HÄMMÄSTYTTÄVÄ MONIMUOTOISUUS
|
|
- Mikael Joonas Väänänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jukka Kauppinen HÄMMÄSTYTTÄVÄ MONIMUOTOISUUS Luonnon tapahtumia, kansan tietoa, museohavaintoja Kauppinen, J. 2007: Mihin maisemiin olemme sijoittuneet Kuopion luonnontieteellisen museon julkaisuja 7
2 MIHIN MAISEMIIN OLEMME SIJOITTUNEET 20 Piirtokoristeinen pallonuija, Kiuruvesi. Vuolukiveä. Kivikaudelta, Suomusjärven kulttuuria, ekr. Suomen kansallismuseo.
3 21
4 MIHIN MAISEMIIN OLEMME SIJOITTUNEET Havaintoja Järvi-Suomen latvojen asutus- ja maisemahistoriasta 22 Oli syksypuoli kesää keskipaikoilla elokuuta. Olin lähtenyt jalkamatkalle, tullut pienellä laivalla kirkonkylään ja painautunut sieltä laitapitäjätä kohti, päin noita kaukaisia mäkikyliä, joilta vaalenevat ruispellot ja ruskettuneet kasket paistavat peninkulmain päähän. Sinne, noihin sydänmaan vankkoihin taloihin, jonne ei vielä milloinkaan ole kärryillä ajettu ja joiden laitumilla kontio joka kesä viheltelee, sinne minua haluni veti. Juhani Aho M e tulemalla teemme tilan. Jätämme merkkejä jälkeemme: leirinuotio, tulisijaan heitettyjä luita, kiviesineitä, kaadettuja ja poltettuja metsiä, sitten kirjoituksia ja kuvia Nostamme niitä esiin ja annamme näkyvyyttä itsenäisinä merkkituotteina tai todistuskappaleina tapahtumista ja ihmisen toiminnasta. Jatkamme tätä merkitsemisen ja esillä olemisen yhteyttä katsojana, kulkijana, tieteen ja taiteen tekijänä. Saatamme lähestyä parhaiten sirpaleista todellisuutta eri suunnista pienten kertomusten kautta, tai jospa laittaisimme sellaisen vallattoman esillepanon, jossa eri merkit ja tekstit voisivat kommunikoida keskenään. Yksi ainoa näkökulma ja tulkinta saattaa muokata itse todellisuutta. Kuitenkin harvoin jonkun teon tai esineen tekijä, vaikkapa Kiuruveden ihmisenmuotoisen kivikirveen muotoilija, itsekään on tiennyt ratkaisujensa motiiveja miten sitten me voisimme sanoa kovin paljon hänen ajatuksistaan tai innoituksestaan. Kuusimetsän tumma hahmo Kuvitellaan aika ennen ihmistä. Kivet syntyivät miljardeja vuosia sitten. Puoli vuosituhatta ihmisen kirjoitettua vaellusta on häviävän vähän luonnon mittakaavassa. Ilmasto arvaamattomuudessaan on luonut meille pohjoisen luonnon kuvaa. Kylmien jääkausien ja niiden välisten leudompien interglasiaaliaikojen rytmitys on uudistanut maisemakuvaa ja luontoa. Jos elämme nyt yhtä jääkauden kevättä, varmaankin lähestymme kesää? Luonto tiettävästi tekee paluuta runsaat vuotta sitten päättyneestä kylmästä jäätiköitymisen vaiheesta: monet eliölajit ovat levittäytymässä eteläisistä ilmansuunnista kohti pohjoista. Lämpimät ilmastojaksot auttavat luonnollista levittäytymistä. Ihmisen aiheuttama ilmaston muutos on sitten oma arvaamaton lukunsa. Viimeisen jäätiköitymisvaiheen jälkeen, kun jäälautta oli vetäytynyt kohti luodetta, täällä on lainehtinut suolainen Yoldia-meri. Maan paljastuessa vedestä karu ja matala tundrakasvillisuus ja kitulias koivikko on ottanut paikkansa. Mänty on saanut hitaasti jalansijaa ja levinnyt vasta ilmaston lämmetessä arktisesta vaiheesta. Näihin aikoihin ihminen alkoi tulla maisemakuvaan, muttei juuri jättänyt jälkiä elämästään. Mutta kuka uskoisi, jolleivät luonnon omat paleoekologiset arkistot soiden turvekerrostumien siitepölyt todistaisi, että neitseellisen Metsä- ja Järvi-Suomen ensimmäisiä kaksijalkaisia kulkijoita ovat olleet syvällä sisämaassakin vastassa tanakat tammet, lehmukset ja muut jalopuut, lehtipuistot! Aterioiksi luonto on tarjonnut uudisasukkaille vesipähkinöitä (Trapa napans). Siitä on merkkejä; kulkijat ovat levittäneet vesipähkinöitä ja jättäneet niiden kuoria jälkeensä.
5 Kuka? Kenen kirves? Kivikauden ihmisen muotoilemat kiviesineet herät tävät ajatuksia ja kysymyksiä: Mitä ovat nuo kauniit kivet? Nämä ovat tätä ajatonta kauneutta. Ready made! Niiden subjektiivista ulottuvuutta ei mikään museo voi rajoittaa. Kivet elävät omaa elämäänsä ja uudistuvaa merkitysviidakkoa. Mistä ne tulevat! Tarkastellaanpa kahta Kiuruveden kaunista kiviesinettä. Toinen niistä on pallomainen nuijakivi, jonka pinta on koristeltu havupuun neulaskuvioin, säännönmukaisesti toistuvin viivaparein. Vuolukivinen, halkaisijaltaan runsaan kymmenen sentin nuija on käsitelty tiettävästi noin vuotta sitten. Se edustaa paitsi Suomen vanhimpia käyttöesineitä myös ensimmäisiä esteettisen työn jälkiä. Toinen varhaisista Kiuruveden esineistä on kivikirves, jonka kantaan on hakattu tyylitellyt ihmiskasvot. Pilkulliseen ja kovaan vulkaaniseen kivilajiin, uraliittiporfyriittiin, taottu esine on myöhäiseltä kivikaudelta, noin vuoden takaa, ja se on löytynyt vedestä. Onko se kirveen jumala ja onko se uhrattu Ihmispäinen reikäkirves, Kiuruvesi. Uraliittiporfyriittia. Myöhäiskivikautista kulttuuria, ekr. Suomen kansallismuseo. Täällä vallitsi noin 8000 vuotta sitten lämmin ja kostea ilmasto. Mutta sen jälkeen jalot lehtipuut katosivat viilentyvän ilmaston tieltä, samoin vesipähkinä. Kuusimetsän tumma hahmo alkoi levittäytyä. Ilmasto ja kasvillisuus vakiintuivat pitkäksi aikaa: alkoi boreaalisen havumetsän valtakausi, joka jatkunee vielä pitkään meidänkin vaelluksemme jälkeen. Ihmisen jälki maisemakuvassa on kasvamistaan kasvanut. Havaittavat ihmistoiminnan merkit Suomen luonnossa ulottuvat tiettävästi noin 8500 vuoden taakse, kivikauden varhaisiin vaiheisiin. Tosin ihmisen jättämiä merkkejä luolaihmisen kiviä jääkauden jälkeiset maakerrokset lienevät peittäneet alleen. Emme tiedä paljoa ihmisen ensivaelluksista; enemmän voimme päätellä vasta merkeistä kampakeraamiselta ajalta, noin 6000 vuoden takaa. Nuo merkit ovat tulisijoja, kivikirveitä, nuijia, talttoja, keihäänkärkiä, keraamisia esineitä, punamultahautoja. Leirinuotio Leirinuotio on voinut sijaita missä vain, usein kuitenkin rantametsässä. Nuotioitten pohjien luujäännöksiä on varhaiselta kivikaudelta, samoilta ajoilta kuin Kiuruveden koristeltu kivikirves. Ne kertovat saaliista ja ruokapöydän antimista. Suurin osa on kalojen luita; eniten on haukia ja ahvenia. Nisäkkään luista on tunnistettu hirvi, jänis, majava, kettu, orava ja näätä. Lintujen luut eivät ole yhtä hyvin säilyneet. Muutamia lajeja niistä voidaan kuitenkin määrittää: vesilinnuista ainakin sinisorsa, tavi ja joku kuikkalintu, metsänriistasta metso, teeri ja riekko. Muinainen luonto onkin meille tuttu! Esihistoriallisten tulisijojen luulöydöt valottavat paitsi metsästyssaaliin koostumusta myös eläimistön lajistoa ja esiintymishistoriaa: tällaisen eliömaailman keskuudessa muinaiset ihmiset elivät. Eläimistöstä tosin ei ole saatavissa yhtä hyviä tietoja kuin kasviston ja kasvillisuuden vaiheista tarjoavat soiden kerroksiin arkistoituneet kasvijätteet ja siitepölyhiukkaset. Eläimistön historiaa joudumme usein päättelemään epäsuorasti ilmasto- ja kasvillisuusmuutosten perusteella. 23
6 veden mahdeille, vai onko se aikansa arjen estetiikkaa, kivikauden muotoilijan designtuote? Ehkä tätä kaikkea. Kiviesineen tekijästä tiedämme vain, että hän on joku nimetön kalastaja-metsästäjä. Juuri muita tietoja tai jälkiä itsestään hän ei ole jättänyt ympärilleen. Hän on ollut melko näkymätön osa luontoa kuin karhu, joka merkitsee käyntinsä ja rajansa muille lajitovereilleen hajumerkein tai puiden oksia taittamalla ja runkoa kynsimällä. Hän on tuonut tulisijoilleen hirviä, hylkeitä, majavia ja muita nisäkkäitä, kaloja ja lintuja. Jälkeen ovat jääneet merkkeinä nuotion pohjat ja luut. Tulisijoja on paljastunut varhaiselta kivikaudelta, samoi lta ajoilta kuin Kiuruveden koristeltu kivikirves. Hän on asunut täällä, pyytänyt ja viljellyt Viljan siitepöly on merkki ihmisen näkyvästä mukaantulosta. Ihminen alkaa muuttaa maisemaa. Järvi-Suomen paleoekologisista kerrostumista var hai - sim mat viljelyä osoittavat siitepölylöydöt ovat vuo den takaa. Esinelöytöjen perusteella maanviljelystä savolaiset näyttävät harjoittaneen luvuilla niin Mikkelin seuduilla kuin Kiuruvedelläkin. Tuolta ajalta on dokumentteina myös hevosen, naudan ja sian luita. Suomalaiset asuttivat lopullisesti sisämaan mittaamattomat salot eräkansan jäljiltä kaskeamalla. He osasivat polttaa huuhtia, syvien havumetsien mäkisiä moreenirinteitä. Järvi-Suomen asumaton suuri salo aina Saimaan etelärannoilta Ylä-Savoon, Kainuun rajoille asti oli kaskikansan jakamatonta maata. Kuka ehti kalastus- ja metsästysretkillään ensin itselleen alueen merkitä, hän sen sai. Savu nousi, metsä paloi. Talo näyttäytyi aluksi siellä täällä järvien rannoilla, ja asutus eteni mäeltä mäelle sukujen kasvaessa. Savolaisten verovalitusasiakirja on merkittävä vaelluksesta kertova dokumentti; se osoitettiin (1545) kuninkaalle, joka näin sai tietää itäisen erämaan asutuksesta ja metsäsuomalaisista: Mutta sitten tapahtui, että meitä alkoi kasvaa liian monta yhdelle talolle, niin että emme voineet siinä elää. Sen tähden erkanimme toisistamme ja rakensimme taloja erämaillemme. 24 Muinaisten järvien riista Luonnon historiaa on ohjannut ilmasto, ja muutos on ollut meidän näkökulmastamme hidasta. Kuitenkin prosessi, havaittu muutos ja liike on hidasta tai nopeaa riippuen siitä missä aikamittakaavassa sitä tarkastelemme. Jos ilmasto oli kohtalaisen vakaa, samoin metsät ja vedet melko muuttumattomassa tilassa, mikäpä olisi eläimistön koostumukseen paljon vaikuttanut, paitsi jääkauden jälkeinen luonnollinen leviäminen. Uusia lajeja ilmaantui muualta leviämispaineiden seurauksena. Käsityksemme muinaisesta vesilinnustosta on varovaisen päättelyn varassa: Jääkauden päättyessä nykyisen Järvi-Suomen alueella ovat linnuista varmaankin asuneet jo pian karujen vesien peruslajit kuikka, koskelot, tavi ja sinisorsa, mutta ehkä myös alli, mustalintu ja pilkkasiipi, jotka sittemmin ovat perääntyneet pohjoisemmaksi tai Itämeren piiriin. Telkkä lienee vakiintunut mäntymetsän vallatessa maata tundralta. Sisävesien linnusto vakiintui tiettävästi jo varhain eräkauden ihmisen toiminta ei juuri muuttanut ympäristöä, ja tuhansia vuosia kestänyt boreaalinen kausi on ollut ilmastollisesti melko vakaa. Karujen järvien lintuyhteisöt ovat perusrakenteeltaan hyvin vanhoja. Niinpä esivanhempamme ovat kohdanneet ne melko samankaltaisina kuin mekin. Sama tilanne on kalaston suhteen. Pohiaspuoli surta pyöriätä Paikannimet kartoilla ja niiden luonnolliset muutokset kertovat maankäytön ja maiseman muutoksista ja ne tapailevat ihmisten kieltä ja paikallista kulttuuria. Mitä tiedän heistä tai hänestä, ymmärränkö häntä? Joka tapauksessa edellä etsitty se joku on olemassa hänestä on tietoja. Emme tarvitse puhua nimettömistä ja tuntemattomista. Meillä on maahan, aineeseen, viljelyyn ja muuhun kulttuuriin liittyviä tekstejä, monenlaisia merkkejä. Niitä on 1500-luvun maakirjoista alkaen. Viimeisiä Savon ja Kainuun asumattomia rajamaita tiedetään valloitetun kaskiviljelylle 1500-luvun lopulla muun muassa nykyisen Vieremän kunnan Kauppilanmäestä käsin paikka on tunnettu myös nimillä Salmijärvenmäki, Salmi Jerfwen mäki. Kauppilanmäen ensimmäisiä kaskeajia ovat olleet veljekset Riekki ja Jussi, jotka ovat muuttaneet Leppävirralta. Heidän isällään Juntilla on ollut vuoden 1561 verollepanomaakirjan mukaan kaskimaita noin ha, yhteensä 19 maakappaletta, niin Leppävirralla kuin pohjoisempana Kainuun rajoilla. Juntin mukaan maat on nimetty, kun maakirjaan piti ilmoittaa, käytännön tarpeen mukaan, kuvaavasti: Pöräsen Mäki, Salmi Jerfwen mäki, Mammijerfuen Mäki, Paju jerfuen siwu pohias puoli, Sorijn suonsiwull, Pohiaspuoli surta pyöriätä, Itäpä Niemi Jerfwiä, Luoehpuoli Leppäsuota.
7 Me olimme tulleet huomatuiksi, tiedetyiksi metsäsuomalaisiksi, jotka kalastivat ja metsästivät, viljelivät kaskirinteitään ja pitivät pientä karjaa. Mutta sitten kruunu julisti omistavansa kaikki asumattomat erämaat! Tätä julistusta täsmennettiin ilmoittamalla, että maa on Jumalan, kuninkaan ja kruunun omaisuutta. Uudisasukkaat olivat kohdanneet tiellään erätaitojen varassa eläviä lappalaisia, joita eli Ylä-Savon erämaissa 1600-luvun puoliväliin saakka. Lappalaiset joutuivat perääntymään kohti pohjoista, ja heistä jäi merkiksi saamenkielistä paikannimistöä. Tosin heidän vertaan lienee monissa metsäsuomalaisissa, ei ehkä vähiten Lappalaisten suvussa. Rotimo (Rotimojärvi, Rotimojoki) ja Siili (Siilinjärvi) ovat lappalaisten omaa kieltä, pyyntimiehen puhetta. Ravinto ja toimeentulo saatiin suoraan luonnosta tuhansien vuosien ajan keräillen ja saalistaen. Viljelty vilja on verraten uutta suupalaa ja kauppatavaraa. Historiallisista arkistoista löytyy tietoja rahasta ja omaisuudesta. Veroina on käytetty ohran, rukiin ja kauran lisäksi hamppua, niintä, tuohta, halkoja, haukia, voita, suolaa, munia, kanoja, lampaita, vuohia ja lehmiä. Nämä käsitteet ja mittayksiköt ovat vanhimpia kulttuurimme sanallisia kuvauksia. Kaskiviljelijän ravinto tuli viljasta, karjatalous oli hyvin vähäistä. Niin myös maisema oli toisennäköinen kuin tulevan karjatalouden aikakaudella. Avoimia laitumia tai laidunniittyjä ei ollut juuri missään. Heinäkuun päivä ja muita ajankuvia Kansalliskirjailija Z. Topelius on tehnyt kirjallisia kuvauk sia savolaisista kaskeajista. Hänen toimittamassaan kuvateoksessa En resa i Finland Matkustus Suomessa ( ) on Berndt Lindholmin piirros Kaski Iisal mella. Myös von Wright -veljekset dokumentoivat sekä kaskikulttuuria että suomalaiskansallisia Kaskikulttuuri alkoi muuttaa maisemaa. Wilhelm von Wrightin kaskiaiheisia akvarelleja: Palon wjerdäjät. Kaskenpolttajat, Museovirasto. Kyntäjä, Suomen kansallismuseo. Hevonen, lehmä, lammas ja sika Ylä-Savon kaskiviljelijäveljeksistä Riekillä oli vuoden 1600 kylvö- ja karjaveroluettelon mukaan 135 litran kylvö, karjaa vain hevonen, lehmä, lammas ja sika. Eivät nämä viljelykset vielä isommin maisemaa avanneet. Riekin Matti-pojalla oli parikymmentä vuotta myöhemmin jo 540 litran kylvö, ja karjakin oli kasvanut: hevonen, sonni, viisi lehmää, kahdeksan lammasta, vuohi, sika ja porsas. järvi näköaloja ja maisemapanoraamoja, joissa näkyy ihmisen ja luonnon kohtaaminen. Kansallisromanttisessa hengessä itäsuomalaista kaskikauden maisemaa ja kansanelämää ovat kuvanneet ennen muuta kuvataiteilijat Eero Järnefelt ja Halosen veljekset. Lapinlahden vaikutelmia näemme Järnefeltin maalauksessa Kaski eli Raatajat rahanalaiset. Muuruveden näkymät tulevat esiin kaskimaisemassa Heinäkuun päivä (1891). Etualalla, kannokon ja kivikon takana, istuu yksinäinen poika, ja hänen takanaan maa laskeutuu avautuvat harmaat piharakennukset 25
8 26
9 ja kaskiaho, sitten kiiltelevää järvenpintaa, ja järven takaa kohoaa vaara metsineen. Maalaus tunnetaan myös nimillä Palanut kaski, Ahomaisema, Erämaatorppa ja Maisema Pohjois-Savosta, nimillä jotka avaavat aikansa arjen todellisuuskäsitystä tai yhtä, erityistä heinäkuun päivää vuonna 1891 miten vain. Juhani Aho Ylä-Savossa, Vieremän ja Iisalmen pappilamaisemissa lapsuutensa ja nuoruutensa päivät elänyt, Kuopion kautta Helsinkiin ja Järvenpäähän muuttanut ja Euroopan kaupungeissa kansainvälistynyt kirjailija kuljeskeli kaskimetsien ja -ahojen kirjomassa luonnossa, hahmotti sen tilaa ja tunnusteli mielentilojaan. Pariisissa kirjoittamassaan Lastussa Kosteikko, kukkula, saari hän fyysisesti etäällä kotoaan availi tarkkoja muistitiloja kotiseudustaan, antoi polun viedä, poikkesi kaskimetsien laidoilla, pistäytyi ahoilla ihmisten ilmoilla, pihoissa ja huoneissa. Vaelluksen jatkuessa nähdään lähimiljöitä ja työn merkkejä: Mäen rinteessä on halme. Aita on isoista, mustista puista. Sen sisään pistäytyy tie veräjän alitse. Rukiista pyrähtää sirkkunen lentoon. Se luikkailee pitkissä kaarissa ilman läpi ja seisattuu palaneeseen honkaan, joka on jätetty yksin keskelle halmetta. Paikat muuttuvat pian pyhiksi, ikiaikaisiksi. Sumun laskeuduttua maisemaan kirjailija Aho palaa meren aikaan ja hahmottaa hämäräistä tilaa, jossa pienet kukkulat ovatkin kareina meressä, suuremmat saarina. Aallot ovat huuhdelleet näitä rantoja tuhannen tuhansia vuosisatoja. Aho tuo maiseman kuvaukseen erilaisia ajallisia ja tilallisia mittakaavoja: Eikä minulla ollut entisyyttä muuta kuin tämä tämänpäiväinen metsämatka, se mökki siellä, ne pienet tytöt, lammen ranta, huone lehdon laidassa ja nousu tänne mäelle. Eikä nykyisyyttä muuta kuin tämä hiljainen huone ja tuo haamu hämärätä satumaista valtamerta. Suljetusta avoimeen tilaan kuva kukkivalta aholta Puheemme maisemasta pelkistyy usein keskusteluksi avonaisesta ja sulkeutuneesta näkymästä. Maisemakuvaa ovat aina rytmittäneet sulkeutuneet metsät ja avoimet järvenselät, avosuot ja tunturit, varhemmin myös kaskimetsien ja heinävaltaisten rantaniittyjen ja kuivien ahojen pienipiirteinen mosaiikki. Kaski Iisalmella. Berndt Lindholm, Julkaistu Z. Topeliuksen teoksessa En resa i Finland, Museovirasto. 27
10 Ratusalmesta Nijtyä wähä, Särkilahenaho Näin niityt ja ahot mainitaan jo 1500-luvun verollepanomaakirjassa. Ahot, kukkakedot, hakamaat, valoisat kaskikoivikot ja kylänlaitojen lepikot ovat viljelijän työn jälkiä maisemassa. Avarien, valoisien ja lämpimien ahojen ruohokasvien runsaslajisuus ja niiden kukkaloisto on ollut vertaansa vailla nähtävästi koskaan maisemamme eivät ole kylpenyt sellaisessa yltäkylläisyydessä, värien, tuoksujen ja äänien moninaisuudessa, sellaisessa hehkussa minkä valo ja lukuisat kukkakasvit sekä niissä pörräävät mesipistiäiset, kukkajäärät ja päiväperhoset voivat sytyttää. Tähän tilaan ovat sommitelleet lauluaan raunioiden kivitaskut, matalien pensaiden pensastaskut ja kertut sekä korkealle taivaalle, näkymättömiin kohoavat kiurut. 28 Suokuiri kuiritti ja ripakoitteli alinomaa, ja vikla siihen sutkitti Ihminen on muuttanut asuinympäristöään sydänmaan tummasta kuuselasta siellä täällä puhkeavaksi lehteväksi idylliksi, jota kirjailija Kauppis-Heikki kuvaa arvuutellen samalla kansan omia tuntoja metsän esteettisestä maisemakuvasta proosateoksessaan Viija Kuvaus Savon kansan elämästä: Mäkien rinteellä, missä havu- ja lehtipuut ovat sovinnollisesti ottaneet yhteiset olopaikat, syntyi tuo joka vuotinen kilpailu kauneudesta. Havupuut olivat saaneet kopistetuksi talvellisen lumen pois niskoiltaan ja seisoivat nyt muhkeina tummansinisessä turkissaan. Koivujen nupuista nosti lehtien lukematon joukko päitään ja tervehti nuoruuden innolla tätä vanhaa maailman rakennusta. Vielä voittaa havupuu, sanoivat ihmiset. Vaan jos vähän sataisi, kyllä jäisi pian jälelle. Harvoin on taivas ollut niin myötäsukainen ihmisten tahdolle kuin nyt. Pilvet alkoivat kaikessa hiljaisuudessaan kohota vähitellen yli taivaan. Ilma tuntui painavalta. Tyytyväisinä haukottelivat ihmiset asunnoissaan iltapuolella päivää ja painautuivat aikaisin levolle, arvellen, että kyllä nyt yöllä puhkeaa satamaan. Niin tekikin. Aivan pystysuoraan tulla rapisteli aamuun asti. Usvana kohosi talven tallentamat kätköt metsien peitosta ja alangoilta. Suokuiri kuiritti ja ripakoitteli alinomaa, ja vikla siihen sutkitti niin sakeasti kuin olisi tahtonut äänellään hämmentää kaikkien muiden laulun. Sade taukosi ja pienimmätkin lintuset saivat vähän suunvuoroa. Jo on lehtipuu voitolla, riemuitsivat ihmiset, kun katsoivat metsään. Kauniin heleän värisiä olivat nyt talven tyhjinä olleet koivut. Ulkona tuntui pihkalehtien haju. Joutui nurmikin näkyviin ja valmisteli lapsille hauskat leikkipaikat. Heinäkuun päivä. Eero Järnefelt, Hämeenlinnan taidemuseo. Kaskien avaama valo on innoittanut luonnonihailijoita, samoin kuin suomalaisia kansalliskirjailijoita Aleksis Kivestä ja Juhani Ahosta alkaen, viitoittanut kirjallista maisema- ja ihmiskuvausta. Niittyjen, ahojen ja ketojen valoisat tunnelmat yhdistyvät inhimilliseen elämään usein poeettisena ulottuvuutena. Kymmenen lehmää ja hevonen karja Heinäjärven niityillä laiduntaa Maisemakuvan muutoksessa nopeus oli kiihtyvä talojen muodostaessa kyliä ja peltoaukeita, joissa karja laidunsi. Topelius kirjoitti Maamme kirjassa (1876): Paitsi kaskenviljelystä ja metsänhakkuuta käyttävät savolaiset aikaansa hevosen- ja karjanhoitoon. Heidän hevosensa ovat maan parhaita juoksijoita; heidän lehmänsä antavat heille niin paljon voita, että he vievät sitä ulkomaille monta tuhatta leiviskää vuodessa. Siksi panemme tähän kuvan ahkerasta savolaisneidosta, joka kirnuaa voita.
11 Ylevällä tekstillä Topelius ottaa savolaisneidon suomalaisen naisen ihanteeksi. Tämä kirnuava neito on ainoa naisen kuva Maamme kirjan suurmiesten potrettien joukossa. Hänet tavataan kotilieden vaalijana, Suomen neitona, joka on kotinsa aarre ja synnyinmaansa arvollinen tytär. Kaskeamisesta siirryttiin vasta runsaat sata vuotta sitten niittyviljelyn kautta peltoviljelyyn ja karjatalouteen. Kauppis-Heikki realistisessa romaanissaan Savolainen soittaja (1915) sijoittaa henkilönsä varjoisista kaskimetsistä rantaniityiksi ja -pelloiksi avautuviin maisemiin. Hän aloittaa romaaninsa pikkujärven ympäristökuvauksella: Heinäjärvi, yksi Pohjois-Savon pienimmistä järvistä, saa vetensä taivahan teitä myöten: lumihiutaleina ja vesipisaroina. Siinä ei ole avarampaa vettä, selkää, ainoastaan kolme lahdelmaa. Eteläisin näistä, Etelälahti, on suurin, ja sen kahden puolen ovat kylän huomattavimmat talot ja niiden pellot. Toinen lahdelma on luodetta, kolmas koillista kohti. Niiden rannoilla ovat kylän niityt. Kauppis-Heikki sijoittaa ihmisen toiminnan ja tapahtumat aivan kuin merkkeinä kartalle: Heinäjärven koillisen lahdelman pohjasta alkoivat kyläkunnan laajat niityt, joiden takana oli muutamia mäkitupia ja torppia. Heinänkorjuun aikana oli niityllä vilkasta liikettä, mutta muuna aikana olivat nämä takaliston asukkaat erillään muusta maailmasta. Sydäntalven aikana ei ollut pienempiin asuntoihin muuta tietä kuin suksenlatu tai jalkapolku. Samassa tekstissä mökin poika kysyy äidiltään, kun naapurin Olka on muuttanut pois ja mennyt asumaan parempaan mökkiin, että minkälainen on parempi mökki. Poika kysyy: Onko se niinkuin Kivimäki? Ja äiti vastaa: Ei Kivimäki ole mökki. Se on talo, jossa on kymmenen lehmää ja hevosia. Paremmat mökit ja talot sekä niiden kymmenet laiduntavat lehmät näkyivät kylämaisemassa: eläimet muokkasivat ja hoitivat lähimaisemaa. Alavien rantojen niittytalous avasi yhä uusia näkymiä, kun keksittiin laskea järviä ja hyödyntää niiden upottavia, luhtaisia rantasaraikkoja ja hetteisiä korteikkoja. Rantaniittyjä ja luhtia niitettiin, ja karja laidunsi pitäen rannat avoimina. Niittytalous on ollut karjatalouden alku. Ja voi on ollut niittyjen keltainen kulta, jota on viety Pietarin herrasväen pöytiin. Mutta onko entisiä paikkoja? Kaikki paikat löytyvät, tosin toisennäköisinä sukupolvien elämän jäljiltä. Esivanhempien antamilla nimillä useimmat paikat edelleen tunnetaan, ja ne ovat vakiintuneet käytössä, virallistuneet niin, että monet niistä ovat uudessa kieliasussa kirjoitettu uusimpiin peruskarttoihin. Kainuun rajoilta Ylä-Savon ensimmäisistä kaskimaista ovat löydettävissä kartannimien mukaan edelleen Kauppilanmäen, Pyöreen ja Niemisen kylät, jotka Juntin suku on asuttanut ja nimennyt puoli vuosituhatta sitten. Se että kaskiveljekset eivät tuntisi kalavesiään entisiksi, vaikka niitä kutsutaan samantapaisilla nimillä, ei ole mikään ihme niin paljon jälkeläiset ovat maailmaa muuttaneet järviä kuivaamalla ja jättämällä ne pensoittumaan. Surta Pyöriätä sanotaan nyt Pyöreeksi, mutta läheinen pikkujärvi on Pieni-Pyöree. Pyöreä muoto on jonkin verran kärsinyt 1800-luvulla, jolloin järviä laskettiin rantaniittyjen ja -luhtien toivossa. Niemi Jerfwi on saanut uuden nimen muodonmuutoksensa myötä. Se on kuivunut ja kuroutunut kolmeen osaan, niin kuin nimikin: Nieminen, Keskimmäinen ja Alemmainen. Samalla tavalla on käynyt Salmi Jerfwen ja Paju jerfuen ne ovat kutistuneet mitättömiksi kuivioiksi ja saaneet ylä- ja ala-osan: Ylä-Salminen, Ala-Salminen, Ylä-Pajunen, Keski- Pajunen sekä Ala-Pajunen. Näillä kala- ja riistavesillä, joilla kaskiveljekset ovat pyytäneet neljä vuosisataa sitten, vettä on enää nimeksi, niin ettei soutamaan sovi eikä kala juuri elä korte- ja saraluhdan matalassa. Sorsia kosteikot kyllä houkuttelevat pesimään. Siellä missä kaskiveljesten aikaan ui telkän lisäksi ehkä tavipahanen, kosteikko ruokkii nyt jouhisorsia, lapasorsia, haapanoita ja tukkasotkia, veljeksille outoa riistaa. Lintulajisto on muuttunut elinympäristön muuttuessa. Metsärantaista Surta Pyöriätä on varmaan kaskiveljesten aikaan asuttanut myös kuikka, ja myöhemminkin, mutta nykyisellä peltojen ympäröimällä, rehevöityneellä Pyöreellä kuikka ei enää viihdy. 29
Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010
Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen.
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
LisätiedotHISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA
HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen
LisätiedotRantojen kasvillisuus
Rantojen kasvillisuus KALVOSARJA 3 Rantaniittyjen kasvillisuus Murtoveden alavat merenrantaniityt kuuluvat alkuperäisiin rannikon kasvillisuusmuotoihin. Merenrantaniittyjen muodostumiseen ja laajuuteen
LisätiedotMonikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden
Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun
LisätiedotLUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:
LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.
LisätiedotNELJÄ ELEMENTTIÄ TEHTÄVÄMATERIAALI
NELJÄ ELEMENTTIÄ TEHTÄVÄMATERIAALI Tämä tehtävämateriaali on suunniteltu alakouluryhmien omatoimisen museokäynnin tueksi. Materiaaliin voi tutustua jo ennen museokäyntiä ja tehtävät voi tehdä joko museokäynnin
LisätiedotVesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.
Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.
LisätiedotMaanviljelijä ja kylvösiemen
Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotNapapiirin luontokansio
Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotPAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI
PAKKANEN Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Jos eläimellä on joku näistä korteista, eläin pelastuu: TALVIKARVA TALVIPESÄ PARVI SUOJAA LUMIPEITE ILVES Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen.
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ARKKI PYSÄHTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Araratin vuorella. Sen sijaintia ei tarkkaan tiedetä.
LisätiedotJumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotEuroopan valtioista ensimmäisiä. sopusoinnuksi. sykkivä sydänl Se on melkein yhtä. kaukana myrskyisestä Noidkapista kuin
on Euroopan sydän, voimakas, sykkivä sydänl Se on melkein yhtä kaukana myrskyisestä Noidkapista kuin Gibraltarin uhmailevista kallioista ja tarujen ympäröimästä Kreikasta. Se on, historialliselta näkökannalta
LisätiedotJEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotKäsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon
Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,
LisätiedotEEVA JA AADAM EDENISSÄ
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EEVA JA AADAM EDENISSÄ Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jumalan istuttamassa paratiisissa, joka
LisätiedotLapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Lapinlahden kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kirveen löytöpaikka...
LisätiedotKyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014
1 Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Tuulipuisto Oy Kyyjärvi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Kuvia...
LisätiedotPIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004
1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...
LisätiedotMatt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille
Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:
LisätiedotSYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME
SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken
Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2008
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotVesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006
1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotJeesus ruokkii 5000 ihmistä
Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotLEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015
1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6
Lisätiedotkielipassi Moduuli 1
kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.
LisätiedotJoka kaupungissa on oma presidentti
Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun
LisätiedotKun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää
Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.
LisätiedotEikev 5. Moos 7: 12-11: 25
1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias
LisätiedotLUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten.
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) LUOMINEN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n.
LisätiedotSANATYYPIT JA VARTALOT
SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotJÄTTIhampaan. ar voitus
JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista
LisätiedotMaija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23
Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja
LisätiedotYKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?
GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jumala loi kaiken
Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009
LisätiedotSuomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku
Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku
LisätiedotPeikkoarvoitus Taikametsässä
Peikkoarvoitus Taikametsässä Vaasa, Teeriniemen koulu luokat 2 A ja B Teeriniemen koulun kakkosluokat, yhteensä 30 oppilasta, päättivät osallistua kilpailuun Tämä metsä on meille tärkeä. Teeriniemen koulu
LisätiedotMäärlahden historiallinen käyttö
Ulrika Rosendahl, Loviisan kaupungin museo 27.5.2019 Määrlahden historiallinen käyttö Loviisan Määrlahden kaupunginosa, eli Loviisan lahden itäpuoli, näyttäytyy historiallisessa kartta-aineistossa asumattomana
LisätiedotSAARA SYNNYTTÄÄ POJAN
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak
LisätiedotKohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
LisätiedotLuovia valokuvia pohjoismaisella kuvakielellä. 3 minuutin esittely
Luovia valokuvia pohjoismaisella kuvakielellä 3 minuutin esittely Tietoa - Ruotsissa perustettu pohjoismainen kuvatoimisto, joka keskittyy ensisijaisesti pohjoismaisiin aiheisiin ja ympäristöihin - Arkistossamme
LisätiedotSUOMALAISIA MIETELAUSEITA
SUOMALAISIA MIETELAUSEITA CC BY-NC-SA 4.0 Kirsi Alastalo 2019 RyhmäRenki.fi Ei hyvyys saavu huutaen, se kulkee hiljaa kuiskaten. Mikä konsti, mikä kunnia on siinä, käydä esiin valmiiks tallatulla tiellä?
Lisätiedot]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv
]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotPeltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30
Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille
LisätiedotHerra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.
Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen
Lisätiedotistä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.
M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja
LisätiedotTukiviitottujen satujen sanat
Tukiviitottujen satujen sanat Emmi-Reeta Nisula ja Silja Soittila Humanistinen Ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö 2018 - Satujen luvaton käyttö on kielletty - Siili, joka tahtoi halata Olipa kerran siili,
LisätiedotAISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN
Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,
LisätiedotKoulutehtävien vastaukset BIOLOGIA, HISTORIA, KÄSITYÖ, KUVATAIDE, YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO SEKÄ ÄIDINKIELI
Virsut vinossa Koulutehtävien vastaukset BIOLOGIA, HISTORIA, KÄSITYÖ, KUVATAIDE, YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO SEKÄ ÄIDINKIELI 1-6 luokat Teemana ovat kotiseudun luonnonolot. Tutkitaan kuinka alueen luonto
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Nooa ja vedenpaisumus
Nettiraamattu lapsille Nooa ja vedenpaisumus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotSävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast
Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotMaatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito
Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito Biologi Sirpa Peltonen Etelä-Savon ELY-keskus 23.3.2018 Perinnebiotooppi on: keto, niitty, rantaniitty, lehdesniitty,
LisätiedotRyhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa
Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Tehtävänne on tutkia Elonkierron sikoja, niiden käyttäytymistä ja ravintoa. Käyttäkää hyväksi 1 Tutkimus A: Sikojen aitaus (aitaukseen meno kielletty) 1. Tarkkailkaa
LisätiedotKiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008
1 Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008 Timo Jussila Kustantaja: Kiuruveden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 KIURUVESI 60
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta
Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO
LisätiedotSUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ
SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ Historian kirjoista on löytynyt myös tietoja näistä 1600-luvulla eläneistä esi-isistä ja myös
LisätiedotMajakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net
Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan
LisätiedotPane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi).
Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). 1. Pääsitkö sinä yliopistoon... OPISKELLA? opiskelemaan 2. Milloin sinä menet... TAVATA Katjua? tapaamaan 3. Mitä sinä menet... TEHDÄ Tampereelle? tekemään
LisätiedotLataa Luonnon poluilla. Lataa
Lataa Luonnon poluilla Lataa ISBN: 9789187841057 Sivumäärä: 192 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.42 Mb Aineellinen elintasomme perustuu luonnon antimien varaan, mutta luonto tarjoaa meille monia muitakin
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
LisätiedotJOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.
JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain
Lisätiedot- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.
MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on
LisätiedotOULULAISET VENÄJÄN REISSULLA
OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun
LisätiedotYksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus
Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus Johanna Hiitola, YTT, Erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti Suomen Akatemian hanke: Perheen erossaolo, maahanmuuttostatus ja arjen turvallisuus Kuka
LisätiedotKuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011
Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille
LisätiedotJUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti
JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.
LisätiedotEsi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013
Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri
LisätiedotEUROOPAN KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT 2016 PORUKAN PAIKAT, YHTEISET YMPÄRISTÖT
EUROOPAN KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT 2016 PORUKAN PAIKAT, YHTEISET YMPÄRISTÖT Cultural heritage -makers 2016, LASTU, Lapinlahti, Finland LASTU School of Architecture and Environmental Culture LASTU School
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotKristiina Louhi TYTTÖ JA NAAKKAPUU
Kristiina Louhi TYTTÖ JA NAAKKAPUU Kuvittaja Kristiina Louhi Kristiina Louhen (s. 1950) lastenkirjakuvitukset lienevät jokaiselle suomalaislapselle ja -vanhemmalle tuttuja. Omien Aino- ja Tomppa -kirjasarjojensa
LisätiedotJeesus parantaa sokean
Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3
LisätiedotSuomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016
Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotKultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )
Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen
LisätiedotKirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo
Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun
LisätiedotKasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto
N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze
LisätiedotTärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!
LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen
LisätiedotLataa Lähde linturetkelle! Lataa
Lataa Lähde linturetkelle! Lataa ISBN: 9789522403179 Sivumäärä: 372 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.58 Mb Helsingin ja lähialueiden linnusto on monipuolinen. Jo Helsingin kantakaupungista löytyy erilaisia
LisätiedotMuskarimessu: Hyvän paimenen matkassa
Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,
Lisätiedot