Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2012"

Transkriptio

1 Nurmijärvi vastuullisten ihmisten kunta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1 1. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN LÄHTÖKOHTA Hyvinvoinnin määritelmä ja lasten suojelu Perheiden hyvinvointi hallitusohjelmassa ja politiikkaohjelmissa Hyvinvointisuunnitelman tarkoitus ja tavoitteet 6 2. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN TILA NURMIJÄRVELLÄ Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikka Lasten ja nuorten elinolot ja hyvinvointi Väestö, työpaikat ja työvoima Asuminen ja asuinympäristö Perheet Perhe-elämän ja kasvatuksen muutokset Kouluolot Terveys, terveystottumukset, terveysosaaminen ja kouluterveydenhuolto Nuorten terveys ja terveystottumukset Terveysosaaminen ja kouluterveydenhuolto Päihteet Rikollisuus ja häiriökäyttäytyminen Vapaa-aika Palvelujärjestelmä LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA Huomioita lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nurmijärvellä Keskeiset painopisteet ja kehittämisehdotukset Lasten ja nuorten hyvinvointiin varattavat voimavarat Peruspalveluissa Korjaavaan lastensuojeluun varattavat voimavarat Yhteistyön edistäminen Kehittämisehdotukset Suunnitelman toteuttaminen ja seuranta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma paperilta toiminnaksi Seuranta Liitteet Kouluterveyskyselyn profiilikuviot 35 Seurattavat indikaattorit 41 LÄHTEET 43

3 3

4 TIIVISTELMÄ Uusi lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan Laki painottaa voimakkaasti ennalta ehkäisyä, varhaista puuttumista ja kunnan kaikkien toimijoiden roolia lasten suojelussa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kunnan kaikkien toimijoiden yhteis-vastuullisuudella, varhaisella tuella ja puuttumisella havaittuihin ongelmakohtiin jo perus-palveluissa pystytään vähentämään lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarvetta. Samalla tuetaan ja turvataan lasten ja nuorten hyvää ja onnellista lapsuutta. Tarkoituksena on, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnitelman laatiminen, toteuttaminen ja seuranta antavat kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille aiempaa paremman kokonaiskäsityksen lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Tämän kautta saadaan selville sekä jo käytössä olevat että tarvittavat voimavarat. Nurmijärven lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma pitää sisällään sekä kuntakohtaisen suunnitelman että seudullisen osion. Seudullisen osion valmistumisesta on vastannut Lasten ja perheiden palvelujen kehittämistyöryhmä (KUUMA-kunnat ja Hyvinkää) ja sen on tuottanut Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalitaito Oy. Seudullisen osion tarkoituksena on toimia pitkän aikavälin tiedontuotannon perustana, joka mahdollistaa myöhemmin myös pitkän aikavälin kehitystrendien seurannan ja arvioinnin. Sosiaalitaito tuottaa vuosittain seudullisten osioiden täydennyksen, vertailutietoa ja arvioinnin hyvinvointisuunnitelmissa esiin nousseista ilmiöistä ja tekijöistä. Nurmijärven lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kuntaosioon on tehty yhteistyössä eri toimialojenja ammattikuntien edustajien kanssa ja kunnanjohtajan asettaman Ennalta ehkäisevän työn poikkihallinnollisen ohjausryhmän ohjauksessa. Kunnan vuonna 2006 laaditun Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman päivitys sisältyy hyvinvointi-suunnitelmaan. Hyvinvointisuunnitelman perustaksi tässä tehty hyvinvointiselvitys perustuu tilastoihin, kyselyihin ja olemassa oleviin tutkimuksiin. Asioita pyritään havainnollistamaan tilastotietoihin perustuvilla taulukoilla ja kuvaajilla, indikaattoreilla. Indikaattoreiden avulla lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehitystä voidaan seurata tulevina vuosina. Indikaattorien valinnan pohjana on ollut KUUMA-kuntien edustajien ja Sosiaalitaidon ehdotus kuntien lasten ja nuorten hyvinvointi-indikaattoreiksi. Yksi merkittävimmistä hyvinvointitilanteen tietolähteistä on myös joka toinen vuosi toteutettava kouluterveyskysely. Stakesin ( Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) kouluterveyskysely tuottaa tietoa vuotiaiden nuorten elinoloista, terveydestä, terveystottumuksista. Tässä suunnitelmassa lapsuus ja nuoruus nähdään jatkumona (raskausaika 17/29 vuotta), joka jakautuu lapsuuden ja nuoruuden eri vaiheisiin ja niihin liittyviin elä-mäntilanteisiin. Pohjana jaottelulle on elämänkaarimalli, jossa nousevat esiin uudella tavalla eri sektorien ja palvelujen raja- ja yhteistyöpinnat sekä niiden tuottamisen uudet kriteerit ja toimintatavat. Palvelujärjestelmän tehtävä on toiminnallaan turvata ja varmistaa hyvinvoinnin edel-lytykset. Lasten ja nuorten peruspalvelut tukevat vanhempia heidän kasvatus-tehtävässään. Lisäksi kunnassa tarjotaan monenlaisia tukitoimia niitä eri syistä tarvitseville lapsille ja perheille. Toimijoiden sujuvalla yhteistyöllä tuetaan lasta ja nuorta tämän tarpeista lähtevällä tavalla. Vanhempien ja muun lähiyhteisön sekä kunnallisen palvelujärjestelmän lisäksi lasten ja nuorten hyvän kasvun edellytyksiä tarjoavat myös erilaiset järjestöt ja vapaa-ajan toimijat. Kasvuoloihin vaikuttaminen sekä lasten ja perheiden tukeminen laadukkailla perus-palveluilla on parasta ennalta ehkäisevää lasten suojelua. Hyvin toimivat lasten ja nuorten palvelut ja yhteisesti sovitut toimintatavat, prosessit, edistävät myös lapsi- ja per-hekohtaisen, korjaavan lastensuojelun mahdollisuutta onnistua tehtävässään. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista Nurmijärvellä tehtiin kysely sosiaali- ja terveys-, sivistys- ja ympäristötoimialojen tiimeille sekä kolmannelle sektorille. Luottamushenkilönäkökulman esille saamiseksi järjestettiin sosiaali- ja terveys-, sivistys-, nuoriso- ja liikuntalautakunnille yhteinen lautakuntien työseminaari, jossa työstettiin samoja teemoja. Kyselyn ja seminaarin tuloksena voidaan todeta seuraavaa:

5 Kuntalaiset voivat pääosin hyvin ja kantavat vastuun omasta elämästään. Hyvin toimivat peruspalvelut tukevat perheiden aktiivisuutta ja omatoimisuuden säilymistä. Nurmijärven peruspalveluissa onkin paljon osaamista ja välineitä tukea lapsia, nuoria ja perheitä vaikeutuneissa elämäntilanteissa. Laadukkaat ja hyvin toimivat palvelut vaativat moniammatillista osaamista ja yhteistyötä. Kunnassa tehdäänkin aktiivisesti moniammatillista yhteistyötä eri sektoreiden, toimijoiden ja kuntalaisten välillä eri palvelukokonaisuuksien yhteydessä. Haasteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi ovat moninaiset. Haasteet liittyvät mm. vanhemmuuteen, vanhempien työelämään, lasten ja vanhempien keskinäiseen vuorovaikutukseen, median vaikutukseen ja nettimaailman vaaroihin sekä yhteiskunnan taloudelliseen tilanteeseen. Kunnassa on eniten panostettu 0 6-vuotiaisiin lapsiin. Tämän ryhmän palvelut ovatkin hyvin toimiva kokonaisuus. Palvelujen määrällisen kehittämisen lisäksi on panostettu palvelujen monimuotoisuuteen mm. avointen varhaiskasvatus-palvelujen lisääminen vastaamaan perheiden erilaisia palvelutarpeita. Vanhempien ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden välisessä yhteistyössä on vahvistettu vanhempien osallisuutta lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa ja otettu käyttöön uusia yhteistyömuotoja mm. alkukeskustelut, huolen varhainen puheeksiottaminen ja tuki sekä lapsen yksikölliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Haasteena ovat 7 17-vuotiaiden palveluiden ja uusien työmuotojen edelleen kehittäminen arkikäytännöksi. Nurmijärven asukkaista neljännes on lapsia ja nuoria. Hyvinvointisuunnitelman kehittämistavoitteiksi ovat nousseet mm. osallisuuden lisääminen, lapsen auttaminen omassa toimintaympäristössään, toimivien perus-palveluiden turvaaminen, turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö, lastensuojelun avopalveluiden suhteellisen osuuden lisääntyminen ja perhehoidon suhteellinen osuuden kasvaminen lastenhuollon sijoituksista. Näiden aihioiden sisälle on syntynyt joukko konkreettisia kehittämiskohteita joita tulee jatkotyöstää. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman on tarkoitus olla elävä asiakirja, paikallisen verkostoyhteistyön ja suunnittelun väline. Lähtökohtana onkin jatkuvan prosessin periaate. Suunnitelmalla ei rajoiteta tulevaisuuden tekemistä ja tekijöitä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on pitkäaikainen, jatkuva prosessi, jonka tulokset näkyvät viiveellä, usein vasta vuosien päästä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vahvistaa valtuusto. Hallintokunnat vastaavat omaa toimialaansa koskevien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisesta sekä seurannasta. Kun valtuusto on hyväksynyt Nurmijärven lasten ja nuorten hyvin-vointisuunnitelman, seurantaryhmänä toimiva Ennalta ehkäisevän työn poikkihallinnollinen ohjausryhmä tarkentaa eri tahoille kuuluvat vastuut. Lakisääteinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on osa kunnan suunnittelua sekä päätöksenteon ja arvioinnin vuosikiertoa. Tarkastuslautakunta (Kuntalaki L365/1995, 71 ) arvioi laatimansa valvonta-suunnitelman mukaisesti valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Tavoitteena on, että lasten ja nuorten hyvinvointia seurataan vuosittain erilaisin indikaattorein (liite 3), jotta lasten ja nuorten hyväksi tehtävää työtä osataan kehittää oikeaan suuntaan. Hyvinvoinnin seurannassa tarkastellaan ja vertaillaan muutoksia seudullisesti ja mahdollisuuksien mukaan myös valtakunnallisesti. Seurantaryhmänä toimii Ennalta ehkäisevän työn poikkihallinnollinen ohjausryhmä. Nurmijärven lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tarkistetaan ja sen toteutumista arvioidaan vuosittain talousarvion valmistelun yhteydessä. Suunnitelma päivitetään nelivuosittain.

6 TIIVISTELMÄ Uusi lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan Laki painottaa voimakkaasti ennalta ehkäisyä, varhaista puuttumista ja kunnan kaikkien toimijoiden roolia lasten suojelussa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kunnan kaikkien toimijoiden yhteis-vastuullisuudella, varhaisella tuella ja puuttumisella havaittuihin ongelmakohtiin jo perus-palveluissa pystytään vähentämään lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarvetta. Samalla tuetaan ja turvataan lasten ja nuorten hyvää ja onnellista lapsuutta. Tarkoituksena on, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnitelman laatiminen, toteuttaminen ja seuranta antavat kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille aiempaa paremman kokonaiskäsityksen lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Tämän kautta saadaan selville sekä jo käytössä olevat että tarvittavat voimavarat. Nurmijärven lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma pitää sisällään sekä kuntakohtaisen suunnitelman että seudullisen osion. Seudullisen osion valmistumisesta on vastannut Lasten ja perheiden palvelujen kehittämistyöryhmä (KUUMA-kunnat ja Hyvinkää) ja sen on tuottanut Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalitaito Oy. Seudullisen osion tarkoituksena on toimia pitkän aikavälin tiedontuotannon perustana, joka mahdollistaa myöhemmin myös pitkän aikavälin kehitystrendien seurannan ja arvioinnin. Sosiaalitaito tuottaa vuosittain seudullisten osioiden täydennyksen, vertailutietoa ja arvioinnin hyvinvointisuunnitelmissa esiin nousseista ilmiöistä ja tekijöistä. Nurmijärven lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kuntaosioon on tehty yhteistyössä eri toimialojen- ja ammattikuntien edustajien kanssa ja kunnanjohtajan asettaman Ennalta ehkäisevän työn poikkihallinnollisen ohjausryhmän ohjauksessa. Kunnan vuonna 2006 laaditun Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman päivitys sisältyy hyvinvointi-suunnitelmaan. Hyvinvointisuunnitelman perustaksi tässä tehty hyvinvointiselvitys perustuu tilastoihin, kyselyihin ja olemassa oleviin tutkimuksiin. Asioita pyritään havainnollistamaan tilastotietoihin perustuvilla taulukoilla ja kuvaajilla, indikaattoreilla. Indikaattoreiden avulla lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehitystä voidaan seurata tulevina vuosina. Indikaattorien valinnan pohjana on ollut KUUMA-kuntien edustajien ja Sosiaalitaidon ehdotus kuntien lasten ja nuorten hyvinvointi-indikaattoreiksi. Yksi merkittävimmistä hyvinvointitilanteen tietolähteistä on myös joka toinen vuosi toteutettava kouluterveyskysely. Stakesin ( Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) kouluterveyskysely tuottaa tietoa vuotiaiden nuorten elinoloista, terveydestä, terveystottumuksista. Tässä suunnitelmassa lapsuus ja nuoruus nähdään jatkumona (raskausaika 17/29 vuotta), joka jakautuu lapsuuden ja nuoruuden eri vaiheisiin ja niihin liittyviin elämäntilanteisiin. Pohjana jaottelulle on elämänkaarimalli, jossa nousevat esiin uudella tavalla eri sektorien ja palvelujen raja- ja yhteistyöpinnat sekä niiden tuottamisen uudet kriteerit ja toimintatavat. Palvelujärjestelmän tehtävä on toiminnallaan turvata ja varmistaa hyvinvoinnin edellytykset. Lasten ja nuorten peruspalvelut tukevat vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Lisäksi kunnassa tarjotaan monenlaisia tukitoimia niitä eri syistä tarvitseville lapsille ja perheille. Toimijoiden sujuvalla yhteistyöllä tuetaan lasta ja nuorta tämän tarpeista lähtevällä tavalla. Vanhempien ja muun lähiyhteisön sekä kunnallisen palvelujärjestelmän lisäksi lasten ja nuorten hyvän kasvun edellytyksiä tarjoavat myös erilaiset järjestöt ja vapaa-ajan toimijat. Kasvuoloihin vaikuttaminen sekä lasten ja perheiden tukeminen laadukkailla peruspalveluilla on parasta ennalta ehkäisevää lasten suojelua. Hyvin toimivat lasten ja nuorten palvelut ja yhteisesti sovitut toimintatavat, prosessit, edistävät myös lapsi- ja perhekohtaisen, korjaavan lastensuojelun mahdollisuutta onnistua tehtävässään. 1

7 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista Nurmijärvellä tehtiin kysely sosiaali- ja terveys-, sivistys- ja ympäristötoimialojen tiimeille sekä kolmannelle sektorille. Luottamushenkilönäkökulman esille saamiseksi järjestettiin sosiaali- ja terveys-, sivistys-, nuoriso- ja liikuntalautakunnille yhteinen lautakuntien työseminaari, jossa työstettiin samoja teemoja. Kyselyn ja seminaarin tuloksena voidaan todeta seuraavaa: Kuntalaiset voivat pääosin hyvin ja kantavat vastuun omasta elämästään. Hyvin toimivat peruspalvelut tukevat perheiden aktiivisuutta ja omatoimisuuden säilymistä. Nurmijärven peruspalveluissa onkin paljon osaamista ja välineitä tukea lapsia, nuoria ja perheitä vaikeutuneissa elämäntilanteissa. Laadukkaat ja hyvin toimivat palvelut vaativat moniammatillista osaamista ja yhteistyötä. Kunnassa tehdäänkin aktiivisesti moniammatillista yhteistyötä eri sektoreiden, toimijoiden ja kuntalaisten välillä eri palvelukokonaisuuksien yhteydessä. Haasteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi ovat moninaiset. Haasteet liittyvät mm. vanhemmuuteen, vanhempien työelämään, lasten ja vanhempien keskinäiseen vuorovaikutukseen, median vaikutukseen ja nettimaailman vaaroihin sekä yhteiskunnan taloudelliseen tilanteeseen. Kunnassa on eniten panostettu 0 6-vuotiaisiin lapsiin. Tämän ryhmän palvelut ovatkin hyvin toimiva kokonaisuus. Palvelujen määrällisen kehittämisen lisäksi on panostettu palvelujen monimuotoisuuteen mm. avointen varhaiskasvatuspalvelujen lisääminen vastaamaan perheiden erilaisia palvelutarpeita. Vanhempien ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden välisessä yhteistyössä on vahvistettu vanhempien osallisuutta lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa ja otettu käyttöön uusia yhteistyömuotoja mm. alkukeskustelut, huolen varhainen puheeksiottaminen ja tuki sekä lapsen yksikölliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Haasteena ovat 7 17-vuotiaiden palveluiden ja uusien työmuotojen edelleen kehittäminen arkikäytännöksi. Nurmijärven asukkaista neljännes on lapsia ja nuoria. Hyvinvointisuunnitelman kehittämistavoitteiksi ovat nousseet mm. osallisuuden lisääminen, lapsen auttaminen omassa toimintaympäristössään, toimivien perus-palveluiden turvaaminen, turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö, lastensuojelun avopalveluiden suhteellisen osuuden lisääntyminen ja perhehoidon suhteellinen osuuden kasvaminen lastenhuollon sijoituksista. Näiden aihioiden sisälle on syntynyt joukko konkreettisia kehittämiskohteita joita tulee jatkotyöstää. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman on tarkoitus olla elävä asiakirja, paikallisen verkostoyhteistyön ja suunnittelun väline. Lähtökohtana onkin jatkuvan prosessin periaate. Suunnitelmalla ei rajoiteta tulevaisuuden tekemistä ja tekijöitä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on pitkäaikainen, jatkuva prosessi, jonka tulokset näkyvät viiveellä, usein vasta vuosien päästä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vahvistaa valtuusto. Hallintokunnat vastaavat omaa toimialaansa koskevien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisesta sekä seurannasta. Kun valtuusto on hyväksynyt Nurmijärven lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, seurantaryhmänä toimiva Ennalta ehkäisevän työn poikkihallinnollinen ohjausryhmä tarkentaa eri tahoille kuuluvat vastuut. Lakisääteinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on osa kunnan suunnittelua sekä päätöksenteon ja arvioinnin vuosikiertoa. Tarkastuslautakunta (Kuntalaki L365/1995, 71 ) arvioi laatimansa valvontasuunnitelman mukaisesti valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Tavoitteena on, että lasten ja nuorten hyvinvointia seurataan vuosittain erilaisin indikaattorein (liite 3), jotta lasten ja nuorten hyväksi tehtävää työtä osataan kehittää oikeaan suuntaan. Hyvinvoinnin seurannassa tarkastellaan ja vertaillaan muutoksia seudullisesti ja mahdollisuuksien mukaan myös valtakunnallisesti. Seurantaryhmänä toimii Ennalta ehkäisevän työn poikkihallinnollinen ohjausryhmä. Nurmijärven lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tarkistetaan ja sen toteutumista arvioidaan vuosittain talousarvion valmistelun yhteydessä. Suunnitelma päivitetään nelivuosittain. 2

8 1. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN LÄHTÖKOHTA Uusi lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan Laki korostaa ennaltaehkäisyä, varhaista puuttumista ja avohuoltoa. Lain 12 velvoittaa kuntia tekemään suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja määrittää samalla suunnitelman sisällön: Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Tarkoituksena on, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnitelman laatiminen, toteuttaminen ja seuranta antavat kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille aiempaa paremman kokonaiskäsityksen lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Tämän kautta saadaan selville sekä jo käytössä olevat että tarvittavat voimavarat. Nurmijärven lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma pitää sisällään sekä kuntakohtaisen suunnitelman että seudullisen osion. Seudullisen osion valmistumisesta on vastannut Lasten ja perheiden palvelujen kehittämistyöryhmä (KUUMA-kunnat ja Hyvinkää) ja sen on tuottanut Sosiaalitaito. Seudullisen osion tarkoituksena on toimia pitkän aikavälin tiedontuotannon perustana, joka mahdollistaa myöhemmin myös pitkän aikavälin kehitystrendien seurannan ja arvioinnin. Sosiaalitaito tuottaa vuosittain seudullisten osioiden täydennyksen, vertailutietoa ja arvioinnin hyvinvointisuunnitelmissa esiin nousseista ilmiöistä ja tekijöistä. Nurmijärven lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kuntaosio on tehty yhteistyössä eri toimialojen- ja ammattikuntien edustajien kanssa. Kunnanjohtajan nimeämä Ennalta ehkäisevän työn poikkihallinnollinen ohjausryhmä on nimennyt kuntatyöryhmän, johon kuuluvat: perhe- ja sosiaalipalvelualueiden päällikkö Mervi Herola, verkostotyön koordinaattori Olli Laiho, johtava sosiaalityöntekijä Suvi Salin, nuorisopäällikkö Merja Winha-Järvinen, opetuspäällikkö Kati Luos-tarinen, varhaiskasvatuksen asiantuntija Marita Käyhkö sekä avohoidon ylilääkäri Paula Kantola valmistelemaan Nurmijärven lasten ja nuorten hyvinvointi-suunnitelmaa. Suunnitelman laadintaa varten on palkattu Anne Rautjärvi, jonka tehtävänä on ollut suunnitelman selvitystyö sekä työryhmän esittämien ehdotusten kokoaminen asiakirjaksi. Kunnan vuonna 2006 laadittu Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma sisältyy hyvinvointisuunnitelmaan. Ohjelman päivitys tapahtuu tässä yhteydessä. 3

9 Tässä suunnitelmassa lapsuus ja nuoruus nähdään jatkumona, joka jakautuu lapsuuden ja nuoruuden eri vaiheisiin ja niihin liittyviin elämäntilanteisiin. Hyvinvointisuunnitelman perustaksi tässä tehty hyvinvointiselvitys perustuu tilastoihin, kyselyihin ja olemassa oleviin tutkimuksiin. Asioita pyritään havainnollistamaan tilastotietoihin perustuvilla taulukoilla ja kuvaajilla, indikaattoreilla. Indikaattoreiden avulla lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehitystä voidaan seurata tulevina vuosina. Indikaattorien valinnan pohjana on ollut KUUMA-kuntien edustajien ja Sosiaalitaidon ehdotus kuntien lasten ja nuorten hyvinvointiindikaattoreiksi. Yksi merkittävimmistä hyvinvointitilanteen tietolähteistä on myös joka toinen vuosi toteutettava kouluterveyskysely. Stakesin ( Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) kouluterveyskysely tuottaa tietoa vuotiaiden nuor-ten elinoloista, terveydestä, terveystottumuksista. Kouluterveyskysely on tarkoi-tettu osaksi kuntien hyvinvointitilinpitoa. Hyvinvointitilinpidolla tarkoitetaan kaikkea sitä tietoa ja tietojen keräämistä, jonka avulla kunnassa ja maakunnassa tiedetään, missä ollaan ja mihin suuntaan pitäisi pyrkiä lasten ja nuorten hyvin-voinnin edistämisessä. Kouluterveyskyselyn avulla on mahdollista seurata hyvinvoinnin kehitystä omassa kunnassa ja koulussa sekä verrata sitä koko maa-kunnan ja Suomen tilanteeseen. Nurmijärven kunnassa on tehty Stakesin kouluterveyskysely vuosina 2002, 2004, 2006 ja Kunta on hankkinut käyttöönsä vuosien 2004 ja 2008 tulokset Hyvinvoinnin määritelmä ja lasten suojelu Hyvinvoinnista puhuttaessa törmätään moniin ongelmiin. Mikä on hyvinvointia? Miten sitä kuvataan? Hyvinvoinnin kuvauksessa voidaan pääpaino asettaa objektiivisten mittareiden elinolojen kuvaukseen. Näkökulma voi myös olla enemmän ihmisten subjektiivisen hyvinvoinnin kuvauksessa. Hyvinvoinnin kuvaaminen lasten kannalta tuo mukanaan lisäongelmia. Suomessa on vähän tietoa erityisesti lasten elinolosuhteista ja vielä vähemmän on lapsen omasta suhteesta kuvattavaan asiaan. Puhuttaessa lasten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia kuvaavista tekijöistä, näkökulma avautuu helpommin puutteiden, riskien ja häiriöiden suuntaan. Lapsi ei helposti tule havaituksi itsenään vaan elämäänsä liittyvien ongelmien kautta (Siltaniemi ym. 2005). Hyvinvoinnista ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Hyvinvointi ymmärretään laajana ja moniulotteisena ilmiönä, jonka merkitys saattaa vaihdella erilaisten ihmisten (ja heidän arvojen sekä asenteiden), ajan, paikan tai kulttuurin mukaan. Hyvinvoinnin perustan luovat tietyt asiat, kuten työ, toimeentulo, terveys, toimintakykyisyys, turvallisuus, viihtyisä asuin- ja elinympäristö sekä vahva sosiaalinen verkosto. Hyvinvointi ilmenee tyytyväisyytenä elämään, onnellisuutena ja mahdollisuutena toteuttaa ja kehittää itseään. Hyvät kunnalliset peruspalvelut ehkäisevät hyvinvointivajeiden syntymistä ja pyrkivät korjaamaan ja lieventämään jo syntyneitä vajeita. Lasten hyvinvointi ja lasten suojelu perustuu YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimuksen kolmeen pääkohtaan, jotka velvoittavat turvaamaan lapsille ja nuorille osuuden yhteiskunnan voimavaroista (provision), oikeuden suojeluun ja huolenpitoon (protection) sekä oikeuden osallistua ikänsä ja kehitys-tasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon ja yhteiskuntapo-litiikkaan (participation). 4

10 Uusi lastensuojelulaki painottaa voimakkaasti ennalta ehkäisyä, varhaista puuttumista ja kunnan kaikkien toimijoiden roolia lasten suojelussa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kunnan kaikkien toimijoiden yhteisvastuullisuudella, varhaisella tuella ja puuttumiselle havaittuihin ongelmakohtiin jo peruspalveluissa pystytään vähentämään lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarvetta. Samalla tuetaan ja turvataan lasten ja nuorten hyvää ja onnellista lapsuutta. Lasten suojelun kokonaisuus Kasvuolosuhteiden kehittäminen (riittävät ja jatkuvat aikuiskontaktit, lapsen huomioon ottavat toimintatavat, turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö) Peruspalvelut neuvola, päivähoito, koulu, nuorisotyö, mielenterveys- ja päihdepalvelut, kodinhoito, terveydenhuolto, liikuntatoimi ym. (Taskinen 2007) Ehkäisevä lasten suojelu lasten tukeminen peruspalveluissa, järjestötoimiminnassa ym. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu lastensuojelutarpeen selvitys, avohuolto, kiireellinen sijoitus, huostaanotto, sijaishuolto, jälkihuolto Lasten suojelun kokonaisuutta voidaan kuvata myös seuraavasti: hyvinvointia edistävät palvelut ongelmia ehkäisevät toimenpiteet lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1.2. Perheiden hyvinvointi hallitusohjelmassa ja poliittiikka-ohjelmissa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa hallitus sitoutuu vähentämään lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointia ja syrjäytymiskehitystä. Lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään ja eriarvoisuuskehitykseen puututaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa. Hallitusohjelmassa on perheiden hyvin-voinnin tukemiseksi seuraavia tavoitteita: pahoinvoinnin ja syrjäytymiskehityksen vähentäminen köyhyyden ja eriarvoisuuskehityksen vähentäminen varhaiskasvatuspalveluiden kehittäminen monimuotoisemmiksi (osa-aikaisen hoidon mahdollisuus, avoimet päiväkodit, kerhotoiminta sekä perhepäivähoidon edellytysten parantaminen) vanhempien lastensa kanssa viettämän ajan mahdollistaminen isyysvapaan pidentäminen lapsiperheiden kotipalveluiden parantaminen lapsiperheiden palvelujen kokoaminen perhekeskuksiksi ehkäisevän työn vahvistaminen parisuhde- ja perheneuvonnassa kouluterveydenhuollon kehittäminen osana oppilashuollon kokonaisuutta opiskeluterveydenhuollon saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden varmistaminen, etenkin ammattikorkeakoulussa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen ja psykiatrisen hoidon saatavuuden varmistaminen. 5

11 Valtioneuvosto on hyväksynyt erityisiä politiikkaohjelmia, joiden avulla turvataan lasten ja nuorten hyvinvoinnin, oikeuksien ja osallistumismahdollisuuksien kehittymistä sekä edistämistä. Lisäksi ohjelmien tavoitteena on tukea uuden lastensuojelulain toimeenpanoa. Näitä ohjelmia ovat: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Koulutus ja tutkimus vuosina kehittämissuunnitelma Politiikkaohjelmiin liittyvät neuvottelukunnat (www.sosiaaliportti.fi, Hyvinvointisuunnitelman tarkoitus ja tavoitteet Suunnitelma on strateginen kunnan strategioihin pohjautuva toimintaa linjaava sekä konkreettiset toimet sisältävä toimintaohjelma. Kunnan päättäjien ja johdon tehtävä on ohjata ja johtaa sekä yhteistyössä kehittää lasten hyvinvointityötä pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Suunnitelma antaa kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille kokonaiskäsityksen lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista sekä tarvittavista voimavaroista. Suunnitelman sisältöä ohjaa uuden lastensuojelulain keskeiset tavoitteet sekä kunnan/seudun lasten ja nuorten sekä perheiden palvelutarpeet suunnitelman tulisi olla siis vähemmän organisaatio-, hallinnonala- tai ammattilähtöiseen näkökulmaan perustuvaa, ja enemmän lasten ja perheiden näkökulmasta tapahtuvaa tarkastelua ja toiminnan kehittämistä. Suunnitelmalla on strateginen tehtävä. Suunnitelmassa asetetaan koko kunnan yhteiset valtuustotason päämäärät. Yleisenä kunnan päämääränä tulee olla mm. se, että kunnassa asuu hyvinvoivia lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään että kunnan ja kuntien yhteinen hyvinvointipolitiikka toteutuu yhteisten suunnitelmassa päätettyjen tavoitteiden mukaisesti. Suunnitelmalla on myös konkreettinen tehtävä. Suunnitelma sisältää toimet ja kehittämisehdotukset eri vuosille eli konkreettisen toteuttamisohjelman (www.kunnat.net). 6

12 2. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN TILA NURMI- JÄRVELLÄ Suomalaislasten hyvinvoinnin tila on ollut julkisen keskustelun aiheena jo vuosia. Huolta ovat herättäneet muun muassa lapsiperheiden köyhyys, lasten mielenterveysongelmat, lastensuojelun asiakkaiden määrän kasvu sekä lasten eriarvoistuminen. Syitä lasten kasvaneelle pahoinvoinnille on etsitty vanhempien kiireestä ja työpaineista, perheiden hajoamisesta, laman aikana tehdyistä palvelujen ja tulonsiirtojen leikkauksista, tietokoneista ja televisiosta sekä yliseksualisoituneesta kulttuurista. On puhuttu hukassa olevasta vanhemmuudesta, lapsuuden lyhentymisestä sekä lapsuuden ja aikuisuuden välisen rajan hämärtymisestä Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikka Nurmijärvellä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi on tehty työtä eri toimialojen yhteistyönä. Kunnassa on eri hallintokuntien kartoitusten ja kehittämisehdotusten pohjalta laadittu lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma. Kunnanvaltuuston vuonna 2003 hyväksymä ohjelma on päivitetty vuonna Nurmijärven kunnan strategioissa painotetaan ennaltaehkäisevää työtä ja avopalveluja. Kunnassa toimii kunnanjohtajan nimeämä ennaltaehkäisevän työn poikkihallinnollinen ohjausryhmä. Myös lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa tähdennetään ennalta ehkäisevää työtä, ongelmien varhaista havaitsemista ja niihin puuttumista. Painopisteenä on mm. moniammatillisen yhteistyön lisääminen. Ohjelman tavoitteena on varmistaa lasten ja nuorten oikeudet kunnan voimavaroista huolehtimalla lasten ja nuorten yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisesta. Myös vanhemmuutta, verkottumista ja yhteisöllisyyttä tuetaan. Nurmijärvellä käynnistyi yhteistyössä Stakesin (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) kanssa vuonna 2003 varhaisen havaitsemisen ja puutumisen hanke, joka päättyi vuonna Hankkeen aikana luotiin varhaisen puuttuminen Nurmijärven peruspalveluissa-malli. Mallin ja siihen liittyvien toimintakäytäntöjen kautta kehitetään edelleen koko toimintajärjestelmää. Tavoitteena on tehostaa palvelujärjestelmän kykyä vastata lasten/nuorten/perheiden tarpeeseen varhaisessa vaiheessa. Myös moniammatillista ja verkostonoitunutta yhteistyötä on pyritty kehittämään sekä ottamaan käyttöön uusia työmuotoja. Kunnalla on yhteistyösopimus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa vuoden 2009 loppuun. Tarkoituksena on toiminnan edelleen kehittäminen ja jatkuvan arvioinnin-mallin luominen (Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2003, Varhainen puuttuminen Nurmijärven peruspalveluissa 2008). Katso myös Ennalta ehkäisevä työ/varhainen puuttuminen toimintatavaksi varhainen avoin yhteistyö liite 1. 7

13 2.2. Lasten ja nuorten elinolot ja hyvinvointi Nurmijärvi on vireästi kehittyvä Suomen suurin maalaiskunta Suur-Helsingin alueella. Pinta-alaltaan kunta on 367 km 2. Kolme suurta taajamaa Klaukkala, Kirkonkylä ja Rajamäki ovat asutuksen lisääntyessä saaneet yhä enemmän kaupunkimaisia piirteitä. Taajamissa asuu 75% kunnan väestöstä. Pienet kylät taas ovat koko lailla säilyneet kauniina maalaiskylinä. Nurmijärven kehityskuva ja ulkoinen kuva ovat myönteisiä. Kunta on tunnettu laajenevalla pääkaupunkiseudulla asumisen turvallisuudesta, viihtyisyydestä ja luonnonläheisyydestä. Kuntakuvatutkimuksessa Nurmijärvi on saanut vuosittain hyvän arvosanan. Se on saanut mm. hopeaa Kuntien Imago 2005-tutkimuksessa keskisuurten kuntien sarjassa. Kuntastrategia muodostaa Nurmijärven kunnan kehittämisen suunnan ja toiminnan lähtökohdan. Nurmijärven arvoja ovat: oikeudenmukaisuus, rehellisyys, yhteistyö, osaaminen, luottamus ja avoimuus, suvaitsevaisuus ja yhteisvastuullisuus. Kunnan toiminta-ajatuksena on, että Nurmijärvi on menestyvä hyvän elämän kunta, joka tarjoaa asukkailleen palvelut sekä terveellisen ja turvallisen elinympäristön. Tämä antaa hyvän suunnan tulevaisuuden kuntavisiolle, joka sisältää ajatuksen siitä, että Nurmijärvellä on helppo elää kaiken ikäisenä fyysisesti ja henkisesti tasapainoista elämää. Strategialinjausten eteenpäin vieminen edellyttää asioiden ja ihmisten toiminnan johtamista. Tarvitaan toimivia prosesseja yli hallintokuntarajojen strategia ja tavoitteiden tasolta moniammatillisen käytännön asiakastyötä. Poikkisektorisen yhteistyön kautta huolehditaan strategioiden ja toiminnan jalkautumista niin ylhäältä alaspäin kuin poikkisektorisestikin (Kuntastrategia , Nurmijärvi tiedottaa 1/2006, 2/2006) Väestö, työpaikat ja työvoima Pitkään jatkunut taloudellinen noususuhdanne pääkaupunkiseudulla ja nk. kehyskunnissa on merkinnyt väestönkasvua myös Nurmijärvellä. Tilastokes-kuksen kasvuennusteen mukaan Nurmijärven suhteellinen kasvu on jatkossakin yksi nopeimmista pääkaupunkiseudulla. väkiluku (Tilastokirja 2007) 8

14 Nurmijärven väestö on lapsirikasta. Kunnan asukkaasta neljännes on kouluikäistä nuorisoa sekä päiväkodeissa käyviä lapsia. Väestöennusteen mukaan kunnassa on vuonna asukasta, joista on 0 6-vuotiaita ja vuotiaita. Klaukkalassa ja Rajamäellä lasten ja nuorten osuus (0 17- vuotiaat) on 29% taajaman väestöstä. Kirkonkylässä vastaava osuus on 26%. Kunnan ikärakenne Ikä Nurmijärvi , , , , ,0 85 0,8 (Sotkanet 2009) Nurmijärven väestö suuralueittain 2007 Klaukkala 41 % Metsäkylä 2 % (Tilastokirja 2007) Muu alue 1 % Lepsämä 3 % Palojoki 2 % Rajamäki 18 % Röykkä 5 % Nukari 4 % Perttula- Nummenpää 4 % Kirkonkylä 20 % Nurmijärvelle muuttaa suhteellisen hyvin koulutettuja, iältään vuotiaita lapsiperheitä. Nurmijärven asukkaista on korkea-asteen koulutuksen suorittaneita 30,1% ja keskiasteen koulutuksen suorittaneita 35,6%. Kunnan asukkaat ovat korkeammin koulutettuja kuin koko maan väestö keskimäärin. Nuorista, vuotiaista, koulutuksen ulkopuolelle jäi vuonna ,7% vastaavanikäisestä väestöstä. Vuonna 2006 vastaava luku oli 14,5%. Tulomuutto % Lähtömuutto % 100,0 Kuntien välinen yht. Yhteensä 100 Kuntien välinen yht. Yhteensä 90, , , , , ,0 40 Muut kunnat 30, ,0 Helsinki Vantaa Muut kunnat 20 Helsinki 10,0 0,0 Espoo Hyvinkää Tuusula Vihti Kerava Ulkomaat 10 0 Vantaa Hyvinkää Espoo Vihti Tuusula Riihimäki Ulkomaat (Tilastokirja 2007) Liikenne, kauppa ja muut palvelut työllistävät 74,9% väestöstä, teollisuus ja rakentaminen 23,6%. Maatalouden osuus on 1,7%. Työpaikkoja kunnassa Kunnan työpaikkaomavaraisuus on 57,9% ja työllisyysprosentti on 48,8. Tuloveroprosentti on 18,75. Kunnan verotulot ovat 3 248, 70 euroa/asukas. 9

15 Kunnan työttömyysprosentti on 4%, mikä on huomattavasti alle valtakunnan keskiarvon. Kunnan työttömistä huomattava osa on pitkäaikaistyöttömiä tai vaikeasti työllistettäviä. Työttömistä pitkäaikaistyöttömiä on 27,5% ja nuorisotyöttömiä 3,6% (Tilastokirja 2007, Tilastokeskus 2008, Sotkanet 2009) Asuminen ja asuinympäristö Valtuuston hyväksymässä Asumisen strategiat vuosille ohjelmassa on luotu kunnan lähivuosien määrälliset linjaukset asuntotuotannolle. Maahankinta- ja kaavoituspäätöksillä on luotu edellytyksiä uusien asunto- ja työpaikkaalueiden rakentamiselle ja kunnanvaltuuston hyväksymien strate-gioiden mukaisille taajama-alueiden tiivistämiselle sekä muulle kehittämiselle. Panostamalla enemmän kaavoitukseen ja maanhankintaan on luotu hyvät edellytykset väestön kasvupaineiden hallitulle ohjaamiselle ja työpaikka-omavaraisuuden kasvulle (Asumisen strategiat vuosille ). Vuonna 2007 Nurmijärvellä oli asuntoa, joista valtaosa pien- tai rivitaloja (76,6%). Asunnoista 74,2% oli omistusasuntoja. Vuokra-asuntoja oli 17, 5% ja asumisoikeusasuntoja 1,2%. Eniten oli asuntoja, joissa huoneluku oli 3 4 (47,2%). Asunto on nykyisen normin mukaan ahtaasti asuttu, kun siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti. Asuntojen keskikoko koko asuntokannassa oli 90,9m 2 /asunto ja keskimääräinen pinta-ala 35,1m 2. Asumisväljyys oli koko maan keskiarvoa hieman suurempi, mutta asumis-väljyyden kasvu on hidastunut. Kaikista lapsiasuntokunnista ahtaasti asuu 28,1%. Yleistä asumistukea sai 3 % asuntokunnista. % 120,0 Asuntokanta 100,0 80,0 60, ,0 20,0 0,0 Kaikki asunnot Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muut rakennukset (Tilastokirja 2007) Kunnan vuokra-asuntotilanne on heikentynyt. Vuonna hengen ruokakunnista asunnon sai n. 70%, 3-henkisistä ruokakunnista 18% ja 4-henkisistä tai tätä suuremmista ruokakunnista 12%. Asunnon saaneista alle 25-vuotiaita (yksinäinen hakija tai ruokakunta, joista toinen oli alle 25-vuotias) oli 23%. Erityisesti nuorille tarkoitettuja asuntoja kunnassa on Nuorisosäätiöllä 107 kpl. Kunnassa oli vuonna asunnotonta, joista nuoria oli kaksi (Asumisen strategiat vuosille 10

16 , Nurmijärven kunnan asuntomarkkinaselvitys , Siltaniemi ym. 2005, Sotkanet 2009, Tilastokeskus 2008, Tilastokirja 2007). Nurmijärven nuoret ovat Nurmijärveen asuinpaikkana melko tyytyväisiä. Tätä kuvastaa se, että vain kolmasosa nuorista aikoo muuttavansa pois Nurmijärveltä aikuistuttuaan. Hanakammin kunnasta pois muuttamassa ovat sivukylillä asuvat nuoret. Useampia houkuttelevat muuttamiseen kaupunkien isommat ympyrät ja laajemmat palvelut. Kirkonkylällä asuvat nuoret suhtautuvat asuinympäristöönsä ihan kivana pikku paikkana. Rauhallisuus ja tuttuus ovat Kirkonkylän hyviä puolia, toisaalta monesta nämä samat seikat ja liian pienet ympyrät ovat myös alueen haittapuolia. Klaukkalassa nuoret suhtautuvat paljon kriittisemmin asuin-paikkaansa. Kaupallisia palveluita ja kulkuyhteyksiä pääkaupunkiseudun suun-nalle pidetään hyvinä puolina. Monet pitävät taajamaansa liian rauhallisena ja kokevat tekemisen puutetta. Rajamäkeläiset nuoret ovat melko tyytyväisiä asuinpaikkaansa. Rajamäen rauhallisuus ja Hyvinkään läheisyys nähdään hyvinä asioina. Palvelujen ja harrastusten puutteesta ei pahemmin valitella. Useita nuoria harmittaa, että vaikka taajaman poikki kulkee junarata ja asemakin on, niin henkilöjuna ei kulje. Sivukylän nuoria vaivaavat heikot tai lähes kokonaan puuttuvat liikenneyhteydet. Joukkoliikenteen palvelut tyydyttävät 26% nuorista (HYPATE-selvitys 2006) Perheet Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on ainakin yksi alle 18-vuotias lapsi ja yksi tai kaksi huoltajaa. Suomessa on perheitä noin 1,4 miljoonaa, joista on lapsiperheitä. Lapsiperheiden määrä on vähentynyt. Myös perherakenteissa on tapahtunut muutoksia. Avopari-, yksinhuoltaja- ja uusperheiden määrä on vähentynyt. Nurmijärvellä lapsiperheiden osuus perheistä on 51,7%. Yksinhuoltajaperheitä on 14,7% perheistä. Yksinhuoltajaperheiden lukumäärä on pysynyt viime vuodet melko samana. Demografinen huoltosuhde (työikäisten määrän suhde alle 15 v. ja yli 64 v.) Nurmijärvellä on 52,5. Elatustukea saaneita lapsia on vuotiaista 5,4%. Turvattu toimeentulo on oleellinen osa hyvinvointia. Lapsiperheistä 4,2% tarvitsee toimeentulotukea jokapäiväiseen elämään. Nuorista, vuotiaista, saa pitkäaikaista toimeentulotukea 1,3%. Lapsiperheiden pienituloisuusaste on 6,4. Kunnan yleinen pienituloisuusaste on 6,5 (Sotkanet 2009). 11

17 (Tilastokirja 2007) Nurmijärvi ei poikkea läheis- ja perheväkivallan suhteen muista kunnista. Perheväkivaltatapaukset ovat lisääntyneet. Niistä tulee viranomaisten tietoon vain murto-osa. Poliisin mukaan perheväkivalta on suurempi ongelma kuin liiken-nehäiriöt. Lapsen huostaanottoon ja sijaishuoltoon turvaudutaan, jos kodin olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen uhkaavat vaarantaa vakavasti lapsen terveyttä tai kehitystä, eivätkä avohuollon toimenpiteet riitä tai ole mahdollisia ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina 2 5%:n vuosivauhtia. Vuonna 2007 nurmijärveläisistä 0 17-vuotiaista oli huostassa 0,4% vastaavanikäisestä väes-töstä. Määrässä ei ole tapahtunut muutosta. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja oli 0.6%. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä oli 6,3% 0 17-vuotiaista. Määrä on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana 4,4%:sta 6,3%:iin (Poliisin tilastot 2009, Sotkanet 2009, Tilastokirja 2007). Lastensuojelun avohuollon asiakkaat / Lasten sijaishuolto Avohuollon asiakkaat Lasten sijaishuolto (Tilastokirja 2007) 12

18 Perhe-elämän ja kasvatuksen muutokset Nurmijärvellä on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana muutosta lasten- ja nuorten tilanteessa. Nuorilla tuntuu olevan enemmän vapaa-aikaa, rahaa ja kokeiluhalukkuutta ympäristön tarjoamia virikkeitä kohtaan. Samanaikaisesti vanhemmilla tuntuu olevan vähemmän aikaa lapsilleen ja enemmän intressejä omaa työelämää kohtaan. Vanhempien ja nuorten väleissä on havaittavissa selvää välinpitämättömyyttä. Myös rajojen asettamisen puut-tuminen tai välinpitämättömyys niiden noudattamista kohtaan on ongelma. Nurmijärvellä yläluokkalaisista 21%:lla ja lukiolaisista 17%:lla on perherakenteena muu kuin ydinperhe. Lukiolaisten tyttöjen perhe on poikia useammin muu kuin ydinperhe. Sekä yläluokkalaisilla että lukiolaisilla vanhemmuuden puute on lisääntynyt ja vanhemmat ovat aiempaa tietämättömämpiä lastensa viikonloppuiltojen viettopaikoista. Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat vähentyneet yläasteikäisillä (10%). Lukiolaisista 8%:lla on keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Pojat ovat tyttöjä useammin vailla läheistä ystävää. Yläluokkalaisista 12%:lla ja lukiolaisista 7%:lla ei ole yhtään läheistä ystävää. Yläluokkalaisten läheisen ystävän puute on Nurmijärvellä yleisempää kuin muualla Uudellamaalla. Lukiolaisten vanhempien työttömyys on vähentynyt. Lukiolaista 12%:lla ja yläluokkalaisista 17%:lla on vähintään yksi vanhemmista ollut työttömänä vuoden aikana. Liitteenä 2 kouluterveyskyselyn profiilikuvio (Kouluterveys 2008, HYPATEselvitys 2006) Kouluolot Nurmijärvellä peruskoulun yläluokkalaista koulunkäynnistä pitää hieman aiempaa suurempi osa oppilaista, 5% yläasteikäisistä on kuitenkin edelleen sitä mieltä, ettei pidä koulunkäynnistä laisinkaan. Yläluokkalaisista 12% ilmoittaa lintsanneensa viimeisen kuukauden aikana. Lukiolaiset pitävät yleisesti koulunkäynnistä, vain 2% vastaajista on eri mieltä. Lukiolaisista 17% on lintsannut vähintään kaksi päivää viimeisen kuukauden aikana. Lukiolaiset tytöt (22%) lintsaavat poikia (12%) enemmän. Koulutyötä kuvaavissa tuloksissa on havaittavissa pääosin kielteistä kehitystä. Lukiolaisista 52% näkee koulun fyysisissä työolosuhteissa yleisesti puutteita. Myös ongelmat työilmapiirissä ovat lisääntyneet. Yläluokkalaisilla puutteet koulun fyysisissä työoloissa ja ongelmat koulun työilmapiirissä ovat vähentyneet, vaikkakin 61% ilmoittaa puutteita koulun työolosuhteissa. Koulun työilmapiirin ongelmaiseksi kokee 33% oppilaista. Tytöt kokevat poikia yleisemmin näissä puutteita ja ongelmia. Opiskeluvaikeudet ovat yleisiä, niitä on 39%:lla peruskoulun yläluokkalaisista ja 44%:lla lukiolaisista. Yläluokkalaisista 10%:lla ja lukiolaisista 12%:lla on koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta. Yläluokkalaiset pojat (38%) kokevat enemmän kuulluksi tulemattomuutta koulussa kuin tytöt (32%). Lukiolaisten vastaavat osuudet ovat 15% ja 25%. Koulutyöhön liittyvän työmäärän kokee liian suureksi 43% yläluokkalaisista ja 44% lukiolaisista. Tytöt pitävät koulutyöhön liittyvää työmäärää liian suurena poikia yleisemmin. Koulutuksen ulkopuolelle jää vuotiaista 14,5%. Koulukiusaaminen on lisääntynyt yläluokkalaisten keskuudessa vuosi vuodelta. Se koskettaa poikia tyttöjä yleisemmin ja on lukiossa selvästi harvinaisempaa kuin 13

19 yläluokilla. Koulukiusattuja on nyt 9% yläluokkalaisista. Lukiolaisten osuus on 1%. Myös yläluokkalaisten koulutapaturmat ovat lisääntyneet 30%:iin. Lukiolaisista 4%:lla on tapahtunut koulutapaturma. Nurmijärven peruskoulun yläluokkalaisten koulutyötä kuvaavat tulokset ovat muun Uudenmaan (ei sisällä pääkaupunkiseutua) keskiarvotuloksia heikommat. Koulun fyysisissä työoloissa nähdään ongelmia keskimääräistä useammin. Myös koulunkäyntiin liittyvää avun puutetta on muuta Uuttamaata enemmän. Koulussa kuulluksi tuleminen on Nurmijärvellä harvinaisempaa ja koulutyöhön liittyvä työmäärä koetaan keskimääräistä useammin liian suureksi. Koulutapaturmia tapahtuu myös keskiarvoa enemmän. Myös Nurmijärven lukiolaisten koulutyötä kuvaavat tulokset poikkeavat joltakin osin muun Uudenmaan keksiarvotuloksista. Lukion fyysiset työolot ovat heikommat kuin Uudellamaalla keskimäärin. Vaikeudet opiskelussa ovat keskimääräistä yleisempiä. Koulutapaturmat puolestaan ovat harvinaisempia kuin maakunnassa. Liitteenä 1 kouluterveyskyselyn profiilikuvio (Kouluterveys 2008, Sotkanet 2009) Terveys, terveystottumukset, terveysosaaminen ja kouluterveydenhuoltohuolto Suomalaisten terveys on parantunut 20 vuoden aikana. Myös koettu terveys on parantunut ja yhä harvempi suomalaisista pitää terveyttään huonona. Terveyden kohenemiseen ovat vaikuttaneet mm. yleinen koulutustason nousu, elintapojen, asuin- ja työolojen parantuminen sekä sosiaaliturvan ja terveyspalveluiden kehittyminen. Toisaalta eräät sairaudet ja terveyttä uhkaavat tekijät ovat puolestaan yleistyneet. Yli puolet yli 30-vuotiaista suomalaisista kärsii jostain sellaisesta pitkäaikais-sairaudesta, jotka ovat yleisin työkyvyttömyyden syy ja aiheuttavat runsaasti ennenaikaista kuolleisuutta. Mielenterveysongelmia sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia diagnosoidaan aiempaa enemmän. Astma, allergia ja diabetes ovat lisääntyneet. Myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on ollut nousussa. Suomalaisten terveys ei kuitenkaan kaikilta osin ole yhtä hyvällä mallilla. Miesten keskimääräinen elinaika on yhä lyhyempi kuin muualla Länsi-Euroopassa. Yli puolet 30-vuotiaista suomalaisista kärsii jostain pitkäaikaissairaudesta, jotka ovat yleisin työkyvyttömyyden syy ja aiheuttavat runsaasti ennenaikaista kuolleisuutta. Mielenterveysongelmia sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia diagnosoidaan aiempaa enemmän. Astma, allergia ja diabetes ovat lisääntyneet. Myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on ollut nousussa. Ruokailutottumuksissa tapahtuu edelleen myönteisiä muutoksia. Rasvaisen maidon ja voin käyttö ovat jatkuvasti vähentyneet ja kasviöljyn käyttö ruoan valmistuksessa on edelleen yleistynyt. Miehistä 58 % ja naisista 65 % ilmoitti harrastavansa vapaa-aikana liikuntaa vähintään kahdesti viikossa. Työmat-kaliikunta on pysynyt jokseenkin ennallaan. Kaupunki- ja kuntapalvelujen kyselyn mukaan vuonna 2008 eniten terveyskeskuspalvelujen käyttäjiä oli Nurmijärvellä. 14

20 Lääkärin avohoitokäynnit Käynnit Asiakkaat ja potilaat Alle 1- vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yhteensä (Sosiaali- ja terveystoimen tilastot 2008) Nurmijärveläisten käynnit avohoidossa Terveydenhoito Vastaanottotoiminta 2008 Lääkärissä käynnit, päivä Lääkärissä käynnit, päivystysaika Hoitajalla käynnit Neuvolatoiminta Lääkärissä käynnit Terveydenhoitajalla käynnit Työterveyshuolto Lääkärissä käynnit Muu henkilöstö, käynnit Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Lääkärissä käynnit Terveydenhoitajalla käynnit Fysioterapia Käynnit Sairaankuljetus Oma toiminta Ostopalvelut Laboratorio Käynnit Tutkimukset Röntgen Rtg-kuvaukset Ultraäänikuvaukset Käynnit (Sosiaali- ja terveystoimen tilastot 2008) 15

21 Hammaslääkärikäyntejä oli Näistä 0 17 vuotiaita oli 46%. Kodinhoitoapua vuoden aikana sai 115 lapsiperhettä. Terveyspalvelujen bruttomenot/asukas olivat 346 euroa. Psykiatrian avohoitokäyntejä/1 000 asukasta oli 253,3 ja laitoshoidon 5,19. Psykiatrian laitoshoidon potilaita/1 000 asukasta oli 3,8. Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot vuotiailla/1 000 oli 11,3. Nämä ovat nousseet kolmen vuoden aikana. Hoitopäiviä psykiatrisessa laitoshoidossa 0 6-vuotiailla/1 000 vastaavanikäisestä oli 228,2 (FCG Efeko Oy 2008, Sotkanet 2009, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2009, Sosiaali- ja terveystoimen tilastot 2008) Nuorten terveys ja terveystottumukset Kouluterveyskyselyn tulosten perusteella Nurmijärven nuorten erilaisten oireiden on havaittu lisääntyvän ja oireilun olevan verrattain yleistä. Tytöt oireilevat sekä fyysisesti että psyykkisesti huomattavasti enemmän kuin pojat. Yläluokilla 32% tytöistä ja 13% pojista kokee vähintään kahta päivittäistä oiretta, kun lukiossa vastaavat osuudet ovat 41% ja 21%. Niska- tai hartiakipujen kokeminen vähintään kerran viikossa on yleistynyt huomattavasti. Näitä kokee päivittäin yläluokilla 46% tytöistä ja 22% pojista sekä lukiossa 51% tytöistä ja 25% pojista. Samoin viikoittain päänsärkyä kokevien osuus on kasvanut. Lukiolaisten kohdalla lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet ovat lisääntyneet, kun taas yläluokkalasilla ne ovat vähentyneet. Tytöt kokevat terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi yleisemmin kuin pojat. Yläluokkalaisista tytöistä 22% ja 26% lukiolaisista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Poikien vastaavat osuudet ovat 12% ja16%. Myös masentuneisuus on yleistynyt hitaasti vuosi vuodelta. Tytöillä on poikia enemmän masentuneisuutta; 22%:lla yläluokkalaisista ja 18%:lla lukiolaisista tytöistä kokevat masentuneisuutta. Poikien vastaavat osuudet ovat 9% ja 6%. Masentuneeseen oloonsa nuoret yrittävät saada apua yleisimmin puhumalla siitä ystävälleen. Vanhempien puoleen asiassa käännytään har-vemmin. Masennusta kokevien nuorten on havaittu hakeutuvan varsin harvoin terveydenhuollon palveluiden pariin mielenterveyssyiden vuoksi. Lukiolaisilla ovat lisääntyneet sekä päivittäinen väsymys että koulu-uupumus. Tytöt kärsivät näistä poikia enemmän. Päivittäistä väsymystä kokee lukiolaisista ja yläluokkalaisista tytöistä 26%. Poikien vastaava osuus on 13%. Kouluuupumus vaivaa lukiolaisista tytöistä 21% ja 7% pojista. Vastaavat osuudet yläluokkalaisilla ovat 14% ja 12%. Lukiolaisten koettu terveydentila on Nurmijärvellä heikompi kuin Uudellamaalla (pääkaupunkiseutu ei mukana). Lukiolaisten ja yläluokkalaisten usean oireen kokeminen päivittäin, päivittäinen väsymys ja viikoittainen päänsärky ovat keskimääräistä selvästi yleisempää. Liitteenä 2 on kouluterveyskyselyn profii-likuvio. Kouluruokailu edistää oppilaan hyvinvointia ja ylläpitää työvireyttä koulupäivän aikana. Kouluruokailuun suhtaudutaan myönteisesti. Kuitenkin yhä harvempi oppilas syö kouluaterian sellaisena kokonaisuutena, joksi se on suunniteltu: pääruoka, salaatti/tuorepala, leipä ja maito. Nurmijärven yläluokkalaisista 72% ja lukiolaisista 78% ei syö kaikkia kouluruoan aterianosia. Tytöt jättävät poikia useammin aterianosia syömättä. Epäterveellisten välipalojen syöminen koulussa on yleistynyt kahden viime vuoden aikana. Pojat syövät tyttöjä yleisemmin välipaloja. Yläluokkalaisista pojista 40% ja tytöistä 33% pojista syö epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään 16

22 kaksi kertaa viikossa. Lukiolaisten osuus vastaavasti on 48% ja 38%. Liikuntaa viikossa liian vähän harrastaa 49% peruskoululaisista ja 52% lukiolaisista. Yhä useampi poika ja tyttö on ylipainoinen. Pojat ovat tyttöjä ylipainoisempia. Ylipainoa on 14%:lla yläluokkalaisista pojista ja 11%:lla tytöistä. Vastaavat osuudet lukiolaisista ovat 15% ja 8%. Erityistä huomiota on kiinnitetty lasten ja nuorten valvomiseen ja univajeeseen. Liian vähäinen uni vaikuttaa lapsen oppimiseen, muistiin, kasvuun ja tunneelämän kehittymiseen. Univaje voi olla syynä myös oppimisvaikeuksiin ja keskittymiskyvyn puutteeseen. Nurmijärvellä nukkumaan mennään myöhään. Koulupäivinä myöhään nukkumaan menevien osuus on kasvanut selvästi neljän viime vuoden aikana. Arki-iltoina kello 23 jälkeen menee nukkumaan 28% peruskoululaisista ja 48% lukiolaisista. Suomalaisten lasten hammasterveys parani 1990-luvun alkuun saakka. Sen jälkeen tilanne on pysynyt ennallaan. Lasten hampaiden reikiintymistä ei saada enää vähenemään hammashoidolla, vaan ehkäisyllä. Hammasterveyden edistämiseksi ja hampaiden reiättöminä pitämiseksi tulee napostelussa noudattaa kohtuutta ja hampaat harjata fluorihammastahnalla kaksi kertaa päivässä. Hampaiden harjaamisen laiminlyönti on yleistä Nurmijärvellä. Hampaitaan harvemmin kuin kahdesti päivässä harjaavien osuus yläluokkalaisista on pienentynyt kahden viime vuoden aikana. Yläluokkalaisista 57% ja lukiolaisista 51% harjaa harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä. Liitteenä 2 kouluter-veyskyselyn profiilikuvio (Kouluterveys 2008) Terveysosaaminen ja kouluterveydenhuolto Yläluokkalaisista 33% ja lukiolaisista 30% kokevat, ettei terveystiedon opetus lisää valmiutta huolehtia terveydestä. Myöskään terveystiedon aiheet eivät kiinnosta yläluokkalaisia (32%) ja lukiolaisia (30%). Pojat suhtautuvat tyttöjä kielteisemmin terveystietoon. Nurmijärveläiset kokevat huomattavasti keski-määräistä yleisemmin, etteivät terveystiedon aiheet kiinnosta. Seksuaaliterveyttä koskevat tiedot ovat heikot 19%:lla peruskoululaisista ja 9%:lla lukiolaisista. Peruskoululaisten seksuaaliterveystiedot ovat parantuneet neljän viime vuoden aikana. Sekä lukiolaisten että yläluokkalaisten tiedot päihteistä ovat parantuneet kahden viime vuoden aikana. Lukiolaisista 7%:lla ja yläluokkalaisista 14%:lla on huonot tiedot päihteistä. Pojilla on tyttöjä huonommat tiedot seksuaaliterveydestä ja päihteistä, mutta Nurmijärvellä yläluokkalaisten tiedot seksuaaliterveydestä ja päihteistä ovat paremmat kuin Uudellamaalla. Yläluokkalaiset kokevat kouluterveydenhoitajan (14%) ja kouluterveyslääkärin vastanotolle pääsyn (41%) aikaisempaa vaikeammaksi. Lukiolaiset taas kokevat vastaanotoille pääsyn aiempaa helpommaksi (20% ja 44%). Tyytymättömyys kouluterveydenhuoltoon on kasvanut yläluokkalaisten (20%) keskuudessa. Lukiolaisista tyytymättömiä on 19%. Tytöt ovat poikia tyytymättömämpiä kouluterveydenhuollon palveluihin. Nurmijärvellä lukiolaisten pääsy terveydenhoitajan vastaanotolle on keskimääräistä vaikeampaa. Liitteenä 2 kouluterveyskyselyn profiilikuvio (Kouluterveys 2008). 17

23 Päihteet Alkoholin hintojen laskun ja tuonnin helpottuminen ovat lisänneet alkoholin kulutusta. Kaupunki- ja kuntapalvelujen v tekemän kyselytutkimuksen mukaan 6% kyselyyn osallistuneista nurmijärveläisistä aikuisista sanoo käyt-tävänsä liikaa päihteitä. Vuonna 2005 luku oli 3,1%. Nurmijärven aikuisväestön päihdetilanne ei ole muuta Uuttamaata huonompi. Päihdepalvelujen suurin käyttäjäryhmä on keski-ikäiset miehet. Naisia kävijöistä on 40%. Naisten määrä on lisääntynyt. Käynnit päihdeyksikössä ovat lisääntyneet mm. alkoholin hinnan alennuksesta johtuvasta käytön kulutuksen kasvusta sekä päihde ajokorttien myötä. Päihdepalvelujen asiakkaista n. 70%:lla on ainakin satunnaisesti työsuhde tai opiskelupaikka. Aikuiset tulevat hoitoon enimmäkseen omasta tahdosta, joskus työterveyshuollon kautta Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100%:n alkoholina, litraa 6,9 6,9 7,1 Päihdehuollon laitoksissa olleet asiakkaat/1000 asukasta 4,7 1,8 2,2 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita/1000 asukasta 2,7 1 1,1 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas 18,6 24,8 24,6 Päihdesairauksien vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten 3,9 3,5 4 vuodeosastoilla hoidetut potilaat/1000 asukasta Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla/1000 3,9 3,4 3,7 vastaavanikäistä (Sotkanet 2009) Nuorten päivittäinen tupakointi, humalajuominen ja huumekokeilut ovat lisääntyneet vuonna Tytöt tupakoivat poikia enemmän. Päivittäin tupakoivia tyttöjä on 19% yläluokkalaisista ja 21% lukiolaisista. Poikien vastaavat osuudet ovat 15% ja 8%. Päivittäin tupakoivien osuus kunnassa on edelleen hieman suurempi kuin Terveys 2015-kansanterveys-ohjelman runsaan kymmenen vuo-den päähän asetettu tavoitetaso: enintään 15% vuotiaista. Nurmijärvellä alkoholin hinnanalennus näkyy nuorten oluen ja kirkkaiden viinojen käytön lisääntymisenä. Entistä useampi tyttö juo. Tosi humalaan itsensä juo vähintään kerran kuukaudessa 18% yläluokkalaisista (vähentynyt) ja 34% lukiolaisista, joiden humalajuominen on muuta Uuttamaata yleisempää. Ylä-luokkalaiset tytöt juovat poikia enemmän. Humalajuomisen myötä nuorten seksikäyttäytyminen on muut-tunut vapaammaksi. Sukupuolitautien määrä onkin noussut. Alkoholin käyttö painottuu nurmijärveläisten nuorten viikonloppuihin. Alkoholi kuuluu melko tavanomaisena osana kotibileitä ja diskoja. Diskoihin alkoholia ei saa viedä, joten sitä nautitaan ennen sisälle menoa. Suosittuun autolla kylän ympäri ajeluun liittyy se, että kuski ajaa ja muut juovat. Rahat alkoholiin nuoret hankkivat itse tai ne saadaan vanhemmilta. Monet vanhemmat tuntuvat olevan selvillä siitä, että rahat menivät päihdyttäviin juomiin. Valtaosa nuorista saa alkoholijuomat sisarusten ja kavereiden ostamana tai tarjoamana. Myös vanhem-mat ostavat tai tarjoavat juomia nuorille. Alkoholijuomista nuoret suosivat siideriä ja olutta, vaikkakin suuri osa nuorista juo sekä siideriä, olutta että väkeviä juomia yhdessä. Nuoret uskovat pystyvänsä kontrolloimaan alkoholinkäyttönsä, vaikka määrät joita nuoret nauttivat ovatkin suurehkoja. Yleisin nuorten juomispaikka on toisen koti, seuraavaksi yleisemmin juominen tapahtuu ulkosalla, omassa kodissa tai diskossa (Elämä on parasta huumetta 2005). 18

24 Nurmijärvellä laittomien huumeiden kokeilu on lisääntynyt vuonna Huumeita on kokeillut 9% yläluokkalaisista ja 13% lukiolaisista. Liitteenä 2 kouluterveyskyselyn on profiilikuvio. Eniten huumausainekokeiluja ja lääkkeiden käyttöä päihtymistarkoituksessa on Klaukkalassa ja Kirkonkylässä asuvien nuorten keskuudessa. Suurin osa nuorista suhtautuu huumausaineisiin kiel-teisesti, mutta taustalla paistaa välinpitämätön asenne eli huumeiden käyttö on jokaisen oma asia. Huumeita on tarjottu joka kolmannelle ja niiden saatavuutta pidetään helppona. Huumeita kokeilleet nuoret eivät myönnä kokeilun johtaneen jatkuvampaan käyttöön. Poliisin mukaan Nurmijärvi kuuluu pääkaupunkiseudun vaikutuspiirin hyvien liikenneyhteyksien vuoksi. Pääosin nurmijärveläiset käyttävät kannabistuotteita, marihuanaa ja amfetamiinia sekä joitakin huumausaineina pidettäviä lääkeaineita. Huumausainejuttuja on vuosittain n , jotka jakautuvat tasaisesti kolmen päätaajaman Klaukkalan, kirkonkylän ja Rajamäen kesken. Huumausaineet hankitaan pääasiallisesti Helsingistä, mutta yhteyksiä Espooseen, Järvenpäähän ja Lahteen on todettu. Nurmijärveläisten huumemyynti on omanaineiden käytön rahoittamista, joten myydyt määrät jäävät vähäisiksi. Nurmijärveläisten huumeiden käyttäjien määrän arviointi on vaikeaa, koska osalla käyttö on vain viikonloppuisin tapahtuvaa toimintaa. Kannabiksen kasvattaminen omaan käyttöön on selkeästi lisääntynyt ja tämä on tapahtunut nuorten aikuisten opiskelijoiden piirissä. Hyvänä piirteenä voidaan todeta kouluissa lisääntynyt huumeiden vastaisen asenneilmapiirin lisääntyminen, jolloin huumeiden käyttäjäksi alkamisen kynnys on kohonnut. Tästä huolimatta joitakin vaikeita riippuvuuksia mm. lääkeaineisiin on tullut ilmi varsin nuorilla henkilöillä (FCG Efeko Oy 2008, Kouluterveys 2008, Sotkanet 2009) Rikollisuus ja häiriökäyttäytyminen Nurmijärvi on Suomen turvallisempia paikkoja asua. Nurmijärven kunnan alueella tapahtuu vähemmän rikoksia kuin alueen muissa kunnissa. Kunnassa tapahtui vuonna väkivaltarikosta ja 923 omaisuusrikosta. Omaisuusrikollisuus on muuttunut Nurmijärven kunnan alueella. Nykyisin entistä nuoremmat tekijät jäävät kiinni. Kunnassa tehdyistä rikoksista selvitetään 78%, neljänneksi eniten koko maassa. Koko maan selvitysprosessi on 67,6%. Nuorten suuri osuus väestöstä lisää potentiaalisten rikostentekijöiden määrää. Tyypillisiä alle 15-vuotiaitten rikoksia ovat: näpistys, vahingonteot, liikennerikkomukset ja mopolla ajo humalassa vuotiailla rikokset liittyvät liikennerikkomuksiin, näpistelyyn, vahingontekoihin, lieviin pahoinpitelyihin sekä myös jonkin verran huumeisiin. Taajamista eniten poliisia työllistää Klaukkala. Seuraavaksi Rajamäki ja Kirkonkylä. Alkoholin käytön aiheuttamat lieveilmiöt yleisillä paikoilla kohdentuvat erityisesti taajamien nuorten kokoontumispaikoille. 19

25 Alle 18-vuotiaiden tekemäksi epäillyt rikokset (v , Nurmijärven poliisin tilastot 2009) Kouluterveyskyselyn mukaan ammattiin opiskelevista sekä työt että pojat kokevat lukiolaisia useammin fyysistä uhkaa. Yläluokkalaiset käyttävät enemmän väkivaltaa kuin lukiolaiset. Tytöt joutuvat selkeästi vähemmän väkivallan uhreiksi kuin pojat. Nurmijärvellä yläluokkalaisista tytöistä fyysistä uhkaa vuoden aikana on kokenut 16% ja pojista 25%. Vastaavat osuudet lukiolaisista ovat 6% ja 12%. Fyysisen uhan kokeminen on vähentynyt lukiolaisilla neljän viime vuoden aikana. Toistuvia rikkeitä on tehnyt 24% peruskoululaisista. Tytöt tekevät niitä poikia enemmän. Lukiolaisista toistuvasti rikkeitä on tehnyt 8%. Kunnassa tehdään niitä muuta Uuttamaata enemmän. Liitteenä 2 on kouluterveyskyselyn profiilikuvio. Huumeiden käyttö keskittyy asuntoihin. Niitä ei liiku paljon yleisillä paikoilla, mutta huumeet ovat paheneva ongelma liikenteessä. Rattijuopumuksista 20% johtuu muusta kuin alkoholinkäytöstä. Rattijuopumusten määrässä ei ole tapahtunut käännettä parempaan. Nurmijärvellä jäi vuonna 2008 kiinni 235 rattijuoppoa. Rattijuopumusten suuri määrä johtuu poliisin Nurmijärven alueella tekemästä valvonnasta, jota tehdään 24 tuntia vuorokaudessa. Nurmijärven huumausaine- ja käyttörikoksista epäiltyjen ikäjakauma v Syntymävuosi Ikä Määrä yli Tapahtuma-alue Huumausainerikos Huumausaineen käyttörikos Kirkonkylä 6 29 Klaukkala 9 46 Rajamäki 1 6 Röykkä 1 11 Lepsämä 0 0 Perttula 2 2 Nukari 2 7 Palojoki 0 2 Yhteensä (Nurmijärven poliisin tilastot 2007) 20

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria?

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? strategioissa ja ohjelmissa? kunnan toimintasuunnitelmassa? osastojen ja yksiköiden omissa suunnitelmissa? Talous

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ MONIAMMATILLISEN KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ Keski-Uusimaa Hiiden alue Karkkila Nummi-Pusula Vihti Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI VARSINAIS-SUOMESSA

Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI VARSINAIS-SUOMESSA Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI VARSINAIS-SUOMESSA 1999 2007 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes,

Lisätiedot

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTI ETELÄ-SUOMEN, ITÄ-SUOMEN JA LAPIN LÄÄNEISSÄ

NUORTEN HYVINVOINTI ETELÄ-SUOMEN, ITÄ-SUOMEN JA LAPIN LÄÄNEISSÄ Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Riikka Puusniekka, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen NUORTEN HYVINVOINTI ETELÄ-SUOMEN, ITÄ-SUOMEN JA LAPIN LÄÄNEISSÄ 2000 2006 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Tulosten raportointi...

Lisätiedot

Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI KESKI-POHJANMAALLA

Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI KESKI-POHJANMAALLA Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI KESKI-POHJANMAALLA 1999 2007 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Keskustan Työelämä- ja tasa-arvoverkosto puheenjohtaja Aila Paloniemi Keskustan vaihtoehto Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy lähiyhteisöissä Valtaosalla

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI KAINUUSSA

Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI KAINUUSSA Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI KAINUUSSA 1998 07 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, 07 Jaana

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Mikkeli 19.2.2014 19.2.2014 Pauliina Luopa 1 MILLAISTA TIETOA KOULUTERVEYSKYSELYSTÄ SAA? 19.2.2014 Pauliina Luopa 2 Kouluterveyskysely kerää Kokemustietoa 14

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: NUMMI-PUSULAN KUNTARAPORTTI

Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: NUMMI-PUSULAN KUNTARAPORTTI Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: NUMMI-PUSULAN KUNTARAPORTTI Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, 2009 Kouluterveyskysely

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka Mäkelä: Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat 1 Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka MäkelM kelä Lastenpsykiatri,

Lisätiedot

Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI POHJOIS-POHJANMAALLA

Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI POHJOIS-POHJANMAALLA Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI POHJOIS-POHJANMAALLA 1999 07 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes,

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Kuntien suunnitelmat lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Vuoden 2010 ja 2012 kuntakyselyjen keskeisimmät tulokset

Kuntien suunnitelmat lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Vuoden 2010 ja 2012 kuntakyselyjen keskeisimmät tulokset Kuntien suunnitelmat lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Vuoden 2010 ja 2012 kuntakyselyjen keskeisimmät tulokset Aila Puustinen,, Suomen Kuntaliitto Suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemijärvi 9.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: SIPOON KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: SIPOON KUNTARAPORTTI Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: SIPOON KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: VIHDIN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: VIHDIN KUNTARAPORTTI Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: VIHDIN KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2006: JÄRVENPÄÄN KUNTARA- PORTTI

KOULUTERVEYS 2006: JÄRVENPÄÄN KUNTARA- PORTTI Jaana Markkula, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Riikka Puusniekka, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2006: JÄRVENPÄÄN KUNTARA- PORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro?

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro? Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro? Tutkimusprofessori Mika Gissler 18.8.2016 1 THL on sosiaali- ja terveysalan tilastoviranomainen Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelut

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2006: HELSINGIN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2006: HELSINGIN KUNTARAPORTTI KOULUTERVEYS 2006: HELSINGIN KUNTARAPORTTI Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot