Suomen Lastenhoitoalan Liiton julkaisu 1 /2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Lastenhoitoalan Liiton julkaisu 1 /2012"

Transkriptio

1 SLaL Suomen Lastenhoitoalan Liiton julkaisu 1 /2012 Tässä numerossa: Iloinen mieli nopeutta lapsen toipumista... 5 Neuvolan vauvakerho Imetyksen merkitys

2 Loma kuuluu lapsellekin Kirjoittaessani tätä pääkirjoitusta pakkanen paukkuu ja viima viuhuaa taas lähes arktisen kylmästi. Isot ja pienet talvi-ihmiset saavat nauttia jälleen kerran tosi talvesta. Edellisen viikonlopun kuumaksi aiheeksi nousi lehtiotsikko, jossa tivattiin lakiin kirjausta päivähoidossa olevan lapsen oikeudesta lomaan. Nyt en voi muuta kuin ihmetellä, mihin on menty, kun asiasta tarvitsisi tehdä kirjaus lakiin? Onko taustalla vanhempien ajatus siitä, että elämä säilyy lapsesta huolimatta ennallaan, saan mennä ja harrastaa omia juttuja lähes entiseen malliin, vai onko ajatuksena se, että lapselleni on parasta olla aina ammattikasvattajan huomassa? Yhtä pöyristyttäviä ajatusrakennelmia kumpikin. Varsinkin kun tiedetään, että myös arkisin lapsen päivät hoidossa saattavat olla hyvin pitkiä. Jokainen varmasti tällä kohtaa ymmärtää, että tässä yhteydessä ei puhuta lapsista, jotka tarvitsevat hoitoa lastensuojelullisin perustein. Omalla kohdalla voi miettiä, miltä tuntuisi olla jatkuvasti työssä, tosin määräaikaiset ja pätkätyöntekijät saattavat joutua tätäkin todellisuutta kokemaan. Kevään kuluessa kannattaa vanhempien kanssa ottaa keskusteluun se, mikä on päivähoidon, mikä vanhempien tehtävä ja mikä on lapsen etu ja tarve. Päivähoitolaki edellyttää hoitoa tarjottavan siinä laajuudessa, kuin tarvetta on. Käsi sydämellä pyydän pohtimaan, onko lapsella tarve päästä hoitoon myös vanhempien loman ajaksi, vai kenen tarpeesta tällä kohtaa on kysymys? Olemme saaneet lehteemme uudeksi kolumnistiksi teologi, kirjailija Hilkka Olkinuoran. Opintopäivien luennon palautteen perusteella uskon, että saamme kuulla tänä vuonna mielenkiintoisia näkökulmia. Lämpimästi tervetuloa kolumnistiksemme, olen erittäin iloinen tästä lehden toimituksen vahvistuksesta. Kiitokset myös monivuotiselle kolumnistillemme Vaapukalle, jonka kirjoituksista niin monesti löysi itsensä mitä erilaisimmissa elämäntilanteissa. Niitä lukiessa saattoi vain todeta hymy suupielessä, että tuntuupa tutulta. Tänä vuonna tuemme taas jäsentemme ammatillisuutta mm. järjestämällä alueellisia koulutuksia. Lehdessä on ilmoitukset koulutuspäivistä ja vielä syksyllä järjestämme sairaalapuolen lastenhoitajille koulutuspäivät Oulussa ja Helsingissä, niistä enemmän tulevissa lehdissä. Tutustu koulutusohjelmiin ja tule mukaan kuulemaan ammatillista asiaa ja tapaamaan kollegoita, jo pelkästään siitä saa voimaa arkiseen aherrukseen. Sydäntalvisin terveisin Eila Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry Puheenjohtaja Minna Leppäkorpi Gsm Liiton toimisto Postiosoite: PL 120, Tehy Puhelin: (09) kotisivut: SLaL-lehti Julkaisija Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry 46. vuosikerta ISSN Painopaikka: Miktor Oy Päätoimittaja Eila Seppälä-Vessari Toimitusneuvosto Tarja Helminen Heli Junno Ritva Pesonen Hanna Rasila Eila Seppälä-Vessari Lehden ulkoasu Sanakuva/Heli Soikkeli Ilmoitusmyynti Liiton toimisto Puhelin: (09) SLaL-lehdessä julkaistut jutut eivät ole aina järjestön virallinen linja. Lehdessä voidaan esitellä myös erilaisia ajatuksia ja mielipiteitä. Kannen kuva: Hannele Karppinen 2

3 Työnohjausta omin voimin Teksti ja kuvat Eija Töyrä Työskentelemme lasten teholla Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Työ on henkisesti ja fyysisesti raskasta. Työkavereiden kanssa olemme aina olleet tekemisissä myös työajan ulkopuolella. Porukoita löytyy moneen harrastukseen ja asiaan. Siitäkin johtuen meillä on aina ollut hyvä henki. Muutamat meistä hullaantuivat kankaisiin! Meitä on noin 8 naista ja kaikki on innolla mukana. Lisäksi työkavereissa on heitä, jotka tuovat meille ihania kankaita ommeltavaksi. He haluavat osallistua jotenkin lahjoihin, joita ompelemme. Me tapaamme kodeissamme tai varaamme mökin useammaksi vuorokaudeksi. Siellä missä tavataan, täytyy vain olla niin iso pöytä, jotta mahtuu ainakin 6 ompelukonetta. Ompelumaraton on ollut jo kolmesti. Se tarkoittaa, että ompelemme 2 vuorokautta yötä päivää. Nukumme toki välillä muutaman tunnin. Teemme työkavereiden syntyville lapsille vauvapeitot ja eläke-, lähtiäis-, hää- ja synttärilahjoja. Ihan kaikkia lahjoja emme ehdi tehdä, mutta se ei onneksi ole tuottanut meille stressiä. Onpa tehty yksi tohtorintorkkupeitto, kun meidät kutsuttiin entisen työkaverin väitöstilaisuuteen vieraiksi ja esiintymään iltajuhlaan. Tohtorintorkkupeitto. Koska työmme on tiimityötä, on meille luontevaa tehdä ja suunnitella tilkkutöitämme yhdessä. Siinä ommellessa juttelemme työ- ja kotiasiat. Saamme toisistamme voimaa, jos joku asia vaivaa. Olemme lasten tehon Kertut ja kyllähän harrastuksemme toisia joskus naurattaa. Aurinkoisina vapaapäivinä voimme kerääntyä pihalle aurinkovärjäämään kankaita. Kun itse suunnittelee kankaan, on vielä suurempi ilo ommella siitä jotakin. Aurinko kuivattaa kankaan värit. Työkaverin kanssa värjäilimme Oulujärven rannalla Sillä aikaa, kun aurinko kuivatti kuvioita kankaisiin, me paranneltiin maailmaa kahvikupposen äärellä. Äitiyslomalaisellekin tämä on mukavaa vaihtelua. Vuorotyön riemuja on arkivapaat. Suurin ja kaunein työmme on satulinna. Ajatuksena oli, että teemme työn pehmentämään teho-osaston yleisilmettä. Halusimme myös tehdä vanhemmille katsottavaa, kun he joutuvat ajoittain käytävässäkin odottamaan. Meidän potilaat ovat harvemmin käytävällä, mutta ovat satulinnaa monet lapsetkin katsoneet. Sekä pienille että isoille tekee hyvää viivähtää hetki sadun maailmaan. Satulinnan suunnittelu alkoi. Suunnitellessa työasiatkin unohtuvat. Täydellistä akkujen lataamista. Viereisessä kuvakoosteessa kokeilimme kaikkea, mitä pihalta löytyi. Käytimme myös suolaa, nappeja ja hakaneuloja. Satulinna. 3

4 Lastenmusiikkia Smurffeja vai onko muutakin? Omien lasten ollessa leikki-ikäisiä poikani kävi leikkikoulussa jossa leikkikoulun pitäjä kiitos Kajavan Annukka esitteli levyä, jota lasten kanssa paljon kuuntelivat: Omskista. Siitä alkoi meillä tutustuminen Herra Heinämäen lato-orkesteriin, ammattimuusikkojen ja sananikkari Heikki Salon lastenmusiikki yhtyeeseen. Nyt ihan harmittaa kun lapset ovat jo esiteinejä ja on kuulemma noloa kun äiti kuuntelee Heinistä tai halusi jouluna katsoa Heinämäen joulu-ohjelmaa. On meillä googlattu ja tutkittu mitä mahtaa olla kropsu sekä testattu Mumman kropsu-ohje ja hyvää tuli. Pitkän pohdiskelun ja väittelyn jälkeen selvisi mikä on pappilan spöökijengi ja että Hale Bob on komeetta ja mitä tarkoittaa paketteja Omskista. Muistan erään kesälomamatkan jolloin savon takamailla körötellessämme lauloimme kovaan ääneen Papukaija Mustafaa yhä uudelleen ja uudelleen levyn säestämänä: Huudetaan kaikki ja sitten kuunnellaan. MUSTA- FAAA!!!. Mikä saa innostumaan Teksti: Heli Junno Olen jo pidemmän aikaa tuskaillut lastenmusiikin kanssa päiväkodissa. Smurffeja on kuunneltu jo ties kuinka monta levyä, samoin Pikku Oravaa siis lapsille käännettyjä nuoriso hittejä, puhumattakaan PikkuG:stä tai Puhuvasta Koneesta. Kuunteleehan niitä, mutta missä ovat ne lastenlaulut jotka kestävät ajan hampaan ja joita aikuinen jaksaa oikeasti kuunnella? Ellan ja Aleksin Kakkaa lumella nauratti muutaman ensimmäisen kerran, kun esiteinit sen äidin kiusaksi Spotifysta kaivelivat, mutta nyt se ennemminkin jo ärsyttää. Omien lasten kautta havaittua Heikki Salon lyriikassa on samoja knoppeja kuin M.A. Nummisen lastenlauluissa, kaksoismerkityksiä, hauskoja sanaleikkejä sekä lapsille että aikuisille ja hassuja rallatuksia, sävelikulkuja. Huumoria ja iloa, juoni joka selkenee ehkä vasta muutaman kuuntelukerran jälkeen. Vai mitä mieltä M.A. Nummisen biisistä: On sika kunnossa, on sika kunnossa, sika kuntoilee useasti. Viimeisimmän hersyvän naurun kuulin päiväkodilla kolmevuotiaan pojan suusta, kun hän kuuli Lato-orkesterin Popcorn-hirviö kappaleen, ja sitä on toivottu usein uudelleen. Sanaleikit, tarinoiden hauskuus ja huumori ovat niin lapsille kuin aikuisillekin osuvia: Lumipallonmuotoiluyksikkö: lapanen ja lapanen. Huumori on lapsille tärkeää myös oppimisen edistäjänä. Lapsi alkaa nauttia huumorista, sanaleikkeihin ja pelleilyyn sisältyvistä ristiriitaisuuksista maailmankuvan hahmottamisen kautta. Huumorintajun kehittymisessä aikuisen rooli on merkittävä, juksaamalla huijata lasta hyväntahtoisesti. Mitä enemmän lapselle esitetään kysymys vastaus-leikkejä ja hyväntahtoista huijausta, sitä enemmän hän kiinnostuu oppimisesta, tiedonhankinnasta ja vastausten etsimisestä myöhemmin. Myös luovuus yhdistyy huumorintajuun älykkyyden ja tiedon lisäksi. Me lasten ja perheiden parissa työskentelevät ammattilaiset olemme kuningaspaikalla tarjoamassa lapsille ja heidän vanhemmilleen ideoita kuunneltavasta lastenmusiikista, niitä muitakin kuin mitä lastenohjelmien mainostauoilla esitellään. Kieli rikastuu, rytmi ja sanaleikit edistävät kielellistä tietoisuutta, harjoittavat suun motoriikkaa ja aikuinenkin viihtyy, puhumattakaan huumorin vaikutuksesta oppimiseen ja tiedonhankintaan. Mutta kuten Heikki Salo itse on sanonut: Me pyritään välttää lapsille opettamista, lapset on niin fiksuja et ne hoksaa itse. 4

5 Sairas lapsi on ensisijaisesti lapsi Iloinen mieli nopeuttaa toipumista tai ainakin helpottaa oloa Uskon leikin ja viihtyvyyden voimaan Olen työskennellyt Oulun yliopistollisen sairaalan lasten teho-osastolla melkein 28 vuotta. Osastolla hoidetaan 0 16-vuotiaita lapsia ja nuoria koko Pohjois-Suomen alueelta. Olen osaston ainoa lastenhoitaja. Kirjoitan muutaman tarinan tai esimerkin, joissa leikki on vaikuttanut toipumiseen. Juttuni ei perustu mihinkään tieteelliseen tutkimukseen vaan omaan maalaisjärkeeni ja mielipiteisiini sekä työn tuomaan kokemukseen. Lapsen elämään kuuluu leikki. Lapsi leikkii pelkonsa, kipunsa ja ilonsa. Leikkiä voi vaikka yhdellä sormella. Jos lapsi ei jaksa itse leikkiä, voi aikuinen leikkiä lapsen puolesta. Sekin ilahduttaa lasta, kun joku leikkii vieressä. Lapsen omien voimavarojen ollessa heikot, aikuisen rooli korostuu leikin järjestäjänä. Hoitohenkilökunnan tehtävänä on kertoa vanhemmille leikin tärkeydestä. Usein leikki rauhoittaa ja rentouttaa vanhempiakin. Vanhempien mieliala kun vaikuttaa aina lapseen. Eräs isä käveli levottomasti huoneesta käytävälle ja takaisin. Hänen poikansa oli vakavasti sairas. Koska isä oli niin rauhaton, ei poikakaan saanut olla rauhassa. Isästä ei ollut turvaa, koska hänestä huokui huoli ja hätä. Kerroin isälle, että poika varmaan tykkäisi, jos isä rakentaisi tämän jättilaivan valmiiksi. Vihdoinkin isä pysähtyi. Hän istui pojan vierellä ja rakenteli. Välillä poika kävi hereillä ja piti legopalikkaa kädessään. Tämä leikki teki hyvää sekä isälle että pojalle. Näytä itse esimerkkiä Parhaiten rohkaiset lasta leikkimään leikkimällä itse hänen leluillaan. Kun lapsi näkee aikuisen nauttivan leikistä, haluaa lapsikin leikkiin mukaan. 10-vuotias poika oli erittäin kiukkuinen. Hän pyysi jatkuvasti lisää kipulääkettä ja hän ei ollut mihinkään tyytyväinen. Kysyin, saanko rakentaa legoauton siinä hänen vieressään. Nyrpeästi hän lupasi. Kun hän katseli minun rakentamista jonkin aikaa, hän halusikin tehdä sen itse. Osasi kuulema PALJON paremmin rakentaa kuin minä. Hän uppoutui rakentelemaan sängyssään maaten. Sen jälkeen hänen kanssa tuli helpommin toimeen ja kipulääkkeen tarve väheni. Vanhemmilta kannattaa kysyä millaisista leluista ja leikeistä lapsi on terveenä pitänyt. Silloin sänkyyn voi tuoda jo valmiiksi mieleisiä asioita. Lapsen on mukavampi herätä esimerkiksi leikkauksen jälkeen, kun vierellä on jotakin hyvin kiinnostavaa. Pieni tyttö (3,5v) toipui tavallista hitaammin leikkauksen jälkeen. Hän vain makasi silmät kiinni. Hän ei suostunut juomaan eikä puhumaan. Sitten sänkyyn laitettiin prinsessavälineitä laatikollinen. Hän tiiraili laatikkoa silmien raosta ja halusikin pian laatikon auki. Sanoja löytyi. Hän aloitti leikin. Hän joi mehua ja ivnesteet lopetettiin. Virtsakatetri poistettiin ja jopa lisähapentarve loppui. Hänet siirrettiin jo samana päivänä vuodeosastolle. Hän toipui leikin avulla nopeammin. Myös nuoret tarvitsevat vanhempiaan Nuorille voi myös lukea tai yhdessä kirjoittaa kirjeen mummolle tai täyttää ristikoita. Nuoreen ei voi suhtautua kuin lapseen, mutta ei häntä voi pitää aikuisenakaan. 15-vuotias nuori oli erittäin sairas. Hän ei kestänyt ääniä, ei valoa, eikä hän jaksanut puhua. Perhe oli erittäin huolissaan ja he ahtautuivat potilaan pieneen huoneeseen. Kukaan heistä ei pystynyt olemaan kotona. Ehdotin heille, että he voisivat lukea nuorelle jotakin suosikkikirjaa. Sopiva löytyikin osaston hyllystä. Kukin vuorollaan luki kirjaa. He alkoivat käydä yksitellen sairaalassa. Seuraava jatkoi lukemista siitä mihin edellinen jäi. Perhe rauhoittui, huone rauhoittui ja ihan selvästi potilaalla oli parempi olla. Hänhän kuuli koko ajan tutun, turvallisen äänen. Tehohoidossa Teho-osasto on ympäristönä ankea koneineen ja äänineen. Sen vuoksi täytyisi luoda potilaiden lähelle myös mukavia asioita. Hiljainen, rauhallinen ja rentouttava musiikki häivyttää osaston hälyääniä. Kauniit vuodevaatteet tuovat mukavuudentunnetta kaikenikäisille ihmisille. Jatkuu sivulla 17. Teksti ja kuvat Eija Töyrä 5

6 Kiitos ja Kompastus! Teksti ja kuvat: Päivi Tolonen Sairaalaklovnit ilahduttavat lapsipotilaita Helsingin Lastenlinna joulukuisena aamupäivänä: Klovnitohtorit Ilmi Vipittäjä ja Tarmo T. Komppi astuvat sisään autististen lasten päiväosastolle. Tohtori Komppi alkaa näppäillä ukulelea ja pian kaikuu Pienen pieni veturi pitkin käytävää. Klovnien luokse ryntää kaksi nelivuotiasta. He saavat käteensä omat marakassit, joilla säestää laulua. Tyttö nauraa kikattaa ja tanssahtelee. Pieni poika pyöreissä Harry Potter -laseissaan kurottautuu ylöspäin ja koskettaa varovasti ukulelen kieliä. Osastolle saapuu kuusivuotias poika, jonka hoitajat ovat kertoneet olevan supervilkas. Kun Ilmi-tohtori puhaltaa saippuakuplia, pojan mielenkiinto klovneihin herää. Katse kulkee kuplien perässä ylös alas ja hän alkaa pyydystää niitä. Pian Ilmi-tohtoria viedään taas vauhdilla, kun nelivuotias poika tarttuu häntä etusormesta kiinni ja lähtee kierrättämään ympäri osastoa. Kun klovnien vierailu päättyy, haluaisi tyttö lähteä heidän mukaansa. Klovnit vilkuttavat hänelle vielä oven raosta ja lapsi jää katsomaan heidän peräänsä. Tilanneherkkyyttä tarvitaan Jokaisen työpäivän jälkeen mietin mielessäni, että olipa hyvä juttu taas hyödyntää omaa ammattitaitoaan piristämällä ja ilahduttamalla sairaita lapsia. Tässä työssä tuntee useimmiten olevansa oikeassa paikassa, että sairaalaklovnin työllä on merkitystä, sanoo Ilmi Vipittäjä, alias Anna Ranta, joka on työskennellyt Sairaalaklovnit ry:ssä vuodesta Työmme on paitsi tärkeää ja mielekästä, mutta se tarjoaa myös tilaisuuden kehittää omaa 6

7 osaamistaan. Suomalainen sairaalaklovneria on vielä suhteellisen uusi alue, vaikka toimintaa on ollutkin jo 10 vuotta, pohtii puolestaan klovnitohtori Tarmo T. Komppi, alias Markku Kykkänen. Klovnitohtoreina työskentelevät artistit tekevät Sairaalaklovnit ry:n kanssa työsopimuksen yleensä vain puoleksi vuodeksi eteenpäin, sillä useimmat ovat siviilissä freelancetaiteilijoita tai kiinnityksellä teatterissa, eivätkä pysty ennakoimaan työtilannettaan pitkälle eteenpäin. Minulle klovnitohtorin työ on tällä hetkellä päätoimi pienempien keikkatöiden ohessa. Työskentelen 3 4 päivänä viikossa lähinnä Lastenlinnan ja Lastenklinikan osastoilla, mutta vierailen tarvittaessa myös muualla Suomessa, kertoo vuonna 2003 klovnitohtorina aloittanut Kykkänen. Anna Ranta työskentelee freelancenäyttelijänä pääkaupunkiseudulla useammassa teatterissa ja kokoonpanossa. Siinä sivussa hän ehtii työskennellä klovnitohtorina yhden päivän viikossa. Jokainen klovnipäivä on erilainen, koska osastoiden potilaat vaihtuvat, eivätkä kaikki pitkäaikaispotilaatkaan ole aina paikalla. Klovniparikin vaihtuu lähes päivittäin, hän kertoo. Klovnitohtorin täytyy osata lukea vuorovaikutuksen herkkiä signaaleita, jotta hän kykenee toimimaan tilanteen mukaan. Toisin kuin normaalissa teatterityössä olemme yleisömme kanssa henkilökohtaisessa ja välittömässä vuorovaikutuksessa. Tämä on siis puhdasta improvisaatiota, kuvailee Kykkänen. Kolmen viikon koulutuksen jälkeen klovnitohtorilla on puolen vuoden työharjoittelu sairaaloissa. Silloin selviää viimeistään, onko tämä itselle sopiva homma, vai meneekö henkilö esimerkiksi lukkoon yllättävässä tilanteessa. Muutama on keskeyttänyt siinä vaiheessa koulutuksen, sanoo Ranta. Vaikka olisi kuinka ammattitaitoinen esiintyjä muissa ympyröissä, ei välttämättä sovellu tälle alalle, Kykkänen pohtii. Diplomi ensimmäisestä imetyksestä Improvisaatiokykyä tarvitaan, kun eräällä osastolla tavataan teini-ikäinen poika, joka ei heti lämpene klovnien hulluttelulle. Hän katselee ja kuuntelee klovnien touhuja vaitonaisena ja coolina, joskin välillä suupielet nousevat hymyyn. Joskus tilanne ei etene millään, vaikka kuinka yrittäisi. Tärkeää on kuitenkin, ettei kadota rooliaan, se olisi epämiellyttävää sekä klovnille että lapselle. Poistumisestakin voi tehdä klovneriaa, flopata itsensä ulos huoneesta ja ottaa omasta surkeudestaan irti vielä viimeiset naurut, sanoo Kykkänen. Joillekin Lastenlinnan osastoille otetaan tilan salliessa aikuisia potilaita. Kun klovnipari astuu nuoren naisen huoneeseen, he saavat hänet nauramaan katketakseen. Kuinka noin pieni tyttö on jätetty aivan yksin! Ja sulle on annettu noin tylsä kuvakirjakin, siinähän on vain sudoku-ristikoiden kuvia! Osastolta toiselle siirtyessään klovnipari testaa vastaan tulevien lasten taikavoimia. Kun kouluikäinen poika puhaltaa porraskäytävässä Tarmo T. Kompin nyrkkiin, sieltä ilmestyy ensin yksi, sitten kolme punaista palloa. Tässä sinulle virallinen taikavoimadiplomi, sanoo tohtori Vipittäjä ja ojentaa pojalle klovnikaartin kuvilla koristellun ja allekirjoittamansa diplomin. Klovnien taskuissa olevat diplomit taipuvat moneksi. Satuimme kerran synnytysosastolle juuri kun eräs äiti syöttämässä ensi kertaa vastasyntynyttä poikaansa. Hän oli innoissaan siitä, että me klovnit säestimme juhlallista tilannetta, joten annoimme hänelle diplomin ensimmäisestä syötöstä, Markku Kykkänen naurahtaa. Monet vanhemmista ovat lapsen sairaudesta järkyttyneempia kuin lapsi itse. Meidän vierailumme tarjoaa heille pienen valonpilkahduksen ja mahdollisuuden ajatella hetken muuta 7

8 Iloa vanhemmillekin Osastolle saapuessaan klovnit piipahtavat ensin kansliassa, kuin konsanaan kierrolle saapuvat tohtorit. Siellä he käyvät sairaanhoitajan kanssa läpi paikalla olevien potilaiden iän ja kunnon. Tässä on vuosien mittaan jo oppinut näkemään aika hyvin itsekin lasten vireystilan. Joskus hoitajat saattavat sanoa, ettei joku lapsi jaksa nyt innostua vierailustamme, mutta kun kurkistaa ovesta, saattaa tilanne olla hyvinkin vierailun väärtti, kertoo Kykkänen. Klovnien vierailut tuottavat iloa myös vanhemmille. Monet vanhemmista ovat lapsen sairaudesta järkyttyneempiä kuin lapsi itse. Meidän vierailumme tarjoaa heille pienen valonpilkahduksen ja mahdollisuuden ajatella hetken muuta, Ranta miettii. Niin, sylissä oleva vauvakin aistii, jos vanhempi rentoutuu hetkeksi, pohtii Kyykkänen. Eräällä osastolla isänsä sylissä oleva puolivuotias vauva puhkeaa hymyyn, kun klovnit improvisoivat taitavasti pienen, hellyttävän laulun, jossa mainitaan lapsen nimi. Vieressä istuva äiti pyyhkäisee silmäkulmaansa. Lätkäpelejä ja farfaareita Täällä kokee monenlaisia tilanteita, joten välillä joutuu tsemppaamaan itseään. Kun olin tehnyt tätä työtä puolitoista vuotta, sain eräälle osastolle tullessani kuulla, että tuttu potilas oli menehtynyt. Olin nähnyt lapsen edellisellä viikolla, joten se tuntui kyllä surulliselta, muistelee Ranta. On rankkaa nähdä esimerkiksi saattohoidossa olevia lapsia. Joskus aikuiset ajattelevat, ettei lapsen luona kannata siinä vaiheessa enää käydä. Mutta jos lapsi ei käy enää koulua, eivätkä ystävätkään tule enää samalla lailla katsomaan, on klovnien vierailu sitä tärkeämpi. Olen huomannut, että käynnillämme on lähes aina vaikutusta, Kykkänen pohtii. Tämänkertaisen kierroksen viimeinen vierailupaikka on lasten kuntoutusosasto. Monet lapsista ovat fysioterapiassa ja muissa hoitotoimenpiteissä, mutta paikalle saapuu lopulta kouluikäinen poika. Hänen huoneessaan odottaa opettaja, jonka on määrä pitää äidinkielen tunti. Poika vie klovnit kuitenkin määrätietoisesti leikkihuoneeseen pienen jääkiekkopelin ääreen. Siellä pelaa pojan suosikkijoukkue HIFK, joka tietysti voittaa vastustajansa 5 0. Osastolta poistuessaan klovnit vastaanottavat vielä ovesta sisään tulevan, pyörätuolissa istuvan pojan juhlallisesti. Tarmo T. Komppi soittaa midisaksofonilla farfaarin ja Ilmi Vipittäjä puhaltaa saippuakuplia. Tää on kivaa, kiljaisee poika ja alkaa pyydystää kuplia. 8

9 Lilli Sukula-Lindblom toi sairaalaklovnerian Suomeen Ollessani New Yorkissa vuonna 2001, vierailin Big Apple Circuksessa tutustumassa sairaalaklovneriaan. Toimintaa oli pyöritetty siellä jo vuodesta 1986 saakka. Innostuin asiasta ja pääsin heidän koulutukseensa. Perustimme sitten yhdessä Ilkka Viippolan ja Tom Lindblomin kanssa vuonna 2002 Sairaalaklovnit ry:n, kertoo järjestön taiteellinen johtaja, teatteritaiteen maisteri Lilli Sukula-Lindblom. Järjestön kolme ensimmäistä klovniryhmää kävi kouluttamassa New Yorkin väki. Sen jälkeen on Sairaalaklovnit ry hoitanut itse koulutuksen. Viime joulukuussa valmistui 11 uutta klovnia ja meitä on nyt yhteensä 40. Yhdistyksellä on vakituista toimintaa kaikissa Suomen yliopistollisissa keskussairaaloissa. Klovnit vierailevat kolmena päivänä Helsingin Lastenlinnan ja Lastenklinikan osastoilla ja yhtenä päivänä Jorvin sairaalassa. Kaksi päivää vierähtää Tampereen ja Oulun yliopistollisissa keskussairaaloissa, yksi Turussa ja Kuopiossa. Lisäksi klovnit käyvät kerran kuussa Lahden ja Hämeenlinnan sairaaloissa. Oulu sai tammikuussa kuusi omaa klovnia ja siellä vietettiin toiminnan virallisia avajaisia. Samalla toteutui tavoitteeni saada kaikkiin yliopistollisiin sairaaloihin omat klovninsa, Sukula-Lindblom kertoo tyytyväisenä. Klovnien vierailut ovat sairaaloille ilmaisia, sillä järjestön toiminta rahoitetaan täysin lahjoitusten ja avustusten turvin. Päärahoittajia ovat olleet vuosien varrella muun muassa Raha-automaattiyhdistys, Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska Kulturfonden, sekä lukuisa joukko muita järjestöjä ja yrityksiä. Meillä on joka vuosi kova työ saada riittävästi rahaa toimintamme pyörittämiseen. Päävastuun siitä kantaa toiminnanjohtajamme Aino Viertola. Vuosi sitten saimme onneksi keräysoikeuden, mikä helpottaa hommaa suuresti. Jatkuvuus tärkeää lapsipotilaille Sairaalaklovnin pitää Sukula-Lindblomin mukaan olla yhteistyökykyinen henkilö, joka osaa näyttää sensitiivisyytensä ja herkkyytensä. Seuraamme sairaalaharjoittelun aikana, kuinka tuleva klovni kohtaa ihmiset. Hän ei saa mennä kipsiin tiukoissakaan tilanteissa ja improvisaatio pitää tietysti hallita. Sairaalaklovnikoulutukseen haluavalla henkilöllä tulee olla jokin esittävän taiteen ammatillinen tutkinto. Koulutukseen valitaan pääsykokeen ja valintapäivän kautta. Kurssilla opiskellaan klovneriaa ja improvisaatiota, sekä luodaan hauskalla nimellä varustettu oma hahmo. Klovneja löytyy professori von Pesserwisseristä tohtori Perä-Prötkylään. Lilli Sukula-Lindblom tekee edelleen itsekin klovnin töitä tohtori Rockenfallerina. Meillä klovnitohtoreilla on monia metodeja improvisaatiosta laulamiseen, soittamiseen ja taikatemppuihin, yleistä hölmöilyä tietenkään unohtamatta, hän naurahtaa. Vähintään kaksikymmentä klovnia on täydessä toiminnassa joka viikko, sillä rutiinit ja jatkuvuuden tunne ovat pienille pitkäaikaispotilaille tärkeitä. Teemme klovneille etukäteen viikoittaiset työvuorolistat, jotka annamme myös sairaaloille. Näin he tietävät missä osastoilla ja mihin aikaan klovnit liikkuvat. Ensisijaisesti taiteellista toimintaa Suomalaissairaalat ottivat Sukula-Lindblomin mukaan sairaalaklovnit yllättävän hyvin vastaan. Olihan kyseessä kuitenkin suhteellisen uusi ja vielä amerikkalainen idea. TYKS:in ylilääkäri otti jopa itse minuun yhteyttä, kun opiskelin vielä klovneriaa New Yorkissa. Jotkut tahot taisivat tosin aluksi miettiä, voiko kulttuuria tuoda lasten teho-osastoille, mutta odotin enemmän epäileviä tuomaita. Klovneria tuottaa lapsille silmin nähden hyvää mieltä, vaikka sen vaikutuksia ei juuri tieteellisesti ole tutkittu. Lukuun ottamatta tätä surullisenkuuluisaa tutkimusta englantilaissairaalassa. Siellä laitettiin seinälle klassisen sirkuksen kauhuklovnien kuvia ja kysyttiin lapsilta, tykkäättekö näistä. No he tietysti pelkäsivät kuvia, ja asia uutisoitiin lehdissä niin, että lapset eivät tykkää sairaalaklovneista, Sukula-Lindblom huokaa. Sairaalaklovnerian sisälle on muotoutumassa maailmalla omia koulukuntia. Esimerkiksi Israelissa ollaan menossa vahvasti kohti Medical Clowning -suuntausta, jossa klovnit ovat terapeutteja ja osa sairaalan lääkärikuntaa. Me olemme valinneet Suomessa linjan, jossa klovnien työ on ensisijaisesti taiteellista toimintaa. Tärkein päämäärämme on ilahduttaa lapsipotilaita, heidän omaisiaan ja henkilökuntaa. Teksti ja kuva: Päivi Tolonen 9

10 Neuvolan vauvakerho Parhaimman vertaistuen ja vinkit saa samassa elämäntilanteessa olevalta. Neuvolan vauvakerho on mukava paikka tavata muita äitejä ja vauvoja ja samalla saa eväitä arkeen. Teksti ja kuvat: Tarja Helminen Pienimmät vauvat lepäävät peitoilla lattialla, vieressä vähän isompia menee ryömien eteenpäin tutkimaan ihmeellisiä leluja, välillä kuitenkin vilkaisten taakseen, että se tuttu äiti on turvallisen lähellä. Joku istuskelee jo lattialla lelua syöden ja ympäristöään tarkkaillen ja isoimmat jo konttaavat pitkin huonetta tutkimusretkellä. Samalla huoneen täyttää monen äidin puheensorina, kun vaihdetaan kokemuksia vauvoista ja elämästä yleensäkin. Ilmapiiri on hyvin leppoisa ja rentoutunut mikäs juttu tämä oikein on? No, tämähän on kerran viikossa kokoontuva neuvolan vauvakerho Luvialla. Tarpeeseen syntynyt Vauvakerho sai alkunsa noin viisi vuotta sitten, kun terveydenhoitaja Satu Paavilainen sen käynnisti. Satu Paavilainen työskentelee Luvialla äitiysneuvolassa ja hän halusi saada vauvojen äideille paikan, jossa he voivat tavata toisiaan ja tutustua muihin samassa elämäntilanteessa oleviin. Satu on itsekin kahden lapsen äiti ja ollessaan lastensa kanssa kotona, hänkin olisi kaivannut paikkaa, jossa voisi kohdata muita vauvojen äitejä. Jos vielä sattuu olemaan uusi asukas paikkakunnalla, niin sitä voi olla todella yksin kotona lastensa kanssa. Luviakin on paikkakunta, jonne on muuttanut paljon lapsiperheitä, jolloin se tukiverkko ja ystävät ovat saattaneet jäädä kauemmas, niin äiti voi olla todella yksin päivisin ilman aikuiskontaktia. Vauvakerhon alkutaipaleella kokoontumispaikka oli vähän etsinnän alla, mutta nyt paikaksi on saatu kunnan omistuksessa oleva nuorisotalo, joka palvelee hienosti tapaamisia. Vauvakerhon periaatteena on, että äidit käyvät siellä alle yksivuotiaiden lastensa kanssa. Ikäraja takaa sen, että siellä ei ole liikaa menoa ja meinin- 10

11 kiä, vaan vauvat voivat kelliä lattioilla pelkäämättä, että isommat lapset tallaavat heidät. Samalla toki äidit voivat keskustella paremmin toistensa kanssa, kun ei ole isompia lapsia touhuamassa ympärillä. Pääasiassa äidit ovat ensisynnyttäjiä, mutta toki joukossa on useammankin lapsen äitejä. He hankkivat isommille lapsille hoitajan siksi aikaa kotiin tai sitten isommat voivat jo olla koulussa, tämä on äidin ja vauvan oma juttu. Vauvakerho kokoontuu kerran viikossa torstaisin klo Kesällä on lomaa, mutta syksystä kevääseen kokoonnutaan aktiivisesti. Luvialla ryhmän koko vaihtelee tilanteen mukaan muutamasta äidistä 17 äitiin, vauvoja Luvialla syntyy vuosittain noin 40. Kynnys madaltuu Terveydenhoitaja Satu Paavilaisen ajatuksena oli, että äidit saavat itselleen vertaistukea ja sosiaalista kanssakäymistä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Tämän lisäksi hän antaa kokoontumisissa ammatillisia neuvoja, sillä joka kerta jollakin on jotain kysyttävää ja jotain neuvoja tarvitaan. Tämä vähentää puhelimessa tapahtuvaa neuvontaa, joka säästää työaikaa muuhun. Kokoontumisissa on myös helpompi kysyä mieltä askarruttavia asioita, eli kynnys hakea apua madaltuu. Myös Satu voi kysellä jonkin äidin jaksamista ja vointia, jos hän vaistoaa, ettei kaikki ole ihan kunnossa äidillä, tällaisissa kokoontumisissa on puolin ja toisin helpompi lähestyä toista. Kokoontumisten aiheet ja mahdolliset teemat nousevat äitien tarpeista ja toiveista. Kuitenkin joka kerta jää aikaa myös vapaaseen keskusteluun ja kokemusten vaihtoon. Aiheina ovat olleet ihan arkielämän asiat, eli mm. vauvojen ruoat, ihottumat, äidin jaksaminen ja parisuhteet. Kokoontumisissa Satu hoitelee kahvin paikalle, mutta tarjottavia tuovat äidit vuorollaan. Satu on myös aikaisemmin järjestänyt silloin tällöin isille ja vauvoille tarkoitettuja iltoja erilaisten teemojen pohjalta. Niihin ovat isät osallistuneet vauvojensa kanssa ihan kiitettävästi, lieneekö hyvään osallistumisprosenttiin ollut syynä äitien saama vapaa hetki. Äidit ovat lähettäneet miehensä ja lapsensa sinne. Satu suunnittelee jatkossakin vielä järjestävänsä tällaisia iltoja, koska niistä saatu palaute on ollut hyvin positiivista. Ennaltaehkäisevää toimintaa Terveydenhoitaja Satu Paavilaisen vetämä neuvolan puitteissa kokoontuva vauvakerho ei ole ihan mikään tavallinen juttu täällä meillä Suomessa. Yleensä perusterveydenhuollossa työskentelevillä ei ole resursseja vetää tällaista toimintaa. Työntekijät eivät kykene irrottamaan kahta tuntia normaalista työstään kerholle, mutta Satu on halunnut pitää kiinni tästä kerhosta, sillä siitä saatu palaute on niin hyvää. Luvian neuvolan toiminta ovat nykyisin Porin perusturvan alaista, mutta silti Satu on onneksi saanut jatkaa kerhon vetämistä. Hän kokee, että tällä hänen kahden tunnin viikottaisella työpanoksella hyöty on varmasti moninkertainen. Tämä, jos joku on sitä ennaltaehkäisevää hoitamista ja tukemista. Ja joka tapaamisessa käydään läpi asioita, jotka muuten tulisivat hänen tai lastenneuvolan vastaanotolle. Ja kuka edes pystyy sitä mittaamaan, mikä säästö siitä tulee, kun äidit voivat paremmin ja jaksavat paremmin? Kun äiti jaksaa hyvin, niin koko perhe voi paremmin. Monella paikkakunnalla vastaavaa kerhoa toteutetaan jonkin kolmannen sektorin toimesta, joka toki on myös hyvä asia, mutta näistä tapaamisista puuttuu yleensä se ammatillinen ohjaus ja tuki. Luvialla vauvakerhoäidit ovat perustaneet keskenään suljetun facebook- ryhmän, jossa myös keskustelut jatkuvat tapaamisten välillä. Se antaa myös vertaistukea, mutta ei toki korvaa tapaamisia. Vuosien aikana äidit ovat jatkaneet tapaamisia senkin jälkeen, kun lapset ovat täyttäneet vuoden. He yleensä kokoontuvat toistensa kotona, joka kertoo sen, että kerhossa solmitaan pitkiäkin ystävyys- ja vertaistukisuhteita. Satu Paavilainen kertoo äitiysneuvolan käynneillä kerhosta asiakkailleen ja lastenneuvolassa terveydenhoitaja myös muistuttelee neuvolatapaamisten yhteydessä vauvakerhon olemassaolosta. He yhdessä kannustavat äitejä käymään tapaamisissa. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. 11

12 Pirjo Nurmi ja Marja Märijärvi ovat todenneet käytännössä varhaisen vuorovaikutuksen koulutuksen hyödyt. Hoitaja voi vaikuttaa vanhemman ja vauvan välisen kiintymyssuhteen muodostumiseen. Varhaisen vuorovaikutuksen koulutus auttaa tukemaan vanhemmuutta Teksti ja kuva Outi Rantala Lastenhoitaja Marja Märijärvi ja sairaanhoitaja Pirjo Nurmi työskentelevät Seinäjoen sairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla. Molemmat ovat käyneet varhaisen vuorovaikutuksen koulutuksen. Koulutus antoi valmiuksia havainnoida entistä paremmin, jos on jotain erityistä vanhemman suhtautumisessa lapseen, Marja kertoo. Keskosvauvan tai sairaan vauvan vanhemmat tarvitsevat hoitohenkilökunnalta paljon kannustusta, rohkaisua, läsnäoloa ja empatiaa. Koulutus antaa hoitajille rohkeutta ja oikeita välineitä tarttua vaikeimpiinkin asioihin. Varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhteen muodostuminen ovat koetuksella, kun lapsi syntyy keskosena tai sairaana. Vauvan perushoidosta selviytyminen on suuri ponnistus vanhemmille, joita pelkkä vauvan kohtaaminenkin voi pelottaa. Vaikka vanhemmat ovat erilaisia ihmisiä, niin jokainen käy läpi samoja tunteita. Yhteistä on syvä huoli vauvan voinnista. Kaikkien kohdalla ei osastohoito mene ihan saman kaavan mukaan, joten vanhemmat huomioidaan osastolla yksilöllisesti. Hoitajan on oltava valmiina vanhempien kysymyksiin, myös sellaisiin, joihin ei ole vastausta. Vanhempien ensimmäinen kysymys yleensä on: kauanko täällä menee? Kiintymyssuhteeseen ohjaamista Hoitaja voi vaikuttaa melko paljon varhaisen kiintymyssuhteen muodostumiseen vanhemman ja lapsen välille. Marja on huomannut, että äiti tarvitsee tukea ja rohkaisua erityisesti silloin, kun 12

13 lapsen isä ei ole mukana. Joskus äiti voi olla arka tulemaan vauvansa luo prenalta tai vierihoito-osastolta. Rohkaisemme äitiä käymään vauvan luona. Mukaan voi tulla joku muukin läheinen kuin lapsen isä. Vanhemmille vauvan vaikea tilanne tuo usein muut kokemukset ja menetykset elämän varrelta mieleen. Niiden muisteleminen ja niistä hoitohenkilökunnan kanssa keskusteleminen auttaa usein suhtautumisessa vauvaan. Pirjo Nurmi kävi varhaisen vuorovaikutuksen koulutuksen vuonna 2006 ja Marja Märijärvi pari vuotta myöhemmin. Molemmilla on hyviä kokemuksia koulutustiedon tuomisesta käytäntöön. Kaikki ohjaaminen ja opettaminen tähtää vauvan kotiuttamiseen. Koulutus on syventänyt osaamista ja opettanut kuuntelemaan paremmin, Pirjo kertoo. Marja lisää, että koulutus on auttanut hoitajia herkemmin havainnoimaan mahdollisia vuorovaikutusongelmia vanhempi-lapsi-suhteessa, jolloin lääkäri voi tarvittaessa tehdä lähetteen pikkulapsipsykiatrialle. Kotiutusvaiheessa nähdään, jos äiti-vauva-suhteessa on jotakin erityistä, mikä vaatii tarkempaa seurantaa. Perheen kotipaikkakunnan terveydenhoitaja saa poikkeuksetta aina puhelimitse tiedon, kun vauva sairaalasta kotiutuu. Puhelinsoittoa ovat erityisesti terveydenhoitajat toivoneet, koska näin he saavat ilmoituksen heti jo ennen kuin tiedot ovat sairaalasta kulkeneet neuvolaan. Kaikille lasten parissa työskenteleville Erikoispsykologi ja psykoterapeutti sekä varhaisen vuorovaikutuksen kouluttaja ja työnohjaaja Pirjo Leijala Seinäjoen sairaalan pikkulapsipsykiatrian yksiköstä kertoo, että koulutus on lähtökohtaisesti tarkoitettu terveydenhuollon työntekijöille, mutta sitä on toteutettu myös laajemmin, esimerkiksi päivähoidon henkilöstölle. Koulutukseen kuuluu teoriaopiskelua eli kirjallisuuden lukemista ja niiden läpikäymistä sekä käytännön harjoituksia. Meidän sairaalassamme toteutettuun koulutukseen osallistui hoitajia lastentautien, naistentautien ja synnytyksen vastuualueilta sekä psykiatriasta. Kahdeksan teoriapäivän jälkeen koulutukseen kuuluu kahden vuoden työnohjaus joko yksilö- tai ryhmätyönohjauksena. Koulutuksessa pyritään tukemaan vanhemmuutta kuulemalla vanhempia eri tavalla kuin terveydenhuollossa on totuttu. Ei anneta heti neuvoja ja ohjeita, vaan mietitään yhdessä vanhemman kanssa ja annetaan vanhempien tarvitsemaan tietoa. Koulutuksessa on useita haastatteluharjoituksia, joissa menetelmää opiskellaan. Leijala kertoo, että koulutuksen vaikutukset näkyvät pikkulapsipsykiatrisessa työssä. Hoitajat näkevät aikaisempaa enemmän vuorovaikutuksen riskitekijöitä ja pulmia. Näin he osaavat ohjata vauva- ja pikkulapsiperheitä pikkulapsipsykiatrialle, jonne tarvitaan lääkärin lähete. Jatkoa edelliseltä aukeamalta. Viikon kohokohta Hanna Ahto ja noin 6 kk:n ikäinen Ukko aloittivat kerhossa loppukesällä. Hanna kertoo, että torstaita ja muiden äitien tapaamista oikein odottaa. Kerhon kokoontumiset ovat viikon kohokohtia, hänen ja vauvan yhteinen juttu. Ukko on Hannan esikoinen ja hän kokee saavansa tapaamisissa sekä apua että neuvojakin niin Sadulta kuin muilta äideiltä. Hän on hyvin tyytyväinen tapaamisten ilmapiiriin, jonka hän kokee lämpimäksi ja iloiseksi. Uutena äitinä hän koki pääsevänsä hyvin porukkaan mukaan, vaikka ennestään hän tunsi vain yhden äidin. Hänen mielestään kokoontumisissa uskaltaa puhua ja kysyä asiasta kuin asiasta yleisesti ja toki aina on myös mahdollista keskustella Sadun kanssa kahdenkin, jos on tarvetta. Pirkko Fagerdahl on paikalla noin 7kk:n ikäisen Veeran kanssa. Veera on hänen neljäs lapsensa, hänen kolme poikaansa ovat jo isoja koululaisia ja opiskelijoita. Pirkko sanoo, että vähän häntä mietitytti, että miten äidit hänet ottavat vastaan, kun hän on jo vähän vanhempi äiti ja toki kokeneempi äiti. Pirkko nauraa, että nuoremmat äideistä voisivat olla hänen lapsiaan. Ryhmä on kuitenkin avoin ja se on ottanut hänet aivan tasavertaisena joukkoonsa ja hän kokee myös saavansa näiltä nuoremmilta äideiltä itselleen vinkkejä Veeran hoidossa. Vauvan hoidossa ovat kyllä suosituksetkin osittain muuttuneet näiden hänen 20 vuoden mittaisen äitiyden aikana, eli mukavaa on niistä keskustella muiden kanssa. Hänestä kokoontumiset ovat erittäin rikasta kokemusten vaihtoa ja ne antavat todella paljon voimia ja jaksamista tavalliseen arkeen. Pirkko kokee myös, että hän pystyy tukemaan kokemuksillaan toisia äitejä. Silloin, kun Pirkon vanhemmat lapset olivat vauvoja, vastaavasta kerhosta ei ollut tietoakaan. Hän kävi silloin seurakunnan perhekerhossa, mutta kun siellä oli paikalla iso joukko äitejä sekä eri- ikäisiä lapsia, siellä ei tunnelma ja ilmapiiri ollut koskaan niin mukava, avoin ja tukeva kuin tässä neuvolan vauvakerhossa. Äidit ovat hyvin tyytyväisiä vauvakerhon toimintaan, ei siis ole ihme, että se on niin suosittu. Äidit kyllä kiittävät erityisesti kerhon vetäjää Satu Paavilaista, sillä hän omalla persoonallaan saa aikaiseksi avoimen ja hyväksyvän sekä kannustavan ilmapiirin. Tällaisen ennaltaehkäisevän työmuodon soisi leviävän koko Suomeen, siinä olisi hyötyjinä kaikki osapuolet. 13

14 Miten suojautua päivähoidossa? Suojavaatetus lasten kanssa työskenneltäessä Teksti Marja Haapa-aho Kuva Heli Vepsä-Tuomi Lasten päivähoidon alueella työskennellään monenlaisissa työtehtävissä ja työolosuhteissa, joissa tarvitaan henkilöstön asiallista suojautumista likaantumiselta ja terveyttä vaarantavilta tilanteilta. Päivähoitohenkilöstön oma suojautuminen suojaa samalla aina myös lasta esimerkiksi tartunnoilta. Taustaa kuntasektorin suojavaatesopimuksista Kunnallisella sektorilla on ollut käytössä vuodesta 1976 alkaen erilaisia suojavaatetusta koskevia suositusluonteisia sopimuksia. Aiemmin voimassa olleen suojavaatesopimuksen mukaan tietyillä ammattiryhmillä oli mahdollisuus saada pukurahaa. Myöhemmin pukuraha vaihdettiin työnantajan kustantamaan tietyn malliseen ja yhdenmukaiseen suojavaatetukseen. Suojavaatesopimuksen liitteenä oli tuolloin nimikekohtainen luettelo niistä työntekijä- ja viranhaltijaryhmistä, joiden käyttöön kunta tai kuntayhtymä hankki suojavaatetuksen. Kunta-alan palkansaajajärjestöt irtisanoivat kunnallisen alan suojavaatesopimuksen syksyllä 2009, eikä Kunnallinen työmarkkinalaitos ollut enää halukas solmimaan uutta suojavaatesopimusta. Irtisanotussa suojavaatesopimuksessa ollut suojavaatteen huoltoa koskeva määräys siirrettiin Kunnalliseen yleiseen työ- ja virkaehtosopimukseen (KVTES VI luku, 2 ) ja korvaussumma korotettiin viiteen (5) euroon kuukaudelta. Vuoden 2010 loppupuolella KT Kunnallinen työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt kävivät suojavaatetusta koskevia neuvotteluja. Tehyn kanssa neuvoteltiin suojavaateasioista erikseen useampaan kertaan. KT ja pääsopijajärjestöt ja laativat suojavaatetusta koskevan muistion. Tehy jätti muistioon useita muutosesityksiä, joista osa koski nimenomaan päivähoidon osa-aluetta. Vain pieni murto-osa tehdyistä muutosesityksistä kirjattiin lopulliseen muistioon julkaistun muistion tavoitteena on tukea paikallisia toimijoita arvioimaan työturvallisuutta kokonaisvaltaisesti ja yhteistoiminnallisesti sekä auttaa suojavaatetuksen tarpeen arvioimisessa. Sen tarkoituksena ei ole hyviksi koettujen ja toimivien suojavaatetuskäytäntöjen heikentäminen. Suojavaatekustannukset ovat osa työvoimakustannuksia, mutta ne eivät ole kuitenkaan pelkkä kuluerä. Kustannuksia pitää tarkastella myös suhteessa sairauspoissaoloihin ja työtapaturmakustannuksiin, koska asianmukainen vaatetus ja suojautuminen vähentävät työtapaturmia ja sairauspoissaoloja. Mitä eroa on suojavaatteella ja työpuvulla? Suojavaatteen tarkoituksena on estää omien vaatteiden likaantumista, suojata eritteiltä sekä estää tartun- 14

15 toja. Edellä mainitun muistion mukaan suojavaate annetaan työntekijälle tilanteissa, joissa työskentelyolosuhteet ovat jatkuvasti tai pääosan työaikaa erittäin likaiset ja vaatetusta normaalia suuremmassa määrin kuluttavat. Tällöin työskentelyolosuhteet ovat märkiä, liejuisia, nokisia, pölyisiä, kuumia, kylmiä tai kosteita. Suojavaate voi olla työtehtävän luonteesta tai tapauskohtaisesta harkinnasta riippuen joko henkilökohtainen tai työpistekohtainen. Silloin kun henkilö työskentelee vain tilapäisesti likaavissa tai vaatetusta normaalia enemmän kuluttavissa olosuhteissa, voidaan työpisteeseen varata yhteisesti käytettäväksi tarkoitettu työpistekohtainen suojavaate. Työntekijä voidaan velvoittaa käyttämään tietynlaista työpukua terveydellisillä, hygieenisillä tai muilla vastaavilla perusteilla. Tällöin työnantaja hankkii työpuvun ja vastaa sen huollosta omalla kustannuksellaan. Suojavaatetusta koskevat vastuut ja velvollisuudet Esimiehillä on vastuu huolehtia henkilöstön työturvallisuudesta ja hänen on selvitettävä sekä tunnistettava työstä, työtilasta ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Esimiehen on myös järjestettävä perehdytystä ja opastusta henkilöstölle suojavaatetuksen käytöstä. Myös työntekijällä on velvollisuus huolehtia työn turvallisuudesta. Tästä syystä työntekijän on muun muassa käytettävä sellaista asianmukaista vaatetusta, josta ei aiheudu hänelle tapaturman tai sairastumisen vaaraa. Osan vastuusta kantaa myös työterveyshuolto, jonka tehtävänä on ensisijaisesti pyrkiä vaikuttamaan ennaltaehkäisevillä keinoilla työpaikan olosuhteisiin ja edistämään työntekijöiden terveyttä sekä työhyvinvointia. Silloin, kun kuntatasolla arvioidaan suojavaatteiden tarvetta ja käyttöä eri toimialueilla, tarvitaan edellä mainittujen tahojen lisäksi työsuojeluyhteistoimintahenkilöstöä. Hankinnoista laaditaan yhtenäiset soveltamisohjeet johdon, henkilöstön edustajien, työsuojeluhenkilöstön, työterveyshuollon sekä henkilöstöhallinnon välisessä yhteistyössä. Työnantajan tehtävänä on hankkia, ostaa tai vuokrata tarpeelliseksi katsottava määrä suojavaatteita, työpukuja ja henkilönsuojaimia sekä päättää niiden riittävän huollon järjestämisestä ja toteuttamisesta. Työnantajan on kilpailutettava kansallisen kynnysarvon ylittävät suojavaatehankinnat ja vaatetushuoltopalveluhankinnat julkisista hankinnoista annetun lain ( /348) sekä kunnan antamien hankintaohjeiden mukaisesti. Suojavaatekäytännöt lasten päivähoidossa Monissa, sekä yksityisen sektorin että kuntien ja kuntayhtymien, päiväkodeissa on käytössä toimivia suojavaatekäytäntöjä. Kaikkialla tilanne ei kuitenkaan ole paras mahdollinen. Tämä kävi ilmi, kun Tehy ja Suomen Lastenhoitoalan liitto (SLaL) selvittivät yhdessä lasten päivähoidon suojavaatetusta koskevaa hankinta- ja korvauskäytäntöä syksyllä 2010 SLaL:n jäsenille tehdyllä kyselyllä. SLaL:n verkkosivuilla julkaistuun kyselyyn vastasi määräajassa yhteensä 108 jäsentä. Vastausten mukaan suojavaatekäytännöt olivat hyvin vaihtelevia. Kyselyyn vastanneista 79 % ilmoitti, että heillä ei ollut työpaikallaan käytössään työnantajan hankkimaa tietynmallista suojavaatetta. Näistä vastaajista 77 % kertoi, etteivät he saaneet suojavaatteen hankintaan tarkoitettua ns. vaaterahaa. Lisäksi 99% heistä vastasi, ettei työnantaja maksanut heille myöskään suojavaatteen huoltoon tarkoitettua ns. vaatehuoltokorvausta. Ne vastaajat, jotka saivat suojavaatteen hankintaan tarkoitettua ns. vaaterahaa, kertoivat sen olevan euroa vuodessa. Vastaajille annettiin mahdollisuus esittää lyhyt perustelu siitä, miksi päiväkodeissa tai vastaavissa olosuhteissa toimivien pitäisi voida paikallisesti vaikuttaa suojavaatteen hankintaan. Moni vastaaja koki ongelmalliseksi omien vaatteiden jatkuvan likaantumisen, kulumisen ja huollon. Bakteerien leviäminen vaatteiden välityksellä koettiin ongelmalliseksi varsinkin pienten 0 3-vuotiaiden lasten ryhmissä. Ulkona säässä kuin säässä tapahtuvan työn erityispiirteet nousivat voimakkaasti esille ja siksi ulkovaatetuksen korvaamiseen haluttiin kiinnittää huomiota. Jotkut vastaajat pitivät erittäin tärkeänä asiana päivähoidon suojavaatetuksen laajentamista siten, että se koskisi myös ulkovaatetusta sekä jalkineita. Monen vastaajan mielestä päiväkotihenkilöstön tulisi voida osallistua työvaatteiden valintaan tai hankintaan, koska päiväkodeissa työskentelevät tietävät parhaiten, millaisen suojavaatetuksen tarvitsevat. Muutama vastaajaa pohti, miten voisi paikallisesti vaikuttaa siihen, että omaan työhön saataisiin parhaiten sopiva ja toimiva suojavaatetus. Vuosittain maksettava ns. vaateraha ja vaatteiden huoltoraha olisi monen mielestä yksinkertaisin tapa hankkia kuhunkin työtehtävään tarvittavat asianmukaiset työvaatteet. Vastausten perusteella löytyy sellaisiakin työpaikkoja, joissa henkilöstö voi ostaa tietyllä rahasummalla esimerkiksi t-paitoja, samoin kuin niitä työpaikkoja, joissa työnantaja on järjestänyt esimerkiksi päivähoitohenkilöstön käyttöön yhtenäiset suojaesiliinat. Joissakin vastauksissa nostettiin esille myös suojavaatteiden ilmeen vaikutus henkilöstön työviihtyvyyteen, yhteenkuuluvuuteen ja koko työyhteisön imagoon. Perusteluissa nousivat esille sisällä tehtävän työn osalta haastavat olosuhteet eri-ikäisten lasten kanssa sekä hyvin monipuoliset ja vaihtelevat työtehtävät. Nämä vaativat työasulta tiettyjä erityispiirteitä, kuten joustavuutta, helppokäyttöisyyttä ja -hoitoisuutta sekä väriä ja iloista ilmettä. Olemassa olevien yhtenäisten työpukujen koettiin olevan epäkäytännöllisiä, hiostavia, joustamattomia ja liian tiukkoja, joten niiden käytöstä oli luovuttu. Tehyn julkisen sektorin neuvottelupäällikkö Riikka Rapinojan mukaan suojavaateasiassa ei ole käyty liittotasolla mitään jatkoneuvotteluja eikä ole tehty uusia sopimuksia julkaistun muistion jälkeen. Suojavaatetusta koskevista paikallisista sopimuksista ovat parhaiten selvillä oman työpaikan luottamusmiehet, työterveyshuollon edustajat, työsuojeluvaltuutetut sekä työsuojeluyhteistoimintahenkilöstö. Edellä mainittuihin henkilöihin kannattaa aina olla ensisijaisesti yhteydessä, mikäli paikallisella tasolla on ongelmia suojavaateasioissa. Jatkuu sivulla

16 Päivähoidon merkitys perhettä tukevana palveluna Teksti: Laura Mäntynen 16 Yhteiskunnassamme syrjäytymisen nähdään olevan yksi merkittävimmistä uhkista hyvinvoinnille myös uudessa hallitusohjelmassa. Tulevaisuudessa päivähoidon rooli syrjäytymistä ehkäisevänä palveluna sekä monimuotoista varhaiskasvatusta tarjoavana palveluna tulee varmastikin korostumaan. Päivänhoidon kehittäjien tulisikin olla valppaana tarkastelemassa perhepolitiikan ja lapsiperheiden tilaa nyky- Suomessa. Varhaiskasvatus ja päivähoito tulisi nähdä myös monimuotoisempana kuin nykyisin ja päivähoidon tarjonnassa tulisi ottaa entistä enemmän huomioon erilaisten perheiden erilaiset tarpeet. Monet vanhemmat tarvitsevat entistä enemmän tukea kasvatustyössään kamppaillessaan mm. työelämän ja perheen yhteensovittamisen kanssa. Päivähoito voi olla merkittävässä roolissa perheen tukiverkostossa tarjoamalla erilaisia päivähoitopalveluja. Päivähoito tukee entistä enemmän myös niitä vanhempia, joilla vanhemmuuden taidot kaipaavat apua ja tukea kasvatuksellisissa asioissa, mutta myös parisuhdeongelmien, erojen, työttömyyden tai mielenterveysongelmien kohtaamisessa. Vanhempia kuormittavat haasteet heijastuvat arjessa vaikeuteen löytää lapselle riittävästi aikaa sekä vaikeuteen rakentaa turvallinen ja luottamuksellinen suhde lapsen ja vanhemman välille. Joka neljäs vanhempi kokee vanhemmuuden taitonsa puutteellisiksi. Kunnissa ennaltaehkäiseviä palveluja on supistettu, jolloin perheiden tai lasten ongelmia ei havaita, eikä niihin puututa riittävän ajoissa. Tämä on tuonut edelleen haastetta lapsiperheiden palvelujen kehittämiselle voimavarojen vähetessä ja palvelurakenteen pirstoutuessa. Tämä on johtanut jälkikäteiseen ongelmien korjaamiseen. Ennaltaehkäisevät palvelut ja päivähoidon yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa ovat merkittävässä roolissa. Ennaltaehkäisevä työ joka tapauksessa tulee halvemmaksi kunnille kuin jälkikäteinen ongelmien korjaaminen ja hoitaminen. Lasten pahoinvoinnin kasvuun ovat todennäköisesti vaikuttaneet myös kunnissa tehdyt päätökset ennaltaehkäisevien palvelujen supistamisesta. Toteutetulla hyvinvointipolitiikalla on siis yhteys lapsiperheiden tilanteeseen. Subjektiivista päivähoito-oikeutta on arvosteltu 2000-luvun alusta lähtien. Arvostelijoissa on sekä poliitikkoja, vanhempia että päivähoidon työntekijöitä, joiden mukaan vanhempien mahdollisuutta käyttää päivähoidon palveluita ts. pitää lapsi kokopäiväisessä päivähoidossa, vaikka itse olisi kotona, olisi rajattava, tai kokonaan poistaa. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on kuitenkin mielestäni ensisijaisesti lapsen oikeus saada hoivaa ja tukea kasvulleen erilaisissa perheen elämäntilanteissa. Oikeuden jonkinlainen rajaaminen estäisi kuitenkin väärinkäytöksiä ja takaisi paikat kokopäivätyössä käyvien lasten vanhemmille. Subjektiivista päivähoitooikeutta oikein käytettäessä päivähoito on juuri sellainen ennaltaehkäisevä palvelumuoto hyvinvointipalveluissa, joissa päivähoito yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa tarjoaa perheelle tukea ja apua, ilman palveluiden pirstaleisuutta. Kuntien tulisi siis herätä kehittämään päivähoidon osaaikaisuuden mahdollisuuksia perheille. Hallitusohjelmassa mainitaan päivähoidon kehittäminen syrjäytymistä ehkäisevänä palvelumuotona. Mielestäni tulevaisuudessa avainasemassa ovat ensinnäkin erilaiset joustavat päivähoitopalvelut, kuten avoin päiväkoti- ja perhekeskustoiminta, jossa on koulutettu henkilökunta, sekä toiseksi perhetyön kehittäminen varhaiskasvatuksessa. Huomio päivähoitokeskustelussa olisi syytä kohdistaa myös ennen kaikkea hoidon saatavuuteen ja laatuun. Stakesin kyselyn mukaan päivähoitopaikan valinnassa ykköskriteeri on hoitopaikan sijainti. Sen sijaan, että pieniä päiväkoteja lasten asuinympäristöistä lakkautetaan, niitä tulisi lisätä. Näin hoitomatkat pysyvät kohtuullisina ja, mikä vieläkin tärkeämpää, lapset voivat tutustua naapuruston muihin lapsiin. Lasten hyvien kasvuedellytysten varmistamiseksi ryhmäkokoja täytyy pienentää ja turvata lapselle päiväkodissakin pitkäaikaiset ihmissuhteet. Tämä on mahdollista vain, jos saamme lisää hoitajia vakituisiin työsuhteisiin. Nähtäväksi jää, saavutetaanko uusi päivähoitolaki Kataisen I:n hallituksen aikana. Vaikka tutkimustulokset osoittavat ryhmäkokojen pienentämisen tärkeyden puolesta, syvenevä eurokriisi vaikuttanee päivähoitolakiin niin, ettei toivottua tulosta saada aikaiseksi. Päivähoito elää paitsi riittävyyden, myös tuottavuuden ja tehokkuuden mittaamisen paineiden alla, jossa mahdollisimman pienillä resursseilla on tuotettava entistä enemmän palveluja. Väestöliiton perhebarometrin 2010, mukaan perheen arvostus on tasaisessa kasvussa ja perhe on yhteiskuntaa koossa pitävä voimavara. Perheen merkitys on suuri, ja vanhemmat haluavat saada päivähoidossa lapselleen parasta mahdollista hoitoa. On siis tärkeää, että kuntien säästötoimenpiteet eivät vaikuttaisi päiväkotien toimintaan, henkilöstöresursseihin, turvallisuuteen ja työssä hyvinvointiin. Perhepolitiikalla on suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa pitkä historia ja siihen sisältyy kansainvälisesti monia edistyksellisiä piirteitä, joista meidän kannattaa pitää kiinni. Lippulaivana on hyvin toimiva päivähoitojärjestelmä. Sen lisäksi tarvitsemme kuitenkin tulevaisuudessa panostusta erityisesti perhepolitiikan joustavuuteen, koska ihmisten elämäntilanteet vaihtelevat suuresti ja koska nykyinen lainsäädäntö on vaikeaselkoinen.

Muistio 1 (5) 8.3.2011. Suojavaatetus ja työsuojelusäännösten mukainen suojautuminen kunta-alalla

Muistio 1 (5) 8.3.2011. Suojavaatetus ja työsuojelusäännösten mukainen suojautuminen kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Suojavaatetus ja työsuojelusäännösten mukainen suojautuminen kunta-alalla Johdanto Kuntatyössä palvellaan asiakkaita, potilaita ja muita kuntalaisia monissa

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi Osasto-opas Synnytysvuodeosasto www.eksote.fi Synnytysvuodeosasto sijaitsee sairaalan päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa C-siivessä. Sisäänkäynti pääovesta. Osastolla hoidetaan raskaana olevia ja

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015 Esikoulu- / kysely 2015 Tutkimuksen tuloksia käytetään parantamaan esikoulujen ja päiväperhekotien laatua Göteborgissa. Vastaa kysymyksiin omien, vanhempana tai huoltajana saamiesi kokemusten pohjalta.

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot