TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA Yhteistyötoimikunta Omistajaohjausryhmä Yhtymähallitus Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto Siikajoen kunnanvaltuusto

2 sivu Sisällysluettelo KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN YHTEENVETO 1 1 TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT Johdanto Talousarvion ja suunnitelman rakenne ja sitovuus Väestön hyvinvointi sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Maisema-vertailu HYVINVOINTIKERTOMUS SUUNNITELMA HYVINVOINNIN EDISTÄMISESTÄ VUODELLE HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA, TAVOITTEET JA PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Strategia ja tavoitteet Palvelujen järjestäminen Kehittämishankkeet Tuloslaskelma INVESTOINNIT 34 5 RAHOITUSLASKELMA 35 6 PALVELUSOPIMUS Palvelusopimuksen 2017 keskeiset kehittämiskohteet Palvelusopimuksen rakenne ja raportointi 38 Graafit ja lähteet 59-69

3 Kuntayhtymän johtajan yhteenveto Hyvinvointikuntayhtymän talousarvio vuodelle 2017 perustuu jäsenkuntien hyväksymään strategiaan ja yhteisessä neuvottelussa määriteltyyn talousarvioraamiin. Toimintaa ohjaava visio on Toimintakykyisenä kotona. Strategia rakentuu ihmisten omatoimisuutta, hyvinvointia, toimintakykyä ja kotona pärjäämistä tukevien, avohoitolähtöisten peruspalveluiden varaan. Sähköisten palvelujen ja omahoitoa tukevan teknologian merkitys kasvaa. Koko palvelutoiminnan lähtökohtana on voimavarojen tehokas ja vaikuttava suuntaaminen asiakastarpeiden mukaan. Talousarvioesitykseen sisältyvä hyvinvointikertomus osoittaa, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen tarvitaan edelleenkin konkreettista toimintaa siellä missä lapset ja nuoret elävät arkeaan. Yhdessä työskentely hyvinvointikuntayhtymän palveluissa ja alueen kuntien peruspalveluissa toimivien ihmisten välillä on välttämätöntä ja tähän Lapset puheeksi -toimintamallilla on luotu jo hyvä pohja. Toiminnan ja sen kehittämisen keskiössä tulee olla lapsi ja perhe ja heidän konkreettiset hyvinvointiin liittyvät tarpeensa. Ikääntyvän väestön määrän kasvu edellyttää koko toimintaympäristön muokkaamista ikäihmisille sopivaksi, kuntoutuksellisen toimintamallin sisällyttämistä kaikkeen toimintaan sekä ikäihmisten omien voimavarojen ja niiden käytön vahvistamista. Tavoitteena on, että vuonna 2025 seutukunnan yli 75 vuotiaista 94 % pärjää kotona joko täysin omatoimisesti tai tuettuna. Terveyspalvelujen vaikuttavuus pohjautuu hyvin toimiviin peruspalveluihin, joita erikoisosaaminen ja palvelut tukevat. Oman erikoissairaanhoidon osalta jatketaan toimivaa työnjakoa sairaanhoitopiirin kanssa. Operatiivisen toiminnan tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä, että lainsäädäntö mahdollistaa jatkossakin elektiivisen, työnjakoon pohjautuvan toiminnan jatkumisen. Tavoitteena on keskittää sekä somaattinen että psykiatrinen osastohoito sairaalakiinteistöön. Vuoden 2017 talousarviossa kuntien maksuosuudet ovat yhteensä euroa ja se on 2,15 % alle edellisen vuoden tason. Toimintakulut alenevat edellisen vuoden talousarviosta 1,70 % ja henkilöstökulut 1,52 %. Toimintatuotot ilman jäsenkuntaosuuksia kasvavat 0,75 %. Keskeisimmät syyt kuntien maksuosuuksien laskuun ovat toimeentulotuen siirtyminen Kelalle ja kilpailukykysopimuksen henkilöstökustannuksia alentava vaikutus. Lisäksi toteutettu työaikajärjestelmän muutos lisää käytettävissä olevaa työpanosta ja se mahdollistaa henkilöstökulujen alentamisen ja myös palvelutuotannon lisäämisen ilman henkilöstölisäyksiä. Koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen ja palvelurakenne tulee muuttumaan valmisteilla olevan maakuntauudistuksen sekä siihen liittyvän sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy pois kunnilta uusille perustettaville maakunnille edellyttäen, että valmisteilla oleva lainsäädäntö eduskunnassa hyväksytään. Pohjois-Pohjanmaa valmistautuu tulevaan uudistukseen kehittämällä palvelujen sisällöllistä integraatiota erillisessä hankkeessa. Hyvinvointikuntayhtymä ja sen henkilöstöä on aktiivisesti mukana tässä valmistelussa. Hyvinvointikuntayhtymän vuoden 2017 talousarvio on historiallinen, koska toimintakulut ja kuntien maksuosuudet selvästi alenevat. Talousarvio kuitenkin mahdollistaa alueemme väestön palvelutarpeisiin vastaamisen kohtuullisesti ja turvaa palvelujärjestelmän pitkäjänteisen ja määrätietoisen uudistustyön jatkumisen. Peruskuntien, lähiyhteisöjen ja kunkin ihmisen omalla toiminnalla on edelleenkin ratkaiseva vaikutus väestön hyvinvointiin sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen ja kustannuksiin. Erityisesti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin kannattaa panostaa, koska ne muodostavat tulevaisuuden kunnan elinvoiman. Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja 1

4 1 Talousarvion ja suunnitelman yleisperustelut 1.1 Johdanto Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän tehtävänä on jäsenkuntiensa puolesta järjestää Raahen seudun väestön tarvitsemat lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatuksen ja ympäristöterveydenhuollon palveluja. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Raahen kaupunki sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat. Hyvinvointikuntayhtymän toimintaa ohjaa vuosiksi laadittu strategia, joka päivitettiin vuoden 2015 aikana. Päivitetty strategia on luettavissa talousarvion sivuilla Lisäksi toimintaa ohjaavat hyvinvointikuntayhtymän palvelurakenteen kehittämissuunnitelma vuosille sekä seutukunnassa laaditut Mielenterveys- ja päihdestrategia, Toimiva arki hyvinvoiva lapsi, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ja Ikäsuunnitelma vuoteen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ohjaa kerran valtuustokaudessa laadittava seutukunnallinen laaja hyvinvointikertomus, joka on hyväksytty kuntayhtymässä ja jäsenkunnissa osana kuntayhtymän vuoden 2014 talousarviota ja suunnitelmaa. Se on luettavissa sähköisessä hyvinvointikertomuksessa Tämä talousarvio ja suunnitelma sisältää tarkennetun suunnitelman hyvinvoinnin edistämisestä vuodelle 2017 (luku 2). Sisäministeriön suosituksen mukaisesti seutukunnan turvallisuussuunnitelma on liitetty osaksi sähköistä hyvinvointikertomusta ja vuoden 2017 suunnitelma sisältää turvallisuuteen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. 1.2 Talousarvion ja suunnitelman rakenne ja sitovuus Talousarvion rakenne Kuntayhtymän toiminnan ja talouden suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmänä käytetään Kuntamaisema Oy:n tuottamaa Maisema -mallia. Koko seudun sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on toteutettu mallin mukainen benchmarking-analyysi vuosien tilinpäätöstiedoilla. Jäsenkuntien vuoden 2015 sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaisten kokonaiskustannusten vertailua Maisema-kuntiin ja kehittämistavoitteita on esitetty yleisperustelujen lopussa luvussa 1.6. Maisema -mallissa palveluita käsitellään tuoteryhmittäin. Hyvinvointikuntayhtymässä on käytössä seuraavat tuoteryhmät: Aikuissosiaalityö Aikuisten psykososiaaliset palvelut Erikoissairaanhoito, oma toiminta Erikoissairaanhoito, ostopalvelut (shp) Hoito ja hoivapalvelut Kuntoutus Perhepalvelut Suun terveydenhuolto Vammaispalvelut Vastaanottopalvelut Projektit Tuoteryhmät jakaantuvat Maisema -mallissa suurtuotteisiin, jotka jakaantuvat edelleen resurssitaulukoihin yksiköittäin ja toiminnoittain. Maisema -mallin resurssitaulukot vastaavat kuntayhtymän organisaation kustannuspaikkajakoa. Palvelusopimusosa sisältää Maisema-taulukot kokoomataulukkona ja tuoteryhmittäin sekä kuntayhtymätasolla että jäsenkunnittain. 2

5 Talousarvion sitovuus Jäsenkuntien valtuustoihin nähden yhtymähallitusta sitoo talousarvion Maisema kokoomataulukon nettomenot yhteensä (= jäsenkuntien kustannusosuudet yhteensä), kuntayhtymän tavoitteet, lainakannan muutos ja investointimenot yhteensä. Maisema kokoomataulukko on esitetty palvelusopimusosan luvussa 6, kuntayhtymän tavoitteet luvussa 3, lainakannan muutos rahoitusosassa luvussa 5 ja investointimenot investointiosassa luvussa 4. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden sitovuudesta: Maisema-kokoomataulukon nettomenot (jäsenkuntien kustannusosuudet) Investointien bruttomenot Lainakannan muutos Väestön hyvinvointi sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö Raahen seutukunnassa oli vuonna 2015 yhteensä asukasta, joista (24 %) oli alle 18-vuotiaita ja (21 %) oli 65 vuotta täyttäneitä (taulukko 1). Käytettävissä olevan väestöennusteen mukaan seutukunnan alueella on vuonna 2025 lapsia ja nuoria noin 440 vähemmän, työikäisiä vähemmän ja 65 vuotta täyttäneitä enemmän kuin vuonna 2015 (kuvio 1). Alueella käynnistyneet suurhankkeet saattavat kuitenkin vaikuttaa väestökehitykseen ja palvelujen kysyntään. Taulukko 1. Raahen seutukunnan väestö ikäryhmittäin (Kunnat.net/Tilastokeskus) 0-6-v v v v v. 65- v. Yhteensä Pyhäjoki Raahe Siikajoki Yhteensä Kuvio 1. Väestö vuonna 2010 ja 2015 sekä väestöennuste vuosille ikäryhmittäin Raahen seutukunnassa vuoden 2015 väetöennusteen mukaan (Tilastokeskus) 3

6 Seuraavissa taulukoissa (taulukot 2 7) on esitetty Raahen seutukunnan asukkaiden hyvinvointiin ja hyvinvoinnin taustalla oleviin tekijöihin liittyviä indikaattoritietoja. Ne on tuotettu sähköisen hyvinvointikertomuksen ( avulla. Se poimii uusimmat saatavilla olevat tiedot valtakunnallisista tietokannoista. Taulukoissa Muutos-sarakkeessa oleva luku ilmaisee indikaattorin arvon muutosta prosentteina edelliseen vuoteen verrattuna. Luvun ympärillä olevan ympyrän paksuus ilmaisee muutoksen voimakkuutta: mitä paksumpi ympyrän kehä on, sitä suurempi on muutos. Jos muutos on pieni (alle 5 %), sitä on kuvattu nuolella ympyrän sijaan. Suunta-sarakkeessa oleva kuvaaja havainnollistaa viimeisimpiä saatavilla olevia indikaattoriarvoja ja niiden kehitystä. Kuvaajien (ympyrät ja viivakaaviot) väri ilmaisee, onko muutos arvioitu myönteiseksi vai kielteiseksi. Vihreä kuvaa myönteistä muutosta ja punainen kielteistä. Harmaa kuvaaja ilmaisee, ettei voida sanoa, onko muutos myönteinen vai kielteinen. Vertailu-sarakkeessa näkyvät vertailuun valitut kunnat ja alueet. Luvut ilmaisevat indikaattorin arvoja Raahen seutukuntaan verrattuna. Vihreä palkki ilmaisee, että vertailukunnan tilanne on parempi ja punainen palkki ilmaisee, että vertailukunnan tilanne on huonompi kuin Raahen seutukunnassa keskimäärin. Harmaa palkki kertoo, että indikaattorin arvoa ei voi määritellä myönteiseksi eikä kielteiseksi asiaksi. Taulukko 2. Väestö 4

7 Taulukko 3. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet 5

8 Taulukko 4. Nuoret ja nuoret aikuiset 6

9 Taulukko 5. Työikäiset 7

10 Taulukko 6. Ikäihmiset Taulukko 7. Turvallisuus 8

11 Työttömyysaste on laskenut 0,5 % vuoden takaisesta ja oli Raahen seutukunnassa elokuun lopussa 11,5 %. Sekä nuorten että yli 50-vuotiaiden työttömien määrä näyttää vähentyneen. Pitkäaikaistyöttömien määrä puolestaan on kasvanut hieman. (Työ- ja elinkeinoministeriö ). Kunnille on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla sairastavuus- ja kansantauti-indeksit. Indeksit kertovat, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Vakioidussa indeksissä on poistettu väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvat erot vakioimalla indeksiluvut iän ja sukupuolen mukaan ja se mahdollistaa alueiden välisen vertailun tästä riippumatta. Vakioimaton indeksi kuvastaa alueelle kohdentuvaa sairastavuustaakkaa ja on olennaisempi esimerkiksi kustannuksia arvioitaessa. Kelan sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin, rajoitetusti peruskorvattaviin lääkkeisiin tai ruokavaliokorvauksiin oikeutettujen osuus väestöstä. Kansantauti-indeksit kertovat, kuinka yleisiä niin sanottujen kansantautien erityiskorvausoikeudet ovat suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Seutukunnan kuntien vakioitu ja vakioimaton sairastavuusindeksi sekä vakioimattomat kansantauti-indeksit on esitetty kuvioissa 2-3. Vakioimattomat indeksiluvut olivat maakunnan keskitason yläpuolella. Kuvio 2. Kelan sairastavuusindeksiluvut Raahen seutukunnan ja Pohjois-Pohjanmaan alueella 2015 (Kela) 9

12 Kuvio 3. Kelan vakioimattomat kansantauti-indeksiluvut Raahen seutukunnan kunnissa ja Pohjois- Pohjanmaalla 2015 (Kela) 1.4 Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat olleet Raahen seutukunnassa tarkastelujakson aikana maakunnan keskitasoa korkeammat Pyhäjokea lukuun ottamatta (kuvio 4). (SOTKAnet). Kuvio 4. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas vuosina (SOTKAnet) 10

13 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioitujen menojen indeksiluku kuvaa kunnan asukaskohtaisia menoja suhteutettuna palvelujen tarpeeseen. Näin poistetaan kuntien erilaisen väestörakenteen, sairastavuuden ja muiden palvelujen tarpeeseen vaikuttavien tekijöiden vaikutus. Maan keskiarvoa kuvataan luvulla 100. Mitä korkeampi indeksiluku on, sitä suuremmat ovat menot suhteessa tarpeeseen. Seutukunnan alueella tarvevakioitujen menojen indeksi oli alle maan ja Siikajokea lukuun ottamatta myös alle maakunnan keskiarvon (taulukko 8). Taulukko 8. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot vuonna 2014 (Vähänen ym. 2015) Nettomenot Nettomenot, Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi indeksi Kunta Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Koko maa=100 Pyhäjoki ,16 91 Raahe ,12 91 Siikajoki ,16 97 Pohjois-Pohjanmaa ,

14 1.5 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Organisaatio Hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen mukaan jäsenkuntien valtuustot käyttävät yhtäpitävin päätöksin kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Jos jäsenkuntien valtuustot eivät saa syntymään yhtäpitäviä päätöksiä, kutsutaan koolle yhtymäkokous. Hallinnon ja talouden tarkastamista varten jäsenkuntien valtuustot valitsevat tarkastuslautakunnan. Jäsenkuntien valtuustot valitsevat yhtymähallituksen, joka vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta soveltuvin osin Kuntalain 39 :n tarkoittamalla tavalla. Yhtymähallituksella on sosiaalijaosto, joka toimii kuntayhtymän toimialaan liittyvissä asioissa laissa tarkoitettuna monijäsenisenä toimielimenä ja käyttää tälle toimielimelle ko. lainsäädännössä säädettyä ratkaisuvaltaa yksilökohtaista huoltoa ja palveluja koskevissa asioissa. Omistajaohjausryhmä koordinoi kuntayhtymän kehittämistä ja valvoo budjetin toteutumista sekä edistää kuntayhtymän ja jäsenkuntien yhteistyötä. Omistajaohjausryhmän jäseniä ovat jäsenkuntien kunnanjohtajat, apulaiskaupunginjohtaja, yhtymähallituksen puheenjohtaja ja kuntayhtymän johtaja. Kuntayhtymän ydinprosessit ja rakenne on esitetty kuviossa 5. Organisaatio jakautuu kolmeen tulosalueeseen, jotka koostuvat tulosyksiköistä kuvion 6 osoittamalla tavalla. Kuntayhtymän organisaatiota johtaa kuntayhtymän johtaja. Kokonaisjohtamisen ja toimintojen yhteensovittamisen tukena toimii johtoryhmä, johon kuuluvat kuntayhtymän johtaja, tulosalueiden johtajat sekä muut kuntayhtymän johtajan määräämät henkilöt. Johtamisprosessit: Suunnittelu, johtaminen, päätöksenteko, viestintä, tietohallinto, riskienhallinta, laadunhallinta Jäsenkuntien valtuustot Tarkastuslautakunta Yhtymähallitus * sosiaalijaosto Omistajaohjausryhmä Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Hoidon tarpeen arviointi Asiakastarve Yhteiskuntavelvoitteet Palvelutarpeen arviointi Hoidon ja hoivan palvelut Perhe- ja psykososiaaliset palvelut Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Asiakkaan saama lisäarvo Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tukiprosessit: Talous- ja hallintopalvelut, asiahallinta, ruokapalvelu, kiinteistöhoito- ja huolto, kuljetus, turvapalvelut, laitehuolto, vaatehuolto, hankinta- ja materiaalihuolto Hoitotyön, lääkärityön ja sosiaalityön koordinaatio tulosalueiden yli varmistetaan. Lisäksi tarvitaan tulosalueiden ylimenevää koordinointia palveluasumisen ja kuntakohtaisten lähipalvelujen sekä hyvinvoinnin ja terveydenedistäm isen osalta. Kuvio 5. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ydinprosessit ja rakenne v

15 Jäsenkuntien valtuustot Tarkastuslautakunta Omistajaohjausryhmä Johtoryhmä Yhtymähallitus Kuntayhtymän johtaja Sosiaalijaosto Talous- ja hallintopalvelut Huoltopalvelut Hoidon ja hoivan palvelut Perhe- ja psykososiaaliset palvelut Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Kotiin annettavat palvelut Asumis- ja hoivapalvelut Neuvolapalvelut Perhesosiaalityö Vammaispalvelut Aikuissosiaalityö Päihdepalvelut Mielenterveyspalvelut Avohoidon tulosyksikkö Konservatiivinen tulosyksikkö Operatiivinen tulosyksikkö Suun terveydenhuollon tulosyksikkö Laboratorion tulosyksikkö Lääkehuollon tulosyksikkö Radiologian tulosyksikkö Kuvio 6. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän organisaatio

16 Henkilöstö Kuvio 7. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstömäärä Henkilöstömäärä oli vuonna elokuun 31. päivä 1.292, joista vakituisessa palvelussuhteessa olevaa ja 276 määräaikaisessa palvelussuhteessa olevaa. Henkilöstömäärässä ei oleteta talousarviovuoden 2017 aikana tapahtuvan lukumäärällisesti suurta muutosta. Toimintaa kehitetään strategian mukaisesti laitoshoitopainotteisesta avohoitopainotteiseksi. Eläköitymisen ennakoidaan olevan noin 3,6 % vuonna

17 Taulukko 9. Eläkepoistumaennuste hyvinvointikuntayhtymässä (Kuntien eläkevakuutus). Kuvio 8. Kunta-alan eläkeennuste eri eläkelajeittain 15

18 Tilat Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän käytössä on toimitiloja 38 kiinteistössä yhteensä m², joista kuntayhtymän omistuksessa on m² ja vuokrattuja m². Kuntayhtymän omistamista tiloista suurin osa sijaitsee Raahessa, sairaalan ja terveyskeskuksen alueella. Tiloista aiheutuvat kulut ovat yhteensä vuonna n. 5,14 miljoonaa euroa. Omat sekä Raahen kaupungilta, kaupungin yhtiöiltä, kunnilta ja yhdistyksiltä vuokratut toimitilat sijaitsevat oheisen kartan mukaisesti seutukunnan alueella. Raahe Sairaala ja terveyskeskus Hammashoitola Mielenterveyskeskus Asumisyksikkö Kotirappu Perheneuvola Sosiaalipalvelukeskus Perhetyö Kotihoitotalo Feenix A-klinikka Toimintakeskus Kreivinaika Palvelukeskus Maininki Toimintakeskus Kuutti Antinkankaan palvelukoti Arkkukari: Palvelukeskus Salonkartano Pattijoki: Palvelukeskus Kotiranta Vihanti: Terveysasema Hammashoitola Palvelukeskus Ukonmäki Pyhäjoki Terveysasema Hammashoitola Palvelukeskus Jokikartano Kehitysvammaisten asumisyksikkö Niittykoti Siikajoki Siikajoen kylä: Terveysasema Asumispalveluyksikkö Puistola Ruukki: Terveysasema Hammashoitola Palvelukeskus Mäkelänrinne Kehitysvammaisten asumisyksikkö Kaarnakoti Paavola: Kotihoitotalo Paavolatalo Työkeskus Paja-Pehkola Kuvio 9. Kuntayhtymän käytössä olevat toimipisteet vuoden 2017 alusta Tukipalvelut Talous- ja hallintopalveluista merkittävä osa ostetaan Raahen kaupungin palvelutoimistosta. Myös tietotekniikkapalvelut ostetaan Raahen kaupungilta. Teknisten järjestelmien, laitteiden ja irtaimiston kunnossapitopalvelu, samoin kuin kiinteistöjen ylläpito kuntayhtymän omiin kiinteistöihin Raahessa, tuotetaan pääasiassa omana toimintana. Jäsenkunnilta vuokrattujen toimitilojen ja omien sivutoimipisteiden ylläpidosta vastaavat kunnat. Siivouspalvelut järjestetään omana toimintana lukuun ottamatta Pyhäjoen kunnan alueella sijaitsevia toimipisteitä, joissa siivouksesta vastaa kunta. Ravintopalvelut ostetaan jäsenkunnilta. Materiaalipalvelut järjestetään omana toimintana. Hankinnoissa tehdään yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Raahen kaupungin hankintapalvelujen kanssa. Jonkin verran tukipalveluja ostetaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta, merkittävimpänä pesulapalvelut. 16

19 1.6 Maisema-vertailu 2015 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä on ottanut sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan ja talouden ohjaamisen välineeksi Kuntamaisema Oy:n kehittämän Maisema-mallin. Vuodelta 2008 on tehty lähtötilanneselvitys, jossa on katsottu laajasti kaikki alueen sosiaali- ja terveyspalvelut. Selvitys toistetaan vuosittain. Maisema-mallin mukaan lasketut vuoden 2015 asukaskohtaiset sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannukset eri kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla on esitetty kuviossa 10. Tarkastelun mukaan asukaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat Raahen seudulla matalammat kuin vertailukunnissa keskimäärin (Kuntamaisema Oy 2015). Kuvio 10. Raahen seudun kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden asukaskohtaiset kokonaiskustannukset verrattuna muiden Maisema-kuntien kustannuksiin vuonna 2015 (RAS=Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä yhteensä) (Kuntamaisema Oy ) Vuoden 2015 Maisemaraportin mukaan Raahen seudun kunnat olivat Maisemavertailussa kustannuksiltaan edullisimpien kuntien joukossa. Tuoteryhmistä vain hoito ja hoiva, kuntoutus sekä suun terveydenhuolto olivat keskimääräistä kalliimpia. Kustannusmuutokset edelliseen vuoteen nähden olivat erittäin maltillisia ja kokonaiskustannuskehitys vain +1 % tai 1,1 milj.. Asukasta kohden kustannukset nousivat 2 % (vertailukuntien keskiarvo oli 3,1 % vuonna 2015). Erikoissairaanhoidon kustannukset laskivat samassa suhteessa kuin hoito- ja hoivapalveluiden akuuttihoidon kustannukset nousivat johtuen toiminnallisista muutoksista (sisätautien osaston siirto perustasolle). Erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vertailussa keskitasoa matalammat ja yli 75-vuotiaiden kustannukset olivat suunnilleen keskitasossa. Osastohoidon määrä ja kustannukset olivat vertailukuntiin nähden pienet. Avohoidossa palveluiden käyttö oli keskimääräisellä tasolla, ja kustannukset olivat keskitasoa hieman kalliimmat. Sisätaudeilla ja kirurgiassa kuitenkin avopalveluita myös käytettiin paljon, ja tämä heijastuu etenkin kirurgian kustannuksiin. Kehittämisehdotuksina esitettiin mietittäväksi kirurgian osaston integrointia vuodeosastokokonaisuuteen tai ulkopuolelle myynnin lisäämistä sekä avohoidossa perustason ja erikoissairaanhoidon avopalvelujen toimintojen yhteistyömallien kehittäminen edelleen. 17

20 Hoidon ja hoivan kustannukset olivat hyvinvointikuntayhtymän alueella keskimääräistä kalliimmat, mutta vaihtelu kunnittain oli suurta. Vaihtelut selittyivät osin erilaisilla peittävyyksillä. Kaikkiaan alueella toimintaa oli tehostettu ja palvelurakenteita uudistettu onnistuneesti. Tehtyjen kehittämistoimien tulokset näkynevät selvemmin vielä tulevina vuosina myös kustannuksissa. Keskeisinä vielä seurattavina asioina ovat akuutti- ja kuntouttavan hoidon määrän kehittyminen ja integroituminen perustason palveluihin. Kehittämiskohteita ovat kuntien palvelurakenteiden yhtenäistäminen edelleen, mm. kotihoidon resurssien yhtenäistäminen ja yhteiset toimintamallit esim. palvelutarpeen arvion suhteen. Vastaanottotoiminnan kustannukset olivat keskitasoa alemmat ja varsinkin päiväaikaisen toiminnan kustannukset varsin pienet. Toiminta painottui päivystykseen, jonka kustannukset olivat kuitenkin vain Raahessa keskitasoa korkeammat. Kehittämisehdotuksia olivat toiminnan ohjaaminen enemmän päiväaikaiseen vastaanottotoimintaan etenkin Raahessa sekä oman erikoissairaanhoidon avotoiminnan ja perusterveydenhuollon yhteistyön kehittäminen edelleen. Aikuisten päihde- ja mielenterveyspalveluissa kustannuksissa laskivat selvästi. Suurimpina syinä tähän olivat asumisen hoitopäivien määrän lasku ja osastohoidon väheneminen. Palveluissa on tehty mittavaa muutosta palveluasumisen asiakkaiden kotiuttamiseksi. Tätä työtä on syytä edelleen jatkaa ja huolehtia kotiin annettavien palveluiden ja palvelutarpeen jatkuvan arvion toimivuudesta. Suun terveydenhuolto oli keskimääräistä kalliimpaa, paitsi Siikajoella. Julkisen palvelun kustannuksiin vaikutti osin myös yksityisen palvelutarjonnan vähäisyys alueella. Toimintamalleissa olisi vielä yhtenäistämistä Raahen seudun kunnissa ja suuhygienistien toteuttaman työn osuutta tulisi nostaa. Perhepalveluiden kustannukset olivat kaikkiaan keskitasoa edullisemmat. Ehkäiseviin palveluihin oli panostettu selvästi keskitasoa enemmän. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen laitoshoidon hoitopäivähinta oli matala ja perhehoidon osuus sijoituksista keskitasoa. Lastensuojelun asiakkuuksien määrä oli pysynyt ennallaan tai avohuollossa jopa vähentynyt. Jatkossa tulisi edelleen seurata toiminnan vaikuttavuutta (lastensuojelullisten toimenpiteiden määrän ja etenkin sijoitusten väheneminen). Sijoitusten kustannusten vähentämiseksi perhehoitoa tulisi lisätä nykyisestä. Aikuissosiaalityön kokonaiskustannukset nousivat 9,5 %, mihin vaikutti työmarkkinatuen kuntaosuuden suuri muutos. Toimeentulotuen saajien määrä ei juurikaan muuttunut, vaikka työttömyysaste oli noussut. Työttömien aktivointi pysyi korkeana. Aikuissosiaalityön palvelut ovat hyvin toimivat ja työllistämistoimia tehdään alueella paljon. Vammaispalveluiden kustannukset ovat pienet. Kustannukset kasvoivat 2,8 % syynä vaikeavammaisten kotona asumisen tukemisen asiakaskohtaisten kustannusten nousu sekä palveluasumisen keskimääräisten hoitopäivähintojen nousu. Kuntoutuksen kustannukset ovat lähes ennallaan niin kokonaisuudessaan kuin asiakastakin kohden 18

21 2 Hyvinvointikertomus suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä vuodelle ) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet: Lasten, nuorten ja perheiden varhainen tukeminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen lapsen ja nuoren normaalissa kasvuja kehitysympäristössä Toimiva lapsi ja perhe (TLP) -toimintamallin käyttöä vahvistetaan lasten ja perheiden palveluissa sekä aikuisten palveluissa ja suunnataan voimavaroja ennakoivaan perheitä konkreettisesti tukevaan työhön. Kouluttajat ja esimiehet Maakunnallinen LAPE-hanke Vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tukena Toimintamallin koulutuksen saanut noin 75 % toimijoista Käytyjen puheeksiottamiskeskustelujen ja neuvonpitojen määrä Vastuutahoina varhaiskasvatus, opetustoimi ja hyvinvointikuntayhtymä Lastensuojeluilmoitusten määrä Lasten tutkimusten määrä OYS:ssa Kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä Lapsiperheiden kotipalvelun asiakkaiden määrä Harrastustoiminnan mahdollistaminen kaikille lapsille ja nuorille Vanhempaintapaamisissa kysytään perheiltä lasten ja nuorten harrastuksista ja niihin liittyvistä toiveista. Järjestetään monipuolista koulujen kerhotoimintaa, tuetaan kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden järjestämää harrastustoimintaa sekä ohjataan lapsia ja nuoria harrastusten piiriin. Koulujen uudisrakentamisen ja peruskorjauksen yhteydessä oppimisympäristöjä kehitetään harrastustoimintaa tukevaksi. Kaikkien koulujen yhteydessä on lähiliikuntapaikat, joita myös ylläpidetään. Yhdessä nuorten kanssa luodaan osallistuvia toimintamalleja. Vastuutahoina opetustoimi, nuorisotoimi, liikuntatoimi, tekninen toimi, vapaa sivistystyö ja kolmannen sektorin toimijat. Kuntien omat henkilöstö- ja avustusresurssit, nuorisotyö, nuoret ja kolmas sektori Kerho- ja harrastustoimintaan osallistuvien määrä Kouluterveyskyselyssä niiden nuorten määrä, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää 17

22 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunta Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Nuorten syrjäytymistä ehkäisevien toimintojen kehittäminen Jatketaan peruskoulun ja 2.asteen yhteistyötä sekä kehitetään 2.asteen oppilashuoltoa uuden oppilashuoltolain mukaisesti. Vastuutahoina opetustoimi, toisen asteen oppilaitokset ja hyvinvointikuntayhtymä. Kuraattorit, kouluterveydenhuolto, oppilashuolto Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä Nuorten työllistymisen edistämiseksi tiivistetään verkostoyhteistyötä yritysten kanssa työkokeilu- ja työpaikkojen löytymiseksi Jatketaan ja kehitetään jo aloitettuja toimintamuotoja kuten nuorten kesätyöllistäminen työharjoittelupaikan/oppisopimuspaikan järjestäminen/koulutuspaikkaan ohjaus nuorten työpajatoimintaa etsivää nuorisotyötä Time out! Aikalisä! toimintaa Elämänkoulu- ja Woimala-toimintamalleja kehitetään tavoitteellisempaan ja tuloksellisempaan muotoon (Raahe) ja tuetaan seuraavien uusien toimintamuotojen kehittämistä: aikuissosiaalityön vaikuttavuuden lisääminen matalan kynnyksen toimintojen kehittäminen haasteellisessa elämäntilanteessa oleville, räätälöidyt mallit jatkopolkujen löytämiseksi ryhmämuotoinen tuki työllistymisen edistämiseksi Vastuutahoina nuorisotoimi, sosiaalipalvelut ja muut kuntien hallinnonalat Satelliitti-työpaja, seutukunnan etsivät nuorisotyöntekijät Elämänkoulu-toimintamalli Woimala-toiminta, hankerahoitusta haettu Toimintoihin osallistuneiden määrät ja asiakastyytyväisyys Koulunsa keskeyttäneiden määrä Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä Koulutukseen tai työelämään sijoittuneiden määrä 18

23 Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Pitkäaikaistyöttömien työelämävalmiuksien ja työllistymisen parantuminen Kehitetään työllistämistä edistäviä toimintoja monialaisen yhteispalveluverkoston ja TEpalveluiden kanssa. Vastuutahoina hyvinvointikuntayhtymä, kunnat, koulutusorganisaatiot ja työvoimahallinto. Jatketaan kuntien työ/toimintapajojen toimintaa Jatketaan seuraavia toimintamuotoja: aktivointisuunnitelmien tekemisen tehostaminen kuntouttavan työtoiminnan ja työllistymisen lisääminen kuntalisän maksaminen, kuntalisää yrityksille korotettu kannustamaan nuorten työllistämistä (Raahe) palkkatuen käyttö matalan kynnyksen toiminnat työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Vastuutahoina kunnat, kuntayhtymä, järjestöt, seurakunta Aikuissosiaalityö, kuntien työllistämisresurssit ja eri hallintokunnat, aikuiskoulutuskeskus, ammatilliset oppilaitokset, te-keskus, yrityspalvelukeskus Lisäys kuntouttavaan työtoiminnan järjestämiseen sekä palkkatukeen Kuntien työ/toimintapajat Pitkäaikaistyöttömien määrä Pitkäaikaistyöttömyyden kesto Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien määrä Palkkatuella palkattujen määrä Kuntien myöntämät kuntalisät Asiakkaiden määrät ja asiakastyytyväisyys 2-3 henkilötyövuotta Kuntouttavaan työtoimintaa osallistuvien määrä Terveystarkastuksiin osallistuvien määrä Erilaisissa toimenpiteissä olevien määrä Kuntien työmarkkinatukiosuuden kustannuskehitys 19

24 3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Väestön ikääntymiseen varautuminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Ikäsuunnitelman mukainen Tehdään ikäsuunnitelman mukaisesti toimenpiteitä Ikäsuunnitelman vastuutahot Toiminnan arviointi toiminta Palvelujärjestelmän kattavuus Käynnistetään Voimaa vanhuuteen -ohjelma Siikajoella tarjotaan yli 55-vuotiaille ja Raahessa 64 vuotta täyttäneille eläkeläisille kenkien nastoitus (1 kenkäpari/vuosi) Asumisen laatiminen Vastuutahoina kaikki hallintokunnat, järjestöt ja yritykset suunnitelmanlaaditaan ikääntyvän väestön asumisen seutukunnallinen suunnitelma vastuutahoina eri hallinnonalat Kuntien tekniset toimet yhdessä hoidon ja hoivan palvelujen kanssa Suunnitelman aloittaminen 4) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Kuntalaisten oman vastuunoton ja yleisen kansalaisaktiivisuuden lisääminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Mahdollisuuksien ja kanavien luominen kuntalaisten oman vastuunoton ja kansalaisaktiivisuuden lisäämiseksi Kehitetään yhteistyötä kuntien, kuntayhtymän, järjestöjen ja seurakuntien välillä kansalaisten osallisuuden parantamiseksi. Vastuutahoina kuntien johtoryhmät, seurakuntien johto, järjestöt, kuntayhtymän johtoryhmä ja järjestövastuuhenkilöt Kuntayhtymän järjestövastuuhenkilöt Järjestöyhdyshenkilö hankerahoituksella tai omana toimintana Yhteistyön konkreettinen määrä Järjestöjen talo toimii Lähiliikuntapaikkoja rakennetaan ja kehitetään (mm. uudet oppimisympäristöt) sekä aktivoidaan kuntalaisia ja järjestöjä niiden käyttöön. Liikunta- ja harrastuspaikkojen käyttömäärät Vastuutahoina kuntien liikuntatoimet ja koulut 20

25 Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Sähköisten palvelujen kehittäminen Uusia sähköisiä palautekanavia muodostetaan hallinnonuudistuksen myötä (Raahe), sähköisiä palveluja kehitetään (Siikajoki) Sähköisten palvelujen kehittämistyöryhmä Sähköisiä palveluita laajemmin käytössä 2017 Kannustetaan kuntalaisia käyttämään olemassa olevia sähköistä palvelukanavia mm. NettiRassia oman terveytensä ja hyvinvointinsa seurantaan ja edistämiseen. Kuntayhtymän NettiRassi-seurantaryhmä NettiRassin tarjoamien palveluiden määrä ja palveluun kirjautuneiden määrä Vastuutahoina kunnat ja hyvinvointikuntayhtymä Osallisuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen Järjestetään Vanhustenviikolla erilaisia tapahtumia teemaan liittyen Järjestetään toiset järjestö- ja harrastemessut syksyllä 2017 Vanhus- ja vammaisneuvostot, kuntayhtymän järjestövastuuhenkilöt, Raahen kaupungin hanketoiminta ja kehittäminen Eri hallintokunnat Osallistujamäärä Tapahtumista saadut palautteet Järjestetään yleisötilaisuuksia ajankohtaisista asioista tavoitteena tiedotus ja vuorovaikutus kuntalaisten kanssa. Vastuutahoina hyvinvointikuntayhtymä, kunnat ja kolmannen sektorin toimijat 21

26 5) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Terveellisten elintapojen edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Alkoholin, tupakan ja rahapelien ikärajojen noudattamisen edistäminen, valvonnan tehostaminen ja haittojen ehkäisy Jatketaan PAKKA- (paikallinen alkoholipolitiikka) toimintamallin käytäntöön viemistä sekä aktivoidaan seutukunnan yrittäjiä mukaan toimintaan. Kehitetään ehkäisevää päihdetyötä Lain ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä mukaisesti. Ehkäisevän päihdetyön ryhmä PAKKA-toiminta käynnissä seutukunnassa edistämi- Savuttomuuden nen Vastuutahoina kuntien sivistyspalvelut, alueen oppilaitokset, hyvinvointikuntayhtymä. Savuton kunta- ja Savuton kuntayhtymä toimintamallien viemistä käytäntöön jatketaan ja aktivoidaan kolmatta sektoria sitoutumaan savuttomuuteen. Kaikki hallintokunnat, hyvinvointikuntayhtymä, kolmas sektori Päivittäin tupakoivien määrä kouluterveyskyselyn mukaan lisäämi- Terveysliikunnan nen Vastuutahoina kuntayhtymä, kunnat ja muut alueen toimijat. Viedään seutukunnallinen terveysliikuntasuunnitelma käytäntöön mm. käynnistämällä Voimaa vanhuuteen -ohjelma Suunnitelmassa asetetut toimenpiteet käynnissä Vastuutahona kuntien liikuntatoimet Otetaan käyttöön ja kehitetään toimintamalleja kuntalaisten aktivoimiseksi liikkumaan: vapaaehtoisia koulutetaan liikuttamaan ikäihmisiä, vastuutahona Raahe-opisto kyläliikuttajatoimintaa jatketaan ja selvitetään tähän liittyvät hankemahdollisuudet, vastuutahona kuntien liikuntatoimet ja kyläyhdistykset yhteistyössä PoPLin kanssa Siikajoella massaliikunnan edistäminen, hyvinvointiraha vuosittain liikuntapaikkoihin ja - välineisiin PoPLi, Raahe-opisto ja kolmas sektori kuten urheiluseurat ja eri järjestöt 22 Koulutettujen vapaaehtoisten ohjaajien määrät Toimintaan osallistuneiden määrät

27 Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Terveellisen ravitsemuksen edistäminen Sydänmerkkiaterian käyttöönotto Vastuutahoina kuntien ruokapalvelut ja yritykset Sydänmerkkiateria käytössä koko seutukunnan aluella Suun terveyden edistäminen Kampanjoidaan edelleen hyvän suuhygienian ja hammasterveyttä edistävien ruokatottumusten puolesta. Terveyskasvatus ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat osana jokaista potilaskäyntiä suun terveydenhuollossa. Vastuutahoina suun terveydenhuolto, varhaiskasvatus, opetustoimi, nuorisotoimi Kiireellisten potilaskäyntien määrän kehitys Suun terveyttä kuvaavien indeksien kehitys 6) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Kuntalaisten yleisen turvallisuuden edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Nuorten osallistaminen turvallisuuden edistämisen suunnitteluun ja toteutukseen Jatketaan nuorille suunnattuja toimintoja mm. turvallisuuteen liittyviä tietoiskuja ja tapahtumia Vastuutahoina kunnat, nuorisovaltuustot, järjestöt, pelastuslaitos, poliisi, hyvinvointikuntayhtymä, oppilaitokset Nuorisovaltuusto, nuorisolautakunta, nuorisotoimi Pidetyt tilaisuudet ja osallistujamäärät Kotien turvallisuuden ja hyvinvoinnin parantaminen Ehkäistään kotitapaturmia ja perheväkivaltaa Toimiva lapsi ja perhe -työmenetelmän, neuvonnan ja tietoiskujen avulla Vastuutahoina kunnat, kuntayhtymä, poliisi, pelastuslaitos, yritykset. Poliisi, palo- ja pelastustoimi, hallintokunnat Järjestettyjen tilaisuuksien määrä ja osallistujamäärä Kouluterveyskyselyn tulokset liittyen uhan ja väkivallan kokemiseen 23

28 Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Taajama-alueiden turvallisuuden ylläpitäminen sekä omaisuusrikosten ehkäisy Lisätään poliisin näkyvyyttä ja jatketaan julkisten alueiden valvontajärjestelmien kehittämistä Turvallisuusjärjestelmätyöryhmä Varaus talousarvioon, asiantuntijaresurssit Omaisuusrikosten määrä Katuturvallisuusindeksi vastuutahoina kunnat ja poliisi Ilmoitusten määrä Omaisuuden suojaaminen ja tietoisuuden lisääminen siitä, että pienikin rikos saattaa pilata tulevaisuuden vastuutahoina kunnat, vakuutusyhtiöt, sivistystoimi Turvallisuusjohtamisen pysyvä rakenne Perustetaan turvallisuusjohtamisen työryhmä, määritellään sen tehtävät sekä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti turvallisuustoimenpiteiden toteutumista Vastuutahoina kunnat, kuntayhtymä, poliisi, pelastuslaitos, rajavartiolaitos. Turvallisuusjohtamisen työryhmä Työryhmän kokoontumiskerrat Suunniteltujen toimenpiteiden toteutuminen 24

29 3 Hyvinvointikuntayhtymän strategia, tavoitteet ja palvelujen järjestäminen 3.1 Strategia ja tavoitteet Tähän me tähtäämme Toimintakykyisenä kotona Nämä ovat arvomme Ihmisarvon kunnioittaminen Kohtelemme ihmisiä oikeudenmukaisesti ja inhimillisesti kunnioittaen heidän yksityisyyttään ja henkilökohtaista vakaumustaan. Käyttäydymme ystävällisesti, kohteliaasti ja hyviä tapoja noudattaen toisiamme ja asiakkaitamme kohtaan. Asiakaskeskeisyys Toimintamme lähtökohtana ovat aina ensisijaisesti asiakkaan tarpeet. Antamamme palvelut pohjautuvat asiakaskohtaiseen hoidon tarpeen tai palvelutarpeen arviointiin, joka tehdään yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Haluamme lisätä asiakkaan valinnanmahdollisuuksia ja toimia niin, että asiakkaan omat voimavarat ja palvelut yhdessä tukevat hänen terveyttään ja hyvinvointiaan. Hankimme aktiivisesti asiakaspalautetta ja huomioimme sen palvelujemme kehittämisessä. Asiakkaalla on aina oikeus hyvään kohteluun ja palveluun. Vastuullisuus Työyhteisömme jokainen jäsen on osaltaan vastuussa toiminnan taloudellisuudesta ja tehokkuudesta sekä oman osaamisensa kehittämisestä. Edistämme ihmisten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti ja annamme tukea erityisesti heikommassa asemassa oleville ihmisille. Huolehdimme siitä, että toimintamme on laadullisesti hyvää ja asiakkaat saavat heille kuuluvat palvelut ammattitaitoisesti ja turvallisesti. Huolehdimme palvelujen laadun jatkuvasta arvioinnista ja varmistamisesta. Avoimuus ja luottamuksellisuus Tarjoamiemme palvelujen ja etuuksien myöntämisen kriteerit ovat avoimia, läpinäkyviä ja ymmärrettäviä. Tiedotamme toimintasuunnitelmista, toiminnasta ja siinä tapahtuvista muutoksista aktiivisesti ja teemme yhteistyötä ennakkoluulottomasti kaikkien kuntayhtymän toimintaan liittyvien alueen toimijoiden kanssa. Kunnioitamme asiakkaan ihmisarvoa, yksityisyyden suojaa ja itsemääräämisoikeutta. Asiakas voi luottaa siihen, että häntä koskevia tietoja käyttävät vain ne, joilla siihen lain mukaan on oikeus. Perustehtävämme Järjestämme alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka yhdessä muun toimintaympäristön kanssa tukevat ihmisten toimintakykyä ja kotona pärjäämistä. Palvelutoiminnan voimavarojen käyttöä ja kehittämistä ohjaa asiakkaan tarve ja kuntien taloudellinen kantokyky. Strategiset päämäärämme Lasten ja nuorten hyvinvointi vaikutamme yhdessä lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöön (koti, päivähoito, koulu, harrastukset) hyödynnämme Lapset puheeksi toimintamallia kaikissa lasten ja perheiden palveluissa ja vahvistamme varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten kasvua sekä kehitystä suojaavia tekijöitä tuemme kotihoitoa ja perhehoidon ensisijaisuutta tuemme yksilöllisten koulutus-, työllistymis- ja kuntoutumisvaihtoehtojen löytämistä nuorille 25

30 Hyvinvointia ja terveyttä edistävät asiakasprosessit kuntalaiset huolehtivat omasta hyvinvoinnistaan ja käyttävät aktiivisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä palveluita sekä muuta hyvinvointiteknologiaa kohdistamme voimavarat ja osaamisen asiakkaiden todellisten tarpeiden mukaan siten, että kuntayhtymän peruspalvelut tukevat oikea-aikaisesti ja joustavasti asiakkaiden omaehtoista hyvinvointia, kotona pärjäämistä ja kuntoutumista tuotamme erikoissairaanhoitoa ja sairaanhoidollisia tukipalveluja kiinteässä yhteistyössä Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa siten, että ne tukevat kuntayhtymän toimintaa joustavasti tehokkailla ja vaikuttavilla tutkimuksilla ja hoidoilla Osaava henkilöstö ja vetovoimainen työyhteisö olemme vetovoimainen työyhteisö, jossa kaikki yhdessä ja jokainen henkilökohtaisesti huolehtii osaamisestaan ja työkyvystään luomme mahdollisuuksia henkilöstön osaamisen jatkuvalle kehittämiselle sisällytämme sähköisen asioinnin kaikkiin palveluprosesseihimme lääkäreiden, hoitajien ja sosiaalialan henkilöstön perus- ja erikoistumiskoulutus on kiinteä osa toimintaamme Taloudellisesti kestävä toiminta asiakasprosessit toimivat joustavasti ja palvelujen yksikköhinnat ovat kilpailukykyiset parannamme tuottavuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta suuntaamalla voimavarat ja osaamisen asiakastarpeiden mukaan kuntayhtymä on vahva alueellinen toimija, joka tuottaa kilpailukykyiset palvelut kuntien taloudellisen kantokyvyn huomioiden Näissä meidän on onnistuttava strategisten päämääriemme saavuttamiseksi Talousarviovuoden ja tulevien vuosien keskeiset kehittämis- ja muutoskohteet on koottu Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän palvelurakenteen kehittämissuunnitelmaan Tiivistettynä ne ovat seuraavat: 1. Perheiden varhainen tukeminen: Toimiva lapsi ja perhe toimintamalli, kotipalvelu ja perhetyö, perhekeskus toimintamalli 2. Kotona pärjäämisen tukeminen: yhteinen kotiin annettavien palveluiden yksikkö, palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus, päivä- ja työtoiminta, yhteisöasuminen 3. Asiakkaan oman vastuun ja voimavarojen huomioiminen: asiakkaan ja lähiverkoston osallisuus, sähköiset palvelut, terveyden edistäminen, ennaltaehkäisy 4. Yhteistyön ja yhteisten asiakasprosessien kehittäminen: aikuissosiaalityö, mielenterveys- ja päihdepalvelut, lastensuojelu, terveyspalvelut, vanhuspalvelut 5. Palvelupisteverkko: palvelutuotantoyksiköiden koon kasvattaminen, palveluiden kokoaminen saman katon alle, palveluita väestön palvelutarvetta vastaavaksi 6. Ostettavien tukipalveluiden prosessikuvausten laatiminen, vastuiden määrittely sekä toiminnan ja talouden mittaaminen Edellä olevan lisäksi vuoden 2017 tavoitteena on tuottavuuden merkittävä parantaminen hyödyntämällä työaikajärjestelmän ja KIKY-sopimuksenmuutoksen kautta lisääntyvä työpanos, sähköisten palveluiden 26

31 mahdollistama muutos työpanoksen käytössä sekä kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton toimintaa tehostava vaikutus. Näitä keinoja hyödyntämällä on saavutettavissa 3 prosentin parannus tuottavuudessa. Jokilaaksojen sote-selvitykseen pohjautuen tiivistetään yhteistyötä. Mielenterveystyöstä ja psykiatrisesta hoidosta tehty alueellinen suunnitelma toimeenpannaan yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Hoidon ja hoivan osalta jatketaan alueellista työtä palvelurakenteen yhtenäistämiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Psykiatrinen ja somaattinen osastohoito keskitetään sairaalakiinteistöön. Lasten ja perheiden palvelujen osalta jatketaan Lapset puheeksi -toimintamallin mukaista kehittämistä koko alueella osana maakunnallista LAPE-muutosohjelmaa. Koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen ja palvelurakenne tulee muuttumaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja ja hallita kustannuksia. Sitä varten sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään kaikilla tasoilla. Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus ja toimivammat peruspalvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne perustuu maakunnallisiin itsehallintoalueisiin. Se tarkoittaa, että kaikkien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaisivat maakunnat, joiden päätöksenteko kuuluu vaaleilla valituille valtuustoille. Uusien maakuntien on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2019 alussa. Hyvinvointikuntayhtymän toiminnan johtamisessa, kehittämisessä ja arvioinnissa käytetään seuraavia näkökulmia: - Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma liittyy palvelujen määrään, laatuun ja vaikuttavuuteen eli palvelun kykyyn saada aikaan haluttuja vaikutuksia. - Prosessit ja talous näkökulmassa tarkastellaan sitä, miten palvelutuotanto järjestetään sekä toiminnan tehokkuutta, taloudellisuutta ja resurssien hallintaa. - Henkilöstö näkökulmassa tarkastellaan henkilöstön osaamiseen, uudistumiseen, määrällisiin resursseihin, työssä jaksamiseen ja työkykyisyyteen liittyviä tekijöitä. Tavoitteet on asetettu seuraaville kolmelle vuodelle, ja niitä täsmennetään ja aikataulutetaan vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä. 27

32 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Toiminta-ajatus Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka yhdessä muun toimintaympäristön kanssa tukevat ihmisten toimintakykyä ja kotona pärjäämistä. Palvelutoiminnan voimavarojen käyttöä ja kehittämistä ohjaa asiakkaan tarve ja kuntien taloudellinen kantokyky. Kuntayhtymän strategiset päämäärät 1. Lasten ja nuorten hyvinvointi 2. Hyvinvointia ja terveyttä edistävät palveluprosessit 3. Osaava henkilöstö ja vetovoimainen työyhteisö 4. Taloudellisesti kestävä toiminta Suunnittelukauden keskeiset toimintaa ohjaavat tavoitteet 1. Kotona pärjäämisen tukeminen ja laitosvaltaisuuden vähentäminen 2. Asiakasprosessien kehittäminen tukemaan ihmisten omaa vastuuta hyvinvoinnistaan, terveydestään ja toimintakyvystään 3. Osaavan, motivoituneen ja kustannustietoisen henkilöstön varmistaminen hyvinvointi syntyy työssä 4. Palvelurakenteen, tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen väestön tarpeiden pohjalta kuntatalouden rajoissa Tavoitteet talousarviovuodelle Oikea-aikaiset, arjessa pärjäämistä tukevat palvelut Mittarit/Tunnusluvut Mittarin tavoitetaso Saavutettu tulos/ tilinpäätös 2017 Hoitoon pääsyn ja palvelujen Toteutuu säädösten ja saatavuuden to- keskeisimpien laatu- teutuminen suositusten mukaan 100 %:sti. Asiakkaalle hyötyä tuottavat hoito- ja palveluketjut Poislähettämisen kulttuurista eroon, kerralla valmista Palvelujen monituottajuus Palveluntarpeeseen vastaaminen jonottamatta Konsultaatioiden ja neuvonpitojen määrä kasvaa, lähetteiden määrä vähenee Palvelusetelin käyttö laajenee, järjestöyhteistyö ja vapaaehtoistoiminta lisääntyy 28

33 Tavoitteet talousarviovuodelle Omaa vastuuta ja omahoitoa tukevat asiakasprosessit Mittarit/Tunnusluvut Mittarin tavoitetaso Saavutettu tulos/ tilinpäätös 2017 Keskeisten asiakasprosessien Kotona asumisen, vas- uudistaminen taanottotoiminnan ja yhteistyössä yli yksikköja lasten palveluiden pro- ammattikuntarajojen sessien uudistamistyö saatetaan loppuun ja viedään käytäntöön. 4. Asiakastarpeeseen perustuva työpanoksen kohdentaminen ja osaamisen vahvistaminen NettiRassin hyödyntäminen asiakaskontakteissa ja sähköinen ajanvaraus Palveluiden saavutettavuuden lisääntyminen ITE-itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmän mukaisella itsearvioinnilla tuetaan asiakasprosessien kehittämistä Asiakaspalautekanavien käytön aktivointi 3. Kotona asumisen tukeminen niin, että ympärivuorokautisen palvelukeskushoidon tarve vähenee Palvelukeskustoiminnan yhteenlaskettu peittävyys Kotona asuvien 75-vuotta täyttäneiden määrä Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden määrä Toimiva ja asiakaslähtöinen työvuorosuunnittelu Esimiehen vuosikellon hyödyntäminen esimiestyössä 5 % avotoiminnan asiakaskontakteista sähköiseksi Asiakas saa yhteydenottoonsa vastauksen 100 % välittömästi, tiedotteena tai takaisinsoittona Uusi itsearviointi tehdään 2018 ja kehittämistoimet määritellään Asiakaspalautteen määrä kasvaa 10 % Palvelukeskushoidon peittävyys yli 75-v. on enintään 8 % Kotona asuvien 75-vuotta täyttäneiden määrä 92 % Säännöllistä kotihoitoa saa 14 % yli 75-vuotiaista Asiakaskontaktien määrä/työntekijä lisääntyy ja/tai laatu paranee Esimiehen ja työntekijän aktiivinen vuorovaikutus työhön liittyvissä asioissa, kehityskeskustelujen kattavuus 100 % 29

34 Tavoitteet talousarviovuodelle 2017 Mittarit/Tunnusluvut Mittarin tavoitetaso Saavutettu tulos/ tilinpäätös 2017 Sairauspoissaolojen määrä Sairauspoissaolojen määrä <14 pv/hlö 5. Vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantuminen Työhyvinvointikysely Yksikköhinnat ja peittävyydet Työaikajärjestelmän muutoksen ja KIKY-sopimuksen tuoma lisäresurssi asiakastyöhön Työhyvinvointikyselyn vastausaktiivisuus lisääntyy ja tulosten perusteella vaikutetaan yksiköiden työhyvinvoinnin kehittämiseen Yksikköhinnat, käynnin hinnat, hoitopäivähinnat ja peittävyydet Maisema-vertailussa keskitasoa Sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaisilla kustannuksilla mitaten tilanteemme Pohjois- Suomessa paranee Asiakasmäärä kasvaa, palvelun laatu paranee 3.2 Palvelujen järjestäminen Palveluiden tuotannon nykytila Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä tuottaa jäsenkuntien asukkaille kaikki sosiaali ja terveyspalvelut varhaiskasvatusta lukuunottamatta. Erikoissairaanhoidon palveluja, etenkin operatiivisia palveluja, myydään myös jäsenkuntien ulkopuolelle. Valtaosa palveluista tuotetaan kuntayhtymän omana palvelutuotantona. Erikoissairaanhoidon palveluita ja ensihoitopalvelut hankitaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Vuonna on terveyden- ja sairaanhoidon toiminnassa hankittu myös joitain erikoislääkäripalveluja sekä tutkimuksia kuntayhtymän ulkopuolisilta toimijoilta. Perhe- ja psykososiaalisten palveluiden ja hoidon ja hoivan palveluiden tulosalueilla on ostettu vanhusten, kehitysvammaisten, vaikeavammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja päihdehuollon asumispalveluja, päihdehuollon kuntoutuspalveluja, lastensuojelun perhekotipalveluja, ensi- ja turvakotipalveluja, vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajan palveluita sekä perheneuvolan psykiatri- ja psykologipalveluja. Vanhusten kotiin annettavia palveluita on myös tuotettu palvelusetelillä. Tukipalveluista ravintopalvelut ostetaan jäsenkunnilta, tietotekniikkapalvelut Raahen kaupungilta sekä pesula- ja kuljetuspalvelut yksityisiltä palveluntuottajilta. Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja ostetaan Raahen kaupungin palvelutoimistolta. 30

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA 2017-2019 Yhteistyötoimikunta 31.10. Omistajaohjausryhmä 31.10. Yhtymähallitus 02.11. Pyhäjoen kunnanvaltuusto 14.12. Raahen kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Kuntayhtymän toimintaa on kehitetty alueelliseksi, koko aluetta palvelevaksi kokonaisuudeksi kuntarajoista riippumatta.

Kuntayhtymän toimintaa on kehitetty alueelliseksi, koko aluetta palvelevaksi kokonaisuudeksi kuntarajoista riippumatta. Sosiaali- ja terveyspalvelut Raahen seutukunnassa Kuntajakoselvitykseen liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon osio, jonka on valmistelusta on vastannut sote-työryhmä: Hannu Kallunki (puheenjohtaja), Leena

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Johtamisprosessit: Suunnittelu, johtaminen, päätöksenteko, viestintä, tietohallinto, riskienhallinta, laadunhallinta

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018

TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 26.10.2015 Omistajaohjausryhmä 26.10.2015 Yhtymähallitus 28.10.2015 Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.4.2017 Omistajaohjausryhmä/Kuntajohto Yhtymähallitus Pyhäjoen kunnanhallitus Raahen kaupunginhallitus Siikajoen kunnanhallitus 1 Osavuosikatsaus

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2018 TALOUSSUUNNITELMA

TALOUSARVIO 2018 TALOUSSUUNNITELMA Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2018 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 Yhteistyötoimikunta 30.10. Omistajaohjausryhmä 30.10. Yhtymähallitus 1.11. Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)

Lisätiedot

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa: 23.6.2015 Raahen kaupunginhallitus Vastaus Raahen kaupungin tarkastuslautakunnan 12.5.2015 antamaan arviointikertomukseen 2014. Raahen kaupungin tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan tarkastellut

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta

Lisätiedot

Toimintakyky ja sosiaalinen turvallisuus työryhmän nykytilan kuvaus

Toimintakyky ja sosiaalinen turvallisuus työryhmän nykytilan kuvaus Toimintakyky ja sosiaalinen turvallisuus työryhmän nykytilan kuvaus Väliraportti 14.1.2014 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Sosiaalijohtaja Alpo Komminaho 4.2.2014 Terveydenhuollon palveluiden järjestämistapa

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ TÄMÄN VUOKSI SISOTE 1. Palapeli nimeltä Lapsen elämä: - Lapsi päivähoidossa klo 7-17, missä ja miten klo 17-07? Ja lomat, viikonloput? - Lapsi

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4. Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Yhteistyötoimikunta 27.10. Omistajaohjausryhmä 29.10. Yhtymähallitus 29.10. Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2019 TALOUSSUUNNITELMA

TALOUSARVIO 2019 TALOUSSUUNNITELMA Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2019 TALOUSSUUNNITELMA 2019-2021 Yhteistyötoimikunta 29.10. Omistajaohjausryhmä 29.10. Yhtymähallitus 31.10. Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET 2017 2019 Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveystietoisuuden lisääminen

Lisätiedot

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarvio vuodelle 2015 ja -suunnitelma vuosille 2015-2017

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarvio vuodelle 2015 ja -suunnitelma vuosille 2015-2017 Omistajaohjausryhmä 23 09.06.2014 Yhtymähallitus 74 25.06.2014 Omistajaohjausryhmä 31 21.08.2014 Yhtymähallitus 87 27.08.2014 Omistajaohjausryhmä 38 24.09.2014 Yhtymähallitus 99 24.09.2014 Raahen seudun

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2019 SOSIAALIPALVELUT

Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2019 SOSIAALIPALVELUT 2019 Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2019 SOSIAALIPALVELUT S i v u 1 SOSIAALITOIMEN YLEISET TAVOITTEET VUODELLE 2019 Sosiaalilautakunnan tehtävänä on järjestää lakisääteiset sosiaalipalvelut ja kehittää

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön

Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2019 2022 - työkalu yhteiseen työhön Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kunnan tai useamman kunnan yhteinen lastensuojelulaissa (12 ) määritelty

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa. Vahvuudet ja kehittämiskohteet

Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa. Vahvuudet ja kehittämiskohteet Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa Vahvuudet ja kehittämiskohteet Päivi Tikkanen I&O muutosagentti, TtT FAKTOJA POHJOIS- SAVOSTA: 75v täyttäneiden

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Yhteistyötoimikunta 27.10. Omistajaohjausryhmä 29.10. Yhtymähallitus 29.10. Pyhäjoen kunnanvaltuusto 17.12. Raahen kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Heli Hätönen Neuvotteleva virkamies Sosiaali ja terveysministeriö 1 13.9.2017 Pysyvä muutos 2 13.9.2017 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017

Lisätiedot

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Verkostoseminaari Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM 1 Elinvoiman, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen tulevaisuuden kunnan perustyötä 2 Hyvinvoinnin edistäminen kuntalaissa

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa

Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa Sosiaalihuollon digiseminaari 8.2.2019 Suvi Nuutinen, vs. kehittämis- ja laatupäällikkö Hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki Toiminnan ja talouden tarkastelu

Lisätiedot

Sotemaku johtoryhmä VTM Anneli Saarinen, I&O muutosagentti, Etelä-Pohjanmaa

Sotemaku johtoryhmä VTM Anneli Saarinen, I&O muutosagentti, Etelä-Pohjanmaa Sotemaku johtoryhmä 24..2017 VTM Anneli Saarinen, I&O muutosagentti, Etelä-Pohjanmaa www.ep2019.fi http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito 75-v täyttäneiden osuus v. 2015 ja v. 2030 Yhteiskunnan on mukauduttava

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja hukka pois Palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Espoolaisten toimintakyky,

Lisätiedot

LAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi

LAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi LAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi Projektipäällikkö Suvi Helanen LAPE, Toimiva arki suvi.helanen@pohjois-pohjanmaa.fi Lasten ja perhepalvelujen bruttokustannukset Pohjois-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä OSAVUOSIKATSAUS

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä OSAVUOSIKATSAUS Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4. Omistajaohjausryhmä/Kuntajohto 15.06.2015 Yhtymähallitus 22.06.2015 Pyhäjoen kunnanhallitus Raahen kaupunginhallitus Siikajoen kunnanhallitus

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Hyvinvointisuunnitelma (luonnos) Nivalan kaupunki 2018

Hyvinvointisuunnitelma (luonnos) Nivalan kaupunki 2018 Hyvinvointisuunnitelma 2017-2021 (luonnos) Nivalan kaupunki 2018 HYVINVOINTIKERTOMUKSEN TULOSTEN JA YHTEENVEDON PERUSTEELLA LAADITAAN PAINOPISTEALUEET HYVINVOINTISUUNNITELMA EHDOTUS PAINOPISTELUALUEISTA

Lisätiedot

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 14.2.2014 / Saara Pikkarainen, terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMAT Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue

KÄYTTÖSUUNNITELMAT Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue KÄYTTÖSUUNNITELMAT 2018 Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.12.2017 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUEEN KÄYTTÖSUUNNITELMATAVOITTEET 2018 Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Raahen seutukunnan hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016

Raahen seutukunnan hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Raahen seutukunnan hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat: Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän omistajaohjausryhmän

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 1 Mikä Kouvolassa on muuttunut? Perusturva Sivistys HYVINVOINTIPALVELUT 2013- Tilaaja-tuottaja mallista luovuttiin Kolme ikäryhmittäin jaoteltua

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Valinnanvapaus. Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! perusturvajohtaja Eeva Halme

Valinnanvapaus. Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! perusturvajohtaja Eeva Halme Valinnanvapaus Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! 12.1.2017 perusturvajohtaja Eeva Halme Asiakas voi valita nykyistä yksilöllisemmin Suoran valinnan palveluissa

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus 18. Kansallinen väkivaltafoorumi Lähisuhdeväkivalta on kansallinen häpeä tavoitteena turvallisuus Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori,

Lisätiedot

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA LAPE HANKE TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OVATKO LAPSET JA NUORET ITSESSÄÄN JO

Lisätiedot

Kuntayhtymän valtuusto. Kuntayhtymän hallitus. Kuntayhtymän johtaja. Sairaanhoidon. Diagnostiikkapalvelut. Hoidolliset.

Kuntayhtymän valtuusto. Kuntayhtymän hallitus. Kuntayhtymän johtaja. Sairaanhoidon. Diagnostiikkapalvelut. Hoidolliset. Kainuun sote 2019 Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntayhtymän hallitus Hallitus et NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Sisäinen tarkastus Johtoryhmä Kainuunmeren

Lisätiedot

LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA

LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA Teemme lasten, nuorten ja perheiden Hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä. LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA Johtamisen päivä lapsiperhepalvelujen lähiesimiehille Espoo, 19.1.2018 Mitä me tavoittelemme? Lapsen, nuoren

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

1. Palvelukeskusten ympärivuorokautisten hoitopaikkojen määrä on valtakunnallisen suosituksen ja Ikäsuunnitelman

1. Palvelukeskusten ympärivuorokautisten hoitopaikkojen määrä on valtakunnallisen suosituksen ja Ikäsuunnitelman 8.4.6 Asumis- ja hoivapalvelujen tulosyksikön tavoitteiden toteutuminen Vastuuhenkilö: Mervi Koski, sijainen Erja Laulumaa Toiminta-ajatus Asumis- ja hoivapalveluiden tavoitteena on tarjota kodinomaisissa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Varsinais-Suomen LAPE-Akatemia Pasi Oksanen

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Varsinais-Suomen LAPE-Akatemia Pasi Oksanen Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Varsinais-Suomen LAPE-Akatemia 17.5.2019 Pasi Oksanen Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolaki (1326/2010) edellyttää,

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 24.1.2017 Liisa Niiranen 10,1 % 9 % 7,5 % 11,3 % Timo Aro 2016 Lapin väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön?

Miten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön? Miten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön? Pekka Puustinen, LT, MPH, TM Sp. pekka.puustinen@kuh.fi 1) Kuinka kokonaiskuva hallitaan? Pohjois-Savossa iso työkenttä

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET

KAINUUN PERHEKESKUKSET KAINUUN PERHEKESKUKSET 8.3.2018 Helena Saari Perhekeskusvastaava Kainuun sote pähkinänkuoressa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tuottaa seitsemälle kunnalle kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kärkölän kunnan KH KV KÄRKÖLÄN KUNTA puh Virkatie Järvelä

Kärkölän kunnan KH KV KÄRKÖLÄN KUNTA puh Virkatie Järvelä Kärkölän kunnan KH 4.9.2017 KV 18.9.2017 KÄRKÖLÄN KUNTA puh. 044 770 2200 karkolan.kunta@karkola.fi Virkatie 1 16600 Järvelä www.karkola.fi KÄRKÖLÄN STRATEGIA Sisällys VISIO... 3 ARVOT... 3 STRATEGIAN

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-

Lisätiedot

Luonnos. Sote-tuotannon alaryhmä (Luonnos)

Luonnos. Sote-tuotannon alaryhmä (Luonnos) Luonnos Sote-tuotannon alaryhmä 12.1.2017 (Luonnos) Tuotannon alaryhmän tehtävä Lapin Sote-uudistuksen valmistelu Lapin Sotevalmistelun johtoryhmä MOR 2. Sote-tuotanto 3. Sote-TKI 1.1 1. Sotejärjestäminen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot