Hyvinvointi ja talous tasavertaisesti. XIX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Transkriptio

1 XIX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Helsingin Messukeskus, kongressisiipi, Rautatieläisenkatu 3 Hyvinvointi ja talous tasavertaisesti 1

2 OHJELMA Ilmoittautuminen alkaa 8.30 Näyttelyosastot avautuvat 8.30 SIVU Avajaistilaisuus Seminaarit MAANANTAI (lounas , kahvi ) 1. Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistusten edessä miten päihde- ja mielenterveyspalveluiden käy? 5 2. Säästäminen puntarissa 6 3. Tavoitteena saumaton hoitoketju 7 4. Psykiatrisen hoidon toimivan kokonaisuuden rakentaminen ja kehittäminen 8 5. Matalan kynnyksen apua ja palveluja nuorille aikuisille 9 6. Perheet ja varhainen tuki Kun hyvinvointi ja talous kohtaavat työhyvinvoinnin haasteita ratkomassa Asiakaslähtöisyys ja kokemuskouluttajat päihde- ja mielenterveystyön opetuksessa Asumispalvelut päihde- ja mielenterveysongelmaisille Päihteitä käyttävän naisen tahdonvastainen hoito INNOPAJA: Missä tulokset luuraavat? Strategisen kumppanuuden rakentuminen päihdetyössä Työpaja: Kohtaamisia kokemuskirjastossa OPINTOKÄYNNIT OPINTOKÄYNNIT 18 Seminaarit TIISTAI (kahvi , lounas ) SIVU 15. Palveluhankinnat talouden ja hyvinvoinnin tasapainoilua Velkakriisin yhteys päihde- ja mielenterveysongelmiin Osaava apu lähemmäs apua tarvitsevaa peruspalvelujen päihde- ja mielenterveysosaamisen lisääminen Hintana elämä päihde- ja mielenterveysongelmaisten kuolleisuuden vähentäminen Koskaan ei ole liian myöhäistä ikäihmisten voimavarat mielen hyvinvointia tukemaan ja päihdehaittoja ehkäisemään Nuorten hyvinvointi maksaa itsensä takaisin Töihin työelämän ulkopuolelta Vertaisuus avaa suljettuja ovia Ongelmapelaajan hoito rahapelien hinta? INNOPAJA: Päihde- ja mielenterveysongelmainen sosiaali- ja terveysasemalla ja päivystyksessä uudet työmuodot käyttöön Työpaja: Löytöjä toimijayhteistyöstä päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämiseksi OPINTOKÄYNNIT OPINTOKÄYNNIT 31 PÄÄTÖSTILAISUUS

3 Tervetuloa XIX Valtakunnallisille Päihde- ja mielenterveyspäiville Helsinkiin Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät ovat alan laajin ja merkittävin koulutustapahtuma ja ammattilaisten kohtaamispaikka. Tapahtuman osallistujat ovat ottaneet myönteisesti vastaan mielenterveys- ja päihdeteemojen yhdistämisen yhdeksi koulutustapahtumaksi, ja niinpä tänäkin vuonna on luvassa molempia aloja yhdistävä ajankohtainen ja monipuolinen tapahtuma. Tänä vuonna päivien teemana on hyvinvointi ja talous tasavertaisesti. Elämme ajassa, joka on jatkuvan muutoksen tilassa. Muutokset kytkeytyvät yhä useammin ja korostetummin liiketaloudellisiin tavoitteisiin. Hyvän elämän peruspilarit nousevat kuitenkin ihmislähtöisesti, eivät yksinomaan tuottoprosentteja tavoitellen. Päihde- ja mielenterveyspäivät haluaa nostaa ihmisten hyvinvoinnin talouskeskustelun rinnalle keskittyen päihde- ja mielenterveystyön erityiskysymyksiin. Talouteen liittyvät kysymykset ovat monen seminaarin taustalla, mutta ohjelma on laadittu siten, että myös koulutus, kehittäminen ja osaamisen lisääminen pääsevät esiin. Talouteen kytkeytyvät omalla tavallaan myös tänä vuonna mukana olevat rahapelihaitat, velkaongelmat ja asunnottomuus. Keskeistä on myös se, että vertaisia ja kokemusasiantuntijoita on mukana keskustelemassa ja tuomassa esiin näkemyksiään. Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi näkyy myös ohjelmassa. Päivillä on pitkä perinne, mutta uutta on vuoden alussa toimintansa aloittaneen SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n toimiminen tapahtuman järjestäjänä. Aikaisempi päivien toteuttaja Terveyden edistämisen keskus yhdisti voimansa Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTYn kanssa. Näin muodostui uusi valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspoliittinen toimija, SOSTE, joka kokoaa yhteen yli 170 sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä useita kymmeniä muita yhteistyöjäseniä. Valtakunnallisten Päihde- ja mielenterveyspäivien ohjelman suunnittelussa on ollut lukuisia asiantuntijoita eri yhteisöistä, ja erityisesti Helsingin seudun toimijat ovat olleet mukana ohjelman suunnittelussa aktiivisesti. Paikallisuus näkyy mm. ohjelman painotuksissa ja opintokäyntikohteissa. Kiitän Helsingin kaupunkia ja sen työntekijöitä, muita toimijoita ja asiantuntijoita arvokkaasta avusta ja tuesta tapahtuman järjestelyissä ja ohjelman rakentamisessa. Yhteistyössä on syntynyt monipuolinen tapahtuma, joka tarjoaa areenan alan ammattilaisille keskustella, ottaa kantaa, tehdä uusia avauksia ja verkostoitua. Hyvinvointi ja talous tasavertaisesti Olkaa lämpimästi tervetulleita XIX Valtakunnallisille Päihde- ja mielenterveyspäiville Helsingin Messukeskukseen! Vertti Kiukas, pääsihteeri SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry 3

4 xix Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Avajaistilaisuus kello puheenjohtaja: pääsihteeri Vertti Kiukas, SOSTE Tervetuloa! kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, Helsingin kaupunki Valtiovallan tervehdys Hyvinvoinnin ja talouden arvot arkkipiispa Kari Mäkinen Ihmislähtöinen hyvinvointipolitiikka taipuuko talouden logiikka? ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja ILMOITTAUTUMINEN 8.30 ALKAEN Näyttelyosastot avautuvat Messukeskuksen kongressisiivessä

5 Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistusten edessä miten päihde- ja mielenterveyspalveluiden käy? kello Tavoitteena on antaa tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisprosessin nykytilanteesta, sen sisällöstä ja yhteydestä kuntarakenneuudistukseen. Samalla tarkastellaan uudistusten vaikutuksia mm. päihde- ja mielenterveysalalla työskentelevien käytännön työhön sekä pohditaan, mitä uudistukset tarkoittavat asiakkaan näkökulmasta. Puheenjohtaja: johtaja Riitta Särkelä, SOSTE Ajankohtaiskatsaus kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta ylijohtaja Päivi Laajala, valtiovarainministeriö maanantai Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen ja rahoituksen uudet haasteet hallitusneuvos Päivi Salo, sosiaali- ja terveysministeriö Miten palvelut järjestetään tulevaisuuden kunnissa? johtaja Tarja Myllärinen, Suomen Kuntaliitto Päihde- ja mielenterveyspalvelujen integraatio Suomessa erikoistutkija Tuukka Tammi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Miten varmistetaan päihde- ja mielenterveyspalvelujen laatu muuttuvissa rakenteissa? sosiaalineuvos Hanna Ahonen, Valvira Unohdettu voimavara? Järjestöjen näkemys palvelurakenneuudistukseen toiminnanjohtaja Anne Babb, Rauman Seudun Katulähetys ry kuntoutuspäällikkö Anna Kulmala, Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry 5

6 2. Säästäminen puntarissa kello Kuntien talous on kovien paineiden alla. Säästöjä tavoitellaan, mutta miten säästää oikein, ettei palveluiden laatu ja saatavuus heikkenisi. Voidaanko päihde- ja mielenterveyspalveluiden laatua taata kiristyvässä taloustilanteessa? Miten päihde- ja mielenterveystyötä kunnassa viedään eteenpäin? Puheenjohtaja: tutkimusprofessori Olli Kangas, Kansaneläkelaitoksen tutkimusyksikkö Järkeä kuntien säästöihin: sammutetaanko tulipaloja, vai ehkäistäänkö niiden syntymistä? sosiaalityön professori Aila-Leena Matthies, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Lisäraha ei ratkaise terveydenhuollon ongelmia professori Markku Myllykangas, Itä-Suomen yliopisto Väestön ikääntyminen ja julkisen talouden kestävyys kuntien päihde- ja mielenterveyspalveluiden edellytykset johtaja Jaakko Kiander, Ilmarinen Kuntien terveysmenojen erot tasoittuivat vuonna 2010 tutkimusprofessori Unto Häkkinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Case Lahti: palvelujen järjestäminen ja tuottaminen psykososiaalisten palveluiden päällikkö Päivi Parkkinen, Lahden kaupunki Säästöjä strategisella suunnittelulla keskipohjalainen päihdepalvelumalli kehittämissuunnittelija Saara Lång, Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus Kommenttipuheenvuoro: Arjen kokemuksia päihde- ja mielenterveyspalvelujen saatavuudesta puheenjohtaja Lea Karjalainen, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö 6

7 Tavoitteena saumaton hoitoketju kello Peruspalveluilla on keskeinen rooli päihde- ja mielenterveystyössä helposti saavutettavina lähipalveluina. Saumatonta hoitoketjua voidaan pitää hyvän hoidon kriteerinä niin potilaan kuin hoitojärjestelmän kannalta: hoito tapahtuu oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja siirtyminen yksiköstä toiseen tapahtuu joustavasti. Seminaarissa tarkastellaan perus- ja erikoispalveluiden rajapintatyöskentelyä mielenterveys- ja päihdetyössä päästäänkö pitkistä ja katkeilevista hoitoketjuista vahvaan ketjun alkulenkkiin? Puheenjohtaja: terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö, Vantaan kaupunki Arvaamalla tehdään harvoin hyvää työtä asiakasarvioinnin edelleen kehittäminen projektipäällikkö Helena Heinonen, Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö maanantai Espoon Emppu yhden oven takaa löytyy monta rajapintaa. Miten yhteistyö on muuttunut? asiantuntija, PsL Marja Vuorinen, Espoon kaupunki Mitä aikuispsykiatrisen osaamisen lisääminen tuottaa lastensuojelun perhekuntoutuksessa? ylilääkäri Kirsi Riihimäki, Vantaan kaupunki Pitkäaikaiskuntoutujien palvelujärjestelmä yhdessä hahmotettu hoitopolku selkiyttämässä perus- ja erityispalveluiden työnjakoa sairaanhoitaja, hanketyöntekijä Kristiina Kuusi, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Pitkäaikaisesti masentuneen potilaan hoitopolun mallintaminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä sairaanhoitaja, hanketyöntekijä Eija Hyytiäinen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7

8 4. Psykiatrisen hoidon toimivan kokonaisuuden rakentaminen ja kehittäminen kello Tavoitteena on antaa ajankohtaista tietoa ja herättää keskustelua psykiatrisen hoidon kehittämisestä eri tasoilla toimivana kokonaisuutena. Seminaarissa tarkastellaan uudenlaisten avohoitokeskeisten mielenterveys- ja päihdetyön palvelurakenteiden kehittämistä ja juurruttamista arkipäivän toimintaan ja myös sairaalahoidon kehittämistä. Oleellista on myös verkostoituminen ja yhteistyö perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, päihdepalvelujen, sairaanhoitopiirin ja potilasjärjestöjen kesken. Puheenjohtaja: ylilääkäri Juha Moring, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Menestyvää mielenterveystyötä kunnassa toimivat ja monipuoliset palvelut psykiatri Kaisa Saari, Kempeleen kunta Kaaoksesta hallintaan Itäkeskuksen psykiatrisen poliklinikan muutosprosessi ylilääkäri Leea Muhonen, Helsingin Itäkeskuksen psykiatrinen poliklinikka Käyttäjien ja läheisten reseptit kehittämiseen kokemuskouluttaja Pirkko Haikola, Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry Kohti avohoitokeskeistä hoitoa Keski-Suomessa aikuispsykiatrian kehittämishanke erikoissuunnittelija Hannu Priha, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Mielenterveystyön kehittäminen Pirkanmaalla mielenterveystyön koordinointipäällikkö Eija Stengård, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Sairaalahoidon ja sen sisällön kehittäminen: Auroran sairaalan Users Forum sairaalatoiminnan johtava ylilääkäri Jorma Oksanen ja käyttäjien edustaja, Auroran sairaala 8

9 Matalan kynnyksen apua ja palveluja nuorille aikuisille kello Tavoitteena on pohtia matalan kynnyksen palvelujen merkittävyyttä nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Seminaarissa tarkastellaan tutkimuksen valossa palvelujärjestelmän ulkopuolelle jääneitä nuoria ja nuoria aikuisia ja heidän lähtökohtiaan. Millaisia hyviä käytäntöjä ja tukitoimia on nuorille aikuisille kehitetty? Millaisia matalan kynnyksen palveluja tulisi jatkossa kehittää? Puheenjohtaja: neuvotteleva virkamies Kari Haavisto, sosiaali- ja terveysministeriö Palvelujärjestelmän ulkopuolella dosentti Tapio Kuure, Sosiaalikehitys Oy maanantai Poikkihallinnolliset hankkeet, moniala- ja sektoriyhteistyö mikä auttaa nuorta? projektipäällikkö Jari Kivirinta, Valtakunnallinen Työpajayhdistys ry Matalan kynnyksen apua ja palveluja nuorille aikuisille projektityöntekijä Ville Koikkalainen, Vamos Etsivä nuorisotyö Huoli haltuun nuorten hyvinvointiasemalla hankevastaava Milla Bergman, Huoli haltuun -hanke Päihde- ja mielenterveyspalveluja nuorille Nupolista puhuja vahvistuu myöhemmin 9

10 6. Perheet ja varhainen tuki kello Turvallinen, jaksava ja läsnäoleva aikuinen luo perustan lapsen hyvinvoinnille ja tasapainoiselle kehitykselle. Vaikeuksien ja ongelmien ilmaantuessa on niiden varhainen ennakoivien merkkien tunnistaminen, huolen puheeksi ottaminen sekä varhainen ja oikea-aikainen tuki tärkeitä ongelmien vaikeutumisen estämiseksi. Puheenjohtaja: yksikön johtaja Päivi Kähkönen, Kirkkohallitus Perhe lapsen kasvun tukena ylilääkäri Jari Sinkkonen, Pelastakaa Lapset ry Kiusaamisen kulttuuri periytyy? asiantuntijalääkäri, lastenpsykiatri Raisa Cacciatore, Väestöliitto Välittääkö kukaan? Kiusaamisen syitä ja seurauksia palvelukehittäjä Miguel Reyes, Väestöliitto Varhaista perhetyötä lapsen kasvu- ja kehitysympäristössä projekti-/perhetyöntekijä Nina Tattari, Salon terveyskeskus ehkäisevä päihdetyöntekijä Nina Jaakkola, Salon terveyskeskus Vanhemman voinnilla on väliä! Työntekijöiden osaamisen lisääminen vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmissa hankesuunnittelija Sirpa Kumpuniemi, Vantaan kaupunki Naisen jaksaminen perheessä toiminnanjohtaja Helena Palojärvi, Naistenkartano ry 10

11 Kun hyvinvointi ja talous kohtaavat työhyvinvoinnin haasteita ratkomassa kello Työelämä on areena, jolla talous on perinteisesti ollut hallitseva. Yhä enemmän puhutaan työhyvinvoinnin merkityksestä osana työurien pidentämisestä käytävää keskustelua ja myös päihdehaittojen ja mielenterveysongelmien vaikutuksista työhyvinvointiin. Millä keinoin työyhteisön toimijoiden on mahdollista ehkäistä näitä haittoja? Seminaarissa nostetaan myös julkisen sektorin merkitys työnantajaroolissa. Puheenjohtaja: päälakimies Timo Koskinen, SAK Työhyvinvoinnin haasteet tällä hetkellä ylilääkäri Jan Schugk, Elinkeinoelämän Keskusliitto maanantai Millä askelilla eteenpäin kohti päihdehaitatonta työpaikkaa? asiantuntija Anne Kujasalo, Työterveyslaitos Tapausesimerkki: Miten päihdehaittojen ehkäisyä on edistetty miesvaltaisella toimialalla? työsuojelupäällikkö Arto Kauppila, Steveco Oy Kunta työyhteisönä päihdeohjelmasta konkretiaan aikuistyön päällikkö Antti Hytti, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Tapausesimerkki: Miten kunnallinen päihdetyö voi toimia työelämän ehkäisevän työn tukena kuntatyöyhteisön sisällä? puhuja vahvistuu myöhemmin Työterveysyhteistyön rooli hyvinvoinnin edistäjänä palvelukeskuspäällikkö Maria Rautio, Työterveyslaitos 11

12 8. Asiakaslähtöisyys ja kokemuskouluttajat päihde- ja mielenterveystyön opetuksessa kello Miten asiakkaan ja kansalaisen huomioivat työtavat voivat tulla osaksi päihde- ja mielenterveystyön ammatillista osaamista? Näkökulmat pohjaavat erityisesti ammattikorkeakouluissa tehtävään opetus- ja kehittämistyöhön, joissa pohditaan asiakas- ja kansalaisnäkökulmien sekä sosiaalitalouden kysymysten huomioimista ko. toiminnan yhteydessä. Puheenjohtaja: lehtori Hannele Tainio, Diakonia-ammattikorkeakoulu Asiakaslähtöisyys ja kansalaisen kuuleminen lähtökohtana mielenterveys- ja päihdetyötutkintoperusteisessa opetuksessa sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksessa lehtori Pirjo Näkki, Diakonia-ammattikorkeakoulu yliopettaja Elsa Keskitalo, Diakonia-ammattikorkeakoulu Asiakaslähtöisyys kokemuskouluttajien saattelemana ammattikorkeakoulun opetustoiminnassa yksikönjohtaja Jari Helminen, Diakonia-ammattikorkeakoulu Kokemuksia kokemuskouluttajana toimimisesta kokemuskouluttaja Seija Peltonen, Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry Mitä opiskelijoiden tulisi ymmärtää päihdetyöstä sosiaalitalouden näkökulmasta yliopettaja Keijo Piirainen, Diakonia-ammattikorkeakoulu Asiakkaat henkilökunnan kouluttajina Järvenpään sosiaalisairaalan kehittämishankkeessa koulutuspäällikkö Antti Weckroth, Järvenpään sosiaalisairaala Asiakkaiden osallisuus ja jaettu asiantuntijuus päihdekuntoutumiskeskuksen ja oppilaitoksen yhteistyössä suunnittelija Riikka Hyvärinen, Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö 12

13 Asumispalvelut päihde- ja mielenterveysongelmaisille kello Asunnottomuus on yhteiskuntamme vakavimpia ihmisoikeusongelmia ja häpeätahroja. Pitkäaikaisasunnottomuuden taustalla on usein päihde- ja mielenterveysongelmia. Moni ko. ongelmista kärsivä ja kuntoutuva elää epäinhimillisissä asuinolosuhteissa. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmalla on saatu tuloksia, mutta työtä edelleen riittää. Noin 8000 ihmistä on edelleen kotia vailla. Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Satu Taiveaho, Sininauhasäätiö Asunnottomuus yhteiskunnallisena ilmiönä asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru maanantai Asunnottomien tilanne erityisasiantuntija Saara Nyyssölä, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma suunnittelija Sari Timonen, ympäristöministeriö Kenen takapihalle? ohjelmajohtaja Juha Kaakinen, ympäristöministeriö Asunnottomien palveluiden kehitys dosentti Ilkka Taipale Oikeus asuntoon ja päihdepalveluihin apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin ja päihdeasiamies Marjo Tervo PANEELI: puheenjohtaja: puheenjohtaja Aarne Kiviniemi, Sininauhasäätiö jäsenet: tulosaluejohtaja Peter Fredriksson, Helsingin seudun ympäristöpalvelut toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen, Vailla vakinaista asuntoa ry apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty, Helsingin kaupunki seurakunnan edustaja 13

14 10. Päihteitä käyttävän naisen tahdonvastainen hoito kello Raskaana olevien naisten tahdosta riippumatonta hoitoa koskevia säännöksiä itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta hoidon aikana on valmisteilla. Ehdotuksen mukaan hoitoon voitaisiin määrätä, jos on ilmeistä, että naisen päihteiden käytöstä aiheutuu sikiölle sairaus tai vamma, välitön hengenvaara tai sikiö on saamassa vakavan, hoitoa vaativan terveydellisen vaurion. Lisäksi edellytetään, että hoidon ja huollon järjestämisessä vapaaehtoisuuteen perustuvat palvelut eivät ole soveltuvia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Ensisijaisesti päihteiden käytön katkaisemiseksi olisi kuitenkin käytettävä muita keinoja kuin tahdosta riippumatonta hoitoa. Puheenjohtaja: johtaja Kari Paaso, sosiaali- ja terveysministeriö Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten tahdonvastaisen hoidon järjestäminen johtaja Kari Paaso, sosiaali- ja terveysministeriö Käytännön synnytyslääkärin näkökulma: 1000 päihdeäitiä / 20 vuotta osaston ylilääkäri Erja Halmesmäki, Helsingin yliopistollinen keskussairaala Päihteiden käyttäjän lapsen ennuste erikoislääkäri Taisto Sarkola, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Kommenttipuheenvuoro: päihdeasiamies Marjo Tervo Näkökulmia lakimuutokseen lakimies Riitta Burrell, Valvira NOVAT-aluetyöntekijä Sonja Laine, Naistenkartano ry tutkimusprofessori Ilona Autti-Rämö, Kansaneläkelaitos johtaja Tuija Forsberg, Päiväperho, Tampereen kaupunki pääsihteeri Mirjam Kalland, Mannerheimin lastensuojeluliitto 14

15 INNOPAJA: Missä tulokset luuraavat? Strategisen kumppanuuden rakentuminen päihdetyössä kello Seminaarissa opitaan uutta vertaiskehittämiseen perustuvaa työpajamenetelmää, jossa osallistujat määrittelevät pajan tavoitteen yhdessä ja työskentelevät pienryhmissä keskustellen. Tapausesimerkin kautta jaetaan kokemuksia ja tietoa päihdetyön strategisen kumppanuuden rakenteista ja rakentumisesta. Lisäksi osallistujat saavat välineitä tulosten esille tuomiseen ja toiminnan mallintamiseen. Innopajan vetäjät: arviointipäällikkö Sanna Kaijanen, hankekoordinaattori Merja Lyytikäinen ja asiantuntija Tuuli Nikula, SOSTE Innopajan avaus maanantai Case: Strategisen kumppanuuden vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat projektikoordinaattori Helena Virokannas, A-klinikkasäätiö, Osis - huumetyön vertaistoiminnan osaamiskeskus -kehittämishanke Innopajatyöskentelyä: kokemuksia, tietoa ja välineitä päihdetyön kumppanuuteen Innopajatyöskentely jatkuu Loppukeskustelu ja yhteenveto 15

16 12. Työpaja: Kohtaamisia kokemuskirjastossa kello Kokemuskirjasto on yhdenvertaisuutta edistävä, toiminnallinen ja vuorovaikutuksellinen menetelmä, joka murtaa stereotypioita ja ennakkoluuloja, joita päihde- ja mielenterveystyöhön ja ongelmiin kohdistuu. Tavoitteena on edistää suvaitsevaisuutta sekä moninaisuuden ja ihmisarvon kunnioittamista. Menetelmä avaa luettavaksi omakohtaisia, läheisen tai työn kautta syntyneitä kokemuksia, useista eri näkökulmista, avoimessa ympäristössä. Työpaja tarjoaa osallistujille välineen vaikuttamistyöhön ja kokemusasiantuntijuuden käyttöön. Vetäjä: toiminnanohjaaja Noora Nieminen, A-Kiltojen Liitto ry Mikä on kokemuskirjasto? Menetelmän tavoitteet, periaatteet sekä tehtävät ohjaaja Mirjami Ndiaye, Oulun kaupunki Työpajatyöskentelyä Kokemuskirjasto käytännössä Päijät-Hämeen ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Kirjana toimiminen ja lainaustilanne kokemuspuhuja Loppukeskustelu 16

17 OPINTOKÄYNNIT kello Opintokäynti 1: Helsingin ensikoti ry ja avopalveluyksikkö Pesä Ensikoti toimii ympärivuorokautisesti ja sen tavoitteena on tukea kriisissä olevia tai erityisen tiivistä tukea tarvitsevia vauvaperheitä siten, että vauvat saavat tarvitsemansa hoivan ja huolenpidon vanhempien mielenterveys- tai päihdeongelmista tai muista vaikeuksista huolimatta. Avopalveluyksikkö Pesän asiakkaina on päihdeongelmaisia raskaana olevia naisia sekä vauva- ja pikkulapsiperheitä. Tavoitteena on päihteetön, turvallinen vanhemmuus ja hyvä vuorovaikutussuhde vanhempien ja lapsen välillä. maanantai Puheenjohtaja: toiminnanjohtaja Kirsi-Maria Manninen, Helsingin ensikotiyhdistys ry Lähtö Messukeskuksesta Ensikotiin Helsingin ensikoti ry vauvan parhaaksi vanhempien kanssa toiminnanjohtaja Kirsi-Maria Manninen, Helsingin ensikotiyhdistys ry Ympärivuorokautisen perhekuntoutuksen mahdollisuudet vaativassa vauvaperhetyössä johtaja Niina Planting-Pernu, Helsingin ensikodin Vallilan yksiköt Päihdeongelma vauvaperheessä avopalvelun mahdollisuudet johtaja Tuomo Palevaara, Oulunkylän ensikoti ja avopalveluyksikkö Pesä vastaava sosiaalityöntekijä Susanna Råman-Maljonen, avopalveluyksikkö Pesä Käynti ensikodin ja Pesän tiloissa Paluu Messukeskukseen 17

18 14. OPINTOKÄYNNIT kello Opintokäynti 2: Munkkisaaren toimintakeskus Helsingin Diakonissalaitoksen hallinnoima ja erilaisiin päihdehoitoihin erikoistunut kokonaisuus, jossa on sekä kuntouttavia, että haittoja vähentäviä toimintoja. Eri yksiköissä sovelletaan yhteisöhoidon periaatteita sekä käytetään vertaistyötä ja vertaishenkilöitä hoidon, kuntoutuksen ja haittoja vähentävän toiminnon tukena. Toimintakeskuksessa on sekä kuntouttavaa että haittoja vähentävää korvaushoitoa, vieroitushoito-osasto, palvelukeskus HIV-positiivisille huumeiden käyttäjille, päivähoito-osasto, päiväkatko-osasto sekä Nuorten palkkiohoidon yksikkö. Puheenjohtaja: toiminnanjohtaja Pekka Tuomola, Munkkisaaren toimintakeskus Lähtö Messukeskuksesta Munkkisaaren toimintakeskukseen Paluu Messukeskukseen 18

19 Palveluhankinnat talouden ja hyvinvoinnin tasapainoilua kello Palvelujen tuottaminen kunnissa on nykyään tiukasti kytköksissä hankintalain pykäliin ja kilpailuttamisen kiemuroihin. Kulkevatko hyvinvoinnin ja talouden näkökulmat hankintaprosessissa käsikkäin vai unohtuuko palveluiden laatu tiukkojen talousraamien puristuksessa? Lisäksi seminaarissa tutustutaan Helsingin kaupungin innovatiiviseen kilpailutusprosessiin, jolla on pyritty rakentamaan päihdepalvelujen monituottajamalli. Puheenjohtaja: johtaja Eeva Kuuskoski, SOSTE 9.00 PANEELI: Kustannustehokkaat hankinnat ja asiakaslähtöisyys harmoniaan? puheenjohtaja: toimittaja Annika Damström, YLE jäsenet: johtava lakimies Juha Myllymäki, Suomen Kuntaliitto lääkintöneuvos Markus Henriksson, Valvira hankintajohtaja Timo Martelius, Espoon kaupunki peruspalvelukeskuksen johtaja Sirkka-Liisa Pylväs, Peruspalvelukeskus Aava toimitusjohtaja Olavi Kaukonen, A-klinikkasäätiö toimitusjohtaja Raija Lindberg, Hoitokoti Tuhkimo Oy kokemusasiantuntija Erkki Hietakari TIISTAI Vaikuttavuutta, käyttäjälähtöisyyttä ja tuottavuutta Tukefin-pilotoinnilla johdon laskentatoimen asiantuntija Tapio Melander, Helsingin kaupunki Monituottajamallin mahdollisuudet ja haasteet johtaja Mikko Tamminen, Helsingin kaupunki Uusien palvelumallien kehittäminen tilaaja-tuottaja vuoropuhelussa palvelujohtaja Timo Väisänen, Järvenpään sosiaalisairaala Päihdepalvelujärjestelmä kokemusasiantuntijan silmin kokemusasiantuntija Merja Jansson 19

20 16. Velkakriisin yhteys päihde- ja mielenterveysongelmiin kello Elämme peruuttamattomasti luottoyhteiskunnassa. Sen myötä velkaongelmat ovat lisääntyneet ja muuttuneet luonteeltaan osin uudentyyppisiksi. Ne ovat yleisiä myös päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaiden keskuudessa. Miten niitä tulisi kohdata? Puheenjohtaja: toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar, Takuu-Säätiö 9.00 Miten yhteiskunnalliset huolenaiheet syntyvät velkaongelmien nousu palveluiden piiriin tutkija Jouko Karjalainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Velkaongelmaisen muotokuva tutkimusjohtaja Kati Rantala, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Elämää velkahelvetissä kokemusasiantuntijan puheenvuoro Ilkeät ongelmat velkaongelmat sektorirajat ylittävänä ilmiönä järjestöpäällikkö Jukka Heinonen, Takuu-Säätiö Pienituloiset luottoyhteiskunnassa kokemuksia kuntien sosiaalisesta luototuksesta sosiaaliohjaaja Pirjo Laveri, Lahden kaupunki 20

21 Osaava apu lähemmäs apua tarvitsevaa peruspalvelujen päihde- ja mielenterveysosaamisen lisääminen kello Seminaarin tavoitteena on antaa tietoa ja ideoita peruspalveluissa tehtävän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen. Keskusteluun nostetaan näkökulmia päihde- ja mielenterveyspalveluista tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa? Unelmaa, utopiaa vai uhkakuvaa? Puheenjohtaja: yksikön päällikkö Jukka Kärkkäinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 9.00 Päihdetyö haastaa terveysasemat kokemusasiantuntijat osana moniammatillista työryhmää Vantaalla hanketyöntekijä Anne Tapola, Vantaan kaupunki Päihdetyöntekijät ja psykiatriset sairaanhoitajat Helsingin terveysasemilla. Onko päästy organisaatiolähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen? päihdetyöntekijä Sirpa Savolainen ja psykiatrinen sairaanhoitaja Kirsi Tuusjärvi, Helsingin kaupunki TIISTAI Masennuspotilaan tunnistaminen ja auttaminen Lahden terveysasemilla varhainen puuttuminen tuo hyvinvointia ja säästää ongelmien pitkittymiseltä osastonhoitaja Johanna Kinnunen, Lahden kaupunki Mielenterveyspotilaiden kotikuntoutus kokemuksia Ylä-Savosta mielenterveys- ja päihdepalvelujen ylilääkäri Marja Kesti, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Masentunut isä neuvolan asiakkaana hanketyöntekijä Pirjo Kotkamo, Vantaan kaupunki 21

22 18. Hintana elämä päihde- ja mielenterveysongelmaisten kuolleisuuden vähentäminen kello Seminaarissa tarkastellaan mahdollisuuksia ja keinoja päihde- ja mielenterveyshäiriöistä kärsivien henkilöiden kuolleisuuden vähentämiseksi. Heidän elinajanodotteensa on lähes 20 vuotta lyhyempi kuin keskimäärin suomalaisilla. Taustalta löytyy huonosti hoidettuja somaattisia sairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja, syöpiä ja maksasairauksia, itsemurhia sekä lähisuhdeväkivaltaa, syrjäytymistä ja asumisen ongelmia. Esitykset kattavat laajasti aihealueen. Puheenjohtaja: professori Jouko Lönnqvist, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 9.00 Psykiatristen potilaiden somaattinen sairastavuus erikoislääkäri Saana Eskelinen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Itsemurhien ehkäisy 5 keskeisintä keinoa ylilääkäri Timo Partonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Hyvä mehtäkaveri -hanke. Metsästysseurasta vertaistukea kehittämispäällikkö Esa Nordling, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen ja siihen puuttuminen erikoissairaanhoidossa asiantuntijalääkäri Anneli Kuusinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö Vapaus ja sen rajat miten tukea päihde- ja mielenterveysongelmaisia vapautuvia vankeja selviytymään elämässään? toiminnanjohtaja Jukka Mäki, Kriminaalihuollon tukisäätiö Oma ovi luo edellytyksiä päihde- ja mielenterveysongelmaisen hyvinvoinnille erikoissuunnittelija Tuula Tiainen, ympäristöministeriö 22

23 Koskaan ei ole liian myöhäistä ikäihmisten voimavarat mielen hyvinvointia tukemaan ja päihdehaittoja ehkäisemään kello Päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvät ongelmat heikentävät aktiivisimmankin ikääntyneen voimavaroja ja osallisuutta. Pienikin tuki ja apu voivat parantaa itsenäisen elämän mahdollisuuksia. Miten alkoholikulttuurimme muutos on heijastunut ikäihmisten juomatapoihin? Vastaako palvelujärjestelmämme tähän muutokseen? Seminaari tarjoaa katsauksen siihen, miten ikäihmisten päihde- ja mielenterveyspalveluja on kehitetty ja millaisia haasteita koettu. Vuosi 2012 on aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi. Puheenjohtaja: toiminnanjohtaja Jukka Salminen, Eläkeliitto 9.00 Suomi ikääntyy vauhdilla. Pystymmekö tarjoamaan riittävästi tukea ja apua ikäihmisten mielenterveys- ja päihdeongelmiin? erikoistutkija Anni Vilkko, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Miksi ikäerityisyys on otettava huomioon palveluissamme? Katsaus gerontologiseen päihde- ja mielenterveystyöhön kehittämiskoordinaattori Sisko Salo-Chydenius, A-klinikkasäätiö TIISTAI Ikääntyvän päihdeasiakkaan palvelupolku verkostotyöllä voimavarat käyttöön sosiaali- ja lähityön päällikkö Merja Etholén-Rönnberg, Helsingin sosiaalivirasto Suojaako aktiivinen osallistuminen eläkeläisjärjestöissä päihdeongelmilta? suunnittelija-kouluttaja Heidi Mäenpänen, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Ikäihmisten asumisen haasteet johtaja Jari Savola, Keravan Suojakoti ry 23

24 20. Nuorten hyvinvointi maksaa itsensä takaisin kello Tavoitteena on tarkastella nuorten hyvinvointia ja pohtia eettisiä ja taloudellisia näkökulmia sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen. Mitkä ovat hyvinvointityön tuottamat säästöt? Seminaarissa kuvataan myös juomisen sosiaalisuutta nuorten elämässä sekä paneudutaan nuorten ammattiin opiskelevien terveyden taustatekijöihin sekä siihen, miten niihin voidaan oppilaitosympäristössä vaikuttaa. Lisäksi keskustellaan nuorten politiikkaohjelmista ja niiden hyödyistä sekä miltä ne näyttäytyvät käytännön tasolla. Puheenjohtaja: projektipäällikkö Merit Pitkänen, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Mitä on nuoren hyvä elämä? tutkija Lauri Järvilehto, Filosofian Akatemia Raskas arki, raskaat huvit? Nuorten juominen ja sosiaaliset emootiot erityissuunnittelija Antti Maunu, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Nuoren syrjäytymisen kustannukset kehityspäällikkö Tuomas Leinonen, Kumppaniksi ry PANEELI: Mitä hyötyä? Nuorten politiikkaohjelmat piinapenkissä Mitä nuorelle ja nuorten kanssa työtä tekeville jää käteen ministeriöiden keskinäisestä rahanjaosta? Mitä odotuksia nykyisen hallituksen lukuisat nuorten hyvinvointia ja palveluita koskevat politiikkaohjelmat asettavat nuorille ja heidän kanssaan toimiville? Mitä tapahtuu opiskeluhuollon lainsäädännössä? Entä käytännössä? puheenjohtaja: pääsihteeri Olli-Pekka Koljonen, SAKKI ry jäsenet: opetusneuvos Elise Virnes, Opetushallitus kansanedustaja Antti Lindtman linjajohtaja Liisa Pohjolainen, Helsingin kaupungin opetusvirasto 24

25 Töihin työelämän ulkopuolelta kello Seminaarissa pohditaan työelämän ulkopuolella olevien ja takaisin työhön pyrkivien päihde- ja mielenterveyspalvelujen käyttäjien ja työntekijöiden mahdollisuuksia ja roolia osana työllistymisprosessia. Millaisin keinoin palvelujärjestelmä mahdollistaa työelämään paluun ja minkälaisia toimivia työelämään johtavia käytäntöjä on olemassa? Puheenjohtaja: erityisasiantuntija Ellen Vogt, Suomen Kuntaliitto 9.00 Mielenterveys- ja päihdekuntoutujat työelämän ulkopuolella professori Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi, Kansaneläkelaitos Takaisin työelämään työhallinnon keinoin hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö TIISTAI Työelämäosallisuutta etsimässä neuvotteleva virkamies Eveliina Pöyhönen, sosiaali- ja terveysministeriö Millaista tukea työhönvalmennus tarjoaa? kehittämiskoordinaattori Suvi Pikkusaari, VATES-säätiö Töihin! toimitusjohtaja Sirpa Eklund, PosiVire Oy työllisyyspäällikkö Eija Rautakorpi, Mielenterveyden keskusliitto ry toiminnanjohtaja Ville Liimatainen, A-kiltojen liitto ry 25

26 22. Vertaisuus avaa suljettuja ovia kello Tavoitteena on nostaa esiin entistä vahvemmin vertaisten ja kokemusasiantuntijuuden osuus päihde- ja mielenterveystyössä. Millaista vertaistoiminta on? Miten sitä tehdään? Mitkä ovat huume-, alkoholi- ja mielenterveystyön erityispiirteet? Seminaarissa kuuluu vahvasti myös vertaisten oma ääni. Puheenjohtaja: poliisitarkastaja Jaakko Sonck, Poliisihallitus 9.00 Pappi, lukkari, vertainen, kokemusasiantuntija Mistä puhumme, kun puhumme vertaistoiminnasta? projektikoordinaattori Helena Virokannas, A-klinikkasäätiö toiminnanjohtaja Kaiju Yrttiaho, Helsingin Klubitalot ry Katukeissejä: Vertaiset mukana haittoja vähentämässä projektisuunnittelija Liisa Osolanus, Helsingin terveys- ja sosiaalineuvontapiste Vinkki ja kokemusasiantuntija Vertaisena omaisryhmätoiminnassa lapsiperhetyön näkökulma lapsiperhetyöntekijä Olli Rauhala, Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry ja kokemusasiantuntija Vertaiset toipumisen tukena toiminnanohjaaja Ilmo Häkkinen, A-kiltojen liitto ry ja kokemusasiantuntija PANEELI: Yksi vertainen monta roolia vetäjä: erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos paneelissa kuusi vertaistyötä tekevää Keskustelussa tuodaan esiin vertaisten omia ajatuksia vertaistyöstä. Heillä on monta roolia ja monta tehtävää. Eri ongelman kanssa elävillä on erilainen elämäntilanne suhteessa ongelmaan. Millaisia ennakkoluuloja ja asenteita vertaiset kohtaavat? Mikä saa jatkamaan vuodesta toiseen? Miten vertaisten työtä voisi paremmin tukea? Mikä vertaistyössä voimaannuttaa tai sitten ei? 26

27 Ongelmapelaajan hoito rahapelien hinta? kello Rahapelien tuotoilla luodaan hyvinvointia ja kustannetaan muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluja. Kolikon kääntöpuoli ovat rahapelihaitat, ongelmapelaamisen ehkäisy ja hoito. Tavoitteena on antaa päivitys uusimpaan tutkimukseen perustuvaan tietoon ongelmapelaajan hoidosta ja välittää kokemuksista vertaisauttamisesta sekä esittää myös kriittinen arvio ongelmapelaajien palvelujärjestelmästä. Mitä peliongelma meille maksaa? Puheenjohtaja: kehittämiskoordinaattori Tapio Jaakkola, Peliklinikka 9.00 Peliongelmista selviytyminen vertaistuella onnistumisia ja haasteita projektipäällikkö Jenni Kämppi, Sininauhaliitto ja kokemusasiantuntija Tutkimustietoa peliongelman hoidosta Suomessa projektitutkija Sari Castren, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TIISTAI Missä ongelmapelaajan hoidon paikka? tutkimuspäällikkö Tuukka Tammi, A-klinikkasäätiö Kommenttipuheenvuoro: Mitä on peliongelman hoito? teologian tohtori Janne Nikkinen, Helsingin yliopisto 27

28 24. INNOPAJA: Päihde- ja mielenterveysongelmainen sosiaali- ja terveysasemalla ja päivystyksessä uudet työmuodot käyttöön kello Tavoitteena on levittää tietoa ja vaihtaa kokemuksia sosiaali- ja terveysasemilla käytettävistä päihde- ja mielenterveysongelmien varhaisen tunnistamisen ja tuen toimintamalleista ja työmuodoista sekä välittää tietoa eri puolilla Suomea olevista erilaisista selviämishoidon toteuttamistavoista ja keskustella niiden sovellettavuudesta ja kehittämisestä eri toimintaympäristöihin. Innopajan vetäjät: kehittämispäällikkö Airi Partanen ja kehittämispäällikkö Minna Savolainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 9.00 Varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli sosiaali- ja terveysasemille päihdetyön erityissuunnittelija Matti Mäkelä, Länsi hanke Teknologiasta tehokkuutta kertakäynnin mielenterveys- ja päihdeinterventioon: asiakkaan kokonaistilanteen arviointi, itsehoito- ja palveluohjaus ja palaute ylilääkäri Kirsi Riihimäki, Vantaan kaupunki Päihtymys sosiaali- ja terveydenhuollon haasteena millaiselta tilanne näytti syksyn 2011 päihdetapauslaskennan pohjalta? erikoistutkija Kristiina Kuussaari, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kolme selviämishoidon mallia: Selviämishoito poliisin tilojen yhteydessä Espoon selviämishoitoasema sairaanhoitaja Ilkka Torvikoski, Espoon kaupunki Selviämishoito terveydenhuollon päivystyksen osana Porin yhteispäivystyksen selviämishoito osastonhoitaja Tiina Hakala, Satakunnan sairaanhoitopiiri Selviämishoito osana katkaisuhoitoyksikön toimintaa Salon katkaisu- ja selviämisasema sairaanhoitaja Petra Siutla-Luotonen, Länsi-Suomen palvelualue, A-klinikkasäätiö 28

29 Työpaja: Löytöjä toimijayhteistyöstä päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämiseksi kello Työpaja esittelee palveluiden toimijoiden yhteistyötä kuvaavia löytöjä Mieli-suunnitelman toimeenpanossa sekä uudenlaisia näkökulmia monitasoisen auttamisjärjestelmän yhteistyön kehittämiseksi. Työpajassa alustuspuheenvuoroja ja luovasti osallistavia keskusteluja. Vetäjä: projektikoordinaattori Ari Terävä, A-klinikkasäätiö 9.00 Moniäänisyys toimijoiden yhteisenä kielenä projektikoordinaattori Ari Terävä, A-klinikkasäätiö Toimijayhteistyö toteutuu aina löytöjä erilaisista tavoista kehittämissuunnittelija Tiina Saarinen, A-klinikkasäätiö TIISTAI Näin me se tehtiin yhteinen ymmärrys ja toimiva hoitoketju osastonhoitaja Sanna Puro, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Pienet rikastavat yhteistyötarinat päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittäminen valmennusprosessin osallistujat 29

30 26. OPINTOKÄYNNIT kello Opintokäynti 3. Hietaniemenkadun palvelukeskus Asunnottomille suunnattu ympäri vuorokauden auki oleva palvelukeskus, jonka tavoitteena on heikoimmassa asemassa olevien asunnottomien helsinkiläisten elinolojen parantaminen. Tarjoaa tilapäistä ja päivystysluonteista asumista. Keskuksen tehtävänä on toimia vahvasti kuntouttavana ja eteenpäin ohjaavana yksikkönä Lähtö Messukeskuksesta Hietaniemenkadun palvelukeskukseen Hietaniemenkadun palvelukeskuksen esittely johtaja Sanna Sunikka Kierros palvelukeskuksen tiloissa Terve asunnoton -hanke sairaanhoitaja Pia Mielonen ja Tarja Korpela Keskustelua ja kysymyksiä Paluu Messukeskukseen 30

31 OPINTOKÄYNNIT kello Opintokäynti 4. Läheis- ja perhetyönkeskus Irti Huumeista ry kehittää perhekeskeistä huumetyötä ja yksikkö sai mm. Suomen perheterapiayhdistyksen innovaatiopalkinnon perheterapeuttisten menetelmien soveltamisesta päihdeongelmaisten perheiden hoidossa Lähtö Messukeskuksesta Läheis- ja perhetyönkeskukseen Toiminnan esittelyä esimies, psykoterapeutti Katjaminna Hakasaari, Läheis- ja perhetyönkeskus TIISTAI Päihderiippuvuus perheessä kysymyksiä ja keskustelua Läheisen kriisi kokemusasiantuntija, perheterapeutti, RR Leea Seger Paluu Messukeskukseen 31

32 PÄÄTÖSTILAISUUS Hyvinvoivat ihmiset hyvinvoiva yhteiskunta kello puheenjohtaja: strategiapäällikkö Ritva Varamäki, SOSTE Iäkkään ihmisen kohtaaminen tarkoitusta ja mielekkyyttä tukemassa johtaja Anneli Sarvimäki, Ikäinstituutti Työnilo pään asia professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Päätössanat SOSTEn hallituksen puheenjohtaja Tor Jungman 32

33 INFO Tule hakemaan uusia toimivia ratkaisuja työhösi, uutta tietoa ja yhteistyöverkostoja! Ilmoittautuminen Päihde- ja mielenterveyspäivien ilmoittautuminen verkkosivuilla olevalla lomakkeella: Osallistumismaksut Ole nopea! Ilmoittaudu mennessä ja saat edullisemman hinnan 190 e lähtien: 240 e ja yksi päivä 130 e, opiskelijat 90 e ja yksi päivä 60 e Kysy ryhmätarjousta yli 10 osallistujaa! Ilmoittautuminen päättyy Osallistumismaksuun sisältyy materiaalit ja kahvit. Lounas on omakustanteinen. Peruutusehdot Jos joudut peruuttamaan osallistumisesi, tee se kirjallisesti (koulutus@soste.fi) mennessä, jolloin veloitamme ainoastaan toimistokulut 20 e. Tämän jälkeen tehdyistä peruutuksista maksua ei palauteta, poikkeuksena sairaustapaus (lääkärintodistusta vastaan), toimistokulut kuitenkin laskutetaan. info Toisen henkilön voi vaihtaa maksutta osallistujaksi. Iltaohjelmaa kohtaamisia näyttelyosastolla Ensimmäinen seminaaripäivä päättyy iloisille jatkoille Messukeskuksen kongressisiiven näyttelytiloissa kello Ohjelmalliset jatkot ovat osallistujille maksuton tapahtuma. Mainio tilaisuus verkostoitua ja tavata kollegoita! 33

34 Majoitus Osallistujille on varattuna erikoishinnat ajalle Varauksen tekee jokainen itse suoraan hotelliin. Varaa paikkasi ajoissa ja viimeistään ko. hotellin ilmoittamaan päivämäärään mennessä. Holiday Inn Helsinki Messukeskus, Messuaukio 1, Helsinki, puh sopimushinnat: 141 e/1 hh/vrk ja 167 e/2 hh/vrk Varaus 1.9. mennessä: ja kiintiötunnus: PÄIHDE Hotel Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki, puh sopimushinnat: 80 e/1 hh/vrk ja 100 e/2 hh/vrk Varaus mennessä: ja varausnumero: SOSTE/Päihde- ja mielenterveyspäivät Scandic Continental, Mannerheimintie 46, Helsinki, puh sopimushinnat: 125 e/1 hh/vrk ja 145 e/2 hh/vrk Scandic Simonkenttä, Simonkatu 9, Helsinki, puh sopimushinnat: 141 e/1 hh/vrk ja 161 e/2 hh/vrk Varaus mennessä: ja varaustunnus: BSOS Cumulus Hakaniemi Helsinki, Siltasaarenkatu 14, puh sopimushinnat: 133 e/1 hh/vrk ja 159 e/2 hh/vrk Varaus: ja kiintiötunnus: Päihde- ja mielenterveyspäivät Sokos Hotel Pasila, Maistraatinportti 3, Helsinki sopimushinnat: 133 e/1 hh/vrk ja 148 e/2 hh/vrk Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki sopimushinnat: 119 e/1 hh/vrk ja 129 e/2 hh/vrk Varaus mennessä, puh /yksittäiset huonevaraukset, ja varaustunnus: Päihde- ja mielenterveyspäivät Hotelli AVA, Karstulantie 6, Helsinki, puh ja huoneet varattavissa vapaasti tilanteen mukaan 34

35 Näyttelyt Päihde- ja mielenterveyspäivillä eri toimijoilla on mahdollisuus esittäytyä näyttelyosastolla ja posterinäyttelyssä. Paikat varataan ilmoittautumisjärjestyksessä. Näyttelytiloina toimii Messukeskuksen kongressisiipi. Näyttelyosaston ja posteripaikan varaus lomakkeella verkossa: Näyttelyosaston hinta järjestöille ja muille julkisyhteisöille on 95 e/m 2 ja yrityksille 130 e/m 2. Sitova varaus tehdään mennessä. Varausajan päättymisen jälkeen peruuttamisesta veloitetaan 50 % osaston hinnasta ja jälkeen koko osaston hinta. Posterinäyttelyssä esitellään alan hankkeita ja niiden tuloksia. Näyttelyyn voidaan ottaa rajattu määrä postereita, joten varaa paikkasi ajoissa! Hinta 30 e sisältää seinäkkeen. Lisätietoja koulutus@soste.fi Käytännön järjestelyt Koulutussihteeri Riitta Ikonen, puh , riitta.ikonen@soste.fi ja koulutussihteeri Eila Enden, puh , eila.enden@soste.fi Näyttelyosasto ja posterinäyttely Koulutussuunnittelija Outi Majanen, puh , outi.majanen@soste.fi info Ohjelma Kehittämispäällikkö Kaarina Tamminiemi, puh , kaarina.tamminiemi@soste.fi ja koulutussuunnittelija Eija Ahola, puh , eija.ahola@soste.fi Mediayhteydet Viestintäjohtaja Sari Siikasalmi, puh , sari.siikasalmi@soste.fi 35

36 Vuoden merkittävin areena on eri alojen ammattilaisille, tutkijoille, kehittäjille ja päättäjille, jotka toimivat päihde- ja mielenterveystyön alalla terveydenhuolto, sosiaalitoimi, päihdehuolto, vapaa-aikaja nuoristotoimi, koulut ja oppilaitokset, alan järjestöt Alan laajin vuosittain ammattilaisten koulutustapahtuma tarjoaa ajankohtaiskatsauksen päihde- ja mielenterveystilanteeseen tietoa alan tutkimukseen, käytäntöön ja rakenteisiin merkittävän tilaisuuden verkostoitumiseen ja uusiin kumppanuuksiin uusia näkökulmia ja toiminnan muotoja, joilla ponnistaa muutoksen ja murroksen yli eteenpäin uskoa ja rohkeutta tulokselliseen työhön yhteiskunnassa Järjestäjä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry sekä suunnittelussa ja toteutuksessa mukana: A-Kiltojen liitto ry, A-klinikkasäätiö, Diakoniaammattikorkeakoulu, Espoon kaupunki, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Helsingin kaupunki, Irti Huumeista ry, Kuntaliitto, Naistenkartano ry, Peliklinikka, Seurakuntaopisto, Sininauhaliitto, Sininauhasäätiö, Suomen Mielenterveysseura, Takuu-säätiö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos, Valvira Ulkoasu: Wirbel Kannen kuva: Kuvatoimisto Gorilla / Bodil Johansson Painopaikka: Aleksipaino Group / Trio-Offset, Helsinki 2012