Jaakkiman taulu pääsi henkilöstön taidenäyttelyyn. Kansalaiskioski palvelee kuntalaisia s.6 Hae Kehittäjäpalkintoa s.17

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jaakkiman taulu pääsi henkilöstön taidenäyttelyyn. Kansalaiskioski palvelee kuntalaisia s.6 Hae Kehittäjäpalkintoa s.17"

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin henkilöstölehti Jaakkiman taulu pääsi henkilöstön taidenäyttelyyn Kansalaiskioski palvelee kuntalaisia s.6 Hae Kehittäjäpalkintoa s.17

2 PÄÄKIRJOITUS LOKAKUU 2008 SISÄLTÖ Kulttuurikuntoon taidetta katsomalla ARI JÄRVELÄ Kävin vastikään lomamatkalla entisessä kotimaassani ja vierailin Lontoon tuoreissa suurnäyttelyissä. Tutustuin Mark Rothkon näyttelyyn Tate Modernissa ja Francis Baconin tuotantoon Tate Britainissa. Kumpaakin taiteilijoista pidetään 1900-luvun taidehistorian ns. suurina niminä ja heidän teoksiaan löytyy lähes kaikkien suurten taidemuseoiden kokoelmista. Bacon-näyttelyyn oli lainattu myös yksi teos tamperelaisen Sara Hildenin taidemuseon kokoelmista. The Timesin näyttelyarviossa ihmeteltiin, miten maailman kahden pessimistisimmän kuvataiteilijan näyttelyt sattuivat olemaan esillä samaan aikaan. Itse en kummankin taiteilijan tuotantoon perehtyneenä ihmetellyt lainkaan. Tai sitten oma mielenlaatuni oli juuri kyseessä olevalle taiteen laadulle otollinen. Kauhajoen ampumatapauksesta oli tuolloin kulunut vasta vajaa reilu vuorokausi ja kaikki median välittämät kuvat ja tiedot olivat tuoreessa muistissa. Siltä ajatukselta ei kieltämättä voinut välttyä, että olisipa Kauhajoen ampuja osannut kanavoida ahdistuksensa vaikkapa maalauskankaalle aseeseen tarttumisen sijaan. Kummassakin näyttelyssä kiersi turisteja ja taiteenystäviä hartain mielin. Suhteellisen pienimuotoisiin näyttelyihin (Rothko-näyttelyssä oli esillä vain noin 30 teosta) pystyi paneutumaan kunnolla selventävien opastekstien ja pienen vihkosen avulla. Eikä Rothkon maagiset värikentät tai Baconin surrealistiset muotokuvat juuri selitystä kaivanneetkaan. Niistä pystyi nauttimaan ilman selityksiäkin. Näyttelyitä kiertäessä tuli kumman rauhoittunut ja vapautunut olo. Eikä se johtunut pelkästään esteettisestä elämyksestä, vaan siitä, että näyttelysaleissa oli harras ja keskittynyt tunnelma, rauhaa ja hiljaisuutta. Kenelläkään ei ollut kiire eikä puheensorina tai taustamusiikki häirinnyt kokemusta. Samaa rauhaa ja hiljaisuutta löytyy muuten myös vastikään julkistetun vuoden 2009 nuoren taiteilijan Hannu Karjalaisen teoksista. Kuten paikallisessa lehdessä kerrottiin, valintaraatikin mykistyi Karjalaisen teosten edessä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kulttuuria harrastavat ihmiset voivat paremmin ja elävät pitempään. Suomenruotsalaisissa piireissä tämä osataan, meillä suomenkielisillä on vielä parantamisen varaa. Onneksi Yle on vastikään lanseerannut Kulttuurikunto-kampanjan, jonka turvin kukin voi ensin testata omaa kulttuurikuntoaan ja sen jälkeen ryhtyä toimenpiteisiin, mikäli tarvetta on. Helppo ja halpa tapa aloittaa kulttuurikuntoilu on tutustua Tampereen kaupungin näyttelytarjontaan. Marraskuun ajan kaupungin työntekijät perheineen pääsevät museoihin lastenlipun hinnalla. Siis vaikka taidenäyttelyyn herkistymään! Taina Myllyharju Tampereen taidemuseon johtaja 2 Pääkirjoitus 3 Luova Tampere järjesti kaupungin henkilöstön tekemien töiden taidenäyttelyn 6 Mitä teillä tehdään? Kunnallisasiain neuvonta ja Kansalaiskioski tutuiksi 8 Ilmankos-kampanja kannustaa hillitsemään ilmastonmuutosta 9 Henkilöstö osallistui Autottoman päivän -tempaukseen 10 Leila Hynynen on vuoden 2007 työntekijä nuorisopalveluissa 11 Netari vie nuorisotyötä internetiin 12 Tiesitkö? Kuntavaalit kutsuvat äänestämään 12 Kari Hietala piirsi Tarmo Touhusen elämään Vilkun sivuille 14 Halo tiedottaa sähköisestä sijaisrekisteristä 14 Tarmo Touhunen 15 Laitoshoidossa opiskellaan työhyvinvoinnin edistämistä 16 Vuoden esimiespäivä 2008 marraskuussa Tampere-talossa 17 Kehittäjäpalkinnon hakuohjeet 17 Tullinkulman työterveys tiedottaa 18 Kunta10-kyselyyn voi vielä osallistua 19 Ilmoituksia 20 Reilun kaupan kahvitauko -tempaus lokakuussa 20 Marraskuussa henkilöstö pääsee Tampereen museoihin lastenlipulla VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 44. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell, juttuideat ja -vinkit tai VILKKU INTER NETISSÄ tiedotus/ julkaisut/vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN SEURAAVA VILKKU ilmestyy marraskuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Ville Saha. Jaakima Lepistö 2osallistui VILKKU taulullaan 6 / 2008 kaupungin henkilöstön yhteiseen taidenäyttelyyn. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl.

3 Henkilöstön taidenäyttelyssä esillä laaja kirjo tasokkaita töitä Terveydenhoitaja Eeva-Riitta Hytösen muovisista pakkausrasioista tekemä Meeri Polymeeri -teos johdattaa ajattelemaan ympäristönsuojelua. TEKSTI RAIJA LINDELL KUVAT ARI JÄRVELÄ JA VILLE SAHA Kaupungin henkilöstön taidenäyttelyn avajaistunnelmasta saattoi aistia pientä kivaa jännitystä, mutta myös tyytyväisyyttä ja innostusta. Oli mukavaa, leppoisaa juhlan tuntua. Tekijät olivat syystä ylpeitä töistään ja kertoivat mielellään teostensa syntyvaiheista. Onhan se ihan eri juttu nähdä oma työ täällä isolla seinällä oikeassa näyttelytilassa, kuin omalla tai sukulaisten seinillä, totesi Laitoshuoltaja Tarja Riskilän työn nimi on Asfalttikukkia. Jaakkima Lepistö pilke silmäkulmassa. Härmälän koulussa aamu- ja iltapäiväkerhon ohjaajana oleva Lepistö on kuvannut pastellityössään tamperelaista maisemaa. Sain tauluun idean, kun 90-luvulla pyöräilin Näsijärven rantaa pitkin kesätöihin ja tuo maisema painui mieleeni. Heti syksyllä maalasin työn, josta tuli isompi, kuin mitä ensi aioin. Fanitan työtäni edelleen, Lepistö kertoi. Hän kiittää Rellun kouluvuosien kuvataideopettajaansa Eeva Tommilaa, joka innosti nuoren miehen taideharrastuksen pariin. Kun löysin värit, se kävi aivan sydämeen asti. Maalaamisesta tulee hyvä mieli. Se tuottaa onnistumisen iloa ja on hyvin terapeuttista. Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkarannassa oleva taidenäyttely avattiin lokakuun alussa. Vilkun lukijat ehtivät vielä katsastamaan töitä, sillä näyttely on avoinna viimeistä päivää ensi sunnuntaina 19. lokakuuta. Hulvattomia ratkaisuja Näyttelyn avauspuheessaan pormestari Timo P. Nieminen kehui ja kannusti henkilöstöä pitämään yllä taideharrastustaan hyvänä vastapainona palkkatyölle. Meillä on osaavaa, ajattelevaa ja fiksua väkeä, sen huomaa kun katsoo täällä olevia töitä. Itse pääosissa olevat näyttelyn taiteilijat olivat hyvillään Luova Tampere -ohjelmalle, jonka koordinaattori Liina Penttiä ideoi ja mahdollisti taidenäyttelyn. Hänellä oli näyttelyprojektissa apunaan Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymän (Pirko) opiskelijat ja kuraattoreina taidemaalari Teemu Saukkonen ja keraamikko-kuvanveistäjä Merja Haapala. Liina Penttilä iloitsi, että kaupungin eri alojen työntekijät ovat tasaisesti edustettuina taidenäyttelyssä. Tällä kertaa taideharrastus on se yhdistävä tekijä. Aivan kaikki työt eivät kuitenkaan päässeet näyttelyyn saakka. Kuraattoreilla oli haastava tehtävä valikoinnissa. Näyttelyssä on esillä 49 teosta, mm. keramiikkaa, maa- 3

4 Nousukauden lakipiste on Jaakkima Lepistön taulun nimi. Kuva yksityiskohta suuresta työstä. Koulunkäyntiavustajan Katriina Nyrön työ on tekstiilikollaasi. Keraamikko-kuvanveistäjä Merja Haapalan mielestä henkilöstön taidenäyttelyn työt ovat hyvin tasokkaita ja mukana on yllättävän rohkeita ratkaisuja. Haapalalla kädessään atk-tukihenkilö Päivi Röyskön työ Kerro kerro kuvastin. lauksia, valokuvia, huovutustöitä, kansallispukuja, ryijyjä, kollaaseja ja tilkkutyö. Ammattilaisen näkökulmasta näyttelyyn oli tarjolla hyvin laaja kirjo tasokkaita töitä. Olen hyvilläni, että monissa teoksissa on korkea tekninen taso. Saimme mielestäni harmonisen ja tasapainoisen kokonaisuuden, kertoi Haapala. Mukana on yllättävän rohkeita, hulvattomia ratkaisuja. Ajattelu ja luovuus kukkivat selvästi. Henkisen pääoman tukemista Henkilöstön taidenäyttelyn aihe Minun kaupunkini oli laaja ja kaikki tekniikat olivat sallittuja. Töissä nousi Haapalan mukaan pääosin esiin maisemat sekä rakennuskulttuuri ja tarjotut työt olivat kuvataidepainotteisia. Hän odottikin hieman enemmän töitä esinemaailmasta, esimerkiksi veistoksia. Toivottavasti kaupunki huomioi jatkossakin näin työntekijöitään, sillä tässä on kysymys henkisen pääoman ja jaksamisen tukemisesta. Tästä on hyvä jatkaa, sillä ensimmäinen näyttely varmasti kannustaa muitakin pyrkimään näyttelyyn, Haapala arvioi. Kuraattoripariskunta oli erityisen tyytyväinen Pirkon opiskelijoiden työpanokseen. Opiskelijat suunnittelivat tyylikkään kokonaisuuden: taidenäyttelyn julisteen, kutsukortin ja näyttelyn visuaalisen ilmeen. Julisteen ja kutsukortin suunnitteli Juho Hellman ja näyttelyn visuaalisesta ilmeestä vastasi Julia Rouhianen. Opiskelijat ovat tehneet ison työn ja toimineet sata prosenttisella luotettavuudella. Heillä on työmotivaatio ja työmoraali paikallaan, Haapala ja Saukkonen kiittelivät. Meeri Polymeeri syntyi jätteestä Olen kasvanut kuukauden ajan ja kehittynyt noin 10 lounasruokailijan päivittäisistä muovirasioista. Olen menossa Tarastejärven kaatopaikalle. Kukaan ei tarvitse minua eikä halua edes lämpöä antamaan. Me polymeerit olemme öljypohjaisia muoveja ja siten energiajätettä. Oikeassa paikassa käsiteltynä tuottaisimme lämpöä monille. Kaatopaikalle viedään kanssani joka päivä 500 kotipalveluasiakkaan rasiaa. Tällaisilla saattosanoilla näyttelyssä oli mukana terveydenhoitaja Eeva-Riitta Hytösen tekemä teos. Työ on kertakäyttöisistä muovisista pakkausrasioista koottu moniulotteinen rakennelma. Kunpa työlle löytyisi sopiva kotipaikka, lahjoittaisin sen mielelläni, huikkasi Hytönen, jonka parvekkeella Meeri odotteli tovin näyttelyyn pääsyä. Tammelakeskuksen fysioterapeutti Alli Railevirta on harrastanut posliininmaalausta kymmenen vuotta ja hänen maalaamansa teemuki oli kertomassa näyttelyssä kotiinpaluusta. Muutin perheeni kanssa vuonna 1977 pois Tampereelta mieheni työn vuoksi. Palasimme vuonna 2006 takaisin ja päätin maalata meille uudet teemukit. Mieheni sanoi nähdessään mukit, että nyt olemme tulleet kotiin, Tampereelle. Siitä nimi, Railevirta kertoo. o. Posliininmaalauksessa sa häntä too se, että keskittymistä stä vaativassa kieh- harrastuksessa unohtaa kaiken muun ja virkistyy. Koulunkäyntiavustaja a Katriina Nyrön teoksessa on torimuijia ja äijäkin kojussaan. Hän on tehnyt usean vuoden ajan tekstiilikollaaseja. Näyttely on hieno idea. Täällä kee hyviä töitä, en osannut kuvitellakaan nä- kuinka monitaitoisia tekijöitä tä kaupungilta löytyy. Näyttelyn alkupäässä ä toivottaa vetulleeksi Pehmokaupunki, unki, jossa on ter- myös Näsinneulaa muistuttava ut tava näkötorni, taloja, joiden savupiiput pu tupruttavat ja hedelmäpuita. Hauskan, an värikkään, huovutetun työn on tehnyt t 32 hengen työryhmä suunnittelupalvelujen asemakaavasuunnittelusta. Maire Väisänen kertoi huovutettujen talojen synnystä: Tulimme viettämään Verkarantaan syntymäpäiviä huovutustöiden pariin. Kaikki saivat tehdä oman näköisensä työn. Ja kyllä meillä oli hauskaa. Pehmokaupungissa on Näsinneulaa muistuttava maamerkki. Hauskan ja humoristisen työn ovat tehneet suunnittelupalveluista asemakaavasuunnittelun 32-hengen työryhmä. Asemakaavapäällikkö Maire Väisänen esitteli työryhmänsä tekemää huovutettua kaupunkia. 4

5 Fysioterapeutti Alli Railevirta harrastaa posliininmaalausta. Hänen teemukinsa kuvituksen nimi on Kotiinpaluu. Vehmaisten mummu on ravintotyöntekijä Tuula Hakalan tekemä. Taidemaalari Teemu Saukkonen oli paitsi valitsemassa näyttelyyn sopivia töitä myös pystyttämässä taidenäyttelyä Verkarantaan. Ruokapalveluvastaavan Pirkko Mattilan työlle löytyi sopiva paikka. 5

6 MITÄ TEILLÄ TEHDÄÄN? Mikä tällä viikolla askarruttaa ja harmittaa tamperelaista tai ulkopaikkakuntalaista tai Tampereelle hiljattain muuttanutta ulkomaalaista? Sen tietävät Tampereen kaupungin kunnallisasiain neuvonnan tiedottajat Anna-Maria Jaakkola ja Marja-Riitta Koponen. Heidän yksikään työpäivänsä ei ole samanlainen, sillä sähköpostia ropisee ja puhelin soi. Kunnallisasiain neuvontaan tulevien yhteydenottojen aihepiirit käsittelevät ihmisen koko elämänkirjoa mielenterveysongelmista kotikadun pimeään katuvaloon. Sähköpostitse tulevia viestejä, kysymyksiä ja palautteita Kunnallisasiain neuvontaan tulee vuodessa noin 1500 ja saman verran myös puhelimitse. Puheluiden määrä on nyt selvästi laskusuunnassa ja sähköpostitse tulevan palautteen määrä kasvussa. Kunnallisasiain neuvontaan ottavat yhteyttä esimerkiksi eri medioiden toimittajat, kuntalaiset, kaupungin luottamushenkilöt, kaupungin omat toimihenkilöt, muiden kaupunkien toimihenkilöt, opettajat, oppilaat, opiskelijat, ulkomaalaiset, turistit, Tampereella asuvat ulkomaalaiset ja valtion virastojen toimihenkilöt. Kysymykset ovat maan ja taivaan väliltä, eivätkä ne koske pelkästään Tampereen kaupunkia. Yleensä neuvonta tulee siinä vaiheessa kuvaan, kun asiakas ei tiedä kuka asiaa hoitaa kaupungissa. Asiakas ei erota, mikä kuuluu kunnan palvelujen piiriin ja mikä on esimerkiksi valtion vastaama tehtäväkenttä, kertovat Jaakkola ja Koponen. Heiltä vastaus yleensä löytyy mitä kummallisimpiin kysymyksiin tai ainakin ohje siitä, kuka kysyjän esimerkiksi Jyväskylän kaupunkia koskevaa asiaa hoitaa. Parhaimmillaan asiakas saa vielä puhelinnumeronkin josta voi yrittää selvittää asiaa. Kysyjät ovat miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja. Tampereelle muuttava opiskelija kysyy erilaisia asioita kuin lapsiperhe. Syyskuussa ryöpsähti kysymystulva, missä Tampereella on tuoremehuasema. Se ei ole kunnallista palvelua, mutta löytyihän sitten yksityisen aseman yhteystiedot, Jaakkola kertoo. Myös tiedottajan mielipiteitä kysytään, esimerkiksi mitä kaupunginosia he suosittelisivat, missä on hyvät palvelut ja harrastusmahdollisuudet, minne kannattaisi muuttaa. Tietenkään en voi yksittäistä kaupunginosaa suositella, voin vain kertoa palveluista, mitä tietyillä asiakasta kiinnostavilla alueilla on, Jaakkola toteaa. Tilannetajua ihmisen käyttäytymisestä tarvitaan Kunnallisasiain neuvontaan tulevien yhteydenottojen sävyjen skaala on laaja: tulikivenkatkuista ruusureunoihin ja kuten arvata voi, kiitosta tulee harvemmin. 95 prosenttia yhteydenotoista on valitusta. Viiden vuoden aikana, mitä olen tätä työtä tehnyt, olen vähitellen oppinut, etten ota negatiivista palautetta henkilökohtai- Kunnallisasiain neuvonnassa asiakas on ykkönen Neuvontapalveluissa tarvitaan norsun hermoja TEKSTI RAIJA LINDELL KUVAT ARI JÄRVELÄ Tiedottajat Marja-Riitta Koponen ja Anna- Maria Jaakkola palvele vat kuntalaisia välittäen heidän kysymyksiään ja palautettaan kulloisestakin asiasta vastaavalle virkamiehelle. He myös toimittavat virkamiesten vastaukset kuntalaisten kysymyksiin Kansalais kioskin palstoille internetiin Tampereen kaupungin kotisivuille. 6

7 sesti. Tunnen hyvin usein jopa myötätuntoa asiakasta kohtaan, kertoo Jaakkola, vaikka myöntääkin joskus jupisevan itsekseen hankalan tapauksen jälkeen. Ja joskus hankalan viikon jälkeen perjantaina on takki tyhjä eivätkä ajatukset tahdo irtautua vapaalle. Naurahtaen hän kertoo, että yksikin kiitos kerran kuukaudessa auttaa kummasti jaksamaan ja siitä kiitoksesta on hyvin tyytyväinen, vaikka se ei ole edes henkilökohtainen kiitos tiedottajan tekemästä työstä. Olen kasvattanut itseäni. Tässä työssä on oltava avoin mieli ja pyrin siihen, etten vie asioita kotiin. Viimeistään karistan mieltä painavat asiat pois lenkkipolulla. Puhelimessa tiedottajalta vaaditaan tilannetajua ja psykologista korvaa kuulla oikein se, mitä soittaja tuohtuneena paasaa. Koska olen useimmiten ensimmäinen, jonka asiakas saa tavoitettua, minulle puretaan ja huudetaan kiukkua. Soittaja rauhoittuu nopeasti, kun hänelle lupaa selvittää asiaa ja että otan hetken kuluttua häneen yhteyttä, Jaakkola kertoo. Hänellä on kunnianhimoinen tavoite työnsä ohjenuorana: Otan aina tosissani yhteydenotot ja lähden selvittämään asiaa. Haluan että asiakkaalle jäisi heti myönteinen mielikuva, että kaupungilla on työnsä tosissaan ottavaa henkilökuntaa ja todellista asiakaspalvelua. Asiakkaalle ei voi sanoa, että asiasi ei ole tärkeä tai että meillä on täällä paljon tärkeämpiäkin asioita selvitettävänä. Usein tuntuu, että olen viimeinen oljenkorsi, jonka kautta yritetään saada itselle apua, Jaakkola kertoo. Kunnallisasiain neuvonnan tiedottaja Anna-Maria Jaakkola auttaa asiakkaita sekä sähköpostitse että puhelimitse. Lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluu verkon sisällöntuotanto, kaupungin internetsivujen päivitys ja etusivun lööpit. Tiedottaja Marja-Riitta Koponen hoitaa mm. Kansalaiskioskia, jonne kuntalaiset saavat lähettää kysymyksiä virkamiesten vastattavaksi. Sekä kysymykset että kirjalliset vastaukset löytyvät Kansalaiskioskin sivuilta Kansalaiset saavat kysyä kioskilla K untalaisia kuuntelee, neuvoo ja opastaa myös Kansalaiskioski, joka on Kunnallisasian neuvonnan sähköinen palvelu. Tiedottaja Marja-Riitta Koponen vastaa www. tampere.fi -sivustolla olevasta Kansalaiskioskista. Koponen välittää kuntalaisen tekemän kysymyksen kaupungin organisaatiossa olevalle asiantuntijalle vastattavaksi. Saatuaan vastauksen hän toimittaa sen Kansalaiskioskiin luettavaksi. Lisäksi Kansalaiskioskissa voi antaa ruusuja ja risuja kaupungin toiminnasta ja palveluista. Kansalaiskioskiin voi lähettää nimenomaan Tampereen kaupungin palveluja koskevia kysymyksiä sekä palautteita. Sekä kysymys että vastaus julkaistaan kioskin sivuilla, joten tiettyä asiaa pähkäilevä kuntalainen voi löytää jo valmiin vastauksen kioskin sivuilta. Kysymykset ja vastaukset on jaoteltu aihepiireittäin, joita ovat hallinto ja talous, kaavoitus, katu- ja liikennesuunnittelu, koulutus, kulttuuri ja vapaa-aika, joukkoliikenne, rakentaminen ja asuminen, sosiaali- ja terveyspalvelut ja muut aiheet. Viime kesänä Kansalaiskioskia uudistettiin ja sinne tuli mahdollisuus jättää Ruusuja ja risuja -viestejä. Kuntalaisilta tulevat ruusut ja risut käsitellään ja julkaistaan Kansalaiskioskissa. Palautteisiin vastataan henkilökohtaisesti, jos yhteydenottoa edellytetään. Nämä vastaukset eivät näy Kansalaiskioskin palstoilla. Palautteet ohjaan eteenpäin siihen organisaatioon, jota palaute koskee, kertoo Koponen. Sellaisetkin viestit jotka eivät koske Tampereen kaupunkia huomioidaan mahdollisuuksien Ohjeita kuntalaisten kysymyksiin vastaaville Palautteiden ja Kansalaiskioski-kysymysten vastaamisen ohjeistoa on uudistettu. Ohjeet lähetetään aina kysymyksen mukana kulloisellekin vastaajalle. Tässä poimittuna muutama huomioitava seikka: Verkkopalaute, sähköpostilla tai puhelimitse tulleet yhteydenotot: 1. Kaikkiin yhteydenottoihin, joissa on yhteystiedot ja yhteydenottopyyntö, on vastattava viipymättä ja asiallisesti viikon kuluessa. Ilman yhteydenottopyyntöä tulleisiin palautteisiin ei vastata. 2. Palaute välitetään oikealle taholle riippumatta siitä, onko se esitetty nimettömänä tai nimellä. 3. Vastaaminen on sen henkilön vastuulla, joka kyseisestä asiasta vastaa kaupungin organisaatiossa. Hän myös allekirjoittaa vastauksen. Kansalaiskioski-kysymykset: 1. Kaupunkia koskeviin kysymyksiin vastataan viipymättä ja asiallisesti viikon kuluessa. 2. Kysymyksiin vastataan vaikka ne olisivat tulleet nimimerkillä, jos Kansalaiskioskin toimituksella on kysymyksen tekijän yhteystiedot. Ilman yhteystietoja tulleita kysymyksiä ei käsitellä Kansalaiskioskin toimituksessa. 3. Vastaaminen Kansalaiskioskissa esitettyyn kysymykseen on kaupungin organisaatiossa kyseisestä asiasta vastaavan henkilön vastuulla. Vastaus myös allekirjoitetaan. 4. Kansalaiskioskissa julkaistava vastaus on tietoa kaikille kuntalaisille ei vain kysyjälle. 5. Risut ja Ruusut -palstoilla julkaistuihin mielipiteisiin ei tarvitse vastata, vaikka ne lähetetään tiedoksi ao. yksikköön. 7

8 mukaan niin, että viestin lähettäjälle ei jää käsitystä, ettei häntä palvella. Ymmärrän ettei kuntalainen voi tietää esimerkiksi sitä, mikä osa tiestä kuuluu tiehallinnon vastuualueelle ja mikä Tampereen kaupungille, Koponen toteaa. Jotta kysymys julkaistaan Kansalaiskioskissa, edellytetään että kysyjä antaa yhteystietonsa. Hän voi kuitenkin esiintyä nimimerkillä. Kysyjän tietoja ei kerrota kysymykseen vastaavalle virkamiehelle, vaan tiedot jäävät vain Kansalaiskioskin tiedottajan tietoon. Näin halutaan säilyttää tietosuoja. Virkamiehen vastausta odotetaan Kansalaiskioski-palvelu perustettiin Tampereen kaupungin intrenet-sivustolle vuonna Kuntalaiset ovat löytäneet palvelun hyvin, esimerkiksi vuonna 2006 kysymyksiä tuli 424 kappaletta, joka on reilut 30 kysymystä kuukaudessa. Koposen mukaan Kansalaiskioskiin tulee selkeästi eniten kysymyksiä katu- ja liikennesuunnittelusta. Toiseksi suosituin aihealue on joukkoliikenne. Viimeaikoina kysymykset ovat koskeneet esimerkiksi Ratinan alueen liikennettä, uutta kauppakeskusta ja linja-autoaseman liikennejärjestelyjä. Teen tiivistä yhteistyötä Palvelupiste Frenckellin kanssa ja lähetän heille heidän toimialuettaan koskevat kysymykset. Vastaus lähetetään sitten takaisin minulle ja julkaisen sen Kansalaiskioskissa, Koponen selittää. Kuntalaisten kysymysten ja palautteiden käsittelyyn ja vastaamiseen on tehty kirjalliset ohjeet, joista tulee pysyväismääräys. Tiedottajat Marja-Riitta Koponen ja Anna-Maria Jaakkola toivovatkin, että ohjeet huomioitaisiin eri toimialoilla. Tamperelaisilla veronmaksajilla työnantajillamme on oikeus kysyä ja saada vastaus kotikuntaansa koskevista asioista. Uuden ohjeistuksen mukaan kuntalaisen pitäisi saada vastaus noin viikossa. Aikataulu herättää sekä kysyjissä että vastaajissa kritiikkiä. Kysyjät haluaisivat vastauksen mahdollisimman nopeasti ja vastaajat puolestaan eivät aina yksinkertaisesti ehdi vastata kysymyksiin muutaman päivän sisällä. Ei ole harvinaista, että esimerkiksi liikenneaiheiset kysymykset edellyttävät vastaajan käyvän paikan päällä katsomassa, miten asia oikein on ennen kuin hän voi vastata kysyjälle. Lisäksi tosi asia on, että asiasta vastaavan virkamiehen varsinainen työ vie usein ajan niin tyystin, että kuntalaisten kysymyksiin vastaaminen voi venyä viikoiksi, Koponen kertoo. Hän muistuttaa, että vastaamista saattaa hidastaa ja vaikeuttaa sekin, että kysymyksiä herättävä asia on vasta suunnitteilla tai käsittelyssä eikä sen etenemisestä päätöksenteossa vielä osata kertoa tarkalleen mitään. Suomalainen luonteenlaatu näkyy myös Kansalaiskioskissa, sinne ropisee vain harvoin kiitoksia tai positiivista palautetta. Kiitoksia saamme siitä, että tällainen palvelu on olemassa. Ilmaston hyväksi tarvitaan pieniä tekoja TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN Tampere näytti esimerkkiä muille suomalaisille kaupungeille ja aloitti syyskuussa arjen ilmastonmuutoskampanjan. ILMANKOS kannustaa kaupunkilaisia, yhteisöjä ja yrityksiä yhteistyöhön, ideointiin ja arjen tekoihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. ILMANKOS-kampanjassa halu taan myös hyödyntää ja edistää kuntademokratiaa. Sopivasti kuntavaalien alla oli Vanhalla kirjastotalolla ilmastoaiheinen kuntavaalipaneeli. Tamperelaisilla ja kaupunkiseudun asukkailla on myös mahdollisuus vaikuttaa seudulliseen ilmastostrategiaan. ILMANKOS-kampanja laajeni seudulliseksi Tampereen seudun kuntien ympäristöpäälliköiden yhteisestä sopimuksesta. Pidämme syksyn aikana kaksi kaikille avointa työpajaa, joissa käsitellään seudullista ilmastostrategiaa ja siihen liittyviä skenaarioita. Ilmastostrategia tuodaan myös Valma-valmistelufoorumiin kommentoitavaksi, kertoo ILMANKOSkampanjan projektisuunnittelija Leena Karppi ympäristöpalveluista. ILMANKOS-kampanjan internetsivuja seuraamalla pysyy hyvin ajan tasalla seudun tapahtumista, ja sivuilla voi käväistä tekemässä ilmastolupauksen. Autolla voi huristella hillitymmin ja samalla ympäristöä säästävämmin sekä suosia joukkoliikennettä enemmän, kuten pormestari Timo P. Nieminen lupasi avajaispuheessaan. Ilmastolupauksen voi tehdä myös nimimerkillä. Ja mikseivät ilmastolupaukset voisi koskea myös energiaa säästäviä toimintatapoja työpaikalla? Paitsi arjen tekoja tarvitaan myös hyvää kaupunkisuunnittelua ja huolellista rakentamista. Tätä painotti ympäristöpäällikkö Kaisu Anttonen kampanjan avauspuheenvuorossa. Ilmastonäkökulman huomioon ottava yhdyskuntarakenne tarkoittaa sujuvia joukkoliikenneyhteyksiä ja helposti kävellen tai pyöräillen saavu tettavia palveluja. Se merkitsee vaih to ehtoja asumisen arjessa: lämmi tys muodoissa, sähkösopimuksissa ja asuntojen sijainnissa. Loka-marraskuussa järjestetään mielenkiintoinen ilmastoa ja arkea käsittelevä luentosarja. Luennoitsijoina on alansa asiantuntijoita, vaikuttajia ja tavallisia kansalaisia. Ensimmäisellä luennolla puhuvat kansanedustaja Oras Tynkkynen ja erikoistutkija HT Lasse Peltonen. Luennot pidetään Tampereella , kello Vanhan kirjastotalon musiikkisalissa, Keskustori 4. Ohjelma: Ilmastonmuutoksen perusteet ja vaikutus yhdyskuntasuunnittelussa Ilmastonmuutoksen monet kasvot: miten käy ihmisten, eläinten ja kasvien muuttuvissa olosuhteissa? Ilmastoa säästävät toimet: korjausrakentaminen, kodinaskareet, lapsiperheet, jätehuolto Ilmastoa säästävät toimet: autoilu, ostokset, ruokavalinnat Ilmastonmuutoksesta elämänmuutokseen! 8

9 Henkilöstö työmatkahaastekisassa Autottomana päivänä pääsi vossikalla Tampereen joukkoliikenne järjesti vossikkakyytejä Autottomana päivänä Keskustorin ympäristössä. Hämeenkadun pysäkeiltä pääsi kokeilemaan kuinka matkat taittuisivat hevoskyydillä. Bussilippuja ja kunniakirjat jakoi voittajayksiköiden edustajille Suvi Holm (vas.) ja Hanne Tamminen. Voittajajoukkoihin kuuluivat tänä vuonna Anne Kesseli-Sorvali, Katja Klemola, Henna Blåfield, Antti Leskinen, Taru Hurme, Heli Hirvelä, Anna-Riitta Hyvärinen. TEKSTI RAIJA LINDELL KUVAT ARI JÄRVELÄ Tampereella Autottoman päivän teemaksi valittiin tänä vuonna joukkoliikenne. Tampereen joukkoliikenne järjesti Ei elämää ilman busseja -tempauksen Keskustorin ympäristössä. Lokakuun 22. päivä palattiin ajassa taaksepäin ja Hämeenkadun pysäkeiltä pääsi kokeilemaan, kuinka matkat taittuisivat vossikan kyydissä. Tapahtumassa jaettiin myös rintanappeja sekä avustajahakemuksia joukkoliikenteen televisiomainokseen. Samana päivänä Tampereen kaupungin henkilöstö sai osallistua jo perinteiseen työmatkahaastekisaan. Kilpailuun otti osaa yhteensä 26 yksikköä, joissa työskenteli tuolloin yhteensä 796 henkilöä. Heistä työmatkan taittoi muulla kuin omalla autolla yhteensä 522 henkilöä. Hyväksyttäviä kulkuvälineitä olivat muun muassa polkupyörä, kimppakyyti, taksi, linja-auto tai juna ja tietysti myös omat jalat. Työmatkahaastekisaa organisoi Ympäristötietokeskus Moreenian ja Ekokumppanit Oy:n toimitusjohtaja Suvi Holm. Hän oli iloinen kisan saamasta hyvästä palautteesta. Kisaan osallistuneilta kerättiin mielipiteitä, joista selvisi, että suurimmassa osassa yksiköitä haastekilpailu sai yksikön miettimään työmatkaliikkumisen vaikutusta ympäristöön ja terveyteen. Kisaan osallistuminen oli ollut kaikkien mielestä hauskaa. Lähes kaikkien mielestä kilpailuun osallistuminen oli myös helppoa. Palautteen mukaan kaupungin yksiköt haluavat jatkossakin osallistua vastaavankaltaisiin kilpailuihin. Palkinnoksi voittajat saivat, paitsi kunniakirjan myös tuttuun tapaan Tampereen joukkoliikenteen lahjoittamia bussilippuja. Kilpailussa oli kaksi sarjaa, joista molemmista palkittiin kaksi yksikköä. Sarjat olivat seuraavat: 1. Yksiköt, joiden työntekijöistä suurin osa tuli töihin 22. syyskuuta muulla kuin omalla autolla, moottoripyörällä tai mopolla. Määrä laskettiin prosenttiosuutena ao. päivänä töihin tulleista työntekijöistä. Jos enemmän kuin kaksi yksikköä per sarja sai saman ja parhaan tuloksen, arvottiin palkinnot heidän kesken. Tänä vuonna kaikkiaan kuuden yksikön koko väki tuli 22. päivä töihin muulla kuin omalla autolla. Kaksi palkinnon saajaa arvottiin niiden joukosta. Arpa suosi päätösvalmisteluyksikköä ja Lentävänniemen kirjastoa. Päätösvalmisteluyksikön henkilökunta osallistui 28 henkilön ja Lentävänniemen kirjasto 3 henkilön voimin kilpailuun. 2. Yksiköt, joiden muulla kuin omalla autolla, moottoripyörällä tai mopolla töihin tulevien työntekijöiden lukumäärä oli suurin 22. syyskuuta. Tässä sarjassa oli kaksi selvää voittajaa: Suunnittelupalvelut, jonka henkilöstöstä 93 otti haasteen vastaan ja Taloushallinnon palvelukeskus, Kipala, jonka väestä 81 tuli töihin muulla kuin omalla autolla. Haastekilpailun tulokset löytyvät osoitteesta: 9

10 Vastaava askarteluohjaaja Leila Hynynen sanoo, että nuorten onnistumisen kokemukset ovat paras kiitos omasta työstä. Hynynen valittiin Tampereen kaupungin nuorisopalvelujen vuoden 2007 työntekijäksi. Kädentaitajan unelmatyö TEKSTI JAANA KALLIOMÄKI KUVA ARI JÄRVELÄ Moni tamperelaisnuori on poppanoita, vaatteita, mattoja ja saanut kipinän käsillä tekemiseen toimintakeskus Vuoltsun ei täällä kahlita. Yhtä tärkeää kuin melkein mitä vain. Mielikuvitusta askarteluissa. Leila Hynysen kipinä käsitöihin syttyi lapsena ko- Nuor ten onnistumisen kokemukset lopputulos on itse tekeminen. tona, ja harrastuksesta tuli hänelle ammatti. omasta työstä. ovat Hynysen mielestä paras kiitos Vastaava askartelunohjaaja innostaa ja opastaa lapsia ja nuoria mästi ja innostuneesti kuin tekee Hän puhuu siitä yhtä lämpi- Vuoltsulla harrastukseen, jonka jäljet näkyvät. Tiloissa syntyy savitöitä, risopalvelujen raati valitsi Hynysen työtään. Tampereen kaupungin nuo- tauluja, kortteja, leluja, koristeita, kehittämispäivässään yksimielisellä päätöksellä vuoden 2007 työntekijäksi. Leila on määrätietoisella ja pitkäjänteisellä työotteellaan innostanut muita ja saanut vaikuttavia tuloksia vastuualueellaan, raati perusteli. Ihania nuoria Tämä on unelmapaikka ja ihanaa, antoisaa työtä! Koskaan ei ole kahta samanlaista työpäivää. Sanon niin, vaikka se kuulostaakin kliseeltä, Hynynen naurahtaa. Täällä käy aivan ihania nuoria. Heihin on helppo saada kontakti, ja he ovat mahdottoman taiteellisia. Täällä voi työskennellä itsenäisesti, mutta tarvittaessa au tamme ja opastamme alusta loppuun. Moni tulee vain moikkaamaankin. Ainoaksi ikäväksi puoleksi työssään Hynynen löytää kiireen varsinkin syksyisin. Joulun alla Vuoltsulla Leilan askarteluvinkki: Huovutettu heijastin Tarvikkeet: villaa huovutusneula vaahtomuovia piparkakkumuotti heijastinnauhaa tai silitettävää heijastinkangasta lankaa hakaneula tarvikkeita saat askartelu- ja käsityöliikkeistä Laita piparkakkumuotti vaahtomuovin päälle ja sen sisälle villaa. Villaa tikutetaan tasaisesti joka kohdasta. Voit lisätä villaa työn aikana saadaksesi halutun paksuuden tai kuvion. Välillä muotti villoineen käännetään ympäri, ettei villa tartu liian lujasti kiinni vaahtomuoviin. Molemmin puolin tikuttamalla siitä saadaan myös tasainen. Kun huovutus on valmis, heijastinkankaasta leikataan haluttu muoto, ja se ommellaan käsin tai silitetään kiinni villaan. Vielä naru ja hakaneula kiinni työhön. Turvallista matkaa syksyn pimeisiin! 10

11 häärää yhden illan aikana jopa 120 askartelijaa. Se tietää ohjaajille melkoista vipinää. Opastuksen lisäksi työhön kuuluvat suunnittelu, ideointi ja tarvikkeiden hankinta ja järjestäminen. Vuoltsulla voisi kenties saada opastusta myös viimemainitussa, sillä järjestely on ulkopuolisen silmin hoidettu kaiken touhun keskellä mallikelpoisesti. Tuhannet tilkut, paperit, pensselit, pahvit, langat, koristeet, napit, nippelit ja muut tykötarpeet lepäävät siististi hyllyillä, purkeissaan ja lokeroissaan. Jokaisella on oma vastuualueensa, josta huolehtii, Hynynen selventää. Töitä yhä enemmän Kotiteollisuuskoulun kudontalinjan käynyt ja askartelunohjaajaksi opiskellut Hynynen työskenteli aluksi kehitysvammaisten, lasten ja aikuisten ohjaajana. Vuoltsulla hän aloitti Työmäärä on kasvanut niistä ajoista melkoisesti. On tapahtumia, leirejä ja kursseja. Työn ydintä ovat edelleen avoimet ovet maanantaisin, keskiviikkoisin, torstaisin sekä joka toinen lauantai. Silloin kuka tahansa 7 29-vuotias aloitteleva tai pidemmälle ehtinyt kädentaitaja voi tulla paikalle. Neljä askartelunohjaaja vetävät lisäksi eri ryhmiä ja esittelevät toimintaa. Vuoltsulla on nyt myös HIP:n eli harrastavan iltapäiväkerhon ohjaajan toimipiste. Myös yhteistyö nuorisopalvelujen eri yksikköjen välillä on kasvanut. Hynynen ei harmittele töiden lisääntymistä, vaikka myöntääkin, että aikaa ja energiaa kuluu entistä enemmän. Tällainen paikka on rikkaus tamperelaisille. Se tarjoaa hienon mahdollisuuden oppia käden taitoja. Vastaavia ei ole montaa Suomessa. Osallistujat maksavat vain käyttämästään materiaalista, hän huomauttaa. Ilta- ja viikonlopputöistä huolimatta vastaava ohjaaja ehtii harrastamaan itsekin. Liikuntaa, kävelyä, pilatesta, teatteria ja puolison mukana oopperaa. Kyllä minä teen kotona käsitöitäkin, Hynynen paljastaa. Nuorisotyö meni verkkoon TEKSTI JAANA KALLIOMÄKI KUVA ARI JÄRVELÄ Tampereen kaupungin nuorisopalvelujen Netari-ryhmä vie nuorisotyötä sinne, missä nuoret nykyään liikkuvat eli internetiin. Nuorisopalvelut palkitsi kehittämispäivässään netarilaiset vuoden työyksikkönä uraauurtavasta työstään ja esimerkillisestä yhteistoiminnastaan. Myös parikymmentä muuta kaupunkia ja kuntaa ovat oivaltaneet netin merkityksen nuorten tavoittamisessa. Niiden nuorisotyöntekijät pyörittävät nyt yhdessä kuutena iltana viikossa virtuaalista nuorisotilaa nuorten suosimissa Habbossa ja IRC-galleriassa. Tätä valtakunnallista Netari-toimintaa koor dinoi ja sen käynnisti vuonna 2007 opetusministeriön tuella Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskus. Tampereen nuorisopalveluiden osallisuus- ja vaikuttamispalveluiden johtava koordinaattori Janne Taiponen kertoo, että kiinnostusta riittää laajemmaltikin ja osallistujakuntien määrä todennäköisesti kasvaa. Netari-yksikköön kuuluvat oman toimensa ohella Tampereen nuorisopalvelujen neljä työntekijää eri alueilta. Koska nettiosallistuminen ja keskustelut perustuvat nimettömyyteen, he eivät halua lehtijutussakaan esiintyä nimillään. Helppo paikka keskustella Virtuaalisessa nuorisotilassa nuoret voivat keskustella sekä keskenään että nuorisotyön ammattilaisen kanssa. Aiheet vaihtelevat seurustelusta koulukiusaamiseen. Joskus osallistujat haluavat jutella jostakin tietystä aiheesta, joskus halutaan vain turista niitä näitä. Netari-ohjaaja on nuorelle keskustelukumppani, minkä lisäksi hän tuo verkkoon oman asiantuntemuksensa ja ohjaa tarvittaessa palveluihin. Hän pystyy neuvomaan, minne voi ottaa yhteyttä ja kertomaan harrastusmahdollisuuksista. Lähes jokainen nuori käyttää internetiä päivittäin, joten kävijöitä verkkonuorisotiloissa riittää. Netin kautta saadaan yhteys heihinkin, jotka istuvat koneellaan tuntikausia ehkä koskaan varsinaisiin nuorisotiloihin ja harrastuksiin lähtemättä. Netaria ei tarvitse markkinoida. Kävijöitä on noin 600 illassa molemmissa toimintaympäristöissä, Taiponen vahvistaa. Verkko on nuorisotyössä yksi työväline. Keskustelu on siellä helppo aloittaa anonymiteetin ansiosta. Nuoret uskaltavat heittää heti vaikeitakin kysymyksiä. Mua pahoinpidellään, mitä teen? Verkkoon yhteistyöllä Netari järjestää verkossa tavanneille myös oikeita tapaamisia. Viime kesänä Tampereella pidettiin Netari-leiri. Nuoret voivat kouluttautua apuohjaajiksi, jotka osallistuvat verkkotyöhön varsinaisen ohjaajan avustuksella. Nuoriso-ohjaaja Kirsi Riihijärvi toteaa tällaisen vertaistuen olevan tärkeää. Vaikka laajeneva toiminta on herättänyt paljon kiinnostusta, kaikki eivät vielä pidä verkkotyötä oikeana nuorisotyönä. Tampereen Netari-ryhmä on siksi erityisen kiitollinen saamastaan tunnustuksesta vuoden työyksikkönä. Verkon valtaus on edellyttänyt tiivistä yhteistyötä sekä nuorisopalvelujen sisällä että valtakunnallisesti. Se vaatii henkilökunnalta myös joustavuutta, sillä yhden työntekijän verkkopäivystys tuo työkiertoa muille. Taiponen muistuttaa, että toiminta on lähtenyt sosiaalisen median ajatuksesta. On mietitty, miten vuoropuhelua ja verkkoa voi kehittää yhteisöllisesti. Tampereella ensiaskeleita oli Nuorten Tampere -portaalin avaaminen maaliskuussa. Taiposen mukaan on mahdollista, että tulevaisuudessa Netari laajenee moniammatil liseksi. Mukaan voisivat tulla esimerkiksi sosiaalityöntekijä ja poliisi. Riihijärvi uskoo, että verkko tarjoaa hyvät valmiudet myös nuorten kriisityöhön. Nuorisotyöntekijä Kirsi Riihijärvi ja johtava koordinaattori Janne Taiponen tietä vät, että nuoret tavoi ttaa nykyään internetissä. Siksi nuorisotyötä on alettu tehdä myös siellä. 11

12 TIESITKO? Kuntavaaleissa valitaan valtuutettua L okakuun kuntavaaleissa valitaan valtuu tetut Manner- Suomen 332 kuntaan valtuustokaudelle Kuntavaalipäivä on sunnuntai Ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona Syksyn kuntavaaleissa valitaan kunnan- ja kaupunginvaltuutettua. Valtuustopaikat vähenevät nykyisestä paikalla. Valtuustopaikkojen määrään vaikuttavat kuntaliitokset ja kuntien asukasmäärien muutokset. Kuntaliitosten myötä varsinkin pienten valtuustojen määrä vähenee. Eniten, 31:lla vähenevät enintään asukkaan kuntien 17-jäseniset valtuustot. Valtuuston koko määräytyy kunnan asukasmäärän perusteella. Suurin valtuusto on Helsingissä ja siinä on 85 jäsentä. Asukasmäärän mukaan seuraavaksi suurimmat valtuustot ovat Espoossa, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vantaalla, joissa valitaan 67 valtuutettua. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa valtuustojen koko on varsin tarkoin säännelty. Muissa Pohjoismaissa on säännelty ainoastaan valtuustojen vähimmäiskoko. Suomessa on pohjoismaisittain melko suurehkot valtuustot kuntien asukaslukuun suhteutettuna. Kuntakohtaiset valtuustojen koot ja tietoja valtuutettujen määrästä on osoitteessa Lisätietoja internetissä: ja Kari Hietalalle sarjakuvan tekeminen on Tarmo Touhunen avaa näkökulmia työelämään TEKSTI MATTI WACKLIN KUVAT ARI JÄRVELÄ Alkuun pitää kertoa helpottava uutinen niille, jotka epäilevät, että kadunrakennuksessa työskentelevä Kari Hietala varastaa sarjakuvahahmonsa suoraan työmaaltaan. Vilkun tässä numerossa alkavan sarjakuva-tietoiskun päähenkilöllä Tarmo Touhusella ei ole tunnistettavaa esikuvaa Tampereen kaupungin työntekijöissä. Silti Tarmo voisi olla kaupungin työntekijä. Hän on joka paikan höylä, joka on valmis tarttumaan hommiin heti, kun työaika alkaa, sanoo Touhusen luonut sarjakuvapiirtäjä. Se, että jo 18 vuotta kaupungin palveluksessa leipäänsä ansainnut Hietala on nyt Vilkun sarjakuvapiirtäjä, on vähän sattumien summa. Hänen yksi piirroksensa on ollut jo jonkin aikaa kunnallisteknisen viraston seinällä. Sen kautta Hietalan harrastus ja lahjakkuus kantautuivat Vilkun toimitukseen. Siitä alkoi yhteistyö. Tämä on minulle kunnia. Tuntuu juhlavalta. Toivon, että voin tuoda kuvillani iloa muidenkin elämään, sanoo Hietala, jolle Vilkku tarjoaa ensimmäisen kunnon foorumin oman kädenjäljen jakamiseen muiden kanssa. Tarmo Touhunen seikkailee lehden jokaisessa numerossa ainakin vuoden tästä eteenpäin. Kyse on sarjakuva-tietoiskusta, joka tuo esille huumorin keinoin työelämään liittyviä tärkeitä teemoja. Aihe annetaan Hallintopalvelukeskuksesta. Minun tehtäväni on löytää siihen toimiva tarina. Kortteja työporukalle Lähipiiri on tiennyt miehen taidoista jo 12

13 tarinan kertomista pitkään. Hyvin työssään ja erityisen hyvähenkisessä työporukassa viihtyvä Hietala on piirtänyt kollegoilleen syntymäpäiväkortteja. Hän on tunnettu myös persoonallisista joulukorteistaan. Työkaverit ovat suhtautuneet harrastukseeni ymmärtäväisesti ja kiinnostuneina. Tampereen katuja jo kohta parikymmentä vuotta rakentanut Hietala ei ole sarjakuvapiirtäjä sattumalta. Kaikki lapsethan piirtävät. Niin tein minäkin. Välillä kai liikaakin. Koulukirjojen sivut olivat täynnä töherryksiäni. Sarjakuvatartunta tuli jo varhain. Hietala alkoi uppoutua kiinnostavaan maailmaan. Huomasin, että sarjakuvien tekeminen on hyvä ja minulle sopiva tapa kertoa juttuja. Jokainen varastaa Kari Hietala ryhtyi harrastamaan sarjakuvien piirtämistä tosissaan. Armeijassa hän sai tuotoksensa jopa julkisuuteen, kun tykkimiestoimikunta teki oman lehden. Nyt takana on monenlaisia kuvan tekemisen kursseja maalauksesta kipsitöihin, keramiikan työstämiseen ja tekstaukseen. Hän on tehnyt kipistä jopa näköispatsaita työkavereistaan. Kurssit ovat olleet merkityksellisiä, mutta yhtä olennaista on ollut katsoa muiden tekijöiden töitä ja ottaa niistä ideoita. Tällä alalla jokainen varastaa toiselta ennen kuin oma käsiala löytyy. Niin tekevät muuten myös elokuvanja huumorintekijät. Alkuvaiheissa käytössä oli jopa voipaperi, jonka läpi Hietala jäljensi alan mestareiden töitä. Matkiminen oli tärkeä oppimisen vaihe. Kivikirjastoa Aleksis Kiven kadulle rakentamassa ollutta Hietalaa auttoivat alkuun muun muassa alan suomalaisiin guruihin lukeutuva P. A. Manninen ja kirjailijana meritoitunut Johanna Sinisalo. He olivat vetämässä Sampolassa sarjakuvapiirrustuksen kurssia. Myös Juho Juntunen on vaikuttanut paljon. Poliittisista pilapiirtäjistä on edelleen ykkönen edesmennyt Kari Suomalainen, jonka Helsingin Sanomiin tekemät piirrokset ovat legendaarisia. Suomalaiselle ei ole vieläkään löytynyt kunnollista seuraajaa. Nykysarjakuvista Hietala arvostaa Viiviä ja Wagneria, V. Virtasta, Fingerporia ja Kiroilevaa siiliä. Minulle idea on tärkeämpi kuin tekninen taituruus, vaikkei osaamistakaan pidä tietenkään väheksyä. Hietala sanoo, että eurooppalainen sarjakuva innostaa häntä paljon enemmän kuin tuotteistetut amerikkalaiset tekeleet. Erityisesti hän pitää italialaisista sarjakuvapiirtäjistä. Arvostan silti esimerkiksi Aku Ankan kultakauden tekijää Carl Barksia. Nykypiirtäjät eivät vain ole hänen luovuutensa mittaisia. Sarjakuva on siteeksi totta Kun on nähnyt Kari Hietalan kuvia Tarmo Touhusesta, on helppo löytää hänen tyylinsä ydin. Siihen liittyy vahvoja, tietoisen liioittelevia ilmeitä ja omaperäistä huumoria. Sarjakuvan ei pidäkään olla kuin siteeksi totta. Se ei voi olla elämän dokumentointia. Vähän pitää vetää takaisin. Hietala ottaa aiheensa elävästä elämästä. Kerrottu juoru tai satunnainen tapahtuma saattaa muuttua kuviksi, mutta ei niin, että tutut ihmiset siirtyisivät suoraan paperille. Sormea heristeleväksi opettajaksi minusta ei ole, vaikka Vilkun kuvat ovatkin tietoiskuja. Sanonnoista ja sananlaskuista innostunut sarjakuvapiirtäjä sanoo, että huumorillakin on tarkoituksensa. Se pehmentää sanoman vastaanottamista. Olen tiedostanut vanhan sanonnan: ei niin pientä pilaa, ettei siinä olisi totta toinen puoli. Lyijykynällä ja tussilla Kari Hietala tekee sarjakuvia omaan tahtiinsa ilman pakkoa. Vilkun pesti on hänen ensimmäinen aikataulutettu sarjakuvatyönsä. Tavallisesti Hietala ottaa työvälineet esiin vähintään kerran viikossa. Välillä piirroksia hiotaan päivittäin. Tärkeimmät välineet ovat lyijykynä, tussi ja pyyhekumi. Aluksi tekijä luonnostelee kuvan lyijykynällä ja piirtää sitten tussilla päälle. Sitten odotetaan tussin kuivumista, jonka jälkeen pyyhitään kumilla lyijykynän jälki pois. Tällä tavalla viivasta tulee elävä. Hietala laskee, että hän on tuottanut vuodesta 1990 lähtien noin 700 A4- kokoista työtä. Työ vie mennessään ja ajantaju hämärtyy. Siksi on vaikea sanoa, kuinka paljon harrastus vie aikaa. Hämeenkatuakin työssään kunnostanut Hietala sanoo, että hänen harrastuksensa on yksinäistä puurtamista, mutta niin sen pitää ollakin. Tekeminen tuntuu hyvältä. Parasta on silloin, kun näkee, että piirrokset menevät lukijan jakeluun. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Välillä lukija löytää kuvista sellaista, mitä tekijäkään ei ole tiennyt sinne piirtäneensä. Lohdullisinta on se, että parin vuoden takaiset piirrokset näyttävät omissa silmissäni nyt aika tökeröiltä. Piirtäjä oppii koko ajan. Kadunrakentajana työskentelevä Kari Hietala harrastaa sarjakuvien piirtämistä tosissaan. 13

14 HALLINTOPALVELUKESKUS TIEDOTTAA Sähköinen sijaisrekisteri auttaa esimiehiä löytämään työntekijöitä TEKSTI TERTTU SAARIKKO KUVA KATARIINA HYNNINEN Kaupungilla tarvitaan päivittäin paljon sijaisia muun muassa kouluille, päiväkoteihin sekä sosiaali- ja terveystoimeen. Jotta sijaisten hankinta sujuisi mahdollisimman joustavasti, otettiin vuosi sitten käyttöön koko kaupungin yhteinen sähköinen sijaisrekisteri, jota hallinnoi Hallintopalvelukeskus Halo. Sähköisessä rekisterissä on kaikki nykytekniikan mahdollistamat ominaisuudet ja erityisenä ylpeydenaiheena on kalenteriominaisuus. Sijaiset varaavat hakemuksen lähetettyään haastatteluajan netin kautta suoraan rekrytointiasiantuntijan kalenterista. Sijaisrekisteriin päässeet sijaisehdokkaat on haastateltu Halossa, jossa myös heidän alkuperäiset tutkinto- ja työtodistuksensa on tarkastettu. Lasten kanssa työskenteleviltä tarkastetaan voimassaoleva rikosrekisteriote. Ensi vuoden alusta alkaen tutkitaan kaikkien sijaisehdokkaiden kelpoisuus heidän hakemiinsa tehtäviin. Kelpoisuuden selvittäminen erityisesti opettajien kohdalla on erityisasiantuntijuutta vaativa tehtävä samoin kuin opettajien hinnoittelu, joka merkitään Halossa jokaisen opettajasijaiseksi haluavan henkilön tietoihin. Sijaisrekisteriä kehitetään edelleen Pelkästään sijaisrekisterillä ei voida kuitenkaan ratkaista koko sijaisongelmaa. Haasteena onkin sijaisten löytyminen etenkin sosiaali- ja terveyspalveluihin, jossa on jatkuvasti pulaa ammattiosaajista. Osallistumalla erilaisiin työntekijöiden rekrytointitapahtumiin välitetään tietoa Tampereen tavasta hankkia sijaisia. Samalla pyritään houkuttelemaan sijaisia rekisteriin varsinkin tietyiltä aloilta, joissa tekijöistä on pulaa. Hoitopuolen opiskelijoista, jotka pyrkivät sijaiseksi, kirjataan tarkasti opiskelun vaihe opintopisteineen, joten esimiehet saavat rekisteristä tiedon, missä tehtävissä sijaista voidaan käyttää. Sairaanhoitajista ja terveydenhoitajista tarkistetaan TEO:sta ammatinharjoittamisen laillisuus. Tämän vuoden loppuun mennessä pitäisi valmistua keskusvirastotalon ensimmäiseen kerrokseen Rekrypiste, jossa järjestetään pienimuotoisia, kohdennettuja tiedotus- ja rekrytapahtumia. Koska sähköinen sijaisrekisteriohjelma on melko uusi, sen kehittely jatkuu edelleen. Nykyisen rekisteristä haun lisäksi tällä hetkellä on kehitteillä Avoimet työpaikat -välilehti. Tälle välilehdelle jokainen työntekijää etsivä esimies voisi laittaa pidemmät ja halutessaan myös lyhyet avoimena olevat sijaisuudet. Välilehdellä ne olisivat heti näkyvillä kaikille rekisterissä oleville sijaisehdokkaille. Näin sijaiset voisivat ottaa suoraan yhteyttä esimieheen eikä päinvastoin, ja esimiesten työ sijaisen hakemisessa helpottuisi. Halon sijaisrekrytoinnissa on vankka tietämys sijaisrekrytoinnista ja esimiehiä autetaan sijaisten etsimisessä. Yhteydenotot ja lisätietoja: tai palvelupuhelin (03) tai Aleksis Kiven katu B. Rekrytointiasiantuntija Mirja Koivula (oik.) haastatteli Niina Reiniä, joka oli ensimmäinen netin kautta tapaamisajan rekrytointiasiantuntijalle varannut sijainen. TARMO TOUHUNEN 14

15 Laitoshoidon työntekijöistä jaksamisen asiantuntijoita TEKSTI JAAKKO KOIVISTO KUVAT ARI JÄRVELÄ Apulaisosastonhoitaja Marika Lauren (vas.) toivoo, että työhyvinvoinnin valmennuskoulutuksessa saatua tietoa voi helposti jakaa työkavereilleen, muun muassa mielenterveyshoitaja Hanne Ainoselle. Työhyvinvoinnista on alettu puhua työpaikoilla aiempaa avoimemmin. Yhä useampi uskaltaa kertoa huolistaan joko työkavereilleen tai esimiehelleen. Tampereen kaupungin laitoshoidon prosessipäällikkö Kaija Suonsivun mielestä nykyinen keskustelu kaipaisi kuitenkin uudenlaista näkökulmaa. Olisi antoisampaa, jos työhyvinvointikeskusteluissa ei keskusteltaisi vain ongelmista, vaan sen sijaan keskityttäisiin työn ja työilmapiirin vahvuuksiin ja siihen, mikä työpaikalla on hyvää, Suonsivu sanoo. Hän on huolissaan siitä, että hyvin usein työhyvinvoinnin ongelmiin puututaan liian myöhään. Laitoshoidon tuotantoalueella on aloitettu työhyvinvoinnin seitsenpäiväinen valmennuskoulutus. Suonsivun vetämässä koulutuksessa on mukana 21 työntekijää laitoshoidon eri yksiköistä. Koulutuksen tarkoituksena on saada laitoshoidon yksikköihin asiantuntijoita, joiden kanssa olisi vaivatonta keskustella työhyvinvointiasioista ja jotka tunnistaisivat ongelmat jo alkuvaiheessa. Koulutuksessa käsitellään työhyvinvoinnin eri puolia. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Tampereen yliopiston Synergos -tutkimus- ja koulutuskeskuksen kanssa. Työhyvinvoinnista on ollut luennoimassa muun muassa professori Marja- Liisa Manka yliopistolta. Työyksiköihin suunnitelmat työhyvinvoinnista Keskustelemme koulutuspäivien aikana omista kokemuksistamme sekä laadimme työyksiköihin työhyvinvointisuunnitelmat. Nämä suunnitelmat arvioidaan yhdessä systemaattisesti, sillä työhyvinvoinnin asiantuntijoiksi valmentautuvien käyttöön on tarkoitus antaa välineitä, joiden avulla he voivat tarttua ongelmiin omilla työpaikoillaan, Suonsivu kertoo. Työhyvinvoinnin ongelmista väitöskirjan vuonna 2003 tehnyt Kaija Suonsivu on seurannut pitkään työssä jaksamiseen liittyviä asioita. Kun Suonsivu aloitti nykyisessä tehtävässään puolitoista vuotta sitten, tuli työntekijöiden hyvinvoinnista olennainen osa hänen työnkuvaansa. Myös laitoshoidon johtaja Ella Suojalehto näkee työhyvinvoinnin edistämisen yhtenä tärkeänä painopistealueena laitoshoidon toiminnan kehittämisessä. Päätös valmennuskoulutuksen järjestämisestä sai koko johtoryhmän tuen. Suonsivu halusi välittää osaamisensa muille laitoshoidon työntekijöille, jotka välittävät edelleen tietämyksensä työkavereilleen. Tietoutta levittämällä on tarkoitus varmistaa, että ongelmiin osataan puuttua ajoissa. Kaikkein tärkeintä on luoda työpaikoille avoin ilmapiiri, jossa asioista ja ongelmista keskustellaan avoimesti, Suonsivu sanoo. Ei pelkästään poissaolojen tarkkailua Kaija Suonsivu kertoo, että kun hän 1990-luvulla tutki jaksamisen ongelmia, niin silloin niistä puhuttiin vain harvoin avoimesti työpaikoilla. Työn- 15

16 tekijät pelkäsivät saavansa hankalan ihmisen leiman otsaansa tai esimiehen vihan niskaansa. Vaikka Suonsivun mielestä työhyvinvoinnista ei vieläkään puhuta riittävästi, niin kehitystä on hänen mielestään tapahtunut. Nyt esimiehelle uskalletaan ääneen sanoa, jos työssä viihtymisessä on ongelmia. Työhyvinvoinnin kehittämisen keskiössä on usein poissaolojen vähentämiseen liittyvät keinot. Se on tärkeää, mutta se ei yksinään riitä. Suonsivu painottaa, että työhyvinvointiin kuuluvat myös osaaminen, esimiestyö, työhön vaikuttaminen, työkuormitus, työn hallinta ja muutokset. Työhyvinvoinnin edistämiseksi tulisikin asiantuntijakoulutusta järjestää jatkuvasti. Vaikka täällä laitoshoidossa osataan lukea potilaita, niin omaa uupumusta ei välttämättä tunnisteta, Suonsivu toteaa. Laitoshoidon prosessipäällikön Kaija Suonsivun mielestä työhyvinvoinnista ei vieläkään puhuta riittävästi työpaikoilla, vaikka kehitystä on tapahtunut huomattavasti viimeisen 15 vuoden aikana. Nyt uskalletaan sanoa ääneen esimiehelle, jos työssä viihtymisessä on ongelmia. Sama ongelma on havaittu muuallakin. Oma uupumus tunnistetaan yleensä liian myöhään kuin riittävän ajoissa. Monet työntekijät eivät tunnista ongelmiaan silloinkaan, kun kärsivät uniongelmista eivätkä pysty rentoutumaan edes lomalla, Suonsivu kertoo. Hänellä on yksinkertaisia vinkkejä siihen, miten oman hyvinvoinnin voi tarkistaa. Hälyttävä merkki uupumuksesta on, jos aamuisin herää yhtä väsyneenä kuin on mennyt nukkumaan. Toinen selkeä merkki on huomata, ettei ole nauranut pitkään aikaan. Suonsivu muistuttaa, että uupuneena ei jaksa kiinnostua ympärillä olevasta, on vaikeata tehdä päätöksiä ja työt tahtovat jäädä keskeneräisiksi. Ongelmia ei saisi päästää niin pitkälle, että töiden tekeminen on yhtä itkua. Suonsivu neuvoo aina purkamaan ja juttelemaan asioista jonkun kanssa. Jos asioista ei uskalla tai halua puhua heti asiantuntijan kanssa, niin tukea ja apua voi saada myös turvalliselta ja luotettavalta tuttavalta, jonka kanssa jutteleminen voi auttaa ymmärtämään omaa tilannetta. Apua avoimen ilmapiirin luomiseen Hatanpään puistosairaalan apulaisosastonhoitaja Marika Lauren on aina ollut kiinnostunut työhyvinvointiasioista ja siihen vaikuttavista seikoista. Niinpä työhyvinvoinnin valmennuskoulutus tuntui houkuttelevalta ja hän pääsi mukaan koulutukseen. Työvuosien varrella työhyvinvointiin liittyvät ongelmat ovat tulleet tutuiksi. Jos työkaverilla on ollut paha olla, niin olen pyrkinyt keskustelemaan ja kuuntelemaan, mutta varsinaisia asiantuntevia keinoja ongelmien ratkaisemiseksi minulla ei kuitenkaan ole ollut, Lauren kertoo. Hän on vakuuttunut siitä, että koulutuksista on apua avoimen ilmapiirin luomisessa. Työhyvinvointi ei ole muista työasioista erillinen asia, vaan työssä jaksamiseen liittyy olennaisesti esimerkiksi se, miten tehtävät työpaikoilla jaetaan työntekijöiden kesken, Lauren painottaa. Odotan valmennuskoulutukselta uusimman tiedon saamista työhyvinvointiasioista. Käsittääkseni työhyvinvointia on tutkittu paljon, joten kurssilta saa varmasti hyvän tietopaketin. Osallistu esimiespäivään Tampere-talossa! Tamperelainen esimiestyön malli valmistui Tervetuloa kuulemaan, kyselemään ja kommentoimaan, mitä tarkoittaa tamperelainen esimiestyön malli ja mitä hyötyä toimintamallista on esimiehille. Vuoden 2008 esimiespäivä on Tampere-talossa 24. päivä marraskuuta kello Tilaisuuden avaa pormestari Timo P. Nieminen, ja päätöspuheenvuoron pitää yrittäjä, taiteilija, monitoimimies Mato Valtonen. Iltapäivä Tampere-talossa on esimiehille kohtaamispaikka, jonka aikana käsitellään esimiestyöhön liittyviä ajankohtaisia teemoja. Tapahtumassa saa tietoa paitsi esimiestyön mallista myös yhteistyökumppaneista ja tapaa muita Tampereen kaupungin esimiehiä. Esimiestapaamisen pääteema eli esimiestyön uusi toimintamalli on koottu yhteistyössä Life Works Consultingin asiantuntijoiden kanssa. Tilaisuudessa ovat mukana omilla puheenvuoroillaan ja esittelypisteillään myös Hallintopalvelukeskus Halo, Oppisopimuskeskus ja Työturva monitori -työturvallisuustietojärjestelmä. Esimiestyön uuden toimintamallin tueksi on Loorassa uudet Esimiehen sivut, jotka julkistetaan esimiespäivänä. Tilaisuuden järjestää henkilöstöyksikkö. Esimiespäivään voi ilmoittautua mennessä Looran kautta: Etusivu>Henki löstöasiat>koulutus>koulutustarjonta syksy 2008 Ilmoittautumisia otetaan vastaan kuitenkin vain niin kauan kuin tilaa Tamperetalon pikkusalissa riittää. Tarkempi ohjelma lähetetään esimiehille viikolla

17 Osallistu ideallasi Kehittäjäpalkinnon hakuun! euron summa jälleen jaossa TEKSTI RAIJA LINDELL On taas se aika vuodesta, että kannattaa laittaa omat hyväksi koetut ideat kiertoon ja osallistua Kehittäjäpalkinnon hakuun. Kaupungin eri yksiköissä tehdään jatkuvaa kehitystyötä ja esimerkiksi uudet tavat tehdä samaa työtä sujuvammin ja turvallisemmin jäävät helposti liian suppean piirin käyttöön. Palkinnon tarkoituksena on tuoda esille ja palkita hyviä työkäytäntöjä, -menetelmiä sekä työtapoja, joiden avulla edistetään työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja viihtyvyyttä, kertoo työympäristösuunnittelija Sampsa Hakulinen kaupungin henkilöstöyksiköstä. Kehittäjäpalkinnolla halutaan kannustaa kehittämään yhdessä ja erikseen työtä, asiakaspalvelua sekä työolosuhteita. Kerran vuodessa jaettavien palkintojen yhteissumma on euroa. Summa jaetaan saatujen esitysten ja hakemusten perusteella pienempiin eriin. Pienin summa on 500 euroa. Päätöksen palkinnon saajista ja jakamisesta tekee pormestari kaupungin yhteistyöryhmän työsuojelu- ja työterveysjaoston esityksen pohjalta. Kilpailuun voi osallistua Tampereen kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö. Palkittavien tulee olla kaupungin palveluksessa edelleen, kun päätös palkinnon jakamisesta tehdään, muistuttaa Hakulinen. Myös esimies voi esittää jotakin ideaa tai hanketta palkittavaksi. Palkintojenjakotilaisuus on yleensä ollut loppukeväästä Raatihuoneella. Palkinnot maksetaan palkanmaksun yhteydessä palkinnon saajalle tai saajille. Jos palkittavia on useampia, palkinto voidaan jakaa myös palkittavien esittämässä suhteessa palkittavien kesken. Kyseessä on veronalainen tulo, josta tehdään aisanmukainen ennakonpidätys. Teema-alueet Vuoden 2009 Kehittäjäpalkinnon teemat ovat seuraavat: 1. Moniammatilliset työtavat ja prosessimainen toiminta. Miten siinä on edistytty, mitä toimintamalleja ja/tai hyviä käytänteitä on luotu. 2. Työturvallisuuden hyvät käytännöt. 3. Asiakastyytyväisyys: Kerro, miten hyvin asiakastyytyväisyyden mittaaminen käytännössä, menetelmänä tai tapana on hallussa (suunnitelma, toteutus, tulokset, kehittäminen) ja miten laajasti se on käytössä. Kerro asiakastyytyväisyyden mittaamisesta saadut tulokset ja miten tuloksia hyödynnetään nyt ja jatkossa. Mitä käytäntöjä saadut tulokset ovat muuttaneet ja mikä vaikutus tuloksilla on toiminnan kehittämiseen 4. Kirjoituskilpailun yläotsikko on: Tampere työnantajana vuonna Sampsa Hakulinen korostaa, että nämä teemat ovat toiveita, joihin hakemuksia voisi kohdentaa, mutta ne eivät kuitenkaan sulje pois muita ideoita. Hakeminen Kehittäjäpalkintokisaan voi osallistua hakemuksella. Hakijana tai esityksen tekijänä voi olla yksittäinen työntekijä tai työyhteisö. Samoin palkittavana voi siis olla yksi henkilö tai ryhmä. Työyhteisö-määrittelyssä ei ole välttämätöntä käyttää hallinnollisia rajauksia, vaan hakijana voi olla tarkemmin määritelty lähityöyhteisö, korostaa Hakulinen. Kehittäjäpalkintokisan hakuaika alkaa 20. lokakuuta. Hakemusten tulee olla perillä viimeistään 9. tammikuuta Hakemukset tulee toimittaa konsernihallinnon kirjaamoon paperilla tai sähköisesti käyntiosoite: Puutarhakatu 6) Sähköpostiin tai kirjekuoreen otsikko Kehittäjäpalkinto Hakulomake kilpailuun ja lisätietoja löytyvät Loorasta: Etusivu Työterveys ja hyvinvointi Yhteistoiminta Aloitteet ja kehittäjäpalkinto Vastaanotto- ja puhelinaikoja lisätään Kehitämme jatkuvasti toimintaamme. Kehittämisemme suuntaviivoina toimivat asiakaspalautteet, prosessien sujuvuus sekä oman henkilöstömme kokemus työn vaikuttavuudesta. Jatkossa asiakkaamme tavoittavat oman työterveyshoitajansa entistä nopeammin ja varmemmin. Poliklinikkatoiminnan rinnalle lisäämme vastaanottoaikoja ja puhelinaikoja myös omille työterveyshoitajille alkaen. Sekä vastaanotto- että puhelinajat annetaan ajanvarauksen puhelinnumerosta Lisätietoja asiasta antaa oma työterveyshoitajanne. Äkillisesti sairastuneet voivat edelleen hakeutua poliklinikalle myös ilman ajanvarausta. Käytössä on edelleen myös Esimiehen lupa -käytäntö, jonka mukaisesti esimies voi harkintansa mukaan myöntää työntekijälle maksimissaan kolmen päivän poissaolon. 17

18 Vielä ehdit vastata Kunta10-kyselyyn Kaupungin henkilöstölle lähetettiin Kunta10-tutkimuksen vastauslomakkeet syyskuun alussa, mutta kyselyyn ehtii vielä hyvin vastata. Osa henkilöstöstä sai sähköpostilla muistutuksen kyselystä. Lisäksi lokakuun alkupuolella lähetettiin paperinen vastauslomake kaikille niille henkilöille, jotka eivät ole vielä vastanneet kyselyyn. Työterveyslaitoksen tekemä Kunta10-seurantatutkimus käynnistyi syyskuussa. Tutkimuslomakkeen saivat kaikki vakinaisessa työsuhteessa tai pitkäaikaisessa työsuhteessa olevat henkilöt. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni vastaa kyselyyn. Suurella vastaajamäärällä mahdollistetaan todellisen kuvan saaminen työyhteisöjen tilasta. Kunta10-tutkimuksen tavoitteena on selvittää työelämän muutosten vaikutuksia kuntien henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin sekä löytää toimenpiteitä, joilla voidaan vaikuttaa hyvinvoinnin myönteiseen kehittymiseen. Tutkimus on laaja monitieteinen tutkimus, jossa ovat mukana Turku, Raisio, Naantali, Vantaa, Espoo, Tampere, Nokia, Valkeakoski, Virrat ja Oulu. Keskeiset tulokset tiedotetaan kaikille tutkimukseen osallistuneille kunnille ja niiden henkilöstölle keväästä 2009 alkaen. Tutkimustietoa käsitellään ja raportoidaan yleisellä tasolla niin, ettei kenenkään yksittäisen vastaajan mielipiteitä tai tietoja ole mahdollista tunnistaa. Laki velvoittaa Työterveyslaitoksen tutkijan täydelliseen vaitioloon yksittäistä työntekijää koskevissa asioissa. Tutkimukseen antamasi tiedot ovat täysin luottamuksellisia. Sähköinen yhteys vastaa tietoturvaltaan sähköisen pankkiyhteyden luotettavuutta. Tutkimus herättänyt paljon kysymyksiä Työympäristösuunnittelija Sampsa Hakulinen kertoo, että Kunta10-kysely on herättänyt henkilöstön keskuudessa paljon kysymyksiä. Niinpä henkilöstöltä tulleita usein toistuvia kysymyksiä on nyt koottu yhteen vastauksin varustettuna. Kysymyksiä ja vastauksia on mahdollisuus lukea Loorassa. Omaan kysymykseen voi löytyä jo valmis vastaus. Tässä muutamia useimmin esitettyjä kysymyksiä: Kuka käsittelee vastauk set? Kaikki vastaukset käsittelee Työterveyslaitos, joka raportoi tutkimuksessa mukana oleviin kymmeneen kuntaan vain osan vastauksista. Vastaajan terveydentilaa ja elämäntilannetta koskevat vastaukset jäävät ainoastaan Työterveyslaitoksen käyttöön. Tutkimustulokset käsitellään ja raportoidaan ainoastaan ryhmätasolla, jolloin kenenkään yksittäisen vastaajan mielipiteitä ei ole mahdollista tunnistaa. Mitä hyötyä kyselyyn vastaamisesta on? Tutkimuksen tavoitteena on selvittää työelämän muutosten vaikutuksia kuntien henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin sekä löytää toimenpiteitä, joilla voidaan vaikuttaa hyvinvoinnin myönteiseen kehittymiseen. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään aktiivisesti Tampereen kaupungin päätöksenteossa. Tuloksilla on vahva vaikutus muun muassa kaupungin henkilöstöohjelmaan ja sen painopisteisiin. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni vastaa kyselyyn. Suurella vastaajamäärällä mahdollistetaan todellisen kuvan saaminen työyhteisöjen tilasta. Miksi lomakkeissa on mukana sarjanumero / seurantanumero? Sarjanumero on lomakkeissa mukana, jotta henkilön vastaukset voidaan kohdistaa oikeaan organisaatioon ja seurata ketkä ovat vastanneet kyselyyn. Näin vältytään turhien karhulomakkeiden lähettämiseltä. Sarjanumeron ja henkilön yhdistävät tiedot ovat ainoastaan Työterveyslaitoksen käytettävissä. Tutkimuskäytössä Työterveyslaitos hyödyntää tietoja yksinomaan ilman henkilötietoja. Miten tietosuoja varmistetaan kyselyssä? Sähköpostilla toteutetun kyselyn osalta yhteys vastaa tietoturvaltaan sähköisen pankkiyhteyden luotettavuutta. Paperilomakkeiden osalta lomakkeissa olevan sarjanumeron ja henkilön yhdistävät tiedot ovat käytettävissä vain Työterveyslaitoksella, missä niitä säilytetään kassakaapissa. Tutkimustulokset käsitellään ja raportoidaan ainoastaan keskiarvoina, jolloin kenenkään yksittäisen vastaajan mielipiteitä ei ole mahdollista tunnistaa. Lisätietoja: Loorassa: Työterveys ja hyvinvointi Työhyvinvointi Kunta10 tutkimus, tai työympäristösuunnittelija Sampsa Hakulinen matkapuhelin 60554, KIITOKSIA Kiitän lämpimästi liikuntapalvelujen henkilökuntaa muistamisista siirtyessäni eläkkeelle. Jarmo Kantola Lämpimästi Teitä jokaista muistan ja kiitän jäädessäni eläkkeelle. Eilinen on historiaa, huominen on mysteeri, tämä päivä on lahja. Marketta Kalenius onnellinen eläkeläinen Tammelakeskuksesta Kiitos Tampereen Aterialle ja Nekalan palvelukeskuksen tytöille muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Pirkko Oksanen 18

19 Loora etäkäyttöön ensi vuonna 3 eurolla kuussa Kaupungin työntekijöillä on mahdollisuus käyttää Looraa ja työsähköpostia myös työpaikan ulkopuolella, esimerkiksi työmatkalta tai vaikka omalta kotikoneelta. Etäkäyttöä varten tarvitaan vain tietokone, internetyhteys ja matkapuhelin. Vuoden 2008 loppuun saakka etäkäyttöä voi kokeilla maksutta eli konsernihallinto maksaa siitä aiheutuvat kustannukset. Ensi vuoden alusta alkaen Looran ja työsähköpostin etäkäyttö maksaa yksiköille 3 euroa kuukaudessa käyttäjää kohden. Ilmainen etäyhteys loppuvuodeksi tilataan Loorasta osoitteesta Jokainen työntekijä voi tilata itse etäyhteyden, mutta ennen sitä on toivottavaa keskustella asiasta oman esimiehen kanssa. Lisätietoa Helsingin, Tampereen ja Kotkan yhteistyökeskus Pietariin Kaupunkisuhteita, viestintää ja suomalaisten kaupunkien elinkeinopoliittisia tavoitteita Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä edistävä Helsinki-keskus aloitti syyskuussa toimintansa Pietarissa. Tampereen ja Kotkan kaupungit seudullisine kumppaneineen ovat yhteistyökumppaneita Helsingin perustamassa edustustossa. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, Tampereen pormestari Timo P. Nieminen ja Kotkan kaupunginjohtaja Henry Lindelöf allekirjoittivat Pietarissa syyskuun puolivälissä sopimuksen Helsinki-keskuksesta ja sen piirissä harjoitettavasta yhteistyöstä. Kumppanuuden tavoitteena on voimavaroja yhdistämällä ja toimintaa koordinoimalla vahvistaa kaupunkien toimintaa Pietarin ja Luoteis-Venäjän yhteistyöverkostojen kanssa. Yhteistyön keskeisiä teemoja ovat liikenneyhteydet, logistiikka ja autoteollisuus, yhteistyö tutkimuksen ja kulttuurin alueilla, matkailu ja kulttuuri sekä viestintä- ja mediayhteydet. Helsingin, Tampereen ja Kotkan keskeisiä tavoitteita on tiivistää yhteistyötä Pietarin kaupunginhallinnon kanssa. Helsinki-keskus ylläpitää Helsingin perinteistä ru -sivustoa, jossa julkaistaan yhteistyökaupunkien venäjänkielisiä uutisia sekä tietoa Helsinki-keskuksen toiminnasta. Tammikuussa 2009 alkavaa aikuiskoulutusta Ammatillisia erikoistumisopintoja Opintojen laajuus on 30 opintopistettä ja ne toteutetaan Tampereella, mikäli ei toisin mainita. Koulutusten kesto on noin vuoden, pääsääntöisesti Diabeteksen ehkäisy ja hoito Hyvinvointiyrittäjyyden erikoistumisopinnot Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla Lastensuojelu ja perhetyö Sydänpotilaan hoitotyö Työnohjaajakoulutus, 60 op (2 vuotta kestävä koulutus) Työterveyshuollon erikoistumisopinnot Business Controller, Ikaalinen Music for International Markets, Virrat Hakuaika koulutuksiin on päättyen kello Sähköinen haku osoitteessa Koulutusten hinta on 168 euroa lukuvuodelta. Lisätietoja koulutuksista saat osoitteesta tai koulutuskoordinaattori Anne Kivelältä, p. (03) Sähköposti: Avoin ammattikorkeakoulu ja täydennyskoulutus Avoin ammattikorkeakoulu on joustava ja edullinen tapa suorittaa korkeakouluopintoja. Tutustu monipuoliseen, jatkuvasti päivittyvään koulutustarjontaamme osoitteessa avoinamk. Tarkista samalla PIRAMKin täydennyskoulutustarjonta osoitteessa Ajantasaiset tiedot kaikista koulutuksista löydät Pirkanmaan ammattikorkeakoulun nettisivuilta PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU I Kuntokatu 4 I TAMPERE 19

20 Moreeniassa Reilun kaupan infopiste TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN ja RAIJA LINDELL Ympäristötietokeskus Moreeniasta löytyy nyt pysyvä Reilun kaupan infopiste, jossa on näytteillä Reilun kaupan tuotteita ja tarjolla tietoa Reilusta kaupasta. Tampereen kaupunki sai ensimmäisenä kaupunkina Suomessa reilun kaupan kaupungin arvonimen Reilun kaupan kaupunkina Tampere on sitoutunut kasvattamaan kaupunkilaisten tietoisuutta Reilusta kaupasta, ja siksi perustettiin Reilun kaupan infopiste Moreeniaan. Reilussa kaupassa toteutuvat ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys. Viljelijät ja työntekijät saavat työstään oikeudenmukaisen korvauksen, ja osa Reilun kaupan lisätuloista käytetään elinolojen parantamiseen. Lapsityövoiman käyttö on kielletty, ja tuotannossa on noudatettava tiukkoja ympäristömääräyksiä. Moreeniassa olevassa infopisteessä kerrotaan Reilun kaupan järjestelmästä: esillä on tuottajatarinoita ja esimerkkejä Reilun kaupan lisätuloilla toteutetuista hankkeista tuottajamaissa. Reilun kaupan tuotevalikoima kasvaa koko ajan. Monille ovat tuttuja Reilun kaupan kahvi, tee ja hedelmät, mutta kaupoista löytyy myös Reiluja pyyhkeitä, sukkia, vaatteita ja kosmetiikkatuotteita. Infopisteen näyttelyyn onkin saatu materiaalia lahjoituksena Reiluja tuotteita valmistavilta ja myyviltä pirkanmaalaisilta yrityksiltä, jotka ovat infopisteen yhteistyökumppaneita. Infopisteestä vastaavat Moreenian lisäksi Reilun kaupan kaupungin kannatustyöryhmä ja yhteistyökumppanit. Osallistu kahvitauollasi tempaukseen Maailman suurin Reilun kaupan kahvitauko -tempaus järjestetään tiistaina 21. lokakuuta kello Tavoitteena on, että yli suomalaista Reilun kaupan kannattajaa nauttii Reilu kauppa -sertifioituja tuotteita kahvitauoillaan tiistaina Kahvitauon tulee sijoittua vähintään osittain ajan välille. Tapahtuman suojelijana ja arvontojen valvojana on hallitusneuvos Aulis Gerlander. Kahvitaukotempausta organisoimaan tarvitaan kahviporukasta valittu taukomestari, joka ilmoittautuu tempaukseen osoitteessa Taukomestari raportoi osallistujamäärän tempauksen järjestäjille. Nettisivuilla on tarkemmat toimintaohjeet. Lisätietoa Reilusta kaupasta löytyy internetistä esimerkiksi sivuilta ja Ympäristötietokeskus Moreenia on avoinna tiistaisin kello sekä keskiviikkoisin ja torstaisin kello Moreenia löytyy Patosillan ja kosken kupeesta aivan Tampereen keskustasta. Lisätietoa Moreeniasta on verkkosivulla Museoista väriä marraskuuhun TEKSTI TÄHTITALVIKKI POIKAJÄRVI KUVA ARI JÄRVELÄ Koska viimeksi kävit museossa? Marraskuussa kannattaa virkistää itseään annoksella kulttuuria, sillä kaupungin henkilökunta perheineen saa alennusta pääsylippujen hinnoista. Marraskuun ajan sisäänpääsy kaupungin työntekijöille maksaa vain lastenlipun hinnan verran, alle 7-vuotiaat pääsevät sisään ilmaiseksi. Alennus koskee koko perhettä. Vapriikin Tiibet ja Tampere 1918, Tampereen taidemuseon Pitkältä tieltä, Sara Hildénin Matti Aiha ja monet muut näyttelyt tarjoavat iloa silmälle ja mielelle kaupungin museoissa. Nyt kannattaa tehdä retki vaikkapa Muumilaaksoon tai Kivimuseoon, jotka ovat lasten suosikkeja. Tai tuoda puoliso testaamaan Jääkiekkomuseon maalisimulaattoria Vapriikissa! Kaupungin museoita ovat: Amurin työläismuseokortteli, Muumilaakso, Sara Hildénin taidemuseo, Tampereen Kivimuseo, Tampereen taidemuseo, Vapriikki, Mediamuseo Rupriikki ja TR1. Muista varata mukaan museokäynnille henkilökorttisi. Museokeskus Vapriikki tarjoaa mukavat tilat myös kokouksille ja erilaisille tilaisuuksille. Talosta löytyy sauna, jonka yhteydessä on kabinetti kymmenelle. Vapriikissa on myös reilun sadan hengen auditorio. Ravintola Valssi järjestää kokousruokailut, kahvitukset ja vastaanottotarjoilut tilaajan toiveiden mukaan. Kaupungin yksiköt saavat alennusta tilavuokrista. Lisätietoja kokouspalveluista: puhelin (03) Tervetuloa meille, toivottavat Vapriikin asiakaspalvelun väki: Marja-Liisa Kaakkolammi (alarivi vas.), Tarja Rantama, Tuija Lähteenmäki ja Nelli Salmi. Jadekai Lindholm (ylä, vas.), Mika Stjerna ja Heikki Stenholm. 20

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012 Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Millä tavoin haluaisit saada ajankohtaista tietoa maaseutupalveluista? Laita järjestykseen, mikä tavoittaa

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

Taustatiedot - Kaikki -

Taustatiedot - Kaikki - Lapin yleisten kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2014 RTF Report - luotu 01.12.2014 12:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Vastaajat 2014 52 52 47 Yhteensä 52 52 47 Vastausprosentti 100 Lopettaneet

Lisätiedot

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011 Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä Espoonlahti kevät 2011 Suunnitelma alle 25-vuotiaita sosiaalitoimen asiakkaita, jotka ovat saaneet/saamassa oman ensiasunnon tai joilla on ollut aikaisemmin vaikeuksia

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Taidepyöriä lainattiin työpaikoille 1.5. 31.10.2012. Työpyöräile!

Taidepyöriä lainattiin työpaikoille 1.5. 31.10.2012. Työpyöräile! Taidepyöriä lainattiin työpaikoille 1.5. 31.10.2012 Työpyöräile! Kuinka työasiamatkapyöräily voi sosiaalisen median avulla voi nousta aivan uudelle tasolle. Työpyöräile!-kampanja Varsinaissuomalaisille

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Medical- brändien taustalla vuodesta 1994 Innokas Medical Oy 20 000 Perustettu Oulussa vuonna 1994

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 2581/07.02.01/2015 289 Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi -palveluun (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Mitä mieltä mynämäkeläiset ovat?

Mitä mieltä mynämäkeläiset ovat? Kimppakyytikyselyn tulokset 1/6 Mynämäen kimppakyytipalvelu Mitä mieltä mynämäkeläiset ovat? Kuntalaisille kevään 2010 aikana tehtyyn kyselyyn saatiin 86 vastausta. Uskotko, että tulet joskus etsimään

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Loppuraportti OPET-projekti

Loppuraportti OPET-projekti Loppuraportti OPET-projekti HENKILÖTIEDOT Johanna Jussila Omnia, Lakelan toimipiste Tel: 046-8515142 email: johanna.jussila(a)omnia.fi TYÖYKSIKKÖ Hotelli Libyan Princess Main Street, Paleochora 73001,

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Järvenpään kaupungin asiakaspalautteiden hallinta Nomis-HelpDeskin avulla. Asiakaspalvelupäällikkö Satu Hänninen Järvenpään Kaupunkikehitys

Järvenpään kaupungin asiakaspalautteiden hallinta Nomis-HelpDeskin avulla. Asiakaspalvelupäällikkö Satu Hänninen Järvenpään Kaupunkikehitys Järvenpään kaupungin asiakaspalautteiden hallinta Nomis-HelpDeskin avulla Asiakaspalvelupäällikkö Satu Hänninen Järvenpään Kaupunkikehitys 26.9.2013 Saksalaisen yliopiston tutkijan Christof Weckerin kokeissa

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Ammattiportfolio. Projektiin liittyvät seuraavat kurssit:

Ammattiportfolio. Projektiin liittyvät seuraavat kurssit: Ammattiportfolio Ammattiprojektissa tutustutaan 3 5 ammattiin. Lisäksi projektin on tarkoitus auttaa löytämään omia vahvuuksia ja helpottaa tulevaa ammatinvalintaa. Projekti antaa myös valmiuksia työnhakuun.

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot