Munuaistautipotilas suun terveydenhuollossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Munuaistautipotilas suun terveydenhuollossa"

Transkriptio

1 Suusairaudet MAARIT VESTERINEN, HELLEVI RUOKONEN, EERO HONKANEN JA JUKKA H. MEURMAN Munuaistautipotilas suun terveydenhuollossa Vuoden 2004 lopussa noin potilasta oli maassamme dialyysihoidossa munuaisten kroonisen vajaatoiminnan takia ja yli potilasta eli munuaissiirteen varassa. Jokaista uremian aktiivihoidossa olevaa potilasta kohti on kymmeniä, joilla munuaisten toiminta on lievemmin häiriintynyt. Näin ollen varovaistenkin arvioiden mukaan maassamme on kymmeniätuhansia munuaistauteja sairastavia. Näitä potilaita kohtaavat perusterveydenhoidon lääkärien ohella myös hammaslääkärit, ja he voivat joutua pulmallisiin tilanteisiin punnitessaan eri hoitovaihtoehtoja. Tässä artikkelissa kerrataan lyhyesti tärkeimmät munuaistautipotilaiden hoitoon liittyvät seikat korostaen suun ja hampaiden hoidon merkitystä. Potilastapaus valaisee, kuinka paljon piileviä tulehduspesäkkkeitä saattaa löytyä kliinisesti terveennäköisestä suusta. A ikuisten kroonisen munuaistaudin keskeisin aiheuttaja maassamme on tyypin 2 diabetes, joka johtaa %:lla nefropatiaan. Tyyppien 1 ja 2 diabeteksen aiheuttaman uremian vuotuinen ilmaantuvuus on yhteensä 35 tapausta miljoonaa asukasta kohti (Suomen munuaistautirekisterin vuosiraportti 2003). Muita tärkeitä munuaisten kroonisen vajaatoiminnan aiheuttajia ovat immunologisten reaktioiden seurauksena syntyvä krooninen glomerulonefriitti, perinnölliset kystasairaudet ja erilaisten vaskulaaristen häiriöiden aiheuttamat, usein tarkemmin määrittämättömiksi jäävät munuaisviat. Lapsilla uremian tyypillinen syy on suomalaistyyppinen synnynnäinen nefroosi, mutta myös virtsateiden rakenneviat, kystiset munuaistaudit ja glomerulonefriitit saattavat heillä johtaa uremiaan. Munuaisten vajaatoiminnan tunnistaminen ja keskeiset hoitolinjat Vihjeitä munuaistaudista ovat poikkeava virtsalöydös (mikroalbuminuria, proteinuria, hematuria) ja merkit munuaisten heikentyneestä toimin- Duodecim 2005;121: nasta, kuten seerumin kystatiini C -pitoisuuden lisääntyminen, plasman poikkeava kreatiniinipitoisuus sekä glomerulusten pienentynyt suodatusnopeus (Saha 2004). Taudin syy varmistetaan yleensä radiologisesti ja munuaisten histopatologisella tutkimuksella. Kohonneen verenpaineen tehokas hoito on tärkein keino hidastaa munuaistaudin etenemistä (El Nahas ja Bello 2005). Tavoitteena on enintään 130/80 mmhg:n verenpainearvo. Ensisijaisina lääkkeinä käytetään ACE:n estäjiä (tai angiotensiini II -reseptorin salpaajia), koska ne myös vähentävät proteinuriaa ja suojaavat munuaisia (Remuzzi ym. 2002). ACE:n estäjiin yhdistetään tarvittaessa diureetti, kalsiuminsalpaaja tai beetasalpaaja. Myös dyslipidemia ja tupakointi jouduttavat munuaistaudin etenemistä (El Nahas ja Bello 2005), ja usein tarvitaan sekä ruokavaliohoitoa että statiineja. Munuaisten toiminnan heikentyessä elimistöön kertyy fosforia, mikä vähentyneen aktiivisen D-vitamiininmuodostuksen kanssa pienentää plasman kalsiumpitoisuutta. Seurauksena on sekundaarinen hyperparatyreoosi ja munuaisperäinen luustotauti. Hyperfosfatemia vaikuttaa hai- 2353

2 tallisesti myös verisuoniin ja sydämeen (Block ym. 1998). Sen hoidon kulmakiviä ovat ruokavalion fosforirajoitus ja aterioiden yhteydessä käytettävä fosforia sitova lääkitys (kalsiumsuolat, sevelameeri). Nämä hoidot tulee aloittaa jo munuaisten vajaatoiminnan varhaisvaiheessa. Munuaisten pitkälle edenneessä vajaatoiminnassa potilaalla on anemia, hyytymishäiriöitä ja lisääntynyt alttius infektioille. Anemia on seuraus monen tekijän yhteisvaikutuksesta, johon liittyy ravitsemuspuutoksia, rauta-ai- Munuaisten toiminnan häiriö heijastuu kaikkialle elimistöön neenvaihdunnan mukaan luettuina suun limakalvo, hampaat ja leukaluut. miasta johtuvia häiriöitä ja ure- toksiineja. Tärkeimmät syyt ovat erytropoietiinin vähentynyt tuotto munuaisissa ja vähentynyt erytropoieesi. Anemia on yleensä normosyyttinen ja normokrominen, ja sitä hoidetaan erytro poietiinianalogeilla huolehtien samalla raudan riittävästä saannista. Anemiasta aiheutuva verenvuototaipumus tulee huomioida toimenpiteissä. Pitkälle edenneeseen uremiaan voi liittyä anoreksiaa, pahoinvointia ja oksentelua. Suussa seurauksina ovat ammoniakin maku tai haju, stomatiitti ja parotiitti (Eigner ym. 1986, Kho ym. 1999). Dialyysi. Dialyysihoitotapa suunnitellaan yleensä siinä vaiheessa, kun glomerulusten suodatusnopeus on alle 0,35 ml/s (eli alle 25 % normaalista), ja hoito aloitetaan, kun noin % toiminnasta on jäljellä (Honkanen ja Ahlbäck 2002). Hoitomuotoja ovat hemodialyysi ja peritoneaalidialyysi. Hemodialyysissä potilaan veri johdetaan kanyylien kautta keinomunuaislaitteeseen ja sieltä takaisin verenkiertoon. Hoito kestää 4 5 (joskus kahdeksan) tuntia, ja se toistetaan ainakin kolmesti viikossa. Peritoneaalidialyysiä varten potilaalle asennetaan vatsanpeitteiden läpi silikonikuminen katetri, jonka kärki tulee virtsarakon ja peräsuolen väliin. Katetrin kautta vatsaonteloon lasketaan dialyysinestettä, joka vaihdetaan neljä kertaa vuorokaudessa (ns. CAPD-hoito) tai nesteenvaihdot tekee öisin peritoneaalidialyysilaite (ns. APD-hoito). Hoidon tärkein komplikaatio on peritoniitti. Sen aiheuttavat yleensä katetrin kautta vatsaonteloon päässeet mikrobit, tavallisimmin stafylokokkiryhmän bakteerit. Melko tavallisia aiheuttajia ovat myös streptokokit, joiden arvellaan pääsevän vatsaonteloon hematogeenisesti esimerkiksi suuontelotoimenpiteiden seurauksena. Munuaisensiirto on tuloksiltaan paras uremian hoitotapa, mutta se sopii vain pienelle osalle dialyysihoidossa olevista potilaista. Siirto voidaan tehdä elävältä lähiomaiselta tai vainajalta. Vuonna 2004 maassamme suoritettiin 197 munuaisensiirtoa, joista ainoastaan muutamassa luovuttajana oli lähiomainen. Kaikki potilaat tarvitsevat siirron jälkeen immunosuppressivisia lääkkeitä. Tavallisesti käytetään kalsineuriinin estäjän (syklosporiini, takrolimuusi), glukokortikoidin ja mykofenolaatin yhdistelmää. Munuaisensiirtopotilas tarvitsee usein myös verenpaine- ja dyslipidemialääkkeitä. Immunosuppressiivinen hoito altistaa infektioille, ja osa käytettävistä lääkkeistä on nefrotoksisia ja aiheuttaa myös osteoporoosia. Kaikki potilaan mahdolliset infektiofokukset tulee diagnosoida ja hoitaa huolellisesti sekä ennen elinsiirtoa että sen jälkeen. Munuaistautien suumanifestaatiot Munuaisten toiminnan häiriö heijastuu kaikkialle elimistöön mukaan luettuina suun limakalvo, hampaat ja leukaluut. Muutokset ovat kuitenkin epäspesifisiä, ja osa niistä aiheutuu syljen erityksen tai koostumuksen muutoksista, liitännäistaudeista tai uremiasta. Kattavia tutkimuksia aiheesta ei kuitenkaan ole julkaistu, vaan tieto on suurelta osin kokemusperäistä ja tapausselostuksiin pohjautuvaa. Joskus suuoireet ovat jopa munuaistaudin ensimmäinen oire. Munuaistautiin usein liittyvä anemia aiheuttaa ikenien kalpeutta (London ja Drueke 1997) ja lisää verenvuototaipumusta (Opatry 1997). Hampaiden tai leukojen tai molempien alueella voidaan havaita muutoksia mm. familiaarisessa hypofosfatemiassa, hyperparatyreoosiin liittyvässä munuaistaudissa ja diabeettisessa nefropatiassa. Munuaispotilaan hammashoitoa saattavat komplisoida diabetes, hypertensio, immunosuppressio ja dialyysin yhteydessä käytettävät antikoagulantit. On myös muistettava, että osalle dialyysipotilaista suunnitellaan munuaisensiir M. Vesterinen ym.

3 toa, jolloin suun ja hampaiston tulee olla hoidettu jo ennen siirtolistalle asettamista (Naylor ja Fredericks 1996, Ferguson ja Whyman 1998). Potilaan aiemmasta hammashoidosta on saattanut kulua pitkä aika, ja tämän vuoksi hammashoidon tarve voi olla suuri ja hoito aikaa vievä. Tutkimustulokset munuaistautipotilaan kariesriskistä ovat ristiriitaisia. Viitteitä on esitetty sekä karieksen suuresta (Locsey ym. 1986) että pienestä (Klassen ja Krasko 2002, Al Nowaiser ym. 2003) esiintyvyydestä. Todennäköisesti karies riski on suurentunut munuaispotilaan ruoan runsaan hiilihydraattipitoisuuden myötä. Toisaalta dialyysipotilaan runsasrasvainen ruokavalio ja uremiasta johtuva hammaskiven lisääntynyt muodostus voivat estää kariesvaurioita, sillä niin rasvat kuin syljen suuri ureapitoisuus estävät kariesbakteerien aineenvaihduntaa. Dialyysihoidossa olevilla on kuvattu esiintyvän hammaseroosioita. Bukkaalisten eroosioiden syy on yleensä runsas happamien ruoka-aineiden osuus ravinnossa, kun taas lingvaalisia eroosioita on esiintynyt toistuvan regurgitaation ja oksentelun yhteydessä (Levy 1988, Klassen ja Krasko 2002). Familiaarisessa hypofosfatemiassa (hereditaarinen D-vitamiiniresistentti riisitauti) fosfaatti-ionien takaisin imeytyminen munuaisten distaalitubuluksissa on puutteellista, mikä johtaa hyperfosfaturiaan ja hypofosfatemiaan sekä niiden seurauksena riisitautiin. Kyseessä on joukko geneettisesti periytyviä riisitautimuotoja, joista yleisin periytyy X-kromosomissa, mutta muitakin periytymismuotoja tunnetaan. Ennen taudin diagnosointia ja hoitoa kehittyvässä hampaistossa voidaan nähdä kiillehypoplasioita, jotka ilmenevät useimmiten vaaleina laikkuina hampaissa. Röntgenkuvissa nähdään hampaiden ytimen laajoja pulpaonteloita ja korkeita pulpasarvia, ja usein myös juurenpäiden sulkeutuminen on viivästynyt (Meurman ja Hakala 1984, Chaussain-Miller ym. 2003). Hammasluu on hypomineralisoitunutta, ja kun kiille kuluu, hammas infektoituu helposti. Siten myös päällepäin terveennäköisissä hampaissa voi röntgentutkimuksessa paljastua juurenkärkeä ympäröiviä tulehdusmuutoksia (Pereira ym. 2004). Näiden Munuaistautipotilas suun terveydenhuollossa potilaiden hammashoidossa on usein toistuva kliininen ja radiologinen seuranta tarpeen. Jos potilas saa perustautinsa hoitoon fosfaattilisän ja 1α-hydroksivitamiini D:tä ennen puberteettia, hampaistomuutokset jäävät vähäisemmiksi kuin hoitamattomilla (Chaussain-Miller ym. 2003). Hyperparatyreoosiin liittyvässä osteodystrofiassa hampaiston ja leukojen muutokset ilmenevät yleensä myöhään ja ovat epätavallisia. Radiologisesti voidaan havaita hampaiden vierusalueella lamina duran osittaista tai täydellistä katoamista merkkinä luumuutoksesta. Hampaiden Munuaispotilaan kariesriski on todennäköisesti suurentunut ruoan runsaan hiilihydraattipitoisuuden myötä. liikkuvuus saattaa olla lisääntynyt, ja pehmytkudoksissa nähdään joskus kalkkiutumia. Jos hypokalsemiaa esiintyy hampaiden kehityksen aikana, tämä voi näkyä puhjenneiden hampaiden kiillehypoplasioina tai poskihampaiden röntgenkuvissa juurten tylppänä muotona (Locsey ym. 1986, Levy 1988, Klassen ja Krasko 2002). Leukaluissa luutrabekulaatio voi vähentyä, ja leukojen alueelle (kuten muuallekin luustoon) saattaa muodostua jättisolukasvaimia, ns. ruskeita kasvaimia (Okada ym. 2000). Jättisolukasvain voi aiheuttaa kipua ja turvotusta kasvaessaan läpi luukorteksin (Antonelli ja Hottell 2003). Kasvaimet ovat histologisesti jättisolugranuloomia. Hyperparatyreoosissa leukaluun kompakta voi myös ohentua ja jopa hävitä kokonaan, jolloin seurauksena saattaa olla spontaani murtuma. Hyperparatyreoosiin liittyvässä osteodystrofiassa on kuvattu harvinaisena komplikaationa leukaluun paikallista liikakasvua (Michiwaki ym. 1996, Kalyvas ym. 2004), josta saattaa aiheutua virhepurentaa (Michiwaki ym. 1996). Synnynnäisissä munuaistaudeissa on myös kuvattu hampaistomuutoksia, mm. alaleuan premolaarien juurten puutteellista kehitystä ja siten hampaiden liikkuvuuden lisääntymistä (Brin ym. 1985). Jos munuaistaudin taustalla on diabetes, huonossa hoitotasapainossa olevilla potilailla ilmenee enemmän hampaiden juurenpäätulehduksia sekä parodontaalisairauksia kuin muulla väestöllä (Bender ja Bender 2003). Diabetespotilaat ovat sinänsä herkkiä bakteeri- ja opportunisti

4 infektioille, ja infektioiden hoito on tärkeää myös diabeteksen hoitotasapainon kannalta. Suun kuivuminen on munuaistautipotilailla yleistä. Se voi johtaa kohonneeseen kariesaktiivisuuteen sekä epämääräiseen kipuun ja suupoltteeseen (Kho ym. 1999). Lapsilla on toisaalta havaittu kariesta aiheuttavien Streptococcus mutans- ja laktobasillimäärien olevan pienemmät kuin verrokeilla. Tämä johtuu todennäköisesti syljen ureapitoisuuden suurenemisesta munuaisten pitkäaikaisessa vajaatoiminnassa (Al-Nowaiser ym. 2003, Ertugrul ym. 2003). Dialyysipotilaita tutkittaessa lähes kaikilla on todettu jonkinasteinen parodontaalisairaus. Yli puolella on kuvattu keskivaikeaa tai vai keaa gingiviittiä ja 36 %:lla alkavaa parodontiittia (Naugle ym. 1998, Al-Wahadni ja Al-Omari 2003). Nauglen ym. (1998) tutkimuksessa lähes kaikilla (98 %) todettiin hammaskiveä, mikä korostaa hampaan kiinnityskudosten hoidon tarvetta näillä potilailla. Omassa julkaisemattomassa pitkittäistutkimuksessamme, jossa potilaita seurataan peridialyysivaiheesta munuaisensiirron jälkeiseen tilanteeseen, emme ole toistaiseksi havainneet mainittavampia suuongelmia, mutta tätä kirjoittaessamme vasta kahdeksan potilasta on tutkittu koko sairauden ja sen eri hoitojen ajan. Potilaiden syljeneritys väheni munuaisensiirron jälkeisessä vaiheessa, mikä johtunee hyljinnänestolääkityksestä. Tällä seikalla saattaa olla merkitystä suun ja hampaiden myöhemmän terveyden kannalta. Hammashoidossa huomioitavia seikkoja Taulukkoon on koottu munuaistautipotilaan hammashoidossa huomioitavia keskeisiä seikkoja. Keskussairaaloiden suu- ja leukasairauksien poliklinikoita on syytä konsultoida näiden potilaiden suuterveysongelmissa, ja vaikeimmissa tapauksissa potilaat tulee lähettää näiden klinikoiden hoidettaviksi. Munuaisen vajaatoimintaa sairastava on altis infektioille, joten hammasperäiset infektiot on syytä diagnosoida ja hoitaa jo ennen dialyysihoidon aloittamista. Potilasta on opastettava huolehtimaan itse mahdollisimman hyvin päivittäisestä suu hygieniastaan. Munuaisten vajaatoimintaan liittyvä anemia TAULUKKO. Munuaistautipotilaiden hammashoidossa huomioitavat seikat. Yleistä Koska infektiot voivat pahentaa perustautia tai vaikeuttaa sen hoitoa, tulee kaikki suun ja hampaiden infektiopesäkkeet diagnosoida ja hoitaa ajoissa. Leukojen panoraamatomografia on välttämätön piilevien pesäkkeiden diagnosoimiseksi. Munuaistautipotilaat kärsivät usein suuvaivoista, kuten suun kuivuudesta (kserostomia) ja suupoltteesta (burning mouth). Asiaan perehtyneen hammaslääkärin konsultaatio on näissä tapauksissa paikallaan. Ennen dialyysihoidon aloittamista Avohoidossa ei tavallisesti ole syytä hoitaa potilaita, joiden seerumin urea- tai kreatiniiniarvot ovat selvästi suurentuneet. Antibioottiprofylaksi annetaan harkinnan mukaan verekkäissä toimenpiteissä, varsinkin infektoituneita kudoksia käsiteltäessä. Hemodialyysipotilaat Hemodialyysipotilaiden ongelmana ovat infektiot avanteen tai suntin kautta. Tämän vuoksi potilaalle on annettava antibioottiprofylaksi endokardiittiperusohjeen mukaisesti. Peritoneadialyysipotilaat Antibioottiprofylaksi annetaan harkinnan mukaan verekkäissä toimenpiteissä, varsinkin infektoituneita kudoksia käsiteltäessä. Munuaissiirtopotilaat Munuaisensiirtoa odottavalle potilaalle on tehtävä selkeä hoitosuunnitelma kaikkien hammasperäisten infektiofokusten saneeraamiseksi. Keskussairaalan suu- ja leukasairauksien poliklinikan konsultaatio on tällöin usein tarpeen. Munuaisensiirron jälkeen immunosuppressiivinen lääkehoito saattaa peittää infektio-oireet suussa. Profylaktinen antibioottisuoja on tarpeen niissä hammastoimenpiteissä, jotka aiheuttavat verenvuotoa. Myös postoperatiivinen antibioottisuoja on usein tarpeen. Kortikosteroidit aiheuttavat potilaan oman kortikosteroidituotannon vähenemistä, mikä on pidettävä mielessä laajempien kirurgisten toimenpiteiden yhteydessä. Laajemmat toimenpiteet on syytä keskittää suu- ja leukasairauksien poliklinikoihin. lisää verenvuototaipumusta, mikä on huomioitava invasiivisissa toimenpiteissä. Hemodialyysipotilaiden hammashoitoa ei ajoiteta dialyysipäivään vaan dialyysia seuraavaan päivään (Jameson ja Wiegman 1990, De Rossi ja Glick 1996, Naylor ja Fredericks 1996). Ennen munuaisensiirtoa suun ja hampaiden tulehduspesäkkeet on ehdottomasti hoidettava. Juurihoidon kannalta ongelmalliset, parodontiittiset ja retinoituneet hampaat, jotka ovat läpäisseet leukaluun korteksin, poistetaan. Reikiintyneet hampaat paika M. Vesterinen ym.

5 taan, hampaiden kiinnityskudostulehdus hoidetaan, ja viimeistään tällöin potilaalle opetetaan suun ja hampaiden sairauksia ehkäisevä kotihoito sekä motivoidaan hyvään suuhygienian ylläpitoon. Munuaisensiirron jälkeen tulee ensimmäisten kuuden kuukauden aikana antaa vain välttämätön hammashoito, ja se sopii parhaiten annettavaksi sairaalan suu- ja leukasairauksien poliklinikassa. Siirron jälkeen käytettävän syklosporiinin on kuvattu aiheuttavan ikenien liikakasvua. Sen esiintyvyys on vaihdellut laajasti eri tutkimuksissa (8 70 %), mikä todennäköisesti johtuu erilaisista potilasryhmistä (Daley ym. 1986, Rees ja Levine 1995). Munuaisensiirtopotilailla liikakasvun laajuus ja vaikeusaste korreloivat merkitsevästi plasman lääkepitoisuuteen (Thomas ym. 2001). Kohonneen verenpaineen hoitoon käytettävä nifedipiini lisää sekin ienhyperplasian riskiä munuaisensiirtopotilailla (Morgan ym. 1994, O Valle ym. 1995). Liikakasvu alkaa tyypillisesti hampaiden välisistä ienpapilloista. Ylimääräinen kudos on usein poistettava kirurgisesti, ennen kuin suuhygienian normaali ylläpito on mahdollista. Hankalassa ienhyperplasiassa kannattaakin vaihtaa kalsiuminsalpaaja toiseen verenpainelääkkeeseen. Se, mitä munuaistautipotilaiden lääkehoidossa yleensä tulee huomioida, koskee myös suun terveydenhoitoa. Lääkeannos joudutaan sopeuttamaan munuaisten vajaatoimintaan lääkeaineen mukaan joko kerta-annosta pienentämällä tai antoväliä pidentämällä. Hammashoidossa indikaatioissa määrätään useimmiten mikrobilääkkeitä sekä kipu- ja tulehduskipulääkkeitä. Munuaisten vaikeassa vajaatoiminnassa esimerkiksi amoksisilliinin antoväliä tulee pidentää. Klindamysiinin annoksia tai antovälejä ei sen sijaan tarvitse muuttaa. Tulehduskipulääkkeiden käytössä tulee noudattaa varovaisuutta; parasetamoli on turvallinen särkylääke. Systeemisten fluorivalmisteiden käyttöä kariesprofylaksissa tulee munuaistoksisuuden vuoksi välttää. Antibioottiprofylaksin tarpeellisuudesta dialyysipotilailla on kirjallisuudessa esitetty ristiriitaista tietoa, ja profylaksin anto on usein ollut sattumanvaraista, hoitavasta yksiköstä ja maasta riippuvaa (Werner ja Saad 1999, Klassen ja Krasko 2002, Tong ja Walker 2004). Hemodialyysipotilailla antibioottiprofylaksiin on tarvetta kahdesta syystä: antibiootin on ajateltu ehkäisevän suoniyhteyteen liittyvää bakteeriendokardiittia ja estävän endarteriittia erityisesti tilanteissa, joissa suoniyhteyden tekoon on käytetty synteettistä materiaalia (Naylor ja Fredericks 1996, Werner ja Saad 1999). Antibioottiprofylaksiksi suositellaan American Heart Associationin ohjeen mukaan amoksisilliinia (2 g tuntia ennen toimenpidettä). Penisilliiniallergisille suositellaan klindamysiiniä (600 mg tuntia ennen toimenpidettä) (Dajani ym. 1997). Peritoneaalidialyysipotilaat eivät sen sijaan useinkaan saa antibioottiprofylaksia (Tong ja Walker 2004), vaikka se näilläkin potilailla saattaisi olla tarpeen peritoniitin ehkäisemiseksi. Hammastoimenpiteiden on kuvattu olevan peritoniitin mahdollinen riskitekijä dialyysipotilailla (Levy ym. 1990). Munuaisensiirron saanut potilas käyttää hyljinnänestolääkitystä, mikä voi peittää mahdollisen hammasinfektion oireet. Profylaktinen antibioottisuoja on siten siirtopotilaille suositeltava verekkäissä, bakteremiaa aiheuttavissa toimenpiteissä (Naylor ja Fredericks 1996). Potilastapaus Potilas on aiemmin terve 58-vuotias nainen, jolla ei tiedetä esiintyneen lääkeaineyliherkkyyksiä. Hoitoon tuloa edeltävänä kesänä hänellä oli ilmennyt väsymystä, mutta hän oli kuitenkin jaksanut käydä työssä. Marraskuussa 2004 potilaan vointi oli nopeasti huonontunut, hän oli laihtunut ja hänelle oli ilmaantunut alaraajaturvotusta ja voimakasta hengenahdistusta. Potilaalle aloitettiin akuutisti hemodialyysihoidot. Munuaisbiopsiassa todettiin loppuvaiheen munuaissairaus ja viitteitä IgA-nefropatiasta. Seerumin kreatiniinipitoisuus oli 773 μmol/l, hemoglobiiniarvo 69 g/l ja trombosyyttimäärä 500 x 10 9 /l. Potilaalle tehtiin muiden tutkimusten lisäksi myös leukojen panoraamatomografia hampaiden infektiofokusten paljastamiseksi. Tämän jälkeen potilas ohjattiin hammashoitoon HYKS:n suu- ja leuka sairauksien klinikkaan. Potilaan lääkitys hammashoitoon tullessa oli seuraava: hydroksitsiini (250 mg x 1), kalsiumkarbonaatti (400 mg 2 x 2), ramipriili (5 mg 1 x 1), alfakelsidoli (0,25 μg 1 x 1), furosemidi (40 mg 2 x 2), metyyliprednisoloni (32 mg x 1), asetyylisalisyylihappo (100 mg 1 x 1), Renavit-vitamiinivalmiste (1 x 1 joka toinen päivä) ja seliprololi (100 mg joka toinen päivä). Potilas tupakoi, ja edellisestä hammashoitokäynnistä oli kulunut vuosia. Kuvassa 1 on potilaan hampaiston Munuaistautipotilas suun terveydenhuollossa 2357

6 KUVA 1. Esimerkkipotilaan hampaisto hoitoon tullessa. Kliinisessä tutkimuksessa todettiin vajaa, hoitamaton hampaisto. Ikenet olivat vetäytyneet hampaiden tukikudostulehduksen vuoksi. Suuhygienia oli kuitenkin suhteellisen hyvä. Ien näytti vaalealta eikä paljastanut syvemmällä kudoksissa piilevää tulehdusta. Myös tupakointi peitti tulehduksen kliiniset merkit. KUVA 2. Leukojen panoraamatomografiakuva. Yläleuassa oikealla on kariespesäke hampaassa d. 16 (musta nuoli). Vasemmalla on hatarat juuritäytteet hampaissa d. 23 ja d. 25, ja ne ovat siten mahdollisia infektiopesäkkeitä (valkoiset nuolet). Alaleuassa on vasemmalla katkennut hammas d. 35 ja syvä luutasku hampaassa d. 37. Oikealla alaleuassa hammas d. 46 on amputoitu (hammas ydin nekrotisoitu), ja siinä on juurenkärjen viereinen sulautuma merkkinä tulehduksesta (nuolet alaleuassa). Hampaistossa on kauttaaltaan alveoliluukatoa kroonisen parodontiitin merkkinä ja useissa hampaissa yli juurten puoliväliin ulottuvia luutaskuja, nekin mahdollisia tulehduspesäkkeitä. Potilaan hampaiston tulehduksen hoito vaati useita käyntejä hammaslääkärissä. kliininen näkymä hoitoon tullessa ja kuvassa 2 vastaava pano raamatomografia. Hampaissa oli useita pesäkkeitä, ja peräti kahdeksan hammasta jouduttiin poistamaan. Hampaiden kiinnityskudostulehdukset hoidettiin, ja jäljelle jääneet karieksen vaurioittamat hampaat paikattiin. Potilaalle valmistettiin yläleukaan osaproteesi korvaamaan puuttuvia hampaita. Hoito vaati lukuisia käyntejä hammaslääkärin vastaanotolla. Potilastapauksemme opettaa, että hammasinfektiot ovat salakavalia ja pahimmillaan laaja hammashoito voi viivästyttää munuaistaudin hoitoa. Esimerkiksi haavan paraneminen hampaan poiston jälkeen kestää noin kaksi viikkoa, ja tänä aikana immunosuppressiivista hoitoa ei voida aloittaa. Lopuksi Tutkimustieto munuaistautien suuilmentymistä on niukkaa. Aiheeseen liittyvä tieto on pääosin kokemusperäistä ja nojautuu usein tapausselostuksiin. Kun munuaistauti alkaa jo lapsuusiällä, voivat siitä aiheutuneet hammasmuutokset olla korjaantumattomia. Keskeistä ja kiistatonta kaikkien munuaistautipotilaiden osalta kuitenkin 2358 M. Vesterinen ym.

7 on, että suun ja hampaiden infektiot voivat vaikeuttaa taudinkulkua ja hankaloittaa munuaissairauden hoitoa. Piilevätkin tulehduspesäkkeet hampaistossa ja leuoissa on syytä diagnosoida ja hoitaa huolellisesti. Leukojen panoraamatomografia on näille potilailla välttämätön. Munuaistauti ja sen hoito puolestaan hankaloittavat suun ja hampaiden hoitoa ja voivat aiheuttaa subjektiivisia suuoireita, joista suupolte ja suun kuivuus ovat kiusallisia. Immunosuppressiivisesta hoidosta johtuva ikenien liikakasvu vaatii usein kirurgista hoitoa. Munuaistautipotilaiden suuongelmissa on syytä tarvittaessa konsultoida keskussairaaloiden suu- ja leukasairauksien poliklinikoita, ja vaikeimmissa tapauksissa potilaat tulee lähettää niihin hoidettaviksi. Kirjallisuutta Al-Nowaiser A, Roberts GJ, Trompeter RS, Wilson M, Lucas VS. Oral health in children with chronic renal failure. Pediatr Nephrol 2003;18: Al-Wahadni A, Al-Omari MA. Dental diseases in a Jordanian population on renal dialysis. Quintessence Int 2003;34: Antonelli JR, Hottel TL. Oral manifestations of renal osteodystrophy: case report and review of the literature. Spec care dentist 2003; 23: Bender IB, Bender AB. Diabetes mellitus and the dental pulp. J Endod 2003;29: Block G, Hulbert-Shearon TE, Lewin NW. Association of serum phosphorus and calcioum x phosphorus product with mortality risk in chronic hemodialysis patients. A national study. Am J Kidney Dis 1998;31: Brin I, Zilberman Y, Galili D, Fuks A. Eruption of rootless teeth in congenital renal disease. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1985;60:61 4. Chaussain-Miller C, Sinding C, Wolikow M, Lasfargues J-J, Goldeau G, Garabédian M. Dental abnormalities in patients with familiar hypophosphatemic vitamin D-resistant rickets: prevention by early treatment with 1-hydroxyvitamin D. J Pediatr 2003;142: Dajani AS, Taubert KA, Wilson W, ym. Prevention of bacterial endocarditis: recommendations by the American Hearth Association. Clin Infect Dis 1997;25: De Rossi, Glick M. Dental considerations for the patient with renal disease receiving haemodialysis. J Am Dent Assoc 1996;127: Daley TD, Wysocki GP, May C. Clinical and pharmacological correlations in ciclosporin-induced gingival hyperplasia. Oral Surg 1986;62: Eigner TL, Jastak JT, Bennett WM. Achieving oral health in patients with renal failure and renal transplants. J Am Dent Assoc 1986;113: El Nahas AM, Bello AK. Chronic kidney disease: the global challenge. Lancet 2005;365: Ertugrul F, Elbek-Cubukcu C, Sabah E, Mir S. The oral health status of children undergoing hemodialysis treatment. Turk J Pediatr 2003; 45: Ferguson CA, Whyman RA. Dental management of people with renal disease and renal transplants. New Zealand Dent J 1998;94: Honkanen E, Ahlbäck A. Dialyysin veritiet. Duodecim 2002;118: Jameson MD, Wiegman TB. Principles, uses and complications of haemodialysis. Med Clin North Am 1990;74: Kalyvas D, Tosios KI, Leventis MD, Tsiklakis K, Angelkopoulos AP. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2004;97: Kho HS, Lee SW, Chung SC, Kim YK. Oral manifestations and salivary flow rate, ph, and buffer capacity in patients with end-stage renal disease undergoing hemodialysis. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 1999;88: Klassen JT, Krasko BM. The dental health status of dialysis patients. J Can Dent Assoc 2002;68:34 8. Levy HM. Dental considerations for the patient receiving dialysis for renal failure. Spec Care Dentist 1988;8:34 6. Levy M, Balfe JW, Geary D, Fryer-Keene SP. Factors predisposing and contributing to peritonitis during chronic peritoneal dialysis in children: a ten-year experience. Perit Dial Int 1990;10: Locsey L, Alberth M, Mauks G. Dental management of chronic haemodialysis patients. Int Urol Nephrol 1986;18: London GM, Drueke TB. Atherosclerosis and ateriosclerosis in chronic renal failure. Kidney Int 1997;57: Meurman JH, Hakala PE. Cranial manifestations of hypophosphatasia in childhood nephrotic syndrome. Int J Oral Surg 1984;13: Michiwaki Y, Michi K, Yamaguchi A. Marked enlargement of the jaws in secondary hyperparathyroidism a case report. Int J Oral Maxillofac Surg 1996;25:54 6. Morgan JD, Swarbrick MJ, Edwards CM, Donnelly PK. Cyclosporin, nifedipine and gingival hyperplasia: a randomised controlled study. Transpl Int 1994;7: Naugle K, Darby ML, Bauman DB, Lineberger LT, Powers R. The oral health status of individuals on renal dialysis. Ann Periodontol 1998;3: Naylor GD, Fredericks MR. Pharmacologic considerations in the dental management of the patient with disorders of the renal system. Dent Clin North Am 1996;40: Okada H, Davies JE, Yamamoto H. Brown tumour of the maxilla in a patient with secondary hyperparatyroidism: a case study involving immunohistochemistry and electron microscopy. J Oral Maxillofac Surg 2000;58: Opatrny K. Hemostasis disorders in chronic renal failure. Kidney Int Suppl 1997;52:S87 9. O Valle F, Mesa F, Aneiros J, ym. Gingival overgrowth induced by nifedipine and cyclosporin A. Clinical and morphometric study with image analysis. J Clin Periodontol 1995;22: Pereira CM, de Andrate CR, Vargas PA, Coletta RD, de Almeida O, Lopes MA. Dental alterations associated with X-linked hypophosphatem rickets. J Endod 2004;30: Rees TD, Levine RA. Systematic drugs as a risk factor for periodontal disease initiation and progression. Compendium 1995;16:20, 22, 26. Remuzzi G, Ruggenenti P, Perico N. Chronic renal diseases: renoprotective benefits of renin-angiotensin system inhibition. Ann Int Med 2002;136: Saha H. Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Duodecim 2004; 120: Suomen Munuaistautirekisterin vuosiraportti Helsinki: Yliopistopaino, Thomas DW, Baboolal K, Subramanian N, Newcombe RG. Cyclosporin A-induced gingival overgrowth is unrelated to allograft function in renal transplant recipients. J Clin Periodontol 2001;28: Tong DC, Walker RJ. Antibiotic prophylaxis in dialysis patients undergoing invasive dental treatment. Nephrology (Carlton) 2004;9: Werner CW, Saad TF. Prophylactic antibiotic therapy prior to dental treatment for patients with end-stage renal disease. Spec Care Dentist 1999;19: MAARIT VESTERINEN, HLL, LK Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitos Biomedicum Helsinki PL 63, Helsingin yliopisto EERO HONKANEN, LKT, dosentti, ylilääkäri HYKS:n Kirurginen sairaala, nefrologian klinikka PL 263, HUS HELLEVI RUOKONEN, HLT, EHL, M.Sc (Dental Sciences), apulaisylihammaslääkäri JUKKA H. MEURMAN, LKT, HLT, professori HYKS:n Kirurginen sairaala, suu- ja leukasairauksien klinikka PL 263, HUS Munuaistautipotilas suun terveydenhuollossa 2359

- Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi?

- Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi? Tervettä elämää munuaissairauden kanssa - Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi? Suuhygienisti, sairaanhoitaja Heidi Hänninen Tays/Suu- ja leukasairauksien poliklinikka Suun terveys osana

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Vuosiraportti 6 Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 22 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 55 Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > potilasta/1 milj. as. Vaasa

Lisätiedot

Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA

Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA Tieto lisää elämänlaatua Tämä esite on tarkoitettu kroonista munuaisen vajaatoimintaa sairastaville

Lisätiedot

Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi

Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi Sydän tai aivoinfarktin syy? Tupakka Korkea verenpaine Keskivartalolihavuus II tyypin diabetes Kohonnut kolesteroli

Lisätiedot

Leikkauspotilaan hampaiston ja leukojen statuksen arviointi. KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSTILAISUUS 4.2.2011 Suu- ja leukakirurgian EHL, LL Satu Yli-Petäys

Leikkauspotilaan hampaiston ja leukojen statuksen arviointi. KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSTILAISUUS 4.2.2011 Suu- ja leukakirurgian EHL, LL Satu Yli-Petäys Leikkauspotilaan hampaiston ja leukojen statuksen arviointi KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSTILAISUUS 4.2.2011 Suu- ja leukakirurgian EHL, LL Satu Yli-Petäys Hoitokriteerit Leukakirurgia Kiireellisen hoidon kriteerit,

Lisätiedot

Potilasohje Sevelamer Sandoz 800 mg-valmisteen käyttäjille. Koulutusmateriaali peritoniitin riskitekijöistä ja estosta peritoneaalidialyysipotilailla

Potilasohje Sevelamer Sandoz 800 mg-valmisteen käyttäjille. Koulutusmateriaali peritoniitin riskitekijöistä ja estosta peritoneaalidialyysipotilailla Potilasohje Sevelamer Sandoz 800 mg-valmisteen käyttäjille Potilaille Koulutusmateriaali peritoniitin riskitekijöistä ja estosta peritoneaalidialyysipotilailla Tämä koulutusmateriaali sisältää hyödyllistä

Lisätiedot

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European

Lisätiedot

SUU JA YLEISSAIRAUDET

SUU JA YLEISSAIRAUDET SUU JA YLEISSAIRAUDET YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT 29.11.2012 Scandic Marina Congress Center EHL, LL Tanja Ketola-Kinnula Apulaisylihammaslääkäri Lohjan suun terveydenhuolto SUU INFEKTIOFOKUKSENA TAUSTALLA NE TAVALLISET

Lisätiedot

Anne Kuusisto & Saara Törmikoski. SUUN TERVEYDENHOITO OSANA MUNUAISTAUTIA SAIRASTAVAN AIKUISEN HOITOA Kyselytutkimus

Anne Kuusisto & Saara Törmikoski. SUUN TERVEYDENHOITO OSANA MUNUAISTAUTIA SAIRASTAVAN AIKUISEN HOITOA Kyselytutkimus Anne Kuusisto & Saara Törmikoski SUUN TERVEYDENHOITO OSANA MUNUAISTAUTIA SAIRASTAVAN AIKUISEN HOITOA Kyselytutkimus SUUN TERVEYDENHOITO OSANA MUNUAISTAUTIA SAIRASTAVAN AIKUISEN HOITOA Kyselytutkimus Anne

Lisätiedot

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio on yleisempää naisilla kuin miehillä on usein ikääntymiseen liittyvä ongelma on ongelmana jopa 46,7 %:lla vanhuksista ja 10 %:lla koko väestöstä* liittyy moniin

Lisätiedot

Vuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj.

Vuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj. Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 822 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 977 < 785 potilasta/1 milj. as. 785 880 potilasta/1 milj. as. > 880 potilasta/1 milj. as. Vaasa 788 Etelä- Pohjanmaa 639

Lisätiedot

Joka viidennen aikuisen vaiva

Joka viidennen aikuisen vaiva Kuiva suu ei laula. Joka viidennen aikuisen vaiva Suun kuivuus (kserostomia) johtuu alentuneesta syljen erityksestä ja hoitamattomana horjuttaa ihmisen koko yleisterveyttä ja hyvinvointia. Suun kuivumisesta

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Kissaa on suuhun katsominen. Kissojen hampaidenhoito-opas

Kissaa on suuhun katsominen. Kissojen hampaidenhoito-opas Kissaa on suuhun katsominen Kissojen hampaidenhoito-opas Kissa ei osaa hoitaa hampaitaan Aikuisella kissalla on 30 hammasta. Hampaan näkyvää osaa kutsutaan kruunuksi ja ikenen alla olevaa osaa juureksi,

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia vastaten 0,25 mg fluoridia ja omenahappoa 28,6 mg.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia vastaten 0,25 mg fluoridia ja omenahappoa 28,6 mg. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Xerodent 0,25 mg / 28,6 mg imeskelytabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia vastaten 0,25 mg fluoridia ja omenahappoa

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet, joiden perusteella myyntilupien ehdot on muutettava

Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet, joiden perusteella myyntilupien ehdot on muutettava Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet, joiden perusteella myyntilupien ehdot on muutettava Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvatoiminnan riskinarviointikomitea

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta > v 6 v 6 6 v v v 16 1 1 1 1 1 1 Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri... Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Hyvä dialyysihoidon asiantuntija!

Hyvä dialyysihoidon asiantuntija! Verinäytteiden otto 1 (5) Hyvä dialyysihoidon asiantuntija! Suomessa dialyysikeskusten välillä on aika vähän kanssakäymistä. Aherramme omissa nurkissamme uskoen oman käytännön olevan ainoa oikea. Keskustelun

Lisätiedot

Munuaisten vajaatoiminta ja kardiovaskulaariset sairaudet

Munuaisten vajaatoiminta ja kardiovaskulaariset sairaudet Nefrologia Niina Koivuviita, Risto Tertti ja Kaj Metsärinne Munuaisten vajaatoiminta ja kardiovaskulaariset sairaudet Sydän ja verisuonisairaudet ovat munuaispotilailla tavallisia, ja niiden esiintyvyys

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Vuosiraportti 2001. Suomen munuaistautirekisteri. Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650. Peritoneaalidialyysi. Hemodialyysi. Munuaisensiirto.

Vuosiraportti 2001. Suomen munuaistautirekisteri. Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650. Peritoneaalidialyysi. Hemodialyysi. Munuaisensiirto. Vuosiraportti 01 Suomen munuaistautirekisteri Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650 0 550 500 450 0 350 300 250 0 150 0 50 0 165 10 15 1 15 Vuosi 10 15 00 Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan Kehitys ja markkinointi GutGuide Oy www.toothguide.fi I www.gutguide.fi Veli-Matti Mäkinen I veli-matti.makinen@gutguide.fi

Lisätiedot

Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistyksen 50-vuotisjuhlaseminaari 11.10.2013

Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistyksen 50-vuotisjuhlaseminaari 11.10.2013 Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistyksen 50-vuotisjuhlaseminaari 11.10.2013 Puhutaan suusta Suun terveydenhuolto yhteistyössä Johtajahammaslääkäri Anne Komulainen Mitä lääkärin on hyvä pitää mielessä

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Tervetuloa. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle

Tervetuloa. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle Tervetuloa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispolikliniikka puh. 06-8264592 Tervetuloa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan

Lisätiedot

Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta 9 8 7 5 4 3 2-97 -98-99 - - -2-3 -4-5 - -7-8 -9 Vuosi GFR (ml/min/,73 m 2 ) > 2 8 9 7 < Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri

Lisätiedot

Vaihda suun huonot bakteerit hyviin.

Vaihda suun huonot bakteerit hyviin. Vaihda suun huonot bakteerit hyviin. Ien- ja hammasvaivojen taustalla epätasapainoinen mikrobisto kk Annika Mäyrä I annika.mayra@versofinland.fi I +358 40 549 7114 Maailmanlaajuisesti 2.43 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

SUU JA LÄÄKE. Näin tunnistat suun limakalvon lääkehaitat

SUU JA LÄÄKE. Näin tunnistat suun limakalvon lääkehaitat SUU JA LÄÄKE Hellevi Ruokonen HLT, M.Sc. (Dental Sciences) EHL, ylihammaslääkäri va. HUS, Pää- ja kaulakeskus, Suu- ja leukasairaudet Anna-Maija Matela HLL, erikoistuva hammaslääkäri HUS, Pää- ja kaulakeskus,

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN (RMP:n) YHTEENVETO (lääkevalmisteittain)

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN (RMP:n) YHTEENVETO (lääkevalmisteittain) OSA VI RISKINHALLINTASUUNNITELMAN (RMP:n) YHTEENVETO (lääkevalmisteittain) Riskinhallintasuunnitelman yhteenvedon muoto ja sisältö Riskinhallintasuunnitelman yhteenvedossa (osa VI) esitetyt tiedot perustuvat

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

SUUN TERVEYS OSANA HYVÄÄ RAVITSEMUSHOITOA

SUUN TERVEYS OSANA HYVÄÄ RAVITSEMUSHOITOA SUUN TERVEYS OSANA HYVÄÄ RAVITSEMUSHOITOA EHL, HLT Päivi Siukosaari, suugeriatrian erityispätevyys Yliopistohammasklinikka suu on ensimmäinen osa ruuansulatuselintä ruokavaliolla on yhteys suun terveyteen

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

sairauksien Munuaisennaltaehkäisy

sairauksien Munuaisennaltaehkäisy sairauksien Munuaisennaltaehkäisy 2 Teksti: Seppo Ojanen, Nefrologian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, Tammikuu 2010 Sisällys Munuaissairauksien ennaltaehkäisy 4 Munuaissairauksien yleisyys Suomessa

Lisätiedot

SATEENVARJOPROJEKTI Peijaksen sairaala 10.10.2007 Ehkäisevän hoidon mahdollisuudet mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistämisessä

SATEENVARJOPROJEKTI Peijaksen sairaala 10.10.2007 Ehkäisevän hoidon mahdollisuudet mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistämisessä SATEENVARJOPROJEKTI Peijaksen sairaala 10.10.2007 Ehkäisevän hoidon mahdollisuudet mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistämisessä J.H. Meurman Professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto, Hammaslääketieteen

Lisätiedot

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen Näin tutkin HEIKKI SAHA Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi hyvin yksinkertaiset ja

Lisätiedot

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Lukijalle Suun terveyteen liittyvät terveystavat vakiintuvat jo varhaislapsuudessa. Suun terveydellä on merkitys ihmisen kokonaisterveydelle. Monet

Lisätiedot

Sairastettu virtsatieinfektio

Sairastettu virtsatieinfektio Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, oyl HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Esityksen sisält ltö Maksan siirrot Suomessa ja maailmalla

Lisätiedot

Munuaissairaudet ja raskaus

Munuaissairaudet ja raskaus Katsaus Risto Kaaja ja Eero Honkanen Munuaiset ovat tärkeässä asemassa raskaudenaikaisen hypervolemian kehittymisen kannalta ja vaikuttavat keskeisesti raskauden onnistumiseen. Munuaissairaudet lisäävät

Lisätiedot

Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa

Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa Suun hoidon tarpeen arviointi päivystystilanteessa Yleissairaudet ja suu Diabetes Umpieritysrauhasten sairaudet

Lisätiedot

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972

Lisätiedot

Hyvä tietää biofilmistä

Hyvä tietää biofilmistä Hyvä tietää biofilmistä S a i r a a l a h y g i e n i a p ä i v ä t 2 5. 3. 1 4 K a i s u R a n t a k o k k o - J a l a v a K l i i n i s e n m i k r o b i o l o g i a n e l, T y k s l a b Mitä biofilmit

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan

Lisätiedot

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Loxicom 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Yksi millilitra sisältää: Vaikuttava aine:

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Loxicom 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Yksi millilitra sisältää: Vaikuttava aine: 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Loxicom 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi millilitra sisältää: Vaikuttava aine: Meloksikaami Apuaineet: Natriumbentsoaatti 0,5 mg 1,5

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Vuosiraportti 2014. Suomen munuaistautirekisteri. 2000 Dialyysipotilaiden määrä. 1500 > 75 v. 1000 65 74 v. 500 45 64 v

Vuosiraportti 2014. Suomen munuaistautirekisteri. 2000 Dialyysipotilaiden määrä. 1500 > 75 v. 1000 65 74 v. 500 45 64 v Suomen munuaistautirekisteri 2000 Dialyysipotilaiden määrä 1500 > 75 v 1000 65 74 v 500 45 64 v 0 20 44 v 1990 2000 2010 2020 2030 Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 2014...

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat

Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat LUKU 3 Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat KARL LEMSTRÖM JANNE J. JOKINEN JYRI LOMMI JORMA SIPPONEN Johdanto Sydämensiirtojen määrää olisi Suomessa mahdollista lisätä, ja näin tulisikin mitä pikimmin

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

PERITONEAALI- DIALYYSIHOIDON PERIAATTEISTA JA KOMPLIKAATIOISTA. PD-koulutuspäivä 26.1.2016 Marja Miettinen, oyl, K-SKS

PERITONEAALI- DIALYYSIHOIDON PERIAATTEISTA JA KOMPLIKAATIOISTA. PD-koulutuspäivä 26.1.2016 Marja Miettinen, oyl, K-SKS PERITONEAALI- DIALYYSIHOIDON PERIAATTEISTA JA KOMPLIKAATIOISTA PD-koulutuspäivä 26.1.2016 Marja Miettinen, oyl, K-SKS Kenelle PD-hoito sopii? ensisijainen hoitomuoto kaikille potilaille epävakaa hemodynamiikka

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Munuaispotilaan lääkehoidon tavallisia ongelmia

Munuaispotilaan lääkehoidon tavallisia ongelmia Näin hoidan Antero Helanterä Munuaispotilaan lääkehoidon tavallisia ongelmia Useiden lääkkeiden vaikutus voimistuu ja pitkittyy munuaisten vajaatoiminnassa. Tämä voi tuottaa ongelmia lääkittäessä iäkkäitä

Lisätiedot

Vuosiraportti 2012. Suomen munuaistautirekisteri. Hoitotavoitteen saavuttaneiden potilaiden osuus (%) 100. Sairaanhoitopiirit

Vuosiraportti 2012. Suomen munuaistautirekisteri. Hoitotavoitteen saavuttaneiden potilaiden osuus (%) 100. Sairaanhoitopiirit Suomen munuaistautirekisteri Hoitotavoitteen saavuttaneiden potilaiden osuus (%) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Sairaanhoitopiirit Alueet Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Ruoka- ja ravintoaineet 12 Sisällys Johdanto (Anna-Maija Tiainen) 9 1 Ruoka- ja ravintoaineet 12 Energia ja energiaravintoaineet (Senja Arffman) 13 Hiilihydraatit 14 Proteiinit 16 Rasvat 17 omega-3 ja -6 -rasvahapot 19 Alkoholi

Lisätiedot

Outi Kylmänen & Anniina Raappana HEMODIALYYSIPOTILAIDEN KOKEMUKSIA RUOKAVALIOSTA JA HOITOHENKILÖKUNNALTA SAAMASTAAN RUOKAVALIO-OHJAUKSESTA

Outi Kylmänen & Anniina Raappana HEMODIALYYSIPOTILAIDEN KOKEMUKSIA RUOKAVALIOSTA JA HOITOHENKILÖKUNNALTA SAAMASTAAN RUOKAVALIO-OHJAUKSESTA Outi Kylmänen & Anniina Raappana HEMODIALYYSIPOTILAIDEN KOKEMUKSIA RUOKAVALIOSTA JA HOITOHENKILÖKUNNALTA SAAMASTAAN RUOKAVALIO-OHJAUKSESTA HEMODIALYYSIPOTILAIDEN KOKEMUKSIA RUOKAVALIOSTA JA HOITOHENKILÖKUNNALTA

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Vuosiraportti 2002 Eloonjäämistodennäköisyys

Vuosiraportti 2002 Eloonjäämistodennäköisyys Vuosiraportti 22 Suomen munuaistautirekisteri Eloonjäämistodennäköisyys,9,8,,6,5,4,3,2, p

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

hyvinvointia suunterveydestä SUUNTERVEYDEN PUOLESTA FÖR GOD MUNHÄLSA

hyvinvointia suunterveydestä SUUNTERVEYDEN PUOLESTA FÖR GOD MUNHÄLSA hyvinvointia suunterveydestä SUUNTERVEYDEN PUOLESTA FÖR GOD MUNHÄLSA Suun kautta soteen Hyvä suunterveys on osa yleisterveyttä. Suun ongelmat vaikuttavat ruokailuun ja ravintoon, heikentävät kroonisten

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Physioneal 23.3.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Munuaisten toimintahäiriöitä esiintyy Euroopassa

Lisätiedot

Lasten panoraamatutkimukset miten pienille?

Lasten panoraamatutkimukset miten pienille? Lasten panoraamatutkimukset miten pienille? HLT, EHL (hampaiston oikomishoito), dos., Janna Waltimo-Sirén, Hammaslääketieteen laitos, Helsingin yliopisto Leukojen panoraamatomografiatutkimus (PTG) antaa

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA

SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA 1 Lääketieteen yksikkö, Tampereen yliopisto SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA Erikoistujan nimi: Itsearvioinnin pvm ja koulutusvaihe: Sisätautien 6 vuoden koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa

Lisätiedot

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71 Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin

Lisätiedot

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot

Lisätiedot