kotona nähdään LIIKAA LIIAN VARHAIN? Tärkeintä on olla yhdessä RAAKEL LIGNELL: MISSÄ TEILLÄ MENNÄÄN? TEE PIKATESTI!
|
|
- Tyyne Laakso
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 kotona nähdään JÄRKIPALAA-HANKKEEN LEHTI YLÄKOULULAISTEN VANHEMMILLE RAAKEL LIGNELL: Tärkeintä on olla yhdessä Ruokaälykäs pärjää koulussa, s. 23 LIIKAA LIIAN VARHAIN? DOSENTTI ANTTI UUTELA SIVULLA ideaa vanhemmille MISSÄ TEILLÄ MENNÄÄN? TEE PIKATESTI!
2 Tämä Nähdään kotona -lehti on suunnattu Sinulle, hyvä yläkoululaisen vanhempi. Tavoitteenamme on antaa vinkkejä ja ideoita nuorten hyvinvointiin ja ruokailuun. Lehti on osa laajempaa Järkipalaa-hanketta. Ruoka ilahduttaa, ruoka yhdistää, ruoka ratkaisee. Nähdään kotona! 6 Sivulta 27 löydät laajemmin tietoa Järkipalaa-hankkeesta. Sisällys onks kotona ketään? Missä meillä mennään? Pikatesti yläkoululaisen vanhemmalle. 6 Raakel Lignell: Vanhempien tehtävä on pitää palaset koossa kotona nähdään Mitä muille kuuluu? Kysyimme muutamalta vanhemmalta. Vanhemmuuden paluu Vinkkejä vanhemmille Tyhjä lautanen, tyhjä pää ruokaälykäs nuori menestyy koulussa. Löytyykö kaupasta helpotusta perheen arkeen? Anni-Mari Syväniemi vastaa. TOIMITUSNEUVOSTO: Ulla Rauramo Sini Salovaara Teija Keso Tiina Kiviluoto Tuija Vesanto Johanna Kujala TOIMITUS JA ULKOASU: Adsek VALOKUVAT: Sari Tammikari, Studio Piquant Leipätiedotus ry Suomen Sydänliitto ry Kotimaiset Kasvikset ry Kuvakori REPRO: Tampereen MacRepro PAINOPAIKKA: Hämeen Kirjapaino 09/07 YHTEYSTIEDOT: Leipätiedotus PL 115 (Pasilankatu 2) Helsinki Puh Antti Uutela: Liikaa päätösvaltaa liian varhain? Äidin lihapullat ovat aina parhaita, mutta miksi? Syömisen tärkeät merkitykset Uutta hyvää välipalaa. Uutuuksia kotimaisilta valmistajilta. Järkipalaa nuorten terveyttä edistävä projekti. 2 3
3 nuorelle. Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia on. Nuoreni on nukkunut tarpeeksi liian vähän en tiedä, pitääpä jutella Nuoreni on nähnyt perhettään tarpeeksi liian vähän en tiedä, en ole ollut kotona Nuoreni on liikkunut tarpeeksi liian vähän en tiedä, pitääpä jutella Nuoreni on syönyt kunnolla kehnosti en tiedä, otanpa puheeksi Perheeni tapaa ruokapöydässä päivittäin viikoittain kyllä, justiinsa jouluna TULOSLASKENTA SUJUU NÄIN: Kaikki rastisi ovat vasemmalla --> Perheessänne ovat perusasiat mukavasti mallillaan. Tästä lehdestä löydät varmasti lisää kiintoisia vinkkejä. Rasteja myös keskellä tai oikealla --> Hiljennä hetkeksi ja mieti, miten voit vaikuttaa nuoresi hyvinvointiin. Hyviä vinkkejä saat tästä lehdestä. Nuoresi on vielä niin nuori, että aikaa kyllä on. Tämän testin avulla selviää, onko elämäsi vanhemmillesi tuttu juttu. Mieti menoa viimeisen viikon ajalta ja vastaa. Vertaa sitten tuloksia vanhempasi antamiin vastauksiin. Olen nukkunut tarpeeksi liian vähän Olen nähnyt perhettäni tarpeeksi liian vähän Olen liikkunut tarpeeksi liian vähän Olen syönyt kunnolla kehnosti Perheeni tapaa ruokapöydässä päivittäin viikoittain kyllä, justiinsa jouluna No, oliko vanhempasi tilanteesi tasalla? Jos kohennuskohteita löytyy (rasteja oikealla), ottakaa ensimmäinen edistysaskel jo tänään. Siitä on hyvä aloittaa. Rasteja vain oikealla --> Näettekö varmasti toisianne kotona? Vanhemman pitää tietää, mikä on tilanne ja toimia, jos on korjattavaa. Aloita jo tänään tutustumalla nuoresi elämään ja tähän lehteen, josta saat hyviä vinkkejä avuksi arkeen. Anna viereinen testi nuorellesi, vertailun vuoksi. Tuloksista kannattaa jutella yhdessä. 4 5
4 TEKSTI: Johanna Meurman KUVAT: Sari Tammikari Raakel Lignell: Vanhempien tehtävä on pitää palaset koossa Lignellin viiden lapsen perheessä arkielämä on moniosainen palapeli. Kaikkien menot on sovitettava yhteen, mutta yhdestä asiasta ei tingitä: perhe syö joka päivä yhdessä. Raakel Lignell tietää, etteivät äiditkään ole täydellisiä. Vanhempien tehtävä on kuitenkin pitää kiinni perheen yhteisistä hetkistä. Kuvio muodostuu monesta osasta Maalaismaiseman keskellä keltaisessa puutalossa on täysi meno päällä. Osa Lignellin perheen lapsista leikkii ulkona, yksi on lähdössä kesätöihin ja toinen haetaan pian juna-asemalta. Kotona tunnelma on kuitenkin rauhallinen ja nauru raikaa ympäri pihaa. Viulisti, tuottaja ja viiden lapsen äiti Raakel Lignell huolehtii, että kiireenkin keskellä aikaa riittää aina perheelle. 15-vuotias Edith auttaa mielellään äitiä yhteisten ruokailujen valmisteluissa. Onhan meidän arki aika vauhdikasta, kun jokaisen lapsen koulut ja harrastukset ovat eri aikaan, mutta olemme kaikki jo tottuneet, että tulemiset ja menemiset täytyy sovitella etukäteen yhteen, viiden lapsen äiti Raakel Lignell kertoo. Hyvän suunnittelun avulla myös yhteiset ruoka-ajat on mahdollista toteuttaa. Päivittäinen yhteinen ruokahetki on pyhä asia perheelle. Me istumme joka päivä yhteisen pöydän ääreen oli se sitten ennen tai jälkeen jonkun harrastuksen. Yleensä valmistelemme ruokahetken koko perheen voimin. Kaikille löytyy kyllä jotain tekemistä, Raakel toteaa. Kokonaiskuva hahmottuu vähitellen Lignellin perheessä on aina syöty yhdessä. Äidin mielestä on ollut ihana huomata, että yhteinen ruokailu on myös lapsille tärkeä juttu. He haluavat olla silloin kotona, kun on sovittu, että syödään. Yhteinen ruokahetki on hitsannut meidät yhteen. Ei meillä ruokapöydässä mitään maita mullistavia puhuta. Yleensä käymme läpi arkisia asioita ja haaveilemme tulevaisuudesta. Tärkeintä on olla yhdessä, Raakel sanoo. Lignellin perhe viettää myös muuten paljon aikaa perheen kesken. Raakel uskoo, että ruokahetket ovat omalta osaltaan lähentäneet perhettä. 6 7
5 Ajalla ei ole väliä, tärkeintä on olla yhdessä. Meille laatuaika on sitä, että olemme läsnä. En usko, että aina pitäisi tehdä mitään erikoista. Perheen yhteinen aika ei saa olla suorittamista vaan yksinkertaista yhdessä olemista, Raakel täsmentää. Keskeiset osaset paikoillaan Lignellin perheessä tiedetään, mitä kiire on. Se ei kuitenkaan haittaa yhteisen pöydän ääreen kokoontumista. Tärkeisiin asioihin on löydyttävä aikaa. Kiireeseen voi itse vaikuttaa. Me esimerkiksi jossain vaiheessa karsimme lasten harrastuksia, jotta saimme enemmän aikaa olla yhdessä kotona, kokenut äiti kertoo. Raakel Lignell ei myöskään usko sinisilmäisesti ravitsemusasiantuntijoiden ohjeita illalla syömisestä. Ajalla ei ole väliä, tärkeintä on olla yhdessä. Puoli maailmaahan syö illalla kunnon ateriat eivätkä he sen sairaampia ole, Raakel naurahtaa. Kärsivällisesti pala palalta Lignellin perhe on hyvä esimerkki siitä, miten vaivannäkö palkitaan. Lapset ovat kaikkiruokaisia ja hyviä kokkeja itsekin. Esimerkiksi vanhempien hääpäivänä lapset ovat yllättäneet äidin ja isän monen lajin illallisella jo useana vuonna. Lignellin perheessä on ollut tapana, että kaikkea maistetaan jo nuorena, ja ruoka syödään ruoka-aikaan. Raakel tietää, ettei vanhempien rooli ole aina ruusuilla tanssimista. Vanhempien tehtävä on asettaa rajat ja säännöt. Meidän täytyy jaksaa olla tiukkana, vaikka se ei olekaan aina helppoa. Yhteisen ajan puolesta kannattaa taistella. Niin se vaan on, että viime kädessä vanhemmat päättävät, Raakel muistuttaa. Oman esimerkin kautta Raakel Lignell toivoo, että lapset jatkavat ruokaperinteitä myös omassa kodissaan. Yhdessä oleminen ja tekeminen on perheen kantava voima. Meillä on liittynyt syömiseen aina sosiaalinen elämä. Minulla on omasta lapsuudestani paljon hyviä muistoja yhteisistä ruokahetkistä. Toivon, että lapsemme pitävät kiinni tästä tavasta myös tulevaisuudessa, sillä yhdessä oleminen ja tekeminen on perheen kantava voima, Raakel sanoo. Yhdessä rakentaminen on helpompaa Raakel Lignell uskoo, että on olemassa monenlaisia keinoja, joilla lapset saa saman pöydän äärelle iästä huolimatta. Helpoin tapa on varmasti syödä yhdessä pienestä pitäen. Kaiken kiireen keskellä on hyvä muistaa, että tärkeintä on kokoontuminen yhteen, vaikka sitten einespitsan ääreen. Puhelin soi. Perheen vanhin lapsi on pian juna-asemalla ja äiti lähtee hakemaan häntä. Sillä aikaa lapset kattavat pöydän. Kun kaikki ovat päässeet kotiin, yhteinen ruokahetki voi alkaa. Raakelin vinkkejä yhteisiin ruokahetkiin: Totuta lapset jo pienestä asti siihen, että koko perhe syö säännöllisesti yhdessä. Jokaisella lapsella on lempiruoka, houkuttele sillä lapset jäämään kotiin viettämään aikaa perheen kanssa. Ota lapset mukaan valmisteluihin. Lasten keittokirjoista saa hyviä vinkkejä. 8 9
6 Mitä muille kuuluu? Kysyimme muutamalta vanhemmalta. 1. Tavataanko teillä yhteisen pöydän ympärillä? 2. Millaisena näet perheen yhteisten aterioiden merkityksen? 3. Mikä on vinkkisi kiireiseen päivään? Sari Pirkkalasta, lapset 16, 18 ja Kyllä. Pyrin laittamaan kotiruoan joka päivä töiden jälkeen. Lasten ensimmäinen kommentti onkin kotiin tullessa: äiti, mitä ruokaa? 2. On mukava kokoontua syömään ja juttelemaan päivän tapahtumista; se voi olla ainut heti kun kaikki ovat paikalla. Jos joskus on menoja ja ostan valmiita eineksiä muutaman päivän, nuorisolta saa heti palautteen: kotiruokaa, kiitos. Myös ruokamenot saa kuriin laittamalla itse ruokaa, ruoan kulutus kun on niin suuri kasvavilla nuorilla. 3. Joskus teen ruokaa kahdeksi päiväksi kerralla. Olet mitä syöt koskee meillä myös välipaloja. Tiina Tampereelta, lapset 16 ja Meillä ruokaillaan yhdessä aina viikonloppuisin. Tyttöjen harrastukset ovat usein eri aikoina arkisin ja miehen vuorotyö vaikuttaa myös asiaan, joten iltapala on usein ainoa aika kun ehdimme olemaan yhdessä. Tosin silloin istumme usein pitkäänkin ja juttelemme päivän tapahtumista, koulusta sekä harrastuksista. 2. Yhteisten aterioinnin merkitys on hyvin tärkeä, sillä se on perheen rauhoittumisen aika. 3. Hyvin organisoitu päivä auttaa kiireen keskellä. Etukäteen sovitaan, milloin ruoka on valmista, kuka hoitaa kattauksen jne. Usein suunnittelemme seuraavan viikon etukäteen, jotta jokainen tietää, kuka on missäkin mihinkin aikaan ja koska ruokaa on tarjolla. Pekka Vantaalta, lapset 11, 13, 15 ja Jos rehellisiä ollaan, niin ainoastaan viikon loppuisin. Eikä silloinkaan aina kaikki. 2. No onhan se tosi tärkeää. 3. Kalenteri, jossa jokaiselle on oma tila. Säännöllisyys ja rutiinit tuovat lapsille turvallisuutta. Vastuun jakaminen kotitöistä myös lapsille. Raakel Lignell: Luo ruokahetkestä tunnelmallinen ja herkullinen. Kirsti Ruutanasta, lapset 13 ja Yhdessä syödään joka päivä, jos vaan kaikki on kotona. 2. Mielestäni on hyvä yhdessä istua pöydän ääreen, se on myös lapsille tärkeää. Voi kertoa päivän kuulumiset. 3. Hyvä vinkki on laittaa ruoka mahdollisimman valmiiksi jo edellisenä iltana, niin ei tarvitse hosua töistä tullessa. Ja lapsille voi myös opettaa ruuanvalmistusta, jotta voivat jo valmistella ennen vanhempien kotiintuloa. Ari Helsingistä, lapset 12 ja Viikonloppuisin sekä arkisin iltapalalla. 2. Iltapalat ja viikonlopun ruokailut tuntuvat olevan ainoita hetkiä, jolloin koko perhe on kasassa. Nuo yhteiset hetket ovat tosi tärkeitä. 3. Kalenteri, jossa on lasten harrastukset sekä vanhempien menot, on pidettävä ajan tasalla, jottei tule turhia päällekkäisyyksiä. Harri Hervannasta, lapset 14,18 ja Harvoin, liian harvoin. 2. Hyvä tapa. Saattaa olla päivän ainoa hetki, kun kaikki perheenjäsenet ovat kerralla koossa kasvotusten. 3. Sovittu aikataulu, esim. yhteinen ateria sovittuun aikaan tai sovittu säännöllinen harrastusaika. Kyllä näille aina aikaa jostakin järjestyy. Vanhemmuuden paluu 1-25 Helppo juttu, uuden elämän voit aloittaa jo tänään, ihan mistä kohdasta 1 25 tahansa. Mutta muistathan jatkaa myös huomenna? Koostaneet Leipätiedotuksen asíantuntijat Ulla Rauramo, Sini Salovaara ja Teija Keso
7 1-25 >>> Vanhemmuuden paluu 1 Ennen Nousussa Koti Koti on nuoren ihmisen turvallisuuden ydin. Perhe taas tarkoittaa niitä ihmisiä, jotka asuvat juuri tässä kodissa. Vanhemmuus Lapsi on lapsi, kunnes muuttoauton perävalot näkyvät. Sitten voi ehkä jo vähän huokaista helpotuksesta. Läsnäolo Nuori tykkää, että vanhempi on kotona ja läsnä vaikkei aina siitä kehuja antaisikaan. Lapset tarvitsevat vanhempiaan koko ajan yhtä paljon, ei vain pieninä. Kansanedustaja Anni Sinnemäki Oliviassa, aikuistuvan Siirin äiti 2Laskussa Iltamenot Piristävät kummasti aina välillä, mutta mieluummin vain välillä. Hötkyily Onko kiire todellista vai jäänyt päälle? Mieti, mitä voit tehdä asian muuttamiseksi. Hitaus on nyt in! Lastenkasvatuksessa paras tapa vahvistaa itsetuntoa on läsnäolo. Sitä kaipaavat kaiken ikäiset lapset. Uutisankkuri Keijo Leppänen Kotiliedessä, 3 pojan isä kaikkea lapset kuitenkin tarvitsevat rauhallista yhdessäoloa vanhempiensa kanssa. Nyt heidän päivänsä on usein ohjelmoitu liian täyteen koulua, läksyjä ja harrastuksia. 3 Sosiaalipsykologian professori, Irmeli Järventie Aamulehdessä Ruokarytmi kannattelee perhe-elämää Perheen yhteinen ateria on monella tapaa tärkeä, oli se sitten päivällinen, aamu- tai iltapala. Ruokapöydän ääressä vaihdetaan kuulumiset ja opitaan ruokatapoja. Yksi yhteisen ruokailun tehtävistä on kasvattaa nuoria myös keskustelun taitoihin. Minkä kotona oppii, sen maailmalla taitaa. En koskaan väsy puhumaan, miten tärkeä on perheen yhteinen ateria. Että kiireen keskellä ollaan edes hyvän ruoan äärellä lasten kanssa yhdessä ja saadaan heidät tuntemaan, että heistä välitetään. Monitoiminainen Sikke Sumari Annassa, kasvattanut 3 poikaa 4 Suunnittelemalla säästät aikaa, rahaa ja hermoja Mitä laittaisin tänään ruoaksi? Ei kai taas nakkeja tai pitsaa? Kuulostaako tutulta? Käytä kerran viikossa, esim. sunnuntai-iltapäivänä hetki 1 2 viikon kiertävän ruokalistan suunnitteluun. Säästät aikaa ja hermoja ja ruokalistasta tulee moni puolisempi. Mallia voit ottaa esi merkiksi koulun ruoka listasta. 5 Tee enemmän tai useampia yhtä aikaa Voit valmistaa useamman aterian samaan aikaan, jottei ruokahuolia ole joka päivä. Esimerkiksi jauhelihasta saa lähes samalla vaivalla sekä kastikkeen että keiton; lihahan on joka tapauksessa ruskistettava. 6 Ota nuoresi mukaan ruokalistan suunnitteluun. Reseptejä voit etsiä yhteisvoimin netistä. Esimerkiksi tai Kouluruoka on kunnon ruokaa 7Kouluissa tarjottava ruoka on hyvää, tavallista arkiruokaa. Vanhempien kannattaa suhtautua kouluruokaan myönteisesti, sillä vanhempien asenteella on merkitystä myös nuorten mielipiteisiin. Kouluruoka on aina monipuolisempi ja parempi vaihtoehto kuin nuorten itse ostamat kioski- tai kauppahankinnat. Ja ilmaista! 8 Pakasteet lämmittävät arkea Keitto syntyy käden käänteessä pakastevihanneksista ja seitikuutioista. Laatikkoruoka saa lentävän lähdön perunasipulisekoituksesta. Pyöräytä pikamunakas Laita pakastevihannekset jäisinä pannulle. Kumoa sekaan 2 4 raakaa kananmunaa, joista on rakenne rikottu, ripaus suolaa ja yrttimausteita. Paista miedolla lämmöllä - ja syömään! 11 Einekset ilonamme Valmiit einekset ovat oiva apu. Niistä saat nokkelasti omannäköistäsi pienellä maustamisella. valmiit lihapullat + tölkki tomaattimurskaa + pippuria + lisäväriä silputusta, tuoreesta basilikasta valmis hernekeitto + sinappia + sipulisilppua, vaikka valmiina pakasteena Kouluaterian on tarkoitus täydentää ruokailua kotona. Joillakin lapsilla kouluateria saattaa valitettavasti olla päivän ainoa lämmin ateria. Vanhemmat eivät saisi tällä tavoin siirtää heille kuuluvaa vastuuta lapsen ruokailusta koulun harteille. Helsingin kaupungin ruokapalvelupäällikkö Airi Rintamäki Aromissa 9Jos teet isomman annoksen kerralla, voit pakastaa ylimääräisen. Ruoan voi ottaa pakastimesta aamulla jääkaappiin sulamaan. Sovitut kotiintuloajat Yhteiset säännöt nukkumaanmenoajoista 9 tunnin yöuni Säännöt television ja tietokoneen käyttöajoista 10 Pulla on hyvä vaihtoehto ma kean nälkään. Hyvän pullareseptin löydät esimerkiksi lähimmästä vehnäjauhopussista. Express: Valitse kaupan pakastealtaasta tavallista pullaa (ei viinereitä, munkkeja eikä täytepullia) tai rukiisia karjalanpiirakoita. Nauti maidon tai vähäsokerisen kaakaon kera. 12 Ajoissa aamupalalle ja pirteäm pänä päivään nukkuminen on nuorelle tärkeää. Nukkuminen auttaa heräämään! Huolten kuunteleminen ennen nukkumaanmenoa Päivään säännöllinen rytmi Loman loppuessa totuttelu ajoissa uuteen rytmiin Liikuntaharrastusten sijoittaminen alkuiltaan 12 13
8 1-25 >>> Vanhemmuuden paluu Välipalaa valmiiksi pöydälle Maito ja makkara eivät pöydällä koko päivää kestä, mutta mysli ja mehukeitto kestävät. Ne sopivat niin aamu-, ilta- kuin välipalaksikin. Voit tuunailla (tarkoittaa yksilöllistää, kysy vaikka nuoreltasi) kaupan myslejä halutessasi monipuolisemmiksi. 13 Ksylitolia Jos kotona ei ole ruokaa, lapsi ottaa nälkäisenä suuhunsa mitä tahansa, esimerkiksi keksiä ja limonadia, mikä taas voi tuoda helposti ylipainoa. Tohtori Mikael Fogelholm Aamulehdessä LISÄÄ KAUPAN MYSLIIN: Isoja kaurahiutaleita ja kurpitsansiemeniä, teflonpannulla paahdettuna ---> vaihtelua ja aromia Rasvatonta maitojauhetta ---> lisää kalsiumia eikä huolta maidon lämpenemisestä Kauraleseitä ---> kuituja ja nälkä pysyy paremmin poissa Pähkinöitä ---> makua, energiaa ja hyvänlaatuista rasvaa Ruusunmarjajauhetta ---> C-virkistysvitamiinia! 18 aina aterian jälkeen Ksylitolin hammasystävälliset vaikutukset tunnetaan ja tunnustetaan kiistattomiksi. Hampaiden päivittäisen itsehoidon tärkeitä elementtejä ovat hampaiden harjaaminen aamuin illoin fluorihammastahnalla, ksylitolipurukumin tai -pastillin käyttö aina aterian jälkeen, monipuolinen ruokavalio sekä veden käyttö janojuomana. Hampaiden reikiintyminen on kariesbakteerien aiheuttama tarttuva tauti. Kun syömme, suun bakteerit käyttävät ruoassa olevia sokeriyhdisteitä ravintonaan ja suun ph laskee eli tapahtuu noin puoli tuntia kestävä happohyökkäys. Tämän seurauksena hammaskiille liukenee, mikä voi olla alkuna reikiintymiselle. Kun happohyökkäyksiä on usein, suun omat puolustusmekanismit eivät riitä ja reikiintymisen riski lisääntyy. Mitä ksylitoli on? Ksylitoli on luonnollinen makeutusaine, jota esiintyy esim. marjoissa, sienissä ja vihanneksissa. Ksylitolia valmistetaan teollisesti mm. koivun kuituaineesta sekä maissista. Asiantuntijana Hannu Hausen, sosiaalihammaslääke tieteen professori, Oulun yliopisto Jyvällä hedelmistä 2:lle Pinaattipurilainen Ruispizzat 1 kiivi 1 banaani 4 viinirypälettä 1 appelsiini 1 omena 2 rkl raejuustoa 2 kpl välipalakeksejä 2 viipaletta revittyä ruisleipää 2 pinaattilettua 1 rkl puolukkahilloa 2 tl margariinia salaatinlehtiä sipulirenkaita 2 viipaletta revittyä ruisleipää 2 tl kasvirasvatuorejuustoa 1 rkl ketsuppia tai salsakastiketta Voitele ruisleivät tuorejuustolla ja sivele Viipaloi hedelmät, sekoita sekaan raejuustoa ja välipalakeksimuruja. 17 Kaupan mehukeiton reipas raikastus: Lisää keittoon pussillinen pakastemarjoja. Paahda ja voitele leivät. Lämmitä pinaat - päälle ketsuppia tai salsakastiketta. Jatka makusi mukaan: tiletut mikrossa. Kokoa hillon ja vihannesten kera hampurilaiseksi. Kasvistäyte: 2 juustoviipaletta sipulirenkaita Mehukeittoa hetkessä 2 l vettä 1 dl sokeria 1 2 rkl perunajauhoja + ½ dl kylmää vettä pussillinen pakastemarjoja Kiehauta vesi, lisää sokeri. Sekoita perunajauhot kylmään veteen ja liruta joukkoon samalla sekoittaen. Lisää jäiset marjat kuumaan mehukeit toon ja sekoita. 2 ananasrengasta jalopenorenkaita tomaattiviipaleita pizzamaustetta Tonnikalatäyte: 2 rkl tonnikalaa paprikarenkaita tuoreita herkkusieniviipaleita pizzamaustetta tillisilppua Kokoa ruispizzat. Kypsennä pizzoja mikrossa 40 sekuntia ja nauti lämpiminä rasvattoman maidon tai piimän kera. Jälkiruoaksi hedelmä tai marjoja. Ksylitolin käyttö Ksylitolia tulisi nauttia säännöllisesti aina aterian ja väli palan jälkeen, vähintään kolme kertaa päivässä. Suosi teltava päiväannos on yhteensä 5 gram maa ksylitolia. Parhaan suojan saa täysksylitolituotteilla, joissa ei ole käytetty ksylitolin lisäksi muita makeutusaineita. Ksylitoli sopii kaikille, myös diabeetikoille. Ksylitoli tehoaa parhaiten purukumeissa ja pastilleissa, koska ne viipyvät suussa pitkään. Ksylitolin käytössä säännöllisyys ja käyttötiheys on tärkeämpää kuin suuri määrä. Ksylitolin hammasystävälliset vaikutukset Ksylitolin hammasterveyttä edistävät ominaisuudet on todistettu useissa suomalaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa. Ksylitolin tärkeimmät terveysvaikutukset ovat: - Ksylitoli ehkäisee hampaiden reikiintymistä. - Ksylitoli katkaisee ruokailun jälkeisen happohyökkäyksen. - Ksylitoli vähentää plakin määrää ja muuttaa sen helpommin poisharjattavaksi. - Täysksylitolituotteet (joissa ei ole muita makeutusaineita ksylitolin lisäksi) korjaavat jo alkaneita kiillevaurioita. - Täysksylitolituotteet myös ehkäisevät kariesbakteerin tarttumista vanhemmalta lapselle. Ksylitoli luonnollinen osa myös kouluateriaa
9 1-25 >>> Vanhemmuuden paluu 21 Suosi kasviksissa monipuolisia käyttötapoja vaihteeksi salaattia, lämmin lisäke, tuorepala, itse koottava salaatti, dippipaloja Kun pöydässä kiertää aluksi salaatti, kasvikset tai tuorepaloja jo ennen pääruokaa, tulee niitä otettua enemmän. Kuitu pitää nälkää Mitä enemmän ruoassa on kuitua sitä paremmin se pitää vatsan täynnä mutta vyötärön solakkana. Leivän kuitupitoisuus on hyvällä mallilla, kun pussissa on kuituluku 6 tai enemmän. Lisää väriä elämään Puuro on tuore idea! Puuro maistuu aina. Puuroja toivotaan koulun ruokalistoille ja nuoret syövät niitä kaksin, jopa kolminkertaisesti muihin ruokiin verrattuna. Kotipuuroihin saat vaihtelua moderneista marjapuuroista (esim. ruis-mustikka, kauramanna-mansikka, kauramanna-raparperi). Valmiiksi pilkotut kasvikset ja hedelmät katoavat varmasti parempiin suihin. Anna vähän vauhtiapua nuorillesi ja pidä kuorimaveitsi aina hedelmäkulhon läheisyydessä. Hedelmä reppuun on nuorelle hyvä välipala. Omenat, appelsiinit ja mandariinit kestävät repussa sellaisenaan, rasiaan pakattuna mikä tahansa hedelmä. Kaikilla pysyy veitsi kädessä Kumman valitset? Anna nuorelle itselleen vastuu esimerkiksi salaatin tai helpon lempiruoan valmistamisesta sovittuna päivänä viikossa. Kasviksia 1/2 kiloa päivässä = kuusi kourallista Hawajinherkku 2:lle 5 dl rasvatonta, vähäsokerista jogurttia 1 dl kauraleseitä 1 prk ananasmurskaa, omassa liemessään (225 g) Sekoita kaikki aineet keskenään. Vaihtele hedelmiä / marjoja makusi mukaan. On ollut valtava apu tässä elämässä, että osaa itse tiskata tiskinsä ja siivota huushollinsa. Laitoimme myös ruokaa toisillemme jo pieninä. Toimittaja Lauri Karhuvaara Iltalehdessä, kasvanut 4 pojan perheessä Pakastevihannekset ovat ihan yhtä hyvä vaihtoehto kuin tuoreesta itse kuoritut ja pilkotut. Vain sulatus ja valmista! Kaikenikäisten kannattaa nauttia kasviksia kuusi oman kämmenen kokoista annosta päivässä salaattina, raasteena, välipalana, lämpimänä lisäkkeenä tai osana muuta ruokaa. Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry 24 Limu ei ole janojuoma, ei koulussa eikä kotona Kun jano yllättää, koulussa ei ole välttämättä vesipistettä. On parempi varata mukaan vesipullo, jota voi täyttää päivän aikana kuin nauttia janojuomaksi limuja tai makeita mehuja. Light-limut ja -mehut eivät myöskään ole ratkaisu, koska ne pitävät turhaan yllä makean nälkää ja syövyttävät hampaita kuten tavalliset sokerilimutkin. Tavallisten limujen sisältämä sokeri tuo turhia kaloreita, joka näkyy myös nuorison vyötäröllä. Siispä janoon vettä, limua vain herkutteluun. Kaikissa on 330 kaloria, mutta täyttyykö vatsa? Entä ravintoaineiden saanti? limsa 1 l täysmehu 1 l energiajuoma 1 l 45 palaa (450 kcal) 45 palaa (450 kcal) Molemmista saa yhteensä saman verran kaloreita! Päivän herkut = 1600 kcal tai Päivän kaikki ateriat yhteensä = 1600 kcal Aamupala Päivällinen Lounas Iltapala 330 kcal 330 kcal 330 kcal Juomista kertyy helposti sokeria ja energiaa! palaa (520 kcal) Lähde: Suomen Sydänliitto ry Lähde: Duodecim: Laihdu pysyvästi -kirja Lähde: Suomen Sydänliitto ry
10 Kirjoittaja Antti Uutela on sosiaalipsykologian dosentti Kansanterveyslaitoksella. Liikaa päätösvaltaa liian varhain? Sosiaalipsykologian dosentti Antti Uutela Kansanterveyslaitokselta on seurannut pitkään ja läheltä suomalaisten perheiden vointia ja muutoksen tuulia. Elintason noustessa nuorten materiaalinen hyvinvointi kasvaa muttei välttämättä henkinen. kuudelta syödään! t. isi - Lapsia aletaan usein liian aikaisin pitää varttuneina ja annetaan heidän tehdä yksin omat päätöksensä, toteaa Antti Uutela. Hän haluaa muistuttaa vanhempia, että koti on myös yläasteikäiselle lapselle kaikkein tärkein paikka. Päävastuu kasvatuksesta on kodilla ja koululla, tässä järjestyksessä. Materiaalinen hyvinvointi ei yksin riitä turvalliseen kasvuun. Vanhempien tulee pitää ohjat omissa käsissään: nuori tarvitsee rakkautta ja vapautta, mutta myös rajoja, korostaa Uutela. Näin nuori oppii vähitellen ottamaan itse enemmän vastuuta asioistaan. Tämä tapahtuu murrosiässä usein yritysten ja erehdysten kautta. Nuorten hyvinvointi ja elintavat Suomalaiset nuoret voivat nykypäivänä pääosin hyvin; jotkut paremmin kuin koskaan aiemmin, mutta osa on suurissa vaikeuksissa. Ongelmat korostuvat suoriutumista, suosiota ja taloudellista menestystä arvostavassa nykyyhteiskunnassa. Lapsille ja nuorille syntyy helposti liiankin ruusuisia kuvia omista mahdollisuuksistaan elää ja hankkia elanto ja vanhemmat puolestaan pelkäävät rajojen asettamista. Ne nuoret, joiden edellytykset ovat huonoimmat, joutuvat helposti syrjäytymisen reitille. Tytöt ovat poikia useammin perillä terveellisistä elintavoista. Tupakan ja alkoholin kokeilun he aloittavat kuitenkin usein Arkiaika onkin nyky aikana todellista laatuaikaa. poikia aikaisemmin. Heille myös tarjotaan ilmaisia huumenäytteitä poikia useammin. Vaarat siis vaanivat. Liikunnassa tytöt ovat aktiivisia, mutta silti poikia jäljessä. Niin tytöt kuin pojatkin tarvitsisivat lisää liikuntaa, kun teini- ikäisen tulisi liikkua aktiivisesti noin tunti päivässä. Onko kiire? Paljon puhuttu kiire on joidenkin perheiden kohdalla todellista. - Kysymys on kuitenkin siitä, miten aikansa jakaa, toteaa Uutela. Vanhempien tulisi auttaa toisiaan saamaan tarvitsemaansa vapaa-aikaa ja käyttää hyväk seen tukiverkkoja ja palveluita. On myös mietittävä, mikä elä mässä on tärkeintä työlle omistautuminen, omat tai lasten mahdollisimman runsaat harrastukset, vai säännöllinen yhdessäolo kotona. Tärkeää on saavuttaa oikea tasa paino. Nuorille tehdyissä kyselyissä on noussut selväksi viestiksi vanhemmille, että nuoret arvostavat vanhempien läsnäoloa. Mitään erityistä tekemistä ei tarvita, tavalliset kodin puuhat riittävät. Arkiaika onkin nykypäivänä todellista laatuaikaa. Ruokapöytä yhdistää perheen Antti Uutela toivoo, että perheet muistaisivat yhdessä syömisen merkityksen. Oma esimerkki, kotona opitut tottumukset ovat vahvimpia tekijöitä. Kerran päivässä on hyvä rauhoittua yhteen. Ruokapöytä on luonteva paikka kokoontua ja jutella päivän tapahtumista. Aikuisten ajalla ja kiinnostuksella on kauaskantoinen merkitys nuorten hyvinvoinnille. On myös tärkeää ottaa puheeksi mainokset ja kavereiden mallit. Samalla voi yhdessä nuoren kanssa analysoida, mihin mainosten vaikutus perustuu ja ovatko esitetyt väitteet paikkansapitäviä. Näin opitaan arvokasta medialukutaitoa. Milloin nuori on tarpeeksi vanha? Uutelan mielestä vastuu ja päätösvalta omista asioista siirtyvät nuorelle täysin vasta sitten, kun hän elää omassa taloudessaan. Siihen saakka nuori itsekin olettaa, että aikuinen välittää ja huolehtii. Aika kotona on itsenäisyyteen oppimista. Asioita voi ja kannattaa tehdä yhdessä. Murrosikäinen onnistuu jo monessa, jos vain haluaa. Esimerkiksi ruoan laitto yhdessä on juuri niitä asioita, joista on iloa heti ja myöhemmässä elämässä. Ruoka ja siihen liittyvät asiat ovat lisäksi puolueeton maaperä, joka antaa luontevan jutusteluyhteyden aikuisten ja nuorten välille
11 Ai ruoka? Tuun ihan just. Kirjoittaja Kati Nuutinen, ETM huomasi pro gradu -tutkielmassaan, että ruokaan liittyviä sosiaalisia puolia ei aina osata hyödyntää. Äidin lihapullat ovat aina parhaita, mutta miksi? Ruoka ei merkitse meille vain tankkausta, ravintoaineita tai terveyttä. Syömisen tärkeät merkitykset, kuten yhdessä olo päivittäisen aterian ääressä, saattavat kiireisessä elämänrytmissä helposti unohtua. Yhteinen ateria on tukea kasvamiseen ja aikuistumiseen. Tasapainoisen ja hyvän ruokavalion terveysvaikutukset saattavat näkyä vasta useiden vuosien päästä. Nuorten maailmassa se on yhtä kuin ikuisuus. Arjessa nälkä, kiire tai syömisen tuoma hyvä mieli ovat usein terveyttä tärkeämpiä vaikuttajia ruokavalintoihin sekä nuorilla että aikuisilla. Mielihyvän ja terveyden ei silti tarvitse kulkea eri polkuja. Ruoka ja syöminen liittyvät usein sosiaalisiin tilanteisiin ja ovat osa jokaista päivää. Säännöllinen arkirytmi ja perheen yhteinen ateria luovat turvallisuutta nuoren ailahtelevaan mieleen. Ruoan avulla ilmaistaan välittämistä kuuntelu, kuulluksi tuleminen ja keskustelu ovat osa yhteistä ateriahetkeä. Näiden asioiden vaikutus hyvinvointiin ja terveyteen on korvaamaton. Yhdessä syöminen tarjoaa mahdollisuuden käsitellä päivän tapahtumia ja nuoren mieltä painavia asioita. Tai ainakin säilyttää keskusteluyhteyden. Yhteinen ateria on tukea kasvamiseen ja aikuistumiseen. Samalla hyvät ruokailutottumukset juurtuvat kuin vahingossa, ilman terveysperusteiden markkinointia. Välittäminen ei kuitenkaan tarkoita ruoalla palkitsemista. Perheen arkirytmiin asetetut ruokarajat ja -ajat osoittavat nuorelle kiinnostusta hänen tekemisistään ja lisäävät turvallisuuden tunnetta. Vastuu ruokavalion laadusta kuuluu vielä vanhemmille. Ruoka ja syöminen eivät ole vain ongelmia kiireisessä arjessa. Sosiaalisia merkityksiä voi hyödyntää ratkaisuinakin yhteisissä aterioissa on voimaa. Siksi äidin lihapullat ovat parhaita, vielä vuosienkin päästä. 20
12 MALLIANNOS Tämän verranko oma lapsesi söi tänään koulussa? Nämä kuvat on otettu 7. luokkalaisten tarjot timis ta ruoanoton jälkeen. Tämän lahtelaisen koulun 90 kouluruokailijasta - 34 ei ottanut pääruokaa - 8 ei ottanut leipää - 61 ei ottanut maitoa - 52 ei ottanut kasviksia Joka päivä voi valita, miten haluaa aivojensa toimivan käyvätkö ne tasaisesti ja maksimiteholla vai katkonaisesti ylikierroksilla. Tutkimusten mukaan tasaisesti tankkaava, säännöllisesti syövä menestyy paremmin koulussa. Kirjoittaja Sini Salovaara, ETM on Kansanterveyslaitoksen Järkipalaa-hankkeen inter ventiokoordinaattori. Ruokaälykäs nuori menestyy koulussa Tyhjä lautanen, tyhjä pää Säännöllinen syöminen yhteydessä koulumenestykseen Hyvä ateriarytmi on tärkeä osa kenen tahansa arkea: se jak sottaa päivää, pitää virkeänä ja hyvinvoivana. Moni on ha vainnut kokemuksen kautta sen, mitä tutkimukset kertovat: säännöllinen syöminen kannattaa. Koululaiset, jotka syövät säännöllisesti aamupalan ja koululounaan, pärjäävät paremmin koulussa. Koulupäivän epäterveelliset välipalat sen sijaan ovat yhteydessä opiskeluvaikeuksiin. Ruokaälykkyys vie myös pitkälle. Suomalaisessa Nuorison Terveystapatutkimuksessa on tutkittu nuorten ruokatottumusten yhteyttä koulutustasoon. Nuoret, jotka olivat noudattaneet terveellisempää ruokavaliota lukioiässä, saavuttivat korkeamman koulutustason aikuisina. Syö itsesi älykkääksi Kognitiivisen suorituskyvyn kannalta paras vaihtoehto on pitää aivojen energiansaanti tasaisena ja ruokatottumukset laadukkaina. Moni vanhempi on valmis satsaamaan lapsensa koulunkäyntiin, vaikkapa hienoon laskimeen entäpä jos panostaisikin suoraan aivojen toimintaan? Ruoka on paitsi helppo myös tehokas keino. Monessa mielessä ruoka onkin pääasia. Ruokaälykkyyden pikaopas: 1. Säännöllinen tankkaus - Älä simahda tai pimahda Aamupalan tai lounaan väliin jättäminen kiireessä saattaa tuntua mitättömältä teolta, sillä välitön vaikutus saattaa olla pieni. Seurauksia ei voi valitettavasti välttää. Nuori nuupahtaa viimeistään muutaman tunnin päästä. Keskittyminen kärsii ja oppiminen on tehotonta. Pahimmassa tapauksessa verensokerin lasku oireilee kiukkuiluna ja häiriköintinä. 2. Perusruoka on parasta Vanhempienkin on hyvä muistaa, että ruokailusta saa nauttia, terveellisyys ja säännöllisyys eivät ole sama kuin mauton tai tylsä. Vaihdetaan lihapiirakat tuoreeseen leipään, suklaamurot pehmeisiin puuroihin, irtokarkit mehukkaisiin hedelmiin - perusruoka on parasta. Yhdessä syödessä säännöllisyydestä tulee tapa, joka jatkuu vielä silloinkin kun nuori on lähtenyt jo maailmalle. 3. Arkiruoka on järkiruokaa Arkiruoka ja juhlaruoka ovat kaksi eri asiaa. Juhlakakkua syödessä ei tarvitse tuntea syyllisyyttä, kun arkikuviot ovat kunnossa. Ei ole väliä, mitä syö joulun ja uudenvuoden välillä, vaan sillä mitä syö uudenvuoden ja joulun välillä Ravitsemus on yksi keskeisistä nuorten hyvinvointiin, jaksamiseen ja koulumenestykseen vaikuttavista tekijöistä. Hyvä ravitsemus ei tosin yksin tee nuoresta tervettä menestyjää. Se luo kuitenkin pohjan kasvulle ja terveydelle, hyvälle elämälle. gallup 1. Mikä on suosikkiruokaasi koulussa? 2. Entä kotona? 3. Mitä osaat itse laittaa? Johannes 13 v. 1. Kalakeitto. 2. Paistetut ahvenet. 3. Hyvä, jos saan edes veden kiehumaan. Jos tarvitsee, niin auttelen ruuanlaitossa esimerkiksi kuorimalla perunoita. Iris 15 v. 1. Pinaattikeitto. 2. Unkarilaiset täytetyt paprikat. 3. Autan äitiä aika paljon. Itse osaan tehdä esimerkiksi pastaa ja kasviksia. Ossi 14 v. 1. Makaronilaatikko tai pyttipannu. 2. Tykkään makaronilaatikosta kotona - kin. Lisäksi kaikki liharuuat ovat hyviä. 3. Osaan tehdä esimerkiksi jauhelihakastikkeen. Autan ruuanlaitossa aina, kun äiti pyytää. Pauliina 15 v. 1. Kalapuikot. 2. Olen aika kaikkiruokainen, mutta esimerkiksi lehtipihvit ovat herkkuani. 3. Osaan tehdä monenlaisia ruokia, koska minulla on pitkä kotitalous valinnaisena. Hapanimeläporsas on ehkä bravuurini
13 mitä laittaisin ruuaksi? Tähän kysymykseen löytyy hyvin vastauksia kauppojen reseptivihkosista ja nettipalveluista. Onko jotain uutta ilmassa? Uutta on varmasti se, että tarjolla on erittäin paljon valmista ruokaa, enemmän kuin koskaan, sekä aterioita että välipaloja. Pakkaus kaupasta kotiin ja lämmitys nopeaa ja helppoa. Valmiita ruokia on monipuolinen valikoima ja niissä on erittäin hyviä makuja tarjolla. Kansainvälinen keittiö on nyt suomalaisille tuttu juttu syömme italialai - sen ruuan lisäksi myös aasialaisia herkkuja ja paljon muuta. Mihin vanhempien kannattaisi kiinnittää huomiota nuorten syömisessä? Minä pidän tärkeänä, että ruokarytmistä pidetään kiinni aamupala ennen koulua, koululounas, välipala, päivällinen ja kevyt iltapala. On tärkeää opettaa lapset tähän ja totuttaa heidät myös helppoihin, itse hallittaviin välipaloihin. Hampurilainen tai limppari ja sipsipussi ovat huono vaihtoehto jokapäiväiseksi välipalaksi tai ateriaksi. Kun nuorena oppii syömään ruisleipää ja runsaasti kasviksia, on ruoan ja oman painon hallinta helpompaa. Haluan korostaa erityisesti vihannesten ja hedelmien syönnin merkitystä. On tärkeää, että lapset ja nuoret oppivat jo varhain pitämään monipuolisesti erilaisista mauista. Toivon myös arvostusta itse tekemiselle: välillä on hyvä tehdä ruokaa raaka-aineista lähtien, yhdessä ja erikseen. Millaisia ovat nuorten hyvät välipalat? Helppoja, nopeita ja itse valmistettavia. Minusta leipä eri muodoissaan on hyvä välipala; omena tai appelsiini on myös helppo eväs. Vesipullo kannattaa pitää aina mukana. Funktionaaliset eli terveyttä edistävät elintarvikkeet ovat myös tulleet voimakkaasti markkinoille. Mitä kaapissa pitäisi aina olla? Leipää, juustoa, maitoa ja vihan nek sia. Kuivatuotteina kasvis säilykkeitä, ryynejä ja hyvää öljyä. Löytyykö kaupasta helpotusta perheen arkeen? Arkiruokaan ottaa kantaa Anni-Mari Syväniemi, joka on työssään tekemisissä kodin, koulun, kotitalousopetuksen, vanhempien ja koululaisten kanssa. Anni-Mari on myös itse lapsiperheen äiti. Millaista on perheen hyvä arkiruoka? Hyvä arkiruoka on maukasta, terveellistä ja turvallista sekä helposti valmistettavaa. Sen tulee olla myös edullista, perheen budjettiin sopivaa. Mitä mieltä olet kaupan tarjonnasta? Tarjonta tänä päivänä on erinomaista valinnan varaa on jo ehkä liikaakin. Joka päivä on kaupassa sama kysymys päässä: mitä tänään tarjoaisin perheelleni, Anni-Mari Syväniemi on Kotitalousopettajien liiton toiminnanjohtaja. Näetkö kehityksessä plussaa tai miinusta? Myönteistä on minusta se, että valikoimaa on valtavasti. Plussaa on myös valmistajien mielenkiinto arkiruuanlaittajan työn helpottamista kohtaan. Kielteistä saattaa olla, että ihmisiltä voi hiljakseen hävitä taito valmistaa edullista ja terveellistä ruokaa kotona. Uhkana on myös se, että perusruoan arvostus vähenee ja uskomme liikaa kevyttuotteisiin ja funktionaalisiin elintarvikkeisiin terveyden lähteenä. Vihannesten ja hedelmien käyttö ei lisäänny kovin voimakkaasti siitä huolimatta, että niiden merkityksestä puhutaan paljon. Vinkkisi helppoon arkiruokaan? Einekset ovat harrastavan lapsiperheen pelastus hyvä tuoresalaatti ja ruisleipää kaveriksi, niin säästyy aikaa valmistamisesta. Arkinen päivällinen voi hyvin olla myös salaatti. Erilaiset keitot ovat helppoja, lämpimiä arkiruokia. Aina kun vain mahdollista, kannattaa ruokaa tehdä suurempi määrä kerralla ja pakastaa siitä osa. Pakastetun ruoan voi aamulla ottaa jääkaappiin sulamaan ja illalla ruoka on lämmittä mistä vaille valmiina. Arjen vihreä linja kaupassa - joka päivä ei ole herkkupäivä. MAITO- TUOTTEET PAKASTEET VIRVOITUS- JUOMAT, OLUET JUUSTO SIPSIT KARKIT MEHUT LIHA JA KALA LEIKKELEET kassat EINEKSET KEKSIT Pidän tärkeänä, että ruokarytmistä pidetään kiinni. LEIPÄ HEDELMÄT JA VIHANNEKSET Vinkki: Ota ruokalista mukaan kauppaan, niin muistat tarpeellisen ja unohdat turhat
14 Uutta Tämän hyvää välipalaa uutuuspalstan kotimaiset tuotteet ovat hyviä välipalavaihtoehtoja, sekä maultaan että ravintoarvoiltaan. Järkipalaa nuorten terveyttä edistävä projekti Sitra eli Suomen itsenäisyyden juhlarahasto on tällä hetkellä kata- Toimenpidekouluista on Kansanterveyslaitoksen ja Opetushalli- lysaattorina monenlaisissa terveyttä edistävissä projekteissa, joista tuksen suosituksen mukaisesti poistettu kesän aikana makeis- ja tämä Elintarvikkeet ja Ravitsemus eli ERA-ohjelma on yksi. Lapset virvoitusjuoma-automaatit tai jos juoma-automaatit ovat jääneet, ja nuoret olivat kaikkien mielestä ensisijainen kohderyhmä. Lasten niiden valikoima on vaihdettu terveellisiksi. Opettajat sitoutetaan ja nuorten ravitsemuksesta, terveydentilasta ja hyvinvoinnista on mukaan näihin terveystalkoisiin, ja he osallistuvat oppiaineittensa Suomessa aivan liian vähän tietoa. Vielä vähemmän on tietoa kei- kautta nuorten tietämyksen parantamiseen. Vertailukouluissa ei noista vaikuttaa heidän terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Ylipaino tehdä mitään toimenpiteitä. Tällainen klassinen tutkimusasetelma ja lihavuus ovat yleistyneet, ja lasten ja nuorten pahoinvoinnista ainoa tapa saada tieteellistä näyttöä. on tullut julkisuudessa esille huolestuttavaa tietoa. Näin syntyi VAASAN Täyshyvät 100 % VAASAN Täyshyvät 100 % tuo uutta terveyttä vehnäleipään: leivontaan käytetyt jauhot ovat 100 %:sti täysjyvävehnää. Mehevät VAASAN Täyshyvät -viipaleet sopivat mainiosti välipalaleipiin, sellaisenaan tai paahdettuna. Makuina vehnä ja monivilja. Valio kevytmehut Valio kevytmehujen raikas maku tulee aidoista hedelmistä ja marjoista. Kevytmehut ovat vähäkalorisia (14 kcal/100 g), sokeroimattomia ja säilöntäaineettomia. Mehupitoisuus 35 %. Makeutettu aspartaamilla ja asesulfaami K:lla. Makuvaihtoehtoina omena-päärynä ja appelsiini-vadelma. Järkipalaa-hanke, jossa yläkoululaisten tutkimus on yksi osa suurta kokonaisuutta. Toinen kokonaisuus on Kuopiossa tehtävä alakoululaisten tutkimus. Molemmissa on tarkoitus saada perustietoa lasten ja nuorten terveystilanteesta sekä vaikuttaa heidän ravitsemukseensa ja hyvinvointiinsa niin koulussa kuin sen ulkopuolellakin. Alkututkimus Yläkoulututkimukseen pyydettiin mukaan suuria kouluja Tam- Loppututkimus ja tulokset Kerromme loppusyksystä 2007 otteita kevään tutkimuksen tuloksista sekä postitse kotiin että vanhempainilloissa. Keväällä 2008 terveystutkimus toistetaan samoilla oppilailla ja huoltajilla sekä toimenpide- että vertailukouluissa. Vuoden 2008 lopulla tiedämme, vaikuttivatko toimenpiteemme suotuisasti eli tuliko toimenpide- ja vertailukoulujen välille eroja. Samoin tiedämme, mitkä aktiviteetit onnistuivat kouluissa eli mitä hyvää voidaan levittää tämän pro- pereelta, Lahdesta ja Mikkelistä. Noin puolet kouluista innostui, jektin jälkeen kaikkien Suomen koulujen käyttöön. Maailmalla on Tampereelta kuusi, Lahdesta neljä ja Mikkelistä kaksi. Kohderyh- tehty paljonkin kouluinterventioita, mutta näin monipuolista ei ole mäksi valittiin 7. luokkalaiset, joita näissä kouluissa oli keväällä raportoitu. Lasten ja nuorten ravitsemuksen ja hyvinvoinnin paran kaikkiaan yli Kaikille järjestettiin mahdollisuus osallistua taminen kiinnostaa kansainvälisesti ja hyviä malleja kaivataan. huhti-toukokuussa toteutettuun ravitsemus- ja terveystutkimukseen, ja hieman yli puolet oppilaista ja heidän huoltajistaan osal- Tätä hanketta johtaa Kansanterveyslaitos ja yhteistyökumppaneita listui. Tämän alkututkimuksen jälkeen koulut arvottiin toimenpi- ovat Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitos, Leipätiedotus ja VAASAN Kaura- ja Ruisvehnätyynyt Hyvänmakuiset ja muhkeat palaleivät ovat käteviä välipalaksi ja evääksi. Ne voi paahtaa tai nauttia sellaisenaan. Makuina lempeä kaura ja tummempi ruisvehnä. de- ja vertailukouluiksi. Toimenpidekouluja on Tampereella kolme, Lahdessa kaksi ja Mikkelissä yksi. Sydänliitto. Hankkeen rahoittaja on Sitra. Toivon vanhempien suhtautuvan hankkeeseen innolla. Onhan tämä lastenne parhaaksi ja myöhemmin myös kaikkien lasten parhaaksi tehtävää työtä. Elovena Välipalakeksi Kaura-hedelmä Runsaskuituiset Elovena Välipalakeksit sisältävät terveellistä täysjyväkauraa ja kauralesettä. Kauran kuitu tasaa verensokeria ja auttaa jaksamaan. Pakkauksessa on 10 yksittäispakattua keksiä. Uutuusmakuna Kaura-hedelmä. Valio Play maitojuomat Play maitojuomat ovat kätevästi käyttövalmiita, terveellisiä ja hyvänmakuisia välipalajuomia. Juomien D-vitaminoidussa maidossa on rasvaa 1 %. Yhdestä annosjuomasta (330 ml) saa lähes puolet päivittäisestä kalsiumintarpeesta. Uutuusmakuna vadelmasuklaa. Interventio Toimenpidekouluissa toteutetaan lukuvuoden aikana monipuolinen interventio, joka tähtää nuorten ravitsemuksen ja hyvinvoinnin parantamiseen. Konkreettisia tavoitteita on parantaa kouluruokailua ja välipalatarjontaa, lisätä nuorten tietämystä ja vastuuta omasta hyvinvoinnistaan sekä vaikuttaa koulun henkilökuntaan ja vanhempiin, jotta nuorten ravitsemus paranisi. Tämä lehti on yksi tapa lähestyä koteja. Toimenpidekouluissa annetaan 8.-luokkalaisille myös opastusta suuhygieniassa ja ilmaiset ksylitolipastillit kouluaterian päätteeksi. Pirjo Pietinen tutkimusprofessori, tutkimuksenjohtaja Ravitsemusyksikkö, Kansanterveyslaitos 26 27
15 Nettilinkkejä vanhemmille Reseptejä: Valitse yläpalkista RUOKAOHJEET Valitse sivupalkista RESEPTIHAKU --> Finfoodin keittokirjasta löydät reseptejä aakkosittain tai ruokatyypeittäin. reseptejä niin arkeen kuin --> Sydänliiton sivuilta löydät monipuolisesti sydänystävällisiä juhlaan. Valitse yläpalkista VIIKON RUOKALISTA --> Finfoodin viikonruokalista-palvelu arpoo koko viikon ruokalistan, jota voit halutessasi muokata. Saat samalla printattavana versiona reseptit koko viikoksi. Valitse yläpalkista RESEPTIT --> Leipätiedotuksen reseptisivuilta löydät paljon erilaisia viljatuotteita sisältäviä ruoka- ja leivontareseptejä. Valitse yläpalkista KEITTOKIRJA --> Kotimaisten kasvisten keittokirjasta voit etsiä reseptejä ruokalajeittain tai pääraaka-aineen mukaan. Keittokirja sisältää myös muita kuin kasvisruokia. Valitse sivupalkista LEMPIRUOASTA SYDÄNYSTÄVÄLLISEMPI --> Voit lähettää lempireseptisi tuunausta varten, jolloin asiantuntijat muokkaavat siitä sydänystävällisemmän version tai voit lukea lukijoiden lähettämiä jo tuunattuja reseptejä. Muuta kivaa netissä: TAI laita Googleen hakusanaksi ENERGYNET. Saat suoran linkin sivustolle. --> Energynet-sivustolta löydät monta hyödyllistä laskuria koskien ravitsemusta ja liikuntaa. Pystyt laskemaan energiantarpeen ja -kulutuksen. Virtuaaliravintolassa taas pystyt arvioimaan energiansaantiasi syöttämällä laskuriin syömäsi ruoat ja juomat. Nuorten omalla sivustolla voi testailla, onko sokerin- ja kuidun saanti kohdallaan ja kertyykö päivän aterioista kaikki mitä tarvitsee vai liikaa?
1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus
1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia
LisätiedotHyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava
Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan
LisätiedotPureskeltua tietoa hampaiden hyväksi
Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy
Lisätiedotkotona nähdään LIIKAA LIIAN VARHAIN? Tärkeintä on olla yhdessä RAAKEL LIGNELL: MISSÄ TEILLÄ MENNÄÄN? TEE PIKATESTI!
kotona nähdään JÄRKIPALAA-LEHTI NUORTEN VANHEMMILLE RAAKEL LIGNELL: Tärkeintä on olla yhdessä Ruokaälykäs pärjää koulussa, s. 23 LIIKAA LIIAN VARHAIN? DOSENTTI ANTTI UUTELA SIVULLA 18 25 ideaa vanhemmille
LisätiedotKukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu
Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.
LisätiedotYläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi
Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi
LisätiedotKukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu
Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.
LisätiedotRavitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen
Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit
LisätiedotHyvä välipala auttaa jaksamaan
Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle
LisätiedotSyökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?
Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?
LisätiedotVÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009
VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009 Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 Leipätiedotus ja kouluruokailu 2002 alkaen Nauti vapaasti viljasta I- II 2002-2007 Uusia tapoja lisätä nuorten viljatuotteiden kulutusta
LisätiedotVeikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella
Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen
LisätiedotLasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki
Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta
LisätiedotKirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen
Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista
LisätiedotOMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET
OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä
LisätiedotNuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto
Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä
LisätiedotKOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU
KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU Palveluksessanne 31.1.2014 2009 Tampereen Ateria KOUKUN HELMI Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa suurella sydämellä maukkaita aterioita
LisätiedotEväitä ruokapuheisiin
Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille
LisätiedotPysytään lujina naiset!
Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja
LisätiedotVastuuta ja valikoimaa
interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen
LisätiedotURHEILIJANUOREN RUOKAVALIO
URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä AAMIAINEN * ÄLÄ LÄHDE TREENEIHIN ILMAN AAMIAISTA * AAMIAINEN
LisätiedotNUOREN JÄÄKIEKKOILIJAN RAVINTO
NUOREN JÄÄKIEKKOILIJAN RAVINTO Miksi tämä aihe? Mitä söit? Milloin söit? Mä en salaattia tarvi Ei meillä syödä, isi sanoo, äiti tekee Mäen unta tarvienäänniin paljon, sitä paitsi tuli just uus tuotantojakso
LisätiedotAamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu
Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Aamiainen * älä lähde treeneihin ilman aamiaista * aamiainen vaikuttaa koko päivään Jos
LisätiedotValio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS
TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.
LisätiedotOhjeita lapsiperheille
Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT
LisätiedotSydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP
Sydänystävällinen, terveellinen ravinto 12.9.2017 Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP Sydänliiton ravitsemussuositus Sydänterveyttä edistävä eli sydänystävällinen ruoka on kaikille suositeltavaa
LisätiedotSota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.
Sota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.2018 Sisältö Ruokakasvatus mitä ja miksi? Lapsen ruokaportaat Terveyttä ruoasta
LisätiedotAineksia hyvän olon ruokavalioon
Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia
LisätiedotRavitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?
Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä
LisätiedotUrheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008
1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu
LisätiedotUusi ruokavallankumous on täällä. Syömisen helppous.
Uusi ruokavallankumous on täällä. Syömisen helppous. Syöminen. Miten maailman yksinkertaisimmasta asiasta tuli maailman monimutkaisin? Joudumme jatkuvasti erilaisten ohjeiden, suositusten ja valintojen
Lisätiedotperustettu vuonna 1927
perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän
LisätiedotYleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia /
RUOKA LÄMMITTELY 1. Mitä teet aamulla ensimmäiseksi? Entä sen jälkeen? 2. Mihin aikaan syöt yleensä aamupalaa / lounasta / päivällistä / iltapalaa? 3. Mitä teet iltapäivällä? 4. Mitä sinä syöt usein? 5.
LisätiedotKouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila
Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua
LisätiedotEnergiaa iltapäivään
Energiaa iltapäivään Herkullisia välipaloja koululaisille 1 Energiaa iltapa iva a n.indd 1 2.5.2006 07:46:37 Herkullisia välipaloja koululaisille Välipalat kuuluvat oleellisena osana lapsen päivään. Lapsi
LisätiedotFazer Food Services Kouluruokatutkimus 2015
1 Fazer Food Services Kouluruokatutkimus 2015 Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaista kouluruokailua lapset eri puolella Suomea ja eri ikäryhmissä toivovat. Miten
LisätiedotYhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM
Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa
LisätiedotPinnalla Nuoren uimarin ravitsemus
Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan
LisätiedotMargariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!
Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia
LisätiedotPainonhallinnan perusteet. Valio Oy
Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista
LisätiedotEVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun
EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta
LisätiedotRavitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen
Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja
LisätiedotHyvät eväät läpi lapsuuden
Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen
Lisätiedot09/01/2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015. Voimistelijan ruokavalio
KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015 Johanna Kleemola Luennon sisältö Voimistelijan ruokavalio Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen, välipalat
LisätiedotKoukun Helmen kotiateriapalvelu
Koukun Helmen kotiateriapalvelu Palveluksessanne! 2015 Tampereen Voimia Koukun Helmi Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa maukkaita aterioita kotiateriapalvelun asiakkaille.
LisätiedotNuoren liikkujan ruokavalio
Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat
LisätiedotAlle 1-vuotiaan ruokailu
SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä
LisätiedotNeuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika
Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat
LisätiedotTHASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma
THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2
LisätiedotLASTEN KOULURUOKAKAMPANJA
LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat
LisätiedotVauhtia ja voimaa ruokavaliosta
Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan
LisätiedotTERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA
TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa
LisätiedotRAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen
RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat
LisätiedotUrheilijan ravitsemus
Ravinto Kehitys kolmio Urheilijan ravitsemus A. ARKIRUOKAILU KUNTOON rytmiä ja laatua päivän aterioihin B. RIITTÄVÄ JUOMINEN Vesi C. TURNAUKSET / PITKÄT PELI REISSUT eväät juomiset D. ASENNE syömisellä
LisätiedotKUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE
KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:
LisätiedotTERVEELLISET VÄLIPALAT
LÄHTEET TERVEELLISET VÄLIPALAT Opasleh nen 1-2 luokkalaisille h p://www.diabetes.fi/diabetes etoa/ruoka h p://www.kasvikset.fi/ h p://www.pienipaatospaivassa.fi/ h p://www.sydanlii o.fi/ Arffman S., Partanen
LisätiedotKotitehtävän tarkastus
Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka
LisätiedotSALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO
SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO Nyrkkisäännöt päivittäiseen nesteytykseen ovat: juodaan jokaisen aterian yhteydessä vettä ja muita juomia 2-3 lasillista riippuen nesteen tarpeesta kuumissa olosuhteissa
LisätiedotPerustietoa ravitsemuksesta. Huoltoliitto ry Elmeri-projekti
Perustietoa ravitsemuksesta Huoltoliitto ry Elmeri-projekti Sami HämäläinenH Nuorten ylipainoon vaikuttavat tekijät Ruokailun välipalaistuminenv Makeisten ja limsojen lisää ääntynyt käyttk yttö pakkauskoot
LisätiedotURHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat
santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää
LisätiedotTavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä
Tavoitteet Sopivan painon pohtiminen Elintapojen vaikutus painonhallintaan terveyttä 3 terveyttä Normaalipaino on suositus paitsi fyysisen myös psyykkisen ja sosiaalisen terveyden kannalta. Pieni yli-
LisätiedotNuoren uimarin ravitsemus
Nuoren uimarin ravitsemus / ETK, triathlonisti HARJOITTELU LEPO RAVINTO Hyvä ruokavalio? Monipuolista laadukasta perusruokaa Aterioita säännöllisesti ajoitus treenien mukaan Ruokaa sopivasti Ruokailu rentoa
LisätiedotRuuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan
Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN
LisätiedotTervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan
Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan
LisätiedotValio Oy RAVINTO JA HAMMASTERVEYS
RAVINTO JA HAMMASTERVEYS HYVÄN HAMMASTERVEYDEN PERUSTEET Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio
LisätiedotLIIKKUVAN LAPSEN RAVINTO-OPAS
LIIKKUVAN LAPSEN RAVINTO-OPAS Kaikki liikunta on lapselle hyväksi, olipa kyseessä koulumatkan pyöräily, välitunti- tai pihaleikit, ulkoilu perheen kanssa, harrastusliikunta tai muu arjessa tapahtuva liikkuminen.
LisätiedotMarjoilla menoksi! Power PUHTI PUUROAAMIAINEN. Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE. Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI. Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO
Power PUHTI PUUROAAMIAINEN Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO Chatti AAMUTORKUN SÄMPYLÄAAMIAINEN Groovy AAMUVIRKUN MARJAMUNAKAS Marjoilla menoksi!
LisätiedotHyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia
LisätiedotTerveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa
Oletko mitä syöt? Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa kulutukseen nähden. Terveelliseen ruokavalioon
LisätiedotLIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse!
LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse! Keskeiset tutkimustulokset taulukoina. Taulukot vain toimitukselliseen käyttöön. SYÖKÖ LAPSI SAMAA RUOKAA KUIN MUU PERHE (%), n= Syö täysin samaa ruokaa Syö
LisätiedotKoulujen ruokapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely Alakoulut
Koulujen ruokapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2018 Alakoulut Yleiskysymykset 1. Olen (55) (EOS: 0) Alakoulut 2 Alakoulut 1. Ruokailupaikkani (55) (EOS: 0) Alakoulut 3 1. Onko ruoan ulkonäkö pääsääntöisesti
LisätiedotRavinto ja hammasterveys
Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio
LisätiedotRuokaratkaisuja. Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS. Kirsi Englund
Ruokaratkaisuja Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS Kirsi Englund Hyvän aterian malli Ateria on ravitsemuksellisesti laadukas, kun lautaseltasi löytyy nämä neljä osaa. Omaksu malli mieleesi,
LisätiedotTOIMINTAA RUUAN VOIMALLA
TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan
LisätiedotKasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin
Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä
LisätiedotAikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).
Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,
Lisätiedot1. Koulusi Vastaajien määrä: 37
Asiakastyytyväisyys alakoulut, Auvaisten koulu 1. Koulusi Auvaisten koulu 37 100% Heikinsuon koulu 0 0% Karinaisten koulu 0 0% Kaulanperän koulu 0 0% Mustanojan koulu 0 0% 1/8 2. Ruuan maku herkullista
LisätiedotKohdekohtainen palveluohjelma, Joensuun kaupunki, päiväkodit ja ryhmät
Polkka - Pohjois-Karjalan tukipavlelut oy Ateriapalvelut Liite 3 / taulukko1 Kohdekohtainen palveluohjelma, Joensuun kaupunki, päiväkodit ja ryhmät Tavoite Ateriapalvelu Palvelun sisältö Tarjoilu Ravintosisältö
LisätiedotE2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI
E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT: ROKI E2 Tee jokaisesta päivästä Urheilijan hyvä päivä! Nuku 8-9 h, urheile 3 h ja nauti 5-7 terveellistä ateriaa! Urheilijan hyvään päivään kuuluu myös tunnollinen
LisätiedotKoulujen ruokapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely Henkilökunta
Koulujen ruokapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2018 Henkilökunta Yleiskysymykset 2. Ruokailen (34) (EOS: 0) Henkilökunta 2 Alakoulut 1. paikkani (17) (EOS: 0) Henkilökunta 3 Yläkoulut ja lukio 1.
LisätiedotTUNNETKO NÄMÄ KASVIKSET?
STITA 1 TUNNETKO NÄMÄ KASVIKSET? KESKUSTELUA Tunnistitko? Haluaisitko syödä? Millaisessa ruuassa tämä kasvis maistuisi hyvältä? TARVIKKEET 3-8 erilaista kasvista tai hedelmää (mieluiten hieman erikoisempia).
LisätiedotMarjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi
NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi Liikuntaa harrastavan on syötävä enemmän kuin ei liikkuvan, koska liikunnan aikana ja sen jälkeen kuluu enemmän energiaa. Energian
LisätiedotLuonnollisen läheltä
Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään
LisätiedotRavinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti
Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Liikkuvan nuoren perusteita välipalakäytännöt Liikkuvan nuoren perusteet www.tervekoululainen.fi
LisätiedotTOIMINTAA RUUAN VOIMALLA
TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan
LisätiedotHELSINGIN UIMARIT URHEILULLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN EDISTÄMINEN SEURASSA
HELSINGIN UIMARIT URHEILULLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN EDISTÄMINEN SEURASSA LISÄÄ LIIKUNTAA PÄIVÄÄN JA VIIKKOON VANHEMMAT UIVAT UI KESÄKSI KUNTOON - KAMPANJAN MERKEISSÄ KUUKAUDEN AJAN, TAVOITELLEN VESILIIKUNTAMINUUTTEJA
LisätiedotPÄIVÄKODIT asiakaskysely 2015 PÄIVÄKODIT 2015 1
PÄIVÄKODIT asiakaskysely 2015 PÄIVÄKODIT 2015 1 Avoin nettikysely toukokuussa 2015 191 vastausta (vuonna 2014: 153) Vastaajat eivät ole vastanneet aina kaikkiin kysymyksiin Nettiohjelmistona Analystica
LisätiedotTOIMINTAA RUUAN VOIMALLA
TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan
LisätiedotVÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI
VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen
LisätiedotURHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi
santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet
LisätiedotRaskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016
Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana
LisätiedotNuori urheilija. Terveys ja kasvu Ravinto Levon ja unentarve Harjoittelu ja liikunta. Harjoittelu + ravinto + lepo = kehittyminen
Nuori urheilija Terveys ja kasvu Ravinto Levon ja unentarve Harjoittelu ja liikunta Harjoittelu + ravinto + lepo = kehittyminen Ei mitään absoluuttisia totuuksia eikäsuuria viisauksia, vaan ajatuksia ja
LisätiedotHARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ + - urheilijan kehittyminen harjoitus. palautuminen lepo ravinto lihashuolto
Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto 2/10/15 3 HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen lepo ravinto lihashuolto Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto
Lisätiedot007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset
007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.
LisätiedotObjektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.
Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).
LisätiedotNUOREN LIIKKUJAN RUOKAVALIO
NUOREN LIIKKUJAN RUOKAVALIO RAKENNA RUOKAVALIOSI HYVÄLLE POHJALLE Valitse ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat varataan herkutteluhetkiin.
LisätiedotSisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...
Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18
LisätiedotKOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti
KOULURUOKA TUTUKSI LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE v. 2009 2010 Tiina Tamiola, asiakkuuspäällikkö Susanna Järvinen, asiakkuuspäällikkö Sisällysluettelo 1 Tausta...1 2 Projektin tavoitteet...2 3 Toimet ja
LisätiedotMiten kuljet kouluun?
Miten kuljet kouluun? Autolla. Voisitko tulla muulla tavalla? Kävellen tai pyörällä. Miten vietät välitunnit? Seisoskelen. Mikä saisi sinut liikkumaan? Leikin ja pelaan. Mistä pidät eniten? Mitä teet koulupäivän
LisätiedotTilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa
1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää
Lisätiedot