POLKU KULTTUURIKASVATUSOHJELMA ASKELEET SUUNNITTELUUN & MENETELMÄOPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POLKU KULTTUURIKASVATUSOHJELMA ASKELEET SUUNNITTELUUN & MENETELMÄOPAS"

Transkriptio

1 POLKU KULTTUURIKASVATUSOHJELMA ASKELEET SUUNNITTELUUN & MENETELMÄOPAS 1

2 KIITOKSET Kiitos te noin 9500 salolaista lasta, nuorta, kasvattajaa, esimiestä, asiantuntijaa ja vapaaehtoista, jotka olette osallistuneet POLUN kehittämiseen vuosina Valtion Salon kaupungille kuntauudistukseen myöntämä avustus on mahdollistanut POLUN kehittämisen toiminnallisesti lasten, nuorten ja kasvattajien kanssa yhdessä. S A L O Kiitos Opetushallitukselle Oppimisympäristöjen kehittämisrahoituksesta vuosille Sen avulla olemme tutkineet POLUN sähköisen dokumentoinnin tapaa salopolku.ning.com -verkkoympäristössä. Työn tuloksista muodostui lopulta toteutustapa MEteemaan. Rahoituksen turvin olemme koonneet tämän monistettavan kulttuurikasvatusohjelman mallin. Kiitos Opetushallitus MOKU-hankkeen rahoituksesta Salolle vuonna Sen avulla olemme etsineet metodiikkaa TUTTU-VIERAS-teemaan. Kiitos Turku Euroopan kulttuuripääkaupunki ohjelma. Leikkivallankumous-hankkeen kautta kehitimme YMPÄRISTÖ ja AIKA-teemojen metodiikkaa. Lisäksi hankkeen kautta syntynyt osaaminen on vahvasti mukana oppimisympäristön ajatuksissa. Kiitos Salon taiteilijaseura ry ja Taiteen keskustoimikunta taidepakkinäyttelyn idean kokeilemisesta. Sen myötä saimme MINÄ-teemaan sisällön. Erityinen kiitos kirjoitusvaiheen kommentoijille. TEKSTI Anu Taivainen ja Annika Tavasti KUVAT Janina Mäkinen, Tero Teränen ja Andrea Vannucchi JULKAISIJA Salon kaupunki/sivistystoimiala 2011

3 POLKU KULTTUURIKASVATUSOHJELMA ASKELEET SUUNNITTELUUN & MENETELMÄOPAS

4 4 Kuva: Andrea Vannucchi

5 TERVETULOA POLULLE! POLKU-ohjelma on kehitetty Salossa vuosina Sen periaatteet ovat muovautuneet työskentelyn myötä kouluissa, päivä- ja vanhainkodeissa, nuokkareilla, museoissa, kirjastoissa, taiteen perusopetuksessa, puistoissa ja pihoilla. Lähtölaukauksena POLULLE toimi Salon kuntaliitos ja tarve luoda uusia palvelurakenteita pienestä keskikokoiseksi kasvavalle kaupungille. POLKU yhdisti kaksi tavoitetta: kehittää 1 16-vuotiaille suunnattu kulttuuripalvelu ja perustella kulttuurikasvatuksen oikeutus. POLUN sisaria ja innoittajia ovat muiden kuntien kulttuuripolut, niin Turun kantaäiti kuin Oulun-malli tai Espoon kulttuuri-, liikunta- ja kirjastopalvelut yhdistävä työ. Matkan aikana POLUSSA on pohdittu erityisesti sanojen kulttuuri, kulttuurityö, taide ja hyvinvointi sisältöjä. Olemme myös tarkastelleet kriittisesti oikeuttamme käyttää julkista rahoitusta kulttuurikasvatukseen. POLKU on kehitetty toiminnallisesti. Kolmen vuoden aikana noin salolaista lasta, kasvattajaa, toimihenkilöä ja vapaaehtoista on osallistunut pajoihin, esityksiin ja pihaprojekteihin. He ovat retkeilleet, vierailleet, rakentaneet ja leikkineet POLUN viittä teemaa muokaten. Jokainen palaute kasvattajilta, lapsilta, esimiehiltä sekä talkoolaisilta on muovannut jatkoa. Matkamme aikana julkisen sektorin talous ovat kiristynyt. Samalla olemme ymmärtäneet, kuinka kulttuurikasvatus on voimavara haasteessa. Palaute on rohkaissut meitä tekijöitä ymmärtämään kulttuurikasvatuksen tulevaisuuden hyvinvoinnin puolustamisena. POLKU on aitoa ennaltaehkäisyä, kun se vahvistaa tunnetta vastuullisuudesta omassa yhteisössään ja uskoa omaehtoiseen yritteliäisyyteen. Olemme päätyneet määrittelemään sanan kulttuuri sen laajimmassa merkityksessä, yhteisöä koossapitävien arvojen kenttänä. Tästä näkökulmasta kulttuuri on ihmiselämän toimintojen yhteenliittymä, yhteisön verkko, samoin POLKU-kulttuurikasvatus on elämän eri ulottuvuudet yhteensitova. Se toteutuu ihmisen luomassa kulttuuriympäristössä ja korostaa luonnon tärkeyttä elämälle. Samalla puolustamme kulttuurityön, johon myös taide kuuluu, itseisarvoa. Ala on vahva tiedon, tunteen, kokemuksellisuuden ja osallisuuden yhdistävä oppimisympäristö. Kulttuuri ja taide ovat keinojamme selviytyä ihmisenä, eettisyyden puolustajia. Tämä suuntaa kulttuurikasvatuksen vahvasti arvo- ja asennekasvatukseen. Samalla kulttuurikasvattajien on tehtävä valinta: haluammeko korostaa kulttuuri- ja perinnetyön lajeihin tutustumista ja elämystasoa vai hyödyntää kulttuurityötä muutosvoimana? POLKU toimii kasvatuksen maailmassa. Valtakunnallisissa opetus- ja kasvatussuunnitelmissa on määritelty työmme arvopohja. POLUSSA ymmärrämme tien hyvinvointiin löytyvän vahvan itsetuntemuksen, osallistumisen, ympäröivän maailman kunnioittamisen ja suojelun kautta. POLUN tavoitteena on kasvattaa osallistujat ymmärtämään kuinka erilaisuus on tavallisuutta, luonto on elämämme tae, valinnoillamme on seuraukset ja kuinka hyvyys sekä inhimillisyys kannattavat aina. POLKU johdattaa maailmaan, jossa elämä on kestävällä pohjalla. Tervetuloa tutustumaan sisältöön! Tervetuloa suunnittelemaan POLKU osaksi kuntasi, yksikkösi ja yhteisösi toimintaa! Tervetuloa innostumaan menetelmistä, jotka johdattavat teidät suunnittelemaan omia POLKU-toteutuksia! 3

6 SISÄLLYSLUETTELO 1. POLKU kulttuurikasvatusohjelma 5 2. Lukuohje 7 3. Arvokasvatusta teemajaottelun kautta 7 4. POLKU kunnan yhteistyönä 9 Ohjeet Askeleille 9 ASKEL 1. Tavoite 10 ASKEL 2. Saavutettavuus Läpäisevät periaatteet 20 ASKEL 3. Kestävä kehitys POLUN oppimiskäsitys perustuu leikin ja tekemisen voimaan Oppimisympäristö rakentuu punnituista yksityiskohdista Arvokasvatuksen toteuttaminen POLUSSA MENETELMÄOPAS 1. Nuukuuslista Luonnossa liikkumisen kansalaistaito MINÄ menetelmiä ja tietovarantoja AIKA menetelmiä ja tietovarantoja YMPÄRISTÖ menetelmiä ja tietovarantoja ME menetelmiä ja tietovarantoja TUTTU-VIERAS menetelmiä ja tietovarantoja 68 ASKEL 10. Mitä opin? MINÄ - vaikuttaja yhteisössä 30 ASKEL 4. Meidän kasvu- ja työympäristömme AIKA - aikaan ja paikkaan kuuluminen 34 ASKEL 5. Meille tärkeä lähimaasto YMPÄRISTÖ - luontosuhde kestäväksi 38 ASKEL 6. Luonto lähelle ME - toisia kunnioittava yhteisöllisyys 42 ASKEL 7. Yhteisöllistä mediaa TUTTU-VIERAS - levollisena maailmassa 46 ASKEL 8. Minulle tuttu, minulle vieras 48 ASKEL 9. Ensi vuoteen 50

7 1. POLKU Kulttuurikasvatusohjelma Kulttuuripolkujen sisarussarjan jäsen Kulttuuri punoo yhteen tapamme, arvomme ja asenteemme. Kulttuurin kautta jaamme käsityksiä ja merkityksiä, ymmärrämme maailmaa. Elämme kulttuureissa niiden jäseninä, vaikutteita saaden, omaamme ja muiden elämään vaikuttaen, aktiivisina toimijoina. Samoin hyvinvointi syntyy merkittävyyden tunteista. Itsensä tärkeäksi tunteva ihminen haluaa toimia yhteisönsä hyväksi. Hyvinvoiva yhteiskunta rakentuu vastavuoroisista ihmisistä. He osaavat huolehtia itsestään, toisistaan ja ympäristöstään. Heillä on ymmärrys omista vaikutusmahdollisuuksistaan. He ovat levollisia muuttuvan maailman keskellä. Jokainen lapsi ja nuori on tulevaisuuden rakentaja. Hänellä on oikeus tuntea olevansa tärkeä yhteisön osa omilla taidoillaan sekä tiedoillaan. POLKU-kulttuurikasvatusohjelma on oppimisympäristö, joka tukee maamme kasvattajien työtä yhteisessä tavoitteessamme vastuullisuuden oppimisessa. POLUN oppimisympäristö rakentuu aineellisesta, kokemuksellisesta ja yhteisöllisestä tasosta. Se on kokonaisvaltainen toimintakenttä, jonka jokainen yksityiskohta tukee kasvatustavoitetta. POLKU rakentaa lasten ja nuorten kasvun tueksi oppimisyhteisön, joka lisää tietoja ja taitoja, mutta samalla tarjoaa mahdollisuuden olla osallinen. POLUN toiminnassa huomioidaan aina se, kuinka omat teot saatetaan merkittäviksi, itselle ja yhteisölle. POLKU on käytännössä kunnan ja kuntalaisten yhteinen ponnistus suunnata osaamistaan kasvun tueksi. Se on ohjelma, jossa lähialueen yhteisöllisyys-, arvo-, asenne-, liikunta-, kirjasto- ja taidekasvatuksen voimavarat on suunnattu varhaiskasvatuksen, koulujen ja nuorisotyön piiriin. POLKU rakentuu läheltä löytyvien mahdollisuuksien mukaan. POLUSSA ohjaajat tuovat kulttuurikasvatuksen suoraan kouluihin ja päiväkoteihin ja vievät opetuksen lähiympäristöön. Kaikille lapsille ja nuorille on taattu yhtäläiset oikeudet sen saavuttamiseen. Kunnan toimijoille, kasvattajista talomiehiin, POLKU tarjoaa mahdollisuuden jalkauttaa oma työ lähelle lapsia ja nuoria. POLKU-kulttuurikasvatusohjelman selkärankana ovat kestävän kehityksen periaatteet taloudellinen, kulttuurinen, sosiaalinen ja ekologinen ulottuvuus. Näin POLULLA jalkautetaan Suomen kasvatusorganisaatioiden kekeohjelmia. POLKU toimii koulujen ja varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuustyön tukena. POLKU huomioi perusopetuksen opetussuunnitelman eheyttävät aihekokonaisuudet ja varhaiskasvatussuunnitelman sisällölliset orientaatiot. Jokainen POLKU-toimintaa toteuttava kunta, koulu, päiväkoti tai muu ryhmä voi näin sisällyttää ohjelman toiminnot vuosittain omiin opetus- ja kasvatussuunnitelmiinsa. Kulttuurikasvatus merkitsee tietä yhteisölliseen vaikuttamiseen. Kulttuurikasvatukseen osallistuvat jäsentävät paikkaansa yhteisössä, ympäristössä ja maailmassa, kasvavat kansalaisiksi. Kasvatustyöhön osallistuvat lapset, nuoret ja vanhemmat yhdessä. POLKUA tuottavat yhdessä myös julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin toimijat. POLKUA voidaan toteuttaa jokaisessa kunnassa, joka ymmärtää hyvinvoinnin ja ennaltaehkäisyn syntyvän osallisuuden ja merkittävyyden tunteiden kautta, kulttuurisesti kestävästä kehityksestä. Suurissa kaupungeissa korostuu koordinoinnin ja vahvojen yhteisten rakenteiden tarve. Suppeimmillaan POLKUA voi toteuttaa yksittäisen koululuokan tai päiväkotiryhmän omana vuosiohjelmana. Jokainen toteuttaja löytää itselleen parhaan tavan toimia jäsentämällä lähtökohtaa oman ympäristönsä kautta. 5

8 6 Kuva: Andrea Vannucchi

9 2. Lukuohje 3. Arvokasvatusta teemajaottelun kautta Tämä POLKU-opas ohjaa sinut, kunnan kulttuuripolkukoordinaattori, kasvattaja, osastojen esimies tai asiantuntija suunnittelemaan sekä toteuttamaan ohjelmaa alueellasi. Yhä useampi kunta toteuttaa kulttuuripolkuja ja kulttuurikasvatusta. POLKU-ohjelma tarjoaa yhden ohjenuoran työn aloittamiselle tai olemassaolevan työn jatkokehittämiselle. POLKU rakentaa yhteistyöverkostoa koko kunnan organisaation välille ja tukee kuntien tavoitteita poikkihallinnollisesta yhteistyöstä. POLULLE lähtevä kunta haluaa panostaa lasten ja nuorten arvo- ja asennekasvatukseen. POLKU vahvistaa kuntaa kestävän kehityksen toteuttajana sekä yhteisöllisyyskasvattajana. Se ymmärtää kulttuurityön laajana ihmisyyttä puolustavana toimintana, ei vastaanotettavana elämyksenä tai viihteenä. POLUN periaatteisiin kuuluu olemassaolevan hyödyntäminen ja läheltä löytyvän arvostaminen. POLKU synnyttää kuntiin rakenteen näiden voimavarojen ohjaamiseksi lasten ja nuorten kasvun tukemiseen. POLKU-kulttuurikasvatusohjelma rakentuu viidestä teemasta. Nämä kietoutuvat valtakunnallisen Perusopetuksen opetussuunitelman perusteiden (2004) sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2005) arvopohjaan. MINÄ AIKA YMPÄRISTÖ ME TUTTU-VIERAS ihmisarvo, itsen ja muiden kunnioittaminen kuuluminen kulttuuriperintöön ja omaan kulttuuriympäristöön, ymmärrys demokratiasta luontosuhde, luonnon monimuotoisuuden arvostaminen yhdessä toimimisen taidot, toisten kunnioittaminen, yhteisöllisyys monikulttuurisessa ja -arvoisessa maailmassa eläminen Seuraavilla sivuilla esittelemme POLUN arvokasvatusta tukevan teemarakenteen, leikin ja lapsilähtöisen maailmanvalloituksen näkökulman oppimiseen sekä käsityksen oppimisympäristöstä. Askeleiden tehtävät ohjaavat teitä tuotannon ja sisällön suunnittelussa. Menetelmäopas auttaa käytännön toteutuksessa. Se esittelee jokaisen saavutettavissa olevia voimavaroja, kirjalistoja ja nettilinkkejä tietojen ja taitojen kartuttamiseksi. Menetelmäoppaassa on käytännön neuvoja osallisuuden tunteen vahvistamiseksi sekä osaamisen jakamiseksi. Teemat tarjoavat rungon POLUN käytännön tuottamiselle. Teemojen ja arvojen ympärille rakennettu oppimisympäristö on mahdollisuus suunnata toiminta kaikenikäisille samanaikaisesti. POLKU ei ole sidottu luokka-asteiden ja ikäryhmien opetusja kasvatussuunnitelmiin, vaan se mahdollistaa eri-ikäisten ja erilaisten ryhmien yhteishankkeet. Näin sisältö tukee tavoitetta, kulttuurikasvatus johtaa yhteisölliseen toimintaan. Teemat korostavat kulttuurikasvatuksen kokonaisvaltaisuutta. Kulttuuri ei pilko, kulttuuri yhdistää. Kulttuuri rakentuu arvoista, ilmentyy asenteina, tapoina, tottumuksina sekä näkyy käytännön toimina. 7

10 8 Kuva: Andrea Vannucchi

11 4. POLKU kunnan yhteistyönä Ohjeet Askeleille Lapsille ja nuorille suunnattavan arvo- ja asennekasvatuksen lisäksi POLKU tuo kuntiin työkalun kehittää toimialat, osastot ja yksiköt läpäisevää yhteistyötä. POLKU haastaa kunnan toimijat pohtimaan millä tavoin he vastaavat aidon ennaltaehkäisyn haasteeseen. POLUSSA yhteistyötä tekevien voimavarat linkittyvät toisiinsa. Silloin kiristyvän kuntatalouden tilanteessakaan ei päättäjien tarvitse talousarviovajeen pelossa hylätä uusia alkuja. Yhteinen tavoite, työkalujen suuntaaminen tavoitteeseen keskittyen ja päällekkäisyyksien poistaminen ovat yksinkertainen resepti rakentaa uutta ilman lisärahoitusta. Muistilista yhteistyöhön Miettikään yhdessä toiminnan alkuun kuntanne viestintää. Kulkeeko tieto helposti eri toimialojen välillä? Tietävätkö esimerkiksi kirjasto, nuorisopalvelut ja yhdyskuntatekninen osasto millaisia yhteisiä ponnistuksia heillä on? Mitkä ovat tiedonkulut esteet? Millaista tietoa kaipaatte toisiltanne, että yhteiseen tavoitteeseen pääsy on mahdollista? Määrittäkää jokaiseen yksikköönne työntekijä, jonka toimenkuvaan kuuluu tiedonsiirron tehtävä. Hänen tehtävänsä on signaalien haistelu ja mahdollisuuksien etsintä. Tiedonsiirtäjä tuntee kunnan kehittämishaasteet, toimijoiden osaamisen ja voimavarat osallistua kunnan yhteiseen kasvatustehtävään. Muistakaa, että jokaisen julkisen sektorin työntekijän velvollisuus on välittää kuntalaisten hyvinvointia lisäävää ja toimintaa tehostavaa tietoa osastojen välillä. Ottakaa käytännöksi sisällyttää osastojen välinen yhteistyö ja laaja toisten kuuntelu erityisesti kehittämistyöhön. Yksinäiset hankkeet ovat resurssien hukkaa. Yhteisöllinen projekti kehittää ja kehittyy voimallisemmin. Kirjan turkoosilla otsikoidut sivut ovat Askeleet-osuus. Niiden avulla voitte hahmotella tavoitteen POLULLE (Askel 1), tuotannollisen rakenteen (Askel 2), sekä vuosiohjelman sisällön (Askeleet 3-8). Askel 9 auttaa palautteen keräämisessä, uuden ohjelmakauden suunnittelussa ja toiminnan kehittämisessä. Kunnan voimavarat määrittävät miten POLKU käytännössä toteutuu. Mikäli kunnalla on mahdollisuus nimetä koordinoiva henkilö, toimii hän suunnittelun ohjaajajana ja eri toimijoiden tuottaman tiedon kokoajana. Tällöin esimiehet, asiantuntijat, kasvattajat ja kansalaisaktiivit täyttävät kirjaa tahoillaan tai yhteisissä suunnittelutilaisuuksissa. Koordinoija luo materiaalista rakenteen ja kausiohjelman. Hän kokoaa yhteen toteutuneen kauden onnistumiset ja epäonnistumiset, joiden perusteella hän luo uuden kauden ohjelman. Koordinoijan avuksi on hyvä luoda monialaisia työryhmiä sekä ohjausryhmä, jotta kokonaisvaltainen näkemys ja kaikkien osapuolten tarpeet tulevat työssä huomioiduksi joka hetki. Mitä isompi kunta, sitä enemmän koordinoinnin ja ohjatun monialaisen yhteistyön merkitys korostuu. Mikäli saatte kirjatuksi POLUN kuntanne tuloskortteihin, palvelurakenteisiin tai lautapäätöksiin, on sen jatkuvuus paremmin taattu kuin epävirallisena työnä. Työkirjaa voidaan käyttää myös yksittäisen luokan, päiväkotiryhmän tai nuorisotalon omaehtoisen POLKU-työn suunnittelupohjana. POLULLE on mahdollista lähteä ruohonjuurelta omalla joukolla matkaten. Yksittäinen teko on tällöin esimerkki, joka omilla askeleillaan innostaa osastoja, toimialoja tai kunnan koko rihmastoa tarttumaan haasteeseen. Sivuja saa vapaasti kopioida. Työkirjan sivuilla on ohjeita ja vinkkejä siitä, millä tavoin kutakin askelta voi työstää. 9

12 ASKEL 1 - TAVOITE Ohjenuoramme kuntalaki 1 Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. 27 Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kuntalaki /365 Suunnitelkaa ja esittäkää Toivokaa kuntaanne POLKUA ja vaikuttakaa siihen, että suunnittelu- ja toteutustyö lähtee käyntiin. Ottakaa mukaan vuosittaisen POLKU-ohjelman suunnitteluun jokainen kunnan toimiala ja osasto. Miettikää, miten yhdessä voitte rakentaa kohderyhmän kasvua tukevan kunnallisen tai yksikkönne oman oppimisympäristön. Miettikää, aloittakaa Kuka kantaa vastuun POLUN suunnittelusta ja toteutuksesta kunnassanne, yksikössänne, luokassanne tai ryhmässänne? Hän toimii POLUN kokoonkutsujana ja vastaa erilaisten toteuttajien toiveiden kuuntelusta ja kokonaissuunnittelusta. Kirkastakaa kuntayhteistyö Kirjatkaa kuntatyön tavoitteenne vielä selkeästi ylös. Miten POLKU palvelee kuntaa? Onko teillä erityistarpeita koskien osastojen välistä yhteistyötä ja tiedonkulun lisäämistä? Tarvitsetteko POLKUA nivelvaiheisiin, suvaitsevaisuuskasvatukseen, asuinalueiden kehittämiseen vai kenties vanhustyön ja sivistystoimen yhteistyön lisäämiseen? 10

13 Roolittakaa mahdolliset toimijat alusta alkaen. Miettikää kenellä on tahtoa ja resursseja. Kutsukaa heidät mukaan suunnitteluun. Kutsukaa mukaan erityisesti ne, jotka eivät keksi tulla mukaan. Voisiko liikuntapalvelut vastata Ympäristö-teemasta ja suunnata osaamistaan luonnossa liikkumisen toteuttamiseen? Millä tavoin taiteen perusopetuksen tuotannot tukevat POLKU-työtä? Voiko kunnan yhdyskuntatekninen osasto varata talousarvioonsa materiaaleja lasten piharakentamiseen? Voisiko perheneuvolan kautta saavuttaa kotihoidettavat lapset? Ketä kutsumme mukaan? Miten POLKU tahoa palvelee? Mitä voimavaroja saamme mukaan?

14 TAVOITE KIRKKAAKSI Miksi tekisimme POLKUA? Millainen on hyvinvoiva Suomi vuonna 2030? 12

15 MILLAISET IHMISET YLLÄPITÄVÄT ONNELLISTA MAAILMAA? Piirtäkää tai kirjoittakaa onnellisen maailman manifesti taustalle. Millainen ihminen huolehtii onnellisesta maailmasta? Piirtäkää tai kirjoittakaa kuva huolenpitäjäihmisestä. 13

16 MILLAINEN IHMINEN HUOLEHTII MAAILMASTA? Muotoilkaa yhteenveto napakaksi. Kirjoittakaa lause tähän päähän muistilapuksi. MIKÄ UHKAA TÄTÄ ONNEA? Kirjoittakaa tai piirtäkää taustalle tämän hetken haasteet ja hyvinvointiin pääsyn uhat. 14

17 SIIRTÄKÄÄ LAUSE TÄHÄNKIN PÄÄHÄN. Se on kulttuurikasvatuksen tavoitteenne. MUUTTAKAA UHAT KASVATUKSEKSI. Millaisella arvo- ja asennekasvatuksella pääsemme kulttuurikasvatuksen tavoitteeseen? 15

18 ASKEL 2 - SAAVUTETTAVUUS PÄÄTTÄKÄÄ ketkä osallistuvat POLKU ohjelmaan vuosittain? Jakakaa ryhmä osiin POLUSSA on viisi teemaa. Teemoja voi pilkkoa tai yhdistää teille sopivan mallin aikaansaamiseksi. Miettikää syntyykö luonteva jako varhaiskasvatuksen organisaation, isompien kyläkeskusten, koulurakenteen tai muun hallinnollisen, maantieteellisen tai henkisen rakenteen mukaan. Miettikää miten kulttuurikasvatus pääsee kohderyhmän luo sujuvimmin. Päättäkää aikataulutus. Kuinka usein lapset osallistuvat yhden teeman toteuttamiseen? Ottakaa avuksi karttoja, organisaatiomallinne ja luonnostelkaa niihin ratkaisuja. Pyytäkää kommentteja ja ideoita laajalti. TILA VILLEILLE IDEOILLE 16

19 PIIRTÄKÄÄ PAPERILLE TAI KARTAN PÄÄLLE HAHMOTELMIA POLKU-ALUEISTA. Liittäkää tähän laajasti punnittu ja keskustelun kautta päätetty malli alueista ja siellä olevista toimintakohteista (koulut, päiväkodit, nuorisotalot...). 17

20 Ideoikaa POLKU-kellon kulku Hahmotelkaa kuntanne, yksikkönne, luokkanne tai ryhmänne panostus kulttuurikasvatukseen. Minkä verran rahaa, minkä verran henkilötyövuosia, minkä verran aineita, tarvikkeita ja materiaaleja voitte suunnata POLKUUN? Ottakaa näkökulmaksi olemassaolevat voimavarat. Miten voitte huomioida työnkuvia tai palveluiden sisältöjä suunnitellessanne POLKU-työn? Miettikää millaisia tukirakenteita synnytätte POLUN ympärille. Suunnitelkaa vuosittain POLKU-kello alueenne sopivan rakenteen mukaan. Montako osallistujaa / alue tulee mukaan? Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Kuinka monta tuntia toimintaa voitte tarjota vuosittain lapsille, nuorille ja kasvattajille? Millä aikataululla? Millaisia voimavaroja on lähdettävä etsimään? Pyörähtääkö kello keväisin vai syksyisin? Ideoikaa POLKUNNE alkuun. TILA VILLEILLE IDEOILLE 18

21 LOPULLINEN POLKU-MALLIMME ON 19

22 5. Läpäisevät periaatteet POLKU-ohjelma kulkee kestävän kehityksen tietä jokaisella askeleellaan. Kun suunnittelette tai toteutatte POLKUA käytännössä, muistakaa näiden näkökulmien tärkeys jokaisessa oppimisympäristöön liittyvässä valinnassa. Oppiminen POLUSSA rakentuu yksityiskohtien johdonmukaisuuden kautta. Taloudellinen ulottuvuus NUUKUUS MATERIAALIEN KIERTO JA SÄÄSTÄVÄISYYS Tarvikkeet on mahdollista löytää läheltä. Elinympäristömme on jo täynnä aineksia, esineitä, ylijäämää ja luonnonaarteita. Tälle kaikelle on hyvä pitää silmät avoinna ja ottaa hyötykäyttöön. Kierrätettävät, korjattavat ja läheltä löytyvät ainekset tekemiseen opettavat lapsia sekä aikuisia säästäväisyyteen ja kekseliäisyyteen. Perinteiset käsityötekniikat tarjoavat mahdollisuuden valmistaa tuotteita, jotka voidaan purkaa ja kierrättää sekä koota uusiksi tuotteiksi. Katso Menetelmäopas nro 1 Nuukuus-lista, s. 54. LÄHELTÄ LÖYTYVÄN ARVOSTAMINEN POLKU-toiminta saapuu lähelle ja hyödyntää ympärillä olevaa. Ajoittain toiminnan päämääriä tukevat retket museoihin, teattereihin, kirjastoihin, mutta ensisijainen oppimisen ympäristö löytyy aina vierestä tai maailmasta sähköisten viestintävälineiden kautta. Samalla voitte suunnata POLUN mahdolliset rahalliset resurssit ohjaajien palkkaukseen joukkojen liikuttamisen sijaan. Katso Menetelmäopas nro 1 Nuukuus-lista, s. 54. Katso Menetelmäopas nro 2 Luonnossa liikkumisen kansalaistaito, s. 58. Kulttuurinen ulottuvuus VAIKUTTAMINEN LAPSI KULTTUURIVAIKUTTAJANA POLKU-työskentelyssä lapset ja nuoret tekevät vaikuttavia tekoja. Tärkeintä tekemisessä ei ole aikuisen silmin täydellinen lopputulos, vaan lasten sekä nuorten kauniiksi, toimivaksi, hyväksi ja tarpeelliseksi kokema. POLULLA lapset rakentavat pihoja, maalaavat seiniä, hoitavat ympäristöä ja kampanjoivat aikuisten kanssa elämisen arvoisen elämän puolesta. POLULLA lapset ja aikuiset etsivät, löytävät, erehtyvät yhdessä ja oppivat toisiltaan. AIKUISEN ROOLI POLULLA aikuinen rakentaa oppimisen ja luomisen ympäristön. Aikuinen huolehtii materiaalien luo pääsemisestä ja oppimisympäristön yksityiskohtien rakentumisesta. Aikuinen ei luo valmiita malleja, joita lapset toistavat, vaan antaa tilan löytää ja keksiä itse. POLKU suo lapselle oikeuden epäonnistua. Aikuiset ymmärtävät tämän aitoa ongelmanratkaisukykyä kehittäväksi tavaksi toimia. POLKU tarjoaa kasvattajien tueksi eri alojen ammattilaisuuden. Se tuo lasten kasvuympäristöihin taiteilijoita, perinnetietäjiä, menneisyyden ja nykyisyyden asiantuntijoita, ympäristökasvattajia, mummoja ja pappoja sekä kansalaistoiminnan osaamisen. Kasvatushenkilökunta saa POLUSTA työkaluja oman työnsä tueksi. POLKU on toimintatapakoulutusta kasvattajille, työn ohessa tapahtuvaa täydennyskoulutusta. Katso Menetelmäopas nro 3 7 Menetelmiä ja tietovarantoja, s

23 Sosiaalinen ulottuvuus AUTTAMINEN YHDESSÄ TEHTÄVÄT TEOT POLUSSA joukot työskentelevät yhdessä. Kaikki toimet ovat projekteja ja prosesseja, joilla osallistujat vaikuttavat ja tekevät oikeita töitä, tarpeesta syntyviä tekoja. POLULLA yhden teko yhtyy toisten tekoihin. Projektien tulokset ovat yhteistyön tuloksia. POLKU toimija ei askartele itselleen koristeita vaan rakentaa yhteisölle tärkeitä asioita, joko näkyviä tai henkisiä. Näin teot korostavat arvopohjaa: maailman ja muiden kunnioittamista sekä huolenpitoa. LÄHELTÄ LÖYTYVÄ APU JA TUKI POLUSSA eri alojen ammattilaiset saapuvat kasvatusyhteisöön taitojensa kanssa. POLKU-ohjaajat kuuntelevat yhteisön tarpeet sekä toiveet ja suunnittelevat haaveet eläväksi saattavat POLKU-projektit. Mikäli kunnalla on mahdollisuus palkata POLKUUN koordinaattori, toimii hän haaveiden kerääjänä, työn ohjaajana sekä kokonaisuuden koossapitäjänä. Työn voi suorittaa myös yksittäisten ohjaajien verkkona tai luokan/ryhmän omana työnä. KEINOTEKOISTEN RAJOJEN YLITTÄMINEN POLKU rakentaa rihmastoja kunnan sisälle, sen osastojen, toimialojen, yksiköiden ja henkilöstön osaamisen välille. POLKU ei miellä kuntaa sektoreina, vaan yhteiskunnan hyvinvointiin tähtäävänä kokonaisuutena. POLKU kerää kaikki mahdolliset toimijat toteuttamaan yhdessä määriteltyä tavoitetta. Samalla työ kirkastaa kunnan henkilöstölle mitä ennaltaehkäisevä hyvinvointi tarkoittaa käytännössä. Ekologinen ulottuvuus VASTAVUOROISUUS MAAILMA ON KOKONAISUUS Maailman jokainen osa, niin ihmiset keskenään, kulttuurit keskenään kuin elollisen ja elottoman luonnon osat ovat sidoksissa toisiinsa. Tekomme ei ole vain meidän eleitämme, vaan liikutamme niillä aina myös ulkopuolista todellisuuttamme. POLKU-oppimisympäristön lukuisat yksityiskohdat tuovat esille vastavuoroisuuden idean. Samalla osallistujat oppivat kuinka teoilla on merkitys, joko tuhoavana, säilyttävänä tai rakentavana. POLKU esittää vaihtoehtoja sille kuinka kuluttavalle ja ruhjovalle elämänmuodolle on aina olemassa vaihtoehtoja. Nämä mahdollisuudet ovat helposti ja vaivattomasti jokaisen saavutettavissa. TEKONI OVAT KAUASKANTOISIA Vastuulliset ihmiset ymmärtävät tekojensa seuraukset. Heillä on tieto siitä kuinka pienikin ele, sana, valinta tai asenne vaikuttaa. POLKU-oppimisympäristön rakentaminen vilisee yksityiskohtia, jotka kaikki opettavat kuinka meillä jokaisella on mahdolisuus tehdä kestäviä valintoja, niin kanssaihmisten kunnioittamisessa, ympäristön kuormituksessa ja siinä kuinka yhteisöä ilahduttava asia tuottaa aina enemmän kuin itsekeskeisyys. Kyse on päätöksistä: olemmeko ystävällisiä, mietimmekö materiaalin kiertokulun periaatteita, muistammeko valinnoillamme luonnon kuormittumisen tai ymmärrämmekö kuinka jokainen ihminen taustastaan huolimatta on aina inhimillinen. 21

24 ASKEL 3 - Kestävä kehitys NUUKUUDEN HUONEENTAULU Mitä voimme saada pyytämällä? Mitä löydämme läheltä? Millaisia aarteita löydämme varastoista, vinteiltä, kaapeista? 22

25 Laatikaa lapseen lapsilähtöisen pedagogianne huoneentaulu. Kirjoittakaa ympärille miten aikuinen tukee lapsen kasvua vastuullisuuteen. 23

26 KUNNAN VOIMAVARAT Kaikki kunnan voimavarat on tarkoitettu hyvinvoinnin tukemiseen. Miettikää mitä tarvitsette POLUN tueksi. Kirjatkaa sekä hallinto- että ruohonjuuritasolta saatavan avun muodot. TILAPALVELUT NUORISOPALVELUT PUISTO-OSASTO KIRJASTO NEUVOLA RUOKAHUOLTO SOSIAALIPALVELUT PERUSOPETUKSEN HALLINTO LIIKUNTAPALVELUT YLÄTASON HALLINTO KANSALAISOPISTO VARHAISKASVATUKSEN HALLINTO KULTTUURIPALVELUT SIISTIJÄT, TALOMIEHET MUSIIKKIOPISTO Ympyröikää mahdollisten kumppanien nimet ja kirjatkaa alle tuen tapa. 24

27 YHDISTYKSET MUUT VOIMAVARAT Miettikää mistä muualta löydätte apua. Ympyröikää mahdollisten kumppanien nimet ja kirjatkaa alle tuen tapa. OPPILAITOKSET VANHEMMAT JOKU MUU SEURAKUNNAT TAIDETOIMIKUNNAT ISOVANHEMMAT VAPAAEHTOISET VALTAKUNNALLISTEN JÄRJESTÖJEN KOULUTUKSET JA PROJEKTIT Ottakaa sivuista kopioita ja tehkää nippu erilaisten POLKU-toimijoiden apuvoimista, niin koulujen, päiväkotien, nuorisotalojen kuin sisällön tuottajien tai koordinoijien. Päivittäkää tiedot vuosittain. Ne toimivat apuna työn toteuttamisessa. 25

28 26 kuva: Tero Teränen

29 VASTAVUOROISUUDEN LUPAUKSEMME Lupaamme kunnioittaa seuraavia asioita, koska niiden kunnioittaminen luo hyvää elämää meille kaikille Ottakaa sivusta kopioita ja tehkää nippu erilaisten POLKU-toimijoiden lupauksista olla vastavuoroinen, niin koulujen, päiväkotien, nuorisotalojen kuin sisällön tuottajien tai koordinoijien. Päivittäkää tiedot vuosittain. Ne toimivat apuna työn toteuttamisessa. 27

30 6. POLUN 0ppimiskäsitys perustuu leikin ja tekemisen voimaan POLULLA lapset ovat uteliaita, maailmaan kokonaisvaltaisesti suhtautuvia tekijöitä. Lapset tekevät POLUSSA vaikuttavia tekoja ja työskentelevät maailman, toisten ja itsensä hyvinvoinnin puolesta. Polkuilija eivät pelkää epäonnistumista, sillä vain kokeilemalla voi oivaltaa ja löytää. POLUSSA lapset vaikuttavat ja muuntavat ympäristöään omin voimin. He oppivat kulttuurivaikuttajiksi, jotka ovat omatoimisia, toimeentarttuvia sekä työteliäitä. POLKU ruokkii ihmisten kekseliäisyyttä ja aloitteellisuutta. o 3-vuotiaille suodaan oikeus rauhaan, pysähtymiseen ja ihmettelyyn. POLKU tarjoaa aivan pienille mahdollisuuden pitkäkestoiseen leikkiin ja aistien kautta maailman vastaanottamiseen. 4 5-vuotias on seikkailija ja mielikuvituksella ratsastaja. Hän tekee sankaritekoja prosessina, leikkiä rakentaen ja ympäristöä valloittaen. esikoululaiset lähtevät tutkimaan maailmaa ongelmia ratkaisten, mutta leikin voimallisin siivin. I III-luokkalainen saa POLUSSA olla vielä lapsi, hän oppii leikin ja tiedon yhdistämisen kautta erityisesti ryhmässä toimimisen taitoja sekä saa tunteen kuinka joukko vaikuttaa. IV VI-luokkalainen on POLUSSA tutkija ja etsijä. He ovat taitavia, näppäriä ja kykenevät hurjan suuriin tekoihin lähiympäristönsä hyväksi. yläkoululainen on vaikuttaja ja näkijä. POLKU ruokkii kohta itsenäisyyteen rientävien nuorten kriittisyyttä maailman itsestäänselvyyksiä kohtaan ja vahvistaa heidän uskoa itseensä oman elämänsä rakentajina. yläkoulu alakoulu esikoulu v yhteisö vaikuttaminen kriittisyys rakentaminen tutkiminen leikki aistit minä kasvuympäristö lähiyhteisö maailma 28

31 7. Oppimisympäristö rakentuu punnituista yksityiskohdista POLUSSA jokainen kulttuurikasvatuksen yksityiskohta tukee tavoitteeseen pääsyä - arvo- ja asennekasvatusta tiedon, taidon, toiminnan, osallisuuden ja jakamisen yhdistävin menetelmin. Oppimista tukevat tällöin materiaalivalinnat, tilat, tunteiden ja aistimusten huomioiminen sekä yhteisöstä saatava tuki, lämpö ja huolenpito. Toimijat huomioivat sisällön suunnittelussa aina osallistumisen ja itse tekemisen näkökulman. Näistä rakentuu POLUN oppimisyhteisö. Aineellinen oppimisympäristö sisältää tilat, välineet, materiaalit. Kokemuksellinen oppimisympäristö huomioi tunteiden, aistimusten ja elämyksellisyyden merkityksen oppimisen tukena. Yhteisöllinen oppimisympäristö tukeutuu lähiympäristöjen voimavaroihin, joiden kautta rakentuu koulujen, päiväkotien ja nuorisotilojen työn tueksi verkostoja. Voimavarojen mukaan avuksi voidaan palkata myös ulkopuolisia asiantuntijoita. POL- KU arvostaa myös kasvatusyhteisön jäsenten osaamista. Osista muodostuu oppimisyhteisö, joka toteuttaa projekteja ja prosesseja. Silloin POLKUkasvatustyön tukena toimivat eri alojen ammattilaiset, lähiyhteisöt, kunnan sisältä löytyvä osaaminen sekä voimavarat. Oppimisyhteisössä POLKUUN osallistuvat kartuttavat tietojaan ja taitojaan. Projektien toteutuksessa he saattavat osaamisensa osallisuudeksi ja tekevät itselleen, yhteisölleen ja yhteiskunnalle merkittävää työtä. POLKU tietona: POLKU työskentely alkaa tiedonhaulla. Taiteet ja tieteet toimivat työskentelyssä suunnittelun apuna, inspiraationa. Voimavaroista riippuu onko POLKUUN mahdollista palkata tiedonhakua ohjaavia asiantuntijoita, järjestetäänkö suunnittelutyön tueksi retkiä museoihin, tarjotaanko lapsille ja nuorille esityksiä tai muita elämyksiä projektityön innoittajiksi. Menetelmäoppaassa on nettilinkkejä ja kirjallisuuslistoja, jotta kasvattajat voivat myös itse suunnitella ja toteuttaa tämän tason. POLKU taitoina: Tiedonhaun tavoitteena on toiminta. POLKU toteutuu töinä, joilla lapset ja nuoret tekevät vaikuttavia tekoja. Vaihtoehtoja työmenetelmien valintaan on useita jokaisessa teemassa. Jos POLULLE on varattu rahaa, kannattaa se suunnata eri alojen ammattilaisten palkkaamiseen. He ohjaavat tällöin projekteja ja tarjoavat samalla kasvattajille menetelmäkoulutusta. Ilman rahoitusta asintuntijuutta löytyy vapaaehtoisista. Talojen oma osaaminen on aina myös voimavara. Menetelmäopas antaa vinkkejä projektien toteutukseen. POLKU osallisuutena: POLKU-projektien ja prosessien sisällön suunnittelu lähtee aina osallisuuden näkökulmasta. Teemojen esittelytekstejä seuraavat tehtävät auttavat teitä sisällön suunnittelussa. tärkeä POLKU: POLKU-työskentely syventyy, kun osallistuminen muuttuu jakamiseksi. Tämä vahvistaa oppijoiden tärkeyden ja merkittävyyden tuntemuksia. Tärkeä POLKU -kohdissa on vinkkejä, kuinka luokat ja ryhmät siirtävät POLKU-projektien kautta saamiaan taitojaan sekä tietojaan lähiyhteisön hyväksi. Samalla lapset, nuoret ja kasvattajat vievät kasvatusyhteisöjen voimavaroja muiden tueksi ja iloksi. 29

32 8. Arvokasvatuksen toteuttaminen POLUSSA 8.1. MINÄ - vaikuttaja yhteisössä aineellinen oppimisympäristö KOULU, PÄIVÄKOTI, PIHA MINÄ-teemassa osallistujat rakentavat omaa kasvuin- ja työympäristöään viihtyisämmäksi ja monimuotoisemmaksi. Lapset ja kasvattajat ratkovat jokapäiväisen arkiympäristön haasteita ja toteuttavat sinne haaveita kuten oleskelutiloja, käytäväremontteja, leikkitiloja pihoille tai valmistavat kauan toivotun teatterin. kokemuksellinen oppimisympäristö YHTEISTYÖN VOIMA, OIKEUS OSALLISTUA MINÄ-teema korostaa itse tekemistä ja sitä kuinka yhden tekijän valmistama osanen on itseään suurempi liittyessään muiden tekoihin. Yksilö osaa ja kykenee, mutta yksinään hän on voimattomampi kuin yhdessä. yhteisöllinen oppimisympäristö TALKOOT, VANHEMMAT, ISOVANHEMMAT Talkoot, vanhempien ja isovanhempien osallistuminen kasvattavat voimaa muovata ympäristöä. MINÄ-teema yhdistää luontevasti eri sukupolvet lasten kasvuympäristöissä. Mikäli MINÄ-projekti on säännöllisesti kehittyvä pitkäaikainen prosessi, toimii se hyvin vuosittaisena teemapäivänä kutsua lasten ja nuorten lähipiiri töihin. Lasten ja nuorten itsetuntemus vahvistuu turvallisesti eri sukupolvien taitojen täydentäessä toisiaan. MINÄ oppimisyhteisönä OIKEUDET KUNTALAISENA Rakennusprosessin päämääränä on opettaa kuinka julkiset tilat ovat meidän kaikkien omaisuutta ja kuinka kunta ovat kuntalaiset, ei meistä irrallaan oleva laitos. materiaalivalinnat YLIJÄÄMÄ, VARASTOJEN JA LUONNON AARTEET MINÄ-teemassa rakennetaan ilman investointibudjetteja. Se on mahdollista pyytämällä lahjoituksia, tekemällä käsityö- ja kuvataidetunneilla omien esineiden sijaan isoja yhteisöllisiä töitä tai miettimällä mitä muita mahdollisuuksia viihtyisyyden lisämiseksi löytyy vaivattomasti, ilmaiseksi tai toisin arkea katsomalla. asiantuntija-apu VISUAALISET TAITELIJAT, PUUTARHURIT, RAKENTAJAT MINÄ-teema on visuaalisoinnin taitoa ja rakentamisen ammattilaisuutta hyödyntävää. Jos POLULLA on rahaa palkkaukseen, käytetään sitä kummitaiteilijoiden tai puutarhureiden rekrytointiin. Ilman rahoitusta toimivat pullapalkalla apuna rakennuspapat ja kutoja-äidit. Iso apu löytyy myös oman yksikön osaamisesta, puutarhaintoisista keittäjistä pajurakentamisen harrastajiin. kunnan yhteistyö TILAPALVELUT, TAIDEMUSEOT Toteutukseen valitut haaveet määrittävät tuen tarpeen. Teema on mainio kunnan varastoihin ujuttautumisen tai tila- ja ylläpitopalveluiden ylijäämämateriaaleihin tarttumisen keino. MINÄ-teeman kautta kunnan teknisen toimialan työntekijät löytävät luontevan kentän määritellä oman kasvatustehtävänsä. Teema korostaa estetiikan merkitystä ihmiselle. Taidenäyttelyt, visuaalinen esittävä taide tai elokuvat toimivat inspiroijina haaveiden toteutuksessa. Kunnan taidekokoelmat voi jalkauttaa lähelle lapsia kiertävillä taidepakkinäyttelyillä (Menetelmäopas nro 3, s. 60). 30

33 Aihekokonaisuuksiin vastaaminen ESTETIIKKA, OSALLISUUS, YRITTÄJYYS MINÄ-teema tukee Vasun esteettistä ja matemaattista orientaatiota mahdollistaessaan kuvittelun, elämyksen ja intuitioiden vahvistamisen. Rakentaminen kehittää päättelemisen, vertailun ja laskemisen kykyjä. Perusopetuksen aihekokonaisuuksista teema korostaa osallistuvaa kansalaisuutta, yrittäjyyttä, turvallisuutta sekä ihmisenä kasvua. Teema mahdollistaa kouluyhteisön kehittämisen innovatiivisesti ja päämäärätietoisesti. Oman kasvuinympäristön viihtyisyyttä lisäävät teot tehostuvat, mikäli toimijat tekevät yhteistyötä verkostoituen koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Samalla lisääntyy oma ja yhteisön hyvinvointi. Rakennusprojektien kautta työturvallisuuden näkökulma on huomioitava. Lasten ja nuorten itsensä valmistamat tilat, erityisesti ulkotilat, kannustavat pohtimaan väkivallattomuuden ja säilyttämisen merkitystä. Teema tarjoaa luontevan kentän koulun ja kodin yhteistyölle. Ihmisenä kasvun kannalta MINÄ-teema korostaa estetiikan ja viihtyisyyden merkitystä elämänlaadussamme. Sen kautta korostuu yksilön merkitys ryhmän ja yhteisön jäsenenä. Oppiminen ikäkausittain VIIHTYISYYDEN MERKITYS, RAKENTAMINEN o 3-vuotiaat: Väreihin ja muotoihin tutustuminen; taidepakkinäyttelyyn (Menetelmäopas nro 3, s. 60) tutustuminen päiväkodissa; oma mielikuvitus suunnittelussa ja yhteisöllisen teoksen osien toteutuksessa; pihaprojekteissa pitkäkestoisen leikin tilojen valmistaminen. 4 5-vuotiaat: Visuaaliseen taiteeseen tutustuminen päiväkodeissa ja sen yhdistäminen leikkiin; yhteisölliseen teokseen osien valmistaminen; pihaprojekteissa istutusten ja kylvöjen teko sekä niiden hoito. esi- ja alakoululaiset: Vierailut näyttelyissä tai visuaalisissa esityksissä; suurten yhteisöllisten teosten valmistaminen omaan ympäristöön ja kummivanhainkoteihin (Menetelmäopas nro 3, s. 60); pihasuunnittelu; rakenteiden toteutus luonnonmateriaaleista ja nikkaroimalla; istutukset ja niiden hoito. yläkoululaiset: Omat suunnitteluprojektit yhteistyössä ammattitaiteilijoiden kanssa; suunnitelmien toteuttaminen äidinkielen, kuvataiteen, liikunnan ja käsityön yhdistelmänä; näyttelyrakenteiden (Menetelmäopas nro 3, s. 60) valmistaminen kummivanhainkoteihin. MINÄ tietona: Taidemuseon näyttelyt, puistot, arkkitehtuurikohteet, kunnan %-taiteeseen tutustuminen, valotaide tai visuaalisesti painottunut esittävä taide kuten nykysirkus, -tanssi, teatteriesitykset ja osa elokuvista toimivat inspiraationa lasten työskentelyyn. Kiertävät jurytetyt taidenäyttelyt, taidepakkinäyttelyt (Menetelmäopas nro 3, s. 60), osana POLKUA ovat mahdollisuus tuoda visuaalisuus lasten luo ilman retkien järjestämistä. MINÄ taitoina: Työskentely korostaa visuaalisuutta. Lähiympäristöä voidaan kehittää grafiikan, kuvataiteen, valokuvan, valotaiteen, puutarha- ja maisemasuunnittelun, muotoilun, käsityön ja arkkitehtuurin keinoin. MINÄ osallisuutena: Teema opettaa kuinka julkiset tilat kuuluvat kuntalaisille. Tällöin tilojen käyttäjillä on oikeus vaikuttaa tiloihin oman esteettisen tajunsa ja tarpeidensa kautta. Samalla he kyseenalaistavat teknisen toimen herruuden päättää julkisten tilojen sisustuksesta tai pihojen suunnittelusta ilman käyttäjänäkökulmaa. tärkeä MINÄ: Teeman käsittely syventyy liittämällä työskentelyyn yhteistyö läheisen vanhainkodin tai palvelutalon kanssa. Tällöin lapset jakavat koulupihojensa perennat kummitalojen pihoihin tai valmistavat oppimallaan tekniikalla julkista taidetta sen osastoille, ruokailutiloihin ja käytäviin. 31

34 ASKEL 4 - Meidän kasvu- ja työympäristömme Kirjatkaa vartaloon lasten toiveet jokapäiväiselle kasvuympäristölleen. Kirjatkaa päähän aikuisten haaveet, jotka liittyvät jokapäiväiseen työympäristöönne. Kirjatkaa ympärille toiveet. Mitä haluatte tehdä MINÄ-teeman kautta toiveiden toteuttamiseksi? 32

35 Miten toteutamme haaveen? KERÄÄMME TIETOJA HANKIMME TAITOJA MITEN KAIKKI OSALLISTUVAT? MINNE JA MITEN JAAMME OSAAMISEMME? Ottakaa sivuista kopioita ja tehkää nippu toimijoiden toiveista, niin koulujen, päiväkotien, nuorisotalojen kuin sisällön tuottajien tai koordinoijien. Päivittäkää tiedot vuosittain. Ne toimivat apuna sisällön suunnittelussa. 33

36 8. Arvokasvatuksen toteuttaminen POLUSSA 8.2. AIKA - aikaan ja paikkaan kuuluminen aineellinen oppimisympäristö LÄHIYMPÄRISTÖ, KULTTUURIYMPÄRISTÖ AJASSA liikkuminen on mahdollista maisemassa, rakennuksissa ja muistoissa kulttuuriympäristössä. Teeman kautta lapset ja nuoret oppivat kuinka ihmisen elämä on kautta aikojen rakentunut läheltä löytyvien materiaalien, vuodenaikojen ja mahdollisuuksien kanssa käsi kädessä. kokemuksellinen oppimisympäristö LÄHELTÄ LÖYTYVÄN ARVO, TYÖNTEKO AJAN käsittelijät oppivat mikä heidän lähellään on ihmiselle tärkeää, merkittävää ja tarpeellista, niin tänään kuin eilen. Teeman käsittelyssä yhdistyvät tieto ja sen työstäminen työnteon kautta. Tämä on mahdollista esimerkiksi nimikkokohteen (Menetelmäopas nro 4, s. 62) hoidon tai kyläsuunnittelun (Menetelmäopas nro 4, s. 62) ja sen toteutuksen kautta. Teema korostaa arkisen työkasvatuksen merkitystä. yhteisöllinen oppimisympäristö TIEDON, MUISTOJEN JA MERKITYSTEN JAKAMINEN Lähiympäristössä asuu monenlaisia ihmisiä. Toisille sen menneisyys ja nykyisyys ovat tekojen kenttä. AIKA hyödyntää yhdistysten, kotiseutu- ja kyläaktiivien osaamista ja tuo kansalaistoiminnan näkyviin lapsille, niin perinteiden vaalimisena, muistoina kuin ihmisiä lähellä olevan merkittävän ja arvokkaan puolustamisena sekä ymmärtämisenä. AIKA oppimisyhteisönä ELÄMISEN KANNALTA OLEELLISEEN TYYTYMINEN Menneisyyden elämään tutustuminen opettaa meille oman aikamme kulkijoille kuinka laadukkaan elämän oleellisimmat asiat ovat yleensä läheltä löytyviä ja vaatimattomia, sekä kuinka niihin kiinnittymistä tukee työ. materiaalivalinnat NIMIKKOKOHDE, LÄHIYMPÄRISTÖ Menneisyys ja nykyisyys ovat aineettomia ja aineellisia yhtä aikaa. Nimikkokohde on materiaali. Retkeilyn kautta lapset voivat kartuttaa luonnonmateriaalivarastoja (Menetelmäopas nro 1 Nuukuuslista, s. 54), mikä opettaa kuinka oppimateriaalit löytyvät läheltä. Työskentely voi olla aineetonta työkasvatusta. Kyläsuunnittelu yhdistää aivotyön konkretiaan, kun lapset toteuttavat prosessina luomiaan kyläsuunnitelmia käytännössä. asiantuntija-apu HISTORIA, TAIDE TUTKIMUKSENA, TYÖKASVATUS Kulttuurihistoria, arkeologia, kansanrunous, kansatiede tai maisematutkimus ovat AIKAA tutkivia tieteitä Näitä edustava POLKU-ohjaaja soveltaa tietonsa käytäntöön: tutkimisen ympäristönhoitoon (Menetelmäopas nro 4, s. 62). Tieto voi tuottaa suunnitelmia, mutta tiedonhaussa kannattaa hyödyntää myös taiteen tutkivaa ulottuvuutta - sadutuksesta valokuvaukseen. Menneisyys opettaa esineiden ja työtapojen kautta kuinka ihminen on elänyt läheisen kanssa vuorovaikutuksessa. Näin käsityöläiset tai työmenetelmien taitajat sopivat opettajiksi teemaan. kunnan yhteistyö KAUPUNKISUUNNITTELU, MUSEOT = Kuntien kaavoittajat hyötyvät AIKA-teemasta, mikäli tieto lasten ja nuorten arvokkaaksi kokemasta ympäristöstä välittyy POLUN kautta kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen osastoille. Teema on oiva keino museotyön jalkauttamiseen lähelle lapsia. Kiertävät taidepakkinäyttelyt (Menetelmäopas nro 3, s. 60). voi koota myös kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta ja museoiden käyttökokoelmista. 34

37 Aihekokonaisuuksiin vastaaminen HISTORIA, YHTEISKUNTA, KULTTUURI-IDENTITEETTI AIKA-teema tukee Vasun historiallis-yhteiskunnallista orientaatiota. Sen kautta lapset hahmottavat paikkaansa nykyajan asujina suhteessa menneisyyteen. Toimijoiden kulttuuri-identiteetti vahvistuu peilaamalla oman lähiympäristön menneisyyttä Suomen, Pohjoismaiden ja Euroopan kulttuuriperintöön. Entisten sukupolvien elämäntapaan tutustuminen lisää lasten ymmärrystä siitä kuinka ennen elämä rakentui läheltä löytyvistä mahdollisuuksista ja oli samalla tasapainoisempaa luonnon kannalta. Näin oman ajan ja paikan hahmottaminen tarjoaa työkaluja vastuulliseen ympäristösuhteeseen. Perusopetukselle AIKA tarjoaa sisältöjä myös osallistuvan kansalaisuuden, yrittäjyyden ja turvallisuuden aihekokonaisuuksiin. Työkasvatus tukee turvallisuuden ja teknologian aihekokonaisuuksia. AIKA-teema korostaa yhteistyötä lähiyhteisön, yhdistysten ja talkoolaisten kanssa. Teeman kautta lapsille hahmottuu yhteiskunnan eri osien roolitus, kunnan ja kolmannen sektorin sekä vapaan kansalaistoiminnan kentät. Teeman kautta liikutaan koulu- ja päiväkotialueiden ulkopuolella, joten liikennesääntöjen opettelu on aiheellista. Oppiminen ikäkausittain KUULUMINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN o 3-vuotiaat: Pihalle rakennettavat pitkäkestoiset leikit hiekkakasoihin; isovanhemmat leikin rakentajina; entisajan esineisiin ja materiaaleihin tutustuminen. 4 5-vuotiaat: Retkeily omassa nimikkokohteessa (Menetelmäopas nro 4, s. 62), kulttuuriympäristön tutkiminen sanojen, kuvien ja kädentaitojen kautta; leikkipaikkojen rakentaminen; arkityöt päiväkodissa. esikoululaiset: Nimikkokohteen hoito; maisemaan tutustuminen perinnetiedon kautta; arkitöiden tekeminen yhdessä aikuisten kanssa; kyläsuunnittelu. I III-luokkalaiset: Retkeily ja nimikkokohteen hoito; museovierailut; työkasvatus; paikannimet; taide tutkimisena; kyläsuunnitelmat. IV VI-luokkalaiset museovierailut; nimikkokohteen hoito ja tutkiminen tieteen menetelmin. yläkoululaiset: nimikkokohteen hoito talkoina; rakennetun kulttuuriperinnön puolustaminen; kyläsuunnitelmien toteuttaminen. Menetelmäopas nro 2, s. 58 Luonnossa liikkumisen kansalaistaito. Menetelmäopas nro 4, s. 62 AIKA - Menetelmiä ja tietovarantoja. AIKA tietona: Menneisyydestä kertovat verkkomateriaalit, kartat ja näyttelyt, kotiseutumuseot, läheltä löytyvät kulttuuriperintö- ja maisemakohteet sekä muinaispolut ovat oivia tietovarantoja lähestyä omaa menneisyyttä. AIKA taitoina: Teeman käytännön toteutus on elävän lähiympäristön puolesta työskentelyä. Menetelmiksi soveltuu niin koulun ja päiväkodin arkitöihin osallistuminen kuin oman luonnon-, maisema- tai kulttuuriperintöarvoja sisältävän kummikohteen hoito. Kummikohteissa vierailut lisäävät luonnossa liikkumisen taitoja. Nimikkokohteen hoidossa ja työkasvatuksessa hyödynnetään perinteisiä käsityötekniikoita (Menetelmäopas nro 1, Nuukuuslista). Sanataide, valokuvaus tai käsityötekniikat ovat keinoja tutkia mennyttä ja nykyisyyttä taiteen keinoin. AIKA osallisuutena: Kummikohteen hoitaminen sekä kasvuympäristön arkitöihin osallistuminen juurruttavat lapset ja nuoret arvostamaan läheltä löytyvää ja nauttimaan arjen vaatimattomuudesta. tärkeänä AJASSA: Käsittelyä voidaan syventää verkostojen kutomisella. Luokan yhteistyö kylä- ja kotiseutuyhdistysten, paikallisten museoiden, suunnistajien, metsästäjien ja muiden metsässä liikkujien tai kulttuuriympäristöä hoitavien kanssa vahvistaa työn voimavaroja. Lapset osaltaan tarjoavat uusia näkökulmia muille tekijöille. 35

38 ASKEL 5 - Meille tärkeä lähimaasto Piirtäkää sivulle kartta lähimaastostanne, kaupunginosastanne tai kuva maisemastanne. Kirjatkaa siihen teille merkittävät paikat. Ympyröikää suojelu/hoitokohteenne. 36

39 Miten vaalimme hoitokohdettamme? KERÄÄMME TIETOJA HANKIMME TAITOJA OSALLISTUMME VAIKUTAMME JAAMME OSAAMISTAMME Ottakaa sivuista kopioita ja tehkää nippu toimijoiden toiveista, niin koulujen, päiväkotien, nuorisotalojen kuin sisällön tuottajien tai koordinoijien. Päivittäkää tiedot vuosittain. Ne toimivat apuna sisällön suunnittelussa. 37

40 8. Arvokasvatuksen toteuttaminen POLUSSA 8.3. YMPÄRISTÖ - luontosuhde kestäväksi aineellinen oppimisympäristö LUONTO, EKOSYSTEEMIT Teemassa oppimisympäristöjä ovat jokaisen läheltä löytyvät ekosysteemit - puisto, metsikkö, puronvarsi, komposti tai asfalttipiha. Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on mahdollista kaikissa näissä kohteissa. Luonto on myös inspiraation antaja ja kehollisuuden vahvistuspaikka (Menetelmäopas nro 2, s. 58). kokemuksellinen oppimisympäristö LUONNON TASAPAINON YMMÄRRYS, KEHOLLISUUS Luonto on elämämme takaaja, ihmisen tärkein hyvinvoinnin tae. YMPÄRISTÖ-teemassa osallistujat vahvistavat ekosysteemejä, korjaavat ihmisen liian rajuja eleitä maapalloa kohtaan, vahvistavat luonnon läsnäoloa sielläkin, mistä se vaikuttaa olevan poissa. Teema hälventää ennakkoluuloja ja myyttejä villiksi koettua luontoa kohtaan. yhteisöllinen oppimisympäristö LUONTO KAIKKIEN OIKEUTENA Meistä jokainen on osa luontoa ja luonnon hyvinvointi tukee kaikkien maapallon eläjien hyvää elämää. YM- PÄRISTÖ-teema lisää yhteisön tekoja ja talkoita luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Lapset ja nuoret huolehtivat myös siitä, että luonto ja vuodenkierto ovat niiden saavutettavissa, jotka eivät pääse liikkeelle, esimerkiksi viemällä vuodenajat vanhainkoteihin. YMPÄRISTÖ oppimisyhteisönä IHMINEN OSANA LUONTOA Vahvan luontosuhteen kautta lapset ymmärtävät kuuluvansa maapalloon ja heidän velvollisuutensa on huolenpito, ei murjominen. Vastavuoroisuus opettaa ettemme ole koskaan yksinäisiä osia vaan teoillamme on seuraus. materiaalivalinnat LUONNONYMPÄRISTÖ, LUONNONMATERIAALIT Luonnonympäristö itsessään on riittävä materiaali. Teemassa huomioidaan pienimuotoisuus, vaatimattomuus ja sen merkitys mitä löytyy ilman rahaa. Kaikki tarvittava löytyy läheltä, koska ekosystemit rakentuvat siihen omassa paikassaan sopivista osista. asiantuntijua-apu LUONNON VAALIJAT, TAIDE HUOLENPITONA Työskentely tapahtuu teemassa luonnontieteiden näkökulman ja luonnon hoidon yhdistämisellä. Eläimistön, kasviston, geologian, niin elollisen kuin elottoman luonnon asiantuntijat opastavat luonnon tasapainon hoitoon ja ympäristön ennallistamiseen. Toimissa hyödynnetään taidetta hoitamisen mahdollisuutena, Green Art -suuntauksen (Menetelmäopas nro 5, s. 64) tapaa yhdistää taide ja ekologia. Työhön innostajina puolestaan toimivat metsään tanssimaan vievä ammattitanssija, suunnistajat tai liikuntapalveluiden kiipeilyasiantuntija, kehollisuuden kautta luontosuhdetta lujittavat teot. kunnan yhteistyö YHDYSKUNTATEKNIIKKA, LIIKUNTAPALVELUT Kunnilla on usein hallussaan metsiä ja puistometsiä. Näin puutarhureiden työnkuvaan kuuluu myös niiden esittely, kasvillisuuden ja eläimistön tuntemus. Yhdyskunta- ja muiden teknisten toimialan työntekijöiden vastuulle kuuluu lasten ja nuorten kasvatus. Kuntien liikunnanohjaajat tietävät miten tärkeää on hyötyliikkuminen, reipas leikki ja metsissä tapahtuva huoleton toimiminen. Samalla rakennettujen liikuntapaikkojen tarve pienenee, mutta kuntalaisten liikkuminen lisääntyy. 38

41 Aihekokonaisuuksiin vastaaminen VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, OSALLISTUVA KANSALAISUUS YMPÄRISTÖ on Vasun luonnontieteellisen orientaation toteuttamista. Luontosuhteen lujittaminen niin liikkumalla, hoitamalla, leikkimällä kuin aistimalla lisää tietoa niistä syy-seuraussuhteista, joita ihmisen toiminta ympäristössään aikaansaa, onpa kyseessä suojeleva tai tuhoava käyttäytyminen. Perusopetuksen eheyttävistä aihekokonaisuuksista teemassa korostuu Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Työskentely luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi vahvistaa lasten ymmärrystä omista mahdollisuuksista ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamisesta. Työskentely havainnollistaa mikä merkitys terveellä elinympäristöllä on ihmisen elämään. Ihmiselämän jatkumisen kannalta toivottuun tulevaisuuteen päästään kestävillä valinnoilla. Teema kasvattaa ihmisyyteen käsittelemällä luonnon kannalta vahvaa eettisyyttä, oikeita ja vääriä valintoja. Liikkuminen lisää fyysistä terveyttä. Osallistuva kansalaisuus tehostuu verkostoitumalla lähiyhteisön kanssa. Säännöllinen luonnon monimuotoisuutta lisäävän kohteen hoito havainnollistaa pitkäjänteisen työn merkitystä. Oppiminen ikäkausittain EKOSYSTEEMIEN YLLÄPITÄMINEN JA HOITO o 3-vuotiaat: Luonnossa liikkuminen; motoriikka; luonnonmateriaaleista valmistettu leikki; pihaparkour (Katso Menetelmäopas nro 2 s. 58). 4 5-vuotiaat: Leikkipaikkojen rakentaminen luonnonympäristöihin; leikkipihojen ja eläinten pesien valmistaminen; leikin välineet lähiluonnon antimista. esikoululaiset ja I III-luokkalaiset: retkeily nimikkokohteessa ja sen ekosysteemiin tutustuminen; luonnon monimuotoisuuden lisääminen lähipihalla; luontoennakkoluulojen vähentäminen. IV VI-luokkalaiset: Koulupihojen luonnon monimuotoisuutta lisäävät rakennustyöt; kummikohteiden luonnon monimuotoisuuden lisääminen; eläinten asumusten valmistaminen. yläkoululaiset: Yhteistyö luontojärjestöjen kanssa, luonnon ennallistaminen ruovikot, rannat, vedenpuhdistus, maisemointi. Menetelmäopas nro 1 s. 54, nro 2 s. 58, nro 4 s. 62, nro 5 s. 64. YMPÄRISTÖ tietona: Nimikkokohteen (Menetelmäopas nro 4, s. 62) luonnon ekosysteemin tarkkailu ja ekologia-tiede toimivat inspiraation antajana muidenkin kohteiden luonnon monimuotoisuuden lisäämisessä. Kehollinen lähestyminen, retkeily, suunnistus, samoilu ja muu liikkuminen kuten tanssi, mimiikka tai sirkus lujittavat myös luontosuhdetta (Menetelmäopas nro 3 s. 60 ja nro 5 s. 64). Projektityöskentelyssä hyödynnetään tietoa ekosysteemeistä. YMPÄRISTÖ taitoina: Luonnon monimuotoisuuden lisääminen tapahtuu kasvien, eläimistön, maaperän parannuksen, turmeltuneiden luonnontilojen ennallistamisen ja muun rakennustyön kautta. (Menetelmäopas nro 5) YMPÄRISTÖ osallisuutena: Teeman toteutus osoittaa kuinka ihmisen roolina on vaalia ekosysteemejä yhtenä niiden osana. Ihmisen osaamista, tiedettä ja taidetta hyödynnetään silloin koko maapallon hyvinvoinnin lisäämisessä. Monivuotisia luonnon hoitamisen prosesseja seuratessa ymmärrys omien tekojen voimasta vahvistuu. tärkeä YMPÄRISTÖ: Kaikilla ei ole mahdollisuutta päästä luonnon luokse. Toimintakykynsä osittain menettäneet, hoitotyön piirissä olevat henkilöt, elävät usein kaukana vuodenkierrosta. Luokat ja ryhmät voivat viedä valokuvin, sanataiteen tai muun tutkivan taiteen keinoin (Menetelmäopas nro 5, s. 64) luontokokemukset sekä luonnonmateriaalien avulla vuodenaikojen kulun kummivanhainkoteihin (Menetelmäopas nro 3, s. 60). 39

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Kyöstin päiväkoti Kyöstin päiväkoti on 105-paikkainen yksikkö, joka on kahdessa eri rakennuksessa toimiva kokonaisuus. Idyllisessä Kartano-rakennuksessa

Lisätiedot

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 19.9.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus VASU2017 työskentelyä ohjanneet keskeiset asiakirjat Varhaiskasvatuslaki (2015) - Perustetyön

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu

Lisätiedot

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut MISTÄ SATAKIELIPEDAGOGIIKKA SAI ALKUNSA? Kuntaliitos 2009 Tulevaisuuden pedagogiikka? Intoprojekti Reggio Emilia

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

VASU17- Kainuu ja Kajaani. Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani Kaukametsä opisto

VASU17- Kainuu ja Kajaani. Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani Kaukametsä opisto VASU17- Kainuu ja Kajaani Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani 8.11.2016 Kaukametsä opisto Johtoryhmä mukana Vasu17- luonnoksen työstämisessä OPH:n tilaisuuksissa Ohjausryhmän perustaminen

Lisätiedot

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA 7.2.2017 VASU-PROSESSI Perusteluonnoksen kommentointi keväällä-16 Vasu-luonnostekstin käsittely yksiköissä Paikallisen vasun työstäminen, ryhmien muodostus (työryhmät, ydinryhmä)

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti Varhaiskasvatuksen kehittäminen Siimapuiston päiväkoti Nykytila VK:n kehittämisestä yksikön näkökulmasta Valtakunnallisesti koordinoimaton kehittäminen Kunnilla omat / omiin mittareihin perustuva Yksiköillä

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Asianro 8220/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Asianro 8220/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 6 Asianro 8220/12.03.01.03/2015 Kuopion kaupungin kulttuurikasvatussuunnitelma 2016 Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Heli Norja Kansalaistoiminnan aktivointiyksikkö

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11. Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.2016 Varkaus 1 Monilukutaito Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa - reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa Reggio Emiliapedagogiikan juurilla Projektityöskentely Vekkulissa Reggio Emilia, Italia, 1940-luku Loris Malaguzzi Yhteisöllisyys

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta ajatus: Villilän päiväkoti toimii yhteistyössä perheiden kanssa lapsuutta ja lapsen tulevaisuutta kunnioittavan hyvän ja turvallisen leikki ja oppimisympäristön

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Karstulan kunta/sivistystoimi 8.4.2008 1. TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, osallistuvia, vastuuta kantavia

Lisätiedot

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana 1 Esityksen sisältö 1) Mikä on ongelman tehtävä? 2) Tutkivan oppimisen tunnuspiirteitä? 3) Mistä ja millainen ongelma? 4) Miten ratkaisu toimii? 5) Arvioinnista!

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kasvua keskellä kaupunkia Päiväkotimme sijaitsee keskustan tuntumassa Hämeenpuiston pohjoispäässä. Keskeinen sijaintimme suo mahdollisuuden

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

KULTTUURIKETJU - Keski-Savon kulttuurikasvatussuunnitelma

KULTTUURIKETJU - Keski-Savon kulttuurikasvatussuunnitelma KULTTUURIKETJU - Keski-Savon kulttuurikasvatussuunnitelma Kulttuurikasvatussuunnitelman tarkoituksena on taata kaikille oppilaille yhtäläiset oikeudet kulttuuriin. Kulttuurikasvatussuunnitelma tukee koulujen

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikallisen työn johtaminen Kuopiossa

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikallisen työn johtaminen Kuopiossa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikallisen työn johtaminen Kuopiossa Torstai 10.11.2016 Muotoiluakatemia Piispankatu 8 70100 Kuopio Jaana Lappalainen Palvelupäällikkö Kasvun ja oppimisen palvelualue

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi. Ympäristöoppi 5-6.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja ympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Soveltavan liikunnan seutufoorumi 29.11.2016 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Luontopalvelut Kuva: Juha Kalaoja Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2017-2018 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 20.3.-2.4.2017 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan

Lisätiedot