Tartu tilaisuuteen ota tavaksi! Tule mukaan KKI-ohjelman syksyn painonhallintakiertueen tapahtumiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tartu tilaisuuteen ota tavaksi! Tule mukaan KKI-ohjelman syksyn painonhallintakiertueen tapahtumiin"

Transkriptio

1 Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta Tartu tilaisuuteen ota tavaksi! Tule mukaan KKI-ohjelman syksyn painonhallintakiertueen tapahtumiin

2 Kipinät Tartu tilaisuuteen ota tavaksi! KKI-ohjelman syksyn aluekierros jakaa tuoreinta tietoa painonhallinnasta. Laihdutusleikkausten määrä kasvaa lihavuuden ennaltaehkäisy tärkeää Pääkirjoitus: Terveyttä edistävä elintapa mahdolliseksi kaikille 4 Terveysliikunnassa tapahtuu 6 Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! 8 Voimalla seitsemän seurahankkeen 11 Kolumni: Luomuliikuntaa käsiohjauksessa 12 Liikunta on lääke! 15 Asiakaslähtöisyyttä kuntiin ja terveysliikuntatottumusten tuulettamista liikunnan osalta juustohöylää on vältettävä viimeiseen asti 18 Jaettu vastuu liikkumisesta 20 Kunnon Laiva Syöden solakaksi, hölkäten hoikaksi vai leikaten laihaksi? 24 Ympäristö liikuttaa: Hyvä kaupunkirakenne aktivoi liikkumaan 26 Raumalaisia jo vuosia liikuttaneelle hankkeelle tunnustusta 28 Ryhmätoiminta tarjoaa virikkeitä uuteen elämänvaiheeseen 30 Kiuruvesi vastaa väestön ikääntymiseen liikunnalla 32 MotionsGnistan 34 Perheet pihalla läheltä liikkeelle 35 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto 36 Virikkeitä vertaisohjaajille: KKI:n koulutustukikokeilu jatkuu 38 KKI-materiaalit Hyvin suunniteltu kaupunkirakenne mahdollistaa monipuolisen liikkumisen. 24 KKI-toimistolaiset, ylärivissä vasemmalta Kaisa Koivuniemi, Miia Malvela, Niina Valkama, Anne Soini, Jyrki Komulainen, Liisamaria Kinnunen ja Elina Holm. Alarivissä vasemmalta Katri Väisänen ja Anna Suutari. Kipinät Julkaisija Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, LIKES-tutkimuskeskus, Rautpohjankatu 8a, Jyväskylä. Toimituskunta Katri Väisänen, Jyrki Komulainen, Elina Holm, Liisamaria Kinnunen, Kaisa Koivuniemi, Miia Malvela, Kaisa Saarentola, Anna Suutari ja Niina Valkama. Vastaava toimittaja Katri Väisänen, puh , katri.vaisanen@likes.fi. Ulkoasu Irene Manninen-Mäkelä. Kannen kuva Petteri Kivimäki. Paino PunaMusta Oy. 14. vuosikerta ISSN

3 Terveyttä edistävä elintapa mahdolliseksi kaikille Kuva Nina Dodd Saimme maaliskuussa juhlistaa Finlandia-talossa Kunnossa kaiken ikää -ohjelman viisitoistavuotista taivalta. Oli hienoa nähdä, kuinka ohjelma on edelleen säilyttänyt vetovoimaisuutensa terveysliikunnan kentällä. Ohjelman sadat paikallishankkeet ovat vuosien mittaan saaneet liikettä aikaan muun muassa kuntien, työyhteisöjen, järjestöjen ja erilaisten yhdistysten kautta. Parhaimmillaan hyvät käytännöt ja yhteistyöverkostot ovat jääneet elämään hankkeiden loputtuakin. Liikunnan edistämistyössä riittää haasteita jatkossakin. Erityisesti väestön ylipainoisuuden jatkuva kasvu vaatii tehokkaita vastatoimia. Ylipainon hillitsemiseksi tarvitsemme fyysisesti aktiivisempaa elintapaa ja terveellisempiä ravintotottumuksia. Arkiympäristöllä on merkittävä vaikutus ihmisen terveysvalintoihin. Elinympäristöämme on muokattava sellaiseksi, että liikkuminen on luonteva osa elämää, ja ravinnoksi on helppo valita terveyden kannalta parhaita vaihtoehtoja. Terveys tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa niin, että terveelliset valinnat olisivat kansalaisille mahdollisia, helppoja ja houkuttelevia. Kansalaisilla on oltava riittävästi tietoja ja taitoja terveyttä edistävien valintojen pohjaksi, ja heitä on myös kannustettava ja tuettava niihin. Toinen iso haaste on terveyserojen kaventaminen väestössä. Tutkimusten valossa ongelmat ovat suurimmat niillä, joilla on heikoin sosioekonominen asema. Heillä on heikoin terveys ja myös vähemmän resursseja noudattaa terveyttä edistäviä elintapoja. Erojen kaventamiseksi on tärkeää vaikuttaa yhteiskuntapoliittisilla toimilla köyhyyteen, koulutukseen, työllisyyteen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön. Sosiaali- ja terveysministeriön linjauksena on tukea terveellisiä elintapoja koko väestössä ja erityisesti niissä ryhmissä, joissa epäterveelliset elintavat ovat yleisiä. Liikunnan ja ravinnon osalta toimenpiteitä tehdään valtioneuvoston vuonna 2008 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. On tärkeää kohentaa koko väestön liikkumismahdollisuuksia, mutta erityisesti on lisättävä riskiryhmille kohdennettuja toimia. KKI-ohjelma on tässä asiassa näyttänyt hyvää esimerkkiä SuomiMies -kampanjallaan. Tällaisia kokonaisuuksia tarvitsemme lisää. Suomimiehet ja -naisetkin siis joukolla seikkailemaan terveemmän elämän pariin! Mari Miettinen, ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö 3

4 Terveysliikunnassa tapahtuu se on sinun Asiasi -kampanja kannustaa kunnat terveystekoihin K Terveyden edistämisen keskus ry:n koordinoima SOSA-kampanja haastaa kunnat pohtimaan terveystekojaan ja kuntapäättäjät toimimaan kuntalaistensa terveyden hyväksi. Kampanjalla halutaan muistuttaa, että jokainen päätös on terveysteko. Kampanjasivuilla julistetaan terveen kunnan teesit, jaetaan terveitä tekoja niin kuntapäättäjien kuin kuntalaistenkin kesken sekä julkaistaan YLEn AamuTV-lähetyksissä esitettyjä jaksoja laaja-alaisesta terveyden edistämisestä. Lisätietoja Tervesuomi-portaali suomalaisten terveydeksi K Kevään 2009 aikana avautuva TerveSuomi-portaali esittäytyi maaliskuussa Finlandia-talolla pidetyn KKI-Katselmuksen osallistujille tapahtuman näyttelyosastolla. Portaali tarjoaa kansalaisille laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä terveyteen liittyviä sisältöjä ja palveluja, jotka ovat helposti löydettävissä. Portaalin sisällöntuotannosta vastaa yhdessä sovittujen laatukriteereiden puitteissa laaja verkosto terveysalan ammattilaisia, tutkimuslaitoksia, viranomaisia ja terveysjärjestöjä. Sisällön tuotantoa koordinoi TerveSuomi-portaali. Yhteistyöllä rajalliset voimavarat saadaan tehokkaaseen käyttöön, vältetään päällekkäistä työtä ja tarjotaan toimijaverkostolle laadukkaat, yhteentoimivat tekniset ratkaisut. TerveSuomi-portaalin sisältöjä voidaan myös jakaa toisille www-sivustoille, kuten esimerkiksi muihin julkishallinnon portaaleihin, sairaanhoitopiirien portaaleihin sekä kuntien sivustoille. Portaalia rahoittavat sosiaali- ja terveysministeriö sekä Raha-automaattiyhdistys. Portaalin vastuutahona toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Palvelu löytyy osoitteesta KKi-ohjelma vuoden taustavoima K Suomen Ladun paikallisyhdistysten ja SLU-aluejärjestöjen toteuttamat Maakuntaretket ovat tutustuttaneet maakuntien luontoliikuntakohteisiin jo vuodesta 2006 alkaen. Vuoden 2009 Maakuntaretkistä kootaan tietoja alueellisesti SLU-aluejärjestöjen sekä valtakunnallisesti KKIohjelman sekä Suomen Ladun verkkosivuille. K KKI-ohjelma valittiin vuoden taustavoimaksi Helsingin Hartwall Areenalla juhlavassa Suomen Urheilugaalassa. Palkinnon vastaanotti KKI-ohjelman ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen. Kiitos palkinnosta kuuluu aktiiviselle kenttäväelle, joka vie KKI-ohjelman viestiä eteenpäin kaikille suomalaisille. Lisäksi kiitos kuuluu myös ohjelmaa rahoittaville ministeriöille, jotka mahdollistavat ohjelman toiminnan. Lisätietoja 4

5 Kilometrikisa K Kilometrikisa on leikkimielinen pyöräilykilpailu erilaisille yhteisöille, työpaikoille tai yrityksille. Osallistujat kirjaavat pyöräilykilometrejään ja kartuttavat oman joukkueensa kilometrisaldoa. Kilometrikisa alkaa Lisätietoja World sport for All -kongressi 010 Jyväskylässä K Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) on myöntänyt Suomen Olympiakomitealle kansainvälisen World Sport for All -kongressin järjestämisoikeudet. Järjestyksessään 13. kongressi pidetään Jyväskylässä Kongressin käytännön toteutuksesta vastaavat Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ja Jyväskylän yliopiston Neuromuscular Research Center. Kyseessä on maailman suurin kunto- ja terveysliikuntakongressi, jossa viimeisin tutkimustieto kohtaa käytännön sovellukset. Kongressin odotetaan tuovan Jyväskylään KOK:n entisen puheenjohtaja Juan Antonio Samaranchin sekä KOK:n nykyisen presidentin Jacques Roggen. Kansainvälisen Olympiakomitean lisäksi kongressin taustayhteisöjä ovat Maailman terveysjärjestö (WHO) ja urheilun kansainvälisten lajiliittojen kattojärjestö (GAISF). Lisätietoja KKi-Päivät 2011 TAMPEREELLA K KKI-Katselmuksen käytäntö ja nimi uudistuvat. Jatkossa tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi KKI-Päivinä. Seuraavaa tapahtumaa isännöivät vuonna 2011 Tampere-talossa Hämeen Liikunta ja Urheilu ry sekä Tampereen kaupunki. Liikuntapiirakka on uudistunut K Suomalaisille tuttu UKK-instituutin liikuntapiirakka on päivitetty vastaamaan uusittua aikuisten (18 64 v) terveysliikunnan suositusta. Liikuntapiirakassa korostuu aikaisempaa enemmän lihaskunnon merkitys terveydelle. Kestävyyskuntoa kehittävälle liikkumiselle on asetettu viikoittainen kokonaisaika, joka määräytyy liikkumisen rasittavuuden mukaan. Terveysliikunnan suositus pohjautuu Yhdysvaltojen terveysministeriön liikuntasuosituksiin Ks. Lisätietoja Eija Savolainen tiedottaja / UKK-instituutti puh. (0) 8 6 s-posti uktiedotus@uta.fi 5

6 Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! PAINAVAA ASIAA PAINONHALLINNASTA 6 Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -kiertue Painonhallintaseminaari terveys- ja liikunta-alan ammattilaisille ti.. Ke.. to 4.. Rovaniemi (LapLi) Kemi (Kemin kaupunki) oulu (PoPLi) ti.11. Ke to Jyväskylä (Kesli) Mikkeli (ESLi) Tampere (hlu) Ke 0.. ti seinäjoki (PLU) Kuopio (Pohjois-Savon Liikunta) ti helsinki (ESLU) Ke Kouvola (KymLi) to hämeenlinna (hlu) ti Turku (LiikU) Ke Pori (LiikU) to.10. Kokkola (KePLi) ti Lappeenranta (EKLU) Ke Lahti (P-hLU) to Kitee (Pokali) Ke Kajaani (Kainuun Liikunta) Paikkakuntakohtaiset ohjelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin. 6

7 Kunnossa kaiken ikää -ohjelma toteuttaa ensi syksynä yhteistyössä SLU-alueiden kanssa valtakunnallisen Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -seminaarikiertueen. Painonhallintaan ja liikuntaan keskittyvät seminaarit on suunnattu terveys- ja liikunta-alan toimijoille. Seminaariohjelma tarjoaa ammattilaisille kattavan paketin ajankohtaista tietoutta painonhallinnasta sekä esittelee käytännön työkaluja painonhallintatyön tueksi. Esityksiä eri näkökulmista Seminaaripäivän ohjelma rakentuu paikkakuntakohtaisesti hieman eri tavalla. Aamupäivän ohjelmassa on tunnin mittainen puheenvuoro ravitsemuksesta. Luennoitsijoina vuorottelevat sisätautien erikoislääkäri, professori Pertti Mustajoki ja UKK-instituutin ravitsemustutkija Patrik Borg. Lounaan jälkeen elämäntapamuutosten ohjaamiteksti ANNA SUUtARi Kuvat PEttERi KiviMäKi 18 seminaarin syksy Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -kiertue starttaa tiistaina Rovaniemeltä ja päättyy Kajaaniin. Yhdeksän viikon aikana seminaareja järjestetään yhteensä kahdeksalletoista paikkakunnalle ympäri Suomea. Päivän mittaisen seminaarin ohjelma koostuu valtakunnallisten luennoitsijoitten esityksistä sekä paikallisesta ohjelmasta. Seminaarin järjestelyistä yhdessä Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kanssa vastaavat SLU-alueet, kaupungit sekä läänit. KKI-toimistolta kiertueelle lähtevät ohjelmakoordinaattori Miia Malvela, kenttäpäällikkö Anne Soini sekä tiedotussihteeri Anna Suutari. ideoita ja käytännön työkaluja Seminaareissa liikunta- ja terveysalan toimijoille esitellään uusia painonhallintatyön toimintamalleja. Haluamme seminaarien avulla tarjota painonhallintatyötä tekeville ammattilaisille uusia virikkeitä käytännön työhön. Seminaareissa esitellään konkreettisia työkaluja ja materiaaleja, joita ammattilaiset voivat työssään hyödyntää sekä kerrotaan toimivista esimerkeistä, ohjelmakoordinaattori Miia Malvela tiivistää. Kiertueen tavoitteena on myös käynnistää ja lisätä yhteistyötä paikallisten toimijatahojen välillä. Parhaimmillaan kiertueen aikaansaaman yhteistyön toivotaan synnyttävän pysyviä toimintamuotoja eri toimijoiden kesken. sesta puhuu elämäntapaohjaukseen erikoistunut psykologi Riikka Turku. Lisäksi jokaisessa seminaarissa kuullaan Diabeteskeskuksen erikoislääkärin esitys liikunnan Käypä hoito -suosituksista erityisesti metabolisen oireyhtymän näkökulmasta. SLU-alueet, Sydänpiirit sekä muut paikalliset toimijat kertovat tapahtumissa paikallisista liikunta- ja painonhallintamalleista. Ohjelmassa KKI:n yhteistyötahoille on myös varattu mahdollisuus esitellä liikunta- ja painonhallintatyökalujaan lyhyiden tietoiskujen muodossa. Osallistujilla on sekä seminaaripäivän aamuna että taukojen aikana mahdollisuus tutustua näyttelyosastolla esiteltäviin tuotteisiin ja materiaaleihin. Lisäksi osallistujat pääsevät testauttamaan kehonsa koostumuksen InBody-laitteella. uusia materiaaleja painonhallintatyön tueksi KKI-ohjelma päivittää Tartu tilaisuuteen -painonhallintaoppaan tulevan kesän aikana. Uusittu opas esitellään syksyn kiertueella. Tämän lisäksi yhteistyössä HyväTerveys-lehden ja Finfood Suomen Ruokatieto ry:n kanssa julkaistaan syventävä opas painonhallinnasta. Oppaat antavat käytännön ohjeita elämäntapamuutoksen toteuttamiseen ja tukea painonhallinnan parissa työskenteleville ammattilaisille. Lisätietoja > tapahtumat > tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! sekä SLU-alueen/kaupungin internetsivut sydänpiirit kaupungit läänit 7

8 7 Voimalla7 voimaharjoitteluryhmä, Tyky-jumppa sekä Martta-ryhmä. Seura tekee myös yhteistyötä Joensuun kaupungin liikuntatoimen kanssa ohjaamalla kahta iäkkäiden allasvoimisteluryhmää. Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspuolen kautta on ohjattu osallistujia ryhmiin, tosin parhaiten uusia liikkujia on tullut puskaradion kautta. Hankkeen tavoitteena on käynnistää lisää starttiryhmiä sekä järjestää vertaisohjaajakoulutusta. Sirpa Karjalainen kertoo, että haasteena toiminnassa on ollut saada toiminnasta aiheutuneet kulut katettua, koska matalan kynnyksen ryhmistä ei voi periä korkeita osanottomaksuja. Lisäksi ryhmäkoot ovat olleet pienempiä, jotta kaikki saisivat yksilöllistä ohjausta. Joensuun Voimistelu ja Liikunta järjesti ikäihmisille suunnatun Hyvän Olon Iltapäivän, joka keräsi yli 100 osallistujaa. Sirpa Karjalainen kertoo, että tapahtuma onnistui yli odotus- seitsemän seurahankkeen Seitsemän uutta seuratoiminnan kehittämishanketta käynnistyi syksyllä 008. hankkeista vastaavat Joensuun voimistelu ja Liikunta, Jyväskylän Naisvoimistelijat, Kaustisen Pohjan-veikot, Kemin Lämärit, Mikkelin Kilpa-veikot, Puijo-Wolley Juniorit sekä Puistolan Urheilijat. Nyt esittelemme hankkeista neljä. teksti MiiA MALvELA Seurahankkeet luovat terveysliikuntatuotteita, matalan kynnyksen urheiluseuratoimintaa sekä rakentavat paikallista yhteistyöverkostoa. Tarkoituksena on asettua osaksi alueen paamisten ja hankekohtaisten palaverien avulla. SLU-alueiden terveysliikunnan kehittäjät ja seurakehittäjät ovat myös mukana kehittämässä seurojen toimintaa paikallisesta näkökulmasta. Joensuun voimistelu ja Liikunta ry liikuttaa myös ikääntyneitä Kuvat MiiA MALvELA 8 Joensuun Voimistelu ja Liikunta ry:n toiminta on jo perinteisesti painottunut aikuisten liikuntatarjontaan, voimisteluun ja jumppiin. Seurahankkeen tavoitteena on toiminnan uudistaminen, uusien matalan kynnyksen ryhmien perustaminen sekä aikuisliikunnan palveluiden tuotteistaminen. Fysioterapeutti Sirpa Karjalainen aloitti syksyllä 2008 puolipäiväisenä hankevetäjänä. Hän pitää seuran tiloissa kerran viikossa maksutonta liikuntaklinikkaa, johon ovat tervetulleita kaikki liikuntaneuvontaa tarvitsevat ihmiset. Hankkeessa käynnistyneet uudet ryhmät ovat starttiryhmä, iäkkäiden hankevetäjä Sirpa Karjalainen ja ohjaaja Aulikki Räty ohjaavat hankkeen ryhmiä. vesivoimisteluryhmissä käy paljon ohitusleikattuja, kertoo Sirpa Karjalainen. terveysliikuntakenttää. Toimintaa urheiluseuroissa koordinoi hankevetäjä, jonka palkkaukseen KKI-ohjelma on myöntänyt tukea. Taloudellisen tuen lisäksi KKI-ohjelma pyrkii edistämään hankkeiden toimintaa koulutusten, ta-

9 ten. Esiintyjinä oli kansantanssiryhmä Kimara hanurin säestämänä ja ikäihmiset pääsivät myös tanssahtelemaan. Osallistujat pitivät myös tuolijumpasta, josta fysioterapeutti Arja Pirhonen sai luotua innostavan ja hauskan. Tapahtuma oli yksi seuran 90-vuotisjuhlavuoden tapahtumista. Yhteystiedot Sirpa Karjalainen, Joensuun Voimistelu ja Liikunta ry Puh Iäkkäiden vesivoimisteluryhmissä on hyvä tunnelma ja altaassa yli 30 osallistujaa. Vesielementti sopii huonommillekin raajoille, toteaa tyytyväinen osallistuja. Jyväskylän Naisvoimistelijat Aikuisten harrasteliikuntaa jo yli 90 vuoden ajan Jyväskylän Naisvoimistelijat JNV on Suomen suurimpia voimisteluseuroja, joka tarjoaa sekä kilpa- että harrastustason voimisteluliikuntaa lapsista aikuisiin. Seuran KKI-hankkeen tavoitteena on kehittää aikuisten harrastetoiminnan laatua ja aktivoida yli 40-vuotiaita liikkumattomia seuran ryhmiin. JNV on Suomen Voimisteluliitto Svolin Priima-aikuisliikunnan laatuseura ja laadun kehittämisessä apuna on seurassa vuonna 2007 toteutettu Priima-laatuarviointi sekä siitä saatu palaute. Jyväskylän Naisvoimistelijoiden puolipäiväisenä hankevetäjänä aloitti syyskuussa 2008 Eeva Aartolahti. Seurassa toimii kaikkiaan 29 viikoittaista aikuisten ryhmää, joista matalan kynnyksen ryhmiä ovat muun muassa seniorijumppa, miesten treeni, jättipallojumppa, Ikivireät sekä NiskaSelkä-ryhmä. Osallistumismaksut voi maksaa myös liikuntaseteleillä. Hankkeen myötä seurassa on aloitettu Pilates-kursseja sekä työyhteisöliikunnan ryhmä. Eeva Aartolahti kertoo, että yhtenä haasteena on onnistua Svolin Jumppa-Startti -ryhmien käynnistämisessä ja tarjota seurassa uusi todella matalan kynnyksen liikuntavaihtoehto. Jyväskylän Naisvoimistelijat on tehnyt pitkään yhteistyötä Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelukeskuksen ja jatkossa tiiviimmin myös terveyspalvelukeskuksen kanssa palveluketjujen syntymiseksi ja liikkumattomien saavuttamiseksi. Hankkeen myötä seuran tiedottamiseen on panostettu ja tiedotussuunnitelmaa on työstetty. Yhteystiedot Eeva Aartolahti, Jyväskylän Naisvoimistelijat ry Puh. (014) Kuvat Matti Kovanen

10 Kaustinen polkkaa Pohjan-Veikkojen tahdissa Kaustisen Pohjan-Veikot on 11 jaoston yleisseura, jossa terveysliikunta on saanut hyvää jalansijaa. Seura on jo usean vuoden ajan vastannut kunnan liikuntatoiminnan järjestämisestä. Seura järjestää miehille ja naisille suunnattuja perusryhmiä, joista osa on kohdennettu vähän liikkuvalle kohderyhmälle, kuten toimintakeskuksen asiakkaille. Pohjan-Veikot järjestää myös työ- ja toimintakykyä ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa alueen tarhaajille. Lisäksi toiminnassa on ollut aikuisten hiihtokoulu ja juoksukoulu sekä tulevana kesänä Hyvän Olon Kuntokoulu, joka on tarkoitettu niin aiemmin liikkuneille kuin myös liikuntaharrastusta aloitteleville aikuisille. Toiminnanjohtaja Marko Takala on aktiivisesti kehittänyt hanketta. Pohjan-Veikkojen tavoitteena on jatkossa kehittää liikuntatoimintaa ei-liikkuville kuntalaisille, saada lisää liikkujia jo käynnistyneisiin ryhmiin sekä kehittää työpaikoille suunnattua liikuntaa. Toivottavasti saamme heräteltyä yrityksiä mukaan huolehtimaan työntekijöidensä kunnosta ja hyvinvoinnista. Työntekijöiden liikuntaan ja hyvinvointiin satsaaminen näkyy varmasti myös työpaikalla yleisenä vireytenä ja tehokkuutena, Pohjan-Veikoissa hankevetäjäna toimiva Mikko Männistö kertoo. Hän ohjaa itse tällä hetkellä pääosin kaikkia ryhmiä. Ryhmien koot ovat hiljalleen kasvaneet, vaikka toki ryhmiin mahtuu vielä uusiakin liikkujia. Tehokkain tie- Kunnon Meri-Lappi Jääkiekkoseura Kemin Lämärit käynnisti yrityksille ja työyhteisöille suunnatun Kunnon Meri-Lappi -hankkeen, jonka 10 tavoitteena on edistää yritysten työhyvinvointia sekä kunto- ja terveysliikuntaa. KKI-koordinaattori Petteri Näätsaari työskentelee hankkeessa osapäiväisesti seuran valmennuspäällikön tehtävien ohella. Hän kertoo, että Kunnon Meri-Lappi -hankkeessa on kehitetty kokonaisvaltainen paketti, jossa laaditaan yritykselle liikuntasuunnitelma. Toimintamalli sisältää kuukausittain vaihtuvan liikuntatarjottimen, joka sisältää kaksi liikuntaalan ammattilaisen ohjaamaa liikuntakertaa viikossa sekä kuntotestit. Liikuntatarjottimen sisältö vaihtuu toiveiden mukaisesti. Hankkeen työntekijät tekevät yritykseen aktivointikäyntejä ja kouluttavat liikuntavastaavia. Ensimmäisenä yrityksenä hankkeeseen lähti mukaan Lihanjalostamo Veljekset Rönkä, joka halua aktivoida työntekijänsä liikkumaan, kertoo Petteri Näätsaari. Tavoitteena on saada vuoden aikana kolme yritystä mukaan. Hankkeessa toimitaan reippain ottein. Kemin Lämäreiden puheenjohtaja Pekka Tiitinen ja Petteri Näätsaari vierailivat Ylen Radio Perämeren suorassa lähetyksessä kertomassa hankkeesta koko maakunnalle. i Yhteystiedot Petteri Näätsaari, Kunnon Meri-Lappi -hanke, Kemin Lämärit ry Puh petteri@keminlamarit.fi Lihanjalostamo Rönkä Oy:n henkilökunta kokeilee viikoittain eri lajeja. Kuntonyrkkeilyä ohjaavat Kemi Boxingin vetäjät. Kuva Petteri Näätsaari dotuskanava hankkeen ryhmien markkinoinnissa on ollut puskaradio, ei niinkään markkinointikampanja, Männistö kertoo. Hankkeen tähänastisia onnistumisia ovat olleet Männistön mukaan kuntayhteistyön kehittyminen, perusryhmien käynnistyminen sekä alueen terveysliikuntatarjonnan monipuolistuminen. Yhteystiedot Mikko Männistö, Kaustisen Pohjan-Veikot ry Puh veikot.kki@kaustinen.fi 10

11 Teksti Professori, sisätautilääkäri Pertti Mustajoki LUOMULIIKUNTAA käsiohjauksessa Yli kaksikymmentä vuotta sitten Meilahden sairaalan valokuvaaja otti kauppakeskus Forumin portaista diakuvan. Rullaportaissa on kymmenkunta ihmistä, oikeissa portaissa ei ketään. Kuvaa olen ahkerasti näyttänyt puhuessani hyötyliikunnasta. Viime helmikuussa Helsingin Sanomissa oli kuva samasta paikasta. Rullapuolella tungeksii parikymmentä ihmistä, kävelypuolella yksi ainoa. Forumin portaat ovat ihanteellinen paikka harrastaa hyötyliikuntaa. Rullaportaiden vieressä aukeavat leveät ja valoisat tavalliset portaat. Niitä pystyy helposti nousemaan samaa vauhtia kuin rullaportaissa seisten. Hyötyliikunnan idea toteutuu täydellisesti. Jalkoja käyttäessä aikaa ei kulu lainkaan hukkaan. Ei voi kuin ihmetellä! Hyötyliikunnasta on puhuttu iät ajat, mutta silti tällainen hyötyliikkujan ihannepaikka jää käyttämättä. Miksi joku taas vaahtoaa hyötyliikunnasta? Tilastojen mukaanhan suomalaiset harrastavat vapaa-ajan liikuntaa tänä päivänä enemmän kuin koskaan. Kaikki on siis hyvin. Ei, ei, ei ole! Parinkymmenen vuoden aikana keskivertosuomalaisen energiantarve on vähentynyt viisisataa kilokaloria päivässä. Se merkitsee, että luontainen liikkuminen on huvennut paljon kovempaa vauhtia kuin vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt. Liikunnaksi muutettuna viisisataa kilokaloria merkitsee, että suomalaisten päivästä on hävinnyt melkein pari tuntia kävelyä. Kun tarkkailen rullaportaisiin astuvia ihmisiä, näyttää siltä, että kukaan heistä ei oikeasti valitse kulkutapaansa. Portaiden alapäässä he eivät ajattele menenpä nyt rullaportaisiin, vaan askeleet ohjautuvat itsellään ja automaattisesti konekuljetukseen. He ovat kuin lentäjiä, joita autopilotti ohjaa. Miten turruttavan rullaporras-, hissi- tai autoautomaatin saa pois päältä? Pari vuotta sitten television Elämä pelissä -ohjelmassa psykiatri Heimo Langinvainio antoi siihen hyvän ohjeen. Siirrytään käsiohjaukseen. Käsiohjaus onnistuu, kun etukäteen mietitään tilanteita, joissa voi harrastaa hyötyliikuntaa. Tässä kohtaa pyydän, että lopetat lukemisen pariksi minuutiksi. Mieti missä paikoissa voisit ottaa liikkumisesi käsiohjaukseen. Mitä mahtoi tulla mieleesi? Ehkä ainakin rullaportaiden ja hissin käytön vähentäminen. Mahdollisuuksia löytyy joka puolelta. Olen tavannut ihmisiä, jotka jäävät bussista pois pysäkkiä paria aikaisemmin. Monet käyttävät kaupassa ostoskärryjen sijasta aina koreja, koska haluavat käyttää lihaksia. Luin ihastuneena iäkkäästä rouvasta, joka kertoi saaneensa lahjaksi pyörien varassa liikkuvan laukun. Hän ei tahdo käyttää sitä, vaan haluaa itse kantaa kassinsa. Ensimmäinen rullilla kulkeva laitteeni on rollaattori. Käsiohjauksen ajatteleminen on hyvä alku, mutta aivan näin helppoa automaatista irtautuminen ei ole. Elämä pelissä -ohjelmassa esiintynyt festivaalipromoottori Vallu Valpio oli pinttynyt tupakkamies, jonka automaatti oli joka-aamuinen tupakan osto R-kioskista. Hän päätti siirtyä käsiohjaukseen ja muutti työmatkaa niin, ettei se kulkenut R-kioskin ohitse. Kuinka ollakaan, muutaman päivän kuluttua askeleet suuntautuivat taas R- kioskille ostamaan tupakkaa. Automaatti oli loksahtanut uudestaan päälle. Psykiatri Langinvainio neuvoi Valpiota joka aamu suihkussa ajattelemaan käsiohjausta, miten tänään kotoa lähtiessä vältän R-kioskin kulkemalla eri reittiä. Käsiohjaus alkoi toimia ja vähitellen siitä muodostui tottumus. Hyötyliikunta pysyy mielessä ja hengissä, kun sitä ajattelee päivittäin. Valpio opetteli ajattelemaan aamusuihkussa. Joku muu voi ajatella hampaita pestessä. Sen muistaa, jos peilissä on lappu mieti hyötyliikuntaa. Tai arkiliikuntaa tai tapaliikuntaa. Tai luomuliikuntaa, jota nimitystä eräs Hyvä Terveys -lehden lukija ehdotti muutama vuosi sitten. Samoja asioita kaikki. Tulkoon tästä rakas lapsi, jolla on monta nimeä. i 11

12 Liikunta on lääke! Liikunnan Käypä hoito -suositus julkaistiin lokakuussa Suosituksen tavoitteena on edistää liikunnan käyttöä sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa näyttöön perustuvan tiedon avulla. Suosituksen ydinsanoma on, että liikunta on keskeinen hoitomuoto monissa pitkäaikaissairauksissa, liikkumattomuus on terveydelle haitallista sekä liikunnalla on oikein toteutettuna vähän terveyshaittoja. Suositus on tarkoitettu käyttöön kaikille terveys- ja liikunta-alan ammattilaisille. Teksti Kaisa Koivuniemi kuvat Eero Pykäläinen, Nina Dodd, Petteri Kivimäki, Studio Juha sorri 12 Moninaista terveyshyötyä monipuolisella liikunnalla Liikunnan Käypä hoito -suosituksessa käsitellään liikuntaa keskeisten pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä ja hoidossa sekä toimintakyvyn parantamisessa tai säilyttämisessä aikuisilla. Erityisryhminä käsitellään iäkkäitä ja raskaana olevia. Suosituksessa ei käsitellä kilpaurheilua, liikuntavammoja, lasten liikuntaa eikä kiellettyjä dopingaineita ja -menetelmiä. Suositus esittää, että liikunnalla on oikein toteutettuna vähän terveyshaittoja. Oireettomat henkilöt voivat aloittaa kevyen tai kohtuukuormitteisen liikuntaharjoittelun ilman edeltävää terveystarkastusta. Mikäli henkilöllä on oireita, aktiivisessa vaiheessa oleva pitkäaikaissairaus tai muu merkittävä terveydellinen ongelma, hänen on syytä kääntyä lääkärin puoleen ennen kuormitustasoltaan jokapäiväisiä toimintoja selvästi rasittavamman liikunnan aloittamista. Pidän liikunnan Käypä hoito -suositusta erinomaisen hyvänä suosituksena. Se ei niputa kaikenlaista liikuntaa yhteen samanarvoiseksi, vaan tuo esiin sen, että moninaisten terveyshyötyjen saamiseksi tarvitaan monipuolista liikuntaa. Kestävyystyyppisessä liikunnassa intensiteetillä on väliä ja myös lihaskuntotreeniä tarvitaan, toteaa lääketieteen tohtori, professori, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari. Suosituksen mukaan lääkärillä on keskeinen tehtävä arvioida liikunnan aiheet ja vaarat, sairauksiin liittyvät liikkumisrajoitteet sekä motivoida liikkumaan. Terveys- ja liikunta-alan ammattilaisten tulisi antaa yhteistyössä yksilölliset liikuntaohjeet ja seurata liikuntaohjelman toteutumista moniammatillisesti. Liikuntaa koskevat tiedot merkitään potilaskertomukseen. Terveydenhuollon ammattilaisilta liikunnan Käypä hoito -suositus vaatii suhteellisen paljon. He tarvitsevat vielä lisää tietotaitoa liikuntaohjeiden antamiseen ja seurantaan. Heidän tulisi osata esimerkiksi neuvoa, minkä tyyppistä ja millä intensiteetillä liikuntaa missäkin tilanteessa voi harrastaa. Osaamisessakin on varmasti parannettavaa, joten suosituksen käyttöönotossa ja käytön vakiinnuttamisessa on vielä tehtävää. Käyttöaste tullee kuitenkin kasvamaan pala palalta, uskoo Vasankari. Liikunnalla tutkimusnäyttöä monien sairauksien alueella Käypä hoito -suositusten tieteellisen näytön aste arvioidaan asteikolla A D. Kirjaimet toimivat tunnuksina ja linkkeinä Käyvän hoidon artikkeleissa osoittaen näytön tieteellistä tasoa: Vahva tutkimusnäyttö eli useita A menetelmällisesti tasokkaita tutkimuksia, joiden tulokset ovat samansuuntaisia Kohtalainen tutkimusnäyttö eli ainakin yksi menetelmällisesti tasokas B tutkimus tai useita kelvollisia tutkimuksia Niukka tutkimusnäyttö eli ainakin C yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus Ei tutkimusnäyttöä eli asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, D joka ei täytä tieteelliseen tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia

13 >> Liikunnan Käypä hoito -suositus edistää liikunnan käyttöä sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa Liikunnalla on vahvaa tutkimusnäyttöä muun muassa tuki- ja liikuntaelimistön sekä aineenvaihdunnan ja verenkiertoelimistön sairauksien alueella. Liikuntahoito esimerkiksi lieventää koettua epäspesifistä kroonista alaselkäkipua vähintään yhtä hyvin kuin muut konservatiiviset hoidot. Tyypin 2 diabeteksessa kestävyys- tai lihasvoimaharjoittelu parantaa glukoositasapainoa ja sepelvaltimotautipotilailla kestävyysliikuntaan perustuva sydänkuntoutus vähentää ennenaikaisen kuoleman vaaraa. Henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine, vähentää kestävyystyyppinen liikuntaharjoittelu systolista lepoverenpainetta keskimäärin 7 mmhg ja diastolista painetta 5 mmhg. Muutos on lähes yhtä suuri kuin yhdellä verenpainelääkkeellä aikaansaatu ja voi ilmetä jo muutaman kuukauden harjoittelun jälkeen. Vahvaa tutkimusnäyttöä on edelleen siitä, että lihavuuden hoidossa laihdutusvaiheessa liikunnan lisäys ilman ruokavaliomuutoksia vähentää liikapainoa muutaman kilon. Lisäksi kohtalaista tutkimusnäyttöä on siitä, että liikunta yhdistettynä vähäenergiseen ruokavalioon parantaa laihtumistulosta enintään muutaman kilon verrattuna pelkkään ruokavalioon. Samoin kohtalaista tutkimusnäyttöä on siitä, että painonhallintavaiheessa liikunta yhdistettynä niukkaenergiseen ruokavalioon voi pitkäaikaisseurannassa ylläpitää paremman laihdutustuloksen verrattuna pelkkään Uudet terveysliikuntasuositukset yhdysvalloista tulivat samoihin aikoihin liikunnan Käypä hoito -suosituksen kanssa ja mielestäni ne tukevat toisiaan. Käypä hoito -suositusta pidetäänkin terveydenhuollon kentällä suomalaisena konsensuksena, toteaa lääketieteen tohtori, professori, UKK-instituutin johtaja tommi vasankari. 1

14 >> ruokavaliohoitoon. Näiden esimerkkien lisäksi liikunnalla on tutkimusnäyttöä monien muidenkin sairauksien ja terveysongelmien alueilla. Omat haasteensa suosituksessa liittyvät liikkumisen objektiiviseen mittaamiseen. Kuinka pystytään arvioimaan asiakkaan todellisen liikkumisen määrä asiakkaan oman raportoinnin perusteella, etenkin jos liikkuminen koostuu vaikkapa epäsäännöllisistä noin kymmenen minuutin pätkistä? Haasteena on pystyä hahmottamaan kokonaisuus ja se, täyttyykö liikkumisen minimimäärä asiakkaan liikkumista arvioitaessa. Väestön oman raportoinnin lisäksi tulisikin vielä käyttää objektiivisia mittareita väestöotoksissa liikkumisen määrän arvioimiseksi, pohdiskelee Vasankari. Näin syntyi Käypä hoito -suositus Näyttöön perustuvia suomalaisia Käypä hoito -suosituksia on tehty vuodesta 1994 Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin johtamana ja organisoimana. Käypä hoito -suosituksia on tehty tähän mennessä yhteensä 92 aiheesta sekä lääkäreille että terveydenhuollon ammattilaisille. Potilaille on tuotettu 73 kappaletta tiiviimpiä potilasversioita. Lisäksi Käypä hoito -suosituksista on tuotettu verkko-oppimateriaalia terveydenhuollon ammattilaisille sekä opiskelijoille. Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä. Liikunnan käyttöä sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa käsitellään liikunnan Käypä hoito -suosituksen lisäksi myös monissa muissa Käypä hoito -suosituksissa. i Liikunnan Käypä hoito -suosituksen mukaan E E E Terveille vuotiaille suositellaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa vähintään 30 minuuttia päivässä viitenä päivänä viikossa tai raskasta liikuntaa vähintään 20 minuuttia päivässä kolmena päivänä viikossa. E E E Vähintään 65-vuotiaille terveille ja vuotiaille, joilla on jokin pitkäaikaissairaus, suositellaan kestävyysliikunnan ohella nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa. E E E Kaikille aikuisille liikuntasuositukseen kuuluu myös luustolihaksen voimaa ja kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään kahtena päivänä viikossa. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä liikunnan suosituksen osalta: Antero Kesäniemi, Jyrki Kettunen, Eeva Ketola, Urho Kujala, Katriina Kukkonen-Harjula. Timo Lakka, Rainer Rauramaa, Ilkka Rauramo, Heikki Tikkanen, Ilkka Vuori. Käypä hoito -suosituksiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa Moninaisten terveyshyötyjen saamiseksi tarvitaan monipuolista liikuntaa. 14

15 >> Asiakaslähtöisyyttä kuntiin ja terveysliikuntatottumusten tuulettamista liikunnan osalta juustohöylää on vältettävä viimeiseen asti Stefan Wallin Mari Kiviniemi Paula Risikko KKi-Katselmus järjestettiin maaliskuuta helsingissä. 15-vuotiasta KKi-ohjelmaa juhlittiin finlandia-talon upeissa puitteissa seminaarin tunnelmissa. tapahtumassa palkittiin esimerkillisiä terveysliikuntahankkeita sekä vuoden liikkumisympäristöteko. tunnustusta työstään sai myös neljä ansioitunutta terveysliikunnan edistäjää. Painonhallinnan haasteet, asiakaslähtöisyyden kehittäminen kaikessa liikuntatoiminnassa sekä vakiintuneiden terveysliikuntakäsitteiden päivittäminen ja tietyn-lainen kyseenalaistaminenkin herättivät vilkasta keskustelua. teksti KAtRi väisänen Kuvat NiNA DoDD Ministerien viestit liikuntamyönteisiä Kolme ministeriä toi puheenvuoroissaan kannustavia terveisiä terveysliikuntaväelle. Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi painotti, että liikunta on kuntien asia. Kunnat ovat tällä hetkellä merkittäviä liikuttajia, sillä ne tuottavat ¼ ohjatuista liikuntapalveluista. Liikunnan osalta Paras-hankkeessa tavoitteena on ensinnäkin lisätä hallinnonalojen yhteistyötä liikunnan lisäämiseksi ja selkiyttämiseksi sekä toiseksi sisällyttää liikunta kuntien peruspalveluihin ja hyvinvointipolitiikkaan, kiteytti Kiviniemi. Urheiluseurat on suomalaisen liikunnan sydän. Kiviniemi toivoikin aktiivista yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin välille. Liikunta ja terveyttä edistävä kuntoilu ovat peruspalveluita. Niihin ei tulisi kajota talousvaikeuksienkaan alla, vaan pikemmin lisätä satsauksia ennaltaehkäisyyn, jotta terveyspuolen korjaavien toimenpiteiden kulut saadaan kuriin. Peruspalveluministeri Paula Risikko kannusti kuntia huomioimaan terveyden edistäminen kaikessa päätöksenteossaan. Etenkin ylipaino ja väestön kasvavat terveyserot ovat lähivuosien suuria haasteita. Odotan innolla, millaisia avauksia KKI-ohjelma tuo neljännellä toimintakaudellaan näille osa-alueille. Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin nosti esiin työelämässä jaksamisen. 15

16 Tämän päivän työelämää kuvaa muuttuminen entistä vaativammaksi ja kiireisemmäksi. Liikunta- ja kulttuurisetelit ovat yksi keino kannustaa liikkumaan, mutta työnantajien tulisi vastata työntekijöidensä fyysisestä ja henkisestä kunnosta kokonaisvaltaisesti, eikä jättää työntekijää yksin seteleiden varaan. Wallin pitää myös urheiluseuroja vahvoina terveysliikunnan toimijoina. Hän näkee veikkausvoittovaroilla tuettavien 200 uuden päätoimisen seuratyöntekijän tuovan uusia ja kasvavia mahdollisuuksia aikuisväen liikuntaan. Treeniä kuusi kertaa viikossa Toimitusjohtaja ja yrityskonsultti Jari Sarasvuo ravisteli terveysliikuntaväen vakiintuneita käsityksiä. Sarasvuo kohahdutti yleisöä heittämällä romukoppaan yleiset terveysliikuntasuositukset. Liikkumisessa pitää hien nousta pintaan ja kropan tehdä kunnolla töitä. Sen pitää olla urheilua eikä mitään matonpuistelua tai haravan heiluttelua. Kuusi kertaa viikossa täyttä treeniä on sopiva määrä. Tulevaisuudessa niitä, jotka liikkuvat vähemmän pidetään itsetuhoisina, ennustaa Sarasvuo. Vanhaksi tulee vasta, kun sen itse päättää ja alkaa passivoitua pikkuhiljaa. Aira Samulin on hyvä esimerkki siitä, millaisia ikääntyneitä kaikki voisivat olla, jos vain haluaisivat. Kuninkaallisen iltajuhlan seremoniamestareina toimivat KKi-ohjelman kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen ja imitaattori Klaus thomasson. Joukkuevoimistelun maailmanmestarit Deltat toivat taidokkaan liikunnallisen tuulahduksen tapahtumaan. iltajuhlaa tahditti lauluyhtye Rajaton huikeilla a cappella -numeroillaan. KKi-kummit Jore Marjaranta (vas.), Ritva Enäkoski, Marco Bjurstöm, Aira Samulin ja Klaus thomasson ovat olleet mukana vuosien varrella eri KKi-tapahtumissa. Palkittuja terveysliikuntahankkeita ja vuoden liikkumisympäristöteko KKI-ohjelma palkitsee vuosittain paikallisia terveysliikuntahankkeita esimerkillisestä työstä terveysliikunnan edistämiseksi. Lisäksi se palkitsee liikkumisolosuhteita edistävän liikkumisympäristöteon. Vuoden 2008 terveysliikuntahankkeina palkittiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin konsernihallinnon henkilöstöjohdon hanke Liikunnasta työkykyä HUS: ssa, Rauman kaupungin liikuntapalvelujen hanke Tasa-arvoista liikuntaa raumlaisill akoill ja ukoill sekä Vanhusten Kotiapusäätiön hanke Koko Tarjotin. Liikkumisympäristötekona palkittiin Temppeliaukion kirkon suunnittelijat, arkkitehdit Timo ja Tuomo Suomalainen sekä toiminnasta vastaava Taivallahden seurakunta. Palkinnot luovuttivat peruspalveluministeri Paula Risikko sekä liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti. Yllätyspalkinnot Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin myönsi helmikuussa 2009 Helsingin kaupungin liikuntajohtaja Anssi Rauramolle kultaisen ansioristin pitkäaikaisesta ja menestyksekkäästä työstä liikunnan ja urheilun parissa. Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Tapio Korjus sekä opetusministeriön liikuntaasiainneuvos Timo Haukilahti luovuttivat tunnustuksen Rauramolle Valkoisen Salin iltajuhlassa. >> 16

17 valkoisen salin iltajuhlaa. KKI-ohjelma palkitsi pitkäaikaisia yhteistyökumppaneitaan ja ahkeria terveysliikunnan tekijöitä niin ikään iltajuhlan yllätysnumerona. Palkinnon työstään saivat Huittisten kaupungin nuoriso- ja liikuntatoimen johtaja Teuvo Munkki (vas.), Suomen Voimistelu ja Liikunta ry:n terveysliikuntapäällikkö Leeni Asola-Myllynen, Hengitysliitto Helin liikunnan suunnittelija Janne Haarala sekä psykologi Pirkko Lahti (puuttuu kuvasta). Liikunta on lääke lamaan Näin toteaa Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma painokkaasti. Suomessa ollaan menossa erittäin vaikeisiin aikoihin kuntataloudenkin osalta. Tämän lisäksi Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa. Meidän tulisi kunnissa laittaa asiakkaat keskiöön. Mallia voisi ottaa kauppojen bonuskorttijärjestelmistä. He tutkivat ostokäyttäytymisen kautta, miten asiakkaita voisi paremmin palvella. Tätä ajattelua tulisi hyödyntää myös kunnissa: segmentointia ja palvelujen räätälöintiä kuntalaisten tarpeisiin. i 17

18 Paneelikeskustelun puheenjohtajana toimi Helsingin jäähallin toimitusjohtaja, kaupunginvaltuutettu Harry Bogomoloff. Hän johdatteli mielenkiintoista keskustelua, johon osallistuivat tuottaja Raakel Lignell, kansanedustaja Tarja Tallqvist, valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Tapio Korjus sekä puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Hannu Herranen. Tahtoa on, keinot hakusessa Tapio Korjus totesi heti keskustelun aluksi, että liikunnan merkitys ja sen ennaltaehkäisevät vaikutukset ovat nyt suomalaisessa yhteiskunnassa ymmärretty, ja tämä näkyy myös hallitusohjelmissa. Keskustelussa todettiinkin useaan otteeseen, että tahtoa liikunnan lisäämiseksi Suomessa on, mutta nyt tarvitaan konkreettisia tekoja. Hannu Herranen muistutti, että vaikka taloudelliset tekijät osaltaan vaikuttavatkin liikunnan asemaan yhteiskunnassa, eivät käytännön teot useinkaan ole rahasta kiinni. On vain löydettävä oikeat keinot liikuntakipinän synnyttämiseksi ja ylläpitämiseksi. Liikunnan ilon löytäminen kaiken a ja o Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että tärkein motivaatiotekijä on liikunnasta saatava ilo ja nautinto. Liikunta on niin suuri ilo ja nautinto elämässä, että jos sen kerran löytää, niin ei siitä kukaan täysjärkinen ihminen enää luovu, Korjus tiivisti. Niin perhe, työnantaja kuin koko yhteiskuntakin voivat omalta osaltaan kannustaa ihmistä liikunnalliseen elämäntapaan, mutta oleellista on, että jokainen ihminen löytää oman mielekkään tapansa liikkua ja sitä kautta liikunnan ilon. 18 Jaettu vastuu liikkumisesta KKI-ohjelman 15-vuotiskatselmuksessa järjestetyssä paneelikeskustelussa ruodittiin tärkeää kysymystä: kenellä on vastuu liikuttaa? Keskustelussa pohdittiin niin vanhempien, koulun, urheiluseurojen, työpaikkojen kuin koko yhteiskunnan vastuuta. Yhtä mieltä oltiin kuitenkin siitä, että viime kädessä vastuu liikkumisesta lankeaa yksilölle itselleen. Teksti Anna Suutari Kuvat Nina Dodd Vastuu itsestä ja kaverista Vaikka yhteiskunnan vastuuta yksilön liikuttamisessa ei voida kokonaan ohittaa, oltiin yksimielisiä siitä, että vastuu liikkumisesta on yksilöllä itsellään. Valtiovalta voi tukea liikuntaa esimerkiksi verotuspäätöksillä, mutta useat esimerkit ovat osoittaneet, ettei pelkkä rahallinen kannuste motivoi ihmisiä liikkumaan. Valistustakin toki tarvitaan, jotta kansa saadaan liikkeelle. Tarja Tallqvist kuitenkin muistutti, ettei perimmäinen ongelma ole tiedon puute. Yksilöllistä vastuunottoa siis kaivataan. Herranen tiivisti tämän osuvasti toteamalla, että ei pidä kysyä, mitä te voisitte liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi tehdä, vaan pitää kysyä, mitä me voimme sen eteen tehdä. Toisaalta Tallqvist muistutti, että meillä on vastuu myös toisistamme; otetaan kaveri mukaan liikkumaan. Pitämällä huolta myös lähimmäistemme hyvinvoinnista ja liikuntatottumuksista voisimme osaltamme luoda yhteisöllisyyttä ja välittämisen tunnetta yhteiskuntaan. Hyvänä esimerkkinä tästä Tallqvist mainitsi valtakunnallisen 9.5. järjestettävän Rollaattorimarssipäivän. Päivän tavoitteena on muistuttaa ihmisille, että kuka tahansa voi hakea naapurin mummon tai dementiakodin asukkaan mukaansa kävelylle. Keinoja kyllä on, eivätkä kaikki keinot edes maksa mitään, mutta tarvitaan halua, Tallqvist muistutti. Liikunnallinen elämäntapa omaksutaan kotoa Myös vanhempien vastuu lapsen liikunta-aktiivisuuden synnyttä

19 misessä ja ylläpitämisessä on merkittävä. Raakel Lignell, itsekin viiden lapsen äiti, korosti erityisesti arkiliikunnan merkitystä perheen yhteisessä liikkumisessa. Harrastukset toki maksavat, mutta on myös paljon ilmaista liikuntaa. Lapset eivät hajoa, jos he ajavat kolme kilometriä pyörällä kouluun. Harry Bogomoloff harmitteli, että pyörällä kouluun meneminen on nykyään joissakin kouluissa turvallisuussyistä jopa kiellettyä. Myös nykypäivän elinoloilla ja elämäntavoilla on vaikutusta lasten liikunta-aktiivisuuteen. Ennen asunnot olivat pieniä, joten lapset oli pakko laittaa pihalle leikkimään. Nykyään liikunnallisesti aktiivisen elämän pahin vihollinen tuntuu olevan pelikonsoli, Bogomoloff totesi. Lisää liikuntaa kouluun Liikkuminen on lapselle luontaista. Koulun tulisikin kodin lisäksi tukea lapsia liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa ja ylläpitämisessä. Yhtä mieltä oltiin siitä, että liikunnan määrää koulussa olisi lisättävä. Korjus muistutti, ettei tämän tarvitse tarkoittaa pelkästään liikuntatuntien lisäämistä, vaikka sitäkin tärkeänä pidettiin. Keinoja voisivat olla esimerkiksi liikunnalliset välitunnit tai vaikkapa niin sanotut liikuntaläksyt. Lignell korosti, että koululiikunnan tulee lähteä lasten ja nuorten omista tarpeista ja kiinnostuksesta. Kun kerran tytöt tykkäävät tanssia ja pojat pelata futista, niin tehdään sitten sitä, mitä nuoret haluavat tehdä, Lignell totesi. ohjattua liikuntaa tarvitaan Myös Korjus painotti, että on lähdettävä liikkeelle nuorten tavoista liikkua. Koska nykylapset ja -nuoret ovat tottuneet liikkumaan ohjatusti ja omaehtoinen harrastaminen on heille vierasta, yksinkertainen ratkaisu on, että järjestetään lisää ohjattua liikuntaa. Kaikkea vastuuta ohjatusta liikunnasta ei kuitenkaan pidä asettaa seurojen harteille. Urheiluseurojen tehtävänä on perinteisesti ollut nuorten kilpa- ja harjoitustoiminnan järjestäminen, mutta seurojen resurssit ovat rajalliset. Seurojen rinnalle tarvitaan muitakin tahoja vastaamaan ohjatusta liikunnasta, Korjus huomautti. Korjus painotti, että vaikka yhteiskunnan vastuu ihmisten liikuttamisessa onkin elämänkaaren alku- ja loppuosassa suurempi, on yksilön murrosiän jälkeen opittava ymmärtämään liikunnan merkitys omassa elämässään. Motivaatio liikkumiseen on lähdettävä omasta itsestä. i Koululiikunnan tulee lähteä lasten ja nuorten omista tarpeista ja kiinnostuksesta. 1

20 Silja Symphony Helsinki Tukholma Helsinki KUNNON LAIVA 2009 Kunnossa kaiken ikää -juhlaristeily ohjelma Atlantis Palace, kansi 7 8 Perjantai Laiva lähtee helsingistä Tervetuloa Kunnon Laivalle tervetulosanat, timo haukilahti, puheenjohtaja, KKi-ohjelma tallinksilja oy:n tervehdys Ajankohtaista KKi-ohjelmassa, Anne Soini, kenttäpäällikkö Voimaa toisella tavalla Maija-Riitta olllila, professori, filosofi Mentaalinen avautuminen uusille toiminta- ja ajattelutavoille / Antarktis -89,7ºc Patrik Degerman, tutkimusmatkailija Iltaohjelma Teatteri Eurooppa Neljä iltaa jatkaa laivan house band Lauantai Lauantaina klo Teemana työhyvinvointi ohjelmassa mm. Miten työ, rakkaus ja perhe saataisiin tukemaan toisiaan? heli vaaranen, vtt, erityistason psykoterapeutti, perhetoimintojen vs. johtaja, väestöliitto Laiva lähtee Tukholmasta Työrauhan julistus Marja-Liisa Manka, työhyvinvoinnin professori, tampereen yliopisto Elintavat ja elimistön rytmit Patrik Borg, ravitsemustutkija Kunnossa kaiken ikää teatteri Eurooppa Neljä Mistä löydän elämänilon ulkoa vai sisältä? tommy hellsten, terapeutti, mentori, kirjailija Iltaohjelma Veeti Kallio iltaa jatkaa laivan house band Veeti Kallio Teatteri Eurooppa Neljä Liikuntamaistiaisia kolmella kannella JiRi halttunen Keijo Mikkonen Bodybow Suomen Liikunnan Ammattilaiset SLA ry ikämoto aikuisten parkour-rata Erkki tervo ja hämähäkki Perttu PhysioPilates Marianne Kyrklund, fysiokimppa spirals hanna-mari Maijala Asahi, kuntokarate Keijo Mikkonen Bongo fleva, flamenco Grooce, Jambaila, Kaiken maailman tuolijumppaa Katia Enbuske, Etnofitness Voimistelu sydämen asiana Annu Ridanpää-taittonen, Suomen voimisteluliitto Svoli Kahvakuulaharjoittelu tuomo Kilpeläinen, voimatoimi Maastorullaluistelu (skike) Suomen Latu flexibar Anne Soini & Katja Laaksonen Toiminnallinen harjoittelu Mika heino, Suomen Kuntoliikuntaliitto Kunto ry ME-kävely omavoimajumppa, ME-kävely pyyhejumppa Katia Enbuske Marianne Kyrklund tinja Saarela, Suomen Reumaliitto ry slowpuls venyttelyrentoutus ja slowpuls liikerentoutus Ulla ollikkala ja Nina Pajanti-Raudus, Suomen Rentoutusterapia 0

21 Lähtö perjantaina klo Paluu sunnuntaina klo 9.55 Tommy Hellsten Maija-Riitta Ollila Patrick Degerman Patrik Borg Marja-Liisa Manka Juontaja Mikko Peltsi Peltola Virikkeitä ja tuoreinta terveysliikuntatietoa näyttelyosastolta Kunnossa kaiken ikää (KKi) -ohjelma Uusi tartu tilaisuuteen -painonhallintaopas. Uusina materiaaleina myös liikuntaopas lonkkaleikatuille tai leikkaukseen valmistautuville sekä ruotsinkieliset 40+ ja 60+ kunto-oppaat casall finland oy Myytävänä fitnessvaatteita ja kotikuntoiluvälineitä firtsbeat Technologies oy firstbeat Kuntovalmentaja on internetissä toimiva yrityksille ja organisaatiolle tarkoitettu ohjelma. ohjelman avulla henkilöstö saa iän ja sen hetkisen kunnon huomioiden turvallisen liikuntaohjelman, ja löytää oikean harjoittelun ja levon rytmin. Koeponnista Hyvinvointianalyysi on kustannustehokas työkalu ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Sen avulla voidaan mitata stressiä ja palautumista, työn kuormitusta, energiankulutusta, liikunnan vaikuttavuutta sekä arvioida elämäntapoihin liittyviä riskejä mm. diabeteksen kehittymiselle Lisätietoja hengitysliitto heli ry tietoa hengityssairauksista ja neuvontaa terveellisestä rakentamisesta. Neuvoja antamassa mm. helin korjausneuvojat. tutustu myös helin ja sivuille. hyvä Terveys / sanoma Magazines finland oy hyvä terveys -lehti ja näyttelyosastollamme lehden tuottamia materiaaleja. ikäinstituutti Koulutustarjonta ja materiaaleja Kuortaneen urheiluopisto/hyvinvointikeskus astuu laivaan asenteella Rennosti Raameihin. tarjoamme risteilijöille keinoja löytää hyvä olo, tulee se sitten hikiliikunnasta, palautumisesta tai vaikkapa Lempeästä Liikkeestä. Mukana myös kisailua ja arvontaa. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LiKEs testauta kehosi koostumus inbody-analysaattorilla, joka antaa sinulle tietoa mm. kehon rakenteesta ja lihastasapainosta sekä painoindeksistä ja ravitsemustilasta. Mittauksen hinta 10 euroa. omron healthcare/normomedical finland oy Esittelyssä askelmittarit, kehonkoostumusmittarit, verenpainemittarit. Kehonkoostumuksen mittaus- ta. Askelmittareihin perustuvan internet-ohjelman esittelyä. RAY RAy:n avustukset slu-aluejärjestöt soveli Soveltava golfpiste mahdollisuus kokeilla golfia soveltaen aidoin golfvälinein. SoveLin t-paita, esite ja lehdet. stamina Trainers oy Perusterveydenhuoltoon ja valmennukseen kehitetty, verkossa toimiva easyeat-ravintopalvelu. Palvelu on tarkoitettu työkaluksi ravitsemuksen ja terveyden edistämisen ammattilaisille muun muassa elintapaohjaukseen. suomen Diabetesliitto ry Riskipeli, PPP (pieni päätös päivässä), vertaisohjaajakoulutus suomen hiihtoliitto ry Pysy kunnossa 1 kuukautta. talven 010 harrastehiihtotapahtumat. suomen Kuntoliikuntaliitto ry Kuntoliikuntaliiton koulutustarjonta suomen Latu ry Suomen Latu liikuttaa luonnossa: Geokätköilyn salat suomen Liikunnan Ammattilaiset sla ry SLA:n toiminta ja uusi nettipalvelu hyvän olon portaali omavalmentaja.net suomen osteoporoosiliitto ry esittelee luustotietoutta kaikenikäisille, kasvuikäisistä ikääntyneisiin. Esillä on Luustoisen perheen -projektimateriaalia ja murtuman riskitekijäkartoitus suomen Reumaliitto ry yhteistyössä Roche oy. ME-kävely hyvän hoidon puolesta. Lue lisää Muista myös suomen selkäliitto ry Rennot terveiset: Rentoutusoppaita ja tervettä meininkiä -postikortteja suomen sulkapalloliitto ry Sulkapalloa sopivassa seurassa onko välineillä väliä? tule tutustumaan virtaa Sulkapallosta -peruskurssitarjontaan, sulkapallon kunto- ja terveysvaikutuksiin sekä pelivälineisiin. suomen sydänliitto ry tule hakemaan vinkkejä työssä jaksamiseen, ruokavalintoihin ja liikunnan lisäämiseen. vertaa ja valitse. osallistu myös kilpailuun. suomen Tule ry Kuntomitta on helppokäyttöinen suuntaa antava mittari, joka antaa alustavaa tietoa omasta kunnosta. Ajatuksena on, että mo- Tähti ja Meripoika Pirkko Mannola laulattaa haitaristi Pekka Pentikäisen säestyksellä. Perjantaina ja lauantaina klo tiivi liikkumiseen syntyy oman kuntotason tiedostamisesta. Kuntomitalla tahdotaan herätellä kansalaisia ennaltaehkäisemään tuki- ja liikuntaelinsairauksia. suomen Voimisteluliitto svoli ry voimistelu sydämen asiaksi tule ratkomaan voimisteluristikkoa voit voittaa tuotepalkinnon! tule tutustumaan Svoli Convention ohjelmaan ja kuulemaan laajasta koulutustarjonnasta. hae itsellesi kotijumppaohjeita. Terveyden edistämisen keskus SoSA-päättäjäkampanja (Se on Sinun Asiasi) Työterveyslaitos tutustu ajankohtaiseen koulutustarjontaan, työhyvinvointioppaisiin ja Duunitalkoisiin. tule pelaamaan työhyvinvointipeliä! Vammaisurheilujärjestöt Vuokatin urheiluopisto Kokeile tasapainokykyäsi ja kehosi hallintaa tanssimatolla. Kerromme lisäksi työhyvinvointiin, urheiluun ja vapaa-aikaan liittyvästä kurssitarjonnastamme sekä valmentajapankin toiminnasta ja palveluista. Lisätietoja risteilyohjelmasta Tiedot hinnoista sekä matkavaraukset LiKES, KKi-ohjelma, puh sähköposti: niina.valkama@likes.fi -> tapahtumat -> Kunnon Laiva Järjestäjä pidättää oikeudet muutoksiin 1 1

22 Syöden solakaksi, hölkäten hoikaksi vai leikaten laihaksi? teksti LiiSAMARiA KiNNUNEN Painoindeksi (BMi) kg/m Normaali paino 18,5 24,9 Lievä lihavuus 25 29,9 Merkittävä lihavuus 30 34,9 Vaikea lihavuus 35 39,9 sairaalloinen lihavuus 40 tai yli Painoindeksi eli BMI = paino kiloina jaettuna (pituus metreinä kertaa pituus metreinä). oman painoindeksin voi laskea esimerkiksi internet-osoitteessa: Lihova kansamme Suomessa liikalihavia on määrällisesti Pohjoismaista eniten. Aikuisista normaalipainoisia on maassamme miehistä noin neljännes, naisista kolmannes. Lihavia vuotiaista miehistä on 74 prosenttia, naisista 67 prosenttia. On siis harvinaista olla normaalipainoinen. Lihavuudesta aiheutuvat ongelmat Merkittävin selittäjä lihavoitumisessa lienee elintavoilla. Arkiliikunnan määrän vähentyminen, ruokien annoskokojen kasvaminen ja energiapitoisen ruuan nauttiminen selittänevät kilojen kertymistä kehoon. Elämäntavoista ravitsemus ja fyysinen aktiivisuus ovat tekijöitä, jotka ovat yhteydessä lihavuuteen, ja ne ovat myös mahdollisten sairauksien, kuten diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, TU- LES-ongelmien sekä syövän vaikutuspiirissä, sanoo sisätautiopin professori Antero Kesäniemi Oulun yliopistollisesta sairaalasta. Erityisesti vyötärölihavuus lisää useimmissa tapauksissa sairauksien vaaraa. Moni ylikilojen kanssa kamppaileva on kokeillut painon pudottamista, laihduttaen. Laihdutuskuureja kokeilleista usea on saanut karvaasti kokea sen, kuinka laihdutuskuurin jälkeen kilot tulevat takaisin, entistä runsaimpina. Lihavasta normaali-

23 Mahalaukun ohitusleikkaus Lähde: Dosentti, olavi Ukkola, oulun yliopisto Mahalaukun ohitusleikkaukset ovat osoittautuneet mahalaukun pantaleikkauksia paremmiksi. Mahalaukun ohitusleikkauksessa ruoka ohjataan ohutsuoleen, jolloin leikkauksen jälkeen ruoka ohittaa mahalaukun ja ohutsuolen yläosan. painoiseksi voi olla mahdoton tavoite. Joskus sairaalloisen lihavuuden hoidossa on syytä harkita lihavuusleikkausta. Tuloksia leikaten Lihavuusleikkaus on hoitokeinona mahdollinen, kun painoindeksi on yli 35 ja lisänä on jokin liitännäissairaus, kuten tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine, metabolinen oireyhtymä tai uniapnea. Ilman liitännäissairautta painoindeksin on oltava yli 40. Vuonna 2007 Suomessa tehtiin 152 lihavuusleikkausta, vuonna 2008 suoritettiin noin 400 leikkausta. Eräät kirurgit ovat arvioineet tarpeeksi jopa leikkausta vuodessa, toteaa professori Kesäniemi. Lihavuusleikkauksilla on mielenkiintoinen yhteys tyypin 2 diabetekseen. Tutkimusten mukaan noin 80 prosenttia mahalaukun ohitusleikatuista potilaista paranee tyypin 2 diabeteksesta kokonaan, kertoo professori Kesäniemi. Suoliston roolia diabeteksessa tutkitaan. Tutkimusteorioiden mukaan näyttää siltä, että pohjukaissuolen ohittaminen parantaa diabeteksen. Syyn arvellaan liittyvän suolen erittämiin hormoneihin. Panostus valtakunnallisesti lihavuuden ennaltaehkäisyyn Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Lihavuustutkijat ry asettivat työryhmän, joka on laatinut Käypä hoito -suosituksen pääasiassa perusterveydenhuoltoon sekä vaikean ja sairaalloisen lihavuuden osalta myös erikoissairaanhoitoon. Suosituksen tavoitteena on lihavuuteen liittyvien sairauksien hoito ja ehkäisy koko terveydenhuollossa. Lihavuuden hoidon valintaperusteita ovat lihavuuden aste, rasvakudoksen kertyminen vatsaonteloon, lihavuuteen liittyvät sairaudet, diagnoosihetki sekä ikä. Lihavuuden hoidossa keinona ovat pysyvät elämäntapamuutokset, ei tulokseton laihdutuskuuri. Sillä on tärkeä vaikutus, miten painoaan pudottaa, professori Kesäniemi sanoo. Oleellista painonpudotuksessa on sisäelinten ympärillä olevan rasvan vyötärönmittaus Lähde: Dosentti, olavi Ukkola, oulun yliopisto terveysriskit lisääntyvät huomattavasti, jos vyötärönympärys on naisilla yli 0 senttiä ja miehillä yli 100 senttiä. väheneminen, joka 5 10 prosentin painonpudotuksessa vastaa noin 30 prosenttia sisäelinten ympärillä olevan rasvan määrässä. Suosituksessa todetaan, että lihavuus on niin yleistä, ettei läheskään kaikkia liikapainoisia voida hoitaa terveydenhuollossa. Lihavuuden ennaltaehkäisyssä ohjaus kohdistuu ruokavalioon, liikunta-aktiivisuuteen sekä käyttäytymisen muuttamiseen. Ruokavalion ja liikuntaaktiivisuuden korostaminen Yhdysvalloissa arvioidaan eliniän tulevaisuudessa lyhenevän lihavuuden lisääntyessä. Mikä on tulevaisuus Suomessa? Tutkimustulokset osoittavat, että arkiliikunnan määrä on vähentynyt ja väestön paino nousee. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset ovat aiheuttaneet kansalaisten elämän ajautumisen vyötärönympäryksen lihavoitumiseen. On tärkeä kehittää toimenpiteitä, joilla estetään lisääntyvä leikkaustarve, esittää professori Kesäniemi haasteena. Tuskin kukaan haluaa olla ylipainoinen, saatikka lihava. Suhteellisen terveellinen ruokavalio ja päivittäinen arkiliikunta pitäisi saada osaksi normaalia elämää. Millä keinoin saataisiin positiivisia muutoksia väestön ruokailutapoihin ja fyysiseen aktiivisuuteen? Miten yhteiskunta voisi tukea nykyistä paremmin terveellisiä elämäntapoja? Yhteiskunnan eri sektoreiden on mietittävä keinoja, millä kansalaistemme lihavoituminen saadaan pysäytettyä. i

24 Kaupunkirakentaminen on 2000-luvulla tehostunut ja suuntautunut samalla entistä voimakkaammin maan alle. Nykyajan kaupunkirakentaminen perustuu olemassa olevan rakenteen tiivistämiseen ja täydennysrakentamiseen. Tätä suuntausta kutsutaan eheyttäväksi suunnitteluksi ja rakentamiseksi. Ympäristöministeriön ylitarkastaja Jukka-Pekka Flanderin mukaan kompaktin kaupunkirakenteen tavoittelu on osa kestävää kaupunkisuunnittelua. Flander pitää kuitenkin paradoksaalisena sitä, että juuri eheyttävän kaupunkisuunnittelun varjolla usein turmellaan kulttuurihistoriallisesti tai ihmisten arkivirkistäytymisen kannalta arvokkaita, eheitä aluekokonaisuuksia. Tiivistämisen ja täydennysrakentamisen vaikutukset ulottuvat usein itse Erilaiset katutaiteilijat, akrobaatit, lautailijat ja parkour-harrastajat ovat löytäneet uuden tavan hyödyntää kaupungin keskustoja liikkumisessaan. tavallinen tallaaja sen sijaan ei aina tule kiinnittäneeksi huomiota kaupunkirakenteeseen. KKi-Katselmuksessa maaliskuisessa helsingissä keskusteltiin kuntien roolista asukkaidensa hyvinvoinnin edistämisessä. yksi tekijä arkiliikunnan lisäämisessä on sen mahdollistava ja siihen sopiva kaupunkirakenne. teksti KAtRi väisänen Kuvat NiNA DoDD, JUKKA-PEKKA flander JA oona MäKELä rakennuspaikan ulkopuoliseen kaupunkirakenteeseen, siksi eheyttävän suunnittelun pitäisi olla mahdollisimman kokonaisvaltaista, Flander painottaa. Tilankäyttö hallintaan Flanderin mielestä eheä kaupunkirakenne on parhaimmillaan selkeästi jäsentynyt, arkea palvelevien tiiviiden kortteleiden, eheiden viherkäytävien ja väljän vehreän ulkoisen olohuoneen vuoropuhelua. Nykytrendi on elävöittää kaupunkien keskustoja rakentamalla liikekortteleiden lomaan cityasunnoja, jolloin ympäröivien viheralueiden kuormitus hyvä kaupunkirakenne aktivoi liikkumaan 4

25 [ ympäristö liikuttaa ] kasvaa ja heikentää niiden vetovoimaa arkivirkistysalueina, Flander harmittelee. Toisaalta nykytilanne pakottaa ottamaan arkiulkoilun tarpeisiin alueita, jotka alun perin on rakennettu muuhun tarkoitukseen. Näin on käynyt esimerkiksi Helsingissä, jossa Hietaniemen hautausmaasta on tullut lähikortteleiden asukkaiden suosima ulkoilukohde. Aitoa luontoa ja rakennettua vihreää Alkuperäisluonnon saarekkeet ovat usein piristäviä ja mielihyvää tuovia yksityiskohtia kaupunkiympäristössä ulkoilevalle. Niiden hupeneminen voidaan estää hyvällä maankäytön suunnittelulla ja kytkemällä erilliset saarekkeet viherrakentamisen avulla laajempaan viher- ja virkistysaluekokonaisuuteen. Hyvä kaupunkirakenne, jossa kulttuuri- ja luonnonperinnön helmet on viherrakentamisella punottu yhteen, houkuttelee vetovoimaisuudellaan ja elämyksellisyydellään liikkumaan omassa kaupungissa. Kaupunkivaelluksesta on tullutkin trendikäs ja sosiaalinen viikonloppujen liikkumismuoto muun muassa Helsingin rannoilla ja Turun Aurajoen varressa. Hämeenlinnassa ja Porissa kansallinen kaupunkipuisto kutsuu sekä omat että vieraat liikkumaan omin voimin upeissa kulttuuri- ja luonnonperinnön ympäristöissä. Rantaraitit ja kanavakaupunginosat ovat tämän päivän kaupunkirakentamista. Vesi vetää asumaan ja ulkoilemaan Suomi on veden maan. Jokien, järvien ja meren rannoista kilpailevat niin bisnes- ja asuntorakentaminen kuin myös ulkoilijat. Rantaraitit ja kanavakaupunginosat ovat tämän päivän kaupunkirakentamista, ja sopivat tehokkaasti rakennetuille, teollisuudelta tai muulta käytöltä vapautuville muutosalueille. Muutosalueiden ulkopuolinen tavallinen suomalainen sinivihreä kaupunkiympäristö tarjoaa sellaisenaan hyvät mahdollisuudet arkiliikuntaan ja ulkoiluun. Mittakaava on inhimillinen ja topografia vaihteleva. Sitä paitsi esimerkiksi vuosimiljoonien ikäiset rantakalliot ovat talvella mitä oivallisinta arkiliikuntaympäristöä ja kesällä mitä lämpimintä ja lempeintä lekotteluympäristöä picknikin päätteeksi. Suomalaisessa kaupunkiympäristössä kulttuuri- ja luonnonperintö lomittuvat toisiinsa ilman selvää rajaa. Ulkoilijan tai kaupunkivaeltajan näkökulmasta ei ole mitään merkitystä, mikä on kulttuuria tai mikä luontoa. Pääasia on, että ne yhdessä tarjoavat elämyksellisen, esteettisen, rentouttavan tai liikunnallisen nautinnon. Tämä päivän päättäjät ratkaisevat, minkälaisessa kaupungissa lapsemme kasvavat huomenna. i 5

26 26 Rauman kaupungin liikuntapalvelut vastaanotti palkinnon esimerkillisestä työstään terveysliikunnan edistämiseksi KKI-ohjelman 15-vuotiskatselmuksessa. KKI-ohjelma palkitsi Rauman kaupungin liikuntapalvelut ansiokkaasta, myös erityisryhmiä huomioivasta, eri toimijatahojen kanssa verkostoituneesta ja toimintansa hyvin vakiinnuttaneesta Tasa-arvoista liikuntaa raumlaisill akoill ja ukoill -hankkeesta. Teksti Anna Suutari Kuvat Kari Mankonen Rauman hanke edustaa pitkän linjan vakiintunutta KKI-toimintaa, joka jo vuosien ajan on aktivoinut raumalaisia pitämään huolta terveydestään liikunnan avulla. Jotain hankkeen pitkäjänteisyydestä kertoo, että Rauman liikuntapalveluissa on toiminut KKI-hankkeita jo ohjelman ensimmäisellä toimintakaudella 1990-luvun lopulla. Rauman KKI-vastuuhenkilö, liikunnanohjaaja Matti Saurio kertoo, että hankkeen alkuperäinen idea syntyi jo vuonna 1995, jolloin Raumalla tehtiin päätös lähteä mukaan KKI-ohjelmaan. Perusidea oli saada potkua hankkeen tuella eri toimijoille. Toiminta perustuu edelleen samaan ajatukseen eli luodaan helppoja tapoja aikuisille päästä terveysliikuntapalvelujen pariin erilaisten toimijoiden yhteistyöllä ja vahvistetaan liikunnan palveluketjua, Saurio summaa. Vahva yhteistyöverkosto Tasa-arvoista liikuntaa raumlaisill akoill ja ukoill -hankkeessa hyödynnetään erinomaisesti laajan ja monipuolisen toimijaverkoston välistä yhteistyötä. Rauman liikuntapalvelut koordinoi hanketta, jonka yhteistyökumppaneina toimii 11 urheiluseuraa, 14 kansanterveysjärjestöä, terveydenhuolto sekä joukko yksityisiä yrityksiä. Vahva yhteistyö eri tahojen välillä on synnyttänyt toimintaan uusia ryhmiä ja laajentanut valikoimaa. Hankkeen onnistumisen kannalta tärkeintä on ollut, että erilaisilla hanketuilla urheiluseurat ja kansanterveysjärjestöt on saatu kiitettävästi mukaan yhteistyöhön. Avustukset on jaettu seuroille ja järjestöille tulosten ja toiminnan mukaan, Saurio kertoo. Lajeissa on, mistä valita Urheiluseurojen ja kansanterveysjärjestöjen hankkeen puitteissa tarjoama lajivalikoima on hengästyttävän laaja. Kaikille avoimissa liikuntaryhmissä raumalaiset ovat päässeet harrastamaan muun muassa kävelyä erilaisissa ryhmissä, kunto-, keppi- ja tuolijumppaa, vesijumppaa ja -juoksua, maastohiihtoa, pyöräilyä, lentopalloa, avantouintia, kuntosalitoimintaa, keilailua, bocciaa, petanqueta sekä tanssia eri muodoissa. Hankkeen tiimoilta on järjestetty myös patikkaretkiä, luontopolkuja, valokuvasuunnistusta, vaellusmatkoja ja Keuhkot pihalle -tapahtumia. Lisäksi Rauman kaupungin liikuntapalvelut järjestävät ohjattua liikuntaa maksuttomissa KKIryhmissä, joista löytyy toimintaa lähes jokaiselle viikon päivälle. Hankkeessa on ansiokkaasti otettu huomioon myös erityisryhmät. Erityisryhmille liikunta on toimintakyvyn ylläpidon ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta avainasemassa. Ryhmien tarpeisiin kohdennettua liikuntaa toteutetaan yhteistyössä liikunta- ja kansanterveysjärjestöjen paikallisyhdistysten kanssa esimerkiksi epilepsia-, syöpä- ja sydänpotilaille, Parkinsonin ja MS-tautia sairastaville sekä invalideille. Hankkeessa on lisäksi huomioitu myös yli 60- ja 70-vuotiaiden kohderyhmät, joille on järjestetty kuntosaliryhmiä ja KKI-tansseja. Räätälöityä terveysliikuntaneuvontaa Rauman kaupungin liikuntatoimi, terveydenhuolto sekä hankkeessa mukana olevat yksityisen sektorin toimijat ovat luoneet yhteisen toimintamallin, jonka tavoitteena on löytää ja ohjata liikunnan pariin juuri ne henkilöt, joille liikunta on oman toimintakyvyn ja terveyden kannalta välttämätöntä. Osallistujat saavat yksilöllistä neuvontaa niin liikuntakuin tarvittaessa ravintotottumustenkin muutosprosessissa. Yhteistyö terveyspalvelujen kanssa takaa sen, että heidän ammattitaidollaan löytyvät ne kuntalaiset, jotka liikuntaa eniten tarvitsevat, Saurio toteaa. Tavoitteet saavutettu Hankkeen monipuolinen liikuntatarjonta on houkutellut mittavan määrän raumalaisia liikunnan pariin. Liikuntaryhmissä on vuonna 2008 ollut noin liikkujaa, joista uusia osallistujia tai erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia on ollut noin 950. Hankekokonaisuus on ollut arvokas liikuntapalvelujen tuottaja kuntalaisille ja on saavuttanut sille asetettuja tavoitteita, Saurio arvioi. Ryhmiin on ollut helppo tulla ja tarjonta on ollut niin monipuolista, että aikuisten on ollut vaivatonta päästä liikuntapalvelujen pariin. Liikuntaryhmissä on paljon maksuttomia vaihtoehtoja ja lähes kaikkiin ryhmiin on voinut mennä ilman ennakkoilmoittautumista, mikä on osaltaan madaltanut ryhmiin tulon kynnystä. Tärkeänä on pidetty myös ohjaajien ja ohjelman hyvää tasoa sekä sopivan läheltä löytyviä ryhmiä. Hankkeen tavoitteena on paitsi innostaa ihmisiä osallistumaan liikuntaryhmiin, kannustaa heitä myös omaehtoisen liikunnan lisäämiseen. Liikuntaryhmiin osallistuneet ovatkin alkaneet harrastaa enemmän liikuntaa myös omaehtoisesti. Paras kiitos, mitä olen työssäni saanut, on ollut hankkeen liikuntaohjelmissa mukana olleilta ihmisiltä henkilökohtaisesti. He tuntevat itsensä parempikuntoisiksi ja ovat saaneet uusia ystäviä, Saurio iloitsee. Vaikka tärkeintä onkin saada yksittäinen ihminen liikkeelle, ovat myös hankkeen taloudelliset vaikutukset merkittävät. Yhdenkin vanhuksen laitoshoidon lykkääntyminen, vaikkapa vain vuodelle, tuo Raumalle kymmenien tuhansien eurojen säästön, Saurio havainnollistaa hankkeen kokonaisvaikutuksia. i Lisätietoja Rauman kaupungin liikuntatoimi KKI-vastuuhenkilö, liikunnanohjaaja Matti Saurio puh matti.saurio@rauma.fi

27 Tasa-arvoista liikuntaa raumlaisill akoill ja ukoill RAuMALAisiA jo vuosia liikuttaneelle hankkeelle TuNNusTusTA 7

28 Ryhmätoiminta tarjoaa virikkeitä uuteen elämänvaiheeseen Teksti Anna Suutari Kuvat Tiina Mattila Eläkkeelle siirtyminen on uusi elämänvaihe. Se avaa mahdollisuuksia, mutta asettaa työelämästä poisjäävän myös uusien haasteiden eteen: vapaa-aika lisääntyy ja työn tarjoama sosiaalinen kanssakäyminen vähentyy. Tähän haasteeseen Vantaalla on tarttunut Vanhusten Kotiapusäätiö yhteistyökumppaneidensa kanssa, joiden Koko Tarjotin -hanke palkittiin ansiokkaasta työstään KKI-juhlakatselmuksessa maaliskuussa. 28

29 Iloa liikunnasta, ideoita luennoilta Viiden järjestön koordinoiman Koko Tarjotin -hankkeen puitteissa on vuodesta 2005 järjestetty Korso Koivukyläalueen yli 55-vuotiaille asukkaille erilaista ryhmäliikuntatoimintaa. Liikuntaryhmissä on harrastettu muun muassa kuntojumppaa eri muodoissa, vesijumppaa, kuntosalia sekä seniori- ja kansantanssia. Onpa hanke tarjonnut mahdollisuuden vähän harvinaisempienkin lajien kokeiluun. Ohjelmassa on ollut esimerkiksi itämaista tanssia ja bocciaa, joka on petankkia muistuttava kuulapeli. Liikunnan riemua on koettu myös tasapainoradalla sekä kerran kuussa järjestetyissä päivätansseissa. Vanhusten Kotiapusäätiö on toteuttanut hankkeen yhdessä Rekolan Raikas ry:n, Havukosken Eläkeläiset ry:n, Rekolan Eläkkeensaajat ry:n ja Vantaan Sydän ry:n kanssa. Vuonna 2008 uutuutena Koko Tarjotin -hankkeen ohjelmaan tulivat Viveka-seminaarit. Luennoilla käsiteltiin niin sanottuun kolmanteen ikään eli eläkkeelle siirtymisvaiheeseen liittyviä terveyden ja hyvinvoinnin kysymyksiä. Myös tulevalle kesälle on suunnitteilla ohjelmaa. Tarkoitus on järjestää kaksi kertaa viikossa puistojumppaa kiinalaisen aamuvoimistelun tai Asahin muodossa sekä ohjattua sauvakävelyä jumpan päälle. Hankkeen tiimoilta järjestettyyn toimintaan on päässyt mukaan 10 euron lukukausimaksulla. Olennainen osa hankkeen markkinointia ja tiedotusta on ollut kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä esite, jonka tekemisestä on vastannut Vanhusten Kotiapusäätiö. Esitteeseen on koottu ryhmien aikataulut, ja sitä on jaettu systemaattisesti lähialueen ikäihmisille ja eläkeläisjärjestöille. Monipuolinen toiminta houkuttelee liikkeelle Koko Tarjotin -hankkeen tavoitteena on ollut lisätä alueen ikäihmisten terveysliikuntatietoutta, madaltaa liikkeelle lähtemisen kynnystä järjestämällä omalla lähiasuinalueella monipuolista liikuntatarjontaa ja ehkäistä syrjäytymistä ryhmätoiminnan avulla. Toimintaan on kuulunut myös vertaisohjaajien koulutusta. Olemme onnistuneet saavuttamaan hankkeen tavoitteet hyvin. Tapahtumien osallistujamäärät ovat olleet suuria, vuosittain on koulutettu uusia Yhdessä tekeminen on ollut hankkeen kantava voima. vertaisohjaajia ja kaikissa liikuntaryhmissä on riittänyt kävijöitä. Terveysluentoja ja ulkoilutapahtumia on pidetty keskimäärin kaksi kertaa vuodessa, ja ne ovat saaneet erityisen hyvän vastaanoton, kertoo Vanhusten Kotiapusäätiön virkistystoiminnanohjaaja Tiina Mattila. Jokaisen on löydettävä oma tapansa liikkua Hankkeen avulla on onnistuttu saamaan liikkeelle toivottua kohderyhmää. Liikuntaryhmien osallistujien ikähaitari on vuotta. Osa ryhmäläisistä on jo hyvinkin iäkkäitä, mutta he ovat harrastaneet liikuntaa koko ikänsä. Haastavinta on saada liikkeelle vähemmän liikkuneita, Mattila toteaa. Mattilan mukaan paljon on vielä tehtävä töitä sen eteen, että myös uusia ja vähän arempiakin ihmisiä saataisiin houkuteltua mukaan. Niin kevät- kuin syyskaudella 2008 toimintaan kirjattiin mukaan lähes 60 uutta kävijää, joten suunta on oikea. Ryhmiin tulon kynnys on pyritty asettamaan niin alhaalle, että myös vähemmän liikkuneen on helppo tulla mukaan toimintaan. Yritämme rohkaista jokaista uutta tulijaa löytämään oman tapansa liikkua. Tällaiseen toimintaan on helpompaa lähteä mukaan kuin johonkin suureen ja moderniin liikuntakeskukseen. Toimimme pääosin Havukosken palvelukeskuksen tiloissa. Siellä asiakkailla on mahdollisuus myös ruokailla, osallistua kulttuuritapahtumiin, tavata toisiaan kerhoissa ja muutenkin tutustua oman alueensa palvelukeskuksen toimintaan. Moni tulee mukaan sellaisen naapurin tai ystävän houkuttelemana, joka on jo mukana jossain talomme toiminnassa. Ryhmä luo yhteisöllisyyttä Koko Tarjotin -hankkeen toimijat ovat huomanneet, että fyysisen kunnon ylläpitäminen on nykyään yhä tärkeämpää ikääntyville. Tämä ikäryhmä tiedostaa myös henkisen hyvinvoinnin merkityksen. Yli 55-vuotiaat ovat ikäryhmänä jo valveutuneita oman kuntonsa hoitamiseen. He kaipaavat välillä jotain uutta ja ovat rohkeita kokeilemaan uusiakin asioita, KoTa-hankkeen liikuntaryhmiä ohjaava kuntohoitaja Kirsi Haverinen kertoo. Nykypäivän ikääntyvät kaipaavat myös yhdessä tekemistä. Sosiaalisuus ja yhteisöllisyys ovat ryhmätoiminnan peruspilareita ja antavat yhteenkuuluvuuden tunteen. Ryhmien säännöllinen toiminta on selvästi tärkeää ryhmissä kävijöille. Ryhmätoiminnassa ihminen saa tuntea, että kuulun johonkin ja minua odotetaan sinne ryhmään, Haverinen toteaa. Yhteistyössä on voimaa Koko Tarjotin -hanke on hyvä esimerkki siitä, mitä eri tahojen voimien yhdistämisellä voidaan saada aikaan. Mattila korostaakin, että yhdessä tekeminen on ollut hankkeen kantava voima, eikä tällaista toimintaa mikään yhdistys tai seura pystyisi järjestämään yksin. Yhteistyö eri tahojen kesken on sujunut hyvin ja talkoohenkeä on riittänyt. On ollut onni saada työskennellä innostuneiden eläkeläisjärjestöihmisten kanssa, järjestää heidän tarpeistaan lähtevää liikuntatoimintaa ja tapahtumia sekä luoda ja suunnitella uutta. On tuntunut hyvältä, että olemme saaneet aikaan aina vain monipuolisemman tarjottimen, Mattila ja Haverinen iloitsevat. i Lisätietoja Vanhusten Kotiapusäätiö Virkistystoiminnanohjaaja Tiina Mattila puh. (09) , tiina.mattila@vanhustenkotiapu.fi Kuntohoitaja Kirsi Haverinen puh. (09) , kirsi.haverinen@vanhustenkotiapu.fi 29

30 Mikko hyvönen (vas.), Pentti väisänen ja valto halonen Senioriliikuntailtapäivän kuntosaliharjoittelussa. Kiuruvesi vastaa väestön ikääntymiseen LIIKUNNALLA teksti KAtRi väisänen Kuvat LASSi MyLLyLä 0 Kiuruvedellä konkretisoituu koko Suomea puhuttava yhteiskunnallinen tilanne. väestö ikääntyy ja eläkeläisille suunnattua toimintaa tarvitaan lisää. Jo vuonna 006 syntyi idea Senioriliikuntailtapäivästä. Nyt senioreilla on mahdollisuus liikkua ohjatusti useamman kerran viikossa eri liikuntalajien parissa. vuonna 008 kunnan liikuntahankkeeseen mukaan tulivat myös keski-ikäiset. Senioriliikuntailtapäivät sekä Kuntokeskiviikot pitävät huolta kiuruvetisten kunnosta. Keskiviikkoisten Senioriliikuntailtapäivien suosittu toimintamuoto sai rinnalleen Pikku-senioriliikuntailtapäiviä maanantaille ja torstaille. Vuonna 2008 liikuntailtapäivien rinnalle rakennettiin työikäisille suunnatut Kuntokeskiviikot. Näin aikuisikään ehtineille kuntalaisille pystyttiin tarjoamaan ohjattua liikuntaa eläkeikään saakka. osaksi kuntalaisten arkea Kiuruvedellä systeemi on toiminut mainiosti. Jo suunnitteluvaiheessa haettiin toiminnalle pitkää elinkaarta. Tavoitteena oli vakiinnuttaa kunnan tarjoamat liikuntapalvelut osaksi kiuruvetisten terveysliikuntatottumuksia. Liikuntasihteeri Lassi Myllylä on ollut mukana jo hankkeen alusta saakka. Olen todella tyytyväinen siihen, miten olemme saaneet toiminnan vakiinnutettua. Ensimmäisenä toimintavuonna kävijämäärät nousivat, mutta nyt ne ovat pysyneet kohtalaisen samoina parin kauden ajan. Lajikirjo on monipuolista. Ohjaajina sekä senioreille että työikäisille on lajista riippuen ammatti- ja vertaisohjaajia. Vaativammat lajit, kuten vesijumppa ja kuntosali ohjataan aina ammattilaisten voimin. Keilailussa ja palloilulajeissa on 3 5 koulutettua vertaisohjaajaa, jotka vuorottelevat omien aikataulujensa mukaan. Vertaisohjaajat vetävät verryttelyt ja toimivat sääntötuntijoina, Myllylä kertoo. Liikunnan lisäksi luentoja Senioriliikuntailtapäivät on suunnattu yli 55-vuotiaille kiuruvetisille, ja toiminta sijoittuu kirjaimellisesti iltapäiviin kello välille. Iltapäivien ohjelmassa on erilaisia liikuntaryhmiä sekä yhteisohjelmaa, joka voi olla esimerkiksi sauvakävelylenkki, kävelysählyä tai luento terveyteen ja hyvinvointiin liittyvästä aiheesta. Luennot käsittelevät yleensä muuta hyvinvoinnin osa-aluetta kuin liikuntaa. Aiheina ovat olleet muun muassa turvallisuus, itsepuolustus ja kaatuminen. Liikuntaryhmiä tarjotaan tällä hetkellä keilailussa, vesijumpassa, lentopallossa, kuntotanssissa, kuntosalilla ja sa-

31 vertaisohjaaja Liisa Pietikäinen (vas.) pitää huolen lentopalloilijoiden alkuverryttelystä. Kävelysähly on suosittu yhteisohjelmamuoto Kiuruvedellä. lijumpassa. Syyskaudella on ollut käynnissä myös aikuisten uimakoulu, jossa tavoitteena on saavuttaa vesijumppaan riittävä uimataitoa. Aikuisten uimakoulu on osoittautunut tarpeelliseksi. Joka syksy on aikuisia, jotka saattavat pelätä vettä tai ovat olleet kauan uimatta. Heille uimakoulu tuo varmuutta omasta uimataidostaan turvallisesti ja kiirehtimättä, kertoo Myllylä. sitoutuneet työnantajat ilahduttavat Kuntokeskiviikkoihin osallistuu toista sataa työikäistä kiuruvetistä. Liikuntaryhmiä tarjotaan jääkiekossa, kaukalopallossa, lentopallossa, salibandyssa, kuntosalilla ja vesijumpassa toisissa lajeissa useampiakin eri ryhmiä. Kussakin ryhmässä on osallistujaa. Työnantajat ovat löytäneet Kuntokeskiviikot hyvänä tapana ohjata työntekijänsä liikunnan pariin. Monissa työpaikoissa ei riittäisi omaa väkeä esimerkiksi jääkiekko- tai palloiluryhmiin. Kuntokeskiviikoissa saa jo kunnon joukkueet kentälle ja hyvät pelin aikaan, kehuu Myllylä. Erityisen iloinen olen siitä, että moni työnantaja maksaa työntekijöidensä kaikki osallistumismaksut, mikäli he osallistuvat Kuntokeskiviikkojen toimintaan. Toimiva paketti kasassa Lassi Myllylä on tyytyväinen liikuntailtapäivien ja Kuntokeskiviikkojen muodostamaan palvelupakettiin. Toimintakausi on syyskuun puolivälistä huhtikuun loppuun. Sekä liikuntailtapäivien että Kuntokeskiviikkojen osallistumisen voi maksaa kerta- tai kausimaksuina. Kausimaksut ovat selvästi suositumpia. Yleensä ihmiset pitävät kaikkia maksuja kalliina. Meidän ryhmiämme on kuitenkin kehuttu edullisiksi. Osan mielestä toimintamme on jopa liiankin halpaa, Myllylä naureskelee. Kiuruveden kunta on saanut hankkeelleen tukea Kunnossa kaiken ikää - ohjelmalta jo useampana vuotena. Tärkeä yhteistyötaho toiminnan alussa oli paikallinen vanhusneuvosto, jossa oli edustettuna kaikki paikalliset eläkeläisjärjestöt. Toiminnan runkoa suunniteltiin yhdessä ja eläkeläisjärjestöt lupasivat pitää keskiviikot vapaana omasta heikki Rautio testaa tarkkuuttaan salibandyn laukauksessa. toiminnastaan. Suhteellisen pienessä kunnassa on mahdollisuus neuvotella toimintojen aikatauluista, jotta osallistujia riittäisi moneen paikkaan. Samalla idealla on Kuntokeskiviikkojen ja Senioriliikuntailtapäivien aikataulusta keskusteltu myös Kiuruveden voimistelijoiden kanssa. Myllylä on syystäkin iloinen. Tässä meillä on toimiva paketti kasassa. Pikkuisen sitä voi kehitellä ja hioa, mutta tällä konseptilla jatketaan. i Lisätietoja Lassi Myllylä, liikuntasihteeri Kiuruveden kunta lassi.myllyla@kiuruvesi.fi puh. (017)

32 I Kiuruvesi sköter man om de äldre med motion TA chansen Låt det bli en vana! är en gemensam turné för viktbemästring organiserad av IFFL-programmet, Finlands Idrotts distriktsorganisationer, städer och län. Hösten 2009 besöker turnen 18 olika orter för att under ledning av branschens toppsakkunniga sprida information om den senaste kunskapen gällande viktbemästring. Det är frågan om endagsseminarier och erbjuds alla, som arbetar inom motions- och hälsobranschen. Med på turnén är UKK-institutets näringsforskare Patrik Borg, professor Pertti Mustajoki, psykolog Riikka Turku, som specialiserat sig på coaching inom livsstilsförändring samt överläkaren för Diabetescentralen, specialläkaren för inre medicin Pirjo Ilanne-Parikka och specialläkaren inom inre medicin samt allmän medicin Vuokko Kallioniemi. Under dagens lopp koncentrerar de sig speciellt på det metaboliska syndromet samt den fysiska aktivitetens Gängse vård -rekommendationer. Orterna för turnén Ti Rovaniemi Ke Kemi To Oulu Ke Seinäjoki Ti Kuopio Ti Åbo Ke Björneborg To Gamlakarleby Ti Villmanstrand Ke Lahti Ti Jyväskylä Ke St Mickel To Tammerfors Ti Helsingfors Ke Kouvola To Tavastehus K I Kiuruvesi har man reflekterat över lösningar för bevarandet av den åldrande befolkningens funktionsförmåga samt för organiserandet av meningsfull sysselsättning för de äldre. Redan år 2006 föddes Seniormotionsdagarna tack vare samarbetet mellan de lokala pensionärsföreningarna och kommunen. Den populära verksamhetsformen har nu gett upphov också till Lilla-seniormotionseftermiddagen samt de arbetsföras Kondis-onsdag. En mångfald av motionsformer erbjuds i Kiuruvesi: bowling, vattenjumppa, handboll, motionsdans, gymnastik. De mest krävande formerna, ss.vattenjumppa och konditionssalsträning leds av professionella ledare. Bowling och bollspel leds av utbildade vänledare, 3-5 personer per gren. Förutom motion erbjuds under Seniormotionseftermiddagen också annat gemensamt program. Föreläsningar om hälsans och välmåendets olika aspekter, ss. självförsvar, trygghet och förebyggandet av fall, har blivit väl emottagna. Arbetsgivarna har med glädje tagit emot Kondis-onsdagarna. Flera arbetsgivare har förbundit sig att betala säsongavgiften för sina arbetstagare om de deltar i motionsgrupperna på Kondis-onsdagarna. Tilläggsinformation Lassi Myllylä, idrottssekreterare Kiuruveden kunta lassi.myllyla@kiuruvesi.fi tel. (017) Tilläggsinformation To Kitee Programkoordinator Miia Malvela I form för livet -programmet Ke Kajana Miia.malvela@likes.fi tel > Tapahtumat -> Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! 32

33 Verksamhet i grupp stimulerar i nytt livsskede K Att gå i pension är ett nytt livsskede. Det ger nya möjligheter, men förorsakar också nya utmaningar då fritiden ökar och den sociala samverkan som arbetsgemenskapen gett faller bort. I Vanda har Vanhusten Kotiapusäätiö tillsammans med sina samarbetspartners tagit emot utmaningen och deras Koko Tarjotin (Hela Brickan) -projekt belönades för gott utfört arbete på IFFL-festseminariet i mars. Fem organisationer har under år 2005 i Koko Tarjotin -projektet organiserat olika slag av gruppmotionsverksamhet för över 55-åringar i Korso Koi- vukylä -området. Motionsgrupperna har hållit på med bl.a motionsgymnastik i olika former, vattenjumppa, konditionssalsträning samt senior- och folkdans och dessutom specialgrenar ss. österländsk dans och boccia. Balansbanor och dans mitt på dagen, som arrangerats en gång per månad, har också gett rörelseglädje. Helt nytt för år 2008 har varit de sk. Viveka-seminarierna, som erbjuds inom Koko tarjotin -projektet. Föreläsningarna har behandlat typiska hälso- och välmående frågor för den sk. tredje åldern eller pensioneringen. Koko Tarjotin -projektets målsättning har varit att öka den äldre befolkningens kunskap inom hälsomotion, göra tröskeln låg för att sätta igång, genom att erbjuda mångsidig fysisk aktivitet i närområdet, samt förebygga utslagning genom gruppverksamhet. Verksamheten har också innefattat utbildning av vänledare. Tilläggsinformation Tiina Mattila, ledare för fritidsverksamheten Vanhusten Kotiapusäätiö Tiina.mattila@vanhustenkotiapu.fi tel. (09) Mångårigt motionsprojekt i Raumo lovordas K Projektet i Raumo kan fungera som exempel på en väletablerad IFFL-verksamhet, som redan i åratal har aktiverat raumoborna att sköta om sin hälsa med motion. IFFL-projekt har funnits med i Raumos motionstjänster sedan programmets första verksamhetsår i slutet av 1990-talet, detta om något beskriver den ihärdiga verksamheten. Förtjänstfullt utnyttjas samarbetet i ett brett och mångsidigt nätverk av funktionärer för att erbjuda projektet Jämlik motion för raumobornas gummor och gubbar. Raumos idrottstjänster koordinerar projektet, vars samarbetskumpaner består av 11 idrottsföreningar, 14 folkhälso-organisationer, hälsovården samt flera privata företag. Tack vare ett gott samarbete mellan organisationerna har nya grupper fötts samt utbudet breddats. Specialgruppernas behov har också förstjänstfullt beaktats i projektet. Motion är speciellt viktigt för specialgrupper för bevarande av deras funktionsförmåga och främjande av välmående. Motion som motsvarar dessa gruppers behov förverkligas tillsammans med folkhälso-organisationernas lokalföreningar för t.ex. epilepsi-, cancer- och hjärtpatienter, Parkinson- och MS-sjuka samt för invalider. Projektet har dessutom beaktat över 60- och 70-åringars behov. För dem har man arrangerat konditionssalsgrupper samt IFFL-danser. Raumo stad fick ta emot priset för exemplariskt arbete för främjandet av hälsomotion. Priset utdelades under IFFL-programmets 15-års jubileum. Tilläggsinformation Matti Saurio, idrottsledare, IFFL-ansvarsperson Idrottsväsendet i Raumo stad matti.saurio@rauma.fi tel

34 Perheet pihalle läheltä liikkeelle Äitienpäivänä vietetään kansainvälistä Liiku Terveemmäksi -päivää. Kunnossa kaiken ikää -ohjelma ja perheliikuntaverkosto haastavat eri järjestöt järjestämään perheliikuntatapahtumia, minä ajankohtana tahansa. Tavoitteena on saada perhe yhteen liikkumaan vähintään kerran viikossa. Ilmoita tapahtumanne Liiku Terveemmäksi -päivän verkkosivulle voita palkinto! Liiku Terveemmäksi -päivän verkkosivuille kootaan eri paikkakuntien perheliikuntatapahtumat, jotta tieto tapahtumista leviäisi mahdollisimman laajalti niin perheille, heidän lähipiiriinsä kuin tiedotusvälineille. Ilmoittakaa tapahtumanne verkkosivuille sähköisen lomakkeen kautta. Kaikkien tapahtumansa ennen ilmoittaneiden kesken arvotaan pääpalkintona osallistuminen Hengitysliitto Helin Perheet pihalle -päivään Sastamalassa. Palkinto sisältää perheelle (max 4 henkeä) yhden yöpymisen, liput Herra Hakkaraisen talolle ja Perheet pihalle -päivän, jossa esiintyvät muun muassa Pikku Kakkosen Jyrki, supersuosittu lasten bändi Satu Sopanen ja Tuttiorkesteri sekä Herra Hakkarainen. Ohjelmassa on monipuolista perheliikuntaa Koiraporin Suurkisojen hengessä. Perheliikuntaverkostossa ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö, Jyväskylän yliopisto, Opetushallitus, Urheiluopisto Kisakeskus, Kirkkohallitus, Suomen Mielenterveysseura, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Nuori Suomi, Urheiluopistoyhdistys, Svoli, Soveli, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Kuntoliikuntaliitto, Suomen Sydänliitto, Näkövammaisten Keskusliitto, Suomen Latu sekä Hengitysliitto Heli. 34

35 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto Viidellätoista liikunnan aluejärjestöllä, SLU-alueella, on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. SLU-alueet tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikuntahankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Mikko Ikävalko, Puh , fax. (05) Kotipolku 2, Imatra Etelä-Savon Liikunta ry Liisa Haikonen, Puh , fax. (015) Ristiinantie 1, Mikkeli Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Tarja Vartiainen, Puh , fax. (09) Olympiastadion, Eteläkaarre, Helsinki Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Harri Appelroth, Puh , fax Sarvijaakonkatu 32, Tampere Kainuun Liikunta ry Liisa Paavola, Puh. (08) , fax. (08) Kauppakatu 21, Kajaani Keski-Pohjanmaan Liikunta ry Satu Heinoja, Puh. (06) , fax. (06) Mannerheiminaukio 7, Kokkola Keski-Suomen Liikunta ry Tanja Onatsu, Puh , fax. (014) Rautpohjankatu 10, Jyväskylä Kymenlaakson Liikunta ry Kirsi Vanhalakka, Puh , fax. (05) Ilmarinkuja 3, Kouvola Lapin Liikunta ry Suvi Hämäläinen, Puh Keltakangas 1, Rovaniemi Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto Jukka Läärä, Puh. (02) , fax. (02) Yliopistonkatu 31, Turku Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto Janne Hopeakangas, Puh , fax. (02) Liisankatu 11, PL 34, Pori Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry Antero Kangas, Puh. (06) , fax. (06) Keskuskatu 6, 3. krs., Seinäjoki Pohjois-Karjalan Liikunta ry Sami Leinonen, Puh. (013) , , fax. (013) Rantakatu 35, Joensuu Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry Ilkka Kurttila, Puh , fax. (08) Sammonkatu 6, Oulu Pohjois-Savon Liikunta ry Päivi Hamunen, Puh. (017) , fax. (017) Haapaniemenkatu 10 A, Kuopio Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Mai-Brit Salo, Puh. (03) , fax. (03) Urheilukeskus, Lahti 35

36 [ virikkeitä vertaisohjaajille ] teksti ELiNA holm Kuva StUDio JUhA SoRRi KKi-ohjelma myöntää taloudellista tukea vertaisohjaajien liikuntakoulutukseen edelleen vuonna Koulutuksen tavoitteena on syventää vertaisohjaajan taitoja ryhmän ohjaamisessa sekä omaehtoiseen liikuntaan tukemisessa. hakijataho ja vertaisohjaaja valitsevat ryhmän tarpeisiin sekä vertaisohjaajalle sopivan koulutuksen. KKI:n KOULUTUSTUKI 6 Koulutustukikokeilu käynnistyi elokuussa Koulutustukea voivat hakea rekisteröidyt yhteisöt, joilla on toiminnassa tai suunnitteilla käynnistää vertaisohjattuja yli 40-vuotiaille suun- nattuja liikuntaryhmiä. Ryhmän osallistujien tulee olla terveytensä kannalta an vähän liikkuvia. Tukea voidaan liimis tai alkava ryhmä vuoden 2009 aika- myöntää vertaisohjaajalle, jolla on valna. Haettava avustus voi olla puolet koulutuksen kokonaiskuluista, kuitenkin enintään 300 euroa vertaisohjaajaa kohti. Koulutustukea on sovellettu myös kansalais- ja työväenopistojen Suomi- Mies kuntoilee ja kokkaa -kursseille. Näiden osalta koulutustukikokeilu tyy keväällä päät sinäkin voit olla vertaisohjaaja Kuka tahansa voi ryhtyä yhteisössään liikuntaryhmän vertaisohjaajaksi. Vertaisohjaaja on ryhmän jäseniin nähden vertainen, ja hänellä voi olla kokemusta samoista asioista kuin ryhmäläisillä, esimerkiksi painon pudotuksen haasteista. Tärkeintä on, että ohjaaja on löytänyt liikunnan ilon ja haluaa jakaa sen yhdessä toisten kanssa. Yhtä hyvin koulutustukea voivat hakea liikunta- tai terveysalan ammattilaiset. Koulutustaustalla ei ole väliä, kunhan liikuntakoulutus, johon tukea haetaan, tukee ohjaajan ja ryhmän tarpeita. Koulutustuen myöntämisen kriteerit ja hakulomake löytyvät KKI-ohjelman nettisivuilta: -> Hae tukea liikuttamiseen -> koulutustuki. Vertaisohjaajien kouluttaminen voi olla ratkaisu yhteisöjen ohjaajapulaan ja liikuntatoiminnan käynnistämiseen. Koulutustuki on myös toimintansa vakiinnuttaneille hankkeille hyvä mahdollisuus kehittää ja laajentaa toimintaa vertaisohjaajia kouluttamalla. Suosittelemme alueellisia matalan kynnyksen ryhmien ohjaamiseen kohdennettuja koulutuksia. Esimerkkejä koulutuksia tarjoavista tahoista on KKI-ohjelman nettisivuilla: -> Hae tukea liikuttamiseen -> koulutuslinkit. Koulutustukea voi hakea saakka. Tukea tulee hakea viimeistään kuukautta ennen koulutusta: tukea voidaan myöntää vielä tammikuun 2010 aikana järjestettäviin koulutuksiin. Päätökset postitetaan hakijalle kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta. Tuki maksetaan takautuvasti koulutustositteita vastaan hakijayhteisön tilille.

37 Koulutustukea voi hakea saakka. TiLAsToTiEToA VuoDELTA 2008 vuonna 008 koulutustukea haki 8 ja sai 67 vertaisohjaajaa. tukea haettiin 541,60 euroa ja myönnettiin 4 85 euroa. vuonna 008 koulutustukea haki seitsemän kansalaisopistoa ja tukea myönnettiin näille kaikille hakijoille. haettu tukisumma oli 84 euroa ja tukea myönnettiin 10 euroa. KOKEILU jatkuu Koulutus vahvistaa vertaisohjaajan taitoja Koulutuksen jälkeen KKI-ohjelma kartoittaa vertaisohjaajien kokemuksia lyhyellä kyselyllä. Tulosten mukaan 51 prosenttia vertaisohjaajista on kokenut, että koulutus on vahvistanut heidän taitojaan ryhmän ohjaamisessa erittäin hyvin ja 40 prosenttia on kokenut taitojensa vahvistuneen melko hyvin. Ryhmän tarpeisiin nähden koulutuksen on kokenut erittäin hyödyllisenä 59 prosenttia ja jonkin verran hyödyllisenä 34 prosenttia vertaisohjaajista. Vertaisohjaajista 58 prosenttia on suorittanut kurssin, 34 prosenttia Liikuttajatutkinnon ja 8 prosenttia ideapäivän. Vertaisohjaajien ryhmistä 85 prosenttia on toteutunut suunnitelmien mukaan. i Lisätietoja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma hankevalmistelija Elina holm puh. (014) elina.holm@likes.fi 7

38 KKI-materiaalit Maksuton KKI-materiaali/Kostnadsfritt IFFL-material 1. KKI-yleisesite - sisältää taloudellisen tuen hakuohjeet 2. IFFL-broschyr med allmän information - innehåller ansökningsförfarandet för ekonomiskt stöd 3. KKI-kuntokortti - yhden vuoden seurantakortti 4. Juliste - Usein ulkona / Ofta ute I form för livet, 43 x 63 cm - SuomiMies seikkailee, 43 x 63 cm 5. KKI-kunto-opas - työikäisille suunnattu kunto-opas sisältää kaksi 16 viikon harjoitusohjelmaa: starttiohjelma aloittelijalle sekä jatko-ohjelma edistyneelle - vinkkejä työergonomiaan ja mielen hyvinvointiin 6. IFFL-motionshandbok - motionshandboken riktar sig till dem som är i arbetsför ålder. Den innehåller två 16 veckors träningsprogram: ett startprogram för nybörjare och ett fortsättningsprogram för längre hunna. - tips för god ergonomi samt gott sinnelag 7. Kunto-opas sisältää 24 viikon tasapaino-, lihasvoima- ja kestävyysohjelman - vinkkejä myös vuodejumppaan sekä arjessa jaksamiseen 8. IFFL-motionshandbok innehåller ett 24 veckors program för balans, muskelstyrka och uthållighet - tips för sängjumpa och mera energi i vardagen 9. Tartu tilaisuuteen -opas - sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuuden lisäämiseen, mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin - ohjeita ruokavalion muuttamisesta terveellisemmäksi 10. Ta chancen! -handbok för trivselvikt - innehåller ett 32-veckors motionsprogram för att öka vardagsmotionen samt råd för stretching och höjning av muskelkondition - hjäp till hälsosamma kostvanor 11. SuomiMiehen kunto-opas - varta vasten miehille suunnattu kunto-opas - 9 kuukauden harjoitusohjelma, jonka voi tehdä kävellen tai uiden - vinkkejä eri liikuntalajeista 12. Konditionshandbok för finska män - ett konditionsprogram uttryckligen för män - ett 9 månaders träningsprogram, som genomförs promenerande eller simmande - tips om olika motionsformer 13. Suunnista voimavarojesi lähteille -esite - mistä mielen hyvinvointi koostuu, miten sitä voi vaalia ja edistää - kahdeksan sivua 14. Lisää liikkujia! Ideoita menestyvistä KKI-hankkeista - kirja esittelee erilaisia KKI-hankkeita sekä pohtii menestyneiden hankkeiden tunnuspiirteitä - 50 sivua, kuvitettu 15. Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti - Tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta Suunnista voimavarojesi lähteille -esite Katso Maksuton KKI-materiaali, numero 13. Toimintakykyä vedestä Katso Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja, numero 23. SuomiMiehen kunto-opas Katso Maksuton KKI-materiaali, numero 11. Aikuisten liikuntaa leikkipuistossa Katso Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja, numero Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille. 16. Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu perusteita ja käytännön ohjeita 12 - antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät - 41 sivua, kuvitettu 75+ senioreiden tuolijumppa ja Seniorijumppa istuen ja seisten -DVD Katso Videot, DVD:t ja CD:t, numero 27.

39 KKI-ohjelma tukee terveysliikuntahankkeita oheisilla materiaaleilla. 17. Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 - virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja harjoitteluun - ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan - 32 sivua, kuvitettu 18. Venyttelyn liikekuvasto 10 - opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden avulla - valmiita venyttelyohjelmia - 40 sivua, kuvitettu 19. Liikunta sopii kaikille soveltavan liikunnan opas vertaisohjaajalle 10 - perustietoa ja käytännön vinkkejä aikuisten terveysliikunnan soveltamiseen - 32 sivua, kuvitettu 20. Aikuisten liikuntaa leikkipuistossa 10 - vinkkejä aikuisten monipuoliseen liikuntaharjoitteluun leikkipuistossa - lämmittely-, lihaskunto- ja venyttelyliikkeet - 28 sivua, kuvitettu 21. Kuntopiiriopas + liikekortit 17 - seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet - 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kuntopiirin ohjaamista - 28 sivua 22. Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 10 - kolme fysioterapeutin laatimaa valmista tuntikokonaisuutta sisältäen tanssillisen alkuverryttelyn, lihaskunto- ja koordinaatioliikkeet sekä loppuvenyttelyn - selkeät kuvalliset liikeohjeet - 44 sivua 23. Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 - vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia - 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista - 24 sivua Muut julkaisut 24. Reseptillä liikkeelle Liikkumisreseptin arviointi 7 - raportti kertoo Liikkumisreseptihankkeen saavutuksista - sisältää kehittämisehdotuksia terveydenhuollossa toteutettavan liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edistämiseksi - 50 sivua, kuvitettu IFFL- motionshandbok Motionshandboken innehåller två 16 veckors träningsprogram, där det första ger råd för höjandet av tionen i allmänhet och det andra förbättrar kon- kondiditionen genom stegring av mängd och intensitet. Förutom motionstips hittas råd för arbetsergonomi och styrka i vardagen. IFFL-motionshandbok 60+ Motionshandboken för över 60 åringar ger tips för omskötsel och förbättringa av vardagskonditionen samt för rebyggandet av de förändringar åldrandet för fömed sig. Handboken innehåller 24 veckoprogram, som passar seniorer. Handboken passar som verktyg till självständig träning samt för personal som arbetar med åldringar. Videot, DVD:t ja CD:t 25. Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD-ROM 10 - tietoa vesiliikunnan terveysvaikutuksistsa, ohjaajan roolista sekä vesiliikunnan eri muodoista - mukana liikekuvasto ohjaustunnin suunnittelun helpottamiseksi 26. Kilot pois! -DVD 19,90 - Maarit ja Jukka Piiraisen elämäntapamuutos, TV-dokumentti - tietoa painonhallinnasta, liikunnasta ja ravinnosta Senioreiden tuolijumppa sekä Seniori jumppa istuen ja seisten -DVD 18 - DVD 1: 75+ Senioreiden tuolijumppa, kesto 23 minuuttia, voimisteluosuus 19 min. - DVD 2: 75+ Seniorijumppa istuen ja seisten, kesto 30 minuuttia, voimisteluosuus 27 minuuttia - fysioterapeuttien suunnittelemat ohjeet Tilaa KKI-materiaalia tilauspalvelun kautta KKI-ohjelma ja LIKES-tutkimuskeskus ovat avanneet verkkosivuilleen yhteisen tilauspalvelun. Palvelun kautta voi tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut. Tilauspalvelu löytyy osoitteesta Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi edelleen tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta. Tilaukset käsittelee LIKESin toimistosihteeri Ulla Hakanen. 39

40 KKI-toimisto LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8a, Jyväskylä faksi (014) ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen (014) , KKI-johtoryhmä Puheenjohtaja Timo Haukilahti, opetusministeriö Jäsenet Rainer Anttila, Suomen Liikunta ja Urheilu Tommi Vasankari, UKK-instituutti Elina Karvinen, Ikäinstituutti Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Tapani Melkas, sosiaali- ja terveysministeriö Jorma Savola, Suomen Kuntoliikuntaliitto Kunto ry Tita Ström, Suomen Reumaliitto ry Antti Uutela, Kansanterveyslaitos Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Ilkka Vuori, asiantuntija ohjelmakoordinaattori Miia Malvela hankevalmistelija hanketuet Elina Holm (014) , kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen KKI-ohjelma, Heikkiläntie 7, Helsinki tapahtumakoordinaattori Niina Valkama (014) , kenttäpäällikkö, vs. Anne Soini tiedotussihteeri, ma. Anna Suutari tiedottaja Kipinät-lehti Katri Väisänen materiaalitilaukset toimistosihteeri Ulla Hakanen maksatukset toimistopäällikkö Pirjo Tolvanen (014) Kipinät-lehden 1/2009 ja aikaisemmin ilmestyneitä numeroita voi tilata maksutta LIKES-tutkimuskeskuksesta. Tilaaja maksaa toimituskulut.

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Liikunnan aluejärjestöt 2016

Liikunnan aluejärjestöt 2016 2016 Yhdessä enemmän 1 Liikunnan aluejärjestöjen toiminnan lähtökohta ja perustehtävä Liikunnan aluejärjestöjen toimintaa ovat ohjanneet vahvasti Opetus-ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa tehdyt tulossopimukset.

Lisätiedot

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin 15.4.2016 10.30 Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsi tänä vuonna Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiku Myötätuulta

Lisätiedot

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Kunnossa kaiken ikää -ohjelma 15-VUOTISKATSELMUS

Kunnossa kaiken ikää -ohjelma 15-VUOTISKATSELMUS Kunnossa kaiken ikää -ohjelma 15-VUOTISKATSELMUS Helsingissä 12. 13.3.2009 Finlandia-talon kongressisiipi Menestyvä metropoli Kunta asukkaiden hyvinvoinnin edistäjänä Terveysliikunnan palveluketjut Syöden

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki

Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki 24.4.2018 Hengityssairaan jumppa 1. Vuorotahti hiihto käsillä + varpaille nousu seisten x10

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Työn sisältö Kuntastrategia ja kunnan hyvinvointiohjelma liikuntaa edistämässä Miten eri väestöryhmät liikkuvat ja Hollolan kunta liikunnan edistäjänä Kuvaus Hollolan

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja

Lisätiedot

Liikunta - fyysinen aktiivisuus osana terveyskäyttäytymistä

Liikunta - fyysinen aktiivisuus osana terveyskäyttäytymistä Liikunta - fyysinen aktiivisuus osana terveyskäyttäytymistä Liikunta SEMPPI-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Kari Hyvärinen TtM, ft, Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Liikunnan Käypä hoidon

Lisätiedot

Yksi elämä -terveystalkoot

Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia. Kari Koivumäki suunnittelija, OKM

Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia. Kari Koivumäki suunnittelija, OKM Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia Kari Koivumäki suunnittelija, OKM Toimenpideohjelman lähtökohta Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunta (Teli)

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Laatua liikuntaneuvontaan

Laatua liikuntaneuvontaan Laatua liikuntaneuvontaan 24.8.2013 Liikuntaneuvonnan asema Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista.

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

LIIKUNTANEUVONTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ LIIKUNTANEUVONTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Liikunnan aluejärjestö Toimii 16 kunnan alueella Jäseniä ovat seurat, kunnat ja muut yhteisöt Toimisto sijaitsee Lahden Urheilukeskuksessa

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry Järjestöneuvottelukunta 4.6.2018 Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry 1 PoPLi ry Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella toimiva liikunnan ja urheilun palvelujärjestö

Lisätiedot

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja.

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja. Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja Mikko Vähäniitty Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii SoveLi 20 vuotta - Liiku

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

Liikuntaklinikka. Hyvä kunto ja työkunto kulkevat käsi kädessä

Liikuntaklinikka. Hyvä kunto ja työkunto kulkevat käsi kädessä Liikuntaklinikka Hyvä kunto ja työkunto kulkevat käsi kädessä Panosta terveiden elämäntapojen tukemiseen ja näe positiiviset vaikutukset työtehoon. ODL Liikuntaklinikka Hyvä kunto ja työkunto kulkevat

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä!

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Helsinki 27.1.2012 Millainen joukko koolla? Päiväkotien varhaiskasvattajia Kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavia

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008): 10 vuotta sitten Kouluikäisten liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koskevassa tietopohjassa oli Suomessa, ennen Move!-järjestelmää, objektiivisen mittauksen osalta suuria puutteita: Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto

Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto Avustusmahdollisuuksia soveltavaan luontoliikuntaan OKM:n liikuntatoimen hallinnonalalla Soveltavan luontoliikunnan verkostotilaisuus 28.9.2018, Tarvaspää Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta TerveysInfo hyötyliikunta Arviointi avuksi : vahvista tervysliikunnan yhteistyötä Liikuntaneuvonnan ja terveysliikuntapalvelujen yhteisen arvioinnin avulla voidaan edistää saumattoman palveluketjun toimintaa.

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen!

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Aluesihteeri Veijo Kivistö Aivoliitto ry p. 040 5430 009 sp. veijo.kivisto@aivoliitto.fi Aivoliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Parkinson-liitto

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa

Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa Tavoite Tämän tehtävän tavoitteena on tuoda esille liikkumiseen ja liikkumattomuuteen liittyviä perustietoja suomalaisten nuorten näkökulmasta. Tehtävän tavoitteena

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

Aikuisliikunta seuroissa. Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015

Aikuisliikunta seuroissa. Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015 Aikuisliikunta seuroissa Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015 Kyselyyn vastanneet Vastanneita kaikilta alueilta, yhteensä 276 kpl Suurin jäsenmäärä vastanneiden edustamissa seuroissa Millaista

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Liikkeellä voimaa vuosiin

Liikkeellä voimaa vuosiin Liikkeellä voimaa vuosiin Anu Niemi Yleislääketieteen erik.lääk. Kuntoutuksen erityispätevyys Ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Heinävesi Ilomantsi Rääkkylä Juuka Lieksa Valtimo Nurmes yli

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta

Lisätiedot

Suosittu PAINONHALLINTA- pienryhmävalmennus käynnistyy taas tammikuussa.

Suosittu PAINONHALLINTA- pienryhmävalmennus käynnistyy taas tammikuussa. Painonhallinta pienryhmävalmennus Suosittu PAINONHALLINTA- pienryhmävalmennus käynnistyy taas tammikuussa. Valmennuksessa pudotat painoasi, edistät hyvinvointiasi ja muutat elintapojasi pysyvästi paremmaksi.

Lisätiedot

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA Kainuun Liikunta ry STRATEGIA 2018-2021 KAINUUN LIIKUNNAN VISIO Lapsena syntyvä liikunnallinen elämäntapa on terveyden ja hyvinvoinnin perustekijä sekä elämysten lähde, jota tuetaan mahdollistamalla liikunnan

Lisätiedot

Aikuisliikunnan asiantuntijajärjestö asiantuntijuutta jo vuodesta 1961

Aikuisliikunnan asiantuntijajärjestö asiantuntijuutta jo vuodesta 1961 Aikuisliikunnan asiantuntijajärjestö asiantuntijuutta jo vuodesta 1961 SAKU ry sadonkorjuutalkoot 13.9.2010 Mikko Koivu Työpaikkaliikunnan päällikkö Suomen Kuntoliikuntaliitto Liiton missio ja tehtävät

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista valtakunnallista,

Lisätiedot

Perheseteli-innovaatio

Perheseteli-innovaatio Perheseteli-innovaatio Alkoholihaittojen vähentäminen lisää tuottavuutta 31.5.2012 Perheliikuntaverkosto Ari Inkinen Helsingin NMKY Tavoitteena Perheseteli Perheseteli olisi työnantajan tarjoama veroton

Lisätiedot

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten

Lisätiedot

Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta

Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta Hommat sujuvat, esimiestyö on täyspäistä ja kunto riittää töiden tekemiseen!

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

Urheiluseura liikunnallisen elämäntavan edistäjänä. KKI-päivät Eerika Laalo-Häikiö

Urheiluseura liikunnallisen elämäntavan edistäjänä. KKI-päivät Eerika Laalo-Häikiö Urheiluseura liikunnallisen elämäntavan edistäjänä KKI-päivät 22.3.2017 Eerika Laalo-Häikiö Uintiurheilu ja vesiliikunta lukuina HARRASTAJAMÄÄRÄT Yli 90 000 harrastajaa (jäsenet, lisenssiurheilijat, muut

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittelyt ja alkulämmittelyt o Katsaus ajankohtaisiin asioihin o Vuoden

Lisätiedot

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnan onnistumisen edellytykset

Liikuntaneuvonnan onnistumisen edellytykset Liikuntaneuvonnan onnistumisen edellytykset 27.3.2019 KKI-ohjelma Työikäisten liikuntaneuvonnan tila 2018 151 kuntaa tarjoaa liikuntaneuvontaa työikäisille (KKI:n selvitys 2018). Liikuntaneuvonta on yksilöön

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TOIMENPIDEOHJELMAN VERKOSTOTAPAAMINEN Kotona kiikun kaakun (75+) ja Elämää hoivan piirissä (85+) TERVE-SOS tapahtuma 6.5.2015 Markku Holmi,

Lisätiedot

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taustaa SVUL / Lajiliitot -> C, B, A järjestelmä (yleis- / lajiosa) 1990 luvun alun järjestömurros 5 -portainen yleiseurooppalainen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin Liikuntapiirakka julkaistiin alun perin vuonna 2004. Yhdysvaltain

Lisätiedot

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM VESOTE-hanke Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hanke Yksi STM:n rahoittamista hallituksen kärkihankkeista (2017 18) Edistetään terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Kehon- ja mielenhuoltoa Sanna Laine, ESLU

Kehon- ja mielenhuoltoa Sanna Laine, ESLU Kehon- ja mielenhuoltoa Sanna Laine, ESLU Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu, ESLU ry Tavoitteena lisätä liikettä, vähentää istumista Toimialat: Lasten ja nuorten liikunta Aikuis- ja terveysliikunta Seura-

Lisätiedot

Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee

Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee Kuntotestauspäivät 20.-21.3.2013, UKK-instituutti, Tampere Testauspäällikkö Jarmo Heiskanen, LIKES-tutkimuskeskus Taustaa SuomiMiehenseikkailuille Pirkanmaalaisesta

Lisätiedot

Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaalla

Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaalla Jos luet viestin mieluummin selaimella, klikkaa tästä $timestamp-j.n.y$ Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaalla Eletäänkö paremmin - seminaari

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot