MITEN HAMPAAT PYSYVÄT TERVEINÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MITEN HAMPAAT PYSYVÄT TERVEINÄ"

Transkriptio

1 MITEN HAMPAAT PYSYVÄT TERVEINÄ Oppimateriaalia suunterveysneuvonnan tueksi monikulttuuriseen suun terveydenhoitotyöhön Suun terveydenhuollon koulutusohjelma Suuhygienisti Opinnäytetyö Irina Helin Suvi Pääkkönen Jyri Zheng

2 Metropolia Ammattikorkeakoulu Terveys- ja hoitoala Koulutusohjelma Suun terveydenhuollon koulutusohjelma Tekijä/Tekijät Suuntautumisvaihtoehto Suuhygienisti Irina Helin, Suvi Pääkkönen ja Jyri Zheng Työn nimi Miten hampaat pysyvät terveinä -Terveystiedon oppimateriaalia kulttuurinmukaiseen suun terveydenhoitotyöhön Työn laji Opinnäytetyö TIIVISTELMÄ Aika Syksy 2009 Sivumäärä Terveydenhuollon ajankohtainen haaste on monikulttuurisuus, väestön kulttuurinen ja etninen moninaistuminen. On huomattu, että ulkomaalaisen asiakkaan kohtaamiseen saattaa liittyä vaikeuksia yhteisen kielen sekä toimintatapojen puuttuessa. Pyrimme kehittämään terveysviestintää yhdistelemällä tietoja, joita olimme saaneet omista kokemuksista, työelämästä ja kirjallisuudesta. Näiden tietojen pohjalta olemme kehittäneet selkokielisen kuvakansion, johon keräsimme tärkeimmät karieksen ehkäisymenetelmät. Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää terveysviestintää eri kulttuuritaustaisen asiakkaan, terveydenhuollon ammattilaisen ja kouluttajan välillä. Tavoitteena oli laatia suun terveydenedistämisen materiaalia. Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä länsi- uudenmaan aikuiskoulutuskeskus Innofocuksen kanssa. Tutkimusten perusteella on havaittu, että karies eli hampaiden reikiintyminen on yksi maailman yleisimmistä kroonisista infektiotaudeista. Karies on yksi niistä harvoista ihmisen sairauksista, joka voidaan välttää yksinkertaisin ehkäisykeinoin. Ehkäisy tarkoittaa sairauden syntymisen ja siitä aiheutuvan vaurion estämistä. Reikiintymisen ehkäisy perustuu ensisijassa sairauden syyn ehkäisyyn. Karieksen etenemiseen vaikuttavat mm. runsas sokerin käyttö, huono suuhygienia, fluorin puute, kariesta aiheuttavien bakteerien määrä ja laatu sekä erilaiset sosiaaliset tekijät kuten tulo- ja koulutustaso. Haimme tietoa Pubmed, Helka, Ovid, Medline ja Medic- tietokannoista seuraavilla asiasanoilla: maahanmuuttaja, hammas, terveydenhuolto, terveydenedistäminen, suuhygienisti,oppimateriaali, selkokieli ja karies. Englanniksi hakusanat olivat caries, dental caries, oral health care, dental care, multiciltural, etnic, dental health habits, nutrition ja caries prevention. Parhaimmillaan terveysaineisto kannustaa ja herättää motivaation käyttää esille tuotuja terveyttä edistäviä keinoja. Terveyden edistämisen materiaali pyrkii vahvistamaan eri kulttuuritaustaisen asiakkaan tunnetta, tilanteen hallinnasta sekä tukee omien voimavarojen käyttöönottoa. Monikulttuurisuus lisääntyy jatkuvasti, sen vuoksi terveyden edistämismateriaalia eri aiheista tarvitaan myös tulevaisuudessa. Avainsanat maahanmuuttaja, karies, suuhygienisti, terveyden edistäminen

3 Degree Programme in Oral Hygiene Degree Bachelor of Health Care Author/Authors Irina Helin, Suvi Pääkkönen ja Jyri Zheng Title Maintaining Ideal Teeth Health - Oral Health Care Material for Multicultural Work Environment Type of Work Final Project ABSTRACT Date Autumn 2009 Pages A real challenge for today`s healthcare is the multicultural and ethical variety of the modern society. Communication with foreign patients often causes problems due to a lack of a common language and means of interaction. In this project, we tried to develop health communication by putting together information and data collected from our personal experience, our everyday work and life, and various sources available. Collecting all this information resulted in making practical and simple language material in easy-to-use format presented in album that is comfortable to read and which comprises crucial tips for prevention of dental cavities. The main purpose of this work was to develop health communication among foreign patients and employees of the health care sector and education sector. The second point was to create oral health enhasement material. This thesis was carried out with the help of a West-Helsinki metropolitan area Adult Vocational Education Centre Innofocus. Many researches show that cavities are one of the world`s most chronic contagious illnesses. Cavity is one of the rare human illnesses that can be prevented relatively easily. Prevention implies preventing the exact illness and the damage that it generally leads to. Prevention of cavities is mainly based on eliminating the causes of the disease. Cavity progression is highly influenced by intensive consumption of sugar, poor oral hygiene, lack of fluoride, the amount and type number of cavity-causing bacteria as well as various socio-economical factors such as income and level of education. The research that we carried out was mostly based on the Pubmed and Helka databases in Finnish and English with the following index terms: immigration, tooth, health care, health enhancement, Bachelor of Oral Health Care, study material, understanding language, caries. In addition, we used the terms dental caries, oral health care, dental care, multicultural, ethnic, dental health habits, nutrition, and caries prevention. The oral health care material inspires the clients to follow the techniques recommended to prevent cavities. It also aims to assure the immigrants feeling that they are in control of the situation. As study shows, with increasing multiculturalism the need for promoting health educational material will become increasingly important in the future. Keywords immigrant, caries, oral hygiene, health education

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 KULTTUURINMUKAINEN TERVEYDENEDISTÄMINEN JA TERVEYSNEUVONTA Eri kulttuuritaustainen asiakas suun terveydenhuollossa Kommunikointiongelmat terveysneuvonnan haasteena Hyvä terveysneuvonnan oppimateriaali Terveysaineiston standardit Selkokielisen kuvakansion laatukriteerit 8 3 KARIEKSEN HALLINTA SUUN TERVEYDENHOITOTYÖSSÄ Itsehoito karieksen hallinnassa Karieksen hallinta kliinisessä suun terveydenhoitotyö 15 5 TARKOITUS JA TAVOITTEET 17 6 YHTEISTYÖKUMPPANIT 17 7 TOTEUTUS JA ETENEMINEN 17 8 POHDINTA 19 LÄHTEET 21 LIITEET : 1 Miten hampaat pysyvät terveinä. Terveyden edistämismateriaali. 2 Miten hampaat pysyvät terveinä. Tiedote Monitori-lehteen.

5 1 JOHDANTO 1 Jatkuvasti monikulttuurisemmaksi tulevassa Suomessa kohtaamme yhä useammin potilaan vieraasta kulttuurista. Monet tutkimukset osoittavat, että maahanmuuttajilla ja suomalaisilla on puutteellisia tietoja suunterveydestä. Karies on edelleen yksi maailman yleisimmistä infektiosairauksista ja huomattava ongelma väestössä (Autti Bell Meurman Murtomaa 2008: 369). Useiden tutkimusten perusteella on havaittu, että ennaltaehkäisevällä hoidolla saavutetaan huomattavasti parempia tuloksia kuin korjaavalla hoidolla. On myös huomattu, että ulkomaalaisen asiakkaan kohtaamiseen saattaa liittyä vaikeuksia yhteisen kielen ja toimintatapojen puuttuessa. Yhteisen kielen puute tuo tarvetta löytää uusia työtapoja. Se vaatii keskustelijaa arvioimaan ja asettamaan sanomaansa tärkeysjärjestykseen sekä yksinkertaistamaan sitä. Asiakkaan kulttuurinen tausta voi olla hyvinkin erilainen ja vaikuttaa hänen käsityksiinsä terveydestä ja sairaudesta. Tämän vuoksi on tärkeää, että terveydenhuollossa tapahtuvat päätökset tehdään yhteisymmärryksessä potilaan ja hoitavan henkilön kanssa. On havaittu, että potilaan hoitoprosessin esteenä voi olla jopa vääränlainen käsitys omasta terveydentilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Mielestämme on tärkeätä tuoda esille kariesta aiheuttavat ja altistavat tekijät, jotta potilas voi ymmärtää ja ylläpitää suunterveyttä oikealla tavalla. Tämän opinnäytetyön työryhmä koostuu kolmen eri kulttuurin edustajasta: venäläisestä, kiinalaisesta ja suomalaisesta. Monikulttuurisuus suunterveyden hoitotyössä kiinnostaa meitä kulttuuritaustan ja omien kokemuksien kautta. Omien kokemuksien pohjalta olemme havainneet, että asiointi ja kommunikointi terveydenhuollon työntekijöiden kanssa saattaa tuottaa vaikeuksia yhteisen kielen puuttuessa. Maahanmuuttajaväestön määrä lisääntyy tulevaisuudessa jatkuvasti, joten eri kulttuurien tuntemus on suuhygienistille välttämätöntä toimivan hoitosuhteen luomiseksi. Opinnäytetyö on yhteydessä aiemmin tehtyyn ammattikorkeakoulu Stadian opinnäytetyöhön: Karieksen ehkäisy ja hallinta kulttuurit huomioivassa tulevaisuussuuntautuneessa suun terveydenhoitotyössä. Teoreettisen tiedon pohjalta

6 kävi ilmi, että terveyden edistämismateriaali on usein vanhentunutta ja puutteellista. Materiaali oli myös harvemmin maahanmuuttajille suunnattua. 2 Näiden tietojen pohjalta huomasimme tarvetta luoda selkokielistä terveysaineistoa helpottamaan kommunikointiongelmia maahanmuuttajien ja terveydenhuollon välillä. Kuvien ja selkokielen avulla pyrimme kertomaan asiakkaalle hampaan karieksesta ja sairauden ehkäisymenetelmistä. Materiaalin tarkoitus on herättää asiakkaan motivaatio suunhoitoon ja auttaa asiakasta löytämään omia voimavaroja itsenäiseen suun terveyden ylläpitoon. 2 KULTTUURINMUKAINEN TERVEYDENEDISTÄMINEN JA TERVEYSNEUVONTA Tässä kappaleessa kuvataan terveyden edistäminen ja neuvonta toimintoina, joiden tarkoitus on lisätä ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa oman terveydentilan parantamiseen. Terveyden edistämisellä lisätään hyvän terveyden vaatimia edellytyksiä ympäristössä ja yhteiskunnassa (Vertio 1992: 41). Maailman terveysjärjestö, World Health Organization on nostanut terveyden edistämisen tärkeimmäksi osa-alueeksi terveydenhuollon kehittämisessä. WHO:n tavoitteita ovat terveellisen ympäristön ja terveyspolitiikan kehittäminen, yhteisöjen toiminnan ja väestön terveyttä edistävien taitojen kehittäminen, mutta ennen kaikkea terveyspalveluiden uudelleen suuntaaminen sairauksien hoidosta niiden ehkäisyyn. (WHO 2008.) Sosiaali- ja terveysministeriön terveys kansanterveysohjelma on korostanut terveyden edistämisen tarpeellisuutta ihmisen koko elämänkaarella ja vähentämään eri asemassa olevien ihmisten eriarvoisuutta. Terveyden edistämisen laatusuosituksissa korostetaan, että tietojen ja taitojen lisääntyminen antaa paremmat mahdollisuudet tehdä terveyteen myönteisesti vaikuttavia valintoja, ottaa vastuuta omasta, yhteisön ja ympäristön terveydestä sekä kehittää itsehoitovalmiuksia. Sosiaali-ja terveysministeriön mukaan terveysneuvonnan tehtävänä on edistää terveyttä, toimintakykyä sekä tukea terveyttä edistäviä ja sairauksia ehkäiseviä valintoja.

7 2.1 Eri kulttuuritaustainen asiakas suun terveydenhuollossa 3 Terveys kansanterveysohjelman mukaan yksi terveydenhuollon ajankohtainen haaste on monikulttuurisuus, väestön kulttuurinen ja etninen moninaistuminen. Rädyn (2002: 46) määritelmän mukaisesti monikulttuurisessa yhteiskunnassa eri kulttuuritaustaiset ihmiset ovat tasa-arvoisessa asemassa suhteessa valtaväestöön. Maahanmuuttajien määrä ja osuus väestöstä on kasvanut nopeasti. Maahanmuuttajaksi kutsutaan yhteisellä nimikkeellä kaikkia tiettyyn maahan muuttaneita ryhmiä. Maahanmuuttajiksi luetaan pakolaiset, turvapaikanhakijat, siirtolaiset, paluumuuttajat sekä siirtotyöntekijät. (Ruusunen 1998: 5.) Kun vuonna 1990 Suomessa asui vakituisesti vain ulkomaan kansalaista, ulkomailla syntyneitä oli vuonna 2007 jo kahdeksankertainen määrä, eli noin 4 prosenttia väestöstä. Ennusteiden mukaan maahanmuuttajien määrä kasvaa edelleen nopeasti (Pohjanpää 2002.) Luonnollisesti tämän suuntainen kehitys luo haasteita suun terveydenhuollolle kommunikointiongelmien ja puutteellisen kielitaidon vuoksi. Suun terveydenhuollossa on tärkeätä kohdata maahanmuuttaja oman kulttuurin edustajana, että yksilönä. Eri kulttuureissa terveys ja sairaus ymmärretään eri tavoin. Sairaus voidaan kokea esimerkiksi rangaistuksena pahasta teosta, jolloin potilas ei motivoidu hoitoon tai voi kokea sen hyödyttömäksi. (Takala 6/1997: 4.) Maahanmuuttajat saattavat käyttää erilaisia tapoja sairauden parantamiseksi, rinnakkain länsimaisen lääketieteen kanssa. Uskonnoilla on suuri vaikutus terveyskäsityksiin. Uskonto voi määritellä pitkälti käyttäytymisen muotoja arkitilanteissa. Jotkut oman kulttuurin tavat saattavat olla täysin vieraita tai jopa kiellettyjä käyttäytymistapoja toisessa kulttuurissa. Asiakkaan tervehtiminen kättelemällä voi olla paheksuttua tai kiellettyä, varsinkin miesten ja naisten välillä. Tietyt uskonnot kieltävät naista paljastamasta kasvojaan vieraan miehen läsnä ollessa. Nämä tilanteet luovat haasteita suun terveydenhuollossa, mikäli naispuolista hoitohenkilöä ei ole käytettävissä. (Grönholm 2006). On huomattu, että asiakkaan henkilökohtaiset ominaisuudet: tiedot, asenteet, tottumukset ja arvostukset heijastuvat terveyskäyttäytymisessä ja terveyspalvelujen käytössä. Yhdysvalloissa on todettu vuonna 1990 etnisten vähemmistöjen hakeutuvan

8 4 hammashoitoon harvemmin kuin valkoihoisen väestön, vaikka heillä olisi suurempi tarve hammashoitoon kuin valtaväestöllä. (Bolden ym ) Huonot hammashoitokokemukset ja laiskuus ovat subjektiivisia tekijöitä estämään päivittäistä hampaiden puhdistusta sekä säännöllisiä hammastarkastuksia (Syrjälä ym.1996: ) Saarni toteaa Kansaneläkelaitoksen tutkimuskokoelmassa, että kulttuuritaustalla on vaikutus suunhoitotottumuksiin. Havaittiin, että aasialaisilla sekä balteilla ja itäeurooppalaisilla, oli puutteellista tietoa suunsairauksista ja suhtautuminen suun terveydenhoitoon kielteistä. Heillä huomattiin runsaasti kariesta ja hampaan kiinnityskudossairauksia. Afrikkalaiset ja aasialaiset käyttivät hieman eurooppalaisille vieraampia keinoja puhdistaa hampaita ja hakeutuivat hammaslääkäriin useimmiten vain akuutissa vaivassa. Normaalin tehdashammasharjan lisäksi heillä oli käytössä muita välineitä kuten puutikku, hiekkaa, juuria, hiiltä ja tuhkaa. (Saarni 1996: ) Norjalainen tutkimusryhmä havaitsi pitkittäistutkimuksessa vuosina , että vanhempien kielteisillä asenteilla on yhteys karieksen esiintymiseen lapsilla. Vanhempien välinpitämätön asenne lasten hammasterveyteen liittyviin asioihin oli tavallisempaa maahanmuuttaja väestössä, erityisesti muslimien keskuudessa. Tutkimus vahvisti aiempaa oletusta siitä, että maahanmuuttajaryhmissä ja etnisissä vähemmistöissä, joissa tiedot suunterveyden merkityksestä ja fluorin käytöstä olivat vähäisempiä, sokeripitoinen ruokavalio haittasi enemmän lapsen hammasterveyttä. Tähän voi olla syynä, että maahanmuuttajat eivät välttämättä kokeneet lasten suunterveyttä tärkeimpänä asiana silloin, kun uuteen kulttuuriin sopeutuminen oli kesken. (Skeie ym. 2008; ) Hammashoitotottumusten ja asenteiden lisäksi Loveren van ja Touger-Decker olivat havainneet laajassa tutkimuksessa, että myös taloudellisella tilanteella oli vaikutus karieksen esiintymiseen. Vauraissa maissa karies oli yleisempää monipuolisen ja sokeripitoisemman ravinnon vuoksi. Nyt myös vaurastuneissa Afrikan osissa oli huomattu karieksen lisääntyneen taloudellisen tilanteen kohentuessa. Terveydenhuollossa tapahtuvien päätösten tulee tapahtua yhteisymmärryksessä potilaan kanssa, kulttuuritaustasta riippumatta. On tärkeää painottaa, että potilaan oma tahto ja toiveet tulevat aidosti kuulluiksi hyvän ja asianmukaisen hoidon takaamiseksi. (Sosiaali- ja Terveysministeriö 2004.) Potilaan asemasta ja oikeuksista laaditun lain mukaan, potilaalla on oikeus terveydentilansa edellyttämään hoitoon ilman syrjintää ja

9 niiden voimavarojen puitteissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 3) Kommunikointiongelmat terveysneuvonnan haasteena Ihmiset haluavat olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, välittämällä viestejä keskenään lähettäjältä vastaanottajalle. Vuorovaikutustilanteessa jokainen tulkitsee viestejä ja vastaa yksilöllisesti. Viestien tulkintaan vaikuttavat monet tekijät kuten osallistuvien ikä, sukupuoli, suhteet, vireystila, viestintätilanne, paikka ja kulttuuri. Yksilön aiemmat kokemukset heijastuvat myös tulkinnassa, erityisen tärkeää on ottaa huomioon viestintään vaikuttavat tekijät kun on kyse kulttuurienvälisestä kommunikaatiosta. Kulttuuri määrittää tavan, miten ihminen oppii kommunikoimaan toisten kanssa, ja miten hän tulkitsee toisten viestejä. (Takala 1997: 2-3.) Edellytyksenä kulttuurien väliselle viestimiselle on halukkuus kohdata vieraan kulttuurin edustajia ja kommunikoida heidän kanssaan. Asiakas vieraasta kulttuurista tuo terveydenhuoltoalan työntekijöille monenlaisia haasteita. Hoitotyö on jatkuvaa vuorovaikutusta ihmisten välillä. On huomattu, että kohtaamiset eri kulttuuritaustaisten asiakkaiden kanssa vähentävät ennakkoluuloja ja kaavamaisia käsityksiä. Onnistuneen hoitotyön lähtökohtana on tunnistaa kattavasti asiakkaan terveystarpeet, lisäksi toimiva sosiaali- ja terveyspalveluiden verkosto helpottaa merkittävästi eri kulttuuritaustaisen asiakkaan kotoutumista. (Takala 1997:5.) Taavela toteaa väitöskirjassaan, että maahanmuuttaja-asiakkaat olivat yleensä tyytyväisiä suomalaisiin terveyspalveluihin. Haittapuolina mainittiin kuitenkin muun muassa molemminpuoliset kielteiset asenteet ja ennakkoluulot, kieliongelmat sekä työntekijöiden perehtymättömyys maahanmuuttajien kulttuuritaustoihin. (Taavela 1999.) On huomattu, että kieliongelmat aiheuttavat puutteita asiakkaiden ohjauksessa ja hoitotyöntekijöiden lisääntyvää asiakkaiden valintaa kulttuurisen taustan perusteella (Tuokko 2007: 52). Yhteisen kielen puuttumisesta johtuvia vaikeuksia voi vähentää myös tulkkipalvelujen avulla. Ammattitaitoisen tulkin sijaan potilaat tuovat usein sukulaisen mukanaan, mutta tilanne saatetaan kokea arkaluontoiseksi eikä kaikista tärkeistä asioista haluta keskustella edes sukulaisten kuullen. (Partanen 2007: 25.)

10 2.3 Hyvä terveysneuvonnan oppimateriaali 6 Mitä erilaisemmasta yhteiskunnasta maahanmuuttaja on kotoisin, sitä enemmän hän joutuu oppimaan. Uutisia kuullaan ja asioita opitaan muita ihmisiä kuuntelemalla ja kulttuuria siirretään seuraavalle sukupolvelle kertomuksina sekä visuaalisesti esineiden ja tavaroiden kautta. Suomessa tieto siirtyy pääasiassa kirjallisten tekstien avulla, kun taas monen maahanmuuttajan oma kulttuuri perustuu pääasiassa suulliseen tietoon. (Nissilä ym. 2006: 56.) Maahanmuuttajat opiskelevat usein mielellään uudessa kotimaassa kulttuurin tapoja ja kieltä. Aikuisten maahanmuuttajien kielitaitoa testattaessa on huomattu, että puhuminen on usein aikuisten vahvin alue kielikurssien jälkeen, vaikka puheen ymmärtäminen tuottaa usein vaikeuksia. On havaittu, että kirjallinen ohje tukee suullisen viestin ymmärtämistä. (Latomaa Pälli 1997: 58.) Suun terveydenhuollon kentältä tulleen palautteen mukaan, terveyden edistämismateriaalia löytyi jonkin verran, mutta se oli usein vanhentunutta ja puutteellista. Suun Terveydenhoidon Ammattiliiton terveyttä edistävän työn työryhmä, kartoitti syksyllä 2007 käytössä olevaa suun terveyden edistämismateriaalia. Kyselyn tuloksena havaittiin, että käytössä oleva aineisto kaipaa pikaista päivittämistä. Uutta aineistoa tarvittiin lähes kaikille ikäryhmille, kaikista keskeisistä suun terveyteen liittyvistä aihealueista. Nuorille kaivattiin materiaalia erityisesti suuhygieniasta, ravinnosta, suun alueen lävistyksistä sekä tupakasta ja nuuskasta. Aikuisille tarvittiin materiaalia suun sairauksista ja niiden vaikutuksesta yleisterveyteen. Erityisryhmille kuten maahanmuuttajille, kehitysvammaisille ja terveydenhuollon ammattilaisille kaivattiin helposti ymmärrettävää materiaalia useilla eri kielillä. Lisäksi aineiston toivottiin olevan helposti saatavilla ja ulkoasultaan nykyaikaista. (Kommonen 2009: ) Saarni toteaa, että henkilökunnan monikulttuurisen terveydenhoitotyön tueksi tulisi laatia ulkomaalaisille tarkoitettua informaatiomateriaalia. (Saarni 1996: 128.) Parhaimmillaan kirjallisen materiaalin on huomattu helpottavan terveydenhuollon työntekijän ja potilaan välistä kommunikointia, jonka seurauksena potilaan tietoisuus omasta terveydentilasta ja päätöksenteko mahdollisuuksista lisääntyy.

11 2.3.1 Terveysaineiston standardit 7 Rouvinen-Wilenius 2008 on kirjoittanut oppaan, Tavoitteena hyvä ja hyödyllinen terveysaneisto. Opas esittelee terveysaineistoa koskevia standardeita, joiden tarkoitus on toimia terveysaineiston laadun ja arvioinnin takeena sekä parantaa aineiston laatua erityisesti kohderyhmän näkökulmasta. Terveysaineistolla tulee olla selkeä ja konkreettinen terveys- ja hyvinvointitavoite. Aineisto tuo esille tietoa keinoista ja välineistä, joilla saadaan toivottuja muutoksia elinoloihin ja käyttäytymiseen. Aineisto antaa vahvuuksia ja terveyttä tukevia voimavaroja, tuomalla tietoa sairauksista ja niiden ehkäisystä. Lukijalle keskeinen sanoma tulee esille selkeästi ja perustellusti sekä aineiston tarjoamat toimintamallit johtavat tavoitteisiin. Aineiston sanoma perustuu rehellisyyteen, avoimuuteen, oikeudenmukaisuuteen, ihmisarvon kunnioittamiseen sekä yhteiskunnalliseen vastuuseen. Tiedon avulla on mahdollisuus tehdä terveyttä edistäviä valintoja. Aineiston kautta lukija ymmärtää, että terveyteen vaikuttavat monet tekijät kuten fyysiset, psykososiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja ympäristölliset vaikuttimet. Lukija tulee tietoiseksi vaikutusmahdollisuuksistaan ja voimavaroistaan. Hänelle tulee selkeästi esille kohdat, joihin osallistumalla hän voi vaikuttaa ja tukea yksilön ja yhteisön terveyttä edistävää käyttäytymistä. (Rouvinen Wilenius 2008: ) Aineisto on rakennettu havainnollistaen asiaa konkreettisten esimerkkien kautta, huomioiden kohderyhmän kulttuuriset piirteet, tiedontason, arvot, normit ja kielen. Asiat on esitetty lyhyesti ja johdonmukaisesti. Sisältö koostuu näyttöön perustuvasta ajan tasalla olevasta tiedosta, lähdemateriaali ja asiantuntijoiden tiedot tulevat esille. Terveysaineiston laatu tarkoittaa sitä, että se tuo oikeaa tietoa, kunnioittaa sekä tyydyttää kohderyhmän tarpeita. Tämän hetken terveyden edistämismateriaalin arvioinnin painopiste on tiedon esittämistavassa. Teoreettisen tiedon pohjalta laadittu teksti on usein oikeaa ja virheetöntä, mutta kehittämisen varaa on edelleen kohderyhmälle sopivan kuvituksen ja tekstityksen luomisessa. (Rouvinen Wilenius 2008:10 13.) Parhaimmillaan terveysaineisto innostaa, kannustaa ja herättää motivaation käyttää esille tuotuja terveyttä edistäviä keinoja ja malleja. Aineisto vahvistaa lukijan tunnetta,

12 tilanteen hallinnasta, auttaa löytämään ratkaisuja sekä vahvistaa perustan omien voimavarojen käyttöönotolle. (Rouvinen Wilenius 2008: ) Selkokielisen kuvakansion laatukriteerit Informaatiomateriaalin luomisessa on otettava huomioon laatukriteerit. Terveyden edistämisen keskuksen hyvän terveysaineiston laatukriteerit ovat muotoutuneet tutkimuksen ja käytännön kokemuksen kautta. Niitä ovat konkreettinen terveystavoite, sisällön selkeä esitystapa, helppolukuisuus, helppo hahmoteltavuus, oikea ja virheetön tieto, sopiva tietomäärä, kohderyhmän selkeä määrittely, kohderyhmän kulttuurin kunnioittaminen, tekstiä tukeva kuvitus, huomiota herättävyys ja hyvä tunnelma. Sopivan tietomäärän rajaaminen on vaikeaa. Terveysaineistossa asiat kannattaa kuitenkin esittää lyhyesti ja ytimekkäästi ja kaikki asiaan kuulumaton kannattaa jättää pois. (Parkkunen ym ) Oppimisen, ymmärtämisen, osallistumisen ja tasa- arvon edellytyksenä on, että ihmiset saavat tietoa ymmärrettävällä kielellä. Tämä mahdollistetaan muokkaamalla yleiskieli selkokieleksi. Selkokielen tarvitsijoilla on usein vaikeus ymmärtää lukemaansa erilaisista syistä kuten heikko lukutaito, keskittymisvaikeudet tai heillä on lähi- tai lyhytkestoiseen muistiin liittyviä ongelmia. Nämä aiheuttavat erikseen tai yhdessä vaikeuksia viestien ymmärtämisessä. Selkoviestintä on toisin sanoen mahdollisimman helppoa kieltä, ja se voi olla puhuttua, kirjoitettua, kuvallista ilmaisua tai näiden yhdistelmiä. ( Takala 1997: ) Terveysaineiston tulisi sisältää vastaanottajalle helppoja käsitteitä, jotta asian ymmärtämiseksi ei tarvitse ponnistella (Foltz Sullivan 1999: 125 ). Selkokielessä vältetään ammattisanastoa ja monimutkaista ilmaisua. Monimutkaisten lauserakenteiden ja vaikeiden käsitteiden käyttö heikentää luettavuutta (Ewles Simnett 1995: 235; Wiio Puska 1993: 64). Pitkät, monimutkaiset lauserakenteet ylikuormittavat pikamuistia, joka pystyy käsittelemään kerrallaan vain 5-10 sanaa. Aivot puolestaan pystyvät käsittelemään kerrallaan vain pari pikamuistillista asiaa ja jos lauseen pituus ylittää sanaa, ymmärrettävyys laskee nopeasti (Wiio Puska 1993: 64). Lyhyet, informatiiviset lauseet kiinnittävät lukijan huomion paremmin kuin pitkät ja monimutkaiset. Jos on mahdollista valita pitkän sanan tilalle vastaava lyhyempi sana, valinta kannattaa toteuttaa (Egger ym. 1993: 93).

13 9 Kuvien käyttö terveysaineistossa on hyödyllistä, kuvituksen avulla yritämme havainnollistaa sanomaamme. Asian muistissa säilymisen kannalta kuvan ja tekstin yhdistäminen on tehokkaampaa kuin erikseen esitettynä. Kuvituksella voidaan kiinnittää lukijan huomio aineistoon ja sillä voidaan jopa vaikuttaa asenteisiin ja tunteisiin. Havainnollistamisen lisäksi kuvitus vaikuttaa myös aineiston yleiseen kiinnostavuuteen. Kuvat yleensä lisäävät mielenkiintoa ja toisaalta niillä on tärkeä merkitys asian ymmärtämisen apuna. Kuvat voivat välittää tietoja nopeammin kuin teksti, minkä takia vaikeita asioita kannattaa selkiyttää kuvien avulla. (Parkkunen ym ) 3 KARIEKSEN HALLINTA SUUN TERVEYDENHOITOTYÖSSÄ Karieksen hallinta suun terveydenhoityössä jakautuu kahteen osaan, korjaavaan ja ehkäisevään hoitoon. Korjaavalla hoidolla tarkoitetaan hammaslääkärin suorittamaa jo syntyneiden kariesvaurioiden korjaamista eli hampaan paikkausta. Ehkäisevällä hoidolla tarkoitetaan suuhygienistin suorittamia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Karieksen ehkäisy sisältää myös potilaan omat taidot ja voimavarat huolehtia suuhygieniasta. Karies eli hampaiden reikiintyminen on yksi maailman yleisimmistä kroonisista infektiotaudeista. Viime vuosikymmenien aikana karies on vähentynyt lähes kaikissa teollistuneissa länsimaissa. Samanaikaisesti tilanne on kuitenkin heikentynyt mm. Unkarissa, Afrikan ja Aasian maissa sekä Lähi- Idän arabimaissa. (Autti ym.2008: 369.) Harvoissa maissa on pohjoismaiden tehokas karieksen ennaltaehkäisyohjelma. (Partanen 2007: 59). Karieksen aiheuttaja on Streptococcus mutans- bakteeri, joka tarttuu usein varhaislapsuudessa 1-3 vuoden iässä, vanhemman ja lapsen välisessä sylkikontaktissa. Varhainen tartunta on usein seurausta vanhempien voimakkaasta bakteerikannasta ja nostaa karieksen riskiä. Bakteerit esiintyvät hampaallisessa suussa ja ilmaantuvat ensimmäisten maitohampaiden puhkeamisen jälkeen. Tartunnan jälkeen bakteerit pysyvät suussa niin kauan kuin hampaatkin. Määrää voidaan vähentää, mutta kantaa ei voida kokonaan hävittää. (Autti ym. 2008: 374.) Tehokkaammaksi keinoksi ehkäistä tartuntaa on havaittu bakteeritartunnan estäminen yksinkertaisella perushygienialla.

14 10 Toisin sanoen vältetään syljen siirtymistä välillisesti tai välittömästi vanhemman ja lapsen välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa henkilökohtaisia ruokailuvälineitä, ei käytetä samaa lusikkaa ja vältetään sylki kontaminaatiota lapsen välineiden esimerkiksi tutin, ruoan kuten saman omenan haukkaamista.(heinonen 2007: ) Hampaan pinnalle kertyy syljen proteiineista eräänlainen kalvo, joka tarjoaa kiinnittymispinnan suun bakteereille. Jonkin ajan kuluttua puhdistamattomalle hampaan pinnalle kerrostuu plakkia, järjestäytynyt bakteeriyhdyskunta eli biofilmi. Biofilmi sisältää runsaasti kariesta sekä muita suun sairauksia aiheuttavia bakteereita. Ravinnokseen bakteeri käyttää elintarvikkeista saatavia hiilihydraatteja. Mikrobin aineenvaihdunnan seurauksena syntyy happoja ja syljen ph laskee, jolloin hampaan pinnasta liukenee mineraaleja. Syljen puolustusmekanismien vaikutuksesta kiille sitoutuu takaisin hampaan pintaan ja suun happamuus neutraloituu, tätä kutsutaan happohyökkäykseksi eli demineralisaatioksi. (Autti ym.2008: ) Syljen puolustustekijät eivät aina suojaa riittävästi hampaan kiillettä usein toistuvilta happohyökkäyksiltä, seurauksena hampaan pinta vaurioituu pysyvästi ja karioituminen alkaa. Kariesta esiintyy yleisimmin poskihampaiden purupinnoilla, hammasväleissä ja ienrajoissa. Edetessään karies voi olla oireeton tai aiheuttaa monenlaista vaivaa. Usein reikiintynyt hammas reagoi aluksi kylmälle aiheuttamalla vihlomista ja arkuutta. Edetessään karies voi ulottua hampaan ytimeen ja seurauksena on voimakas jomottava särky, koputus ja kuuman arkuus. Hoitamaton karies voi johtaa hampaiden ja ympäröivien kudosten tulehduksiin, kipuun ja jopa hampaiden menetyksiin. ( Könönen 2007.) Karies on yksi niistä harvoista ihmisen sairauksista, joka voidaan välttää yksinkertaisin ehkäisykeinoin. Ehkäisy tarkoittaa sairauden syntymisen ja siitä aiheutuvan vaurion estämistä. Reikiintymisen ehkäisy perustuu ensisijassa sairauden syyn ehkäisyyn. Karieksen etenemiseen vaikuttavat mm. runsas sokerin käyttö, huono suuhygienia, fluorin puute, kariesta aiheuttavien bakteerien määrä ja laatu, syljen määrä sekä laatu, ja erilaiset sosiaaliset tekijät kuten tulo- ja koulutustaso. (Heinonen 2007: )

15 Itsehoito karieksen hallinnassa On osoitettu, että hyvä suuhygienia estää tehokkaasti kariesta. Hampaan pinnoilla esiintyvien bakteerien aineenvaihduntatuotteista muodostuu rakenne, jota kutsutaan biofilmiksi eli yleisimmin hammasplakiksi. Biofilmi toimii bakteereiden kiinnityspintana, ravinnonlähteenä sekä suojaa mikrobeja fysikaalisilta ja kemiallisilta ärsytyksiltä. (Käypä hoito 2009.) Hyvää suuhygieniaa ylläpidetään päivittäisellä hampaiden, hammasvälien ja mahdollisten hammasproteesien puhdistamisella käyttäen asianmukaisia välineitä kuten hammasharjaa, hammaslankaa, hammasväliharjaa, fluorihammastahnaa, fluoritabletteja ja ksylitolia. Mekaaninen biofilmin hämmentäminen on ainoa keino bakteerimassan poistamiseen. Harvoin siinä kuitenkaan täysin onnistutaan, mutta biofilmin rakenne ja karieksen eteneminen häiriintyy jo suhteellisen pienestäkin mekaanisesta käsittelystä pitkäksi ajaksi. (Heinonen 2007: ) Hampaat tulee harjata päivittäin aamulla ja illalla, käyttäen pehmeää pienipäistä hammasharjaa ja fluorihammastahnaa. Riittävä määrä hammastahnaa on herneen kokoinen nokare harjaan. Molemmilla kerroilla harjauksen kesto tulisi olla vähintään kaksi minuuttia huolellisesti ja hellävaraisesti, edeten 2-3 hammasta kerrallaan. Sähköhammasharjan käyttö on suositeltavaa. Se puhdistaa tehokkaasti ja pieni harjaspää mahtuu puhdistamaan hampaiston tarkasti. Harjan edestakaiset liikkeet takaavat hyvän puhdistuksen, ja paksusta varresta saa helposti tukevan otteen. Aterioinnin ja napostelun jälkeen harjaamista tulee välttää ainakin 30 minuuttia. Hammasharja tulisi vaihtaa kolmen kuukauden välein. ( Suomen hammaslääkäriliitto 2007.) Hammasharja ei mahdu hampaiden väliin, joten hampaiden välit tulisi puhdistaa koosta riippuen joko hammaslangalla, hammastikulla tai hammasväliharjalla. Hammasvälit tulisi puhdistaa päivittäin. Puhdistus olisi hyvä suorittaa mielellään ennen hampaiden harjausta, jotta plakki eli bakteerimassa saadaan pois mahdollisimman hyvin. Lisäksi on olemassa erityinen ns.siltalanka protetiikkaan ja oikomishoitoon, jolloin hammasvälien puhdistus tavallisella langalla on mahdotonta. Siltalankaa voidaan käyttää myös oikomishoidossa oleville. Hammasvälejä langattaessa lanka tulee viedä kummankin hampaan pinnan myötäisesti ientaskun pohjaan asti ja nostaa sieltä plakkia pois.

16 12 Hammastikkua käytettäessä, tikku on hyvä kostuttaa vedessä ennen sen käyttöä. Tämä ehkäisee hammastikun katkeamista ja rikkoontumista hammasväliin. Jos vettä ei ole saatavilla, sylkikin sopii kostuttamiseen. Tikkua käytettäessä tikun leveä kanta tulee ientä vasten. Tikulla tulisi hangata kutakin hammasväliä noin kymmenen kertaa. Hammasväliharja on kuin pullonharja pienoiskoossa ja niitä löytyy erikokoisina ja mallisina. Hammasväliharjaa käytettäessä, harja viedään hammasväliin ja sillä harjataan kummankin hampaan pinta. (Suomen Hammaslääkäriliitto 2007.) Fluori Fluorilla on keskeinen merkitys karieksen ehkäisemisessä. Sen hyödyllinen vaikutus on todistettu kaiken ikäisillä ihmisillä. Fluorilla on kyky pysäyttää ja parantaa kariesvaurioita. Matalilla ja kohtuullisilla annoksilla fluori suojaa kiillettä ja estää karieksen kehittymistä, estäen ja lievittäen kariesbakteereiden aineenvaihduntaa. Nykykäsityksen mukaan fluorin tärkein vaikutusmekanismi on demineralisaation vähentäminen ja remineralisaation lisääminen. (Heinonen 2007:51) Demineralisaatiossa hampaan tasapaino järkkyy. Kariesbakteereiden aiheuttama hapontuotto laskee syljen normaalin ph:n 7:stä nopeasti alle 5,5: eteen, jolloin sylki ei kerkeä huuhtomaan hampaiden pintaa tarpeeksi usein. Fluorin edullinen vaikutus on muodostaa suojaava kerros hampaan pinnalla ja kiihdyttää remineralisaatiota eli karies vaurioiden paranemista sekä uudelleen kovettumista. Tätä paikallista fluorivaikutusta pidetään tärkeimpänä vaikutusmekanismina. Fluori on tehokkaimmillaan hapon muodostuksen aikana ja heti sen jälkeen. Yhdessä nämä aineet voivat saada kiille tuhon pysähtymään ja pysymään ennallaan.(autti ym. 2008: ) Suosituksen mukaan, hampaiden harjaaminen kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla on riittävä perussuoja. Arvioimalla lisäfluorin käyttöä pitää ottaa huomioon yksilölliset tarpeet. Aikuisen kohdalla lisäfluorin antaminen on suositeltua vain kariekselle alttiille tai aktiivista kariesta sairastaville. Ihmisille, joiden syljeneritys on vähäistä sairauden tai lääkkeiden käytön takia, on suositeltava fluoritablettien tai fluoripurukumin käyttöä. (Meurman Murtomaa 2003.) Lapsilla paikallinen fluorikäsittely voi olla hyödyllinen ja ehkäistä kariesvaurion vasta puhjenneissa hampaissa, vaikka fluorihammastahnaa käytettäisiinkin (Käypä hoito 2009).

17 13 Ksylitoli Käyttämällä ksylitolia eli koivusokeria voidaan lisätä hampaiden vastustuskykyä. Ksylitoli on sokeri, joka ei muodosta haitallisia happoja hampaille, koska kariesbakteerit eivät pysty käyttämään sitä ravinnokseen. Ksylitolin edullinen vaikutus on myös syljenerityksen lisääntyminen. Säännöllinen ksylitolin käyttö vähentää kariesbakteereiden määrää. On suositeltavaa käyttää ksylitolia aina ruoan jälkeen, koska se katkaisee jo alkaneen happohyökkäyksen. (Keto Peussa 1995:13.) Ksylitolia tulisi ottaa mahdollisimman nopeasti jo happohyökkäyksen alussa. On olemassa näyttöä siitä, että juuri happohyökkäyksen ensimmäisiin minuutteihin ajoitettu suuri ksylitolin saanti voi vaikuttaa merkittävästi biofilmin bakteereiden biokemiallisiin reaktioihin.(autti ym. 2008: ) Ravitsemus Kariesta esiintyy maahanmuuttaja- aikuisilla ja lapsilla usein jo uuteen maahan saavuttaessa. Ravinnolla on keskeinen merkitys karieksen syntymisessä, monissa maissa esimerkiksi runsaasti sokeria sisältävän teen jatkuva nauttiminen vaikuttaa hampaiden reikiintymiseen. (Partanen 2007:59.) Eri kulttuuritaustaiselle uudessa maassa miltei kaikki on uutta ja erilaista. Vieraaseen maahan ja kulttuuriin muuttava perhe omaksuu uudesta kulttuurista helpoimmin erilaiset herkut niiden helpon saatavuuden vuoksi, jolloin hampaiden reikiintyminen voi lisääntyä entisestään. Ruokavalioon hiipivät karkit, jäätelöt, sipsit ja mehut ennemmin kuin peruna ja jauhelihakastike. Hedelmien ja kasvisten syönti on usein Suomessa vähäisempää, sillä valikoima on niukempi ja hinnat korkeat. Ravitsemusterapeutti Annika Nurttila on huomannut että, usein maahanmuuttajan ruokavalio heikkenee ainakin osittain heidän saapuessa Suomeen, ravintoaineiden ja kuidun määrä vähenee ja energiansaanti kasvaa helposti liian suureksi. (Mustonen 2004.) Hyvän yleisterveyden kannalta ihminen tarvitsee monipuolista ruokaa, joka sisältää riittävästi kasviksia, hedelmiä, marjoja, täysjyväviljaa, maitovalmisteita, kohtuudella kalaa, lihaa, kanaa ja sopivasti rasvaa. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee sokeripitoisten ruokien ja juomien nauttimista korkeintaan neljä kertaa päivässä. Jos syömiskertoja on enemmän kuin viisi tai kuusi, hampaat joutuvat usein alttiiksi happohyökkäyksille. (Pyyhtiä Rantanen 2002.) Säännölliset ruoka-ajat ja

18 14 monipuolinen ruokavalio suojaavat hampaita reikiintymiseltä. On syytä keskittää makeisten ja muiden napostelutuotteiden käyttö yhteen tai kahteen kertaan viikossa. (Käypä hoito 2009.) Karieksen hallinnan uusi Käypä hoito- suositus suosittelee päivittäiseksi janojuomaksi vettä. Suositeltavaa olisi nauttia vettä päivittäin 1-1,5 litraa, vanhuksilla nesteen tarve on suurempi noin 1,5-2 litraa päivässä. Pullotettuja ja maustettuja vesiä voi käyttää, jos ne eivät ole happamia tai sisällä sokeria. Mehut eivät sovellu janojuomaksi, koska ne sisältävät usein runsaasti sokeria ja ovat alhaisen ph:n vuoksi haitallisia hampaille. (Valsta ym ) Suosittujen urheilu- ja virvoitusjuomien lisäksi myös light-juomien jatkuva käyttö on haitallista hampaille. Ne ovat happamia ja pehmentävät hammaskiillettä, eivätkä näin ollen kuulu terveelliseen päivittäiseen ruokavalioon (Pyyhtiä Rantanen 2002). Urheilujuomia suositellaan käytettäväksi vain pitkäkestoisen, rasittavan urheilun yhteydessä (Valsta ym. 2008). Terveen luuston edellytys on riittävä kalsiumin saanti. Nestemmäisiä ja rasvattomia maitotuotteita suositellaan käytettäväksi puoli litraa päivittäin, ne ovat merkittävä proteiinin, kalsiumin ja D- vitamiinin lähde. Maitotuotteita tulisi nauttia yhteensä noin 0,5 litraa vuorokaudessa. Maustetut maitovalmisteet kuten maitokaakaot ja marjoilla, hilloilla ja marja- aromeilla maustetut maitojuomat ja jogurtit sisältävät sokereita, jonka vuoksi ne ovat tiheästi nautittuna haitallisia hampaille. (Valsta ym.2008.) Hammasterveyden suurin uhka syntyy sokeria ja happoja sisältävien juomien jatkuvasta päivittäisestä nauttimisesta. Hampaat välttyvät ylimääräisiltä happohyökkäyksiltä, mikäli noudatetaan säännöllistä päivärytmiä. Sokeria ja happoja sisältävät juomat tulisi nauttia mieluiten aterian yhteydessä. (Valsta ym.2008.) Kariekseen vaikuttavat ravinnon sokeripitoisuus- ja laatu, happamuus, viipymisaika suussa, käyttötapa ja vaikutus syljeneritykseen. Kaikki edellä mainitut asiat ovat tärkeitä arvioitaessa elintarvikkeiden mahdollisia hampaistonhaittoja. Ravintoaineita jotka selkeästi edistävät kariesta ovat sokerimakeiset, makeat leivonnaiset, kuivatut hedelmät, hunaja, siirappi ja sokerilla makeutetut juomat. Potilaalle annettaessa ravintoneuvontaa olisi hyvä selkeyttää mitkä ravintoaineet edistävät karioitumista hampaissa.(autti ym. 2008: )

19 3.2 Karieksen hallinta kliinisessä suun terveydenhoitotyö 15 Suuhygienisti työskentelee itsenäisenä suun terveydenhoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa suun terveydenhuollon tiimissä yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Suuhygienistit toimivat perusterveydenhuollossa kuten terveyskeskuksessa tai hammaslääkäriasemilla, itsenäisenä ammatinharjoittajana tai erikoissairaanhoidossa kuten keskussairaaloissa. ( Metropolia 2008.) Suuhygienistin työn tavoitteena on edistää yleistä ja suun terveyttä, ehkäistä suu- ja hammassairauksia sekä suorittaa varhaishoitoa, terveysneuvontaa ja suun terveyden ylläpitohoitoa. Karieksen hallitsemiseksi suuhygienisti suunnittelee potilaalle yksilöllisen tehostetun hoito-ohjelman. Suuhygienisti kertoo suun sairauksista, osoittaa suunsisäiset ongelmakohdat ja ohjaa puhkeavien maitoposkihampaiden ja pysyvien poskihampaiden purupintojen huolellisen puhdistuksen sekä painottaa omahoidon merkitystä reikiintymisen ehkäisemiseksi. (Käypä hoito 2009.) Suuhygienisti tekee myös hampaiston fluorauksia, pinnoituksia, hioo paikkaylimääriä, poistaa hammaskiveä ja ottaa röntgenkuvia. Samoin suuhygienisti osallistuu proteettisen hoidon tarpeessa olevan potilaan hoitoon mm. ohjaamalla potilasta proteesin käytössä ja suun hoidossa, ottamalla esijäljennöksiä ja tekemällä kipsijäljennöksiä. Hän ohjaa myös suukirurgisiin toimenpiteisiin tulevia potilaita ja huolehtii siihen liittyvästä jälkihoidosta kuten ompeleiden poistosta. (Roos 2004.) Tällä tavoin suuhygienisti vaikuttaa ihmisten yleisterveyteen ja hyvinvointiin. Suun terveystarkastus Suuhygienistin tekemä suun terveystarkastukseen sisältyy suun ulkoinen tarkastus, esimerkiksi leukanivelten ja purentalihasten palpointi. Suun sisäiseen tarkastukseen kuuluu mahdollisten kariesvaurioiden, kulumisvaurioiden ja eroosiovaurioiden sekä purennan havainnointi. Tarkastuksessa määritetään plakin määrä ja sijainti, hammaskiven esiintyminen, ientulehdus sekä ientaskujen syvyydet. Lisäksi kartoitetaan ienvetäytymät, ienhyperplasiat ja liikkuvat hampaat sekä tarkastetaan limakalvot, suunpohja, suulaki ja kieli. Tarkastus ei sisällä sairauden diagnooseja.

20 Plakkivärjäys 16 Plakkivärjäyksen avulla saadaan hampaan pinnalla oleva vaalea bakteerimassa näkyväksi. Plakkivärjäys voidaan suorittaa kotona tai vastaanotolla. Vastaanotolla plakkivärjäystä käytetään suun terveysneuvonnan tukena ja sen tarkoitus on motivoida potilasta oman suunsa puhdistukseen. Värjäyksen avulla vaikeasti puhdistettavat hampaan kohdat voidaan osoittaa ja miettiä puhdistuskeinoja paremman suuhygienian saavuttamiseksi. Kotona käytettävät väritabletit auttavat potilasta seuraamaan oman suunhoidon onnistumista. ( Autti ym. 2008: 1068.) Pinnoite Pinnoitus on yksi kariesprofylaksian menetelmistä. Pinnoituksen tarkoitus on suojata hampaan purupintaa reikiintymiseltä. Pinnoite laitetaan harkinnan mukaan, siihen vaikuttavat fissuurojen morfologia, aiempi karieskokemus, korkea mutansstreptokokkitaso ja arvioitu kustannus-hyöty suhde. Pysyvät molaarit tulisi pinnoittaa mahdollisimman pian puhkeamisen jälkeen, jos maitohampaistossa on ollut kariesta. (Autti ym. 2008: 385.) Pinnoitteen teho riippuu täysin pysyvyydestä, fissuura ei karioidu jos pinnoite on tiivis. Pinnoite on valmistettu muovista tai lasi -ionomeeristä. Lasi-ionomeeripinnoitteiden pysyvyys on osoittautunut heikoksi, mutta pinnoitetun hampaan karioituminen on harvinaista, koska materiaali vapauttaa fluoria. Lasiionomeeripinnoitteet sopivat erityisesti osittain puhjenneisiin hampaisiin, joita toimenpiteen aikana on vaikea pitää kuivana. ( Autti ym. 2008: ) Radiologiset tutkimusmenetelmät Kariesta ja sen etenemistä voidaan seurata tehokkaasti useilla kuvantamismenetelmillä. Suuhygienisti voi ottaa suun terveystarkastuksen yhteydessä pienet röntgenkuvat yksittäisestä tai useammasta hampaasta. Röntgenkuvaus auttaa havaitsemaan hampaiden välipintojen kariesvaurioita sekä pysyvissä että maitohampaissa. Kuvattavasta hampaasta riippuen käytössä on erilaisia tekniikoita, yleisimpiä ovat periapikaalikuvaus, bite- wing- kuvaus sekä okklusaalikuvaus. Laajempia tutkimuksia varten panoraamakuvaus antaa tärkeää tietoa kokonaistilanteesta ja on kohtalaisen luotettava apu karieksen havaitsemiseen takahammasalueilla. Kuvista huomataan herkästi karieksen aiheuttama luun tiheyden menetys, joka näyttää muuta luukudosta tummemmalta alueelta. ( Autti ym. 2008: )

21 17 5 TARKOITUS JA TAVOITTEET Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää terveysviestintää eri kulttuuritaustaisen asiakkaan, terveydenhuollon ammattilaisen ja kouluttajan välillä. Tavoitteena oli laatia suun terveydenedistämisen materiaalia. Materiaali lisää eri kulttuuritaustaisen asiakkaan tietoja karieksen hallinnasta ja itsehoidon vaikutuksesta suun terveyteen. Oppimateriaali tukee myös suomi toisena kielenä kursseilla toteutuvaa terveystiedon opetusta. 6 YHTEISTYÖKUMPPANIT Opetusmateriaali suunniteltiin yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun, hammaslääkäri asiantuntijoiden ja Innofocuksen kanssa. Innofocus on länsi- uudenmaan aikuiskoulutuskeskus. Innofocus tarjoaa maahanmuuttajalle muun muassa suomenkielen opetusta sekä yhteiskunta- ja työelämätietoutta. Innofocuksen suomenkielen opettajat ja maahanmuuttaja-opiskelijat osallistuivat tuotoksen arviointiin. Opetusmateriaalin lääketieteellistä sisältöä arvioivat asiantuntijat HLL Timo Heinonen ja EHL Heikki Alapulli. Työn ohjaajat olivat Metropolia ammattikorkeakoulun yliopettaja Hannu Lampi ja lehtori Tuula Toivanen-Labiad. 7 TOTEUTUS JA ETENEMINEN Tässä kappaleessa käsitellään opinnäytetyön monivaiheista valmistumisprosessia. Aloitimme opinnäytetyöprosessin valitsemisella aiheen keväällä Valitsimme ajankohtaisen ja meitä kiinnostavan aiheen, karieksen hallinta monikulttuurisessa suun terveydenhoitotyössä. Työn toteutus alkoi teoreettisentiedon etsimisellä eri tietokannoista kuten Pubmed, Helka, Ovid, Medline ja Medic. Haimme tietoa seuraavilla asiasanoilla: maahanmuuttaja, hammas, karies, terveydenhuolto, terveyden edistäminen, oppimateriaali ja selkokieli. Englanniksi hakusanat olivat caries, dental caries, oral health care, dental care, multiciltural, etnic, suuhygienisti, dental health habits, nutrition, caries ja prevention. Työn tietoperusta koostuu tutkimustiedosta, tilastotiedosta ja tieteellisistä artikkeleista. Runsaasti tutkimustietoa löytyi karieksesta

22 infektiotautina, kun taas kulttuuritaustan vaikutuksesta karieksen syntyyn oli vähemmän tutkimustietoa. 18 Syksyllä 2008 aloitimme kuvakansion sisällön suunnittelun huomioiden terveysaineiston laatukriteerit. Samanaikaisesti päivitimme teoreettista tietopohjaa työn edetessä. Näiden tietojen pohjalta luotiin selkokielinen kuvakansio helpottamaan asiakkaan ja henkilökunnan välistä vuorovaikutusta hoitotilanteessa. Kuvakansio käsittelee kuvien, piirrosten ja selkokielen avulla karieksen esiintymistä, tartuntatapaa, ravinnon, suuhygienian, ksylitolin ja fluorin merkitystä karieksen ehkäisemisessä. Lisäksi käsittelimme suuhygienistin osaa suunterveyden edistäjänä. Kansiossa on 28 sivua. Kuvakansion tekemisessä käytettiin digikameraa ja Power pointohjelmaa. Kuvissa esiintyivät opinnäytetyöryhmän jäsenet ja kuvattaviksi suostuneet henkilöt lähipiiristä, piirrokset sommiteltiin itse. Oman materiaalin lisäksi saimme valmista kuvamateriaalia lehtori Timo Heinoselta ja erikoishammaslääkäri Heikki Alapullilta. Keväällä 2009 jatkoimme kirjallisen osan työstämistä ja visuaalisen materiaalin keräämistä. Kevään loppupuolella testasimme kuvakansion toimivuutta eri kohderyhmillä. Esittelimme kuvakansion prototyyppiä suun terveydenhuollon ammattilaisille terveyskeskuksen hammashoitoloissa sekä yhteistyökumppani Innofocuksessa. Työelämästä saatu palaute oli positiivista ja toi suuhygienistin näkökulman esille. Innofocuksen aikuisopiskelijoilta saatu palaute toi eri kulttuuritaustaisen asiakkaan näkökulman esille. Esittelimme kuvakansion prototyypin suomenkieltä opiskelevalle maahanmuuttajaryhmälle. Keskustelimme opiskelijoiden kanssa kansion sisällöstä, he kertoivat kuvituksen olevan yksinkertainen ja selkeä. Palautteen perusteella lyhensimme lauseita ja yksinkertaistimme sanoja. Palaute oli tärkeää työn sisällön ja etenemisen kannalta. Kesällä 2009 aloitimme lehtiartikkelin suunnittelun ammattilehteen. Otimme yhteyttä maahanmuuttajille suunnattuun Monitori -lehteen. Monitori on poikkihallinnollinen maahanmuuttoasioiden ammattilehti. Lehden toimituksesta toivottiin kirjoja ja julkaisuja -sivuille esittely opinnäytetyön tuotoksesta. Esittelyssä raportoimme uudesta terveyden edistämismateriaalista ja sen saatavuudesta kohderyhmälle. Lopuksi

23 julkaisemme opinnäytetyön seminaaritilaisuudessa, jossa esittelemme työn yhteistyökumppaneille POHDINTA Opinnäytetyö on pitkä ja monivaiheinen prosessi. Löysimme aiheestamme runsaasti teoreettista tietoa eri lähteistä. Tutkimustiedon lisäksi työn sisältöön vaikuttivat ryhmän jäsenten omat kokemukset suun terveydenhuollon asiakkaana ja työntekijänä. Opinnäytetyöprosessin aikana olemme tarkastelleet maahanmuuttajien asemaa suun terveydenhuollossa. Huomasimme, että eri kulttuuritaustainen asiakas tarjoaa monipuolisia haasteita suunterveyden huollon ammattilaisille. Keskeisimpiä ovat yhteisen kielen puute, puutteelliset tiedot ja taidot hyvän suunterveyden ylläpitämisessä. Lisäksi eri kulttuuritaustaisen asiakkaan tottumukset, tavat ja asenteet toivat haasteita uudenlaisten tapojen oppimisessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää terveysviestintää eri kulttuuritaustaisen asiakkaan, terveydenhuollon ammattilaisen ja kouluttajan välillä. Terveyden edistämismateriaalin kehittämisessä haasteellista oli löytää tarpeeksi yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä kieliasu. Yhteistyö Innofocuksen kanssa sujui mallikkaasti alusta alkaen. Se antoi ideoita, jotka olivat hedelmällinen pohja työmme kehittymiselle. Hammaslääketieteellistä osuutta arvioivat hammaslääkärit H. Alapulli ja T. Heinonen. Palaute antoi työllemme vakuuttavuutta terveyden edistämismateriaalina. Kuvakansio on suunniteltu terveysaineiston laatu standardit huomioiden. Standardien tarkoitus on toimia terveysaineiston laadun ja arvioinnin takeena sekä parantaa aineiston laatua erityisesti kohderyhmän näkökulmasta. Kuvakansiosta löytyy keinoja ja välineitä, joilla pyritään saamaan myönteisiä muutoksia suun terveystottumuksiin. Kuvakansio lisää asiakkaan tietoisuutta suun terveyteen vaikuttavista asioista ja auttaa tekemään suun terveyttä edistäviä valintoja. Asiakas tulee tietoiseksi vaikutusmahdollisuuksistaan ja voimavaroistaan. Kuvakansio on rakennettu havainnollistaen asiaa konkreettisten esimerkkien kautta. Asiat on esitetty lyhyesti ja johdonmukaisesti. Sisältö koostuu ajan tasalla olevasta

24 tutkimustiedosta. Kuvakansion yleisilme on suunniteltu innostamaan, kannustamaan ja herättämään motivaation käyttää suun terveyttä edistäviä keinoja ja malleja. 20 Toivomme, että työ on hyödyllinen kohderyhmille ja vähentää ennakkoluuloja erilaisuutta kohtaan. Selkokielinen kuvakansio on uusi oppimateriaali maahanmuuttajien terveystiedon opetukseen. Lisäksi materiaali tuo tärkeätä terveystietoa karieksesta, yhdestä maailman yleisimmästä infektiotaudista. Mielestämme työn aihe soveltuu jatkoideaksi seuraavalle opinnäytetyötä tekevälle ryhmälle. Monikulttuurisuus lisääntyy jatkuvasti, sen vuoksi terveyden edistämismateriaalia eri aiheista tarvitaan myös tulevaisuudessa.

25 LÄHTEET 21 Autti, Heikki (toim.) 2008: Therapia odontologica. Helsinki: Academica. Bolden, Anthony Henry, James Allukian, Myron 1993: Implications of access, utilization and need for oral health care by low income groups and minorities on the dental delivery system. J Dent Educ 1993; 57(12): Egger, Garry Donovan, Rob Spark, Ross 1993: Health and the Media- Principles and practises for wealth promotion. Australia: McGraw Hill Book Company. Ewles, Linda Simnett, Ina 1995: Terveyden edistämisenopas. Sairaanhoitajien koulutussäätiö. Keuruu: Otava Painolaitokset. Foltz, Ann Sullivan, Joan 1999: Limited literasy revisited. Implications for patient education. Cancer Parctise. May/June 1999: 3: Vol 7. Galle, Nona Haapasalo-Räsänen, Tea Haataja, Heidi-Marja Korpela, Eeva 2008: Karieksen ehkäisy ja hallinta kulttuurit huomioivassa tulevaisuussuuntautuneessa suun terveydenhoitotyössä. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia. Grönholm, Johanna 2006: Äitien suun terveyskäyttäytyminen, asenteet ja tiedot. Neuvolatutkimus kaksikielisillä alueilla. Suomen hammaslääkärilehti 13/2006 (1-2) : Suomen hammaslääkäriliitto. Heinonen, Timo 2007: Karieksen hallinta. Lahti: Idies. Keto, Anu Peussa, Tuija 1995: Suun terveyden edistäminen. Helsinki: Opetushallitus. Kommonen, Hanna-Maria 2009: Suun terveyden edistämiseen liittyvä materiaali vähäistä ja vanhentunutta. Suun terveydeksi 1/ Könönen, Eija 2007: Karies. Duodecim. Verkkodokumentti. Päivitetty <http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00704>. Luettu Käypä hoito- työryhmä. Karieksen hallinta. Duodecim. Verkkodokumentti. Päivitetty <http://www.kaypahoito.fi/kh/kh_julkaisu.naytaartikkeli?p_artikkeli=nix01249>. Luettu Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Finlex. Verkkodokumentti. Päivitetty <http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/ >. Luettu Latomaa, Sirkku Pälli, Pekka 1997: Aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen taito. Opetushallitus. Loveren van, Cor Touger-Decker, Riva 2003: Sugars and dental caries. American Journal of Clinical Nutrition. Verkkodokumentti. <http://www.ajcn.org/cgi/content/full/78/4/881s?maxtoshow=&hits=10&hits= 10&RESULTFORMAT=&fulltext=caries%2C+nutrition&searchid=1&FIRSTIN DEX=0&sortspec=relevance&resourcetype=HWCIT >. Luettu

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Suunterveys Johdattelua aiheeseen Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Hampaiden reikiintyminen on merkittävä kansanterveysongelma, joka käy kalliiksi sekä yhteiskunnalle että yksittäisille kansalaisille

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

- Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi?

- Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi? Tervettä elämää munuaissairauden kanssa - Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi? Suuhygienisti, sairaanhoitaja Heidi Hänninen Tays/Suu- ja leukasairauksien poliklinikka Suun terveys osana

Lisätiedot

Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa

Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa Ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle kunnan on lakisääteisesti järjestettävä vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio, jonka tekee

Lisätiedot

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Lukijalle Suun terveyteen liittyvät terveystavat vakiintuvat jo varhaislapsuudessa. Suun terveydellä on merkitys ihmisen kokonaisterveydelle. Monet

Lisätiedot

Odottavien perheiden suun terveyden huolto

Odottavien perheiden suun terveyden huolto Odottavien perheiden suun terveyden huolto Sisältö Ravinto Hampaat Puhdistus Karies Imetys Hampaiden puhkeaminen Lasten suunhoito Ksylitoli Fluori Tutti ja purenta Hammashoito Karviaisessa RAVINTO Äidin

Lisätiedot

TerveysInfo. Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta.

TerveysInfo. Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta. TerveysInfo suu Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta. Hakusanat: hoito, suu, sairaudet, oireet Diabeetikon suunhoito Lehtisessä kerrotaan diabeetikon suunhoidosta. Hakusanat: hampaidenhoito,

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Hanna-Mari Kommonen TtM, suuhygienisti Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Esityksen sisältö Suun terveyden edistäminen

Lisätiedot

Ikääntyneiden suun terveyden edistäminen

Ikääntyneiden suun terveyden edistäminen Ikääntyneiden suun terveyden edistäminen Kukka-Maaria Leivonen, osastonhoitaja, suuhygienisti, TtM Sari Kyytinen, terveyden edistämisen asiantuntijahammaslääkäri Palveluntarve ja mitoitukset suun terveydenhuollossa

Lisätiedot

Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle!

Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle! Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle! Megaklinikan suun bakteeri-infektion hallintaohjelma odottavalle perheelle. (HLLTimo Heinonen, HLL Kimmo Kaihovaara, HLL Jan Pettersson, HLL Omar Al.Soufi,

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO SUUN JA HAMPAIDEN HOITO www.eksote.fi Voit itse pitää huolta suun ja hampaiden terveydestä syömällä terveellisesti, harjaamalla hampaasi kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla ja käymällä säännöllisesti

Lisätiedot

Cloetta Fazer Makeiset Oy taustatiedote 11.11.2008

Cloetta Fazer Makeiset Oy taustatiedote 11.11.2008 Cloetta Fazer Makeiset Oy taustatiedote 11.11.2008 Ksylitoli tänään: edut ja käyttösuositukset Asiantuntijahammaslääkäri Helinä Keskinen Ksylitolin terveysvaikutukset - Mitä eroa on ksylitolipurukumilla

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

REFLUKSITAUTI JA HAMPAIDEN TERVEYS. S u o m e n R e f l u k s i 2 0 1 2

REFLUKSITAUTI JA HAMPAIDEN TERVEYS. S u o m e n R e f l u k s i 2 0 1 2 REFLUKSITAUTI JA HAMPAIDEN TERVEYS S u o m e n R e f l u k s i 2 0 1 2 Hampaiden kuluminen (eroosio) mahdollinen hapan ylösnousu suuhun asti kuluttaa hampaita tavallisen syömisen ja juomisen lisäksi suu

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla

Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla Mirkka Järvinen Shg,TtM, TtT-opisk., projektityöntekijä, Vantaa Jorma Suni Johtava ylihammaslääkäri, Vantaa Taustaa Vantaan tutkimusosiolle Kansainvälisesti

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016

LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016 perusturva ja terveydenhuolto terveydenhuolto 4/2014 LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016 Riskiseulonta Tehostettu ehkäisyohjelma Purenta/ oikominen Odottavat vanhemmat neuvolaterveydenhoitaja

Lisätiedot

Kissaa on suuhun katsominen. Kissojen hampaidenhoito-opas

Kissaa on suuhun katsominen. Kissojen hampaidenhoito-opas Kissaa on suuhun katsominen Kissojen hampaidenhoito-opas Kissa ei osaa hoitaa hampaitaan Aikuisella kissalla on 30 hammasta. Hampaan näkyvää osaa kutsutaan kruunuksi ja ikenen alla olevaa osaa juureksi,

Lisätiedot

SUUPALAT OMAHOITOSI TUEKSI

SUUPALAT OMAHOITOSI TUEKSI SUUPALAT OMAHOITOSI TUEKSI SISÄLLYS SUUN OMAHOITO... 3 Hampaiden harjaus... 3 Harjaustekniikka... 5 Hammasvälien puhdistaminen... 9 Hammasproteesien puhdistaminen... 12 RAVINNON VAIKUTUS SUUN TERVEYTEEN...

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 18.1.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 18.1.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 32 LAUSUNTO ALOITTEESTA KSYLITOLIPASTILLIEN KÄYTTÖÖNOTOSTA HELSINGIN PÄIVÄKODEISSA JA KOULUISSA Terke 2010-2781 Esityslistan asia TJA/32 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

RASKAUDEN VAIKUTUKSET SUUN TERVEYTEEN. Jemina Lesonen ja Pauliina Pääkkönen 2015 Opinnäytetyö

RASKAUDEN VAIKUTUKSET SUUN TERVEYTEEN. Jemina Lesonen ja Pauliina Pääkkönen 2015 Opinnäytetyö RASKAUDEN VAIKUTUKSET SUUN TERVEYTEEN Jemina Lesonen ja Pauliina Pääkkönen 2015 Opinnäytetyö RASKAUSHORMONIEN VAIKUTUKSET SUUHUN Hormonitoiminnan muutokset raskauden aikana Suun ph laskee, suu happamoituu

Lisätiedot

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio on yleisempää naisilla kuin miehillä on usein ikääntymiseen liittyvä ongelma on ongelmana jopa 46,7 %:lla vanhuksista ja 10 %:lla koko väestöstä* liittyy moniin

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

ODOTTAVAN PERHEEN SUUN HOITO

ODOTTAVAN PERHEEN SUUN HOITO 1 ODOTTAVAN PERHEEN SUUN HOITO Odotusaikana on hyvä muuttaa koko perheen tavat ja tottumukset sellaisiksi, että ne mahdollistavat lapselle hyvän suun terveyden RAVINTO äidin monipuolinen ravinto on parasta

Lisätiedot

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus. Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442

Lisätiedot

Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille

Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään suun ja hampaiden terveyttä sekä siihen vaikuttavia

Lisätiedot

Joka viidennen aikuisen vaiva

Joka viidennen aikuisen vaiva Kuiva suu ei laula. Joka viidennen aikuisen vaiva Suun kuivuus (kserostomia) johtuu alentuneesta syljen erityksestä ja hoitamattomana horjuttaa ihmisen koko yleisterveyttä ja hyvinvointia. Suun kuivumisesta

Lisätiedot

Puijon Diabetesyhdistys Ry

Puijon Diabetesyhdistys Ry Puijon Diabetesyhdistys Ry 1 Johdanto 2 Diabetes ja suun terveys 2.1 Näin voit ehkäistä suun sairauksia 3 Ientulehdus ja hampaiden kiinnityskudossairaus eli parodontiitti 4 Hampaiden reikiintyminen eli

Lisätiedot

Ksylitolin käyttö päivähoitoikäisillä lapsilla. Ksylitolitiedottaja Milla Vihanto Cloetta Suomi Oy (ent. Leaf)

Ksylitolin käyttö päivähoitoikäisillä lapsilla. Ksylitolitiedottaja Milla Vihanto Cloetta Suomi Oy (ent. Leaf) Ksylitolin käyttö päivähoitoikäisillä lapsilla Ksylitolitiedottaja Milla Vihanto Cloetta Suomi Oy (ent. Leaf) 2 STM:n suositus lokakuu 2013 Päivittäinen ksylitoliannos maksutta päivähoitoikäisille Sosiaali-

Lisätiedot

Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille OPETTAJAN OPAS

Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille OPETTAJAN OPAS Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille OPETTAJAN OPAS 1 Hei opettaja! Tässä tehtävävihkossa käsitellään suun ja hampaiden terveyttä sekä

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

TerveysInfo. Hur blir jag kvitt snuset? Ruotsinkielinen esite nuuskan suuvaikutuksista ja nuuskaamisen lopettamisesta.

TerveysInfo. Hur blir jag kvitt snuset? Ruotsinkielinen esite nuuskan suuvaikutuksista ja nuuskaamisen lopettamisesta. TerveysInfo Antin ja Timon puhtausmatka Kirjasessa käsitellään ulkoiseen olemukseen ja puhtauteen liittyviä asioita. Opastusta annetaan vartalon, kasvojen, parran, hiusten, jalkojen, käsien ja hampaiden

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

EKA KERTAA SUUHYGIENISTILLÄ, SAATAN MENNÄ UUDELLEEN

EKA KERTAA SUUHYGIENISTILLÄ, SAATAN MENNÄ UUDELLEEN EKA KERTAA SUUHYGIENISTILLÄ, SAATAN MENNÄ UUDELLEEN Suun terveydenhuolto sateenvarjo hankkeen päätösseminaari 6.10.2009 Janne Alahelisten ja Kristiina Kuusi Onko suunhoitoprojektiin osallistumisella ollut

Lisätiedot

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys 1. Maahanmuuttajat Suomessa 2. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 3. Eri potilasryhmien erot 4. Miten kohdata eri kulttuurista tulevia potilaita? 5. Monikulttuurisen

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy

Lisätiedot

Ksylitolin käyttö kouluissa ja päiväkodeissa. Ksylitolitiedottaja Milla Vihanto Cloetta Suomi Oy (ent. Leaf)

Ksylitolin käyttö kouluissa ja päiväkodeissa. Ksylitolitiedottaja Milla Vihanto Cloetta Suomi Oy (ent. Leaf) Ksylitolin käyttö kouluissa ja päiväkodeissa Ksylitolitiedottaja Milla Vihanto Cloetta Suomi Oy (ent. Leaf) Mitä ksylitoli on? Luonnollinen makeuttaja, jota esiintyy esim. marjoissa, hedelmissä, vihanneksissa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Voiko suu kertoa opintojen pitkittymisestä?

Voiko suu kertoa opintojen pitkittymisestä? Voiko suu kertoa opintojen pitkittymisestä? Annukka Vuorinen Marjo Tipuri 4.6.2014 Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on yksi 2000- luvun yhteiskuntapolitiikan tavoitteista niin kansallisella kuin Euroopan

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS HELSINGIN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 Helsingin yliopisto

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Terve suu hyvinvointisi tukena

Terve suu hyvinvointisi tukena Terve suu hyvinvointisi tukena Syömishäiriöiden suuvaikutukset ja ohjeita omatoimiseen suun terveydenhoitoon 18.5.2009 1 Suun terveydenhoito-ohje syömishäiriötä sairastavalle Tässä ohjeessa on tietoa syömishäiriöiden

Lisätiedot

SUUN TERVEYS OSANA HYVÄÄ RAVITSEMUSHOITOA

SUUN TERVEYS OSANA HYVÄÄ RAVITSEMUSHOITOA SUUN TERVEYS OSANA HYVÄÄ RAVITSEMUSHOITOA EHL, HLT Päivi Siukosaari, suugeriatrian erityispätevyys Yliopistohammasklinikka suu on ensimmäinen osa ruuansulatuselintä ruokavaliolla on yhteys suun terveyteen

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Tupakka, nuuska ja suun terveys Su(u)n vuoro!

Tupakka, nuuska ja suun terveys Su(u)n vuoro! Su(u)n vuoro! Tupakka, nuuska ja suun terveys Su(u)n vuoro! Tupakkatuotteet vahingoittavat koko elimistöä. Tupakointi aiheuttaa useita sairauksia sekä vaikeuttaa monien sairauksien hoitoa ja heikentää

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Neuvolaikäisen suun terveys

Neuvolaikäisen suun terveys Yhteisiä tavoitteita Neuvolaikäisen suun terveys Tiina Joensuu HLT Pohjoisen alueen Kaste Fyysinen ja psykososiaalinen kehitys Ravitsemus ja ruokailutottumukset Painon hallinta Hygienia Imemistottumukset

Lisätiedot

Opinnäytetyö Suuhygienistiopiskelijat Mervi Loppukaarre ja Saija Okkonen Savonia-ammattikorkeakoulu 6.3.2012 Tuusniemen Palvelutalo

Opinnäytetyö Suuhygienistiopiskelijat Mervi Loppukaarre ja Saija Okkonen Savonia-ammattikorkeakoulu 6.3.2012 Tuusniemen Palvelutalo Opinnäytetyö Suuhygienistiopiskelijat Mervi Loppukaarre ja Saija Okkonen Savonia-ammattikorkeakoulu 6.3.2012 Tuusniemen Palvelutalo Tämän täydennyskoulutustilaisuuden tavoitteena on lisätä hoitohenkilökunnan

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Suun terveys osana hyvää ravitsemusta

Suun terveys osana hyvää ravitsemusta www.denta.fi Suun terveys osana hyvää ravitsemusta 27.1.2015 Suuhygienisti, Ttm Anna Dahlgren -Kuvat poistettu Terve suu Terve suu on kokonaisuus, jolla tarkoitetaan oireettomia hampaita ja niiden kiinnityskudoksia

Lisätiedot

Vaihda suun huonot bakteerit hyviin.

Vaihda suun huonot bakteerit hyviin. Vaihda suun huonot bakteerit hyviin. Ien- ja hammasvaivojen taustalla epätasapainoinen mikrobisto kk Annika Mäyrä I annika.mayra@versofinland.fi I +358 40 549 7114 Maailmanlaajuisesti 2.43 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe Ensimmäistä lasta odottava perhe Kohderyhmä 1. lasta odottava perhe Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Shg Äitiysneuvola ohjaa varaaman perheajan shg:lle kirjallisella tiedotteella.(liite

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista?

Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Anna-Maria Mäki-Kuutti, tutkija Tampereen yliopisto, COMET Ehkäisevän työn päivät Lahti 25.9.2014 Sisältö Mistä puhumme,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

MITEN HOIDAT HAMPAITASI?

MITEN HOIDAT HAMPAITASI? MITEN HOIDAT HAMPAITASI? Selkokielinen materiaali Savonlinnan maahanmuuttajille T E K I J Ä T: Kaisa Haataja Niina Karvinen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Sosiaali-, terveys-

Lisätiedot

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan Kehitys ja markkinointi GutGuide Oy www.toothguide.fi I www.gutguide.fi Veli-Matti Mäkinen I veli-matti.makinen@gutguide.fi

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Odottavan perheen suun terveys

Odottavan perheen suun terveys Vinkkejä lapsiperheen suun hoitoon Onnea vauvauutisen johdosta! Lapsen odotus on hyvä aika muuttaa koko perheen tavat ja tottumukset sellaisiksi, että ne mahdollistavat lapselle hyvän suun terveyden. Vanhempana

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

SUUHYGIENISTI-TOIMINTAMALLI VANTAALLA

SUUHYGIENISTI-TOIMINTAMALLI VANTAALLA SUUHYGIENISTI-TOIMINTAMALLI VANTAALLA SUUN TERVEYDENHUOLTO SATEENVARJO HANKE 2007-2009 Mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistäminen LOPPUSEMINAARI 6.11.2009 KRISTIINA KOSKINEN projektipäällikkö,

Lisätiedot