Vantaan kaupunki Kaupunginosa 12, osa korttelista sekä puistoalue

Transkriptio

1 Vantaan kaupunki Kaupunginosa 12, osa korttelista sekä puistoalue HÄMEENKYLÄ Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Timo Kallaluoto, aluearkkitehti, Asta Tirkkonen, arkkitehti Kielotie 28, Vantaa Kaavamuutoksen vireille tulosta ilmoitettu

2 1/31 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos: Kaupunginosa 12, Hämeenkylä Osa korttelista sekä puistoalue. (Osa kumoutuvan asemakaavan korttelia 12202) Tonttijako ja tonttijaon muutos: Osa korttelia KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Muutosalue sijaitsee Pähkinärinteen kaupunginosan eteläreunassa, Pähkinärinteentien, Rajatorpantien ja Vihdintien välissä. OTE VANTAAN OPASKARTASTA 1.3 KAAVAMUUTOKSEN NIMI JA TARKOITUS Asemakaavan muutos nro Kaavamuutoksen tarkoituksena on lisätä asuntotarjontaa Pähkinärinteessä ja tiivistää kaupunkirakennetta. Alueelle rakennetaan asuinkerrostaloja, Koivuvaarankujan kulmauksessa sijaitsevan rakennuksen maantasokerrokseen on mahdollista sijoittaa liiketilaa. Alueella sijaitseva logistiikkakeskus ja toimisto säilyvät ennallaan.

3 2/ SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAMUUTOKSEN NIMI JA TARKOITUS SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA SUUNNITTELUTILANNE ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET KAAVAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS KAAVAMUUTOSTYÖHÖN OSALLISTUNEET LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan muutosehdotus ja poistettavat merkinnät Asemakaavamerkinnät ja määräykset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Erillinen asiakirja) Alueen asuin- ja liikerakennusten rakennushistoriallinen selvitys (DAT Arkkitehdit Oy,Erillinen asiakirja) Meluselvitys (Helimäki Akustikot, Erillinen asiakirja) Hulevesien hallintasuunnitelma (Sito Oy 2011) (Erillinen asiakirja) Mielipiteiden koonti (Erillinen asiakirja)

4 3/31 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET 2.2 ASEMAKAAVA Kaavamuutoshakemuksissa (Sanoma Trade/Rautakirja Oy) esitettiin, että teollisuus- ja varastorakennusten korttelin länsiosan kaavamerkintä (T6) muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kaavamuutokseen sisältyy myös Vantaan kaupungin omistama puistoalue. Kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui Kaavamuutostyön vireille tulosta tiedotettiin Vantaan sanomissa sekä kirjeellä maanomistajille, naapureille ja viranomaisille. Asiasta tiedotettiin Pähkinärinteen ja Hämevaaran alueiden kaavojen yhteisessä yleisötilaisuudessa Kaavamuutoksen suunnittelu käynnistyi kesällä Kaavamuutosta on laadittu yhteistyössä Rakennusosakeyhtiö SRV:n kanssa. Pohjana on ollut Arkkitehtitoimisto Mika Päivärinne Oy:n laatimat luonnokset, joita on työn kuluessa kehitetty edelleen. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli kaavamuutosta kokouksessaan Kaupunginhallitus päätti asettaa asemakaavamuutosehdotuksen nähtäville 30 päivän ajaksi ja oikeutti kaupunkisuunnittelun pyytämään tarvittavat lausunnot. Asemakaavamuutosehdotus pidettiin nähtävillä Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee Asemakaavamuutosta kokouksessaan Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan. Kaavamuutosalueen länsiosa muuttuu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Alueen rakennusoikeus krs-m2 mahdollistaa (½)VI-VI -kerroksisten asuinkerrostalojen rakentamisen. Voimassa olevaan asemakaavaan nähden rakennusoikeus laskee krs-m2. Kuusikerroksiset rakennukset asettuvat Rajatorpantien varteen ja kallion laelle, (½)VI-kerroksiset Pähkinärinteentien puoleiseen reunaan. Asuinkerrostalojen korttelialueesta muodostetaan viihtyisää asuinympäristöä. Maantasokerroksen liiketila luo elävyyttä alueelle. Pysäköintipaikat sijoittuvat alueen länsireunassa asuinkerrostalojen tontille ja itäosassa erilisille autopaikkojen korttelialueille. Maaston olosuhteiden vuoksi pihan taso vaihtelee paljon korttelialueen sisällä. Pihalle järjestetään tasoerosta huolimatta esteetön kevyen liikenteen yhteys. Kokonaisratkaisulla sekä asemakaavamerkinöillä ja -määräyksillä on varmistettu rakentamisen ja lähiympäristön korkea laatutaso.

5 4/ ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Rakentaminen aloitetaan, kun kaavamuutos ja rakennuslupa on tullut voimaan. Rakentaminen etenee vaiheittain ja kestää noin viisi vuotta. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee keskeisesti Pähkinärinteen eteläosassa. Muutosalue on Rajatorpantien ja Pähkinärinteentien kulmauksessa. Pohjoissivultaan kaavamuutosalue rajautuu Autiomäen lähivirkistysalueeseen. Kaava-alueen itäpuolella on toimisto ja varastorakennuksia. Pähkinärinteentien länsipuolella on kerrostaloja, Rajatorpantien eteläpuolella Hämevaaran pientaloasutusta. Asemakaavan muutosalueella sijaitsee tällä hetkellä 4 asuntoa käsittävä asuinrakennus, vanha liikerakennus sekä Rautakirjan toimisto ja logistiikkakeskus. Joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät VIISTOILMAKUVA Luonnonympäristö Maisemakuva ja -rakenne Suunnittelualue sijaitsee jyrkällä kalliorinteellä Myyrmäen selänneryhmän alueella. Alue on pääosin metsäinen. Alueen kaakkoisnurkassa on rakennettu alue, jossa maasto on tasattu. Kalliorinne nousee jyrkästi lännestä itään 35 metristä 50 metriin.

6 5/31 Kasvillisuus Alueen länsireuna on lehtomaista kangasta. Kadun varressa kulkee oja. Alue on havupuuvaltaista sekametsää, länsiosalla valtapuuna on kuusi, muualla mänty. Vanhimmat männyt ovat noin satavuotiaita. Joukossa on joitakin katajia. Maaperä ja rakennettavuus Alueen maaperä on pääosin kalliota. Länsireunassa, Pähkinärinteentien varressa on savea. Alueen rakennukset sijoittuvat kallioalueelle ja perustukset joudutaan louhimaan Rakennettu ympäristö Väestön kehitys kaava-alueella Vuonna 2010 Hämeenkylässä (kaupunginosa 12) asui 7446 henkilöä. Alueen väkiluvussa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viimesen viiden vuoden aikana. Käynnissä olevien kaavamuutosten johdosta alueelle tullaan rakentamaan uusia asuntoja, joten kaupunginosan väkiluku nousee lähivuosina.

7 6/31 Yhdyskuntarakenne Pähkinärinteen alue on melko valmiiksi rakentunut asuinalue. Pieniä täydennysrakentamisen alueita sijoittuu alueen sisälle ja jonkin verran alue laajenee reunoiltaan, varsinkin länsiosassaan. Alueen keskeiset osat ovat kerrostaloaluetta, länsireunassa ja pohjois-osassa on myös pientaloja. Kaupunki-/taajamakuva Kaupunkikuva Pähkinärinteen alueella on enimmäkseen kerrostalovaltainen. Länsireunassa ja pohjoisessa asuinalue on 2-kerroksista. Rakennetun ja rakentamattoman kaupunkitilan raja on melko selkeä. Asutusta reunustaa joko tiivis metsäalue tai laakea avoin peltoaukea. Myös Lammaslammen avoin maisema tuo rannan rakennetut asuinalueet esille kontrastina luonnon orgaanisuudelle. Alueen kaupunkikuvalle ovat tyypillisiä vanhimmat punatiiliset kerrostalot ja 80- luvulla rakennetut tiililaatta- ja betonipintaiset elementtirakennukset. NYKYINEN KAUPUNKIRAKENNE Asuminen Asemakaavanmuutosalueella on tällä hetkellä 4 asuntoa. Palvelut Kaavamuutosalueen tarvitsemat palvelut sijaitsevat pääosin kävelyetäisyydellä. Lähin kauppa sijaitsee noin 500 metrin päässä, Pähkinärinteen ostoskeskus kilometrin päässä. Pähkinärinteen kouluun ja kirjastoon on 500 m ja lähin päiväkoti sijaitsee heti muutosalueen pohjoispuolella olevassa korttelissa. Laajemmat kaupalliset palvelut ovat kolmen kilometrin päässä Myyrmäen keskustassa. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueella on tällä hetkellä erilaisia työpaikkoja. Rautakirjan pääkonttori ja logistiikkakeskus jäävät edelleen asemakaavan muutosalueelle. Vihdintien

8 7/31 varteen sijoittuu muitakin tuotanto ja toimitilarakennuksia. Aluelta purettavassa liikekeskuksessa toimii tällä hetkellä rautakauppa ja varasto. Virkistys Kaavamuutos sijoittuu osin Autiomäki-nimiselle lähivirkistysalueelle. Kaavamuutoksella xx m2 muuttuu asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Alle kilometrin päässä on Lammaslammen alue, joka on Vantaan suosituimpia virkistysalueita. Lounaassa noin 200 metrin päässä sijaitsee Pöllökallio niminen lähivirkistysalue. Pöllökallion ja Lammaspuiston kautta pääsee laajemmille virkistysalueille. Liikenne Kaavamuutosalue sijoittuu kahden vilkkaasti liikennöidyn tien liittymään. Eteläreunassa kulkee Rajatorpantie ja länsireunaa sivuaa Pähkinärinteentie. Pähkinärinteentien läpiajoliikennettä on rajoitettu, mutta sen kautta kulkee jossain määrin myös raskasta liikennettä Vihdintien varressa sijaitseville yritystonteille. Alueen joukkoliikenteen palvelutaso on kohtalaisen hyvä. Lähimmät bussipysäkit ovat aivan alueen tuntumassa sekä Rajatorpanteillä että Pähkinärinteentiellä. Rautatieasemalle on n. kolme kilometriä, rautatieaseman yhteydessä on myös paikallisliikenteen bussiterminaali. Kevyeen liikenteen reitit alueelta ympäristöön ovat hyvät. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Vantaan modernin teollisen rakennusperinnön inventoinnissa Rautakirjan pääkonttori on luokiteltu luokkaan A2 sekä alueella sijaitsevat liikekeskus ja asuinrakennus B-luokkaan. Purettavista rakennuksista ja portinvartijan rakennuksesta on asemakaavatyön yhteydessä tehty rakennushistoriallinen selvitys. Liikekeskus ja asuinrakennukset on toteutettu alkuperäisistä piirustuksista poikkeavalla tavalla, eivätkä ne on suunnittelijoidensa edustavinta tuotantoa. Näin ollen niiden suojelua ei katsota tarpeelliseksi. Jaakko ja Kaarina Laapotin Rautatiekirjakauppa Oy:lle suunnitteleman keskustoimitalo on rakennetun kulttuuriympäristön kannalta merkittävä rakennus tekijöidensä tuotannossa sekä Vantaan rakennusperinnössä. Vesihuolto Asemakaavan muutosalue kuuluu rakennettujen vesihuollon verkostojen piiriin. Vedenjakelu Alue kuuluu vedenjakelujärjestelmässä Myyrmäen painepiiriin, johon vesi johdetaan Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta Helsingistä. Painepiirin vesisäiliönä on Myyrmäen ylävesisäiliö, jonka tilavuus on 4500 m3. Alueen painetaso vaihtelee välillä mvp. Viemäröinti Kaava-alueen jätevedet johdetaan Pähkinärinteentien varressa sijaitsevaan Hämevaaran runkoviemäriin, josta vesi virtaa Espoon viemäriverkostoon ja edelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle.

9 8/31 Hulevesiviemäröinti Asemakaavan muutosalue liittyy rakennettuihin hulevesiviemäriverkostoihin alueen etelä- ja länsipuolella. Hulevesiviemärit purkavat vetensä Multaojan itäiseen haaraan Hämevaarassa. Multaoja yhtyy Espoossa Monikonpuroon, joka laskee mereen Isossa Huopalahdessa. Monikonpuro on taimenpitoinen puro. Kaava-alueelta purettava hulevesi ei saa aiheuttaa haittaa puron eliöstölle. Tavoitteena on, että alueelta purkautuva huippuvirtaama ei kasva. Kiinteistöillä pyritään estämään huleveden muodostumista käyttämällä läpäiseviä pinnoitteita. Lisäksi hulevettä viivytetään kiinteistöillä pääasiassa maanpäällisissä rakenteissa. Huleveden käsittely on suunniteltava tonttikohtaisesti. Tonttikohtaisen hulevesisuunnitelman laatimisessa tulee ottaa huomioon Vantaan kaupungin hulevesistrategia. Suunnitelma hyväksytetään rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Kunnallistekniikka Kaukolämpö verkko ulottuu Rautakirjan tontin itäreunalle.. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Melu Alueelle kohdistuu liikennemelua ympäröiviltä pääkaduilta. Yleiskaavan meluselvityksen yhteydessä Rajatorpantien melutason on ennustettu olevan ja Pähkinärinteentien puolella katualueilla liikennemelun ennuste on 65dB tai yli. Rautakirjan logistiikkakeskuksen raskas liikenne aiheuttaa jonkin verran melua. Alue kuuluu yleiskaavan lentomeluvyöhykkeeseen m3 (LDEN dB). Mahdollisesti pilaantuneet maat Rautakirjan tiloissa tapahtuneen kirjapainotoiminnan seurauksena kyseisen laitoksen alueella saattaa olla pilaantuneita maa-alueita. Sosiaalinen ympäristö Alue on tällä hetkellä työpaikka-aluetta.

10 9/ Maanomistus Alueen maanomistajia ovat Sanoma Trade Oy ja Vantaan kaupunki. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa yleisinä alueidenkäytön suunnittelun tavoitteina on mm. seuravat asiat: Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Helsingin seudun erityiskysymykset : Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi on alueidenkäytössä varmistettava tonttimaan riittävyys. Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Kaavamuutos on Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen

11 10/31 Maakuntakaava Voimassa olevassa maakuntakaavassa ( ) alue on taajamatoimintojen aluetta. Hanke on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava OTE YLEISKAAVASTA Vantaan yleiskaavassa alue on tehokasta asuinaluetta (A1). Hanke on yleiskaavan mukainen. Asemakaava Alueella on voimassa Sisäasiainministeriön vahvistama asemakaava nro , Koivuvaaran teollisuusalue.

12 11/31

13 12/31 Rakennusjärjestys Vantaan kaupungin rakennusjärjestys on ollut voimassa lähtien. Tonttijako ja kiinteistörekisteri Korttelialue on merkitty kiinteistörekisteriin. Pohjakartta Alueen pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista ja kaavojen pohjakartoista annetun asetuksen 1284/1999 asettamat vaatimukset. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Vantaan kaupungin strategiat Asuntostrategia Asuntostrategian tavoitteena on, että Vantaalla turvataan kysyntää vastaavat toimivat, kohtuuhintaiset asuntomarkkinat, asuntokannan kunnon säilyminen, kaupunginosien elinvoimaisuus, sosiaalisesti eheät alueet ja kuntalaisille eri elämänvaiheisiin sopiva asuntokanta. Arkkitehtuuristrategia - Voimistetaan alueiden identiteettiä - Vahvistetaan keskustoja eheyttävällä täydennysrakentamisella. Suunnitelmat ja selvitykset Aluetta koskevat mm. seuraavat Vantaan kaupungille laaditut selvitykset: - Vantaan moderni teollinen rakennusperintö (2006) - Vantaan asuntoalueiden pysäköinnin mitoitusohje (2011) - Vantaa alueittain (2003) Lisäksi alueelle on kaavoituksen yhteydessä tehty seuraavat selvitykset: - Rakennushistoriallinen selvitys (DAT Arkkitehdit Oy, 2011) - Meluselvitys (Helimäki Akustikot, ) - Hulevesien hallintasuunnitelma (SITO Oy, ) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavamuutosalue kuuluu Vantaan yleiskaavan täydennysrakentamiskohteisiin. Alueella sijaitseva liikekeskus ei ole liiketoiminna kannalta edullisessa paikassa ja toimi tällä hetkelläkin osin varastona. Korttelin keskeinen sijainti avaa mahdollisuuden kaavamuutosalueen tehokkaammalle rakentamiselle. Alueen sijainti on edullinen asuntorakentamiselle mm. hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden läheisyyden takia. Laajeneva väestöpohja tukee myös Pähkinärinteen palveluja ja niiden kehittämistä. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Rautakirja Oy asiamiehenään Sanoma Oyj on hakenut asemakaavamuutosta tontilleen Vantaan kaupungin Yrityspalvelut on tehnyt SRV Oy:n kanssa tontin suunnittelusopimuksen kaupungin omistamasta puistoalueesta.

14 13/31 Maanomistaja on asemakaavan pohjaksi teettänyt luonnoksen korttelialueen käytöstä konsultilla (Arkkitehtitoimisto Mikä Päivärinne Oy). 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Asemakaavan osallisia ovat maanomistajat, rajanaapurit, maanvuokraajat, asukkaat, naapurikiinteistöjen huoltoyhtiöt, yritykset ja yritysten työntekijät ja/tai heidän edustajansa sekä jokainen, joka katsoo olevansa osallinen. Vantaan kaupungin toimialat ja asiantuntijaviranomaiset, mm: Maankäytön ja ympäristön toimiala (kaupunkisuunnittelu, yrityspalvelut, kuntatekniikan keskus, rakennusvalvonta, ympäristökeskus) ja pelastuslaitos. Muita viranomaisia: Uudenmaan liitto, Uudenmaan ELY-keskus, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY), Helsingin seudun liikenne (HSL) Muita tahoja: Vantaan ympäristöyhdistys, Vantaan Energia Oy, Vireille tulo Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu Vantaan Sanomissa sekä kirjeellä maanomistajille, naapureille ja viranomaisille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on ilmoitettu Vantaan Sanomissa , sähköpostilla Vantaan kaupungin asiantuntijoille sekä kirjeellä maanomistajille, naapureille ja viranomaisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin palautetta 5 taholta. Kaavamuutosta on esitelty Pähkinärinteen asukasillassa Kaavamuutosehdotus pidetään nähtävillä 30 päivän ajan Viranomaisyhteistyö Asemakaavamuutoksen merkitys ja vaikutus on paikallinen, joten kaavaan liittyvä viranomaisyhteistyö hoidetaan Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa pidettävien kuukausikokousten yhteydessä sekä lausuntomenettelyllä asiaan liittyviltä viranomaisilta. Erilliselle viranomaisneuvottelulle ei ole tarvetta.

15 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Asemakaavan muutos nro , Hämeenkylä / Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena on kaavamuutosalueen maankäytön tehostaminen ja alueen kaupunkikuvan kohentaminen. Pähkinärinteen alueella on yleistavoitteena alueen väestörakenteen monipuolistaminen. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kaavamuutosalue sijaitsee yleiskaavan tehokkaan asumisen alueella ja maakuntakaavan taajamatoimintojen alueella. Ylempien kaavojen tavoitteena on alueen maankäytön tehostaminen. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alue sijaitsee vilkkaiden katujen varrella. Tavoitteena on rakentamisen avulla luoda asukkaille viihtyisä ja rauhallinen, melulta suojattu asuinympäristö Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Maanomistajien tavoitteena on muuttaa alue tuotanto- ja liikerakennusten alueesta asuntoalueeksi. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavamuutoksen laadullisena tavoitteena on korkeatasoisen asuntoalueen luominen Pähkinärinteen reunaan. Asemakaavan tavoitteeksi nousi myös rakennetun kulttuuriympäristön säilyttäminen Rautakirja pääkonttorin osalta. Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös portinvartijan rakennus alueen sisääntulossa.

16 15/ ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAAN VALITTU VAIHTEEHTO (ve1), Arkkitehtitoimisto Mika Päivärinne Oy (ei mittakaavassa) Asemakaavan muutoksen alkuvaiheessa on tutkittu erialisia tapoja toteuttaa alueen rakentamista. Alueen kallioisuuden ja maastonmuotojen johdosta on päädytty ratkaisuun, jossa on erikseen seisovia pistetalomaisia rakennuksia vapaasti seisovin kalliolla. Tällä ratkaisulla päästään parhaaseen rakennusten sijoitteluun haasteellisissa oloissa. Asemakaavan laadinnan yhteydessä tutkittiin vaihtoehtoa (ve2), jossa olemassa oleva liikerakennus säilytettäisiin nykyisessä käytössään. Tällöin pystyttäisiin säilyttämään osa alueen alkuperäistä rakennuskantaa. Säilyttävässä vaihtoehdossa liikerakennuksille tulisi löytää uusi käyttö, rakennukset eivät sijaitse liiketaloudellisesti kannattavalla paikalla kaupunkirakenteessa. Tilan määrä on ylimitoitettua asukkaiden yhteistiloiksi, mikä johtaisi muiden aputilojen kuten varastojen sijoittamiseen näihin rakennuksiin. Tämä taas ei ympäristön ilmeen kannalta ole hyvä vaihtoehto. Vaihtoehdossa 2 Koivuvaaran kujalta erkanevaa uutta katua joudutaan venyttämään n. 120 m pituiseksi (ve1 n. 35m). Tämä johtaa siihen, että asuntoalueelle kulkeva liikenne ja logistiikkakeskuksen lastausalueella liikkuva raskas liikenne sekoittuvat toisiinsa vaarallisella tavalla. Ennen asemakaavoitusta on tutkittu alueen toteuttamisen mahdollisuuksia liikenteen kannalta, ja todettu, että vaihtoehdossa 1 liikenteen ratkaisut ovat toimivia.

17 16/31 Kaupunkikuvallisesti vaihtoehdossa 1 saadaan Rajatorpantien varteen muodostumaan yhtenäinen katunäkymä. Vaihtoehdossa 2 näkymä on hajanaisempi ja katutilan rajaus epämääräisempi. Alueen rakennusoikeudessa on n 4000 k-m 2 ero (ve k-m 2, ve k- m 2). Vaihtoehdossa 2 pienempi rakennusoikeus ja pidempi katu tuottavat taloudellisesti huonomman tuloksen kuin vaihtoehto 1. Vaihtoehtojen vertailun pohjalta tultiin siihen tulokseen, että liikerakennuksen purkavalla vaihtoehdolla päästään parempaan ja kokonaistaloudellisesti kannattavampaan lopputulokseen (ve1). LIIKERAKENNUKSET SÄILYTTÄVÄ VAIHTOEHTO (ve2), Arkkitehtitoimisto Mika Päivärinne Oy (ei mittakaavassa) Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Kaavamuutoksen käynnistyessä saadut viisi mielipidettä on otettu huomioon seuraavasti: - Pelastuslaitoksen kanssa on erikseen neuvoteltu pelastusteiden sijoittamisesta ja reiteistä laitosta tyydyttävän lopputuloksen aikaan saamiseksi. - Alueen meluselvitys on laadittu yleisiä ohjeita noudattaen ja toimitettu kuntatekniikankeskukseen sekä ympäristökeskukseen. - Ratkaisulla ei ole vaikutusta Vantaan energian maakaapeleihin. - Alueella on teetetty rakennusten inventointi museon toiveesta. - Alueen rakentaminen ei vaikuta muiden Koivuvaarankujaa käyttävien yritysten liikenteeseen.

18 17/ Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville panoa kokouksessaan ja oikeuttaa kaupunkisuunnitteluyksikön pyytämään tarvittavat lausunnot. Kaavamuutosehdotus pidettiin nähtävillä Lausunnot Kaavauutosehdotuksesta saatiin kolme lausuntoa. Vantaan kaupunginmuseo esitti, että kaavaselostuta ja määräyksiä tulee täydentää kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten osalta. Selostusta täydennetään ja asemakaavamuutokseen lisätään suojelua koskevat tarpeelliset määräykset. Vantaan Energia edellytti maakaapeleiden ja kaukolämpöputkien huomioon ottamista suunnittelussa. Mikäli näitä siirretään, tulee siirtokustannuksissa noudattaa asiasta tehtyä sopimusta. Olemassa olevaan verkostoon ei kohdistu muutospaineita asemakaavamuutoksessa. Mahdollisissa siirtotilanteissa noudatetaan tehtyä sopimusta kustannuksista. Helsingin seudun ympäristöpalveluilla (HSY) ei ollut huomautettavaa kaavaehdotukseen. Muistutukset Kaavauutosehdotuksesta ei tullut yhtään muistutusta.

19 18/31 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS ILMAKUVASOVITE ALUEESTA/ Arkkitehtitoimisto Mika Päivärinne Oy 5.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavan muutoksen ratkaisu perustuu esikaupunkimaiseen tapaan sijoittaa rakennukset vapaasti seisovaksi ryhmäksi maaston muotoja noudattaen. Rakennusten suuntauksissa on kiinnitetty erityistä huomiota asuntojen suuntautumiseen edullisesti päivänvalon suhteen. Lisäksi rakennusten on kiinnitetty huomiota siihen, että kortteliin osa saatu syntymään piha-alueita, joille saadaan melu- ja valo-olosuhteiltaan hyviä leikki- ja oleskelualueita. Mittakaavallisesti uusi rakentaminen noudattaa Pähkinärinteen olemassa olevaa rakennuskantaa. Ratkaisussa kahdeksan rakennuksista sijoittuu kallion lakialueelle, johon liikenneyhteys on Koivuvaarakujaan liittyvän Lehtikallion kautta. Kolme läntisemopää rakennusta nousevat länteen viettävässä rinteessä, näille tonteille liitytään Pähkinärinteentien kautta yhteisellä liittymällä. Kyseisten tonttien autopaikat jäävät Pähkinärinteentien varteen melualueelle. Kallion laella rakennusten kerrosluku on VI, Pähkinärinteentien varressa rinteessä (½)VI Kaavamuutosalueen itäosaan jää teollisuus-, varasto- ja toimistorakennusten korttelialue, jonka rakennusoikeudeksi jää k-m2.

20 19/31 TKT- korttelialueelle on osoitettu suojeltaviksi rakennuksiksi Rautakirjan pääkonttori sekä portinvartijan rakennus. Päärakennus on merkittävä osa Vantaan rakennusperintöä. Portinvartijan rakennuksella on pienestä koostaan huolimatta rakennustaiteellista arvoa ja merkitys alueen kokonaisuudessa. Teollisuuden ja asuinkerrostalojen väliin jää autopaikkojen korttelialue, jonka kautta kulkee kallion laella sijaitsevien asuintonttien autoliikenne Mitoitus Kaavamuutosalueen asuntorakennusoikeus k-m2. Liike- ja toimistotilojen osuus tästä on 160 krs-m2. Asemakaavamuutosalueelle tulee n. 300 asuntoa ja noin 500 asukasta. Alueen teollisuus-, varasto- ja toimistorakennusten tontin rakennusoikeudeksi jää k-m2. Autopaikkoja tulee alueelle toteuttaa 1 ap/ 90 k-m2, kutienkin vähintään 1 ap/asunto. Lisäksi tulee osoittaa + 10% autopaikkoja vieraspysäköintiin. Liiketiloille tulee varata 1 ap / 35 k-m2. Tonttien 9-11 pysäköinti sijoittuu tonteille Pähkinärinteentien varteen. Tontilla 12 osa pysäköinnistä on omalla tontilla, osa LPA -korttelialueella. Tonttien pysäköinti sijoittuu LPA -korttelialueelle. Tontilla 12 ja LPA -korttelialueen tonteilla 16 ja 17 on yhteensä 259 autopaikkaa. Keskimääräisellä jaolla kukin tontin käyttöön tulee n. 65 autopaikkaa. Tontilla 15 sijaitseva liiketila edellyttää enemmän autopaikkoja, joten tontilla 17 sijaitsevista 108 autopaikasta n. 68 autopaikkaa tulee varata tontin 15 käyttöön, loput palvelevat tonttia 14. Tontin 16 pysäköintipaikat jakautuvat tonttien tarpeisiin Palvelut Koivuvaarankujan kulmaukseen on maantasokerrokseen varattu tilaa liike - ja palvelurakentamiselle. 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 5.3 ALUEVARAUKSET Asemakaavaratkaisu tiivistää alueen kaupunkirakennetta. Rakennusten ulkonäköä ohjataan kaavamääräyksin. Asemakaavamääräyksin on suojeltu olemassa olevaa arvokasta rakennuskantaa Korttelialueet Kaavamuutosalueen länsipuoli on varattu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Muutosalueen itäosa Vihdintien varressa säilyy teollisuus-, varasto- ja toimistorakennusten korttelialueena (TKT). AK- ja TKT -alueiden väliin jää AK -alueita palveleva autopaikkojen korttelialue (LPA). LPA -alueelle rakennettavien pysäköintilaitoksen ja autokatosten avulla saadaan osa asuinkerrostalojen tonteille kohdistuvasta melurasitteesta rajatuksi pois.

21 20/31 Alueen keskeinen sijainti edellyttää rakennuksilta arkkitehtonisesti korkeatasoista suunnittelua. Alueen rakennusten yleisväritys on vaalea, voimakkaampia värisävyjä käytetään tiettyjen rakennuksen osien korostamiseen ja rakennusten yksilöllisen ilmeen luomiseen värin vaihtelulla. Korttelin keskeinen sijainti edellyttää myös rakentamisen toteutukselta korkeaa laatutasoa. Korttelin pihat toteutetaan yhtenäisinä ilman aitoja tonttien rajoilla. Koko korttelialueelle tulee laatia yhtenäinen pihasuunnitelma, ja leikki- ja oleskelualueet toteutetaan koko korttelin alueelle yhteisesti käytettäviksi. Pihan suunnittelussa tulee ottaa huomioon eri ikäryhmien tarpeet Katualueet Pähkinärinteentien katualuetta on levennetty, jotta alueella kulkeva oja saadaan liitetyksi katualueeseen ja pysymään yleisellä alueella. Koivuvaarankujalta erkanee uusi katu, Lehtikallio - Bladberget, joka jatkuu saman nimisenä LPAalueena. 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Kaavamuutoksen toteuttaminen eheyttää ja tiivistää Pähkinärinteen kaupunkirakennetta. Kaupunki-/taajamakuva Uusi rakentaminen liittyy mittakaavaltaan ympäröivään rakennuskantaan. Alue muodostaa kuitenkin oman uuden raikkaan kokonaisuutensa pähkinärinteen ja Hämevaaran kaupunginosien rajalle. Asuminen Alueen väestöpohja laajenee uusien asukkaiden myötä. Väestön lisäys tukee Pähkinärinteen olemassa olevia palveluita. Alueen vuokrarakentamisen määrä on rajoitettu asukaskunnan monipuolisena pitämiseksi. Alueen toteuttaminen kokonaan omistusasuntoina ei lisäisi kaupungissa tarpeellista vuokraasuntokantaa, toisaalta yksinomaan vuokra-asuntojen tuottaminen tekisi alueen väestörakenteesta liian yksipuolista. Alueen jättäminen rakentamatta, merkitsisi, että vastaava määrä asuntorakentamista tulisi osoittaa johonkin muualle, mahdollisesti huonompien liikenneyhteyksien päähän. Palvelut Alueen väestön lisääminen tukee aluetta ympäröiviä palveluita. Asukasmäärän kasvu ei edellytä uusia palveluinvestointeja. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavamuutosalueelta poistuu muutama työpaikka nykyisen rautakaupan siirtyessä muualle. Tällä ei ole merkittävää vaikutusta Pähkinänrinteen

22 21/31 työpaikkarakenteeseen. Rautakirjan logistiikkakeskus ja pääkonttori on työnantajan merkittävämpi ja säilyy edelleen alueella. Virkistys Asemakaavan muutos pienentää hiukan alueen lähivirkistysaluetta. Yli puolet voimassa olevan asemakaavan mukaisesta puistoalueesta säilyy edelleen lähivirkistysalueena. Alueella ei ole nykyisin rakennettuja polkuja eikä toimintoja. Kasvava asukasluku lisää hiukan jäljelle jäävän lähivirkistysalueen käyttöä. Liikenne Alueen asukkailla on hyvät mahdollisuudet käyttää joukkoliikennettä. Bussipysäkkejä sijaitsee Pähkinärinteentiellä, Rajatorpantiellä sekä Vihdintiellä kävelymatkan päässä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueen rakentamisen myötä alueelta poistuu kaksi vanhaa rakennusta, jotka edustavat aikakaudelleen tyypillistä elementtirakentamista. Poistuvien rakennusten rakennustaiteellinen arvo ei ole merkittävä. Alueen rakentamisen kautta ympäristön laatutaso nousee. Rakennetun kulttuuriympäristön kannalta arvokkaat rakennukset on osoitettu asemakaavakartassa suojelumerkinnöin. Vesihuolto Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia vesihuoltoon. Alueen rakentamisen yhteydessä toteutettavien hulevesien hallintatoimien johdosta hulevesivirtaamat alueelta eivät lisäänny merkittävästi. Hulevedet käsitellään mahdollisimman suurelta osin maanpinnalla painanteissa ja hulevesireiteillä. Hulevesien käsittely viivytyspainanteissa parantaa tontilta lähtevien hulevesien laatua. Tekninen huolto Alueen tekninen huolto ei vaadi suuria investointeja. Kaukolämpö ja vesihuoltoverkostot ovat lähellä ja helposti käytettävissä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella sijaitseva tuotantolaitos aiheuttaa ajoittain lähiympäristöön meluhaittaa. Myös liikenteen melua kohdistuu edelleen alueelle. Melua torjutaan ulkooleskelualuilta rakennusten sijoittelulla ja asunnoista rakennusten äänieristävyysvaatimuksilla. Myös pysäköinnin sijoittelulla vähennetään Rautakirjan toimintojen aiheuttamaa melua, paikoitellen melua torjutaan myös aitamaisilla rakenteilla. Sosiaalinen ympäristö Uusien asukkaiden myötä alueen sosiaalinen ympäristö monipuolistuu ja kehittyy. Alueen rakentaminen suunnitellaan yksityiskohtaisessa rakennussuunnittelussa siten, että se mahdollistaa esteettömän ympäristön toteuttamisen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutosalueen rakentamisella ei ole merkittäviä luontovaikutuksia. Luonnontilainen alue pienenee hiukan, osa alueesta on kuitenkin jo rakennettua, joten rakennuskannan uudistaminen ei suoraan vaikuta luonnonoloihin. Alueen pienilmastossa tapahtuu pieniä muutoksia, muutos on kuitenkin paikallinen

23 22/31 Alueen lähivirkistysalueeseen kohdistuu hieman nykyistä suurempi kulutus asukasmäärän kasvun johdosta Yhteenveto Kaavamuutosalueen rakennuskannan muutos muuttaa alueen kaupunkikuvaa ja lisää ympäristön kaupunkimaisuutta. Vanhojen rakennusten purkamisen myötä alueen rakennuskannan kerroksellisuus vähenee. Muutos on kuitenkin perusteltu ja tarpeellinen. Alueen väestön monipuolistuminen voi osaltaan vilkastuttaa Pähkinärinteen alueen sosiaalista elämää. Mikäli osa asuinrakennuksista tuotetaan kaupungin vuokratalotuotantona, sosiaalisen yhteisön monipuolisuus varmistuu. Olemassa olevien asuinalueiden tehokkaampi hyödyntäminen tuottaa taloudellisesti ja ekologisesti kestävämpää ympäristöä. Alueen asukkailla on hyvät mahdollisuudet käyttää joukkoliikennettä jolloin tarve liikkua omalla autolla pienenee. Uuden asuinrakentamisen sijoittaminen olemassa olevia teknisiä verkostoja ja palveluja hyödyntäen on taloudellisesti kannattava ratkaisu. 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Asemakaavan muutosalueelle kohdistuu liikennemelua sitä ympäröiviltä vilkkailta kaduilta sekä lentomelua. Melua on torjuttu alueelta rakennusten ja autokatosten sijoittelulla. Lisäksi melun rajoittamiseksi on annettu kaavamääräys parvekkeiden lasittamisesta ja melun torjumiseksi asunnoissa. 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Katso selostuksen liitesivut. 5.7 NIMISTÖ Alueen uudelle kadulle annettaneen nimeksi Lehtikallio-Lövberget. Nimistöryhmä käsittelee nimiasiaa kokouksessaan ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Alueen toteuttaminen on tarkoitus tehdä vaiheittain. Ensimmäisen vaiheen rakentaminen on tarkoitus aloittaa heti, kun asemakaavan muutos on tullut lainvoimaiseksi. Viimeisen vaiheen rakentaminen alkanee vuonna Vesihuolto Tiedot vesijohto- ja viemäriverkoista ovat kohdan mukaiset.

24 23/31 7 KAAVAMUUTOSTYÖHÖN OSALLISTUNEET Asemakaavan muutoksen suunnitteluun ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Vantaan kaupunki: Kaavakartan ja selostuksen laatiminen Arkkitehti Asta Tirkkonen, Maankäytön ja ympäristön toimiala Alue-arkkitehti Timo Kallaluoto -"- Suunnitteluavustaja Eeva Juusela -"- Suunnitteluavustaja Marko Hoffren -"- Liikenneinsinööri Pekka Haasanen -"- Liikenneinsinööri Pirjo Salo -"- Vesihuoltosuunnittelija Marika Orava -"- Asuntotuotannon kehittämispäällikkö Tuula Hurme -"- Asumisen erityisasiantuntija Tomi Henriksson -"- Kehitysinsinööri Paula Jääskeläinen -"- Lupa-arkkitehti Matti Kärki -"- Toteuttajat ja konsultit: Sanoma Trade Oy, maanomistaja Kiinteistöjohtaja Pentti Katainen Kiinteistöpäällikkö Jarkko Ämtö SRV Oy Suunnittelujohtaja Jouko Pöyhönen Projekti-insinööri Sami Somero Projekti-insinööri Tuomas Lindfors Arkkitehtitoimisto Mika Päivärinne Oy Arkkitehti Mika Päivärinne Arkkitehti Per Hansen SITO Oy Maisema-arkkitehti Antti-Jaakko Koskenniemi Diplomi-insinööri Katja Rasi VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluyksikkö Asemakaavoitus Vantaalla Timo Kallaluoto aluearkkitehti Asta Tirkkonen arkkitehti

25 24/31

26 25/31

27 26/31

28 27/31

29 28/31

30 29/31

31 30/31

32 31/31