Kayttajan tunteiden tunnistaminen ja niihin reagoiminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kayttajan tunteiden tunnistaminen ja niihin reagoiminen"

Transkriptio

1 Kayttajan tunteiden tunnistaminen ja niihin reagoiminen Sanna Keskioja Tietojenkasittelytieteen laitos Helsingin Yliopisto TIIVISTELMA Tunteet ovat nykytietämyksen mukaan merkittävä osa ihmisen kognitiivista toimintaa. Tunteiden osuus esimerkiksi päätöksenteossa ja oppimisessa on merkittävä. Ubiikin teknologian tulevaisuuden vision mukaan myös teknisten laitteiden tulisi kyetä kommunikoimaan ihmisten kanssa heille luonnollisella tavalla. Tämä edellyttää laitteelta kykyä tunnistaa käyttäjän tunne ja sopeuttaa toimintaansa sen mukaisesti. Tunteiden tunnistamisen tutkimuksessa tunteita mitataan mm. äänen, ilmeiden ja fysiologisten toimintojen perusteella. Avainsanat ubiikki teknologia, tunne, fysiologinen tunnistaminen 1 JOHDANTO Vanhanaikaisen käsityksen mukaan järki ja tunteet ovat olleet toisistaan riippumattomia ihmisen ominaisuuksia. Vielä 1900-luvun puolella tunteet ja tunteellisuus on nähty jopa negatiivisina ominaisuuksina, jotka eivät liity millään tavalla järjen avulla tapahtuvaan rationaaliseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Nykyisin kuitenkin eri tieteenaloilta saadut tutkimustulokset osoittavat, että tunteilla on suuri osa ihmisten rationaalisessa ja älykkäässä käyttäytymisessä [3]. Tunneälykkyyden katsotaan nykyisin olevan vähintään yhtä tärkeä älykkyyden laji kuin matemaattinen tai kielellinen lahjakkuus. Tunneälykkyys muodostuu ihmisen kyvyistä tunnistaa, ilmaista ja kokea tunteita. Tunneälykkyyteen kuuluu myös ihmisen kyky käsitellä ja säännöstellä näitä tunnistettuja tunteita, sekä hyödyntää näitä tunteita rakentaviin tarkoituksiin, kuten motivoimaan itseään tekemään työnsä hyvin ja olemaan luova. Lisäksi tunneälykkyys auttaa ihmissuhteiden hoidossa kun ihminen kykenee havaitsemaan toisten ihmisten tunteita ja käsittelemään niitä [3, 5]. Tietokonesovellusten ja ubiikin teknologian kannalta tunteiden merkitys liittyy ennen kaikkea niiden käytettävyyteen. Näkemyksemme mukaan merkittävä osa käytettävyyttä on se sujuvuus, jolla käyttäjä pääsee laitteen avulla omaan tavoitteeseensa. Tietokoneita käytetään erityisesti vaativissa kognitiivisissa tehtävissä. Kun tutkimukset osoittavat, että tunteilla on merkittävä rooli esimerkiksi oppimisessa, puhumattakaan ihmisen yleisestä henkisestä hyvinvoinnista [3], on selvää, että myös teknologian tulisi kyetä huomioimaan käyttäjän tunteet ihmisen ja laitteen välisissä vuorovaikutustilanteissa. Tuntuukin luonnolliselta, että ubiikki teknologia, jonka tarkoituksena on siirtää tietotekniikan käyttö pois perinteisistä tietokoneista, ja sulauttaa ja hajauttaa se osaksi ihmisten arkipäiväistä elämää, osaisi myös olla sensitiivistä käyttäjän tunteille. Ubiikkia teknologiaa on varsin osuvasti nimitetty myös läsnä-älyksi. Läsnä-äly terminä keskittää ajatukset ubiikkia teknologiaa paremmin sellaisiin ratkaisuihin ja käyttöliittymiin, jotka tukevat ihmisten luonnollisia toimintamalleja. Tähän asti tietotekniikkaa on käytetty tietokoneiden ehdoilla, ja käyttäjä on joutunut mukauttamaan oman toimintansa sen mukaan mitä käytettävissä olevat laitteistot ja sovellukset ovat sallineet. Ubiikin teknologian filosofia kääntää lähtökohdan toisinpäin; tietotekniikan on mukauduttava käyttäjän tarpeisiin. Ubiikin teknologian tutkimuksen kiinnostuksen kohteena olevat luonnolliset käyttöliittymät, konteksti-tietoiset sovellukset (engl. context-aware applications) ja automatisoitu tallennus ja käyttö (engl. automated capture and access) [4] ovat kaikki alueita, joissa käyttäjän tunteiden havaitsemisesta voi olla etua. Tietotekniikan tunneälykkyys voi tarjota käyttäjälle etua kahdesta näkökulmasta. Ensinnäkin tunneälykäs tietotekniikka voi tarjota käyttäjälle palvelua, joka ottaa huomioon hänen kustakin tunnetilastaan johtuvat muuttuvat tarpeet. Toisaalta, jotta tietotekniikan voisi edes kuvitella kykenevän ihmisen kaltaiseen kommunikaatioon, tietokoneelta tai sen ohjelmistolta vaaditaan edes jonkin kaltaista tunneälykkyyttä [3]. Ubiikin tietotekniikan näkökulmasta tunteiden tunnistamiseen ja niihin reagoimiseen liittyy monia haasteita. Ensinnäkin kysymys tunteen määritelmästä ja parametrisoinnista niihin elementteihin, joista kunkin tunteen ilmentymä muodostuu. Tämän hetkinen tutkimus ei ole ratkaissut mitä tällaiset tunteen atomiset perusyksiköt voisivat olla. Toinen suuri haaste on tunteen ulkoisen ilmaisun luotettava mittaaminen. Tällä hetkellä tunteita pyritään tunnistamaan hyvin erilaisin menetelmin, mm. tutkimalla kasvojen ilmeitä ja kehon eleitä sekä puhetta ja ääntä. Myös kehon fysiologisiiin signaaleihin perustuvaa tulkintaa tunteista tehdään hyvin paljon. On myös olemassa tutkimuksia, joissa yritetään löytää ratkaisua yhdistämällä eri menetelmiä. Suuri ubiikin teknologian haaste onkin sellaisten mittalaitteiden kehittäminen, jotka ovat luotettavia, nopeita, kulutusta kestäviä sekä helposti huollettavia ja pestäviä. Kolmas ubiikin teknologian haaste liittyy mittaustietojen siirtämiseen laskentayksikköön. Jos laitteen tarkoitus on todella 1

2 muuttua ihmiselle läheiseksi läsnä-älyksi, tiedonsiirrossa on otettava huomioon monia asioita, kuten tietoturva ja tiedonsiirron nopeus. Lisäksi tietoliikenneprotokollat mittausdataa välittävän ja vastaanottavan yksikön välillä nousevat tärkeään asemaan. Täytyy voida olla varma, että mahdollisesti useita ubiikkeja laitteita sisältävässä ympäristössä tiedot välitetään oikeaan laitteeseen. Neljäs haaste liittyy välitettyjen tunnetietojen analysointiin ja niiden perusteella tehtävän tunnearvion laskemiseen. Jotta läsnä-älystä on oikeasti hyötyä käyttäjälle, laskennan tulisi olla tosiaikaista. Toki on olemassa sovelluksia, joissa reaaliaikaisuus ei ole niin tärkeää, esimerkiksi tallentavat laitteet. Tällaisista esimerkkinä voi mainita MIT:n laboratoriossa prototyyppi-asteella olevan Self-Camin yhden ominaisuuden, joka mahdollistaa omien tunteiden myöhemmin tapahtuvan tarkastelun [6]. Monien muiden sovellusten kannalta reaaliaikaisuus on kuitenkin olennainen osa laitteen toimintaa. Viides haaste on käyttäjän tunteisiin reagoiminen. Ihmisillä on henkilökohtaisia mieltymyksiä ja tottumuksia siitä, mitä he pitävät miellyttävänä vuorovaikutuksena. Myös ubiikissa teknologiassa tämä on otettava huomioon. Ratkaisuna olisi kehittää sellaisia adaptiivisia laitteita, jotka käyttäjä voi joko tietoisesti tai tiedostamatta kouluttaa mieleisekseen. Tässä esseessä keskitymme tutkimaan kuinka tunne voidaan tällä hetkellä tunnistaa, ja kuinka luotettavaa tämä tunnistaminen on. Keskitymme tunteen tunnistamisessa käytettäviin fysiologisiin mittausmenetelmiin. Lisäksi pohdimme mitä hyötyä tällaisesta fysiologiseen mittaukseen perustuvasta tunteiden tunnistamisesta on, eli minkälaista vastakaikua käyttäjä saattaisi odottaa järjestelmältä. Esseen toisessa luvussa tarkastellaan sekä tunnetta käsitteenä että sekä tunteen tunnistamiseen liittyviä fysiologisia menetelmiä. Kolmannessa luvussa esitellään esimerkkejä laitteista ja sovelluksista, joiden joku merkittävä ominaisuus perustuu tunteen tunnistamiseen, sekä pohditaan kuinka niitä voisi kehittää fysiologisen tunteen mittaamisen näkökulmasta. Mukana on myös omia ajatuksiamme siitä, millaista tunteikas läsnä-äly voisi tulevaisuudessa olla. Neljäs luku päättää tämän esseen. 2 TUNTEEN TUNNISTAMINEN Ihmisen tunneilmaisu ja sen vastaavuus ihmisen todelliseen sisäiseen kokemukseen ovat edelleen heikosti tunnettuja alueita. On selvää, että jokaisella ihmisellä on oma yksityinen sisäinen maailmansa, jota ei ainakaan tällä hetkellä kuviteltavissa olevilla laitteilla pysty mittaamaan. Lisäksi ihmisten tunteiden ilmaisu ja myös oma tietoisuus, tunne, ovat niin monimuotoisia, että ei pystytä luotettavasti sanomaan vastaako ihmisen tunneilmaisu hänen todellista tunnettaan. Tunteiden mittaamisen ongelma pohjautuu siis siihen alkuperäiseen ongelmaan, että ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä tunteen määritelmää. Lisäksi tunteiden kokemukseen liittyy yksilökohtaisia piirteitä. Jos onkin olemassa sellaisia tunteen perusyksiköitä tai perustunteita, jotka kaikilla yksilöillä olisivatkin samat, niin niiden ulkoiset ilmenemismuodot vaihtelevat. Myös tunnistettujen tunteiden granulaarisuudessa on havaittu eroja [1]. Jopa yksilön omien tunteiden ilmaisuun liittyvät fysiologiset signaalit voivat vaihdella päivästä toiseen, vaikka ilmaistaankin samaa tunnetta [3]. Eräs lähestymistapa on ajatella, että ihmiset kokevat tunteen sillä hetkellä kun he käsitteellistävät tunteen kokemiseen liittyvän instanssin. Englanninkielinen suora lainaus selkiyttää ajatusta huomattavasti paremmin: people experience an emotion when they conceptualize an instance of affective feeling [1]. Jos tunteet todella ovat ihmisen yksilöllisiä, mahdollisesti kontekstiin liittyviä, mielensisäisiä tiloja, silloin edellä siteeratun kirjoittajan mukaisesti ainoa tapa saada selville mitä käyttäjä tuntee, on kysyä häneltä [1]. Mielestämme tämä ajatus antaa osviittaa siitä, että ubiikki laitekin tulisi jollakin tavalla opettaa käyttäjän tavoille, ennen kuin se pystyy adaptoimaan toimintansa käyttäjälle edulliseksi. Tunteen ulkoiset ilmenemismuodot ovat usein ilmeisiä toisille ihmiselle, kun ne näkyvät kasvojen ilmeistä, äänen intonaatiosta, eleistä ja liikkeestä, asennosta ja pupillien laajentumisesta [2]. Vähemmän ilmeisiä tunteen ulkoisia ilmenemismuotoja ovat ihmisen fysiologiaan liittyvät toiminnot ja niissä tapahtuvat muutokset. Tällaisia fysiologisia toimintoja ovat hengitys, sydämen syke, ihon lämpötila (engl. skin conductivity), hien eritys, lihasten toiminta- tai lepotila ja verenpaine [2]. Fysiologisia tunteiden ilmentymiä mitataan esimerkiksi kehoon kiinnitettävillä sensoreilla, jotka välittävät mittaustietoja laskentayksikölle. Tunteen arvioiminen mittausdata perusteella pohjautuu siihen, että eri tunteisiin liittyy tietyn tyyppisiä kehon fysiologisia toimintoja ja niiden tilan muutoksia. Fysiologisten tapahtumien ja niiden ulkoisten ilmentyminen pohjalta pyritään löytämään malleja, jotka auttavat päättelemään mistä tunnetilasta kulloinkin on kyse. Tulkinnassa käytetään apuna tunnettuja korrelaatioita tunteiden ja kehon fyysisten signaalien välillä. Fysiologisen mittauksen suuri ongelma on tunnistaa ilmentääkö ihminen mitattaessa todellisia tunteitaan, vai ovatko ulkoiset signaalit ainoastaan tahdonvastaisia reaktioita ärsykkeeseen. Tutkimuksen haasteena on myös se, että ihminen luontaisesti habitoituu ärsytykseen, eli mitattava reaktio heikkenee kun ärskykettä toistetaan [7]. 2.1 Esimerkki tunteen mittaamista tutkivasta kokeesta Tunteisiin ja niiden ulkoiseen ilmentymiseen liittyy niin moninaisia seikkoja, että niiden tutkiminen helpottuu, kun eristetään joku yksittäinen asia tutkimuksen kohteeksi. Robottitutkimus on yksi alue, jossa tunteiden tunnistamisen tutkimus on tärkeässä asemassa. Jos robottien kuvitellaan voivan tulevaisuudessa osallistua monenlaisiin tehtäviin kotona, kouluissa, yrityksissä ja jopa armeijassa, on tärkeää, että ne ovat sensitiivisiä ihmisten tunteille. Tunteiden tunnistamisen tutkimuksen kannalta roboteista on se etu, että ne tekevät jotain. Koehenkilö voidaan siis tuoda laboratoriotilaan ja hänen interaktiotaan laitteen kanssa voidaan mitata hallitusti. Kun koehenkilö vielä laitetaan teke- 2

3 mään jotain sellaista, joka luontaisesti laukaisee tunnereaktioita, voidaan ajatella, että fysiologiset tunteen ilmenemismuodot ovat aitoja. Eräässä tällaisessa tutkimuksessa selvitettiin ahdistuksen (engl. anxiety) havaitsemista ihmisen ja robotin välisessä vuorovaikutuksessa [7]. Tutkimusasetelma oli sikäli yksinkertainen, että robotti ohjelmoitiin tekemään kahta tehtävää, noukkimaan ja asettamaan esine paikoilleen, sekä itse kurottamaan ja vetäytymään takaisin paikoilleen. Robotti ohjelmoitiin tekemään liikkeet kahdella periaatteella, joista toisessa liikkeet suoritettiin perinteisen robottimaisesti ja toisessa pehmeämmin linjoin. Kuvassa 1 esitetyssä koetilanteessa kohenkilö istui kasvotusten robotin kanssa robotin tehdessä liikkeitään. Liikkeiden vaikutusta koehenkilöön mitattiin kehoon kiinnitettävien sensoreiden avulla. Mittauskohteina olivat sydämen lihaksen toiminta, ihon lämpötila ja kulmien rypistyksen aikaansaava lihas (lat. corrugator supercilii). Aikaisemmissa kokeissa mitattiin myös hieneritystä, mutta sensori osoittautui liian hitaaksi tosiaikaiseen käyttöön. Fysiologisten mittauksien lisäksi käyttäjää pyydettiin sanallisesti kertomaan tunteistaan. Mittausdatasta analysoitiin sydämen sykettä ja sydämen sykkeen kiihtyvyyttä. Lisäksi analysoitiin ihon lämpötilaa ja lämpötilan muutosta. Otsan rypistyksestä analysoitiin rypistyksen määrää. Koska fysiologisten signaalien voimakkuudessa on yksilöllisiä vaihteluita, ryhmän piti käyttää tilastollisia menetelmiä tulosten normalisoimiseksi. Robottikokeen asetelma oli yksinkertainen ja intuitiivisesti epäilimme, että menetelmän avulla ei saada luotettavaa ]tietoa koehenkilöiden ahdistuksen tuntemuksista. Tutkimusmenetelmät kuitenkin perustuivat aikaisemmat tutkimuksien osoittamaan korrelaatioon fysiologisten toimintojen ja tunteiden välillä. Esimerkiksi ihon lämpötilan ja virittymisen on todettu korreloivan 80 % tapauksista. Myös otsan rypistyksen ja valenssin välillä on aikaisemmissa tutkimuksissa osoitettu olevan korrelaatio [7]. Tämän ahdistusta ihmisen ja robotin välisessä vuorovaikutuksessa tutkivan tutkimuksen tulokset tukivat aikaisempia käsityksiä fysiologisten ilmentymien ja tunteiden välisestä yhteydestä. Koska täydelliseen korrelaatioon ei päästy, ei ainakaan ahdistuksen osalta voitu osoittaa, että tunne tunnistettaisiin luotettavasti kaikissa tapauksissa. Selkeä viesti tutkimuksesta kuitenkin on se, että robotin toimien ja koehenkilön fysiologisten reaktioiden välillä oli korrelaatio, joka on riittävän suuri monille sovellusalueille. Tutkimus myös osoitti, että robotin toiminnalla ja ahdistuksen määrällä oli yhteys. Erityisesti robotin liikkeiden nopeudella oli vaikutusta koehenkilöihin. Mitä rauhallisempi liike robotilla oli, sitä rauhallisempia koehenkilöt olivat. Ubiikin teknologian näkökulmasta ei siis vain riitä se, että laite tunnistaa käyttäjän tunteet. Tunteisiin reagoimisen tulee tapahtua tavalla, joka tukee käyttäjän tavoitetta suotuisalla tavalla. Jos jatkuvasti käytettävä laite aiheuttaa käyttäjälle esimerkiksi kovaa stressiä, sillä voi olla hänelle terveydellisiä vaikutuksia. Vaikka roboteista ei tulikaan vielä pitkään aikaan älykkäitä, niin tämäntyyppisen tutkimuksen voi ajatella hyödyttävän esimerkiksi käyttöliittymäsuunnittelijoita. Tutkimuksista saadun tiedon avulla voitaisiin kehittää esimerkiksi sellainen menetelmä, jonka avulla voidaan selkeillä mittareilla tutkia ihmisen ja laitteen välisestä vuorovaikutuksesta saatuja käyttökokemuksia. Kuva 1. Ahdistusta tunnistamista mittaavan kokeen koeasetelma. Tunteen tilan arvioimiseen liittyy kaksi käsitettä, diskreetit emootiokategoriat (engl. discrete emotion categories) ja kaksi-ulotteinen valenssin (engl. valence) ja virittymisen (engl. arousal) esitystapa [7]. Diskreeteiksi tunteiksi määritellään tunteet kuten suuttumus, onnellisuus ja pelko. Valenssi mittaa tunteen positiivisuuden tai negatiivisuuden astetta ja virittyneisyys emootion voimakkuutta. Tässä tutkimuksessa tutkittiin ainoastaan valenssia ja virittyneisyyttä, koska sen katsottiin riittävän tilanteessa, jossa kontrolloitiin robottia. 3 ESIMERKKEJA TUNTEELLISISTA LAITTEISTA Emotioonalisesti sensitiivisten laitteiden kuviteltavissa olevia sovellusalueita on lukuisia. Tietokoneavusteisessa opetuksessa oppimista voi edistää, jos käytettävissä on sellainen agentti, joka kykenee päättelemään milloin opiskelija on esimerkiksi kyllästynyt. Tällaisessa tilanteessa agentti voisi esimerkiksi vaihtaa tehtävää tai kehoittaa opiskelijaa pitämään tauon. Tunteiden tunnistamisesta voisi olla hyötyä sellaisessakin yhteydessä, jossa laite toimii jollakin tavalla käyttäjän henkilökohtaisena avustajana. Jos laite havaitsee käyttäjän olevan ärtynyt, se jättää käyttäjän rauhaan kunnes hän on palannut normaalitilaan. Laite voisi myös toimia käyttäjän apuna esimerkiksi tärkeissä tehtävissä. Tällöin laite voisi esimerkiksi viestiä kun käyttäjän keskittyminen on herpaantumassa [11]. Myös viihde- ja pelipuolelta voi keksi lukuisia sovelluksia, joissa tunteiden tunnistamista voisi hyödyntää tai on jo hyödynnetty [11]. Tunteita tunnistavia robotteja on jopa kaavailtu sotilaiden apulaisiksi taistelukentille [8]. Seuraavissa aliluvuissa esittelemme kolme sovellusta, jotka jollakin tavalla reagoivat käyttäjän tunteisiin. Ensimmäisenä esiteltävä puheeseen reagoiva mieliala-kukkanen on pro- 3

4 totyyppi. Toisena esiteltävä tunne-puhelin on ilmeisesti jo myynnissä Japanissa. Kolmantena esiteltävä Paro-hyljerobotti on ollut myynnissä Japanissa jo vuodesta Löytämämme esimerkit tukevat käsitystä, että tunteita tunnistavien laitteiden kehitys on vasta alussa. Koska laitteissa Paro-robottia lukuunottamatta ei ole oikeaa tunteiden tunnistamiseen liittyvää toiminnallisuutta, käyttäjän tunteiden mukainen adaptiivisuus jää ainoastaan signaali-asteelle. Laite siis ainoastaan kykenee osoittamaan tunnistaneensa tunteen ja signaloimaan mikä se kyseisen laitteen analyysilogiikan mielestä on. Kaksi ensimmäistäkin laitetta ovat kuitenkin osoituksia siitä, että jonkinlainen tunteita tunnistaviin laitteisiin liittyvä yleinen kiinnostus on nousemassa. Alkuun laitteet ovat jonkinlaisia hupi- ja viihdelaitteita, mutta osaamisen kehittyessä tullaan varmasti näkemään myös vakavampien alueiden sovelluksia. 3.1 Mielialakukkaset Mielialakukkasiksi nimeämämme, kuvassa 2 esitetyt laitteet, ovat itseasiassa kukan muotoisia terminaaleja, joissa etänä havaittua ihmisen tunnetta kuvastetaan eri värisillä LED -valoilla [9]. Näihin viralliselta nimeltään oleviin KOTOHA- NA terminaaleihin liittyy käyttäjän hallussa oleva vastakappale. Näissä terminaaleissa tunteen tunnistaminen tapahtuu puheen avulla. Vastakappaleeseen on piilotettu mikrofoni ja laite datan analysointia varten. Analyysin tulokset lähetetään langattoman yhteyden kautta toiseen terminaaliin, jossa tunne ilmaistaan LED valolla. Tunnistettavat tunteet ovat ilo, suru, rauhallisuus ja kiihtymys. Jokaisella tunteella on oma värinsä. Tuote on edelleen prototyyppi asteella, eikä siinä vielä ole oikeaa prosessoria datan analysointia varten. Tällainen sovellus voisi hyvin olla muunnettavissa sellaiseksi, että tunteen tunnistaminen tapahtuu kehoon asennettavan sensorin avulla. Tämä edellyttää tekniikan kehittymistä, että sensoreista saadaan miellyttävät käyttää ja helpot asentaa. Mielialakukkasen ajatusta voisi soveltaa esimerkiksi työpaikoille, joissa henkilöt tekevät äärimmäistä keskittymistä vaativaa työtä. Tällaisen kukkasen, tai jonkun muun hahmon, avulla henkilö voi ilmaista, että häntä ei saa häiritä, ja saa jatkaa työtää keskeytyksettä kunnes on valmis. Kuva 2. Mielialakukkaset reagoivat käyttäjän ääneen. 3.2 Punastuva puku Punastuva puku (engl. blushing dress) on myös esimerkki tuotteesta, jossa käyttäjän tunnetta kuvastetaan LED-valoilla [10]. Puku liittyy elektroniikkaa valmistavan Philips yhtiön tulevaisuusprojektiin. Puku muodostuu kahdesta kerroksesta, joissa alimmassa on biometriset sensorit, joista tieto välitetään puvun ulommalle kerrokselle. Puvun uloimpaan kerrokseen on kiinnitetty satoja kuparilangalla yhteenjuotettuja LED-valoja, joiden väri vaihtelee kuvassa 3 esitetyllä tavalla. Puvun sanotaan toimivan eri tavoin eri käyttäjillä, eli minkäänlaista lineaarista toimintamallia ei ole. Pukuun liittyvä tutkimus näyttää tapahtuneen täysin yhtiön suljettujen ovien takana, emmekä löytäneet tietoa puvussa käytettävien värien eri symbolisista merkityksistä emmekä puvun teknologian taustalla olevasta tutkimuksesta. Puvun tiivis yläosa antaa kuitenkin viitettä, että tunnistimet mittaavat ihon lämpötilaa ja sydämen sykettä. Demonstraatiotarkoituksiin valmistetussa puvussa tuskin kuitenkaan on kyse mistään todellisesta fysiologisten tekijöiden mittaamiseen ja analysointiin perustuvasta tunteen tulkinnasta. Yhtiölle puvulla on ollut julkisuusarvoa, ja se osa heidän yritystään selvittää millä uusilla tavoilla kuluttajat haluaisivat käyttää elektroniikkaa, ja samalla tutkia kuinka elektroniikkaa voidaan sisällyttää vaatteisiin. Ubiikin teknologian kehittymisen kannalta on mielenkiintoista, että tällaisia projekteja toteutetaan. Varmasti pukua tehtäessä on jouduttu miettimään useita ubiikkiin teknologiaan liittyviä ongelmia. Olisi vain suotavaa, että tällaisista kokemuksista myös raportoitaisiin alan julkaisuissa ja konferensseissa. Kuva 3. Punastuva puvussa käyttäjän tunteita ilmaistaa LEDvaloilla. 3.3 Terapiarobotti Paro Eläinterapiasta on tulllut suosittu hoitomuoto useissa maissa. Erityisesti USA:ssa eläinterapiaa on käytetty paljonkin vanhustentaloissa ja hoitokodeissa. Eläinterapialla on havaittu olevan vanhuksissa ja potilaissa monia positiivisia vaikutuksia. Yhteys eläimeen on auttanut henkilöitä rentoutumaan, heidän elintoiminnoissaan on tapahtunut parannusta sekä heidän sosiaalinen aktiivisuutensa on lisääntynyt [13]. Eläimet ja heidän hoitajansa eivät kuitenkaan voi olla jatkuvasti läsnä. Monissa tilanteissa potilaat eivät itse ole myöskään kykeneväisiä huolehtimaan eläimistä itse. Japanissa onkin kehitetty ongelmaan ratkaisuksi mentaalisesti osallistuvia robotteja (engl. mental commit robot). Yksi esimerkki tällaisista terapia-roboteista on Paro. Paro-robotilla on ollut vanhusten päiväkeskuksessa tehdyn tutkimuksen mukaan nähtävissä eläinterapiaa vastaavia vaikutuksia vanhusten psykologisessa, fysiologisessa ja sosiaalisessa hyvinvoin- 4

5 nissa [12]. Robotin terapeuttinen vaikutus perustuu sen toimintaan, ulkonäköön ja siihen miltä se tuntuu kosketettaessa. Eläimen kaltaisen robotin kanssa toimiminen stimuloi kiintymyksen ja hellyyden tunteita. Tämän seurauksena koetaan positiivisia tunteita, kuten onnellisuutta. Fyysisen kanssakäymisen kautta eläin-robottiin syntyy kiintymyssuhde. Tutkimuksessa käytetty, eläinterapian positiivisten vaikutusten aikaan saamiseksi kehitetty robotti, Paro, on valmistettu muistuttamaan noin kolmen viikon ikäistä hylkeen poikasta (kuva 4). Kehittäjät kertovat valmistaneensa myös kissan ja koiran kaltaisia robotteja. Paro-robotilla on valkea pehmeä turkkia muistuttava pinta. Sille on rakennettu turkin alle tunto-, näkö, kuulo- ja asentosensori. Jotta robotti tuntuisi kosketettaessa pehmeältä, tuntosensorista kehitettiin ilmapussin kaltainen. Robotilla on liikemekaniikkaa kahdeksassa kohdassa; kaksi ylä- ja alaluomien liikuttamiseen, yksi silmien rotaatiota varten, kaksi niskaa varten, yksi kummallekin etuevälle ja yksi kummallekin takaevälle. Robotin paino on 2.8 kiloa. Robottiin on myös ohjelmoitu päiväeläimelle tyypillinen rytmi aamua, päivää ja yötä varten. Robotin ominaisuuksiin myös kuuluu, että se tunnistaa käyttäjän edelliset toimet sen kanssa. Robotti oppii esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän sille antaman uuden nimen. Paro-robotin vaikutusten selvittämiseksi vanhusten mielialat tutkittiin ennen eläinrobotin vierailujaksoja, ja sen jälkeen. Mielialoja tutkittiin neljällä tavalla. Ensinnäkin vanhuksia pyydettiin osoittamaan kahdenkymmenen eri tunnetilaa ilmaisevan kasvon joukosta tunnetila, joka vastasi heidän omaansa. Heille myös tehtiin yksinkertainen kysely, joka koski heidän mielialaansa. Lisäksi heille tehtiin virtsakoe stressitason selvittämiseksi. Myös hoitohenkilökunnalta pyydettiin arvioita. Kokeen tulokset olivat todella positiivisia. Eräs vanhus, joka ei koskaan puhunut, alkoi robottijakson jälkeen kommunikoida muiden kanssa. Myös dementikkoihin robotilla oli positiivinen vaikutus. Kokeilulla oli positiivinen vaikutus myös henkilökunnan yleiseen mielialaan ja viihtyvyyteen [12]. Kuva 4. Hylkeenpoikasta jäljittelevä terapiarobotti Paro. Paro-robotin tarina on varsin mielenkiintoinen ja tukee ajatusta, että robotti todella voisi olla jokapäivänen apulainen tai seuralainen myös ihmisten kodeissa. Vaikka tässä robotissa käyttäjän toimintaan adaptoituminen ei tapahdu fysiologisen mittaamisen perusteella, on helposti kuviteltavissa, että erityisesti terapiakäytössä käyttäjän ja robortin fysiologisten sensoreiden avulla pidettävästä yhteydestä on hyötyä. Tällä hetkellä Paro-robotti osaa jo mukauttaa käytöstään käyttäjän mukaisesti. Kokeen kaltaisissa hoitopaikoissa voisi kuitenkin olla etua siitä, jos robotti havaitsisi ajoissa kun potilaan mielentilan olevan synkkenemässä. Tällöin robotti voisi proaktiivisesti ottaa kontaktia juuri tähän henkilöön, ennen kuin mieliala ehtii muuttua dramaattisesti. 4 YHTEENVETO Tunteiden tunnistamiseen ubiikissa teknologiassa liittyy monia haasteita. Tunteiden tunnistamista voitaisiin hyödyntää useilla eri sovellusalueilla, kuten viihde- ja peliteollisuudessa, vaateteollisuudessa, äly-talojen rakentamisessa. Lisäksi tunteiden tunnistamista voitaisiin hyödyntää erilaisissa terapiamenetelmissä ja opetuksessa. Tunteiden tunnistamisesta olisi myös hyötyä kulutustavaroita valmistavien yhtiöiden markkina- ja tuotetutkimuksissa. Tunteiden hyödyntäminen teknologiassa yhdistää monta eri osaamisaluetta. Laitteiden kehittäjien on ymmärrettävä laitteistoja ja ohjelmistoja, erilaisia data-analyysimenetelmiä ja tosiaikaiseen laskentaan liittyviä asioita ja tietoliikenneprotokollia. Lisäksi kehittäjillä täytyy olla tietoa psykologiasta ja ihmisten käyttäytymisestä, jotta osataan tehdä oikea tunteen tunnistamisen pohjana oleva tunteen määritelmä soveltuu sovellusalueen tarpeisiin. On myös kyettävä arvioimaan tunteen mittaamisen luetettavuutta ja mallintamaan tunteisiin reagoivan laitteen reaktiot. Ubiikkiin teknologiaan liittyy vielä monia haasteita. Moniin arkipäivän laitteisiin on jo upotettu tietotekniikkaa, mutta niistä puuttuu ubiikin teknologian vision mukainen läsnääly. On myöskin määrittelemättä, mitä kunkin sovellusalueen kannalta läsnä-äly tarkoittaa. Tunteiden tunnistamiseen perustuvan laitteen voitaisiin esimerkiksi haluta kykenevän adaptoimaan käyttäjän tunnetilan mukaisesti. Adaptoitumiseen liittyy myöskin kysymys kuinka voidaan kehittää sellainen toimintalogiikka, joka kykenee arvaamaan käyttäjän toiveet riittävän tarkasti. Toisaalta, jos käyttäjällä on mahdollisuus kouluttaa laite mieleisekseen, on tärkeää, että käyttöliittymä on helppo ja intuitiivinen käyttää. Voisimme kuvitella, että todennäköinen ratkaisu olisi yhdistelmä omatoimista adaptiivisuutta ja käyttäjän tekemää laitteen konfiguroimista. Ei ole edullista käyttäjälle, jos hän joutuu muokkaamaan jokaisen hankkimansa laitteen toimintaa erikseen. Ennemmin laitevalmistajan kannattaa asentaa valmiiksi erilaisia perusprofiilien mukaisia toimintamalleja, joista käyttäjä voi valita mieluisimman ja muokata haluamiaan ominaisuuksia. Tunteisiin perustuvassa ubiikissa teknologiassa on laitteiden ja ohjelmistojen lisäksi vielä suurena haasteena se, että tunteiden luotettava tunnistaminen on erittäin vaikeaa. Vaikka eri menetelmillä onkin tutkimustilanteissa onnistuttu tunnistamaan tiettyjä tunteita melko hyvin, todellisiin käyttötilanteisiin liittyy paljon häiriötekijöitä, jotka vaikuttavat sekä tapaan, jolla käyttäjä ilmaisee tunnettaan, että mittaustuloksen luotettavuuteen. Fysiologisen mittauksen etuna on se, että mittalaitteet ovat lähellä käyttäjän kehoa, ja ne ovat siten vähemmän alttiita esimerkiksi melun vaikutuksille kuin esimerkiksi käyttäjän ääntä tarkkaileva laite. Kun käyttäjälle on tarpeeksi hyötyä mittalaitteen mukana pitämisestä, ja sen käyttäminen koetaan miellyttäväksi, emme näe mitään syy- 5

6 tä, miksi tällaiseen tunteen tunnistamiseen perustuvat laitteet eivät voisi yleistyä. Onhan matkapuhelimistakin tullut osa ihmisten vakiovarusteita lompakon ja avainten rinnalle. Tutkimusten perusteella tiedetään, että laitteen toiminnalla on vaikutusta käyttäjän mielialaan. Millään käyttäjän tunnetta mittaavalla tavalla kuitenkaan tuskin koskaan pystytään tunnistamaan tunnetta varmasti kaikissa tapauksissa.tämän vuoksi on olennaista, että ainakin henkilökohtaisten laitteiden toiminta on käyttäjän muokattavissa ja että laite kykenee adaptoimaan toimintaansa käyttäjän toiveita vastaavalla tavalla. Uskomme kuitenkin, että laitteen emotionaalinen sensitiivisyys parantaa tuoteen käytettävyyttä. Tulevaisuudessa tunneälykkyys tulee varmasti olemaan osa joidenkin sovellusten toiminnallisuutta. Inhimillisesti katsottuna suurimmat hyödyt tunteita tunnistavista ja niihin reagoivista teknologioista voidaan saavuttaa Paro-robotin tavoin terapiakäytössä. Todennäköisimmin kuitenkin laitteet tulevat kuitenkin käyttöön ensimmäiseksi viihde- ja peliteollisuudessa. Tällä hetkellä internetistä löytyvät tunteiden tunnistamisen vaikutusta jäljittelevät laitteet ovat pääasiassa kulutuksen edelläkävijöille suunnattua elektroniikkaa. 9. Kotohana communicates emotions afar. [ ]. 10. Design Concept: LED Garments Reveal Your Emotions. [ ]. 11. Cowie, R. et al. (2001). Emotion Recognition in Human-Computer Interaction. IEEE Signal Processing Magazine, January 2001, Wada, K. ja Shibata, T. ja Saito, T. ja Tanie, K. (2004). Effects of Robot-Assisted Activity for Elderly People and Nurses at a Day Service Center. Proceedings of IEEE, vol. 92, Wada, K. ja Shibata, T. ja Saito, T. ja Tanie, K. (2002). Analysis of Factors that Bring Mental Effect to Elderly People in Robot Assisted Activity. Inproceedings of IEEE. LIITTEET 1. Feldman Barret, C. (2006). Solving the Emotion Paradox: Catagorization and the Experience of Emotion. Personality and Social Psychology Review, vol. 10, 1, Picard, R.W. (1997). Affective Computing. MIT Press, Cambridge, MA, USA. 3. Picard, R.W. ja Vyzas, E. ja Healey, J. (2001). Toward Machine Emotional Intelligence: Analysis of Affective Physiological State. IEEE Transactions on Pattern Analysis and Machine Intelligence, vol. 23, 10, Abowd, G.D. ja Mynatt, E.D. (2000). Charting Past, Present, and Future Research in Ubiquitous Computing. ACM Transactions on Computer-Human Interaction, vol. 7, 1, Dulewicz, V.ja Higgs, M.J. (2000). Emotional Intelligence: a Review and Evaluation Study. Journal of Managerial Psychology, vol. 15, 4, Teeters, A. ja El Kalioubly, R. ja Picard, R. (2006). Self-cam: Feedback from what would be your Social Partner. Research posters International Concrence of ACM Special Interest Group on Graphics and Interactive Techniques (SIGGRAPH 06), Boston, MA, USA. 7. Kulic, D. ja Croft, E. (2005). Anxiety Detection during Human-Robot Interaction. Inproceedings of IEEE International Conference on Intelligent Robots and Systems. 8. Knapp, L. (2003). Feeling Blue? This Robot knows it. [ ]. 6

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Tunteiden

Tunteiden Tunteiden mittaamisen bisneshyödyt @NiinaVenho @Moodmetric Tunteet ovat osa bisnestä 1. Markkinointi, ostotapahtuma 2. Myynti, asiakaspalvelu 3. Yrityksen työntekijät ja sisäinen vuorovaikutus 4. Johtamiskulttuuri

Lisätiedot

hyvinvointivaikutukset näkyviksi?

hyvinvointivaikutukset näkyviksi? Mittaamalla luonnon hyvinvointivaikutukset näkyviksi? Helka Sarén lehtori, Mamk Mistä liikkeelle ideointia työpajassa kohderyhmän valinta mittauksen kohteet luontolähtöisissä hyvinvointipalveluissa esim.

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tunteista ja empatiasta.

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tunteista ja empatiasta. TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tunteista ja empatiasta. 3.3. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Tunteisiin liittyvä harjoitustyö Osa 1 Vaihtoehto 1: tunnista ja rekisteröi omia tunteitasi

Lisätiedot

Tutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti

Tutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti Tutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti Joonatan Porkkala PSw2.1 2017 2 1 Johdanto 1.1 Taustateoria Tutkimuksen taustateoriana on Piaget n teoria lapsen kognitiivisesta

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä: Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Kuulokoje, joka avaa maailmasi

Kuulokoje, joka avaa maailmasi Kuulokoje, joka avaa maailmasi Perinteinen teknologia Uusi teknologia keskittyy yhteen puhujaan ja vaimentaa kaikki muut puhujat avaa äänimaiseman, johon mahtuu useita puhujia Luultavasti tiedät tunteen.

Lisätiedot

Teknologia vanhenevan väestön apuna: ELSI järjestelmä. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos, TKK

Teknologia vanhenevan väestön apuna: ELSI järjestelmä. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos, TKK Teknologia vanhenevan väestön apuna: ELSI järjestelmä Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos, TKK Helsingin Sanomat 26.9.2003 HeSa Kuukausiliite 0106 ELSI - järjestelmä Kehon sähkönjohtavuus vaikuttaa

Lisätiedot

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 LUENTO 3 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 KÄYTTÄJÄN KOKEMUS -USER EXPERIENCE Käyttäjäkokemus -User Experience

Lisätiedot

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteiden

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Tulevaisuuden ja kehitteillä olevat tekniikat (FET)

Tulevaisuuden ja kehitteillä olevat tekniikat (FET) Tulevaisuuden ja kehitteillä olevat tekniikat (FET) Hoitavatko robotit, mihin tietokone on kadonnut? Pekka Karp Euroopan komissio Tietoyhteiskunnan tekniikat PK - Joensuu 27/05/02 FET= Future and Emerging

Lisätiedot

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Tunteet ymmärretyiksi

Tunteet ymmärretyiksi Tunteet ymmärretyiksi Mitä tunneäly on ja mistä sitä saa? Kirsti Tenhola Focused Energy Oy 050 377 59 77 Tunneäly Kykyä havaita, ilmaista ja käsitellä omia tunteita rakentavasti Kykyä luoda ja ylläpitää

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli

Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa Ninni Heiniö ja Pia Puustelli Esiripun noustessa Sekä esiintyjillä että yleisöllä on aktiivinen rooli esitystapahtumassa -> vuorovaikutus Esitystilanteessa

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (7) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

IPv6 ja Esineiden Internet

IPv6 ja Esineiden Internet IPv6 ja Esineiden Internet Jari Arkko Puheenjohtaja, Internet Engineering Task Force Asiantuntija, Ericsson Research MUUTOSVAUHTI 50 billion connected things 50" 40" 5 billion connected people Billions

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1 ESOMAR-terveiset Maris Tuvikene Julkinen 1 Taustaa Markkinatutkimuksessa tunnistetaan kahdenlaista tietoa: Subjektiivinen: mielipiteet, tunteet, aikomukset, harkinta, preferenssi Objektiivinen: käyttäytyminen

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Huonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa

Huonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa Huonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa Johanna Varjo, Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Hannu Koskela, Jukka Hyönä*

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT Työn tavoitteita tutustua kattavasti DataStudio -ohjelmiston käyttöön syventää kinematiikan kuvaajien (paikka, nopeus, kiihtyvyys) hallintaa oppia yhdistämään kinematiikan

Lisätiedot

Tekoäly tänään , Vadim Kulikov (Helsingin Yliopisto)

Tekoäly tänään , Vadim Kulikov (Helsingin Yliopisto) Tekoäly tänään 6.6.2017, Vadim Kulikov (Helsingin Yliopisto) Lyhyesti: kehitys kognitiotieteessä Representationalismi, Kognitio on symbolien manipulointia. Symbolinen tekoäly. Sääntöpohjaiset järjestelmät

Lisätiedot

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ KOULU TURVAPAIKKANA? oppilaan psyykkistä hyvinvointia edistämässä Jyväskylä 5.11.2015 Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ Tanja Äärelä KT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto erityisluokanopettaja,

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Tilanteen huomioon ottavat kännykät

Tilanteen huomioon ottavat kännykät Tilanteen huomioon ottavat kännykät Dos. Patrik Floréen Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Ubicomp, pervasive, proactive... Ubicompin isä Mark Weiser (1952-1999),

Lisätiedot

HYVINVOIVA ORGANISAATIO ON TEHOKAS ORGANISAATIO

HYVINVOIVA ORGANISAATIO ON TEHOKAS ORGANISAATIO HYVINVOIVA ORGANISAATIO ON TEHOKAS ORGANISAATIO Newolo on markkinoiden edistyksellisin virtuaalivalmentaja henkilökohtaisen hyvinvoinnin kehittämiseksi. Newolo VirtualCoach antaa välineitä muutoksenhallintaan,

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle

Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle Sisältö Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle... 1 Harmony... 1 Lenovo Companion 3.0... 2 Lenovo Customer Engagement Service... 3 Lenovo Experience Improvement

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi Mihin Firstbeat -mittaus perustuu? Mittaus perustuu sykevälivaihtelun muutoksiin. Alla on kuvattuna mitä sykevälivaihtelu tarkoittaa. Mitä tietoa Firstbeat mittauksella saadaan?

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1

2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1 2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1 Sisällys Esitellään peruskäsitteitä yleisellä tasolla: Luokat ja oliot. Käsitteet, luokat ja oliot. Attribuutit, olion tila ja identiteetti. Metodit ja viestit. Olioperustainen

Lisätiedot

Mobiili. MULLISTAA MYYNTITYÖN Technopolis Business Breakfast, 12.9.2014

Mobiili. MULLISTAA MYYNTITYÖN Technopolis Business Breakfast, 12.9.2014 Mobiili MULLISTAA MYYNTITYÖN Technopolis Business Breakfast, 12.9.2014 AIHEITA Taustaa Keskeiset muutoksen tekijät Pilvipalvelut ja sovelluskauppa Mahdollisuudet myyntityössä Miksi myyntiaineistot ja asiakastapaamiset?

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Tunnetta ja älyä työpaikalle

Tunnetta ja älyä työpaikalle Tunnetta ja älyä työpaikalle Ota mukava asento, hengitä rauhallisesti keuhkot täyteen, tunne kuinka ilma virtaa sisään ja ulos. Sulje silmäsi ja mietiskele näitä tieteellisesti todistettuja faktoja: Mindfulness

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Mitä automatisoitumisella tarkoitetaan? Hyvin pitkälti automatisoitunut tehtävä... voidaan suorittaa ilman tarkkaavaisuutta ei välttämättä tuota minkäänlaista

Lisätiedot

Experiment on psychophysiological responses in an economic game (valmiin työn esittely) Juulia Happonen

Experiment on psychophysiological responses in an economic game (valmiin työn esittely) Juulia Happonen Experiment on psychophysiological responses in an economic game (valmiin työn esittely) Juulia Happonen 13.01.2014 Ohjaaja: DI Ilkka Leppänen Valvoja: Prof. Raimo P. Hämäläinen Työn saa tallentaa ja julkistaa

Lisätiedot

GSRELE ohjeet. Yleistä

GSRELE ohjeet. Yleistä GSRELE ohjeet Yleistä GSM rele ohjaa Nokia 3310 puhelimen avulla releitä, mittaa lämpötilaa, tekee etähälytyksiä GSM-verkon avulla. Kauko-ohjauspuhelin voi olla mikä malli tahansa tai tavallinen lankapuhelin.

Lisätiedot

Aivojen hyvinvointi työssä

Aivojen hyvinvointi työssä Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)

Lisätiedot

Green Care ja eläinten hyvinvointi

Green Care ja eläinten hyvinvointi SENNI seminaari 26.1.2012, Kuopio Green Care ja eläinten hyvinvointi Itä-Suomen yliopisto, Biologian laitos (Kuopio) & Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus (Maaninka)

Lisätiedot

Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi

Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere Taina Siukola Ilo Palvella -valmentaja, Työnilon Coach Mark King Consulting Oy Ilo Palvella! Missio: Lämminhenkistä palveluosaamista

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011?

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? 1 TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto 2 3 Haasteita tutkimusalueen tilan kuvailulle Miten määritellään tuottavuus? Tuottavuus = tuotos / panos Tuottavuus

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa

Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa 1 Sisältö - Sisäympäristön laatu kouluissa - Tutkimuksen taustaa - Siivouksen arviointiin liittyvien

Lisätiedot

GAS-menetelmä Kurssityöntekijöiden koulutuspäivät

GAS-menetelmä Kurssityöntekijöiden koulutuspäivät GAS-menetelmä Kurssityöntekijöiden koulutuspäivät 18.-19.3.2017 Mikä on GAS? GAS = Goal Attainment Scaling = tavoitteiden saavuttamista mittaava asteikko Menetelmä on asiakkaan hoidon tai kuntoutuksen

Lisätiedot

Mittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

Mittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori Mittaamisen maailmasta muutamia asioita Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori SISÄLTÖ 1. Mittari vs. indikaattori vs. menetelmä - mittaaminen 2. Luotettavat mittarit 3. Arvioinnin

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

MIKSI TARVITAAN VÄLKYN KALTAISIA KEHITTÄMISPROJEKTEJA? VTT Timo Aro 12.11.2014 Välkyn loppuseminaari

MIKSI TARVITAAN VÄLKYN KALTAISIA KEHITTÄMISPROJEKTEJA? VTT Timo Aro 12.11.2014 Välkyn loppuseminaari MIKSI TARVITAAN VÄLKYN KALTAISIA KEHITTÄMISPROJEKTEJA? VTT Timo Aro 12.11.2014 Välkyn loppuseminaari Kukaan meistä ei ole niin viisas kuin me kaikki - Japanilainen sananlasku- On olemassa viisi muuttujaa,

Lisätiedot

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot