Turvallinen maakunta jokaiselle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turvallinen maakunta jokaiselle"

Transkriptio

1 ESITYS Turvallinen maakunta jokaiselle ETELÄ-KARJALAN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS Voimassa Pelastuslautakunnan päätös xx.xx.2013, xx

2 SISÄLTÖ ETELÄ-KARJALAN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO: 1 JOHDANTO PELASTUSLAIN SÄÄDÖKSET PALVELUTASOSTA Palvelutasopäätöksen tarkoitus ja perusteet Alueellisen pelastustoimen tehtävät Kunnan tehtävät pelastustoimessa Muiden viranomaisten tehtävät pelastustoimessa PELASTUSTOIMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI Globalisaatio ja kansainvälisyys Teknologinen kehitys Yleinen mielipide ja kansalaisvaikuttaminen Johtopäätökset ja haasteet toimintaympäristömuutoksista UHKIEN ARVIOINTI JA RISKIANALYYSI Riskiluokkien määrittäminen Riskikohteet Erityistilanteiden ja poikkeusolojen riskit ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY Onnettomuuksien yleinen ehkäisy ja siihen liittyvä viranomaisten yhteistyö Turvallisuusviestintä Pelastuslaitoksen valvontatehtävä Nuohous Palontutkinta Omatoiminen varautuminen PELASTUSTOIMINTA Resurssit Henkilöstöresurssit Kalustoresurssit Paloasemat Nopean avun saannin turvaaminen Palokunnan toimintavalmiusaika Pelastusmuodostelmat Vesipelastustoiminta Vaarallisten aineiden torjunta Liikenneonnettomuudet Suuronnettomuudet Pelastaminen korkealta ja maanalaisista tiloista Luonnon onnettomuudet Öljyntorjunta Vaativien tilanteiden hallinta (Erityistilanteet)... 65

3 SISÄLTÖ 6.3 Pelastustoiminta poikkeusoloissa Väestönsuojelun suunnittelu Väestönsuojelun organisointi pelastustoimen alueella Väestönsuojelukoulutus Väestön suojaaminen Väestön varoittaminen Pelastustoiminnan johtaminen Pelastusmuodostelmien johtajat Pelastustoiminnan suunnitelmat Sammutusvesijärjestelyt Pelastustoiminnan lähialueyhteistyö MUUN LAINSÄÄDÄNNÖN PERUSTEELLA TUOTETTAVAT PALVELUT ASIANTUNTIJAPALVELUT Kuntien valmiussuunnittelun ohjaus- ja koordinointi Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjaus PORRASTEINEN ENSIHOITOJÄRJESTELMÄ ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS Pelastuslaitoksen hallinto Pelastuslaitoksen tasapainotettu strategia Henkilöstö Työhyvinvointi Pelastustoimen alueiden välisen yhteistoiminnan kehittäminen Pelastuslaitoksen sisäinen turvallisuus KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA KUSTANNUSVAIKUTUKSET PÄÄTÖKSEN LAADINTA JA VOIMASSAOLOAIKA LIITTEET LIITE 1 Etelä-Karjalan pelastustoimen alueen riskiluokka-alueet LIITE 2 Pelastuslaitoksen tasapainotettu strategia LIITE 3 Henkilöstösuunnitelma LIITE 4 Kehittämissuunnitelman kustannusvaikutukset LIITE 5 Valvontasuunnitelma LIITE 6 Kalustostrategia

4 SISÄLTÖ Palvelutasopäätökseen liittyvä tausta-aineisto (saatavana pelastuslaitokselta): 1. Ehdotus ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaksi vuosille Ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelujen kehittäminen selvitysmiehen raportti 3. Ensihoitoasetus Etelä-karjalan hyvinvointistrategia Etelä-Karjalan liikennestrategia 6. Etelä-Karjalan maakuntasuunnitelma Etelä-Karjalan pelastustoimen palvelutasopäätös Etelä-Karjalan pelastustoimen riskianalyysi 9. Harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelut (39 / 2006) 10. Johtamisohje (yleinen), Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen ohje 11. Kuntalaki (365/1995) 12. Kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö (KATAKRI) 13. Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) 14. Omistajapolitiikka pelastustoimessa (Kuntaliiton johtoryhmä 2007) 15. Palomiesten vaihtoehtoiset urapolut (SM 42/2009) 16. Paloturvallisuuskatsaus 2011 (SPPL) 17. Pelastusasetus (407/2011) 18. Pelastusajoneuvojen yleisopas Pelastushenkilöstön mitoitus ja suorituskyky 20. Pelastushenkilöstön työssä jaksaminen 21. Pelastuslaitoksen riskianalyysi 22. Pelastuslaitoksen valistustyön suunnitteluohje 23. Pelastuslaki (379/2011) 24. Pelastussukellusohje (SM 48/2007) 25. Pelastustoimen resurssi ja onnettomuustietojärjestelmä PRONTO 26. Pelastustoimen strategia Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje (21/2012) 28. Pelastustoimen turvallisuusviestinnän strategia (SM ) 29. Sisäasiainministeriön asetus kunnan palokunnan sivutoimiseen ja sopimuspalokunnan sammutus- ja pelastustyöhön osallistuvan henkilöstön koulutusvaatimuksista 30. Sisäisen turvallisuuden ohjelma 2012 (26/2012) 31. Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 32. Tapaturmakatsaus 2011 Etelä-Karjala (THL) 33. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 34. Toimintaohje luonnononnettomuuksien vahinkojen rajoittamiseksi (SM 12/2012) 35. Turvallinen elämä ikääntyneille (SM 19/2011) 36. Turvallinen ja moniarvoinen Suomi 2020 (SM25/2010) 37. Valmiuslaki (1552/2011) 38. Valmiussuunnittelu pelastuslaitoksissa (SM 26/2007) 39. Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko Varautuminen ja jatkuvuuden hallinta kunnassa Väestön suojaamisen strategia (SM 2007) 42. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Muut pelastustoimen suunnitteluun vaikuttavat ohjeet

5 5 1 JOHDANTO Pelastustoimeen kohdistuu lähivuosina monenlaisia haasteita, jotka perustuvat toimintaympäristön ja lainsäädännön muutoksiin sekä kansalaisten odotuksiin. Pelastustoimen on muuttuvissa olosuhteissa ja talouden haasteissa kyettävä hoitamaan tehtävänsä aiempaa tehokkaammin ja taloudellisemmin. Pelastustoimen palvelutasopäätös luo puitteet pelastustoimen suunnittelulle ja kehittämiselle ja siinä tarvittavalle yhteistyölle. Palvelutasopäätöksen laadinnan perusteina ovat pelastuslainsäädäntö, valmiuslainsäädäntö, SM:n vahvistama pelastustoimen strategia 2025, yhteiskunnan turvallisuusstrategia, sisäisen turvallisuuden ohjelma, SM:n antama toimintavalmiuden suunnitteluohje, muut päätökset sekä analyysit ja arviot toimintaympäristön muutoksista ja pelastustoimen tilasta. Palvelutasopäätös määrittelee pelastustoimen lähivuosien painopistealueet sekä strategiset päämäärät ja keskeiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Tässä pelastustoimen palvelutasopäätöksessä on selvitetty pelastustoimen nykyinen palvelutaso sekä määritelty tavoitetaso, joka on strateginen päätös toiminnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Lisäksi palvelutasopäätöksessä on selvitetty myös muut palvelut, joista pelastuslaitos huolehtii lakisääteisten tehtäviensä lisäksi erillisten sopimusten perusteella. Pelastustoimen palvelutasopäätös tarkistetaan valtuustokauden jälkeen tai, jos se on tarpeen toimintaympäristössä tapahtuvien äkillisten muutosten johdosta.

6 6 2 PELASTUSLAIN SÄÄDÖKSET PALVELUTASOSTA Pelastuslain (379 / 2011) 28 :ssä on säädetty, että pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Pelastuslaitokselle pelastuslain 27 :ssä säädetyt tehtävät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen. Pelastuslain 29 :n perusteella alueen pelastustoimi päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, arvioitava niistä aiheutuvat riskit, määriteltävä toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätökseen tulee myös sisältyä suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Päätös on voimassa määräajan. Palvelutasopäätös on toimitettava aluehallintovirastolle. Jos palvelutasopäätös on puutteellinen, aluehallintovirasto voi palauttaa asiakirjan täydennettäväksi. Pelastuslain 85 :n perusteella aluehallintoviraston tehtävänä on valvoa, että alueen pelastustoimen palvelutaso on riittävä. Tässä tarkoituksessa aluehallintovirastolla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada maksutta alueen pelastustoimelta tarpeellisia tietoja ja selvityksiä. Jos palvelutasossa on huomattavia epäkohtia eikä niitä korjata aluehallintoviraston asettamassa määräajassa, aluehallintovirasto voi velvoittaa alueen pelastustoimen saattamaan palvelut tässä laissa vaaditulle tasolle. Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta. 2.1 Palvelutasopäätöksen tarkoitus ja perusteet Palvelutasopäätös on lakisääteinen alueen pelastustoimen järjestämisen peruste. Pelastustoimen palvelutasopäätös kattaa pelastuslaissa(379 / 2011) ja pelastustoimesta annetusta valtioneuvoston asetuksessa (407 / 2011) määritetyt alueen pelastustoimen järjestämiseen kuuluvat tehtävät. Palvelutasopäätöksessä huomioidaan muu pelastustointa koskeva lainsäädäntö ja niiden perusteella annetut ohjeet, pelastustointa koskevat valtakunnalliset strategiat, ohjelmat ja tulostavoitteet sekä alueen pelastustoimen toimintaympäristö, uhkat ja riskianalyysi sekä visio ja strategia, joista alueelliset tavoitteet johdetaan. Palvelutasopäätöksellä määritellään pelastustoimen tuottaman turvallisuuden taso alueella. Palvelutasopäätöksessä päätetään tavoitteista, järjestelyistä ja kehittämistoimenpiteistä. Palvelutasopäätös on sitovuudeltaan perusta alueen pelastustoimen toiminnan ja vuotuisen talousarvion yksityiskohtaiselle suunnittelulle. Palvelutasopäätös on omistajien eli alueen kuntien päätös siihen, millaisia ja minkä tasoisia pelastustoimen palveluja alueella tuotetaan. Tältä osin hyväksytty palvelutasopäätös sitouttaa pelastuslaitoksen tuottamaan ja ylläpitämään palvelutasopäätöksen mukaiset palvelut ja sopijakunnat osoittamaan

7 7 riittävät taloudelliset resurssit pelastuslaitokselle hyväksytyn palvelutasopäätöksen toteuttamiseen. 2.2 Alueellisen pelastustoimen tehtävät Pelastuslain 24 :n perusteella kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa pelastustoimen alueilla (alueenpelastustoimi) siten kuin siitä pelastuslaissa tarkemmin säädetään. Pelastustoimen alueeseen kuuluvilla kunnilla tulee olla sopimus pelastustoimen järjestämisestä. Pelastuslain 25 :n perusteella pelastustoimen tehtävien hoitamista varten alueen pelastustoimella tulee olla pelastuslaitos. Alueen pelastustoimi voi käyttää pelastustoiminnassa apunaan vapaaehtoista palokuntaa, laitospalokuntaa, teollisuuspalokuntaa, sotilaspalokuntaa (sopimuspalokunnat) tai muuta pelastusalalla toimivaa yhteisöä sen mukaan kuin niiden kanssa sovitaan. Pelastuslain 26 :n perusteella valtion pelastusviranomaisia ovat sisäasiainministeriön pelastusylijohtaja ja hänen määräämänsä sisäasiainministeriön ja aluehallintoviraston virkamiehet. Alueen pelastustoimen pelastusviranomaisia ovat pelastuslaitoksen ylin viranhaltija ja hänen määräämänsä pelastuslaitoksen viranhaltijat sekä alueen pelastustoimen asianomainen monijäseninen toimielin. Pelastuslain 27 :ssä on säädetty alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalvelujen asianmukaisesta järjestämisestä sekä muista pelastuslaissa sille säädetyistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan: 1. pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa; 2. pelastustoimen valvontatehtävistä; 3. väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä; 4. pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä. Edellä säädetyn lisäksi pelastuslaitos: 5. voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on sovittu terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 :n 2 momentin perusteella;

8 8 6. tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu; 7. huolehtii öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastustoimelle säädetyistä tehtävistä. Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. 2.3 Kunnan tehtävät pelastustoimessa Pelastuslain 30 :n perusteella sopijakunnan tulee huolehtia alueellaan sammutusveden hankinnasta pelastuslaitoksen tarpeisiin sammutusvesisuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Kunnan tulee ottaa sammutusveden hankinta huomioon vesihuoltolain mukaisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa sekä hyväksyessään vesihuoltolaitokselle vesihuoltolaissa tarkoitetun toiminta-alueen. Kunnan vastuulla olevaan sammutusveden hankintaan kuuluu lisäksi velvollisuus huolehtia sammutusvesisuunnitelmassa määriteltävistä sammutusveden ottopaikoista luonnonvesilähteisiin. Vesihuoltolaissa tarkoitetun vesihuoltolaitoksen ja tälle vettä toimittavan vesilaitoksen tulee toimittaa sammutusvettä vesijohtoverkostosta sammutusvesisuunnitelmassa määritellyllä tavalla pelastuslaitoksen tarpeisiin. Sammutusveden toimittamiseen kuuluu vedenhankinta ja johtaminen vesihuoltolaitoksen verkostoon kuuluviin paloposteihin ja sammutusvesiasemille. Lisäksi sammutusveden toimittamiseen kuuluu palopostien ja sammutusvesiasemien kunnossapito ja huolto. Sammutusveden toimittamisesta aiheutuvien kustannusten jakamisen perusteista sovitaan sammutusvesisuunnitelmassa vastaavan kunnan tai alueen pelastustoimen ja sammutusvettä toimittavan vesihuoltolaitoksen kesken. Pelastuslain 46 :n perusteella kunnan viranomaiset, laitokset ja liikelaitokset ovat velvollisia osallistumaan pelastuslaitoksen johdolla pelastustoiminnan suunnitteluun siten kuin pelastuslaissa säädetään sekä toimimaan onnettomuus- ja vaaratilanteissa niin, että pelastustoiminta voidaan toteuttaa tehokkaasti. Kunnan ja kuntayhtymien eri toimialoista vastaavat virastot, laitokset ja liikelaitokset varautuvat ja osallistuvat pelastustoimintaan tehtäväalueensa, keskinäisen työnjakonsa ja niitä koskevan lainsäädännön mukaisesti. 2.4 Muiden viranomaisten tehtävät pelastustoimessa Pelastuslain 46 :n perusteella valtion ja kunnan viranomaiset, laitokset ja liikelaitokset ovat velvollisia osallistumaan pelastuslaitoksen johdolla pelastustoiminnan suunnitteluun siten kuin pelastuslaissa säädetään sekä toimimaan onnettomuus- ja vaaratilanteissa niin, että pelastustoiminta voidaan toteuttaa tehokkaasti. Kunnan ja kuntayhtymien eri toimialoista vastaavat virastot, laitokset ja liikelaitokset varautuvat ja osallistuvat pelastustoimintaan tehtäväalueensa, keskinäisen työnjakonsa ja niitä koskevan lainsäädännön mukaisesti.

9 9 3 PELASTUSTOIMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI Etelä-Karjalan pelastustoimen toimintaympäristössä olennaisimpia muutostekijöitä ovat väestö- ja aluerakenteessa tapahtuvat muutokset. Väestö vähenee, ikääntyy ja keskittyy lisääntyvässä määrin kasvukeskusalueille. Tämä vaikuttaa myös pelastustoimen palvelujen tarpeeseen ja järjestämistapaan. Aluerakenteessa tapahtuvat muutokset, alueen riskikeskittymät ja uudet turvallisuuden uhat edellyttävät pelastusviranomaisia painottamaan tehtäviään uudella tavalla. Samanaikaisesti tulee varmistaa kasvukeskusten kasvava turvallisuuspalvelujen saatavuus ja harvaan asutuksi jäävien alueiden palvelut. 3.1 Globalisaatio ja kansainvälisyys Suomen turvallisuuteen liittyvät uhat ja mahdollisuudet kytkeytyvät globalisaation seurauksena kiinteästi kansainväliseen kehitykseen. Turvallisuuteen kohdistuvat uudet uhat heijastuvat sekä ulkoiseen että sisäiseen turvallisuuteen Ilmastossa tapahtuvat muutokset lisäävät äärimmäisten sääilmiöiden ja niistä aiheutuvien luonnononnettomuuksien, kuten myrskytuhojen ja tulvien riskiä. Suomen tulee hallitusohjelman mukaan jatkossakin huolehtia omasta uskottavasta puolustuksestaan ja osallistua kehittyvään eurooppalaiseen turvallisuusja puolustusyhteistyöhön sekä kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Osana puolustusjärjestelyjä on varauduttava myös väestön suojaamiseen ja siviiliyhteiskunnan toiminnan turvaamiseen. Kansainvälistyminen tuo mukanaan joukon mahdollisia ulkoisia turvallisuusuhkia, kuten ympäristöuhat, energian saannin ongelmat, kansainvälisen rikollisuuden tai terrorismin laajenemisen Suomeen. Monikulttuurisuus kasvaa suomalaisessa yhteiskunnassa ja kansainvälisen toiminnan jatkuvasti vilkastuessa. Monikulttuurinen osaaminen on luontevaa elämistä. Mikäli tämä osaamiskehitys häiriintyy tai epäonnistuu, se voi johtaa eri kulttuuriryhmien vuorovaikutuksen vähenemiseen ja syrjäytymiseen. Ongelma vakavoituu, mikäli muodostuu alueita joilla asuu runsaasti syrjäytyneitä tai muutoin muusta yhteiskunnasta eristäytyneitä maahanmuuttajia. Pietarin ja Suomen lähialueiden matkailu Suomeen on kääntynyt talouskriisin jälkeen ennätyskasvuun. EU:n ja Venäjän asettamana pitkän tähtäimen tavoitteena on viisumivapauden toteutuminen. Rajaliikenne on kasvanut viime vuosina huomattavasti alueen rajanylityspaikoilla. Alueen suuret matkailuinvestoinnit, Helsinki-Pietari-välisen nopean raideyhteyden toteutuminen ja Lappeenrannan lentokenttätoiminnan nopea kehittyminen tuo entistä enemmän tarvetta kehittää alueen liikenne- ja liityntäyhteyksiä, rajanylityspaikkojen kapasiteettia sekä mahdollistaa uusien kaupallisten palvelujen toteutumista alueelle. Eri liikennemuotojen jatkuva kasvu lisää altistusta onnettomuuksille ja kasvattaa suuronnettomuuden todennäköisyyttä. 3.2 Teknologinen kehitys Yhteiskunnan lisääntyvä riippuvuus laajoista ja monimutkaisista tieto- ja muista teknisistä järjestelmistä lisää yhteiskunnan haavoittuvuutta. Tietojärjestel-

10 10 miä ja energianjakelua mahdollisesti koskevat vakavat häiriöt voivat vaarantaa yhteiskunnan toimivuutta ja väestön turvallisuutta. Teknologiaa hyödyntämällä turvallisuutta voidaan lisätä. Automaattiset valvonta- ja hälytysjärjestelmät sekä sammutuslaitteistot parantavat mahdollisuuksia onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen. Automaattisiin järjestelmiin sisältyy kuitenkin myös epäluotettavuustekijöitä. Laitteistojen erheelliset ilmoitukset aiheuttavat viranomaisille turhaa työtä ja murentavat järjestelmien uskottavuutta. Teknologia tuo myös uusia mahdollisuuksia kehittää pelastustoiminnassa tarvittavia välineitä. Teknologian kehitystä ja hyödyntämismahdollisuuksia on tarpeen seurata ja arvioida jatkuvasti. Sähköenergian lisäksi useimmat yhteiskunnan palvelut ja toiminnot ovat kiinteästi sidoksissa tietoliikenteen kautta sähköisiin palveluihin. Valtaosa yhteiskunnan kriittisistä palveluista perustuu tiedonsiirtoon ja sähköisten tietovarantojen käyttöön. Palvelut ovat tietoteknisesti ohjattuja tai ne ovat kokonaisuudessaan sähköisiä palveluja. Tietojärjestelmät ja niitä yhdistävät tiedonsiirtoverkot sulautuvat ja verkottuvat laajoiksi, jopa globaaleiksi kokonaisuuksiksi, joiden toiminnan häiriöt saattavat laajeta yksittäisistä palveluista laajasti järjestelmiä ja järjestelmäkokonaisuuksia koskeviksi. Uhkiin varautumiseen vaikuttaa lisäksi käytettävän teknologian erittäin nopea kehittyminen. Viestinnässä korostuvat mobiiliratkaisut sekä internet. Sähköinen infrastruktuuri voi muodostaa haavoittuvan ja vaikeasti hallittavan kokonaisuuden. Uhkan merkittävyyttä lisää se, että sähköenergian varassa toimivia tieto-, ja viestintäjärjestelmiä käytetään yhteiskunnan johtamiseen sekä väestön varoittamiseen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa Viranomaisten toiminta perustuu yhä laajemmin tietojohtoiseen ohjausmalliin. Tietoa tehokkaasti keräämällä ja analysoimalla pystytään myös pelastustoimessa hoitamaan tehtävät ja kohdentamaan resurssit nykyistä tehokkaammin. Erityisiä haasteita liittyy inhimillisistä virheistä johtuvien onnettomuuksien vähentämiseen. Lisäksi tulipaloista merkittävä osa on tahallaan sytytettyjä. Erityisesti teknologisen kehityksen näkökulmasta tarkasteltuna tavoitteena tulee olla yhä inhimillisempi teknologia. Inhimillistä teknologia on silloin, kun tekniset tuotteet ovat ihmiselle sopivia ja käyttöturvallisia sekä ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia edistäviä. Ihmisen ja tekniikan välisen vuorovaikutuksen ymmärtäminen on välttämätöntä älykkään eli käytön pohjalta oppivan turvallisuustekniikan kehittämisessä. Yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys Väestön ikärakenne muuttuu nopeasti eliniän pidentyessä ja syntyvyyden pysyessä alhaisena. Etelä-Karjalan maakunnassa väestö vähenee, ikääntyy ja keskittyy lisääntyvässä määrin kasvukeskusalueille. Ennusteen mukaan vuonna 2040 noin kolmannes maakunnan asukkaista on yli 65-vuotiaita. Muuttoliikkeen osalta tulevaisuuden kannalta tärkeissä vuotiaiden ikäryhmissä muuttotappio jatkuu edelleen.

11 11 Kaavio 1. Väkiluvun muutos- % (Lähde: Tilastokeskus) Kaavio 2. Etelä-karjalan väestöpyramidi 2011 ja 2030 (Lähde: Tilastokeskus)

12 12 Verrattuna muihin läntisiin Euroopan unionin maihin Suomessa tapahtuu paljon tapaturmia kotona ja kodin lähiympäristössä. Haasteena on vähentää kotija vapaa-ajan tapaturmien määrää ja niistä johtuvia terveyden ja hyvinvoinnin menetyksiä sekä yhteiskunnalle aiheutuvia suuria kustannuksia. Väestörakenteen muutoksista johtuen ikääntyneille ihmisille tyypilliset onnettomuudet todennäköisesti lisääntyvät. Asumisen turvallisuuden keskeinen haaste on varmistaa iäkkäiden turvallinen asuminen. Ikääntyneiden yksin asumiseen liittyy useita turvallisuusriskejä. Ikääntyminen aiheuttaa usein toimintakyvyn alenemista, josta seuraa ongelmia arjessa selviytymiselle. Kotona tapahtuvat tapaturmat ovat ikääntyneiden yleisin tapaturmatyyppi. Iäkkäiden tapaturmista suurin osa johtuu kaatumisista tai matalalta putoamisesta. Ikääntyneellä on myös muuta väestöä suurempi riski menehtyä tulipalossa. Ikääntyvät ihmiset saattavat myös kokea yhteiskunnan yhä turvattomammaksi siitä riippumatta, mikä on todellinen turvallisuustilanne. Lasten kuolemaan johtaneiden tapaturmien määrä on laskenut merkittävästi. Alle kouluikäisille lapsille tapahtuu eniten tapaturmia kotona. Kouluikäisten tapaturmat tapahtuvat yleisimmin niissä vapaa-ajan ympäristöissä, joissa lapsi viettää aikaansa.. Lähiympäristön siisteys ja viihtyvyys vaikuttavat ihmisten turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen. Piha- alueiden ja kulkuväylien kunnossapito ja siisteys vähentävät tapaturmien riskiä. Syrjäytyminen on keskeinen tekijä turvallisuusongelmien taustalla. Syrjäytymiseen liittyy usein päihteiden ongelmakäyttöä. Runsas päihteiden käyttö yhdessä muiden syrjäytymistä edistävientekijöiden kanssa saattaa nopeuttaa ja kärjistää yksilön elämänhallinnan menettämistä, alttiutta joutua väkivallan uhriksi ja ajautumista yhteiskunnan ulkopuolelle. Syrjäytyminen vaikuttaa yksilön, hänen lähipiirinsä ja laajemmin yhteiskunnan turvallisuuteen. Haasteena on myös syrjäytyneiden nuorten heikon aseman kohentaminen ja rikollisen käyttäytymisen katkaiseminen ennen ongelmien kärjistymistä. Koulupudokkuus ja työttömyys lisäävät nuoren riskiä syrjäytyä ja joutua mukaan rikolliseen toimintaan. Ihmishenkien menetyksiä ja omaisuusvahinkoja aiheuttavien suurten onnettomuuksien riskit kasvavat, kun yhteiskunnan toiminnot keskittyvät yhä suurempiin yksiköihin, kuten kauppakeskuksiin, kuljetusvälineisiin ja urheilu- sekä muihin kokoontumistiloihin. Ihmiset kuluttavat yhä enemmän aikaa julkisissa tai puolijulkisissa tiloissa. Näitä ovat esim. kauppakeskukset ja lämpimänä vuodenaikana avoimet tilat, kuten puistot, torit ja kaupunkien keskustat. Kauppakeskuksen tai huoltoaseman ympäristössä tapahtuva häiriökäyttäytyminen tai päihteiden käyttö voi heijastua myös monitoimitilan sisällä toiminnan häiriöinä ja uhkaavina tilanteina. Haasteena on varmistaa näiden tilojen turvallisuus. Oppilaitokset ovat lapsen ja nuoren turvallisuuden kannalta keskeisessä asemassa. Koulukiusaaminen heikentää lapsen ja nuoren hyvinvointia. Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat nostivat järkyttävällä tavalla esille sen, miten tärkeää oppilaitoksissa tehtävä turvallisuustyö on. Opetustoimen lainsäädännön mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön niin, että hän ei

13 13 joudu väkivallan, kiusaamisen tai häirinnän kohteeksi.. Haasteena on parantaa oppilaitosten turvallisuutta ja puuttua tehokkaasti koulukiusaamiseen ja väkivaltaan. Haasteena on myös tunnistaa ja ennaltaehkäistä vakavan väkivallan varainen uhka ja ylläpitää valmiutta sellaisten tilanteiden varalta, jossa uhka kohdistuu suureen joukkoon ihmisiä. Väestön ikääntyminen ja eläkeikäisen väestön lisääntyminen merkitsee Etelä- Karjalan kuntataloudelle kasvavia haasteita. Huoltosuhteen heikko kehitys heijastuu koko aluetalouteen, mutta erityisesti julkisen talouden kustannuksiin. Yhteiskunnassa korostunee enemmän yksilökeskeisyys. Aatteellisten yhteisöjen, sukulaisten, naapureiden sekä perinteisten arvojen ja normien merkitys on jatkuvasti vähentynyt. Osa ihmisistä hakee itselleen arvoja esimerkiksi ääriliikkeistä ja internetin virtuaalimaailmasta. Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin asettaa haasteita turvallisuuspalveluille. Samanaikaisesti tulee varmistaa sekä kasvukeskusten että harvaan asuttujen alueiden palvelut. Nopean avun saatavuus on turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen kannalta keskeistä. Harvaan asutuilla alueilla palvelujen tuottaminen vaatii yhä enemmän laajempaa yhteistyötä ja uusia toimintamalleja yli organisaatiorajojen eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Sopimuspalokuntien toiminnan turvaaminen on pelastustoimen hälytystehtävien hoitamisen kannalta keskeistä. Järjestelmän olennaisena osana ovat vapaaehtoiset ja sivutoimiseen henkilöstöön perustuvat sopimuspalokunnat. Väestö- ja aluerakenteen muutokset sekä ikääntyminen vaikuttaa myös sopimuspalokuntien ja vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaan. Työelämän vaatimukset ja työsidonnaisuus, työssäkäyntialueiden laajeneminen vaikeuttavat myös henkilöstön saantia vapaaehtoiseen pelastustoimintaan. Yksilökeskeisyys ja siihen liittyvä hyötyajattelu voivat myös olla haaste vapaaehtoisorganisaatioille. Vapaaehtoisen toiminnan järjestäminen vaikeutuu tulevaisuudessa etenkin väestökatoalueilla, mikäli siellä ei enää asu riittävästi nuoria. Alkaneet muutokset vaikuttavat jo nyt nopean avun saannin turvaamiseksi eri vuoden ja vuorokauden aikoina.

14 14 Kaavio 3. Väestönmuutosennuste (Lähde:Tilastokeskus) Vaikuttavuustavoitteeksi onnettomuuksien vähentämiseksi on sisäisen turvallisuuden ohjelmassa asetettu, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena. Onnettomuuksia ehkäisevän toiminnan merkitys kasvaa edelleen. Toiminta edellyttää viranomaisten ja pelastustoimen alalla muiden toimijoiden välistä tiivistä yhteistyötä sekä matalia raja-aitoja organisaatioiden välillä. Seudullisesta ja paikallisesta turvallisuussuunnittelusta tulee keskeinen yhteistyön toimintamalli ja -rakenne. Tietoa tehokkaasti keräämällä ja analysoimalla pystytään resursseja kohdentamaan entistä tehokkaammin. Pelastuslaitosten hälytystehtävät ovat 1990-luvun loppuvuosista lähtien lisääntyneet olennaisesti. Kyse on osin tehtäväkentän laajenemisesta erityisesti lääkinnällisen pelastustoimen tehtävissä (ensivastetehtävät). Myös kynnys avun pyytämiseen on madaltunut. Aiheettomien automaattisten paloilmoitusten määrä on pysynyt korkeana ja niistä aiheutuu palokunnille runsaasti turhia hälytystehtäviä, jotka murentavat järjestelmien uskottavuutta PELASTUSTEHTÄVÄT ONNETTOMUUSTYYPEITTÄIN Tark.- ja varmistustehtävät Ensivastetehtävät Muut tehtävät Liikenneonnettomuudet Rakennuspalot Maastopalot Muut tulipalot

15 15 Kaavio 4. Pelastustehtävät Etelä-Karjalassa onnettomuustyypeittäin Palokuolemien määrä Suomessa on suhteessa muiden Länsi-Euroopan maiden palokuolemiin huomattavan suuri. Suomessa kuolee tulipaloissa enemmän ihmisiä kuin muissa pohjoismaissa. Suurten ikäluokkien ikääntyessä palokuolemien määrän on ennustettu Suomessa edelleen kasvavan. Väkimäärään suhteutettuna tulipaloissa kuoli keskimäärin 15 henkilöä miljoonaa asukasta kohti vuonna Harvaan asutulla alueella palokuoleman riski on suurin ja on edelleen kasvanut. Kaupunkien keskustoissa, joissa palokunnan resursseja on eniten, palokunta pelastaa eniten ihmisiä tulipaloista. Yli 95 % kuolemaan johtavista tulipaloista syttyy asuinympäristössä. Vuonna 2010 tapaturmissa kuoli suomalaista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa. Tapaturmat ovat johtava kuolinsyy alle 25-vuotiailla. Miehet kuolevat tapaturmiin naisia yleisemmin. Lukumääräisesti eniten tapaturmiin kuolee vuotiaita miehiä. Miehillä tapaturmiin kuoleminen on selkeästi yleisempää kuin naisilla 15 ikävuodesta eläkeikään asti. Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä.

16 16 Taulukko 1. Tapaturmaiset kuolemat Etelä-Karjalan pelastusalueella yhteensä vuosina iän ja sukupuolen mukaan (Lähde KTL) Pelastustoimen päätoimisen henkilöstön keski-ikä kohoaa eläkeiän noustessa. Ikääntyvän henkilöstön sijoittaminen heidän kuntoaan vastaaviin tehtäviin on haaste pelastuslaitokselle. Tavoitteena on, että pelastustoimen alueellista järjestelmää hyödyntäen sekä tehtäväkokonaisuuksia järjestellen pystyttäisiin nykyistä tarkoituksenmukaisemmin vastaamaan ajan haasteisiin ja luomaan henkilöstölle mahdollisuus työskennellä pelastustoimen eri tehtävissä vaihtoehtoisia urapolkuja kehittämällä. Henkilöstön vaihtoehtoisten urapolkujen kehittämiseksi on tarkoituksenmukaista laajentaa pelastustoimen sisältöä mm. ottamalla suurempaa vastuuta yleisestä onnettomuuksien ehkäisystä ja varautumisesta alalle sopivalla tavalla eritasoisiin turvallisuustilanteisiin päivittäisiin onnettomuuksiin, normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Hyvä toimintakyky on tärkeää sekä päätoimiselle henkilöstölle että pelastustoimen tehtäväkentässä toimiville vapaaehtoisille. Toimintatapoja tulee kehittää siten, että pelastustehtävät voidaan hoitaa tekijäänsä vähemmän kuormittavilla ja nykyistä turvallisemmilla ja tehokkaammilla menetelmillä. Pelastustoimen välttämätön toimintavalmius savusukelluskykyineen on kuitenkin säilytettävissä. Talouskasvu hidastuu Suomessa nopeasti ja kansantalous kohtaa lähivuosina merkittäviä haasteita. Julkishallintoon kohdistuu voimakkaita säästö- ja supistamispaineita jo kuluvalla hallituskaudella. Pelastus- ja muiden turvallisuusviranomaisten on hyvin vaikea ainakaan lisätä voimavarojaan. Yhteiskunnan palveluja, myös turvallisuuspalveluja, yksityistetään ja ulkoistetaan jatkossakin. Joissakin asioissa tämä voi olla edullista. Turvallisuuspalveluja on kehitettävä toiminnallisina kokonaisuuksina eikä voimavara- ja organisaatiolähtöisesti. Turvallisuuden ylläpitämistä tuleekin jatkossa tarkastella kumppanuuksina, joissa ovat mukana viranomaiset, järjestöt ja yksityiset yritykset. Hallitus on asettanut pelastustointa koskevia tavoitteita muun muassa valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa, yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa sekä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Pelastustoimella tulee hallitusohjelman mukaan olla valmius kansallisten kriisien ja

17 17 suuronnettomuuksien tehokkaaseen ja laaja-alaiseen johtovastuuseen ja hoitoon, mutta myös nykyistä enemmän ennaltaehkäisyyn. Kilpailu työvoimasta lisääntyy. Pelastustoimi joutuu kilpailemaan ammattitaitoisesta työvoimasta muiden houkuttelevien ammattien rinnalla. Ammatteihin liittyvillä mielikuvilla on kilpailussa merkittävä osuus. Valtiojohto on asettanut pelastustointa koskevia tavoitteita muun muassa valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa, yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa sekä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Kuntarakennetta ja myös valtionhallinnon rakenteita pyritään uusimaan tarkastelukaudella. Erityisenä tavoitteena varsinkin harvaan asutuilla alueilla on palvelujen turvaaminen eri viranomaisten yhteistyötä ja toimintamalleja kehittämällä. Myös pelastustoimen on varauduttava näistä tekijöistä johtuviin muutoksiin. 3.3 Yleinen mielipide ja kansalaisvaikuttaminen Käsitykset omasta ja yhteisön turvallisuuden tilasta muodostuvat objektiivisesta turvallisuudesta (esimerkiksi tilastollinen tieto onnettomuuksien määrästä ja syistä) sekä subjektiivisesta turvallisuudesta, joka kuvaa turvallisuuden tunnetta. Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat esimerkiksi uutisointi uhkista, rikoksista ja onnettomuuksista sekä ystävien ja tuttavien kanssa vaihdetut kokemukset tilanteista, joissa on tarvittu turvallisuuspalveluja. Turvallisuusviranomaisten työn perusedellytys on, että ihmiset luottavat niiden toimintaan. Suomalaiset luottavatkin yleisesti turvallisuusviranomaisiin. Korkeinta luottamus on pelastustoimeen, johon luottaa 96 prosenttia väestöstä. Haasteena on säilyttää tämä luottamus jatkossa, kun yhteiskunnan yleiset vaatimukset toiminnan tehostamisesta ja rationalisoimisesta ulottuvat myös turvallisuusviranomaisiin. Viime aikoina internetin ja sosiaalisen median merkitys on voimakkaasti lisääntynyt. Kehitys jatkunee edelleen. Ihmisten väliset kontaktit, tiedonvälitys ja mielipiteenmuodostus tapahtuvat lisääntyvässä määrin sosiaalisen median kautta. Pelastustoimen tulee olla mukana tässä kehityksessä. Sosiaalista mediaa on kyettävä hyödyntämään myös kriisiviestinnässä nykyistä tehokkaammin. Turvallisuusviranomaiset voivat hyödyntää uusia viestintäkanavia levittäessään tietoa riskeistä ja niiden hallinnasta sekä osallistuessaan niitä koskevaan keskusteluun. Tämän mahdollisuuden hyödyntäminen on tärkeää korostettaessa ihmisten omaa vastuuta turvallisuusasioissa. Järkevää vastuunottoa tukevat koulutus, kansalaiskasvatus ja turvallisuusvalistus, joissa kaikissa voidaan hyödyntää uusia viestintäkanavia. Tiedotusvälineiden roolin kasvu ja merkitys lisää turvallisuusviranomaisten tiedottamiseen kohdistuvia vaatimuksia.

18 18 Ihmisten halu ottaa kantaa turvallisuutta koskeviin asioihin lisääntyy erityisesti paikallistasolla. Tämä yhdistettynä nopeaan tiedonvälitykseen saattaa synnyttää hyvinkin voimakkaita spontaaneja reaktioita päätöksiin, joiden koetaan heikentävän paikallista turvallisuutta. Näitä voivat olla esimerkiksi kannanotot palveluverkoston uudistamishankkeisiin. Paikallisen yhteistyön ja kansalaisten kuulemisen sekä suunnitelmien ja päätösten perusteista tiedottamisen merkitys kasvaa. Poliittisen valmistelun ja päätöksenteon rytmi on aiempaa nopeampi. Päättäjillä on tarve ratkaista nopeasti yhteiskunnan ongelmia ja parantaa hallinnon toimivuutta. Suomesta maantieteellisesti kaukana tapahtuvat asiat ja ilmiöt saattavat nopeasti vaikuttaa Suomen poliittiseen päätöksentekoon ja yleiseen mielipiteeseen sekä muuttaa sitä kautta viranomaisten toimintaa. Turvallisuusviranomaisilta tämä vaatii aiempaa suurempaa joustavuutta ja kykyä reagoida nopeasti muutoksiin. Vaarana on, että uudentyyppiset uhkat voivat saada merkitykseensä nähden liiallistakin huomiota ja johtaa voimavarojen kohdentamiseen virheellisesti. 3.4 Johtopäätökset ja haasteet toimintaympäristömuutoksista Etelä-Karjalan pelastustoimen toimintaympäristössä olennaisimpia muutostekijöitä ovat väestö- ja aluerakenteessa tapahtuvat muutokset. Väestö väheneminen, ikääntyminen, yksin asuvien määrä ja väestönkeskittyminen kasvukeskuksiin vaikuttavat myös pelastustoimen palvelujen tarpeeseen ja järjestämistapaan. Aluerakenteessa tapahtuvat muutokset, alueen riskikeskittymät ja uudet turvallisuuden uhat edellyttävät pelastusviranomaisia painottamaan tehtäviään uudella tavalla. Palvelutarpeiden ennustetaan kasvavan kasvukeskuksissa ja palvelutaso tulee kyetä ylläpitämään myös harvaanasutuilla alueilla, joiden väestörakenne painottuu ikäihmisiin. Ikääntymisen myötä myös onnettomuusriskit kasvavat. Onnettomuuksien laadussa ja määrässä ei tapahtune suuria muutoksia vuoteen 2025 mennessä. Lähialueitten riskikohteet sekä lisääntyvä kansainvälinen kauttakulkuliikenne aiheuttavat kasvavia onnettomuusriskejä etenkin maantieliikenteen osalta. Väestön ikääntyminen lisää palokuolemien ja muiden tapaturmien riskiä. Maahanmuuttajat ovat puutteellisen kielitaitonsa ja erilaisten kulttuuritaustojensa vuoksi haaste onnettomuuksien ehkäisylle. Ongelma vakavoituu, mikäli muodostuu alueita joilla asuu runsaasti syrjäytyneitä tai muutoin muusta yhteiskunnasta eristäytyneitä maahanmuuttajia. Syrjäytyminen, on muiden haitallisten seuraustensa ohella todettu myös useimpien sisäisen turvallisuuden ongelmien keskeiseksi taustatekijäksi. Pelastustoimi voi osaltaan ehkäistä syrjäytymistä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Esimerkiksi osallistuminen pelastustoimen vapaaehtoistoimintaan voi antaa ihmiselle mielekästä toimintaa ja siten ehkäistä syrjäytymistä.

19 19 Suuronnettomuusriskeissä tapahtunee jossain määrin muutoksia. Ne eivät todennäköisesti edellytä merkittäviä muutoksia nykyisiin valmiustarpeisiin. Ympäristöonnettomuuksien torjunta priorisoidaan nykyistä korkeammalle. Infrastruktuurien häiriötilat voivat aiheuttaa vakavia ongelmia yhteiskunnan toiminnoille ja myös turvallisuudelle. Terrorismi tai siihen verrattavat tuhotyöt saattavat nousta nykyistä merkittävämmäksi uhaksi riippuen kansainvälisestä ja yhteiskunnallisesta kehityksestä. Ilman erityisiä toimia onnettomuudet ja niistä aiheutuvat vahingot todennäköisesti lisääntyvät jonkin verran. Pelastustoimen on kyettävä kehittämään uusia toimintatapoja ja tehostamaan yhteistyötä muiden turvallisuusalan toimijoiden kanssa. Valmiutta väestön suojaamiseen on tarpeen ylläpitää ja kehittää väestön suojaamisen strategiaan perustuen osana Suomen puolustusvalmiutta oman alueemme erityispiirteet huomioiden. Väestön suojaamisen strategia on varauduttava päivittämään uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistuttua. Samalla huomioidaan pelastus- ja valmiuslain (2011) uudistusten aiheuttamat muutokset väestönsuojeluun. Viranomaisten on kyettävä nopeaan ja tehokkaaseen toimintaan monenlaisissa yhteiskunnan toimivuutta ja väestön turvallisuutta vaarantavissa häiriötilanteissa. Pelastustoimella on oltava jatkuvat ympärivuorokautiset johtamis- ja toimintavalmiudet. Näitä valmiuksia on tarkoituksenmukaista hyödyntää myös tilanteissa, joissa päävastuu on muilla viranomaisilla. Yhteiskunnan teknologinen kehitys asettaa uusia vaatimuksia osaamiselle. Tavoitteena on, että pelastustoimen alueellista järjestelmää hyödyntäen sekä tehtäväkokonaisuuksia järjestellen pystyttäisiin nykyistä tarkoituksenmukaisemmin vastaamaan ajan haasteisiin ja luomaan henkilöstölle mahdollisuus työskennellä pelastustoimen eri tehtävissä vaihtoehtoisia urapolkuja kehittämällä. Hyvä toimintakyky on tärkeää sekä päätoimiselle henkilöstölle että pelastustoimen tehtäväkentässä toimiville vapaaehtoisille. Toimintatapoja pyritään kehittämään siten, että pelastustehtävät voidaan hoitaa tekijäänsä vähemmän kuormittavilla ja nykyistä turvallisemmilla ja tehokkaammilla menetelmillä. Voimavarat säilynevät kokonaisuutena nykyisen tasoisina. Kasvukeskusalueilla tapahtuu määrällistä lisäystä, mikäli kustannukset asukasta kohti pysyvät nykyisellä tasolla. Vastaavasti väestökatoalueilla on painetta resurssien supistamiseen. Hyväksytyn palvelutason turvaamiseksi siihen kohdennettujen resurssien tulee olla riittävät. Resurssien käyttöä suunniteltaessa ja päätettäessä tulee ottaa huomioon, että määritellyt palvelut tulee olla tasapuolisesti kaikkien alueen asukkaiden saatavissa samanlaisissa olosuhteissa. Järkyttävät suuronnettomuudet ja muut häiriöt voivat johtaa lisäresursointiin vastaavien tilanteiden varalta. Mahdolliset muutokset tehtäväjaoissa voivat johtaa myös muutoksiin voimavarojen jaossa eri organisaatioiden kesken. Vapaaehtoistoiminnan merkitys säilyy vähintään nykyisenä ja uusia toimintamalleja tulee kehittää. Tämä edellyttää myös sopimuspalokuntien sopimus- ja korvausperusteiden tarkistamista siten, että se ohjaa sopimuspalokuntia enemmän tarvepe-

20 20 rusteisempaan erikoistumiseen toiminta-alueensa kokonaisriskienhallinnan suhteen, yhteistyöhön lisäämiseen palokuntien välillä sekä valmiusperusteiseen korvausmuotoon oikeassa palokuntaluokassa todellisen valmiuden ja toimintakyvyn mukaan. Pelastustoimen on sopeutettava toimintansa muuhun yhteiskunnalliseen kehitykseen. Tarve yhteistyöhön muiden toimialojen kanssa korostuu. Tämä edellyttää alueellisten pelastuslaitosten keskinäistä verkostoitumista yhteistoiminnan syventämiseksi ja tehostamiseksi. Tähän vaikuttaa myös kunta- ja valtiohallinnon palvelurakenneuudistus ja sen myötä turvallisuusviranomaisten palvelualuerakenteissa tapahtuvat muutokset. Pelastustoimen rooli turvallisuusasioiden yhteen sovittajana, kuntien varautumisen ja valmiussuunnittelun tukijana sekä pelastustoimen tehtäviin soveltuvien muiden sopijakuntien tehtävien tarkoituksenmukainen hoito vahvistuu.

21 21 4 UHKIEN ARVIOINTI JA RISKIANALYYSI Säädösperuste: PeL 28 Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje 21/2012 Pelastuslaitoksen tulee seurata onnettomuuksien uhkien, määrän ja syiden kehitystä. Jos uhkissa tai onnettomuuksien määrässä tapahtuu merkittävä lisääntyminen ja onnettomuuksien syyt osoittavat puutteita turvallisuusjärjestelyissä tai systemaattisen virheen ihmisten käyttäytymisessä, on asia pyrittävä korjaamaan ensisijaisesti onnettomuuksia ehkäisevillä toimenpiteillä. Jos onnettomuuksia ehkäisevä toiminta ei ole mahdollista, on parannettava pelastustoimen toimintavalmiutta. Pelastustoiminnan voimavarat mitoitetaan siten, että niillä pystytään toimimaan tehokkaasti onnettomuustilanteissa. Uhkien arviointi sovitetaan yhteen valvontasuunnitelman kanssa soveltuvin osin. Uhkien arviointi muodostuu kolmesta osasta: Pelastustoiminnan toimintavalmiuden määrittämiseksi pelastustoimen alueet jaetaan riskiluokkiin käyttäen regressiomallia ja riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia Tunnistetaan sellaiset onnettomuustyypit sekä yksittäiset riskikohteet, tapahtumat ja yleisötilaisuudet, joiden varalta tarvitaan erityisiä järjestelyjä Onnettomuusuhkien, onnettomuuksien lukumäärän ja syiden kehitystä sekä tehdään sen perusteella johtopäätöksiä tarvittavista toimenpiteistä Määritelmät Onnettomuusriski määritellään onnettomuuden todennäköisyyden ja mahdollisen onnettomuuden seurausten perusteella. Jos tietyn onnettomuuden todennäköisyydelle ja vastaavasti sen seurausten vakavuudelle saadaan määriteltyä numeeriset arvot, niin tuohon onnettomuuteen liittyvä riski on näiden kahden tekijän tulos. Erilaisten henkilö-, omaisuus, yhteisö- ja ympäristöriskien perusteella määräytyy yhteiskunnan onnettomuusriskitaso. Riskiruutu muodostuu 1 km x 1 km kokoisesta ruudusta. Riskitason tarkoituksena on osoittaa, missä ruuduissa A- ja B- kiireellisyysluokan pelastustoimintaa edellyttäviä onnettomuuksia tapahtuu kaikkein todennäköisimmin. Riskiluokka määritellään jokaiselle riskiruudulle. Riskiluokka määräytyy kullekin ruudulle regressiomallin avulla arvioidun riskitason perusteella ja tapahtuneiden riskiluokan määrittävien onnettomuuksien perusteella.

22 Riskiluokkien määrittäminen Riskiluokkien määritysperusteena käytetään regressiomallilla määritettyä riskitasoa. Regressiomallin selittäjinä ovat asukasluku, kerrosala ja niiden yhteisvaikutus. Regressiomalli on kehitetty toteutuneiden rakennuspalojen perusteella. Mallin avulla ennustetaan riskitaso kullekin 1 km x 1km ruudulle. I Riskiluokka Riskitaso 1 II Riskiluokka 0,25 Riskitaso < 1 III Riskiluokka 0,1 Riskitaso < 0,25 IV Riskiluokka Riskitaso < 0,1 Regressiomallilla määritellyn riskitason lisäksi pelastuslaitos arvioi ne riskiruudut, joissa on tapahtunut riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia viiden vuoden seurantajaksolla keskimäärin vähintään kaksi vuosittain. Pelastuslaitos voi arvioinnin perusteella korottaa riskiruudun riskiluokkaa seuraavasti: Riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään 10 riskiluokan määrittävää onnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan Riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään kaksi mutta vähemmän kuin 10 riskiluokan määrittävää onnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan II Riskiluokan määrittävillä onnettomuuksilla tarkoitetaan rakennuspaloja ja - vaaroja, liikennevälinepaloja, muita tulipaloja, liikenneonnettomuuksia, sortumia/sortumavaaroja, räjähdyksiä/räjähdysvaaroja, vaarallisten aineiden onnettomuuksia ja kiireelliseksi luokiteltuja ihmisen pelastamistehtäviä. Riskitaso ja toimintavalmius voivat vaihdella vuorokaudenajan, viikonpäivän tai vuodenajan mukaan. Jos riskitason arviointi regressiomallilla tai riskiluokan määrittävien onnettomuuksien perusteella on tehty vuorokaudenajan, viikonpäivän tai vuodenajan mukaisesti, voidaan soveltaa yllä mainittuja riskiluokkia arvioinnissa käytetyllä aikavälillä. Nykytila Riskialueet on määritelty ja vahvistettu sisäasiainministeriön hyväksymän toimintavalmiusohjeen mukaisesti. Tavoite Riskiluokka-alueet määritellään SM:n antaman pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen (21/2012) perusteiden mukaisesti. Riskialueiden määrittelyä pystytään tekemään myös palvelutasopäätöskauden aikana päivittämällä säännöllisesti riskiaineistoa. Liitteessä 1 on esitetty Etelä-Karjalan pelastustoimen riskiluokka- alueet ja palokuntien toimintavalmiusajat.

23 Riskikohteet Päätös palvelutasosta Pelastuslaitos seuraa onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä ja niistä tehtävien johtopäätösten perusteella ryhtyy osaltaan toimenpiteisiin niiden ehkäisemiseksi. Riskiluokka-alueet määritellään SM:n antaman pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen (21/2012) perusteiden mukaisesti. Riskiluokka- alueiden päivitys tapahtuu palvelutasokausittain. Riskikohde on sellainen kohde, jossa harjoitettu toiminta tai olosuhteet aiheuttavat henkilö- tai paloturvallisuudelle tai ympäristölle tavanomaista suuremman vaaran tai kohde on keskeinen yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvaamisen kannalta. Riskikohteiden arvioinnissa määritetään onnettomuusriski, joka muodostuu onnettomuuden todennäköisyydestä ja onnettomuuden mahdollisista seurausvaikutuksista. Onnettomuusriskin arvioinnin perusteella valitaan riskienhallintakeinot, joita ovat ensisijaisesti riskin poistaminen, riskin pienentäminen tai onnettomuuksien seurausvaikutusten pienentäminen. Riskikohteissa onnettomuuksien omatoiminen ehkäiseminen ja valvonta sekä vahinkojen rajoittaminen ovat keskeisiä toimenpiteitä. Riskin hallitseminen suunnitellaan siten, että myös riskikohteissa palvelutasopäätöksen mukaisella pelastustoiminnan toimintavalmiudella kyetään tilanne saamaan hallintaan. Onnettomuuksien estämiseksi ja vahinkojen rajoittamiseksi tehdyt ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja omatoiminen varautuminen ovat keskeisiä. Regressiomalli ei tunnista kaikkien onnettomuustyyppien aiheuttamia uhkia. Tämän vuoksi valmiutta suunniteltaessa analysoidaan erikseen niiden onnettomuustyyppien tarpeet, jotka vaativat erityisjärjestelyitä. Esimerkiksi vesipelastuksen, kemikaalintorjunnan, korkealta pelastamisen ja raskaan raivauskaluston tarpeet tulee suunnitella erikseen uhkiin perustuen. Euroopan Unionin Neuvosto on päätelmissään todennut, että jäsenmaiden tulee määritellä kansallisesti merkittävät onnettomuusuhat. Kansallisesti merkittäviksi onnettomuusuhkiksi katsotaan onnettomuusuhat, jotka toteutuessaan aiheuttavat vakavat tai erittäin vakavat seuraukset ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Kansallisesti merkittävät onnettomuusuhat arviointiin on SM:n toimesta kehitetty Peltori- järjestelmällä (suurten onnettomuusriskien arviointimenetelmä). Nykytila Riskikohteita on tarkasteltu palotarkastusten yhteydessä kohdekortin laadinnan yhteydessä sekä ohjattaessa pelastussuunnitelmien tekoa. Valtakunnalli-

24 24 sesti hyväksyttyä virallista ohjetta riskikohteiden analysointiin ei tällä hetkellä ole. Tavoite Riskikohteiden onnettomuusuhat arvioidaan valtakunnallisten arviointiperusteiden mukaisesti. Päätös palvelutasosta Yksittäisten riskikohteiden riskit ja muut erityisriskit tullaan päivittämään valtakunnallisten arviointikriteeristön mukaisesti vuoden 2014 loppuun mennessä. Vaikutukset otetaan huomioon pelastustoimen suunnittelussa, resurssien kohdentamisessa sekä kalusto-, koulutus- ja muiden tarpeiden määrittelyssä. Kansallisesti merkittävät onnettomuusuhat arvioidaan valtakunnallisten arviointiperusteiden mukaisesti (Peltori-järjestelmä). 4.3 Erityistilanteiden ja poikkeusolojen riskit Uhkatekijöinä ja uhkamalleina käytetään valmiuslaissa, turvallisuus ja puolustuspoliittisessa selonteossa ja yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa esitettyjä uhkia ja malleja. Valmiuslain (2011/1552) 3 :n perusteella poikkeusoloja tämän lain mukaan ovat: 1. Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila; 2. Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista 3. väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat 4. erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila; sekä 5. vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa on lueteltu uhkamallit ja niihin liittyvät erityistilanteet. Strategiassa kuvatut uhkamallit ovat: voimahuollon vakavat häiriöt tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt kyberuhkat kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt elintarvikehuollon vakavat häiriöt rahoitus- ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt

25 25 julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus rajaturvallisuuden vakavat häiriöt poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus sotilaallisen voiman käyttö Etelä-Karjalan pelastustoimen alueella merkittäviksi erityistilanteiksi on arvioitu seuraavat: suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat voimahuollon vakavat häiriöt tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus Myös muihin uhkamalleihin sisältyy eritystilanteita, joihin pelastustoimessa osaltaan varaudutaan. Pelastusviranomaisten aktiivinen yhteistoiminta uhkien arvioinnissa muiden viranomaisten ja asiantuntijatahojen kanssa on tärkeää. Sotilasviranomaisilta saadaan pelastustoimen aluetta koskevat perusteet sotilaallisesta toiminnasta johtuvien uhkien arvioinnille. Lisäksi perusteita saadaan aluehallintovirastolta, Säteilyturvakeskukselta, alueellisilta ympäristökeskuksilta, poliisilta ja muilta asiantuntijatahoilta. Uhkatekijöitä arvioidaan säännönmukaisesti. Uuden uhkatekijän ilmetessä se otetaan mahdollisimman nopeasti varautumisessa huomioon. Nykytila Varautuminen erityistilanteisiin on perustunut normaaliin valmiuteen ja varautumiseen. Tavoite Pelastustoimi on varautunut niihin uhkatekijöihin ja uhkamalleihin, joita käytetään valmiuslaissa, turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa, yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa ja pelastustoimen alueen omassa riskien arvioinnissa. Päätös palvelutasosta Erityistilanteiden ja poikkeusolojen riskit määritellään palvelutasokauden aikana yhteistyössä yhteistoimintaviranomaisten kanssa valmiuslain, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon, yhteiskunnan turvallisuusstrategian ja pelastustoimen alueen riskien arvioinnin linjausten pohjalta.

26 26 5 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY Säädösperuste: PeL :t 2, 27, 42 ja 78 Onnettomuuksien ehkäisyyn luetaan onnettomuuksien yleinen ehkäisy ja siihen liittyvä viranomaisten yhteistyö, rakennusten turvallinen käyttö, viranomaisvalvonta, turvallisuusviestintä, tulen sekä palovaarallisten aineiden ja laitteiden huolellinen käsittely. Nykytila Onnettomuuksien ehkäisytyötä tehdään suorittamalla pelastustoimen valvontatehtävää, antamalla turvallisuuskoulutusta, neuvomalla ja ohjaamalla ihmisiä omatoimisessa varautumisessa, osallistumalla maankäytön ja rakentamisen suunnitteluun, ohjaukseen ja valvontaan, suorittamalla palontutkintaa ja valvomalla nuohoustyön suorittamista. Haasteita onnettomuuksien ehkäisylle asettavat erityisesti toimintaympäristössä tapahtuvat jatkuvat muutokset, kuten väestörakenteen kehittyminen, yhteiskunnan teknologinen kehitys, erityyppisten hankkeiden nopea eteneminen, ilmaston muutos ja suuronnettomuusriskeissä tapahtuvat muutokset. Viranomaisten ja muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyön merkitys onnettomuuksien ehkäisyssä on koko ajan kasvanut. Tavoite Onnettomuuksien ehkäisytoiminnalla pyritään ensisijaisesti vaikuttamaan turvallisuuskulttuurin kehittymiseen alueella. Keskeisiä keinoja ovat pelastuslaitoksen omat onnettomuuksien ehkäisyn työmenetelmät, alueen muiden toimijoiden omaehtoisen turvallisuustyön tukeminen sekä viranomaisten ja muiden tahojen kanssa tehtävän yhteistyön ylläpitäminen ja edelleen kehittäminen. Erityisiä haasteita liittyy inhimillisistä virheistä johtuvien onnettomuuksien vähentämiseen. Myös väestön ikääntyminen ja toimintakunnon heikkeneminen lisää onnettomuuksien ja palokuolemien määrää. Tahallaan sytytettyjen tulipalojen määrä näyttää myös lisääntyvän. Tähän kielteiseen kehitykseen pyritään vaikuttamaan ns. varhaisen puuttumisen mallin mukaisin keinoin viranomaisyhteistyötä lisäämällä. Erityisesti kiinnitetään huomiota kotona asuvien ikäihmisten ja erityisasumisen turvallisuuteen sekä ulkomaalaisten lisääntyvään pysyvään että tilapäiseen oleskeluun Etelä-Karjalassa. Keskeiset tavoitteet palvelutasokaudelle liittyvät pelastuslaitoksen toimintamenetelmien kehittämiseen sekä hyvien ja toimivien vuorovaikutussuhteiden luomiseen eri tahojen kanssa tehtävälle yhteistyölle.

27 27 Päätös palvelutasosta Onnettomuuksien ehkäisytyön vaikuttavuutta lisätään kehittämällä pelastuslaitoksen vastuulla olevia toimintamenetelmiä sekä tekemällä aktiivista yhteistyötä onnettomuuksien ehkäisyssä alueen muiden yhteisöjen ja tahojen kanssa. Etelä-Karjalan alueella toimivien yhteistoimintaviranomaisten ja yhteisöjen kanssa jatketaan tehtyjen sopimusten mukaista yhteistyötä ja kehitetään toimintatapoja sekä kumppanuuksia. Pelastuslainsäädännön uudistumisen myötä painotuksia onnettomuuksien ehkäisyssä pyritään muuttamaan niin, että resursseja kohdennetaan riskikartoituksen, arvioinnin ja valvonnan sekä palotutkinnan avulla saatavien tulosten perusteella turvallisuuden kannalta merkittäviin kohteisiin ja asioihin. 5.1 Onnettomuuksien yleinen ehkäisy ja siihen liittyvä viranomaisten yhteistyö Säädösperuste: PeL 42 Onnettomuuksien ehkäisemiseksi pelastusviranomaisten tulee toimia yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa. Nykytila Pelastuslaitos on ollut mukana seutukunnittain (Lpr ja Imatra) turvallisuussuunnittelua (sisäisen turvallisuuden ohjelma) koordinoivien johtoryhmien toiminnassa. Pelastuslaitos tukee ja yhteen sovittaa kuntien valmius- ja turvallisuussuunnittelua. Etelä-Karjalaan on nimitetty maakunnallinen valmiusryhmä, jossa ovat edustettuina pelastus-, sotilas-, poliisi-, tulli- ja rajavartioviranomaiset. Puheenjohtajana toimii pelastusjohtaja ja sihteerinä pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö. Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunta (EKTURVA) yhteen sovittaa ja koordinoi yhteistyötä maakunnan tasalla. Kuntien viranomaisten kanssa pidetään vuosittain yhteistoimintaharjoituksia, joiden avulla kehitetään yhteistoimintaa ja luodaan toimintamalleja eri turvallisuustilanteiden varalta. Pelastuslaitos on ollut mukana maakuntakaavan sekä kuntien yleiskaavojen kuulemistilaisuuksissa, viranomaisneuvotteluissa ja antanut lausuntoja yleisja asemakaavoista ja niiden muutoksista kuntien kanssa sovitulla tavalla. Näiden lisäksi pelastuslaitos on osallistunut muiden merkittävien investointihankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelyihin.

28 28 Erityistä huomiota toiminnassa on kiinnitetty hankkeiden mahdollisiin vaikutuksiin alueen henkilö- ja paloturvallisuudelle, kuten palokuntien vedensaannin turvaamiseen, erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden huomioimiseen sekä kaavoituksen vaikutukseen pelastustoimen riskiluokkien muodostumisessa. Rakentamisen ohjaukseen osallistumisesta on laadittu sopimukset jokaisen Etelä-Karjalan kunnan rakennusvalvontaviranomaisen kanssa ja kuntien kaavoittajien kanssa on pidetty yhteisiä neuvottelutilaisuuksia. Tavoite Tuetaan asumisen paloturvallisuuden kokonaisvaltaista kehittämistä sekä kehitetään keinoja, joilla parannetaan asukkaiden omia valmiuksia huolehtia onnettomuuksien ennalta ehkäisystä. Ollaan mukana toiminnassa, jossa pyritään vähentämään koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrää ja tuomalla esiin pelastustoimen turvallisuusnäkökohtia. Kuntien ja pelastuslaitoksen valmiuksia erilaisiin turvallisuustilanteisiin parannetaan yhteistoimintaa lisäämällä. Päätös palvelutasosta Onnettomuuksien ehkäisytyön työmenetelmiä ja vaikuttavuuden arviointia kehitetään yhteistyössä muiden pelastuslaitosten ja yhteistoimintaviranomaisten kanssa niin, että saatuja tuloksia pystytään nykyistä paremmin hyödyntämään onnettomuuksien ehkäisytyössä. Erikseen määritellyiltä paloasemilta asiakkaat saavat turvallisuustietoa ja muutakin onnettomuuksien ehkäisyyn liittyviä pelastustoimen palvelua. Onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvässä palvelussa hyödynnetään sähköisiä viestintämenetelmiä. 5.2 Turvallisuusviestintä Säädösperuste: PeL :t 27 ja 42 Turvallisuusviestintä koostuu turvallisuusneuvonnasta, -koulutuksesta ja - valistuksesta kattaen pelastuslaissa mainitun ohjaus-, valistus- ja neuvontatyön kokonaisuuden. Pelastuslaissa säädetty pelastuslaitoksen keskeinen tehtävä on ohjauksen, valistuksen, neuvonnan ja valvonnan keinoin tukea eri tahoja laissa säädettyjen velvoitteiden noudattamisessa. Erityisesti tulee tukea kykyä huolehtia onnettomuuksien ehkäisystä ja vahinkojen rajoittamisesta jokaisen yleisiä velvollisuuksia sekä rakennusten ja muiden kohteiden turvallisuutta koskevien

29 29 säännösten mukaisesti. Yleisempänä tavoitteena on edistää yleisiä kansalaistietoja ja -taitoja koskien paitsi onnettomuuksien ehkäisyä niin myös toimimista onnettomuustilanteissa. Sisäasiainministeriön vahvistaman pelastustoimen turvallisuusviestinnän strategian mukaisesti rakennetaan hyvää turvallisuuskulttuuria vaikuttamalla turvallisuusasenteisiin, -tietoihin ja taitoihin yhteistyössä muiden viranomaisten, järjestöjen, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Tavoitteena on: kehittää keskeisiä toimintatapoja ja työprosesseja, pyrkiä kohdistamaan palveluja riskiperusteisesti ja asiakaslähtöisesti, tuottaa palvelut varautumisvelvollisille ja kehittää henkilöstöresursseja ja verkostoitumista. Toimintaa ja palveluja kehittämällä parannetaan työn vaikuttavuutta. Kehittämistoimenpiteet toteutetaan usean vuoden aikana ( ). Nykytila Pelastustoimen palvelutasopäätöksen mukaisella turvallisuuskoulutuksella, valistuksella ja neuvonnalla on tavoitettu vuosittain prosenttia alueen kuntien asukkaista. Palvelutasopäätöksen mukainen tavoite 20 prosenttia alueen väestöstä on saavutettu palvelutasopäätöskauden loppuun 2012 mennessä. Turvallisuusviestintää on toteutettu suunnitelman mukaisesti ottaen huomioon valtakunnallisesti määritellyt painopistealueet. Yhteistyötä poliisin, koulutoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa on tehostettu. Turvallisuusviestintää alueen päiväkoteihin, perhepäivähoitoon sekä oppilaitoksiin on toteutettu laaditun Oppilaitos- ja varhaiskasvatusyhteistyösuunnitelman mukaisesti. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa on aloitettu suunnitelmallinen koulutusyhteistyö, erityisenä painopistealueena erityisryhmien asumisturvallisuus. Vastaavat koulutukset on järjestetty myös Imatran sosiaali- ja terveystoimelle. Alkusammutuskoulutuskorttikoulutusta ja tulityökorttikoulutusta on järjestetty koko alueella kysynnän mukaisesti. Alkusammutuskorttikoulutus noudattaa valtakunnallista Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön vahvistamaa konseptia. Kurssinjohtaja saa pätevyyden SPEK:ltä. Kortti on määräajan voimassa, samoin kuin tulityökorttikin. SPEK pitää yllä rekisteriä kurssin käyneistä henkilöistä. Koulutus käsittää aina teoriaopetuksen lisäksi harjoittelun alkusammutusvälineillä. Turvallisuus- ja varautumiskoulutusta on toteutettu yhteistyössä Kaakkois- Suomen pelastusalanliiton, SPR:n Kaakkois-Suomen piirin ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Etelä-Karjalan koulutus- ja tukiyksikön kanssa vuosisuunnitelmien mukaisesti.

30 30 Turvallisuusviestinnän toteuttamiseen on osallistunut koko Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen henkilöstö; vakinainen henkilöstö sekä sopimuspalokunnat, vuosittain päivitetyn turvallisuusviestintäsuunnitelman ja tulostoimenkuvan mukaisesti. Tavoite Pelastustoimen antaman turvallisuusviestinnän tavoitteena on hyvän turvallisuuskulttuurin saavuttaminen, vaikuttamalla turvallisuusasenteisiin, -tietoihin ja -taitoihin yhteistyössä muiden viranomaisten, järjestöjen ja asukkaiden kanssa. Tavoitteena on myös, että ihmiset ja yhteisöt tuntevat vastuunsa paitsi omasta myös läheisten ja yhteiskunnan turvallisuudesta. Pelastustoimen turvallisuusviestinnän palveluita tuotetaan riskiperusteisesti, järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti, kohderyhmien valinnassa huomioidaan elinkaarimalli, valtakunnalliset linjaukset (sisäisen turvallisuuden ohjelma) ja haja-asutusalueet, jossa palokuntien toimintavalmiusajat ovat pitkiä, asukkaiden omia valmiuksia ja taitoja suorittaa itse pelastustoimenpiteitä ja alkusammutusta parannetaan. Kuva 1. Turvallisuusviestinnällä on pyrittävä vaikuttamaan ihmisen toimintaan koko elinkaaren ajan Jokainen pelastuslaitoksen tilaisuuksiin osallistuja saa opetusta omien lähtökohtiensa mukaisesti, huomioiden mm. koulutettavien ikä sekä toimintakyky. Turvallisuusviestintää toteutetaan siten, että henkilö eri elämänvaiheessa pääsee osalliseksi turvallisuuskoulutukseen Määrällinen tavoite on kohdata turvallisuusviestinnän keinoin vuosittain 20 prosenttia väestöstä. Tämä tarkoittaa, että vuosittain koulutusta, ohjausta, valistusta ja neuvontaa annetaan noin henkilölle. Turvallisuusviestintätyön tehokas ja vaikuttava toteuttaminen edellyttää riittävien resurssien varmistamista. Turvallisuusviestintätyöhön nimitetään päätoimisia henkilöitä, mikä varmistaa henkilö- ja työaikaresurssien osalta toiminnan laadukkaan toteutumisen. Turvallisuusviestinnän peruslähtökohtana on toteuttaa turvallisuusviestintää pelastuslain (Pel 27 ) henkeä noudattaen. Koulutus-

31 31 ta suunniteltaessa pohjana ovat EKP:n strategiset tavoitteet nyt ja tulevaisuudessa. EKP on ollut aktiivinen verkottumaan eri toimijoiden ja valittujen kohderyhmien kanssa. Yhteistyöstä seuraa velvoitteita. Tämä on tarkoittanut, että EKP on sitoutunut järjestämään yhä useammalle kohderyhmälle koulutusta vuosittain. Oppilaitokset, perusopetuksessa sekä osassa toisen asteen oppilaitoksia ovat ottaneet EKP:n tarjoaman turvallisuuskoulutuksen osaksi opetussuunnitelmia. Tämän pohjatyön ansiosta meidän tarvitsee yhä vähemmin hakea uusia kohderyhmiä, vaan keskittyä yhä enemmän kehittämään jo olemassa olevien kumppanuuksien ylläpitämiseen. Tämä myös aiheuttaa sen, että alueella toteutetaan samanaikaisesti useampia turvallisuuskoulutuksia asiakaslähtöisesti. EKP on ollut ja tulee olemaan mukana erilaisissa hankkeissa osana koulutuspalveluiden tuottajana. Hankkeissa on tyypillistä, että prosessi on pitkä johtuen rahoituksen järjestämisestä. Tästä johtuen turvallisuuskoulutukseen suunnattu henkilöresursointi tulee varmistaa, jotta pystytään pitkällä tähtäimellä toteuttamaan se mihin olemme sitoutuneet. Tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan arviolta 4,5 henkilötyövuotta. Huolehditaan yhteistyössä pelastusalan oppilaitosten ja järjestöjen kanssa, että turvallisuusviestintää suorittavan henkilöstön ammattitaito on riittävä. Palokuntasopimuksissa huomioidaan turvallisuusviestintä omana tehtäväkokonaisuutenaan. Sopimuspalokuntalaiset ovat tärkeä turvallisuusviestinnän toimija ja pelastuslaitosten luontainen kumppani lähellä ihmisiä ja yhteisöjä. Päätös palvelutasosta Turvallisuusviestinnän tilaisuuksiin osallistuu vuosittain 20 % alueen väestöstä. Turvallisuusviestintää toteutetaan vuosittain päivitettävän turvallisuusviestintäsuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaa laadittaessa on huomioitu valtakunnalliset turvallisuusviestinnän tavoitteet. Koko henkilöstö osallistuu turvallisuusviestinnän toteuttamiseen. Etelä-Karjalan alueella toimivien yhteistoimintaviranomaisten ja yhteisöjen kanssa jatketaan tehtyjen sopimusten mukaista yhteistyötä ja kehitetään toimintatapoja sekä kumppanuuksia. Palokuntasopimuksissa huomioidaan turvallisuusviestintä omana tehtäväkokonaisuutenaan.

32 32 Suunnitelmakauden aikana turvallisuuskouluttajille järjestetään koulutustilaisuuksia, joissa annetaan valmiudet turvallisuuskoulutustilaisuuden järjestämiseen ja pitämiseen. Pelastussuunnitelman ohjausta tehostetaan ja valvontatehtävän yhteydessä annetaan onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvää valistusta ja neuvontaa. Turvallisuusviestintämateriaalin tuottamisessa tehdään yhteistyötä muiden pelastuslaitosten kanssa. 5.3 Pelastuslaitoksen valvontatehtävä Säädösperuste: PeL :t 42 ja 78 Pelastuslaitoksen on alueellaan valvottava pelastuslain 379/ ja 3 luvun säännösten noudattamista. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. Pelastuslaitoksen on laadittava valvontasuunnitelma valvontatehtävän toteuttamisesta. Valvonnan on perustuttava riskien arviointiin, ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Valvontasuunnitelmassa on määritettävä suoritettavat palotarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet sekä kuvattava, miten valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan. Valvontasuunnitelman tulee perustua alueen pelastustoimen palvelutasopäätökseen. Valvontasuunnitelma on tarkistettava vuosittain ja muutoinkin, jos tarkistamiseen on erityinen syy. Valvontasuunnitelma on toimitettava tiedoksi aluehallintovirastolle. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä valvonnassa käytettävistä riskien arvioimisen perusteista, palotarkastusten ja muiden valvontatoimenpiteiden määrittelystä sekä valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnista. Nykytila Pelastuslaitokselle on valvontavelvollisuuden toteuttamiseksi laadittu pelastuslain tarkoittama valvontasuunnitelma, jonka pelastuslautakunta hyväksyi käyttöönotettavaksi alkaen. Valvontasuunnitelma on toimitettu myös aluehallintoviranomaiselle. Valvontasuunnitelma tarkastetaan tarvittaessa vuosittain. Suunnitelmassa on huomioitu mm. valvontatehtävien suunnittelu, valvonnan toteuttaminen maksullisuus ja tietojen käsittely ja seuranta.

33 33 Kaikki pelastuslaitoksen pelastusviranomaisiksi määrätyt henkilöt ovat osallistuneet valvontatehtävien toteutukseen. Valvontaan liittyen korjausrakentamista ja muuta ennaltaehkäisevää toimintaa varten on ylläpidetty neuvontapuhelinta. Puhelinpäivystyksen ovat hoitaneet palotarkastajat vuorollaan. Järjestelmä on ollut toimiva ja saanut myönteistä palautetta asiakkailta. Tavoite Valvontatoiminnalla pyritään osaltaan vaikuttamaan pelastuslain asettamien yleisten tavoitteiden (ihmisten turvallisuuden parantaminen ja onnettomuuksien väheneminen) toteutumiseen maakunnan alueella seuraavin keinoin; todentamalla pelastuslain velvoitteiden noudattaminen kohteissa vaikuttamalla turvallisuuskulttuurin kehittymiseen alueella tuottamalla lisäarvoa pelastuslain onnettomuusriskienhallinnan palvelukokonaisuudelle sekä alueella muutoin tehtävälle turvallisuustyölle. Keskeistä valvontatoiminnassa on tarvittavien toimenpiteiden kohdentaminen riskien edellyttämällä tavalla asiakkaan tarpeet huomioiden sekä korostamalla kohteiden oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Pelastuslaitoksen valvontaan liittyvien työskentelymenetelmien kehittämisen painopisteet palvelutasokauden aikana; Määrävälein suoritettavan valvonnan arviointimenetelmän uudistaminen Asuinrakennusten omavalvonnan riskiperusteinen hyödyntäminen koko maakunnan alueella Viranomaisten ja muiden tahojen kanssa tehtävän valvontayhteistyön toteuttaminen nykyistä kattavammin Pelastuslain asettaman valvontavelvoitteen asianmukainen toteuttaminen edellyttää vähintään kahdeksan (8) henkilötyövuoden panosta tämän hetken tilanteen perusteella. Päätös palvelutasosta Valvontatoimintaa ohjaava erillinen valvontasuunnitelma tarkastetaan vuosittain ja siihen liittyvät olennaiset muutokset tuodaan pelastuslautakunnan päätettäväksi. Pelastuslaitoksen valvontaan liittyvien työskentelymenetelmien kehittämisen painopisteet palvelutasokauden aikana; Määrävälein suoritettavan valvonnan arviointimenetelmän uudistaminen

34 34 Riskiperusteisesti toteutettavan valvonnan hyödyntäminen asuinrakennusten ja vapaa-ajan asuntojen osalta koko maakunnan alueella Viranomaisten ja muiden tahojen kanssa tehtävän valvontayhteistyön toteuttaminen nykyistä laajemmin Valvontatyötä tekevän henkilöstön osaamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Työmenetelmien kehittämisestä laaditaan erillinen koulutusohjelma, jonka tavoitteena on organisaation suorituskyvyn edelleen parantaminen valvontatehtäviin liittyen. Koulutuksen suunnittelussa huomioidaan erityisesti toimintaympäristön muutosten asettamat vaatimukset. Pelastuslaitos laatii vuosittain valvontaohjeen, jossa määritetään tulevan kauden toiminnan sisältö. Valvontaohjeen mukaiset määrävälein suoritettavat tarkastukset toteutetaan 100 %:sti. Osallistutaan pelastuslaitosten verkoston valvontatoiminnan kehittämiseen liittyvään työskentelyyn. Valvontatoimintaan käytettävä henkilötyövuosimäärä säilytetään nykyisellään. Valvontatehtävien vaatima erityisosaaminen huomioidaan vapautuvia virkoja täytettäessä. 5.4 Nuohous Säädösperuste: PeL 59 Alueen pelastustoimi päättää nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Nykytila Etelä-Karjalassa on nuohous järjestetty ns. vapaana kilpailuna Lappeenrannan, Imatran, Ruokolahden ja Savitaipaleen kunnissa. Alueen muissa kunnissa on voimassa piirinuohousjärjestelmä. Nuohousalueet muodostuvat pääasiassa kuntarajojen mukaisesti. Sisäasianministeriö on asettanut vuonna 2012 työryhmän selvittämään nuohoustoiminnan tulevaisuuden järjestelyjä. Tavoite Nuohouspalvelut on järjestetty niin, että nuohouspalveluja on saatavilla koko pelastustoimen alueella.

35 35 Nuohouspalvelujärjestelmän joustavuutta pyritään lisäämään niin, että asiakkaan tarpeet voidaan huomioida nykyistä paremmin. Pelastuslaitos suorittaa nuohoustoiminnan toteutumisen valvontaa muun valvonnan ohessa ja erikseen, jos tilanne vaatii viranomaistoimenpiteitä. Päätös palvelutasosta Nuohoustyötä ja sen suorittamista valvotaan muiden valvontatehtävien yhteydessä, sekä tarvittaessa erikseen. Nuohouspiirijakoa tarkistetaan sitä mukaa kun nykyiset piirinuohoojat lopettavat toimintansa tai toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muita muutoksia. Erityisesti kiinnitetään huomiota tarkoituksenmukaiseen palvelujen tuottamiseen. Nuohouksen järjestämistä arvioidaan ensisijaisesti asiakaslähtöisesti ja niin, että se on myös toiminnallisesti tarkoituksenmukainen. Nuohouspalvelujärjestelmän kehittämisessä huomioidaan kokemukset sopimusperusteista nuohouksesta. 5.5 Palontutkinta Säädösperuste: PeL 41 Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta. Palontutkinnan tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien ehkäisy ja vahinkojen rajoittaminen sekä pelastustoiminnan ja toimintavalmiuksien kehittäminen. Palontutkinnassa arvioidaan tulipalon syttymissyy ja selvitetään tarvittavassa laajuudessa palon syttymiseen ja leviämiseen vaikuttaneet tekijät, palosta aiheutuneet vahingot ja vahinkojen laajuuteen vaikuttaneet tekijät sekä pelastustoiminnan kulku. Selvityksen laajuuteen vaikuttaa erityisesti palon seurausten vakavuus. Tiedot palontutkinnasta tallennetaan 91 :ssä tarkoitettuun toimenpiderekisteriin. Jos on aihetta epäillä, että tulipalo tai muu onnettomuus on aiheutettu tahallisesti tai tuottamuksellisesti, pelastusviranomaisen on ilmoitettava asiasta poliisille. Poliisille on ilmoitettava myös palontutkinnan yhteydessä havaituista palo- ja henkilöturvallisuusrikkomuksista. Poliisin on toimitettava poliisilain (493/1995) 37 :n mukainen poliisitutkinta palonsyyn selvittämiseksi sellaisissa tulipaloissa, joista seurauksena on ollut henkilön kuolema, vakava henkilövahinko tai huomattava omaisuusvahinko.

36 36 Laissa vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta on lisäksi todettu, että pelastusviranomainen voi tutkia valvontaansa kuuluvassa tuotantolaitoksessa sattuneen onnettomuuden. Nykytila Pelastuslaitoksella on palontutkintaan koulutetuista henkilöistä muodostettu tutkintaryhmä, jota johtaa johtava palotarkastaja. Tutkinnan käynnistämisestä on laadittu erilliset ohjeet. Tutkinnasta laaditaan erillinen PRONTO tutkintaraportti ja usein myös tutkituista kohteista muodostuu erillinen kuvilla täydennetty taustaseloste, jota voidaan hyödyntää esim. koulutuksessa. Tavoite Koko pelastuslaitoksen alueella on riittävän vahvuinen osaava palontutkintaryhmä. Palontutkinnan käynnistämisen kriteerit ovat yhtenäiset koko alueelle. Kaikki onnettomuusselosteet on täytetty oikein ja ajallaan. Onnettomuuden syyn tai tulipalon syttymissyyn arvion ja tarvittaessa tehtävän laajemman selvityksen avulla pelastustoimen käyttöön saadaan tietoja, joilla on merkitystä onnettomuuksien ehkäisytyössä ja riskien arvioinnissa. Kerättyjä tietoja pystytään hyödyntämään pelastustoiminnan taktisissa ja teknisissä menetelmissä ja saamaan tietoa onnettomuuksien seurantaan ja niistä tehtäviä johtopäätöksiä varten. Laadittuja tutkintaohjeita tarkistetaan suunnitelmakauden aikana. Päätös palvelutasosta Pelastuslaitos ylläpitää ja kehittää onnettomuuden- ja palontutkintaan koulutettua ja perehtynyttä tutkintaryhmää sekä kouluttaa muuta henkilöstöä ottamaan huomioon tutkinnalliset seikat toiminnassaan. Tutkitaan tulipalot ja toimialaan kuuluvat muut onnettomuudet, joissa kuolee tai vakavasti loukkaantuu ihmisiä ja tulipalot, joissa rakenteelliset tai tekniset puutteet ovat haitanneet pelastustoimintaa tai levittäneet paloa. Lisäksi voidaan tutkia muut alan kannalta mielenkiintoiset tulipalot ja toimialaan kuuluvat onnettomuudet. Pelastuslaitos seuraa onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä ja niistä tehtävien johtopäätösten perusteella ryhtyy osaltaan toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niihin varautumiseksi sekä tarvittaessa tekee esityksiä muille viranomaisille ja tahoille. Tutkintavälineistöä kehitetään ja tutkijoiksi nimetyille annetaan tarvittavaa koulutusta.

37 Omatoiminen varautuminen Säädösperuste: PeL :t PeA 3 Omatoiminen varautuminen tarkoittaa onnettomuuksien ehkäisyä, ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamista vaaratilanteissa sekä sellaisiin pelastustoimenpiteisiin varautumista, joihin kyetään omatoimisesti. Pelastussuunnitelman laadinta on osa omatoimista varautumista. Pelastussuunnitelmassa selvitetään mm. toimintaa uhkaavat riskit, toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi, toimintamallit riskitilanteessa sekä asianosaisille annettavat ohjeet. Omatoimisella varautumisella valmentaudutaan myös toimimaan poikkeavissa tilanteissa kuten esimerkiksi vaarallisten aineiden onnettomuudessa, jossa voi levitä ympäristölle ja ihmiselle haitallisia tai jopa vaarallisia kaasuja. Omatoiminen varautuminen on osa väestönsuojelua. Väestönsuojelutilanteessa on tarkoituksenmukaista toimia jo normaalioloissa koulutetuilla ja harjoitetuilla henkilöillä, jotka tarvittaessa kouluttavat lisähenkilöstöä omatoimisen varautumisen tarpeisiin. Poikkeusoloissa omatoimisen varautumisen merkitys väestönsuojelussa on erityisen tärkeä, sillä se ulottuu kaikkialle ja aloittaa ensimmäisenä toiminnan tuhon sattuessa. Omatoiminen varautuminen ja sen järjestelyt luovat väestönsuojelun perustan. Nykytila Pelastuslaitos on ohjannut taloyhtiöiden, yritysten ja laitosten, maatilojen sekä yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelman laadintaa sekä järjestänyt suunnitteluvelvollisille koulutusta turvallisuusviestintäsuunnitelman ja kysynnän mukaan. Yleisötilaisuuksien turvallisuutta on valvottu yhteistoiminnassa poliisin kanssa ja avustettu tilaisuuksien järjestäjiä. Tilaisuuksien järjestäjät ovat pääsääntöisesti laatineet pelastusasetuksen mukaiset pelastussuunnitelmat. Yhteistyössä Etelä-Karjalan poliisin ja Lappeenrannan ja Imatran Seudun ympäristötoimien kanssa on laadittu suunnitelmamalli, joka pitää sisällään poliisin tarvitsemat tiedot tapahtumailmoitusta varten, terveystarkastajan tarvitsemat tiedot elintarvikkeiden myyntilupaa varten sekä pelastussuunnitelman pelastusviranomaista varten. Pelastuslaitos on järjestänyt yhteistoiminnassa Kaakkois-Suomen Pelastusalanliiton, SPR:n sekä Maanpuolustuskoulutuksen kanssa omatoimiseen varautumiseen liittyviä kursseja vuosisuunnitelman mukaisesti. Poikkeusoloissa omatoimisen varautumisen ohjaus suunnitellaan osana pelastuslaitoksen poikkeusolojen suunnittelua.

38 38 Tavoite Pelastuslaitoksen toiminnalla pyritään siihen, että yksittäinen kansalainen, rakennuksen omistaja ja haltija, teollisuus- ja liiketoiminnan harjoittaja, virasto, laitos ja muu yhteisö pystyy asianomaisessa kohteessa ja muussa toiminnassaan ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä, varautumaan henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa ja varautumaan sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät. Tavoitteena on erityisesti kohteen oman turvallisuusvastuun selkeä tunnistaminen. Pelastustoimen alueella 90%:ssa kohteissa on ajan tasalla olevat pelastussuunnitelmat, osaava henkilökunta ja riittävä kalusto, jotta pystytään omatoimisesti ennaltaehkäisemään vaaratilanteita ja onnettomuustilanteessa rajaamaan vahingot. Kohteisiin, joissa ihmisten kyky havaita vaaratilanne tai mahdollisuudet toimia vaaratilanteiden edellyttämällä tavalla ovat heikentyneet, on laadittu poistumisturvallisuusselvitys, joka on pelastussuunnitelma liitteenä. Yleisötilaisuuksissa turvallisuusjärjestelyt ja pelastustoiminnan tarpeet huomioidaan tilaisuuksien suunnittelussa, valmistelussa ja toteutuksessa sekä arvioinnissa. Toiminnan tavoitteena on osaltaan vaikuttaa turvallisten yleisötapahtumien toteutumiseen alueella yhteistyössä eri tahojen kanssa. Yhteistyötä poliisin kanssa pyritään entisestään parantamaan. Päätös palvelutasosta Vaikutetaan siihen, että suurissa ja erityiskohteissa omatoiminen varautuminen huomioidaan jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Palvelutasokauden keskeiset tavoitteet: 90 % suunnitteluvelvollisista on laatinut pelastussuunnitelman. Pelastussuunnitelmavelvollisissa kohteissa on osaava henkilöstö ja kalusto, jotta pystytään omatoimisesti ennalta ehkäisemään vaaratilanteita ja onnettomuustilanteessa rajaamaan vahingot sekä että ihmiset kohteessa ymmärtävät oman osuutensa turvallisuudessa. Yleisötilaisuuksien turvallisuutta valvotaan osana valvontatehtävää ja opastamalla. Yleisötilaisuuksien aiheuttamat tilapäiset muutokset alueen riskiprofiilissa huomioidaan tarvittaessa pelastustoiminnan valmiuksissa.

39 39 Tilaisuuksien turvallisuusjärjestelyjen toteutumisesta vastaa tapahtuman järjestäjä kustannuksellaan. Pelastuslaitos ohjaa ja antaa neuvontaa pelastussuunnitelmien tekoon sekä tarkastaa niitä valvonnan yhteydessä. Pelastuslaitos järjestää omatoimisen varautumisen koulutusta turvallisuusviestinnän vuosisuunnitelman ja kysynnän mukaisesti. Pelastussuunnitelmissa oleva tieto päivitetään valvontaohjelmaan, josta tieto on pelastustoimintatilanteessa myös pelastustoiminnan johtajan käytettävissä. Omatoimisen varautumisen ohjaus poikkeusoloissa määritetään osana pelastuslaitoksen poikkeusolojen suunnitelmaa.

40 40 6 PELASTUSTOIMINTA Säädösperuste: PeL :t 1, 2, 27, 28, 29, 32, 43 ja 64 Pelastustoimintaan kuuluu: 1. hälytysten vastaanottaminen; 2. väestön varoittaminen; 3. uhkaavan onnettomuuden torjuminen; 4. onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen; 5. tulipalojen sammuttaminen ja vahinkojen rajoittaminen; kohdassa mainittuihin tehtäviin liittyvät johtamis-, viestintä-, huolto- ja muut tukitoiminnat. Pelastuslaitos vastaa pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta, kun tulipalo, muu onnettomuus tai niiden uhka vaatii kiireellisiä toimenpiteitä ihmisen hengen tai terveyden, omaisuuden tai ympäristön suojaamiseksi tai pelastamiseksi eivätkä toimenpiteet ole onnettomuuden tai sen uhan kohteeksi joutuneen omin toimin hoidettavissa tai kuulu muun viranomaisen tai organisaation hoidettavaksi. Tämän lain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Lain tavoitteena on myös, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti. Pelastustoimintaa koskevat säädökset on esitetty pelastuslaissa ja asetuksessa. Pelastustoiminnassa tarvittavat voimavarat on mitoitettava arvioituja onnettomuusuhkia vastaavaksi. Pelastustoiminta on suunniteltava ja toteutettava siten, että onnettomuus- ja vaaratilanteiden edellyttämät toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Toimintavalmiuden (henkilöstö, kalusto, lähtövalmius) mitoitusta ohjaa SM:n antama pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. Ohjeessa annetaan perusteet onnettomuusuhkien kartoittamiselle, pelastustoimen muodostelmien kokoamiselle ja johtamiselle sekä eri riskialueiden ja kohteiden tavoittamiselle. Onnettomuusuhkien mukaisen toimintavalmiuden saavuttaminen edellyttää mm, että asemapaikkojen sijainti on oikea ja henkilöstön lähtövalmius on mitoitettu etupainotteisesti riskialuejakoa vastaavaksi. henkilöstön määrä ja heidän toimintavalmiudet (koulutus ja harjoittelu) sekä käytettävissä olevan kaluston määrä ja laatu on suhteutettu todennäköisiä onnettomuus ja vaaratilanteita vastaavaksi. tavanomaista suurempien tai laadultaan vaativien onnettomuus ja vaaratilanteiden edellyttämien kalusto ja henkilöstöresurssien kokoaminen on suunniteltu (komppaniavasteet) alueelle on rakennettu henkilöstön hälyttämisjärjestelmät sekä väestön varoittamisjärjestelmät.

41 41 Pelastustoimen varautuminen väestönsuojeluun Väestönsuojelulla tarkoitetaan niitä pelastustoimeen kuuluvia väestönsuojelutehtäviä, jotka toteutetaan Valmiuslain (2011) määrittämissä 3 :n 1-2 momentin sotilaallisiin uhkiin varautumisessa. Väestönsuojelutehtävät on määritetty Geneven yleissopimuksen lisäpöytäkirjassa. Pelastustoimen viranomaisten on varauduttava toimintansa hoitamiseen myös poikkeusoloissa riittävin suunnitelmin ja etukäteen tapahtuvin valmisteluin: Näitä ovat esimerkiksi: poikkeusoloja koskeva suunnittelu ja koulutus pelastuslaitoksen poikkeusoloja koskevat erityissuunnitelmat väestönsuojien rakentaminen varautuminen evakuointeihin, pelastustoimintaan ja ensiapuun johtamis-, valvonta- ja hälytysjärjestelmien ylläpito Väestönsuojelutehtäviä kuuluu pelastusviranomaisten lisäksi myös useille muille viranomaisille. Kukin viranomainen huolehtii poikkeusolojen väestönsuojelutehtäviin tarvitsemansa henkilöstön varaamisesta ja kouluttamisesta. Pelastustoimen viranomaiset huolehtivat pelastustoimintaan liittyvän poikkeusolojen toiminnan ja suunnitelmien yhteensovittamisesta. Nykytila Pelastustoiminnan palvelutaso on mitoitettu vastaamaan alueen riskejä ja onnettomuusuhkia siten, että pelastustoiminta on nopeaa, tehokasta ja turvallista päivittäisissä onnettomuuksissa sekä suuronnettomuuksissa. Lappeenrannan läntisen kaupunginosan I riskialuetta ei saavuteta määrätyssä pelastustoiminnan toimintavalmiusajassa. Nykyinen pelastustoiminnan palvelutaso on saavutettu suunnittelemalla, rakentamalla ja ylläpitämällä valmiutta valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti sekä hyväksytyin taloudellisin resurssein. Joidenkin sopimuspalokuntien toiminta on alkanut kärsiä jäsenten puutteesta sekä työ ja toimintakyvyn heikkenemisestä, joka on aiheuttanut mm. palokuntien omaehtoisia lakkautumisia (2 kpl) tai tilanteita, jolloin palokunta ei pääse lähtemään hälytykselle. Työ ja toimintakyvyn heikkeneminen näkyy myös vakinaisissa palokunnissa henkilöstön vanhetessa sairaslomina ja työtehtävien muutoksina. Teollisuuspalokunnista on kaksi lopettanut toimintansa edellisen palvelutasokauden aikana. Tavoite Pelastustoimintaa on suunniteltu siten, että toimintakyky on riittävä pelastuslain ja yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS) mukaisesti kaikissa olosuhteissa. Pelastustoiminnan valmius- ja muut järjestelyt on suunniteltu ja toteutettu sekä eri viranomaisten ja tahojen kanssa yhteistyössä laadittu yhteistoimintasopi-

42 Resurssit mukset niin, että pelastustoiminnasta selviydytään kaikissa olosuhteissa hyödyntämällä resursseja omaa pelastustoimen aluetta laajemminkin. Muun lainsäädännön mukaiseen pelastustoimintaan osallistutaan vastuuviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Päätös palvelutasosta Etelä-Karjalan pelastusalueen pelastustoiminnan palvelutaso mitoitetaan vastaamaan alueen riskejä ja onnettomuusuhkia siten, että toiminta on tehokasta ja turvallista päivittäisissä onnettomuuksissa sekä sellaisissa muissa onnettomuuksissa, jotka arvioitujen uhkien ja aikaisempien vuosien onnettomuustilastojen perusteella ovat todennäköisiä. Pelastustoiminnan järjestelyt suunnitellaan myös sellaisten onnettomuuksien varalta, joissa alueen pelastustoimen omat voimavarat eivät riitä. Tällaisissa onnettomuustilanteissa yhteistyötahoja ovat pelastuslain tarkoittamat yhteistoimintaviranomaiset, vapaaehtoiset järjestöt sekä lähialueiden pelastustoimen resurssit. Pelastuslaitoksen poikkeusolojen suunnitelmat päivitetään vastaamaan nykyisiä uhkakuvia. Pelastuslaitoksen poikkeusolojen suunnitelmat, organisaatio ja henkilöstö on sijoitettu ja koulutettu tehtäviinsä 2016 mennessä Henkilöstöresurssit Säädösperuste: PeL :t 25, 28 ja 52 Työturvallisuuslaki 8 SM: Pelastussukellusohje Pelastuslain 25 :n perusteella pelastustoimen tehtävien hoitamista varten alueen pelastustoimella tulee olla pelastuslaitos. Alueen pelastustoimi voi käyttää 32 :n mukaisessa pelastustoiminnassa apunaan vapaaehtoista palokuntaa, laitospalokuntaa, teollisuuspalokuntaa, sotilaspalokuntaa (sopimuspalokunnat) tai muuta pelastusalalla toimivaa yhteisöä sen mukaan kuin niiden kanssa sovitaan. Pelastuslain 52 :n perusteella pelastustoimen viranomaisten tulee mahdollisuuksiensa mukaan edistää pelastustoimen tehtävissä käytettävien vapaaehtoisten organisaatioiden toimintaedellytyksiä. Nykytila Varsinaisen pelastustoiminnan tulipalot ja onnettomuudet - hoitamiseen käytetään pelastuslaitoksen alueella toimivia voimavaroja, joita ovat: päätoiminen henkilöstö toimenpidepalkkaiset henkilöt

43 43 sopimuspalokuntalaiset, sekä teollisuuslaitosten tai vastaavien ylläpitämät laitos- tai teollisuuspalokunnat. Etelä-Karjalassa on päätoimista henkilöstöä ympäri vuorokauden kahdella paloasemalla: Imatralla ja Lappeenrannassa. Lisäksi Joutsenossa on arkipäivisin klo 8-16 toimintavalmiudessa päätoimista henkilöstöä. Päätoiminen henkilöstö muodostuu päällystöstä, alipäällystöstä, miehistöstä sekä tukipalveluista. Pätevyysvaatimuksina heillä on tehtävään soveltuva koulutus. Etelä-Karjalassa palokunnat on jaettu päätoimisten palokuntien lisäksi viiteen luokkaan. Valmiuspalokunta on palokunta, joka on vaikutusalueensa ainoa palokunta tai osallistuu pääsääntöisesti kaikkiin alueensa hälytystehtäviin. Valmiuspalokunnan ensilähdön pelastusyksikön keskimääräinen lähtöaika on enintään 5 minuuttia ja tavoitevahvuus esimies ja viisi miestä, mutta vähintään 1+3, jonka täydentyminen tavoitevahvuuteen on suunniteltu siten, että pelastustoiminta voi jatkua tilanteessa tehokkaasti ja turvallisesti. Täydennyspalokunta on valmiuspalokuntaa täydentävä palokunta. Täydennyspalokunnan ensilähdön pelastusyksikön keskimääräinen lähtöaika on enintään 10 minuuttia ja tavoitevahvuus esimies ja viisi miestä, mutta vähintään 1+3, jonka täydentyminen tavoitevahvuuteen on suunniteltu siten, että pelastustoiminta voi jatkua tilanteessa tehokkaasti ja turvallisesti. Tukipalokunta on palokunta, joka hälytetään pääsääntöisesti valmius- ja täydennyspalokuntia tukeviin tehtäviin. Palokunnan tulee kuitenkin kyetä itsenäisesti hoitamaan tavanomaiset sammutus- ja pelastustehtävät. Tiettyyn tehtävään erikoistunut palokunta voidaan lukea myös tukipalokunnaksi, vaikka sillä ei olisi valmiuksia palokunnan tavanomaisten tehtävien hoitoon. Tukipalokunnan ensilähdön pelastusyksikön keskimääräinen lähtöaika on enintään 20 minuuttia. Reservipalokunta on muita palokuntia täydentävä palokunta, joka hälytetään lähinnä suurpaloihin, muihin laajoihin onnettomuuksiin tai kiireettömiin tehtäviin. Reservipalokunnan ensilähdön pelastusyksikön lähtöaika voi olla yli 20 minuuttia. Muu palokunta on palokunta, jonka toiminta on painottunut muuhun kuin hälytystehtäviin valmistautumiseen tai palokunta ei täytä palokunnalle asetettuja valtakunnallisia tai alueellisia vaatimuksia. Sen ensimmäisen pelastusyksikön lähtöaikaa tai vahvuutta ei ole määritelty. Pelastustoimen alueella on tällä hetkellä 28 sopimuspalokuntaa, joista 23 vapaaehtoista palokuntaa ja kaksi tehdaspalokuntaa. Näiden lisäksi alueella on kolme sivutoimisten palomiesten miehittämää paloasemaa. Sopimuspalokuntien uudet sopimukset ovat voimassa lähtien toistaiseksi.

44 44 Sivutoimisten palokuntalaisten työsopimukset on päivitetty. Palokuntasopimuksissa on määritelty palokunnan palokuntaluokka, lähtöaikaja toimintakykyvaatimukset, vahvuudet ja mahdolliset erikseen sovittavat erityistehtävät. Valmiuspalokunta Täydennyspalokunta Tukipalokunta Reservipalokunta Lappeenrannan palokunta Ylämaan VPK Lappeenrannan VPK Lappenrannan esik. VPK Imatran palokunta Vainikkalan VPK Lauritsalan VPK Kuivasensaaren VPK Armilan Kourulanmäen Savitaipaleen palokunta Imatran VPK VPK Stora Enso Oyj TPK Tainionkosken VPK Hytin VPK Ovako TPK Luumäen palokunta Nuijamaan VPK Rutolan VPK Joutsenon palokunta Tirilän VPK Viirun VPK Lemin VPK Ruokolahden VPK Särkisalmen VPK Rautjärven VPK Simpeleen VPK Saaren VPK Uukuniemen VPK Taipalsaaren VPK Parikkalan VPK Taulukko 2. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen palokuntarakenne Väestö- ja aluerakenteen muutokset sekä ikääntyminen vaikuttaa myös sopimuspalokuntien ja vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaan. Työelämän vaatimukset ja työsidonnaisuus, työssäkäyntialueiden laajeneminen vaikeuttavat myös henkilöstön saantia vapaaehtoiseen pelastustoimintaan. Erityisesti pienillä paikkakunnilla on yhä suurempia ongelmia rekrytoida sivutoimista henkilökuntaa palokuntatoimintaan väestön ikääntyessä. Yksilökeskeisyys ja siihen liittyvä hyötyajattelu voivat myös olla haaste vapaaehtoisorganisaatioille. Vapaaehtoisen toiminnan järjestäminen vaikeutuu tulevaisuudessa etenkin väestökatoalueilla, mikäli siellä ei enää asu riittävästi nuoria. Alkaneet muutokset vaikuttavat jo nyt Etelä-Karjalassa nopean avun saannin turvaamisessa eri vuoden ja vuorokauden aikoina. Nykyinen sopimuspalokuntarakenne kalustoineen alueen riskeihin nähden on riittävä. Osalla sopimuspalokuntia alkaa olla vaikeuksia täyttämään palokuntasopimuksessaan sovittuja lähtöaika- ja miehitysvaatimuksia eri vuoden ja vuorokauden aikoina. Lisäksi osalla sopimuspalokuntia toiminta on muuttunut oleellisesti vaativammaksi pelastustoimen palvelutason ylläpidossa kuin sopimusten tekoaikana. Tämän johdosta tavoitteena on palokuntasopimusten uusimisessa kehittää niiden sopimuspalokuntien toimintaa, joiden valmius ja toimintakyky ovat tärkeitä alueen pelastustoiminnan palvelutason ylläpitämisessä. Lisäksi tulee arvioida myös niiden sopimuspalokuntien toimintaa, joiden valmius ja toimintakyky suhteessa korvausperusteisiin ovat alentuneet ja voidaan muuttaa pelastustoimen palvelutason kärsimättä.

45 45 Pelastuslaitos on tehnyt myös sopimukset alueella toimivien meripelastusseurojen kanssa osallistumisesta pelastustoimintatehtäviin. Päätoimisten palokuntien, Lappeenranta ja Imatra, työvuoroissa on toistuvasti tilanteita, etteivät kaikki palomiehet täytä työsuojelulainsäädännön sekä pelastussukellusohjeen mukaisia vaatimuksia. Ikääntyvien ja työkyvyltään alentuneiden palomiesten työnkiertoa ja sijoittumista työkykyä vastaaviin tehtäviin ei ole ollut mahdollista toteuttaa suunnitellulla tavalla. Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön kykyä ja taitoa selviytyä tehtävistään seurataan säännöllisesti. Pelastushenkilöstön eläkeiän nousun myötä työkykyyn ja ikääntymiseen liittyvät ongelmat on ratkaistu tapauskohtaisesti. Pelastuslaitoksen henkilöstöllä on mahdollisuus erikoistua eri tehtäväkokonaisuuksiin ja näin ollen tuottaa palveluita koko pelastustoimen alueelle. Erikoistumisella ja määrättyjen tehtävien keskitetyllä hoitamisella voidaan tuottaa palveluita tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Tavoite Alueen palokuntarakennetta kehitetään yhteistyössä palokuntien kanssa siten, että riskien ja onnettomuusuhkien arvioinnin perusteella muodostettaviin vasteisiin saadaan toimintakykyiset ja tarvittavat pelastusmuodostelmat. Pelastustoiminta on tehokasta ja turvallista päivittäisissä onnettomuuksissa sekä sellaisissa muissa onnettomuuksissa, jotka arvioitujen uhkien ja aikaisempien vuosien onnettomuustilastojen perusteella ovat todennäköisiä. Palokuntasopimuksilla ja korvausperusteilla pyritään sopimuspalokuntien toiminnan tehostamiseen pelastustoimen muuttuvassa toimintaympäristössä. Sopimus- ja korvausperusteiden tavoitteena on, että ne ohjaavat sopimuspalokuntia enemmän tarveperusteisempaan erikoistumiseen toiminta-alueensa kokonaisriskienhallinnan suhteen, yhteistyön lisäämiseen palokuntien välillä, valmiusperusteiseen korvausmuotoon oikeassa palokuntaluokassa todellisen valmiuden ja toimintakyvyn mukaan. Palvelutasokauden aikana päivitetään pelastushenkilöstön mitoitus, suorituskyky ja työ- ja päivystysajat valtakunnallisten arviointikriteereiden perusteella siten, että nykyisillä henkilöstöresursseilla onnettomuusuhkiin voidaan varautua eri vuoden ja vuorokauden aikoina mahdollisimman tehokkaalla tavalla sekä suorittamaan ne onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvät tehtävät, joista on sovittu. Palokuntarakenne vastaa päätettyä pelastustoiminnan palvelutasoa. Päätös palvelutasosta Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön määrä on mitoitettu siten, että onnettomuuksiin voidaan toimintavalmiusaikojen puitteissa ja eri vuorokauden aikoina vastata viivytyksettä ja tehokkaasti pelastusjoukkueen vahvuisella kokoonpanolla.

46 46 Pelastustoiminta on tehokasta ja turvallista päivittäisissä onnettomuuksissa sekä sellaisissa muissa onnettomuuksissa, jotka arvioitujen uhkien ja aikaisempien vuosien onnettomuustilastojen perusteella ovat todennäköisiä. Perus-, jatko- ja täydennyskoulutus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että henkilöstöllä on riittävä osaaminen selviytyä pelastustoiminnan tehtävistä ja kohdata esiintyvät riskit. Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön osaamisen tasoa seurataan koulutus- ja harjoituskatselmuksilla. Alueella on tarkoituksenmukainen sopimuspalokuntajärjestelmä, jota ylläpidetään yhteistyössä palokuntien kanssa siten, että riskien ja onnettomuusuhkien arvioinnin perusteella muodostettaviin vasteisiin saadaan toimintakykyiset ja tarvittavat pelastusmuodostelmat. Pelastuslaitos pyrkii mahdollisuuksiensa mukaan edistämään pelastustoimen tehtävissä käytettävien vapaaehtoisten organisaatioiden toimintaedellytyksiä. Sivutoimisten ja sopimuspalokuntien hälytysosastoihin kuuluvien kokonaismäärätavoite on vähintään 5 henkilöä / asukasta. Sivutoimisten ja sopimuspalokuntien sisäinen koulutus toteutetaan erikseen vahvistettavan koulutussuunnitelman mukaisesti. Pelastustoiminnan osalta käytetään tarkoituksenmukaisesti hyväksi pelastusalalla toimivia yhteisöjä. Palokuntasopimusten sisältöä ja voimassaoloaikaa voidaan tarkistaa vuosittain pidettävien palokuntakatselmusten perusteella tai muun erityisen syyn johdosta Kalustoresurssit Säädösperuste: PeL 28 Nykytila Pelastuslaitoksella on käytössään 35 sammutus- ja 19 säiliöautoa. Niiden keski-ikä on 20 vuotta. Näistä autoista 26 sammutusautoa ja 16 säiliöautoa on pelastuslaitoksen omistuksessa. Pelastuslaitoksen omistamien sammutusautojen keski-ikä on 17 vuotta ja säiliöautojen keski-ikä on 21 vuotta. Pelastuslaitos pystyy hankkimaan uutta raskasta kalustoa 1-2 autoa vuodessa, joka keski-ikään suhteutettuna tarkoittaa, että autojen ikä lähenee 40 vuotta ennen kuin kaikki saadaan vaihdettua. Kalustoa on lukumääräisesti riittävästi,

47 47 mutta kaluston ikääntymisestä johtuen käytettävyys pelastustoiminnan tehtäviin on monelta osin varsin heikko. Vanhentunut ajoneuvokalusto on hälytysajotilanteissa liikenneturvallisuusriski. Sopimuspalokunnissa henkilöstön määrä vähenee, jolloin se vaikuttaa kaluston liikkeelle saamiseen. Lisäksi kuorma-auton ajoluvan omaavia henkilöitä ei aina ole lähdössä hälytykselle. Täten pelastuslaitos on kalustostrategiassaan päätynyt ratkaisuun, että palokunnissa tullaan ajoneuvokaluston määrää vähentämään ja korvaamaan monitoimiyksiköillä (mm. säiliösammutusauto). Tavoite Pelastustoiminnan edellyttämä ajoneuvo- ja muun pelastuskaluston laatu ja määrä sekä uusiminen perustuvat arvioituihin onnettomuusuhkiin ja tämän perusteella laadittuun kalustostrategiaan. Päätös palvelutasosta Pelastustoiminnan edellyttämä ajoneuvo- ja muun pelastuskaluston laatu ja määrä sekä uusiminen perustuvat arvioituihin onnettomuusuhkiin sekä hyväksyttyyn kalustostrategiaan, joka vahvistetaan osana palvelutasopäätöstä. Kalustoinvestoinnit vuosina toteutetaan palvelutasopäätöksessä vahvistetun kehittämissuunnitelmaan sisältyvän investointisuunnitelman (liite 4) mukaisesti Paloasemat Säädösperuste: PeL 28 Nykytila Alueen toimivilla palokunnilla on käytössään 33 paloasemaa tai vastaavaa kalustovajaa. Osan paloasemakiinteistöistä omistavat sopimuspalokunnat, tehdaspalokunnat toimivat omistamissa kiinteistöissään. Kuntien yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kuntien paloasemat ja muut tilat ja kiinteistöt säilyivät kuntien omistuksessa. Pelastuslaitoksen käyttöön myöhemmin tulevat tilat hankkii tai rakentaa alueelleen kukin sijaintikunta. Kukin kunta vastaa alueellaan siitä, että pelastuslaitoksen käyttöön osoitetaan tarvittavat tilat. Pelastuslautakunta määrittelee tilatarpeen kiinteistöjä peruskorjattaessa ja uusia investointeja tehtäessä. Paloasemarakennusten tekninen ja toiminnallinen kunto ei ole kaikilta osin kunnossa. Etelä-karjalan pelastuslaitoksen toimintahistorian aikana ei paloasemarakennuksille ole tehty yhdenmukaista ja puolueetonta tarkastuskierrosta, jossa selvitettäisiin paloasemien tekninen ja toiminnallinen kunto. Tarkas-

48 48 tuskierroksesta tulee laatia raportti, jonka sisällön perusteella paloasemien peruskorjaustarpeet saadaan tärkeysjärjestykseen. Nopean avun saannin turvaaminen Lappeenrannan länsialueen osalta ratkaistaan palvelutasokaudella Alehallintovirasto edellyttää, että nopean avun turvaaminen länsialueelle on toteutettu mennessä. Simpeleen uusi paloasema otetaan käyttöön vuoden 2013 alussa. Tavoite Etelä-Karjalan pelastustoimella on käytössä tarkoituksenmukainen paloasemaverkosto, joilta nopean avun saanti voidaan turvata riskialueille asetettujen toimintavalmiusaikatavoitteiden mukaisesti. Pelastuslaitoksella on käytettävissään tarkoituksenmukaiset johtokeskustilat kaikilla palvelualueilla. Etelä-Karjalan pelastuslaitos toteuttaa yhteistyössä Itä-Suomen pelastuslaitosten kanssa selvityksen paloasemaverkoston tarpeista vuoteen Päätös palvelutasosta Olemassa olevat paloasemat pidetään sellaisessa kunnossa, että ne täyttävät työsuojelulliset ja toiminnalliset vaatimukset. Paloasemien kuntotarkastus tehdään erillisen suunnitelman mukaisesti palvelutasokauden aikana. Korjaukset suunnitellaan ja toteutetaan paloasemien kuntotarkastusraporttien tulosten perusteella. Nopean avun saannin turvaaminen Lappeenrannan länsialueen osalta toteutetaan mennessä rakentamalla alueelle uusi sivupaloasema. Uusien paloasemien osalta pyritään huomioimaan koko pelastustoimen alueen toiminnalliset tarpeet mm. logistiikka, koulutus, keskitetty huoltoja kunnossapitopalvelut. Näistä aiheutuvien kustannusten jaosta sopijakuntien kesken päätetään erikseen. 6.2 Nopean avun saannin turvaaminen Palokunnan toimintavalmiusaika Säädösperuste: PeL.t 28 ja 33 SM: Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje

49 49 Määritelmät Yksikkö on henkilön tai henkilöstön, kulkuneuvon ja kaluston muodostama toimintakokonaisuus, joka kykenee itsenäiseen toimintaan. Yksiköitä ovat esim. pelastusyksikkö, sammutusyksikkö, raivausyksikkö, säiliöyksikkö, tikasyksikkö. A kiireellisyysluokan tehtävä edellyttää välitöntä ihmisen, ympäristön tai suurien omaisuusarvojen pelastamista. Siirtyminen onnettomuuspaikalle tapahtuu hälytysajona. B kiireellisyysluokan tehtävä on varmentamaton, mahdollisesti henkeä pelastava tai suuria lisävahinkoja estävä tehtävä. Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi: tavanomaiset onnettomuudet ja tulipalot tuntemattoman riskin tehtävät ilmoitinlaiteilmoitukset kohteesta ja olosuhteista riippuen kiireellinen virka-apu toiselle viranomaiselle Siirtyminen onnettomuuspaikalle tapahtuu hälytysajona. C kiireellisyysluokan tehtäviä ovat staattiset onnettomuudet, joista ei arvioida aiheutuvan välittömästi merkittäviä lisävahinkoja. Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi: ilmoitinlaiteilmoitukset kohteesta ja olosuhteista riippuen kiireetön virka-apu toiselle viranomaiselle Siirtyminen onnettomuuspaikalle ei tapahdu hälytysajona, ellei pelastustoiminnan johtaja katso sitä saamiensa tietojen perusteella tarpeelliseksi. D kiireellisyysluokan tehtävä ei edellytä välittömiä toimia, mutta se on hoidettava toiminnallisesti sopivana tai asiakkaan kanssa erikseen sovittuna ajankohtana. Siirtyminen onnettomuuspaikalle ei tapahdu hälytysajona. Pelastusryhmä, pelastusjoukkue, pelastuskomppania ja pelastusyhtymä ovat A- ja B kiireellisyysluokan tehtäviin hälytettäviä pelastustoiminnan muodostelmia. Pelastusryhmä koostuu johtajasta, vähintään kolmesta ja enintään seitsemästä henkilöstä sekä tehtävän mukaisista ajoneuvoista ja kalustosta. Pelastusjoukkue koostuu johtajasta, vähintään kahdesta ja enintään viidestä pelastusryhmästä. Pelastuskomppania koostuu johtajasta, pelastustoiminnan johtajaa avustavasta esikunnasta, vähintään kahdesta ja enintään viidestä pelastusjoukkueesta.

50 50 Pelastusyhtymä koostuu johtajasta, johtokeskuksesta ja vähintään kahdesta pelastuskomppaniasta tukimuodostelmineen. Pelastustoiminnan toimintavalmius muodostuu viidestä osatekijästä: henkilöstön määrästä ja laadusta, kaluston määrästä ja laadusta, ennakkoon laadituista toiminnallisista suunnitelmista, johtamisen organisoinnista sekä pelastustoiminnan toimintavalmiusajasta. Avunsaantiaika alkaa siitä, kun hätäkeskuksessa vastataan hätäpuheluun ja loppuu siihen, kun tehokas pelastustoiminta alkaa. Avunsaantiaikaa mitataan A- ja B kiireellisyysluokan tehtävistä. Pelastustoiminnan toimintavalmiusajalla tarkoitetaan aikaa, joka alkaa siitä, kun ensimmäinen yksikkö vastaanottaa hälytyksen ja päättyy siihen, kun pelastusryhmä aloittaa tehokkaan pelastustoiminnan. Ensitoimenpiteisiin kuluvalla ajalla tarkoitetaan aikaa, joka kuluu tiedusteluun ja sellaiseen ensimmäiseen kalustoselvitykseen, joka mahdollistaa tehokkaan pelastustoiminnan aloittamisen. Jollei luotettavaa tietoa toteutuneista ajoista ole saatavilla, käytetään viiden minuutin laskennallista aikaa I riskialueella, neljän minuutin laskennallista aikaa II riskialueella ja kahden minuutin laskennallista aikaa III riskialueella. Tehokas pelastustoiminta katsotaan alkavaksi, kun: tulipaloissa vesi on työparin suihkuputkella ja sammutustoiminta on mahdollista aloittaa tai savusukellustehtävässä sitä, milloin savusukellusvalvojalle ilmoitetaan savusukelluksen aloittamisesta liikenneonnettomuuksissa sitä, että syttymisen estämiseksi tarvittavat toimenpiteet ja kiinnijuuttuneen potilaan ollessa kysymyksessä pelastusvälinesarja on selvitetty ja irrottaminen on mahdollista aloittaa kemikaalionnettomuudessa sitä, että kemikaalisukellus, joka edellyttää roisketiivistä suojapukua, on mahdollista aloittaa pintapelastustehtävässä tai ihmisen pelastamistehtävässä sitä, että pelastamisen mahdollistava kalusto on selvitetty ja tarvittava toiminta voidaan aloittaa Suuronnettomuusvalmius tarkoittaa vähintään pelastusyhtymän muodostamaa kokonaisuutta, joka kykenee keskeytyksettömään toimintaan. Alueen pelastustoimi päättää palvelutasopäätöksessään, mikä on riskien perusteella tarvittava suuronnettomuusvalmius

51 51 Toimintavalmiusaikakäsitteet Toimintavalmiusaika on mitoitettu tulipalojen perusteella. Tulipalo on dynaaminen onnettomuustyyppi, joka leviää suhteellisen nopeasti, jos tehokasta pelastustoimintaa ei tehdä. Toimintavalmiusaika on mitoitettu siten, että I riskiluokassa on tavallisesti yli 3- kerroksisia kohteita, II riskiluokassa on ainakin 3- kerroksista kerrostaloasutusta tai rivitaloasutusta, III riskiluokassa ei enää ole tavallisesti kerrostaloasutusta ja IV riskiluokassa on vain yksittäisiä taloja harvakseltaan. I ja II riskiluokat ovat sellaisia, joissa palojen leviäminen paloosastosta toiseen on todennäköistä, jos tehokasta pelastustoimintaa ei voida nopeasti aloittaa. III ja IV riskiluokat taas ovat sellaisia, joissa palot tavanomaisesti eivät leviä rakennuksesta toiseen. Perusperiaatteena on se, että jos pelastustoimi kykenee vastaamaan rakennuspaloihin, kykenee se vastaamaan riittävän nopeasti myös muihin onnettomuustyyppeihin edellyttäen, että eri onnettomuustyyppien vaatimat kalustotarpeet on otettu huomioon. I riskiluokassa tavoitteena on, että ensimmäinen yksikkö on onnettomuuspaikalla 6 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Tavoitteena on myös, että pelastustoiminnan toimintavalmiusaika olisi korkeintaan 11 minuuttia ja avunsaantiaika olisi korkeintaan 13 minuuttia. Joukkuelähdössä pelastusjoukkueen tulisi olla pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta paikalla 20 minuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut hälytyksen. II riskiluokassa tavoitteena on, että ensimmäinen yksikkö on onnettomuuspaikalla 10 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Tavoitteena on myös, että pelastustoiminnan toimintavalmiusaika olisi korkeintaan 14 minuuttia ja avunsaantiaika olisi korkeintaan 16 minuuttia. Joukkuelähdössä pelastusjoukkueen tulisi olla pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta paikalla 30 minuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut hälytyksen. III riskiluokassa tavoitteena on, että ensimmäinen yksikkö on onnettomuuspaikalla 20 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Tavoitteena on myös, että pelastustoiminnan toimintavalmiusaika olisi korkein-

52 52 taan 22 minuuttia ja avunsaantiaika olisi korkeintaan 24 minuuttia. Joukkuelähdössä pelastusjoukkueen tulisi olla pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta paikalla 30 minuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut hälytyksen. IV riskiluokan asutuilla alueilla tehokas pelastustoiminta voi alkaa pidemmänkin ajan kuluessa kuin I - III-riskiluokissa. Jos pelastustoimintaa ei kyetä aloittamaan alle 40 minuutissa, on kyseisillä alueilla kiinnitettävä erityistä huomiota ihmisten omatoimiseen varautumiseen. Avunsaantiajan koostuminen: SM:n antamassa pelastustoiminnan toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa on asetettu vähimmäistavoitteeksi, että kiireellisissä pelastustehtävissä ensimmäinen yksikkö saavuttaa riskiruudulle asetetun toimintavalmiusaikatavoitteen vähintään 50 %:ssa tehtävistä. Lisäksi pelastustoiminnan toimintavalmiusajan tulee täyttyä vähintään 50 %:ssa tehtävistä. Palvelutasopäätöksessä päätetään tarkemmin ensimmäisen yksikön - ja pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoitteista. Sisäasiainministeriö seuraa avunsaantiajan kehitystä, joka on asiakkaan kannalta keskeisin muuttuja. Aluehallintovirasto valvoo ensimmäisen yksikön saapumisaikaa onnettomuuspaikalle ja pelastustoiminnan toimintavalmiusajan toteutumista. Nykytila Nopean avun turvaamisen osalta Etelä-Karjalan pelastuslaitos on saavuttanut pääsääntöisesti riskialueet palvelutasopäätöksessä vahvistettujen toimintavalmiusaikavaatimusten mukaisesti (90 % kiireellisistä tehtävistä vahvuudella 1+3) kaikilla muilla alueilla paitsi Lappeenrannan länsialueella I-riskialueen osalta. Vuonna 2011 pelastuslaitos saavutti länsialueen 6 %:ssa kaikista kiireellisistä pelastustehtävistä toimintavalmiusaikatavoitteiden mukaisesti vahvuudella 1+3. Etelä-Suomen aluehallintovirasto päätöksessään (ESAVI /Tu 35) katsoo, että Etelä-Karjalan pelastustoimen alueen Lappeenrannan läntisen kaupunginosan I riskialueella pelastustoiminnan suorittaminen ei ole toteutunut tehokkaasti. Pelastusyksiköt eivät ole saavuttaneet onnettomuuskohteita kyseisellä riskialueella SM:n toimintavalmiusohjeen mukai-

53 53 sesti pääsääntöisesti kuuden minuutin kuluessa hälytyksestä ja pitää toimintavalmiutta kyseisellä alueella puutteellisena. Etelä-Suomen aluehallintovirasto pitää välttämättömänä, että Etelä-Karjalan pelastuslaitos ryhtyy toimenpiteisiin toimintavalmiuden saavutettavuuden saamiseksi vähintään SM:n asettamaan valtakunnalliseen pelastustoiminnan palvelutavoitteeseen Lappeenrannan läntisen kaupunginosan I riskialueella palvelutasokauden aikana. Tavoite Kaikki riskiluokka-alueet saavutetaan vahvistettujen pelastustoiminnan toimintavalmiusaikavaatimusten mukaisesti. Päätös palvelutasosta Kiireellisissä pelastustehtävissä ensimmäinen yksikkö saavuttaa riskiruudulle asetetun toimintavalmiusaikatavoitteen vähintään 75 %:ssa tehtävistä. Lisäksi kiireellisissä pelastustehtävissä pelastustoiminnan toimintavalmiusaika täyttyy toimintakykyisellä 1+3 vahvuisella pelastusryhmällä vähintään 75 %:ssa tehtävistä. Nopean avun saannin turvaaminen Lappeenrannan länsialueen osalta toteutetaan mennessä Pelastusmuodostelmat Säädösperuste: PeL :t 28 ja 33 SM: Pelastustoiminnan toimintavalmiuden suunnitteluohje Pelastustoiminnasta huolehtivat organisaatiot ovat luonteeltaan kriisiorganisaatioita. Kriisiorganisaation tehokkaan toiminnan edellytyksenä ovat mm. selkeät johtosuhteet, hierarkkisuus, pelastustoimintaan osallistuville jäsenille tarkasti etukäteen määritellyt tehtävät sekä toiminnan nopeus ja jatkuvuus siihen saakka, kun onnettomuustilanne on ohi. Toiminnan suunnittelussa on myös varauduttava suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin. Tämän takia pelastustoiminnassa käytetään ennalta määriteltyjä muodostelmia, jotka kykenevät tietyn tasoiseen toimintaan. Muodostelmien johtamisessa otetaan huomioon ns. valvontajänne, joka kriisiorganisaatiossa tarkoittaa sitä, että välittömiä johdettavia olisi korkeintaan viisi. Pelastustoiminnan muodostelmat koostuvat henkilöstöstä ja kalustosta. Pelastustoiminnan muodostelmia ovat: Nykytila Päätoimisesti miehitetyillä paloasemilla (Imatra ja Lappeenranta) on työvuoron tavoitevahvuus 1+5 ja alin toimintavahvuus 1+4. Käytössä on sammutusauto, säiliöauto, nostolava-auto, sekä muuta täydennyskalustoa. Lisäksi Lappeenrannassa on käytössä raskas raivausauto. Pelastuslaitoksella on lisäksi käy-

54 54 tettävissä kalustoautot erilaisten konttien kuljettamista varten sekä jälkivahinkojen torjuntakalustoa. Joutsenon paloasema on miehitettynä arkipäivisin päätoimisella henkilöstöllä. Käytössä on kaksi sammutusautoa ja säiliöauto. Alueelta puuttuu kemikaalintorjunta- ja sammutusvesihuoltoauto. Sopimuspalokuntien yksiköiden vahvuudet ovat vähintään palokuntasopimuksen mukaisia. Sopimuspalokuntien ja sivutoimisen henkilöstön miehittämien pelastusyksiköiden vähimmäisvahvuudet ovat sopimusten mukaan 4 6 henkilöä. Lisäksi sopimuspalokunnat miehittävät sopimuksensa mukaisesti käytössä olevat säiliöautot. Onnettomuusriskin perusteella on suunniteltu riskin hallitsemiseksi vaadittavat toimenpiteet, jotka on huomioitu hälytysohjeissa. Hälytysohjeet (vastemäärittelyt) ovat ajan tasalla. Pelastuskomppanian kokoaminen eri riskialueille on suunniteltu. Pelastuskomppanian kokoamiseksi tarvittavilla pelastusyksiköillä ei ole kaikilta osin valmiuksia selviytyä palokunnan perustehtävistä. Suurten onnettomuuksien varalta ei ole suunniteltu pelastuskomppaniaa suurempien voimavarojen hälyttämistä. Tavoite Pelastustoimintatehtävien riskinarviot ja vastemääritykset laaditaan ja päivitetään niistä annettujen valtakunnallisesti hyväksyttyjen ohjeiden mukaisesti. Vastemääritykset laaditaan siten, että hätäkeskus voi hälyttää tehtävään lähimmät tarkoituksenmukaiset yksiköt. Tavoitteena on, että pelastushenkilöstön mitoitus, suorituskyky ja työ- ja päivystysajat ovat sellaiset, että nykyisillä henkilöstöresursseilla onnettomuusuhkiin voidaan varautua eri vuoden ja vuorokauden aikoina mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Tavoitteena on, että pelastusryhmän toiminta- ja työkyky on sellainen, että se selviytyy vähintään seuraavista suuruusluokan tehtävistä tai niihin verrattavista onnettomuuksista: Tulipalot, jotka koskevat korkeintaan yhtä asuinhuoneistoa tai sitä vastaavaa kohdetta ja jotka eivät välittömästi uhkaa laajeta toiseen paloosastoon. Onnettomuudet, joissa on korkeintaan kaksi loukkaantunutta henkilöä. Liikenneonnettomuuksissa on varauduttava kiinni juuttuneiden henkilöiden irrottamiseen. Rajalliset kemikaalionnettomuudet ja öljyvahingot, jotka eivät välittömästi uhkaa levitä ja joissa kemikaali- tai öljyvuoto voidaan tukkia tai rajata yksinkertaisilla toimenpiteillä. Vesialueilla sattuvat onnettomuudet, joissa voidaan pelastaa ilman sukelluslaitteita (pintapelastus).

55 55 Pelastusyksikön henkilöstön on kyettävä antamaan onnettomuuden uhreille peruselintoimintoja ylläpitävää hätäensiapua. Päätös palvelutasosta Pelastustoimintatehtävien riskinarviot ja vastemääritykset laaditaan niistä annettujen valtakunnallisesti hyväksyttyjen ohjeiden mukaisesti. Vastemääritykset laaditaan siten, että hätäkeskus voi hälyttää tehtävään lähimmät tarkoituksenmukaiset yksiköt. Nopean avun saannin turvaamiseksi suunnitellaan pelastusmuodostelmat ja niiden toimintavalmiudet siten, että kiireellisissä pelastustehtävissä ensimmäinen yksikkö, toimintakykyinen pelastusryhmä ja pelastusjoukkue saavuttavat onnettomuuskohteen riskiluokka-alueittain vahvistettujen toimintavalmiusaikatavoitteiden mukaisesti seuraavasti: I riskiluokka-alueella ensimmäinen yksikkö on onnettomuuspaikalla 6 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika on korkeintaan 11 minuuttia ja avunsaantiaika on korkeintaan 13 minuuttia. Joukkuelähdössä pelastusjoukkueen tulee olla pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta paikalla 20 minuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut hälytyksen. II riskiluokka-alueella ensimmäinen yksikkö on onnettomuuspaikalla 10 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika on korkeintaan 14 minuuttia ja avunsaantiaika on korkeintaan 16 minuuttia. Joukkuelähdössä pelastusjoukkueen tulee olla pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta paikalla 30 minuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut hälytyksen. III riskiluokka-alueella ensimmäinen yksikkö on onnettomuuspaikalla 20 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika on korkeintaan 22 minuuttia ja avunsaantiaika on korkeintaan 24 minuuttia. Joukkuelähdössä pelastusjoukkueen tulee olla pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta paikalla 30 minuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut hälytyksen. IV riskiluokka-alueella sen asutuilla alueilla tehokas pelastustoiminta voi alkaa pidemmänkin ajan kuluessa kuin I - III-riskiluokissa. Jos pelastustoimintaa ei kyetä aloittamaan alle 40 minuutissa, kyseisillä alueilla kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten omatoimiseen varautumiseen.

56 56 Pelastustoimen alueella pidetään yllä riskinarvion perusteella pelastustoiminnassa tarvittavina vahvennuksina seuraavia resursseja: lisäveden ja muiden sammutusaineiden saatavuus siten, että tehokas sammutustoiminta on mahdollista puomitikas-, nostolava-auto- tai muuta asianmukaista kalustoa, joka mahdollistaa korkealta ja maan alta pelastamisen kemikaalitorjuntakalusto suurempien kemikaalionnettomuuksien varalta raivausautokalustoa vesipelastuskalustoa tarkoituksenmukaista jälkivahinkojen torjuntakalustoa Pelastusmuodostelmat kootaan eri paloasemilta siten, että nykyisillä resursseilla onnettomuusuhkiin voidaan varautua mahdollisimman tehokkaasti eri vuoden ja vuorokauden aikoina. Kiireellisissä pelastustehtävissä päätoimisesti miehitettyjen paloasemien pelastusmuodostelmien lähtöaika on enintään yksi minuutti. Sopimuspalokuntien pelastusmuodostelmien lähtöaika on keskimäärin enintään viisi minuuttia tai palokuntasopimuksessa erikseen määritelty lähtöaika. Pelastusmuodostelmien päivystys- ja varallaolojärjestelyt järjestetään eri vuoden ja vuorokauden aikoina tarveperusteisesti pelastuslaitoksen riskiarvion perusteella. Kiireellisissä pelastustehtävissä ensitoimenpiteistä vastaavat pelastusryhmät täyttävät vaatimukset selviytyä seuraavista perustehtävistä: Tulipalot, jotka koskevat korkeintaan yhtä asuinhuoneistoa tai sitä vastaavaa kohdetta ja jotka eivät välittömästi uhkaa laajeta toiseen palo-osastoon. Onnettomuudet, joissa on korkeintaan kaksi loukkaantunutta henkilöä. Liikenneonnettomuuksissa on varauduttava kiinni juuttuneiden henkilöiden irrottamiseen.

57 57 Rajalliset kemikaalionnettomuudet ja öljyvahingot, jotka eivät välittömästi uhkaa levitä ja joissa kemikaali- tai öljyvuoto voidaan tukkia tai rajata yksinkertaisilla toimenpiteillä. Vesialueilla sattuvat onnettomuudet, joissa voidaan pelastaa ilman sukelluslaitteita (pintapelastus). Pelastusryhmän on kyettävä antamaan onnettomuuden uhreille peruselintoimintoja ylläpitävää hätäensiapua Vesipelastustoiminta Säädösperuste: PeL 1 SM:n: pelastussukellusohje Nykytila Vesipelastustoiminnalla tarkoitetaan veden pinnalta (pintapelastus) tai pinnan alta (vesisukellus) tapahtuvaa pelastustoimintatehtävää. Vesisukellusta ovat myös virka-apusukellukset sekä vesisukellustaitojen ylläpitämiseksi tapahtuvat harjoitukset. Vesipelastustoimintaa ohjeistaa SM:n pelastussukellusohje. Pintapelastus kuuluu palokunnan perustehtäviin. Tämänhetkinen pintapelastuksen valmius koko alueella on hyvä. Välitön I -tason vesisukellusvalmius on Lappeenrannassa ja Imatralla. Vesisukeltajien pätevyys määräytyy pelastussukellusohjeen mukaan. Kahden sukeltajan valmiuden ylläpitäminen Lappeenrannassa ja Imatralla ei ole aina ollut mahdollista, koska koulutettuja sukeltajia on liian vähän. Kaikki halukkaat eivät ole päässeet Pelastusopiston järjestämille pelastussukeltajakursseille. Muilla Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen paloasemilla ei ylläpidetä vesisukellusvalmiutta. Pelastussukellusvalmiuden miniminä on pidetty, että vähintään yksi sukeltaja on ollut työvuorossa Imatran ja Lappeenrannan paloasemilla. Onnettomuustilanteessa kumpikin yksikkö lähtee kohteeseen hälytysvasteen mukaisesti. Vesipelastustoimintaa varten on käytettävissä ensisijaisesti öljyntorjuntaan tarkoitettua venekalustoa ja osin ensisijaisesti muuhun pelastustoimintaan soveltuvaa kalustoa. Varsinaisesti vesipelastustoimintaan/vesisukellustoimintaan soveltuvaa ja varusteltua venekalustoa ei ole käytettävissä. Tavoite Etelä-Karjalan pelastustoimen alueella ylläpidetään onnettomuusuhkiin perustuvaa vesipelastusvalmiutta. Pelastuslaitoksella on riittävä määrä koulutettuja vesisukeltajia.

58 58 Päätös palvelutasosta Etelä-Karjalan pelastustoimen alueella ylläpidetään sisäasiainministeriön pelastussukellusohjeen mukaista välitöntä vesisukellusvalmiutta. Pelastussukellusryhmä voidaan koota onnettomuuspaikalle useasta toimipisteestä. Erikseen määritellyt sopimuspalokunnat kykenevät sisäasiainministeriön pelastussukellusohjeen mukaiseen pintapelastustoimintaan. Tuetaan henkilöstön hakeutumista vesisukelluskoulutukseen. Palvelutasokauden aikana pelastuslaitos pyrkii kouluttamaan 5-10 sukeltajaa. Vesipelastustoiminnassa tehdään kaikilta osin yhteistyötä muiden pelastuslaitosten kanssa Vaarallisten aineiden torjunta Säädösperuste: Nykytila PeL 1 Etelä-Karjalan pelastustoimen alueen vaarallisten aineiden torjuntavalmius on rajallinen torjuntakaluston ja koulutuksen osalta. Myös henkilöstön toimintakykyyn liittyy haasteita. Palvelualueilla ei ole ollut mahdollisuutta riittävästi varautua vaarallisten aineiden onnettomuuksiin. Maakunnassa on erityistä kemikaalionnettomuusvaaraa aiheuttavia tuotantolaitoksia, samoin maantieliikenteen ja rautatieliikenteen aiheuttama kemikaalionnettomuusriski on merkittävä. Maakuntaan on tulossa uudenlaista kemikaalionnettomuuden riskiä aiheuttavaa toimintaa (petrokemiallinen teollisuus), joka aiheuttaa edelleen myös kuljetusonnettomuusriskin kasvua. Kemikaaliraideliikenteen mahdolliset reittimuutokset aiheuttavat myös kuljetusonnettomuusriskin kasvua maakunnan alueella. Tavoite Pelastuslaitoksen toiminnallinen ja kalustollinen valmius mahdollistaa tehokkaat toimenpiteet kemikaalionnettomuustilanteissa pelastustoiminnan toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaisesti. Suorituskyky vaativissa kemikaalionnettomuuksissa toimimiseen luodaan kemikaalionnettomuuksiin erikoistuville palokunnille.

59 59 Päätös palvelutasosta Pelastustoimen alueella ylläpidetään Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vahvistetun kemikaalionnettomuuksien torjuntavalmiusohjeen mukaista valmiutta. Kemikaalionnettomuuksiin osallistuvat palokunnat jaetaan neljään torjuntatasoon. Torjuntatasoille asetetaan erilaiset kalusto- ja suorituskykyvaatimukset. Pelastustoiminnan perusmuodostelma kemikaalionnettomuustilanteessa on pelastusjoukkue. Pelastusjoukkue kootaan tarkoituksenmukaisella tavalla eri torjuntatasojen palokunnista. Erityisen vaativiin kemikaalionnettomuuksiin liittyen tarkennetaan menettelyjä muiden pelastustoimintaan osallistuvien viranomaisten kanssa. Päällystöviranhaltijoiden kykyä toimia yleisjohtajana kemikaalionnettomuudessa kehitetään. Alueelle hankitaan palvelutasopäätöskauden aikana kemikaalintorjuntakontti, jossa ylläpidetään erikoiskalustoa kemikaalionnettomuuksiin liittyen. Pelastuslaitoksen kalustollisessa ja koulutuksellisessa valmiudessa huomioidaan uudet kemikaalionnettomuusriskin aiheuttajat. Vaarallisten aineiden torjuntaan liittyvää asiantuntemusta, koulutusta ja harjoittelua sekä yhteistoimintaa kehitetään yhteistyössä muiden pelastuslaitosten kanssa. Kalustollista ja koulutuksellista valmiutta CBRN-uhkien torjuntaan kehitetään Liikenneonnettomuudet Säädösperuste: PeL 1 Nykytila Liikenneonnettomuusuhat ovat pelastustoimialueella normaalia suuremmat. Raskaankaluston ja henkilöautoliikenteen osalta liikennevirrat ovat kasvaneet ja siltä osin onnettomuudet ovat lisääntyneet edellisistä vuosista. Maantie ja raideliikenneonnettomuusuhat ovat pelastustoimialueella normaalia suuremmat. Etelä-Karjalan pelastustoimialueen kautta kulkee vuosittain suuria määriä kemikaaleja maantie- ja rautatiekuljetuksina. Alueella on useita ratapiha-alueita. Lisäksi Venäjän rajan ylittävän liikenteen määrä kasvaa vuosittain merkittävästi aiheuttaen liikenneonnettomuusriskin kasvua. Vesiliikenteen osalta etenkin pienveneliikenne Saimaalla on kasvussa, joka aiheuttaa onnettomuusriskin kasvua. Merkittävän öljyvahinkoriskin aiheuttaa suurten alusten polttoainevuodot onnettomuustilanteissa. Vesiliikenteessä tapahtuvien pelastustehtävien osalta öljyntorjunnan osuus on jokseenkin kun-

60 60 nossa. Nykyinen venekalusto ei ole kaikilta osin tarkoituksenmukaista nopeisiin pelastustehtäviin. Vesipelastussuunnitelma on laadittu. Lentoliikenneonnettomuuksien riski on kasvanut matkustajalentoliikenteen lisääntymisen myötä. Lisäksi pienkoneliikennettä on Imatralla (Immolan kenttä) ja Lappeenrannassa. Lappeenrannan lentoaseman pelastussuunnitelman lähtökohtana on käytetty lentoasemalle säännöllisesti operoivan suurimman lentokoneen (Boeing 737) onnettomuutta nousussa tai laskussa siten, että potilasmäärä on koneen suurin mahdollinen matkustajamäärä yhteensä n. 200 matkustajaa ja miehistön jäsentä. Lento-onnettomuusharjoituksia on pidetty kaksi kertaa edellisen palvelutasokauden aikana. Pelastuslaitoksen ja muiden pelastustoimintaan osallistuvien viranomaisten toiminnallinen valmius (henkilöstö, kalusto, osaaminen) toimia liikenteen suuronnettomuuksissa on rajallinen. Tavoite Pelastuslaitoksen toiminnallinen valmius (henkilöstö, kalusto, osaaminen) vastaa alueen liikenneonnettomuusriskejä. Päätös palvelutasosta Pelastuslaitoksen toiminnallinen valmius mahdollistaa nopean ja tehokkaan avun erilaisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Suuronnettomuusvalmiutta (henkilöstö, kalusto, osaaminen) kehitetään muiden pelastuslaitosten ja pelastustoimintaan osallistuvien viranomaisten kanssa Suuronnettomuudet Säädösperuste: PeL 1 Nykytila Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen alueella ei ole erillistä suuronnettomuussuunnitelmaa, eikä sellaisen ylläpitämistä nähdä tarkoituksenmukaisena. Alueella on useita erityistä vaaraa aiheuttavia kohteita, joissa on tunnistettuja suuronnettomuusriskejä. Erityistä vaaraa aiheuttavista kohteista on laadittu ulkoiset pelastussuunnitelmat. Lisäksi erityisesti vaarallisten kemikaalien kuljetuksiin ja lisääntyvään muuhun liikenteeseen liittyy suuronnettomuuden vaara. Tavoite Pelastustoimen alueella ylläpidetään suuronnettomuusvalmiutta riskien arviointiin perustuviin onnettomuustyyppeihin.

61 61 Päätös palvelutasosta Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen suuronnettomuusvalmius tarkoittaa kahden pelastuskomppanian muodostelmaa (pelastusyhtymä), joka kykenee keskeytymättömään toimintaan. Toiminnan jatkuvuus turvataan pitämällä kerrallaan yksi pelastuskomppania huollossa. Suuronnettomuusvalmius tulee kyetä perustamaan kahden tunnin kuluessa ensimmäisen yksikön hälytyksestä. Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmä mitoitetaan myös suuronnettomuuksien varalta. Hälytysohjeet päivitetään palvelemaan myös suurten pelastustoiminnan muodostelmien hälyttämistä. Erityistä vaaraa aiheuttavista kohteista ylläpidetään ulkoisia pelastussuunnitelmia. Palvelutasopäätöskauden aikana laaditaan yleisen johtamisohjeen liitteiksi onnettomuustyyppikohtaiset ohjeet, jotka kattavat myös suuronnettomuudet. Pelastustoiminnan harjoituksissa ja koulutuksissa huomioidaan suuronnettomuusvalmiuden ylläpitäminen. Pelastustoiminnan johtamisharjoituksissa harjoitellaan toimintaa yleisjohtajana. Ulkoiset pelastussuunnitelmat: Nykytila Sisäasiainministeriön kumotun asetuksen vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuuksien torjunnasta (541/2008) mukaiset ulkoiset pelastussuunnitelmat on tehty. Voimassa olevan asetuksen erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta (406/2011) mukaiset pelastussuunnitelmat ovat osittain vahvistamatta. Ulkoisten pelastussuunnitelmien käytettävyys pelastustoiminnan johtamisessa on välttävä. Harjoituksia ulkoisten pelastussuunnitelmien testaamiseksi on järjestetty säännöllisesti. Tavoite Kaikkien erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoinen pelastussuunnitelma on vahvistettu ja sitä päivitetään säännöllisesti. Pelastuslaitos tiedottaa yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa ulkoisesta pelastussuunnitelmasta säännöllisesti asianosaisille. Pelastuslaitos järjestää yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa suuronnettomuusharjoituksia ulkoisten pelastussuunnitelmien testaamiseksi.

62 62 Päätös palvelutasosta Vahvistamattomat ulkoiset pelastussuunnitelmat vahvistetaan vuoden 2013 aikana ja kaikki ulkoiset pelastussuunnitelmat päivitetään palvelutasopäätöskauden aikana. Päivityksessä huomioidaan suunnitelman käytettävyys pelastustoiminnan johtamisessa. Pelastuslaitos tiedottaa säännöllisesti asianosaisia suuronnettomuusvaaroista yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa. Pelastuslaitos harjoittelee säännöllisesti erillisen suunnitelman mukaisesti yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa ulkoisten pelastussuunnitelmien testaamiseksi. Säteilyvalvonta: Nykytila Säteilyvalvonnan perusvalvonta toteutetaan muiden viranomaisten ylläpitämänä. Pelastuslaitos varautuu liikkuvien säteilymittauspartioiden perustamiseen. Tavoite Pelastuslaitos suoriutuu Säteilyturvakeskuksen ulkoisen säteilyn valvontaohjeen pelastusviranomaisille asettamista vaatimuksista. Päätös palvelutasosta Etelä-Karjalan pelastustoimen alueella tukeudutaan säteilyvalvonnan osalta eri viranomaisten ylläpitämään säteilynvalvontaan. Lisäksi pelastuslaitos varautuu alueella liikkuvien säteilymittauspartioiden perustamiseen Pelastaminen korkealta ja maanalaisista tiloista Säädösperuste: Nykytila SM:n pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje Etelä-Karjalan maakuntaan on keskittynyt suuri osa Kaakkois-Suomessa olevasta metsäteollisuudesta, joissa on paljon korkeita teollisuusrakennuksia. Louhinta ja kaivosteollisuudessa on suuria maanalaisia tiloja käytössä. Kor-

63 63 keat rakennukset, joihin on sijoitettu hoito- ja huoltolaitoksia, majoitustiloja sekä asuntoja, edellyttävät erityisvalmiuksia korkealta pelastamiseen. Pysäköintitilojen ja muun maanalaisen rakentamisen lisääntyminen tulee asettamaan lisää vaatimuksia pelastuslaitoksen kyvylle toimia maanalaisissa tiloissa. Korkealta pelastamista varten on käytössä kaksi nostolava-autoa, jotka ovat sijoitettu Lappeenrantaan ja Imatralle. Pelastuslaitos on varautunut myös tilanteisiin, jossa nostolava-autoa ei voida käyttää. Henkilöstöä on koulutettu korkeanpaikan työskentelyyn. Maanalaisista tiloista / kaivoksista pelastaminen etenkin silloin, jos kyseessä on pitkäkestoinen savusukellustehtävä, edellyttää suljetunkierron happilaitteita, joita pelastuslaitoksella ei tällä hetkellä ole. Teollisuus itse ylläpitää laitekantaa ja heillä on sitä varten koulutettu henkilöstö. Tavoite Pelastuslaitoksen toiminnallinen ja kalustollinen valmius mahdollistaa nopean ja tehokkaan avun erilaisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa korkeissa rakennuksissa ja maanalaisissa tiloissa. Päätös palvelutasosta Pelastuslaitoksen toiminnallinen ja kalustollinen valmius mahdollistaa nopean ja tehokkaan avun erilaisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa korkeissa rakennuksissa ja maanalaisissa tiloissa Luonnon onnettomuudet Säädösperuste: PeL 1 Nykytila Etelä-Karjalan pelastuslaitos osallistuu luonnononnettomuuksien torjuntaan pelastuslainsäädännön mukaisesti. Tyypillisiä esimerkkejä ovat myrskyt sekä tulvavahingot. Etelä-Karjalan maakunnan alueelle ei ole määritelty voimassa olevan tulvantorjuntalainsäädännön mukaisia merkittäviä tulva- ja hulevesiriskialueita. ELY-keskukset laativat tulvantorjuntasuunnitelmat merkittäville tulvariskialueille. Saimaan pinnan nousu tulvarajaan tai sen ylittyminen voi aiheuttaa sekä asutukselle että teollisuudelle suuria ongelmia. Lappeenrannan alue on määritelty muuksi tulvariskialueeksi, jonka alueelle ELY-Keskus huolehtii tarpeen mukaan muusta suunnittelusta tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi. Tulvatilanteeseen liittyen mahdollisesti suojattavien kohteiden tietoja on pyritty saamaan kunnilta. Pelastuslaitoksella on rajoitetusti välineistöä ja koulutusta näiden tehtävien hoitamiseen.

64 64 Tavoite Pelastuslaitoksella on tiedossa keskeiset pelastustoimialueella olevat uhat, jotka voivat aiheutua luonnon ääri-ilmiöistä, kuten rankkasateesta tai vedenpinnan nopeasta noususta. Uhkien perusteella määritetään ne toimenpiteet, joihin pelastuslaitos varautuu yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvaamiseksi. Päätös palvelutasosta Pelastuslaitos osallistuu yhdessä vastuuviranomaisten ja muiden tahojen kanssa tarvittavien suunnitelmien laatimiseen Etelä-Karjalan alueelle. Pelastuslaitoksen oma tulvantorjuntasuunnitelma laaditaan palvelutasokauden aikana. Toiminnallista ja kalustollista valmiutta kehitetään pelastustoimen vastuun osalta Öljyntorjunta Säädösperuste: PeL :t 1 ja 27 Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009 Yhteistoimintasopimus Nykytila Öljyvahinkojen torjunnasta ja torjuntavalmiuden ylläpidosta on pyritty huolehtimaan voimassaolevan öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman mukaisesti. Öljyvahinkojentorjunnanlainsäädäntö muuttui Päivittäiset pienet öljyvahingot on hoidettu asianmukaisesti. Suuria öljyvahinkoja ei maakunnan alueella ole palvelutasokauden aikana ollut. Torjuntasuunnitelman mukaisia kalustohankkeita on osin jäänyt toteuttamatta. Kontti- ja logistiikkajärjestelmä on pääosain toteuttamatta. Pelastuslaitoksen öljyntorjunta-aluksia on korjattu ja uusinnassa mutta mm. Lappeenrannan E-luokan torjunta-alusta ei enää voi käyttää hälytystehtävissä ja se olisi pikaisesti uusittava. Henkilöstö on saanut lisäkoulutusta ENSACO öljyntorjunnan johtaminen -koulutusjärjestelmässä ja samalla on sovittu yhteistyöstä Saimaan alueen pelastuslaitosten kanssa. Öljyvahinkojentorjuntain perusteella kunta vastaa tarvittaessa jälkitorjunnasta alueellaan. Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulee tarvittaessa osallistua öljyvahinkojen torjuntaan. Jälkitorjunnalla tarkoitettaan öljyvahingon torjuntaa, jota tehdään öljyn pilaaman maaperän, pohjaveden ja rannikon puhdistamiseksi ja kunnostamiseksi sen jälkeen, kun välttämättömät torjuntatoimet vahingon rajoittamiseksi ja öljynkeräämiseksi on tehty. Kunta voi järjestää jälkitorjunnan itse tai sopia jälkitorjunnasta suorittamisesta ja vastuusta toisen kunnan, pelastuslaitoksen tai ulkopuolisen palvelutuottajan kanssa. Etelä-Karjalan pelastustoimen järjestämisestä tehdyssä yhteistoimintasopimuksessa, joka astuu voimaan , sopijakunnat ovat sopineet, että pelastuslaitos toimii sopijakuntien osalta öljyvahinkojen torjuntalain (1673 / 2009)

65 65 10 :ssä tarkoitettuna kunnan öljyvahinkojen jälkitorjuntaviranomaisena. Sopijakunta vastaa jälkivahinkojen torjunnasta alueellaan. Tavoite Etelä-Karjalan pelastuslaitos vastaa tehokkaasti öljyvahinkojen torjunnasta alueellaan. Etelä-Karjalan pelastuslaitos toimii öljyvahinkojen torjuntalain mukaisena kuntien nimeämänä jälkitorjunta viranomaisena. Yhteistyötä kehitetään Saimaan alueen muiden pelastuslaitosten kanssa öljyvahinkojen torjunnan osalta. Henkilöstölle järjestetään ammatillista lisäkoulutusta öljyvahinkojentorjunnassa. Öljyvahinkojen torjuntaa kehitetään suunnitelmallisesti hyväksytyn öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman mukaisesti. Päätös palvelutasosta Etelä-Karjalan pelastuslaitos vastaa tehokkaasti öljyvahinkojen torjunnasta alueellaan. Etelä-Karjalan pelastuslaitos toimii öljyvahinkojen torjuntalain mukaisena kuntien nimeämänä jälkitorjuntaviranomaisena. Sopijakunta vastaa jälkivahinkojen torjunnasta alueellaan. Tätä tehtävää varten pelastuslaitokselle perustetaan päätoiminen päällystövirka vuonna Öljyvahinkojen torjunta ja siihen liittyvät hankinnat ja investoinnit suoritetaan hyväksytyn öljyvahinkojentorjuntasuunnitelman mukaisesti Vaativien tilanteiden hallinta (Erityistilanteet) Säädösperuste: Nykytila PeL 50 Onnettomuusuhka- ja onnettomuustilanteita, jotka poikkeavat pelastustoiminnan tavanomaisista tehtävistä, tapahtuu alueellamme lähes vuosittain. Toisaalta on erityis- ja vaaratilanteita, joissa pelastustoiminnan muodostelmat antavat apua eri yhteistoimintaviranomaisille. Tavoite Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella on valmius toimia vaativissa erityistilanteissa (esim. pommi- ja aseuhka ja näihin verrattavat tilanteet) ja antaa virka-apua muille viranomaisille lainsäädännön mukaisesti.

66 66 Päätös palvelutasosta Pelastuslaitoksen henkilöstöä koulutetaan erityis- ja vaaratilanteita varten, jotka tarvittaessa muodostavat erillisen pelastusmuodostelman. Muodostelman toimintaperiaatteista, koulutuksesta, kalustosta - ja varusteista sekä käytöstä laaditaan erillinen toimintaohje 2014 mennessä. 6.3 Pelastustoiminta poikkeusoloissa Säädösperuste: Nykytila PeL :t 2 ja 64 ValmL :t 3 ja 120 Pelastustoiminta poikkeusoloissa (ValmL 2011) perustuu normaaliolojen organisaatioon ja käytössä oleviin järjestelmiin. Pelastuslaitoksen normaaliolojen organisaatio muodostaa poikkeusolojen organisaation rungon. Väestönsuojeluun liittyvät pelastustoimen tehtävät ja organisaatio perustetaan valmiuslaissa (2011) määritetyissä sotilaallisen uhan tai sodan aikana. Palvelualueilla olevat poikkeusoloihin varatut johtokeskustilat eivät kaikilta osin täytä niille asetettuja vaatimuksia. Tavoite Pelastustoiminnan valmius ja toimintakyky henkilöstön, koulutuksen, kaluston ja tilojen osalta on riittävällä tasolla ottaen huomioon kaikki turvallisuustilanteet ja olosuhteet. Poikkeusoloissa tarvittavat muodostelmat (ml. VSS- muodostelmat) määritellään erillisen riskinarvioinnin perusteella. Muodostelmat määritetään ja vahvistetaan erillisessä suunnitelmassa osana pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmaa. Päätös palvelutasosta Pelastuslaitoksen poikkeusolojen suunnitelmat päivitetään vastaamaan nykyisiä uhkakuvia. Pelastuslaitoksen poikkeusolojen suunnitelmat, organisaatio ja henkilöstö on sijoitettu ja koulutettu tehtäviinsä 2016 mennessä. Poikkeusolojen johtokeskukset varustetaan ja pidetään riittävässä toimintavalmiudessa. Johtokeskuksen perustava henkilöstö on tehtäviinsä koulutettu ja johtamistoimintaa harjoitellaan säännöllisesti. Varautuminen poikkeusoloihin ja sen yhteensovittaminen toteutetaan palvelualueittain.

67 67 Pelastustoimen poikkeusolojen pelastustoimintaan varattu kalusto on riittävä ja kalustoa ylläpidetään ja täydennetään suunnitelmallisesti ja säännöllisesti. Pelastustoimen poikkeusolojen pelastustoimintaan tarvittavan erityiskaluston hankintaan varataan talousarviossa vuosittain investointiohjelman mukainen määräraha Väestönsuojelun suunnittelu Säädösperuste: PeL :t 2 ja 64 ValmL :t 3 ja 120 Geneven yleissopimusten I lisäpöytäkirjan VI luku, 61 artikla. Väestönsuojelu on toimintaa valmiuslain määrittämissä sotilaallisen uhan tai sodan aikana (SM ohje 2012). Väestönsuojelutehtävät on määritetty Geneven yleissopimusten I lisäpöytäkirjan VI luku 61 artiklassa. Pelastuslaitoksen poikkeusoloja koskevissa suunnitelmissa on määritetty pelastustoimen varautuminen pelastustoimelle kuuluviin väestönsuojelutehtäviin. Nykytila Väestönsuojeluun liittyvät suunnitelmat vaativat päivittämistä. Sotilaallisen uhkan malli on muuttunut voimakkaasti viimeisen 10 vuoden aikana. Tavoite Pelastuslaitoksen poikkeusoloja koskevassa suunnittelussa on määritetty ja kuvattu pelastustoimelle kuuluvat keskeiset väestönsuojelutehtävät. VSS-tehtävissä hyödynnetään entistä tehokkaammin sopimuspalokuntien henkilöstöä. Päätös palvelutasosta Väestönsuojelu koskee toimintaa valmiuslaissa määritetyissä poikkeusoloissa sotilaallisen uhan tai sodan aikana. Pelastustoimelle kuuluvat väestönsuojelutehtävät on määritetty ja suunniteltu osana poikkeusolojen suunnittelua ja varautumista. Pelastuslaitos yhteen sovittaa väestönsuojeluun liittyvää suunnittelua. Poikkeusolojen uhka-arvioon perustuen tarvittavat keskeiset pelastustoimelle kuuluvat poikkeusolojen VSS- muodostelmat on määritetty ja niihin kuuluva avainhenkilöstö on koulutettu palvelutasopäätöskauden loppuun mennessä. VSS johtotehtävissä hyödynnetään sopimuspalokuntien henkilöstöä.

68 Väestönsuojelun organisointi pelastustoimen alueella Säädösperuste: PeL 64 ValmL 3 Johtamistoiminta poikkeusoloissa Poikkeusolojen johtamisorganisaatiota laajentaa perustettavien väestönsuojelumuodostelmien johtaminen. Eri turvallisuustilanteisiin liittyvän johtamisvalmiuden kehittämisessä noudatetaan SM:n antamia yhtenäisiä ohjeita ja toimivaltuuksia Poikkeusolojen pelastus- ja väestönsuojelutoimia koordinoidaan ja johdetaan pelastustoimen johtokeskuksesta. Kunnan ja kunnan eri toimialojen perustamisvastuulla oman toimintansa turvaamiseen perustettujen väestönsuojelumuodostelmien johtamisesta vastaa kunta ja kunnan ne toimialat, joille muodostelman perustaminen kuuluu. Pelastustoiminnan johtamista ja muiden väestönsuojelumuodostelmien johtamista yhteen sovittaa kunnan johtokeskukseen nimetty pelastuslaitoksen yhdyshenkilö Nykytila Pelastuslaitos on kehittänyt yhteistyössä kuntien kanssa valmiutta varautua väestönsuojeluun. Voimassa olevat poikkeusolojen suunnitelmat perustuvat osittain vanhentuneeseen uhka-arvioon. Pelastuslaitoksen palvelualueiden palopäälliköt on nimetty pelastuslaitoksen yhteyshenkilöksi alueen kuntiin väestönsuojelun osalta. Tavoite Pelastustoimen perustamisvastuulla olevat VSS- muodostelmat ja tehtävät on määritetty vastaamaan nykyistä sotilaallista uhkakuvaa. Kuntien perustamisvastuulla olevien väestönsuojelumuodostelmien perustamisesta ja käytöstä pelastustoimintaan sovitaan kuntien ja pelastuslaitoksen välisestä työnjaosta laaditussa yhteistoimintamuistiossa. Pelastustoimen neuvottelukunnassa sovitaan linjakysymyksistä ja neuvottelukunnan jäsenet saavat selvityksiä ja raportteja väestönsuojeluvalmiudesta. Resurssitarve määritellään poikkeusolojen riskianalyysin perusteella. Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmän runko on sama kaikissa turvallisuustilanteissa ja olosuhteissa. Kuntien ja pelastuslaitoksen omat varaukset tarkistetaan sen jälkeen kun organisaatiot on muodostettu ja henkilöt sijoitettu. Varaukset tarkistetaan joka toinen vuosi. Varaamisessa noudatetaan pelastuslaitoksen laatimaa varausohjetta.

69 69 Päätös palvelutasosta Väestönsuojeluun liittyvä organisaatio tarkastetaan nykyisen uhkakuvan mukaisesti osana pelastuslaitoksen poikkeusolojen suunnittelua. Pelastuslaitos hoitaa keskitetysti sekä omat että kuntien varaukset sotilasviranomaisten ja aluehallintoviraston kanssa ja ylläpitää varausrekistereitä. Pelastuslaitos hankkii perustamisvastuullaan olevien väestönsuojelumuodostelmien tarvitseman erityisen tärkeän väestönsuojelumateriaalin erillisen hankintasuunnitelman mukaisesti. Hankintasuunnitelma sisältyy pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmaan. Eri viranomaisten velvollisuudesta osallistua pelastustoimintaan ja siihen varautumisesta tehdään viranomaisten kanssa yhteistyönä suunnitelma vuoden 2014 loppuun mennessä. Viranomaisten yhteistyöelimenä toimii valmiusryhmä Väestönsuojelukoulutus Säädösperuste: PeL :t Nykytila Väestönsuojeluun liittyvien henkilöstöryhmien koulutusvastuista säädetään pelastuslaissa. Säädösten mukaan väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstön koulutuksesta vastaa valtio, koulutuksen järjestämisestä Pelastusopisto. Pelastuslaitos vastaa perustamisvastuullaan olevan muun kuin edellä mainitun väestönsuojeluhenkilöstön koulutuksesta. Kunnan, kuntayhtymän tai muun julkisen yhteisön, viraston tai laitoksen tai valtion liikelaitoksen vastuulla olevat väestönsuojelutehtävät ja niihin varautuminen ovat kuuluneet siinä palvelevan viran- tai toimenhaltijan virkavelvollisuuksiin ja työsopimussuhteessa olevan henkilön tehtäviin. Edellä sanottu on koskenut myös näiden tehtävien suorittamista varten tarpeelliseen koulutukseen osallistumista. Johto- tai erityishenkilön vaihtuessa uusi henkilö on pyritty saamaan perehdyttämiskoulutukseen ensimmäisen vuoden aikana. Koulutusta on pyritty päivittämään. Pelastuslaitos on osallistunut Pelastusopiston ja Aluehallintoviraston järjestämiin valmiusharjoituksiin. Omia harjoituksia avainryhmille on järjestetty. Pelastuslaitos on järjestänyt koulutusta perustamisvastuullaan olevalle väestönsuojeluorganisaatioon kuuluvalle muulle kuin johto- ja erityishenkilöstölle yhteistoiminnassa Kaakkois-Suomen Pelastusalanliiton kanssa.

70 70 Tavoite Pelastustoimen järjestämisvastuulla olevat väestönsuojelumuodostelmien henkilöstö on koulutettu tehtäviinsä. Päätös palvelutasosta Pelastuslaitos järjestää järjestämisvastuullaan olevaa koulutusta säännöllisesti väestönsuojelumuodostelmien henkilöstölle yhteistoiminnassa Pelastusopiston tai muiden alan järjestöjen kanssa Väestön suojaaminen Säädösperuste: PeL :t Normaaliolojen onnettomuuksissa väestön suojaamisen keskeisiä keinoja ovat suojautuminen asuin- ja muihin sisätiloihin sekä evakuointi. Poikkeusoloissa väestö varaudutaan riskiarvioiden ja uhkatilanteiden mukaisesti suojaamaan olemassa oleviin väestönsuojiin, mahdollisimman hyvän suojan antaviin sisätiloihin tai evakuointien avulla. Nykytila Etelä-Karjalan alueella on väestönsuojaa, joissa yhteensä suojapaikkaa. Pääosin suojat sijaitsevat asuinkerrostaloissa tai työpaikkarakennuksissa. Kunnan tai valtion varoin on rakennettu yleisiä suojia, jotka on tarkoitettu niiden käytettäväksi, joilta oma talokohtainen suojapaikka puuttuu. Väestönsuojat puuttuvat pien- ja rivitaloasuntoalueilta sekä hajaasutusalueilta. Suojapaikat jakaantuvat alueella seuraavasti: Imatra Lappeenranta Länsi- Saimaa Yhteensä Yleiset suojat Asuinrakennusten suojat Työpaikkojen suojat Yhteensä

71 71 Pelastuslaitos on antanut asiantuntija-apua väestönsuojalaskelmista ja rakennussuunnitelmista sekä tehnyt käyttöönottotarkastukset väestönsuojiin ennen rakennuksen loppukatselmusta. Käytössä olevien väestönsuojien kuntoa on valvottu palotarkastusten yhteydessä 10 vuoden välein. Tavoite Väestön suojaamisen tavoitteena on, että väestö kyetään suojaamaan normaaliolojen onnettomuus- ja muissa vaaratilanteissa siten, että ihmishenkiä ei menetetä puutteellisten suojaamismahdollisuuksien vuoksi. Poikkeusoloissa väestö varaudutaan riskiarvioiden ja uhkatilanteiden mukaisesti suojaamaan olemassa oleviin väestönsuojiin, mahdollisimman hyvän suojan antaviin sisätiloihin tai evakuointien avulla. Alueelle rakennetaan väestönsuojia uudisrakentamisen yhteydessä ja kunnostetaan vanhoja suojia muutos- ja korjaustyön yhteydessä pelastuslain vaatimusten mukaisesti. Päätös palvelutasosta Väestön suojaaminen suunnitellaan yhteistyössä sopijakuntien ja yhteistoimintaviranomaisten kanssa. Väestö varaudutaan riskiarvioiden ja uhkatilanteiden mukaisesti suojaamaan olemassa oleviin väestönsuojiin, mahdollisimman hyvän suojan antaviin sisätiloihin tai evakuointien avulla Väestön varoittaminen Säädösperuste: PeL 27 Pelastuslaitoksen on huolehdittava, että pelastustoimialueella on väestön varoittamiseen tarvittava hälytysjärjestelmä. Väestön varoittamiseen tarvittavien järjestelmien peittoalueet määräytyvät ensisijaisesti siten, että asutuskeskukset saadaan hälyttimien kuuluvuusalueen piiriin. Tämän lisäksi hälyttimien sijoitteluun vaikuttaa normaaliajan riskitekijät, kuten vaarallisten aineiden kuljetukset sekä vaarallisten aineiden teolliseen käyttöön ja varastointiin liittyvät riskit. Lisäksi poikkeusolot edellyttävät, että alueella on ylläpidettävä riittävän kattava hälytysjärjestelmä. Nykytila Väestön varoittaminen toteutetaan taajamissa ja erityisten riskikohteiden läheisyydessä kiinteiden väestöhälyttimien kautta. Tällä järjestelmällä koko alueen väestöstä tavoitetaan noin 70 prosenttia.

72 72 Muilla alueilla varoittaminen toteutetaan eri tiedotusvälineitä hyödyntäen. Hälytinjärjestelmä on uusittu Imatran kaupungin osalta. Projektia jatketaan Lappeenrannan kaupunkiin sekä muille alueille määrärahojen puitteissa. Tavoite Pelastusalueella on väestön varoittamiseen tarvittava hälytysjärjestelmä, jossa on huomioitu erilaiset hälyttämistavat. Pelastuslaitos huolehtii osaltaan, että väestöä voidaan varoittaa yleisellä vaaramerkillä ja tilanteen edellyttämillä viranomaistiedotteilla. Päätös palvelutasosta Pelastustoimen alueella ylläpidetään tarkoituksenmukaista ulkoilmahälytinjärjestelmää ulkona olevan väestön varoittamiseksi. Väestön varoittamisessa käytetään hyväksi kaikkia mahdollisia tiedonjakokanavia. Kansainvälistyminen huomioidaan väestön varoittamisessa. 6.5 Pelastustoiminnan johtaminen Säädösperusta: Nykytila PeL :t 34 ja 57 PeA 6 Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje Pelastustoiminnan johtaminen on varmistettu kaikilla tasoilla päivystys- tai varallaolojärjestelyin sekä erikseen hälytysohjeissa. Päällystöpäivystyksen osalta pelastustoimen alue on jaettu kahteen päivystysalueeseen. Virka-ajan jälkeen päällystöpäivystys hoidetaan vapaamuotoisena varallaolona. Päällystöön kuuluva päätoiminen pelastusviranomainen on päivystysalueilla tarvittaessa saatavissa onnettomuuspaikalle johtamaan pelastustoimintaa. Pelastusjoukkuetta ja pelastuskomppaniaa johtaa päällystöviranhaltija. Päällikköpäivystäjää ei alueella ole. Alueen pelastustoimen johtokeskuksen miehitys ja pelastuskomppaniaa suurempien muodostelmien johtaminen perustuu vapaalta hälytettävään päällystöön. Suurien onnettomuustilanteiden hälytysvasteisiin on liitetty päällystön ryhmähälytykset riittävän johtamisvalmiuden saamiseksi onnettomuuspaikalle tai johtokeskukseen. Pelastustoiminnan johtamisesta on laadittu johtamisohje. Imatran ja Lappeenrannan paloasemilla työvuorossa päivystää vuoromestari tai paloesimies. Lisäksi työvuorossa on ylipalomies, joka toimii tarvittaessa yksikönjohtajana ja vuoromestarin sijaisena.

73 73 Valmiuspalokuntien ensilähdön pelastusyksikön yksikönjohtajan saatavuus on turvattu joissakin palokunnissa vapaamuotoisella varallaololla. Tilannetta johtaa kaikissa olosuhteissa pelastusviranomainen, mutta se ei edellytä kohteeseen menoa vaan puhelinyhteyttä tilannepaikan johtajaan. Pelastusmuodostelmien johtajille on pidetty useita koulutustilaisuuksia. Pelastustoiminnan johtamisen kehittämiseksi on tehty osaamiskartoituksen perusteella koulutussuunnitelma Pelastusmuodostelmien johtajat Pelastustoiminnan muodostelmien johtamiseen liittyvät kelpoisuusvaatimukset on esitetty selkeästi pelastuslainsäädännössä ja ohjeissa. Vuonna 2012 voimaan tullut pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje on muuttanut hieman pelastustoiminnan muodostelmien määritelmiä, ja jättänyt alueen pelastustoimelle harkintavaltaa muodostelmien johtamiseen liittyvien kelpoisuusehtojen määrittämisessä. Kumoutuneen toimintavalmiusohjeen mukaisten muodostelmien kelpoisuusehdot ovat: Pelastusyksikkö: Yksikönjohtajina voivat toimia pelastuslain (379/2011) 57 ja pelastustoimiasetuksen (407/2011) 6 mukaisen kelpoisuuden omaavat päällystö-, alipäällystö- ja miehistöviranhaltijat, sekä palopäällikön hyväksymät, yksikönjohtajakoulutetut ja tehtävään nimetyt sivutoimiset ja sopimuspalokunnan henkilöt. Pelastusjoukkue: Joukkueenjohtajina voivat toimia pelastuslain (379/2011) 57 ja pelastustoimiasetuksen (407/2011) 6 mukaisen kelpoisuuden omaavat päällystöviranhaltijat. Pelastuskomppania: Joukkueenjohtajina voivat toimia pelastuslain (379/2011) 57 ja pelastustoimiasetuksen (407/2011) 6 mukaisen kelpoisuuden omaavat päällystöviranhaltijat, joilla on riittävä johtamiskokemus. Nykytila Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella on kaksi päällystöpäivystäjää, jotka toimivat omilla päivystysalueillaan (Imatra ja Lappeenranta). Päällystöpäivystäjät ovat välittömässä lähtövalmiudessa virka-aikana ja muuna aikana 5 minuutin lähtövalmiudessa varallaolossa. Päällystöpäivystäjä johtaa pelastustoimintaa ja pelastustoiminnan valmiutta alueellaan. Päällystöpäivystäjä hälytetään pelastustoiminnanjohtajaksi keskisuuriin ja suuriin onnettomuustilanteisiin. Imatran ja Lappeenrannan vakinaisilla paloasemilla on molemmissa välittömässä lähtövalmiudessa vuoromestari sekä vähintään neljä palomiestä. Vuoromestari toimii työvuorossaan esimiehenä ja pelastusryhmän johtajana. Vuoromestari toimii pelastustoiminnan johtajana kaikissa alueen pienissä onnettomuustilanteissa, mikäli tehtävälle ei ole lähtenyt ketään muuta pelastusviranomaista.

74 74 Etelä-Karjalan alueella on 7 päivystävää ryhmänjohtajaa (Luumäki, Lemi, Savitaipale, Joutseno, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala). Päivystävät ryhmänjohtajat ovat virka-ajan ulkopuolella varallaolossa 5 minuutin lähtövalmiudessa. Päivystävinä ryhmänjohtajina toimii sopimuspalokuntien yksikönjohtajakoulutuksen saaneita ja tehtävään nimettyjä henkilöitä, pelastuslaitoksen kalustonhoitajia tai yleistyöajassa olevia palomiehiä. Ympäristökuntien päällystöviranhaltijat toimivat päällystöpäivystäjävuorollaan samanaikaisesti myös päivystävinä ryhmänjohtajina (Luumäki, Savitaipale, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala). Virka-aikana päivystävä ryhmänjohtaja löytyy varmistetusti Joutsenosta. Muualla päivystävän ryhmänjohtajan tehtäviä hoitaa virka-aikana pelastusviranomainen paikalla ollessaan. Miehistöpäivystykset on järjestetty ainoastaan Joutsenon ja Luumäen palokunnissa virka-ajan ulkopuolella päivystävän ryhmänjohtajan lisäksi. Pelastuslaitoksella ei ole käytössä jatkuvasti miehitettyä tilannekeskusta. Tavoite Kaikilla pelastustoiminnan muodostelmilla on riittävän peruskoulutuksen saanut ja johtamistaitojaan säännöllisesti harjoittava johtaja. Kelpoisuusvaatimukset täyttävät pelastuslainsäädännön ja ohjeiden vaatimukset. Päivystys- ja varallaolojärjestelyt suunnitellaan siten, että jokaiselle hälytettävälle muodostelmalle on ennalta määrätty ja koulutettu johtaja. Päivystys- ja varallaolojärjestelyin varaudutaan keskeisten pelastusmuodostelmien, pelastusryhmä, pelastusjoukkue, pelastuskomppania ja pelastusyhtymä, johtamiseen mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti eri vuorokauden ja vuoden aikoina. Muodostelmien johtajilla on oltava kyky johtaa seuraavaksi suurempaa pelastusmuodostelmaa. Päivystys- ja varallaolojärjestelyt on suunniteltava siten, että pelastusmuodostelmat saavuttavat kohteen ja kykenevät aloittamaan toimintansa toimintavalmiuden suunnitteluohjeen määräämässä ajassa. Pelastustoimen alue jaetaan tarkoituksenmukaisiin päivystys- ja varallaoloalueisiin. Pelastuslaitoksella on valmiudet perustaa esimerkiksi suuronnettomuuden, merkittävän luonnononnettomuuden tai pelastustoimintaa oleellisesti haittaavan tieto- tai puhelinverkkokatkoksen tapahtuessa tilanteen aikainen johtokeskus tai sen osana tilannekeskus. Johtokeskus koordinoi pelastustoimen ja yhteistyötahojen voimavarojen tehokasta käyttöä. Osana tehokasta pelastustoiminnan johtamista, pelastuslaitoksella tulee olla tarkoituksenmukaisesti järjestetty tilannekeskus. Tilannekeskus ylläpitää jatkuvasti tilannekuvaa pelastustoiminnan valmiudesta sekä pelastustoimen toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Näiden tilannetietojen perusteella pelastuslaitos varautuu etupainotteisesti mahdollisiin uhkatilanteisiin. Tilannekeskus toimii myös osana suuronnettomuuksien johtokeskusta ja avustaa

75 75 päivittäin pelastustoimintaa onnettomuustilanteissa. Tilannekeskus ylläpitää hätäkeskuksen ja pelastuslaitoksen tarvitsemia järjestelmiä ja tiedostoja sekä mahdollistaa osaltaan pelastuslaitoksen tehtävien suorittamisen päivitetyin ja toimivin yhteyksin. Ympärivuorokautisena palveluna tilannekeskuksella on mahdollisuus palvella monipuolisesti myös alueen kuntia. Muun muassa erilaisissa häiriö- ja onnettomuustilanteissa välitetään eri kuntien ja pelastuslaitoksen vastuuhenkilöille ilmoituksia varautumisesta ja onnettomuuksista. Hätäkeskusuudistuksen myötä hätäkeskusten määrä vähenee nykyisestä 15 kuuteen. Yhden uuden hätäkeskusalueen muodostaa Itä- ja Kaakkois- Suomen hätäkeskusalue, jonka alueella toimii viisi pelastuslaitosta. Hätäkeskuksen tehtävistä säädetään hätäkeskuslainsäädännössä. Hätäkeskusuudistus lisää tarvetta ympärivuorokautisesti toimivalle tilannekeskukselle. Huomioiden tilannekeskuksen ympärivuorokautisen valmiuden ylläpidon vaatimat resurssit on tarkoituksenmukaista järjestää tilannekeskuspalvelut saman hätäkeskusalueen pelastuslaitosten kanssa. Tämä voisi olla esimerkiksi vuorottain tapahtuvan tilannekeskuksen ylläpito eri pelastustoimen alueilla. Päätös palvelutasosta: Pelastustoiminnan johtamisen osalta pelastustoimen alue jaetaan tarkoituksenmukaisiin vastuualueisiin. Vastuualueilla varaudutaan keskeisten pelastusmuodostelmien, pelastusryhmä, pelastusjoukkue, pelastuskomppania ja pelastusyhtymä, johtamiseen mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti eri vuorokauden ja vuoden aikoina. Muodostelmien johtajilla on oltava kyky johtaa seuraavaksi suurempaa pelastusmuodostelmaa. Ryhmänjohtajapäivystys järjestetään tarveperusteisesti palvelualueittain pelastuslaitoksen riskiarvion perusteella. Joukkueenjohtajapäivystys järjestetään siten, että pelastustoimen alueella on toimintavalmiudessa yksi päällystöviranhaltija. Pelastuskomppanian ja pelastusyhtymän johtamisvalmiuden turvaamiseksi sekä muita päällekkäisiä tehtäviä varten järjestetään tarkoituksenmukainen päällikköpäivystys. Päällikköpäivystys voidaan järjestää yhteistyössä useamman pelastuslaitoksen kanssa. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen pelastustoiminnan muodostelmien johtajien kelpoisuusvaatimukset ovat: Yksikkö: Yksikön vanhimpana toimii tehtävään määrätty henkilö tai muussa tapauksessa pätevin henkilö.

76 76 Pelastusryhmä: Ryhmänjohtajina voivat toimia pelastuslain (379/2011) 57 ja pelastustoimiasetuksen (407/2011) 6 mukaisen kelpoisuuden omaavat päällystö-, alipäällystö- ja miehistöviranhaltijat, sekä pelastuslaitoksen hyväksymät, yksikönjohtajakoulutetut ja tehtävään nimetyt sivutoimiset ja sopimuspalokunnan henkilöt. Ryhmänjohtajalta edellytetään Sisäasiainministeriön antaman pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen (21/2012) mukaista pelastustoimintakelpoisuutta. Pelastusjoukkue: Joukkueenjohtajina voivat toimia pelastuslain (379/2011) 57 ja pelastustoimiasetuksen (407/2011) 6 mukaisen kelpoisuuden omaavat päällystöviranhaltijat. Joukkueenjohtajalta edellytetään Sisäasiainministeriön antaman pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen (21/2012) mukaista pelastustoimintakelpoisuutta. Pelastuskomppania: Komppanianjohtajina voivat toimia pelastuslain (379/2011) 57 ja pelastustoimiasetuksen (407/2011) 6 mukaisen kelpoisuuden omaavat päällystöviranhaltijat, jotka on nimetty tehtävään. Pelastusyhtymä: Yhtymänjohtajina voivat toimia pelastuslain (379/2011) 57 ja pelastustoimiasetuksen (407/2011) 6 mukaisen kelpoisuuden omaavat päällystöviranhaltijat, jotka on nimetty tehtävään. Tehokkaan pelastustoiminnan johtamisen tukena toteutetaan tilannekeskuksen ylläpitäminen. Tilannekeskuksen ylläpitäminen voidaan järjestää yhteistyössä useamman pelastuslaitoksen kanssa. Tilannekeskus ylläpitää jatkuvasti tilannekuvaa pelastustoiminnan valmiudesta sekä pelastustoimen toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Tilannekeskus toimii myös osana omaa suuronnettomuuksien johtokeskusta ja tukee tarvittaessa pelastustoiminnan johtamista laajoissa onnettomuustilanteissa. Ympärivuorokautisena palveluna tilannekeskuksella on mahdollisuus palvella monipuolisesti myös alueen kuntia ja muita yhteistyötahoja erilaisissa häiriö- ja onnettomuustilanteissa välittäen vastuuhenkilöille ilmoituksia varautumisesta ja onnettomuuksista. Pelastusmuodostelmien johtamisvalmiuksia voidaan tarvittaessa korottaa tilapäisesti eri vuoden tai vuorokauden aikoina pelastuslaitoksen suorittaman riskinarvion perusteella. Pelastustoiminnan johtamisen uudelleen organisointi toteutetaan vuoden 2014 alusta. Johtamisvalmiuden turvaamiseksi täytetään kaksi avoinna olevaa päällystövirkaa.

77 Pelastustoiminnan suunnitelmat Säädösperuste: Nykytila PeL 46 Itä- ja Kaakkois-Suomen alueen hätäkeskus (Kuopion hätäkeskus) aloittaa toimintansa joulukuussa Hätäkeskuksen kanssa on tarkistettu kaikki hälytysohjeet. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen alueella on yhtenäinen suuronnettomuussuunnitelma. Valtioiden välisen yhteistyösopimuksen perusteella pelastustoiminnan järjestämisperiaatteista lähialueella on sovittu. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen alueella on yhtenäinen suuronnettomuussuunnitelma. Keskeisiä pelastustoimen suunnitelmia ovat muun muassa: - johtamisohje - vesipelastussuunnitelma - metsäpalontorjuntasuunnitelma - vaarallistenaineiden torjuntasuunnitelma - öljyntorjuntasuunnitelma - turvetuotantoalueiden sammutussuunnitelma - evakuointisuunnitelma - sammutusvesisuunnitelma - ilmaliikenneonnettomuussuunnitelma (lentokentän oma) Valtioiden välisen yhteistyösopimuksen perusteella pelastustoiminnan järjestämisperiaatteista lähialueella on sovittu. Päätös palvelutasosta Pelastustoimen alueelle on tehty valtakunnallisten riskinarvioiden perusteella yhdenmukaiset hälytysohjeet. Pelastustoimen alueelle on laadittu pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa määritellyt erityissuunnitelmat edellisen palvelutasopäätöskauden aikana.

78 Sammutusvesijärjestelyt Säädösperuste: PeL 30 Pelastuslaitoksen tulee tehdä sammutusvesisuunnitelma sammutusveden hankinnasta ja toimittamisesta. Suunnitelma on tehtävä yhteistyössä pelastustoimen alueeseen kuuluvien kuntien ja pelastustoimen alueella toimintaa harjoittavien vesihuoltolaissa (119/2001) tarkoitettujen vesihuoltolaitosten sekä näille vettä toimittavien vesilaitosten kanssa. Sammutusvesisuunnitelma on laadittava siten, että sammutusveden hankinta ja toimittaminen vastaavat pelastustoimen palvelutasopäätöksessä määriteltyjä onnettomuusuhkia. Sammutusvesisuunnitelman hyväksyy alueen pelastustoimi. Sammutusvesisuunnitelmassa kartoitetaan ja arvioidaan riskit, jotka vaikuttavat sammutusvesisuunnitteluun ja kuvataan varautuminen häiriötilanteisiin. Määritellään sammutusvesijärjestelyjen tavoitetila sekä osapuolten vastuut ja roolit sammutusvesijärjestelyissä. Sammutusvesisuunnitelmassa määritellään suunnitelman ylläpitojärjestelyt ja kuvataan sammutusvesisuunnitelman laadintaprosessi ja hyväksymismenettely Nykytila Pelastustoimen tehtävien edellyttämät sammutusvesijärjestelyt perustuvat ensisijaisesti pelastusyksiköillä ja säiliöautoilla mukana kuljetettavan sammutusveden lisäksi kuntien ylläpitämiin palopostijärjestelmiin ja sammutusvesiasemiin taajama-alueilla sekä ennalta valmisteltujen luonnon vedenottopaikkoihin. Osassa kuntia on rakennettu myös harvaan sijoitettuja palovesiasemia suurempi läpimittaisiin vesiputkistoihin, jolloin niiden tuotto on myös suurempi. Lisäksi alueella on letkukontteja, joissa olevilla suuri läpimittaisilla letkuilla voidaan kuljettaa sammutusvettä tehokkaasti pitkiäkin matkoja. Pelastuslaitoksen säiliöautoista muutamat ovat yli teknisen ja toiminnallisen käyttöikänsä, joten sammutusvesijärjestelmässä on tällä hetkellä tiedostettuja riskitekijöitä. Tavoite Etelä-Karjalan pelastustoimen alueella on käytössä tarkoituksenmukainen sammutusvesijärjestelmä.

79 79 Päätös palvelutasosta Pelastuslaitos laatii sammutusvesisuunnitelman sammutusveden hankinnasta ja toimittamisesta yhteistyössä pelastustoimen alueeseen kuuluvien kuntien ja pelastustoimen alueella toimintaa harjoittavien vesihuoltolaissa (119/2001) tarkoitettujen vesihuoltolaitosten sekä näille vettä toimittavien vesilaitosten kanssa. Sammutusvesisuunnitelma laaditaan mennessä ja se vahvistetaan erikseen pelastuslautakunnalla vuoden 2013 aikana. Palvelutasopäätöskauden aikana pelastustoimen alueelle hankitaan erillinen suuri tehoinen sammutusvesihuoltoyksikkö erillisen investointisuunnitelman mukaisesti. 6.8 Pelastustoiminnan lähialueyhteistyö Säädösperuste: PeL 38 Nykytila Saimaan kanavan vuokra-alueen uusi vuokrasopimus allekirjoitettiin ja uusi sopimus tuli voimaan Suomen osapuolen velvoitteena on ylläpitää Saimaan kanavaa ja vuokra-alueen rakenteita ja ympäristöä. Alueella on kanavan lisäksi vilkas kansainvälinen tieyhteys Venäjän federaatioon. Alueella työskentelee suomalainen kanavahenkilökunta ja liikenneväyliä käyttää kansainvälinen liikenne. Henkilökunta liikkuu vuokra-alueella Saimaan kanavan kulkuluvilla ja heidän oleskelunsa alueella rinnastetaan vieraalla paikkakunnalla Suomen alueella. Suomen tasavallan ja Venäjän federaation Saimaan kanavan kanavavaltuutettujen tapaamisessa osapuolet totesivat vuokra-alueen osalta, että Suomen osapuoli huolehtii pelastustoimen järjestelyistä kanavan vesialueella ja vesirakennuskohteilla, lukuun ottamatta vaikutuksiltaan laajoja globaaleja suuronnettomuuksia. Pelastustoimen järjestelyt Saimaan kanavan vartta kulkevalla tiellä kuuluvat Venäjän federaation toimivaltaan. Osapuolet päättivät, ettei kyseisestä asiasta tarvitse tehdä lisäasiakirjaa. Venäjän osapuoli perehtyy asiaankuuluvien virastojen kanssa kysymykseen yleisen järjestyksen turvaamisesta, johon sisältyy palomiesten työskentely vuokra-alueen metsäalueilla. Vuokra-alueen ulkopuolella (soveltuvin osin myös vuokra-alueella) Suomen ja Venäjän federaation välinen yhteistyö pelastustoimessa perustuu Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä yhteistyöstä onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niiden seurausten torjumiseksi tehtyyn sopimukseen, johon liittyvä laki ja asetus tulivat voimaan Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella ja Liikennevirastolla on voimassa oleva sopimus Saimaan kanavan vuokra-alueen pelastustoimen tehtävien hoitamises-

80 80 ta. Uusi sopimusluonnos on tarkistettu vastamaan uutta vuokrasopimusta sekä uudistunutta pelastuslainsäädäntöä. Tavoite Lähialueyhteistyötä kehitetään ja toteutetaan maiden välisten yhteistoimintasopimusten perusteella. Päätös palvelutasosta Pelastuslaitos varautuu Suomen ja Venäjän valtioiden tekemän sopimuksen mukaisiin pelastustehtäviin nykyisellä kalustolla ja henkilöstöllä sekä huolehtii Saimaan-kanavaan vuokra-alueella pelastustoimintatehtävistä erillisen sopimuksen mukaisesti.

81 81 7 MUUN LAINSÄÄDÄNNÖN PERUSTEELLA TUOTETTAVAT PALVELUT Säädösperuste: Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta. Nykytila Pelastusviranomaisen valvontavelvollisuutta lisättiin voimaan tulleella, jolloin valvontavelvollisuus laajennettiin koskemaan kaikkea kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia. Aiemmin asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista määritteli pelastusviranomaisen valvontavelvoitteen vain palavien nesteiden ja kaasujen vähäiselle teolliselle käsittelylle ja varastoinnille ja muiden kemikaalien osalta valvonta kuului ympäristövirastolle. Pelastuslaitoksen valvottavaksi on säädetty myös räjähdysvaarallisten tiloja koskevan räjähdyssuojausasiakirjan valvonta. EU:n antama ATEX -direktiivi, joka saatettiin kansallisella asetuksella voimaan , on tuonut huomattavasti lisätehtäviä osana kemikaalivalvontaa. Tällä hetkellä lainsäädännössä pelastusviranomaisen tehtäväksi määrättyjä vaarallisten kemikaalien lupakäsittely sekä tarkastus- ja valvontatoimia ei ole kyetty toteuttamaan kaikissa vaarallisten kemikaalien varastointia ja käsittelyä harjoittavissa kohteissa, koska valvontavastuu eri yhteyksissä on muuttunut ja koordinaatio asian hoitamiseksi on puuttunut. Lupapäätöksiä on ehditty tekemään vain kiireellisyysjärjestyksessä. Kemikaalivalvontaa koskevaa lainsäädäntöä ollaan muuttamassa ja tässä vaiheessa ei kyetä tarkasti ennakoimaan, miten uusi laki tulee vaikuttamaan pelastuslaitoksen vastuulla olevaan kemikaalivalvontaan. Näyttäisi siltä, että kemikaalivalvonnan tehtäviä siirretään nykyistä enemmän pelastuslaitoksen vastuulle. Pelastuslaitos on sisäisen tehtäväjaon perusteella onnistunut saamaan vastuullaan olevan kemikaalivalvonnan tehtävät hoidettua. Pelastuslaitos on hoitanut yksityiseen kulutukseen hyväksyttyjen ilotulitteiden ja vaarallisuudeltaan vastaavien muiden pyroteknisten välineiden varastoinnin lupahakemukset ja siihen liittyvät tarkastukset. Pelastuslaitoksen toimialueella sijaitsee useita pohjavesialueita ja vedenottamoita. Tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevat öljysäiliöt on kartoitettu koko pelastustoimen alueella. Palotarkastusten yhteydessä on arvioitu öljysäiliöiden asianmukaista sijoittelua ja uhkaa ympäristölle. Lisäksi on valvottu öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia yhteistyössä kuntien ympäristöviranomaisten kanssa. Määräaikaistarkastuksien suoritusvastuu on kiinteistön omistajalla. Tässä on todettu puutteita

82 82 Tavoite Pelastuslaitoksen valvontavastuulla olevat vaaralliset kemikaalikohteet tarkastetaan normaalien valvontakäyntien yhteydessä. Lisäksi pyritään selvittämään muissa kohteissa että, onko toiminnanharjoittaja velvollinen tekemään ilmoituksen vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista. Ilotulitteiden ja muiden pyroteknisten välineiden varastoinnin, myynnin ja käytön lupahakemukset sekä tarkastukset hoidetaan lain edellyttämällä tavalla. Pohjavesialueilla ja muillakin alueilla, joissa maanalaisia säiliöitä sijaitsee, öljysäiliöiden määräaikaistarkastusvelvoitteiden toteutumisen valvontaa tehostetaan lisäämällä yhteistyötä kuntien ympäristöviranomaisten kanssa. Päätös palvelutasosta Pelastuslaitos vastaa lainsäädännössä pelastustoimelle säädetystä kemikaalivalvonnasta. Kemikaalivalvonnan vaatima erityisosaaminen huomioidaan avoimia virkoja täytettäessä. Kemikaalivalvonnan valvontajärjestelmä on osana palotarkastusohjelmaa, johon tarvittava tieto tallennetaan ja sitä kehitetään. Ohjelmaa ja sen liittymiä kehitetään siten, että kolmannen osapuolen tarkastukset ovat myös pelastuslaitoksen saatavilla. Yhteistyötä kuntien ympäristöviranomaisten kanssa tiivistetään valvonnan tehostamiseksi.

83 83 8 ASIANTUNTIJAPALVELUT Säädösperuste: PeL 27 Alueen pelastustoimi voi huolehtia myös muista toimialalle soveltuvista tehtävistä, jos siitä ei ole ilmeistä haittaa pelastuslaissa säädettyjen tehtävien hoitamiselle. 8.1 Kuntien valmiussuunnittelun ohjaus- ja koordinointi Säädösperuste: Valmiuslaki 40 PeA 5 Valmiuslaki edellyttää, että kuntien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muin toimenpitein varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa. Pelastuslaissa on määritetty yhteistoimintaan liittyviä tehtäviä eri viranomaisille ja kunnille. Pelastuslaitoksen tehtävänä on mm. yhteen sovittaa eri viranomaisten ja pelastustoimintaan osallistuvien muiden tahojen toimintaa. Nykytila Vuosina pelastuslaitos toteutti yhteistyössä alueen kuntien kanssa projektin jossa yhteen sovitettiin, ohjattiin ja koordinoitiin kuntien ja toimintaalueensa varautumista ja valmiussuunnittelua vuonna 2008 laaditun projektisuunnitelman mukaisesti. Alueellinen varautumisen ja valmiussuunnittelun toimintamalli eri turvallisuustilanteissa luotiin vuoteen 2012 mennessä ja se on vakiinnutettu käytäntöön. Tavoite Pelastuslaitos on edelleen keskeinen asiantuntija ja paikallisviranomainen kokonaisvaltaisen varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittamisessa, ohjauksessa ja koordinoinnissa. Kehitetään alueen viranomaisyhteistyötä varautumisessa ja valmiussuunnittelussa edelleen. Vaihdetaan ja haetaan hyviä käytäntöjä kansallisesti ja kansainvälisiltä toimijoilta.

84 84 Päätös palvelutasosta Pelastuslaitos toimii keskeisenä asiantuntijana sekä kokonaisvaltaisen varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteen sovittajana maakunnan alueella. Yhteistoimintasopimuksen perusteella pelastuslaitos tukee alueen kuntien varautumista ja valmiussuunnittelua. 8.2 Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjaus Säädösperuste: PeL 27 Pelastusviranomainen toimii asiantuntijana maankäytön suunnittelussa sekä rakentamisen ohjauksessa ja valvonnassa sen mukaan kuin siitä kunnan ja muiden vastuuviranomaisten tai tahojen kanssa sovitaan. Varsinaisia maankäytön ja rakentamisen valvontaviranomaisia ovat kuntien kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaiset. Nykytila Pelastuslaitos on seurannut maankäytön suunnittelun ja rakentamisen tilannetta ja niiden kehittymistä maakunnan alueella sekä osallistunut näiden toteutukseen pelastusalan asiantuntijan roolissa. Keskeisenä päämääränä on ollut pyrkimys vaikuttaa henkilö- ja paloturvallisuuteen liittyviin seikkoihin siten, että valittavissa ratkaisuissa päädytään kansalaisten kannalta mielekkäisiin ja kestäviin lopputuloksiin. Pääasiallisina keinoina ovat olleet suunnittelun ja toteutuksen ohjaus sekä pelastustoimeen liittyvien keskeisten turvallisuusnäkökohtien valvonta. Erityisiä haasteita toiminnassa onnistumiselle ovat viimeaikoina asettaneet monien hankkeiden ominaisuudet, kuten niiden laajuudet vaikuttavuus koko maakunnan alueella, harjoitettava toiminta ja sen ominaisuudet, nopeat toteutusaikataulut sekä hankkeiden päällekkäisyys. Uudistuva teknologia ja tuotantomenetelmien kehittyminen vaikuttavat pelastusviranomaisen työskentelyyn tuomalla siihen lisävaatimuksia. Korostunutta huomiota on kiinnitetty niihin kohteisiin, jotka ovat sijoittuneet tai sijoittuvat I ja II riskialueiden ulkopuolelle. Kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaisille on annettu lausuntoja kaavoitusja rakennussuunnitelmista henkilö- ja paloturvallisuuden osalta sekä pelastustoiminnan edellytysten huomioon ottamisesta. Lausuntokäytännöissä ja annettavissa palveluissa on ollut vielä kuntakohtaisia eroja. Kuntien rakennusvalvonta- ja kaavoitusviranomaisten kanssa on käyty neuvotteluja yhteisten käytäntöjen luomiseksi. Rakennusvalvontaviranomaisten kanssa on laadittu sopimukset toimintavaoista.

85 85 Pelastuslaitos on määritellyt palvelualueittain alueet ja vastuupalotarkastajat, jotka antavat tavanomaista rakentamista koskevat lausunnot alueiden kuntien kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaisille. Suurista hankkeista lausunnot annetaan keskistetysti. Tavoite Yhteistyötä maankäytön suunnittelun ja rakentamisen vastuuviranomaisten ja muiden vastuutahojen kanssa kehitetään siten, että pelastustoimen riskianalyysi ja toimintavalmius otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa. Työskentelymenetelmiä kehitetään edelleen siten, että jo rakennetun ympäristön sekä uudisrakentamisen aiheuttamia riskejä voidaan tarkastella yhtäaikaisesti silloin kun muutokset ovat vielä suunnitteluvaiheessa. Pelastustoimen alueella kaavoitetaan ja rakennetaan turvallisesti. Sammutusvesitarve pelastustoimen tarpeisiin on otettu huomioon kuntien kaavoituksessa. Tarkastustehtäviä, lausuntoja ja opastusta suunnataan niihin tehtäviin, joissa tarvitaan pelastusviranomaisen erityistä asiantuntemusta. Rakentamisen henkilö- ja paloturvallisuuden ohjauksella, pyritään siihen, että niillä alueilla, joissa palokunnan toimintavalmiusaika on pitkä tai missä riskialuetta ei saavuteta hyväksyttävässä toimintavalmiusajassa, rakennusten sijoittelulla ja rakennusten suojaustasoa nostamalla saavutetaan hyväksyttävä turvallisuustaso. Päätös palvelutasosta Pelastuslaitoksen roolia maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa kehitetään siten, että pelastustoimen keskeiset turvallisuusnäkökohdat tulevat huomioiduiksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, silloin kun asiat ovat vielä suunnitteluvaiheessa. Pelastustoimen riskianalyysi ja pelastustoimintavalmius otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa. Erityistä huomiota kiinnitetään pelastustoiminnan saavutettavuuteen riskialueittain ja riskien kasvuun. Pelastuslaitos ylläpitää aktiivista rooliaan asiantuntijana eri liikennejärjestelmien suunnitteluun ja kehittämiseen liittyen.

86 86 Kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaisten kanssa sovitaan menettelytavoista säännöllisesti järjestettävissä yhteistoimintapalavereissa. Muille valvontaviranomaisille annetaan lausunnot pyydettäessä. Suunnitelmista annetaan lausunnot pyydettäessä. Kohteista, joissa henkilö- ja paloturvallisuudelle aiheutuva vaara on tavanomaista suurempi, lausunnot annetaan keskitetysti. Suunnittelijoita ohjataan niissä tapauksissa, joissa vastuuviranomainen esittää ohjauspyynnön. Tarkastustehtäviä, lausuntoja ja opastuksia suunnataan niihin tehtäviin, joissa tarvitaan pelastusviranomaisen erityistä asiantuntemusta. Pelastusviranomainen osallistuu läheisyysperiaatteella rakennuslupakäsittelyyn kunnan rakennusvalvontaviranomaisen kanssa sovitulla tavalla.

87 87 9 PORRASTEINEN ENSIHOITOJÄRJESTELMÄ Säädösperuste: PeL 27 Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 39 Asetus ensihoitopalveluista Yhteistoimintasopimus pelastustoimesta Yhteistyösopimus ensihoidon järjestämisestä Terveydenhuoltolain 39 :n mukaisesti sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta. Lain 40 :ssä on säädetty ensihoidon sisällöstä. Terveydenhuoltolain 39 perusteella sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Ensihoitopalveluista annettu asetus määrittelee ensihoitopalvelun tehtävät, palvelutasopäätöksen sisällön, riskialueluokat, tehtävien kiireellisyysluokat ja tavoittamisajan määrittelyt. Pelastuslain (379 /2011) 27 :n perustella alueen pelastustoimi voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on sovittu terveydenhuoltolain (1326 / 2010) 39 :n 2 momentin perusteella. Etelä-Karjalan pelastustoimen järjestämisestä hyväksytyn yhteistoimintasopimuksen perusteella kunkin sopijakunnan omiin päätöksiin perustuvista erityisvelvoitteista aiheutuvat kustannukset maksaa kyseinen sopijakunta. Erityisvelvoitteita ovat mm. ensihoidon ja sairaankuljetuksen sekä ensivastetoiminnan aiheuttamat kustannukset. Nykytila Etelä-Karjalan pelastuslaitos sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymän ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen ensihoidon järjestämisestä. Yhteistyösopimus on astunut voimaan ja on voimassa toistaiseksi. Yhteistyösopimuksen mukaisesti maakunnallinen ensihoito toteutetaan yhteistoiminnassa pelastustoimen ja terveystoimen kanssa. Alueen väestön kannalta kummankin tahon toiminnan integrointi toisiinsa mahdollistaa ja tukee palvelujen yhdenvertaisuusperiaatteen toteuttamisen maakunnan alueella ensihoidon ja pelastustoimen osalta. Taloudellisesti tästä on hyötyä molemmille eri resurssien (henkilöstö, kalusto, toimitilat, tukitoiminnot, viestija tietojärjestelmät) kannalta. Maakunnallinen yhteistoimintamalli mahdollistaa myös sen, että resurssien hankintaa, yhteiskäyttöä ja sijoittelua voidaan suunnitella paremmin. Hallinnolliset raja-aidat madaltuvat kummankin toimijan puolella ja väestölle pystytään tarjoamaan laadukas porrasteinen ensihoidon palvelujärjestelmä myös harvaan asutuilla alueilla. Yksiköiden sijoittelu voidaan toteuttaa siten, että potilaiden tavoittamisviiveet pystytään minimoimaan. Yhteinen toimintamalli mahdollistaa myös uusien innovaatioiden kehittämisen

88 88 alueelle, oli sitten kyse ensivaiheen pelastustoiminnasta tai terveydenhuollosta. Ensihoidon ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen organisaatiot toimivat lomittain. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen alaisuudessa toimii maakunnallisen ensihoitojärjestelmän virkamiehistä koostuva yhteistyöryhmä, johon kuuluvat Eksoten akuutin vastuuyksikön johtaja, ensihoidon vastuulääkäri, ensihoidon osastonhoitaja-ensihoitopäällikkö ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja pelastuspäällikkö. Osastonhoitaja- ensihoitopäällikkö osallistuu pelastuslaitoksen johtoryhmän toimintaan, jotta palvelujärjestelmä saadaan toimimaan hyvin jouhevasti ja synergiasta saadaan tarkoituksenmukaista. Etelä-Karjalan kuntajohtajien neuvottelukunta suunnittelee ja varmistaa toimintaedellytykset ylimmältä tasolta. Etelä-Karjalan pelastustoimen alueella järjestetään ensivastetoimintaa pelastuslaitoksen, sivutoimisten palokuntien ja sopimuspalokuntien toimintana. Imatralla ja Lappeenrannassa pelastuslaitos huolehtii ensivastetoiminnasta. Lemillä, Luumäellä, Parikkalassa, Rautjärvellä, Ruokolahdella, Savitaipaleella, Suomenniemellä ensivastetehtävistä vastaa alueiden sopimuspalokunnat. Taipalsaaren alueen sopimuspalokunnan kanssa ei ole tehty erillistä ensivastesopimusta. Nämä ensivastetehtävät hoidetaan muiden kuntien yksiköiden toimesta. Ensivastetoiminnalla tarkoitetaan sairaankuljetusta tukevaa kiireellistä henkeä pelastavaa toimintaa, kuten vakavasti loukkaantuneen tai sairastuneen henkilönensiapua, tilan arvioimista ja hoidon aloittamista tapahtumapaikalla. Ensivastetehtäviä vuonna 2011 oli 985 kappaletta, joka on noin 1/3 kaikista pelas-

89 89 tustoimintatehtävistä. Ensivastetoiminnasta on tehty erilliset sopimukset pelastuslaitoksen ja sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten kanssa. Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin asettaa haasteita turvallisuuspalveluille. Samanaikaisesti tulee varmistaa sekä kasvukeskusten että harvaan asuttujen alueiden palvelut. Nopean avun saatavuus on turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen kannalta keskeistä. Harvaan asutuilla alueilla palvelujen tuottaminen vaatii yhä enemmän laajempaa yhteistyötä ja uusia toimintamalleja yli organisaatiorajojen eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Sopimuspalokuntien toiminnan turvaaminen on pelastustoimen hälytystehtävien hoitamisen kannalta keskeistä. Järjestelmän olennaisena osana ovat vapaaehtoiset ja sivutoimiseen henkilöstöön perustuvat sopimuspalokunnat. Väestö- ja aluerakenteen muutokset sekä ikääntyminen vaikuttaa myös sopimuspalokuntien ja vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaan. Työelämän vaatimukset ja työsidonnaisuus, työssäkäyntialueiden laajeneminen vaikeuttavat myös henkilöstön saantia vapaaehtoiseen pelastustoimintaan. Erityisesti pienillä paikkakunnilla on yhä suurempia ongelmia rekrytoida sivutoimista henkilökuntaa palokuntatoimintaan väestön ikääntyessä. Yksilökeskeisyys ja siihen liittyvä hyötyajattelu voivat myös olla haaste vapaaehtoisorganisaatioille. Vapaaehtoisen toiminnan järjestäminen vaikeutuu tulevaisuudessa etenkin väestökatoalueilla, mikäli siellä ei enää asu riittävästi nuoria. Alkaneet muutokset vaikuttavat jo nyt Etelä-Karjalassa nopean avun saannin turvaamisessa eri vuoden ja vuorokauden aikoina. Lisäksi päätoimisen henkilöstön osalta päällystön saaminen työskentelemään harvaan asutetuille alueille tulee asettamaan omat haasteet. Tavoite Nopean avun turvaamiseksi harvaan asutuilla alueilla resurssien kustannustehokkaaseen käyttöön perustuen lisätään yhteistyötä pelastuslaitoksen ja Eksoten välillä moniammatillisten yksiköiden käytöllä taloudellisena koko maakuntaa kattavana toimintana. Yhteistyössä toteutettu ensihoitomalli moniammatillisilla yksiköillä (palomies ensihoitaja) mahdollistaa parhaiten nopean avun turvaamisen harvaan asutuilla alueilla perustuen yhteisten resurssien kustannustehokkaaseen käyttöön. Moniammatillisen yksikön perustan muodostavat terveystoimen alaisena toimiva hoitotason ensihoitaja ja pelastustoimen alaisena toimiva perustason palomies, jolla voi olla lisäksi terveydenhuoltoalan ammattikoulutus. He yhdessä hoitavat ensihoitoon ja pelastustoimeen liittyvät tehtävät ambulanssilla liikkuen. Yksikkö muodostaisi vahvan osan kansalaisten turvaverkkoa harvaan asutetuilla alueilla, turvaten peruspalvelujen saatavuuden. Moniammatillinen työpari pystyy aloittamaan nopeammin ensivaiheen toimenpiteet kiireellisissä ensihoidon tai pelastustoiminnan tehtävissä, jotka ovat yleensä merkityksellisimmät selviytymisen, pelastamisen ja lisävahinkojen estämisen kannalta. Yksikössä toimiva palomies toimisi samalla alueensa pelastuslain mukaisena pelastusviranomaispäivystäjänä. Kiireellisiin tehtäviin saa-

90 90 daan aina nopeasti paikalle yksikkö, jolla on laaja tiedollinen ja taidollinen valmius sekä kyky käyttää niin ensihoidon kuin pelastustoimen välineitä. Useimmat pelastustehtävistä näillä alueilla ovat rakennuspaloja ja liikenneonnettomuuksia, joihin muutoinkin hälytetään sekä ensihoitoyksikkö että pelastusyksikkö. Harvaan asutetulla alueella tällaisella yksiköllä olisi alle ensihoitotehtävää vuodessa siirtokuljetukset pois laskettuna ja pelastustoimen tehtäviä on noin 100 vuodessa ensivastetehtävät pois laskettuna. Yksikön kokonaistehtävämäärä pysyisi kuitenkin vielä kohtuullisena. Moniammatillinen yksikkö hoitaisi lisäksi alueellaan terveystoimen ja pelastustoimen eri tehtäviä. näitä ovat mm. kotisairaanhoitotehtävät, tiedotus- ja valistustoimintatehtävät, turvallisuuskoulutustehtävät (hätäensiapu ja alkusammutus), erilaista turvallisuus- ja valvontatehtävät sekä alueen palokunnan koulutus- / harjoitustehtäviin osallistuminen. Moniammatillisessa yksikössä toimivien palomiesten oikeus käyttää pelastuslaissa säädettyjä pelastusviranomaisen toimivaltuuksia edellyttää, että yksiköissä toimivat palomiehet ovat virkasuhteessa ja pelastuslaitoksen palveluksessa. Moniammatillisen yksikön kustannukset jakautuisivat pelastustoimen ja terveystoimen kesken erikseen sovittavalla tavalla. Päätös palvelutasosta Porrasteista ensihoitojärjestelmää kehitetään yhteistyössä Eksoten kanssa koko maakunnan alueella tehdyn yhteistoimintasopimuksen ja ensihoidon palvelutasopäätöksen linjausten mukaisesti. Kehittämisen painopisteenä on moniammatillisen (pelastaja-ensihoitaja) yksikön toimintamalli, jonka toimintaa pilotoidaan tarvittaessa erikseen määritetyillä alueilla. Pelastuslaitoksella on valmiudet tarjota asiakaslähtöinen, laadukas ja kustannustehokas ensivastetoiminta alueellaan osana porrasteista ensihoitojärjestelmää. Ensivastesopimukset tarkistetaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa palvelutasopäätöskauden aikana. Pelastustoimen palvelutasopäätöstä tarkistetaan tarvittaessa porrasteisen ensihoidon osalta, kun Etelä-Karjalan ensihoidon palvelutasopäätös on vahvistettu.

91 91 10 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS 10.1 Pelastuslaitoksen hallinto Säädösperuste: Pelastuslaki Kuntalaki Etelä-Karjalan pelastustoimen yhteistoimintasopimus Pelastuslaitoksen johto- ja toimintasääntö Nykytila Etelä-Karjalan pelastustoimen järjestämisestä tehdyn yhteistoimintasopimuksen perusteella pelastustoimen hallinnosta vastaa isäntäkuntana Lappeenrannan kaupunki, jonka ylläpitämä pelastuslaitos vastaa pelastuslain mukaisten tehtävien hoitamisesta Etelä-Karjalan maakunnan pelastustoimen alueella. Etelä-Karjalan pelastustoimi on sijoitettu hallinnosta vastaavan Lappeenrannan kaupungin organisaatioon erilliseksi taseyksiköksi. Pelastustoimen järjestämisestä tehty yhteistoimintasopimus on tarkastettu vuoden 2012 aikana vastaamaan muuttunutta kunta-aluejakoa sekä pelastuslainsäädäntöä. Pelastuslaitoksen johtosääntö on tarkastettu vuoden 2012 aikana. Pelastuslaitoksen toimintasäätö tarkastetaan vuoden 2013 aikana. Sopijakuntien yhteistyöelimenä toimii pelastustoimen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on pelastuslaitoksen toimintaedellytysten suunnittelu ja varmistaminen tekemällä pelastuslautakunnalle esityksiä toiminnan suunnittelua, talousarviota, investointeja ja palvelutason määrittelyä koskevissa asioissa. Pelastuslaitoksen toiminta järjestetään Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen johtosäännön ja toimintasäännön mukaisesti. Pelastustoimen omistajapolitiikkaan vaikuttaa pelastustoimen luonteesta johtuva suhteellisen vahva keskusjohtoisuus ja lainsäädännössä suoraan pelastusviranomaisille määrätyt tehtävät. Tämä vaikuttaa erityisesti siihen, miten sopimuskunnat pelastuslaitoksen omistajina ja toiminnan rahoittajana voivat todellisuudessa ohjata pelastuslaitoksen toimintaa ja vaikuttaa pelastustoimen järjestämiseen ja kehittymiseen alueellaan. Kunnat ovat muuttuneet palvelujen tuottajasta niiden järjestäjiksi. Kunnan virastojen, nettobudjetoitujen tulosyksiköiden ja liikelaitosten asema on muuttumassa entistä itsenäisemmäksi ja niiden rinnalle perustetaan peruskunnasta erillisiä palvelutuotannon yksiköitä, kuten yhtiöitä, säätiöitä ja kuntayhtymiä. Toimintatapojen muutos muuttaa myös kunnan johtamisjärjestelmää ja asettaa uusia vaatimuksia ja vastuuta kuntien johtajille ja muille päätöksentekijöille omistajaohjauksessa.

92 92 Pelastustoimen omistajaohjauksessa tavoitteena tulee olla, että sopijakunnilla on todellinen mahdollisuus omistajaohjaukseen ja tätä kautta myös vastuu pelastustoimen kehittämisestä, sitoutumisesta palvelutasopäätöksessä määriteltyihin tavoitteisiin ja toimimisesta näiden päämäärien saavuttamiseksi. Kuntien yhteinen näkemys pelastustoimen järjestämisestä sekä kehittämisestä helpottavat ja ohjaavat asioiden valmistelua myös pelastuslaitoksessa. Tavoite Tavoitteena on sopijakuntien omistajaohjauksen tehostaminen siten, että kuntien ja pelastuslaitoksen pelastustoimen toteuttamiseen ja kehittämiseen liittyvä edunvalvonta on sisällöltään yhdensuuntaista. Päätös palvelutasosta Sopijakuntien omistajaohjausta pyritään tehostamaan siten, että pelastustoimen kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyvä edunvalvonta on sisällöltään yhdensuuntaista Pelastuslaitoksen tasapainotettu strategia 2025 Nykytila Tasapainotettu strategia on strategisen johtamisen ja arvioinnin väline. Pelastuslaitoksella on toteutettu voimassa olevaa tasapainotettua strategiaa, joka on vahvistettu nykyisessä palvelutasopäätöksessä. Tavoite 10.3 Henkilöstö Tasapainotetun strategian avulla pelastuslaitoksen toiminta-ajatus, visio ja strategiset tavoitteet voidaan yhdistää toimintaa ohjaavien mittareiden kokonaisuuteen. Liitteessä 2 on esitetty pelastuslaitoksen tasapainotettu strategia 2025 Päätös palvelutasosta Vahvistetaan pelastuslaitoksen tasapainotettu strategia 2025 (toimintaajatus, visio, arvot, strategiset tavoitteet ja strategiset mittarit). Alueellisen pelastustoimijärjestelmän tavoitteiksi asetettiin selvitysmiehen toimesta henkilöstön osalta, että pelastustoimen alueella on riittävästi henkilöresursseja käytettäväksi onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn sekä suojaamistoimien edistämiseen ja alue pystyy järjestämään asiakaslähtöisen ja lähellä kansalaista olevan pelastustoiminnan tehokkaasti. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin, että palkatun henkilökunnan määrä on niin suuri, että ikääntyville palomiehille, jotka eivät enää kykene raskaisiin pelastustehtäviin, kyetään järjes-

93 93 tämään muita pelastustoimeen kuuluvia töitä eläkeikään saakka. Henkilöstön osalta toiminnallisiksi kriteereiksi asetettiin, että alueen pelastustoimen päätoimisen henkilöstön määrä on asukasta kohden 100, joista on päällystövirkaa. Nykytila Pelastuslautakunnan vahvistaman palvelutasopäätöksen mukaisesti pelastustoimen päätoimisen henkilöstön määränä pidetään vähintään vuoden 2008 tasolla. Pelastuslaitoksella tarvittava erityisosaaminen huomioidaan vapautuvien virkojen ja toimien täytössä. Pelastuslaitoksen päätoimisen pelastushenkilöstön määrä oli vuoden 2004 alussa 101 (76 / asukasta) ja vuoden 2011 lopussa 94 (70 / asukasta). Henkilöstövähennystä on yhteensä 7 henkilöä (-7 %). Vähennys on kohdistunut pääosin päällystöön ja hallintohenkilöstöön. Päällystön määrä on vähentynyt 20 % ja toimistohenkilöstön määrä 50 %. Alueen maantieteellinen muoto ja arvioidut riskit edellyttävät tavanomaista enemmän henkilöstöä ja resursseja, jotta palvelutasopäätöksessä määritellyt tavoitteet saavutetaan kaikilta osin. Nykyinen henkilöstömäärä on pieni alueen tarpeisiin ja määritettyihin riskeihin verrattuna. Henkilöstön määrään on kiinnittänyt huomiota myös aluehallintovirasto etenkin päällystön osalta. Päällystön määrä oli vuoden 2014 alussa 30 ja vuoden 2012 lopussa 24 (vähennystä 20 %). Resurssien käyttöä suunniteltaessa ja päätettäessä tulee ottaa huomioon, että määritellyt palvelut ovat tasapuolisesti kaikkien alueen asukkaiden saatavissa. Pelastusalueella on jo nyt haasteena saada osissa aluetta arkipäivisin riittävästi sopimuspalokuntalaisia hälytystehtäviin. Tähän vaikuttavat mm. työssäkäyntialueiden kasvaminen, työsidonnaisuus, opiskelu muulla paikkakunnalla sekä sopimuspalokuntalaisten määrän lasku. Alkaneet muutokset vaikuttavat jo nyt nopean avun saannin turvaamiseksi eri vuoden- ja vuorokauden aikoina. Arkipäivisin, jolloin hälytystehtäviä on tilastollisesti eniten ja sopimuspalokuntalaisten käyttö rajallisempaa, tulee käytettävissä olla enemmän päätoimista henkilöstöä.

94 94 (Lähde: Tampereen yliopisto 2012) Kaaviossa pelastuslaitosten pelastustoimintaan osallistuva henkilöstö on suhteutettu alueen väestöön. Koko maan keskiarvo oli 7,33 henkilöä asukasta kohti. Etelä-Karjalan osalta se oli toiseksi pienin ollessa 5,5 henkilöä Lappeenrannan kaupungin tuottavuusohjelman mukaisesti vuosina pelastuslaitoksen henkilötyövuosia tulee vähentää kolmella - yksi eläköitymisen myötä ja kaksi muin toimenpitein. Vuonna 2009 vapautunut riskienhallinnan tulosyksikön päällikön virka on jätetty toistaiseksi täyttämättä. Tehtävät ovat hoidettu pelastuslautakunnan päätöksen mukaisesti sisäisin järjestelyin. Kahden muun henkilötyövuoden vähentäminen on toteutettu jättämällä vuoden 2011 lopussa eläköitymisen myötä vapautuneet toimistosihteerin ja palomestarin virat toistaiseksi täyttämättä. Yhteiskunnan teknologinen kehitys on tuonut ja tuo mukanaan joitakin uusia onnettomuusriskejä, jotka asettavat uusia vaatimuksia osaamiselle. Koulutustarpeeseen ja henkilöstön käyttöä koskeviin järjestelyihin vaikuttavat myös henkilöstön suhteellisen korkea keski-ikä, suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen sekä yleinen eläkeiän nousu. Kohonneen eläkeiän vaikutukset alkavat näkyä henkilöstörakenteessa ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Pelastushenkilöstön määrän ollessa nyt minimissäänä, edellyttää se mm. kaikilta päätoimisilta palomiehiltä valmiuksia suoriutua kaikista tehtävistä, mikä ei välttämättä ole mahdollista lähellä eläkeikää olevien palomiesten kohdalla. Nykyiset taloudelliset resurssit eivät mahdollista henkilöitä, jotka eivät selviydy perustehtävistään toimintakyvyn perusteella, heidän siirtämistä muihin pelastustoimen tehtäviin ilman uuden henkilön palkkaamista tilalle. Vaikka toistaiseksi pelastuslaitoksen toimintavalmius täyttää vaatimukset, henkilöstön määrän suhteen liikutaan toimintavalmiuden minimirajoilla huomioiden alueen riskit. Hyvä toimintakyky on tärkeää sekä päätoimiselle henkilöstölle että pelastustoimen tehtäväkentässä toimiville vapaaehtoisille.

95 95 Tavoite Pelastustoimen alueella on riittävästi päätoimista henkilöstöä käytettäväksi lainsäädännön ja hyväksytyn palvelutasopäätöksen edellyttämien tehtävien hoitamiseen siten, että määritellyt palvelut ovat tasapuolisesti alueella saatavissa. Pelastustoimen alueellista järjestelmää hyödyntäen sekä tehtäväkokonaisuuksia järjestellen pystyttäisiin nykyistä tarkoituksenmukaisemmin vastaamaan ajan haasteisiin ja luomaan henkilöstölle mahdollisuus työskennellä pelastustoimen eri tehtävissä vaihtoehtoisia urapolkuja kehittämällä. Toimintatapoja pyritään kehittämään siten, että pelastustehtävät voidaan hoitaa tekijäänsä vähemmän kuormittavilla ja nykyistä turvallisemmilla ja tehokkaammilla menetelmillä. Päätös palvelutasosta Palvelut tuotetaan mahdollisimman lähellä asiakasta. Tehtävät, jotka eivät vaadi läheisyysperiaatteen ottamista huomioon kuten hallinto, talous, hankinnat ja erityisosaamista vaativat toimet, hoidetaan aluetasolla. Pelastustoimen alueellista järjestelmää hyödyntäen sekä tehtäväkokonaisuuksia järjestellen pystyttäisiin nykyistä tarkoituksenmukaisemmin vastaamaan ajan haasteisiin ja luomaan henkilöstölle mahdollisuus työskennellä pelastustoimen eri tehtävissä vaihtoehtoisia urapolkuja kehittämällä. Toimintatapoja pyritään kehittämään siten, että pelastustehtävät voidaan hoitaa tekijäänsä vähemmän kuormittavilla ja nykyistä turvallisemmilla ja tehokkaammilla menetelmillä. Päätoimisen henkilöstön henkilömäärä suunnitellaan ja toteutetaan palvelutasopäätökseen sisältyvän henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Henkilöstösuunnitelma on esitetty liitteessä 4. Pelastuslaitoksella tarvittava erityisosaaminen huomioidaan vapautuvien virkojen ja toimien täytössä. Pelastuslaitoksen organisoituminen vahvistetaan johto- ja toimintasäännöissä.

96 Työhyvinvointi Säädösperuste: Työturvallisuuslaki (738/2002) Työterveyshuoltolaki (1383/2001) PeL 39 Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Pelastuslain 39 :n perusteella pelastuslaitoksen ja sopimuspalokunnan henkilöstöön kuuluvan pelastustoimintaan osallistuvan henkilön tulee ylläpitää tehtäviensä edellyttämiä perustaitoja ja kuntoa. Pelastustoimintaan kuuluvien eri tehtävien edellyttämien perustaitojen ja kunnon tasosta sekä kuntotestien järjestämisestä voidaan antaa tarkempia säännöksiä sisäasiainministeriön asetuksella. Nykytila Lappeenrannan kaupungilla on käynnistetty uusimuotoisen työhyvinvointiohjelman toteuttaminen. Toteutus ajoittuu vuosille eri teemoja kulloinkin painottaen. Työhyvinvointiohjelman toteutus perustuu laajaan työhyvinvointikäsitykseen. Työhyvinvointiohjelman perimmäisenä päämääränä on kehittää kaupungin palveluiden taloudellisesti tehokasta tuotantotapaa varmistamalla henkilöstön jaksaminen, osaaminen, saatavuus ja ikärakenteen hallinta. Ohjelman tavoitteena on löytää myös keinoja hallita työssä jaksamiseen kohdistuvia paineita, jotka aiheutuvat sekä organisaatiomuutoksista, taloustilanteesta että henkilöstömuutoksista. Ohjelma pyrkii edistämään henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia ja vähentämään täten sairauspoissaoloja.

97 97 Kaavio Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät: Lähde: Marja-Liisa Manka, 2006 Työhyvinvointiohjelma perustuu laajaan työhyvinvointikäsitykseen, jonka perustaksi on otettu Varman työhyvinvointimalli. Siinä työhyvinvointi on kokonaisuus, johon vaikuttavat oheisen ympyrän osa-alueet, ts. ihminen kokonaisuutena. Kokonaisuutta voidaan tarkastella yksilön, työyhteisön, esimiestyön tai koko organisaation näkökulmasta. Työhyvinvointia rakennetaan arjessa jokaisena päivänä pitämällä eri osa-alueet sopivasti tasapainossa. Lappeenrannan kaupungilla työnantajana on käytössään ns. varhaisen avun mallia. Mallin tarkoituksena on edistää kaupungin henkilöstön työkykyä, yhtenäistää toimialojen käytäntöjä uudelleensijoitusasioissa sekä tukea esimiesten asiaan liittyvää päätöksentekoa. Pelastuslaitoksella toteutettiin vuosina erillinen Kehittyvä pelastuslaitos - hanke. Hankkeen tavoitteena oli kehittää muutosvalmiuksia, muutosten johtamista, lähiesimiestoimintaa, työyhteisötaitoja sekä työhyvinvointia. Pelastajan fyysisesti raskas ammatti asettaa haasteita etenkin ikääntyville henkilöille. Pelastajien ja alipäällystön keski-ikä on yli 46 vuotta. Henkilöstöstä on koko ajan keskimäärin 4,9 henkilöä sairauslomalla. Fyysisen toimintakyvyn tarkasti selvittämiseksi 2012 otettiin käyttöön FireFittestausjärjestelmä, testaajana Saimaan ammattikorkeakoulu. Jokainen testattava saa henkilökohtaisen palautteen tuloksista ja tulokset analysoidaan yhdessä työterveyshuollon kanssa. Työvuoroissa tapahtuvan liikunnan lisäksi koko henkilöstöllä on mahdollisuus ohjattuun liikuntaan ja tuettuihin liikuntapaikkojen käyttöön. Lappeenrannan ja Imatran paloasemien henkilöstöllä on ollut mahdollisesti työpaikan ilmasta johtuvia oireita. Henkilöstölle on tehty työilmakysely Lap-

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on Sisäasiainministeriön toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 23.9.2013 Pelastuslaki (379/2011) Tehtävät/velvoitteet Tehtävän poistaminen ei ole mahdollista perustelut Tehtävä

Lisätiedot

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Anssi Kuhlman Taustaa Pelastuslaki 379/2011 27 Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta,

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS Toiminnan kuvaus Etelä-Karjalan pelastuslaitos vastaa kaikissa olosuhteissa lainsäädännön sekä sopijakuntien siltä edellyttämistä palveluista asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lisätiedot

Pelastustoimen strategia 2025

Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen strategia 2025 1 Sisäasiainministeriön julkaisu ISSN 1236-2840 Pelastustoimen strategia 2025, 8/2012 ISBN 978-952-491-731-5 (nid.) ISBN 978-952-491-732-2 (PDF) Kannen kuvat: Jyrki Vesa,

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

Pelastustoimi ja pelastuslaitos

Pelastustoimi ja pelastuslaitos Pelastustoimi ja pelastuslaitos Päijät-Hämeen pelastuslaitos Marjo Oksanen marjo.oksanen@phpela.fi Pelastustoimen tehtävänjako Sisäasiainministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy 2013

Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Kimmo Markkanen riskienhallintapäällikkö Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uusimaa Department for Rescue Services

Lisätiedot

Ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta

Ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta Ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta Sisäinen turvallisuus SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISU /2013 SISÄASIAINMINISTERIÖ Sisäinen turvallisuus Ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta

Lisätiedot

Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. Sisäinen turvallisuus

Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. Sisäinen turvallisuus Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje Sisäinen turvallisuus SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 21/2012 SISÄASIAINMINISTERIÖ Sisäinen turvallisuus Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag. Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki

Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag. Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki Pelastuslaitokset (kunnat) Hätäkeskukset (Valtio) Valtion hallinnoimia Hätäkeskusalueita

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia VIRVE-päivä 19.3.2013 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden tehtävät Yleinen järjestys ja turvallisuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana

Lisätiedot

PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS 2013-2016 Lapin pelastuslaitos

PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS 2013-2016 Lapin pelastuslaitos PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS 2013-2016 Lapin pelastuslaitos 2 Pelastuslautakunta 14.9.2012 / 59, liite nro 9 Pelastuslautakunta xx.12.2012 / x, liite nro x PTP 2013-2016 Sisällysluettelo Pelastustoimen

Lisätiedot

Palvelutasopäätös 2015-2017

Palvelutasopäätös 2015-2017 Palvelutasopäätös 2015-2017 Kainuun Pelastuslaitos 2015-2017 1 Yleistä... 4 1.1 Pelastuslain säädökset palvelutasosta... 5 1.2 Pelastustoimen toimintaympäristö... 8 1.3 Yhteiskunnan ja taloudellinen kehitys...

Lisätiedot

Arkistolaitoksen ohje analogisten asiakirjojen suojaamisesta poikkeusoloissa

Arkistolaitoksen ohje analogisten asiakirjojen suojaamisesta poikkeusoloissa 1.10.2014 AL/15031/07.01.01.00/2014 Arkistolaitoksen ohje analogisten asiakirjojen suojaamisesta poikkeusoloissa Kyseessä on: määräys ohje suositus seulontapäätös Normin nimi Arkistolaitoksen ohje analogisten

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOPIJAPUOLET Alajärven, Alavuden, Kauhajoen, Kauhavan, Kurikan, Lapuan, Seinäjoen ja Ähtärin

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015 Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien

Lisätiedot

Ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta

Ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta Ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta Sisäinen turvallisuus SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISU /2013 SISÄASIAINMINISTERIÖ Sisäinen turvallisuus Ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014 Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta Varautumisseminaari 19.3.2014 Taustaa Väestönsuojelujaoston johtokunnan seminaari 14. 15.1.2014 Kyselyt pelastuslaitoksille 13.2. 16 laitosta vastasi

Lisätiedot

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke Turvassa kyläss ssä? Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke 1.3.2009-31.12.2011 31.12.2011 Suomen kylätoiminta ry Mitä on turvallisuus? Turvallinen työ-, koti-ja asuinympäristö

Lisätiedot

Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa. Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon

Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa. Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon Pelastuslaitoksen näkökohta Tuulivoima on yleisesti hyväksytty tapa tuottaa sähköenergiaa ja tuulivoiman lisäämiseen

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Strateginen kenttä Johdon forum Ministeriövalmistelu - läänit Yhteistoiminnallinen valmistelu Pelastusaluevalmistelu (pelastusjohtajien kokous) Palvalutasopäätökset Kuntastrategiat

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Tehoa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöhön Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä 14.12.2012 Marko Palmgren Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912 Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos Kainuun pelastuslaitos Kuva: Kainuun pelastuslaitos www.kaipe.fi Uutisaiheita Kelomökki syttyi Luostolla www.lapinkansa.fi

Lisätiedot

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän

Lisätiedot

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 9.9.2011 1 Suomen hallituksen talouspolitiikka (2011

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi

Lisätiedot

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Sirkka Jakonen, johtaja, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirasto edistää

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Noljakantie 4 80140 Joensuu Ydintietoja pelastuslaitoksesta Asukkaita 165 673 Pinta-ala 21 584

Lisätiedot

Riskienarvioinnin kehittämisen ajankohtaiset asiat

Riskienarvioinnin kehittämisen ajankohtaiset asiat Riskienarvioinnin kehittämisen ajankohtaiset asiat Kati Tillander Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät 18-19.11.2014 Riskienarvioinnin kehittäminen Palvelujen kohdentamisen peruselementit ovat tarkempi

Lisätiedot

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Anne-Kaarina Lyytinen Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Terveysvalvonnan johdon iltapäivä

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Pelastustoimen muutospaineet ja mahdollisuudet. Seppo Lokka pelastusjohtaja

Pelastustoimen muutospaineet ja mahdollisuudet. Seppo Lokka pelastusjohtaja Pelastustoimen muutospaineet mahdollisuudet Seppo Lokka pelastusjohta Megatrendit Teknologia integroituu arkeen Keskinäisriippuvuus lisääntyy Yksilöllinen hyvinvointi korostuu Ilmastonmuutoksen seuraukset

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kuntien varautumisseminaari 19.3.2013 Pasi Vainio riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki Pitkä Uhkat sähkökatko Arvio, miten uhka vaikuttaa

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö

Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö 18.11.2010 Mihin suuntaan Suomi kehittyy Suomi kaupungistuu ja ikääntyy nopeasti Turvattomuuden

Lisätiedot

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. HE 321/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen mukaan

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016. Taloussuunnitelma 2016-2018. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos

TALOUSARVIO 2016. Taloussuunnitelma 2016-2018. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos TALOUSARVIO 2016 Taloussuunnitelma 2016-2018 www.pkpelastuslaitos.fi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos etunimi.sukunimi@pkpelastuslaitos.fi Noljakantie

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN YLEISJÄRJESTELYT. Väestönsuojeluseminaari Tampere 30.5.2012 Pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa SM/PEO

VÄESTÖNSUOJELUN YLEISJÄRJESTELYT. Väestönsuojeluseminaari Tampere 30.5.2012 Pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa SM/PEO VÄESTÖNSUOJELUN YLEISJÄRJESTELYT Väestönsuojeluseminaari Tampere 30.5.2012 Pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa SM/PEO Mitä on väestönsuojelu? Kuka tekee? Mitä tekee? Missä olosuhteissa tekee? Millä perusteella

Lisätiedot

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Palvelutasopäätös 2015-2018. - esitys 10.12.2014

Palvelutasopäätös 2015-2018. - esitys 10.12.2014 Palvelutasopäätös 2015-2018 - esitys 10.12.2014 1 YLEISTÄ... 1 1.1 Lainsäädäntö... 1 1.2 Toiminnan painopisteet ja strategiset päämäärät... 2 1.3 Valtakunnallinen pelastustoimen strategia... 2 1.4 Yhteiskunnalliset

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT TS AGILITYURHEILUKESKUS OY PELASTUSSUUNNITELMA 1 Johdanto: PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden

Lisätiedot

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen

Lisätiedot

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Teija Mankkinen Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Sähköposti: teija.mankkinen@spek.fi Puhelin: 040-161 7787 Toiminnan

Lisätiedot

Sopimuspalokunnat keskeinen osa Suomen pelastustointa. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tiedotusmateriaalia 2012

Sopimuspalokunnat keskeinen osa Suomen pelastustointa. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tiedotusmateriaalia 2012 Sopimuspalokunnat keskeinen osa Suomen pelastustointa Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tiedotusmateriaalia 2012 Esityksen sisältö Historiaa Sopimuspalokuntalaiset Tunnuslukuja Palokuntien hälytystehtävät

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Muuttuva maailma luo uusia toimintamahdollisuuksia Pelastusalan naisverkosto 14.11.2015 Tampere Sirpa Suomalainen Aluejohtaja Tulevaisuus pelastustoiminnan kannalta?

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 2 PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN VALMISTELU... 7 3 RISKIENHALLINNAN PALVELUT... 11

1 YLEISTÄ... 3 2 PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN VALMISTELU... 7 3 RISKIENHALLINNAN PALVELUT... 11 PALVELUTASOPÄÄTÖS 2013 2016 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Toimintaympäristön kuvaus... 3 1.2 Varsinais-Suomen pelastuslaitos... 4 1.3 Nykytoiminnan kuvaus... 5 1.4 Pelastuslaitoksen strategia ja

Lisätiedot

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy Image size: 7,94 cm x 25,4 cm SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA Eeva Rantanen Ramboll CM Oy RISKIENHALLINNASTA KRIISINHALLINTAAN Lähde: Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa. 2012

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖS 2013-2016 Päätösesitys, 17.4.2 0 1 2

PALVELUTASOPÄÄTÖS 2013-2016 Päätösesitys, 17.4.2 0 1 2 PALVELUTASOPÄÄTÖS 2013-2016 Päätösesitys, 17.4.2 0 1 2 PAIy`ASTUSTOIMEN ELUTASOPÄÄTps 2013.2016 OulwKoiltisMaan pelastusliikelaitos PALVLASTOSi01MEN ELUTASOG4 05 ioi31201s Liite 1 PERUSTELUMUISTtO PELASTUSLAKI379

Lisätiedot

Suomen pelastustoimi

Suomen pelastustoimi Suomen pelastustoimi 2 Suomen pelastustoimi Onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta, varautuminen ja väestönsuojelu muodostavat Suomessa kokonaisuuden, jonka valmius kattaa kaikki onnettomuustapaukset

Lisätiedot

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma -

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 10.11.2011 Kalle Eklund Koulutuspäällikkö Pysy pystyssä seminaari Keski-Uudenmaan pelastustoimialue Osakaskuntia 8

Lisätiedot

Pelastuslaki 379/2011 14 - Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

Pelastuslaki 379/2011 14 - Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan: Pelastussuunnitelma Pelastussuunnitelma on asiakirja, joka toimii turvallisuutta kehittävän työn välineenä. Pelastussuunnitelman tulee sisältää tiedot siitä, millä tavalla vaaratilanteita pyritään ennaltaehkäisemään,

Lisätiedot

KAMU -yhteistyö. Suomen Punainen Risti. Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit. Suomen Punainen Risti

KAMU -yhteistyö. Suomen Punainen Risti. Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit. Suomen Punainen Risti KAMU -yhteistyö Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit Toiminta - alue Toiminta- alueeseen kuuluu Savo Karjalan piirin alueella 51 paikallista osastoa Kaakkois Suomen piirin alueella 22 osastoa Yhteensä

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Toimintasääntö 1.4.20132013

Toimintasääntö 1.4.20132013 Toimintasääntö 1.4.20132013 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 1. PELASTUSLAITOKSEN TOIMINNAN OHJAUS... 3 2. PELASTUSTOIMEN TOIMIALA... 3 3. JOHTAMINEN... 4 3.1. Johtamistapa... 4 3.2. Johtajan tehtävät...

Lisätiedot

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö 7.2.2014 1 Taloussanomat/It-viikko uutisoi 17.1.2014 "Jääkaappi osallistui roskapostin lähettämiseen

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS PALVELUTASOPÄÄTÖS 2015 2018 Luonnos Sisällys 1 Yleistä... 2 1.1 Lainsäädäntö... 2 1.2 Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos... 3

Lisätiedot

Pelastusalan neuvottelupäivät SN28 8. 10.12.2010

Pelastusalan neuvottelupäivät SN28 8. 10.12.2010 Pelastusalan neuvottelupäivät SN28 8. 10.12.2010 Etelä-Savon pelastuslaitoksella oli myrskyn aiheuttamia hälytystehtäviä yhteensä 210 kpl, Savonlinnan alueella 170 ja Pieksämäen alueella 40. Suurin osa

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2016

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2016 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2016 ENSIHOITOPALVELUT TULOSALUE www.pkpelastuslaitos.fi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos etunimi.sukunimi@pkpelastuslaitos.fi

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari 13.4.2010 Pori Lounais-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Rauno Saari 12.4.2010 1 Aluehallinnon uudistus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kaksi uutta

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Pirkanmaan pelastustoimen palvelutaso 2014-2017

Pirkanmaan pelastustoimen palvelutaso 2014-2017 Pirkanmaan pelastustoimen palvelutaso 2014-2017 Palvelutasopäätösesitys 3.9.2013 1 1 Yleistä... 4 Pirkanmaan pelastuslaitoksen organisaatio... 5 Henkilöstörakenne... 6 Talouden rakenne... 6 1.1 Lainsäädäntö...

Lisätiedot

Onnettomuustutkinta turvallisuuden kehittäjänä

Onnettomuustutkinta turvallisuuden kehittäjänä ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR ACCIDENT INVESTIGATION BOARD FINLAND Sörnäisten rantatie 33 C, 00580 Helsinki, Finland www.onnettomuustutkinta.fi Onnettomuustutkinta turvallisuuden

Lisätiedot

PIRKANMAAN PELASTUSTOIMEN

PIRKANMAAN PELASTUSTOIMEN MEN PALVELUTASO 2014-2017 PIRKANMAAN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASO 2014-2017 Musta tausta Ei ole osa tunnusta! Sen tarkoitus on vain osoittaa että teksti on valkoista. 1 PIRKANMAAN PELASTUSTOI Pirkanmaa pelastustoimen

Lisätiedot

Maaseudun turvallisuus Viranomaispalveluista omatoimiseen varautumiseen

Maaseudun turvallisuus Viranomaispalveluista omatoimiseen varautumiseen Maaseudun turvallisuus Viranomaispalveluista omatoimiseen varautumiseen Heikki Laurikainen Omatoiminen varautuminen nouseva trendi Demografiset muutokset Urbanisoituminen Julkisen talouden ongelmat Resilienssi

Lisätiedot

Pelastustoiminnan käsitteitä

Pelastustoiminnan käsitteitä 22.4.2013 Pelastustoiminnan käsitteitä Pelastustoiminnan käsitteiden hyväksyminen Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto asetti keväällä 2012 työryhmän, johon kuuluivat Mika Haverinen, Matti Honkanen ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

ASUINRAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS

ASUINRAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS ASUINRAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS 12.9.2012, Kirkkotorin koulutuskeskus, Oulu 12.9.2012 1 OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS ALUEELLINEN PELASTUSLAITOS VUODESTA 2004 ALKAEN - 16 kuntaa - 273 000 asukasta

Lisätiedot