HÄMMÄSTYTTÄVÄ MONIMUOTOISUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HÄMMÄSTYTTÄVÄ MONIMUOTOISUUS"

Transkriptio

1 Jukka Kauppinen HÄMMÄSTYTTÄVÄ MONIMUOTOISUUS Luonnon tapahtumia, kansan tietoa, museohavaintoja Kauppinen, J. 2007: Mihin maisemiin olemme sijoittuneet Kuopion luonnontieteellisen museon julkaisuja 7

2 MIHIN MAISEMIIN OLEMME SIJOITTUNEET 20 Piirtokoristeinen pallonuija, Kiuruvesi. Vuolukiveä. Kivikaudelta, Suomusjärven kulttuuria, ekr. Suomen kansallismuseo.

3 21

4 MIHIN MAISEMIIN OLEMME SIJOITTUNEET Havaintoja Järvi-Suomen latvojen asutus- ja maisemahistoriasta 22 Oli syksypuoli kesää keskipaikoilla elokuuta. Olin lähtenyt jalkamatkalle, tullut pienellä laivalla kirkonkylään ja painautunut sieltä laitapitäjätä kohti, päin noita kaukaisia mäkikyliä, joilta vaalenevat ruispellot ja ruskettuneet kasket paistavat peninkulmain päähän. Sinne, noihin sydänmaan vankkoihin taloihin, jonne ei vielä milloinkaan ole kärryillä ajettu ja joiden laitumilla kontio joka kesä viheltelee, sinne minua haluni veti. Juhani Aho M e tulemalla teemme tilan. Jätämme merkkejä jälkeemme: leirinuotio, tulisijaan heitettyjä luita, kiviesineitä, kaadettuja ja poltettuja metsiä, sitten kirjoituksia ja kuvia Nostamme niitä esiin ja annamme näkyvyyttä itsenäisinä merkkituotteina tai todistuskappaleina tapahtumista ja ihmisen toiminnasta. Jatkamme tätä merkitsemisen ja esillä olemisen yhteyttä katsojana, kulkijana, tieteen ja taiteen tekijänä. Saatamme lähestyä parhaiten sirpaleista todellisuutta eri suunnista pienten kertomusten kautta, tai jospa laittaisimme sellaisen vallattoman esillepanon, jossa eri merkit ja tekstit voisivat kommunikoida keskenään. Yksi ainoa näkökulma ja tulkinta saattaa muokata itse todellisuutta. Kuitenkin harvoin jonkun teon tai esineen tekijä, vaikkapa Kiuruveden ihmisenmuotoisen kivikirveen muotoilija, itsekään on tiennyt ratkaisujensa motiiveja miten sitten me voisimme sanoa kovin paljon hänen ajatuksistaan tai innoituksestaan. Kuusimetsän tumma hahmo Kuvitellaan aika ennen ihmistä. Kivet syntyivät miljardeja vuosia sitten. Puoli vuosituhatta ihmisen kirjoitettua vaellusta on häviävän vähän luonnon mittakaavassa. Ilmasto arvaamattomuudessaan on luonut meille pohjoisen luonnon kuvaa. Kylmien jääkausien ja niiden välisten leudompien interglasiaaliaikojen rytmitys on uudistanut maisemakuvaa ja luontoa. Jos elämme nyt yhtä jääkauden kevättä, varmaankin lähestymme kesää? Luonto tiettävästi tekee paluuta runsaat vuotta sitten päättyneestä kylmästä jäätiköitymisen vaiheesta: monet eliölajit ovat levittäytymässä eteläisistä ilmansuunnista kohti pohjoista. Lämpimät ilmastojaksot auttavat luonnollista levittäytymistä. Ihmisen aiheuttama ilmaston muutos on sitten oma arvaamaton lukunsa. Viimeisen jäätiköitymisvaiheen jälkeen, kun jäälautta oli vetäytynyt kohti luodetta, täällä on lainehtinut suolainen Yoldia-meri. Maan paljastuessa vedestä karu ja matala tundrakasvillisuus ja kitulias koivikko on ottanut paikkansa. Mänty on saanut hitaasti jalansijaa ja levinnyt vasta ilmaston lämmetessä arktisesta vaiheesta. Näihin aikoihin ihminen alkoi tulla maisemakuvaan, muttei juuri jättänyt jälkiä elämästään. Mutta kuka uskoisi, jolleivät luonnon omat paleoekologiset arkistot soiden turvekerrostumien siitepölyt todistaisi, että neitseellisen Metsä- ja Järvi-Suomen ensimmäisiä kaksijalkaisia kulkijoita ovat olleet syvällä sisämaassakin vastassa tanakat tammet, lehmukset ja muut jalopuut, lehtipuistot! Aterioiksi luonto on tarjonnut uudisasukkaille vesipähkinöitä (Trapa napans). Siitä on merkkejä; kulkijat ovat levittäneet vesipähkinöitä ja jättäneet niiden kuoria jälkeensä.

5 Kuka? Kenen kirves? Kivikauden ihmisen muotoilemat kiviesineet herät tävät ajatuksia ja kysymyksiä: Mitä ovat nuo kauniit kivet? Nämä ovat tätä ajatonta kauneutta. Ready made! Niiden subjektiivista ulottuvuutta ei mikään museo voi rajoittaa. Kivet elävät omaa elämäänsä ja uudistuvaa merkitysviidakkoa. Mistä ne tulevat! Tarkastellaanpa kahta Kiuruveden kaunista kiviesinettä. Toinen niistä on pallomainen nuijakivi, jonka pinta on koristeltu havupuun neulaskuvioin, säännönmukaisesti toistuvin viivaparein. Vuolukivinen, halkaisijaltaan runsaan kymmenen sentin nuija on käsitelty tiettävästi noin vuotta sitten. Se edustaa paitsi Suomen vanhimpia käyttöesineitä myös ensimmäisiä esteettisen työn jälkiä. Toinen varhaisista Kiuruveden esineistä on kivikirves, jonka kantaan on hakattu tyylitellyt ihmiskasvot. Pilkulliseen ja kovaan vulkaaniseen kivilajiin, uraliittiporfyriittiin, taottu esine on myöhäiseltä kivikaudelta, noin vuoden takaa, ja se on löytynyt vedestä. Onko se kirveen jumala ja onko se uhrattu Ihmispäinen reikäkirves, Kiuruvesi. Uraliittiporfyriittia. Myöhäiskivikautista kulttuuria, ekr. Suomen kansallismuseo. Täällä vallitsi noin 8000 vuotta sitten lämmin ja kostea ilmasto. Mutta sen jälkeen jalot lehtipuut katosivat viilentyvän ilmaston tieltä, samoin vesipähkinä. Kuusimetsän tumma hahmo alkoi levittäytyä. Ilmasto ja kasvillisuus vakiintuivat pitkäksi aikaa: alkoi boreaalisen havumetsän valtakausi, joka jatkunee vielä pitkään meidänkin vaelluksemme jälkeen. Ihmisen jälki maisemakuvassa on kasvamistaan kasvanut. Havaittavat ihmistoiminnan merkit Suomen luonnossa ulottuvat tiettävästi noin 8500 vuoden taakse, kivikauden varhaisiin vaiheisiin. Tosin ihmisen jättämiä merkkejä luolaihmisen kiviä jääkauden jälkeiset maakerrokset lienevät peittäneet alleen. Emme tiedä paljoa ihmisen ensivaelluksista; enemmän voimme päätellä vasta merkeistä kampakeraamiselta ajalta, noin 6000 vuoden takaa. Nuo merkit ovat tulisijoja, kivikirveitä, nuijia, talttoja, keihäänkärkiä, keraamisia esineitä, punamultahautoja. Leirinuotio Leirinuotio on voinut sijaita missä vain, usein kuitenkin rantametsässä. Nuotioitten pohjien luujäännöksiä on varhaiselta kivikaudelta, samoilta ajoilta kuin Kiuruveden koristeltu kivikirves. Ne kertovat saaliista ja ruokapöydän antimista. Suurin osa on kalojen luita; eniten on haukia ja ahvenia. Nisäkkään luista on tunnistettu hirvi, jänis, majava, kettu, orava ja näätä. Lintujen luut eivät ole yhtä hyvin säilyneet. Muutamia lajeja niistä voidaan kuitenkin määrittää: vesilinnuista ainakin sinisorsa, tavi ja joku kuikkalintu, metsänriistasta metso, teeri ja riekko. Muinainen luonto onkin meille tuttu! Esihistoriallisten tulisijojen luulöydöt valottavat paitsi metsästyssaaliin koostumusta myös eläimistön lajistoa ja esiintymishistoriaa: tällaisen eliömaailman keskuudessa muinaiset ihmiset elivät. Eläimistöstä tosin ei ole saatavissa yhtä hyviä tietoja kuin kasviston ja kasvillisuuden vaiheista tarjoavat soiden kerroksiin arkistoituneet kasvijätteet ja siitepölyhiukkaset. Eläimistön historiaa joudumme usein päättelemään epäsuorasti ilmasto- ja kasvillisuusmuutosten perusteella. 23

6 veden mahdeille, vai onko se aikansa arjen estetiikkaa, kivikauden muotoilijan designtuote? Ehkä tätä kaikkea. Kiviesineen tekijästä tiedämme vain, että hän on joku nimetön kalastaja-metsästäjä. Juuri muita tietoja tai jälkiä itsestään hän ei ole jättänyt ympärilleen. Hän on ollut melko näkymätön osa luontoa kuin karhu, joka merkitsee käyntinsä ja rajansa muille lajitovereilleen hajumerkein tai puiden oksia taittamalla ja runkoa kynsimällä. Hän on tuonut tulisijoilleen hirviä, hylkeitä, majavia ja muita nisäkkäitä, kaloja ja lintuja. Jälkeen ovat jääneet merkkeinä nuotion pohjat ja luut. Tulisijoja on paljastunut varhaiselta kivikaudelta, samoi lta ajoilta kuin Kiuruveden koristeltu kivikirves. Hän on asunut täällä, pyytänyt ja viljellyt Viljan siitepöly on merkki ihmisen näkyvästä mukaantulosta. Ihminen alkaa muuttaa maisemaa. Järvi-Suomen paleoekologisista kerrostumista var hai - sim mat viljelyä osoittavat siitepölylöydöt ovat vuo den takaa. Esinelöytöjen perusteella maanviljelystä savolaiset näyttävät harjoittaneen luvuilla niin Mikkelin seuduilla kuin Kiuruvedelläkin. Tuolta ajalta on dokumentteina myös hevosen, naudan ja sian luita. Suomalaiset asuttivat lopullisesti sisämaan mittaamattomat salot eräkansan jäljiltä kaskeamalla. He osasivat polttaa huuhtia, syvien havumetsien mäkisiä moreenirinteitä. Järvi-Suomen asumaton suuri salo aina Saimaan etelärannoilta Ylä-Savoon, Kainuun rajoille asti oli kaskikansan jakamatonta maata. Kuka ehti kalastus- ja metsästysretkillään ensin itselleen alueen merkitä, hän sen sai. Savu nousi, metsä paloi. Talo näyttäytyi aluksi siellä täällä järvien rannoilla, ja asutus eteni mäeltä mäelle sukujen kasvaessa. Savolaisten verovalitusasiakirja on merkittävä vaelluksesta kertova dokumentti; se osoitettiin (1545) kuninkaalle, joka näin sai tietää itäisen erämaan asutuksesta ja metsäsuomalaisista: Mutta sitten tapahtui, että meitä alkoi kasvaa liian monta yhdelle talolle, niin että emme voineet siinä elää. Sen tähden erkanimme toisistamme ja rakensimme taloja erämaillemme. 24 Muinaisten järvien riista Luonnon historiaa on ohjannut ilmasto, ja muutos on ollut meidän näkökulmastamme hidasta. Kuitenkin prosessi, havaittu muutos ja liike on hidasta tai nopeaa riippuen siitä missä aikamittakaavassa sitä tarkastelemme. Jos ilmasto oli kohtalaisen vakaa, samoin metsät ja vedet melko muuttumattomassa tilassa, mikäpä olisi eläimistön koostumukseen paljon vaikuttanut, paitsi jääkauden jälkeinen luonnollinen leviäminen. Uusia lajeja ilmaantui muualta leviämispaineiden seurauksena. Käsityksemme muinaisesta vesilinnustosta on varovaisen päättelyn varassa: Jääkauden päättyessä nykyisen Järvi-Suomen alueella ovat linnuista varmaankin asuneet jo pian karujen vesien peruslajit kuikka, koskelot, tavi ja sinisorsa, mutta ehkä myös alli, mustalintu ja pilkkasiipi, jotka sittemmin ovat perääntyneet pohjoisemmaksi tai Itämeren piiriin. Telkkä lienee vakiintunut mäntymetsän vallatessa maata tundralta. Sisävesien linnusto vakiintui tiettävästi jo varhain eräkauden ihmisen toiminta ei juuri muuttanut ympäristöä, ja tuhansia vuosia kestänyt boreaalinen kausi on ollut ilmastollisesti melko vakaa. Karujen järvien lintuyhteisöt ovat perusrakenteeltaan hyvin vanhoja. Niinpä esivanhempamme ovat kohdanneet ne melko samankaltaisina kuin mekin. Sama tilanne on kalaston suhteen. Pohiaspuoli surta pyöriätä Paikannimet kartoilla ja niiden luonnolliset muutokset kertovat maankäytön ja maiseman muutoksista ja ne tapailevat ihmisten kieltä ja paikallista kulttuuria. Mitä tiedän heistä tai hänestä, ymmärränkö häntä? Joka tapauksessa edellä etsitty se joku on olemassa hänestä on tietoja. Emme tarvitse puhua nimettömistä ja tuntemattomista. Meillä on maahan, aineeseen, viljelyyn ja muuhun kulttuuriin liittyviä tekstejä, monenlaisia merkkejä. Niitä on 1500-luvun maakirjoista alkaen. Viimeisiä Savon ja Kainuun asumattomia rajamaita tiedetään valloitetun kaskiviljelylle 1500-luvun lopulla muun muassa nykyisen Vieremän kunnan Kauppilanmäestä käsin paikka on tunnettu myös nimillä Salmijärvenmäki, Salmi Jerfwen mäki. Kauppilanmäen ensimmäisiä kaskeajia ovat olleet veljekset Riekki ja Jussi, jotka ovat muuttaneet Leppävirralta. Heidän isällään Juntilla on ollut vuoden 1561 verollepanomaakirjan mukaan kaskimaita noin ha, yhteensä 19 maakappaletta, niin Leppävirralla kuin pohjoisempana Kainuun rajoilla. Juntin mukaan maat on nimetty, kun maakirjaan piti ilmoittaa, käytännön tarpeen mukaan, kuvaavasti: Pöräsen Mäki, Salmi Jerfwen mäki, Mammijerfuen Mäki, Paju jerfuen siwu pohias puoli, Sorijn suonsiwull, Pohiaspuoli surta pyöriätä, Itäpä Niemi Jerfwiä, Luoehpuoli Leppäsuota.

7 Me olimme tulleet huomatuiksi, tiedetyiksi metsäsuomalaisiksi, jotka kalastivat ja metsästivät, viljelivät kaskirinteitään ja pitivät pientä karjaa. Mutta sitten kruunu julisti omistavansa kaikki asumattomat erämaat! Tätä julistusta täsmennettiin ilmoittamalla, että maa on Jumalan, kuninkaan ja kruunun omaisuutta. Uudisasukkaat olivat kohdanneet tiellään erätaitojen varassa eläviä lappalaisia, joita eli Ylä-Savon erämaissa 1600-luvun puoliväliin saakka. Lappalaiset joutuivat perääntymään kohti pohjoista, ja heistä jäi merkiksi saamenkielistä paikannimistöä. Tosin heidän vertaan lienee monissa metsäsuomalaisissa, ei ehkä vähiten Lappalaisten suvussa. Rotimo (Rotimojärvi, Rotimojoki) ja Siili (Siilinjärvi) ovat lappalaisten omaa kieltä, pyyntimiehen puhetta. Ravinto ja toimeentulo saatiin suoraan luonnosta tuhansien vuosien ajan keräillen ja saalistaen. Viljelty vilja on verraten uutta suupalaa ja kauppatavaraa. Historiallisista arkistoista löytyy tietoja rahasta ja omaisuudesta. Veroina on käytetty ohran, rukiin ja kauran lisäksi hamppua, niintä, tuohta, halkoja, haukia, voita, suolaa, munia, kanoja, lampaita, vuohia ja lehmiä. Nämä käsitteet ja mittayksiköt ovat vanhimpia kulttuurimme sanallisia kuvauksia. Kaskiviljelijän ravinto tuli viljasta, karjatalous oli hyvin vähäistä. Niin myös maisema oli toisennäköinen kuin tulevan karjatalouden aikakaudella. Avoimia laitumia tai laidunniittyjä ei ollut juuri missään. Heinäkuun päivä ja muita ajankuvia Kansalliskirjailija Z. Topelius on tehnyt kirjallisia kuvauk sia savolaisista kaskeajista. Hänen toimittamassaan kuvateoksessa En resa i Finland Matkustus Suomessa ( ) on Berndt Lindholmin piirros Kaski Iisal mella. Myös von Wright -veljekset dokumentoivat sekä kaskikulttuuria että suomalaiskansallisia Kaskikulttuuri alkoi muuttaa maisemaa. Wilhelm von Wrightin kaskiaiheisia akvarelleja: Palon wjerdäjät. Kaskenpolttajat, Museovirasto. Kyntäjä, Suomen kansallismuseo. Hevonen, lehmä, lammas ja sika Ylä-Savon kaskiviljelijäveljeksistä Riekillä oli vuoden 1600 kylvö- ja karjaveroluettelon mukaan 135 litran kylvö, karjaa vain hevonen, lehmä, lammas ja sika. Eivät nämä viljelykset vielä isommin maisemaa avanneet. Riekin Matti-pojalla oli parikymmentä vuotta myöhemmin jo 540 litran kylvö, ja karjakin oli kasvanut: hevonen, sonni, viisi lehmää, kahdeksan lammasta, vuohi, sika ja porsas. järvi näköaloja ja maisemapanoraamoja, joissa näkyy ihmisen ja luonnon kohtaaminen. Kansallisromanttisessa hengessä itäsuomalaista kaskikauden maisemaa ja kansanelämää ovat kuvanneet ennen muuta kuvataiteilijat Eero Järnefelt ja Halosen veljekset. Lapinlahden vaikutelmia näemme Järnefeltin maalauksessa Kaski eli Raatajat rahanalaiset. Muuruveden näkymät tulevat esiin kaskimaisemassa Heinäkuun päivä (1891). Etualalla, kannokon ja kivikon takana, istuu yksinäinen poika, ja hänen takanaan maa laskeutuu avautuvat harmaat piharakennukset 25

8 26

9 ja kaskiaho, sitten kiiltelevää järvenpintaa, ja järven takaa kohoaa vaara metsineen. Maalaus tunnetaan myös nimillä Palanut kaski, Ahomaisema, Erämaatorppa ja Maisema Pohjois-Savosta, nimillä jotka avaavat aikansa arjen todellisuuskäsitystä tai yhtä, erityistä heinäkuun päivää vuonna 1891 miten vain. Juhani Aho Ylä-Savossa, Vieremän ja Iisalmen pappilamaisemissa lapsuutensa ja nuoruutensa päivät elänyt, Kuopion kautta Helsinkiin ja Järvenpäähän muuttanut ja Euroopan kaupungeissa kansainvälistynyt kirjailija kuljeskeli kaskimetsien ja -ahojen kirjomassa luonnossa, hahmotti sen tilaa ja tunnusteli mielentilojaan. Pariisissa kirjoittamassaan Lastussa Kosteikko, kukkula, saari hän fyysisesti etäällä kotoaan availi tarkkoja muistitiloja kotiseudustaan, antoi polun viedä, poikkesi kaskimetsien laidoilla, pistäytyi ahoilla ihmisten ilmoilla, pihoissa ja huoneissa. Vaelluksen jatkuessa nähdään lähimiljöitä ja työn merkkejä: Mäen rinteessä on halme. Aita on isoista, mustista puista. Sen sisään pistäytyy tie veräjän alitse. Rukiista pyrähtää sirkkunen lentoon. Se luikkailee pitkissä kaarissa ilman läpi ja seisattuu palaneeseen honkaan, joka on jätetty yksin keskelle halmetta. Paikat muuttuvat pian pyhiksi, ikiaikaisiksi. Sumun laskeuduttua maisemaan kirjailija Aho palaa meren aikaan ja hahmottaa hämäräistä tilaa, jossa pienet kukkulat ovatkin kareina meressä, suuremmat saarina. Aallot ovat huuhdelleet näitä rantoja tuhannen tuhansia vuosisatoja. Aho tuo maiseman kuvaukseen erilaisia ajallisia ja tilallisia mittakaavoja: Eikä minulla ollut entisyyttä muuta kuin tämä tämänpäiväinen metsämatka, se mökki siellä, ne pienet tytöt, lammen ranta, huone lehdon laidassa ja nousu tänne mäelle. Eikä nykyisyyttä muuta kuin tämä hiljainen huone ja tuo haamu hämärätä satumaista valtamerta. Suljetusta avoimeen tilaan kuva kukkivalta aholta Puheemme maisemasta pelkistyy usein keskusteluksi avonaisesta ja sulkeutuneesta näkymästä. Maisemakuvaa ovat aina rytmittäneet sulkeutuneet metsät ja avoimet järvenselät, avosuot ja tunturit, varhemmin myös kaskimetsien ja heinävaltaisten rantaniittyjen ja kuivien ahojen pienipiirteinen mosaiikki. Kaski Iisalmella. Berndt Lindholm, Julkaistu Z. Topeliuksen teoksessa En resa i Finland, Museovirasto. 27

10 Ratusalmesta Nijtyä wähä, Särkilahenaho Näin niityt ja ahot mainitaan jo 1500-luvun verollepanomaakirjassa. Ahot, kukkakedot, hakamaat, valoisat kaskikoivikot ja kylänlaitojen lepikot ovat viljelijän työn jälkiä maisemassa. Avarien, valoisien ja lämpimien ahojen ruohokasvien runsaslajisuus ja niiden kukkaloisto on ollut vertaansa vailla nähtävästi koskaan maisemamme eivät ole kylpenyt sellaisessa yltäkylläisyydessä, värien, tuoksujen ja äänien moninaisuudessa, sellaisessa hehkussa minkä valo ja lukuisat kukkakasvit sekä niissä pörräävät mesipistiäiset, kukkajäärät ja päiväperhoset voivat sytyttää. Tähän tilaan ovat sommitelleet lauluaan raunioiden kivitaskut, matalien pensaiden pensastaskut ja kertut sekä korkealle taivaalle, näkymättömiin kohoavat kiurut. 28 Suokuiri kuiritti ja ripakoitteli alinomaa, ja vikla siihen sutkitti Ihminen on muuttanut asuinympäristöään sydänmaan tummasta kuuselasta siellä täällä puhkeavaksi lehteväksi idylliksi, jota kirjailija Kauppis-Heikki kuvaa arvuutellen samalla kansan omia tuntoja metsän esteettisestä maisemakuvasta proosateoksessaan Viija Kuvaus Savon kansan elämästä: Mäkien rinteellä, missä havu- ja lehtipuut ovat sovinnollisesti ottaneet yhteiset olopaikat, syntyi tuo joka vuotinen kilpailu kauneudesta. Havupuut olivat saaneet kopistetuksi talvellisen lumen pois niskoiltaan ja seisoivat nyt muhkeina tummansinisessä turkissaan. Koivujen nupuista nosti lehtien lukematon joukko päitään ja tervehti nuoruuden innolla tätä vanhaa maailman rakennusta. Vielä voittaa havupuu, sanoivat ihmiset. Vaan jos vähän sataisi, kyllä jäisi pian jälelle. Harvoin on taivas ollut niin myötäsukainen ihmisten tahdolle kuin nyt. Pilvet alkoivat kaikessa hiljaisuudessaan kohota vähitellen yli taivaan. Ilma tuntui painavalta. Tyytyväisinä haukottelivat ihmiset asunnoissaan iltapuolella päivää ja painautuivat aikaisin levolle, arvellen, että kyllä nyt yöllä puhkeaa satamaan. Niin tekikin. Aivan pystysuoraan tulla rapisteli aamuun asti. Usvana kohosi talven tallentamat kätköt metsien peitosta ja alangoilta. Suokuiri kuiritti ja ripakoitteli alinomaa, ja vikla siihen sutkitti niin sakeasti kuin olisi tahtonut äänellään hämmentää kaikkien muiden laulun. Sade taukosi ja pienimmätkin lintuset saivat vähän suunvuoroa. Jo on lehtipuu voitolla, riemuitsivat ihmiset, kun katsoivat metsään. Kauniin heleän värisiä olivat nyt talven tyhjinä olleet koivut. Ulkona tuntui pihkalehtien haju. Joutui nurmikin näkyviin ja valmisteli lapsille hauskat leikkipaikat. Heinäkuun päivä. Eero Järnefelt, Hämeenlinnan taidemuseo. Kaskien avaama valo on innoittanut luonnonihailijoita, samoin kuin suomalaisia kansalliskirjailijoita Aleksis Kivestä ja Juhani Ahosta alkaen, viitoittanut kirjallista maisema- ja ihmiskuvausta. Niittyjen, ahojen ja ketojen valoisat tunnelmat yhdistyvät inhimilliseen elämään usein poeettisena ulottuvuutena. Kymmenen lehmää ja hevonen karja Heinäjärven niityillä laiduntaa Maisemakuvan muutoksessa nopeus oli kiihtyvä talojen muodostaessa kyliä ja peltoaukeita, joissa karja laidunsi. Topelius kirjoitti Maamme kirjassa (1876): Paitsi kaskenviljelystä ja metsänhakkuuta käyttävät savolaiset aikaansa hevosen- ja karjanhoitoon. Heidän hevosensa ovat maan parhaita juoksijoita; heidän lehmänsä antavat heille niin paljon voita, että he vievät sitä ulkomaille monta tuhatta leiviskää vuodessa. Siksi panemme tähän kuvan ahkerasta savolaisneidosta, joka kirnuaa voita.

11 Ylevällä tekstillä Topelius ottaa savolaisneidon suomalaisen naisen ihanteeksi. Tämä kirnuava neito on ainoa naisen kuva Maamme kirjan suurmiesten potrettien joukossa. Hänet tavataan kotilieden vaalijana, Suomen neitona, joka on kotinsa aarre ja synnyinmaansa arvollinen tytär. Kaskeamisesta siirryttiin vasta runsaat sata vuotta sitten niittyviljelyn kautta peltoviljelyyn ja karjatalouteen. Kauppis-Heikki realistisessa romaanissaan Savolainen soittaja (1915) sijoittaa henkilönsä varjoisista kaskimetsistä rantaniityiksi ja -pelloiksi avautuviin maisemiin. Hän aloittaa romaaninsa pikkujärven ympäristökuvauksella: Heinäjärvi, yksi Pohjois-Savon pienimmistä järvistä, saa vetensä taivahan teitä myöten: lumihiutaleina ja vesipisaroina. Siinä ei ole avarampaa vettä, selkää, ainoastaan kolme lahdelmaa. Eteläisin näistä, Etelälahti, on suurin, ja sen kahden puolen ovat kylän huomattavimmat talot ja niiden pellot. Toinen lahdelma on luodetta, kolmas koillista kohti. Niiden rannoilla ovat kylän niityt. Kauppis-Heikki sijoittaa ihmisen toiminnan ja tapahtumat aivan kuin merkkeinä kartalle: Heinäjärven koillisen lahdelman pohjasta alkoivat kyläkunnan laajat niityt, joiden takana oli muutamia mäkitupia ja torppia. Heinänkorjuun aikana oli niityllä vilkasta liikettä, mutta muuna aikana olivat nämä takaliston asukkaat erillään muusta maailmasta. Sydäntalven aikana ei ollut pienempiin asuntoihin muuta tietä kuin suksenlatu tai jalkapolku. Samassa tekstissä mökin poika kysyy äidiltään, kun naapurin Olka on muuttanut pois ja mennyt asumaan parempaan mökkiin, että minkälainen on parempi mökki. Poika kysyy: Onko se niinkuin Kivimäki? Ja äiti vastaa: Ei Kivimäki ole mökki. Se on talo, jossa on kymmenen lehmää ja hevosia. Paremmat mökit ja talot sekä niiden kymmenet laiduntavat lehmät näkyivät kylämaisemassa: eläimet muokkasivat ja hoitivat lähimaisemaa. Alavien rantojen niittytalous avasi yhä uusia näkymiä, kun keksittiin laskea järviä ja hyödyntää niiden upottavia, luhtaisia rantasaraikkoja ja hetteisiä korteikkoja. Rantaniittyjä ja luhtia niitettiin, ja karja laidunsi pitäen rannat avoimina. Niittytalous on ollut karjatalouden alku. Ja voi on ollut niittyjen keltainen kulta, jota on viety Pietarin herrasväen pöytiin. Mutta onko entisiä paikkoja? Kaikki paikat löytyvät, tosin toisennäköisinä sukupolvien elämän jäljiltä. Esivanhempien antamilla nimillä useimmat paikat edelleen tunnetaan, ja ne ovat vakiintuneet käytössä, virallistuneet niin, että monet niistä ovat uudessa kieliasussa kirjoitettu uusimpiin peruskarttoihin. Kainuun rajoilta Ylä-Savon ensimmäisistä kaskimaista ovat löydettävissä kartannimien mukaan edelleen Kauppilanmäen, Pyöreen ja Niemisen kylät, jotka Juntin suku on asuttanut ja nimennyt puoli vuosituhatta sitten. Se että kaskiveljekset eivät tuntisi kalavesiään entisiksi, vaikka niitä kutsutaan samantapaisilla nimillä, ei ole mikään ihme niin paljon jälkeläiset ovat maailmaa muuttaneet järviä kuivaamalla ja jättämällä ne pensoittumaan. Surta Pyöriätä sanotaan nyt Pyöreeksi, mutta läheinen pikkujärvi on Pieni-Pyöree. Pyöreä muoto on jonkin verran kärsinyt 1800-luvulla, jolloin järviä laskettiin rantaniittyjen ja -luhtien toivossa. Niemi Jerfwi on saanut uuden nimen muodonmuutoksensa myötä. Se on kuivunut ja kuroutunut kolmeen osaan, niin kuin nimikin: Nieminen, Keskimmäinen ja Alemmainen. Samalla tavalla on käynyt Salmi Jerfwen ja Paju jerfuen ne ovat kutistuneet mitättömiksi kuivioiksi ja saaneet ylä- ja ala-osan: Ylä-Salminen, Ala-Salminen, Ylä-Pajunen, Keski- Pajunen sekä Ala-Pajunen. Näillä kala- ja riistavesillä, joilla kaskiveljekset ovat pyytäneet neljä vuosisataa sitten, vettä on enää nimeksi, niin ettei soutamaan sovi eikä kala juuri elä korte- ja saraluhdan matalassa. Sorsia kosteikot kyllä houkuttelevat pesimään. Siellä missä kaskiveljesten aikaan ui telkän lisäksi ehkä tavipahanen, kosteikko ruokkii nyt jouhisorsia, lapasorsia, haapanoita ja tukkasotkia, veljeksille outoa riistaa. Lintulajisto on muuttunut elinympäristön muuttuessa. Metsärantaista Surta Pyöriätä on varmaan kaskiveljesten aikaan asuttanut myös kuikka, ja myöhemminkin, mutta nykyisellä peltojen ympäröimällä, rehevöityneellä Pyöreellä kuikka ei enää viihdy. 29

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010 Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen.

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Rantojen kasvillisuus

Rantojen kasvillisuus Rantojen kasvillisuus KALVOSARJA 3 Rantaniittyjen kasvillisuus Murtoveden alavat merenrantaniityt kuuluvat alkuperäisiin rannikon kasvillisuusmuotoihin. Merenrantaniittyjen muodostumiseen ja laajuuteen

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

PAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI

PAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI PAKKANEN Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Jos eläimellä on joku näistä korteista, eläin pelastuu: TALVIKARVA TALVIPESÄ PARVI SUOJAA LUMIPEITE ILVES Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU

Lisätiedot

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen.

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ARKKI PYSÄHTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Araratin vuorella. Sen sijaintia ei tarkkaan tiedetä.

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2008

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Tehtävänne on tutkia Elonkierron sikoja, niiden käyttäytymistä ja ravintoa. Käyttäkää hyväksi 1 Tutkimus A: Sikojen aitaus (aitaukseen meno kielletty) 1. Tarkkailkaa

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

Koulutehtävien vastaukset BIOLOGIA, HISTORIA, KÄSITYÖ, KUVATAIDE, YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO SEKÄ ÄIDINKIELI

Koulutehtävien vastaukset BIOLOGIA, HISTORIA, KÄSITYÖ, KUVATAIDE, YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO SEKÄ ÄIDINKIELI Virsut vinossa Koulutehtävien vastaukset BIOLOGIA, HISTORIA, KÄSITYÖ, KUVATAIDE, YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO SEKÄ ÄIDINKIELI 1-6 luokat Teemana ovat kotiseudun luonnonolot. Tutkitaan kuinka alueen luonto

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain?

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain? Stop! Paina vasen yläreunasta diaesitys ja sitten alusta! Matkalla on video! Voit katsoa sen nyt tai ihan lopussa! Voit itse päättää. Johdanto Tässä PowerPoint-esityksessä tutustutaan Aurajokeen muun muassa

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

EEVA JA AADAM EDENISSÄ

EEVA JA AADAM EDENISSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EEVA JA AADAM EDENISSÄ Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jumalan istuttamassa paratiisissa, joka

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

JÄTTIhampaan. ar voitus

JÄTTIhampaan. ar voitus JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011 Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Kuvat: Maija Mussaari Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Maastoseminaari 10.8.2010 Leivonmäki Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY, Kaisa Raatikainen, luonto ja kulttuuriympäristöt

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. Hän myös oppii, miksi on tärkeää, että ruokaa tuotetaan Suomessa. MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Pohtikaa

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten.

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) LUOMINEN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n.

Lisätiedot

Metsän taikaa luontopolkureppu

Metsän taikaa luontopolkureppu Metsän taikaa luontopolkureppu Kohderyhmä 0.-3. luokka Tämä reppu sisältää kahden tunnin metsäaiheisen retkiohjelman ohjeen sekä tarvittavat välineet omatoimiselle luontoretkelle. Reppua saa lainata päiväksi

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Näille kahdelle tulee niitty kaksistaan Saukkolan (Saukoila) kylässä, huomioitu foliossa 98 numerolla 20, tulee heinää

Näille kahdelle tulee niitty kaksistaan Saukkolan (Saukoila) kylässä, huomioitu foliossa 98 numerolla 20, tulee heinää C1 94-95 Sääminki Otavanniemi Kommerniemi Lars Röös 1646 Tulkinta: Heikki Rantatupa lyhenteet: ta = tynnyrinala, lass=(kesä)kuorma heinää PIENSAVON KIHLAKUNTA SÄÄMINGIN PITÄJÄ NOTARUM EXPLICATIO SELITYSOSA

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Luovia valokuvia pohjoismaisella kuvakielellä. 3 minuutin esittely

Luovia valokuvia pohjoismaisella kuvakielellä. 3 minuutin esittely Luovia valokuvia pohjoismaisella kuvakielellä 3 minuutin esittely Tietoa - Ruotsissa perustettu pohjoismainen kuvatoimisto, joka keskittyy ensisijaisesti pohjoismaisiin aiheisiin ja ympäristöihin - Arkistossamme

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Peikkoarvoitus Taikametsässä

Peikkoarvoitus Taikametsässä Peikkoarvoitus Taikametsässä Vaasa, Teeriniemen koulu luokat 2 A ja B Teeriniemen koulun kakkosluokat, yhteensä 30 oppilasta, päättivät osallistua kilpailuun Tämä metsä on meille tärkeä. Teeriniemen koulu

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään

Lisätiedot

Muinaisjää. äännökset perinnemaisemissa. rkeä yhteinen menneisyys

Muinaisjää. äännökset perinnemaisemissa. rkeä yhteinen menneisyys Muinaisjää äännökset perinnemaisemissa Muinaisjäännöksillä ja perinnemaisemilla tärket rkeä yhteinen menneisyys Muinaisjäännökset ovat näkyvin kyviä merkkejä maisemassa samasta toiminnasta, josta myös

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Heikki S. Vuorinen LKT, lääketieteen historian dosentti Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto heikki.vuorinen@helsinki.fi RUTON LEVINNEISYYS KÄSITYS

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Maatilalla. Opettajan ohjeet: Kysymyksiä tokaluokkalaisille: Bingo:

Maatilalla. Opettajan ohjeet: Kysymyksiä tokaluokkalaisille: Bingo: Maatilalla Opettajan ohjeet: Yhteystiedot: Tilastokeskus tilastokoulu@tilastokeskus.fi Luokka-aste: 1. 2. lk. Oppiaine: matematiikka Tarvikkeet: lyijykynä, värikynät, tehtäväpaperit monistettuna. Oppitunnin

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue

Lisätiedot

HELSINKI PRESIDENTINLINNA 2013 KM 39404 OSTEOLOGINEN ANALYYSI HISTORIALLISEN AJAN KAUPUNKITONTIN KAIVAUKSEN LUISTA

HELSINKI PRESIDENTINLINNA 2013 KM 39404 OSTEOLOGINEN ANALYYSI HISTORIALLISEN AJAN KAUPUNKITONTIN KAIVAUKSEN LUISTA 1 HELSINKI PRESIDENTINLINNA 2013 KM 39404 OSTEOLOGINEN ANALYYSI HISTORIALLISEN AJAN KAUPUNKITONTIN KAIVAUKSEN LUISTA Nauta FM Katariina Nurminen 31.12.2013 2 Katja Vuoriston johtamalta Helsingin Presidentinlinnan

Lisätiedot

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT Oulu 26.1.2011 Mikko Alhainen Projektipäällikkö, Kotiseutukosteikko Life Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund ja MKJ 24.01.2011

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

I N V E N T O I N T I R A P O R T T I. Iisalmi-Kiuruvesi. 110 kv voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 9.-13.11.2015

I N V E N T O I N T I R A P O R T T I. Iisalmi-Kiuruvesi. 110 kv voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 9.-13.11.2015 I N V E N T O I N T I R A P O R T T I Iisalmi-Kiuruvesi 110 kv voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 9.-13.11.2015 ARKISTO- JA TIETOPALVELUT ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Esa Mikkola 1 Tiivistelmä Museoviraston

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt toisen kerran ja sen kilpailuaika oli 13.3.-6.6.2010. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Lämpimillä rannoilla... 6. Jääkauden jälkeen... 10. Pohjois-Savon suurjärvi... 20. Suursaimaa... 30. Suursaimaan muinaisrannat...

Lämpimillä rannoilla... 6. Jääkauden jälkeen... 10. Pohjois-Savon suurjärvi... 20. Suursaimaa... 30. Suursaimaan muinaisrannat... Lämpimillä rannoilla..... 6 Jääkauden jälkeen........ 10 Pohjois-Savon suurjärvi..... 20 Suursaimaa........ 30 Suursaimaan muinaisrannat.... 40 Muinaiset lasku-uomat..... 48 Vuoksi........ 54 Suursaimaan

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN MAISEMASTA NÄHTYÄ Maisema. Sana tarkoittaa yleensä nähtyä avaraa kohdetta, joskus

Lisätiedot

Vesilinnut vuonna 2012

Vesilinnut vuonna 2012 Vesilinnut vuonna 2012 Runsaus ja poikastuotto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Luonnontieteellinen keskusmuseo käynnistivät vesilintujen laskennan vuonna 1986. Maastolaskennat on nyt tehty 27

Lisätiedot

Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala

Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala 2008-11-15 18 Uusikylä 1895 Kuninkaanharjulta suunnilleen nykyisen Seurojentalon alapuolelta. Edessä jyrkkä Myllymäki kaiteineen. Keskellä poikkisuuntaan nykyinen

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

UNKARIN LUONTO. Kati Viikilä ja Laura Uusimäki

UNKARIN LUONTO. Kati Viikilä ja Laura Uusimäki UNKARIN LUONTO Kati Viikilä ja Laura Uusimäki UNKARIN LUONTO Unkari sijaitsee itäisessä Keski-Euroopassa Karpaattien laaksossa, se jakautuu maantieteellisesti kolmeen osaan: 1. Pohjoiseen vuoriseutuun

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

Metsästys ja riistanhoito saaristossa

Metsästys ja riistanhoito saaristossa Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi

Lisätiedot

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA Sorsalintujen osa 1 tunnistaminen SYYSPUVUSSA Hämärässä metsästäminen vaatii erittäin kokeneen metsästäjän, jotta pystyisi tunnistamaan lajit pelkästään silhuetin perusteella. Mikä laji on kuvassa? Heinäsorsa

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Paikan henki Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Heli Rintahaka, Kulttuuriteemaryhmä / opetusministeriö Miten paikallisuus, paikan henki, koetaan? Paikka on

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot