Munuaistautipotilas suun terveydenhuollossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Munuaistautipotilas suun terveydenhuollossa"

Transkriptio

1 Suusairaudet MAARIT VESTERINEN, HELLEVI RUOKONEN, EERO HONKANEN JA JUKKA H. MEURMAN Munuaistautipotilas suun terveydenhuollossa Vuoden 2004 lopussa noin potilasta oli maassamme dialyysihoidossa munuaisten kroonisen vajaatoiminnan takia ja yli potilasta eli munuaissiirteen varassa. Jokaista uremian aktiivihoidossa olevaa potilasta kohti on kymmeniä, joilla munuaisten toiminta on lievemmin häiriintynyt. Näin ollen varovaistenkin arvioiden mukaan maassamme on kymmeniätuhansia munuaistauteja sairastavia. Näitä potilaita kohtaavat perusterveydenhoidon lääkärien ohella myös hammaslääkärit, ja he voivat joutua pulmallisiin tilanteisiin punnitessaan eri hoitovaihtoehtoja. Tässä artikkelissa kerrataan lyhyesti tärkeimmät munuaistautipotilaiden hoitoon liittyvät seikat korostaen suun ja hampaiden hoidon merkitystä. Potilastapaus valaisee, kuinka paljon piileviä tulehduspesäkkkeitä saattaa löytyä kliinisesti terveennäköisestä suusta. A ikuisten kroonisen munuaistaudin keskeisin aiheuttaja maassamme on tyypin 2 diabetes, joka johtaa %:lla nefropatiaan. Tyyppien 1 ja 2 diabeteksen aiheuttaman uremian vuotuinen ilmaantuvuus on yhteensä 35 tapausta miljoonaa asukasta kohti (Suomen munuaistautirekisterin vuosiraportti 2003). Muita tärkeitä munuaisten kroonisen vajaatoiminnan aiheuttajia ovat immunologisten reaktioiden seurauksena syntyvä krooninen glomerulonefriitti, perinnölliset kystasairaudet ja erilaisten vaskulaaristen häiriöiden aiheuttamat, usein tarkemmin määrittämättömiksi jäävät munuaisviat. Lapsilla uremian tyypillinen syy on suomalaistyyppinen synnynnäinen nefroosi, mutta myös virtsateiden rakenneviat, kystiset munuaistaudit ja glomerulonefriitit saattavat heillä johtaa uremiaan. Munuaisten vajaatoiminnan tunnistaminen ja keskeiset hoitolinjat Vihjeitä munuaistaudista ovat poikkeava virtsalöydös (mikroalbuminuria, proteinuria, hematuria) ja merkit munuaisten heikentyneestä toimin- Duodecim 2005;121: nasta, kuten seerumin kystatiini C -pitoisuuden lisääntyminen, plasman poikkeava kreatiniinipitoisuus sekä glomerulusten pienentynyt suodatusnopeus (Saha 2004). Taudin syy varmistetaan yleensä radiologisesti ja munuaisten histopatologisella tutkimuksella. Kohonneen verenpaineen tehokas hoito on tärkein keino hidastaa munuaistaudin etenemistä (El Nahas ja Bello 2005). Tavoitteena on enintään 130/80 mmhg:n verenpainearvo. Ensisijaisina lääkkeinä käytetään ACE:n estäjiä (tai angiotensiini II -reseptorin salpaajia), koska ne myös vähentävät proteinuriaa ja suojaavat munuaisia (Remuzzi ym. 2002). ACE:n estäjiin yhdistetään tarvittaessa diureetti, kalsiuminsalpaaja tai beetasalpaaja. Myös dyslipidemia ja tupakointi jouduttavat munuaistaudin etenemistä (El Nahas ja Bello 2005), ja usein tarvitaan sekä ruokavaliohoitoa että statiineja. Munuaisten toiminnan heikentyessä elimistöön kertyy fosforia, mikä vähentyneen aktiivisen D-vitamiininmuodostuksen kanssa pienentää plasman kalsiumpitoisuutta. Seurauksena on sekundaarinen hyperparatyreoosi ja munuaisperäinen luustotauti. Hyperfosfatemia vaikuttaa hai- 2353

2 tallisesti myös verisuoniin ja sydämeen (Block ym. 1998). Sen hoidon kulmakiviä ovat ruokavalion fosforirajoitus ja aterioiden yhteydessä käytettävä fosforia sitova lääkitys (kalsiumsuolat, sevelameeri). Nämä hoidot tulee aloittaa jo munuaisten vajaatoiminnan varhaisvaiheessa. Munuaisten pitkälle edenneessä vajaatoiminnassa potilaalla on anemia, hyytymishäiriöitä ja lisääntynyt alttius infektioille. Anemia on seuraus monen tekijän yhteisvaikutuksesta, johon liittyy ravitsemuspuutoksia, rauta-ai- Munuaisten toiminnan häiriö heijastuu kaikkialle elimistöön neenvaihdunnan mukaan luettuina suun limakalvo, hampaat ja leukaluut. miasta johtuvia häiriöitä ja ure- toksiineja. Tärkeimmät syyt ovat erytropoietiinin vähentynyt tuotto munuaisissa ja vähentynyt erytropoieesi. Anemia on yleensä normosyyttinen ja normokrominen, ja sitä hoidetaan erytro poietiinianalogeilla huolehtien samalla raudan riittävästä saannista. Anemiasta aiheutuva verenvuototaipumus tulee huomioida toimenpiteissä. Pitkälle edenneeseen uremiaan voi liittyä anoreksiaa, pahoinvointia ja oksentelua. Suussa seurauksina ovat ammoniakin maku tai haju, stomatiitti ja parotiitti (Eigner ym. 1986, Kho ym. 1999). Dialyysi. Dialyysihoitotapa suunnitellaan yleensä siinä vaiheessa, kun glomerulusten suodatusnopeus on alle 0,35 ml/s (eli alle 25 % normaalista), ja hoito aloitetaan, kun noin % toiminnasta on jäljellä (Honkanen ja Ahlbäck 2002). Hoitomuotoja ovat hemodialyysi ja peritoneaalidialyysi. Hemodialyysissä potilaan veri johdetaan kanyylien kautta keinomunuaislaitteeseen ja sieltä takaisin verenkiertoon. Hoito kestää 4 5 (joskus kahdeksan) tuntia, ja se toistetaan ainakin kolmesti viikossa. Peritoneaalidialyysiä varten potilaalle asennetaan vatsanpeitteiden läpi silikonikuminen katetri, jonka kärki tulee virtsarakon ja peräsuolen väliin. Katetrin kautta vatsaonteloon lasketaan dialyysinestettä, joka vaihdetaan neljä kertaa vuorokaudessa (ns. CAPD-hoito) tai nesteenvaihdot tekee öisin peritoneaalidialyysilaite (ns. APD-hoito). Hoidon tärkein komplikaatio on peritoniitti. Sen aiheuttavat yleensä katetrin kautta vatsaonteloon päässeet mikrobit, tavallisimmin stafylokokkiryhmän bakteerit. Melko tavallisia aiheuttajia ovat myös streptokokit, joiden arvellaan pääsevän vatsaonteloon hematogeenisesti esimerkiksi suuontelotoimenpiteiden seurauksena. Munuaisensiirto on tuloksiltaan paras uremian hoitotapa, mutta se sopii vain pienelle osalle dialyysihoidossa olevista potilaista. Siirto voidaan tehdä elävältä lähiomaiselta tai vainajalta. Vuonna 2004 maassamme suoritettiin 197 munuaisensiirtoa, joista ainoastaan muutamassa luovuttajana oli lähiomainen. Kaikki potilaat tarvitsevat siirron jälkeen immunosuppressivisia lääkkeitä. Tavallisesti käytetään kalsineuriinin estäjän (syklosporiini, takrolimuusi), glukokortikoidin ja mykofenolaatin yhdistelmää. Munuaisensiirtopotilas tarvitsee usein myös verenpaine- ja dyslipidemialääkkeitä. Immunosuppressiivinen hoito altistaa infektioille, ja osa käytettävistä lääkkeistä on nefrotoksisia ja aiheuttaa myös osteoporoosia. Kaikki potilaan mahdolliset infektiofokukset tulee diagnosoida ja hoitaa huolellisesti sekä ennen elinsiirtoa että sen jälkeen. Munuaistautien suumanifestaatiot Munuaisten toiminnan häiriö heijastuu kaikkialle elimistöön mukaan luettuina suun limakalvo, hampaat ja leukaluut. Muutokset ovat kuitenkin epäspesifisiä, ja osa niistä aiheutuu syljen erityksen tai koostumuksen muutoksista, liitännäistaudeista tai uremiasta. Kattavia tutkimuksia aiheesta ei kuitenkaan ole julkaistu, vaan tieto on suurelta osin kokemusperäistä ja tapausselostuksiin pohjautuvaa. Joskus suuoireet ovat jopa munuaistaudin ensimmäinen oire. Munuaistautiin usein liittyvä anemia aiheuttaa ikenien kalpeutta (London ja Drueke 1997) ja lisää verenvuototaipumusta (Opatry 1997). Hampaiden tai leukojen tai molempien alueella voidaan havaita muutoksia mm. familiaarisessa hypofosfatemiassa, hyperparatyreoosiin liittyvässä munuaistaudissa ja diabeettisessa nefropatiassa. Munuaispotilaan hammashoitoa saattavat komplisoida diabetes, hypertensio, immunosuppressio ja dialyysin yhteydessä käytettävät antikoagulantit. On myös muistettava, että osalle dialyysipotilaista suunnitellaan munuaisensiir M. Vesterinen ym.

3 toa, jolloin suun ja hampaiston tulee olla hoidettu jo ennen siirtolistalle asettamista (Naylor ja Fredericks 1996, Ferguson ja Whyman 1998). Potilaan aiemmasta hammashoidosta on saattanut kulua pitkä aika, ja tämän vuoksi hammashoidon tarve voi olla suuri ja hoito aikaa vievä. Tutkimustulokset munuaistautipotilaan kariesriskistä ovat ristiriitaisia. Viitteitä on esitetty sekä karieksen suuresta (Locsey ym. 1986) että pienestä (Klassen ja Krasko 2002, Al Nowaiser ym. 2003) esiintyvyydestä. Todennäköisesti karies riski on suurentunut munuaispotilaan ruoan runsaan hiilihydraattipitoisuuden myötä. Toisaalta dialyysipotilaan runsasrasvainen ruokavalio ja uremiasta johtuva hammaskiven lisääntynyt muodostus voivat estää kariesvaurioita, sillä niin rasvat kuin syljen suuri ureapitoisuus estävät kariesbakteerien aineenvaihduntaa. Dialyysihoidossa olevilla on kuvattu esiintyvän hammaseroosioita. Bukkaalisten eroosioiden syy on yleensä runsas happamien ruoka-aineiden osuus ravinnossa, kun taas lingvaalisia eroosioita on esiintynyt toistuvan regurgitaation ja oksentelun yhteydessä (Levy 1988, Klassen ja Krasko 2002). Familiaarisessa hypofosfatemiassa (hereditaarinen D-vitamiiniresistentti riisitauti) fosfaatti-ionien takaisin imeytyminen munuaisten distaalitubuluksissa on puutteellista, mikä johtaa hyperfosfaturiaan ja hypofosfatemiaan sekä niiden seurauksena riisitautiin. Kyseessä on joukko geneettisesti periytyviä riisitautimuotoja, joista yleisin periytyy X-kromosomissa, mutta muitakin periytymismuotoja tunnetaan. Ennen taudin diagnosointia ja hoitoa kehittyvässä hampaistossa voidaan nähdä kiillehypoplasioita, jotka ilmenevät useimmiten vaaleina laikkuina hampaissa. Röntgenkuvissa nähdään hampaiden ytimen laajoja pulpaonteloita ja korkeita pulpasarvia, ja usein myös juurenpäiden sulkeutuminen on viivästynyt (Meurman ja Hakala 1984, Chaussain-Miller ym. 2003). Hammasluu on hypomineralisoitunutta, ja kun kiille kuluu, hammas infektoituu helposti. Siten myös päällepäin terveennäköisissä hampaissa voi röntgentutkimuksessa paljastua juurenkärkeä ympäröiviä tulehdusmuutoksia (Pereira ym. 2004). Näiden Munuaistautipotilas suun terveydenhuollossa potilaiden hammashoidossa on usein toistuva kliininen ja radiologinen seuranta tarpeen. Jos potilas saa perustautinsa hoitoon fosfaattilisän ja 1α-hydroksivitamiini D:tä ennen puberteettia, hampaistomuutokset jäävät vähäisemmiksi kuin hoitamattomilla (Chaussain-Miller ym. 2003). Hyperparatyreoosiin liittyvässä osteodystrofiassa hampaiston ja leukojen muutokset ilmenevät yleensä myöhään ja ovat epätavallisia. Radiologisesti voidaan havaita hampaiden vierusalueella lamina duran osittaista tai täydellistä katoamista merkkinä luumuutoksesta. Hampaiden Munuaispotilaan kariesriski on todennäköisesti suurentunut ruoan runsaan hiilihydraattipitoisuuden myötä. liikkuvuus saattaa olla lisääntynyt, ja pehmytkudoksissa nähdään joskus kalkkiutumia. Jos hypokalsemiaa esiintyy hampaiden kehityksen aikana, tämä voi näkyä puhjenneiden hampaiden kiillehypoplasioina tai poskihampaiden röntgenkuvissa juurten tylppänä muotona (Locsey ym. 1986, Levy 1988, Klassen ja Krasko 2002). Leukaluissa luutrabekulaatio voi vähentyä, ja leukojen alueelle (kuten muuallekin luustoon) saattaa muodostua jättisolukasvaimia, ns. ruskeita kasvaimia (Okada ym. 2000). Jättisolukasvain voi aiheuttaa kipua ja turvotusta kasvaessaan läpi luukorteksin (Antonelli ja Hottell 2003). Kasvaimet ovat histologisesti jättisolugranuloomia. Hyperparatyreoosissa leukaluun kompakta voi myös ohentua ja jopa hävitä kokonaan, jolloin seurauksena saattaa olla spontaani murtuma. Hyperparatyreoosiin liittyvässä osteodystrofiassa on kuvattu harvinaisena komplikaationa leukaluun paikallista liikakasvua (Michiwaki ym. 1996, Kalyvas ym. 2004), josta saattaa aiheutua virhepurentaa (Michiwaki ym. 1996). Synnynnäisissä munuaistaudeissa on myös kuvattu hampaistomuutoksia, mm. alaleuan premolaarien juurten puutteellista kehitystä ja siten hampaiden liikkuvuuden lisääntymistä (Brin ym. 1985). Jos munuaistaudin taustalla on diabetes, huonossa hoitotasapainossa olevilla potilailla ilmenee enemmän hampaiden juurenpäätulehduksia sekä parodontaalisairauksia kuin muulla väestöllä (Bender ja Bender 2003). Diabetespotilaat ovat sinänsä herkkiä bakteeri- ja opportunisti

4 infektioille, ja infektioiden hoito on tärkeää myös diabeteksen hoitotasapainon kannalta. Suun kuivuminen on munuaistautipotilailla yleistä. Se voi johtaa kohonneeseen kariesaktiivisuuteen sekä epämääräiseen kipuun ja suupoltteeseen (Kho ym. 1999). Lapsilla on toisaalta havaittu kariesta aiheuttavien Streptococcus mutans- ja laktobasillimäärien olevan pienemmät kuin verrokeilla. Tämä johtuu todennäköisesti syljen ureapitoisuuden suurenemisesta munuaisten pitkäaikaisessa vajaatoiminnassa (Al-Nowaiser ym. 2003, Ertugrul ym. 2003). Dialyysipotilaita tutkittaessa lähes kaikilla on todettu jonkinasteinen parodontaalisairaus. Yli puolella on kuvattu keskivaikeaa tai vai keaa gingiviittiä ja 36 %:lla alkavaa parodontiittia (Naugle ym. 1998, Al-Wahadni ja Al-Omari 2003). Nauglen ym. (1998) tutkimuksessa lähes kaikilla (98 %) todettiin hammaskiveä, mikä korostaa hampaan kiinnityskudosten hoidon tarvetta näillä potilailla. Omassa julkaisemattomassa pitkittäistutkimuksessamme, jossa potilaita seurataan peridialyysivaiheesta munuaisensiirron jälkeiseen tilanteeseen, emme ole toistaiseksi havainneet mainittavampia suuongelmia, mutta tätä kirjoittaessamme vasta kahdeksan potilasta on tutkittu koko sairauden ja sen eri hoitojen ajan. Potilaiden syljeneritys väheni munuaisensiirron jälkeisessä vaiheessa, mikä johtunee hyljinnänestolääkityksestä. Tällä seikalla saattaa olla merkitystä suun ja hampaiden myöhemmän terveyden kannalta. Hammashoidossa huomioitavia seikkoja Taulukkoon on koottu munuaistautipotilaan hammashoidossa huomioitavia keskeisiä seikkoja. Keskussairaaloiden suu- ja leukasairauksien poliklinikoita on syytä konsultoida näiden potilaiden suuterveysongelmissa, ja vaikeimmissa tapauksissa potilaat tulee lähettää näiden klinikoiden hoidettaviksi. Munuaisen vajaatoimintaa sairastava on altis infektioille, joten hammasperäiset infektiot on syytä diagnosoida ja hoitaa jo ennen dialyysihoidon aloittamista. Potilasta on opastettava huolehtimaan itse mahdollisimman hyvin päivittäisestä suu hygieniastaan. Munuaisten vajaatoimintaan liittyvä anemia TAULUKKO. Munuaistautipotilaiden hammashoidossa huomioitavat seikat. Yleistä Koska infektiot voivat pahentaa perustautia tai vaikeuttaa sen hoitoa, tulee kaikki suun ja hampaiden infektiopesäkkeet diagnosoida ja hoitaa ajoissa. Leukojen panoraamatomografia on välttämätön piilevien pesäkkeiden diagnosoimiseksi. Munuaistautipotilaat kärsivät usein suuvaivoista, kuten suun kuivuudesta (kserostomia) ja suupoltteesta (burning mouth). Asiaan perehtyneen hammaslääkärin konsultaatio on näissä tapauksissa paikallaan. Ennen dialyysihoidon aloittamista Avohoidossa ei tavallisesti ole syytä hoitaa potilaita, joiden seerumin urea- tai kreatiniiniarvot ovat selvästi suurentuneet. Antibioottiprofylaksi annetaan harkinnan mukaan verekkäissä toimenpiteissä, varsinkin infektoituneita kudoksia käsiteltäessä. Hemodialyysipotilaat Hemodialyysipotilaiden ongelmana ovat infektiot avanteen tai suntin kautta. Tämän vuoksi potilaalle on annettava antibioottiprofylaksi endokardiittiperusohjeen mukaisesti. Peritoneadialyysipotilaat Antibioottiprofylaksi annetaan harkinnan mukaan verekkäissä toimenpiteissä, varsinkin infektoituneita kudoksia käsiteltäessä. Munuaissiirtopotilaat Munuaisensiirtoa odottavalle potilaalle on tehtävä selkeä hoitosuunnitelma kaikkien hammasperäisten infektiofokusten saneeraamiseksi. Keskussairaalan suu- ja leukasairauksien poliklinikan konsultaatio on tällöin usein tarpeen. Munuaisensiirron jälkeen immunosuppressiivinen lääkehoito saattaa peittää infektio-oireet suussa. Profylaktinen antibioottisuoja on tarpeen niissä hammastoimenpiteissä, jotka aiheuttavat verenvuotoa. Myös postoperatiivinen antibioottisuoja on usein tarpeen. Kortikosteroidit aiheuttavat potilaan oman kortikosteroidituotannon vähenemistä, mikä on pidettävä mielessä laajempien kirurgisten toimenpiteiden yhteydessä. Laajemmat toimenpiteet on syytä keskittää suu- ja leukasairauksien poliklinikoihin. lisää verenvuototaipumusta, mikä on huomioitava invasiivisissa toimenpiteissä. Hemodialyysipotilaiden hammashoitoa ei ajoiteta dialyysipäivään vaan dialyysia seuraavaan päivään (Jameson ja Wiegman 1990, De Rossi ja Glick 1996, Naylor ja Fredericks 1996). Ennen munuaisensiirtoa suun ja hampaiden tulehduspesäkkeet on ehdottomasti hoidettava. Juurihoidon kannalta ongelmalliset, parodontiittiset ja retinoituneet hampaat, jotka ovat läpäisseet leukaluun korteksin, poistetaan. Reikiintyneet hampaat paika M. Vesterinen ym.

5 taan, hampaiden kiinnityskudostulehdus hoidetaan, ja viimeistään tällöin potilaalle opetetaan suun ja hampaiden sairauksia ehkäisevä kotihoito sekä motivoidaan hyvään suuhygienian ylläpitoon. Munuaisensiirron jälkeen tulee ensimmäisten kuuden kuukauden aikana antaa vain välttämätön hammashoito, ja se sopii parhaiten annettavaksi sairaalan suu- ja leukasairauksien poliklinikassa. Siirron jälkeen käytettävän syklosporiinin on kuvattu aiheuttavan ikenien liikakasvua. Sen esiintyvyys on vaihdellut laajasti eri tutkimuksissa (8 70 %), mikä todennäköisesti johtuu erilaisista potilasryhmistä (Daley ym. 1986, Rees ja Levine 1995). Munuaisensiirtopotilailla liikakasvun laajuus ja vaikeusaste korreloivat merkitsevästi plasman lääkepitoisuuteen (Thomas ym. 2001). Kohonneen verenpaineen hoitoon käytettävä nifedipiini lisää sekin ienhyperplasian riskiä munuaisensiirtopotilailla (Morgan ym. 1994, O Valle ym. 1995). Liikakasvu alkaa tyypillisesti hampaiden välisistä ienpapilloista. Ylimääräinen kudos on usein poistettava kirurgisesti, ennen kuin suuhygienian normaali ylläpito on mahdollista. Hankalassa ienhyperplasiassa kannattaakin vaihtaa kalsiuminsalpaaja toiseen verenpainelääkkeeseen. Se, mitä munuaistautipotilaiden lääkehoidossa yleensä tulee huomioida, koskee myös suun terveydenhoitoa. Lääkeannos joudutaan sopeuttamaan munuaisten vajaatoimintaan lääkeaineen mukaan joko kerta-annosta pienentämällä tai antoväliä pidentämällä. Hammashoidossa indikaatioissa määrätään useimmiten mikrobilääkkeitä sekä kipu- ja tulehduskipulääkkeitä. Munuaisten vaikeassa vajaatoiminnassa esimerkiksi amoksisilliinin antoväliä tulee pidentää. Klindamysiinin annoksia tai antovälejä ei sen sijaan tarvitse muuttaa. Tulehduskipulääkkeiden käytössä tulee noudattaa varovaisuutta; parasetamoli on turvallinen särkylääke. Systeemisten fluorivalmisteiden käyttöä kariesprofylaksissa tulee munuaistoksisuuden vuoksi välttää. Antibioottiprofylaksin tarpeellisuudesta dialyysipotilailla on kirjallisuudessa esitetty ristiriitaista tietoa, ja profylaksin anto on usein ollut sattumanvaraista, hoitavasta yksiköstä ja maasta riippuvaa (Werner ja Saad 1999, Klassen ja Krasko 2002, Tong ja Walker 2004). Hemodialyysipotilailla antibioottiprofylaksiin on tarvetta kahdesta syystä: antibiootin on ajateltu ehkäisevän suoniyhteyteen liittyvää bakteeriendokardiittia ja estävän endarteriittia erityisesti tilanteissa, joissa suoniyhteyden tekoon on käytetty synteettistä materiaalia (Naylor ja Fredericks 1996, Werner ja Saad 1999). Antibioottiprofylaksiksi suositellaan American Heart Associationin ohjeen mukaan amoksisilliinia (2 g tuntia ennen toimenpidettä). Penisilliiniallergisille suositellaan klindamysiiniä (600 mg tuntia ennen toimenpidettä) (Dajani ym. 1997). Peritoneaalidialyysipotilaat eivät sen sijaan useinkaan saa antibioottiprofylaksia (Tong ja Walker 2004), vaikka se näilläkin potilailla saattaisi olla tarpeen peritoniitin ehkäisemiseksi. Hammastoimenpiteiden on kuvattu olevan peritoniitin mahdollinen riskitekijä dialyysipotilailla (Levy ym. 1990). Munuaisensiirron saanut potilas käyttää hyljinnänestolääkitystä, mikä voi peittää mahdollisen hammasinfektion oireet. Profylaktinen antibioottisuoja on siten siirtopotilaille suositeltava verekkäissä, bakteremiaa aiheuttavissa toimenpiteissä (Naylor ja Fredericks 1996). Potilastapaus Potilas on aiemmin terve 58-vuotias nainen, jolla ei tiedetä esiintyneen lääkeaineyliherkkyyksiä. Hoitoon tuloa edeltävänä kesänä hänellä oli ilmennyt väsymystä, mutta hän oli kuitenkin jaksanut käydä työssä. Marraskuussa 2004 potilaan vointi oli nopeasti huonontunut, hän oli laihtunut ja hänelle oli ilmaantunut alaraajaturvotusta ja voimakasta hengenahdistusta. Potilaalle aloitettiin akuutisti hemodialyysihoidot. Munuaisbiopsiassa todettiin loppuvaiheen munuaissairaus ja viitteitä IgA-nefropatiasta. Seerumin kreatiniinipitoisuus oli 773 μmol/l, hemoglobiiniarvo 69 g/l ja trombosyyttimäärä 500 x 10 9 /l. Potilaalle tehtiin muiden tutkimusten lisäksi myös leukojen panoraamatomografia hampaiden infektiofokusten paljastamiseksi. Tämän jälkeen potilas ohjattiin hammashoitoon HYKS:n suu- ja leuka sairauksien klinikkaan. Potilaan lääkitys hammashoitoon tullessa oli seuraava: hydroksitsiini (250 mg x 1), kalsiumkarbonaatti (400 mg 2 x 2), ramipriili (5 mg 1 x 1), alfakelsidoli (0,25 μg 1 x 1), furosemidi (40 mg 2 x 2), metyyliprednisoloni (32 mg x 1), asetyylisalisyylihappo (100 mg 1 x 1), Renavit-vitamiinivalmiste (1 x 1 joka toinen päivä) ja seliprololi (100 mg joka toinen päivä). Potilas tupakoi, ja edellisestä hammashoitokäynnistä oli kulunut vuosia. Kuvassa 1 on potilaan hampaiston Munuaistautipotilas suun terveydenhuollossa 2357

6 KUVA 1. Esimerkkipotilaan hampaisto hoitoon tullessa. Kliinisessä tutkimuksessa todettiin vajaa, hoitamaton hampaisto. Ikenet olivat vetäytyneet hampaiden tukikudostulehduksen vuoksi. Suuhygienia oli kuitenkin suhteellisen hyvä. Ien näytti vaalealta eikä paljastanut syvemmällä kudoksissa piilevää tulehdusta. Myös tupakointi peitti tulehduksen kliiniset merkit. KUVA 2. Leukojen panoraamatomografiakuva. Yläleuassa oikealla on kariespesäke hampaassa d. 16 (musta nuoli). Vasemmalla on hatarat juuritäytteet hampaissa d. 23 ja d. 25, ja ne ovat siten mahdollisia infektiopesäkkeitä (valkoiset nuolet). Alaleuassa on vasemmalla katkennut hammas d. 35 ja syvä luutasku hampaassa d. 37. Oikealla alaleuassa hammas d. 46 on amputoitu (hammas ydin nekrotisoitu), ja siinä on juurenkärjen viereinen sulautuma merkkinä tulehduksesta (nuolet alaleuassa). Hampaistossa on kauttaaltaan alveoliluukatoa kroonisen parodontiitin merkkinä ja useissa hampaissa yli juurten puoliväliin ulottuvia luutaskuja, nekin mahdollisia tulehduspesäkkeitä. Potilaan hampaiston tulehduksen hoito vaati useita käyntejä hammaslääkärissä. kliininen näkymä hoitoon tullessa ja kuvassa 2 vastaava pano raamatomografia. Hampaissa oli useita pesäkkeitä, ja peräti kahdeksan hammasta jouduttiin poistamaan. Hampaiden kiinnityskudostulehdukset hoidettiin, ja jäljelle jääneet karieksen vaurioittamat hampaat paikattiin. Potilaalle valmistettiin yläleukaan osaproteesi korvaamaan puuttuvia hampaita. Hoito vaati lukuisia käyntejä hammaslääkärin vastaanotolla. Potilastapauksemme opettaa, että hammasinfektiot ovat salakavalia ja pahimmillaan laaja hammashoito voi viivästyttää munuaistaudin hoitoa. Esimerkiksi haavan paraneminen hampaan poiston jälkeen kestää noin kaksi viikkoa, ja tänä aikana immunosuppressiivista hoitoa ei voida aloittaa. Lopuksi Tutkimustieto munuaistautien suuilmentymistä on niukkaa. Aiheeseen liittyvä tieto on pääosin kokemusperäistä ja nojautuu usein tapausselostuksiin. Kun munuaistauti alkaa jo lapsuusiällä, voivat siitä aiheutuneet hammasmuutokset olla korjaantumattomia. Keskeistä ja kiistatonta kaikkien munuaistautipotilaiden osalta kuitenkin 2358 M. Vesterinen ym.

7 on, että suun ja hampaiden infektiot voivat vaikeuttaa taudinkulkua ja hankaloittaa munuaissairauden hoitoa. Piilevätkin tulehduspesäkkeet hampaistossa ja leuoissa on syytä diagnosoida ja hoitaa huolellisesti. Leukojen panoraamatomografia on näille potilailla välttämätön. Munuaistauti ja sen hoito puolestaan hankaloittavat suun ja hampaiden hoitoa ja voivat aiheuttaa subjektiivisia suuoireita, joista suupolte ja suun kuivuus ovat kiusallisia. Immunosuppressiivisesta hoidosta johtuva ikenien liikakasvu vaatii usein kirurgista hoitoa. Munuaistautipotilaiden suuongelmissa on syytä tarvittaessa konsultoida keskussairaaloiden suu- ja leukasairauksien poliklinikoita, ja vaikeimmissa tapauksissa potilaat tulee lähettää niihin hoidettaviksi. Kirjallisuutta Al-Nowaiser A, Roberts GJ, Trompeter RS, Wilson M, Lucas VS. Oral health in children with chronic renal failure. Pediatr Nephrol 2003;18: Al-Wahadni A, Al-Omari MA. Dental diseases in a Jordanian population on renal dialysis. Quintessence Int 2003;34: Antonelli JR, Hottel TL. Oral manifestations of renal osteodystrophy: case report and review of the literature. Spec care dentist 2003; 23: Bender IB, Bender AB. Diabetes mellitus and the dental pulp. J Endod 2003;29: Block G, Hulbert-Shearon TE, Lewin NW. Association of serum phosphorus and calcioum x phosphorus product with mortality risk in chronic hemodialysis patients. A national study. Am J Kidney Dis 1998;31: Brin I, Zilberman Y, Galili D, Fuks A. Eruption of rootless teeth in congenital renal disease. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1985;60:61 4. Chaussain-Miller C, Sinding C, Wolikow M, Lasfargues J-J, Goldeau G, Garabédian M. Dental abnormalities in patients with familiar hypophosphatemic vitamin D-resistant rickets: prevention by early treatment with 1-hydroxyvitamin D. J Pediatr 2003;142: Dajani AS, Taubert KA, Wilson W, ym. Prevention of bacterial endocarditis: recommendations by the American Hearth Association. Clin Infect Dis 1997;25: De Rossi, Glick M. Dental considerations for the patient with renal disease receiving haemodialysis. J Am Dent Assoc 1996;127: Daley TD, Wysocki GP, May C. Clinical and pharmacological correlations in ciclosporin-induced gingival hyperplasia. Oral Surg 1986;62: Eigner TL, Jastak JT, Bennett WM. Achieving oral health in patients with renal failure and renal transplants. J Am Dent Assoc 1986;113: El Nahas AM, Bello AK. Chronic kidney disease: the global challenge. Lancet 2005;365: Ertugrul F, Elbek-Cubukcu C, Sabah E, Mir S. The oral health status of children undergoing hemodialysis treatment. Turk J Pediatr 2003; 45: Ferguson CA, Whyman RA. Dental management of people with renal disease and renal transplants. New Zealand Dent J 1998;94: Honkanen E, Ahlbäck A. Dialyysin veritiet. Duodecim 2002;118: Jameson MD, Wiegman TB. Principles, uses and complications of haemodialysis. Med Clin North Am 1990;74: Kalyvas D, Tosios KI, Leventis MD, Tsiklakis K, Angelkopoulos AP. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2004;97: Kho HS, Lee SW, Chung SC, Kim YK. Oral manifestations and salivary flow rate, ph, and buffer capacity in patients with end-stage renal disease undergoing hemodialysis. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 1999;88: Klassen JT, Krasko BM. The dental health status of dialysis patients. J Can Dent Assoc 2002;68:34 8. Levy HM. Dental considerations for the patient receiving dialysis for renal failure. Spec Care Dentist 1988;8:34 6. Levy M, Balfe JW, Geary D, Fryer-Keene SP. Factors predisposing and contributing to peritonitis during chronic peritoneal dialysis in children: a ten-year experience. Perit Dial Int 1990;10: Locsey L, Alberth M, Mauks G. Dental management of chronic haemodialysis patients. Int Urol Nephrol 1986;18: London GM, Drueke TB. Atherosclerosis and ateriosclerosis in chronic renal failure. Kidney Int 1997;57: Meurman JH, Hakala PE. Cranial manifestations of hypophosphatasia in childhood nephrotic syndrome. Int J Oral Surg 1984;13: Michiwaki Y, Michi K, Yamaguchi A. Marked enlargement of the jaws in secondary hyperparathyroidism a case report. Int J Oral Maxillofac Surg 1996;25:54 6. Morgan JD, Swarbrick MJ, Edwards CM, Donnelly PK. Cyclosporin, nifedipine and gingival hyperplasia: a randomised controlled study. Transpl Int 1994;7: Naugle K, Darby ML, Bauman DB, Lineberger LT, Powers R. The oral health status of individuals on renal dialysis. Ann Periodontol 1998;3: Naylor GD, Fredericks MR. Pharmacologic considerations in the dental management of the patient with disorders of the renal system. Dent Clin North Am 1996;40: Okada H, Davies JE, Yamamoto H. Brown tumour of the maxilla in a patient with secondary hyperparatyroidism: a case study involving immunohistochemistry and electron microscopy. J Oral Maxillofac Surg 2000;58: Opatrny K. Hemostasis disorders in chronic renal failure. Kidney Int Suppl 1997;52:S87 9. O Valle F, Mesa F, Aneiros J, ym. Gingival overgrowth induced by nifedipine and cyclosporin A. Clinical and morphometric study with image analysis. J Clin Periodontol 1995;22: Pereira CM, de Andrate CR, Vargas PA, Coletta RD, de Almeida O, Lopes MA. Dental alterations associated with X-linked hypophosphatem rickets. J Endod 2004;30: Rees TD, Levine RA. Systematic drugs as a risk factor for periodontal disease initiation and progression. Compendium 1995;16:20, 22, 26. Remuzzi G, Ruggenenti P, Perico N. Chronic renal diseases: renoprotective benefits of renin-angiotensin system inhibition. Ann Int Med 2002;136: Saha H. Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Duodecim 2004; 120: Suomen Munuaistautirekisterin vuosiraportti Helsinki: Yliopistopaino, Thomas DW, Baboolal K, Subramanian N, Newcombe RG. Cyclosporin A-induced gingival overgrowth is unrelated to allograft function in renal transplant recipients. J Clin Periodontol 2001;28: Tong DC, Walker RJ. Antibiotic prophylaxis in dialysis patients undergoing invasive dental treatment. Nephrology (Carlton) 2004;9: Werner CW, Saad TF. Prophylactic antibiotic therapy prior to dental treatment for patients with end-stage renal disease. Spec Care Dentist 1999;19: MAARIT VESTERINEN, HLL, LK Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitos Biomedicum Helsinki PL 63, Helsingin yliopisto EERO HONKANEN, LKT, dosentti, ylilääkäri HYKS:n Kirurginen sairaala, nefrologian klinikka PL 263, HUS HELLEVI RUOKONEN, HLT, EHL, M.Sc (Dental Sciences), apulaisylihammaslääkäri JUKKA H. MEURMAN, LKT, HLT, professori HYKS:n Kirurginen sairaala, suu- ja leukasairauksien klinikka PL 263, HUS Munuaistautipotilas suun terveydenhuollossa 2359

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

Vuosiraportti 6 Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 22 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 55 Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > potilasta/1 milj. as. Vaasa

Lisätiedot

Potilasohje Sevelamer Sandoz 800 mg-valmisteen käyttäjille. Koulutusmateriaali peritoniitin riskitekijöistä ja estosta peritoneaalidialyysipotilailla

Potilasohje Sevelamer Sandoz 800 mg-valmisteen käyttäjille. Koulutusmateriaali peritoniitin riskitekijöistä ja estosta peritoneaalidialyysipotilailla Potilasohje Sevelamer Sandoz 800 mg-valmisteen käyttäjille Potilaille Koulutusmateriaali peritoniitin riskitekijöistä ja estosta peritoneaalidialyysipotilailla Tämä koulutusmateriaali sisältää hyödyllistä

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Anne Kuusisto & Saara Törmikoski. SUUN TERVEYDENHOITO OSANA MUNUAISTAUTIA SAIRASTAVAN AIKUISEN HOITOA Kyselytutkimus

Anne Kuusisto & Saara Törmikoski. SUUN TERVEYDENHOITO OSANA MUNUAISTAUTIA SAIRASTAVAN AIKUISEN HOITOA Kyselytutkimus Anne Kuusisto & Saara Törmikoski SUUN TERVEYDENHOITO OSANA MUNUAISTAUTIA SAIRASTAVAN AIKUISEN HOITOA Kyselytutkimus SUUN TERVEYDENHOITO OSANA MUNUAISTAUTIA SAIRASTAVAN AIKUISEN HOITOA Kyselytutkimus Anne

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ 30. huhtikuuta 2008 Arvoisa lääkäri, Viread (tenofoviiridisoproksiilifumaraatti, tenofoviiri DF) Koska Vireadin käyttö on hyväksytty HIV:in hoidon lisäksi

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Telmisartan/ ratiopharm 4.12.2014, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Telmisartan/ ratiopharm on angiotensiini

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Tervetuloa. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle

Tervetuloa. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle Tervetuloa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispolikliniikka puh. 06-8264592 Tervetuloa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan

Lisätiedot

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN (RMP:n) YHTEENVETO (lääkevalmisteittain)

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN (RMP:n) YHTEENVETO (lääkevalmisteittain) OSA VI RISKINHALLINTASUUNNITELMAN (RMP:n) YHTEENVETO (lääkevalmisteittain) Riskinhallintasuunnitelman yhteenvedon muoto ja sisältö Riskinhallintasuunnitelman yhteenvedossa (osa VI) esitetyt tiedot perustuvat

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Lukijalle Suun terveyteen liittyvät terveystavat vakiintuvat jo varhaislapsuudessa. Suun terveydellä on merkitys ihmisen kokonaisterveydelle. Monet

Lisätiedot

Vuosiraportti 2001. Suomen munuaistautirekisteri. Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650. Peritoneaalidialyysi. Hemodialyysi. Munuaisensiirto.

Vuosiraportti 2001. Suomen munuaistautirekisteri. Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650. Peritoneaalidialyysi. Hemodialyysi. Munuaisensiirto. Vuosiraportti 01 Suomen munuaistautirekisteri Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650 0 550 500 450 0 350 300 250 0 150 0 50 0 165 10 15 1 15 Vuosi 10 15 00 Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto

Lisätiedot

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO LOSATRIX 12,5 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT Päivämäärä: 8.9.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Hypertensiosta,

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Vuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Nefrologisen seurannan kesto. Osuus potilaista (%) 100. > 5 vuotta. 2 5 vuotta.

Vuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Nefrologisen seurannan kesto. Osuus potilaista (%) 100. > 5 vuotta. 2 5 vuotta. Suomen munuaistautirekisteri 1 8 6 4 2 211 212 213 214 215 Nefrologisen seurannan kesto > 5 vuotta 2 5 vuotta 1 2 vuotta 91 365 päivää 7 9 päivää < 7 päivää Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

SUU JA LÄÄKE. Näin tunnistat suun limakalvon lääkehaitat

SUU JA LÄÄKE. Näin tunnistat suun limakalvon lääkehaitat SUU JA LÄÄKE Hellevi Ruokonen HLT, M.Sc. (Dental Sciences) EHL, ylihammaslääkäri va. HUS, Pää- ja kaulakeskus, Suu- ja leukasairaudet Anna-Maija Matela HLL, erikoistuva hammaslääkäri HUS, Pää- ja kaulakeskus,

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Paminject 3 mg/ml, infuusiokonsentraatti, liuosta varten 25.2.2016, Versio V3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Paminject 3 mg/ml, infuusiokonsentraatti,

Lisätiedot

Vuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Potilaiden määrä vuoden lopussa v v. 5 9 v. 0 4 v

Vuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Potilaiden määrä vuoden lopussa v v. 5 9 v. 0 4 v Suomen munuaistautirekisteri Potilaiden määrä vuoden lopussa 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-9 -95 - -5-1 15 19 v 1 14 v 5 9 v 4 v Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 211...

Lisätiedot

Erittäminen. Nestetasapaino, pahoinvointi, nenämahaletku, dialyysi

Erittäminen. Nestetasapaino, pahoinvointi, nenämahaletku, dialyysi Erittäminen Nestetasapaino, pahoinvointi, nenämahaletku, dialyysi Ihmisen massasta n. 60 % vettä Vettä elimistö menettää nesteitä/ vrk virtsa n. 1,5-2 litraa/ vrk haihtuminen n. 1 litra/ vrk Nestetasapaino

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Olmestad Comp 20 mg/12,5 mg kalvopäällysteinen tabletti Olmestad Comp 20 mg/25 mg kalvopäällysteinen tabletti 17.12.2015, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen Näin tutkin HEIKKI SAHA Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi hyvin yksinkertaiset ja

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA

SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA 1 Lääketieteen yksikkö, Tampereen yliopisto SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA Erikoistujan nimi: Itsearvioinnin pvm ja koulutusvaihe: Sisätautien 6 vuoden koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa

Lisätiedot

PERITONEAALI- DIALYYSIHOIDON PERIAATTEISTA JA KOMPLIKAATIOISTA. PD-koulutuspäivä 26.1.2016 Marja Miettinen, oyl, K-SKS

PERITONEAALI- DIALYYSIHOIDON PERIAATTEISTA JA KOMPLIKAATIOISTA. PD-koulutuspäivä 26.1.2016 Marja Miettinen, oyl, K-SKS PERITONEAALI- DIALYYSIHOIDON PERIAATTEISTA JA KOMPLIKAATIOISTA PD-koulutuspäivä 26.1.2016 Marja Miettinen, oyl, K-SKS Kenelle PD-hoito sopii? ensisijainen hoitomuoto kaikille potilaille epävakaa hemodynamiikka

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Aripiprazole Accord (aripipratsoli)

Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Esite terveydenhuoltohenkilöstölle Aripiprazole Accord (aripipratsoli) on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Johdanto Tämä esite, Myfenax (mykofenolaattimofetiili) Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille,

Lisätiedot

Apuaineet: Yksi gramma sisältää 1,56 mg metyyliparahydroksibentsoaattia (E 218) ja 0,17 mg propyyliparahydroksibentsoaattia (E 216), ks. kohta 4.4.

Apuaineet: Yksi gramma sisältää 1,56 mg metyyliparahydroksibentsoaattia (E 218) ja 0,17 mg propyyliparahydroksibentsoaattia (E 216), ks. kohta 4.4. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI REGRANEX 0,01 % geeli 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma geeliä sisältää 100 μg bekaplermiiniä*. * Rekombinantti-DNA-tekniikalla tuotettu ihmisen BB-verihiutalekasvutekijä

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Suomen munuaistautirekisteri raportti 2 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 2... ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhansina

Suomen munuaistautirekisteri raportti 2 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 2... ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhansina raportti 2 Suomen munuaistautirekisteri Kuolleisuus/ potilasvuotta 3 2 2 - -6 - - - - - -2-3 - - Peritoneaalidialyysi Hemodialyysi Kaikki aktiivihoitopotilaat Munuaisensiirto Suomen munuaistautirekisteri

Lisätiedot

Suomen munuaistautirekisteri Vuosiraportti 0 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 0...ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhans

Suomen munuaistautirekisteri Vuosiraportti 0 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 0...ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhans Vuosiraportti 0 Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 5 0 25 15 5 0-5 -0-5 -80-85 -0-5 -00 Vuosi Tyypin 1 ja 2 diabetes yhteensä Tyypin 2 diabetes Muu määritetty diagnoosi Tyypin

Lisätiedot

Lasten panoraamatutkimukset miten pienille?

Lasten panoraamatutkimukset miten pienille? Lasten panoraamatutkimukset miten pienille? HLT, EHL (hampaiston oikomishoito), dos., Janna Waltimo-Sirén, Hammaslääketieteen laitos, Helsingin yliopisto Leukojen panoraamatomografiatutkimus (PTG) antaa

Lisätiedot

KEYTRUDA monoterapiana on tarkoitettu aikuisille edenneen (leikkaukseen soveltumattoman tai metastasoituneen) melanooman hoitoon.

KEYTRUDA monoterapiana on tarkoitettu aikuisille edenneen (leikkaukseen soveltumattoman tai metastasoituneen) melanooman hoitoon. KEYTRUDA (pembrolitsumabi) Terveydenhuollon ammattilaiset Usein kysytyt kysymykset KEYTRUDA monoterapiana on tarkoitettu aikuisille edenneen (leikkaukseen soveltumattoman tai metastasoituneen) melanooman

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille Eevi Jacksen 2016 Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille pinnallisia syviä munasarjakystia = endometrioomia Video erinäköisistä

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Sairastuin diabetekseen, mistä huumeista minun tulisi luopua? vielä ei ole

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Canidryl 50 mg tabletti koirille Karprofeeni. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine:

VALMISTEYHTEENVETO. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Canidryl 50 mg tabletti koirille Karprofeeni. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Canidryl 50 mg tabletti koirille Karprofeeni 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: Karprofeeni 50 mg/tabletti Apuaineet Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä

Lisätiedot

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)

Lisätiedot

TerveysInfo. Hampaanpoiston jälkeen Lehtisessä kerrotaan toimenpiteistä hampaanpoiston jälkeen. Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta.

TerveysInfo. Hampaanpoiston jälkeen Lehtisessä kerrotaan toimenpiteistä hampaanpoiston jälkeen. Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta. TerveysInfo Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta. Hampaanpoiston jälkeen Lehtisessä kerrotaan toimenpiteistä hampaanpoiston jälkeen. Hakusanat: hampaidenhoito, Diabeetikon suunhoito Lehtisessä

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat näkyvät suun terveydessä

Mielenterveyden ongelmat näkyvät suun terveydessä Mielenterveyden ongelmat näkyvät suun terveydessä Annukka Vuorinen Ylihammaslääkäri, terveyspalveluyksikön johtaja YTHS Tampere Silmät ovat sielun peili, ja suu on portti peremmälle. Kuvat Päivi Jääsaari

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pronaxen 250 mg tabletti OTC 25.9.2015, Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Pronaxen 250 mg on tarkoitettu

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 29. päivänä

Lisätiedot

LIITE VALMISTEYHTEENVETO

LIITE VALMISTEYHTEENVETO LIITE VALMISTEYHTEENVETO 4 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mizollen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Mitsolastiini (INN) 10 mg 3. LÄÄKEMUOTO Depottabletti. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1. Terapeuttiset indikaatiot

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot