POLKU KULTTUURIKASVATUSOHJELMA ASKELEET SUUNNITTELUUN & MENETELMÄOPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POLKU KULTTUURIKASVATUSOHJELMA ASKELEET SUUNNITTELUUN & MENETELMÄOPAS"

Transkriptio

1 POLKU KULTTUURIKASVATUSOHJELMA ASKELEET SUUNNITTELUUN & MENETELMÄOPAS 1

2 KIITOKSET Kiitos te noin 9500 salolaista lasta, nuorta, kasvattajaa, esimiestä, asiantuntijaa ja vapaaehtoista, jotka olette osallistuneet POLUN kehittämiseen vuosina Valtion Salon kaupungille kuntauudistukseen myöntämä avustus on mahdollistanut POLUN kehittämisen toiminnallisesti lasten, nuorten ja kasvattajien kanssa yhdessä. S A L O Kiitos Opetushallitukselle Oppimisympäristöjen kehittämisrahoituksesta vuosille Sen avulla olemme tutkineet POLUN sähköisen dokumentoinnin tapaa salopolku.ning.com -verkkoympäristössä. Työn tuloksista muodostui lopulta toteutustapa MEteemaan. Rahoituksen turvin olemme koonneet tämän monistettavan kulttuurikasvatusohjelman mallin. Kiitos Opetushallitus MOKU-hankkeen rahoituksesta Salolle vuonna Sen avulla olemme etsineet metodiikkaa TUTTU-VIERAS-teemaan. Kiitos Turku Euroopan kulttuuripääkaupunki ohjelma. Leikkivallankumous-hankkeen kautta kehitimme YMPÄRISTÖ ja AIKA-teemojen metodiikkaa. Lisäksi hankkeen kautta syntynyt osaaminen on vahvasti mukana oppimisympäristön ajatuksissa. Kiitos Salon taiteilijaseura ry ja Taiteen keskustoimikunta taidepakkinäyttelyn idean kokeilemisesta. Sen myötä saimme MINÄ-teemaan sisällön. Erityinen kiitos kirjoitusvaiheen kommentoijille. TEKSTI Anu Taivainen ja Annika Tavasti KUVAT Janina Mäkinen, Tero Teränen ja Andrea Vannucchi JULKAISIJA Salon kaupunki/sivistystoimiala 2011

3 POLKU KULTTUURIKASVATUSOHJELMA ASKELEET SUUNNITTELUUN & MENETELMÄOPAS

4 4 Kuva: Andrea Vannucchi

5 TERVETULOA POLULLE! POLKU-ohjelma on kehitetty Salossa vuosina Sen periaatteet ovat muovautuneet työskentelyn myötä kouluissa, päivä- ja vanhainkodeissa, nuokkareilla, museoissa, kirjastoissa, taiteen perusopetuksessa, puistoissa ja pihoilla. Lähtölaukauksena POLULLE toimi Salon kuntaliitos ja tarve luoda uusia palvelurakenteita pienestä keskikokoiseksi kasvavalle kaupungille. POLKU yhdisti kaksi tavoitetta: kehittää 1 16-vuotiaille suunnattu kulttuuripalvelu ja perustella kulttuurikasvatuksen oikeutus. POLUN sisaria ja innoittajia ovat muiden kuntien kulttuuripolut, niin Turun kantaäiti kuin Oulun-malli tai Espoon kulttuuri-, liikunta- ja kirjastopalvelut yhdistävä työ. Matkan aikana POLUSSA on pohdittu erityisesti sanojen kulttuuri, kulttuurityö, taide ja hyvinvointi sisältöjä. Olemme myös tarkastelleet kriittisesti oikeuttamme käyttää julkista rahoitusta kulttuurikasvatukseen. POLKU on kehitetty toiminnallisesti. Kolmen vuoden aikana noin salolaista lasta, kasvattajaa, toimihenkilöä ja vapaaehtoista on osallistunut pajoihin, esityksiin ja pihaprojekteihin. He ovat retkeilleet, vierailleet, rakentaneet ja leikkineet POLUN viittä teemaa muokaten. Jokainen palaute kasvattajilta, lapsilta, esimiehiltä sekä talkoolaisilta on muovannut jatkoa. Matkamme aikana julkisen sektorin talous ovat kiristynyt. Samalla olemme ymmärtäneet, kuinka kulttuurikasvatus on voimavara haasteessa. Palaute on rohkaissut meitä tekijöitä ymmärtämään kulttuurikasvatuksen tulevaisuuden hyvinvoinnin puolustamisena. POLKU on aitoa ennaltaehkäisyä, kun se vahvistaa tunnetta vastuullisuudesta omassa yhteisössään ja uskoa omaehtoiseen yritteliäisyyteen. Olemme päätyneet määrittelemään sanan kulttuuri sen laajimmassa merkityksessä, yhteisöä koossapitävien arvojen kenttänä. Tästä näkökulmasta kulttuuri on ihmiselämän toimintojen yhteenliittymä, yhteisön verkko, samoin POLKU-kulttuurikasvatus on elämän eri ulottuvuudet yhteensitova. Se toteutuu ihmisen luomassa kulttuuriympäristössä ja korostaa luonnon tärkeyttä elämälle. Samalla puolustamme kulttuurityön, johon myös taide kuuluu, itseisarvoa. Ala on vahva tiedon, tunteen, kokemuksellisuuden ja osallisuuden yhdistävä oppimisympäristö. Kulttuuri ja taide ovat keinojamme selviytyä ihmisenä, eettisyyden puolustajia. Tämä suuntaa kulttuurikasvatuksen vahvasti arvo- ja asennekasvatukseen. Samalla kulttuurikasvattajien on tehtävä valinta: haluammeko korostaa kulttuuri- ja perinnetyön lajeihin tutustumista ja elämystasoa vai hyödyntää kulttuurityötä muutosvoimana? POLKU toimii kasvatuksen maailmassa. Valtakunnallisissa opetus- ja kasvatussuunnitelmissa on määritelty työmme arvopohja. POLUSSA ymmärrämme tien hyvinvointiin löytyvän vahvan itsetuntemuksen, osallistumisen, ympäröivän maailman kunnioittamisen ja suojelun kautta. POLUN tavoitteena on kasvattaa osallistujat ymmärtämään kuinka erilaisuus on tavallisuutta, luonto on elämämme tae, valinnoillamme on seuraukset ja kuinka hyvyys sekä inhimillisyys kannattavat aina. POLKU johdattaa maailmaan, jossa elämä on kestävällä pohjalla. Tervetuloa tutustumaan sisältöön! Tervetuloa suunnittelemaan POLKU osaksi kuntasi, yksikkösi ja yhteisösi toimintaa! Tervetuloa innostumaan menetelmistä, jotka johdattavat teidät suunnittelemaan omia POLKU-toteutuksia! 3

6 SISÄLLYSLUETTELO 1. POLKU kulttuurikasvatusohjelma 5 2. Lukuohje 7 3. Arvokasvatusta teemajaottelun kautta 7 4. POLKU kunnan yhteistyönä 9 Ohjeet Askeleille 9 ASKEL 1. Tavoite 10 ASKEL 2. Saavutettavuus Läpäisevät periaatteet 20 ASKEL 3. Kestävä kehitys POLUN oppimiskäsitys perustuu leikin ja tekemisen voimaan Oppimisympäristö rakentuu punnituista yksityiskohdista Arvokasvatuksen toteuttaminen POLUSSA MENETELMÄOPAS 1. Nuukuuslista Luonnossa liikkumisen kansalaistaito MINÄ menetelmiä ja tietovarantoja AIKA menetelmiä ja tietovarantoja YMPÄRISTÖ menetelmiä ja tietovarantoja ME menetelmiä ja tietovarantoja TUTTU-VIERAS menetelmiä ja tietovarantoja 68 ASKEL 10. Mitä opin? MINÄ - vaikuttaja yhteisössä 30 ASKEL 4. Meidän kasvu- ja työympäristömme AIKA - aikaan ja paikkaan kuuluminen 34 ASKEL 5. Meille tärkeä lähimaasto YMPÄRISTÖ - luontosuhde kestäväksi 38 ASKEL 6. Luonto lähelle ME - toisia kunnioittava yhteisöllisyys 42 ASKEL 7. Yhteisöllistä mediaa TUTTU-VIERAS - levollisena maailmassa 46 ASKEL 8. Minulle tuttu, minulle vieras 48 ASKEL 9. Ensi vuoteen 50

7 1. POLKU Kulttuurikasvatusohjelma Kulttuuripolkujen sisarussarjan jäsen Kulttuuri punoo yhteen tapamme, arvomme ja asenteemme. Kulttuurin kautta jaamme käsityksiä ja merkityksiä, ymmärrämme maailmaa. Elämme kulttuureissa niiden jäseninä, vaikutteita saaden, omaamme ja muiden elämään vaikuttaen, aktiivisina toimijoina. Samoin hyvinvointi syntyy merkittävyyden tunteista. Itsensä tärkeäksi tunteva ihminen haluaa toimia yhteisönsä hyväksi. Hyvinvoiva yhteiskunta rakentuu vastavuoroisista ihmisistä. He osaavat huolehtia itsestään, toisistaan ja ympäristöstään. Heillä on ymmärrys omista vaikutusmahdollisuuksistaan. He ovat levollisia muuttuvan maailman keskellä. Jokainen lapsi ja nuori on tulevaisuuden rakentaja. Hänellä on oikeus tuntea olevansa tärkeä yhteisön osa omilla taidoillaan sekä tiedoillaan. POLKU-kulttuurikasvatusohjelma on oppimisympäristö, joka tukee maamme kasvattajien työtä yhteisessä tavoitteessamme vastuullisuuden oppimisessa. POLUN oppimisympäristö rakentuu aineellisesta, kokemuksellisesta ja yhteisöllisestä tasosta. Se on kokonaisvaltainen toimintakenttä, jonka jokainen yksityiskohta tukee kasvatustavoitetta. POLKU rakentaa lasten ja nuorten kasvun tueksi oppimisyhteisön, joka lisää tietoja ja taitoja, mutta samalla tarjoaa mahdollisuuden olla osallinen. POLUN toiminnassa huomioidaan aina se, kuinka omat teot saatetaan merkittäviksi, itselle ja yhteisölle. POLKU on käytännössä kunnan ja kuntalaisten yhteinen ponnistus suunnata osaamistaan kasvun tueksi. Se on ohjelma, jossa lähialueen yhteisöllisyys-, arvo-, asenne-, liikunta-, kirjasto- ja taidekasvatuksen voimavarat on suunnattu varhaiskasvatuksen, koulujen ja nuorisotyön piiriin. POLKU rakentuu läheltä löytyvien mahdollisuuksien mukaan. POLUSSA ohjaajat tuovat kulttuurikasvatuksen suoraan kouluihin ja päiväkoteihin ja vievät opetuksen lähiympäristöön. Kaikille lapsille ja nuorille on taattu yhtäläiset oikeudet sen saavuttamiseen. Kunnan toimijoille, kasvattajista talomiehiin, POLKU tarjoaa mahdollisuuden jalkauttaa oma työ lähelle lapsia ja nuoria. POLKU-kulttuurikasvatusohjelman selkärankana ovat kestävän kehityksen periaatteet taloudellinen, kulttuurinen, sosiaalinen ja ekologinen ulottuvuus. Näin POLULLA jalkautetaan Suomen kasvatusorganisaatioiden kekeohjelmia. POLKU toimii koulujen ja varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuustyön tukena. POLKU huomioi perusopetuksen opetussuunnitelman eheyttävät aihekokonaisuudet ja varhaiskasvatussuunnitelman sisällölliset orientaatiot. Jokainen POLKU-toimintaa toteuttava kunta, koulu, päiväkoti tai muu ryhmä voi näin sisällyttää ohjelman toiminnot vuosittain omiin opetus- ja kasvatussuunnitelmiinsa. Kulttuurikasvatus merkitsee tietä yhteisölliseen vaikuttamiseen. Kulttuurikasvatukseen osallistuvat jäsentävät paikkaansa yhteisössä, ympäristössä ja maailmassa, kasvavat kansalaisiksi. Kasvatustyöhön osallistuvat lapset, nuoret ja vanhemmat yhdessä. POLKUA tuottavat yhdessä myös julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin toimijat. POLKUA voidaan toteuttaa jokaisessa kunnassa, joka ymmärtää hyvinvoinnin ja ennaltaehkäisyn syntyvän osallisuuden ja merkittävyyden tunteiden kautta, kulttuurisesti kestävästä kehityksestä. Suurissa kaupungeissa korostuu koordinoinnin ja vahvojen yhteisten rakenteiden tarve. Suppeimmillaan POLKUA voi toteuttaa yksittäisen koululuokan tai päiväkotiryhmän omana vuosiohjelmana. Jokainen toteuttaja löytää itselleen parhaan tavan toimia jäsentämällä lähtökohtaa oman ympäristönsä kautta. 5

8 6 Kuva: Andrea Vannucchi

9 2. Lukuohje 3. Arvokasvatusta teemajaottelun kautta Tämä POLKU-opas ohjaa sinut, kunnan kulttuuripolkukoordinaattori, kasvattaja, osastojen esimies tai asiantuntija suunnittelemaan sekä toteuttamaan ohjelmaa alueellasi. Yhä useampi kunta toteuttaa kulttuuripolkuja ja kulttuurikasvatusta. POLKU-ohjelma tarjoaa yhden ohjenuoran työn aloittamiselle tai olemassaolevan työn jatkokehittämiselle. POLKU rakentaa yhteistyöverkostoa koko kunnan organisaation välille ja tukee kuntien tavoitteita poikkihallinnollisesta yhteistyöstä. POLULLE lähtevä kunta haluaa panostaa lasten ja nuorten arvo- ja asennekasvatukseen. POLKU vahvistaa kuntaa kestävän kehityksen toteuttajana sekä yhteisöllisyyskasvattajana. Se ymmärtää kulttuurityön laajana ihmisyyttä puolustavana toimintana, ei vastaanotettavana elämyksenä tai viihteenä. POLUN periaatteisiin kuuluu olemassaolevan hyödyntäminen ja läheltä löytyvän arvostaminen. POLKU synnyttää kuntiin rakenteen näiden voimavarojen ohjaamiseksi lasten ja nuorten kasvun tukemiseen. POLKU-kulttuurikasvatusohjelma rakentuu viidestä teemasta. Nämä kietoutuvat valtakunnallisen Perusopetuksen opetussuunitelman perusteiden (2004) sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2005) arvopohjaan. MINÄ AIKA YMPÄRISTÖ ME TUTTU-VIERAS ihmisarvo, itsen ja muiden kunnioittaminen kuuluminen kulttuuriperintöön ja omaan kulttuuriympäristöön, ymmärrys demokratiasta luontosuhde, luonnon monimuotoisuuden arvostaminen yhdessä toimimisen taidot, toisten kunnioittaminen, yhteisöllisyys monikulttuurisessa ja -arvoisessa maailmassa eläminen Seuraavilla sivuilla esittelemme POLUN arvokasvatusta tukevan teemarakenteen, leikin ja lapsilähtöisen maailmanvalloituksen näkökulman oppimiseen sekä käsityksen oppimisympäristöstä. Askeleiden tehtävät ohjaavat teitä tuotannon ja sisällön suunnittelussa. Menetelmäopas auttaa käytännön toteutuksessa. Se esittelee jokaisen saavutettavissa olevia voimavaroja, kirjalistoja ja nettilinkkejä tietojen ja taitojen kartuttamiseksi. Menetelmäoppaassa on käytännön neuvoja osallisuuden tunteen vahvistamiseksi sekä osaamisen jakamiseksi. Teemat tarjoavat rungon POLUN käytännön tuottamiselle. Teemojen ja arvojen ympärille rakennettu oppimisympäristö on mahdollisuus suunnata toiminta kaikenikäisille samanaikaisesti. POLKU ei ole sidottu luokka-asteiden ja ikäryhmien opetusja kasvatussuunnitelmiin, vaan se mahdollistaa eri-ikäisten ja erilaisten ryhmien yhteishankkeet. Näin sisältö tukee tavoitetta, kulttuurikasvatus johtaa yhteisölliseen toimintaan. Teemat korostavat kulttuurikasvatuksen kokonaisvaltaisuutta. Kulttuuri ei pilko, kulttuuri yhdistää. Kulttuuri rakentuu arvoista, ilmentyy asenteina, tapoina, tottumuksina sekä näkyy käytännön toimina. 7

10 8 Kuva: Andrea Vannucchi

11 4. POLKU kunnan yhteistyönä Ohjeet Askeleille Lapsille ja nuorille suunnattavan arvo- ja asennekasvatuksen lisäksi POLKU tuo kuntiin työkalun kehittää toimialat, osastot ja yksiköt läpäisevää yhteistyötä. POLKU haastaa kunnan toimijat pohtimaan millä tavoin he vastaavat aidon ennaltaehkäisyn haasteeseen. POLUSSA yhteistyötä tekevien voimavarat linkittyvät toisiinsa. Silloin kiristyvän kuntatalouden tilanteessakaan ei päättäjien tarvitse talousarviovajeen pelossa hylätä uusia alkuja. Yhteinen tavoite, työkalujen suuntaaminen tavoitteeseen keskittyen ja päällekkäisyyksien poistaminen ovat yksinkertainen resepti rakentaa uutta ilman lisärahoitusta. Muistilista yhteistyöhön Miettikään yhdessä toiminnan alkuun kuntanne viestintää. Kulkeeko tieto helposti eri toimialojen välillä? Tietävätkö esimerkiksi kirjasto, nuorisopalvelut ja yhdyskuntatekninen osasto millaisia yhteisiä ponnistuksia heillä on? Mitkä ovat tiedonkulut esteet? Millaista tietoa kaipaatte toisiltanne, että yhteiseen tavoitteeseen pääsy on mahdollista? Määrittäkää jokaiseen yksikköönne työntekijä, jonka toimenkuvaan kuuluu tiedonsiirron tehtävä. Hänen tehtävänsä on signaalien haistelu ja mahdollisuuksien etsintä. Tiedonsiirtäjä tuntee kunnan kehittämishaasteet, toimijoiden osaamisen ja voimavarat osallistua kunnan yhteiseen kasvatustehtävään. Muistakaa, että jokaisen julkisen sektorin työntekijän velvollisuus on välittää kuntalaisten hyvinvointia lisäävää ja toimintaa tehostavaa tietoa osastojen välillä. Ottakaa käytännöksi sisällyttää osastojen välinen yhteistyö ja laaja toisten kuuntelu erityisesti kehittämistyöhön. Yksinäiset hankkeet ovat resurssien hukkaa. Yhteisöllinen projekti kehittää ja kehittyy voimallisemmin. Kirjan turkoosilla otsikoidut sivut ovat Askeleet-osuus. Niiden avulla voitte hahmotella tavoitteen POLULLE (Askel 1), tuotannollisen rakenteen (Askel 2), sekä vuosiohjelman sisällön (Askeleet 3-8). Askel 9 auttaa palautteen keräämisessä, uuden ohjelmakauden suunnittelussa ja toiminnan kehittämisessä. Kunnan voimavarat määrittävät miten POLKU käytännössä toteutuu. Mikäli kunnalla on mahdollisuus nimetä koordinoiva henkilö, toimii hän suunnittelun ohjaajajana ja eri toimijoiden tuottaman tiedon kokoajana. Tällöin esimiehet, asiantuntijat, kasvattajat ja kansalaisaktiivit täyttävät kirjaa tahoillaan tai yhteisissä suunnittelutilaisuuksissa. Koordinoija luo materiaalista rakenteen ja kausiohjelman. Hän kokoaa yhteen toteutuneen kauden onnistumiset ja epäonnistumiset, joiden perusteella hän luo uuden kauden ohjelman. Koordinoijan avuksi on hyvä luoda monialaisia työryhmiä sekä ohjausryhmä, jotta kokonaisvaltainen näkemys ja kaikkien osapuolten tarpeet tulevat työssä huomioiduksi joka hetki. Mitä isompi kunta, sitä enemmän koordinoinnin ja ohjatun monialaisen yhteistyön merkitys korostuu. Mikäli saatte kirjatuksi POLUN kuntanne tuloskortteihin, palvelurakenteisiin tai lautapäätöksiin, on sen jatkuvuus paremmin taattu kuin epävirallisena työnä. Työkirjaa voidaan käyttää myös yksittäisen luokan, päiväkotiryhmän tai nuorisotalon omaehtoisen POLKU-työn suunnittelupohjana. POLULLE on mahdollista lähteä ruohonjuurelta omalla joukolla matkaten. Yksittäinen teko on tällöin esimerkki, joka omilla askeleillaan innostaa osastoja, toimialoja tai kunnan koko rihmastoa tarttumaan haasteeseen. Sivuja saa vapaasti kopioida. Työkirjan sivuilla on ohjeita ja vinkkejä siitä, millä tavoin kutakin askelta voi työstää. 9

12 ASKEL 1 - TAVOITE Ohjenuoramme kuntalaki 1 Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. 27 Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kuntalaki /365 Suunnitelkaa ja esittäkää Toivokaa kuntaanne POLKUA ja vaikuttakaa siihen, että suunnittelu- ja toteutustyö lähtee käyntiin. Ottakaa mukaan vuosittaisen POLKU-ohjelman suunnitteluun jokainen kunnan toimiala ja osasto. Miettikää, miten yhdessä voitte rakentaa kohderyhmän kasvua tukevan kunnallisen tai yksikkönne oman oppimisympäristön. Miettikää, aloittakaa Kuka kantaa vastuun POLUN suunnittelusta ja toteutuksesta kunnassanne, yksikössänne, luokassanne tai ryhmässänne? Hän toimii POLUN kokoonkutsujana ja vastaa erilaisten toteuttajien toiveiden kuuntelusta ja kokonaissuunnittelusta. Kirkastakaa kuntayhteistyö Kirjatkaa kuntatyön tavoitteenne vielä selkeästi ylös. Miten POLKU palvelee kuntaa? Onko teillä erityistarpeita koskien osastojen välistä yhteistyötä ja tiedonkulun lisäämistä? Tarvitsetteko POLKUA nivelvaiheisiin, suvaitsevaisuuskasvatukseen, asuinalueiden kehittämiseen vai kenties vanhustyön ja sivistystoimen yhteistyön lisäämiseen? 10

13 Roolittakaa mahdolliset toimijat alusta alkaen. Miettikää kenellä on tahtoa ja resursseja. Kutsukaa heidät mukaan suunnitteluun. Kutsukaa mukaan erityisesti ne, jotka eivät keksi tulla mukaan. Voisiko liikuntapalvelut vastata Ympäristö-teemasta ja suunnata osaamistaan luonnossa liikkumisen toteuttamiseen? Millä tavoin taiteen perusopetuksen tuotannot tukevat POLKU-työtä? Voiko kunnan yhdyskuntatekninen osasto varata talousarvioonsa materiaaleja lasten piharakentamiseen? Voisiko perheneuvolan kautta saavuttaa kotihoidettavat lapset? Ketä kutsumme mukaan? Miten POLKU tahoa palvelee? Mitä voimavaroja saamme mukaan?

14 TAVOITE KIRKKAAKSI Miksi tekisimme POLKUA? Millainen on hyvinvoiva Suomi vuonna 2030? 12

15 MILLAISET IHMISET YLLÄPITÄVÄT ONNELLISTA MAAILMAA? Piirtäkää tai kirjoittakaa onnellisen maailman manifesti taustalle. Millainen ihminen huolehtii onnellisesta maailmasta? Piirtäkää tai kirjoittakaa kuva huolenpitäjäihmisestä. 13

16 MILLAINEN IHMINEN HUOLEHTII MAAILMASTA? Muotoilkaa yhteenveto napakaksi. Kirjoittakaa lause tähän päähän muistilapuksi. MIKÄ UHKAA TÄTÄ ONNEA? Kirjoittakaa tai piirtäkää taustalle tämän hetken haasteet ja hyvinvointiin pääsyn uhat. 14

17 SIIRTÄKÄÄ LAUSE TÄHÄNKIN PÄÄHÄN. Se on kulttuurikasvatuksen tavoitteenne. MUUTTAKAA UHAT KASVATUKSEKSI. Millaisella arvo- ja asennekasvatuksella pääsemme kulttuurikasvatuksen tavoitteeseen? 15

18 ASKEL 2 - SAAVUTETTAVUUS PÄÄTTÄKÄÄ ketkä osallistuvat POLKU ohjelmaan vuosittain? Jakakaa ryhmä osiin POLUSSA on viisi teemaa. Teemoja voi pilkkoa tai yhdistää teille sopivan mallin aikaansaamiseksi. Miettikää syntyykö luonteva jako varhaiskasvatuksen organisaation, isompien kyläkeskusten, koulurakenteen tai muun hallinnollisen, maantieteellisen tai henkisen rakenteen mukaan. Miettikää miten kulttuurikasvatus pääsee kohderyhmän luo sujuvimmin. Päättäkää aikataulutus. Kuinka usein lapset osallistuvat yhden teeman toteuttamiseen? Ottakaa avuksi karttoja, organisaatiomallinne ja luonnostelkaa niihin ratkaisuja. Pyytäkää kommentteja ja ideoita laajalti. TILA VILLEILLE IDEOILLE 16

19 PIIRTÄKÄÄ PAPERILLE TAI KARTAN PÄÄLLE HAHMOTELMIA POLKU-ALUEISTA. Liittäkää tähän laajasti punnittu ja keskustelun kautta päätetty malli alueista ja siellä olevista toimintakohteista (koulut, päiväkodit, nuorisotalot...). 17

20 Ideoikaa POLKU-kellon kulku Hahmotelkaa kuntanne, yksikkönne, luokkanne tai ryhmänne panostus kulttuurikasvatukseen. Minkä verran rahaa, minkä verran henkilötyövuosia, minkä verran aineita, tarvikkeita ja materiaaleja voitte suunnata POLKUUN? Ottakaa näkökulmaksi olemassaolevat voimavarat. Miten voitte huomioida työnkuvia tai palveluiden sisältöjä suunnitellessanne POLKU-työn? Miettikää millaisia tukirakenteita synnytätte POLUN ympärille. Suunnitelkaa vuosittain POLKU-kello alueenne sopivan rakenteen mukaan. Montako osallistujaa / alue tulee mukaan? Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Kuinka monta tuntia toimintaa voitte tarjota vuosittain lapsille, nuorille ja kasvattajille? Millä aikataululla? Millaisia voimavaroja on lähdettävä etsimään? Pyörähtääkö kello keväisin vai syksyisin? Ideoikaa POLKUNNE alkuun. TILA VILLEILLE IDEOILLE 18

21 LOPULLINEN POLKU-MALLIMME ON 19

22 5. Läpäisevät periaatteet POLKU-ohjelma kulkee kestävän kehityksen tietä jokaisella askeleellaan. Kun suunnittelette tai toteutatte POLKUA käytännössä, muistakaa näiden näkökulmien tärkeys jokaisessa oppimisympäristöön liittyvässä valinnassa. Oppiminen POLUSSA rakentuu yksityiskohtien johdonmukaisuuden kautta. Taloudellinen ulottuvuus NUUKUUS MATERIAALIEN KIERTO JA SÄÄSTÄVÄISYYS Tarvikkeet on mahdollista löytää läheltä. Elinympäristömme on jo täynnä aineksia, esineitä, ylijäämää ja luonnonaarteita. Tälle kaikelle on hyvä pitää silmät avoinna ja ottaa hyötykäyttöön. Kierrätettävät, korjattavat ja läheltä löytyvät ainekset tekemiseen opettavat lapsia sekä aikuisia säästäväisyyteen ja kekseliäisyyteen. Perinteiset käsityötekniikat tarjoavat mahdollisuuden valmistaa tuotteita, jotka voidaan purkaa ja kierrättää sekä koota uusiksi tuotteiksi. Katso Menetelmäopas nro 1 Nuukuus-lista, s. 54. LÄHELTÄ LÖYTYVÄN ARVOSTAMINEN POLKU-toiminta saapuu lähelle ja hyödyntää ympärillä olevaa. Ajoittain toiminnan päämääriä tukevat retket museoihin, teattereihin, kirjastoihin, mutta ensisijainen oppimisen ympäristö löytyy aina vierestä tai maailmasta sähköisten viestintävälineiden kautta. Samalla voitte suunnata POLUN mahdolliset rahalliset resurssit ohjaajien palkkaukseen joukkojen liikuttamisen sijaan. Katso Menetelmäopas nro 1 Nuukuus-lista, s. 54. Katso Menetelmäopas nro 2 Luonnossa liikkumisen kansalaistaito, s. 58. Kulttuurinen ulottuvuus VAIKUTTAMINEN LAPSI KULTTUURIVAIKUTTAJANA POLKU-työskentelyssä lapset ja nuoret tekevät vaikuttavia tekoja. Tärkeintä tekemisessä ei ole aikuisen silmin täydellinen lopputulos, vaan lasten sekä nuorten kauniiksi, toimivaksi, hyväksi ja tarpeelliseksi kokema. POLULLA lapset rakentavat pihoja, maalaavat seiniä, hoitavat ympäristöä ja kampanjoivat aikuisten kanssa elämisen arvoisen elämän puolesta. POLULLA lapset ja aikuiset etsivät, löytävät, erehtyvät yhdessä ja oppivat toisiltaan. AIKUISEN ROOLI POLULLA aikuinen rakentaa oppimisen ja luomisen ympäristön. Aikuinen huolehtii materiaalien luo pääsemisestä ja oppimisympäristön yksityiskohtien rakentumisesta. Aikuinen ei luo valmiita malleja, joita lapset toistavat, vaan antaa tilan löytää ja keksiä itse. POLKU suo lapselle oikeuden epäonnistua. Aikuiset ymmärtävät tämän aitoa ongelmanratkaisukykyä kehittäväksi tavaksi toimia. POLKU tarjoaa kasvattajien tueksi eri alojen ammattilaisuuden. Se tuo lasten kasvuympäristöihin taiteilijoita, perinnetietäjiä, menneisyyden ja nykyisyyden asiantuntijoita, ympäristökasvattajia, mummoja ja pappoja sekä kansalaistoiminnan osaamisen. Kasvatushenkilökunta saa POLUSTA työkaluja oman työnsä tueksi. POLKU on toimintatapakoulutusta kasvattajille, työn ohessa tapahtuvaa täydennyskoulutusta. Katso Menetelmäopas nro 3 7 Menetelmiä ja tietovarantoja, s

23 Sosiaalinen ulottuvuus AUTTAMINEN YHDESSÄ TEHTÄVÄT TEOT POLUSSA joukot työskentelevät yhdessä. Kaikki toimet ovat projekteja ja prosesseja, joilla osallistujat vaikuttavat ja tekevät oikeita töitä, tarpeesta syntyviä tekoja. POLULLA yhden teko yhtyy toisten tekoihin. Projektien tulokset ovat yhteistyön tuloksia. POLKU toimija ei askartele itselleen koristeita vaan rakentaa yhteisölle tärkeitä asioita, joko näkyviä tai henkisiä. Näin teot korostavat arvopohjaa: maailman ja muiden kunnioittamista sekä huolenpitoa. LÄHELTÄ LÖYTYVÄ APU JA TUKI POLUSSA eri alojen ammattilaiset saapuvat kasvatusyhteisöön taitojensa kanssa. POLKU-ohjaajat kuuntelevat yhteisön tarpeet sekä toiveet ja suunnittelevat haaveet eläväksi saattavat POLKU-projektit. Mikäli kunnalla on mahdollisuus palkata POLKUUN koordinaattori, toimii hän haaveiden kerääjänä, työn ohjaajana sekä kokonaisuuden koossapitäjänä. Työn voi suorittaa myös yksittäisten ohjaajien verkkona tai luokan/ryhmän omana työnä. KEINOTEKOISTEN RAJOJEN YLITTÄMINEN POLKU rakentaa rihmastoja kunnan sisälle, sen osastojen, toimialojen, yksiköiden ja henkilöstön osaamisen välille. POLKU ei miellä kuntaa sektoreina, vaan yhteiskunnan hyvinvointiin tähtäävänä kokonaisuutena. POLKU kerää kaikki mahdolliset toimijat toteuttamaan yhdessä määriteltyä tavoitetta. Samalla työ kirkastaa kunnan henkilöstölle mitä ennaltaehkäisevä hyvinvointi tarkoittaa käytännössä. Ekologinen ulottuvuus VASTAVUOROISUUS MAAILMA ON KOKONAISUUS Maailman jokainen osa, niin ihmiset keskenään, kulttuurit keskenään kuin elollisen ja elottoman luonnon osat ovat sidoksissa toisiinsa. Tekomme ei ole vain meidän eleitämme, vaan liikutamme niillä aina myös ulkopuolista todellisuuttamme. POLKU-oppimisympäristön lukuisat yksityiskohdat tuovat esille vastavuoroisuuden idean. Samalla osallistujat oppivat kuinka teoilla on merkitys, joko tuhoavana, säilyttävänä tai rakentavana. POLKU esittää vaihtoehtoja sille kuinka kuluttavalle ja ruhjovalle elämänmuodolle on aina olemassa vaihtoehtoja. Nämä mahdollisuudet ovat helposti ja vaivattomasti jokaisen saavutettavissa. TEKONI OVAT KAUASKANTOISIA Vastuulliset ihmiset ymmärtävät tekojensa seuraukset. Heillä on tieto siitä kuinka pienikin ele, sana, valinta tai asenne vaikuttaa. POLKU-oppimisympäristön rakentaminen vilisee yksityiskohtia, jotka kaikki opettavat kuinka meillä jokaisella on mahdolisuus tehdä kestäviä valintoja, niin kanssaihmisten kunnioittamisessa, ympäristön kuormituksessa ja siinä kuinka yhteisöä ilahduttava asia tuottaa aina enemmän kuin itsekeskeisyys. Kyse on päätöksistä: olemmeko ystävällisiä, mietimmekö materiaalin kiertokulun periaatteita, muistammeko valinnoillamme luonnon kuormittumisen tai ymmärrämmekö kuinka jokainen ihminen taustastaan huolimatta on aina inhimillinen. 21

24 ASKEL 3 - Kestävä kehitys NUUKUUDEN HUONEENTAULU Mitä voimme saada pyytämällä? Mitä löydämme läheltä? Millaisia aarteita löydämme varastoista, vinteiltä, kaapeista? 22

25 Laatikaa lapseen lapsilähtöisen pedagogianne huoneentaulu. Kirjoittakaa ympärille miten aikuinen tukee lapsen kasvua vastuullisuuteen. 23

26 KUNNAN VOIMAVARAT Kaikki kunnan voimavarat on tarkoitettu hyvinvoinnin tukemiseen. Miettikää mitä tarvitsette POLUN tueksi. Kirjatkaa sekä hallinto- että ruohonjuuritasolta saatavan avun muodot. TILAPALVELUT NUORISOPALVELUT PUISTO-OSASTO KIRJASTO NEUVOLA RUOKAHUOLTO SOSIAALIPALVELUT PERUSOPETUKSEN HALLINTO LIIKUNTAPALVELUT YLÄTASON HALLINTO KANSALAISOPISTO VARHAISKASVATUKSEN HALLINTO KULTTUURIPALVELUT SIISTIJÄT, TALOMIEHET MUSIIKKIOPISTO Ympyröikää mahdollisten kumppanien nimet ja kirjatkaa alle tuen tapa. 24

27 YHDISTYKSET MUUT VOIMAVARAT Miettikää mistä muualta löydätte apua. Ympyröikää mahdollisten kumppanien nimet ja kirjatkaa alle tuen tapa. OPPILAITOKSET VANHEMMAT JOKU MUU SEURAKUNNAT TAIDETOIMIKUNNAT ISOVANHEMMAT VAPAAEHTOISET VALTAKUNNALLISTEN JÄRJESTÖJEN KOULUTUKSET JA PROJEKTIT Ottakaa sivuista kopioita ja tehkää nippu erilaisten POLKU-toimijoiden apuvoimista, niin koulujen, päiväkotien, nuorisotalojen kuin sisällön tuottajien tai koordinoijien. Päivittäkää tiedot vuosittain. Ne toimivat apuna työn toteuttamisessa. 25

28 26 kuva: Tero Teränen

29 VASTAVUOROISUUDEN LUPAUKSEMME Lupaamme kunnioittaa seuraavia asioita, koska niiden kunnioittaminen luo hyvää elämää meille kaikille Ottakaa sivusta kopioita ja tehkää nippu erilaisten POLKU-toimijoiden lupauksista olla vastavuoroinen, niin koulujen, päiväkotien, nuorisotalojen kuin sisällön tuottajien tai koordinoijien. Päivittäkää tiedot vuosittain. Ne toimivat apuna työn toteuttamisessa. 27

30 6. POLUN 0ppimiskäsitys perustuu leikin ja tekemisen voimaan POLULLA lapset ovat uteliaita, maailmaan kokonaisvaltaisesti suhtautuvia tekijöitä. Lapset tekevät POLUSSA vaikuttavia tekoja ja työskentelevät maailman, toisten ja itsensä hyvinvoinnin puolesta. Polkuilija eivät pelkää epäonnistumista, sillä vain kokeilemalla voi oivaltaa ja löytää. POLUSSA lapset vaikuttavat ja muuntavat ympäristöään omin voimin. He oppivat kulttuurivaikuttajiksi, jotka ovat omatoimisia, toimeentarttuvia sekä työteliäitä. POLKU ruokkii ihmisten kekseliäisyyttä ja aloitteellisuutta. o 3-vuotiaille suodaan oikeus rauhaan, pysähtymiseen ja ihmettelyyn. POLKU tarjoaa aivan pienille mahdollisuuden pitkäkestoiseen leikkiin ja aistien kautta maailman vastaanottamiseen. 4 5-vuotias on seikkailija ja mielikuvituksella ratsastaja. Hän tekee sankaritekoja prosessina, leikkiä rakentaen ja ympäristöä valloittaen. esikoululaiset lähtevät tutkimaan maailmaa ongelmia ratkaisten, mutta leikin voimallisin siivin. I III-luokkalainen saa POLUSSA olla vielä lapsi, hän oppii leikin ja tiedon yhdistämisen kautta erityisesti ryhmässä toimimisen taitoja sekä saa tunteen kuinka joukko vaikuttaa. IV VI-luokkalainen on POLUSSA tutkija ja etsijä. He ovat taitavia, näppäriä ja kykenevät hurjan suuriin tekoihin lähiympäristönsä hyväksi. yläkoululainen on vaikuttaja ja näkijä. POLKU ruokkii kohta itsenäisyyteen rientävien nuorten kriittisyyttä maailman itsestäänselvyyksiä kohtaan ja vahvistaa heidän uskoa itseensä oman elämänsä rakentajina. yläkoulu alakoulu esikoulu v yhteisö vaikuttaminen kriittisyys rakentaminen tutkiminen leikki aistit minä kasvuympäristö lähiyhteisö maailma 28

31 7. Oppimisympäristö rakentuu punnituista yksityiskohdista POLUSSA jokainen kulttuurikasvatuksen yksityiskohta tukee tavoitteeseen pääsyä - arvo- ja asennekasvatusta tiedon, taidon, toiminnan, osallisuuden ja jakamisen yhdistävin menetelmin. Oppimista tukevat tällöin materiaalivalinnat, tilat, tunteiden ja aistimusten huomioiminen sekä yhteisöstä saatava tuki, lämpö ja huolenpito. Toimijat huomioivat sisällön suunnittelussa aina osallistumisen ja itse tekemisen näkökulman. Näistä rakentuu POLUN oppimisyhteisö. Aineellinen oppimisympäristö sisältää tilat, välineet, materiaalit. Kokemuksellinen oppimisympäristö huomioi tunteiden, aistimusten ja elämyksellisyyden merkityksen oppimisen tukena. Yhteisöllinen oppimisympäristö tukeutuu lähiympäristöjen voimavaroihin, joiden kautta rakentuu koulujen, päiväkotien ja nuorisotilojen työn tueksi verkostoja. Voimavarojen mukaan avuksi voidaan palkata myös ulkopuolisia asiantuntijoita. POL- KU arvostaa myös kasvatusyhteisön jäsenten osaamista. Osista muodostuu oppimisyhteisö, joka toteuttaa projekteja ja prosesseja. Silloin POLKUkasvatustyön tukena toimivat eri alojen ammattilaiset, lähiyhteisöt, kunnan sisältä löytyvä osaaminen sekä voimavarat. Oppimisyhteisössä POLKUUN osallistuvat kartuttavat tietojaan ja taitojaan. Projektien toteutuksessa he saattavat osaamisensa osallisuudeksi ja tekevät itselleen, yhteisölleen ja yhteiskunnalle merkittävää työtä. POLKU tietona: POLKU työskentely alkaa tiedonhaulla. Taiteet ja tieteet toimivat työskentelyssä suunnittelun apuna, inspiraationa. Voimavaroista riippuu onko POLKUUN mahdollista palkata tiedonhakua ohjaavia asiantuntijoita, järjestetäänkö suunnittelutyön tueksi retkiä museoihin, tarjotaanko lapsille ja nuorille esityksiä tai muita elämyksiä projektityön innoittajiksi. Menetelmäoppaassa on nettilinkkejä ja kirjallisuuslistoja, jotta kasvattajat voivat myös itse suunnitella ja toteuttaa tämän tason. POLKU taitoina: Tiedonhaun tavoitteena on toiminta. POLKU toteutuu töinä, joilla lapset ja nuoret tekevät vaikuttavia tekoja. Vaihtoehtoja työmenetelmien valintaan on useita jokaisessa teemassa. Jos POLULLE on varattu rahaa, kannattaa se suunnata eri alojen ammattilaisten palkkaamiseen. He ohjaavat tällöin projekteja ja tarjoavat samalla kasvattajille menetelmäkoulutusta. Ilman rahoitusta asintuntijuutta löytyy vapaaehtoisista. Talojen oma osaaminen on aina myös voimavara. Menetelmäopas antaa vinkkejä projektien toteutukseen. POLKU osallisuutena: POLKU-projektien ja prosessien sisällön suunnittelu lähtee aina osallisuuden näkökulmasta. Teemojen esittelytekstejä seuraavat tehtävät auttavat teitä sisällön suunnittelussa. tärkeä POLKU: POLKU-työskentely syventyy, kun osallistuminen muuttuu jakamiseksi. Tämä vahvistaa oppijoiden tärkeyden ja merkittävyyden tuntemuksia. Tärkeä POLKU -kohdissa on vinkkejä, kuinka luokat ja ryhmät siirtävät POLKU-projektien kautta saamiaan taitojaan sekä tietojaan lähiyhteisön hyväksi. Samalla lapset, nuoret ja kasvattajat vievät kasvatusyhteisöjen voimavaroja muiden tueksi ja iloksi. 29

32 8. Arvokasvatuksen toteuttaminen POLUSSA 8.1. MINÄ - vaikuttaja yhteisössä aineellinen oppimisympäristö KOULU, PÄIVÄKOTI, PIHA MINÄ-teemassa osallistujat rakentavat omaa kasvuin- ja työympäristöään viihtyisämmäksi ja monimuotoisemmaksi. Lapset ja kasvattajat ratkovat jokapäiväisen arkiympäristön haasteita ja toteuttavat sinne haaveita kuten oleskelutiloja, käytäväremontteja, leikkitiloja pihoille tai valmistavat kauan toivotun teatterin. kokemuksellinen oppimisympäristö YHTEISTYÖN VOIMA, OIKEUS OSALLISTUA MINÄ-teema korostaa itse tekemistä ja sitä kuinka yhden tekijän valmistama osanen on itseään suurempi liittyessään muiden tekoihin. Yksilö osaa ja kykenee, mutta yksinään hän on voimattomampi kuin yhdessä. yhteisöllinen oppimisympäristö TALKOOT, VANHEMMAT, ISOVANHEMMAT Talkoot, vanhempien ja isovanhempien osallistuminen kasvattavat voimaa muovata ympäristöä. MINÄ-teema yhdistää luontevasti eri sukupolvet lasten kasvuympäristöissä. Mikäli MINÄ-projekti on säännöllisesti kehittyvä pitkäaikainen prosessi, toimii se hyvin vuosittaisena teemapäivänä kutsua lasten ja nuorten lähipiiri töihin. Lasten ja nuorten itsetuntemus vahvistuu turvallisesti eri sukupolvien taitojen täydentäessä toisiaan. MINÄ oppimisyhteisönä OIKEUDET KUNTALAISENA Rakennusprosessin päämääränä on opettaa kuinka julkiset tilat ovat meidän kaikkien omaisuutta ja kuinka kunta ovat kuntalaiset, ei meistä irrallaan oleva laitos. materiaalivalinnat YLIJÄÄMÄ, VARASTOJEN JA LUONNON AARTEET MINÄ-teemassa rakennetaan ilman investointibudjetteja. Se on mahdollista pyytämällä lahjoituksia, tekemällä käsityö- ja kuvataidetunneilla omien esineiden sijaan isoja yhteisöllisiä töitä tai miettimällä mitä muita mahdollisuuksia viihtyisyyden lisämiseksi löytyy vaivattomasti, ilmaiseksi tai toisin arkea katsomalla. asiantuntija-apu VISUAALISET TAITELIJAT, PUUTARHURIT, RAKENTAJAT MINÄ-teema on visuaalisoinnin taitoa ja rakentamisen ammattilaisuutta hyödyntävää. Jos POLULLA on rahaa palkkaukseen, käytetään sitä kummitaiteilijoiden tai puutarhureiden rekrytointiin. Ilman rahoitusta toimivat pullapalkalla apuna rakennuspapat ja kutoja-äidit. Iso apu löytyy myös oman yksikön osaamisesta, puutarhaintoisista keittäjistä pajurakentamisen harrastajiin. kunnan yhteistyö TILAPALVELUT, TAIDEMUSEOT Toteutukseen valitut haaveet määrittävät tuen tarpeen. Teema on mainio kunnan varastoihin ujuttautumisen tai tila- ja ylläpitopalveluiden ylijäämämateriaaleihin tarttumisen keino. MINÄ-teeman kautta kunnan teknisen toimialan työntekijät löytävät luontevan kentän määritellä oman kasvatustehtävänsä. Teema korostaa estetiikan merkitystä ihmiselle. Taidenäyttelyt, visuaalinen esittävä taide tai elokuvat toimivat inspiroijina haaveiden toteutuksessa. Kunnan taidekokoelmat voi jalkauttaa lähelle lapsia kiertävillä taidepakkinäyttelyillä (Menetelmäopas nro 3, s. 60). 30

33 Aihekokonaisuuksiin vastaaminen ESTETIIKKA, OSALLISUUS, YRITTÄJYYS MINÄ-teema tukee Vasun esteettistä ja matemaattista orientaatiota mahdollistaessaan kuvittelun, elämyksen ja intuitioiden vahvistamisen. Rakentaminen kehittää päättelemisen, vertailun ja laskemisen kykyjä. Perusopetuksen aihekokonaisuuksista teema korostaa osallistuvaa kansalaisuutta, yrittäjyyttä, turvallisuutta sekä ihmisenä kasvua. Teema mahdollistaa kouluyhteisön kehittämisen innovatiivisesti ja päämäärätietoisesti. Oman kasvuinympäristön viihtyisyyttä lisäävät teot tehostuvat, mikäli toimijat tekevät yhteistyötä verkostoituen koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Samalla lisääntyy oma ja yhteisön hyvinvointi. Rakennusprojektien kautta työturvallisuuden näkökulma on huomioitava. Lasten ja nuorten itsensä valmistamat tilat, erityisesti ulkotilat, kannustavat pohtimaan väkivallattomuuden ja säilyttämisen merkitystä. Teema tarjoaa luontevan kentän koulun ja kodin yhteistyölle. Ihmisenä kasvun kannalta MINÄ-teema korostaa estetiikan ja viihtyisyyden merkitystä elämänlaadussamme. Sen kautta korostuu yksilön merkitys ryhmän ja yhteisön jäsenenä. Oppiminen ikäkausittain VIIHTYISYYDEN MERKITYS, RAKENTAMINEN o 3-vuotiaat: Väreihin ja muotoihin tutustuminen; taidepakkinäyttelyyn (Menetelmäopas nro 3, s. 60) tutustuminen päiväkodissa; oma mielikuvitus suunnittelussa ja yhteisöllisen teoksen osien toteutuksessa; pihaprojekteissa pitkäkestoisen leikin tilojen valmistaminen. 4 5-vuotiaat: Visuaaliseen taiteeseen tutustuminen päiväkodeissa ja sen yhdistäminen leikkiin; yhteisölliseen teokseen osien valmistaminen; pihaprojekteissa istutusten ja kylvöjen teko sekä niiden hoito. esi- ja alakoululaiset: Vierailut näyttelyissä tai visuaalisissa esityksissä; suurten yhteisöllisten teosten valmistaminen omaan ympäristöön ja kummivanhainkoteihin (Menetelmäopas nro 3, s. 60); pihasuunnittelu; rakenteiden toteutus luonnonmateriaaleista ja nikkaroimalla; istutukset ja niiden hoito. yläkoululaiset: Omat suunnitteluprojektit yhteistyössä ammattitaiteilijoiden kanssa; suunnitelmien toteuttaminen äidinkielen, kuvataiteen, liikunnan ja käsityön yhdistelmänä; näyttelyrakenteiden (Menetelmäopas nro 3, s. 60) valmistaminen kummivanhainkoteihin. MINÄ tietona: Taidemuseon näyttelyt, puistot, arkkitehtuurikohteet, kunnan %-taiteeseen tutustuminen, valotaide tai visuaalisesti painottunut esittävä taide kuten nykysirkus, -tanssi, teatteriesitykset ja osa elokuvista toimivat inspiraationa lasten työskentelyyn. Kiertävät jurytetyt taidenäyttelyt, taidepakkinäyttelyt (Menetelmäopas nro 3, s. 60), osana POLKUA ovat mahdollisuus tuoda visuaalisuus lasten luo ilman retkien järjestämistä. MINÄ taitoina: Työskentely korostaa visuaalisuutta. Lähiympäristöä voidaan kehittää grafiikan, kuvataiteen, valokuvan, valotaiteen, puutarha- ja maisemasuunnittelun, muotoilun, käsityön ja arkkitehtuurin keinoin. MINÄ osallisuutena: Teema opettaa kuinka julkiset tilat kuuluvat kuntalaisille. Tällöin tilojen käyttäjillä on oikeus vaikuttaa tiloihin oman esteettisen tajunsa ja tarpeidensa kautta. Samalla he kyseenalaistavat teknisen toimen herruuden päättää julkisten tilojen sisustuksesta tai pihojen suunnittelusta ilman käyttäjänäkökulmaa. tärkeä MINÄ: Teeman käsittely syventyy liittämällä työskentelyyn yhteistyö läheisen vanhainkodin tai palvelutalon kanssa. Tällöin lapset jakavat koulupihojensa perennat kummitalojen pihoihin tai valmistavat oppimallaan tekniikalla julkista taidetta sen osastoille, ruokailutiloihin ja käytäviin. 31

34 ASKEL 4 - Meidän kasvu- ja työympäristömme Kirjatkaa vartaloon lasten toiveet jokapäiväiselle kasvuympäristölleen. Kirjatkaa päähän aikuisten haaveet, jotka liittyvät jokapäiväiseen työympäristöönne. Kirjatkaa ympärille toiveet. Mitä haluatte tehdä MINÄ-teeman kautta toiveiden toteuttamiseksi? 32

35 Miten toteutamme haaveen? KERÄÄMME TIETOJA HANKIMME TAITOJA MITEN KAIKKI OSALLISTUVAT? MINNE JA MITEN JAAMME OSAAMISEMME? Ottakaa sivuista kopioita ja tehkää nippu toimijoiden toiveista, niin koulujen, päiväkotien, nuorisotalojen kuin sisällön tuottajien tai koordinoijien. Päivittäkää tiedot vuosittain. Ne toimivat apuna sisällön suunnittelussa. 33

36 8. Arvokasvatuksen toteuttaminen POLUSSA 8.2. AIKA - aikaan ja paikkaan kuuluminen aineellinen oppimisympäristö LÄHIYMPÄRISTÖ, KULTTUURIYMPÄRISTÖ AJASSA liikkuminen on mahdollista maisemassa, rakennuksissa ja muistoissa kulttuuriympäristössä. Teeman kautta lapset ja nuoret oppivat kuinka ihmisen elämä on kautta aikojen rakentunut läheltä löytyvien materiaalien, vuodenaikojen ja mahdollisuuksien kanssa käsi kädessä. kokemuksellinen oppimisympäristö LÄHELTÄ LÖYTYVÄN ARVO, TYÖNTEKO AJAN käsittelijät oppivat mikä heidän lähellään on ihmiselle tärkeää, merkittävää ja tarpeellista, niin tänään kuin eilen. Teeman käsittelyssä yhdistyvät tieto ja sen työstäminen työnteon kautta. Tämä on mahdollista esimerkiksi nimikkokohteen (Menetelmäopas nro 4, s. 62) hoidon tai kyläsuunnittelun (Menetelmäopas nro 4, s. 62) ja sen toteutuksen kautta. Teema korostaa arkisen työkasvatuksen merkitystä. yhteisöllinen oppimisympäristö TIEDON, MUISTOJEN JA MERKITYSTEN JAKAMINEN Lähiympäristössä asuu monenlaisia ihmisiä. Toisille sen menneisyys ja nykyisyys ovat tekojen kenttä. AIKA hyödyntää yhdistysten, kotiseutu- ja kyläaktiivien osaamista ja tuo kansalaistoiminnan näkyviin lapsille, niin perinteiden vaalimisena, muistoina kuin ihmisiä lähellä olevan merkittävän ja arvokkaan puolustamisena sekä ymmärtämisenä. AIKA oppimisyhteisönä ELÄMISEN KANNALTA OLEELLISEEN TYYTYMINEN Menneisyyden elämään tutustuminen opettaa meille oman aikamme kulkijoille kuinka laadukkaan elämän oleellisimmat asiat ovat yleensä läheltä löytyviä ja vaatimattomia, sekä kuinka niihin kiinnittymistä tukee työ. materiaalivalinnat NIMIKKOKOHDE, LÄHIYMPÄRISTÖ Menneisyys ja nykyisyys ovat aineettomia ja aineellisia yhtä aikaa. Nimikkokohde on materiaali. Retkeilyn kautta lapset voivat kartuttaa luonnonmateriaalivarastoja (Menetelmäopas nro 1 Nuukuuslista, s. 54), mikä opettaa kuinka oppimateriaalit löytyvät läheltä. Työskentely voi olla aineetonta työkasvatusta. Kyläsuunnittelu yhdistää aivotyön konkretiaan, kun lapset toteuttavat prosessina luomiaan kyläsuunnitelmia käytännössä. asiantuntija-apu HISTORIA, TAIDE TUTKIMUKSENA, TYÖKASVATUS Kulttuurihistoria, arkeologia, kansanrunous, kansatiede tai maisematutkimus ovat AIKAA tutkivia tieteitä Näitä edustava POLKU-ohjaaja soveltaa tietonsa käytäntöön: tutkimisen ympäristönhoitoon (Menetelmäopas nro 4, s. 62). Tieto voi tuottaa suunnitelmia, mutta tiedonhaussa kannattaa hyödyntää myös taiteen tutkivaa ulottuvuutta - sadutuksesta valokuvaukseen. Menneisyys opettaa esineiden ja työtapojen kautta kuinka ihminen on elänyt läheisen kanssa vuorovaikutuksessa. Näin käsityöläiset tai työmenetelmien taitajat sopivat opettajiksi teemaan. kunnan yhteistyö KAUPUNKISUUNNITTELU, MUSEOT = Kuntien kaavoittajat hyötyvät AIKA-teemasta, mikäli tieto lasten ja nuorten arvokkaaksi kokemasta ympäristöstä välittyy POLUN kautta kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen osastoille. Teema on oiva keino museotyön jalkauttamiseen lähelle lapsia. Kiertävät taidepakkinäyttelyt (Menetelmäopas nro 3, s. 60). voi koota myös kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta ja museoiden käyttökokoelmista. 34

37 Aihekokonaisuuksiin vastaaminen HISTORIA, YHTEISKUNTA, KULTTUURI-IDENTITEETTI AIKA-teema tukee Vasun historiallis-yhteiskunnallista orientaatiota. Sen kautta lapset hahmottavat paikkaansa nykyajan asujina suhteessa menneisyyteen. Toimijoiden kulttuuri-identiteetti vahvistuu peilaamalla oman lähiympäristön menneisyyttä Suomen, Pohjoismaiden ja Euroopan kulttuuriperintöön. Entisten sukupolvien elämäntapaan tutustuminen lisää lasten ymmärrystä siitä kuinka ennen elämä rakentui läheltä löytyvistä mahdollisuuksista ja oli samalla tasapainoisempaa luonnon kannalta. Näin oman ajan ja paikan hahmottaminen tarjoaa työkaluja vastuulliseen ympäristösuhteeseen. Perusopetukselle AIKA tarjoaa sisältöjä myös osallistuvan kansalaisuuden, yrittäjyyden ja turvallisuuden aihekokonaisuuksiin. Työkasvatus tukee turvallisuuden ja teknologian aihekokonaisuuksia. AIKA-teema korostaa yhteistyötä lähiyhteisön, yhdistysten ja talkoolaisten kanssa. Teeman kautta lapsille hahmottuu yhteiskunnan eri osien roolitus, kunnan ja kolmannen sektorin sekä vapaan kansalaistoiminnan kentät. Teeman kautta liikutaan koulu- ja päiväkotialueiden ulkopuolella, joten liikennesääntöjen opettelu on aiheellista. Oppiminen ikäkausittain KUULUMINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN o 3-vuotiaat: Pihalle rakennettavat pitkäkestoiset leikit hiekkakasoihin; isovanhemmat leikin rakentajina; entisajan esineisiin ja materiaaleihin tutustuminen. 4 5-vuotiaat: Retkeily omassa nimikkokohteessa (Menetelmäopas nro 4, s. 62), kulttuuriympäristön tutkiminen sanojen, kuvien ja kädentaitojen kautta; leikkipaikkojen rakentaminen; arkityöt päiväkodissa. esikoululaiset: Nimikkokohteen hoito; maisemaan tutustuminen perinnetiedon kautta; arkitöiden tekeminen yhdessä aikuisten kanssa; kyläsuunnittelu. I III-luokkalaiset: Retkeily ja nimikkokohteen hoito; museovierailut; työkasvatus; paikannimet; taide tutkimisena; kyläsuunnitelmat. IV VI-luokkalaiset museovierailut; nimikkokohteen hoito ja tutkiminen tieteen menetelmin. yläkoululaiset: nimikkokohteen hoito talkoina; rakennetun kulttuuriperinnön puolustaminen; kyläsuunnitelmien toteuttaminen. Menetelmäopas nro 2, s. 58 Luonnossa liikkumisen kansalaistaito. Menetelmäopas nro 4, s. 62 AIKA - Menetelmiä ja tietovarantoja. AIKA tietona: Menneisyydestä kertovat verkkomateriaalit, kartat ja näyttelyt, kotiseutumuseot, läheltä löytyvät kulttuuriperintö- ja maisemakohteet sekä muinaispolut ovat oivia tietovarantoja lähestyä omaa menneisyyttä. AIKA taitoina: Teeman käytännön toteutus on elävän lähiympäristön puolesta työskentelyä. Menetelmiksi soveltuu niin koulun ja päiväkodin arkitöihin osallistuminen kuin oman luonnon-, maisema- tai kulttuuriperintöarvoja sisältävän kummikohteen hoito. Kummikohteissa vierailut lisäävät luonnossa liikkumisen taitoja. Nimikkokohteen hoidossa ja työkasvatuksessa hyödynnetään perinteisiä käsityötekniikoita (Menetelmäopas nro 1, Nuukuuslista). Sanataide, valokuvaus tai käsityötekniikat ovat keinoja tutkia mennyttä ja nykyisyyttä taiteen keinoin. AIKA osallisuutena: Kummikohteen hoitaminen sekä kasvuympäristön arkitöihin osallistuminen juurruttavat lapset ja nuoret arvostamaan läheltä löytyvää ja nauttimaan arjen vaatimattomuudesta. tärkeänä AJASSA: Käsittelyä voidaan syventää verkostojen kutomisella. Luokan yhteistyö kylä- ja kotiseutuyhdistysten, paikallisten museoiden, suunnistajien, metsästäjien ja muiden metsässä liikkujien tai kulttuuriympäristöä hoitavien kanssa vahvistaa työn voimavaroja. Lapset osaltaan tarjoavat uusia näkökulmia muille tekijöille. 35

38 ASKEL 5 - Meille tärkeä lähimaasto Piirtäkää sivulle kartta lähimaastostanne, kaupunginosastanne tai kuva maisemastanne. Kirjatkaa siihen teille merkittävät paikat. Ympyröikää suojelu/hoitokohteenne. 36

39 Miten vaalimme hoitokohdettamme? KERÄÄMME TIETOJA HANKIMME TAITOJA OSALLISTUMME VAIKUTAMME JAAMME OSAAMISTAMME Ottakaa sivuista kopioita ja tehkää nippu toimijoiden toiveista, niin koulujen, päiväkotien, nuorisotalojen kuin sisällön tuottajien tai koordinoijien. Päivittäkää tiedot vuosittain. Ne toimivat apuna sisällön suunnittelussa. 37

40 8. Arvokasvatuksen toteuttaminen POLUSSA 8.3. YMPÄRISTÖ - luontosuhde kestäväksi aineellinen oppimisympäristö LUONTO, EKOSYSTEEMIT Teemassa oppimisympäristöjä ovat jokaisen läheltä löytyvät ekosysteemit - puisto, metsikkö, puronvarsi, komposti tai asfalttipiha. Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on mahdollista kaikissa näissä kohteissa. Luonto on myös inspiraation antaja ja kehollisuuden vahvistuspaikka (Menetelmäopas nro 2, s. 58). kokemuksellinen oppimisympäristö LUONNON TASAPAINON YMMÄRRYS, KEHOLLISUUS Luonto on elämämme takaaja, ihmisen tärkein hyvinvoinnin tae. YMPÄRISTÖ-teemassa osallistujat vahvistavat ekosysteemejä, korjaavat ihmisen liian rajuja eleitä maapalloa kohtaan, vahvistavat luonnon läsnäoloa sielläkin, mistä se vaikuttaa olevan poissa. Teema hälventää ennakkoluuloja ja myyttejä villiksi koettua luontoa kohtaan. yhteisöllinen oppimisympäristö LUONTO KAIKKIEN OIKEUTENA Meistä jokainen on osa luontoa ja luonnon hyvinvointi tukee kaikkien maapallon eläjien hyvää elämää. YM- PÄRISTÖ-teema lisää yhteisön tekoja ja talkoita luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Lapset ja nuoret huolehtivat myös siitä, että luonto ja vuodenkierto ovat niiden saavutettavissa, jotka eivät pääse liikkeelle, esimerkiksi viemällä vuodenajat vanhainkoteihin. YMPÄRISTÖ oppimisyhteisönä IHMINEN OSANA LUONTOA Vahvan luontosuhteen kautta lapset ymmärtävät kuuluvansa maapalloon ja heidän velvollisuutensa on huolenpito, ei murjominen. Vastavuoroisuus opettaa ettemme ole koskaan yksinäisiä osia vaan teoillamme on seuraus. materiaalivalinnat LUONNONYMPÄRISTÖ, LUONNONMATERIAALIT Luonnonympäristö itsessään on riittävä materiaali. Teemassa huomioidaan pienimuotoisuus, vaatimattomuus ja sen merkitys mitä löytyy ilman rahaa. Kaikki tarvittava löytyy läheltä, koska ekosystemit rakentuvat siihen omassa paikassaan sopivista osista. asiantuntijua-apu LUONNON VAALIJAT, TAIDE HUOLENPITONA Työskentely tapahtuu teemassa luonnontieteiden näkökulman ja luonnon hoidon yhdistämisellä. Eläimistön, kasviston, geologian, niin elollisen kuin elottoman luonnon asiantuntijat opastavat luonnon tasapainon hoitoon ja ympäristön ennallistamiseen. Toimissa hyödynnetään taidetta hoitamisen mahdollisuutena, Green Art -suuntauksen (Menetelmäopas nro 5, s. 64) tapaa yhdistää taide ja ekologia. Työhön innostajina puolestaan toimivat metsään tanssimaan vievä ammattitanssija, suunnistajat tai liikuntapalveluiden kiipeilyasiantuntija, kehollisuuden kautta luontosuhdetta lujittavat teot. kunnan yhteistyö YHDYSKUNTATEKNIIKKA, LIIKUNTAPALVELUT Kunnilla on usein hallussaan metsiä ja puistometsiä. Näin puutarhureiden työnkuvaan kuuluu myös niiden esittely, kasvillisuuden ja eläimistön tuntemus. Yhdyskunta- ja muiden teknisten toimialan työntekijöiden vastuulle kuuluu lasten ja nuorten kasvatus. Kuntien liikunnanohjaajat tietävät miten tärkeää on hyötyliikkuminen, reipas leikki ja metsissä tapahtuva huoleton toimiminen. Samalla rakennettujen liikuntapaikkojen tarve pienenee, mutta kuntalaisten liikkuminen lisääntyy. 38

41 Aihekokonaisuuksiin vastaaminen VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, OSALLISTUVA KANSALAISUUS YMPÄRISTÖ on Vasun luonnontieteellisen orientaation toteuttamista. Luontosuhteen lujittaminen niin liikkumalla, hoitamalla, leikkimällä kuin aistimalla lisää tietoa niistä syy-seuraussuhteista, joita ihmisen toiminta ympäristössään aikaansaa, onpa kyseessä suojeleva tai tuhoava käyttäytyminen. Perusopetuksen eheyttävistä aihekokonaisuuksista teemassa korostuu Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Työskentely luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi vahvistaa lasten ymmärrystä omista mahdollisuuksista ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamisesta. Työskentely havainnollistaa mikä merkitys terveellä elinympäristöllä on ihmisen elämään. Ihmiselämän jatkumisen kannalta toivottuun tulevaisuuteen päästään kestävillä valinnoilla. Teema kasvattaa ihmisyyteen käsittelemällä luonnon kannalta vahvaa eettisyyttä, oikeita ja vääriä valintoja. Liikkuminen lisää fyysistä terveyttä. Osallistuva kansalaisuus tehostuu verkostoitumalla lähiyhteisön kanssa. Säännöllinen luonnon monimuotoisuutta lisäävän kohteen hoito havainnollistaa pitkäjänteisen työn merkitystä. Oppiminen ikäkausittain EKOSYSTEEMIEN YLLÄPITÄMINEN JA HOITO o 3-vuotiaat: Luonnossa liikkuminen; motoriikka; luonnonmateriaaleista valmistettu leikki; pihaparkour (Katso Menetelmäopas nro 2 s. 58). 4 5-vuotiaat: Leikkipaikkojen rakentaminen luonnonympäristöihin; leikkipihojen ja eläinten pesien valmistaminen; leikin välineet lähiluonnon antimista. esikoululaiset ja I III-luokkalaiset: retkeily nimikkokohteessa ja sen ekosysteemiin tutustuminen; luonnon monimuotoisuuden lisääminen lähipihalla; luontoennakkoluulojen vähentäminen. IV VI-luokkalaiset: Koulupihojen luonnon monimuotoisuutta lisäävät rakennustyöt; kummikohteiden luonnon monimuotoisuuden lisääminen; eläinten asumusten valmistaminen. yläkoululaiset: Yhteistyö luontojärjestöjen kanssa, luonnon ennallistaminen ruovikot, rannat, vedenpuhdistus, maisemointi. Menetelmäopas nro 1 s. 54, nro 2 s. 58, nro 4 s. 62, nro 5 s. 64. YMPÄRISTÖ tietona: Nimikkokohteen (Menetelmäopas nro 4, s. 62) luonnon ekosysteemin tarkkailu ja ekologia-tiede toimivat inspiraation antajana muidenkin kohteiden luonnon monimuotoisuuden lisäämisessä. Kehollinen lähestyminen, retkeily, suunnistus, samoilu ja muu liikkuminen kuten tanssi, mimiikka tai sirkus lujittavat myös luontosuhdetta (Menetelmäopas nro 3 s. 60 ja nro 5 s. 64). Projektityöskentelyssä hyödynnetään tietoa ekosysteemeistä. YMPÄRISTÖ taitoina: Luonnon monimuotoisuuden lisääminen tapahtuu kasvien, eläimistön, maaperän parannuksen, turmeltuneiden luonnontilojen ennallistamisen ja muun rakennustyön kautta. (Menetelmäopas nro 5) YMPÄRISTÖ osallisuutena: Teeman toteutus osoittaa kuinka ihmisen roolina on vaalia ekosysteemejä yhtenä niiden osana. Ihmisen osaamista, tiedettä ja taidetta hyödynnetään silloin koko maapallon hyvinvoinnin lisäämisessä. Monivuotisia luonnon hoitamisen prosesseja seuratessa ymmärrys omien tekojen voimasta vahvistuu. tärkeä YMPÄRISTÖ: Kaikilla ei ole mahdollisuutta päästä luonnon luokse. Toimintakykynsä osittain menettäneet, hoitotyön piirissä olevat henkilöt, elävät usein kaukana vuodenkierrosta. Luokat ja ryhmät voivat viedä valokuvin, sanataiteen tai muun tutkivan taiteen keinoin (Menetelmäopas nro 5, s. 64) luontokokemukset sekä luonnonmateriaalien avulla vuodenaikojen kulun kummivanhainkoteihin (Menetelmäopas nro 3, s. 60). 39

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Pöllöntaival Lapselle perusturvallinen hyvä arki päiväkodissamme Iidesranta ja Järvensivu Yhteystiedot Arvot ja strategiaperusta

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS Elävä veistos -taidepaja Elävä veistos -taidepajan teemoina ovat ihmiskeho, liike ja roolit. Työskentelymuodot ovat leikillisiä ja pajan sisältö suhteutetaan lasten

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkoti on pieni yksikkö maaseudun rauhassa, jossa lapsi saa olla lapsi. Pienessä yksikössä muodostuu helposti läheinen ja lämmin vuorovaikutus

Lisätiedot

Katjamaria Halme & Reeli Karimäki

Katjamaria Halme & Reeli Karimäki Katjamaria Halme & Reeli Karimäki LEIKITÄÄN YHDESSÄ Puutarha-, ja kasvienhoito, luontoliikunta varhaiskasvatusikäisen lapsen kasvun tukena Siimapuiston päiväkoti LUONNON JA TERVEYDEN VÄLINEN RIIPPUVUUSSUHDE

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Pauliina Kinanen Suomen museoliitto AKTIIVI Plus -loppuseminaari 19.11.2014 Vuonna 2010 - Avara museo -hanke alkaa Meillä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista Esimerkkejä hyvinvointipalveluista ESR-kehittämisohjelmasta Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana 2007-2013 Espoon esittävän taiteen koulu Mitä? Sirkusopetusta

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Lastentarha Soittorasian varhaiskasvatussuunnitelma

Lastentarha Soittorasian varhaiskasvatussuunnitelma Lastentarha Soittorasian varhaiskasvatussuunnitelma Tervetuloa Lastentarha Soittorasiaan! Soittorasiassa on noin 40 1-6 vuotiasta lasta ja 10 aikuista. Tavoitteenamme on edistää lapsen tasapainoista kasvua,

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kulttuuriperintökasvatus kasvattaa juuret ja antaa siivet (Mervi Eskelinen ja Ulla Bovellan) Museot ja kestävä kehitys 25.3.2010 Tuula Vuolio-Vallenius

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARPPEEN LASTENTARHA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARPPEEN LASTENTARHA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARPPEEN LASTENTARHA SISÄLLYSLUETTELO 1. PÄIVÄKODIN ESITTELY 2. TOIMINTA-AJATUS 3. LAPSIKÄSITYS 4. OPPIMISKÄSITYS 5. LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA 5.1 LEIKKIEN 5.2 LIIKKUEN

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä

Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä Työyhteisötehtävä 3, laaja-alainen oppimiskokonaisuus Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä Lähtökohdat: Vanhempainillassa tuli vanhemmilta toiveita ulkoilusta, vuorovaikutussuhteista

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma Pelipuiston päiväkodin ökasvatussuunnitelma Päivähoito kantaa vastuun toimintansa aiheuttamasta ristökuormituksesta ottamalla huomioon kestävän kehityksen eri ulottuvuudet. Lapsia kasvatetaan ristötietoisuuteen

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä!

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Helsinki 27.1.2012 Millainen joukko koolla? Päiväkotien varhaiskasvattajia Kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavia

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017. Teematyöpajat I & II. Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017. Teematyöpajat I & II. Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpajat I & II Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015 Kerro minulle, niin unohdan. Näytä minulle, niin saatan muistaa. Ota minut mukaan, niin ymmärrän Kiinalainen

Lisätiedot

Lappeenrannan kulttuuripolku

Lappeenrannan kulttuuripolku Lappeenrannan kulttuuripolku Kulttuuripolku on suunnitelma, jonka avulla toteutetaan koulujen taide- ja kulttuurikasvatusta. Sisällöt ja teemat pohjautuvat opetussuunnitelman Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuuteen.

Lisätiedot