Saudi-Arabia. Marraskuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saudi-Arabia. Marraskuu 2010"

Transkriptio

1 Saudi-Arabia Marraskuu 2010

2 Saudi-Arabian maaraportti 2 (20) Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 4 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 5 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 5 Potentiaalisia toimialoja... 6 Myynti ja markkinointi... 6 Rahoitus ja takuut... 9 Talous Makrotalous BKT Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka Työvoima Ulkoiset taloussuhteet Ulkomaankauppa Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Ulkomaiset investoinnit Öljy- ja kaasusektori Tapakulttuuri Linkkejä... 20

3 Saudi-Arabian maaraportti 3 (20) Maaprofiili Maa ja väestö Luonnonvarat: Saudi-Arabian todennetut raakaöljyvarat olivat 264,1 miljardia barrelia vuonna Luku oli neljännes maailman reserveistä. Öljyvarojen arvioidaan riittävän nykypumppausvauhdilla lähes 100 vuodeksi. Kun potentiaaliset esiintymät otetaan huomioon, öljyä riittänee lähes 250 vuodeksi. (Todelliset reservit lienevät kuitenkin selvästi ilmoitettuja pienemmät.) Maakaasureservit olivat 7569 miljardia kuutiometriä vuonna Maakaasureservit ovat maailman neljänneksi suurimmat Venäjän, Iranin ja Qatarin jälkeen. Lisäksi runsaasti kultaa, kuparia ja fosfaattia. Kokonaispinta-ala: 2,15 miljoonaa neliökilometriä Rajanaapurit: Jemen, Oman, UAE, Qatar, Bahrain, Kuwait, Irak, Jordania Aika: UTC + 3 tuntia (UTC = koordinoitu yleisaika) Asukasluku: 26,3 miljoonaa vuonna 2009 (Economist Intelligence Unitin arvio) Suurimmat kaupungit: Pääkaupunki Riad, Jedda, Damman sekä Medina ja Mekka (pyhät kaupungit) Etniset ryhmät: arabeja vajaat 90 %, afrikkalaisia ja aasialaisia reilut 10 %. Vuonna 2003 saudeja oli tilastoviraston mukaan 17,9 miljoonaa. Virallinen kieli: arabia Uskonto: islam sunnit 85 % ja shiiat 15 % Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 966, Riad 1, Jedda ja Mekka 2, Damman ja Dhahran 3, Medina 4 Matkapuhelinstandardi: GSM 900 Sähköverkko: 127/220V / 60 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 16,2 % vuonna 2009 Matkapuhelintiheys: 174,4 % vuonna 2009 Internet-liittymän tilaajia 100 asukasta kohti: 7,3 vuonna 2009 Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 38,0 vuonna 2009 Tieverkosto: km, joista km päällystetty vuonna 2006 (CIA) Rautatieverkosto: 1392 km vuonna 2008 (CIA) Lentokenttiä: 217, joista 81:llä päällystetty kiitotie vuonna 2010 (CIA) Tärkeitä satamia: Damman ja Jubail itärannikolla, Jedda ja Duba länsirannikolla

4 Saudi-Arabian maaraportti 4 (20) Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Saudi-Arabian kuningaskunta, Kingdom of Saudi Arabia, Al Mamlakah al Arabiyah as Suudiyah Valtiomuoto: perinnöllinen monarkia Valtion päämies: kuningas Abdullah bin Abdul Aziz Al Saud Pääministeri: kuningas Abdullah bin Abdul Aziz Al Saud Hallituspuolueet: Puoluetoiminta on kiellettyä. Kuningas nimittää ministerit Parlamentti: Vaaleilla valittua parlamenttia ei ole. Sen sijaan on neuvoa-antava neuvosto, Majlis Al-Shoura Aluehallinto: 13 hallintoaluetta: Al Bahah, Al Hudud Ash Shamaliyah, Al Jawf, Al Madinah, Al Qasim, Ar Riyad, Ash Sharqiyah, Asir, Hail, Jizan, Makkah, Najran, Tabuk (englantilainen translitterointi) Kansallispäivä: (itsenäistyminen ) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: 1 rial (SAR) = 20 qurush = 100 halalah Valuuttakurssi: 1 USD=3,75 SAR vuonna 2009 ja vuonna 2010 Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 375,8 miljardia USD vuonna 2009 BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: USD vuonna 2009 Tärkeimmät teollisuustuotteet: raakaöljy ja öljytuotteet Tärkeimmät vientituotteet: raakaöljy ja öljytuotteet Tärkeimmät tuontituotteet: koneet ja laitteet, kulkuneuvot, metallit ja metallituotteet, elintarvikkeet Suurimmat vientikohteet: Yhdysvallat, Japani, Kiina ja Etelä-Korea Suurimmat tuontimaat: Yhdysvallat, Kiina, Japani, Saksa Kauppa Suomen kanssa: Suomen vienti oli 251,85 miljoonaa euroa ja tuonti 14,48 miljoonaa euroa v Suomen kauppatase oli 237,37 miljoonaa ylijäämäinen.

5 Saudi-Arabian maaraportti 5 (20) Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Positiiviset piirteet Saudi-Arabia on poliittisesti ja taloudellisesti alueensa vaikutusvaltaisin valtio. BKT henkeä kohden on melko korkea Lähi-idän maiden keskiarvoon verrattuna. Kansantuotteen sekä öljyntuotantoon, öljynjalostukseen, petrokemiaan, kaivostoimintaan ja logistiikkaan tehtävien investointien odotetaan kasvavan merkittävästi lähimpien 5-7 vuoden aikana, koska öljy pysyy kalliina. Sen kulutus kasvaa maailmanlaajuisesti, etenkin Kiinassa ja Intiassa. Maassa on runsaasti luonnonvaroja, maailman suurimmat öljyvarat, kaasua ja lähes koskemattomat mineraalivarat, joita aletaan hyödyntää voimakkaasti lähivuosina Ma'adenin toimesta. Väkiluku on yli 25 miljoonaa ja kasvaa nopeasti, mikä lisää kulutusta ja tuontia. Työvoimakustannukset ovat alhaiset, koska maassa on paljon ulkomaista työvoimaa. Energiaa ja vettä subventoidaan vielä pitkään. Infrastruktuuri on kohtuullisen kehittynyt ja toimiva. Ulkomaisille investoinneille ja uudelle teollisuustuotannolle myönnetään etuja, mm. vero- ja tullietuja, edullisia lainoja sekä tontteja. Voittojen kotiuttamisessa ja valuutansiirrossa ei ole rajoituksia. Maa on suhteellisen turvallinen liikennettä lukuun ottamatta. Muutaman vuoden takaiset rauhattomuudet ovat nyt hiipuneet viranomaisten aktiivisen toiminnan myötä. Liiketoiminta ja elämä jatkuvat normaalisti. Aiempi länsimaalaisten omatoiminen liikkumisen rajoittaminen on vähentynyt minimiin. Ulkomaisten yritysten toimintamahdollisuudet paranevat byrokratiaa vähentävien laki- ja institutionaalisten uudistusten, yksityistämisen sekä osaamisen kehittymisen ansiosta. Ulkomaalaisten palkkatuloja ei veroteta. Inflaatio on alhainen. Ulkomaalaiset voivat omistaa perustamansa yhtiön sataprosenttisesti. Asumis- ja elinolosuhteet ovat korkeatasoiset ja hinnat edulliset. Negatiiviset piirteet Talous on pitkälti riippuvainen öljyn maailmanmarkkinahinnasta. Julkisissa projekteissa ja hankinnoissa suositaan paikallisia, mutta oikean partnerin suhteet ja tuote ratkaisevat yhä enemmän. Voimakkaasti subventoitujen veden ja energian hinnan korotuksille on paineita. Maatalousvedestä on pulaa vuosikymmenen kuluttua, juoma- ja käyttövettä tuotetaan kuitenkin merivedestä. Lait ja niiden toimeenpano puutteellisia, lainsäädäntö onneksi kehittyy koko ajan. Koulutetusta, pätevästä ja ennen kaikkea työhaluisesta paikallisesta työvoimasta on pulaa, ulkomaista työvoimaa on saatavilla kohtuullisesti. Viisumikäytäntö on hankala (ei pysyvästi asuvien ongelma). Tietoa on vaikea saada, ellei tiedä oikeita kanavia. Osa länsimaisten liikemiesten perheenjäsenistä viihtyy heikosti (harrastusten ja kulttuurin puute, yli 14-vuotiaiden lasten koulutus vaikeaa, naisten liikkumisrajoitukset jne.) Pitkään maassa olleet ovat kuitenkin löytäneet tavan elää mukavasti.

6 Saudi-Arabian maaraportti 6 (20) Alueen poliittiset riskit, Palestiinan ja Irakin kysymykset ja terrorismi, ovat nousseet keskustelunaiheiksi, mutta eivät ole toistaiseksi saaneet yrityksiä vetäytymään. Päinvastoin, sekä länsimaiset että venäläiset öljy-yhtiöt ja Saudi Aramco ovat tehneet viimeaikoina todella mittavia investointipäätöksiä. Tyytymättömyys politiikkaa kohtaa näyttää vähentyneen uuden kuninkaan ja hallinnon myötä. Potentiaalisia toimialoja n vientikeskus, Arabian niemimaa: Alat, joilla suomalaisilla yrityksillä on hyviä mahdollisuuksia: Energiasektori: voimalaitokset sekä niiden käyttö ja huolto, sähkön siirto- ja jakeluverkostot, aurinkoenergia samoin kuin ympäristöystävälliset kattilalaitokset ja poltinteknologia. Tietoliikenne- ja tietotekniikkasektori: Saudi Telecom Companyn (STC) yksityistäminen, kilpailun vapauttaminen ja toisen operaattorin (Mobily) tulo markkinoille sekä puhelinverkkojen laajennukset ja palvelutarjonnan lisääminen, Internetin käytön lisääntyminen, e-government-, e-banking- ja e-commerce-projektit. Kasvavia liiketoiminta-alueita ovat myös vakuutussektori ja virtuaaliteleoperaattoritoiminta. Turvallisuussektori, korkean teknologian kamera- ja kulunvalvonta merkittävä ala: asiakkaita armeija, maahantulon ja maasta poistumisen valvontaviranomaiset, pankit, kauppa, toimistot, palatsit, yksityistalot. Rakennussektori: lähinnä korkeaan osaamiseen perustuvat konsulttipalvelut, arkkitehtuuri, älytalot ja kiinteistöjalostus, prosessi-, laite- ja materiaalitoimittajat, vesisektori, LVIS, sekä vettä ja energiaa säästävät ratkaisut. Perusrakentamisessa ei suomalaisilla juurikaan mahdollisuuksia. Elintarvikesektori: funktionaaliset elintarvikkeet, suklaa- ja leipätuotteet, erikoisuudet, suunnitteluteknologia ja lisenssien myynti. Terveydenhoitosektori: diagnostiikka, etähoitosovellutukset, laitteet, lääkkeet, kertakäyttötuotteet, apuvälineet, sairaaloidenhallinto, lääkärit ja sairaanhoitajat. Ympäristönsuojelusektori: kiinteiden teollisuus- ja yhdyskuntajätteiden käsittely ja kierrätys, jätevedet, saastuneiden maa-alueiden puhdistus, öljyntorjunta, ilmanpuhtaus jne. Vesisektori: pula juomakelpoisesta ja makeasta vedestä. Kotitalouksien, teollisuuden ja maatalouden vettä säästävät ratkaisut. Kaivossektori: Saudi Arabian, Omanin ja Jemenin yli 500 miljoonan tonnin fosfaatti-, rauta-, bauksiitti-, kupari- ja sinkkivarojen kaivuprojektit, kaivoskoneet ja kaivosten operointi. Myynti ja markkinointi n vientikeskus, Arabian niemimaa: Saudi-Arabian markkinat ovat Persianlahden alueen suurimmat. Väkiluku on vain reilu kolmannes Iso-Britannian, Ranskan tai Italian väkiluvusta, mutta bruttokansantuote henkeä kohti on suhteellisen korkea. Keski-ikä on alhainen ja syntyvyys suuri, mikä lisää lähivuosina monien tuotteiden kysyntää. Saudi-Arabia on lisäksi hyvä ponnahduslauta muiden Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) maiden markkinoille, muihin arabimaihin ja jopa Intiaan.

7 Saudi-Arabian maaraportti 7 (20) Yksinkertaisin tapa harjoittaa liiketoimintaa Saudi-Arabiassa on viedä tuotteita suoraan maahan. Ulkomaiset yhtiöt voivat yleensä viedä tuotteensa suoraan paikalliselle asiakkaalle, jos tuote täyttää asetetut turvallisuus- ja terveysstandardit. Paikallisen partnerin palkkaaminen ei ole välttämätöntä, mutta suositeltavaa oikean suhdeverkoston kannalta "Know-Whon ollessa tärkeämpää kuin "Know-How". Ulkomaisilla yhtiöillä on kuitenkin yleensä maassa edustaja, sivukonttori tai tytäryhtiö. Fyysistä läsnäoloa pidetään merkkinä pitkäaikaisesta sitoumuksesta harjoittaa liiketoimintaa markkinoilla. Joidenkin liiketoimien luonne tekee läsnäolosta välttämättömän. Ulkomaisten yhtiöiden kannattaa tuoda maahan kokonaisia tuotelinjoja, teknologiaa ja palvelukonsepteja yksittäisten tuotteiden sijaan. Tämä stimuloi kysyntää ja vähentää yksikkökustannuksia. Kaupallinen agentti (partneri) voi helpottaa joitain liiketoimia paikallistuntemuksen ja kontaktien avulla. Termi kaupallinen agentti viittaa useisiin rooleihin. Eräät agentit myyvät tavaroita, toiset taas palveluita. Eräät ostavat tavaroita suoraan valmistajalta ja myyvät ne edelleen. Toiset myyvät tavarat valmistajan puolesta ja saavat komission. Kaikkea tätä toimintaa säätelee laki kaupallisesta toiminnasta. Lain mukaan vain Saudi-Arabian kansalaiset tai 100-prosenttisesti paikallisessa omistuksessa oleva yhtiö voi toimia kaupallisena agenttina. Agenttisopimuksen sijasta on syytä pyrkiä pitkäaikaiseen yhteistyöhön "partnership"-sopimuksen pohjalla. Saudi-Arabiassa on kolme suurta markkinointialuetta: Läntinen alue, jonka kaupallinen keskus on Jedda, Keskinen alue, jossa sijaitsee pääkaupunki Riad ja Itäinen provinssi, jonne öljy- ja kaasuteollisuus ovat keskittyneet. Eri alueille, tapauksesta riippuen, kannattaa joskus nimittää eri agentti tai jakelija. Yhtiön eri tuotelinjoille voi myös nimittää eri agentit tai jakelijat. Paikallinen partneri/agentti tavallisesti odottaa, että ulkomainen yhtiö ottaa osaa markkinointi- ja lanseerauskustannuksiin. Ulkomaiset tavarantoimittajat auttavat joskus paikallista jakeluyhtiötä sijoittamalla sinne myynnin ammattilaisen henkilökuntaa opastamaan. Ilman tällaista järjestelyä ulkomaisen yhtiön edustajan pitäisi vierailla paikan päällä säännöllisesti jakelijaa tukemassa. Sopivan partnerin/agentin löytämiseen on panostettava kunnolla. Yhteistyökumppanin kanssa on saatava selviksi keskinäiset pelisäännöt ja varmistuttava siitä, että asia on ymmärretty samalla tavoin molemmin puolin. Partneri-/agenttisopimus on tehtävä kirjallisesti. Se on syytä teettää maan lainsäädännön ja oikeuskäytännön tuntevalla taholla. Sopimukseen on syytä myös kirjata minkä maan lain mukaan sitä tulkitaan ja missä mahdolliset riitatapaukset ratkaistaan. Suositeltavaa on valita jonkun kolmannen maan laki, jonka molemmat osapuolet voivat hyväksyä. Sopimuksessa on määriteltävä tarkasti partnerin /agentin oikeudet ja velvollisuudet sekä se, miten yhteistyöstä voi päästä irti tarvittaessa. Jos partneri-/agenttisopimuksen purkaa tai jättää uusimatta väärin perustein, ulkomainen yhtiö voi joutua maksamaan sakkoja.

8 Saudi-Arabian maaraportti 8 (20) Liiketoimintaa koskevat lait ovat voimakkaassa muutoksessa WTO-jäsenhakemuksen etenemisen vuoksi. Esim. agenttia ja paikallista partneria ei enää välttämättä tarvita vaan paikallinen yritys voi olla myös 100- prosenttisesti ulkomaisessa omistuksessa. Suomi on neuvotellut Saudi-Arabian kanssa investointisuojasopimuksen, joka odottaa virallista ratifiointia. Suoramarkkinointia ei harjoiteta kovin paljon Saudi-Arabiassa. Monia suoramarkkinametodeja ei voi käyttää mm. siksi, että sukupuolet pidetään tiukasti erillään toisistaan ja että kotirauhaa suojellaan tiukemmin kuin lännessä. Postijärjestelmän puutteet vaikuttavat myös. Koska postia ei kanneta kotiin, liikeyritykset ja yksityiset ihmiset käyttävät posteissa olevia postilokeroita. Suoramarkkinointia harjoitetaan rajoitetusti satelliittitelevision mainosten kautta. Ihmiset voivat tilata tuotteita mainoksissa näkyvistä puhelinnumeroista. Mainostaminen laajenee nopeasti. Vähittäismyynnin kasvattaminen edellyttää mainostamiseen panostamista. Useimmat yhtiöt mainostavat nykyään monissa viestimissä, televisiossa, sanomalehdissä, toimialalehdissä, katukylteissä, promootiotapahtumissa ja kansallisten juhlien yhteydessä. Tuotteiden ostokriteerit Ulkomaisen yhtiön on hinnoiteltava tuotteensa kilpailukykyisesti. Kuluttajat ja yritykset ovat vielä enemmän hinta- kuin laatutietoisia. Tilanne tosin muuttuu maan vaurastuessa. Hinta voi olla kilpailijoita korkeampi, jos tuote on poikkeuksellisen hyvä ja eroaa kilpailijoista tai vakiotuotteista esim. terveellisyytensä tms. vuoksi, ostaja saa edullisen rahoituksen tai asiakaspalvelu toimii erinomaisesti. Rahoituksesta on tullut tärkeä kysymys etenkin investointihyödykkeiden ostossa ja toistuvissa tilauksissa. Monet saudit ovat oppineet ymmärtämään, että edullinen rahoitus voi tehdä koko paketista edullisemman vaikka perustuote olisi kilpailijoita kalliimpi. Tuotteet tuodaan maahan tavallisesti CIF-hinnan mukaan. Myyntihinta asetetaan tavallisesti sen mukaan, mitä markkinoiden katsotaan kestävän. Ulkomainen yhtiö joutuu tavallisesti laskemaan alussa pyytämäänsä hintaa, koska saudit pitävät kaupankäynnistä ja haluavat joitain myönnytyksiä liikesuhteen luomiseksi ja säilyttämiseksi. Hintaa ei tule muuttaa heti tuotteen lanseerauksen jälkeen. Äkkinäisiä hintamuutoksia ei yleensäkään kannata tehdä. Myynnin jälkeiset palvelut tulee hinnoitella ennen kuin tuotetta aletaan myydä. Koska markkinat ovat avoimet ja kilpailu on kovaa monilla aloilla, keskimääräistä parempi asiakaspalvelu on tärkeä ostokriteeri. Tavaroiden toimittaminen ajoissa ja pätevän korjaushenkilökunnan nopea saanti merkitsevät yhä enemmän. Ulkomaisten yritysten on hyvä tuntea julkisia hankintoja koskevat säännöt ja tavat, koska merkittävä osa liiketoiminnasta tapahtuu valtion virastojen ja yritysten kanssa. Valtion virastot vaativat tavallisesti, että laitteiden toimittajat sitoutuvat tarjoamaan varaosia ja korjauspalveluita keskimäärin kolmen vuoden ajan.

9 Saudi-Arabian maaraportti 9 (20) Franchising yleistyy maassa. Se tarjoaa enemmän joustavuutta kuin kaupallisten agenttien käyttö mutta ei vaadi sivukonttorin tai yhteisyrityksen verran resursseja. Koska franchising-laki on suhteellisen uusi (se astui voimaan 1992), ulkomaisen yhtiön pitäisi edetä varovaisesti ennen kuin valitsee, vaihtaa tai erottaa franchisingyrittäjiä. Toimintaa säätelee laki kaupallisesta toiminnasta. Kauppaministeriön on hyväksyttävä franchising-sopimus. Rahoitus ja takuut Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internetsivuilta Finnvera luokittelee Saudi-Arabian hyvän maksukyvyn riskiksi, maaluokkaan 2/7. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Saudi-Arabian kohdalla tavallisesti enintään 5 vuotta. Saudi-Arabiassa on ollut tyypillistä suurehkojenkin kauppasummien maksaminen käteisehtoisesti tai avistaremburssilla. Lisätietoja antaa aluepäällikkö Liisa Tolvanen, puh , sähköposti

10 Saudi-Arabian maaraportti 10 (20) Talous Makrotalous Saudi-Arabian taloudesta esitetään toisistaan poikkeavia tietoja. Alla olevat luvut on saatu Economist Intelligence Unitilta. Tärkeimmät talousluvut e 2011e 2012e BKT käyvin hinnoin (mrd. USD) 356,6 384,9 476,3 375,8 447,3 472,9 523,6 BKT, reaalinen muutos (%) 3,2 2,0 4,2 0,6 3,4 3,7 4,1 Kuluttajahinnat, muutos (%) 2,3 4,1 9,9 5,1 5,4 5,7 4,9 Vaihtotase (miljardia USD) 99,1 93,4 132,3 22,8 52,7 39,4 50,2 Vaihtotase (% BKT:stä) 27,8 24,3 27,8 6,1 11,8 8,3 9,6 Valuuttakurssi, SAR/ 1 USD 3,745 3,748 3,750 3,750 3,750 3,750 3,750 BKT Lähde: Economist Intelligence Unit, (e = ennuste) Saudi-Arabian bruttokansantuotteen kasvuvauhti on vaihdellut melko paljon. Vuonna 2001 ja 2002 kasvu jäi alle yhden prosentin. Tämän jälkeen vauhti kiihtyi, kun öljyn hinta nousi voimakkaasti. Vuonna 2008 saavutettiin viimeinen hyvä tulos, vuonna 2009 jäätiin vain 0,6 prosenttiin maailmantalouden heikon tilanteen ja öljynhinnan laskun vuoksi. Economist Intelligence Unit (EIU) ennusti marraskuussa, että BKT:n kasvu kiihtyy 3,4 prosenttiin vuonna 2010 ja 3,7 prosenttiin vuonna Investoinnit, julkinen kulutus ja yksityinen kulutus kasvavat BKT:ta nopeammin, tavaroiden ja palveluiden vienti toisaalta sitä hitaammin. Inflaatio Saudi-Arabian hintataso on noussut viime vuosina hieman liian nopeasti. Inflaatio oli 9,9 prosenttia vuonna Se tosin hidastui 5,1 prosenttiin vuonna EIU ennusti marraskuussa, että kuluttajahinnat nousevat 5,4 prosenttia vuonna 2010 ja 5,7 prosenttia vuonna Vaihtotase Vaihtotase on ollut viime vuosina ylijäämäinen. Ylijäämää kertyi 132,3 miljardia dollaria vuonna 2008 ja arviolta 22,8 miljardia dollaria vuonna Laskun tärkein syy oli

11 Saudi-Arabian maaraportti 11 (20) kauppataseen ylijäämän pienentyminen, joka puolestaan selittyi öljytulojen supistumisella. Economist Intelligence Unit ennusti marraskuussa, että ylijäämä kasvaa 52,7 miljardiin dollariin vuonna 2010 kauppataseen ylijäämän kasvaessa. Talouspolitiikka Finanssipolitiikka Saudi-Arabian valtiontalous oli alijäämäinen 1980-luvun puolivälistä 2000-luvulle, koska ylimääräiset öljytulot kulutettiin nopeasti luvulla valtiontalous saatiin vakautettua. Saudi-Arabian valtiovarainministeriön mukaan valtion tulot olivat 134,67 miljardia dollaria ja menot 146,67 miljardia dollaria vuonna Valtiontalouden alijäämä oli 12,0 miljardia dollaria, 3,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkinen velka laski 3,2 miljardia dollaria 60 miljardiin dollariin vuoden 2009 aikana, mutta velan osuus BKT:sta nousi 2,7 prosenttiyksikköä ja oli 16,0 prosenttia vuoden lopussa. Julkinen velka on täysin kotimaista. Vuoden 2010 budjetti painottaa talouden kehitystä ja investointiympäristön parantamista, joilla tuetaan vahvaa ja tasapainoista BKT:n kasvua sekä työpaikkojen syntymistä kasvavalle väestölle. Tuloiksi on budjetoitu 125,3 miljardia dollaria ja menoiksi 144,0 miljardia dollaria, josta 69,3 miljardia dollaria käytetään investointeihin. Hallitus käyttää runsaasti rahaa opetukseen, terveydenhoitoon, sosiaalipalveluihin, vesi- ja jätevesihuoltoon sekä teiden rakentamiseen ja kunnostamiseen. Budjetista allokoidaan myös merkittävä osa tutkimukseen ja kehitykseen sekä tiede- ja teknologiahankkeisiin ja viranomaisten verkkopalveluihin. Tärkeitä menoeriä vuonna 2010 Kohde Mrd. USD Opetus ja työvoiman kehittäminen 36,7 Terveys- ja sosiaalipalvelut 16,3 Kunnallistekniikka 5,8 Liikenne ja viestintä 6,4 Vesi-, maatalous ja infrastruktuurisektori 12,3 Lähde: Saudi-Arabian valtiovarainministeriö Hallitus on budjetoinut 18,7 miljardin dollarin alijäämän vuodelle Valtiontalous voi kuitenkin olla vuoden aikana tasapainossa tai jopa ylijäämäinen, koska öljytulot on budjetoitu varovaisesti.

12 Saudi-Arabian maaraportti 12 (20) Kauppapolitiikka Saudi-Arabiasta tuli Maailman kauppajärjestön 149. jäsenvaltio Saudi- Arabia haki WTO:n jäsenyyttä vuonna WTO ja sen jäsenvaltiot epäsivät jäsenyyden pitkään, koska ulkomaankaupan ja muun taloudellisen toiminnan vapauttaminen ei edennyt tarpeeksi nopeasti. Lisäksi lait ovat olleet osittain ristiriitaisia ja niiden tulkinta epäyhtenäistä. WTO-jäsenyyden vuoksi hallituksen on alennettava tullitariffeja ja leikattava tukiaisia. Myös palvelusektori on avattava ulkomaiselle kilpailulle. Saudi-Arabia kuuluu Persianlahden yhteistyöneuvostoon (GCC) Arabiemiirikuntien liiton, Bahrainin, Kuwaitin, Omanin ja Qatarin kanssa. GCC-maiden välille syntyi tulliunioni vuonna GCC-maat käyvät vapaakauppaneuvotteluita EU:n kanssa. Kauppasopimuksen syntyminen on viivästynyt pahasti. Työvoima Economist Intelligence Unit arvioi, että Saudi-Arabian työvoimaan kuului vain 6,7 miljoonaa henkeä vuonna Heistä arviolta kaksi kolmasosaa oli ulkomaalaisia. Yksityisellä sektorilla suhde on tätäkin suurempi. Saudi-Arabian hallitus yrittää lisätä paikallisten työntekijöiden määrää ja osuutta työvoimasta. Saudilaistaminen etenee kuitenkin hitaasti. Saudi-Arabiassa toimivat yksityiset yritykset eivät pysty palkkaamaan tarpeeksi korkeakoulutettuja ja motivoituneita työntekijöitä. Työmarkkinoille tulee vuosittain runsaasti nuoria, mutta heidän taitotietonsa ja työhalukkuutensa eivät useinkaan riitä haastaviin tehtäviin. Korkeakouluista valmistuneet saudit ovat pitkään suosineet uraa suureksi paisuneella julkisella sektorilla, joka on taannut työturvallisuuden ja muita etuja. Fyysinen työ tehtaissa ja pelloilla ei taas yleensä kiinnosta saudeja, joista monille työnteko on välttämätön paha. Tämän vuoksi hallitus on antanut runsaasti työlupia sekä korkeasti että vähän koulutetuille siirtolaisille. Työsuhteita säädellään voimakkaasti lailla. Työlaki määrää kenet yhtiö voi palkata ja millä ehdoilla. Työnantajan kannattaa edetä varovaisesti aikoessaan erottaa työntekijöitä tai aikoessaan rajoittaa heidän oikeuksiaan. Vaikka työsopimuksessa lukisi, että yhtiö voi halutessaan erottaa työntekijän, epäoikeudenmukaisesti erotettu henkilö voi haastaa entisen työnantajansa oikeuteen (Commission for Disputes). Työntekijöiden palkat määräytyvät julkisessa hallinnossa virallisesti kokemuksen ja pätevyyden perusteella. Yksityisellä sektorilla palkat määrää kysynnän ja tarjonnan laki. Koska taitavasta työvoimasta on ylikysyntää, palkat ovat yleensä suuremmat kuin julkisella sektorilla. Saudi-Arabiassa toimivien yritysten on pakko tarjota ulkomaisille toimihenkilöilleen hyvät edut, jotta nämä eivät siirtyisi maasta pois ankeiden elinolosuhteiden takia. Toisia ulkomaalaisia häiritsevät viihdemahdollisuuksien vähäisyys ja alkoholikielto, toisia taas kristinuskon harjoittamisen vaikeus ja lasten heikot opis-

13 Saudi-Arabian maaraportti 13 (20) Ulkoiset taloussuhteet kelumahdollisuudet peruskoulun jälkeen. Ulkomaisille johtajille myönnettävät asunto-, lasten koulutus- ja virkistyslomaedut ovat arviolta prosenttia peruspalkasta. Ulkomaankauppa Saudi-Arabian tavaraviennin osuus bruttokansantuotteesta on huomattava. Vuonna 2009 luku oli arviolta 51,2 prosenttia. Vienti on ollut pitkään tuontia suurempi massiivisen öljynviennin ansiosta. Kauppataseen ylijäämä oli 105 miljardia dollaria vuonna Saudi-Arabian tavaravienti ja -tuonti, miljardia USD e 2011e 2012e Vienti 211,3 233,3 313,5 192,3 234,9 235,7 256,3 Tuonti 63,9 82,6 101,5 87,1 98,3 108,1 115,1 Kauppatase 147,4 150,7 212,0 105,2 136,6 127,6 141,2 Lähde: Economist Intelligence Unit, (e = ennuste) Saudi-Arabian viennin arvo kasvoi 2000-luvun alusta vuoteen 2008 huomattavasti öljyn kallistumisen ja öljytulojen kasvun ansiosta. Öljynhinta alkoi kuitenkin laskea vuoden 2008 jälkipuoliskolla ja pysyi ostajien kannalta kohtuullisena vuoden 2009 aikana. Tämän vuoksi Saudi-Arabian vientitulot laskivat arviolta 192,3 miljardiin dollariin vuonna V tulot kuitenkin kasvavat Economist Intelligence Unitin mukaan noin 235 miljardiin dollariin ja pysyvät samalla tasolla kaksi seuraavaa vuotta. Saudi-Arabian tuonnin arvo kasvoi joka vuosi vuosina Vuonna 2009 tuonnin arvo kuitenkin laski 87,1 miljardiin dollariin. EIU ennustaa kohtuullista kasvua vuodelle 2010 ja vuodelle Ulkomaankaupan rakenne Saudi-Arabia vie ulkomaille lähinnä öljyä, öljytuotteita ja petrokemian tuotteita. Saudi Arabian keskuspankin (SAMA) arvion mukaan raakaöljyn osuus tavaraviennistä oli 84,8 prosenttia, öljytuotteiden osuus 10,9 prosenttia ja petrokemian tuotteiden 7,3 prosenttia vuonna Saudi-Arabia tuo ulkomailta paljon kehittyneitä koneita ja laitteita, koska kotimainen valmistusteollisuus ei pysty näitä tuottamaan. Vuonna 2009 koneiden, laitteiden ja sähkölaitteiden osuus tuonnista oli 28,8 prosenttia, kulkuneuvojen 17,4, elintarvikkeiden 14,9 ja kemikaalien ja kemikaalituotteiden 13,4 prosenttia.

14 Saudi-Arabian maaraportti 14 (20) Tärkeimmät kauppakumppanit Saudi-Arabian keskustilastoviraston mukaan Saudi-Arabian tärkeimmät vientikohteet vuonna 2008 olivat Yhdysvallat (23,1 prosenttia kokonaisviennistä), Japani (21,1 prosenttia), Kiina (10,1 prosenttia) ja Etelä-Korea (8,0 prosenttia). Saudi-Arabia toi vuonna 2008 eniten tavaroita Yhdysvalloista (21,9 prosenttia kokonaistuonnista), Kiinasta (17,6 prosenttia), Japanista (13,1 prosenttia) ja Saksasta (11,9 prosenttia). Kauppa Suomen kanssa Suomen Saudi-Arabian -kauppa v , miljoonaa euroa vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Suomen Saudi-Arabian -kauppa vuonna 2009 Vienti Muutos Osuus Tuonti Muutos Osuus Tase milj. e % % milj. e % % milj. e 251, ,6 14, ,0 237,37 Lähde: Tullihallitus (muutos edellisvuodesta, osuus koko viennistä ja tuonnista)

15 Saudi-Arabian maaraportti 15 (20) Suomen vienti Saudi-Arabiaan 2009 Valmiit tavarat 10,7 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 61,6 % Elintarvikkeet ja juomat 1,6 % Raaka-aineet, polttoaineet 9,4 % Kemialliset aineet ja tuotteet 3,5 % Valmistetut tavarat 13,0 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Saudi-Arabiaan vuonna 2009* SITC-nimike milj. Osuus % Muutos % EUR 1 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 72, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 34, Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 25, Puutavara ja korkki 23, Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 19, Erittelemätön 16, Muut sähkökoneet ja -laitteet 15, Voimakoneet ja moottorit 9, Kojeet, mittarit yms. 6, Erinäiset kemialliset tuotteet 4, tärkeintä yhteensä 228,0 91 Suomen koko vienti 250, Lähde: Tullihallitus (*ensimmäiset, keväällä 2010 julkaistut luvut)

16 Saudi-Arabian maaraportti 16 (20) Suomen tuonti Saudi-Arabiasta 2009 Valmiit tavarat Koneet, laitteet ja 0,3 % kuljetusvälineet 2,2 % Valmistetut tavarat 2,5 % Elintarvikkeet ja juomat 1,5 % Raaka-aineet, polttoaineet 0,0 % Kemialliset aineet ja tuotteet 93,5 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Saudi-Arabiasta vuonna 2009* SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 57 Muovit, valmistamattomat 11, Orgaaniset kemialliset aineet 1, Juomat 0, Muut sähkökoneet ja -laitteet 0, Tekstiilituotteet, pl. vaatteet 0, Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 0, Rauta ja teräs 0, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 0, Voimakoneet ja moottorit 0, Liha ja lihatuotteet 0, tärkeintä yhteensä 14,3 99 Suomen koko tuonti 14, Lähde: Tullihallitus (*ensimmäiset, keväällä 2010 julkaistut luvut) Ulkomaiset investoinnit Saudi-Arabiaan on tullut viime vuosina melko paljon suoria ulkomaisia sijoituksia. Economist Intelligence Unitin mukaan suoria sijoituksia tuli 39,5 miljardin dollarin arvosta vuonna 2008 ja 35,5 miljardin dollarin arvosta vuonna EIU ennusti marraskuussa, että sijoitusvirta on 37,3 miljardia dollaria vuonna Vuosina suoria sijoituksia tehtäneen joka vuosi hieman edellisvuotta enemmän.

17 Saudi-Arabian maaraportti 17 (20) Öljy- ja kaasusektori Talouskaupungit Saudi-Arabian hallitus on suunnitellut ja alkanut rakennuttaa neljää talouskaupungeiksi (Economic Cities) nimettyä metropolia. Ne sijaitsevat Rabighissa (King Abdullah Economic City), Hailissa (Prince AbdulAziz bin Mousaed Economic City), Medinassa (Knowledge Economic City) ja Jazanissa (Jazan Economic City). Hankkeiden arvo on yli 60 miljardia dollaria. Ne tarjoavat runsaasti investointimahdollisuuksia paitsi kotimaisille myös ulkomaisille sijoittajille. Talouskaupunkien tarkoitus on edistää tasapainoista alueellista kehitystä, monipuolistaa maan tuotantorakennetta, luoda työpaikkoja ja lisätä kilpailukykyä. Kaupunkien tulisi lisätä vuotuista bruttokansantuotetta yli 150 miljardia dollaria, luoda yli miljoonaa työpaikkaa ja asuttaa 4-5 miljoonaa ihmistä vuoteen 2020 mennessä. Talouskaupungit eivät ole vain vapaavyöhykkeitä tai teollisuuspuistoja vaan nykypäivän metropoleja, joissa työskentely, asuminen ja vapaa-aika kulkevat käsi kädessä. Kouluja, terveyskeskuksia ja sairaaloita sekä viihdelaitoksia rakennetaan runsaasti ja niiden laatu on kansainvälisellä tasolla. Tietoverkot ovat laajat ja nopeat. Elämänlaadun luvataan nousevan todella korkeaksi. Raakaöljyn ja maakaasun tuotanto on Saudi-Arabian tärkein teollisuusala. Todennetut öljyvarannot olivat noin 265 miljardia barrelia vuonna Varannoista n. 2,5 miljardia barrelia sijaitsee Saudi-Arabian ja Kuwaitin välisellä Puolueettomalla vyöhykkeellä. Saudi-Arabian öljyvarannot ovat neljännes koko maailman varannoista. Saudi- Arabian öljyministeriö arvelee, että maassa voi olla öljyä jopa 1000 miljardia barrelia. Saudi-Arabian kestävä raakaöljyntuotantokapasiteetti on arviolta 12 miljoonaa barrelia päivässä. Raakaöljyä tuotettiin 8,25 miljoonaa barrelia päivässä vuoden 2010 kesäkuussa. Lisäksi tuotetaan runsaasti nesteytettyä kaasua ja jonkin verran muita nestemäisiä hiilivetyjä. Öljyn kokonaistuotanto oli Business Monitor Internationalin mukaan 9,71 miljoonaa barrelia päivässä vuonna Saudi-Arabiassa tuotetaan useita öljylaatuja raskaasta superkevyeen. Kevyttä laatua saadaan lähinnä maan alta, keskiraskasta ja raskasta laatua taas pääasiassa merenpohjasta. Vaikka öljy- ja kaasukenttiä on n. 80, yli puolet öljyvarannoista sijaitsee vain kahdeksalla kentällä. Maan ja samalla maailman suurin mantereella sijaitseva öljykenttä on nimeltään Ghawar. Kentän varat olivat vuonna 2007 noin 70 miljoonaa barrelia. Saudi-Arabian raakaöljyn tuotannosta vastaa valtiollinen Saudi Arabian Oil Co (Saudi Aramco). Öljyteollisuutta kontrolloi Supreme Petroleum Council (Korkein öljyneuvosto). Ulkomaisia sijoittajia on päästetty öljytuotteiden valmistukseen ja petrokemianteollisuuteen, mutta ei raakaöljyn tuotantoon. Öljytuotteiden valmistus on kasvanut vii-

18 Saudi-Arabian maaraportti 18 (20) me vuosina nopeasti. Maassa on investoitu runsaasti jalostamoiden uudistamiseen ja laajennuksiin. Maakaasu Saudi-Arabian todennetut maakaasuvarat ovat maailman neljänneksi suurimmat. Kaasua oli arviolta 7919 miljardia kuutiometriä vuonna Maakaasua tuotettiin arviolta 77,5 miljardia kuutiometriä vuonna Tuotannon lisääminen on hallituksen energiapolitiikan prioriteetteja. Kaasua tarvitaan yhä enemmän petrokemian ja sähkövoimaloiden raaka-aineeksi. Kenttien poraaminen, putkilinjojen rakentaminen ja muut infrastruktuurityöt on avattu myös ulkomaisille yrityksille. Maakaasua ei ole viety ulkomaille. Petrokemia Petrokemian tuotanto on lähes kokonaan SABIC:in (Saudi Arabian Basic Industries Corporation) hallinnassa. SABIC vastaa noin 5 prosentista koko maailman tuotannosta. SABIC:illa on hyvä kilpailuasema, koska sillä on omia öljyvaroja. SABIC on investoinut viime vuosina paljon skaalaetujen aikaansaamiseksi ja tuotevalikoiman monipuolistamiseksi. Se valmistaa mm. keinokuituja ja nahan korvikkeita. SABIC on saanut viimeistä teknologiaa useille petrokemian alasektoreille ulkomaisten yhtiöiden kanssa perustettujen yhteisyritysten kautta. SABIC:illa on myös omia tutkimus- ja kehityskeskuksia.

19 Saudi-Arabian maaraportti 19 (20) Tapakulttuuri Saudi-Arabian hallitus valvoo tarkoin maahantuloa ja maasta poistumista Vain Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) maiden kansalaiset pääsevät maahan ilman viisumia Viisumia varten tarvitaan kutsu saudiarabialaiselta organisaatiolta tai fyysiseltä henkilöltä sekä hyväksyttävä syy esim. työmatka tai messut Kutsuja (sponsori) vastaa maahan tulevasta henkilöstä Paikallisen kulttuurin (arvojen, normien, asenteiden) tunteminen on ulkomaisille liikemiehille erittäin tärkeää Saudi-Arabian perustuslaki nojautuu suurelta osin Koraaniin. Islam on kaiken poliittisen, sosiaalisen ja taloudellisen elämän perusta. Se on paitsi uskonto myös elämäntapa Ihmisten kanssakäymiseen vaikuttavat paljon myös eräät islamin oppejakin vanhemmat sosiaaliset normit Islamin vaikutus jokapäiväiseen elämään ja liiketoimintaan on otettava huomioon (pyhät, 5 rukoushetkeä päivässä, pukeutumiskoodit, kielletyt asiat jne.) Arabeille tärkeitä asioita ovat perhe, ystävät ja sosiaalinen elämä sekä toisaalta myös asema ja varallisuus Sosiaalinen elämä pyörii paljon ruokapöydän ympärillä Työnteko on "välttämättömyys, joka ei ole hyve eikä arvo sinänsä" Saudit voivat olla haluttomia sopimaan tapaamista, ennen kuin ulkomaalainen on saapunut maahan Liikeneuvottelun alussa kaikki esittäytyvät ja paikalla olevia miehiä kätellään arvojärjestyksessä Katsekontakti on arabeille hyvin tärkeä Länsimaisen liikemiehen on hyvä tottua paikalliseen ruumiinkieleen: paikalliset keskustelevat hyvin lähellä toisiaan ja koskettelevat toisiaan eurooppalaisia useammin Käyntikortit vaihdetaan heti tavattaessa, tekstin tulee olla vastaanottajaan päin Liikelahjat ovat aina tervetulleita. Taide, kirjat ja äänilevyt käyvät hyvin, solmiot, kulta, alkoholi ja mainoslahjat eivät. Lahja ei saa olla kovin arvokas, mutta ei rihkamaakaan Tapaamisiin on tultava täsmällisesti Liiketoiminnassa kannattaa tosin varautua aikataulujen venymiseen Yhteistyökumppaniin on solmittava läheiset henkilösuhteet ja niitä on pidettävä yllä säännöllisesti ja riittävän usein Ennen ja jälkeen liikeasioita puhutaan muista asioista Neuvotteluihin kuuluu tee- tai kahvitarjoilu, josta epäkohteliasta kieltäytyä Saudiarabialaisia liiketuttavia voi viihdyttää hyvillä aterioilla, valmiiksi suunnitelluilla tapahtumilla eksoottisissa maisemissa, joissa ei tarvitse itse liikkua, uusilla elämyksillä sekä korkean teknologian tuotteilla Jos vie saudin sikäläiseen ravintolaan, noudatetaan eurooppalaisia ruokailutapoja Saudien kotona ruoka annetaan, otetaan vastaan ja syödään oikealla kädellä ilman aterimia. Vasemmalla (likaisella) kädellä ei saa koskea ruokaan. Arabia ei saa osoittaa kämmenellä, jalan pohjalla tai kengänpohjalla Sosiaalisissa tilanteissa voi keskustella mm. hevosista, haukoista, säästä, luonnosta, omasta maasta ja jalkapallosta. Aiheita, joista ei saa puhua, ovat uskonto, politiikka (etenkin Lähi-idän politiikka), Israel, naiset, seksi ja alkoholi Yhtiön esittelylehtisissä tai -videoissa ei saa käyttää sauna-aihetta Yhtiöesitteiden olisi hyvä olla arabiankielisiä tai ainakin englanninkielisiä. Esittelyfilmit on parasta kuvata kohdemaassa käyttäen paikallisia henkilöitä Saudi-Arabiassa on maallistuneita ihmisiä, jotka rikkovat islamin sääntöjä. Sosiaalisen paineen vuoksi niitä rikotaan tosin lähinnä "maan alla" tai ulkomailla

20 Saudi-Arabian maaraportti 20 (20) Linkkejä https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/sa.html (CIA:n maatiedot) (Yhdysvaltain energiatietohallinnon sivut) (Ministry of Economy and Planning, tilastotietoja taloudesta) (Saudi Arabian General Investment Authority - investointiviranomainen) (U.S.-Saudi Arabian Business Council) n vientikeskuksen osoite: Finland Trade Center, Embassy of Finland Diplomatic Quarter, PO Box 94363, RIYADH 11693, SAUDI ARABIA Puhelin: Faksi: Vientikeskuksen päällikkö on Tuomo Hyysalo, joka työskentelee Dubaista käsin. tuomo.hyysalo(at)finpro.fi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen odotukset yhä alamaissa Palvelutuotannon

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: mrd 10 Suomen ja Venäjän välinen kauppa 8 6 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 (01- Vienti

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Yrittäjien aamukahvit Kinnossa Kouvola Innovation Oy Vientisaatavien rahoittaminen

Yrittäjien aamukahvit Kinnossa Kouvola Innovation Oy Vientisaatavien rahoittaminen Yrittäjien aamukahvit Kinnossa Kouvola Innovation Oy Vientisaatavien rahoittaminen 7.2.2017 Pyry Huhtanen Pienet yritykset tarvitsevat suuria yrityksiä enemmän käteistä, sillä niiden kyky tuottaa liiketoiminnan

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Japanin verkkokaupan trendit FLYING LYNX Oy Myyntikanavaratkaisut yritysten kansainvälisiin myynteihin

Japanin verkkokaupan trendit FLYING LYNX Oy Myyntikanavaratkaisut yritysten kansainvälisiin myynteihin Japanin verkkokaupan trendit 2017 FLYING LYNX Oy Myyntikanavaratkaisut yritysten kansainvälisiin myynteihin Japanin verkkokauppa Numeroina Japanin väestömäärä 126 miljoonaa Internet-penetraatio 52 %, kasvu

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 23.9.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Transitokuljetukset, maaliskuu 2013

Transitokuljetukset, maaliskuu 2013 Kauppa 2013 Handel Trade Transitokuljetukset, maaliskuu 2013 250 Kuvio 1. Transitokuljetukset itään kuukausittain 2011-2013 2,5 200 2 Mijl. kiloa 150 100 1,5 1 Mrd. 50 0,5 0 01 02 03 04 05 06 07 08 09

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008 Ennusteen taulukkoliite 26.9.2006 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2006 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2016 Huhti-kesäkuu April-juni

Lisätiedot