Gramexpress. Elina Mustonen Bachin opissa. soitetuin kotimainen 18. Radioiden liiton puheenjohtaja luottaa radion tulevaisuuteen 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Gramexpress. Elina Mustonen Bachin opissa. soitetuin kotimainen 18. Radioiden liiton puheenjohtaja luottaa radion tulevaisuuteen 14"

Transkriptio

1 Gramexpress E s i t t ä v i e n t a i t e i l i j o i d e n j a ä ä n i t t e i d e n t u o t t a j i e n t e k i j ä n o i k e u s y h d i s t y s G r a m e x r y : n a s i a k a s l e h t i PMMP:n Lautturi soitetuin kotimainen 18 Radioiden liiton puheenjohtaja luottaa radion tulevaisuuteen 14 Elina Mustonen Bachin opissa Gramexin seminaari pohti musiikkialan tulevaisuutta 10 1

2 A l k u s o i t t o gramex palvelee Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. Kuva: Tällä palstalla on ajankohtaista tietoa Gramexin korvauksensaaja-asiakkaille ja korvauksenmaksaja-asiakkaille. Kuva: mikkel Østergaard / Gorilla Tilitysinfo Vuoden 2010 verotustiedot Vuoden 2010 veroprosentit tulivat voimaan Gramex saa suoraan Verohallitukselta asiakkaittensa sivutuloprosentit. Vuoden aikana tapahtuvista veroprosentin muutoksista emme kuitenkaan saa verottajalta tietoja, vaan muutosverokortista on asiakkaan toimitettava Gramexille kopio. Eläkeläinen, koululainen, opiskelija tai Suomessa rajoitetusti verovelvollinen! Sinun tulee aina toimittaa erikseen ajankohtaiset verotustietosi Gramexille varmistaaksesi oikean verotuksen. Musiikin käyttäjäinfo Järjestätkö tapahtumia? Hanki edullinen tapahtumalisenssi Jos järjestät tapahtumia tai yleisötilaisuuksia, joissa käytetään musiikkia, tarvitset niitä varten erillisen sopimuksen. Gramex tarjoaa tapahtumien ja yleisötilaisuuksien järjestäjille äänitemusiikin esittämiseen edullisen ja vaivattoman tapahtumalisenssin. Tapahtumalisenssi sopii sinulle, jos järjestät kalenterivuoden aikana enintään 10 tapahtumaa ja yhden tapahtuman potentiaalinen yleisökapasiteetti on 200 henkeä. Vuoden 2010 tilitysaikataulu Seuraava tilityksemme tapahtuu toukokuussa Silloin tilitetään vuoden 2009 esityskorvaukset, muun muassa radiosoitot. Viikolla 17 lähetetään tilityskirje niille henkilöasiakkaille, joille korvauksia on tulossa. Asiakkailla on vielä siinä vaiheessa mahdollisuus muuttaa vero-, pankkitili- ym. tietojaan. Viikolla 20 maksetaan kertyneet korvaukset taiteilija- ja tuottaja-asiakkaille. Asiakkaat, jotka ovat tehneet verkkopalvelusopimuksen, voivat omilla tunnuksillaan katsoa netin kautta omia tietojaan. Sieltä löytyvät maksatuksen jälkeen muun muassa tilitetyt esityskorvaukset radiokohtaisesti. Verkkopalvelusopimuksen voi tulostaa kotisivultamme. Tapahtumalisenssin etuja ovat: edullinen hinta, 80 euroa/kalenterivuosi (ei sis. arvonlisäveroa) tapahtumia ei tarvitse ilmoittaa Gramexille lisenssiä ei tarvitse uusia, vaan se on voimassa toistaiseksi voit maksaa ensimmäisen laskun suoraan verkkopankistasi. Hae ja maksa tapahtumalisenssi verkkosivujemme kautta: > epalvelut > Tapahtumalisenssi Korvaukset Saksasta Suomalaiset taiteilijat voivat osallistua Saksan GVL:n tilitykseen, mikäli heillä on rojalti- tai esiintymiskorvauksia Saksasta. Hakemuskaavakkeet ja lisätiedot Gramexista, Tarja Henriksson puh. (09) Ääniteilmoitukset Tuottajat, muistattehan että ääniteilmoitukset Gramexille pitää toimittaa viimeistään julkaisukuukautta seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Näin voimme varmistaa, että esityskorvausten maksatus tapahtuu ajallaan. Ääniteilmoituslomakkeita voi tulostaa kotisivultamme Hoida ilmoitusasiat epalvelussamme epalvelu on nopea ja helppo väylä asioida Gramexin kanssa. epalvelun kautta voit mm: ilmoittaa muuttuneet yhteystietosi ilmoittaa laskutusperusteiden muutoksista lopettaa sopimuksen tehdä uuden sopimuksen antaa palautetta jättää yhteydenottopyynnön. > epalvelu > Taustamusiikki Aikakone harjoittaa uutta yritysyhteistyötä. R-kioski julkaisi Aikakoneen albumin Aikakone julkaisi Vuosisadan rakkaustarina -albuminsa yhdessä R- kioskin kanssa. Yhteistyö alkoi, kun yhtye versioi SIG-yhtyeen kappaleen Vuosisadan rakkaustarina kioskiketjun juhlavuoden mainoskampanjaan. Samanniminen albumi ilmestyi R-kioskeille myyntiin jo tammikuun lopulla, mutta muilla jakelukanavilla se ilmestyi vasta maaliskuussa. Yhdysvalloissa kahvilaketju Starbucks on harjoittanut samankaltaista yhteistyötä Alanis Morrissetten ja Bob Dylanin kanssa. Tapio Korjus lyö kättä päälle Synergy-yhtiön varapresidentin Zang Yanbin kanssa. Wang Ju (vas.) ja Zhao Hai Yun todistavat. Rockadillo lisensoi kataloginsa Kiinaan Rockadillo Records on lisensoinut koko kataloginsa Kiinan suurimmalle musiikkiyhtiölle Shanghai Synergylle. Sopimus viimeisteltiin musiikkialan ammattilaisten MIDEMtapahtumassa tammikuussa, ja se on ensimmäinen laatuaan suomalaiselle levy-yhtiölle. Toimitusjohtaja Tapio Korjuksen yli 30 vuotta sitten perustama itsenäinen levy-yhtiö Rockadillo lisensoi näin ollen muiden muassa Kimmo Pohjosen, Rinne- Radion, Piirpauken, Dave Lindholmin, Wimmen ja Jukka Gustavsonin musiikkia sopimuksen kattamille alueille Kiinaan, Taiwaniin, Hongkongiin ja Macaoon. Sopimus kattaa myös Rockadillon alamerkkien Pohjolan ja Aanin tuotannot. Kuva: tuomo tähtinen / Musex 2

3 P Ä Ä K I R J O I T U S Musiikin tulevaisuus Lauri Kaira Tässä lehdessä käsitellään sekä musiikin että musiikkia soittavien radioiden tulevaisuutta. Äkkiä katsoen kummankin tulevaisuus näyttää valoisalta. Kuten radioiden liiton puheenjohtaja Antti Pakkala sanoo, kolme tärkeintä asiaa nuorten elämässä ovat tutkimusten mukaan musiikki, musiikki ja musiikki. Miksi kuitenkin niin moni kantaa huolta musiikkialan tulevaisuudesta? Vastaukseksi riittää yksi sana: nettipiratismi. Musiikista maksaminen alkaa olla pelkästään kuluttajan omantunnon varassa, koska netissä on tarjolla maksuttomia laittomia vaihtoehtoja jokaiselle. Tämä vaikeuttaa etenkin uusien innovatiivisten musiikkipalvelujen kehittämistä. Ei ole reilua, että Spotify n kaltaiset nettipalvelut joutuvat kilpailemaan laittomien ilmaispalvelujen viidakossa! Pysyisivätkö esimerkiksi Nokia, Elisa tai Sonera pystyssä samoilla ehdoilla tilanteessa, jossa kuluttajat voisivat halutessaan ottaa sekä kännykät että puheajan piraatteina, maksamatta kellekään mitään? Jos halutaan, että internetiin voi syntyä laillisia pal- veluita, nettipiratismin ongelma yksinkertaisesti pitää ratkaista. Murhe ei toki ole yksin musiikkialan. Yhteyksien nopeutuessa ja e-kirjatekniikan kehittyessä samaan vuotavaan veneeseen päätyvät niin elokuvat, tv-sarjat, kirjat kuin sarjakuvatkin. Olen kuitenkin optimistinen musiikin tulevaisuuden suhteen. Musiikilla on valtava elinvoima. Nuorille musiikki on keino rakentaa ja viestiä omaa identiteettiä. Musiikki koskettaa, luo tunnelmaa ja herättää muistoja. Musiikin varaan rakentuu Musiikilla on valtava elinvoima. merkittävää liiketoimintaa: tuotantoa, musiikkia jakelevaa mediabisnestä, laitekauppaa sekä laajaa opetustoimintaa. Tutkimusten mukaan musiikin positiivisia vaikutuksia pystytään mittaamaankin. Se saa ihmiset viipymään kaupassa pitempään ja edistää lääkäreiden mukaan potilaiden kuntoutumista, vain pari esimerkkiä mainitakseni. Kaikista näistä syistä uskon ja toivon, että tulevaisuudessakin on mahdollista tehdä, esittää ja tuottaa ammattimaisesti musiikkia. Meidän kaikkien iloksi. Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n jäsenlehti Julkaisija: Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry Pieni Roobertinkatu 16 A Helsinki puh. (09) fax (09) Päätoimittaja: Lauri Kaira Toimitusneuvoston puheenjohtaja: Risto Ryti Toimitussihteeri: Anu Karlson Ulkoasu ja taitto: Helena Kajander Kirjapaino: Forssan kirjapaino Oy ISSN Painos: kpl Kansi: Elina Mustonen Kuva: Saara Vuorjoki Sisältö 02 Alkusoitto 03 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 04 Alkusoitto 05 Rytinää / Risto Ryti 06 Elina Mustonen Johann Sebastian Bachin opissa 10 Musiikin sähköinen tulevaisuus 12 Välisoitto 13 Soolo / Tapio Liinoja 14 Radio pärjää kilpailussa uusille musiikkipalveluille 17 Chydenius ja Kokljuschkin Lyhdyn valtuuskunnan johtoon 18 Sober viime vuoden radiohitti 20 Pykäläviidakko / Tuomas Talonpoika 21 ESEKin päätöksiä Yksi tuhannesta / Martti Heikkinen 24 Gramexin palvelukortti

4 A l k u s o i t t o Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. Kuvat: PMMP / Susanna Majuri. Anna Puu / Sony Music. Gugi Kokljuschkin / Minna Annola. Vuoden yhtye PMMP (ylh.) nappasi kolme Emmaa, vuoden naissolisti Anna Puu alh. vas.) peräti neljä. Gugi Kokljusckin palkittiin elämäntyöstään musiikin hyväksi Kultaisella Emmalla. Emma oli naisten gaala Suomen äänitemusiikin kentällä naiset ovat jo vuosien ajan pikkuhiljaa murtaneet miesten ylivaltaa. Tämä suuntaus jatkui suoranaisena vyörytyksenä vuonna 2009, jolta naiset kahmivat noin puolet Emmoista. Emma-gaala järjestettiin tänä vuonna Helsingin Peacock-teatterissa helmikuun 4. päivänä. Emmat t i ljakaa i tsuomen y s iääni- n fja okuvatallennetuottajat ÄKT ry. Vuoden albumi: Veden varaan PMMP Vuoden biisi: Baden-Baden Chisu, säv. & san. & sov. Chisu Vuoden debyyttialbumi: Anna Puu Anna Puu Etno-Emma: Forward Vilma Timonen Quartet Vuoden hiphop-/, dance-/, r&b-albumi: Cheek Jare Henrik Tiihonen Vuoden iskelmäalbumi: Viimeiseen pisaraan Kari Tapio Jazz-Emma: Aurora Verneri Pohjola Klassinen Emma: Pehr Henrik Nordgren: Transient Moods Rajatiloja Turun filharmoninen orkesteri Juha Kangas, kapellimestari Vuoden kotimainen erikoisjulkaisu: Dumari Raskauttavaa todistusaineistoa 1979 Tuomari Nurmio Kriitikoiden valinta: Vapaa ja yksin Chisu Vuoden lastenlevy: Ipanapa Iltalaulut Eri esittäjiä Vuoden metalli-/hardrock-albumi: Skyforger Amorphis Vuoden miessolisti: Samuli Putro Vuoden naissolisti: Anna Puu Vuoden pop-albumi: Anna Puu Anna Puu Vuoden rock-albumi: Veden varaan PMMP Vuoden tulokas: Anna Puu Vuoden tuottaja: Chisu Vuoden yhtye: PMMP Vuoden myydyin albumi: Strike! The Baseballs kpl (Warner Music) Vienti-Emma: The 69 Eyes Erikois-Emma: Jake Nyman, Kauko Röyhkä Kultainen Emma: Vasilij Gugi Kokljuschkin Yleisöäänestyksessä vuoden kotimaiseksi artistiksi valittiin Lauri Tähkä & Elonkerjuu, vuoden ulkomaiseksi artistiksi puolestaan Tokio Hotel. Kalevi Ahon Rituals vuoden levyksi YLE Kulttuurin musiikkitoimittajat ja -tuottajat ovat jälleen valinneet Vuoden levyksi yhden vuoden 2009 aikana ilmestyneistä suomalaisista klassisen musiikin levyistä. Ehdolla oli kaikkiaan 77 viime vuonna Suomessa tuotettua tai suomalaista esittävää tai luovaa säveltaidetta edustavaa klassisen musiikin levyä. Palkittu levy sisältää Kalevi Ahon Kysymysten kirjan, konserton alttoviululle ja kamariorkesterille sekä sinfonian nro 14, Rituaaleja. Levyllä esiintyy John Storgårdsin johtama Lapin kamariorkesteri solisteinaan Monica Groop, Anna Kreetta Gribajcevic ja Herman Rechberger. Äänitteen on tuottanut BIS Records Ab. Palkinnon perusteluissa todettiin, että Kalevi Ahon säveltäjäpersoonan keskeiset osa-alueet vokaali- ja konserttosäveltäjänä sekä sinfonikkona ovat vahvasti edustettuina palkitulla levyllä. Äänite tuo kiinnostavan lisän BIS-yhtiön Ahon tuotantoa laajasti esittelevään ja kansainvälistä huomiota herättäneeseen levytyssarjaan. Aiemmilla levyillä orkesterina on ollut Sinfonia Lahti. Nyt saadaan korjata Lapin kamariorkesterin ja kapellimestari John Storgårdsin pitkäjänteisen yhteistyön hedelmiä. Ylen toimittajat totesivat vielä, että onnistuneen kokonaisuuden viimeistelee levyn hieno tekninen toteutus ja että Rovaniemen kirkossa tehty äänitys tavoittaa Ahon musiikin sävyt selkeinä ja luonnollisina. Baseballs vuoden myydyin Suomessa Vuoden myydyin levy Suomessa oli toisena vuotena peräkkäin ulkomaista tuotantoa, kun Baseballsin Strike! myi kappaletta. Taakse jäi vuoden 2009 myydyin kotimainen levy, Lauri Tähkän & Elonkerjuun Tänään ei huomista murehdita, jota meni kaupaksi kappaletta. Toiseksi myydyin kotimainen oli Anna Puun esikoisalbumi (57 458), kun taas seuraavaksi myydyimmiksi nousivat konkariartistit Yö (Loisto, ) ja Vesa-Matti Loiri (Hyvää puuta, ). Yli myydyn levyn eli platinalevyyn oikeuttavan rajan ylsivät myös PMMP:n Veden varaan, Anna Abreun Just a Pretty Face, Juha Tapion Suurenmoinen kokoelma ja Polyteknikkojen kuoron ja Matti Salmisen Joulu on meillä. Ulkomaisista levyistä platinaan yli myytyyn levyyn ylsivät Madonnan Celebration, Rammsteinin Liebe ist Für Alle Da ja Lady Gagan The Fame. Femma-gaalassa välteltiin luokituksia Kun vuoden parhaita valittaessa palkinnot normaalisti jaetaan lukuisissa eri kategorioissa, jaettiin Vuoden Femma -palkinnot viidelle artistille 25 ehdokkaasta, jotka vastasivat perinteisten kategorioiden ehdokasasettelua. Voittajia olivat Ghost Brigade, Jaakko & Jay, Joensuu 1685, Manna sekä Röyhkä Rättö ja Lehtisalo. Muuten kategoriat edustivat persoonallista linjaa, mikä tietenkin sopii vaihtoehtogaalan luonteeseen. Lämppäri-Femman sai rockyhtye Blake, joka soitti muiden muassa AC/DC:n, Metallican ja Motörheadin lämmittelijänä. Keskustelunavaaja- Femma meni PMMP-yhtyeen Paula Vesalalle, joka on puhunut tekijänoikeuksien muutosta vastaan. Varsinaisten Femmojen lisäksi jaettiin monia kunniamainintoja, jollaisen sai esimerkiksi Töölön musiikkitukun ja Texicalli Recordsin johtaja Martti Heikkinen. 4

5 r y t i n ä ä Kuva: Vilhelm Sjöström Kuva: Marco Borggreve Valeri Gergijev tuo Mariinskin Helsinkiin. Pietarin Mariinski-teatteri Kansallisoopperaan Five Corners Quintet on Aasiassa toukokuussa. Musex tukee kiertueita Kiinaan Music Export Finland ja Finpro tukevat Kiinaan ja sen lähialueille tämän vuoden aikana suuntautuvia kiertueita. Tuen saajat valitaan Musexiin saapuvien hakemusten perusteella hakuaikaa vuoden toisella puoliskolla tehtäviin kiertueisiin on vielä 1.4. asti. Ehtoina tuelle on, että kiertue sisältää esiintymisen Shanghaissa sekä ainakin kolmen esiintymisen sarjan Kiinassa tai muualla Itä-Aasiassa. Lisäksi kiertueeseen tulee sisältyä yksi korvaukseton esiintyminen maailmannäyttelyalueella välisenä aikana. Finpro koordinoi Suomen osallistumista Shanghain maailman- Pietarin maineikas Mariinski-teatteri vierailee Suomen Kansallisoopperassa maalis- ja huhtikuun vaihteessa. Laulajien ja tanssijoiden lisäksi Kansallisoopperaan saapuu Mariinskin orkesteri ja teknistä henkilökuntaa, yhteensä noin 350 henkilöä. Mariinski esiintyy Kansallisoopperan päänäyttämöllä neljänä iltana ohjelmassaan Rodion Štšedrinin Lumottu vaeltaja, Aleksei Ratmanskyn baletti Pieni kyttyräselkäinen hevonen sekä George Balanchinen kolmen balettiteoksen kokonaisuus Jalokivet. Valeri Gergijev johtaa itse osan näytännöistä. Viimeksi Mariinski vieraili Suomessa keväällä Kansallisooppera oli Mariinski-teatterin vieraana viimeksi toukokuussa 2009, kun Pietarissa esitettiin Aulis Sallisen ooppera Punainen viiva. näyttelyyn, joka alkaa toukokuussa Tuen rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö. Shanghain maailmannäyttelyn aikana järjestetään myös suomalais-kiinalainen musiikkibisnesseminaari Snowball, joka alkaa Suomalaiset musiikkiyhtiöt voivat yhdistää Aasian-reissuunsa myös vierailun Japaniin, jossa järjestetään Snowballin perään vuodesta 2006 alkaneen perinteen mukaisesti Finland Fest. Tapahtuman yhteydessä Five Corners Quintet, joka on Aasian kiertueella toukokuussa, soittaa peräkkäisinä viikonloppuiltoina kolme konserttia Blue Note Tokyossa. Kulttuuriopetukselle tekijänoikeusfoorumi Maaliskuun 26. päivänä järjestetään Kulttuuriopetuksen tekijänoikeusfoorumi Helsingin Pop- ja Jazz-konservatorion ja Metropolian Arabiasalissa. Pääasiassa kulttuurin ja viestinnän opettajille sekä rehtoreille suunnatussa seminaarissa käydään läpi yksityiskohtaisesti sävel- ja av-teosten esittämistä, tallentamista ja internetkäyttöä opetustarkoituksessa. Tapahtuman järjestämistä koordinoi Luovan työn tekijät ja Yrittäjät LYHTY yhdessä opetusalan järjestöjen kanssa. Nurinkurista sponsorointia Risto Ryti Hyvitysmaksu on lakiin perustuva korvaus yksityisestä kopioinnista. Paljon on opittu jos kohta opittavaakin on jäänyt tämän vaalikauden aikana käydyistä tekijänoikeusväännöistä. Teollisuus ja työnantajat lähtivät rymistäen liikkeelle yksipuolisesti omille intresseilleen painottuvalla, kulttuurielämälle vieraalla arvopohjalla: mulle kaikki heti. Kaikki ei ole kuitenkaan mennyt esitettyjen vaatimusten mukaan. Miksi? Työsuhdetekijänoikeus käy esimerkistä. Hankkeen taustalla operoineet teollisuuden ja työnantajien organisaatiot ja edusmiehet lähtivät hoitamaan asiaa takki auki suoraan palkintojenjakoon kuin suomalainen urheilujohtaja olympialaisiin unohtaen, että mitalit jaetaan vasta kisojen jälkeen. Tällaisessa hurmoksessa katoaa muukin kuin suhteellisuudentaju. Sen saattoi myös lukea niistä perusteluista, joilla muutosta vaadittiin. Kulttuuriministeri Stefan Wallin seurasi aikansa tätä oopperaa ja vihelsi sitten viisaasti pelin poikki. Tulevaisuus näyttää, mitä tämän 30 viime vuotta aika ajoin esillä olleen asian ympärillä seuraavaksi tapahtuu. Samoja piirteitä on hyvitysmaksuasialla. Hyvitysmaksu on lakiin perustuva korvaus yksityisestä kopioinnista. Lain lähtökohtana on se, että korvauksen maksaa kopioija ja maksu peritään sellaisia laitteita ja alustoja ostettaessa, joita kopiointiin käytetään. Teollisuus ja kauppa vastustavat ankarasti lain soveltamista niihin laitteisiin ja alustoihin, joilla kopiointi tänään tapahtuu, vaikka hyvitysmaksu ei ole koskaan ollut eikä tule olemaan yhdeltäkään kauppiaalta eikä yhdeltäkään maailman miljardibisneslaitevalmistajalta pois. Vastustaminen on johtanut aivan järjettömään lopputulokseen: taiteilijat ja tuottajat edistävät jokaista yksittäistä kännykkä-, muistitikku- ym. tallennealustakauppaa hyvitysmaksun suuruisella alennuksella maksamalla sen itse. Hetkinen ja haloo. Suomalaisen soittajanko pitää sponsoroida Nokiaa? Eikö Keilaniemessä ole enää ketään kotona? Hyvitysmaksu on erittäin tärkeä suomalaiselle musiikkielämälle. Siksi tarvitaan kaikkia nykyisiä tallennusalustoja koskeva hyvitysmaksupäätös rikastuttamaan suomalaista kulttuurielämää. Kulttuuria on vaikea mitata rahassa, mutta kulttuuria voidaan aikaansaada rahalla. Mikä ei ole kohtuullista, ei voi myöskään olla oikein. Siksi tulee viisaan tuomarin astua joutuin esiin, muistuttaa osapuolia suhteellisuudentajun olemassaolosta ja saattaa tämä asia kohtuullisuuden piiriin. Risto Ryti on Gramexin hallituksen puheenjohtaja. 5

6 6 Nykyisessä cembalossani on suuri ääni, johon soittaja voi myös vaikuttaa.

7 Cembalistin tanssi yli koskettimien Elina Mustonen Johann Sebastian Bachin opissa Toivon, että ahkeroituani kaikki nämä vuodet Bachin asettamien haasteiden parissa hän olisi lopulta voinut pitää minua kohtuullisen kelvollisena oppilaana, kirjoitti Elina Mustonen Sibelius-Akatemian jatkotutkintonsa kirjallisen työn esipuheessa. Teksti ANU KARLSON Kuvat Saara Vuorjoki Joka näinä aikoina harkitsee Bachin klaveeripartitojen kokonaislevytyksen hankkimista, sille Elina Mustosen vastikään levyttämä kahden cd:n kansio on varteenotettava vaihtoehto. Se on taiteilijan suuren Bach-projektin huipennus hänen aiemmin levyttämiensä ranskalaisten ja englantilaisten sarjojen jälkeen. Se on myös Suomen ensimmäinen cembalolla soitettu partitojen kokonaislevytys. Suomalaisella ostajalla on valintaan vielä yksi painava syy lisää: hän saa lukea sekä henkevän että syvällisen sanallisen johdatuksen levyn musiikkiin omalla äidinkielellään. Tätä iloa tietää odottaakin se, joka on aikaisemmin tutustunut Elina Mustosen Scarlattilevyyn. Mutta älkäämme menkö asioiden edelle. Tyvestä puuhun Melkein kaikki cembalistit niin Suomessa kuin muuallakin ovat aloittaneet soittamisen pianolla, mutta ovat vanhan musiikin herätyksen saatuaan vaihtaneet cembaloon. Elina Mustonen on poikkeus. Hän aloitti musiikin opiskelun pikkulapsena suoraan cembalolla, sillä vanhasta musiikista olivat kiinnostuneet jo hänen vanhempansa. Klassisen musiikin yhteyksissähän on tapana puhua vanhasta musiikista, kun tarkoitetaan musiikkia suunnilleen Mozartista taaksepäin. Alun perin vanhempieni kiinnostuksen herätti oikeastaan klavikordi, kertoo Mustonen. He kuulivat sitä joskus 1960-luvulla täällä Helsingissä ja ajattelivat, että haluavat hekin tuommoisen. Joku heitä sitten valisti, että se on hirveän hankala soitin; että cembalo voisi olla helpompi aika erikoinen mielipide kyllä sekin, näin jälkeenpäin ajatellen. Niin he sitten hankkivat spinetin, pienen yksisormioisen cembalon. Elinan isä, matemaatikko ja tilastotieteen professori Seppo Mustonen, oli soittanut viulua, äiti Marja-Liisa puolestaan laulanut ja käynyt pianotunneilla, mutta tämä spinetti oli kodin ensimmäinen klaveerisoitin. Siinä oli perheelle ihmettelemistä. Virittämistä heidän piti heti alkaa opetella, sillä toisin kuin teräskielinen piano, cembalo pitää vireensä vain lyhyen aikaa, niin että ei ole mitään järkeä kutsua ammattivirittäjää joka kerta. Eri aikakausien musiikki vaatii myös erilaisia viritysjärjestelmiä. Isä opetteli virittämään laskennallisin perustein; päätellen asioita matemaatikon koulutuksellaan. Muistan kuinka hän joskus hän piiloutui soittimen kanssa huovan alle voidakseen paremmin keskittyä. Opettajan löytäminen oli seuraava huoli, sillä Mustosten tiedusteluihin cembalonsoiton opetuksen löytämiseksi tuli aluksi empiviä vastauksia, että eiköhän nyt lapsen olisi kuitenkin hyvä aloittaa pianolla. No milläs ne silloin 1600-luvulla aloittivat? oli isä Mustosen napakka vastaus. Valistus viriää Vanhan musiikin aalto ei ollut vielä pyyhkäissyt yli Suomen sen aika tuli vasta parikymmentä vuotta myöhemmin. Oli kuitenkin muutamia yksittäisiä muusikoita, jotka olivat omasta harrastuksestaan lähteneet tutkimaan, mitä kolmensadan vuoden takaa ja vieläkin kauempaa saattaisi löytyä. Yksi heistä oli urkuri ja pianisti, nyt cembalistiksi opiskeleva Kati Hämäläinen. Hän oli valmis ottamaan musikaalisen kahdeksanvuotiaan oppilaakseen. Bachin tuotanto on ollut tärkein opettajani. Vanhempani hankkivat sitten vielä jossain vaiheessa ison Wittmayerin, sellaisen pedaalihirviön, ja cembalisteja kävi usein meillä harjoittelemassa. Marketta Valve, joka asui Turussa, tuli aina meille, kun hänellä oli konsertti Helsingissä Arto Noraksen tai Ilpo Mansneruksen kanssa, ja Katikin jäi usein tunnin jäl- 7

8 Bachin koko klaveerituotanto on eräänlainen klaveerikoulu. keen meille harjoittelemaan. Soittimiahan oli silloin Suomessa todella vähän. Valistuksen viritessä kävi ilmi, että pedaalihirviö ei paljonkaan muistuttanut alkuperäisiä, luvuilla käytettyjä cembaloita. Mustoset tilasivat Englannista uuden, tyylinmukaisemman soittimen, kun Yleisradio osti heidän Wittmayerinsa. Lopulta Elina Mustonen sai hollantilaisen, nyt jo edesmenneen, pitkään Suomessa asuneen Henk van Schevikhovenin rakentaman soittimen. Tilasin sen heti 1980-luvun alussa, kun Henk oli tullut Suomeen. Nykyinen soittimeni on vuodelta 1993, niin ikään hollantilaisen Willem Kroesbergenin rakentama. Häneen tutustuin opettajani Ton Koopmanin kautta. Se on monella tavalla haasteellisempi soitin kuin tapaamani cembalot yleensä. Siinä on erittäin suuri ääni, ja sen ääneen voi myös vaikuttaa tavallista enemmän. Olen siitä valtavan tyytyväinen ja onnellinen. Bachilla tohtoriksi Kati Hämäläisen oppilaana Elina soitti ensin yksityisesti, jatkoi sitten Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa ja suoritti A-tutkinnon. Sen jälkeen hän lähti Amsterdamiin ja suoritti siellä solistidiplomin Koopmanin johdolla. Myöhemmin Mustonen jatkoi opintojaan Sibelius-Akatemian jatkotutkintoyksikössä ja valmistui vuonna 2006 musiikin tohtoriksi. Hänen tutkintokonserttinsa sisälsivät monipuolisesti musiikkia soittimen koko historian ajalta, mutta hänen levytyshistoriansa kaksi painopistesäveltäjää ovat Bach ja Scarlatti. Bachin musiikki oli läpivalaisun kohteena myös hänen kirjallisessa työssään. Tarkastelemalla yhden ranskalaisen sarjan kutakin osaa aina yhdestä soittoteknisestä tai musikaalisesta ongelmasta käsin hän rakensi kuvan Johann Sebastian Bachista pedagogina. Bach ei koskaan kirjoittanut varsinaista musiikin oppikirjaa, mutta tavallaan hänen koko klaveerituotantonsa on eräänlainen klaveerikoulu, kiteyttää Mustonen. Kaksi- ja kolmiääniset inventiot hän sävelsi varta vasten opetustarkoituksiin, niin kuin näiden kokoelmien esipuheestakin ilmenee. Oppimateriaaliin viittaa myös sen suuren kokonaisuuden nimi, johon partitat kuuluvat: Clavierübung. Silti nämä kaikki ovat tietysti ennen kaikkea taiteellisia mestariteoksia. Jos ajattelen itseäni, Bachin tuotanto on oikeastaan ollut minun tärkein opettajani, toteaa Elina Mustonen. Tohtorintutkintoni kirjallisen työn esipuheessa toivonkin, että ahkeroituani kaikki nämä vuodet Bachin asettamien haasteiden parissa hän olisi lopulta voinut pitää minua kohtuullisen kelvollisena oppilaana. Nykyiset cembalonrakentajat käyttävät esikuvinaan lukujen aitoja soittimia. Näin soittaja voi päästä tulkinnassaan mahdollisimman lähelle sitä mitä säveltäjä on tarkoittanut. 8

9 Elina Mustonen levyllä J. S. Bach: Ranskalaiset sarjat. Alba ABCD 136:1 2 (1999) J. S. Bach: Englantilaiset sarjat. Alba ABCD 166:1 2 (2001) Scarlattiana. 15 sonaattia cembalolle. Alba ABCD 216 (2005) 2 x Bach. J. S. Bachin sonaatteja viola da gamballe ja cembalolle. Veli-Markus Tapio, viola da gamba. Alba ABCD 217 (2005) J. S. Bach: 6 partitaa. Polyhymnia Records PH 0908 (2 x cd) (2010) Elina Mustosen cembalon sisäkannen on huolellisesti alankomaalaista tyyliä noudattaen maalannut Risto Lammin-Soila. Eksoottisten lajien joukkoon pääsivät Mustosen suomalaiset lempilinnut mustarastas ja sinitiainen. Tanssi yli koskettimien Partitat ovat Bachin ensimmäinen painettu teos ja myös ensimmäinen osa Clavierübungia. Siinä Bach halusi näyttää mitä hän osasi, niin säveltäjänä kuin klaveristinakin. Englantilaiset sarjat, jotka ovat syntyneet ennen ranskalaisia sarjoja mutta ovat teknisesti vaativampia, hän on sen sijaan aivan ilmeisesti säveltänyt oman virtuositeettinsa esilletuomiseen. Sarjojen ja partitojen lähes kaikki osat on nimitetty ranskalaisten tai italialaisten tanssien nimillä, peruskaavan ollessa allemande courante sarabande gigue. Mustonen kiinnittää niin soitossaan kuin tutkimuksessaankin paljon huomiota oikean karakterin antamiseen kullekin tanssille. Tohtorintutkintonsa kirjalliselle osuudelle hän antoi nimen Tanssi yli koskettimien. Usein puhutaan Bachin tanssisarjoista taidemusiikkijalosteina, jotka ovat etääntyneet kauas alkuperäisistä poljennoista. Mahtoiko Bach oikeasti osata edes tanssia? Aivan varmasti, vakuuttaa Mustonen. Tanssitaito kuului tuon ajan yleissivistykseen, ja Bachilla oli erittäin hyvä koulutus ja monipuolinen sivistys. Nykyaikana tällainen sivistys on jo harvinaista, ainakin mitä tulee 1700-luvun tansseihin. Niinpä Mustonen on Bachin musiikkiin syvemmin perehtyäkseen joutunut harjoittamaan myös liikuntaa ja opiskelemaan barokkitanssia. Bachia soittaessaan Mustonen virittää cembalonsa usein niin kutsutun Vallotti-järjestelmän mukaan. Järjestelmässä osa kvinteistä on täysin puhtaita, osa temperoituja, siten että kaikissa sävellajeissa voi soittaa, mutta jotkut kuulostavat puhtaammilta kuin toiset. Laulustaan lintu tunnetaan Bachin ranskalaisten sarjojen ja partitojen väliin osui tiivis ja jännittävä Scarlatti-kausi. Mustoselta pyydettiin ensin Scarlatti-ohjelmaa Riihimäen Kesäkonsertteihin. Seuraavaksi hänelle tarjoutui tilaisuus levyttää viidentoista sonaatin kokonaisuus, ja siihen liittyy hänen ihmeellinen kohtaamisensa Nobel-kirjailija José Saramagon kanssa. Mustonen tapasi teatteriohjaaja Lisbeth Landefortin, joka heti kysyi, oliko hän lukenut Saramagon romaanin Baltasar ja Blimunda. Tässä romaanissa Domenico Scarlatti Portugaliin muuttaneena hovisäveltäjänä on tärkeässä Tanssitaito kuului Bachin aikana yleissivistykseen. sivuosassa, ja Mustonen luki kirjan ja ihastui. Hän oli parhaillaan kirjoittamassa levyään varten esittelytekstiä. Tämän tekstin tärkeäksi innoittajaksi tuli nyt Saramagon kirja. Kun levy ilmestyi, hän sai idean, jota piti ensin pähkähulluna mutta jonka lopulta kuitenkin toteutti: hän lähetti levynsä kirjailijalle. Kuukauden kuluttua sain häneltä ihanan kirjeen, jossa hän valitti ettei ollut lukuisista kutsuista huolimatta koskaan voinut tulla Suomeen mutta että jos hän joskus vielä tänne pääsisi, hän haluaisi henkilökohtaisesti kiittää minua levystäni. Olimme silloin paraikaa Lisbethin kanssa valmistamassa poikkitateellista kamarimusiikkiteosta Laulustaan lintu tunnetaan, joka perustui Baltasar ja Blimunda -romaaniin. Kirjailijan kirjeestä kuultuaan Landefort sanoi heti Mustoselle, että nyt me kutsumme hänet katsomaan esitystämme. Ja kyllä me olimme otettuja siitä, että hän todella tuli. Hänhän oli jo silloin hyvin iäkäs, ja kutsuja sateli hänelle joka puolelta maailmaa. Saramago suostui myös luennoimaan Helsingin yliopistossa, ja yleisöryntäys oli sellainen, että luento piti siirtää isompaan saliin. Silloin ajattelin, että jos en olisi silloin aikanaan saanut tuota pähkähullua ajatusta, kaikki nämäkään ihmiset eivät olisi tässä miten yksi hetken mielijohde voi panna asioita liikkeelle, miettii Elina Mustonen. Kun José Saramago vuonna 2007 täytti 85 vuotta, hän kutsui Landefortin ja Mustosen Madridiin ja Lissaboniin esittämään musiikkinäytelmänsä. Se oli kirjailijan nimenomaisesta toivomuksesta noissa juhlissa ainoa ohjelmanumero. Linnunlaulu on tänä keväänä jälleen ajankohtaista Elina Mustosen elämässä. Hän suunnittelee parhaillaan uutta konserttikokonaisuutta työnimellä Linnut. En tosin ota tätä aihetta kovin tiukkapipoisesti, hän hymähtää, sillä yksi linnuista on englantilainen säveltäjä William Byrd. Mutta Rameun Kana ja Couperinin Rakastunut satakieli ovat kyllä mukana. Lisäksi veljeni Olli on säveltänyt ohjelmaan teoksen nimeltä Sielulintu. 9

10 Musiikin sähköisen tulevaisuuden etsijät ryhmäkuvassa. Asiantuntijoiden pohdittavana Gramexin kutsuseminaarissa Musiikin sähköinen tulevaisuus Millainen tulevaisuus muusikoilla, solisteilla ja levy-yhtiöllä on digitalisoituvassa maailmassa? Ja millaisen roolin ne Gramexilla näkevät? Teksti LAURI KAIRA Kuvat Saara Vuorjoki Gramex kutsui helmikuussa joukon musiikkialan ammattilaisia pohtimaan, miltä musiikin sähköinen tulevaisuus näyttää. Seminaariin kutsuttiin Gramexin jäsenjärjestöjen edustajia eli lähinnä muusikkoja ja levy-yhtiöiden väkeä. Päivän ensimmäisenä teemana olivat Spotify n kaltaiset uudet musiikkipalvelut. Niiden tarjoamia mahdollisuuksia käsittelivät Mikko Haapala Universal Music Oy:stä ja Marko Alanko SecuryCast Oy:stä. Alustusten jälkeen käytiin vilkas keskustelu siitä, millaisia palveluja kuluttaja tahtoo, mistä hän on valmis maksamaan ja mitä hänelle pystytään tarjoamaan. Mistä tulot tulevaisuudessa Keskustelun jälkeen siirryttiin päivän toiseen teemaan eli muusikon ja solistin ansaintamahdollisuuksiin kehittyvässä ympäristössä. Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen ja talouspäällikkö Jouni Nieminen arvioivat, Levy-yhtiön kate koostuu usein käytännössä Gramex-korvauksista. Seminaarin avasi Gramexin puheenjohtaja Risto Ryti ja veti Gramexin toimitusjohtaja Hannu Marttila. Mikko Haapala Universal Music Oy:stä ja Marko Alanko SecuryCast Oy:stä puhuivat uusista musiikkipalveluista. 10

11 millaisista puroista esittävän taiteilijan leipä jatkossa kertyy. Päivän kolmantena teemana oli lainsäädännön kehittyminen. Johtaja Arto Alaspää ÄKT:stä ja apulaisjohtaja Lauri Kaira Gramexista kertoivat, millaisia haasteita ja muutoksia lainsäädännössä on odotettavissa joko Suomessa tai EU-tasolla. Viimeiseksi käsiteltiin tekijänoikeusjärjestöjen roolia ja mandaattia. ÄKT:n vetäjä Lauri Rechardt ja apulaisjohtaja Tuomas Talonpoika Gramexista arvioivat, millaiseksi tekijänoikeusjärjestön rooli musiikkialan tulovirtojen kerääjänä ja tuottajana kehittyy. Tilaisuuden avasi Gramexin puheenjohtaja Risto Ryti. Seminaarin vetäjänä toimi Gramexin toimitusjohtaja Hannu Marttila. Gramex tahtoo tietää Hannu Marttila piti seminaarin antia ainakin Gramexin kannalta onnistuneena. Jotta voimme kehittää omaa toimintaamme, meidän on tiedettävä, millaisena levyyhtiöt ja muusikot näkevät tulevaisuuden ja millaisena ne näkevät Gramexin roolin siinä, Marttila sanoo. Gramexin rooli on perinteisesti ollut oikeudenhaltijoille toissijainen. Oikeudenhaltijat haluavat hoitaa elinkeino- ja ansiotoimintansa pääsääntöisesti itse. He antavat tekijänoikeusjärjestölle hoidettavaksi sellaiset massakäyttömuodot, jotka hoituvat sitä kautta kustannustehokkaammin. Lainsäätäjä ja viranomainen antavat nykyisin myös suoraan tehtäviä tekijänoikeusjärjestölle, sen lisäksi että hoidamme oikeudenhaltijoiden meille antamia tehtäviä. Se lisää vastuuta. Lainsäädännön puolella vaikuttaisi olevan monia haasteita sekä kotimaassa että EU:ssa. Gramex tulee vastaamaan näihin haasteisiin entistäkin pontevammin. Korvausten merkitys kasvaa Marttila toteaa, että oli mielenkiintoista kuulla asiantuntijoiden kertovan uusista musiikin käyttömuodoista ja musiikkipalveluista. Seminaarissa kuultiin alustuksia ja keskusteltiin. Päivän teemana oli musiikin tulevaisuus. Oikeudenhaltijat antavat tekijänoikeusjärjestöjen hoidettavaksi musiikin massakäyttömuodot, jotka hoituvat sitä kautta kustannustehokkaammin. Oikeudenhaltijat harkitsevat tarkoin, mitä uusista käyttömuodoista hallinnoivat itse ja mitä antavat tekijänoikeusjärjestön hallinnoitavaksi. Tällaista pohdiskelua käymme koko ajan oikeudenhaltijoiden ja Gramexin välillä. Muusikkojen liiton esityksestä kävi ilmi, että esiintymispalkkiot säilyvät todennäköisesti muusikon tärkeimpänä tulolähteenä ja että tekijänoikeusjärjestöjen keräämät korvaukset tulevat hyvänä kakkosena, Marttila summaa. Levy-yhtiöitä pyörittävien kanssa keskustellessa on käynyt ilmi, että Gramex-korvausten merkitys heille on kasvanut. Usein yhtiöiden kate eli se mitä jää lopulta viivan alle koostuu käytännössä Gramex-korvauksista. Muusikkojen Liiton Jouni Nieminen ja Ahti Vänttinen kertoivat, mistä muusikot tulonsa keräävät. ÄKT:n Arto Alaspää ja Gramexin Lauri Kaira puhuivat lainsäädäntöhaasteista Suomessa ja EU-tasolla. ÄKT:n Lauri Rechardt ja Gramexin Tuomas Talonpoika pohtivat tekijänoikeusjärjestöjen roolin kehitystä. 11

12 Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Vapaavuori Oy 12 v ä l i s o i t t o ESEK jakoi tukea entiseen malliin Vuoden 2009 aikana ESEK myönsi tukea esittävän säveltaiteen edistämistarkoituksiin yhteensä suunnilleen saman verran kuin kolmena edellisenä vuonna: tarkkaan sanottuna euroa. Euromääräisesti suurin oli jälleen audiovisuaalisten projektien osuus, euroa, joka on ESEKin ja LUSESin yhteistä rahaa. Äänitetuotanto sai ja esiintymistilaisuudet euroa. Kuorojen esiintymismatkoja ulkomaille tuettiin opetusministeriön erityisavustuksen turvin eurolla. Markkinointi- ja vientitukea sekä työskentelytukea myönnettiin ensimmäisen kerran syksyllä Molemmat tukimuodot ovat lyöneet itsensä läpi kolmessa vuodessa ja tukisummat vuodesta 2007 lähes kaksinkertaistuneet. Markkinointiin ja vientiin myönnettiin vuoden 2009 aikana ja työskentelyyn euroa. Vielä riitti rahaa koulutustoimintaan euroa ja edellä lueteltujen tukialueiden ulkopuolisiin tarkoituksiin euroa. Konepajarakennus sijaitsee Turun päärautatieaseman läheisyydessä. Konepajasta Turku 2011:n keskus Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. Äänitetukea myönnettiin 280 uudelle kotimaiselle tuotannolle. Näistä monikansallisten yhtiöiden osuus oli 16 %, muiden ÄKT:n jäsenyhtiöiden 14 %. Pientuottajien ja omakustanteiden osuus oli peräti 70 %. Musiikin lajeista eniten tuotantotukea ohjautui pop/rockille 44,3 %, seuraavaksi eniten taidemusiikille, 19,5 %. Iskelmä/viihde/laulelma-musiikin osuus oli 8,4 %, jazzin 11 %, kansanmusiikin 7,4 % ja hengellisen musiikin 1,8 %. Lastenmusiikkilevyihin myönnetyn tuen osuus oli 2,8 % ja genren muu 4,8 %. AV-tukea myönnettiin 131 musiikkivideolle. Muita audiovisuaalisen alan tuotantoja koskevia päätöksiä tehtiin 39 kpl. Tuetut tuotannot koskivat pääasiassa kevyttä musiikkia. Esiintymistilaisuuksiin myönnetyllä summalla tuettiin 292 erilaista elävän musiikin hanketta. Näistä puolet toteutettiin kotimaassa, puolet ulkomailla. Kevyen musiikin osuus tuesta oli noin 56 %, vakavan noin 44 %. Anomuksia ESEKille tehtiin vuonna 2009 noin kpl. Myönteisen päätöksen sai anomusta. Turun ratapihalla sijaitsevasta VR:n vanhasta konepajasta tulee Turun kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumakeskus. Konepajaan sijoittuvat vuoden 2011 pitkäkestoiset näyttelyt sekä osa esittävän taiteen tapahtumista. Konepaja tulee olemaan avoinna yleisölle viikon jokaisena päivänä. Konepajassa nähdään heti tammikuussa hevimusikaali 1827 Infernal Musical, jonka tekevät paikalliset nuoret ammattilaisten ohjauksessa. Alkuvuoden hitteihin kuulunee myös helmikuussa nähtävä Keski-ikäisten hiukset, jossa tavalliset turkulaiset esittävät Hair-musikaalin. Maaliskuussa on vuorossa Ilkka Niemeläisen säveltämä dramatisoitu esitys Energo, esittäjinä Lauluyhtye Rajaton ja UNI-yhtye. Musiikkivuosi huipentuu Mikko Heiniön säveltämään oopperaan Eerik XIV. Konepajassa nähdään myös kansainvälisiä tanssiteatteriesityksiä, tuottajina Aurinkobaletti ja Tero Saarinen Company. Varaslähtönä kuullaan ja nähdään jo tämän vuoden huhtikuussa makupaloja Kimmo Pohjosen suurprojektista Haitaripaini. Samassa yhteydessä yleisö saa tilaisuuden tutustua Konepajan tiloihin. Mikä onkaan Ismo Alangon uuden albumin nimi? Kuvassa Teho Majamäki ja Ismo Alanko. musavisa Laatineet tuomas talonpoika JA kari niemelä 1. Yhdysvaltalaisen Booker T & The MG s -bändin hitti vuodelta 1962 oli a) Red Beans and Rice b) Green Onions c) Orange Carrots d) My Sweet Potato 2. Kuka levytti vuonna 1979 biisin One Step Beyond? a) The Specials b) Bad Manners c) Madness d) The Clash 3. Vuonna 1966 Johnny Liebkind levytti biisin Iltapäivää. Kuka levytti sen alkuperäisversion ja millä nimellä? a) Gerry & The Pacemakers I m The One b) The Searchers Sweets for my Sweet c) The Kinks Sunny Afternoon d) Easybeats Friday On My Mind 4. Ismo Alangon uusin albumijulkaisu on nimeltään a) Mukavuus b) Onnellisuus c) Tyytyväisyys d) Huolettomuus 5. The E.N.D. -niminen albumi menestyi viime vuonna hyvin soitto- ja myyntilistoilla ympäri maailmaa. Kenen albumi on kyseessä? a) Rihanna b) Lady Gaga c) Beyonce d) The Black Eyed Peas 6. Chisun ensimmäinen soolosingle Mun koti ei oo täällä oli erään elokuvan tunnusbiisi. Mikä elokuva oli kyseessä? a) Tyttö sinä olet tähti b) Sooloilua c) Musta jää d) 8 päivää ensi-iltaan 7. Muiden muassa Status Quo levytti 80-luvulla suureksi hitiksi nousseen In The Army Now. Kuka seuraavista ei ole levyttänyt biisin Suomi-käännöstä Kun lähdet armeijaan? a) Meiju Suvas b) Pate Mustajärvi c) Jean S d) Mona Carita 8. Mikä oli Ian Gillanin ensimmäinen levytys ja myös single Deep Purple -yhteen kanssa? a) Black Night b) Hallelujah c) Speed King d) Strange Kind of Woman 9. Milloin julkaistiin Hurriganesin 10/80 -albumi? a) 10/80 b) 11/80 c) 12/80 d) 01/81 10) Minkä merkin tai tunnuksen tarkkasilmäiset voivat havaita Nirvanan Smells Like Teen Spirit -videolta? a) Anarchy b) Coca-Cola c) Google d) Sub Pop Oikeat vastaukset sivulla 20. Kuva: jukka salminen Tiikerikuva

13 s o o l o juhlitaan tekijänoikeuspäivää Suomessa järjestetään jo kolmannen kerran Tekijänoikeuspäivä. Se on osa kansainvälisen Henkisen omaisuuden päivän viettämistä. Päätapahtuma on 28. huhtikuuta järjestettävä seminaari ja kutsuvierasnäytös, molemmat tällä kertaa Helsingin Tennispalatsissa. Tekijänoikeuspäivän viikolla voi myös hakea monista elokuvateattereista etukuponkeja, joilla saa seuraavan viikon maanantain ja tiistain elokuvanäytöksiin kaksi lippua yhden hinnalla. Tekijänoikeuspäivän järjestämistä koordinoi Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY. Gramex lomalla Gramex on tähän asti pitänyt ovensa auki ympäri vuoden. Nyt on päätetty kokeilla kahden viikon kesätaukoa. Gramexin toimisto on ensi kesänä suljettu heinäkuun kahden keskimmäisen viikon ajan eli ESEKin/LUSESin AV-erityistuki 2010 ESEKin (Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus) ja LUSESin (Luovan säveltaiteen edistämissäätiö) yhteinen AV-jaosto julistaa haettavaksi erityistukea audiovisuaalisille, kotimaista esittävää ja/tai luovaa säveltaidetta esitteleville tuotannoille. Jaettavana on yksi tai useampi vähintään , enintään euron suuruinen summa. Tuki ei voi olla 100-prosenttinen. Erityistukea voidaan myöntää esimerkiksi musiikkidokumenteille ja -sarjoille sekä musiikin ajankohtaisohjelmille. Sitä ei myönnetä konserttitaltioinneille eikä myöskään pelkästään myyntiin tarkoitetuille DVD-julkaisuille. Vapaamuotoisten hakemusten on oltava perillä viimeistään , toimitusosoite alla. Päätökset tehdään kesäkuun 2010 aikana, ja niistä ilmoitetaan kaikille hakijoille kirjallisesti. Kronos Quartet sai vieraita Suomesta Maineikas Kronos Quartet saa vierailevia lisäjäseniä, kun kvartetti soittaa Perspectives-konserttisarjan New Yorkin Carnegie Hallissa Myös suomalaiset Kimmo Pohjonen ja Samuli Kosminen sekä kanteleensoittaja Ritva Koistinen liittyivät kronoslaisten seuraan Tundra Songs -nimisessä konsertissa. Illan aikana esitettiin suomalaisten ja ruotsalaisten säveltäjien sävellyksiä sekä Pohjosen omia kappaleita, jotka määrittelevät käsitykset haitarista uusiksi. Myös ruotsalainen Hurdy-Gurdy (Stefan Brisland-Ferner ja Totte Mattsson) sekä inuiittikurkkulaulaja Tanya Tagaq esittivät arktisia ihmeitä samana iltana. Tekijänoikeustoimikunnalta mietintö Opetusministeriön asettama tekijänoikeustoimikunta sai helmikuun lopussa valmiiksi mietintönsä tekijänoikeuslain 3. luvun uudistamisesta. Tämä luku käsittelee tekijänoikeussopimuksia, kuten tekijänoikeuksilla käytävää kauppaa. Se on valtaosin dispositiivista oikeutta, eli lain voi sopimuksilla ohittaa. Mietintö sisältää eri osapuolten tekijöiden, sisältötuotantoyritysten ja teoksia käyttöönsä ostavien mediayhtiöiden kehitysnäkymien ja lainsäädäntötoiveiden kuvailua. Hakemusten tulee sisältää seuraavat tiedot: hakijan nimi ja yhteystiedot sekä pankkitili tuotanto/ohjelmasuunnitelma käsikirjoituksineen esitys- ja levityssuunnitelma aiesopimuksineen haettava summa kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. HUOM! Hakemukset pitää toimittaa 10 kpl:na! Lisätietoja: AV-jaoston esittelijäsihteeri Jukka Takalo tai AV-toiminnan hallintovastaava Leena Hirvonen puh. (09) ) ESEKin/LUSESin AV-jaosto Pieni Roobertinkatu 16, 3. krs Helsinki Kuva: henrik SchÜtt Tällä palstalla ilmaisevat omia ajatuksiaan musiikkia lähellä olevat henkilöt. Yleisö kannattelee Tapio Liinoja Yleisesti luullaan, että basistit ovat suurimpia pölvästejä. Ei niinkään; kärkeen on kova tunku. Laulumikin kimpussa ovat hulppeimmat omaan napaansa tuijottajat. Kitaristit ovat keppinsä vankeja. Rumpalit ovat terävimpiä. He pystyvät helposti suodattamaan oleellisen epäoleellisesta. Joissakin tutkimuksissa tämä on erheellisesti sekoitettu kuulonmenetykseen. Muusikot, näyttelijät ja toimittajat kuolevat Suomessa keskimääräistä nuorempina. Myös pienemmät maalliset vaivat väijyvät juuri heitä. Viina, kateus ja luulosairaudet noin ensi hätään. Juuri näissä ammateissa olen itsekin leipääni ansainnut elinajanennusteeni ei ole kovin lohdullinen, laatuajasta puhumattakaan. Viime vuoden lopulla vajavaista maallista taivaltani häiritsi muiden muassa Viestinnän Keskusliitto kommenteillaan, joiden nerokkuus ei missään vaiheessa auennut. Yleisö oli tekijöiden puolella. Puhuttiin tekijöiden oikeudesta omaan työhönsä. Isojen mediatalojen äänitorvi koetti kääntää mustaa valkoiseksi. Rahansiirto freelancereilta ja pienyrittäjiltä isoille taloille ei onnistunut kiitos ministeri Stefan Wallinin, joka vihelsi pelin poikki. Näytti myös siltä, että suomalaiset laajemminkin ymmärsivät mistä oli kyse. Yleisö oli tekijöiden puolella. Se oli voitto, mutta valppaana pitää olla. Tätä osoitti muun muassa mainitun viestintäjärjestön toimitusjohtajan väheksyvä kommentointi julkkisten vierailusta parlamentissamme. Että tutut naamat toivat tämän Wallinin päätöksen. Onneksi eivät sisällöntuottamiselle vieraat ajatukset. Lapinlahden Linnut oli keikalla Lestijärven lavalla 1980-luvun lopulla, ja päätin kokeilla, miten yleisö pystyy kannattelemaan käsillään laulajaa. Dead Kennedys -yhtyeen Jello Biafran viitoittamaa tietä hyppäsin korkealle ja kauas. Lennon aikana näin pohjalaisteinien kauhistuneet ilmeet, kun he väistivät sadan kilon satakuntalaista. Keikan loppuajaksi menin kovaäänisten taakse nyppimään tikkuja kämmenistä ja kyynärvarsista. Mitä tästä opimme? Ehkä sen, että orastavan rokkitähden kannattaa käyttää uhrautumisessaan yleisön edessä pientä harkintaa tai sitten laihduttaa. Kolmas mahdollisuus on välttää Pohjanmaan lavoja. Ollaan sitten Pampaksella tai Borgåssa, on tärkeää, että tekijät pitävät yhtä. Nokiat voivat muotoilla puhelimiaan ja sanomanewsit uusia medioitaan tuomiopäivään saakka, mutta ilman sisältöä työ on turhaa. Oikeuksiamme pitää valvoa pimeälläkin; ottajia kyllä olisi. Tekijöillä tarkoitan kaikkia luovan työn tekijöitä myös rumpaleita. Tapio Liinoja laulaa, näyttelee ja kirjoittaa. 13

14 14 Ihminen tahtoo kuunnella muutakin kuin itse tekemiään soittolistoja.

15 Radioiden liiton puheenjohtaja Antti Pakkala: Radio pärjää kilpailussa uusille musiikkipalveluille Radioiden Liiton puheenjohtajan, NRJ:n toimitusjohtaja Antti Pakkalan mukaan radiot säilyttävät asemansa uusista Spotify n tyyppisistä musiikkipalveluista huolimatta. Kuulija tahtoo, että musiikkivirrassa on myös yllätyksiä, uusia kappaleita, juontajia, haastatteluja ja nopeita uutisflässejä. Teksti lauri kaira Kuvat Saara Vuorjoki Suomalaiset kuuntelevat radiota, ja paljon. Siihen on syynsä. Radiossa yhdistyy moni asia. Tuttu juontaja on vähän kuin oma kaveri. Radiosta kuulee helposti ja reaaliajassa uutiset ja mikä tärkeintä omaa lempimusiikkiaan. Tämä yhdistelmä on radion voima ja valttikortti kilpailussa uusien, automaattisten musiikkipalvelujen kanssa. Ihminen tahtoo kuunnella muutakin kuin itse tekemiään soittolistoja. Antti Pakkalan mukaan kuulijat tahtovat, että musiikkivirrassa on myös yllätyksiä. Uusia kappaleita, juontajia, haastatteluja ja nopeita uutisflässejä. Hänen mukaansa radiot muuttuvat kuitenkin entistä interaktiivisemmiksi ja laajentavat toimintaansa. Hänen oma radionsa NRJ on tästä hyvä esimerkki. Sillä on FM-kanavan lisäksi kolmetoista eri musiikkimakuihin räätälöityä nettiradiota. Lisäksi se järjestää tilaisuuksia ja sen nettisivuilla toimii biisi- ja soittoäänikauppa. Palkittu radio NRJ:n etukenoasenne on myös noteerattu. RadioMedia kaupallisen radiotoimialan markkinointiyhtiö ja kehittäjä valitsi NRJ:n hiljattain Vuoden radioksi. Taustalla oli uusiin haasteisiin tarttumisen lisäksi se, että NRJ onnistui kasvattamaan kuulijamääräänsä liki viidenneksellä (19 %) ja mainosmyyntiäänkin lamasta huolimatta neljällä prosentilla. Emme ole ilmoitusmyynnin suhteen täysin mediatoimistojen armoilla, vaan kehitämme aktiivisesti itse palvelujamme ja ideoita mainostajille, Pakkala kertoo. Pakkalan tausta toiminta muun muassa L Orealilla ja Sanoma Magazinesin myyntijohtajana näkyy siinä että NRJ:n 35 työntekijästä 15 henkeä on myyntitehtävissä. Se on sama määrä kuin paljon suuremmalla Novalla. Pakkalan mukaan radiota on helppo suositella mainosvälineenä. Kun radiomainoksen tekeminen maksaa vain pienen osan siitä mitä tv-spotin teko, mainontaa pystyy esittämään paljon enemmän ja kohdentamaan eri kohderyhmille. Musiikki on se juttu Vaikka radioiden on kehityttävä, yksi asia Pakkalan mukaan säilyy. Kaupallisen radion toiminta nojaa musiikkiin. Lyhyt toimilupakausi on radiotoiminnan kehittämisen suurin este Suomessa. Tutkimusten mukaan nuorten kolme tärkeintä asiaa ovat musiikki, musiikki ja musiikki. Musiikkia kuunnellaan radion kautta paljon. Ihmiset kuuntelevat radiota keskimäärin 3 tuntia 11 minuuttia päivässä. Musiikin merkitys näkyy myös siinä, mitä NRJ:n kotisivut tarjoavat. 15

16 Kehitämme itse aktiivisesti palvelujamme ja ideoita mainostajille, kertoo Vuoden radion toimitusjohtaja Antti Pakkala. Nuorten kolme tärkeintä asiaa ovat musiikki, musiikki ja musiikki. Koska musiikki on kuulijoillemme niin tärkeää, haluamme ylläpitää erilaisia musiikkiin liittyviä palveluja. Vaikka biisikauppa ei juuri tuota, meillä on se mukana kotisivullamme, koska se on palvelua kuulijoillemme. Jatkossa sivuilla voi samalla idealla olla vaikkapa fanituotteita tai lahjakortteja musiikkikauppoihin. Pakkalan mukaan NRJ:llä ei ole teknisiä vaikeuksia hankkia tarvitsemiaan tekijänoikeuksia. Alalla toimivat ammattilaiset tietävät, mistä oikeuksia eri käyttötarkoituksiin voi ostaa. Sitä käytännön helpotusta hän kuitenkin toivoo, että samalla sopimuksella voitaisiin sopia FM-lähetyksen lähettämisestä samanaikaisesti netissä. Radioluvat liian lyhyitä Pakkalalla on toiveita myös päättäjille. Radioiden liiton puheenjohtajana hän pitää nykyisiä toimilupia aivan liian lyhyinä. Tämän asian hän määrittelee ykkösasiaksi radioalan kehityksen kannalta. Nykyisin toimilupa myönnetään vain viideksi vuodeksi. Se on kohtuuttoman lyhyt aikajänne kehittää kannattavaa yritystoimintaa. Ellei tiedä, onko radio enää viiden vuoden päästä eetterissä, ei voi tehdä sellaisia investointeja kuin digitaalisen tai nettipuolen kehittämiseen tarvitaan. Liian lyhyt toimilupakausi on ehdottomasti radiotoiminnan kehittämisen suurin este Suomessa. Pakkala ei pidä myöskään radioyhtiöiden nykyisiä kilpailuasemia reiluina. Hän käyttää omaa yhtiötään esimerkkinä. Radioyhtiöille pitäisi antaa tasavertaiset kilpailuedellytykset. Näin ei nyt ole asia. NRJ:llä on lupa lähettää ohjelmaa noin 4,5 miljoonalle kuulijalle, kun Novalla on lupa lähettää 5 miljoonalle. Se on sama kuin lähtisi 800 metrin juoksukilpailuun puoli kierrosta takamatkalta. Lisäksi monilla kilpailijayhtiöillä on luvat useampien radioiden pyörittämiseen, kun NRJ:llä on lupa vain yhdelle, hän listaa. Vähemmän on enemmän Kaiken kaikkiaan Pakkalan mielestä radioyhtiöitä pitäisi olla vähemmän ja niillä riittävän suuret kuuluvuusalueet, jotta ala voisi kehittyä eteenpäin. 50 miljoonan euron radiomainoskakkua on jakamassa noin 50 radiota, kun 250 miljoonan euron tv-mainoskakkua jakaa alle kymmenen tv-toimijaa. Kehittymisen varaa Suomessa on. Vaikka radioita kuunnellaan paljon, keskimäärin yli kolme tuntia vuorokaudessa, mainosrahasta kanavoituu niille noin neljä prosenttia. On maita, kuten Ranska ja Belgia, joissa radiot saavat mainonnan kokonaiskakusta jopa kymmenen prosenttia. 16

17 Kulttuurialan edunvalvontatyössä riittää haasteita Chydenius ja Kokljuschkin Lyhdyn valtuuskunnan johtoon Uuden puheenjohtajiston mielestä päättäjät pitää saada ymmärtämään nykyistä paremmin luovan työn kulttuurinen, taloudellinen ja työllistävä arvo. Teksti VEIKKO RAJANTOLA Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien (LYHTY) valtuuskunta valitsi puheenjohtajistonsa alkavalle kaksivuotiskaudelle. Tälle vuodelle puheenjohtajaksi valittiin Rajaton-yhtyeestä tuttu muusikko Jussi Chydenius. Ensi vuoden puheenjohtajaksi valittiin pitkän uran muusikkona ja levytuottajana tehnyt Gugi Kokljuschkin, tuttu kasvo muun muassa X-factorin tuomaristosta. Edellinen puheenjohtajapari (2008 ja 2009) olivat elokuvatuottaja Aleksi Bardy ja säveltäjä Olli Kortekangas. Valtuuskunnan varapuheenjohtajiksi valittiin elokuvatuottaja Lasse Saarinen ja säveltäjä Kimmo Hakola. Luovan alan arvo esiin Mitä asiaa LYHTY-projektin pitäisi nyt painottaa? Luovan työn arvostuksen nostamista, vastaa Gugi Kokljuschkin lyhyesti. Poliitikkojen näkökulma on usein kuluttajavetoinen, säestää Kimmo Hakola. On tärkeää saada päätöksentekijät ymmärtämään syvemmin luovan työn sektoria ja alan yhteiskuntaa rikastuttavia mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa alan työllistävä vaikutus on merkittävä. Entä mitkä ovat herrojen omien toimialojen suurimmat haasteet? Sekä Kokljuschkin että Hakola ottavat esille internetin. Kokljuschkin pitää ykkösasiana nettipiratismin kitkemistä, ja Hakola toivoo klassiselle musiikille nettikauppoja. Keskeinen haaste on kehittää musiikin verkkojakelua myös niin, että klassisen musiikin kuluttajat löytävät uudet kauppapaikat, sanoo Kimmo Hakola. MP3 ei ole taidemusiikin moninaisten sävyrakenteiden vuoksi kuluttajalle paras pakkausformaatti. Markkinoille ei ole myöskään vielä ilmestynyt vahvaa kauppapaikkaa, joka selvästi ottaisi haltuun klassisen musiikin kuluttajat. Poliitikkojen näkökulma on usein kuluttajavetoinen. Kannanotto hyvitysmaksusta Valtuuskunta toimitti hallituksen tekijänoikeuspoliittisen ministeriryhmän jäsenille kannanoton. Kannanotto käsittelee yksityisestä kopioinnista kerättävää tekijänoikeuskorvausta eli niin sanottua hyvitysmaksua (entinen kasettimaksu). Valtuuskunta vetoaa, että hallitus alkaisi taas päivittää hyvitysmaksun kohteena olevaa laitekantaa. Koska laitekannan päivittäminen on viime vuosina laiminlyöty, hyvitysmaksutulo on romahtanut viime vuonna liki 30 prosenttia, vaikka korvattava yksityinen kopiointi ei vähentynyt yhtään. Tämä merkitsee suurta vahinkoa kulttuurialalle. Kulttuurin puolustaja Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY on kotimaisen kulttuurialan laajin yhteistyöelin. Se puolustaa luovan alan toimintaedellytyksiä. Lyhty-projektilla on 14 jäsenjärjestöä. Siihen kuuluu sekä työnantaja- että työntekijäpainotteisia järjestöjä. Siksi on muodostunut tavaksi, että valtuuskunnan puheenjohtajana toimii vuorovuosin taiteilija- ja yrityskentän edustaja. Lyhty-projektin ylin päättävä elin on 14-henkinen johtoryhmä, jossa on edustaja jokaisesta jäsenjärjestöstä. Sen puheenjohtajana toimii nyt toista vuottaan Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen. Lyhty-projektin projektinjohtajan tehtäviä hoitaa Lauri Kaira, joka toimii myös tekijänoikeusjärjestö Gramexissa, yhdessä Lyhdyn neljästätoista jäsenjärjestöstä. Lyhdyn valtuuskunta edustaa laaja-alaisesti kotimaisen kulttuurikentän taiteilijoita, tekijöitä, yrittäjiä ja elinkeinoelämää. Valtuuskunnan jäsenet ovat tällä hetkellä Aleksi Bardy, Anja Hatva, Anna-Liisa Haavikko, Claes Olsson, Gugi Kokljuschkin, Harri Wessman, Ilari Kuittinen, Ilja Karsikas, Jaakko Rustanius, Jarkko Hentula, Jukka Helle, Jussi Chydenius, Katariina Lillqvist, Kimmo Hakola, Lasse Saarinen, Markus Nordenstreng, Nora Fleming, Olli Kortekangas, Pekka Ruuska, Perttu Haapanen, Pirjo Hiidenmaa, Raili Mikkanen, Reeta Vestman, Timo Vatanen, Tommi Lindell, Tuija Lehtinen ja Tuula-Liina Varis. Projektin kotisivut: ja Kuvat: JKan Lönnberg ja Anton Sucksdorff. kuvat: Saara Vuorjoki ja lehtikuva / pekka sakki. Jussi Chydenius vetää Lyhdyn valtuuskuntaa tämän vuoden, Gugi Kokljuschkin seuraavan. Varapuheenjohtajiksi valittiin Kimmo Hakola ja Lasse Saarinen. 17

18 Kuvat: Pink / Andrew macpherson. David Cook / Sony music. Happoradio / Pinkin, David Cookin, Happoradion ja Lagy Gagan (alh. oik.) biisit soivat tiuhaan radiokanavilla. PMMP:n Lautturi paras kotimainen Sober viime vuoden radiohitti Radiohitit 2009 Pinkin Sober oli viime vuoden ykköshitti kaupallisissa radioissa. Paras kotimainen, PMMP:n Lautturi oli heti toisella sijalla. Teksti anu karlson Tilastot kari niemelä Musiikki soi radioissa, ja vaikka joskus tuntuu siltä, että samat kappaleet soivat kaikkialla jatkuvasti, vaihtuvuus on sittenkin aika nopeaa. Kun tarkastelujaksoksi otetaan kaksi peräkkäistä kalenterivuotta, ei kymmenen soitetuimman kappaleen listassa ole yhtään, joka mahtuisi molempiin. Listalla eteenpäin mentäessä tuttuja nimiä alkaa löytyä. Toissa vuoden kärkikymmeniköstä niitä mahtuu viime vuoden kahdenkymmenen kärkeen jo kaksi, molemmat kotimaisia. Sekä Juha Tapion laulama Kaksi puuta että Jenni Vartiaisen esitys Ihmisten edessä ovat pysyneet listoilla. Niiden soittokerratkin lasketaan vielä tuhansissa, vaikka vähennystä edellisen vuoden määrästä on puolen tuhatta soittoa. Top Tenissä neljä kotimaista Kaikkien kaupallisten radioiden listaykköseksi nousi viime vuonna amerikkalaisen poptähden Pinkin esittämä Sober. Se soi vuoden aikana yhteensä kertaa. Paras kotimainen oli heti 18 toisena: PMMP:n Lautturi, joka sai satakunta soittokertaa vähemmän. Pistesijoille ylti vielä toinenkin kotimainen, Happoradion Puhu äänellä jonka kuulen, mutta sijat kolmannesta viidenteen menivät ulkomaisille kappaleille: Poker Face (esittäjänä Lady Gaga), The Boy Does Nothing (Alesha Dixon) ja Light On (David Cook) kiilasivat väliin. Anna Puu julkaisi ensisinglensä C est la vie vasta viime vuoden maaliskuussa, mutta se ehti silti seitsemännelle sijalle. Koop Arposen Every Song I Hear pääsi yhdeksänneksi. Lauri Tähkän Suudellaan ilmestyi puolestaan juhannuksen korvilla ja mahtui vielä kahdentoista kärkeen. Kahdeksanneksi päätyi edellisen vuoden ykköshitin esittäjän Katy Perryn uusi kappale Hot N Cold. Tämän listan ykkönen Pink kruunasi menestyksensä vielä toisella kappaleella Please Don t Leave Me, joka ylsi kymmenenneksi. Nämä tiedot käyvät ilmi tekijänoikeusjärjestö Gramexin tilastoista. Gramex kerää vuosittain tarkat tiedot musiikkikappaleiden radiosoitoista voidakseen maksaa niistä kerätyt Kaikki kaupalliset radiot 01. Sober / Pink Lautturi / PMMP Poker Face / Lady Gaga The Boy Does Nothing / alesha Dixon Light On / David Cook Puhu äänellä jonka kuulen / happoradio C est la vie / Anna Puu Hot N Cold / Katy Perry Every Song I Hear / koop Arponen Please Don t Leave Me / Pink Valtakunnalliset radiot 01. Lautturi / PMMP Poker Face / Lady Gaga Light On / David Cook Sex On Fire / Kings of Leon New Divide / Linkin Park Puhu äänellä jonka kuulen / happoradio Secod Chance / Shinedown The Boy Does Nothing / alesha Dixon Sober / Pink Olette kauniita / Happoradio Kuva: candice lawler

19 Vuoden ehdoton kotimainen hitti oli PMMP:n Lautturi. Ulkomaisten hittien rivejä sekoittelivat myös Anna Puu ja Koop Arponen. The Boy Does Nothing, väitti Alesha Dixon yli kertaa. Kuva: warner music esityskorvaukset niille taiteilijoille ja levytuottajille, joille ne kuuluvat. PMMP valtakunnallisten ykkösenä Valtakunnallisten radioiden lista ei muodostunut yhtä Suomi-painotteiseksi, mutta sen soitetuin kotimainen kohosi vielä korkeammalle. PMMP:n Lautturi oli tällä listalla ykkönen komealla soittokertanumerolla Pinkin Sober tuli vasta yhdeksänneksi. Kotimaisista mahtui Happoradion esityksiä listalle kaksikin: Puhu äänellä jonka kuulen oli kuudentena ja Olette kauniita kymmenentenä. Ulkomaiset kaikkien radioiden hitit asettuivat valtakunnallisella listalla hieman eri järjestykseen, mutta eivät merkittävästi poikenneet edellisistä asemistaan. Valtakunnallisten radioiden kuulijamäärät ovat luonnollisesti aivan toista luokkaa kuin paikallisradioiden, joten PMMP:n Lautturilla voidaan sanoa olleen eniten kuulijoita kaikista kaupallisissa radioissa viime vuonna lähetetyistä kappaleista. Kuulijamääriin vaikuttaa tämän lisäksi lähetysaika, joka ei tästä tilastosta selviä. Mikäli yölähetykset painottuvat ulkomaiseen musiikkiin, kuten näppituntuma osoittaisi, kotimaisten kappaleiden todellisen kuulijamäärän osuus kasvaa entisestään. Voidaan siis sanoa, että radiosoitossa näkyy sama suuntaus kuin levymyynnissäkin, jossa kotimaisen kevyen musiikin osuus on aina ollut korkeampi kuin maailmalla keskimäärin. Luvut perustuvat soittotilastoihin, joita ei ole painotettu radioiden liikevaihdon eikä kuulijamäärän mukaan. Tilastossa ovat mukana kaikkien kaupallisten radioiden vuoden 2009 raportoidut soittotapahtumat. Valtakunnallisten, puolivaltakunnallisten ja ketjuradioiden soitot laskettiin mukaan vain kertaalleen, jos soitot olivat identtisiä eri paikkakunnilla. Kuvat: PMMP / Susanna majuri. anna puu / sony music. Koop Arponen / risto vauras. Radio Novalla ei jauheta samaa Radio Nova antoi viime vuonna uudenvuoden lupauksen, että samaa kappaletta ei kuulla sen kanavalta yhden työpäivän aikana kahta kertaa. Työpäiväksi on määritelty aika klo Periaate pantiin täytäntöön heti uudenvuoden päivänä, ja palaute on musiikkipäällikkö Rami Saariston mukaan ollut yksinomaan myönteistä. Se, että joidenkin kappaleiden voimasoittoa radiokanavilla ylipäätään harjoitetaan, perustuu siihen, että kuuntelijoiden oletetaan haluavan ensi sijassa kuulla päivän suurimmat hitit. Hitit ovat se muuttuva elementti josta radiokanava syntyy uudestaan. Hiteistä radioasemat kilpailevat keskenään. Klassikot ovat klassikoita eikä niissä tapahdu kovin ihmeellisiä muutoksia. Esimerkiksi Beatlesin Imagine on ollut hitti noin neljäkymmentä vuotta ja on sitä varmasti vielä toiset neljäkymmentä vuotta, Saaristo havainnollistaa. Tutkimusten mukaan meitä kuunnellaan keskimäärin kaksi ja puoli tuntia vuorokaudessa. Kun kuuntelijamme avaa radion, meillä on nuo kaksi ja puoli tuntia aikaa soittaa hänelle ne biisit, jotka hän haluaa kuulla. Sen jälkeen meillä on suurimmaksi osaksi jo uusi yleisö ei kokonaan, mutta lähes. Ennen ajateltiin, että olisi väärin heitä kohtaan, jos soittaisimme kaikki uudet hittibiisit esimerkiksi aamulla kello ja siitä eteenpäin vain vanhoja klassikoita. Onhan toki ihmisiä jotka kuuntelevat radiota aamukuudesta keskiyöhön, mutta heitä on sittenkin aika harvassa. Radio Novassa musiikkipäällikkö vastaa kaikesta musiikista, mikä Novan taajuuden kautta eetteriin menee. Mutta hän ei tee sitä näppituntumalta eikä oman makunsa mukaan. Joka ikinen kappale mikä meillä soi on yleisöllä tutkittu, Saaristo vakuuttaa. Toisin sanoen meidän yleisöltämme kysytään lupa niiden soittamiseen. Minun virkaani ei kuulu kertoa kuuntelijoille, mikä on hyvä kappale, vaan kuuntelijat kertovat sen meille. Kertominen tapahtuu yhteistyössä kotimaisen tutkimuslaitoksen ja sen ulkomaisen yhteistyökumppanin kanssa, jonka menetelmään Radio Novalla on yksinoikeus Suomessa. Yleisöä edustaa tässä noin viidensadan henkilön paneeli, joka säännöllisin väliajoin kutsutaan koolle. Soitamme heille pätkiä musiikkikappaleista, ja he saavat kertoa, haluavatko kuulla sellaisia kappaleita radiosta, Saaristo kiteyttää tutkimuskäytännön. Mutta se lupaus pitää, että samaa kappaletta ei työpäivän aikana kuulla kahta kertaa. Anu Karlson 19

20 Piirros: Jouko Innanen P y k ä l ä v i i d a k k o Gramexin apulaisjohtaja Tuomas Talonpoika vastaa lukijoiden tekijänoikeudellisiin kysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella Tämän palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja. Demot ja promot Äänitteistä puhuttaessa kuulee usein käytettävän termejä demo ja promo. Ovatko ne sama asia vai onko niillä jotain eroa? Mitä demo ja promo yleisesti ottaen ovat? Arkipäivän kielessä demo- ja promotermejä saatetaan käyttää ilman järjestelmällisyyttä, jolloin niiden merkitys menee usein sekaisin. Termejä voidaan käyttää myös hyvin erilaisissa yhteyksissä jopa siten, että niillä tarkoitetaan jotain ihan muuta kuin mitä ne lähtökohtaisesti ovat. Myös eri maissa noudatetaan hieman toisistaan poikkeavia käytäntöjä. Seuraavassa pyrin luonnehtimaan demo- ja promoäänitteiden yleisiä tunnusmerkkejä termien erottelua varten lähinnä Gramexin toimintojen näkökulmasta katsoen. Demo tulee alun perin englanninkielisestä sanasta Demonstration. Suomeksi voidaan puhua yleensä esittelystä tai havainnollisesta esittämisestä. Vastaavasti promo tulee englanninkielisestä sanasta Promotion, joka voidaan yleisesti kääntää edistämiseksi/myynninedistämiseksi tai julkaistavasta tuotteesta kertomiseksi. 20 Tekijänoikeus suojaa myös demoja Oikeudellisesti olennaista on, että kumpikin ääniteryhmä nauttii tekijänoikeuslain äänitteille tarjoamaa suojaa niin suoja-ajan kuin muidenkin oikeuksien osalta. Yleensä ja lähtökohtaisesti demoäänitteellä tarkoitetaan ei-kaupallisesti saatavilla olevaa äänitettä. Olennaista on myös se, että demo äänitetään yleensä muussa kuin julkaisutarkoituksessa esimerkiksi ainoastaan levy-yhtiötä, tuottajaa ja musiikinkustantajaa varten tai esittäjän tai bändin ideoiden taltioimiseksi ja arvioimiseksi. Yleisimpiä demoäänitteitä lienevät bändien omat tallennukset, joita lähetetään levy-yhtiöille levytyssopimusten toivossa, mutta demoäänitteitä tekevät luonnollisesti myös levytyssopimuksen omaavat kokeneet artistit ja bändit, jotka valmistelevat ja suunnittelevat uusia julkaisujaan. Demojen tallentamisen laatu saattaa olla myös heikompi kuin julkaisutarkoituksessa tallennettujen äänitteiden, vaikkakin äänitystekniikan kehittyminen on mahdollistanut korkealaatuisten äänitysten tekemisen myös muualla kuin studioympäristössä. Koska demoja ei yleensä julkaista tekijänoikeuslain tarkoittamalla tavalla kaupallisessa tarkoituksessa, niiden esittämiseen julkisesti esimerkiksi ravintolassa tai radiossa vaaditaan kaikkien äänitteellä esiintyvien muusikoiden sekä äänitteen tuottajaoikeudet omaavan tahon eli useimmiten bändin itsensä lupa. Siten varsinaisten demoäänitteiden esittäminen pakkolisenssin nojalla ei ole mahdollista. Toisinaan artistit ja bändit saattavat kuitenkin julkaista uransa aikana tekemiään demoäänityksiä. Tällöin nämä kaupallisessa tarkoituksessa julkaistut äänitteet ovat sellaisia, että niitä voidaan esittää pakkolisenssin nojalla ja niistä tulee suorittaa normaalit Gramex-korvaukset. Promoilla radiosoittoon Promoäänitteet ovat puolestaan äänitteitä, joita tarjotaan valikoiduille kohderyhmille kaupallisessa tarkoituksessa julkaistavan äänitteen mainostamiseksi ennen sen virallista julkaisupäivää. Tunnetuimpia näistä lienevät niin sanotut radiopromot, jotka toimitetaan radioasemien käyttöön, sekä toimittajapromot, joita toimitetaan tiedotusvälineiden musiikkitoimittajille. Näistä äänitteistä käytetään erilaisia nimityksiä, kuten näytelevy, ennakko-cd tai arviointikappale. Lisäksi levyistä löytyy yleensä sellaisia merkintöjä kuin ei myyntiin/not For Sale tai Promotional Copy. Joskus tapahtuu, että äänitteen varsinainen julkaiseminen ja levittäminen kuluttajille päätetään perua tai tuotteeseen tehdään muutoksia promoäänitteen ja varsinaisen julkaisupäivän välillä. Esimerkiksi Tori Amoksen albumin Under the Pink (1994) julkaisu meni aikoinaan promoäänitteiden toimittamisen jälkeen uusiksi, koska artisti ei tuossa vaiheessa hyväksynytkään enää cd-levyyn alun perin kaavailtua kansikuvaa. Löytyykö eroavaisuuksia? Promoäänitteiden fyysiset kappaleet poikkeavat edellä kerrottujen merkintöjen vuoksi yleensä esimerkiksi kuluttajille tarjottavista äänitteistä. Varsin usein promoäänitteen formaattina käytetään CD-R-tallennetta. Yleensä promoäänitteitä valmistetaan ja levitetään hyvin rajoitetusti. Promoäänitteiden ja kuluttajille tarjottavien äänitteiden ulkoiset eroavaisuudet ovat kuitenkin käymässä harvinaisemmiksi, koska nykyään myös esimerkiksi radioasemille toimitettavat promoäänitteet ovat yhä useammin digitaalisia julkaisuja. Toisaalta eroavaisuudet saattavat tällöin löytyä itse äänitteistä. Ei ole tavatonta, että radioasemille toimitettavissa promoäänitteissä on eri versioita tai miksauksia (esim. RadioEdit ja Remix). Ja jotta asia ei olisi näinkään yksinkertainen, todettakoon, että joissakin maissa, kuten Isossa-Britanniassa, promoista käytetään varsin yleisesti termiä demo, jolloin äänitteet varustetaan merkinnällä For Demonstration Only. Vastaavasti Yhdysvalloissa käytetään yleisesti merkintää DJ Records. Kyse on tällöin kuitenkin yleensä suomalaisittain tarkasteltuna edellä kuvatuista promoäänitteistä. Tärkeät yksilöintitiedot Gramexin käytännön toiminnoissa törmätään valitettavasti aika ajoin siihen, että esimerkiksi radiotoiminnassa on käytetty sellaisia promoäänitteitä, joiden tunnistustiedot ovat puutteellisia. Tästä aiheutuu käytännön ongelmia sekä radioyhtiöiden Gramex-raportoinnille että vastaavasti kyseisten äänitteiden tunnistukselle Gramexissa. Tästä syystä onkin ensiarvoisen tärkeää, että radioille toimitettaviin promoäänitteisiin tai nykyisin yleistyneisiin promotiedostoihin sisällytetään aina riittävän tarkat äänitteen yksilöintitiedot, jotta radio voi suorittaa oman soittoraportointinsa Gramexin edellyttämällä huolellisuudella ja tarkkuudella. Ainoastaan näin äänitteet tunnistuvat ja kohdistuvat oikealla tavalla Gramexin tilityksessä äänitteiden tuottajille sekä muusikoille. Musavisan oikeat vastaukset: 1b, 2c, 3c, 4b, 5d, 6b, 7d, 8b, 9b ja 10a.

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja Suomen suurin musiikin tekijänoikeusjärjestö Jotta musiikki soi huomennakin Reilu peli: palkkaa työstä tä Musiikissa on taikaa, se saa ihmiset ja asiakkaat viihtymään Se ei synny itsestään, jokaisella

Lisätiedot

Musiikin esittäminen tapahtumassa

Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tilaisuuksissa ja tapahtumissa edellyttää usein sekä Teosto (tekijäkorvaukset) että Gramex (esittäjäkorvaukset) -korvausten maksamista. Teosto r.y.

Lisätiedot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16 Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Teosto Musiikinesitysoikeussopimus Sopimusnumero 125 21991, voimassa 31.12.2016 asti Teosto on säveltäjien,

Lisätiedot

KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE

KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE T E K I J Ä N O I K E U S J Ä R J E S T Ö U P P H O V S R Ä T T S O R G A N I S A T I O N 1/6 KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE 1. LUVAN HAKIJA (Yritys / henkilö, joka suorittaa kopioimisen) Yritys: Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Teosto ja Gramex 27.11.2014

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Teosto ja Gramex 27.11.2014 Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16 Teosto ja Gramex 27.11.2014 Teosto Musiikinesitysoikeussopimus Teosto on säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikinkustantajien tekijänoikeusjärjestö.

Lisätiedot

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

Lisätiedot

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

Miksi liittyisin Teostoon?

Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? TEOSTON asiakkaana saat kauttamme korvauksia, kun säveltämääsi, sanoittamaasi, sovittamaasi tai kustantamaasi musiikkia tallennetaan äänitteille tai

Lisätiedot

Älä luule, ota selvää!

Älä luule, ota selvää! Älä luule, ota selvää! Tekijä Elämä ilman kulttuuria on tylsää 1 Yhdistä tekijä ja teos. laulaja kirjailija kuvittaja ohjaaja säveltäjä 2 Kirjoita omin sanoin kehykseen mikä teos on. 3 Täydennä ajatuskarttaan

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

Tekijänoikeus ja piratismi

Tekijänoikeus ja piratismi Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta. YK:n

Lisätiedot

GRAMEX. Sopimuksen osapuolet ovat Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry. (Jäljempänä Gramex)

GRAMEX. Sopimuksen osapuolet ovat Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry. (Jäljempänä Gramex) T E K I J Ä N O I K E U S J Ä R J E S T Ö GRAMEX U P P H O V S R A T T S O R G A N I S A T I O N 1 (5) Sopimus 1. Osapuolet Sopimuksen osapuolet ovat Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa 13.6.2013 Kesäkuun tilityksessä kotimaisille oikeudenomistajille maksetaan kaikkiaan Kotimaasta kerättyjä esityskorvauksia 12,4 miljoonaa

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 12.6.2015 Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 15,5 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaille maksetaan Kotimaasta vuonna 2014 kerättyjä esityskorvauksia

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 Tutkimusraportti ja tiedotteet: TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Suomen musiikkineuvoston MUSIIKKIPOLIITTISET HALLITUSOHJELMATAVOITTEET MUSIIKKI TYÖNÄ AMMATTIMUUSIKKOJEN JA MUSIIKIN TEKIJÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA RESURSSIT TURVATTAVA Suomalaiset muusikot ja musiikin

Lisätiedot

Kaikista kulttuuritukimuodoista on tiedot ja suuntaviivat ruotsin kielellä ositteessa www.goteborg.se/kulturstod

Kaikista kulttuuritukimuodoista on tiedot ja suuntaviivat ruotsin kielellä ositteessa www.goteborg.se/kulturstod KULTTUURITUKI Göteborgin kulttuurielämän pitää olla monipuolista ja korkealaatuista, sanoo Göteborgin kulttuurilautakunta. Tämän vuoksi taiteellisesti ja kulttuuripoliittisesti merkittäville toiminnoille

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

Faktoja Teostosta. säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry

Faktoja Teostosta. säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry Faktoja Teostosta säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry 2013 Tekijänoikeus lyhyesti Tekijä päättää teostensa käytöstä Teosto - yhdysside musiikin tekijöiden ja musiikin käyttäjien välillä. lakiin

Lisätiedot

Musiikkialan talous Suomessa 2013

Musiikkialan talous Suomessa 2013 Tunnuslukuja ja tutkimuksia 7 Musiikkialan talous Suomessa 2013 Eero Tolppanen Lokakuu 2014 MUSIIKKIALAN TALOUS SUOMESSA 2013 Johdanto Musiikkialan talouden rahallinen kokonaisarvo Suomessa on vuonna 2013

Lisätiedot

Mainoselokuvakilpailu 2009. Valitse sopimuksen laji(t) laittamalla rasti ruutuun [ x ] Allekirjoitus: 1 [ ] ESIINTYMISEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS

Mainoselokuvakilpailu 2009. Valitse sopimuksen laji(t) laittamalla rasti ruutuun [ x ] Allekirjoitus: 1 [ ] ESIINTYMISEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS Esiintymisen ja kuvauspaikan käyttöoikeussopimus Jokaisen mainoselokuvassa pelkällä äänellään tai kasvoillaan tunnistettavasti esiintyvän henkilön tulee allekirjoittaa esiintyjäsopimus. Jokaisesta valmiissa

Lisätiedot

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan.

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen

Lisätiedot

Uusien verkkopalvelujen edistäminen tekijänoikeuspolitiikassa - Tekijänäkökulma

Uusien verkkopalvelujen edistäminen tekijänoikeuspolitiikassa - Tekijänäkökulma Uusien verkkopalvelujen edistäminen tekijänoikeuspolitiikassa - Tekijänäkökulma Lottaliina Lehtinen lakiasiainpäällikkö Suomen Muusikkojen Liitto ry Tekijäfoorumin työvaliokunnan jäsen Tekijäfoorumi Animaatioklinikka

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö Osuustoiminnallinen yrittäminen ja yhteisötalous projekti: Yhdessä yrittämään

Työ- ja elinkeinoministeriö Osuustoiminnallinen yrittäminen ja yhteisötalous projekti: Yhdessä yrittämään TNS Työ- ja elinkeinoministeriö Osuustoiminnallinen yrittäminen ja yhteisötalous projekti: Yhdessä yrittämään Radiomedia, Radiomainonnan Huomioarvotutkimus Viikko 6 / Helmikuu 2010 Tämän tutkimuksen tulokset

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013 5.4.2013 OULUN KONSERVATORIO Postiosoite: PL 20 90015 Oulun kaupunki puh. 044 703 9162 Opintotoimiston käyntiosoite: Lintulammentie 1 L Nettisivut: www.oulunkonservatorio.fi MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS

Lisätiedot

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Ira Helkamäki Mediatekniikan seminaari 24.1.2012 Sisältö Kuvaaminen Julkisella paikalla ja muualla Tekijänoikeudet Valokuvat, musiikki, elokuvat Tekijänoikeusrikkomus Tekijänoikeusyhdistykset

Lisätiedot

Tuhkalehto hyvällä asialla myös uutta levyä odotettavissa

Tuhkalehto hyvällä asialla myös uutta levyä odotettavissa Rockkonttori.net Rockkonttori.net Tuhkalehto hyvällä asialla myös uutta levyä odotettavissa Jyväskyläläinen Sampo-Ilmari Tuhkalehto on bändinsä kanssa mukana syksyllä käynnistyvällä Music Against Drugs

Lisätiedot

taustaa keskustan tila on hälyttävä, nyt pitää tehdä jotakin!

taustaa keskustan tila on hälyttävä, nyt pitää tehdä jotakin! PUTIIKKIVIIKOT.fi taustaa keskustan tila on hälyttävä, nyt pitää tehdä jotakin! kaikkien pitää ymmärtää suurempi kuva. nyt tehdään yhdessä, toistaan tukien, ei siis vain oman navan kautta omaa etua ajatellen

Lisätiedot

Mikä tekijänoikeus? 1/10. Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä.

Mikä tekijänoikeus? 1/10. Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä. Mikä tekijänoikeus? 1/10 Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä. Tekijänoikeus ja piratismi toinen oppitunti Mikä tekijänoikeus? 1/10 Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

ASIAKASSOPIMUS. Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja

ASIAKASSOPIMUS. Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja ASIAKASSOPIMUS Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja VIRALLINEN NIMI JA HENKILÖTUNNUS (MYÖS TAITEILIJANIMI, JOS KÄYTÄT SITÄ) myöh. Näyttelijä

Lisätiedot

Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua

Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu ja sen ohjeistus Osa rahoitusmallia Yleinen standardi julkaisujen luokitukselle

Lisätiedot

RADIOSTAR.FI. Suomalainen nettiradio MEDIAKORTTI

RADIOSTAR.FI. Suomalainen nettiradio MEDIAKORTTI RADIOSTAR.FI Suomalainen nettiradio MEDIAKORTTI " MIKÄ ON RADIO STAR? Radio Star on uusi ja raikas, tekijöidensä näköinen nettiradio, jossa musiikista päättävät kuuntelijat, ohjelmatuottajat, toimittajat,

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 9 12-vuotiaille RTF Report - luotu 01.04.2015 14:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Käpylä 9 12-vuotiaat 87 44 31 Yhteensä 87 44 31 Perustiedot 1. Ikäni on (44) (EOS: 0) Ikäni on 2. Olen ollut

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

HINKU-aurinkopaneelien yhteishankinta. Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus

HINKU-aurinkopaneelien yhteishankinta. Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus HINKU-aurinkopaneelien yhteishankinta Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus FAQ Yksityishenkilöiden hanke, joten täysin vapaamuotoinen tarjouspyyntö Muutama kuntakin mahtui mukaan HINKU-toimijat tekivät työn

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Stemmaako konebiisin Gramex-ilmoitus?

Stemmaako konebiisin Gramex-ilmoitus? Stemmaako konebiisin Gramex-ilmoitus? Ahti Vänttinen Konemusiikin tekijät ovat syystä kyselleet, miten heidän pitäisi täyttää Gramex-ilmoituksien taiteilijatiedot. Kyse voi nykyajan monimuotoisessa tuotantoympäristössä

Lisätiedot

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Sulasolin palvelut jäsenille yhteistyökumppaneiden kautta jäsenet voivat toteuttaa edullisesti omat verkkosivut. Kustannustoiminta ja nuottipalvelu Nuottimateriaalin

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

Johdanto. Toteuttajat. Tämän tutkimuksen tiedonkeruun on toteuttanut Consumer Compass Oy IFPI Musiikkituottajat ry:n käytettäväksi.

Johdanto. Toteuttajat. Tämän tutkimuksen tiedonkeruun on toteuttanut Consumer Compass Oy IFPI Musiikkituottajat ry:n käytettäväksi. Johdanto Toteuttajat Tämän tutkimuksen tiedonkeruun on toteuttanut Consumer Compass Oy IFPI Musiikkituottajat ry:n käytettäväksi. Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen päämaalina oli selvittää kuluttajien mielipiteitä

Lisätiedot

Kuulijan markkinat. Radiovuositilaisuus 13.2.2013

Kuulijan markkinat. Radiovuositilaisuus 13.2.2013 Radiovuositilaisuus 13.2.2013 Kuulijan markkinat Hyvää maailman radiopäivää! Radiopäällikkö Marja Keskitalo, Yleisradio Oy Toimitusjohtaja Stefan Möller, RadioMedia ry Radion kuuntelu vuonna 2012 Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 Asia Hakija Teoksen käyttäminen, kirjasto A Annettu 3.1.1990 Tiivistelmä Tekijänoikeusneuvoston lausunto oppilaitoskirjaston materiaalihankintaa, materiaalin käsittelyä

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006 Tutkimusraportti ja tiedotteet: www.musex.fi TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin,

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot

SOPIMUS HYVÄNTEKEVÄISYYSLEVYN VAROJEN OHJAAMISESTA YKSINÄISILLE ROMANIVANHUKSILLE IMATRALLA

SOPIMUS HYVÄNTEKEVÄISYYSLEVYN VAROJEN OHJAAMISESTA YKSINÄISILLE ROMANIVANHUKSILLE IMATRALLA IMATRAN KRISTILLINEN ROMANIYHDISTYS (IKRY) SAA VÄHINTÄÄN 5 000 EURON LAHJOITUKSEN LEVY-YHTIÖ / OHJELMATOIMISTO KING & ROSE PRODUCTION OY:ltä VANHUSTYÖHÖN Sopimuksen allekirjoitus 23.05.2008 (vas. Imatran

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari

Lisätiedot

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet Palkkiot 1.11.2012 1.5.2010 1(8) Sopijapuolet 1 Soveltamisala 2 Oikeudet Yleisradio Oy, jäljempänä Yleisradio ja Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry, jäljempänä Säveltäjät Sopimus koskee Säveltäjien jäsenten

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun haettaessa ennakkotehtäviä ja/tai soveltuvuuskoe

Lisätiedot

************************************* Mikä on LA-SO-LA-konsertti?

************************************* Mikä on LA-SO-LA-konsertti? Hyvä peruskoulun opettaja, Syystervehdys Itä-Helsingin musiikkikoulusta IHMU:sta. Olemme tulossa esiintymään kouluunne marraskuussa, ja sitä ennen tarjoamme teille myös ennakkomateriaalia käytettäväksi

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala SUORAVELOITUS PÄÄTTYY Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala 1 2 YDINVIESTEJÄ TERÄVÖITETTY MIGRAATIO ETENEE HITAASTI Suoraveloitusvaltakirjoista vasta 3 prosenttia on muunnettu

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Teosto. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry

Teosto. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry Teosto Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry 1 Mikä Teosto on? Musiikin tekijöiden järjestö Aatteellinen voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka säveltäjät ja musiikinkustantajat perustivat vuonna

Lisätiedot

Musiikkipedagogi. Musiikkipedagogi

Musiikkipedagogi. Musiikkipedagogi Musiikkipedagogi Musiikkipedagogi Tavoitteena on valmistaa musiikkialan eri tehtäviin aloite- ja yhteistyökykyisiä, laaja-alaisesti taiteita arvostavia ja persoonallisia musiikkipedagogeja. Tutkinto antaa

Lisätiedot

Keikkailua ja käytäntöä. á la Marjo Leppä

Keikkailua ja käytäntöä. á la Marjo Leppä Keikkailua ja käytäntöä á la Marjo Leppä Freelancer - Vahva ydinosaaminen : onnistuneen toiminnan piirteet - Kyky luovasti jalostaa ja muuntaa omaa ydinosaamistaan asiakkaan tarpeisiin - Kyky kommunikoida

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kuulijan markkinat. Radiovuositilaisuus 13.2.2013

Kuulijan markkinat. Radiovuositilaisuus 13.2.2013 Radiovuositilaisuus 13.2.2013 Kuulijan markkinat Hyvää maailman radiopäivää! Radiopäällikkö Marja Keskitalo, Yleisradio Oy Toimitusjohtaja Stefan Möller, RadioMedia ry Radion kuuntelu vuonna 2012 Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 -

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - KAUSIJULKAISU 2011-2012 26. kausi www.netikka.net/ruha.wolley Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011 Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - - 2 - Ruha Wolley ry Viime kausi päättyi hienosti kolmanteen

Lisätiedot

Radiovuosi 2009 -tilaisuus 29.1.2009

Radiovuosi 2009 -tilaisuus 29.1.2009 Radiovuosi 29 -tilaisuus 29..29 Ohjelma 8.3 Aamukahvi 9. Tilaisuuden avaus - KRT-ohjausryhmän PJ Heikki Peltonen 9. Radion kuuntelu Suomessa vuonna 28 - Toimitusjohtaja Lena Sandell, Finnpanel Oy - Asiakkuuspäällikkö

Lisätiedot

Sävel- ja AV-teosten käyttö opetustoiminnassa

Sävel- ja AV-teosten käyttö opetustoiminnassa Lauri Kaira 2.4.2010 Muistio kulttuuriopetuksen tekijänoikeusfoorumin 2010 alustusten ja paneelikeskustelujen pohjalta Sävel- ja AV-teosten käyttö opetustoiminnassa 1 Yleistä Yksikään kirja, laulu tai

Lisätiedot

Mikä on Elävä arkisto?

Mikä on Elävä arkisto? Mikä on Elävä arkisto? 1 YLEn Elävä arkisto Kaikki hankkeet, joilla tähdätään tekijänoikeusviidakon yksinkertaistamiseen, ovat tervetulleita Suunta, jolla sopimista helpotetaan, on oikea Sopimuslisenssin

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.) 1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28. 1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Tekijänoikeuslain muutostarpeet seuraavan muutosvaiheen asioita. Tekijänoikeusfoorumi 28.10.2013

Tekijänoikeuslain muutostarpeet seuraavan muutosvaiheen asioita. Tekijänoikeusfoorumi 28.10.2013 Tekijänoikeuslain muutostarpeet seuraavan muutosvaiheen asioita Tekijänoikeusfoorumi 28.10.2013 Tv-ohjelmien verkkotallennuspalvelut Kysymys palveluiden lainmukaisuudesta ja sen varmistamisesta Keskeiset

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Julkaisija: Etelä-Pohjanmaan Rakennusinsinöörit ja arkkitehdit RIA ry

Julkaisija: Etelä-Pohjanmaan Rakennusinsinöörit ja arkkitehdit RIA ry ETELÄ-POHJANMAA 2015 KESÄKUUN NUMEROSSA 3 Yhdistyksen toimintakalenteri & STTK tiedottaa 4 Puheenjohtajan palsta 5 Toukokuun RIA-ilta 6 RIA-viesti 6/2015 7 Syysmatka Amsterdamiin info ja ilmoittautuminen

Lisätiedot

PÄÄSYKOEOHJEITA 2015

PÄÄSYKOEOHJEITA 2015 1 / 7 Sisällys YLEISTÄ... 1 MUSIIKKILEIKKIKOULU... 1 KLASSINEN MUSIIKKI PIANO... 2 Vuonna 2006 JA SEN JÄLKEEN SYNTYNEET... 2 PIANO... 2 Vuonna 2005 JA TÄTÄ AIEMMIN SYNTYNEET... 2 LAULU... 3 URUT (KIRKKOURUT)...

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot 11.2.2008

SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot 11.2.2008 SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot 11.2.2008 Vastausohjeet Vastaustilaa on yksi sivu kysymyksissä nro 1 3. Tilaa ylittävää vastausta tai sellaista vastausta, jossa on riviä kohden enemmän kuin yksi

Lisätiedot

welc me to X Cultural Kitchen X

welc me to X Cultural Kitchen X KULTTUURIKEITTIÖ HELSINKI PIETARI FRANKFURT Kulttuurikeittiö / Cultural Kitchen on kulttuurikarnevaali, jossa yhdistyvät ruoka, matkailu, design, taide ja musiikki. Joka ilta kolmen ruokalajin kattauksesta

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot