HÄMMÄSTYTTÄVÄ MONIMUOTOISUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HÄMMÄSTYTTÄVÄ MONIMUOTOISUUS"

Transkriptio

1 Jukka Kauppinen HÄMMÄSTYTTÄVÄ MONIMUOTOISUUS Luonnon tapahtumia, kansan tietoa, museohavaintoja Kauppinen, J. 2007: Mihin maisemiin olemme sijoittuneet Kuopion luonnontieteellisen museon julkaisuja 7

2 MIHIN MAISEMIIN OLEMME SIJOITTUNEET 20 Piirtokoristeinen pallonuija, Kiuruvesi. Vuolukiveä. Kivikaudelta, Suomusjärven kulttuuria, ekr. Suomen kansallismuseo.

3 21

4 MIHIN MAISEMIIN OLEMME SIJOITTUNEET Havaintoja Järvi-Suomen latvojen asutus- ja maisemahistoriasta 22 Oli syksypuoli kesää keskipaikoilla elokuuta. Olin lähtenyt jalkamatkalle, tullut pienellä laivalla kirkonkylään ja painautunut sieltä laitapitäjätä kohti, päin noita kaukaisia mäkikyliä, joilta vaalenevat ruispellot ja ruskettuneet kasket paistavat peninkulmain päähän. Sinne, noihin sydänmaan vankkoihin taloihin, jonne ei vielä milloinkaan ole kärryillä ajettu ja joiden laitumilla kontio joka kesä viheltelee, sinne minua haluni veti. Juhani Aho M e tulemalla teemme tilan. Jätämme merkkejä jälkeemme: leirinuotio, tulisijaan heitettyjä luita, kiviesineitä, kaadettuja ja poltettuja metsiä, sitten kirjoituksia ja kuvia Nostamme niitä esiin ja annamme näkyvyyttä itsenäisinä merkkituotteina tai todistuskappaleina tapahtumista ja ihmisen toiminnasta. Jatkamme tätä merkitsemisen ja esillä olemisen yhteyttä katsojana, kulkijana, tieteen ja taiteen tekijänä. Saatamme lähestyä parhaiten sirpaleista todellisuutta eri suunnista pienten kertomusten kautta, tai jospa laittaisimme sellaisen vallattoman esillepanon, jossa eri merkit ja tekstit voisivat kommunikoida keskenään. Yksi ainoa näkökulma ja tulkinta saattaa muokata itse todellisuutta. Kuitenkin harvoin jonkun teon tai esineen tekijä, vaikkapa Kiuruveden ihmisenmuotoisen kivikirveen muotoilija, itsekään on tiennyt ratkaisujensa motiiveja miten sitten me voisimme sanoa kovin paljon hänen ajatuksistaan tai innoituksestaan. Kuusimetsän tumma hahmo Kuvitellaan aika ennen ihmistä. Kivet syntyivät miljardeja vuosia sitten. Puoli vuosituhatta ihmisen kirjoitettua vaellusta on häviävän vähän luonnon mittakaavassa. Ilmasto arvaamattomuudessaan on luonut meille pohjoisen luonnon kuvaa. Kylmien jääkausien ja niiden välisten leudompien interglasiaaliaikojen rytmitys on uudistanut maisemakuvaa ja luontoa. Jos elämme nyt yhtä jääkauden kevättä, varmaankin lähestymme kesää? Luonto tiettävästi tekee paluuta runsaat vuotta sitten päättyneestä kylmästä jäätiköitymisen vaiheesta: monet eliölajit ovat levittäytymässä eteläisistä ilmansuunnista kohti pohjoista. Lämpimät ilmastojaksot auttavat luonnollista levittäytymistä. Ihmisen aiheuttama ilmaston muutos on sitten oma arvaamaton lukunsa. Viimeisen jäätiköitymisvaiheen jälkeen, kun jäälautta oli vetäytynyt kohti luodetta, täällä on lainehtinut suolainen Yoldia-meri. Maan paljastuessa vedestä karu ja matala tundrakasvillisuus ja kitulias koivikko on ottanut paikkansa. Mänty on saanut hitaasti jalansijaa ja levinnyt vasta ilmaston lämmetessä arktisesta vaiheesta. Näihin aikoihin ihminen alkoi tulla maisemakuvaan, muttei juuri jättänyt jälkiä elämästään. Mutta kuka uskoisi, jolleivät luonnon omat paleoekologiset arkistot soiden turvekerrostumien siitepölyt todistaisi, että neitseellisen Metsä- ja Järvi-Suomen ensimmäisiä kaksijalkaisia kulkijoita ovat olleet syvällä sisämaassakin vastassa tanakat tammet, lehmukset ja muut jalopuut, lehtipuistot! Aterioiksi luonto on tarjonnut uudisasukkaille vesipähkinöitä (Trapa napans). Siitä on merkkejä; kulkijat ovat levittäneet vesipähkinöitä ja jättäneet niiden kuoria jälkeensä.

5 Kuka? Kenen kirves? Kivikauden ihmisen muotoilemat kiviesineet herät tävät ajatuksia ja kysymyksiä: Mitä ovat nuo kauniit kivet? Nämä ovat tätä ajatonta kauneutta. Ready made! Niiden subjektiivista ulottuvuutta ei mikään museo voi rajoittaa. Kivet elävät omaa elämäänsä ja uudistuvaa merkitysviidakkoa. Mistä ne tulevat! Tarkastellaanpa kahta Kiuruveden kaunista kiviesinettä. Toinen niistä on pallomainen nuijakivi, jonka pinta on koristeltu havupuun neulaskuvioin, säännönmukaisesti toistuvin viivaparein. Vuolukivinen, halkaisijaltaan runsaan kymmenen sentin nuija on käsitelty tiettävästi noin vuotta sitten. Se edustaa paitsi Suomen vanhimpia käyttöesineitä myös ensimmäisiä esteettisen työn jälkiä. Toinen varhaisista Kiuruveden esineistä on kivikirves, jonka kantaan on hakattu tyylitellyt ihmiskasvot. Pilkulliseen ja kovaan vulkaaniseen kivilajiin, uraliittiporfyriittiin, taottu esine on myöhäiseltä kivikaudelta, noin vuoden takaa, ja se on löytynyt vedestä. Onko se kirveen jumala ja onko se uhrattu Ihmispäinen reikäkirves, Kiuruvesi. Uraliittiporfyriittia. Myöhäiskivikautista kulttuuria, ekr. Suomen kansallismuseo. Täällä vallitsi noin 8000 vuotta sitten lämmin ja kostea ilmasto. Mutta sen jälkeen jalot lehtipuut katosivat viilentyvän ilmaston tieltä, samoin vesipähkinä. Kuusimetsän tumma hahmo alkoi levittäytyä. Ilmasto ja kasvillisuus vakiintuivat pitkäksi aikaa: alkoi boreaalisen havumetsän valtakausi, joka jatkunee vielä pitkään meidänkin vaelluksemme jälkeen. Ihmisen jälki maisemakuvassa on kasvamistaan kasvanut. Havaittavat ihmistoiminnan merkit Suomen luonnossa ulottuvat tiettävästi noin 8500 vuoden taakse, kivikauden varhaisiin vaiheisiin. Tosin ihmisen jättämiä merkkejä luolaihmisen kiviä jääkauden jälkeiset maakerrokset lienevät peittäneet alleen. Emme tiedä paljoa ihmisen ensivaelluksista; enemmän voimme päätellä vasta merkeistä kampakeraamiselta ajalta, noin 6000 vuoden takaa. Nuo merkit ovat tulisijoja, kivikirveitä, nuijia, talttoja, keihäänkärkiä, keraamisia esineitä, punamultahautoja. Leirinuotio Leirinuotio on voinut sijaita missä vain, usein kuitenkin rantametsässä. Nuotioitten pohjien luujäännöksiä on varhaiselta kivikaudelta, samoilta ajoilta kuin Kiuruveden koristeltu kivikirves. Ne kertovat saaliista ja ruokapöydän antimista. Suurin osa on kalojen luita; eniten on haukia ja ahvenia. Nisäkkään luista on tunnistettu hirvi, jänis, majava, kettu, orava ja näätä. Lintujen luut eivät ole yhtä hyvin säilyneet. Muutamia lajeja niistä voidaan kuitenkin määrittää: vesilinnuista ainakin sinisorsa, tavi ja joku kuikkalintu, metsänriistasta metso, teeri ja riekko. Muinainen luonto onkin meille tuttu! Esihistoriallisten tulisijojen luulöydöt valottavat paitsi metsästyssaaliin koostumusta myös eläimistön lajistoa ja esiintymishistoriaa: tällaisen eliömaailman keskuudessa muinaiset ihmiset elivät. Eläimistöstä tosin ei ole saatavissa yhtä hyviä tietoja kuin kasviston ja kasvillisuuden vaiheista tarjoavat soiden kerroksiin arkistoituneet kasvijätteet ja siitepölyhiukkaset. Eläimistön historiaa joudumme usein päättelemään epäsuorasti ilmasto- ja kasvillisuusmuutosten perusteella. 23

6 veden mahdeille, vai onko se aikansa arjen estetiikkaa, kivikauden muotoilijan designtuote? Ehkä tätä kaikkea. Kiviesineen tekijästä tiedämme vain, että hän on joku nimetön kalastaja-metsästäjä. Juuri muita tietoja tai jälkiä itsestään hän ei ole jättänyt ympärilleen. Hän on ollut melko näkymätön osa luontoa kuin karhu, joka merkitsee käyntinsä ja rajansa muille lajitovereilleen hajumerkein tai puiden oksia taittamalla ja runkoa kynsimällä. Hän on tuonut tulisijoilleen hirviä, hylkeitä, majavia ja muita nisäkkäitä, kaloja ja lintuja. Jälkeen ovat jääneet merkkeinä nuotion pohjat ja luut. Tulisijoja on paljastunut varhaiselta kivikaudelta, samoi lta ajoilta kuin Kiuruveden koristeltu kivikirves. Hän on asunut täällä, pyytänyt ja viljellyt Viljan siitepöly on merkki ihmisen näkyvästä mukaantulosta. Ihminen alkaa muuttaa maisemaa. Järvi-Suomen paleoekologisista kerrostumista var hai - sim mat viljelyä osoittavat siitepölylöydöt ovat vuo den takaa. Esinelöytöjen perusteella maanviljelystä savolaiset näyttävät harjoittaneen luvuilla niin Mikkelin seuduilla kuin Kiuruvedelläkin. Tuolta ajalta on dokumentteina myös hevosen, naudan ja sian luita. Suomalaiset asuttivat lopullisesti sisämaan mittaamattomat salot eräkansan jäljiltä kaskeamalla. He osasivat polttaa huuhtia, syvien havumetsien mäkisiä moreenirinteitä. Järvi-Suomen asumaton suuri salo aina Saimaan etelärannoilta Ylä-Savoon, Kainuun rajoille asti oli kaskikansan jakamatonta maata. Kuka ehti kalastus- ja metsästysretkillään ensin itselleen alueen merkitä, hän sen sai. Savu nousi, metsä paloi. Talo näyttäytyi aluksi siellä täällä järvien rannoilla, ja asutus eteni mäeltä mäelle sukujen kasvaessa. Savolaisten verovalitusasiakirja on merkittävä vaelluksesta kertova dokumentti; se osoitettiin (1545) kuninkaalle, joka näin sai tietää itäisen erämaan asutuksesta ja metsäsuomalaisista: Mutta sitten tapahtui, että meitä alkoi kasvaa liian monta yhdelle talolle, niin että emme voineet siinä elää. Sen tähden erkanimme toisistamme ja rakensimme taloja erämaillemme. 24 Muinaisten järvien riista Luonnon historiaa on ohjannut ilmasto, ja muutos on ollut meidän näkökulmastamme hidasta. Kuitenkin prosessi, havaittu muutos ja liike on hidasta tai nopeaa riippuen siitä missä aikamittakaavassa sitä tarkastelemme. Jos ilmasto oli kohtalaisen vakaa, samoin metsät ja vedet melko muuttumattomassa tilassa, mikäpä olisi eläimistön koostumukseen paljon vaikuttanut, paitsi jääkauden jälkeinen luonnollinen leviäminen. Uusia lajeja ilmaantui muualta leviämispaineiden seurauksena. Käsityksemme muinaisesta vesilinnustosta on varovaisen päättelyn varassa: Jääkauden päättyessä nykyisen Järvi-Suomen alueella ovat linnuista varmaankin asuneet jo pian karujen vesien peruslajit kuikka, koskelot, tavi ja sinisorsa, mutta ehkä myös alli, mustalintu ja pilkkasiipi, jotka sittemmin ovat perääntyneet pohjoisemmaksi tai Itämeren piiriin. Telkkä lienee vakiintunut mäntymetsän vallatessa maata tundralta. Sisävesien linnusto vakiintui tiettävästi jo varhain eräkauden ihmisen toiminta ei juuri muuttanut ympäristöä, ja tuhansia vuosia kestänyt boreaalinen kausi on ollut ilmastollisesti melko vakaa. Karujen järvien lintuyhteisöt ovat perusrakenteeltaan hyvin vanhoja. Niinpä esivanhempamme ovat kohdanneet ne melko samankaltaisina kuin mekin. Sama tilanne on kalaston suhteen. Pohiaspuoli surta pyöriätä Paikannimet kartoilla ja niiden luonnolliset muutokset kertovat maankäytön ja maiseman muutoksista ja ne tapailevat ihmisten kieltä ja paikallista kulttuuria. Mitä tiedän heistä tai hänestä, ymmärränkö häntä? Joka tapauksessa edellä etsitty se joku on olemassa hänestä on tietoja. Emme tarvitse puhua nimettömistä ja tuntemattomista. Meillä on maahan, aineeseen, viljelyyn ja muuhun kulttuuriin liittyviä tekstejä, monenlaisia merkkejä. Niitä on 1500-luvun maakirjoista alkaen. Viimeisiä Savon ja Kainuun asumattomia rajamaita tiedetään valloitetun kaskiviljelylle 1500-luvun lopulla muun muassa nykyisen Vieremän kunnan Kauppilanmäestä käsin paikka on tunnettu myös nimillä Salmijärvenmäki, Salmi Jerfwen mäki. Kauppilanmäen ensimmäisiä kaskeajia ovat olleet veljekset Riekki ja Jussi, jotka ovat muuttaneet Leppävirralta. Heidän isällään Juntilla on ollut vuoden 1561 verollepanomaakirjan mukaan kaskimaita noin ha, yhteensä 19 maakappaletta, niin Leppävirralla kuin pohjoisempana Kainuun rajoilla. Juntin mukaan maat on nimetty, kun maakirjaan piti ilmoittaa, käytännön tarpeen mukaan, kuvaavasti: Pöräsen Mäki, Salmi Jerfwen mäki, Mammijerfuen Mäki, Paju jerfuen siwu pohias puoli, Sorijn suonsiwull, Pohiaspuoli surta pyöriätä, Itäpä Niemi Jerfwiä, Luoehpuoli Leppäsuota.

7 Me olimme tulleet huomatuiksi, tiedetyiksi metsäsuomalaisiksi, jotka kalastivat ja metsästivät, viljelivät kaskirinteitään ja pitivät pientä karjaa. Mutta sitten kruunu julisti omistavansa kaikki asumattomat erämaat! Tätä julistusta täsmennettiin ilmoittamalla, että maa on Jumalan, kuninkaan ja kruunun omaisuutta. Uudisasukkaat olivat kohdanneet tiellään erätaitojen varassa eläviä lappalaisia, joita eli Ylä-Savon erämaissa 1600-luvun puoliväliin saakka. Lappalaiset joutuivat perääntymään kohti pohjoista, ja heistä jäi merkiksi saamenkielistä paikannimistöä. Tosin heidän vertaan lienee monissa metsäsuomalaisissa, ei ehkä vähiten Lappalaisten suvussa. Rotimo (Rotimojärvi, Rotimojoki) ja Siili (Siilinjärvi) ovat lappalaisten omaa kieltä, pyyntimiehen puhetta. Ravinto ja toimeentulo saatiin suoraan luonnosta tuhansien vuosien ajan keräillen ja saalistaen. Viljelty vilja on verraten uutta suupalaa ja kauppatavaraa. Historiallisista arkistoista löytyy tietoja rahasta ja omaisuudesta. Veroina on käytetty ohran, rukiin ja kauran lisäksi hamppua, niintä, tuohta, halkoja, haukia, voita, suolaa, munia, kanoja, lampaita, vuohia ja lehmiä. Nämä käsitteet ja mittayksiköt ovat vanhimpia kulttuurimme sanallisia kuvauksia. Kaskiviljelijän ravinto tuli viljasta, karjatalous oli hyvin vähäistä. Niin myös maisema oli toisennäköinen kuin tulevan karjatalouden aikakaudella. Avoimia laitumia tai laidunniittyjä ei ollut juuri missään. Heinäkuun päivä ja muita ajankuvia Kansalliskirjailija Z. Topelius on tehnyt kirjallisia kuvauk sia savolaisista kaskeajista. Hänen toimittamassaan kuvateoksessa En resa i Finland Matkustus Suomessa ( ) on Berndt Lindholmin piirros Kaski Iisal mella. Myös von Wright -veljekset dokumentoivat sekä kaskikulttuuria että suomalaiskansallisia Kaskikulttuuri alkoi muuttaa maisemaa. Wilhelm von Wrightin kaskiaiheisia akvarelleja: Palon wjerdäjät. Kaskenpolttajat, Museovirasto. Kyntäjä, Suomen kansallismuseo. Hevonen, lehmä, lammas ja sika Ylä-Savon kaskiviljelijäveljeksistä Riekillä oli vuoden 1600 kylvö- ja karjaveroluettelon mukaan 135 litran kylvö, karjaa vain hevonen, lehmä, lammas ja sika. Eivät nämä viljelykset vielä isommin maisemaa avanneet. Riekin Matti-pojalla oli parikymmentä vuotta myöhemmin jo 540 litran kylvö, ja karjakin oli kasvanut: hevonen, sonni, viisi lehmää, kahdeksan lammasta, vuohi, sika ja porsas. järvi näköaloja ja maisemapanoraamoja, joissa näkyy ihmisen ja luonnon kohtaaminen. Kansallisromanttisessa hengessä itäsuomalaista kaskikauden maisemaa ja kansanelämää ovat kuvanneet ennen muuta kuvataiteilijat Eero Järnefelt ja Halosen veljekset. Lapinlahden vaikutelmia näemme Järnefeltin maalauksessa Kaski eli Raatajat rahanalaiset. Muuruveden näkymät tulevat esiin kaskimaisemassa Heinäkuun päivä (1891). Etualalla, kannokon ja kivikon takana, istuu yksinäinen poika, ja hänen takanaan maa laskeutuu avautuvat harmaat piharakennukset 25

8 26

9 ja kaskiaho, sitten kiiltelevää järvenpintaa, ja järven takaa kohoaa vaara metsineen. Maalaus tunnetaan myös nimillä Palanut kaski, Ahomaisema, Erämaatorppa ja Maisema Pohjois-Savosta, nimillä jotka avaavat aikansa arjen todellisuuskäsitystä tai yhtä, erityistä heinäkuun päivää vuonna 1891 miten vain. Juhani Aho Ylä-Savossa, Vieremän ja Iisalmen pappilamaisemissa lapsuutensa ja nuoruutensa päivät elänyt, Kuopion kautta Helsinkiin ja Järvenpäähän muuttanut ja Euroopan kaupungeissa kansainvälistynyt kirjailija kuljeskeli kaskimetsien ja -ahojen kirjomassa luonnossa, hahmotti sen tilaa ja tunnusteli mielentilojaan. Pariisissa kirjoittamassaan Lastussa Kosteikko, kukkula, saari hän fyysisesti etäällä kotoaan availi tarkkoja muistitiloja kotiseudustaan, antoi polun viedä, poikkesi kaskimetsien laidoilla, pistäytyi ahoilla ihmisten ilmoilla, pihoissa ja huoneissa. Vaelluksen jatkuessa nähdään lähimiljöitä ja työn merkkejä: Mäen rinteessä on halme. Aita on isoista, mustista puista. Sen sisään pistäytyy tie veräjän alitse. Rukiista pyrähtää sirkkunen lentoon. Se luikkailee pitkissä kaarissa ilman läpi ja seisattuu palaneeseen honkaan, joka on jätetty yksin keskelle halmetta. Paikat muuttuvat pian pyhiksi, ikiaikaisiksi. Sumun laskeuduttua maisemaan kirjailija Aho palaa meren aikaan ja hahmottaa hämäräistä tilaa, jossa pienet kukkulat ovatkin kareina meressä, suuremmat saarina. Aallot ovat huuhdelleet näitä rantoja tuhannen tuhansia vuosisatoja. Aho tuo maiseman kuvaukseen erilaisia ajallisia ja tilallisia mittakaavoja: Eikä minulla ollut entisyyttä muuta kuin tämä tämänpäiväinen metsämatka, se mökki siellä, ne pienet tytöt, lammen ranta, huone lehdon laidassa ja nousu tänne mäelle. Eikä nykyisyyttä muuta kuin tämä hiljainen huone ja tuo haamu hämärätä satumaista valtamerta. Suljetusta avoimeen tilaan kuva kukkivalta aholta Puheemme maisemasta pelkistyy usein keskusteluksi avonaisesta ja sulkeutuneesta näkymästä. Maisemakuvaa ovat aina rytmittäneet sulkeutuneet metsät ja avoimet järvenselät, avosuot ja tunturit, varhemmin myös kaskimetsien ja heinävaltaisten rantaniittyjen ja kuivien ahojen pienipiirteinen mosaiikki. Kaski Iisalmella. Berndt Lindholm, Julkaistu Z. Topeliuksen teoksessa En resa i Finland, Museovirasto. 27

10 Ratusalmesta Nijtyä wähä, Särkilahenaho Näin niityt ja ahot mainitaan jo 1500-luvun verollepanomaakirjassa. Ahot, kukkakedot, hakamaat, valoisat kaskikoivikot ja kylänlaitojen lepikot ovat viljelijän työn jälkiä maisemassa. Avarien, valoisien ja lämpimien ahojen ruohokasvien runsaslajisuus ja niiden kukkaloisto on ollut vertaansa vailla nähtävästi koskaan maisemamme eivät ole kylpenyt sellaisessa yltäkylläisyydessä, värien, tuoksujen ja äänien moninaisuudessa, sellaisessa hehkussa minkä valo ja lukuisat kukkakasvit sekä niissä pörräävät mesipistiäiset, kukkajäärät ja päiväperhoset voivat sytyttää. Tähän tilaan ovat sommitelleet lauluaan raunioiden kivitaskut, matalien pensaiden pensastaskut ja kertut sekä korkealle taivaalle, näkymättömiin kohoavat kiurut. 28 Suokuiri kuiritti ja ripakoitteli alinomaa, ja vikla siihen sutkitti Ihminen on muuttanut asuinympäristöään sydänmaan tummasta kuuselasta siellä täällä puhkeavaksi lehteväksi idylliksi, jota kirjailija Kauppis-Heikki kuvaa arvuutellen samalla kansan omia tuntoja metsän esteettisestä maisemakuvasta proosateoksessaan Viija Kuvaus Savon kansan elämästä: Mäkien rinteellä, missä havu- ja lehtipuut ovat sovinnollisesti ottaneet yhteiset olopaikat, syntyi tuo joka vuotinen kilpailu kauneudesta. Havupuut olivat saaneet kopistetuksi talvellisen lumen pois niskoiltaan ja seisoivat nyt muhkeina tummansinisessä turkissaan. Koivujen nupuista nosti lehtien lukematon joukko päitään ja tervehti nuoruuden innolla tätä vanhaa maailman rakennusta. Vielä voittaa havupuu, sanoivat ihmiset. Vaan jos vähän sataisi, kyllä jäisi pian jälelle. Harvoin on taivas ollut niin myötäsukainen ihmisten tahdolle kuin nyt. Pilvet alkoivat kaikessa hiljaisuudessaan kohota vähitellen yli taivaan. Ilma tuntui painavalta. Tyytyväisinä haukottelivat ihmiset asunnoissaan iltapuolella päivää ja painautuivat aikaisin levolle, arvellen, että kyllä nyt yöllä puhkeaa satamaan. Niin tekikin. Aivan pystysuoraan tulla rapisteli aamuun asti. Usvana kohosi talven tallentamat kätköt metsien peitosta ja alangoilta. Suokuiri kuiritti ja ripakoitteli alinomaa, ja vikla siihen sutkitti niin sakeasti kuin olisi tahtonut äänellään hämmentää kaikkien muiden laulun. Sade taukosi ja pienimmätkin lintuset saivat vähän suunvuoroa. Jo on lehtipuu voitolla, riemuitsivat ihmiset, kun katsoivat metsään. Kauniin heleän värisiä olivat nyt talven tyhjinä olleet koivut. Ulkona tuntui pihkalehtien haju. Joutui nurmikin näkyviin ja valmisteli lapsille hauskat leikkipaikat. Heinäkuun päivä. Eero Järnefelt, Hämeenlinnan taidemuseo. Kaskien avaama valo on innoittanut luonnonihailijoita, samoin kuin suomalaisia kansalliskirjailijoita Aleksis Kivestä ja Juhani Ahosta alkaen, viitoittanut kirjallista maisema- ja ihmiskuvausta. Niittyjen, ahojen ja ketojen valoisat tunnelmat yhdistyvät inhimilliseen elämään usein poeettisena ulottuvuutena. Kymmenen lehmää ja hevonen karja Heinäjärven niityillä laiduntaa Maisemakuvan muutoksessa nopeus oli kiihtyvä talojen muodostaessa kyliä ja peltoaukeita, joissa karja laidunsi. Topelius kirjoitti Maamme kirjassa (1876): Paitsi kaskenviljelystä ja metsänhakkuuta käyttävät savolaiset aikaansa hevosen- ja karjanhoitoon. Heidän hevosensa ovat maan parhaita juoksijoita; heidän lehmänsä antavat heille niin paljon voita, että he vievät sitä ulkomaille monta tuhatta leiviskää vuodessa. Siksi panemme tähän kuvan ahkerasta savolaisneidosta, joka kirnuaa voita.

11 Ylevällä tekstillä Topelius ottaa savolaisneidon suomalaisen naisen ihanteeksi. Tämä kirnuava neito on ainoa naisen kuva Maamme kirjan suurmiesten potrettien joukossa. Hänet tavataan kotilieden vaalijana, Suomen neitona, joka on kotinsa aarre ja synnyinmaansa arvollinen tytär. Kaskeamisesta siirryttiin vasta runsaat sata vuotta sitten niittyviljelyn kautta peltoviljelyyn ja karjatalouteen. Kauppis-Heikki realistisessa romaanissaan Savolainen soittaja (1915) sijoittaa henkilönsä varjoisista kaskimetsistä rantaniityiksi ja -pelloiksi avautuviin maisemiin. Hän aloittaa romaaninsa pikkujärven ympäristökuvauksella: Heinäjärvi, yksi Pohjois-Savon pienimmistä järvistä, saa vetensä taivahan teitä myöten: lumihiutaleina ja vesipisaroina. Siinä ei ole avarampaa vettä, selkää, ainoastaan kolme lahdelmaa. Eteläisin näistä, Etelälahti, on suurin, ja sen kahden puolen ovat kylän huomattavimmat talot ja niiden pellot. Toinen lahdelma on luodetta, kolmas koillista kohti. Niiden rannoilla ovat kylän niityt. Kauppis-Heikki sijoittaa ihmisen toiminnan ja tapahtumat aivan kuin merkkeinä kartalle: Heinäjärven koillisen lahdelman pohjasta alkoivat kyläkunnan laajat niityt, joiden takana oli muutamia mäkitupia ja torppia. Heinänkorjuun aikana oli niityllä vilkasta liikettä, mutta muuna aikana olivat nämä takaliston asukkaat erillään muusta maailmasta. Sydäntalven aikana ei ollut pienempiin asuntoihin muuta tietä kuin suksenlatu tai jalkapolku. Samassa tekstissä mökin poika kysyy äidiltään, kun naapurin Olka on muuttanut pois ja mennyt asumaan parempaan mökkiin, että minkälainen on parempi mökki. Poika kysyy: Onko se niinkuin Kivimäki? Ja äiti vastaa: Ei Kivimäki ole mökki. Se on talo, jossa on kymmenen lehmää ja hevosia. Paremmat mökit ja talot sekä niiden kymmenet laiduntavat lehmät näkyivät kylämaisemassa: eläimet muokkasivat ja hoitivat lähimaisemaa. Alavien rantojen niittytalous avasi yhä uusia näkymiä, kun keksittiin laskea järviä ja hyödyntää niiden upottavia, luhtaisia rantasaraikkoja ja hetteisiä korteikkoja. Rantaniittyjä ja luhtia niitettiin, ja karja laidunsi pitäen rannat avoimina. Niittytalous on ollut karjatalouden alku. Ja voi on ollut niittyjen keltainen kulta, jota on viety Pietarin herrasväen pöytiin. Mutta onko entisiä paikkoja? Kaikki paikat löytyvät, tosin toisennäköisinä sukupolvien elämän jäljiltä. Esivanhempien antamilla nimillä useimmat paikat edelleen tunnetaan, ja ne ovat vakiintuneet käytössä, virallistuneet niin, että monet niistä ovat uudessa kieliasussa kirjoitettu uusimpiin peruskarttoihin. Kainuun rajoilta Ylä-Savon ensimmäisistä kaskimaista ovat löydettävissä kartannimien mukaan edelleen Kauppilanmäen, Pyöreen ja Niemisen kylät, jotka Juntin suku on asuttanut ja nimennyt puoli vuosituhatta sitten. Se että kaskiveljekset eivät tuntisi kalavesiään entisiksi, vaikka niitä kutsutaan samantapaisilla nimillä, ei ole mikään ihme niin paljon jälkeläiset ovat maailmaa muuttaneet järviä kuivaamalla ja jättämällä ne pensoittumaan. Surta Pyöriätä sanotaan nyt Pyöreeksi, mutta läheinen pikkujärvi on Pieni-Pyöree. Pyöreä muoto on jonkin verran kärsinyt 1800-luvulla, jolloin järviä laskettiin rantaniittyjen ja -luhtien toivossa. Niemi Jerfwi on saanut uuden nimen muodonmuutoksensa myötä. Se on kuivunut ja kuroutunut kolmeen osaan, niin kuin nimikin: Nieminen, Keskimmäinen ja Alemmainen. Samalla tavalla on käynyt Salmi Jerfwen ja Paju jerfuen ne ovat kutistuneet mitättömiksi kuivioiksi ja saaneet ylä- ja ala-osan: Ylä-Salminen, Ala-Salminen, Ylä-Pajunen, Keski- Pajunen sekä Ala-Pajunen. Näillä kala- ja riistavesillä, joilla kaskiveljekset ovat pyytäneet neljä vuosisataa sitten, vettä on enää nimeksi, niin ettei soutamaan sovi eikä kala juuri elä korte- ja saraluhdan matalassa. Sorsia kosteikot kyllä houkuttelevat pesimään. Siellä missä kaskiveljesten aikaan ui telkän lisäksi ehkä tavipahanen, kosteikko ruokkii nyt jouhisorsia, lapasorsia, haapanoita ja tukkasotkia, veljeksille outoa riistaa. Lintulajisto on muuttunut elinympäristön muuttuessa. Metsärantaista Surta Pyöriätä on varmaan kaskiveljesten aikaan asuttanut myös kuikka, ja myöhemminkin, mutta nykyisellä peltojen ympäröimällä, rehevöityneellä Pyöreellä kuikka ei enää viihdy. 29

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 1 Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Tuulipuisto Oy Kyyjärvi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Kuvia...

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Tehtävänne on tutkia Elonkierron sikoja, niiden käyttäytymistä ja ravintoa. Käyttäkää hyväksi 1 Tutkimus A: Sikojen aitaus (aitaukseen meno kielletty) 1. Tarkkailkaa

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten.

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) LUOMINEN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n.

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p ) Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen

Lisätiedot

JÄTTIhampaan. ar voitus

JÄTTIhampaan. ar voitus JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon 03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä.

Lisätiedot

PUIJO. Kuopion kaupunki 2009

PUIJO. Kuopion kaupunki 2009 uijon näkötornista voi ihailla Kallaveden saariston kauniita maisemia. Noin kilometrin päässä näkötornista on Konttilan vanha torppa, jossa on uijon luonnosta kertova näyttely ja kahvila. uijon laen palveluista

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia Selkokartat ohjoismaat ja Baltia Selkokartat - ohjoismaat ja Baltia Tekijä:... Tuija iili-jokinen Kuvitus:...Jussi Koskela Asiantuntijakonsultointi:...Ilkka skola Taitto ja kansikuva:...jussi Koskela Kustantaja:...Valteri-koulu

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu Jumalallinen kevätaika on koittanut... Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Bahá

Lisätiedot

Jehovan todistajien. Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG. Kerubit. Kerubi. Jehova Jumala. Kerubit. Serafit. Sana, Logos, Mikael. Demonit.

Jehovan todistajien. Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG. Kerubit. Kerubi. Jehova Jumala. Kerubit. Serafit. Sana, Logos, Mikael. Demonit. Sana, Logos, 2 1 2 Kerubi 8 9 22.01.2016 / JP Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG 3 4 5 6 7 sivu 1 Aadam Eeva 10 11 12 Eeva Aadam Kain Aabel Seet Maailmankaikkeus Paratiisi 1. loi pyhän hengen avulla

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Kuvat: Maija Mussaari Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Maastoseminaari 10.8.2010 Leivonmäki Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY, Kaisa Raatikainen, luonto ja kulttuuriympäristöt

Lisätiedot

niin herttaista kuin kulta Hämeenmaa! säveleitä salot huokuu, ikihongat humajaa. Männikkömetsät ja rantojen raidat Kymenlaakso, sun laulusi soikoon

niin herttaista kuin kulta Hämeenmaa! säveleitä salot huokuu, ikihongat humajaa. Männikkömetsät ja rantojen raidat Kymenlaakso, sun laulusi soikoon Isänmaallinen lauluvisa I Lauluvisa I:ssä on 23 laulun 1. säkeistön alkua ja loppua. Laulut ovat koululaulukirjoista tuttuja maakuntalauluja ja muita isänmaallisia lauluja. Tulosta sopiva määrä säkeitä

Lisätiedot

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. Hän myös oppii, miksi on tärkeää, että ruokaa tuotetaan Suomessa. MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Pohtikaa

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet kunnassa/kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Rahastonhoitaja

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

Muinaisjää. äännökset perinnemaisemissa. rkeä yhteinen menneisyys

Muinaisjää. äännökset perinnemaisemissa. rkeä yhteinen menneisyys Muinaisjää äännökset perinnemaisemissa Muinaisjäännöksillä ja perinnemaisemilla tärket rkeä yhteinen menneisyys Muinaisjäännökset ovat näkyvin kyviä merkkejä maisemassa samasta toiminnasta, josta myös

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti.

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi Painut syyskierron mukana syvälle veteen. Pysy meressä ja ota Ajelehdit levämassan seassa heinäkuussa. Pysy meressä ja ota jäätyy talvella ja sinusta

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava 82127096 Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava Kaavaehdotus 20.11.2012 Tuulivoimalamuodostelmien esteettiset ominaisuudet Tuulivoimaloiden keskittäminen usean

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

HELSINKI PRESIDENTINLINNA 2013 KM 39404 OSTEOLOGINEN ANALYYSI HISTORIALLISEN AJAN KAUPUNKITONTIN KAIVAUKSEN LUISTA

HELSINKI PRESIDENTINLINNA 2013 KM 39404 OSTEOLOGINEN ANALYYSI HISTORIALLISEN AJAN KAUPUNKITONTIN KAIVAUKSEN LUISTA 1 HELSINKI PRESIDENTINLINNA 2013 KM 39404 OSTEOLOGINEN ANALYYSI HISTORIALLISEN AJAN KAUPUNKITONTIN KAIVAUKSEN LUISTA Nauta FM Katariina Nurminen 31.12.2013 2 Katja Vuoriston johtamalta Helsingin Presidentinlinnan

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.)

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.) ESIHISTORIA Merkittävimmät aikakaudet löydösten perusteella Nakkilassa ovat pronssikausi ja rautakauden alkuperiodit eli esiroomalainen ja roomalainen aika. Ensimmäiset asukkaat Nakkilan seuduille ovat

Lisätiedot

Näille kahdelle tulee niitty kaksistaan Saukkolan (Saukoila) kylässä, huomioitu foliossa 98 numerolla 20, tulee heinää

Näille kahdelle tulee niitty kaksistaan Saukkolan (Saukoila) kylässä, huomioitu foliossa 98 numerolla 20, tulee heinää C1 94-95 Sääminki Otavanniemi Kommerniemi Lars Röös 1646 Tulkinta: Heikki Rantatupa lyhenteet: ta = tynnyrinala, lass=(kesä)kuorma heinää PIENSAVON KIHLAKUNTA SÄÄMINGIN PITÄJÄ NOTARUM EXPLICATIO SELITYSOSA

Lisätiedot

PERKELE KIUSAA JEESUSTA

PERKELE KIUSAA JEESUSTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PERKELE KIUSAA JEESUSTA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken. Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.) Todistan, että ei ole mitään todellista palvomisen arvoista jumalaa

Lisätiedot

I N V E N T O I N T I R A P O R T T I. Iisalmi-Kiuruvesi. 110 kv voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 9.-13.11.2015

I N V E N T O I N T I R A P O R T T I. Iisalmi-Kiuruvesi. 110 kv voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 9.-13.11.2015 I N V E N T O I N T I R A P O R T T I Iisalmi-Kiuruvesi 110 kv voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 9.-13.11.2015 ARKISTO- JA TIETOPALVELUT ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Esa Mikkola 1 Tiivistelmä Museoviraston

Lisätiedot

Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito ( ) Tihilä

Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito ( ) Tihilä Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito (8.8.2002) 170 Tihilä Pohjoisin Kiuruveden kylä, Tihilä, sijaitsee Pyhännälle johtavan tien varrella noin 30 km etäisyydellä taajamasta. Asutusmaisema rajautuu

Lisätiedot

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa. Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,

Lisätiedot

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT Oulu 26.1.2011 Mikko Alhainen Projektipäällikkö, Kotiseutukosteikko Life Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund ja MKJ 24.01.2011

Lisätiedot

ARVOSTELU Oikeat laput oikeissa laatikoissa Tehtäväkäskyn vastainen suoritus

ARVOSTELU Oikeat laput oikeissa laatikoissa Tehtäväkäskyn vastainen suoritus Järvikoitos Etelä-Karjalan partiolaisten syys-pt 10.-11.9.2011 Lauritsalassa TEHTÄVÄKÄSKY Sarja SI PU RU HA Rasti 7 7 8 8 Tehtävä 8 8 11 11 Maksimipisteet 5 5 5 5 Taitotehtävä Saimaa ELÄMÄÄ Vartion tehtävänä

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 1 Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 Timo Jussila Johanna Stenberg Tilaaja: Neste Oil Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Valvonta... 6 Vanhoja

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...

Lisätiedot

401 Avoin alue, helppokulkuinen 402 Puoliavoin alue, helppokulkuinen

401 Avoin alue, helppokulkuinen 402 Puoliavoin alue, helppokulkuinen Kasvillisuus Kasvillisuuden kuvaaminen on tärkeätä, koska se vaikuttaa suunnistajan kulkunopeuteen ja kartanlukuun. Kulkukelpoisuus riippuu metsän rakenteesta (puulaji ja tiheys) sekä maapohjan laadusta

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Lintu ja uistin Nokia 11.8.2014

Lintu ja uistin Nokia 11.8.2014 Tämä kertomus on kirjoitettu kuvastamaan allekirjoittaneen huolta vastuuttomien kalastajien luontokappaleille aiheuttamista vaaroista. Tällä kerralla tilanne päättyi hyvin, mutta kuinka kauan tuo kuvattu

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987)

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8.11.2016 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) toi sukupolvet suomalaiseen yhteiskuntatutkimukseen Aineistona

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

KIURUVEDEN TAAJAMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MUINAISJÄÄNNÖSTEN INVENTOINTI 2002

KIURUVEDEN TAAJAMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MUINAISJÄÄNNÖSTEN INVENTOINTI 2002 1 KIURUVEDEN TAAJAMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MUINAISJÄÄNNÖSTEN INVENTOINTI 2002 Kustantaja: Kiuruveden kaupunki Timo Jussila Mikroliitti Oy 2 Kiuruveden taajama-alueen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot