POLKU KULTTUURIKASVATUSOHJELMA ASKELEET SUUNNITTELUUN & MENETELMÄOPAS

Transkriptio

1 POLKU KULTTUURIKASVATUSOHJELMA ASKELEET SUUNNITTELUUN & MENETELMÄOPAS 1

2 KIITOKSET Kiitos te noin 9500 salolaista lasta, nuorta, kasvattajaa, esimiestä, asiantuntijaa ja vapaaehtoista, jotka olette osallistuneet POLUN kehittämiseen vuosina Valtion Salon kaupungille kuntauudistukseen myöntämä avustus on mahdollistanut POLUN kehittämisen toiminnallisesti lasten, nuorten ja kasvattajien kanssa yhdessä. S A L O Kiitos Opetushallitukselle Oppimisympäristöjen kehittämisrahoituksesta vuosille Sen avulla olemme tutkineet POLUN sähköisen dokumentoinnin tapaa salopolku.ning.com -verkkoympäristössä. Työn tuloksista muodostui lopulta toteutustapa MEteemaan. Rahoituksen turvin olemme koonneet tämän monistettavan kulttuurikasvatusohjelman mallin. Kiitos Opetushallitus MOKU-hankkeen rahoituksesta Salolle vuonna Sen avulla olemme etsineet metodiikkaa TUTTU-VIERAS-teemaan. Kiitos Turku Euroopan kulttuuripääkaupunki ohjelma. Leikkivallankumous-hankkeen kautta kehitimme YMPÄRISTÖ ja AIKA-teemojen metodiikkaa. Lisäksi hankkeen kautta syntynyt osaaminen on vahvasti mukana oppimisympäristön ajatuksissa. Kiitos Salon taiteilijaseura ry ja Taiteen keskustoimikunta taidepakkinäyttelyn idean kokeilemisesta. Sen myötä saimme MINÄ-teemaan sisällön. Erityinen kiitos kirjoitusvaiheen kommentoijille. TEKSTI Anu Taivainen ja Annika Tavasti KUVAT Janina Mäkinen, Tero Teränen ja Andrea Vannucchi JULKAISIJA Salon kaupunki/sivistystoimiala 2011

3 POLKU KULTTUURIKASVATUSOHJELMA ASKELEET SUUNNITTELUUN & MENETELMÄOPAS

4 4 Kuva: Andrea Vannucchi

5 TERVETULOA POLULLE! POLKU-ohjelma on kehitetty Salossa vuosina Sen periaatteet ovat muovautuneet työskentelyn myötä kouluissa, päivä- ja vanhainkodeissa, nuokkareilla, museoissa, kirjastoissa, taiteen perusopetuksessa, puistoissa ja pihoilla. Lähtölaukauksena POLULLE toimi Salon kuntaliitos ja tarve luoda uusia palvelurakenteita pienestä keskikokoiseksi kasvavalle kaupungille. POLKU yhdisti kaksi tavoitetta: kehittää 1 16-vuotiaille suunnattu kulttuuripalvelu ja perustella kulttuurikasvatuksen oikeutus. POLUN sisaria ja innoittajia ovat muiden kuntien kulttuuripolut, niin Turun kantaäiti kuin Oulun-malli tai Espoon kulttuuri-, liikunta- ja kirjastopalvelut yhdistävä työ. Matkan aikana POLUSSA on pohdittu erityisesti sanojen kulttuuri, kulttuurityö, taide ja hyvinvointi sisältöjä. Olemme myös tarkastelleet kriittisesti oikeuttamme käyttää julkista rahoitusta kulttuurikasvatukseen. POLKU on kehitetty toiminnallisesti. Kolmen vuoden aikana noin salolaista lasta, kasvattajaa, toimihenkilöä ja vapaaehtoista on osallistunut pajoihin, esityksiin ja pihaprojekteihin. He ovat retkeilleet, vierailleet, rakentaneet ja leikkineet POLUN viittä teemaa muokaten. Jokainen palaute kasvattajilta, lapsilta, esimiehiltä sekä talkoolaisilta on muovannut jatkoa. Matkamme aikana julkisen sektorin talous ovat kiristynyt. Samalla olemme ymmärtäneet, kuinka kulttuurikasvatus on voimavara haasteessa. Palaute on rohkaissut meitä tekijöitä ymmärtämään kulttuurikasvatuksen tulevaisuuden hyvinvoinnin puolustamisena. POLKU on aitoa ennaltaehkäisyä, kun se vahvistaa tunnetta vastuullisuudesta omassa yhteisössään ja uskoa omaehtoiseen yritteliäisyyteen. Olemme päätyneet määrittelemään sanan kulttuuri sen laajimmassa merkityksessä, yhteisöä koossapitävien arvojen kenttänä. Tästä näkökulmasta kulttuuri on ihmiselämän toimintojen yhteenliittymä, yhteisön verkko, samoin POLKU-kulttuurikasvatus on elämän eri ulottuvuudet yhteensitova. Se toteutuu ihmisen luomassa kulttuuriympäristössä ja korostaa luonnon tärkeyttä elämälle. Samalla puolustamme kulttuurityön, johon myös taide kuuluu, itseisarvoa. Ala on vahva tiedon, tunteen, kokemuksellisuuden ja osallisuuden yhdistävä oppimisympäristö. Kulttuuri ja taide ovat keinojamme selviytyä ihmisenä, eettisyyden puolustajia. Tämä suuntaa kulttuurikasvatuksen vahvasti arvo- ja asennekasvatukseen. Samalla kulttuurikasvattajien on tehtävä valinta: haluammeko korostaa kulttuuri- ja perinnetyön lajeihin tutustumista ja elämystasoa vai hyödyntää kulttuurityötä muutosvoimana? POLKU toimii kasvatuksen maailmassa. Valtakunnallisissa opetus- ja kasvatussuunnitelmissa on määritelty työmme arvopohja. POLUSSA ymmärrämme tien hyvinvointiin löytyvän vahvan itsetuntemuksen, osallistumisen, ympäröivän maailman kunnioittamisen ja suojelun kautta. POLUN tavoitteena on kasvattaa osallistujat ymmärtämään kuinka erilaisuus on tavallisuutta, luonto on elämämme tae, valinnoillamme on seuraukset ja kuinka hyvyys sekä inhimillisyys kannattavat aina. POLKU johdattaa maailmaan, jossa elämä on kestävällä pohjalla. Tervetuloa tutustumaan sisältöön! Tervetuloa suunnittelemaan POLKU osaksi kuntasi, yksikkösi ja yhteisösi toimintaa! Tervetuloa innostumaan menetelmistä, jotka johdattavat teidät suunnittelemaan omia POLKU-toteutuksia! 3

6 SISÄLLYSLUETTELO 1. POLKU kulttuurikasvatusohjelma 5 2. Lukuohje 7 3. Arvokasvatusta teemajaottelun kautta 7 4. POLKU kunnan yhteistyönä 9 Ohjeet Askeleille 9 ASKEL 1. Tavoite 10 ASKEL 2. Saavutettavuus Läpäisevät periaatteet 20 ASKEL 3. Kestävä kehitys POLUN oppimiskäsitys perustuu leikin ja tekemisen voimaan Oppimisympäristö rakentuu punnituista yksityiskohdista Arvokasvatuksen toteuttaminen POLUSSA MENETELMÄOPAS 1. Nuukuuslista Luonnossa liikkumisen kansalaistaito MINÄ menetelmiä ja tietovarantoja AIKA menetelmiä ja tietovarantoja YMPÄRISTÖ menetelmiä ja tietovarantoja ME menetelmiä ja tietovarantoja TUTTU-VIERAS menetelmiä ja tietovarantoja 68 ASKEL 10. Mitä opin? MINÄ - vaikuttaja yhteisössä 30 ASKEL 4. Meidän kasvu- ja työympäristömme AIKA - aikaan ja paikkaan kuuluminen 34 ASKEL 5. Meille tärkeä lähimaasto YMPÄRISTÖ - luontosuhde kestäväksi 38 ASKEL 6. Luonto lähelle ME - toisia kunnioittava yhteisöllisyys 42 ASKEL 7. Yhteisöllistä mediaa TUTTU-VIERAS - levollisena maailmassa 46 ASKEL 8. Minulle tuttu, minulle vieras 48 ASKEL 9. Ensi vuoteen 50

7 1. POLKU Kulttuurikasvatusohjelma Kulttuuripolkujen sisarussarjan jäsen Kulttuuri punoo yhteen tapamme, arvomme ja asenteemme. Kulttuurin kautta jaamme käsityksiä ja merkityksiä, ymmärrämme maailmaa. Elämme kulttuureissa niiden jäseninä, vaikutteita saaden, omaamme ja muiden elämään vaikuttaen, aktiivisina toimijoina. Samoin hyvinvointi syntyy merkittävyyden tunteista. Itsensä tärkeäksi tunteva ihminen haluaa toimia yhteisönsä hyväksi. Hyvinvoiva yhteiskunta rakentuu vastavuoroisista ihmisistä. He osaavat huolehtia itsestään, toisistaan ja ympäristöstään. Heillä on ymmärrys omista vaikutusmahdollisuuksistaan. He ovat levollisia muuttuvan maailman keskellä. Jokainen lapsi ja nuori on tulevaisuuden rakentaja. Hänellä on oikeus tuntea olevansa tärkeä yhteisön osa omilla taidoillaan sekä tiedoillaan. POLKU-kulttuurikasvatusohjelma on oppimisympäristö, joka tukee maamme kasvattajien työtä yhteisessä tavoitteessamme vastuullisuuden oppimisessa. POLUN oppimisympäristö rakentuu aineellisesta, kokemuksellisesta ja yhteisöllisestä tasosta. Se on kokonaisvaltainen toimintakenttä, jonka jokainen yksityiskohta tukee kasvatustavoitetta. POLKU rakentaa lasten ja nuorten kasvun tueksi oppimisyhteisön, joka lisää tietoja ja taitoja, mutta samalla tarjoaa mahdollisuuden olla osallinen. POLUN toiminnassa huomioidaan aina se, kuinka omat teot saatetaan merkittäviksi, itselle ja yhteisölle. POLKU on käytännössä kunnan ja kuntalaisten yhteinen ponnistus suunnata osaamistaan kasvun tueksi. Se on ohjelma, jossa lähialueen yhteisöllisyys-, arvo-, asenne-, liikunta-, kirjasto- ja taidekasvatuksen voimavarat on suunnattu varhaiskasvatuksen, koulujen ja nuorisotyön piiriin. POLKU rakentuu läheltä löytyvien mahdollisuuksien mukaan. POLUSSA ohjaajat tuovat kulttuurikasvatuksen suoraan kouluihin ja päiväkoteihin ja vievät opetuksen lähiympäristöön. Kaikille lapsille ja nuorille on taattu yhtäläiset oikeudet sen saavuttamiseen. Kunnan toimijoille, kasvattajista talomiehiin, POLKU tarjoaa mahdollisuuden jalkauttaa oma työ lähelle lapsia ja nuoria. POLKU-kulttuurikasvatusohjelman selkärankana ovat kestävän kehityksen periaatteet taloudellinen, kulttuurinen, sosiaalinen ja ekologinen ulottuvuus. Näin POLULLA jalkautetaan Suomen kasvatusorganisaatioiden kekeohjelmia. POLKU toimii koulujen ja varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuustyön tukena. POLKU huomioi perusopetuksen opetussuunnitelman eheyttävät aihekokonaisuudet ja varhaiskasvatussuunnitelman sisällölliset orientaatiot. Jokainen POLKU-toimintaa toteuttava kunta, koulu, päiväkoti tai muu ryhmä voi näin sisällyttää ohjelman toiminnot vuosittain omiin opetus- ja kasvatussuunnitelmiinsa. Kulttuurikasvatus merkitsee tietä yhteisölliseen vaikuttamiseen. Kulttuurikasvatukseen osallistuvat jäsentävät paikkaansa yhteisössä, ympäristössä ja maailmassa, kasvavat kansalaisiksi. Kasvatustyöhön osallistuvat lapset, nuoret ja vanhemmat yhdessä. POLKUA tuottavat yhdessä myös julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin toimijat. POLKUA voidaan toteuttaa jokaisessa kunnassa, joka ymmärtää hyvinvoinnin ja ennaltaehkäisyn syntyvän osallisuuden ja merkittävyyden tunteiden kautta, kulttuurisesti kestävästä kehityksestä. Suurissa kaupungeissa korostuu koordinoinnin ja vahvojen yhteisten rakenteiden tarve. Suppeimmillaan POLKUA voi toteuttaa yksittäisen koululuokan tai päiväkotiryhmän omana vuosiohjelmana. Jokainen toteuttaja löytää itselleen parhaan tavan toimia jäsentämällä lähtökohtaa oman ympäristönsä kautta. 5

8 6 Kuva: Andrea Vannucchi

9 2. Lukuohje 3. Arvokasvatusta teemajaottelun kautta Tämä POLKU-opas ohjaa sinut, kunnan kulttuuripolkukoordinaattori, kasvattaja, osastojen esimies tai asiantuntija suunnittelemaan sekä toteuttamaan ohjelmaa alueellasi. Yhä useampi kunta toteuttaa kulttuuripolkuja ja kulttuurikasvatusta. POLKU-ohjelma tarjoaa yhden ohjenuoran työn aloittamiselle tai olemassaolevan työn jatkokehittämiselle. POLKU rakentaa yhteistyöverkostoa koko kunnan organisaation välille ja tukee kuntien tavoitteita poikkihallinnollisesta yhteistyöstä. POLULLE lähtevä kunta haluaa panostaa lasten ja nuorten arvo- ja asennekasvatukseen. POLKU vahvistaa kuntaa kestävän kehityksen toteuttajana sekä yhteisöllisyyskasvattajana. Se ymmärtää kulttuurityön laajana ihmisyyttä puolustavana toimintana, ei vastaanotettavana elämyksenä tai viihteenä. POLUN periaatteisiin kuuluu olemassaolevan hyödyntäminen ja läheltä löytyvän arvostaminen. POLKU synnyttää kuntiin rakenteen näiden voimavarojen ohjaamiseksi lasten ja nuorten kasvun tukemiseen. POLKU-kulttuurikasvatusohjelma rakentuu viidestä teemasta. Nämä kietoutuvat valtakunnallisen Perusopetuksen opetussuunitelman perusteiden (2004) sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2005) arvopohjaan. MINÄ AIKA YMPÄRISTÖ ME TUTTU-VIERAS ihmisarvo, itsen ja muiden kunnioittaminen kuuluminen kulttuuriperintöön ja omaan kulttuuriympäristöön, ymmärrys demokratiasta luontosuhde, luonnon monimuotoisuuden arvostaminen yhdessä toimimisen taidot, toisten kunnioittaminen, yhteisöllisyys monikulttuurisessa ja -arvoisessa maailmassa eläminen Seuraavilla sivuilla esittelemme POLUN arvokasvatusta tukevan teemarakenteen, leikin ja lapsilähtöisen maailmanvalloituksen näkökulman oppimiseen sekä käsityksen oppimisympäristöstä. Askeleiden tehtävät ohjaavat teitä tuotannon ja sisällön suunnittelussa. Menetelmäopas auttaa käytännön toteutuksessa. Se esittelee jokaisen saavutettavissa olevia voimavaroja, kirjalistoja ja nettilinkkejä tietojen ja taitojen kartuttamiseksi. Menetelmäoppaassa on käytännön neuvoja osallisuuden tunteen vahvistamiseksi sekä osaamisen jakamiseksi. Teemat tarjoavat rungon POLUN käytännön tuottamiselle. Teemojen ja arvojen ympärille rakennettu oppimisympäristö on mahdollisuus suunnata toiminta kaikenikäisille samanaikaisesti. POLKU ei ole sidottu luokka-asteiden ja ikäryhmien opetusja kasvatussuunnitelmiin, vaan se mahdollistaa eri-ikäisten ja erilaisten ryhmien yhteishankkeet. Näin sisältö tukee tavoitetta, kulttuurikasvatus johtaa yhteisölliseen toimintaan. Teemat korostavat kulttuurikasvatuksen kokonaisvaltaisuutta. Kulttuuri ei pilko, kulttuuri yhdistää. Kulttuuri rakentuu arvoista, ilmentyy asenteina, tapoina, tottumuksina sekä näkyy käytännön toimina. 7

10 8 Kuva: Andrea Vannucchi

11 4. POLKU kunnan yhteistyönä Ohjeet Askeleille Lapsille ja nuorille suunnattavan arvo- ja asennekasvatuksen lisäksi POLKU tuo kuntiin työkalun kehittää toimialat, osastot ja yksiköt läpäisevää yhteistyötä. POLKU haastaa kunnan toimijat pohtimaan millä tavoin he vastaavat aidon ennaltaehkäisyn haasteeseen. POLUSSA yhteistyötä tekevien voimavarat linkittyvät toisiinsa. Silloin kiristyvän kuntatalouden tilanteessakaan ei päättäjien tarvitse talousarviovajeen pelossa hylätä uusia alkuja. Yhteinen tavoite, työkalujen suuntaaminen tavoitteeseen keskittyen ja päällekkäisyyksien poistaminen ovat yksinkertainen resepti rakentaa uutta ilman lisärahoitusta. Muistilista yhteistyöhön Miettikään yhdessä toiminnan alkuun kuntanne viestintää. Kulkeeko tieto helposti eri toimialojen välillä? Tietävätkö esimerkiksi kirjasto, nuorisopalvelut ja yhdyskuntatekninen osasto millaisia yhteisiä ponnistuksia heillä on? Mitkä ovat tiedonkulut esteet? Millaista tietoa kaipaatte toisiltanne, että yhteiseen tavoitteeseen pääsy on mahdollista? Määrittäkää jokaiseen yksikköönne työntekijä, jonka toimenkuvaan kuuluu tiedonsiirron tehtävä. Hänen tehtävänsä on signaalien haistelu ja mahdollisuuksien etsintä. Tiedonsiirtäjä tuntee kunnan kehittämishaasteet, toimijoiden osaamisen ja voimavarat osallistua kunnan yhteiseen kasvatustehtävään. Muistakaa, että jokaisen julkisen sektorin työntekijän velvollisuus on välittää kuntalaisten hyvinvointia lisäävää ja toimintaa tehostavaa tietoa osastojen välillä. Ottakaa käytännöksi sisällyttää osastojen välinen yhteistyö ja laaja toisten kuuntelu erityisesti kehittämistyöhön. Yksinäiset hankkeet ovat resurssien hukkaa. Yhteisöllinen projekti kehittää ja kehittyy voimallisemmin. Kirjan turkoosilla otsikoidut sivut ovat Askeleet-osuus. Niiden avulla voitte hahmotella tavoitteen POLULLE (Askel 1), tuotannollisen rakenteen (Askel 2), sekä vuosiohjelman sisällön (Askeleet 3-8). Askel 9 auttaa palautteen keräämisessä, uuden ohjelmakauden suunnittelussa ja toiminnan kehittämisessä. Kunnan voimavarat määrittävät miten POLKU käytännössä toteutuu. Mikäli kunnalla on mahdollisuus nimetä koordinoiva henkilö, toimii hän suunnittelun ohjaajajana ja eri toimijoiden tuottaman tiedon kokoajana. Tällöin esimiehet, asiantuntijat, kasvattajat ja kansalaisaktiivit täyttävät kirjaa tahoillaan tai yhteisissä suunnittelutilaisuuksissa. Koordinoija luo materiaalista rakenteen ja kausiohjelman. Hän kokoaa yhteen toteutuneen kauden onnistumiset ja epäonnistumiset, joiden perusteella hän luo uuden kauden ohjelman. Koordinoijan avuksi on hyvä luoda monialaisia työryhmiä sekä ohjausryhmä, jotta kokonaisvaltainen näkemys ja kaikkien osapuolten tarpeet tulevat työssä huomioiduksi joka hetki. Mitä isompi kunta, sitä enemmän koordinoinnin ja ohjatun monialaisen yhteistyön merkitys korostuu. Mikäli saatte kirjatuksi POLUN kuntanne tuloskortteihin, palvelurakenteisiin tai lautapäätöksiin, on sen jatkuvuus paremmin taattu kuin epävirallisena työnä. Työkirjaa voidaan käyttää myös yksittäisen luokan, päiväkotiryhmän tai nuorisotalon omaehtoisen POLKU-työn suunnittelupohjana. POLULLE on mahdollista lähteä ruohonjuurelta omalla joukolla matkaten. Yksittäinen teko on tällöin esimerkki, joka omilla askeleillaan innostaa osastoja, toimialoja tai kunnan koko rihmastoa tarttumaan haasteeseen. Sivuja saa vapaasti kopioida. Työkirjan sivuilla on ohjeita ja vinkkejä siitä, millä tavoin kutakin askelta voi työstää. 9

12 ASKEL 1 - TAVOITE Ohjenuoramme kuntalaki 1 Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. 27 Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kuntalaki /365 Suunnitelkaa ja esittäkää Toivokaa kuntaanne POLKUA ja vaikuttakaa siihen, että suunnittelu- ja toteutustyö lähtee käyntiin. Ottakaa mukaan vuosittaisen POLKU-ohjelman suunnitteluun jokainen kunnan toimiala ja osasto. Miettikää, miten yhdessä voitte rakentaa kohderyhmän kasvua tukevan kunnallisen tai yksikkönne oman oppimisympäristön. Miettikää, aloittakaa Kuka kantaa vastuun POLUN suunnittelusta ja toteutuksesta kunnassanne, yksikössänne, luokassanne tai ryhmässänne? Hän toimii POLUN kokoonkutsujana ja vastaa erilaisten toteuttajien toiveiden kuuntelusta ja kokonaissuunnittelusta. Kirkastakaa kuntayhteistyö Kirjatkaa kuntatyön tavoitteenne vielä selkeästi ylös. Miten POLKU palvelee kuntaa? Onko teillä erityistarpeita koskien osastojen välistä yhteistyötä ja tiedonkulun lisäämistä? Tarvitsetteko POLKUA nivelvaiheisiin, suvaitsevaisuuskasvatukseen, asuinalueiden kehittämiseen vai kenties vanhustyön ja sivistystoimen yhteistyön lisäämiseen? 10

13 Roolittakaa mahdolliset toimijat alusta alkaen. Miettikää kenellä on tahtoa ja resursseja. Kutsukaa heidät mukaan suunnitteluun. Kutsukaa mukaan erityisesti ne, jotka eivät keksi tulla mukaan. Voisiko liikuntapalvelut vastata Ympäristö-teemasta ja suunnata osaamistaan luonnossa liikkumisen toteuttamiseen? Millä tavoin taiteen perusopetuksen tuotannot tukevat POLKU-työtä? Voiko kunnan yhdyskuntatekninen osasto varata talousarvioonsa materiaaleja lasten piharakentamiseen? Voisiko perheneuvolan kautta saavuttaa kotihoidettavat lapset? Ketä kutsumme mukaan? Miten POLKU tahoa palvelee? Mitä voimavaroja saamme mukaan?

14 TAVOITE KIRKKAAKSI Miksi tekisimme POLKUA? Millainen on hyvinvoiva Suomi vuonna 2030? 12

15 MILLAISET IHMISET YLLÄPITÄVÄT ONNELLISTA MAAILMAA? Piirtäkää tai kirjoittakaa onnellisen maailman manifesti taustalle. Millainen ihminen huolehtii onnellisesta maailmasta? Piirtäkää tai kirjoittakaa kuva huolenpitäjäihmisestä. 13

16 MILLAINEN IHMINEN HUOLEHTII MAAILMASTA? Muotoilkaa yhteenveto napakaksi. Kirjoittakaa lause tähän päähän muistilapuksi. MIKÄ UHKAA TÄTÄ ONNEA? Kirjoittakaa tai piirtäkää taustalle tämän hetken haasteet ja hyvinvointiin pääsyn uhat. 14

17 SIIRTÄKÄÄ LAUSE TÄHÄNKIN PÄÄHÄN. Se on kulttuurikasvatuksen tavoitteenne. MUUTTAKAA UHAT KASVATUKSEKSI. Millaisella arvo- ja asennekasvatuksella pääsemme kulttuurikasvatuksen tavoitteeseen? 15

18 ASKEL 2 - SAAVUTETTAVUUS PÄÄTTÄKÄÄ ketkä osallistuvat POLKU ohjelmaan vuosittain? Jakakaa ryhmä osiin POLUSSA on viisi teemaa. Teemoja voi pilkkoa tai yhdistää teille sopivan mallin aikaansaamiseksi. Miettikää syntyykö luonteva jako varhaiskasvatuksen organisaation, isompien kyläkeskusten, koulurakenteen tai muun hallinnollisen, maantieteellisen tai henkisen rakenteen mukaan. Miettikää miten kulttuurikasvatus pääsee kohderyhmän luo sujuvimmin. Päättäkää aikataulutus. Kuinka usein lapset osallistuvat yhden teeman toteuttamiseen? Ottakaa avuksi karttoja, organisaatiomallinne ja luonnostelkaa niihin ratkaisuja. Pyytäkää kommentteja ja ideoita laajalti. TILA VILLEILLE IDEOILLE 16

19 PIIRTÄKÄÄ PAPERILLE TAI KARTAN PÄÄLLE HAHMOTELMIA POLKU-ALUEISTA. Liittäkää tähän laajasti punnittu ja keskustelun kautta päätetty malli alueista ja siellä olevista toimintakohteista (koulut, päiväkodit, nuorisotalot...). 17

20 Ideoikaa POLKU-kellon kulku Hahmotelkaa kuntanne, yksikkönne, luokkanne tai ryhmänne panostus kulttuurikasvatukseen. Minkä verran rahaa, minkä verran henkilötyövuosia, minkä verran aineita, tarvikkeita ja materiaaleja voitte suunnata POLKUUN? Ottakaa näkökulmaksi olemassaolevat voimavarat. Miten voitte huomioida työnkuvia tai palveluiden sisältöjä suunnitellessanne POLKU-työn? Miettikää millaisia tukirakenteita synnytätte POLUN ympärille. Suunnitelkaa vuosittain POLKU-kello alueenne sopivan rakenteen mukaan. Montako osallistujaa / alue tulee mukaan? Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Kuinka monta tuntia toimintaa voitte tarjota vuosittain lapsille, nuorille ja kasvattajille? Millä aikataululla? Millaisia voimavaroja on lähdettävä etsimään? Pyörähtääkö kello keväisin vai syksyisin? Ideoikaa POLKUNNE alkuun. TILA VILLEILLE IDEOILLE 18

21 LOPULLINEN POLKU-MALLIMME ON 19

22 5. Läpäisevät periaatteet POLKU-ohjelma kulkee kestävän kehityksen tietä jokaisella askeleellaan. Kun suunnittelette tai toteutatte POLKUA käytännössä, muistakaa näiden näkökulmien tärkeys jokaisessa oppimisympäristöön liittyvässä valinnassa. Oppiminen POLUSSA rakentuu yksityiskohtien johdonmukaisuuden kautta. Taloudellinen ulottuvuus NUUKUUS MATERIAALIEN KIERTO JA SÄÄSTÄVÄISYYS Tarvikkeet on mahdollista löytää läheltä. Elinympäristömme on jo täynnä aineksia, esineitä, ylijäämää ja luonnonaarteita. Tälle kaikelle on hyvä pitää silmät avoinna ja ottaa hyötykäyttöön. Kierrätettävät, korjattavat ja läheltä löytyvät ainekset tekemiseen opettavat lapsia sekä aikuisia säästäväisyyteen ja kekseliäisyyteen. Perinteiset käsityötekniikat tarjoavat mahdollisuuden valmistaa tuotteita, jotka voidaan purkaa ja kierrättää sekä koota uusiksi tuotteiksi. Katso Menetelmäopas nro 1 Nuukuus-lista, s. 54. LÄHELTÄ LÖYTYVÄN ARVOSTAMINEN POLKU-toiminta saapuu lähelle ja hyödyntää ympärillä olevaa. Ajoittain toiminnan päämääriä tukevat retket museoihin, teattereihin, kirjastoihin, mutta ensisijainen oppimisen ympäristö löytyy aina vierestä tai maailmasta sähköisten viestintävälineiden kautta. Samalla voitte suunnata POLUN mahdolliset rahalliset resurssit ohjaajien palkkaukseen joukkojen liikuttamisen sijaan. Katso Menetelmäopas nro 1 Nuukuus-lista, s. 54. Katso Menetelmäopas nro 2 Luonnossa liikkumisen kansalaistaito, s. 58. Kulttuurinen ulottuvuus VAIKUTTAMINEN LAPSI KULTTUURIVAIKUTTAJANA POLKU-työskentelyssä lapset ja nuoret tekevät vaikuttavia tekoja. Tärkeintä tekemisessä ei ole aikuisen silmin täydellinen lopputulos, vaan lasten sekä nuorten kauniiksi, toimivaksi, hyväksi ja tarpeelliseksi kokema. POLULLA lapset rakentavat pihoja, maalaavat seiniä, hoitavat ympäristöä ja kampanjoivat aikuisten kanssa elämisen arvoisen elämän puolesta. POLULLA lapset ja aikuiset etsivät, löytävät, erehtyvät yhdessä ja oppivat toisiltaan. AIKUISEN ROOLI POLULLA aikuinen rakentaa oppimisen ja luomisen ympäristön. Aikuinen huolehtii materiaalien luo pääsemisestä ja oppimisympäristön yksityiskohtien rakentumisesta. Aikuinen ei luo valmiita malleja, joita lapset toistavat, vaan antaa tilan löytää ja keksiä itse. POLKU suo lapselle oikeuden epäonnistua. Aikuiset ymmärtävät tämän aitoa ongelmanratkaisukykyä kehittäväksi tavaksi toimia. POLKU tarjoaa kasvattajien tueksi eri alojen ammattilaisuuden. Se tuo lasten kasvuympäristöihin taiteilijoita, perinnetietäjiä, menneisyyden ja nykyisyyden asiantuntijoita, ympäristökasvattajia, mummoja ja pappoja sekä kansalaistoiminnan osaamisen. Kasvatushenkilökunta saa POLUSTA työkaluja oman työnsä tueksi. POLKU on toimintatapakoulutusta kasvattajille, työn ohessa tapahtuvaa täydennyskoulutusta. Katso Menetelmäopas nro 3 7 Menetelmiä ja tietovarantoja, s

23 Sosiaalinen ulottuvuus AUTTAMINEN YHDESSÄ TEHTÄVÄT TEOT POLUSSA joukot työskentelevät yhdessä. Kaikki toimet ovat projekteja ja prosesseja, joilla osallistujat vaikuttavat ja tekevät oikeita töitä, tarpeesta syntyviä tekoja. POLULLA yhden teko yhtyy toisten tekoihin. Projektien tulokset ovat yhteistyön tuloksia. POLKU toimija ei askartele itselleen koristeita vaan rakentaa yhteisölle tärkeitä asioita, joko näkyviä tai henkisiä. Näin teot korostavat arvopohjaa: maailman ja muiden kunnioittamista sekä huolenpitoa. LÄHELTÄ LÖYTYVÄ APU JA TUKI POLUSSA eri alojen ammattilaiset saapuvat kasvatusyhteisöön taitojensa kanssa. POLKU-ohjaajat kuuntelevat yhteisön tarpeet sekä toiveet ja suunnittelevat haaveet eläväksi saattavat POLKU-projektit. Mikäli kunnalla on mahdollisuus palkata POLKUUN koordinaattori, toimii hän haaveiden kerääjänä, työn ohjaajana sekä kokonaisuuden koossapitäjänä. Työn voi suorittaa myös yksittäisten ohjaajien verkkona tai luokan/ryhmän omana työnä. KEINOTEKOISTEN RAJOJEN YLITTÄMINEN POLKU rakentaa rihmastoja kunnan sisälle, sen osastojen, toimialojen, yksiköiden ja henkilöstön osaamisen välille. POLKU ei miellä kuntaa sektoreina, vaan yhteiskunnan hyvinvointiin tähtäävänä kokonaisuutena. POLKU kerää kaikki mahdolliset toimijat toteuttamaan yhdessä määriteltyä tavoitetta. Samalla työ kirkastaa kunnan henkilöstölle mitä ennaltaehkäisevä hyvinvointi tarkoittaa käytännössä. Ekologinen ulottuvuus VASTAVUOROISUUS MAAILMA ON KOKONAISUUS Maailman jokainen osa, niin ihmiset keskenään, kulttuurit keskenään kuin elollisen ja elottoman luonnon osat ovat sidoksissa toisiinsa. Tekomme ei ole vain meidän eleitämme, vaan liikutamme niillä aina myös ulkopuolista todellisuuttamme. POLKU-oppimisympäristön lukuisat yksityiskohdat tuovat esille vastavuoroisuuden idean. Samalla osallistujat oppivat kuinka teoilla on merkitys, joko tuhoavana, säilyttävänä tai rakentavana. POLKU esittää vaihtoehtoja sille kuinka kuluttavalle ja ruhjovalle elämänmuodolle on aina olemassa vaihtoehtoja. Nämä mahdollisuudet ovat helposti ja vaivattomasti jokaisen saavutettavissa. TEKONI OVAT KAUASKANTOISIA Vastuulliset ihmiset ymmärtävät tekojensa seuraukset. Heillä on tieto siitä kuinka pienikin ele, sana, valinta tai asenne vaikuttaa. POLKU-oppimisympäristön rakentaminen vilisee yksityiskohtia, jotka kaikki opettavat kuinka meillä jokaisella on mahdolisuus tehdä kestäviä valintoja, niin kanssaihmisten kunnioittamisessa, ympäristön kuormituksessa ja siinä kuinka yhteisöä ilahduttava asia tuottaa aina enemmän kuin itsekeskeisyys. Kyse on päätöksistä: olemmeko ystävällisiä, mietimmekö materiaalin kiertokulun periaatteita, muistammeko valinnoillamme luonnon kuormittumisen tai ymmärrämmekö kuinka jokainen ihminen taustastaan huolimatta on aina inhimillinen. 21

24 ASKEL 3 - Kestävä kehitys NUUKUUDEN HUONEENTAULU Mitä voimme saada pyytämällä? Mitä löydämme läheltä? Millaisia aarteita löydämme varastoista, vinteiltä, kaapeista? 22

25 Laatikaa lapseen lapsilähtöisen pedagogianne huoneentaulu. Kirjoittakaa ympärille miten aikuinen tukee lapsen kasvua vastuullisuuteen. 23

26 KUNNAN VOIMAVARAT Kaikki kunnan voimavarat on tarkoitettu hyvinvoinnin tukemiseen. Miettikää mitä tarvitsette POLUN tueksi. Kirjatkaa sekä hallinto- että ruohonjuuritasolta saatavan avun muodot. TILAPALVELUT NUORISOPALVELUT PUISTO-OSASTO KIRJASTO NEUVOLA RUOKAHUOLTO SOSIAALIPALVELUT PERUSOPETUKSEN HALLINTO LIIKUNTAPALVELUT YLÄTASON HALLINTO KANSALAISOPISTO VARHAISKASVATUKSEN HALLINTO KULTTUURIPALVELUT SIISTIJÄT, TALOMIEHET MUSIIKKIOPISTO Ympyröikää mahdollisten kumppanien nimet ja kirjatkaa alle tuen tapa. 24

27 YHDISTYKSET MUUT VOIMAVARAT Miettikää mistä muualta löydätte apua. Ympyröikää mahdollisten kumppanien nimet ja kirjatkaa alle tuen tapa. OPPILAITOKSET VANHEMMAT JOKU MUU SEURAKUNNAT TAIDETOIMIKUNNAT ISOVANHEMMAT VAPAAEHTOISET VALTAKUNNALLISTEN JÄRJESTÖJEN KOULUTUKSET JA PROJEKTIT Ottakaa sivuista kopioita ja tehkää nippu erilaisten POLKU-toimijoiden apuvoimista, niin koulujen, päiväkotien, nuorisotalojen kuin sisällön tuottajien tai koordinoijien. Päivittäkää tiedot vuosittain. Ne toimivat apuna työn toteuttamisessa. 25

28 26 kuva: Tero Teränen

29 VASTAVUOROISUUDEN LUPAUKSEMME Lupaamme kunnioittaa seuraavia asioita, koska niiden kunnioittaminen luo hyvää elämää meille kaikille Ottakaa sivusta kopioita ja tehkää nippu erilaisten POLKU-toimijoiden lupauksista olla vastavuoroinen, niin koulujen, päiväkotien, nuorisotalojen kuin sisällön tuottajien tai koordinoijien. Päivittäkää tiedot vuosittain. Ne toimivat apuna työn toteuttamisessa. 27

30 6. POLUN 0ppimiskäsitys perustuu leikin ja tekemisen voimaan POLULLA lapset ovat uteliaita, maailmaan kokonaisvaltaisesti suhtautuvia tekijöitä. Lapset tekevät POLUSSA vaikuttavia tekoja ja työskentelevät maailman, toisten ja itsensä hyvinvoinnin puolesta. Polkuilija eivät pelkää epäonnistumista, sillä vain kokeilemalla voi oivaltaa ja löytää. POLUSSA lapset vaikuttavat ja muuntavat ympäristöään omin voimin. He oppivat kulttuurivaikuttajiksi, jotka ovat omatoimisia, toimeentarttuvia sekä työteliäitä. POLKU ruokkii ihmisten kekseliäisyyttä ja aloitteellisuutta. o 3-vuotiaille suodaan oikeus rauhaan, pysähtymiseen ja ihmettelyyn. POLKU tarjoaa aivan pienille mahdollisuuden pitkäkestoiseen leikkiin ja aistien kautta maailman vastaanottamiseen. 4 5-vuotias on seikkailija ja mielikuvituksella ratsastaja. Hän tekee sankaritekoja prosessina, leikkiä rakentaen ja ympäristöä valloittaen. esikoululaiset lähtevät tutkimaan maailmaa ongelmia ratkaisten, mutta leikin voimallisin siivin. I III-luokkalainen saa POLUSSA olla vielä lapsi, hän oppii leikin ja tiedon yhdistämisen kautta erityisesti ryhmässä toimimisen taitoja sekä saa tunteen kuinka joukko vaikuttaa. IV VI-luokkalainen on POLUSSA tutkija ja etsijä. He ovat taitavia, näppäriä ja kykenevät hurjan suuriin tekoihin lähiympäristönsä hyväksi. yläkoululainen on vaikuttaja ja näkijä. POLKU ruokkii kohta itsenäisyyteen rientävien nuorten kriittisyyttä maailman itsestäänselvyyksiä kohtaan ja vahvistaa heidän uskoa itseensä oman elämänsä rakentajina. yläkoulu alakoulu esikoulu v yhteisö vaikuttaminen kriittisyys rakentaminen tutkiminen leikki aistit minä kasvuympäristö lähiyhteisö maailma 28

31 7. Oppimisympäristö rakentuu punnituista yksityiskohdista POLUSSA jokainen kulttuurikasvatuksen yksityiskohta tukee tavoitteeseen pääsyä - arvo- ja asennekasvatusta tiedon, taidon, toiminnan, osallisuuden ja jakamisen yhdistävin menetelmin. Oppimista tukevat tällöin materiaalivalinnat, tilat, tunteiden ja aistimusten huomioiminen sekä yhteisöstä saatava tuki, lämpö ja huolenpito. Toimijat huomioivat sisällön suunnittelussa aina osallistumisen ja itse tekemisen näkökulman. Näistä rakentuu POLUN oppimisyhteisö. Aineellinen oppimisympäristö sisältää tilat, välineet, materiaalit. Kokemuksellinen oppimisympäristö huomioi tunteiden, aistimusten ja elämyksellisyyden merkityksen oppimisen tukena. Yhteisöllinen oppimisympäristö tukeutuu lähiympäristöjen voimavaroihin, joiden kautta rakentuu koulujen, päiväkotien ja nuorisotilojen työn tueksi verkostoja. Voimavarojen mukaan avuksi voidaan palkata myös ulkopuolisia asiantuntijoita. POL- KU arvostaa myös kasvatusyhteisön jäsenten osaamista. Osista muodostuu oppimisyhteisö, joka toteuttaa projekteja ja prosesseja. Silloin POLKUkasvatustyön tukena toimivat eri alojen ammattilaiset, lähiyhteisöt, kunnan sisältä löytyvä osaaminen sekä voimavarat. Oppimisyhteisössä POLKUUN osallistuvat kartuttavat tietojaan ja taitojaan. Projektien toteutuksessa he saattavat osaamisensa osallisuudeksi ja tekevät itselleen, yhteisölleen ja yhteiskunnalle merkittävää työtä. POLKU tietona: POLKU työskentely alkaa tiedonhaulla. Taiteet ja tieteet toimivat työskentelyssä suunnittelun apuna, inspiraationa. Voimavaroista riippuu onko POLKUUN mahdollista palkata tiedonhakua ohjaavia asiantuntijoita, järjestetäänkö suunnittelutyön tueksi retkiä museoihin, tarjotaanko lapsille ja nuorille esityksiä tai muita elämyksiä projektityön innoittajiksi. Menetelmäoppaassa on nettilinkkejä ja kirjallisuuslistoja, jotta kasvattajat voivat myös itse suunnitella ja toteuttaa tämän tason. POLKU taitoina: Tiedonhaun tavoitteena on toiminta. POLKU toteutuu töinä, joilla lapset ja nuoret tekevät vaikuttavia tekoja. Vaihtoehtoja työmenetelmien valintaan on useita jokaisessa teemassa. Jos POLULLE on varattu rahaa, kannattaa se suunnata eri alojen ammattilaisten palkkaamiseen. He ohjaavat tällöin projekteja ja tarjoavat samalla kasvattajille menetelmäkoulutusta. Ilman rahoitusta asintuntijuutta löytyy vapaaehtoisista. Talojen oma osaaminen on aina myös voimavara. Menetelmäopas antaa vinkkejä projektien toteutukseen. POLKU osallisuutena: POLKU-projektien ja prosessien sisällön suunnittelu lähtee aina osallisuuden näkökulmasta. Teemojen esittelytekstejä seuraavat tehtävät auttavat teitä sisällön suunnittelussa. tärkeä POLKU: POLKU-työskentely syventyy, kun osallistuminen muuttuu jakamiseksi. Tämä vahvistaa oppijoiden tärkeyden ja merkittävyyden tuntemuksia. Tärkeä POLKU -kohdissa on vinkkejä, kuinka luokat ja ryhmät siirtävät POLKU-projektien kautta saamiaan taitojaan sekä tietojaan lähiyhteisön hyväksi. Samalla lapset, nuoret ja kasvattajat vievät kasvatusyhteisöjen voimavaroja muiden tueksi ja iloksi. 29

32 8. Arvokasvatuksen toteuttaminen POLUSSA 8.1. MINÄ - vaikuttaja yhteisössä aineellinen oppimisympäristö KOULU, PÄIVÄKOTI, PIHA MINÄ-teemassa osallistujat rakentavat omaa kasvuin- ja työympäristöään viihtyisämmäksi ja monimuotoisemmaksi. Lapset ja kasvattajat ratkovat jokapäiväisen arkiympäristön haasteita ja toteuttavat sinne haaveita kuten oleskelutiloja, käytäväremontteja, leikkitiloja pihoille tai valmistavat kauan toivotun teatterin. kokemuksellinen oppimisympäristö YHTEISTYÖN VOIMA, OIKEUS OSALLISTUA MINÄ-teema korostaa itse tekemistä ja sitä kuinka yhden tekijän valmistama osanen on itseään suurempi liittyessään muiden tekoihin. Yksilö osaa ja kykenee, mutta yksinään hän on voimattomampi kuin yhdessä. yhteisöllinen oppimisympäristö TALKOOT, VANHEMMAT, ISOVANHEMMAT Talkoot, vanhempien ja isovanhempien osallistuminen kasvattavat voimaa muovata ympäristöä. MINÄ-teema yhdistää luontevasti eri sukupolvet lasten kasvuympäristöissä. Mikäli MINÄ-projekti on säännöllisesti kehittyvä pitkäaikainen prosessi, toimii se hyvin vuosittaisena teemapäivänä kutsua lasten ja nuorten lähipiiri töihin. Lasten ja nuorten itsetuntemus vahvistuu turvallisesti eri sukupolvien taitojen täydentäessä toisiaan. MINÄ oppimisyhteisönä OIKEUDET KUNTALAISENA Rakennusprosessin päämääränä on opettaa kuinka julkiset tilat ovat meidän kaikkien omaisuutta ja kuinka kunta ovat kuntalaiset, ei meistä irrallaan oleva laitos. materiaalivalinnat YLIJÄÄMÄ, VARASTOJEN JA LUONNON AARTEET MINÄ-teemassa rakennetaan ilman investointibudjetteja. Se on mahdollista pyytämällä lahjoituksia, tekemällä käsityö- ja kuvataidetunneilla omien esineiden sijaan isoja yhteisöllisiä töitä tai miettimällä mitä muita mahdollisuuksia viihtyisyyden lisämiseksi löytyy vaivattomasti, ilmaiseksi tai toisin arkea katsomalla. asiantuntija-apu VISUAALISET TAITELIJAT, PUUTARHURIT, RAKENTAJAT MINÄ-teema on visuaalisoinnin taitoa ja rakentamisen ammattilaisuutta hyödyntävää. Jos POLULLA on rahaa palkkaukseen, käytetään sitä kummitaiteilijoiden tai puutarhureiden rekrytointiin. Ilman rahoitusta toimivat pullapalkalla apuna rakennuspapat ja kutoja-äidit. Iso apu löytyy myös oman yksikön osaamisesta, puutarhaintoisista keittäjistä pajurakentamisen harrastajiin. kunnan yhteistyö TILAPALVELUT, TAIDEMUSEOT Toteutukseen valitut haaveet määrittävät tuen tarpeen. Teema on mainio kunnan varastoihin ujuttautumisen tai tila- ja ylläpitopalveluiden ylijäämämateriaaleihin tarttumisen keino. MINÄ-teeman kautta kunnan teknisen toimialan työntekijät löytävät luontevan kentän määritellä oman kasvatustehtävänsä. Teema korostaa estetiikan merkitystä ihmiselle. Taidenäyttelyt, visuaalinen esittävä taide tai elokuvat toimivat inspiroijina haaveiden toteutuksessa. Kunnan taidekokoelmat voi jalkauttaa lähelle lapsia kiertävillä taidepakkinäyttelyillä (Menetelmäopas nro 3, s. 60). 30

33 Aihekokonaisuuksiin vastaaminen ESTETIIKKA, OSALLISUUS, YRITTÄJYYS MINÄ-teema tukee Vasun esteettistä ja matemaattista orientaatiota mahdollistaessaan kuvittelun, elämyksen ja intuitioiden vahvistamisen. Rakentaminen kehittää päättelemisen, vertailun ja laskemisen kykyjä. Perusopetuksen aihekokonaisuuksista teema korostaa osallistuvaa kansalaisuutta, yrittäjyyttä, turvallisuutta sekä ihmisenä kasvua. Teema mahdollistaa kouluyhteisön kehittämisen innovatiivisesti ja päämäärätietoisesti. Oman kasvuinympäristön viihtyisyyttä lisäävät teot tehostuvat, mikäli toimijat tekevät yhteistyötä verkostoituen koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Samalla lisääntyy oma ja yhteisön hyvinvointi. Rakennusprojektien kautta työturvallisuuden näkökulma on huomioitava. Lasten ja nuorten itsensä valmistamat tilat, erityisesti ulkotilat, kannustavat pohtimaan väkivallattomuuden ja säilyttämisen merkitystä. Teema tarjoaa luontevan kentän koulun ja kodin yhteistyölle. Ihmisenä kasvun kannalta MINÄ-teema korostaa estetiikan ja viihtyisyyden merkitystä elämänlaadussamme. Sen kautta korostuu yksilön merkitys ryhmän ja yhteisön jäsenenä. Oppiminen ikäkausittain VIIHTYISYYDEN MERKITYS, RAKENTAMINEN o 3-vuotiaat: Väreihin ja muotoihin tutustuminen; taidepakkinäyttelyyn (Menetelmäopas nro 3, s. 60) tutustuminen päiväkodissa; oma mielikuvitus suunnittelussa ja yhteisöllisen teoksen osien toteutuksessa; pihaprojekteissa pitkäkestoisen leikin tilojen valmistaminen. 4 5-vuotiaat: Visuaaliseen taiteeseen tutustuminen päiväkodeissa ja sen yhdistäminen leikkiin; yhteisölliseen teokseen osien valmistaminen; pihaprojekteissa istutusten ja kylvöjen teko sekä niiden hoito. esi- ja alakoululaiset: Vierailut näyttelyissä tai visuaalisissa esityksissä; suurten yhteisöllisten teosten valmistaminen omaan ympäristöön ja kummivanhainkoteihin (Menetelmäopas nro 3, s. 60); pihasuunnittelu; rakenteiden toteutus luonnonmateriaaleista ja nikkaroimalla; istutukset ja niiden hoito. yläkoululaiset: Omat suunnitteluprojektit yhteistyössä ammattitaiteilijoiden kanssa; suunnitelmien toteuttaminen äidinkielen, kuvataiteen, liikunnan ja käsityön yhdistelmänä; näyttelyrakenteiden (Menetelmäopas nro 3, s. 60) valmistaminen kummivanhainkoteihin. MINÄ tietona: Taidemuseon näyttelyt, puistot, arkkitehtuurikohteet, kunnan %-taiteeseen tutustuminen, valotaide tai visuaalisesti painottunut esittävä taide kuten nykysirkus, -tanssi, teatteriesitykset ja osa elokuvista toimivat inspiraationa lasten työskentelyyn. Kiertävät jurytetyt taidenäyttelyt, taidepakkinäyttelyt (Menetelmäopas nro 3, s. 60), osana POLKUA ovat mahdollisuus tuoda visuaalisuus lasten luo ilman retkien järjestämistä. MINÄ taitoina: Työskentely korostaa visuaalisuutta. Lähiympäristöä voidaan kehittää grafiikan, kuvataiteen, valokuvan, valotaiteen, puutarha- ja maisemasuunnittelun, muotoilun, käsityön ja arkkitehtuurin keinoin. MINÄ osallisuutena: Teema opettaa kuinka julkiset tilat kuuluvat kuntalaisille. Tällöin tilojen käyttäjillä on oikeus vaikuttaa tiloihin oman esteettisen tajunsa ja tarpeidensa kautta. Samalla he kyseenalaistavat teknisen toimen herruuden päättää julkisten tilojen sisustuksesta tai pihojen suunnittelusta ilman käyttäjänäkökulmaa. tärkeä MINÄ: Teeman käsittely syventyy liittämällä työskentelyyn yhteistyö läheisen vanhainkodin tai palvelutalon kanssa. Tällöin lapset jakavat koulupihojensa perennat kummitalojen pihoihin tai valmistavat oppimallaan tekniikalla julkista taidetta sen osastoille, ruokailutiloihin ja käytäviin. 31

34 ASKEL 4 - Meidän kasvu- ja työympäristömme Kirjatkaa vartaloon lasten toiveet jokapäiväiselle kasvuympäristölleen. Kirjatkaa päähän aikuisten haaveet, jotka liittyvät jokapäiväiseen työympäristöönne. Kirjatkaa ympärille toiveet. Mitä haluatte tehdä MINÄ-teeman kautta toiveiden toteuttamiseksi? 32

35 Miten toteutamme haaveen? KERÄÄMME TIETOJA HANKIMME TAITOJA MITEN KAIKKI OSALLISTUVAT? MINNE JA MITEN JAAMME OSAAMISEMME? Ottakaa sivuista kopioita ja tehkää nippu toimijoiden toiveista, niin koulujen, päiväkotien, nuorisotalojen kuin sisällön tuottajien tai koordinoijien. Päivittäkää tiedot vuosittain. Ne toimivat apuna sisällön suunnittelussa. 33

36 8. Arvokasvatuksen toteuttaminen POLUSSA 8.2. AIKA - aikaan ja paikkaan kuuluminen aineellinen oppimisympäristö LÄHIYMPÄRISTÖ, KULTTUURIYMPÄRISTÖ AJASSA liikkuminen on mahdollista maisemassa, rakennuksissa ja muistoissa kulttuuriympäristössä. Teeman kautta lapset ja nuoret oppivat kuinka ihmisen elämä on kautta aikojen rakentunut läheltä löytyvien materiaalien, vuodenaikojen ja mahdollisuuksien kanssa käsi kädessä. kokemuksellinen oppimisympäristö LÄHELTÄ LÖYTYVÄN ARVO, TYÖNTEKO AJAN käsittelijät oppivat mikä heidän lähellään on ihmiselle tärkeää, merkittävää ja tarpeellista, niin tänään kuin eilen. Teeman käsittelyssä yhdistyvät tieto ja sen työstäminen työnteon kautta. Tämä on mahdollista esimerkiksi nimikkokohteen (Menetelmäopas nro 4, s. 62) hoidon tai kyläsuunnittelun (Menetelmäopas nro 4, s. 62) ja sen toteutuksen kautta. Teema korostaa arkisen työkasvatuksen merkitystä. yhteisöllinen oppimisympäristö TIEDON, MUISTOJEN JA MERKITYSTEN JAKAMINEN Lähiympäristössä asuu monenlaisia ihmisiä. Toisille sen menneisyys ja nykyisyys ovat tekojen kenttä. AIKA hyödyntää yhdistysten, kotiseutu- ja kyläaktiivien osaamista ja tuo kansalaistoiminnan näkyviin lapsille, niin perinteiden vaalimisena, muistoina kuin ihmisiä lähellä olevan merkittävän ja arvokkaan puolustamisena sekä ymmärtämisenä. AIKA oppimisyhteisönä ELÄMISEN KANNALTA OLEELLISEEN TYYTYMINEN Menneisyyden elämään tutustuminen opettaa meille oman aikamme kulkijoille kuinka laadukkaan elämän oleellisimmat asiat ovat yleensä läheltä löytyviä ja vaatimattomia, sekä kuinka niihin kiinnittymistä tukee työ. materiaalivalinnat NIMIKKOKOHDE, LÄHIYMPÄRISTÖ Menneisyys ja nykyisyys ovat aineettomia ja aineellisia yhtä aikaa. Nimikkokohde on materiaali. Retkeilyn kautta lapset voivat kartuttaa luonnonmateriaalivarastoja (Menetelmäopas nro 1 Nuukuuslista, s. 54), mikä opettaa kuinka oppimateriaalit löytyvät läheltä. Työskentely voi olla aineetonta työkasvatusta. Kyläsuunnittelu yhdistää aivotyön konkretiaan, kun lapset toteuttavat prosessina luomiaan kyläsuunnitelmia käytännössä. asiantuntija-apu HISTORIA, TAIDE TUTKIMUKSENA, TYÖKASVATUS Kulttuurihistoria, arkeologia, kansanrunous, kansatiede tai maisematutkimus ovat AIKAA tutkivia tieteitä Näitä edustava POLKU-ohjaaja soveltaa tietonsa käytäntöön: tutkimisen ympäristönhoitoon (Menetelmäopas nro 4, s. 62). Tieto voi tuottaa suunnitelmia, mutta tiedonhaussa kannattaa hyödyntää myös taiteen tutkivaa ulottuvuutta - sadutuksesta valokuvaukseen. Menneisyys opettaa esineiden ja työtapojen kautta kuinka ihminen on elänyt läheisen kanssa vuorovaikutuksessa. Näin käsityöläiset tai työmenetelmien taitajat sopivat opettajiksi teemaan. kunnan yhteistyö KAUPUNKISUUNNITTELU, MUSEOT = Kuntien kaavoittajat hyötyvät AIKA-teemasta, mikäli tieto lasten ja nuorten arvokkaaksi kokemasta ympäristöstä välittyy POLUN kautta kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen osastoille. Teema on oiva keino museotyön jalkauttamiseen lähelle lapsia. Kiertävät taidepakkinäyttelyt (Menetelmäopas nro 3, s. 60). voi koota myös kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta ja museoiden käyttökokoelmista. 34

37 Aihekokonaisuuksiin vastaaminen HISTORIA, YHTEISKUNTA, KULTTUURI-IDENTITEETTI AIKA-teema tukee Vasun historiallis-yhteiskunnallista orientaatiota. Sen kautta lapset hahmottavat paikkaansa nykyajan asujina suhteessa menneisyyteen. Toimijoiden kulttuuri-identiteetti vahvistuu peilaamalla oman lähiympäristön menneisyyttä Suomen, Pohjoismaiden ja Euroopan kulttuuriperintöön. Entisten sukupolvien elämäntapaan tutustuminen lisää lasten ymmärrystä siitä kuinka ennen elämä rakentui läheltä löytyvistä mahdollisuuksista ja oli samalla tasapainoisempaa luonnon kannalta. Näin oman ajan ja paikan hahmottaminen tarjoaa työkaluja vastuulliseen ympäristösuhteeseen. Perusopetukselle AIKA tarjoaa sisältöjä myös osallistuvan kansalaisuuden, yrittäjyyden ja turvallisuuden aihekokonaisuuksiin. Työkasvatus tukee turvallisuuden ja teknologian aihekokonaisuuksia. AIKA-teema korostaa yhteistyötä lähiyhteisön, yhdistysten ja talkoolaisten kanssa. Teeman kautta lapsille hahmottuu yhteiskunnan eri osien roolitus, kunnan ja kolmannen sektorin sekä vapaan kansalaistoiminnan kentät. Teeman kautta liikutaan koulu- ja päiväkotialueiden ulkopuolella, joten liikennesääntöjen opettelu on aiheellista. Oppiminen ikäkausittain KUULUMINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN o 3-vuotiaat: Pihalle rakennettavat pitkäkestoiset leikit hiekkakasoihin; isovanhemmat leikin rakentajina; entisajan esineisiin ja materiaaleihin tutustuminen. 4 5-vuotiaat: Retkeily omassa nimikkokohteessa (Menetelmäopas nro 4, s. 62), kulttuuriympäristön tutkiminen sanojen, kuvien ja kädentaitojen kautta; leikkipaikkojen rakentaminen; arkityöt päiväkodissa. esikoululaiset: Nimikkokohteen hoito; maisemaan tutustuminen perinnetiedon kautta; arkitöiden tekeminen yhdessä aikuisten kanssa; kyläsuunnittelu. I III-luokkalaiset: Retkeily ja nimikkokohteen hoito; museovierailut; työkasvatus; paikannimet; taide tutkimisena; kyläsuunnitelmat. IV VI-luokkalaiset museovierailut; nimikkokohteen hoito ja tutkiminen tieteen menetelmin. yläkoululaiset: nimikkokohteen hoito talkoina; rakennetun kulttuuriperinnön puolustaminen; kyläsuunnitelmien toteuttaminen. Menetelmäopas nro 2, s. 58 Luonnossa liikkumisen kansalaistaito. Menetelmäopas nro 4, s. 62 AIKA - Menetelmiä ja tietovarantoja. AIKA tietona: Menneisyydestä kertovat verkkomateriaalit, kartat ja näyttelyt, kotiseutumuseot, läheltä löytyvät kulttuuriperintö- ja maisemakohteet sekä muinaispolut ovat oivia tietovarantoja lähestyä omaa menneisyyttä. AIKA taitoina: Teeman käytännön toteutus on elävän lähiympäristön puolesta työskentelyä. Menetelmiksi soveltuu niin koulun ja päiväkodin arkitöihin osallistuminen kuin oman luonnon-, maisema- tai kulttuuriperintöarvoja sisältävän kummikohteen hoito. Kummikohteissa vierailut lisäävät luonnossa liikkumisen taitoja. Nimikkokohteen hoidossa ja työkasvatuksessa hyödynnetään perinteisiä käsityötekniikoita (Menetelmäopas nro 1, Nuukuuslista). Sanataide, valokuvaus tai käsityötekniikat ovat keinoja tutkia mennyttä ja nykyisyyttä taiteen keinoin. AIKA osallisuutena: Kummikohteen hoitaminen sekä kasvuympäristön arkitöihin osallistuminen juurruttavat lapset ja nuoret arvostamaan läheltä löytyvää ja nauttimaan arjen vaatimattomuudesta. tärkeänä AJASSA: Käsittelyä voidaan syventää verkostojen kutomisella. Luokan yhteistyö kylä- ja kotiseutuyhdistysten, paikallisten museoiden, suunnistajien, metsästäjien ja muiden metsässä liikkujien tai kulttuuriympäristöä hoitavien kanssa vahvistaa työn voimavaroja. Lapset osaltaan tarjoavat uusia näkökulmia muille tekijöille. 35

38 ASKEL 5 - Meille tärkeä lähimaasto Piirtäkää sivulle kartta lähimaastostanne, kaupunginosastanne tai kuva maisemastanne. Kirjatkaa siihen teille merkittävät paikat. Ympyröikää suojelu/hoitokohteenne. 36

39 Miten vaalimme hoitokohdettamme? KERÄÄMME TIETOJA HANKIMME TAITOJA OSALLISTUMME VAIKUTAMME JAAMME OSAAMISTAMME Ottakaa sivuista kopioita ja tehkää nippu toimijoiden toiveista, niin koulujen, päiväkotien, nuorisotalojen kuin sisällön tuottajien tai koordinoijien. Päivittäkää tiedot vuosittain. Ne toimivat apuna sisällön suunnittelussa. 37

40 8. Arvokasvatuksen toteuttaminen POLUSSA 8.3. YMPÄRISTÖ - luontosuhde kestäväksi aineellinen oppimisympäristö LUONTO, EKOSYSTEEMIT Teemassa oppimisympäristöjä ovat jokaisen läheltä löytyvät ekosysteemit - puisto, metsikkö, puronvarsi, komposti tai asfalttipiha. Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on mahdollista kaikissa näissä kohteissa. Luonto on myös inspiraation antaja ja kehollisuuden vahvistuspaikka (Menetelmäopas nro 2, s. 58). kokemuksellinen oppimisympäristö LUONNON TASAPAINON YMMÄRRYS, KEHOLLISUUS Luonto on elämämme takaaja, ihmisen tärkein hyvinvoinnin tae. YMPÄRISTÖ-teemassa osallistujat vahvistavat ekosysteemejä, korjaavat ihmisen liian rajuja eleitä maapalloa kohtaan, vahvistavat luonnon läsnäoloa sielläkin, mistä se vaikuttaa olevan poissa. Teema hälventää ennakkoluuloja ja myyttejä villiksi koettua luontoa kohtaan. yhteisöllinen oppimisympäristö LUONTO KAIKKIEN OIKEUTENA Meistä jokainen on osa luontoa ja luonnon hyvinvointi tukee kaikkien maapallon eläjien hyvää elämää. YM- PÄRISTÖ-teema lisää yhteisön tekoja ja talkoita luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Lapset ja nuoret huolehtivat myös siitä, että luonto ja vuodenkierto ovat niiden saavutettavissa, jotka eivät pääse liikkeelle, esimerkiksi viemällä vuodenajat vanhainkoteihin. YMPÄRISTÖ oppimisyhteisönä IHMINEN OSANA LUONTOA Vahvan luontosuhteen kautta lapset ymmärtävät kuuluvansa maapalloon ja heidän velvollisuutensa on huolenpito, ei murjominen. Vastavuoroisuus opettaa ettemme ole koskaan yksinäisiä osia vaan teoillamme on seuraus. materiaalivalinnat LUONNONYMPÄRISTÖ, LUONNONMATERIAALIT Luonnonympäristö itsessään on riittävä materiaali. Teemassa huomioidaan pienimuotoisuus, vaatimattomuus ja sen merkitys mitä löytyy ilman rahaa. Kaikki tarvittava löytyy läheltä, koska ekosystemit rakentuvat siihen omassa paikassaan sopivista osista. asiantuntijua-apu LUONNON VAALIJAT, TAIDE HUOLENPITONA Työskentely tapahtuu teemassa luonnontieteiden näkökulman ja luonnon hoidon yhdistämisellä. Eläimistön, kasviston, geologian, niin elollisen kuin elottoman luonnon asiantuntijat opastavat luonnon tasapainon hoitoon ja ympäristön ennallistamiseen. Toimissa hyödynnetään taidetta hoitamisen mahdollisuutena, Green Art -suuntauksen (Menetelmäopas nro 5, s. 64) tapaa yhdistää taide ja ekologia. Työhön innostajina puolestaan toimivat metsään tanssimaan vievä ammattitanssija, suunnistajat tai liikuntapalveluiden kiipeilyasiantuntija, kehollisuuden kautta luontosuhdetta lujittavat teot. kunnan yhteistyö YHDYSKUNTATEKNIIKKA, LIIKUNTAPALVELUT Kunnilla on usein hallussaan metsiä ja puistometsiä. Näin puutarhureiden työnkuvaan kuuluu myös niiden esittely, kasvillisuuden ja eläimistön tuntemus. Yhdyskunta- ja muiden teknisten toimialan työntekijöiden vastuulle kuuluu lasten ja nuorten kasvatus. Kuntien liikunnanohjaajat tietävät miten tärkeää on hyötyliikkuminen, reipas leikki ja metsissä tapahtuva huoleton toimiminen. Samalla rakennettujen liikuntapaikkojen tarve pienenee, mutta kuntalaisten liikkuminen lisääntyy. 38

41 Aihekokonaisuuksiin vastaaminen VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, OSALLISTUVA KANSALAISUUS YMPÄRISTÖ on Vasun luonnontieteellisen orientaation toteuttamista. Luontosuhteen lujittaminen niin liikkumalla, hoitamalla, leikkimällä kuin aistimalla lisää tietoa niistä syy-seuraussuhteista, joita ihmisen toiminta ympäristössään aikaansaa, onpa kyseessä suojeleva tai tuhoava käyttäytyminen. Perusopetuksen eheyttävistä aihekokonaisuuksista teemassa korostuu Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Työskentely luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi vahvistaa lasten ymmärrystä omista mahdollisuuksista ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamisesta. Työskentely havainnollistaa mikä merkitys terveellä elinympäristöllä on ihmisen elämään. Ihmiselämän jatkumisen kannalta toivottuun tulevaisuuteen päästään kestävillä valinnoilla. Teema kasvattaa ihmisyyteen käsittelemällä luonnon kannalta vahvaa eettisyyttä, oikeita ja vääriä valintoja. Liikkuminen lisää fyysistä terveyttä. Osallistuva kansalaisuus tehostuu verkostoitumalla lähiyhteisön kanssa. Säännöllinen luonnon monimuotoisuutta lisäävän kohteen hoito havainnollistaa pitkäjänteisen työn merkitystä. Oppiminen ikäkausittain EKOSYSTEEMIEN YLLÄPITÄMINEN JA HOITO o 3-vuotiaat: Luonnossa liikkuminen; motoriikka; luonnonmateriaaleista valmistettu leikki; pihaparkour (Katso Menetelmäopas nro 2 s. 58). 4 5-vuotiaat: Leikkipaikkojen rakentaminen luonnonympäristöihin; leikkipihojen ja eläinten pesien valmistaminen; leikin välineet lähiluonnon antimista. esikoululaiset ja I III-luokkalaiset: retkeily nimikkokohteessa ja sen ekosysteemiin tutustuminen; luonnon monimuotoisuuden lisääminen lähipihalla; luontoennakkoluulojen vähentäminen. IV VI-luokkalaiset: Koulupihojen luonnon monimuotoisuutta lisäävät rakennustyöt; kummikohteiden luonnon monimuotoisuuden lisääminen; eläinten asumusten valmistaminen. yläkoululaiset: Yhteistyö luontojärjestöjen kanssa, luonnon ennallistaminen ruovikot, rannat, vedenpuhdistus, maisemointi. Menetelmäopas nro 1 s. 54, nro 2 s. 58, nro 4 s. 62, nro 5 s. 64. YMPÄRISTÖ tietona: Nimikkokohteen (Menetelmäopas nro 4, s. 62) luonnon ekosysteemin tarkkailu ja ekologia-tiede toimivat inspiraation antajana muidenkin kohteiden luonnon monimuotoisuuden lisäämisessä. Kehollinen lähestyminen, retkeily, suunnistus, samoilu ja muu liikkuminen kuten tanssi, mimiikka tai sirkus lujittavat myös luontosuhdetta (Menetelmäopas nro 3 s. 60 ja nro 5 s. 64). Projektityöskentelyssä hyödynnetään tietoa ekosysteemeistä. YMPÄRISTÖ taitoina: Luonnon monimuotoisuuden lisääminen tapahtuu kasvien, eläimistön, maaperän parannuksen, turmeltuneiden luonnontilojen ennallistamisen ja muun rakennustyön kautta. (Menetelmäopas nro 5) YMPÄRISTÖ osallisuutena: Teeman toteutus osoittaa kuinka ihmisen roolina on vaalia ekosysteemejä yhtenä niiden osana. Ihmisen osaamista, tiedettä ja taidetta hyödynnetään silloin koko maapallon hyvinvoinnin lisäämisessä. Monivuotisia luonnon hoitamisen prosesseja seuratessa ymmärrys omien tekojen voimasta vahvistuu. tärkeä YMPÄRISTÖ: Kaikilla ei ole mahdollisuutta päästä luonnon luokse. Toimintakykynsä osittain menettäneet, hoitotyön piirissä olevat henkilöt, elävät usein kaukana vuodenkierrosta. Luokat ja ryhmät voivat viedä valokuvin, sanataiteen tai muun tutkivan taiteen keinoin (Menetelmäopas nro 5, s. 64) luontokokemukset sekä luonnonmateriaalien avulla vuodenaikojen kulun kummivanhainkoteihin (Menetelmäopas nro 3, s. 60). 39