1 Episkooppi Koivun nimi Kari Mäkinen. 18 Rikos ja rangaistus vai rikos ja sovitus? Pirjo Silveri. 23 Leikkaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Episkooppi Koivun nimi Kari Mäkinen. 18 Rikos ja rangaistus vai rikos ja sovitus? Pirjo Silveri. 23 Leikkaa"

Transkriptio

1 Lokakuu

2 Etukannen kuva: Kulmakivi on tukeva ja turvallinen. Sen lähellä on hyvä levätä. Kuva: Johanna Sointula Takakannen kuva: Sovinto, armo ja anteeksianto auttavat vapautumaan elämän piikkilankaesteistä. Kuva: Pirjo Silveri isällä 1 Episkooppi Koivun nimi Kari Mäkinen 2 Kahdeksan tarinaa muutoksesta Johanna Sointula 7 Oliivipuun pähkinöitä Hannes Tiira 8 Pääkirjoitus Uudelleen tiellä Euraan ja Saloon Timo Tavast 9 Islamilla on juutalaiskristilliset juuret Janne Villa 15 Kolumni Ihana yksinäisyys Merja Auer 16 Näin...paikan sydämessä Kaarlo Kalliala 18 Rikos ja rangaistus vai rikos ja sovitus? Pirjo Silveri 23 Leikkaa 24 Vantaan virtain vieriltä Parta palaa Jaakko Heinimäki 26 Kirjavia: Pääseekö Rekku taivaaseen? Marja-Leena Ruostesaari 28 Kirjavia: Topeliaaninen usko Risto Leppänen 30 Sokeripaloja Koonnut Lasse Hautala 31 Sarjakuva Erkki Kiiski 32 Armon turviin Oliivipuun pähkinöiden vastaukset

3 Koivun nimi episkooppi äen koivut päivittäin siirtyessäni olohuoneesta keittiöön. Olen puhunut niistä silloin tällöin, mutta ne eivät lakkaa pysähdyttämästä. Nuoria, vehreitä, elinvoimaisia, suorarunkoisia, muutaman puun ryhmissä. Kaikin tavoin mallikoivuja, jotka ottavat maailman tuu- let joustavasti ja taipuisasti vastaan. Paitsi yksi. Yksi koivuista on taipunut alaspäin. Latvus koskettaa maata. Se on vähän erillään muista. Sitä katsoessa tulee ajatelleeksi yksinäisyyttä ja erilleen joutumisen painoa, jota ei jaksa. Toisinaan jossain seminaarissa, keskustelutilanteessa, kokouksessa tai yleisötilaisuudessa, kun tauolla etsiydytään pieniin ryhmiin vaihtamaan sana tai kaksi, koivujen kuva nousee esiin mielen uumenista. Sen saa aikaan jokin ohimennen välähtävä ilme, katseen varjo, asennon raskaus tai sivulla seisovan hiljaisuus. Koivuja katsoessa ajattelen usein seurakuntia ja kirkon työntekijöitä. Ajattelen, miten lukemattomat asiat voivat painaa maahan asti. Syynä voi olla yksinkertaisesti väsymys, työn tai muun elämän kohtuuttomat taakat. Niin ihmiselle vain joskus tapahtuu. Sille, joka tekee ihmisten parissa työtä, se saattaa saapua hiipivänä haluttomuutena: ei jaksa kiinnostua ihmisistä, ajatukset alkavat harhailla, puheet latistuvat, tympeys ja tahmeus valtaavat mieltä. Jollekulle toiselle se tapahtuu toisin. Jos omat ja muiden odotukset ja ihannekuva on suorien, elinvoimaisten, vahvojen ja taipuisien koivujen kaltainen, niin kuin usein on, ristiriita sen välillä, mitä todellisuudessa on, ja mitä kuvittelee, että ihmisen tulee olla, voi olla kohtuuton. Ristiriitaa ei helpota, että ympärillä näyttää vahvistuvan sellainen ihanne, jossa ihmisen odotetaan olevan tehokas, pystyvä, sosiaalisesti taipuisa, ulospäin suuntautunut ja ehtivä. Niin kuin nuoret, suorarunkoiset koivut. Työelämän ja talouden odotukset ohjaavat siihen, julkisuuden mallit ohjaavat siihen. Marko Mikkola Myös kirkossa on vaara, että ihmisihanne huomaamatta kallistuu tähän suuntaan. Se on syvälle istutettu yhteiskunnan kehitysedellytykseksi ja työelämän rakenteisiin ja järjestelmiin, eikä kirkko ole niiden ulkopuolella tai niistä riippumaton. Katselen alaspäin kääntynyttä koivua, ja ajattelen ujoja, sosiaalisesti kömpelöitä, väsyneitä ja niitä, jotka tuntevat maahan taivuttavaa painoa. Mietin, uskallanko itsessäni tunnistaa sitä puolta. Koivut matkalla olohuoneesta keittiöön ovat Elina Luukasen grafiikkaa, jonka toimme Kaartotien piispantalosta arkkipiispantaloon. Työn nimi ei ole Väsymys tai Yksinäisyys tai Syrjäytyminen, niin kuin voisi äkkiseltään kuvitella. Työn nimi on Kumarrus. Se on viisas nimi. Suorien, pystyvien, elinvoimaa uhkuvien koivujen keskellä se, joka taipuu maahan asti, kumartaa. Se tunnustaa elämän pakottamana tai tahtoen että ei pysy koko aikaa pystyssä vaan väsyy ja taipuu. Se merkitsee nöyrää kumarrusta elämän edessä, nöyrää kumarrusta Elämän Antajan edessä. Se merkitsee sen myöntämistä, että omassa varassaan ja yksin ei kukaan jaksa. Kun katselen koivuja työn nimen tietäen, minusta vaikuttaa, että siinä yhdessä koivussa on enemmän syvää voimaa kuin kaikissa muissa yhteensä. Heikkouden voimaa, niin kuin Jumalan voima on. Työn nimi voisi kenties olla myös Armo. Arkkipiispa Kari Mäkinen Tu r u n a r k k i h i i p p a k u n t a 1 L o k a k u u

4 tarinaa m Uusikaupunki levittäytyy laajalle alueelle, siihen liitettyjen Kalannin, Pyhämaan ja Lokalahden vanhoille rajoille asti. Uudenkaupungin seurakunta on ollut olemassa vuodesta 2009 alkaen. sitä ennen Kalanti, Lokalahti, Pyhämaa ja Uusikaupunki toimivat parikymmentä vuotta seurakuntayhtymänä. Neljällä kappeliseurakunnalla on omat kappelinsa, kappelineuvostonsa ja kappalaisensa. Kaikki kappalaiset kuuluvat toimitusrinkiin. Uudenkaupungin seurakunnassa on noin jäsentä. Yhdistymisellä haettiin kustannussäästöjä ja organisaation keventämistä. Tässä haastattelussa kysyttiin, millaisia muutoksia yhden seurakunnan muodostamisesta on seurannut? Vastaajiksi suostui kolme luottamushenkilöä ja viisi seurakunnan työntekijää. Muutoksen välttämättömyys ei ollut kaikille vastaajille itsestään selvä. Kaikki olivat kuitenkin samaa mieltä siitä, että talouden vakauttaminen on nyt tärkeintä. Maltti on valttia Kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Leena Anto sanoo edustavansa maltillista siipeä. Koen, että seurakunnassa on alettu kasvaa siihen, että ollaan yhtä seurakuntaa, ja nähdään yhdistymisen mahdollisuuksia. Yksi koitunut muutos on, että jumalanpalvelusaikoja on porrastettu klo 10 ja 12 alkaviksi. Pappi ja kanttori hoitavat sunnuntaisin kaksi jumalanpalvelusta. Työntekijät siirtyvät joustavasti paikasta toiseen, silti toimituksista ei ole tullut liukuhihnatyötä, kertoo Anto joka on itsekin toiminut kanttorin sijaisena. Tu r u n a r k k i h i i p p a k u n t a 2 L o k a k u u

5 Kirkkoja seurakunnassa riittää. Uudenkaupungin uusi kirkko rakennettiin keskelle kylää. Pyhämaalla uusi ja vanha kirkko seisovat Pyhämaan uhrikirkosta ovat ihmiset rinnakkain sulassa sovussa. hakeneet lohdutusta ja apua moneen tuskaan ja ahdistukseen. uutoksesta Leena Annon mielestä voimavarat tulee käyttää perustoiminnan turvaamiseen. Hyvä asia on, että hierarkkisia malleja on onnistuttu keventämään, ja kappeleissa on silti säilynyt omaleimaisuutta. Talouden tasapainottaminen herättää henkilöstössä huolta, siksi myös työssä jaksaminen on tärkeää. Niukkenevia resursseja tulee käyttää perustoiminnan turvaamiseen ja suhteuttaa kiinteistömassan määrä siihen. Nyt tarvitaan kykyä nähdä kokonaisuuksia. Asioita olisi pystyttävä tarkastelemaan objektiivisesti. Päätöksenteossa tarvitaan linjakkuutta ja kokonaisuuden käsittämistä. Määrätietoista kehittämistä koko seurakunnan hyväksi Kirkkoherra Esa Mierlahdelle Uusikaupunki on kotiseutua ja pappina hän on ollut alueella eri tehtävissä yli 20 vuotta. Vuonna 2007 hän aloitti yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana. Jo muutamaa vuotta aikaisemmin oli aloitettu työyhteisön kehittäminen ja strategiasuunnitelman laatiminen talouden helpottamiseksi. Lopputuloksena seurakuntayhtymä purettiin ja tuli yksi seurakunta. Tavoitteena oli löytää muoto, joka palvelisi seurakunnan perustoimintaa. Kevyt hallintorakenne vapauttaa aikaa seurakunnan perustyöhön, ihmisten kohtaamiseen. Tu r u n a r k k i h i i p p a k u n t a 3 L o k a k u u

6 Kirkkoherra Esa Mierlahdelle yhdessä tekeminen ja toisen kunnioittaminen ovat työkulttuurin peruspilareita. Työalat ovat kokonaisuutta varten. Kappalaisen viran toimenkuva on haasteellinen, koska hän huolehtii kappelin paikallisesta identiteetistä ja on myös mukana koko seurakunnan toimitusringissä. Työalan työntekijät kokoontuvat tiimissä, jota johtaa työalavastaava. Kirkkoherra tapaa työalavastaavia Yhdessä -ryhmässä. Koko työyhteisön työpaikkakokouksia on kaksi kertaa toimikaudessa. Selkeä muutos työntekijöiden kannalta on se, että nyt on yksi työyhteisö. Talouden tasapainottamisessa tarvitaan yhteistyökykyä. Talousarvioneuvotteluissa todettiin keväällä tarkastetun säästösumman euroa nousseen jo lähes euroon. Luottamuselimissä on kirkkoherran mukaan jännitteitä. Vastuuta olisi jaettava, pitäisi pystyä katsomaan kokonaisuutta, eikä esimerkiksi vain omaa kappelia. Rakennemuutosprosessi on kirkkoherran mukaan vaikuttanut myös siten, että työntekijöitä on lähtenyt pois, siirtynyt eläkkeelle tai jäänyt perhevapaalle. Koko kirkossa vireillä olevat prosessit on otettava huomioon myös paikallistasolla. Omaa jaksamistaan hän arvioi kertomalla prosessin edellyttävän turnauskestävyyttä, jota ei koe itse riittävästi omaavansa. Kirkkoherran virka saisi olla määräaikainen, jolloin vastuuta voisi jakaa. Mierlahti peräänkuuluttaa seurakunnan työkulttuuriin yhdessä tekemisen meininkiä ja toinen toisensa kunnioittamista ennen kaikkea siksi, että nämä kuuluvat arjen uskon ytimeen. Lisäbonuksena ne tuovat luovuutta, vapautta ja taloudellisuutta. Mahdollisuus työn kehittämiseen Vastaava seurakuntamestari Anneli Vuorio aloitti työnsä vuonna Hän kokee seurakunnan yhtenä isona yhteisönä ja on innoissaan monipuolisesta työstään. Työyhteisö on tukiverkosto. Kuukausittain pidettävät suntiopalaverit ovat meille kaikille tärkeitä. Palvelutehtävässään seurakuntamestari on tavallaan seurakunnan ja seurakunnan työntekijöiden välissä ja näiden odotusten keskiössä. Anneli Vuorio kantaa huolta työtovereiden jaksamisesta. Tu r u n a r k k i h i i p p a k u n t a 4 L o k a k u u

7 Marja Kaartisen mielestä ilman sähköistä varausjärjestelmää ei enää tultaisi toimeen. Vuorio kantaa huolta kollegojensa jaksamisesta. Seurakuntamestarit ovat työhönsä sitoutuneita. Pelkään että heidän intonsa tukahdutetaan, jos kappeleissa tyrmätään uudistukset heti kylmällä kädellä. Hän arvostaa vanhoja traditioita, mutta näkee tärkeänä käytäntöjen yhtenäistämisen seurakunnan työtehtävissä. Hallinto keveni Talouspäällikkö Merja Hannulan työhuone ja työnkuva eivät muuttuneet seurakuntien yhdistyessä, koska seurakuntayhtymän eri seurakunnat olivat täydellisessä yhteistaloudessa. Yhdistymisen hyötyjä ovat mm. työnjohdolliset seikat. Yhtymän hallintorakenne ei ollut selkeä. Hankalia asioita palloteltiin seurakuntaneuvostojen ja yhteisen kirkkoneuvoston, jopa tuomiokapitulin välillä. Seurakuntayhtymässä monet työt tehtiin kirjanpidossa päällekkäin, ja esimerkiksi tehtäväalueita oli lähemmäs sata. Nyt niitä on alle 40, mikä helpottaa kirjanpitoa. Sen huomaa toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä tasekirjan sivumäärissä. Taloudellisesta jaostosta luopuminen on keventänyt hallintoa ja yksinkertaistanut asioiden käsittelyä. Mielestäni neljän kappeliseurakunnan rakenne on rikkaus, kunhan siitä osataan ottaa parhaat asiat hyödyksi. Parhaimmillaan se vapauttaa kappeleiden resurssit hallinnon pyörittämisestä seurakunnan ydintoimintaan. Työt lisääntyivät ja matkat pitenivät Vastaava kanttori Ari Hirvonen on ollut Ukissa 13 vuotta. Seurakuntien yhdistyminen on hänen kohdallaan lisännyt työtä ja työmatkat ovat pidentyneet. Seurakunnassa on kolme kanttoria ja yksi seurakuntamuusikko, jotka liikkuvat eri puolilla seurakuntaa. Sijaisia käytetään vain äärimmäisessä hädässä. Yhtymän aikana kanttorit tekivät jo yhteistyötä tuuraamalla toisiaan ja hankkimalla kimpassa soitinten huollon. Hyvää on se, että työtä jaetaan. Yhdessä olemme myös suunnitelleet ja toteuttaneet konserttitoimintaa kaikissa kirkoissa. Vastaavan kanttorin työnkuvaan kuuluvat myös normaalit kanttorin työt. Tavoitteena on, että kanttoreiden työnkuvat selkiintyvät. Hirvonen pohtii yhdistymiseen liittyvän asennemuutoksen vaikeutta. Kappeliseurakunnat mielletään omiksi, ja on vaikea tottua ajatukseen, että on vain yksi seurakunta. Kiristyvä taloustilanne vaatii työntekijöiltä luovia ratkaisuja ja luottamushenkilöiltä kokonaisvastuun ottamista. Virastossa on lennonjohtokeskus Marja Kaartinen on toiminut Uudenkaupungin kirkkoherranviraston toimistonhoitajana yli 30 vuotta. Seurakuntien yhdistymisen jälkeen hän on ollut kirkonkirjojenpidon sekä kirkkoherranviraston hoidon työalavastaava ja lähiesimies kahdelle seurakuntasihteerille. Teemme kappeliseurakuntien kirkonkirjoista sukututkimuksia ja vastaamme jäsenrekisteristä. Seurakunnan toimitus- ja tilavaraukset hoidamme sähköisellä ohjelmalla. Olen sen pääkäyttäjä. Kaartisen mukaan ilman sähköistä ohjelmaa työ ei onnistuisi. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus katsoa varausohjelmasta omat työnsä ja kuitata ne riittävän usein. Ongelmia seuraa myös siitä jos nettiyhteydet eivät toimi. Varausohjelma on hyvä työväline. Nyt voi jo nauraen muistella vanhaa varauskirjaa, jonka perään sai aina huudella! Yhdistymisen hyvä puoli on sekin, että sijaisia ei Tu r u n a r k k i h i i p p a k u n t a 5 L o k a k u u

8 Lokalahdella on ollut kirkko tai kappeli samalla paikalla 1000-luvulta alkaen. Nykyinen kirkko on 1700-luvulta. enää juurikaan tarvita, koska toiminnallisen- ja kiinteistöpuolen työntekijät liikkuvat koko seurakunnan alueella. Kirkkoherranviraston työmäärä on lisääntynyt. Työalalta on poistunut kokonaan yksi henkilö, ja kahden seurakuntasihteerin toimenkuvia on muutettu niin, että he ovat vain osittain kirkkoherranvirastossa. Seurakuntalaiset ovat hyvin oppineet asioimaan virastossa koko seurakunnan alueelta, jossa palvellaan viitenä päivänä viikossa. Kappelien seurakuntatoimistot ovat avoinna yhtenä päivänä viikossa. Kirkossakäynti on vähentynyt Kalannissa asuva kirkkovaltuuston puheenjohtaja Ilpo Valtonen ei ole tyytyväinen seurakuntien yhdistymisprosessiin. Yksi seurakunta muodostettiin seurakuntayhtymän kirkkovaltuuston uusikaupunkilaisten valtuutettujen enemmistöpäätöksillä. Järjestelytoimikunta käytti myös enemmistövaltaa pienten kappeleiden tappioksi. Hänen mukaansa kirkossakäynti on vähentynyt. Seurakuntaa ei voi hallita ylhäältä, vaan alhaalta. Kappelit ovat seurakunnan voimavara, niitä pitäisi tukea enemmän. Hyvää yhdistymisessä on se, että pienet kappelit ja niiden jäsenet ovat enemmän tekemisissä keskenään. Kappeleista käydään seurakunnan tilaisuuksissa eripuolilla seurakuntaa aikaisempaa enemmän. Muutos on tapahtunut ruohonjuuritasolla Kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja lokalahtelainen Lasse Virtanen on ollut yli 20 vuotta seurakunnan luottamushenkilönä. Seurakuntayhtymä toimi hänen mielestään hyvin. Muutoksen jälkeen viranhaltijat ovat siirtyneet vähitellen keskikaupungille. Toiminta tuntuu nyt etäiseltä, kun jumalanpalvelusten alkamisajatkin on porrastet- Tu r u n a r k k i h i i p p a k u n t a 6 L o k a k u u

9 Oliivipuun pähkinöitä 1. Ketä profeettaa edeltäneistä ajoista sanotaan Raamatussa, että Jumalan Sana oli silloin harvinainen eivätkä näytkään olleet tavallisia? 2. Kuka oli Esterin edeltäjä Persian kuningattarena? 3. Mitkä linnut ruokkivat Eliaa erämaassa? 4. Kenen pyhimyksen tunnuskuvana esiintyy halstari? 5. Mitkä ovat nykyään väkirikkaimmat kaupungeista, joihin Paavali lähetti meille säilyneen kirjeen? 6. Mikä Efeson kirkolliskokouksessa v. 431 harhaopiksi tuomittu uskonsuunta opetti, että Kristuksessa on kaksi persoonaa, jumalallinen ja inhimillinen? Pyhälle Olaville nimettyyn Kalannin kirkkoon pääsee juhlavimmin asehuoneen ovesta. tu ja työvuorossa oleva pappi kiertää. Yhden seurakunnan mallissa keskitytään keskuspaikkaan ja ihmiset liikkuvat. Pieni ja läheinen seurakunta jossa pappi on yksi kylän asukkaista, olisi paras vaihtoehto. Muutos on tapahtunut ruohonjuuritasolla. Ihmiset ovat olleet pahoillaan, kun kirkollisissa ilmoituksissa kuolleet, kastetut ja avioituneet on ilmoitettu yhdessä rimpsussa, eikä oman kappeliseurakunnan nimen alla. Taloutta oli aikaisemmin helpompi seurata, nyt on vaikea hahmottaa, minne rahat menevät. Virtasen mielestä ihminen unohdetaan isojen kysymysten alle. Lokalahdella on hienot seurakuntatilat. Miten niiden käy? Mikä tulee olemaan rovastikunnan rooli? Mitä tapahtuu, kun tehdään uusia kuntaliitoksia? 7. Kenet Tanskan prinssi Maunu Henrikinpoika murhasi Upsalan tuomiokirkossa ? 8. Mille toimielimelle oikeus nimittää Porvoon papit ja kalastaa Vantaanjoessa siirtyi Padisten luostarilta v. 1428? 9. Minkä seurakunnan kirkkoherra Antti Lizelius oli julkaistessaan 1. suomenkielistä sanomalehteä? 10. Ketkä runoilijamme viettivät varhaislapsuutensa Tottijärven pappilassa? 11. Missä muualla kuin ehkä arkkipiispa Mäkisen kotona saamme tutustua hänen kirjakaappiinsa? 12. Missä on Silokallion leirikeskus? 13. Helena Konttinen vietti lähes koko elämänsä kotiseudullaan Uukuniemellä. Mihin hän teki ainoan pitkän saarna- ja sielunhoitomatkansa? 14. Montako vuotta ex-lähetysjohtaja Alpo Hukka täytti syyskuussa 2011? 15. Miten palveleva puhelin päätti hiljattain laajentaa apuaan? Sanapähkinä: Mitä kieliä voimme lukea Vanhasta Testamentistä? Teksti ja kuvat Johanna Sointula Vastaukset sivulla 32 Tu r u n a r k k i h i i p p a k u n t a 7 L o k a k u u

10 pääkirjoitus Uudelleen tiellä Euraan ja Saloon eille, jotka tänä iltana vihitään kirkon palvelusvirkaa, teille avautuu nyt aivan erityisessä mielessä Jumalan rakkauden uhritie. Seuratkaa Jeesusta tällä tiellä, jolla tulette kohtaamaan sekä ristin että ylösnousemuksen uuden elämän. Jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se lee, se tuottaa runsaan sadon. ( Joh. 12:24). kuo- Näillä paastonajan keskellä lausutuilla sanoilla arkkipiispa John Vikström saatteli minut ja joukon muita vihittäviä pappisvirkaan Turun tuomiokirkossa Jälkeenpäin olen kokenut sen, miten syvästi arkkipiispan sanat rakkauden uhritiestä liittyvät pappeuteen ja myös kaikkeen muuhun Kristuksen kirkon palveluksessa olemiseen. Vapahtajan tie, vehnänjyvän kuolemisen tie, on aina jossain suhteessa meidänkin tiemme, jos uskaltaudumme olemaan hänen seuraajiaan omalla paikallamme kirkon työntekijöinä, luottamushenkilöinä ja vastuunkantajina. Tänä syksynä hiippakuntadekaanin tehtävässä aloittaessani olen miettinyt sitä, millainen on ollut oma tieni. Missä kohdin olen kulkenut vuosien saatossa omia polkujani ja milloin on toteutunut jotakin siitä tien kulkemisesta, mihin arkkipiispa tahtoi rohkaista? Ketkä ovat olleet matkakumppaneitani ja missä maastossa olen tullut kulkeneeksi? Turun tuomiokirkosta papin polkuni vei ensin Euraan. Siellä sain kohdata Satakunnan sydänmaiden juurevan kristillisyyden ja ottaa ensimmäiset askeleeni nuorena pappina. Toinen etappini oli vastakkaisella kulmalla arkkihiippakuntaa silloisessa Salo-Uskelassa, missä pääsin seuraamaan aitiopaikalta kasvavan kaupunkiseurakunnan elämäntodellisuutta mahdollisuuksineen ja haasteineen. Molemmissa seurakunnissa tunsin, miten kutsuvalla tavalla voi papin työsarka aueta. Samalla jonnekin syvälle sisimpään jäi kokemus oman työni keskeneräisyydestä: juuri, kun olin päässyt kunnolla alkuun, vei polkuni jo muualla näin sekä Eurasta että sittemmin myös Salosta. Rakkauden uhritien kulkemista ja vehnänjyvän kuolemaa uuden sadon tähden olin toki päässyt minäkin pieneltä osaltani maistamaan, mutta enemmän näin tämän kaiken toteutuvat teissä monissa, jotka opin tuntemaan pitkän linjan työntekijöinä tai kokeneina luottamushenkilöinä. Itsestäni löysin lähinnä hiljaisen kaipauksen: ehkä joskus vielä minäkin saan tilaisuuden jatkaa siitä, mihin Eurassa ja Salossa jäin. Taakse jääneenä kesänä päättyi monin tavoin rikas ekskursioni Tampereen hiippakunnassa samoin kuin teologisen tutkimuksen maailmassa. Kutsu Turkuun dekaaniksi merkitsi vanhan oven avautumista uudelleen: astuin jälleen tekemään sitä työtä, jonka alkuun kerran Eurassa ja Salossa pääsin työtä arkkihiippakunnan ilossa ja ahjossa. Uhritiestä en tiedä se kuulostaa liian ylevältä mutta itseni ja lahjani likoon laittamiseen tahdon kurottautua. Tähän rohkaisen myös sinua. Mikä on se tehtävä, johon Kristus sinut kutsui, mutta minkä täyttäminen ei ole ollut vielä tähän mennessä täysin mahdollista? Armo on tänään siinä, että meidät yllättää uusi kutsu ja uusi mahdollisuus uusi taival sillä tiellä, jossa kaikki aukeaa osallisuudesta Rakkauden uhriin. Timo Tavast Vt. hiippakuntadekaani

11 on juutalaiskristilliset juuret skonnon tutkijat tapaavat puhua Abrahamin perillisistä. Juutalaisuus, kristinusko ja islam ovat maantieteellisesti lähellä toisiaan syntyneitä monoteistisiä uskontoja. Profeetta Muhammadin ilmestysten pohjalta 600-luvulla syntynyt islam pitää myös juutalaisuutta ja kristinuskoa kirjan uskontoina, joilla on yhteisiä profeettoja ja periaatteita. Islam käyttää massiivisesti juutalaisuuden ja kristinuskon perinneainesta. Koraani muokkaa ja muuttaa kuitenkin aina Raamatun tosiasiat, kertomukset ja muun perinneaineksen raudanlujasti omien voimaviivojensa mukaiseksi. Yhä vahvemmin olen vakuuttunut siitä, että nämä kaksi uskontoa palvelevat eri jumalaa: islam Allahiaan ja kristinusko Pyhää Kolmiyhteyttä, linjaa Göttingenin yliopiston itämaisen, erityisesti syyrialaisen kirkkohistorian emeritusprofessori Jouko Martikainen, 75. Juutalaisuudella, kristinuskolla ja islamilla antiikin perillisillä on paljon yhteistä kulttuuripotentiaalia ja ajatussisältöä. Sovinnon etsiminen opillisissa kiistakysymyksissä vaatii kuitenkin vielä paljon hikoilua ja rukousta, toteaa professori Jouko Martikainen. oman uskontoperheen ja rakentuvat ikäjärjestyksessä paljolti samasta monoteistisestä materiaalista. Muhammad ymmärsi alkuvaiheessa olevansa sopusoinnussa toisten uskovaisten kanssa. Luulen, että hän oli tavannut kristittyjä ja juutalaisia eikä nähnyt näiden välillä suurtakaan eroa, vaan katsoi heidän julistavan suunnilleen samaa oppia kuin hänkin. Ehkäpä hän ajatteli jopa kykenevänsä rakentamaan sillan juutalaisten ja kristittyjen välille. Muhammad korosti, että turhaan tässä riidellään mehän palvelemme samaa Jumalaa! Myöhemmin hän ymmärsi oman uskonkäsityksensä poikkeavan muista niin paljon, että toisten olisi tunnustettava hänet auktoriteetikseen. Hän yritti voittaa puolelleen Medinan juutalaiset. Kun se ei onnistunut, hänen kannattajansa tuhosivat Medinan juutalaisten yhteisön, Martikainen selvittää. Silta uskontojen välillä? Jouko Martikainen alkoi jäljittää islamin juutalaiskristillisiä juuria 1980-luvulla. Tutkijan mielestä on kiistatonta, että Abrahamin perilliset muodostavat Muhammadin tuntemat kristityt kerettiläisiä Muhammad omaksui juutalaisuudesta lainsäädännön, josta tuli osa islamia. Samoin käsitykset profeetan virasta sekä tietyt yhteiset profeetat ja henkilö- Tu r u n a r k k i h i i p p a k u n t a 9 L o k a k u u

12 hahmot siirtyivät islamiin. On kuitenkin korostettava, että hän tulkitsi kaiken juutalaisuudesta ja kristillisyydestä ammentamansa aineksen tiukasti omaan uskonymmärrykseensä sopivaksi, Jouko Martikainen huomauttaa. Muhammadin varhaisina lähteinä olivat hänen kuulemansa juutalaisuuden ja kristinuskon hurskaat kertomukset, mahdollisesti myös saarnat. Muhammadin varhaisesta elämäkerrasta nousee monessa kohtaa esiin se, miten vahva kristittyjen vaikutus oli Mekassa. Hänen saamansa selvyys profeetan kutsumuksestaan avautui keskustelussa yhden kristityn kanssa. Islamin profeetta oli ilmeisesti ainakin uskonnollisen uransa alussa lukutaidoton. Muhammadille ei missään vaiheessa selvinnyt, että kristityillä oli käytössään neljä evankeliumia eikä vain yksi. Hänen tuntemassaan syyriankielisiä tekstejä käyttävässä kristittyjen yhteisössä luettiin Diatessaronia, jossa neljä evankeliumia oli muokattu yhdeksi kertomukseksi. Koraani tarkoittaa evankeliumista puhuessaan juuri tätä Diatessaronia. Näyttää myös todennäköiseltä, ettei Muhammad kohdannut Mekassa oikeauskoisia kristittyjä, vaan niitä jotka eivät mahtuneet kristinuskon sisälle ja olivat siksi paenneet Bysantin valtakunnasta. Uskon hänen muodostaneen käsityksensä kristityistä näiden kiistelevien kristittyjen marginaaliryhmien kautta. Tu r u n a r k k i h i i p p a k u n t a 10 L o k a k u u

13 Abrahamin perilliset muodostavat oman uskontoperheen. Jerusalem on kolmen uskonnon kehto ja kiistakapula. Öljymäen rinteitten oliivipuut eivät ihmisten kiistoista piittaa. Ne kukoistavat vuosisadasta toiseen tuottaen hyvää hedelmää. Kristus kompastuskivenä Jouko Martikainen näkee kristinuskon ja islamin näkemysten Jumalasta poikkeavan radikaalisti toisistaan, vaikka luomisopissa uskonnot ovatkin verrattain lähellä. Kristillisellä taholla on siellä täällä puolustelevaa asennoitumista suhteessa islamiin. On ikään kuin valitettavaa, ettei kristillinen monoteismi ole yhtä puhdaspiirteistä kuin islamin edustama mallikas yksijumalaisuus. Tosiasiassa vasta oppimme Pyhästä Kolminaisuudesta avaa meille mahdollisuuden ymmärtää sitä, miten Jumala on yksi. Muhammadille Jeesus oli yksi suurista profeetoista. Muslimit eivät voi kuitenkaan käsittää sitä, että Herramme Jeesus Kristus on kuollut meidän kaikkien Janne Villa Kristinusko luo sellaisen vakau muksen, että me olem - me Jumalan lapsia ja meillä on varma turva. Kristitty voi elää iloisena ja pelot tomana. Tässä on perusero, jonka aistii jutellessaan muslimin kanssa: muslimi ei voi koskaan tietää, tuomitseeko Allah helvettiin vai taivaaseen. Tu r u n a r k k i h i i p p a k u n t a 11 L o k a k u u

14 Siellä missä islamin jyrkät suuntaukset vallitsevat, ristin ei suvaita näkyvän missään. syntien puolesta. Heistä kuulostaa kauhealta väite, että Jeesus olisi kuollut ristillä. He inhoavat ja vihaavat ristiä. Siellä missä islamin jyrkät suuntaukset vallitsevat, ristin ei suvaita näkyvän missään. Islam ei voi sietää ajatusta Jeesuksen jumaluudesta. Mutta onhan se jo todettu Uudessa testamentissa, että sitä pidetään hulluutena. Toisaalta he eivät myöskään tunne meidän opetustamme, Jouko Martikainen pohtii. Hän arvelee, että Muhammadin käsitykseen Jeesuksesta on vaikuttanut gnostilainen ja sisällöltään epähistoriallinen Juudaksen evankeliumi, joka oli tunnettu Mekan kristillisissä marginaalipiireissä. Koraanin mukaan juutalaiset eivät oikeasti tappaneet Jeesusta, vaan heistä vain näytti siltä. Jo varhaiset muslimioppineet uskoivat, että ristiinnaulituksi tuli Jeesuksen sijasta Juudas Iskariot tai joku muu. Otaksun, että Muhammadin ympäristössä toimi kristillis-gnostilaisia ryhmiä. Niillä oli käytössään erilaisia pyhiä kirjoituksia, joista he väittelivät. Sitä Muhammad näyttää kritisoivan. Silti hän on ottanut näiltä omaan julistukseensa sopivia aineksia kuten ristiinnaulitsemisen kieltämisen. Saavatko maltilliset muslimit jalansijaa Muslimioppineet väittävät usein, että kristityt olisivat väärentäneet Uuden testamentin kirjoituksia. Mikäli väite pitäisi paikkansa, tulisi sen näkyä Uuden testamentin kirjoitusten käsikirjoitusperinteessä. Tällaisesta ei ole vähäisintäkään näyttöä, Jouko Martikainen jyrähtää. Hänen mukaansa islamilaisessa maailmassa ei ole tiedostettu kovin laajalti sitä, kuinka vahvat juutalaiskristilliset juuret heidän uskonnollaan on. Kristityt tutkijat ovat kirjoittaneet huomattavasti korkeatasoisempaa tutkimusta islamista kuin muslimitutkijat kristinuskosta. Akateemisessa maailmassamme on ohitettu ajat sitten monta sellaista turhaa polemiikin aihetta, joihin muslimit yhä keskittyvät. Monet muslimiteologit pitävät kristinuskoa monoteismin ja polyteismin yhdistelmänä. Martikainen ei ole vielä löytänyt yhdenkään muslimiteologin tutkimusta, jossa kristinuskoa olisi kuvattu täysin oikein. Kun etsitään sovintoa näiden kahden uskonnon välille, paljon on vielä tekemistä, jotta kummallakin puolella tiedettäisiin, miten toinen ajattelee. Velvoite Joka miekkaan tarttuu... Kristittyjen ja muslimien varhaista kohtaamista käsiteltiin temppeliritari Arnista kertovan elokuvasarjan osassa Arn Pohjoinen valtakunta. Norjan massamurhaaja mielsi olevansa moderni temppeliritari ja ristiretkeläinen. Tu r u n a r k k i h i i p p a k u n t a 12 L o k a k u u

15 Janne Villa tähän työhön on kuitenkin pakottava. Muuta ihmisarvolle sopivaa vaihtoehtoa ei ole. Esimerkiksi turkinkielisessä kirjallisuudessa kristinusko on esitetty tavalla, josta kristityt eivät tunnista itseään. Turkissa ilmestyi taannoin uusi ensyklopedia, joka on aivan toista tasoa kuin muslimien aiemmat esitykset kristinuskosta. Korkeimmalla akateemisella tasolla on tapahtunut siis selvä muutos, ja maltillinen asioiden esittäminen on saanut jalansijaa. Yleisesti ottaen maailman muslimioppineiden tapa lähestyä kristinuskon ja islamin juuria ei ole historiallinen vaan näkemykset nousevat islamin dogmatiikasta. Lähtökohtana on, että he katsovat Muhammadin palauttaneen oikean, jo Aadamilla olleen alkumonoteismin, josta juutalaiset ja kristityt olivat luopuneet. He ajattelevat Muhammadin korjanneen uskonnon alkuperäiseen hohdokkaaseen malliinsa. Tyhmät juutalaiset ja kristityt vain eivät tajua tätä. Lempeästä alistamisesta pyhään sotaan Koraanin myöhemmissä suurissa islamin suhde sukulaisuskontoihinsa muuttuu vihamielisemmäksi. Kun Muhammadin yhdistämät arabiheimot saivat valtaa, he joutuivat määrittämään kantansa siihen, ketkä ovat vääräuskoisia. Tällöin muodostui islamin ambivalentti suhde muihin kirjan uskontoihin. Muslimit katsoivat muiden kirjan uskontojen edustajien kuuluvan islamilaisen vallan tuoman suo- Tu r u n a r k k i h i i p p a k u n t a 13 L o k a k u u

16 Tositapahtumiin perustuva mestariteos Jumalista ja ihmisistä kuvaa trappistimunkkien ja muslimien rauhallista rinnakkaineloa maltillisessa algerialaiskylässä, jonne fundamentalistit hyökkäävät. Kuvassa lääkärimunkki Luc kylänväen keskellä. jan piiriin. Liittosuhde edellytti kuitenkin sitä, että nämä pitävät kiinni islamin asettamista ehdoista. Se oli aluksi lempeää alistamista. Jos juutalaiset ja kristityt eivät mukisseet, he saivat elää oman uskonsa mukaan. Jos he taas eivät hyväksyneet islamin suojaa ja suostuneet elämään sen alamaisina, heitä piti rangaista. Uskontojen suhteet kärjistyivät lopulta pyhiksi sodiksi. Professori Martikainen toteaa, että radikaalimuslimien historiankäsityksessä länsi on edelleen hyökkäämässä heidän kimppuunsa kuin ristiretkeläiset, joita vastaan islamin täytyy puolustautua kaikin keinoin. Me tarvitsisimme yhteistä historian uudelleen arviointia, historiallisia totuuskomissioita, joissa käytäisiin puhtaan asiallisesti läpi kaikkea sitä, mitä menneisyydessä on tapahtunut. Kummankin uskonnon edustajien tulisi pyytää anteeksi tehtyjä vääryyksiä, Jouko Martikainen ehdottaa. Rauhassa on opeteltava elämään Lähetystyö on Jouko Martikaisen mukaan äärimmäisen vaikeaa useimmissa muslimimaissa, jopa ankarasti kiellettyä. Samaan aikaan muslimit itse tekevät päättäväistä lähetystyötä. Kirjoittaja on siikaislaisjuurinen vapaa toimittaja. Suomessa evankeliumin julistamisen oikeus kuuluu onneksi valtion takaamiin vapauksiin. Evankeliumin kutsu on tarkoitettu kaikille. Varmimmin viesti menee perille kristityn sisältä säteilevän vakaumuksen välityksellä ja siitä, kuinka hän elää. Jouko Martikaisen mielestä kristittyjen ja muslimien tulisi opetella elämään rauhanomaisesti niin ruohonjuuritasolla kuin uskonyhteisöjen johtotasolla. Kristittyjä elää muslimien keskellä ja muslimeita kristittyjen keskellä. On kaikkien etujen mukaista, että löydämme sellaisia vuorovaikutusmuotoja, jotka estävät toisten sortamisen ja aseelliset konfliktit. Seurakunnat voisivat luoda enemmän paikkoja mutkattomaan kohtaamiseen. Vaikka syvistä vakaumuksen asioista ei päästäisikään yksimielisyyteen, rinnakkain elämistä on harjoiteltava tietoisesti. Mutta seurakunnat eivät saa olla liian lällyjä ja pehmoja, niin kuin monessa tapauksessa joutuu valitettavasti toteamaan. Kohtaamisen täytyy lähteä liikkeelle terveestä itsetunnosta: me olemme rohkeasti kristittyjä ja haluamme oppia tuntemaan teidät juuri sellaisina kuin olette. Jotakin hyvää seuraa aina siitä, kun kummatkin osapuolet purkavat väärää asenteellisuuttaan ja vihamielisyyttään. Me pystymme kyllä elämään yhdessä rauhassa, jos tahdomme, vaikka uskommekin eri tavalla, muistuttaa Jouko Martikainen. Janne Villa Tu r u n a r k k i h i i p p a k u n t a 14 L o k a k u u

17 koo lumni Ihana yksinäisyys atselen valokuvia kainuulaisesta erämetsästä vanhan opiskelukaverin kanssa Tennispalatsin Kultainen metsä -näyttelyssä. Petyn. Olin odottanut, että tunnistaisin niistäkin pyhän niin kuin juuri näkemistämme shintolaisten pyhistä puista, majesteettisista ja lempeistä. Mutta minua alkaakin viluttaa, minussa herää orpouden tunne. Jylhät maisemat eivät syleile. Pari viikkoa myöhemmin pohdin asiaa Ruissalossa seurakuntanuoriaikaiselle ystävälle. Miksi täällä suomalainenkin metsä tuntuu sulkevan syliinsä? Ovatko lehtipuut lempeämpiä kuin havupuut? Kerron hänelle Ernesto Cardenalin ajatuksista Elämme rakkaudessa -kirjassa. Muiden mystikoiden tapaan hän kuvaa ihmisten sisimmässä olevaa kammiota tai sielun pohjaa, jossa ihminen ja Jumala yhtyvät. Minulle uusi ajatus on, että Jumala hyväilee ihmistä sisältä päin. Usein haemme lempeää kosketusta ja kohtaamista jostain ulkopuoleltamme, vaikka se on sisällämme. Ystävä tunnistaa kokeneensa sisäisen hyväilyn viimeksi aamuisessa onnentunteessa. Ilo tulee sisältä. Cardenal kirjoittaa myös siitä, kuinka Jumala on juuri syvimmässä yksinäisyyden tunteessamme. Vasta kun joudumme luopumaan aivan kaikesta, mihin olemme kiintyneet, Jumalalla on tilaa sulkea meidät syleilyynsä. Kannattaa siis suostua hylätyksi ja torjutuksi tulemisen tunteisiin! Kannattaa pysähtyä niihin, eikä koettaa pakoon johonkin viihdyttävään tai tärkeään puuhaan. Kannattaa pysähtyä vaikka ankeaan suomalaiseen korpeen tai linja-autoaseman kahvilaan. Yksinäisyyden vilukin on pyhää, tie Jumalan luokse. Jumalan syleilyssä ihmisten syleilyt menettävät merkityksensä, tai niitten merkitys muuttuu. Kun minulla on Jumalassa jo kaikki mitä tarvitsen, minun ei tarvitse vaatia ja odottaa ihmisiltä hyväksyntää ja tukea. Jos kuitenkin sitä heiltä saan, näen heidän ohitseen Jumalaan, joka minua rakastaa heidän kauttansa. Pitemmän päälle viihdyn paremmin yksin kuin seurassa, viihdyn sisimmässäni. Riittää, että toisinaan kohtaan jonkun. Sovin ystävän kanssa seuraavan tapaamisen ensi kesälle, hän minun kanssani jo joskus aiemmin. Mieleeni nousee hyviä kohtaamisia eri ihmisten kanssa kuin todisteina siitä, ettei Jumala minua jätä ja ettei hänen seurassaan eläminen tarkoita sitä, etten piittaisi ihmisistä. Ihminen ei Jumalan rinnalla ole mitään, mutta hän on samalla kaikki. Jumala ei puhu meille sanoin, Cardenal kirjoittaa, vaan hänen puheensa on ennemminkin olotila. Jumalaa kuunteleva viihtyy siksi hyvin yksin. Intensiivisessä läsnäolossa ei kauan jaksa olla toisten seurassa. Evankeliumeissakin Jeesus vetäytyy mielellään yksinäisyyteen ja palaa vastahakoisesti huokaillen ihmisten pariin, missä hän kuitenkin on niin läsnä, että ihmiset uskaltavat kertoa huolensa ja tulevat kosketetuiksi. Meidät on luotu elämään yhdessä, mutta kohtaamaan Jumala yksin. Merja Auer Kirjoittaja on A1Media Kaarinan kappalainen. Tu r u n a r k k i h i i p p a k u n t a 15 L o k a k u u

18 näin...paikan 16 Tu r u n a r k k i h i i p p a k u n t a L o k a k u u

19 sydämessä Hollannilla on vihreä sydän. Sellaiseksi nimitetään maaseutumaisena kehitettävää aluetta, joka jää suurkaupunkien muodostaman kehäkaupungin, Randstadin, sisään. Iso osa sydämen yläpäätä on hallinnollisesti De Ronde Venen: Pyörösuot, Ymmyrkäisnevat. Nykysuomeksi kysymyksessä on ilmeisesti "vahva peruskunta". Luonnossa kuitenkin tuntuu ja näyttää siltä, että siirtyy pikkukaupungista toiseen. Oli se mikä tahansa kahdeksasta, Abcoude, Amstelhoek, Baambrugge, De Hoef, Mijdrecht, Vinkeveen, Waverveen tai Wilnis. Kokemus vahvistuu kunkin reunalla. Vaikka alakyltti muistuttaakin laajemmasta kokonaisuudesta, selvästi ja näkyvästi kerrotaan, että tästä alkaa Mijdrecht. Tämä tämänniminen paikkakunta on tässä ja tässä on sen raja. Palveluntuottoalue on aivojen, ei sydämen todellisuutta. Palvelutuotanto on hyvää ja välttämätöntä, mutta siihen on konstikasta kiintyä saati samastua. Sitä ei ole syytä yhtään vähätellä, mutta siltä ei pidä odottaa kaikkea. Nimeltä kutsuttujen yhteisöllä, kirkolla, on edellytykset ymmärtää, kuinka olennainen nimi on. Ei sen tarvitse olla täysin omavaraisen seurakunnan nimi, voi se olla kappeliseurakunnan tai alueenkin, mutta yhteenkuuluvutta se ylläpitää. Ja yhteen hiileen puhaltamista. Kun paljo muuttuu, olisi hyvä, ettei kaikki. Pysyisi ja vaikka kasvaisi tietoisuus siitä, keitä me olemme, mille pohjalle me rakennamme ja mihin me toivotamme tervetulleeksi. Kaarlo Kalliala 17 Tu r u n a r k k i h i i p p a k u n t a L o k a k u u

20 Rikos ja rangaistus vai rikos ja sovitus? Rikosta seuraa tuomioistuimen langettama rangaistus. Näin paha yleensä saa palkkansa länsimaisessa oikeusjärjestelmässä. Entä jos rikollinen ja uhri katsovatkin pahaa kasvoista kasvoihin ja selvittävät asian keskenään? Toisenlainen tapa ratkaista konflikteja on pohjimmiltaan kristinuskosta tuttu, siinä vain ovat vastakkain ihminen ja Jumala. Sovittelussa osapuolet voivat kohdata turvallisesti ja vaikuttaa itse oman asiansa lopputulokseen. Uhri ja tekijä pääsevät käymään vuoropuhelua rikoksesta ja sen seurauksista. Uhrilla on mahdollisuus hyvitykseen, tekijällä hyvittämiseen ja vastuunottoon. (www. sovittelu.fi) Etiikan tutkija Heidi Jokinen selvitteli Åbo Akademin väitöstutkimuksessaan rikossovittelua. Moraalikysymyksiä sivuava aihe kiehtoi turkulaista teologia, koska jo prosessin taustalta kuuluu niin vahvasti uskon kieli. Sovittelussa nousee esiin monia teologisesti relevantteja käsitteitä. Kun hiukan pintaa syvemmältä raaputtaa, vastaan tulee paljon kristillistä problematiikkaa. Jokinen jossittelee kielen merkitystä myös omassa tutkimuksessaan. Sovittelu on ruotsiksi medling vid brott (medling = välitys). Jos olisin kirjoittanut suomeksi, sovinto ja sovitus olisivat ehkä nousseet vielä keskeisempään rooliin, koska sana näkyisi suoraan aiheessani. Pro gradunsa Jokinen teki Etelä-Afrikan Totuus ja sovinto -komissiosta. Väitöskirja oli luontevaa jatkoa, vaikka Suomen rikossovittelussa puhutaankin erityyppisistä tapauksista. Lähtökohtana on uhrin ja tekijän välinen kohtaaminen, miten sitä voidaan ymmärtää. Perinteisesti meillä on totuttu tuomitsemaan rikokset tiettyjen lakien mukaan. Muuttaako sovittelu käsitystä, kun yksittäisille ihmisille annetaan mahdollisuus olla mukana muotoilemassa juuri omaan tilanteeseen sopivaa ratkaisua. Kumpikin osapuoli saa kysyä, vastata ja purkaa tuntojaan sekä muodostaa henkilökohtaisen käsityksensä tapahtuneesta ja sen hyvittämisestä. Sovittelu on yksilöllinen ja armollinen tapa käsitellä rikoksia, kukaan ulkopuolinen tuomari ei sano, miten asia on ja mikä on oikea rangaistus. Monimuotoisuudelle on tilaa, yleispätevät säännöt tai normit eivät sinällään päde, koska kaikki ihmiset ja jutut ovat erilaisia. Halusihan Lutherkin aikanaan käännättää Raamatun kansan kielelle, jotta jokainen pystyy itse lukemaan ja oppimaan sen sijaan että vain rajattu papisto ymmärtäisi, mistä on kyse, Jokinen rinnastaa. Tu r u n a r k k i h i i p p a k u n t a 18 L o k a k u u

21 Rauno Träskelin Raamattu kehottaa meitä paljon useammin antamaan kuin pyytämään anteeksi. Vaikka uhri ja tekijä olisivat toisilleen täysin tuntemattomia, rikostapahtuma sitoo heidät loppuelämäksi toisiinsa. Anteeksiantamisen kautta uhri voi pystyä irrottautumaan rikoksesta ja vapautumaan sen jättämistä jäljistä, koska hän pääsee itse aktiivisesti ottamaan asiaan kantaa. Kun osapuolet kohtaavat, yhdessä heillä on mahdollisuus koota sirpaleista se, mitä niistä rakennettavissa on. Armo, anteeksianto ja sovinto tuovat parhaimmillaan molemmille mielenrauhaa ja kannattelevat elämässä eteenpäin. Armo on oikeutta. Kuutti Lavosen luonnos Viimeinen tuomio (II versio) Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon. Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta se on Jumalan lahja ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi. (Ef. 2:5 10) Sovittelu on myöhäismoderni tapa ratkoa ongelmia. Heidi Jokisen mielestä se osoittaa, ettei uskonnollisesti värittynyt kieli ole yhteiskunnassa aikaansa elänyt. Se on vain saanut uusia muotoja, ja sitä kautta osittain jatkaa kristillisiä arvoja. Yllättävän moni termi elää nimenomaan lain ja oikeuden maailmassa: totuus, syyllisyys, uhri, tuomio, sovinto, armahdus Selvä kytkös Raamattuun on olemassa, vaikka alkuperäinen merkitys on arkikäytössä unohtunut. Filosofi Sovittelu on yksilöllinen ja armollinen tapa käsitellä rikoksia. Ludwig Wittgenstein kehotti pysähtymään ja miettimään, mitä sanat tarkoittavat. Tasavallan

22 Sastamalan seurakunta / Reijo Keskikiikonen presidentti voi armahtaa. Hyvänen aika, että ilmausta ylipäätään käytetään tällaisessa yhteydessä. Armahdus, armo, sehän on aivan keskeistä kristinuskossa! Entä sitten sovitus, joka on sovittelunkin pohjana? Jos haluaa palata sanan juurille, täytyy tuntea jonkin verran teologiaa ja tietää, mitä termi uskon kielellä tarkoittaa. Millä lailla sovitus voidaan ymmärtää onko kyseessä Jumalan teko, mikä merkitys on Kristuksella ja ihmisellä itsellään. Länsimainen kulttuuri on pitkälle kristinuskon muovaamaa, Suomessa perusta on vielä luterilainen. Regimenttioppi on tuttu: Jumalan tapa hallita luomaansa maailmaa. Kristityn täytyy osoittaa kuuliaisuutta paitsi taivaallista, myös maallista esivaltaa kohtaan. Sovittelu tavallaan rikkoo tätä kaavaa. Siinähän pyritään sivuuttamaan oikeusistuin eli maallinen esivalta, Heidi Jokinen sanoo. Vuorisaarnan ohjetta kuulee usein toistettavan: Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa. Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin. (Matt. 5.39). Tuo oli aikanaan hyvin radikaali elämänkatsomus, ja sellainen se on yhä. Samalla tavalla sovittelu on radikaali ajatus nykyajan maailmassa. Jos kuitenkin katsotaan koko maailmanhistoriaa ja sitä, miten konflikteja on oikeushistoriassa ratkottu, nykyinen tuomioistuinprosessi on lopulta aika nuori. Sovittelutyyppinen ratkaisumalli on vanha konsti, vaikka vaikuttaakin tänä päivänä uudelta metodilta. Ihmiset eivät kyenneet palaamaan itse yhteyteen Jumalan kanssa, koska he olivat langenneet syntiin. Oikeudenmukaisen Kristilliseen sovitukseen kuuluu velka ja uhri sekä Jumalan selittämätön ja anteeksiantava rakkaus. Osmo Rauhalan teos Armo Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa. olemuksensa vuoksi Jumala ei voi jättää tuomitsematta pahoja tekoja, mutta armossaan hän tahtoo kuitenkin pelastaa ihmiset. Ihmiskunnan synnin turmeleman tilan sovittamiseksi tarvittiin sijaisuhri. (www.evl.fi > Sanasto > Aamenesta öylättiin > Sovitus) Jumalanpalveluksessa kirkkokansaa kehotetaan tunnustamaan syntinsä. Siinäkin tilanteessa kohtaavat rikoksentekijä ja uhri, syyllinen ja syytön, syntinen ihminen ja ylhäinen Isä. Liturgi julistaa Jeesuksen Kristuksen palvelijana synnit anteeksi. Heidi Jokisen mielestä sovittelussa on mahdollista päästä pidemmälle, jos rikoksentekijä on valmis tunnustamaan tekonsa ja jollain tavalla katumaan sitä. Ihanneratkaisu sisältää sekä anteeksiannon että sovituksen. Käsitteiden keskeinen ero on siinä, että anteeksianto voi olla myös yksipuolinen: Toinen voi antaa anteeksi, vaikkei toinen pyydä. Sovituksessa sen sijaan on aina kaksi osapuolta, toinen ei voi olla ilman toista vaan yhdessä korjataan sitä, mikä on mennyt rikki. Kristilliseen sovitukseen kuuluu velka ja uhri sekä rajat ylittävä, Jumalan selittämätön ja anteeksiantava rakkaus. Rikossovittelua tai sen onnistumista on jo luonteensa vuoksi mahdoton määrällisesti mitata tai arvioida. Moraalikysymyksiä ei ratkota pelkän järjen ja rationaalisen ajattelun avulla. Nykyiseen rangaistusmenetelmään henkilökohtainen kohtaaminen ei kuulu. Tekijä kyllä tuomitaan ja hän voi sovittaa rikoksensa yhteiskunnalle, mutta mieltä parantava kohtaaminen uhrin tai tämän omaisten kanssa jää usein kokonaan pois. Inhimillisestä välienselvittelystä huolehtiminen ei kuulu systeemissä kenellekään. Usein kuviossa on mukana suurempi joukko kuin vain kaksi ihmistä, sekä tekijän että uhrin perheet ja muut läheiset. Oikeus toteutuu oikeuden näkökulmasta, mutta osapuolten näkökulmasta saattaa olla monta asiaa, jotka eivät käsittelyssä tule lainkaan esiin. Paha jää syvimmällä tasolla kohtaamatta. Häpeä on yksi tapa rikoksentekijälle käsitellä omaa tekoaan. Se voi olla myös osoitus, että hän ymmärtää tekonsa moraalisen merkityksen. Häpeä on tuskallinen kokemus, ja silloin uhrikin voi tuntea tietynlaista tyydytystä. Tu r u n a r k k i h i i p p a k u n t a 20 L o k a k u u

23 Kuka? Heidi Jokinen, 32 Mikä? teologian tohtori, etiikan tutkija Åbo Akademissa Mitä, missä, milloin? väitteli syyskuussa 2011, vihittiin papiksi Työskennellyt aiemmin seurakuntapappina Turussa, Kuudennen polven turkulainen. Perhe? puoliso seurakuntapastori Anssi Miettinen, toukokuussa syntynyt poika Armas Harrastukset? partio, Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.(isä meidän rukous) Tuomio liittyy olennaisesti sekä teologiaan, oikeustieteeseen että sovitteluun. Väitöstutkimusta tehdessään Heidi Jokinen pohti paljon totuuden olemusta. Tuomioistuimilla on valta tuomita, puoleen tai toiseen. Eri asia on, tyydyttääkö päätös osapuolia. Tuomari tuomitsee, ja tekijän on se hyväksyttävä, vaikka hän kokisi ratkaisun vääräksi. Mikä on totta ja millä eväin se on totta? Miten totuus ymmärretään? Oikeuslaitoksessa etsitään faktista totuutta eli mitä tapahtui, missä, kuka teki, mutta se ei ole ainoa totuus. Inhimillisellä tasolla on monia muita totuuksia, ja silloin ruvetaan puhumaan tulkinnoista. Esimerkiksi seksuaalisen häirinnän tapauksissa syytetty kokee usein, ettei hän ole koskaan sellaista harrastanut. Uhri taas kokee, että häntä on vakavalla tavalla loukattu. Mikä on faktinen totuus? Se saattaa olla jopa mahdoton todeta. Heidi Jokisen syyskuisessa väitöstilaisuudessa vastaväittäjänä oli norjalainen professori Paul Leer- Salvesen. Omassa väitöstutkimuksessaan vankilapappinakin työskennellyt Leer-Salvesen haastatteli raaoista rikoksista tuomittuja murhamiehiä. Hän esitti rikollisille eksistentiaalisia kysymyksiä: mitä nämä itse ajattelevat omasta teostaan ja myös uhrin kannalta. Monet kokivat vankilassaololla sovittaneensa rikostaan yhteiskunnalle, mutta silti rangaistus ei täysin vastannut odotuksia. Syyllisyyden taakka uhria ja uhrin omaisia kohtaan jäi, ja myös teon tätä puolta olisi ollut tarve työstää ja pohtia. Heidi Jokinen toivoo, että rikosasioissa myös moraalikysymysten käsittelyyn alettaisiin suhtautua vakavasti. Juuri tämä on yksi sovittelun suuri haaste. Tutkija muistaa sanomalehtiotsikon Sovittelu on halpa tapa ratkaista riitoja. Jos sitä pidetään vain halpana tapana ja käytetään, koska yhteiskunnalla ei ole muuhun varaa, silloin on nähtävissä kansalaisten oikeusturvariskejä. Rahan ei pitäisi olla määräävä tekijä, massatuotanto mahdollisimman monta asiaa mahdollisimman Tu r u n a r k k i h i i p p a k u n t a 21 L o k a k u u

24 nopeasti ja mahdollisimman edullisesti ei sovi sovitteluun. Sovittelu sinänsä ei tee autuaaksi. Tapaukset ovat keskenään erilaisia, eikä metodi ole taikatemppu, jolla kaikki menneet kauheudet ovat tuosta vain pyyhkäistävissä pois. Rikoksista vain pari prosenttia päätyy sovitteluun, useimmat niistä lieviä. Heidi Jokisen mielestä tapa on huomattavan alikäytetty ja -hyödynnetty. Soviteltujen juttujen määrä on pysynyt vakiona pitkään. En silti jaksa uskoa merkittävään kasvuun kovin nopeasti. Sovittelu on kuitenkin ajatusmalliltaan niin erilainen kuin rangaistuskeskeisyys eli se mihin olemme tottuneet. Vaatii melkoisesti avarakatseisuutta, jotta sen merkitys laajalti ymmärrettäisiin. Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. (1. Joh.1:9) Onko yhteiskunnan langettamasta rangaistuksesta mahdollista päästä kokonaan eroon, jos tekijä itse herää vastuuntuntoonsa? Voiko pelkkä sovittelu riittää? Sovittelu ei välttämättä ole oikeudenkäynnin vaihtoehto, se voi olla myös sen lisä. Ei tarvitse olla joko tai, voi olla sekä että, Jokinen vastaa. Kuinka paljon ihminen pystyy antamaan anteeksi? Voiko esimerkiksi kammottavia ihmisoikeusrikkomuksia tai julmia henkirikoksia vain sovitella? Etiikan tutkijana saan kysyä, miksei voisi antaa anteeksi? Väkisin tulee mieleen, että kun tekijää rangaistaan, se on eräänlainen kosto. Oma tuska ja fyysinen kipu on aina niin konkreettista, että samaa haluaisi aiheuttaa myös toiselle, edes osan siitä. Uhrin ja hänen läheistensä negatiivinen reagointi on ymmärrettävää, kostonhimo saa herkästi vallan. Silti sopii miettiä, miksi viha, raivo ja kosto ovat järkiperäisempiä ja oikeutetumpia kuin anteeksianto ja armo. Miksi haluamme kostoa, mitä hyödymme siitä? Heidi Jokisen mielestä sovittelun piiristä ei tarvitsisi sulkea pois mitään tiettyä rikostyyppiä. Laki kieltää sovittelemasta alaikäiseen kohdistunutta rikosta, jos uhrilla teon laadun tai Kirjoittaja on sovittelua ja partiota arvostava tyrvääläinen toimittaja. Pappi ja partiolainen. Piispa Martin Lönnebon kehittämät rukoushelmet auttavat keskittymään rukoukseen ja ymmärtämään syvemmin Jumalan ja ihmisen välistä suhdetta. ikänsä vuoksi on erityinen suojan tarve. Parhaimmillaan sovittelu on sitä, että rikok- sentekijä ymmärtää tekonsa merkityksen uhrille. Uhri puolestaan kokee, että myös häntä on kuultu ja hänen hätänsä nähty. Onnistuminen edellyttää, että molemmat kykenevät inhimillisiin tunteisiin, kohtaamaan toisensa ihmisenä. Kansainvälisessä sovittelukeskustelussa puhutaan usein pyramidimallista. Huipulla ovat kovat rangaistukset, mutta alkuvaiheessa voidaan löytää sovittelutyyppisiä ratkaisuja. Jos sovittelu toimii, hyvä. Ellei, siirrytään askel askeleelta ylöspäin. Heidi Jokinen ymmärtää myös poliisin ja syyttäjän kyynisiä mielipiteitä ja turhautuneisuutta lähettää vakioasiakkaita kerta kerran perästä sovitteluun. Mutta etenkin nuorten ja ensikertalaisten kohdalla sen käyttäminen voisi olla hedelmällistä. Sovittelun puolestapuhujat myöntävät, ettei käytäntö välttämättä pure paatuneeseen rikoksenuusijaan, mutta täytyy muistaa, että uhri on aina eri. Hänelle kohtaamisella voi olla iso merkitys. Siksi uusijoitakaan ei voi sulkea ulkopuolelle, vaikka hyöty äkkiseltään ajatellen tuntuisi vähäiseltä. Pirjo Silveri Heidi Jokinen: Medling vid brott. En begreppslig analys av en konfliktlösningsmetod i en senmodern tid (Åbo Akademi, 2011). Tu r u n a r k k i h i i p p a k u n t a 22 L o k a k u u

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15 Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET TASAPAINOISET IHMISSUHTEET Ihmissuhdeinventaario Jumalan suunnitelma ihmissuhteille Syntiinlankeemuksen seuraukset Terveet ihmissuhteet Riippuvuusjatkumo Epäterveet riippuvuudet Irti epäterveistä riippuvuuksista

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F

Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F KUINKA RAAMATTU VOISI: 1. Tarttua meihin 2. Pysyä meissä 3. Tuottaa siunausta elämässämme Elämmekö sanasta? Elämän koulu Ei ihminen elä ainoastaan leivästä,

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Miten puhua Jumalasta muslimien kanssa?

Miten puhua Jumalasta muslimien kanssa? 114 Iustitia 15 (2002) 114 119 Miten puhua Jumalasta muslimien kanssa? Miten Jumalasta on ylipäätänsä puhuttava? Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Hänen kasvojensa edestä

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Kaldean maassa (eli Babyloniassa) Kebar-joen varrella. b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 2. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 2. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 2. osa 1 opettaja Isak Penzev 08.03.2013 Shalom ystävät, me jatkamme oppitunteja ja tutkimme apostolien kirjeitä. Messiaan lähettiläät todistavat omasta uskostaan. Ja apostolien

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet. 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014

Tule sellaisena kuin olet. 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014 Tule sellaisena kuin olet 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014 Suvaitsevaisuus ja armo Syyllisyyden taakat Miksi tein / en tehnyt, miksi sanoin, miksi en estänyt, miksi petin, miksi valehtelin, miksi en

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi 1 2.oppituntti Isak Pensiev 14.4.2012 Ystävät, me jatkamme oppituntia, joka avaa meille juutalaisia käsitteitä ja juutalaista näkökulmaa sekä Uuteen- että Vanhaan

Lisätiedot

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen. MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS:

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Hyvä suviseuraväki, rakkaat sisaret ja veljet Kristuksessa Jeesuksessa!

Hyvä suviseuraväki, rakkaat sisaret ja veljet Kristuksessa Jeesuksessa! Suviseurat, Lumijoki 1.7. 2011 Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon Jer. 29: 11 Hyvä suviseuraväki, rakkaat sisaret ja veljet Kristuksessa Jeesuksessa! Raamattu todistaa, miten Jumala kutsui kansaansa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Loisto yllättää Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Matt. 17:1-3 1 Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

1. KAPITTEL 2. KAPITTEL

1. KAPITTEL 2. KAPITTEL 1. KAPITTEL Joka alusta oli, jonka me kuulimme, jonka me silmillämme näimme, jota me katselleet olemme, ja meidän kätemme pidelleet ovat elämän sanasta, 2 (Ja elämä on ilmestynyt, ja me olemme nähneet,

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet

Tule sellaisena kuin olet Tule sellaisena kuin olet 4. Totuus? 28.9.2014 Aiemmin tässä sarjassa 7.9. Suvaitsevaisuus ja armo Jokainen tarvitsee armoa Suvaitsevaisuus on heppoinen korvike armolle Hyväksyntä tekee armosta näkyvän

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Roomalaiskirje. 20.7.2014, Eura. Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia

Roomalaiskirje. 20.7.2014, Eura. Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia 20.7.2014, Eura Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia - Rm 1:1 Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tämä Jyväskylän helluntaiseurakunnan julkaisema esite on tarkoitettu niille, jotka haluavat aloittaa matkan kohti eheämpää elämää.

Tämä Jyväskylän helluntaiseurakunnan julkaisema esite on tarkoitettu niille, jotka haluavat aloittaa matkan kohti eheämpää elämää. Tämä Jyväskylän helluntaiseurakunnan julkaisema esite on tarkoitettu niille, jotka haluavat aloittaa matkan kohti eheämpää elämää. Matkan perustana on aito ja alkuperäinen kristinusko. Kuva: futureimagebank.com

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

1. Pietarin kirje 4. luku

1. Pietarin kirje 4. luku 1. Pietarin kirje 4. luku 1 opettaja Isak Penzev 2014 Shalom, hyvät ystävät. Me jatkamme oppituntia, ja tarkoituksemme on etsiä apostolien kirjoituksista Tooran tekstiä. Eikä ainoastaan tekstiä, vaan Tooran

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa, V PELASTUKSEN KAIPUU Henkisen elämän siirtyessä kuvailemallemme kolmannelle portaalle, ikuiseen elämään johtavalle tielle, vie se totuudenetsijän oman sielunsa pariin, oman sielunsa heikkouksiin, puutteisiin

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet

Lisätiedot

Jeesuksen seuraaminen maksaa

Jeesuksen seuraaminen maksaa Jeesuksen seuraaminen maksaa Mt 8:18-34 18. Seuraa minua! Kun Jeesus näki, miten paljon väkeä hänen ympärillään oli, hän käski lähteä vastarannalle. 19. Muuan lainopettaja tuli silloin hänen luokseen ja

Lisätiedot

Matt.7:15-23, Totuus ja harha

Matt.7:15-23, Totuus ja harha Matt.7:15-23, Totuus ja harha Matt.7:15-23: "Varokaa vääriä profeettoja. He tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia. 16. Hedelmistä te heidät tunnette. Eihän orjantappuroista

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on

Lisätiedot

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana

Lisätiedot

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama Suoraa puhetta, kuuleeko kukaan? Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama Matt. 7: 1-6 1."Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. 2. Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte,

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Kiperiä kysymyksiä Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Opetus Neljä jaksoa Vihasta ja riidasta (Matt. 5:21-26) Aviorikoksesta (5:27-32) Vannomisesta (5:33-37) Vihamiesten rakastamisesta (5:38-48) Matt.5:21-26

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Valoon saattaminen ja tilojen puhdistaminen

Valoon saattaminen ja tilojen puhdistaminen Valoon saattaminen ja tilojen puhdistaminen Koonnut ja ohjeistanut kanavointina, Anu Markoff, Rakkaudentähti Ry Ennen rukouksia voit sytyttää kynttilän ja suitsuttaa huonetta Salvialla ja Paolo Santolla.

Lisätiedot

Olen luonut henkiolennot ja ihmiset vain palvelemaan Itseäni. [1]

Olen luonut henkiolennot ja ihmiset vain palvelemaan Itseäni. [1] 2 3 Kaikkivaltias Jumala, Loistavan valtaistuimen Herra, rukoilen, että Hän johdattaisi sinut tässä maailmassa ja seuraavassa, että Hän siunaisi sinua aina, että Hän tekisi sinusta niitä, jotka tunnustavat

Lisätiedot

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä Kun kaste toimitetaan seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa, siihen liitetään tässä esitetyt kohdat. Saarnan jälkeen vanhemmat ja kummit siirtyvät kastettavan

Lisätiedot

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa Kasteesta ja siihen valmistautumisesta ks. Lapsen kasteen kaava (1. A). Kun kaste toimitetaan seurakunnan jumalanpalveluksessa (messu, sanajumalanpalvelus, viikkomessu,

Lisätiedot

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com 1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi

Lisätiedot

UUSI TESTAMENTTI AVAUTUU, osa 58ms. JOHANNEKSEN EVANKELIUMI 2 (jatk.) JEESUKSEEN USKOMINEN LOGOKSENA 1. ELÄMÄ / KUOLEMA

UUSI TESTAMENTTI AVAUTUU, osa 58ms. JOHANNEKSEN EVANKELIUMI 2 (jatk.) JEESUKSEEN USKOMINEN LOGOKSENA 1. ELÄMÄ / KUOLEMA UUSI TESTAMENTTI AVAUTUU, osa 58ms JOHANNEKSEN EVANKELIUMI 2 (jatk.) JEESUKSEEN USKOMINEN LOGOKSENA 1. ELÄMÄ / KUOLEMA Kaikille muille sydämenlyönnit ovat rummutus kohti hautaa, mutta me elämme elämää

Lisätiedot

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jerusalemissa, temppelin lähellä, Ylimmäisen papin palatsin pihalla.

Lisätiedot

3. Jumalan läsnäolo. Isak Pensiev

3. Jumalan läsnäolo. Isak Pensiev 1 Isak Pensiev 3. Jumalan läsnäolo Jatkamme edellistä opetustuntia ja aiheemme on Jumala ja Jumalan läsnäolo. Viime opetustunnilla käsittelimme aihetta Jumala on yksi. Teimme johtopäätöksen, että juutalainen

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Eskatologia. Oppi lopusta

Eskatologia. Oppi lopusta Eskatologia Oppi lopusta ta eskhata = viimeiset ajat/tapahtumat Oppi lopusta ja maailmankaikkeuden päätöksestä Ihmisen kuolema = oman elämän eskatologinen loppu Maailmanloppu koko todellisuuden eskatologinen

Lisätiedot

Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on?

Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on? Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola i I V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on? Jeesuksen profetiat : Matteus 24 - Jesaja 2:1-4 62:6-7 (Jerusalem) - Hesekiel 36:19 ja 24 ja 28 - Sakarja 8:

Lisätiedot

PYHÄN HENGEN LAHJAT SEURAKUNNAN RAKENTUMISEKSI

PYHÄN HENGEN LAHJAT SEURAKUNNAN RAKENTUMISEKSI PYHÄN HENGEN LAHJAT SEURAKUNNAN RAKENTUMISEKSI OPPITUNTI I Pyhä Henki persoona Markku Tenhunen 1 LUPAUS PYHÄSTÄ HENGESTÄ Joh.14:15-26 Apt. 1:7-9 RAAMATULLINEN POHJA Apt.2:1-21 Ef.1:11-14 Apt.10:38 Joh.16:7-14

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Elämä Jumalan lapsena

Elämä Jumalan lapsena 1 Roomalaiskirjeen selitys 18 Room. 8:14 17 Savonlinnan Tuomiokirkko, 13.3.2013 Elämä Jumalan lapsena Kertausta Tähän mennessä Paavali on Roomalaiskirjeessään esittänyt pääasiat siitä, kuinka ihmisestä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Saarna. Mummollani oli luottamus pelastukseen. Hän turvautui elämässään Kristukseen.

Saarna. Mummollani oli luottamus pelastukseen. Hän turvautui elämässään Kristukseen. Vaalisaarna 20.9.2015 Kuusamon kirkko Tuomo Törmänen 17. sunnuntai helluntaista, aihe: Jeesus antaa elämää Vaalisaarnan pohjana olevat Raamatun tekstit Jes. 26: 12 14, 19; Fil. 1:20 26 ja Evankeliumi Joh.

Lisätiedot

Totta Mooses? Mitä mieltä on Jeesus? Mitä mieltä apostolit? Ajatuksia Ken Hamin kirjan VALHE EVOLUUTIO äärellä

Totta Mooses? Mitä mieltä on Jeesus? Mitä mieltä apostolit? Ajatuksia Ken Hamin kirjan VALHE EVOLUUTIO äärellä Totta Mooses? Mitä mieltä on Jeesus? Mitä mieltä apostolit? Ajatuksia Ken Hamin kirjan VALHE EVOLUUTIO äärellä AIKOINAAN käytettiin leikillisenä sanontana totta Mooses. Se lienee lähtöisin politiikkojen

Lisätiedot

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Vertaus tuhlaajapojasta on Luukkaan evankeliumissa

Lisätiedot

Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko 2015 MEDIANÄKYVYYS

Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko 2015 MEDIANÄKYVYYS Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko 2015 MEDIANÄKYVYYS TV ja Radio TV Ma 3.2. YLEn aamu-tv klo 7.15: Kaarlo Kalliala, Yaron Nadbornik ja Ramil Bilal keskustelemassa radikalismista. http://areena.yle.fi/tv/2633258

Lisätiedot