Tuonti 63,9 82,6 101,5 87,1 98,3 108,1 115,1 Kauppatase 147,4 150,7 212,0 105,2 136,6 127,6 141,2 Lähde: Economist Intelligence Unit, (e = ennuste) Saudi-Arabian viennin arvo kasvoi 2000-luvun alusta vuoteen 2008 huomattavasti öljyn kallistumisen ja öljytulojen kasvun ansiosta. Öljynhinta alkoi kuitenkin laskea vuoden 2008 jälkipuoliskolla ja pysyi ostajien kannalta kohtuullisena vuoden 2009 aikana. Tämän vuoksi Saudi-Arabian vientitulot laskivat arviolta 192,3 miljardiin dollariin vuonna V tulot kuitenkin kasvavat Economist Intelligence Unitin mukaan noin 235 miljardiin dollariin ja pysyvät samalla tasolla kaksi seuraavaa vuotta. Saudi-Arabian tuonnin arvo kasvoi joka vuosi vuosina Vuonna 2009 tuonnin arvo kuitenkin laski 87,1 miljardiin dollariin. EIU ennustaa kohtuullista kasvua vuodelle 2010 ja vuodelle Ulkomaankaupan rakenne Saudi-Arabia vie ulkomaille lähinnä öljyä, öljytuotteita ja petrokemian tuotteita. Saudi Arabian keskuspankin (SAMA) arvion mukaan raakaöljyn osuus tavaraviennistä oli 84,8 prosenttia, öljytuotteiden osuus 10,9 prosenttia ja petrokemian tuotteiden 7,3 prosenttia vuonna Saudi-Arabia tuo ulkomailta paljon kehittyneitä koneita ja laitteita, koska kotimainen valmistusteollisuus ei pysty näitä tuottamaan. Vuonna 2009 koneiden, laitteiden ja sähkölaitteiden osuus tuonnista oli 28,8 prosenttia, kulkuneuvojen 17,4, elintarvikkeiden 14,9 ja kemikaalien ja kemikaalituotteiden 13,4 prosenttia.

14 Saudi-Arabian maaraportti 14 (20) Tärkeimmät kauppakumppanit Saudi-Arabian keskustilastoviraston mukaan Saudi-Arabian tärkeimmät vientikohteet vuonna 2008 olivat Yhdysvallat (23,1 prosenttia kokonaisviennistä), Japani (21,1 prosenttia), Kiina (10,1 prosenttia) ja Etelä-Korea (8,0 prosenttia). Saudi-Arabia toi vuonna 2008 eniten tavaroita Yhdysvalloista (21,9 prosenttia kokonaistuonnista), Kiinasta (17,6 prosenttia), Japanista (13,1 prosenttia) ja Saksasta (11,9 prosenttia). Kauppa Suomen kanssa Suomen Saudi-Arabian -kauppa v , miljoonaa euroa vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Suomen Saudi-Arabian -kauppa vuonna 2009 Vienti Muutos Osuus Tuonti Muutos Osuus Tase milj. e % % milj. e % % milj. e 251, ,6 14, ,0 237,37 Lähde: Tullihallitus (muutos edellisvuodesta, osuus koko viennistä ja tuonnista)

15 Saudi-Arabian maaraportti 15 (20) Suomen vienti Saudi-Arabiaan 2009 Valmiit tavarat 10,7 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 61,6 % Elintarvikkeet ja juomat 1,6 % Raaka-aineet, polttoaineet 9,4 % Kemialliset aineet ja tuotteet 3,5 % Valmistetut tavarat 13,0 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Saudi-Arabiaan vuonna 2009* SITC-nimike milj. Osuus % Muutos % EUR 1 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 72, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 34, Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 25, Puutavara ja korkki 23, Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 19, Erittelemätön 16, Muut sähkökoneet ja -laitteet 15, Voimakoneet ja moottorit 9, Kojeet, mittarit yms. 6, Erinäiset kemialliset tuotteet 4, tärkeintä yhteensä 228,0 91 Suomen koko vienti 250, Lähde: Tullihallitus (*ensimmäiset, keväällä 2010 julkaistut luvut)

16 Saudi-Arabian maaraportti 16 (20) Suomen tuonti Saudi-Arabiasta 2009 Valmiit tavarat Koneet, laitteet ja 0,3 % kuljetusvälineet 2,2 % Valmistetut tavarat 2,5 % Elintarvikkeet ja juomat 1,5 % Raaka-aineet, polttoaineet 0,0 % Kemialliset aineet ja tuotteet 93,5 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Saudi-Arabiasta vuonna 2009* SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 57 Muovit, valmistamattomat 11, Orgaaniset kemialliset aineet 1, Juomat 0, Muut sähkökoneet ja -laitteet 0, Tekstiilituotteet, pl. vaatteet 0, Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 0, Rauta ja teräs 0, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 0, Voimakoneet ja moottorit 0, Liha ja lihatuotteet 0, tärkeintä yhteensä 14,3 99 Suomen koko tuonti 14, Lähde: Tullihallitus (*ensimmäiset, keväällä 2010 julkaistut luvut) Ulkomaiset investoinnit Saudi-Arabiaan on tullut viime vuosina melko paljon suoria ulkomaisia sijoituksia. Economist Intelligence Unitin mukaan suoria sijoituksia tuli 39,5 miljardin dollarin arvosta vuonna 2008 ja 35,5 miljardin dollarin arvosta vuonna EIU ennusti marraskuussa, että sijoitusvirta on 37,3 miljardia dollaria vuonna Vuosina suoria sijoituksia tehtäneen joka vuosi hieman edellisvuotta enemmän.

17 Saudi-Arabian maaraportti 17 (20) Öljy- ja kaasusektori Talouskaupungit Saudi-Arabian hallitus on suunnitellut ja alkanut rakennuttaa neljää talouskaupungeiksi (Economic Cities) nimettyä metropolia. Ne sijaitsevat Rabighissa (King Abdullah Economic City), Hailissa (Prince AbdulAziz bin Mousaed Economic City), Medinassa (Knowledge Economic City) ja Jazanissa (Jazan Economic City). Hankkeiden arvo on yli 60 miljardia dollaria. Ne tarjoavat runsaasti investointimahdollisuuksia paitsi kotimaisille myös ulkomaisille sijoittajille. Talouskaupunkien tarkoitus on edistää tasapainoista alueellista kehitystä, monipuolistaa maan tuotantorakennetta, luoda työpaikkoja ja lisätä kilpailukykyä. Kaupunkien tulisi lisätä vuotuista bruttokansantuotetta yli 150 miljardia dollaria, luoda yli miljoonaa työpaikkaa ja asuttaa 4-5 miljoonaa ihmistä vuoteen 2020 mennessä. Talouskaupungit eivät ole vain vapaavyöhykkeitä tai teollisuuspuistoja vaan nykypäivän metropoleja, joissa työskentely, asuminen ja vapaa-aika kulkevat käsi kädessä. Kouluja, terveyskeskuksia ja sairaaloita sekä viihdelaitoksia rakennetaan runsaasti ja niiden laatu on kansainvälisellä tasolla. Tietoverkot ovat laajat ja nopeat. Elämänlaadun luvataan nousevan todella korkeaksi. Raakaöljyn ja maakaasun tuotanto on Saudi-Arabian tärkein teollisuusala. Todennetut öljyvarannot olivat noin 265 miljardia barrelia vuonna Varannoista n. 2,5 miljardia barrelia sijaitsee Saudi-Arabian ja Kuwaitin välisellä Puolueettomalla vyöhykkeellä. Saudi-Arabian öljyvarannot ovat neljännes koko maailman varannoista. Saudi- Arabian öljyministeriö arvelee, että maassa voi olla öljyä jopa 1000 miljardia barrelia. Saudi-Arabian kestävä raakaöljyntuotantokapasiteetti on arviolta 12 miljoonaa barrelia päivässä. Raakaöljyä tuotettiin 8,25 miljoonaa barrelia päivässä vuoden 2010 kesäkuussa. Lisäksi tuotetaan runsaasti nesteytettyä kaasua ja jonkin verran muita nestemäisiä hiilivetyjä. Öljyn kokonaistuotanto oli Business Monitor Internationalin mukaan 9,71 miljoonaa barrelia päivässä vuonna Saudi-Arabiassa tuotetaan useita öljylaatuja raskaasta superkevyeen. Kevyttä laatua saadaan lähinnä maan alta, keskiraskasta ja raskasta laatua taas pääasiassa merenpohjasta. Vaikka öljy- ja kaasukenttiä on n. 80, yli puolet öljyvarannoista sijaitsee vain kahdeksalla kentällä. Maan ja samalla maailman suurin mantereella sijaitseva öljykenttä on nimeltään Ghawar. Kentän varat olivat vuonna 2007 noin 70 miljoonaa barrelia. Saudi-Arabian raakaöljyn tuotannosta vastaa valtiollinen Saudi Arabian Oil Co (Saudi Aramco). Öljyteollisuutta kontrolloi Supreme Petroleum Council (Korkein öljyneuvosto). Ulkomaisia sijoittajia on päästetty öljytuotteiden valmistukseen ja petrokemianteollisuuteen, mutta ei raakaöljyn tuotantoon. Öljytuotteiden valmistus on kasvanut vii-

18 Saudi-Arabian maaraportti 18 (20) me vuosina nopeasti. Maassa on investoitu runsaasti jalostamoiden uudistamiseen ja laajennuksiin. Maakaasu Saudi-Arabian todennetut maakaasuvarat ovat maailman neljänneksi suurimmat. Kaasua oli arviolta 7919 miljardia kuutiometriä vuonna Maakaasua tuotettiin arviolta 77,5 miljardia kuutiometriä vuonna Tuotannon lisääminen on hallituksen energiapolitiikan prioriteetteja. Kaasua tarvitaan yhä enemmän petrokemian ja sähkövoimaloiden raaka-aineeksi. Kenttien poraaminen, putkilinjojen rakentaminen ja muut infrastruktuurityöt on avattu myös ulkomaisille yrityksille. Maakaasua ei ole viety ulkomaille. Petrokemia Petrokemian tuotanto on lähes kokonaan SABIC:in (Saudi Arabian Basic Industries Corporation) hallinnassa. SABIC vastaa noin 5 prosentista koko maailman tuotannosta. SABIC:illa on hyvä kilpailuasema, koska sillä on omia öljyvaroja. SABIC on investoinut viime vuosina paljon skaalaetujen aikaansaamiseksi ja tuotevalikoiman monipuolistamiseksi. Se valmistaa mm. keinokuituja ja nahan korvikkeita. SABIC on saanut viimeistä teknologiaa useille petrokemian alasektoreille ulkomaisten yhtiöiden kanssa perustettujen yhteisyritysten kautta. SABIC:illa on myös omia tutkimus- ja kehityskeskuksia.

19 Saudi-Arabian maaraportti 19 (20) Tapakulttuuri Saudi-Arabian hallitus valvoo tarkoin maahantuloa ja maasta poistumista Vain Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) maiden kansalaiset pääsevät maahan ilman viisumia Viisumia varten tarvitaan kutsu saudiarabialaiselta organisaatiolta tai fyysiseltä henkilöltä sekä hyväksyttävä syy esim. työmatka tai messut Kutsuja (sponsori) vastaa maahan tulevasta henkilöstä Paikallisen kulttuurin (arvojen, normien, asenteiden) tunteminen on ulkomaisille liikemiehille erittäin tärkeää Saudi-Arabian perustuslaki nojautuu suurelta osin Koraaniin. Islam on kaiken poliittisen, sosiaalisen ja taloudellisen elämän perusta. Se on paitsi uskonto myös elämäntapa Ihmisten kanssakäymiseen vaikuttavat paljon myös eräät islamin oppejakin vanhemmat sosiaaliset normit Islamin vaikutus jokapäiväiseen elämään ja liiketoimintaan on otettava huomioon (pyhät, 5 rukoushetkeä päivässä, pukeutumiskoodit, kielletyt asiat jne.) Arabeille tärkeitä asioita ovat perhe, ystävät ja sosiaalinen elämä sekä toisaalta myös asema ja varallisuus Sosiaalinen elämä pyörii paljon ruokapöydän ympärillä Työnteko on "välttämättömyys, joka ei ole hyve eikä arvo sinänsä" Saudit voivat olla haluttomia sopimaan tapaamista, ennen kuin ulkomaalainen on saapunut maahan Liikeneuvottelun alussa kaikki esittäytyvät ja paikalla olevia miehiä kätellään arvojärjestyksessä Katsekontakti on arabeille hyvin tärkeä Länsimaisen liikemiehen on hyvä tottua paikalliseen ruumiinkieleen: paikalliset keskustelevat hyvin lähellä toisiaan ja koskettelevat toisiaan eurooppalaisia useammin Käyntikortit vaihdetaan heti tavattaessa, tekstin tulee olla vastaanottajaan päin Liikelahjat ovat aina tervetulleita. Taide, kirjat ja äänilevyt käyvät hyvin, solmiot, kulta, alkoholi ja mainoslahjat eivät. Lahja ei saa olla kovin arvokas, mutta ei rihkamaakaan Tapaamisiin on tultava täsmällisesti Liiketoiminnassa kannattaa tosin varautua aikataulujen venymiseen Yhteistyökumppaniin on solmittava läheiset henkilösuhteet ja niitä on pidettävä yllä säännöllisesti ja riittävän usein Ennen ja jälkeen liikeasioita puhutaan muista asioista Neuvotteluihin kuuluu tee- tai kahvitarjoilu, josta epäkohteliasta kieltäytyä Saudiarabialaisia liiketuttavia voi viihdyttää hyvillä aterioilla, valmiiksi suunnitelluilla tapahtumilla eksoottisissa maisemissa, joissa ei tarvitse itse liikkua, uusilla elämyksillä sekä korkean teknologian tuotteilla Jos vie saudin sikäläiseen ravintolaan, noudatetaan eurooppalaisia ruokailutapoja Saudien kotona ruoka annetaan, otetaan vastaan ja syödään oikealla kädellä ilman aterimia. Vasemmalla (likaisella) kädellä ei saa koskea ruokaan. Arabia ei saa osoittaa kämmenellä, jalan pohjalla tai kengänpohjalla Sosiaalisissa tilanteissa voi keskustella mm. hevosista, haukoista, säästä, luonnosta, omasta maasta ja jalkapallosta. Aiheita, joista ei saa puhua, ovat uskonto, politiikka (etenkin Lähi-idän politiikka), Israel, naiset, seksi ja alkoholi Yhtiön esittelylehtisissä tai -videoissa ei saa käyttää sauna-aihetta Yhtiöesitteiden olisi hyvä olla arabiankielisiä tai ainakin englanninkielisiä. Esittelyfilmit on parasta kuvata kohdemaassa käyttäen paikallisia henkilöitä Saudi-Arabiassa on maallistuneita ihmisiä, jotka rikkovat islamin sääntöjä. Sosiaalisen paineen vuoksi niitä rikotaan tosin lähinnä "maan alla" tai ulkomailla

20 Saudi-Arabian maaraportti 20 (20) Linkkejä https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/sa.html (CIA:n maatiedot) (Yhdysvaltain energiatietohallinnon sivut) (Ministry of Economy and Planning, tilastotietoja taloudesta) (Saudi Arabian General Investment Authority - investointiviranomainen) (U.S.-Saudi Arabian Business Council) n vientikeskuksen osoite: Finland Trade Center, Embassy of Finland Diplomatic Quarter, PO Box 94363, RIYADH 11693, SAUDI ARABIA Puhelin: Faksi: Vientikeskuksen päällikkö on Tuomo Hyysalo, joka työskentelee Dubaista käsin. tuomo.hyysalo(at)finpro.fi

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos 05.03.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Sähköiset palvelut Virossa Viron talouden kehitys (1) BKT per capita vuonna 2012

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

2 (12) Juha Wilén. Sisällysluettelo

2 (12) Juha Wilén. Sisällysluettelo Egypti Elokuu 2010 2 (12) Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 3 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 5 Maan vahvuudet ja heikkoudet...

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Alankomaat. Marraskuu 2010

Alankomaat. Marraskuu 2010 Alankomaat Marraskuu 2010 2 (15) Alankomaiden Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 4 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 5 Maan vahvuudet

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015 Huhti-kesäkuu April-juni

Lisätiedot

Irlanti. Kesäkuu 2010

Irlanti. Kesäkuu 2010 Irlanti Kesäkuu 2010 Irlannin maaraportti 2 (17) Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 3 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 4 Maan

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Suomen ja Arabiliiton maiden välinen kauppa

Suomen ja Arabiliiton maiden välinen kauppa Kauppa 2011 Handel Trade Suomen ja Arabiliiton maiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Arabiliiton maiden välinen kauppa v. 2000-2010 Milj. e 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2013 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2003-2013 (1-8) 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Milj. e 2003 2004

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2001-2012 (1-8) 5000 Milj. e 4000 3000 2000 1000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2002-2012 (1-3) Milj. e 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2002 2003

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Suomen ja Ranskan välinen kauppa

Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kauppa 212 Handel Trade Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ranskan välinen kauppa v. 22-211 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Tuonti Vienti Helsinki 26.3.212 Tietoja lainattaessa lähteenä

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä 1) Venäjä yhä tärkeä Suomen taloudelle 2) Sanktiot eivät ole pääsyy Venäjän-vientimme laskuun 3) Venäjä suuri mahdollisuus, muttei lähitulevaisuudessa 4) Venäjän

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Suomen ja Saksan välinen kauppa

Suomen ja Saksan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v. 2002-2012(1-9) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2011 (1-9)

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Venäjän talouden näkymät

Venäjän talouden näkymät Venäjän talouden näkymät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Journalistiseminaari Helsinki 9.1.1 Vesa Korhonen Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 1 1 Talous 1 16... Talouteen kasautunut rasitteita.

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 211 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-211 (1-8) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 21 (1-8) Tuonti Vienti 211 (1-8) Helsinki

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2 Heinä-syyskuu Juli-september

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010

Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010 Kuvio 1. Maantietransito; vienti itään tavararyhmittäin vuonna 2010 (1000 tonnia) Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet; 155; 8 % Autot;

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Suomen ja GCC-maiden välinen kauppa

Suomen ja GCC-maiden välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja GCC-maiden välinen kauppa Milj. e 2 000 Kuvio 1. Suomen ja GCC-maiden välinen kauppa v. 2002 2015 (1-10) 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Tuonti Vienti

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v. 2002-2012 (1-2) 8000 Milj. e 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talous globaalin kriisin myllerryksessä: välikatsaus Vuoden alussa oli vaikea olla

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa 8000 Kuvio 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v. 2005 2015 (1-8) 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Lähi-itä markkina-alueena Ulkoasiainministeriö, Afrikan ja Lähi-idän osasto Osastopäällikkö Jarno Syrjälä

Lähi-itä markkina-alueena Ulkoasiainministeriö, Afrikan ja Lähi-idän osasto Osastopäällikkö Jarno Syrjälä Lähi-itä markkina-alueena Ulkoasiainministeriö, Afrikan ja Lähi-idän osasto Osastopäällikkö Jarno Syrjälä Saudi-Arabia Suurlähettiläs Pekka Voutilainen, Riad Egypti Suurlähettiläs Tuula Yrjölä, Kairo Afrikan

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy 5,756 milj. 12,018 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde: Automotive News Europe 8,232 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde:Automotive

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot