LAPIN YLIOPISTON OIKEUSTIETEELLISEN VANHAT VALINTAKOKEET JA ARVOSTELUPERUSTEET Juristivalmennus

Transkriptio

1 LAPIN YLIOPISTON OIKEUSTIETEELLISEN VANHAT VALINTAKOKEET JA ARVOSTELUPERUSTEET Juristivalmennus

2 Tähän vihkoseen on koottu kaikki vuoden 2012 valintakoeaiheeseen liittyvät vanhat valintakoekysymykset ja arvosteluperusteet vuodesta Vanhoja valintakoekysymyksiä on kaikista muista tämän vuoden koealueeseen kuuluvista aiheista, paitsi aiheesta Miten laki syntyy?. I TEHTÄVÄT AIHEALUEITTAIN: OIKEUDENKÄYNNIN JA TÄYTÄNTÖÖNPANON PERUSTEET... 3 Valintakoe 2007 Kysymys nro Valintakoe 2009 Kysymys nro Valintakoe 2009 Kysymys nro Valintakoe 2010 Kysymys nro HALLINTO OIKEUS Valintakoe 2005 Kysymys nro Valintakoe 2007 Kysymys nro Valintakoe 2010 Kysymys nro VELVOITEOIKEUS Valintakoe 2005 Kysymys nro Arvosteluperusteet Vastauksesta saa pisteitä enintään Valintakoe 2009 Kysymys nro ESINEOIKEUS Valintakoe 2005 Kysymys nro Valintakoe 2007 Kysymys nro Valintakoe 2008 Kysymys nro PERHEOIKEUS Valintakoe 2009 Kysymys nro Valintakoe 2011 Kysymys nro HENKILÖ- JA PERSOONALLISUUSOIKEUS Valintakoe 2006 Kysymys nro Valintakoe 2008 Kysymys nro KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN PERUSTEET Valintakoe 2009 Kysymys nro

3 I TEHTÄVÄT AIHEALUEITTAIN: 1 OIKEUDENKÄYNNIN JA TÄYTÄNTÖÖNPANON PERUSTEET Valintakoe 2007 Kysymys nro 5. Vastauksesta saa pisteitä enintään 15. Vastaa kysymyksiin niille annettuun tilaan (lyhyitä vastauksia, pari lausetta/kohta). Mitä tarkoitetaan seuraavilla prosessioikeuden perusasioilla? a) Liitännäisperiaate? (3 pistettä) b) Yksipuolisen tuomion antamisen edellytykset? (3 pistettä) c) Seuraamusluonteinen syyttämättä jättäminen? (3 pistettä) d) Oikeudenkäymiskaaressa säännellyt todistuskeinot? (3 pistettä) e) Asianomistaja rikosprosessissa? (3 pistettä) Arvosteluperusteet a) Liitännäisperiaate? (Osa III s. 383) Rikokseen perustuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta saadaan ajaa samassa oikeudenkäynnissä, jossa rikoksen johdosta vaaditaan rangaistusta (2 p). Yksityisoikeudellisella vaatimuksella tarkoitetaan ensi sijassa rikokseen perustuvaa vahingonkorvausvaatimusta (½ p). Syyttäjä on velvollinen ajamaan tätäkin osaa (tietyin poikkeuksin), ja asia käsitellään rikosprosessijärjestyksessä mutta yksityisoikeudellisen vaatimuksen käsittelyssä noudatetaan määräämisperiaatetta (½ p). b) Yksipuolisen tuomion antamisen edellytykset? (Osa III s. 397) Jos asianosainen jää pois istuntokäsittelystä (1 p) tai ei anna häneltä vastapuolen esityksen johdosta pyydettyä yksilöityä vastinetta tai kirjallista lausumaa (1 p), ratkaistaan dispositiivinen asia (1 p) vastapuolen vaatimuksen mukaisesti. c) Seuraamusluonteinen syyttämättä jättäminen? (Osa III s ) Syyte voidaan jättää nostamatta teon vähäisyyden perusteella (½ p), tekijän nuoruuden perusteella (alle 18-vuotias) (½ p), kohtuusperiaatteella (½ p) ja ns. rikosten konkurrenssiperusteella (½ p). Kahdessa viimeksi mainitussa tapauksessa edellytetään lisäksi, ettei tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi syytteen nostamista (1 p, jos eivät täysin oikein ½ p). d) Oikeudenkäymiskaaressa säännellyt todistuskeinot? (Osa III s. 436) 3

4 1) Todistajan avulla tapahtuva todistelu (½ p), 2) asianosaisten kuuleminen todistelutarkoituksessa (½ p), 3) asiantuntijatodistelu (½ p), 4) asiakirjatodistelu (½ p) ja katselmus (½ p). Kolme ensimmäistä ovat henkilötodisteita ja kaksi viimeistä reaalisia todistuskeinoja (½ p). e) Asianomistaja rikosprosessissa? (Osa III s. 416) Rikoksen uhri eli asianomistaja on se, jota vastaan rikos on tehty (1 p), se, joka kärsii rikoksen johdosta vahinkoa (1 p) tai se, jota rikos välittömästi vaarantaa (1 p). Valintakoe 2009 Kysymys nro 5. Vastauksesta saa pisteitä enintään 10. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustilaa enintään 2 sivua. Rikosasioiden kirjallisen oikeudenkäyntimenettelyn edellytykset Jyrki Virolaisen prosessioikeutta koskevan artikkelin mukaan. Arvosteluperusteet Oikeusjärjestys osa III: Jyrki Virolainen, Prosessioikeus -oikeudenkäynnin perusasioita s Menettelyä voidaan käyttää sellaisissa virallisen syyttäjän syytteessä tarkoitetuissa rikoksissa (0,5p), joista on säädetty rangaistukseksi sakko (0,5p) tai enintään kaksi vuotta vankeutta (1p). Jos vastauksessaan on maininnut vain kaksi vuotta vankeutta, on hyvitetty vain 0,5 p. Toiseksi edellytetään, että a) syytetty tunnustaa virallisen syyttäjän syytteessä kuvatun teon (0,5p) sekä b) käräjäoikeudelle antamallaan nimenomaisella ilmoituksella (0,5p) luopuu oikeudestaan suulliseen käsittelyyn (0,5p) ja suostuu asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä (1p). 0,5p saamiseksi edellytetty, että on maininnut että nimenomainen ilmoitus on annettava käräjäoikeudelle. Pelkän nimenomaisen ilmoituksen mainitsemisesta ei ole hyvitetty pisteitä. Kolmanneksi kirjallinen menettely edellyttää, että syytetty on teon tehdessään ollut täysi-ikäinen (1p). Jos vastauksessaan maininnut vain, että syytetyn tulee olla täysi-ikäinen, on hyvitetty vain 0,5p Neljänneksi vaaditaan, että rikoksen asianomistaja eli rikoksen uhri on esitutkinnassa (0,5p) tai kirjallisesti myöhemmin (0,5p), ilmoittanut ettei hän vaadi pääkäsittelyn toimittamista (1p). 4

5 Kirjallisen menettelyn käyttäminen edellyttää siis syytetyn suostumusta (kts. toisen edellytyksen b) kohta) ja ettei asianomistaja vaadi pääkäsittelyn toimittamista (näistä tiedoista on voinut saada enintään 2p). Jos nämä asiat on ilmaissut yleisesti kirjalliseen menettelyyn tarvitaan asianosaisten suostumus, selvittämättä tarkemmin että tarvitaan sekä syytetyn suostumus että asianomistajan ilmoitus ettei vaadi pääkäsittelyä, on hyvitetty vain 1 p. Viidenneksi kirjallisen menettelyn käyttäminen edellyttää, että pääkäsittelyn toimittaminen on asian selvitettyyn tilaan nähden myös kokonaisuudessaan arvioiden tarpeeton (1p). Mikäli 1 pisteeseen oikeuttavaa tietoa ei ole vastauksessaan maininnut, on kuitenkin hyvitetty 0,5 p, jos jommallakummalla valintakoeteoksessa mainitulla esimerkillä pyrkinyt osoittamaan asian (jos on maininnut kummankin esimerkin on hyvitys kuitenkin vain sen 0,5 p): * Jos esimerkiksi on syytä epäillä, että teon tunnustanut henkilö onkin todellisuudessa syytön, tulee suullinen käsittely toimittaa. Tai * Todistajan tai asiantuntijan kuulustelu taikka asiantuntijan ja asianosaisen kuuleminen todistelutarkoituksessa edellyttää aina pääkäsittelyn järjestämistä. Jos on pelkästään maininnut että pääkäsittelyn toimittaminen on tarpeetonta/muusta syystä tarpeetonta, ei ole hyvitetty pistettä. Kirjallinen menettely ei ole pakollista vaikka kaikki sen käyttämiseen vaadittavat edellytykset olisivat olemassa (0,5p). Viime kädessä käräjäoikeuden harkinnasta riippuu (0,5p), voidaanko juttu käsitellä kirjallisen aineiston perusteella vai onko se syytä viedä pääkäsittelyyn. Kirjallisessa menettelyssä syytetylle voidaan tuomita sakkoa tai enintään yhdeksän kuukauden pituinen vankeusrangaistus. (0,5p) 5

6 Valintakoe 2009 Kysymys nro 6 Vastauksesta saa pisteitä enintään 10. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustilaa enintään 2 sivua. Uhkasakko, teettämisuhka, ja keskeyttämisuhka välillisinä pakkokeinoina valintakoeteosten mukaan. Arvosteluperusteet Uhkasakko, teettämisuhka ja keskeyttämisuhka välillisinä pakkokeinoina valintakoeteosten mukaan OSA III s , Luku 7.4 -Jokaisesta kohdasta voi saada vain 0 tai ½ pistettä -20 kohtaa, kaikki kohdat puoli pistettä maksimissaan, yhteensä 10 pistettä 1 Ei voida määrittää ilman päävelvoitetta -Ei vaadita sanaa päävelvoite kunhan ilmenee että kaikilla kolmella on yhteisenä piirteenä se, että täytyy olla jokin velvoite, pakko tai määräys kytkeytyneenä asiaan -Vaaditaan tieto siitä että kytkeytyy nimenomaan velvoitteeseen, pakkoon tms. eikä riitä maininta esimerkiksi viranomaisen halusta tai ohjauksesta 2 Säädöspohjana uhkasakkolaki -Puoli pistettä saa jos mainitaan lain nimi tai tieto siitä että on erillislaki -Ei täydy nimenomaan todeta että laki säätää kaikkia kolmea lajia -Puolta pistettä ei saa jos antaa sekä oikeaa että väärää tietoa. Esim uhkasakkolaki koskee vain uhkasakkoa mutta muut määräytyvät muista laeista 3 Lakia ei sovelleta kaikkiin uhkasakkoihin, teettämisuhkiin tai keskettämisuhkiin -Riittää että tietää soveltamisalan olevan rajattu, ei tarvitse muistaa kaikkia niitä tahoja joiden uhkiin sitä ei sovelleta 4 Uhkasakko tarkoittaa sitä että päävelvoitetta on noudatettava sakon uhalla -Täytyy ilmetä että keskeinen idea eli että uhkasakko tarkoittaa sitä että jos ei tottele määräaikaan mennessä joutuu maksamaan sakkoa -Puolen pisteen saamiseen vaaditaan että ilmenee että täytyy olla vaatimus päävelvoitteen tekemisestä määräajassa ja vasta tämän jälkeen tapahtuva sakon täytäntöönpano 5 Jokaisen päävelvoitteen tehosteeksi on asetettava eri uhkasakko 6

7 6 Uhkasakko voidaan asettaa rahamäärältään kiinteänä tai siten että sen suuruus määräytyy ajan kulumisen mukaan (juokseva) -Vaaditaan että käy ilmi että on kaksi erilaista vaihtoehtoa -Jälkimmäisessa riittää ilman selitystä myös termi juokseva ellei sitä ole selitetty väärin 7 Päätöksestä on ilmettävä mitä asianosaisen on tehtävä ja määräaika -Riittävää ei ole että mainitaan vain joko mitä tai määräaika 8 Määräaika ei ole kiinteä, vaan on määrättävä asianhaarojen mukaan -Täytyy ilmetä sekä 1) aika ei ole aina sama, että 2) määräytyy tapauksen asianhaarojen mukaan 9 Uhka voidaan kohdistaa vain sellaiseen asianosaiseen, jolla on tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta -Puolen pisteen saamiseen riittää että asia on mainittu ainakin yhden uhan yhteydessä 10 Uhkasakon suuruus ei ole kiinteä vaan määräytyy asianhaarojen mukaan -Täytyy ilmetä sekä 1) määrä ei ole aina sama, että 2) määräytyy asianhaarojen mukaan 11 Pätevä syy noudattamatta jättämiseen estää uhan täytäntöönpanon -Vaaditaan maininta siitä että syyn täytyy olla pätevä tms. 12 Uhan täytäntöönpano edellyttää uhan asettamispäätöksen lainvoimaisuutta ellei muuta ole säädetty tai määrätty -Vaaditaan sekä 1) lainvoimainen että 2) ellei muuta ole säädetty tai määrätty -riittää joko säädetty tai määrätty 13 Tilanteen muuttumisen tai aiemman virheellisyyden vuoksi voidaan päätös poistaa ja asia käsitellä uudelleen -Vaaditaan tieto siitä että uudelleen käsittelylle on tietyt edellytykset 14 Teettämisuhka tarkoittaa että jos asianosainen ei tee vaadittua tekoa, se teetetään hänen kustannuksellaan -Vaaditaan että ilmenee että teettäminen voi tapahtua vasta vaatimuksen ja määräajan jälkeen laiminlyönnin perusteella -Ei riitä vain todeta että laiminlyöty työ voidaan teettää henkilön kustannuksella -Vaaditaan myös tieto siitä että kustannukset koituvat velvoitetulle 15 Keskeyttämisuhka tarkoittaa sitä että ellei asianosainen noudata päävelvoitetta, toiminta keskeytetään -Vaaditaan että ilmenee että keskeyttäminen voi tapahtua vasta vaatimuksen ja määräajan jälkeen laiminlyönnin perusteella 7

8 -Vaaditaan että ilmenee se että päävelvoite ja keskeytettävä toiminta ovat eri asioita. Keskeytettävä toiminta ei välttämättä ole kiellettyä tai vahingollista (esim rakentaminen) eikä viranomaisen perimmäisenä tarkoituksena ole sen keskeyttäminen vaan päävelvoitteen (esim työsuojelupuutteen korjaaminen) toteuttaminen -Ei pisteitä jos väitetään että toiminta keskeytetään ellei asianosainen itse keskeytä sitä 16 Viranomainen voi huolehtia teettämisestä tai keskeyttämisestä itse tai antamalla se muiden suoritettavaksi -Vaaditaan tieto siitä että on kaksi vaihtoehtoa ja tieto niiden sisällöstä 17 Teettämiskustannukset maksetaan ensin viranomaisen varoista, jonka jälkeen ne peritään velvoitetulta -Vaaditaan sitä että vastauksesta suoraan tai epäsuoraan ilmenee että esimerkiksi teon suorittanut elinkeinonharjoittaja ei laskuta velvoitettua vaan viranomaista -Riittää että puhutaan viranomaisen varoista tai valtion varoista tai kunnan varoista 18 Asianosaista on kuultava ennen uhan asettamispäätöstä kaikissa kolmessa lajissa -Puolen pisteen saamiseen vaaditaan että vastauksesta ilmenee kuulemisvelvollisuuden koskevan kaikkia kolmea lajia 19 Asianosaista on kuultava ennen uhan täytäntöönpanopäätöstä kaikissa kolmessa lajissa -Puolen pisteen saamiseen vaaditaan että vastauksesta ilmenee kuulemisvelvollisuuden koskevan kaikkia kolmea lajia Jotta kummastakin voisi saada puoli pistettä on ilmettävä että kuulemisvelvollisuus koskee sekä uhan asettamis- että täytäntöönpanovaihetta -Lisäksi kummassakin kohdassa on ilmettävä että kysymys on nimenomaan kuulemisesta. Esim sana ilmoittaminen ei riitä 20 Päätöksiin saa hakea muutosta valittamalla -Puolen pisteen saamiseen vaaditaan että vastauksesta ilmenee valitusoikeuden koskevan kaikkia kolmea lajia -Ei täydy eritellä tässä osassa uhan asettamis- ja täytäntöönpanopäätöksiä koska tätä ei tehdä myöskään kirjassa 8

9 Valintakoe 2010 Kysymys nro 2. Vastauksesta saa enintään 20 pistettä. Vastaa erilliselle paperille. Vastaustila on enintään kaksi (2) sivua. Veljekset Aatami, Pertti, Kaarlo ja Taavi ovat viettämässä viikonloppua Rovaniemeltä pohjoiseen sijaitsevan Olkkajärven rannalla. Kaikki veljekset nauttivat muutamankin saunakaljan viikonlopun kunniaksi. Aatami ja Pertti ovat suuttuneet pikkuveljelleen Kaarlolle vanhojen kalavelkojen takia ja ovat päättäneet yhdessä tuumin jo edellisenä iltana antaa opetuksen Kaarlolle antamalla tälle selkään. Aatami lyö Kaarloa yläruumiiseen ja Pertti pitelee samalla Kaarloa vyötäisiltä kiinni. Lyömisen lisäksi Aatami kaivaa linkkuveitsen taskustaan ja viiltelee sillä Kaarloa kaulaan ja aiheuttaa kaksi senttimetriä pitkän viiltohaavan lähelle Kaarlon kaulavaltimoa. Samalla Aatami huutaa: Nyt Kaarlo turpa kiinni tai vaikenet iäksi! Riidan takia Taavi puuttuu tilanteeseen ja potkaisee Aatamia lujaa jalkaan sekä käteen ja saa potkujen avulla linkkuveitsen putoamaan lattialle. Potkujen takia Aatamilta menevät nivelsiteet poikki jalasta. Eniten Aatamia kuitenkin huolettavat Kaarlon saamat viiltohaavat. Aatami soittaa heti hätäkeskukseen. Lisäksi Aatami repii paitansa ja sitoo Kaarlon haavan niin, että verenvuoto saadaan tyystin lakkaamaan. Hätäkeskus päättää hoidatettuaan vammat soittaa poliisille, koska tapahtumain kulku vaatii virkavallan puuttumista tilanteeseen. Miten arvioit Utriaisen ja Virolaisen artikkeleiden pohjalta edellä mainittujen henkilöiden käyttäytymistä a) humalatilan (4p), b) tapon yrityksen (7p), c) osallisuuden (3p), d) asianomistajuuden (2p) ja e) hätävarjelun (4p) osalta rikosoikeudellisesti? Arvosteluperusteet d) Asianomistaja: Rikoksen uhri eli asianomistaja on1) se, jota vastaan rikos on tehty (0,5p) 2) se, joka kärsii rikoksen johdosta vahinkoa (0,5p) ja 3) se, jota rikos välittömästi vaarantaa.(0,5p).( Jos vastasi se, johon rikos välittömästi vaikuttaa, ei saanut puolta pistettä). Kaarlo ja Aatami ovat rikoksen asianomistajia (0,5p). Oikeaan vastaukseen riitti joko Kaarlon tai Aatamin mainitseminen. ( Oikeusjärjestys III s. 359). e) Hätävarjelu: Hätävarjelulla tarkoitetaan välittömästi uhkaavan tai jo aloitetun oikeudettoman hyökkäyksen torjumista. (1p) Puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvostellen puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustajan ja hyökkääjän henkilö ja muut olosuhteet.(1p) (Oikeusjärjestys II s ) Syyttäjällä on jutussa väittämistaakka, mutta syytetyllä ei ole. Siten tuomioistuin voi viran puolesta ottaa syytetyn eduksi huomioon hätävarjelun. (1p) (Oikeusjärjestys III s. 364) Koska on olemassa hätävarjelu oikeuttamisperusteena, Taavia ei tuomita rikoksesta. (1p) 9

10 2 HALLINTO OIKEUS Valintakoe 2005 Kysymys nro 4. Vastauksesta saa pisteitä enintään 12. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila 1 sivu (vain paperin toinen puoli). Viranomaisen neuvontavelvollisuus hallintolain mukaan? Arvosteluperusteet Vastauksesta saa pisteitä enintään 12. Oikeusjärjestys 2000, osa III, s Neuvontavelvoite on palveluperiaatteen säädännäinen konkretisointi. (1p) Palveluperiaatetta konkretisoivilla säännöksillä on pyritty edistämään sitä, että henkilö pystyy suoriutumaan itse ilman asiamiehen tai avustajan hankkimista hallinnollisten asioidensa hoitamisesta. (1p) - Hallintolain 8 sisältämän viranomaisen neuvonta- ja opastamisvelvollisuuden mukaan viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. (1p) - Tällaisen neuvonnan tulee olla maksutonta. (1p) Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, sen on pyrittävä opastamaan asiakas toimivaltaiseen viranomaiseen. (opastamisvelvollisuus) (1p) Hallintolain 9 :n mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. (1p) - Säännös hallintoasian hoitamiseen liittyvästä neuvonnasta ilmentää vaatimusta menettelyllisestä neuvontavelvollisuudesta.(1p) - Menettelyneuvontaan kuuluu esimerkiksi velvollisuus antaa asiakkaille neuvoja siitä, miten asia pannaan vireille ja mitä asiakirjoja tulee esittää asian vireillepanemiseksi sekä antaa tietoja viraston käytännöistä, kuten menettelytavasta ja vaiheista (1p) - Vaikka hallintolain neuvontavelvoite edellyttää lähinnä menettelyneuvonnan antamista, se ei kuitenkaan kiellä aineellista neuvontaa. Nimenomaan asian selvittämisen kannalta asianosaiselle on tarvittaessa kerrottava relevanteista oikeussäännöistä ja niiden sisällöstä (1p) - Neuvontavelvollisuuden konkretisoituminen edellyttää tarvetta, mutta ei varsinaista pyyntöä hallinnon asiakkaan taholta. (1p) Tarpeen harkintaan voi liittyä yksilöllisiä tekijöitä. (1p) Neuvontaa annettaessa tulee ottaa huomioon myös yhdenvertaisuusperiaatteen vaatimukset. (1p) Valintakoe 2007 Kysymys nro 4. Vastauksesta saa pisteitä enintään 15. Vastaa kysymyksiin niille annettuun tilaan. 10

11 Hallintolain hyvän hallinnon perusteita sääntelevän luvun 6 :ssä säädetään hallinnon oikeusperiaatteista seuraavasti:hl 6 Hallinnon oikeusperiaatteet. Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Hallituksen esityksessä eduskunnalle hallintolaiksi ja laiksi hallintolainkäyttölain muuttamiseksi todetaan pykälän ilmentävän viranomaisen harkintavaltaa ohjaavia yleisiä hallintooikeudellisia periaatteita. Millä nimillä nämä seuraavat hallintolain 6 :ssä ilmaistut viranomaisen harkintavaltaa ohjaavat oikeusperiaatteet hallinto-oikeudessa tunnetaan ja mikä on niiden keskeinen sisältö? a) "Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti" (5 pistettä) b) " käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin" (1 ½ pistettä) c) "Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia " (2 ½ pistettä) d) "oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden" (2 ½ pistettä) e) "Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia" (3 ½ pistettä) Arvosteluperusteet Periaatteet löytyvät lueteltuina ja erityisesti hallintolain 6 :n näkökulmasta tarkasteltuina keskeisine sisältöineen pääsykoekirjan artikkelin Hallinto-oikeus (Oikeusjärjestys. Osa III) sivuilta oikeuskäytännön esimerkkeineen. Mallivastauksesta on lihavoitu ne kohdat, joihin pisteytys kohdistuu. Kaikki kohdat a - e yhteensä 15 pistettä. Kohta a) yhteensä 5 pistettä Pykälän tasapuolisuusvaatimus ilmentää yhdenvertaisuusperiaatetta. (1 piste) Sen tausta on perustuslain 6 :n vaatimuksessa. (½ pistettä) (perustuslain taustan muistaminen riitti, pykälän tarkkaa muistamista ei edellytetty) Kyseisen pykälän mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. (½ pistettä) Lisäksi perustuslaissa säädetään syrjinnän kiellosta. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (syrjinnän kielto/vähintään kaksi kiellettyä syrjintäperustetta). (½ pistettä) Näitä vaatimuksia konkretisoidaan myös tasa-arvolailla (tämän kohdan saattoi korvata tasa-arvoisuuden yleisluontoisella maininnalla) (½ pistettä) ja yhdenvertaisuuslailla. (½ pistettä) Rikoslaissa on kriminalisoitu tietynlainen syrjintä. (½ pistettä) 11

12 Yhdenvertaisuusperiaate sisältää vaatimuksen siitä, että hallintoviranomaisen oikeudellisesti katsoen samanlaisissa tapauksissa annettava samanlaiset ratkaisut. (½ pistettä) Yhdenvertaisuusperiaatteen katsotaan edellyttävän myös, että viranomaisen on johdonmukaisesti seurattava noudattamaansa käytäntöä sekä muuttaessaan käytäntöä perusteltava se ja noudatettava uutta linjaa johdonmukaisesti. (½ pistettä) Kohta b) yhteensä 1 ½ pistettä Tämän katsotaan ilmentävän tarkoitussidonnaisuuden periaatetta. (1piste) (tarkoituksenmukaisuusperiaateetteesta, lainalaisuusperiaatteesta, legaliteettiperiaatteesta yms. vastaavista sanonnoista pisteitä ei saanut, koska tarkoittavat eri asioita). Viranomaisenon edistettävä niitä tarkoitusperiä, jotka kuuluvat viranomaiset tehtäväpiiriin ja jotka sisältyvät tapaukseen sovellettavan lain tai muun säädöksen tavoitteisiin. (½ pistettä) Kohta c) yhteensä 2 ½ pistettä Tämän katsotaan ilmentävän hallinto-oikeudellista objektiviteettiperiaatetta. (1 piste) (jos periaatteen oli nimennyt puolueettomuusperiaatteeksi ja myöhemmin tekstissä käytti sanaa objektiivinen, annettiin tästä ½ pistettä) Sen mukaan hallintotoiminta ei saa perustua epäasiallisiin tai hallinnolle muuten vieraisiin perusteisiin eli asianmukaisuuden vaatimus. (½ pistettä). Objektiviteettiperiaatetta on luonnehdittu myös yleiseksi mielivallan kielloksi. (½ pistettä) Objektiviteettiperiaatteen keskeinen osa-alue on päätöksenteon puolueettomuuden korostaminen, mitä konkretisoidaan esteellisyyssäännöksin. (½ pistettä) Kohta d) yhteensä 2 ½ pistettä Tämän katsotaan ilmentävän suhteellisuusperiaatetta. (1 piste) Viranomaisen toimen on oltava asianmukainen, tarpeellinen ja oikein muotoiltu sen tavoitteen kannalta, johon kysymyksessä olevalla toimella pyritään. (½ pistettä) Toiminta suhteutetaanalimmalle sellaiselle tasolle, jolla tarvittava vaikutus saavutetaan. (½ pistettä) Erityisesti epäedullisten seuraamusten, kuten pakkokeinojen, kohdalla. (½ pistettä) Kohta e) yhteensä 3 ½ pistettä Tämän katsotaan ilmentävän luottamuksensuojaperiaatetta. (1 piste) (pisteen sai myös luottamusperiaatteesta). 12

13 Luottamuksen suojaamisen keskeisenä sisältönä on, että yksityisen tulee voida luottaa viranomaisen toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen (½ pistettä) sekä viranomaisten tekemien hallintopäätösten pysyvyyteen. (½ pistettä). Suojaamisen kohteena olevat odotukset pitää voida perustaa johonkin oikeusjärjestyksen kokonaisuuden keskeisistä ainesosista joita ovat lainsäädäntö, yleiset oikeusperiaatteet ja kansainväliset sopimukset. (½ pistettä) luottamuksensuojaa ei anneta, jos menetellyt itse virheellisesti tai (oikeuskäytännön)muutos ollut ennakoitavissa, eli edellytyksenä on ns.vilpitön mieli (½ pistettä) Luottamuksensuojalla on erilaisia käyttöyhteyksiä liittyen yleensä oikeusvarmuuteen, kuten oikeuskäytännön jatkuvuuteen sekä hallinnon antamien ohjeiden ja neuvojen mahdolliseen huomioon ottamiseen oikeudellisesti relevantteina seikkoina myöhemmässä hallinnollisessa päätöksenteossa (jonkin käyttöyhteyden mainitseminen ½ pistettä). Yleisesti: Periaatteista annettiin pisteet vain siinä kohdassa, jossa ne tarkoitettiin esitettäväksi. Jos periaatteet oli sekoitettu keskenään, pisteitä ei annettu. Periaatteista annettiin pisteet riippumatta siitä, millaista taivutusmuotoa niistä käytti (esim. tarkoitussidonnaisuuden periaate, tarkoitussidonnaisuusperiaate) Palveluperiaatteen maininnasta ei voinut saada pisteitä, koska ei ole oikeusperiaate ja säännellään muualla hallintolaissa. 13

14 Valintakoe 2010 Kysymys nro 1. Vastauksesta saa enintään 10 pistettä. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila on enintään kaksi (2) sivua. Helsingissä vakinaisesti asuva A, joka omistaa Inarin kunnassa järvenrantakiinteistön ja sillä olevan talviasuttavan vapaa-ajan asunnon, oli kuluvan viikon maanantaina, , ollessaan käymässä Inarissa kuullut tuttavaltaan, että kunnanhallitus oli edellisellä viikolla päättänyt myydä A:n omistaman kiinteistön viereisen, mutta nykyisin tyhjillään olevan entisen koulun maa-alueineen Safariretket S Oy:lle. Yhtiöllä on tarkoitus ryhtyä käyttämään kiinteistöä moottorikelkkasafarien taukopaikkana. Kun A eilen kävi kunnassa selvittämässä asiaa, hän sai tietää, että kunnanhallituksen pidetyn kokouksen pöytäkirja oli asetettu nähtäväksi kunnanvirastossa. A sai tutustua kokouspöytäkirjaan, ja havaitsi siitä, että kunnanhallitus todellakin oli tarjouskilpailun perusteella tehnyt päätöksen koulukiinteistön myymisestä kunnanvaltuuston jo aiemmin määrittelemin kauppaehdoin S Oy:lle. A, joka kauhisteli moottorikelkoista aiheutuvaa melua ja pakokaasupäästöjä, haluaa nyt sinulta tietää, voiko hän hakea muutosta kunnanhallituksen päätökseen, millä perusteilla muutosta mahdollisesti voisi hakea ja miten hänen tulisi asiassa menetellä. Anna A:lle perustellut vastaukset. Huomautus: tehtävässä tulee ottaa kantaa vain varsinaisiin muutoksenhakukeinoihin. Arvosteluperusteet Tehtävässä on kyse muutoksenhausta kunnallisen viranomaisen päätökseen, jota käsitellään valintakoeteokseen Oikeusjärjestys, osa III sisältyvässä Kirsi Kuusikon artikkelissa Hallinto-oikeus, (s ). Kuntalain säännöksiä sovelletaan oikaisuvaatimuksen tekemiseen ja kunnallisvalitukseen kunnan ja kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä, jollei erikseen lailla toisin säädetä. Haettaessa muutosta kunnallisen elimen päätökseen suoraan kuntalain mukaan edellyttää tämä muiden elimien kuin valtuuston päätöksestä oikaisuvaatimuksen tekemistä ennen valitusta. Lain ilmaisulla päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tarkoitetaan sitä, että päätökseen tyytymättömän on ensin tehtävä kirjallinen oikaisuvaatimus, jonka jälkeen valittaminen on vasta mahdollista. Tehtävässä on kyse Inarin kunnanhallituksen päätöksestä, joten A:n on ensin tehtävä oikaisuvaatimus. (1 p.) [Oikeusjärjestys, osa III, s ] A:lla on oikeus tehdä oikaisuvaatimus, ja tämän jälkeen kunnallisvalitus, koska naapuruuden perusteella kunnanhallituksen päätös välittömästi vaikuttaa hänen oikeuteensa, velvollisuuteensa tai etuunsa, eli A on asianosainen (1 p.) Joka tapauksessa A:lla on oikeus tehdä oikaisuvaatimus 14

15 kunnan jäsenyytensä perusteella. A on Inarin kunnan jäsen, koska hän omistaa kiinteää omaisuutta kunnassa (1 p.) [ s ] Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (0,5 p.) [Em. teos s.168]. Oikaisuvaatimus tehdään kunnallisen toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen tässä tapauksessa kunnanhallituksen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle, tässä tapauksessa kunnanhallitukselle (1 p.). [s. 190] Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen A voi hakea muutosta kunnallisvalituksella (1 p.). [ s. 190]. Valitus tehdään sille hallinto-oikeudelle, jonka tuomiopiirissä on sen viranomaisen toimialue, jonka päätöksestä valitetaan / Rovaniemen hallinto-oikeudelle. (1 p.). [s. 162, 190.] - Huomautus: Yksi piste hyvitetään, jos vastauksesta ilmenee jompikumpi edellä mainituista vastausvaihtoehdoista. Puoli pistettä hyvitetään, jos vastauksesta ilmenee vain: valitus tehdään hallinto-oikeudelle tai alueelliselle hallinto-oikeudelle, täsmentämättä, mille hallinto-oikeudelle valitus tulee tehdä. Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimuksen johdosta annetun päätöksen tiedoksisaannista (1 p.). [s. 168]. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että - päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; (0,5 p.) - päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa (0,5 p.); tai - päätös on muuten lainvastainen (0,5 p.) [s. 190.] Hallinto-oikeuden päätöksestä A:lla on oikeus tehdä jatkovalitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle (1 p.). [s ] 3 VELVOITEOIKEUS Valintakoe 2005 Kysymys nro 5. Vastauksesta saa pisteitä enintään 12. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila 2 sivua (paperin kumpikin puoli). Selosta lyhyesti seuraavat juridiset käsitteet ja periaatteet. a) aiheuttamisperiaate vahingonkorvausoikeudessa 2 p b) deliktikelpoisuus 2 p c) oikeuskelpoisuus 2 p d) falsa demonstratio non nocet 2 p e) toissijainen takaus 2 p f) kansallisen itsenäisyyden periaate immateriaalioikeudessa 2 p 15

16 Arvosteluperusteet Vastauksesta saa pisteitä enintään 12. a) aiheuttamisperiaate vahingonkorvausoikeudessa (Oikeusjärjestys 2000, osa I s. 326, ) Aiheuttamisperiaate on vahingonkorvausoikeuden riskinjakonormi, jonka mukaan aiheuttajan tulisi olla aina vastuussa aiheuttamistaan vahingoista (1 p). Vastuuseen joutumisessa keskeistä kunkin toimijan osuus vahinko-olosuhteiden ja vahingon aiheuttaneen toiminnan puitteiden luomisessa. Aiheuttamisperiaate painottaa siten toimintakontrollia (vahinkotilanteessa korvausvelvollisella oli täydellinen sekä positiivinen että negatiivinen kontrolli) (1 p). b) deliktikelpoisuus (Oikeusjärjestys 2000, osa I s ) Deliktikelpoisuudella tarkoitetaan siis sitä, että henkilö saattaa joutua vahingonkorvausvelvolliseksi (½ p.) Korvausvastuu edellyttää sen lisäksi, että taholla on ollut mahdollisuus vahinkotilanteen kontrolliin, myös kykyä kontrolliin (½ p.) Deliktikelpoisuuteen vaikuttavat myös vahingonaiheuttajan tarkemmat olosuhteet, esim. ikä, työntekijäasema ja se, jos vahingonaiheuttajaa on aikaisemmin nuhdeltu vastaavanlaisesta teosta ja siten voidaan hänen katsoa helpommin ymmärtävän tekonsa luonteen; esim. downin oireyhtymästä kärsivä kehitysvammainen on oikeuskäytännössä katsottu tällöin deliktikelpoiseksi (½ p.) Deliktikelpoisuus puuttuu luonnollisesti myös kokonaan aivan pieniltä lapsilta, jolloin huoltajan vastuu voi tulla kysymykseen (½ p.) c) oikeuskelpoisuus (Oikeusjärjestys 2000, osa I s. 339) Oikeuskelpoinen taho voi olla oikeuksien ( ½ p), ja velvollisuuksien ( ½ p) kantaja. Juridisissa yhteyksissä oikeuskelpoisilla tahoilla tarkoitetaan tavallisesti luonnollisia ( ½ p) ja juridisia henkilöitä (½ p). d) falsa demonstratio non nocet (Oikeusjärjestys 2000, osa I s. 354) Periaate liittyy sopimuksen sisällön määrittämiseen ja tulkintaan (1 p). Ehdon selvästäkin sanamuodosta voidaan poiketa, jos molemmat osapuolet ovat yhtäpitävästi tarkoittaneet sillä muuta (falsa demonstratio non noet) (1 p). e) toissijainen takaus (Oikeusjärjestys 2000, osa I s ) Toinen takaustyypeistä omavelkaisen takauksen rinnalla ( ½ p). Takaus, jonka mukaan takaaja vastaa päävelasta vain, jollei suoritusta saada velalliselta (½ p). Velkoja saa vaatia suoritusta toissijaisen takauksen antaneelta henkilöltä vasta sen jälkeen, kun päävelallisen varattomuus tai muu maksukyvyttömyysperuste on todettu (esim. päävelalliseen on kohdistettu päävelan perimiseksi kohdistettu tuloksettomaksi osoittautunut ulosottotoimi, päävelallinen on asetettu konkurssiin tai päävelallista vastaan on viranomaisen tai tuomioistuimen päätöksellä aloitettu sellainen maksukyvyttömyysmenettely, joka estää päävelan perimisen ulosottotoimin) ( ½ p). Jollei muuta ole sovittu, takaus katsotaan annetuksi toissijaisena takauksena (½ p). f) kansallisen itsenäisyyden periaate immateriaalioikeudessa (Oikeusjärjestys 2000, osa I s. 418) 16

17 Koskee Pariisin konventiota teollisoikeuksien alalta (1 p). Tarkoittaa sitä, että patentin tai muun teollisen oikeuden evääminen jossain konvention maassa ei estä sen hyväksymistä toisessa konvention maassa (1 p) Valintakoe 2009 Kysymys nro 4. Vastauksesta saa pisteitä enintään 10. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustilaa enintään 2 sivua. Deliktikelpoisuus ja huoltajan vastuu Juha Karhun Velvoiteoikeus -artikkelin mukaan. Arvosteluperusteet Korvausvastuu edellyttää vahinkotilanteen kontrollointimahdollisuutta, mahdollisuutta toimia toisin, (½) ja kykyä kontrolliin (½). Tähän kykyyn perustuu se, että henkilö saattaa joutua korvausvelvolliseksi (deliktikelpoisuus). (½) Deliktikelpoisuus puuttuu aivan pieniltä lapsilta (½). Lisäksi nuorilla henkilöillä (½) otetaan korvausmäärää harkittaessa huomioon heidän ikänsä niin, että usein tuomittavaa korvausta alennetaan täydestä korvauksesta (½). Pienen lapsen aiheuttamasta vahingosta on kuitenkin usein käytännössä vastuussa hänen huoltajansa (½). Huoltajan vastuu perustuu huoltajalla olleeseen toiminta- (½) ja tilannekontrolliin (½). Huoltajalla on toimintakontrollia sen vuoksi, että hän vastaa lapsen kasvattamisesta (½) ja pystyy vaikuttamaan osaltaan siihen millaisia toimintatapoja lapsi omaksuu(½). Voidaan puhua kasvatustuottamuksesta, jos huoltaja ei opeta lapselleen normaaleja käyttäytymistapoja (½). Esimerkkinä on lyömiseen opettaminen ja siitä aiheutunut vahinko. (½) Erityisesti pienen lapsen huoltajalla on kyky ja mahdollisuus pitää lasta silmällä (½). Jos huoltaja jättää pienen lapsen valvonnatta, hän syyllistyy valvontatuottamukseen. (½) Deliktikelpoisuuteen vaikuttavat myös vahingon aiheuttajan tarkemmat olosuhteet.(½) Jos esimerkiksi vähän varttuneempi lapsi on jäänyt aiemmin kiinni vastaavanlaisesta teosta ja on saanut siitä kasvatukselliset nuhteet, hänen voidaan helpommin katsoa itse ymmärtävänsä tekonsa luonteen. (½) Esimerkkinä oikeuskäytännöstä on tapaus KKO 1995:125, jossa katsottiin, että Downin oireyhtymästä kärsinyt kehitysvammainen aikuinen (6-7 vuotiaan älyllisellä tasolla) oli tällaisessa tilanteessa deliktikelpoinen. (½) Myös työntekijäasema vaikuttaa deliktikelpoisuuteen. (½)Työntekijällä ei asemansa perusteella juurikaan ole oikeudellisia mahdollisuuksia vaikuttaa tekemänsä työn johtoon ja valvontaan. (½) 17

18 4 ESINEOIKEUS Valintakoe 2005 Kysymys nro 1. Vastauksesta saa pisteitä enintään 12 (kohdat a-c 0-4 pistettä). Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila 2 sivua (paperin kumpikin puoli). Selosta lyhyesti, tarvittaessa kirjassa mainituilla esimerkeillä asiaa havainnollistaen, mitä tarkoittavat ja miten ovat ilmenneet seuraavat oikeudelliset käsitteet/ilmiöt: a) Lailliset saantomuodot ja niiden sitovuus vuoden 1734 lain maakaaren mukaan b) Kiinteä omaisuus c) Mitä tarkoitetaan ja mikä oikeudellinen merkitys on esineoikeudessa, erityisesti kiinteistöjä koskien, ainesosasuhteella, ja mitkä ovat ainesosasuhteen syntyedellytykset. Arvosteluperusteet: Kysymyksen arvostelu: kohdat 1 a-c, 0-4 p/kpl, yhteensä enint. 12 p. Alempana kursiivilla olevien asioiden esittäminen tuottaa tästä kysymyksestä täydet pisteet, osatiedot ja lisäesimerkit vain osatuloksen. a) Lailliset saantomuodot ja niiden sitovuus vuoden 1734 lain maakaaren mukaan Oikeusjärjestys 2000, osa I s. 175, jossa on 1734 lain MK 1:1 lailliset saantomuodot: (1/4 + 1/4 = 0,5 p/kpl). * yksi on perintö, jos on laillisesti peritty; * toinen on vaihto, jos on laillisesti vaihdettu; * kolmas on kauppa, jos on laillisesti ostettu; * neljäs on lahja, jos on laillisesti annettu; * viides on pantti, jos on laillisesti pantattu ja pantti laillistunut. Sitovuus: aina sen mukaan kuin tässä lakikirjassa säädetään. Laillinen pysyköön, laiton purkautukoon (0,5 + 1 p). Huom. Maakaari uudistettiin (ks. s. 175 ja 195) lailla 1995/540; uudempaan lakiin perustuva vastaus antaa pisteitä vain sen, miltä osin asiasisältö vastaa oikeaa. b) Kiinteä omaisuus Mitä tarkoittaa kiinteä omaisuus (2 p)? Vastauksesta tulisi ilmetä käsitteen oikeudellinen taso, esim. (ss. 272, 273 ja 278) pohjalta seuraavasti: Henkilöille kuuluvat oikeudet - myös sisällöltään esineisiin kohdistuvat - nähdään henkilöiden välisinä oikeuksina, jotka perustuvat tiettyihin oikeusnormeihin. Kiinteä omaisuus tarkoittaa maatai vesialueen omistamista. 18

19 Ilmenemismuodot ja kohteet (ss ) (2 p). Kiinteän omaisuuden muodostavat oikeudet kohdistuvat maa- tai vesialueisiin. Näitä ovat omistusoikeus kokonaiseen rekisterikiinteistöön, murto-osainen yhteisomistusoikeus siihen, oikeus yhteisalueosuuteen, luovutuksensaajan oikeus määräalaan. Kiinteistö suppeassa merkityksessä tarkoittaa maanomistusyksikköä, joka merkitään kiinteistörekisteriin. Nuo yksiköt ovat siis omistus- ja muiden oikeuksien kohteita, niiden sijainti ja rajat on viranomaisen toimesta vahvistettu kiinteistötoimituksella tai vastaavalla. Tärkeimpiä näistä yksiköistä ovat tilat ja tontit. Oikeuksien perustaminen on lakisääteistä ja muotosidonnaista MK:n mukaan; kiinteän omaisuuden saajalla on (tilat, tontit, määräalat) lainhuudatus- (tai oikeutensa kirjaamis-) velvollisuus käräjäoikeuksien pitämiin paikallisiin lainhuuto- ja kiinnitysrekistereihin, jotka ovat osa kiinteistötietojärjestelmää. c) Mitä tarkoitetaan ja mikä oikeudellinen merkitys on esineoikeudessa, erityisesti kiinteistöjä koskien, ainesosasuhteella, ja mitkä ovat ainesosasuhteen syntyedellytykset (ss ). Ainesosasuhde on oikeudellinen riippuvuussuhde. Riippuvuussuhde tarkoittaa, että kaksi oikeutta on oikeudellisessa kohtalonyhteydessä keskenään. Oikeudellisella tasolla esineiden ainesosia koskevat normit määrittävät osaltaan esineen ulottuvuuden eli määräämistoimien kohteen. Konkreettisten esineiden tasolla niiden sanotaan muodostuvan ainesosistaan (1,5 p). Ainesosasuhteella on kolme keskeistä syntyedellytystä. Ensiksi edellytetään tosiasiallista liitossuhdetta. Ainesosien tulee olla konkreettisessa liitossuhteessa pääesineeseen. (Yhteys puuttuu, jos ainesosaksi tarkoitettua esinettä ei ole vielä liitetty pääesineen yhteyteen tai jos se on siitä irroitettu.) Liittämisen tai irroittamisen tulee olla pysyväksi tarkoitettu, tilapäisinä ne eivät vaikuta ainesosasuhteeseen. Toiseksi edellytetään käyttötarkoituksen yhteyttä. Sivuesineiden tulee palvella pysyvästi pääesinettä. Kolmanneksi edellytetään henkilöyhteyttä eli ns. oikeuksien yhteyttä...pää- ja sivuesineen oikeuksien tulee kuulua samalle henkilö(taho)lle. Esimerkkejä: Omalla maalla olevan rakennuksen omistusoikeus kytkeytyy sen oikeuden ainesosaksi, jonka perusteella rakennusta pidetään paikallaan. Omalla maalla oleva rakennus on ainesosa; toisen maalla oleva rakennus maanomistajan kannalta irtainta, mutta vuokrasuhteen ainesosa. Merkittävä ainesosasuhde vallitsee rakennuksen ja sen ainesosien (omistusoikeuksien) välillä. Lyhyesti puhutaan ainesosien kuulumisesta pääesineeseen; mm. kiinteistöllä kasvava kasvillisuus, kiinteät varusteet kuten tiet ja kaivot; rakennuksen kiinteä sisustus. Merkitys: Luovutuksen kohteena on esine ainesosineen. Presumptiona on, että kauppaan sisältyvät esineen ainesosat, ellei muuta ole sovittu. Panttauksen ja ulosmittauksen kohteena on esine ainesosineen. Luovutuksensaaja voi tietyin rajoituksin olettaa myös suhteessa sivullisiin, että hän saa esineen mukana kaikki havaittavat ainesosat. Joissakin tapauksissa pääesineen omistajan hyväksi voidaan lukea erityinen liittämis- eli aksessiosaanto......jos faktinen liittäminen on tapahtunut ja irroittaminen aiheuttaisi kohtuutonta vahinkoa. 19

20 Arvostelukommentti: Syntyedellytykset 1 p ja pelkät esine- ja esimerkkikuvaukset ilman oikeustasoa enintään 2,5 p. Valintakoe 2007 Kysymys nro 3. Vastauksesta saa pisteitä enintään 20. Vastaa erilliselle paperille ohjeiden mukaan. Vastaustila 2 sivua (paperin kumpikin puoli). A oli etsiskellyt "hyvää ja halpaa" purjevenettä jo pitkään. Vene-lehden ilmoituksessa myytiin vuoden 2000 mallista vielä telakalla olevaa SW 27 purjevenettä hintaan euroa. Hinta oli A:n mielestä kohdallaan, jos vene ei olisi aivan kurjassa kunnossa vastaavista purjeveneistä kun pyydettiin vielä melkein euron hintaakin. A soitti lehdessä olevaan numeroon ja kävi katsomassa venettä. Hän ihastui siihen heti ja vene näytti myös olevan kunnossa. Halpa hinta häntä vähän epäilytti, mutta mukana seurannut asiantunteva ystävä totesi veneen olevan OK ja "osta pois". Kaupat tehtiin saman tien telakalla , vaikka myyjä B:llä ei ollut mitään rekisteritodistuksia tms. siitä, että hän omistaisi veneen (HUOM: tällaisia purjeveneitä ei nykysääntöjen mukaan tarvitse rekisteröidä). B vakuutti kuitenkin olevansa veneen omistaja ja hän selvästi tunsi veneen, koska hän osasi esitellä sen hyviä ja huonoja puolia. B oli ilmoituksensa mukaan ostanut veneen vuonna Venettä ei ollut B:n mukaan kovin pahasti kolhittu. Sillä oli käyty pari kolme kertaa kevyesti karilla, mutta B:n mielestä Helsingin vesillä veneen myyjä valehtelee, jos hän ei myönnä ajaneensa ainakin joskus kiville. Vene myytiin kauppasopimuksen mukaan "siinä kunnossa kuin se on". Kauppahinnaksi sovittiin ilmoituksessa mainittu euroa ja luovutusajankohdaksi kauppakirjan allekirjoitushetki. Pohdi edellä kuvattua kauppaa seuraavien tilanteiden osalta. Vastaus on perusteltava: a) Kaupan jälkeen ilmenee, ettei vene voi olla vuoden 2000 mallia, koska SW 27 purjeveneiden valmistus lopetettiin vuonna Todennäköisesti vene on vuodelta 1989 ja sen arvo on ehkä euroa. Veneen ikätieto on perustunut veneen B:lle myyneen Z:n antamiin suullisiin tietoihin. Mikä on A:n oikeudellinen asema? (4 pistettä). b) A on kaupan jälkeen kunnostamassa venettään, kun paikalle saapuu X, joka ihmettelee, mitä A tekee hänen veneessään. X vaatii A:ta poistumaan ja luovuttamaan veneen hänelle. X:llä on esittää kauppakirja, jonka perusteella hän on ostanut veneen jo vuonna 2003 eikä hän ollut venettä koskaan myynyt. Hän oli vain lainannut veneen ystävälleen B:lle, joka lainan vastineeksi kunnosti venettä aina keväisin. Vene oli siis hänen. Mikä on A:n oikeudellinen asema? (5 pistettä) c) A tulee paikalle päivänä ja toteaa veneen hävinneen. Vene löytyy poliisin etsintöjen jälkeen Larun pursiseuran laiturista. Hämmentynyt W ihmettelee poliisioperaatiota ja kiukkuista A:ta ja toteaa ostaneensa veneen sen omistajana esiintyneeltä B:ltä Telakka oli laskenut sen häntä varten vesille ja hän oli purjehtinut sen kotilaituriin. Venettä W ei aio luovuttaa A:lle. Mikä on A:n oikeudellinen asema? (4 pistettä). 20

21 d) Veneen luovutusajankohdaksi on sovittu B:n ulosmittausvelkoja vaatii tehdyn ulosmittauksen perusteella venettä velkojayhtiö Y Oy:lle. Tämä velkoja esittää myös velkakirjan, jossa vene todetaan pantatuksi B:n velasta. Vene ei kuitenkaan ole velkojan Y Oy:n hallussa. Y Oy:n mielestä A:lla ei ole mitään oikeuksia veneeseen. Mikä on A:n oikeudellinen asema? (3 pistettä). e) Veneessä ilmenee kaupan jälkeen (kesällä ja syksyllä 2007) useita vikoja. Veneen köli on karille ajojen seurauksena mennyt hieman vinoon ja tämä vaikuttaa veneen luovimisominaisuuksiin. Veneen moottoria ei ole huollettu asianmukaisesti ja se leikkaa lopulta kiinni öljyputken valuttaessa öljyt veneen pilssiin. A:n mielestä B:n on täytynyt tietää puutteista, mutta B oli ne tahallaan salannut. B vetoaa siihen, että A on nähnyt veneen ja voinut arvioida kölin kunnon. Moottorin öljyputken pettäminen on normaali, veneen ikään liittyvä seikka. Mikä on A:n oikeudellinen asema? Mitä hän voisi vaatia, jos veneessä katsotaan olevan virheen? (4 pistettä). HUOM: Vastaustila on enintään 2 sivua kaikkien alakohtien osalta yhteensä, joten suunnittele vastauksesi tarkasti. Eri alakohdat vaativat eripituisia vastauksia. Arvosteluperusteet HUOM: Sen mainitsemisesta, että vene on irtain esine, ei saa pisteitä. Pisteitä ei kuitenkaan voi saada lainkaan, jos pyrkijä sekoittaa veneen kiinteään omaisuuteen. Tapaustiedoissa on selvä maininta myös siitä, ettei kyseessä olevaa venettä ole tarvinnut rekisteröidä, joten sekoittaminen rekisteröityyn omaisuuteen estää pisteiden saamisen sopimusoikeutta koskevia a ja e kohtia lukuun ottamatta. Tällaisia tapauksia ei tosin pitäisi tulla, jos kirjat on edes avattu. Kohta a): - Kyseessä voi olla sopimuksen synnyn tilannekohtainen häiriö, johon voidaan vedota sellaista sopimusosapuolta vastaan, joka tiesi tai olisi pitänyt tietää häiriöstä (1 piste). Pelkkä tilannekohtaisen häiriön mainitseminen antaa enintään 0,5 pistettä. Kyseessä on voinut olla yksilöity vääräksi tiedetty tieto (enintään 0,5 pistettä), joka saattaisi olla myös pätemättömyysperuste (enintään 0,5 pistettä). Hyväksyttävää on myös todeta, ettei oikeutta B:tä vastaan ole, jos B ei tiennyt eikä pitänytkään tietää antamansa tiedon olevan väärä (enintään 0,5 pistettä). - Koska B oli ostanut veneen vasta 2004, hän ei välttämättä tiedä veneen olevan vanhempi. B:llä on kuitenkin selonottovelvollisuus ja kun veneen valmistuskin on lopetettu ajat sitten, B on antanut väärää informaatiota, joka hänen olisi pitänyt tietää vääräksi (1 piste). 21

22 Selonottovelvollisuuden kuvaamiseksi hyväksytään myös "oli syytä epäillä" tyyppinen lausuma. Selonottovelvollisuus ilman johtopäätöstä antaa enintään 0,5 pistettä. - Tavara (eli vene), joka on "myyty sellaisena kuin se on", on tästä ehdosta huolimatta virheellinen, jos se ei vastaa markkinointitietoja. A voi vedota asiaan, jos hänen ei olisi pitänyt tietää informaation olevan virheellistä (1 piste). Jos pyrkijä on tuonut esille vain A:n mahdollisen tietoisuuden tai ennakkotarkastuksessa havaitsemismahdollisuuden ilman markkinointietoja koskevaa pohdintaa, maksimi on 0,5 pistettä. Pelkkä markkinointitietoja koskeva pohdinta ilman ennakkotarkastuksen huomioon ottamista antaa enintään 0,5 pistettä. - Seuraamus voi olla hinnanalennus tai korvaus (molemmat sanat hyväksytään) virhettä vastaavalla määrällä, koska uutta ei voi toimittaa (1 pistettä). Jos "virheen vastaavuus" (eli todellisen hinnan ja maksetun hinnan ero) on unohdettu, maksimi on 0,5 pistettä. Kaupan purkua ei ole pisteytetty, koska se ei ole todennäköinen seuraamus ja purkumahdollisuus on lisäksi esillä kohdassa e). - HUOM: Kun tapaustiedoissa viitataan aiemman omistajan antamaan tietoon, ei pätemättömyysvaihtoehdosta yksinään voi saada a) kohdan maksimipistemäärää. Katso osa III sivut ja 42-43, 44 Kohta b): - Kyse on etenevästä sivullissuhteesta eli X:n ja A:n oikeuksien kollisiosta (1 piste). Pelkästään "etenevä sivullissuhteen" mainitseminen antaa enintään 0,5 pistettä. Pelkästään X:n ja A:n oikeuksien kollision mainitseminen antaa enintään 0,5 pistettä. - B:n ja A:n välistä kauppaa rasittaa puute B:n määräämisvallassa. Tämä voi aiheuttaa A:n saannon tehottomuuden (1 piste). Pelkästään kauppaa rasittavan B:n kompetenssipuutteen esille tuominen antaa enintään 0,5 pistettä. Pelkästään A:n saannon tehottomuusmahdollisuuden esille tuominen antaa enintään 0,5 pistettä. Vastauksesta on ilmettävä nimenomaan tehottomuus eli esim. maininta "saantoa rasittaa" ei ole riittävä. 22

23 - A voi saada saantosuojaa X:ää vastaan, jos B esiintyi omistajana, hänellä oli esine hallussaan ja esine on luovutettu A:lle. Tapahtumatietojen perusteella em. seikat pitävät paikkaansa. (1,5 pistettä). Pelkästään maininta B:n esiintymisestä omistajana antaa enintään 0,5 pistettä. Pelkästään maininta siitä, että vene oli B:n hallinnassa, antaa enintään 0,5 pistettä. Pelkän veneen luovutuksen eli tradition maininta antaa enintään 0,5 pistettä. - A:n täytyy olla perustelussa vilpittömässä mielessä eli ei tiennyt eikä pitänytkään tietää. A on ollut vilpittömässä mielessä tapahtumatietojen perusteella veneen luovutuksen tapahtuessa (1 piste). Pelkkä vilpittömän mielen maininta ilman sisällön selvittämistä "ei tiennyt eikä pitänytkään tietää" antaa enintään 0,5 pistettä. Hyväksyttävää on myös katsoa, ettei A saisi saantosuojaa, kun B ei kerran voinut esittää dokumentteja näin kalliista omaisuudesta. - X:llä voi olla lunastusoikeus (0,5 pistettä). Tältä osin riittää pelkkä maininta, koska MN ei ole käsitellyt tätä asiaa laajemmin. Tämä maininta pitää olla, vaikka em. kohdan johtopäätös olisi saantosuojan osalta toinen kuin kysymyksenlaatijan. Perusteena on se, että lunastusmahdollisuus vaikuttaa joka tapauksessa A:n asemaan. HUOM: Aikaprioriteetin periaatteen mainitsemisesta ei hyvitetä, koska tapaustiedot on selvästi kirjoitettu A:n oikeutta tukevasti. HUOM: Hallinnasta ei erikseen saa pistettä, koska se on pisteytetty jo saantosuojassa "luovutuksena". HUOM: A:n mahdollisuuksista vaatia korvauksia myyjä B:ltä ei ole pisteytetty. Katso osa I sivut 511, Kohta c): - Kyse takautuvasta sivullissuhteesta eli tilanteesta, jossa kollision molemmat osapuolet johtavat oikeutensa samalta henkilöltä (1 piste). Oikeuden johtamisesta samalta henkilöltä ilman oikeudellisen ongelman (eli takautuvan sivullissuhteen) kuvausta saa enintään 0,5 pistettä. 23

24 - Kyse kaksoisdisponoinnista, jossa A on primus ja W sekundus. Heidän oikeutensa sulkevat toisensa pois (1 piste). Pelkästä kaksoisdisponoinnin maininnasta ilman asian selvittämistä saa enintään 0,5 pistettä. Asian selvityksestä on ilmettävä se, että A on primus (tai ensimmäinen luovutuksensaaja) ja W sekundus (tai toinen luovutuksensaaja). Tästä saa enintään 0,5 pistettä. Oikeuksien poissulkevan merkityksen toteamisesta (eli oikeudellisen kollision erottamisesta taloudellista kollisiosta) saa enintään 0,5 pistettä. - Irtainten esineiden osalta pääsääntö on aikaprioriteetti eli primus voittaa kollision saaden vaihdantasuojaa (1 piste). Pisteytetty koko pisteellä, koska kyse on pääsäännöstä. Pelkän termin "vaihdantasuoja" mainitsemisesta ei saa pistettä, vaan edellytetään sisällön selvittämistä. Pisteitä ei kuitenkaan saa ylimalkaisesta toteamuksesta "A on oikea omistaja, koska osti veneen ennen W:tä". Vastauksesta on ilmettävä oikeudellinen sääntö ja sen soveltaminen tapaukseen. Myöskään sen tapainen maininta kuin "periaatteessa A:lla parempi oikeus kuin W:llä" ei anna pisteitä, vaan vastauksesta on ilmettävä juuri oikeuksien ajallinen suhde. - Aikaprioriteetti voidaan syrjäyttää, jos vilpittömässä mielessä oleva sekundus saa irtaimen esineen hallintaansa ennen primusta (1 piste). Pisteen saa ainoastaan molempien seikkojen maininnasta, koska vilpitön mieli ei yksinään merkitse mitään ilman hallinnan saantia ennen primusta. Piste annetaan myös silloin, kun pyrkijä on vastauksessaan todennut, ettei W olisi voinut saada vilpittömänkään mielen perusteella. - HUOM: vastauksesta on ilmettävä aikaprioriteetin syrjäytyminen eikä riittävää ole esim. viitata kohdan b) tilanteeseen. Riittävää ei myöskään ole pelkkä maininta siitä, että W voi saada saantosuojaa. Katso osa I sivut Kohta d): - Kyse on tässäkin tilanteessa takautuvasta sivullissuhteesta eli luovutuksensaajan suhteesta myyjän velkojiin. Kyse on siitä, voidaanko A:n ostama vene käyttää velkojan Y Oy saatavien maksuun vai saako A suojaa B:n velkojia vastaan (0,5 piste). 24