TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2013

Transkriptio

1 PARIKKALAN KUNTA Päiväkoti Satakieli, valmistui 9/2013 (kuva Sari Kokkonen) TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2013 Toimintakertomus Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernitilinpäätös Liitetiedot Henkilöstöraportti Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS KUNNAN HENKILÖSTÖ ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA YMPÄRISTÖTEKIJÄT SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ KONSERNIN TOIMINNAN OHJAUS OLENNAISET KONSERNIA KOSKEVAT TAPAHTUMAT SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ KONSERNITILINPÄÄTÖS JA SEN TUNNUSLUVUT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TULOSALUEITTAIN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA KONSERNILASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET VESIHUOLLON TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA TUNNUSLUVUT LUETTELOT JA SELVITYKSET LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA SELVITYS KIRJANPIDON SÄILYTYKSESTÄ ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT...89 HENKILÖSTÖRAPORTTI

3 Kunnan kehitysvisio 2015 Parikkala vilkas ja kansainvälinen rajakunta - vilkas, eloisa, palveleva - joustava ja uudistuskykyinen - kansainväliset kuntalaiset ja yritykset - useilla rajoilla yhteistyökykyisesti toimiva Kunnan päästrategia Elinkeinojen monipuolistaminen ja kansainvälistäminen toimimme ennakkoluulottomasti ja uusia avauksia tehden panostamme bioenergiaan ja uusiutuviin energioihin sekä hyödynnämme niiden mahdollisuudet laaja-alaisesti kehitämme olemassa olevaa yritystoimintaa (maatalous, jalostus, palvelut, erikoistuminen) Logistisen aseman ja rajanylityspaikan hyödyntäminen panostamme rajanylityspaikan kansainvälistämiseen ja käynnistämme sekä osallistumme sitä edistäviin kehityshankkeisiin, haemme Rikkautta rajasta varaudumme logistisen aseman vaatimiin maanhankintoihin Parikkala on alueensa taloudellis-hallinnollinen keskus huolehdimme tarkoituksenmukaisesta ja yhteistyökykyisestä edunvalvonnasta järjestämme julkiset palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti joko omana toimintana tai palvelusopimuksin edistämme yksityisten palvelujen kehittämistä maankäytön suunnittelulla ja infrastruktuurin kehittämisellä Edistämme kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia Virkistys- ja liikuntapaikkojen kehittäminen Pidämme taloutemme tasapainossa kilpailukykyisellä verotuksella Tuloveroprosentti alle maan keskiarvon 3

4 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 2013 Vuosi 2013 oli valtuustokauden ensimmäinen toimintavuosi. Kunnanvaltuusto valitsi tammikuussa jäsenet kunnanhallitukseen, lautakuntiin, kuntayhtymiin sekä muihin yhteisöihin valtuustokaudeksi. Kesäkuussa valtuusto hyväksyi strategian vuosille , jossa erityisalueina ovat elinkeinot, asuminen ja ympäristö, palvelut sekä henkilöstö ja talous. Edelleen tärkein strateginen hanke on Parikkalan rajanylityspaikan kehittäminen kansainväliseksi rajanylityspaikaksi, jonka odotetaan tuovan kuntaan suoraan kaupallisia ja teollisia työpaikkoja sekä välillisesti eri elinkeinojen aloille. Kunta on varautunut ylityspaikan kansainvälistymiseen hankkimalla maata Kolmikannan alueelta, rakentanut puutavan välivarastointialueen ja käynnistänyt rajanylityspaikan mahdollistavan Kolmikanta- Koirniemi yleiskaavan laatimisen, joka valmistunee kuluvana vuonna. Kuluneena vuonna Parikkalaan keskustaan valmistui kaksi varsin merkittävää uudisrakennusta; kunnan omistama päiväkoti aloitti toimintansa syyskuussa ja Etelä-Karjalan Osuuskaupan kauppakeskuksen S-marketin avajaisia juhlittiin joulun alla. Vuonna 2014 valmistuu kehitysvammaisten asuntola Petäjikköön, mutta muutoin investointiohjelma sisältää pääosin peruskorjauksia ja laitosten saneerauksia. Suurin yksittäinen useamman vuoden hanke on jätevedenpuhdistusratkaisusta päättäminen. Kunnanvaltuusto päätti ennakkoluulottomasti kunnan henkilöstöorganisaatiosta, joka ei noudattele perinteistä toimialajakoa, vaan painottaa tiimityöskentelyä eri hallintokunnissa. Organisaatio tuli voimaan Maan hallituksen hallitusohjelman mukaiset kuntarakenne-, sote- ja valtionosuusuudistukset lausuntokierroksineen ovat työllistäneet kuntia. Tällä hetkellä on menossa Etelä- Karjalan kaikkia kuntia koskeva kuntarakenneselvitystyö valtiovarainministeriön toimesta. Selvitystyön ehdotuksineen on määrä olla valmiina Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Eksotessa tehtiin ulkoinen arviointi, joka valmistui keväällä. Kunnat antoivat lausunnot palvelurakenneuudistuksesta, joiden pohjalta Eksoten valtuusto päätti sen toteuttaa. Päätavoite on siirtää painopiste laitoshoidosta avo- ja kotipalveluun. Parikkalan osalta merkittävin yksittäinen muutos oli päätös Uukuniemen palvelutalon lakkauttamisesta Vuoden lopulla kunnanjohtaja irtisanoutui virasta lukien, jonka jälkeen välittömästi käynnistettiin uuden kunnanjohtajan hakuprosessi. Kunnanvaltuusto on maaliskuussa 2014 valinnut kunnanjohtajan virkaan eversti Vesa Huuskosen. Parikkala kunnan talous on edelleen tyydyttävällä tasolla, vaikkakin kahden edellisen vuoden tilinpäätös on ollut alijäämäinen. Vuoden 2013 tilinpäätös on positiivinen ja talousarvio on toteutunut kokonaisuudessaan kutakuinkin suunnitelman mukaisesti. Edellisten vuosien suuret investoinnit poistojen muodossa pienentävät vuosittain Parikkalan kunnan tulosta normaalia enemmän. Tuleville vuosille kunnille luo paineita ja haasteita valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta, jonka on tarkoitus tulla voimaan jo Järjestelmä on valtiolle kustannusneutraalinen. Alustavien laskelmien mukaan koko Etelä-Karjalan kuntien valtionosuudet pienevät n. 5,5 milj.euroa. Parikkalan osalta vuoden 2014 valtionosuuteen nähden pienennys on eli 23 /asukas, laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin on 0,2. Parikkalassa Marjatta Laukkanen, va. kunnanjohtaja 4

5 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Valtuusto Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa on valittu vaalikaudeksi kunnan ylintä päätösvaltaa käyttämään 27 -jäseninen valtuusto, jonka poliittiset voimasuhteet ovat seuraavat: KESK. 13, UP sit 4, KOK 3, SDP 3, KD 2, PS 1 ja VIHR 1. Kunnanvaltuuston kokoonpano ja osallistuminen vuoden 2013 kokouksiin: Nimi Ammatti Läsnä Anttonen Pekka SDP lähihoitaja 6 Berg Ari KESK toiminnanjohtaja, maa- ja metsät. yrittäjä 4 Heltimoinen Jouni KESK toimitusjohtaja 6 Hernesmaa Harri KD ensihoitaja AMK 5 Huotilainen Kari KESK isäntä 4 Hämäläinen Sakari KOK yrittäjä 4 Jantunen Timo PS yrittäjä 3 Kiviaho Jouni UP sit. vanhempi rajavartija 5 Koiso-Kanttila Pekka UP sit. toimittaja 5 Kontiokorpi Anniina VIHR DI, projektipäällikkö 6 Kosonen Leena KOK KM, opettaja 6 Kosunen Alpo KESK kunnallisneuvos 5 Kähkönen Matti KESK maaseutuyrittäjä 6 Niiranen Kari KOK rakennusinsinööri 5 Paajanen Antti KESK maaseutuyrittäjä 6 Paakkinen Sakari KESK maanviljelijä 6 Pekonen Kari KESK maaseutuyrittäjä 4 Poutanen Jussi UP sit rajavartija 4 Rissanen Varpu SDP käytöntarkkailija 6 Saikkonen Matti KESK maanviljelijä 6 Saukkonen Jouko KESK yrittäjä 6 Sinkkonen Sami UP sit YTM, lehtori 4 Tiainen Ilkka KESK opistoupseeri 6 Tiainen Sari KESK maatalousyrittäjä 6 Tynnilä Päivi SDP sosiaaliohjaaja 6 Valkeapää Pirjo KD työterveyslääkäri 4 Vilska Miia KESK metsätalousinsinööri, laadunvalvoja 4 Olander Hans, kunnanjohtaja 5 Laukkanen Marjatta, hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä 6 Valtuuston kokouksia 6, joissa käsiteltiin 55 pykälää. 5

6 Luottamushenkilöorganisaatio KUNNANVALTUUSTO TILINTARKASTAJA TARKASTUSLTK 5 KUNNANHALLITUS 10 Henkilöstöjaosto 7 5 KESKUSVAALILTK 5 MAASEUTUELINKEINOLTK 7 J TERVEYSLTK - SIVISTYSLTK 97 SIVISTYSLTK TEKNINEN LTK 97 TEKNINEN RAKENNUSLTK 75 Hallinto- ja palvelutuotanto-organisaatio

7 Kunnan hallintoa ja palvelutuotantoa johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnanjohtaja. Kunnanjohtajan sijaisena toimii hallintojohtaja. Kunnanjohtajan alaisena palveluista vastaavat tulosaluepäälliköt. Kunnassa toimii johtoryhmä, jonka tehtävänä on kehittää ja sovittaa yhteen hallintokuntien toimintaa ja taloutta niin, että kunnan toiminta-ajatuksen mukaiset kokonaistavoitteet ja taloudellisuus toteutuvat. Johtoryhmän muodostavat kunnanjohtaja, hallintojohtaja ja elinkeinojohtaja sekä laajennetussa muodossa kaikki tulosaluepäälliköt. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt voimaan tulleen organisaatiouudistuksen, joka lähtee siitä, ettei varsinaisia toimialoja ole, vaan kunnan suurimmat hallintokunnat sivistys ja tekninen toimivat kolmen hengen tiimeinä niin, että tiimin vetäjää vuorotellaan. Uuden organisaation tavoitteena on saada suoraviivaisuutta ja tulosvastuullisuutta johtamisrakenteeseen. Tilivelvollisia ovat kunnanhallituksen ja lautakunnan jäsenet ja esittelijät sekä taloussuunnitelmassa tulosalueiden tilivelvollisiksi nimetyt henkilöt. Kunnan vastuullisena tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö BDO Audiator Oy ja vastuullisena tilintarkastajana JHTT Ulla-Maija Tuomela ja varahenkilönä JHTT Eeva-Liisa Auvinen Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Valtiovarainministerin joulukuussa 2013 julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan kuluvana vuonna talous supistuu 1,2 % ja vuonna 2014 päästään vain maltilliseen 0,8 prosentin kasvuun. Ennustejakson viimeisenä vuotena 2015 BKT:n kasvuksi muodostuu 1,8 prosenttia. Kasvu on historiaan nähden vaimeaa ja vuosien kumulatiivinen kasvu jää vain 1,4 prosenttiin. Pitkään heikkona jatkunut suhdannetilanne heijastuu nyt selvästi työmarkkinoille. Työllisyys on supistunut koko kuluvan vuoden ajan ja sen heikkeneminen on kiihtynyt kesän jälkeen. Työllisyys heikkenee ensi vuonna ja työttömyysaste kohoaa 8,4 %:iin. Lähivuosien vaimea talouskasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Julkinen velka lisääntyy edelleen ennustejaksolla sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna. Velkasuhde nousee 60 prosenttiin ensi vuonna. Ennusteeseen sisältyvät riskit ovat edelleen pääosin negatiivisia ja liittyvät etupäässä sekä euroalueen että Suomen taloudelliseen tilanteeseen. Viime vuosien aikana odotukset euroalueen talouskasvun viriämisestä ovat osoittautuneet optimistisiksi. Tällä kertaa ennusteelle kasvun käynnistymisestä on aikaisempaa paremmat perusteet. Sekä viimeisin tieto toteutuneesta kehityksestä että talouden toimijoiden odotuksia kuvaavat kyselyt viittaavat maltillisen kasvun käynnistymiseen. Tämän lisäksi kansainvälisessä taloudessa on laajemmaltikin positiivista virettä. Suomen talouden kohdalla tilanne taas näyttää synkältä. Bruttokansantuote ei ole supistunut kevään jälkeen, mutta kasvuun ei ole päästy kiinni. Vuonna 2013 talous siis supistuu toista vuotta peräkkäin. Talouden heikko kehitys on ollut laaja-alaista, sillä kysyntäeristä vain julkinen kulutus ja julkiset investoinnit vaikuttavat positiivisesti taloudelliseen aktiviteettiin. Yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit laskevat merkittävästi ja kasvua tukee hiukan se, että tuonti vähenee vientiä enemmän. 7

8 Työmarkkinoiden tilanne on pysynyt suhdannetilanteeseen nähden hyvänä viime vuodet, mutta kuluneena vuonna työllisyys on nopeasti heikentynyt ja työttömyysaste kohonnut. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,2 prosenttiin Oman talousalueen kehitys Väestö Parikkalan väkiluku oli vuoden 2013 lopussa henkeä. Väki väheni 82 henkilöllä, joka noudattelee edellisvuosien kehitystä. Luonnollinen poistuma on 51 henkeä, joten muuttotappiota on 31 henkilöä. Eniten Parikkalaan muutettiin Savonlinnasta (34) Lappeenrannasta (18) ja Helsingistä (16). Vastaavasti samoihin kuntiin kohdistuu muutot Parikkalasta; Savonlinnaan (45), Lappeenrantaan (44) ja Imatralle (26). Eläkeikäisten muutto kuntaan ja kunnasta pois olivat tasapainossa eli noin 20 henkilön luokkaa, samoin nuorten alle 21 -vuotiaiden osalta, mutta työikäisten osalta n. 40 henkeä negatiivinen. Vuoden 2013 lopussa parikkalalaisten väestörakenne oli seuraava: Ikäluokka Miehiä Naisia Yhteensä lkm % lkm % lkm % 0 6 vuotta % % % 7 15 vuotta % % % vuotta % % % vuotta % % % summa % % % Työllisyys Väestöllinen huoltosuhde, eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden oli vuoden 2013 lopussa 66,2. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2015 väestöllinen huoltosuhde Parikkalassa on 80,6 ja 95,8 vuonna Luvut ovat yhteneväiset Etelä-Karjalan muiden maalaiskuntien kanssa. Vuonna 2013 Etelä-Karjalan vastaava luku oli 60,6 ja koko maan 55,8. Työvoimaan kuului Parikkalassa vuoden 2013 lopussa yhteensä henkilöä. Parikkalassa kuten muissakin Etelä-Karjalan kunnissa työpaikkakehitys on ollut koko 2000 luvun aleneva, vuonna 2011 Parikkalassa työpaikkoja oli kappaletta, joka jakautuu seuraavasti: - valtio 4 % - kunta 28 % - yksityinen sektori 38 % - yrittäjät 29 % Parikkalan työpaikkaomavaraisuus on n. 85 %:n luokkaa Työllisten suhdetta työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohden mittaava taloudellinen huoltosuhde oli vuoden 2011 lopussa 1,71, joka on suunnilleen samaa luokkaa kuin naapurikunnissa. Työllisyystilanne parani kuukausittain vuoden alusta aina elokuulle saakka, mutta lähti syksyllä taas huononemaan. Työttömänä oli eniten joulukuussa 15,7 % ja vähiten elokuussa 10,2 % työvoimasta. Vuoden 2013 keskiarvo oli 12,6 %, joka on lähes sama kuin vuonna Luvut 8

9 ovat suunnilleen samansuuruiset kuin koko Etelä-Karjalassa. Parikkalassa oli yli vuoden työttömänä keskimäärin 72,5 henkilöä ja alle 25 -vuotiaita 24,1 henkilöä kuukaudessa. Kuukausittain avoimia työpaikkoja on ollut keskimäärin kappaletta. Parikkalassa kuten koko valtakunnassa työikäisen väestön supistuminen vaikuttaa merkittävästi työllisyystilanteeseen lähivuosina, työllisten määrän laskulla ei ole suoranaista vaikutusta työllisyysasteeseen. Parikkalassa työvoima vähenee vuosittain noin 50 henkilöllä. Ennusteiden mukaan vuonna 2030 Parikkalassa on yli 65-vuotiaita lähes yhtä paljoin kuin työikäistä väestöä. Toteutuakseen tämä aiheuttaa valtavat haasteet kunnan palveluiden järjestämiseen ja ennen kaikkea painopisteen siirtämistä edelleen päivähoidosta ja opetuksesta vanhusten hoitoon. Parikkalan työpaikkarakenne vuonna 2012: Maa- ja metsätalous 21 % Jalostus 17 % Palvelut 60 % Tuntematon 2 % Maa- ja metsätalouden työpaikkojen osuus Parikkalassa on suurempi ja teollisten työpaikkojen määrä pienempi kuin seudun muissa kunnissa. Rakentamisen ja palveluiden osuus on samaa tasoa kuin seutukunnan muissa kunnissa. Parikkalan palvelualojen työpaikkakatoa selittää useiden valtion palvelujen supistaminen viime vuosina, kuten poliisi, verotoimisto ja posti. Vuonna 2010 perustetusta yhteispalvelutoimistosta on toistaiseksi saanut kuitenkin verottajan ja maistraatin joitakin palveluja, mutta toimiston jatkosta tämän vuoden jälkeen ei ole varmuutta, todennäköisesti palvelut jatkuvat jollain tavoin vireillä olevan Asiakaspalvelu 2014 hankkeen valmistuttua. Asuminen ja rakentaminen Parikkalassa oli vuoden 2012 lopussa asuntokuntaa, joista omistusasuntoa. Asuntokunnat ja väestö, Parikkala 2012 Asuntokuntien lukumäärä Asuntoväestön lukumäärä Kaikki talotyypit Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Vuoden 2011 lopussa tilastojen mukaan Parikkalassa oli vapaa-ajan asuntoa. Asuntotuotanto oli kertomusvuonna edellisvuoteen verrattuna laimeampaa; uusia omakotitaloja valmistui 6 kpl (ed.vuonna 11 kpl) ja asuinrakennusten peruskorjauksia ja / tai laajennuksia 17 kpl (19 kpl). Uusia vapaa-ajan rakennuksia valmistui 11 kpl (22 kpl). Koko kunnan alueella valmistui 82 rakennusta (121). Rakennuslupia myönnettiin 118 kpl ja toimenpideilmoituksia hyväksyttiin 60 kpl. Vuonna 2013 valmistu kunnan keskustaan kaksi merkittävää rakennusta; kunnan omistama päiväkoti ja Etelä-Karjalan Osuuskaupan S-market. Vuonna 2014 valmistuu kehitysvammaisten asuntola samoin kuntakeskukseen. 9

10 Talous Parikkalan kunnan tuloveroprosentti oli vuodelle 2013 nostettu19,50:een, joka on vahvistettu myös vuodelle Koko maan vuoden 2014 keskiarvo on 19,74, Etelä-Karjalan 20,41 ja asukkaan kuntien 20,49. Naapurikuntien vahvistetut tuloveroprosentit vuodelle 2014 ovat meitä korkeammat Rautjärvellä 19,75, Savonlinnassa 22,00 ja Kiteellä 22,50. Ruokolahdella oli sama kuin Parikkalassa eli 19,50. Kiinteistöveroprosentit ovat vuodesta 2010 lähtien olleet seuraavat; yleinen 1,00, vakituisesta asunnosta 0,50 ja muusta kuin vakituisesta asuinrakennuksesta 1,10. Vuodelle 2014 ei kiinteistöveroprosentteja korotettu. Etelä-Karjalan kuntien keskimääräiset prosentit olivat 1,18, 0,36 ja 0,99. Parikkalan rajanylityspaikka Saimaa Laatokka kehityskäytävä avautuu Parikkala Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistämisen kautta. Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon yritystoiminnan kehittyminen ja mahdollisuudet tukeutuvat vahvasti Luoteis-Venäjän ja erityisesti Pietarin alueen yritystoiminnan ja kansalaisten ostovoiman vahvistumiseen. Imatran ja Nuijamaan kansainvälisten rajanylityspaikkojen ylitysten määrät olivat vuonna 2012 yhteensä n 6,1 / 5,6 miljoonaa, mikä tarkoitti 9,2 % kasvua edelliseen vuoteen. Rajanylittäjistä 80 % on venäläisiä, lähinnä Pietarin alueelta. Olemassa olevia kansainvälisiä rajanylityspaikkoja tulee kehittää, mutta on myös avattava uusia väyliä ja mahdollisuuksia matkailun ja yritystoiminnan tarpeiden mukaan. Parikkala Syväoro rajanylityspaikan kansainvälistämispäätös on täysin mahdollista tehdä vuonna 2014, jonka loppuun mennessä Syväoro Raivio Ihala ENPI osarahoitteiset tieosuudet Venäjän puolella valmistuvat. Lisäksi federaation valtatien, Pietari Sortavala Petroskoi rakentaminen on edennyt jo Hiitolan pohjoispuolelle. Matkailun ja kaupan palvelujen investoinnit Etelä-Karjalassa ja Savonlinnan seudulla ovat entisestään lisänneet alueen matkailullista ja kaupallista vetovoimaa. Etelä-Karjalassa rakentuu Pohjois-Euroopan suurin matkailukeskittymä Imatra - Lappeenranta alueelle. Savonlinnan seutu on lisäksi Suomen suurin mekaanisen puunjalostusteollisuuden keskittymä 1000 työpaikalla. Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan matkailu, biotalous ja muu yritystoiminta tarvitsevat Parikkalan rajanylityspaikkaa Venäjä yhteistyön monipuolistamiselle. Kulttuurimatkailu ja Saimaa Laatokka alueen luontomatkailu ovat vetovoimaisuuden perusta. Saimaa Laatokka kehityskäytävä on suuri mahdollisuus, joka hyödyttää elinkeinoelämää Keski- ja Länsi-Suomea myöten. Liikenneverkko Helsinki Kajaani valtatie 6:n vuorokautinen keskimääräinen liikennemäärä Parikkalan kohdalla on ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen osuus on 600. Särkisalmelta erkanevan valtatie 14:n liikenne Parikkalan kunnan alueella on ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on 200. Läpikulkuliikennettä hyödynnetään kunnan matkailussa ja palveluissa. Raideliikenteen osalta Parikkalalla on hyvä tilanne; risteysasema on aivan kunnan keskustaajamassa, jossa matkustajajunat yhtä lukuun ottamatta kaikki pysähtyvät. 10

11 1.3. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Talous Toiminta Vuoden 2013 talousarvio toteutui käyttötalouden osalta huomattavasti suunniteltua paremmin, joka johtui osaltaan ammattikorkeakoulun omistusjärjestelyistä tehdyistä kirjanpidollisista kirjauksista, mutta muutoinkin onnistuttiin ylittämään talousarvio positiivisesti. Toimintakatteen toteutuma oli 100,8 %, toimintatuottojen 100,1 %, ja menojen 100,6 %. Verotulot ja valtionosuudet toteutuvat yhteensä n. 0,5 milj.euroa budjetoitua paremmin. Kertaluonteisena, budjetoimattomana tuloeränä oli Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän perussopimuksen muutoksesta ja Saimia Osakeyhtiön perustamisesta johtuvat osuuden myynnit ja osakehankinnat; n euroa käyttötalouspuolelle tulona ja vastaavasti investointiosaan menona reilut euroa. Muita merkittäviä kertaluonteisia tuloja ja menoja ei kertomusvuonna ollut. Verotulot kasvoivat 11,1 % edellisestä vuodesta eli reilut 1,5 milj.euroa, mikä johtuu veroprosentin yhden prosenttiyksikön korotuksesta ja kunnille tilitettävän jako-osuuden muutoksesta. Lisäksi joulukuussa oli tilitetty joitakin aiemmin tammikuussa tilitettyjä eriä. Verotulot olivat yhteensä 15,7 milj.euroa. Valtionosuudet kasvoivat edellisvuodesta 2,3 % eli n euroa ollen 16,3 milj.euroa. Verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet, 32 milj.euroa kattaa kunnan kaikista menoista 75 % ja on euroa /asukas. Käyttötalouden toimintatuotot olivat 12,7 milj. euroa, joka on samaa suuruusluokkaa kuin edellisvuonna, sitä vastoin toimintakulut laskivat 0,5 % eli n euroa ollen 42,9 milj.euroa. Vuosikate oli 2,1 milj.euroa ja reilut euroa budjetoitua enemmän. Tilikauden tulos oli n. 0,7 milj.euroa ylijäämäinen. Investointien menot olivat 4,3 milj. euroa, johon ulkopuolista rahoitusosuuksia, tukia ja avustuksia on saatu n. 0,5 milj. euroa ja omaisuuden myyntituloja lähes eroa. Nettoinvestoinnit olivat 3,3 milj.euroa. Suurin yksittäinen investointi oli päiväkodin rakentaminen, johon kertomusvuonna käytettiin vajaat 1,8 milj. euroa, yhteensä talonrakennukseen käytettiin 2,2 milj.euroa. Hallinto Kunnanvaltuusto järjestäytyi ja valitsi jäsenet lautakuntiin, kuntayhtymiin ja eri toimielimiin sekä hyväksyi kuntastrategian valtuuskaudeksi Henkilöstö- ja palveluorganisaatio Eksoten ulkoinen arviointi, joka oli pohjana Eksoten palvelurakenneuudistukselle. Kuntarakenne- ja sotelain uudistaminen; kunnan lausunto kuntarakennelain uudistamisesta ja valmistelu sotelain lausunnosta. Kunnanjohtajan irtisanoutuminen lukien ja uuden viranhaltijan hakuprosessin käynnistäminen. Elinkeinojen kehittäminen Parikkalan biotalouden kehittäminen hankkeen käynnistyminen. Parikkalan rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys. 11

12 Kolmikannan Koirniemen alueen osayleiskaavan käynnistyminen, yritysten näkökulma huomioituna. Kolmikannan Terminaali1:n valmistuminen ja käyttöönotto Yrittäjän päivänä Parikkalan Messut Maaseutuelinkeinojen kehittäminen Maaseutuviranomaistoiminta siirtyi Lappeenrannan kaupungin hallintoon. Sivistyspalvelut Sivistystoimenjohtaja jäi eläkkeelle syksyllä, tehtävät jaettiin kolmen hengen sivistyspalvelujen tiimille; rehtori, kulttuuripäällikkö, varhaiskasvatuspäällikkö. Lukion koeviikosta luovuttu alkaen. Kirjaston maakunnallinen Heili-kimppa aloitti toimintansa joulukuussa Uuden 40 -paikkaisen päiväkodin, Satakielen, valmistuminen ja toiminnan aloittaminen , Kummun 8 -paikkaisen ryhmäperhepäivähoitokodin toiminnan alkaen. Tekniset palvelut Tekninen johtaja irtisanoutui keväällä, tehtävät jaettiin kolmen hengen teknisten palvelujen tiimille; rakentamispäällikkö, kunnossapitopäällikkö, yhdyskuntatekniikan päällikkö. Useita kaavoitushankkeita eri vaiheissa; Uukuniemen osayleiskaava valmistui. Kiinteistöjen kuntoluokitus aloitettu asuinkiinteistöjen osalta vuoden 2014 aikana tehtävää asuin- ja kiinteistöpoliittista ohjelmaa varten. Parikkalan keskustasta purettu neljä heikkokuntoista kiinteistöä. Vuokrataloissa kiireellisiä korjaustöitä ja asuntojen korjauksia merkittävästi. Vesi- ja viemäriverkoston laajeneminen Joukioon, verkostojen korjauksia merkittävästi. Jätevesien käsittelyn periaatepäätös; uusi jätevedenpuhdistamo Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Yleistä Vuoden 2013 tilinpäätös muodostui ennakoitua paremmaksi johtuen verotulojen ja valtionosuuksien budjetoitua suuremmasta kertymästä. Tuloveroprosenttia ei vuodelle 2014 nostettu, talousarvio on noin 1 milj.euroa alijäämäinen, joka sisältää 1,5 milj. euroa Eksoten alijäämän kattamista. Tavoitteena on kuitenkin, että tilikauden tulos muodostuisi budjetoitua paremmaksi, mikä edellyttää erittäin tiukkaa budjettikuria ja toiminnan tehostamista. Helmikuussa 2014 julkaistun verokehysennusteen mukaan verotulot näyttäisivät toteutuvan suunnitellusti. Kunnan väestörakenteesta ja työttömyystilanteesta johtuen valtionosuuksien arvioidaan kasvavan vuonna 2014 noin euroa huolimatta niihin kohdistuvista leikkauksista. Talletusten korkotuotoilla ei ole enää suurta merkitystä toisaalta vähäisten talletusten määrän takia, koska aiemmat suuret investoinnit on kaikki rahoitettu kassavaroista ja toisaalta alhaisen korkotason vuoksi. Uusiin investointeihin joudutaan käyttämään ulkopuolista rahoitusta. Mikäli korkotaso pysyy nykyisellään, ei lainojen hoitokulut tuota suurta ongelmaa. Tilikauden tulos 0,7 milj. euroa lisää edellisten kausien ylijäämää, joka on vuoden 2013 lopussa 10,6 milj. euroa. 12

13 Toimialat Hallinto Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Uudet investoinnit tulevat lisäämään käyttökustannuksia ja nostamaan poistojen määrää. Kun terveen talouden tunnusmerkki on, että vuosikate pysyy positiivisena niin tämä edellyttää tulorahoituksen kasvua vähintäänkin menojen suhteessa. Maan hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut kuntalain kokonaisuudistuksen lisäksi tarkistamaan myös kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää. Vaarana on, että toimintamenojen kasvu ylittää verorahoituksen kasvun, jolloin vaihtoehdoiksi jää lainoituksen lisääminen tai tuloveroprosentin nosto. Parikkalan osalta nämä molemmat tunnusluvut, lainamäärä asukasta kohden ja veroprosentti ovat vielä varsin kohtuulliset. Tuleville vuosille haasteita tuo rahoitukseen kiinteistöjen peruskorjaukset sekä jätevedenpuhdistamisen ja lämpölaitoksen järjestelyt. Kertomusvuonna on pitkäaikaisia lainoja lyhennetty n. 0,3 milj. ja uutta lainaa nostettu 2,0 milj.euroa päiväkodin rakentamiseen. Vuoden lopussa lainakanta oli 3,5 milj. euroa eli 630 euroa /asukas. Vuoden 2014 talousarvio on entistäkin tiukempi. Mikäli verotulorahoitus ei merkittävästi kasva, jouduttaneen talousarviota tarkistamaan kesken vuoden. Kuntarakennelain mukainen kuntarakenneuudistukseen liittyvä koko maakunnan kattava selvitystyö sekä sote- ja valtionosuusuudistukseen liittyvät kannanotot. Kunnanjohtajan viran täyttämisprosessi. Eksoten toiminnan jatkuminen. Rajanylityspaikan kansainvälistämispäätös, vaikutus uusiin ja olemassa oleviin työpaikkoihin. Lomituspalvelujen osalta Melan valtakunnallinen selvitys lomituspalvelujen järjestämisestä, jolloin Parikkalan paikallisyksikön toiminnan jatkuminen selviää. Sekä perusopetuksen että lukion oppilasmäärien vähentyminen, suora vaikutus opettajien tuntimääriin. Lukion paikallisen opetussuunnitelman laatiminen, käyttöönotto Sähköiset ylioppilaskirjoitukset 2016, varautuminen ja valmistelu. Nuorisotyöhön ja toimintakykyä ylläpitävään liikuntaan lisätään resursseja kysynnän mukaan. Kotihoidontuen kuntalisän jatkumisesta vuoden 2014 jälkeen, selvitys keväällä. Kaavoitushankkeet kaavoitusohjelman mukaisesti; vireillä Kolmikanta-Koirniemi ja keskusta-alueen asemakaavan ajantasaistaminen. Asuntopoliittinen ohjelma, joka tulee ohjaamaan asuinkiinteistöjen kunnossapitoa ja investointeja. Saaren aluekeittiön muuttaminen jakelukeittiöksi. Puhdistamon esisuunnittelu ja päätös puhdistamoratkaisusta. Vesitornin peruskorjauksen suunnittelu. Lämpölaitoksen varalämpökapasiteetin suunnittelu ja rakentaminen. Särkisalmen ja Kangaskylän paloasemakiinteistöjen käytettävyys, selvitystyö. Ympäristötoimen toiminta-alueen laajentaminen maakunnalliseksi, selvitystyö. 13

14 Rakennusvalvonnan järjestäminen ylikunnallisena, selvitystyö 1.4. Kunnan henkilöstö Kunnan henkilöstömäärä Tilapäiset/ Kaikki Tilapäiset/ Kaikki Vakituiset työllistetyt yhteensä Vakituiset työllistetyt yhteensä Hallinto*) Sivistys Tekninen Yhteensä *) sis. ruoka- ja siivouspalveluhenkilöstön sekä maatalouslomittajat 2013 Maksetut palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot (palkkalaskennan tiedot) Sosiaaliturvan kustannukset - eläkevakuutusmaksut muut sosiaaliturvan kustannukset Kustannukset yhteensä Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan kannalta on tärkeää onnistua toiminnan suunnittelussa ja strategisissa valinnoissa. Erityisesti strategisissa hankkeissa ja investoinneissa tai palvelujen kohdistamisessa ja tuotantotapojen toteuttamisessa epäonnistuminen, vaikuttaisivat negatiivisesti Parikkalan kehitykseen ja sen toimintaympäristöön, mutta myös kuntalaisiin. Erilaisista varautumisista huolimatta aina voi esiin tulla niitä, joihin ei osattu varautua. Kuntien riskit jaetaan yleensä vahinkoriskeihin ja toiminnallisiin riskeihin, joissa kummassakin painopisteen tulee olla erityisesti riskien tunnistamisessa ja sitä kautta ennaltaehkäisyssä. Kuntien riskienhallinnan pääpaino on vahinkoriskeissä, jotka jaetaan henkilö- ja omaisuusriskeihin. Riskien hallittavuus riippuu siitä, miten niihin voidaan varautua. Vahinkoriskejä hallitaan omaisuutta vakuuttamalla. Vahinkojen ja toiminnan keskeytymisen varalta olevat vakuutukset on kilpailutettu 2010, jolloin on samalla määritelty käytettävät vakuutusmuodot ja omavastuut. Uudet sopimukset ovat tulleet voimaan Vakuutusyhtiön kanssa suoritettiin vuonna 2007 toimialoittainen riskienhallinnan arviointi. Vakuutusturva käydään läpi vuosittain pidettävässä vakuutuspalaverissa. Kertomusvuonna kunnan kiinteistöissä on ollut useita vesivahinkoja ja / tai sisäilmaongelmia, joihin osaan on saatu myös vakuutuskorvauksia. Samoin syksyn myrskyn aiheuttaminen metsätuhoihin on haettu vakuutuskorvauksia. Vuonna 2011 esiin tullut koulukiinteistön myynnin purkamisvaatimus on edelleen kesken, ostajan kanssa ei ole päästy sopimukseen. Kirjanpitolain mukainen pakollinen varaus on tehty vuoden 2011 tilinpäätökseen. 14

15 Omaisuuden hankintaan ja hallintaan sekä sen myymiseen tulee jatkuvasti kiinnittää huomiota. Erityisesti kiinteistöjen merkitystä ja kuntoa sekä korjaustarvetta tulee seurata, jotta varmistetaan arvon säilyminen. Kiinteistömassan asianmukaisella hoidolla sekä tarkoituksenmukaisella hankinnalla ja käytöllä voidaan vähentää taloudellisten riskien uhkaa. Kunnan käyttämättömät tai vajaakäyttöiset kiinteistöt on inventoitu ja laitettu myyntiin taikka päätetty purkaa, toiminta on jatkuvaa. Henkilöstöriskejä hallitaan ensisijaisesti rekrytoinnilla, vaarallisten työyhdistelmien estämisellä, perehdyttämisellä, koulutuksella sekä kehityskeskusteluissa esiin tulleiden ongelmien ratkaisuilla. Henkilöstöriskejä ovat myös työturvallisuuteen, työssäviihtymiseen yms. liittyvät vaaratekijät, joiden osalta lakisääteiset työsuojelu ja työterveyshuolto ovat kunnossa. Lisäksi työhyvinvointikyselyjä tehdään parin vuoden välein ja ongelmatilanteisiin puututaan. Parikkalassa avoimeksi tulleet virat ja toimet on pääsääntöisesti saatu täytetyiksi kelpoisuusehdot täyttävillä henkilöillä. Henkilöstön keski-ikä on kuitenkin korkea, mikä asettaa haasteita jaksamisen tukemiselle ja ammattitaidon ylläpitämiselle. Lähivuosina eläkkeelle siirtyminen kiihtyy, mihin jokaisen hallintokunnan tulee varautua hyvissä ajoin. Rahoitusriskejä ovat mm. tulojen ja menojen kertymiseen liittyvät ongelmat sekä sijoitustoimintaan ja lainoihin liittyvät vaaratekijät. Rahoitusriskejä hallitaan maksuvalmiussuunnittelulla ja maltillisella sijoitus- ja lainapolitiikalla. Ajankohtainen raportointi on äärimmäisen tärkeää menojen ja tulojen seurannassa. Tällä hetkellä sekä sijoitus- että lainasalkut ovat varsin pienet, joten niihin kohdistuva riski ei ole suuri. Viime vuosien mittavat investoinnit on maksettu sijoituksilla eikä niihin ole näin lainaa tarvittu. Nyt kuluneena vuonna päiväkodin rakentaminen on toteutettu lainarahalla. Huolimatta pienistä määristä niin sijoitukset kuin lainatkin on kilpailutettu. Maksuvalmius on ollut vielä tyydyttävä, mutta mahdolliseen lainanottoon tulee varautua, alhainen korkotaso näkyy ainakin alussa edullisina lainakustannuksina, mutta taloudenpidossa on varauduttava myös mahdollisiin korkojen nousuun. Maksuvalmiuden alentuessa myös viivästyskorkojen lisääntymiseen on varauduttava. Vuoden 2010 tilinpäätökseen on kirjattu Eksotelta saamiseksi n. 1,2 milj., koskien kunnan maksuosuuden tulkinnasta johtuvaa erimielisyyttä. Palvelusopimuksen osalta asia on vireillä hallinto-oikeudessa. Tietoturvariskeihin on varauduttu hyväksymällä tietoturvasuunnitelma, jonka mukaan mm. käyttöoikeuksia rajoittamalla on pyritty minimoimaan riskejä. IT-palveluiden siirryttyä vuonna 2012 Saimaan tieto ja talous Oy:n hoidettavaksi, on läpikäyty ja päivitetty koko henkilöstön osalta tietoverkon käyttöoikeudet. Samalla jokainen on sitoutunut kunnan tietojärjestelmän käyttösääntöihin. Kunnassa ei ole tullut esiin tietoturvaongelmia Ympäristötekijät Parikkalassa ei ole tiedossa olennaisesti kunnan talouteen vaikuttavia ympäristökysymyksiä. Kunnissa kuten myös Parikkalassa on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota vesihuollon moitteettomaan toimivuuteen Nokialla tapahtuneen vahingon seurauksena. Viime vuosien tapaiset luonnonkatastrofit voivat hyvinkin uusiutua, mutta niihin varautuminen muutoin kuin vakuuttamalla ei liene tarpeellista. Parikkalan kunta on yksi viidestä alkuperäisistä HINKU-kunnasta. Kunta on sitoutunut tavoittelemaan koko alueensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja määrittelemään lähiajan kasvihuonekaasupäästötavoitteeksi vähintään 15 %:a vuoden 2016 loppuun mennessä ja tärkeimmät keinot tavoitteeseen pääsemiseksi kolmen vuoden sisällä hankkeeseen liittymisestä ja sen jälkeen vähintään kerran viidessä vuodessa. 15

16 2. SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kuntalain sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat säännökset ovat tulleet voimaan Kunnanvaltuusto päättää perusteista kevään 2014 aikana ja hyväksyy tarvittavat muutokset myös hallintosääntöön. Kunnanvaltuusto on myös hyväksynyt voimaan tulleen organisaatiouudistuksen edellyttämät muutokset hallintosääntöön. Selonteon laatiminen Selonteko perustuu johtoryhmässä päätettyyn menettelyyn, jossa keskeisenä valmisteluvaiheena oli tulosaluepäälliköiden sisäisen valvonnan itsearviointi erityisen arviointilomakkeen avulla, arviointi tehty helmikuussa Tulosaluevastaavien arviointi asteikolla 1-4 on seuraava: 1. Valvontaympäristö eli johtaminen ja hallinnon järjestäminen 2,49 2. Riskienhallinnan järjestäminen 2,51 3. Valvontatoimenpiteet 2,23 4. Informaatio ja tiedonkulku 2,21 5. Seuranta 2,86 Keskiarvo 2,46 Säännösten määräysten ja päätösten noudattaminen Lakisääteisten tehtävien toteuttamisessa on noudatettu hyvää hallintotapaa. Lakien ja kunnan toimielinten päätösten noudattamisessa ei ole havaittu puutteita. Tavoitteiden toteuttaminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus. Kunnanhallitus on päättänyt, että talousarvion toteutumisesta raportoidaan vuosikolmanneksittain niin, että 1/3- ja 2/3- raportit sisältävät tuloslaskelman ja talousarvion toteutumisvertailun, ml. investoinnit sekä kommentit merkittävimmistä poikkeamista. Raportit saatetaan tiedoksi myös kunnanvaltuustolle. Valtuusto käsitteli 1/3 -raportin ja 2/3 raportin Varojen käytön valvonta on ollut systemaattista ja säännöllistä kunnan kaikissa toimielimissä eikä valvonnassa ole havaittu olennaisia ongelmia. Tehtävät, vastuut ja velvollisuudet on toimielimittäin määritelty varsin selkeästi. Eri toimialojen keskeisiin toimintaprosesseihin sisältyy riittävästi valvontatoimenpiteitä, jotka varmistavat toiminnan tuloksellisuuden. Riskienhallinnan järjestäminen Kunnassa ei ole tehty koko kuntaa koskevaa systemaattista riskikartoitusta, jossa olennaiset riskit olisi tunnistettu ja kartoitettu. Koko kuntaa koskeva valmiussuunnitelma on hyväksytty vuonna Toimialakohtaisia valmiussuunnitelmia on päivitetty tarpeen mukaan. 16

17 Riskienhallinnasta raportoidaan kunnanhallitukselle. Tulosaluepäälliköt raportoivat omille lautakunnille. Toimialakohtaisia sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyviä erillisarviointeja ei ole suoritettu. Informaatio ja tiedonkulku Johtoryhmällä ja henkilöstöllä on ollut käytettävissään riittävän oikeaa tietoa, oikea-aikaisesti ja riittävän oikeassa muodossa johtamisen ja siihen sisältyvän sisäisen valvonnan kannalta. Tiedonkulun varmistamiseksi kunnassa käytetään tarkoituksenmukaisesti nykyaikaisia tiedonkulun kanavia (palaverit, tiedotustilaisuudet, kotisivut ja sähköposti). Kunnanhallituksen päätöksistä tiedotetaan välittömästi koko henkilökunnalle. Johtoryhmän muistiot ovat olleet yleisesti esillä hallinnon verkossa. Ulkoisen tiedotuksen menettelytavat ja vastuuhenkilöt on selkeästi määritelty hallintosäännössä sekä viestintä- ja tiedotussuunnitelmassa. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnassa on riittävä toiminnan ohjeistus, jolla varmistetaan tehokas ja lainmukainen toiminta sopimustoiminnassa, hankintojen kilpailuttamisessa ja omaisuuden myymisessä ja luovutuksessa. Parikkalan kunta kuuluu Etelä-Karjalan Hankintapalvelut Oy:n. Sopimustoiminta Kunnan eri toimialoja koskevien sopimusten seuranta ja valvonta on kunnossa. Vuonna 2013 sopimushallinta siirtyi osittain sähköisesti hoidettavaksi asianhallintaohjelma Dynastyn kautta, jolloin seuranta ja valvonta tehostuu entisestään. Kunnassa hyödynnetään tarvittaessa ottooikeutta toimivaltuuksien noudattamisessa. Ulkoistettujen palvelujen seuranta ja valvonta on ajan tasalla. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Konserni Sisäinen tarkastus on osa kunnan normaalia johtamistoimintaa. Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen Selonteon laatiminen Selonteko perustuu johtoryhmässä päätettyyn menettelyyn, jossa keskeisenä valmisteluvaiheena oli kunnanjohtajan konsernivalvonnan itsearviointi erityisen arviointilomakkeen avulla. Toimivallan ja -vastuunjako konserniohjauksessa Valtuuston hyväksymissä, vuoden 2010 alussa voimaan tulleissa konserniohjeissa on määritelty täsmällisesti konsernijohto ja sen vastuut. Kuntakonsernissa on noudatettu hyvää hallintotapaa, mitä myös konserniohjeet edellyttävät. Konserniohjeet ovat riittävät varmistamaan konserniyhteisöjen tehokkaan johtamisen, tarkoituksenmukaisen päätöksenteon, riskien ennalta ehkäisemisen ja hallinnan sekä ajantasaisen raportoinnin ja tiedottamisen. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Kunnan edustajille tytäryhteisöissä on annettu riittäviä ja täsmällisiä ohjeita koskien mm. yhtiökokouksessa käsiteltäviä asioita, tavoitteiden asettamista ja seurantaa, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja raportointia. 17

18 Tytäryhteisöt ovat Parikkalan Ravi- ja Markkinakettä Oy:tä lukuun ottamatta asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä. Kunnanjohtaja on yhtiökokousedustajana antanut toimintaohjeet Parirealtyn toimivalle johdolle, joka on raportoinut puolestaan säännöllisesti kunnanjohtajalle. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Kunta on asettanut tytäryhteisöille tarkoituksenmukaiset, realistiset ja oikeat tavoitteet, jotka myös antavat oikean kuvan konserniyhteisöjen toiminnan tuloksellisuudesta. Konsernitavoitteiden osalta yleisvastuu konsernitavoitteiden ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista on kunnanjohtajalla. Asunto-osakeyhtiöiden toiminnan osalta vastuu on rakentamispäälliköllä. Vuodelle 2013 asetetut tavoitteet ovat olennaisilta osin toteutuneet. Kuntastrategian ja taloussuunnitelman mukaan asunto-osakeyhtiöiden tavoitteena oli asuntojen kunnon parantaminen. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta-, analysointi- ja raportointijärjestelmät ovat olleet jokseenkin toimivia Parikkalan konsernin rakenne ja laajuus huomioon ottaen. Parirealty Oy:n hallituksen esityslistat ja pöytäkirjat tulevat kunnanjohtajalle. Konsernijohto on käsitellyt dokumentoidusti konserniyhtiöiden tavoitteiden saavuttamista osavuosikatsauksissa. Taloudellista asemaa ei ole dokumentoidusti tarkasteltu ajantasaisesti tarkasteluvuoden kuluessa, koska siihen ei ole katsottu olevan tarvetta epävirallisen informoinnin lisäksi. Keskitettyjen konsernitoimintojen käyttö Konserniohjeen mukaan tavoitteena on, että konsernissa hyödynnetään erilaisten tukipalvelujen hankinta- ja volyymiedut sekä ammatti- ja erityisosaaminen. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Tytäryhteisöjen riskikartoitukset ja riskien ennakointi ovat konsernin rakenne ja laajuus huomioon ottaen riittäviä ja ajantasaisia. Tätä koskeva konsernijohdon ohjeistus ja valvonta on ollut myös riittävää. 18

19 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 3.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -4 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 26,5 26,4 = 100 x Toimintatuotot / Toimintakulut Vuosikate/Poistot % = 100 x Vuosikate / poistot ja arvonalentumiset Vuosikate, euroa/asukas = ,02/5509 Asukasmäärä = vuodenvaihteen 2013 / 2014 tilanne 19

20 3.2. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustu Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset 71 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Heleniuksen rahaston muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus % 55 1 = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate 6,5 0,2 = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 7 9 = 365 pv * Kassavarat / Kassasta maksut tilikaudella Asukasmäärä = Vuodenvaihteen tilanne 20

21 4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot III Arvonkorotusrahasto V Edellisten tilikausien II Aineelliset hyödykkeet ylijäämä (alijäämä) *) Maa- ja vesialueet VI Tilikauden ylijäämä Rakennukset (alijäämä) Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto B POISTOERO JA VAPAA- Muut aineelliset hyödykkeet EHTOISET VARAUKSET Ennakkomaksut ja kesken- Poistoero eräiset hankinnat III Sijoitukset C PAKOLLISET VARAUKSET Osakkeet ja osuudet Muut pakolliset varaukset Muut lainasaamiset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 5 13 Valtion toimeksiannot 5 13 Lahjoitusrahastojen Muut toimeksiantojen varat pääomat Muut toimeksiantojen pääomat 28 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 2 1 E VIERAS PÄÄOMA Aineet ja tarvikkeet 2 1 I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja II Saamiset vakuutuslaitoksilta Pitkäaikaiset saamiset Muut velat/liittymismaksut ja Lainasaamiset muut velat Muut saamiset 388 Lyhytaikaiset saamiset II Lyhytaikainen Myyntisaamiset Lainat rahoitus- ja Muut saamiset vakuutuslaitoksilta Siirtosaamiset Ostovelat Muut velat III Rahoitusarvopaperit Siirtovelat Sijoitukset rahamarkkina instrumentteihin VASTATTAVAA YHTEENSÄ IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

22 Tunnusluvut Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma- Saadut ennakot) Tilinpäätös 2010 Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 Tilinpäätös ,4 80,2 78,0 76,4 Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntien keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. Alle 50 % omavaraisuus merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Kuntien keskimääräinen omavaraisuusaste oli vuoden 2012 tilinpäätösten mukaan 62,0 %. Valtioneuvoston asetus kunnan talouden tunnuslukujen eräistä raja-arvoista (172/2007) asettaa kunnan omavaraisuusasteen raja-arvoksi 50 %. Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100* (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tilinpäätös 2010 Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 Tilinpäätös ,6 15,1 17,0 18,3 Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kuntien keskimääräinen suhteellinen velkaantuneisuus oli vuoden 2012 tilinpäätösten mukaan 47,0 %. Lainakanta = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainat /asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Lainat, /asukas Tilinpäätös 2010 Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 Tilinpäätös Vuoden 2012 tilinpäätösten mukaan kuntien lainamäärä on euroa /asukasta ja tilinpäätösennusteiden 2013 mukaan euroa / asukas. Lainasaamiset = sijoituksiin merkityt jkv -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamiset Tilinpäätös 2010 Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 Tilinpäätös

23 5. KOKONAISTULOT JA MENOT KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT M % MENOT M % Toiminta Toiminta Toimintatuotot 10,8 23,6 Toimintakulut 40,8 89,9 Verotulot 15,7 34,3 Korkokulut 0 0,0 Valtionosuudet 16,3 35,6 Muut rahoituskulut 0 0,0 Korkotuotot 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Muut rahoitustuotot 0,1 0,2 Pakollisten varausten muutos Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten lis (+), väh 0 0,0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 0,0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot 0,0 Investoinnit 0 0,0 Rahoitusosuudet investointi- Investoinnit menoihin 0,5 1,1 Investointimenot 4,3 9,5 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,4 0,9 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0,3 0,7 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2,0 4,4 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0,0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 Kokonaismenot yhteensä 45,4 100,0 Kokonaistulot yhteensä 45,8 100,0 Täsmäytys: Kokonaistulot - Kokonaismenot = 45,8-45,4 = 0,40 Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos =0,6-0,2 = 0,40 23

24 6. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 6.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä KONSERNIRAKENNE Tytär Kuntayhtymä Asunto Oy Kaivoniemi 100 % 4,53 % Etelä-Karjalan liitto huoneistoja 12 Tytär Kuntayhtymä Asunto Oy Kaivotienvatro 100 % 2,46 % Etelä-Karjalan koulutusky huoneistoja 7 Tytär Kuntayhtymä Asunto Oy Tarnalan Kylätalo 100 % PARIKKALAN KUNTA 4,05 % Etelä-Karjalan sosiaali- ja huoneistoja 4 terveydenhuollon ky Tytär Kuntayhtymä Asunto Oy Vatrinne 92,90 % 1,41 % Itä-Savon koulutusky huoneistoja 10 kunnan huoneistoja yhteensä 33 Osakkuusyhteisöt / pääomaosuus Kuntayhtymä Kiinteistö Oy Pohjanlämpö 46,60 % 0,62 % Itä-Suomen Päihdehuolto ky Asunto Oy Purokujansato 36,00 % 5 Asunto Oy Tulpaanipelto 44,51 % 3 Tytär Asunto Oy Maironiemen Kaivorinne 39,08 % 2 Parirealty Oy 60 % Asunto Oy Parikkalan Rinnetalo 44,83 % 2 Asunto Oy Saaren keskus 20,51 % 2 Asunto Oy Hoviselkä 40,54 % 4 Asunto Oy Niukkalanhovi 24,19 % 2 Tytär kunnan huoneistoja yhteensä 20 Parikkalan Ravi- ja Markkina- 55,48 % kenttä Oy tytäryhteisöt ja kuntayhtymät Tytäryhteisöt yhdistelty pariarvomenetelmällä Kuntayhtymä yhdistelty suhteellisen omistusosuuden mukaisesti osakk uusyhteisöt Osakkuusyhteisöt yhdistelty pääomaosuusmenetelman mukaisesti asuinhuoneistojen erittely: tytäryhteisö: huoneistoja 33 osakkuusyhteisöt: huoneistoja Konsernin toiminnan ohjaus Parikkalan kunnan konserniin kuuluvat tytäryhtiöinä Parirealty Oy ja Parikkalan Ravi- ja Markkinakenttä Oy sekä asunto-osakeyhtiöt Asunto Oy Kaivoniemi, Asunto Oy Kaivotienvatro, Asunto Oy Tarnalan Kylätalo ja Asunto Oy Vatrinne. Edellisten lisäksi konsernitilinpäätökseen on yhdistetty seuraavat kuntayhtymät, joissa kunta on osakkaana: Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä ja Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnalle konserniohjeet. Tunnistetiedot konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä ovat liitetietoina. 24

25 6.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Kiinteistöyhtiö Parirealty Oy:lle myönnetyn euron lainan takaisinmaksun eräpäivä oli Kunnanvaltuusto on päättänyt jatkaa laina-aikaa saakka, johon mennessä Tehomet Oy:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaan yhtiö lunastaa kunnan osuuden kiinteistöyhtiöstä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konserniohjeen mukaan kunnanvaltuusto mm. määrittelee omistajapolitiikan ja hyväksyy talousarviossa vuotuiset tavoitteet kuntakonsernille. Tavoitteet on asetettu ja toteutumisen seuranta tapahtuu tilinpäätöksessä. Kunnanhallitus valitsee toimikaudekseen edustajat konserniin kuuluvien yhtiöiden hallintoon ja antaa heille tarvittaessa ohjeita sekä seuraa konserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaa. Kunnanjohtaja vastaa kuntakonsernin operatiivisesta johtamisesta ja vaatii tarvittaessa hallinnossa olevalta edustajalta selontekoa yhtiön asioista. Selontekoja ei ole vaadittu. Kunnalla on ollut edustajana kunnanhallituksen jäsen tai keskushallinnon johtava viranhaltija kaikkien tytäryhtiöiden hallituksissa. Kaikkien tytäryhteisöinä olevien asunto-osakeyhtiöiden isännöinti ja tilinpito hoidetaan kunnassa. Näin ollen tiedonkulku yhtiöiden ja konsernivalvonnasta vastaavien toimielinten ja viranhaltijoiden välillä on ollut jatkuvaa ja tilanteen seuraaminen kuntaan toimitetuista asiakirjoista on jatkuvasti mahdollista. Konsernivalvonnassa ei ole havaittu puutteita tai virheitä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Parikkalan Ravi- ja Markkinakenttä Oy: Yhtiö järjestää Parikkalan Markkinat ja toimii kannattavasti. - Parikkalan Markkinat pidettiin syyskuussa Yhtiön tulos oli 830,68 euroa tappiollinen. Parirealty Oy: Yhtiö pystyy vuokratuloillaan vastaamaan sille kuuluvista hallinto-, kiinteistö- ja lainanhoitomenoista sekä veroista. - Yhtiö pystyi vuokratuloillaan vastaamaan em. kustannuksista, poistojen jälkeen tulos oli ,91 euroa. Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt: Yhtiöt toimivat kannattavasti ja huolehtivat riittävästä kiinteistöjensä kunnossapidosta. Kunnalla on konserniin kuuluvissa asunto-osakeyhtiöissä 53 huoneistoa. Yhtiöiden yhteenlaskettu vuoden 2013 tulos oli euroa. Osakkuusyhteisöt: Kunta myy omistamiaan osakkeita ensisijaisesti huoneistoissa oleville vuokralaisille. - Kertomusvuoden aikana kunta myi yhden konserniin kuuluvan asunto-osakkeen Asunto Oy Hovinselästä sekä yhden asunto-osakkeen Asunto Oy Niukkalanmäestä. 25

26 7. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET 7.1. Tilikauden tuloksen käsittely Kunnanhallituksen on KuntaL 69 :n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Tilikauden tulos on ,20 euroa ylijäämäinen. Kunnanhallitus ehdottaa, että investointivarauksista muodostettua poistoeroa vähennetään kohteiden suunnitelman mukaisten poistojen määrällä ,43 eurolla. Lisäksi kunnanhallitus ehdottaa, että Artturi ja Aina Heleniuksen lahjoitusrahastoon siirretään säännön mukainen osuus Pylkkälä tilan laskennallisesta metsäntuotosta ,47 euroa, josta vuoden 2013 käyttö ,77 euroa on kirjattu kuluksi, jolloin rahaston muutokseksi tuloslaskelmaan jää ,30 euroja. Edellä mainittujen erien jälkeen jäävä tilikauden ylijäämä ,33 euroa kirjataan taseeseen oman pääoman eränä Tilikauden yli-/ alijäämän tilille Talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnalla ei ole taseessa kattamatonta alijäämää, joten lakisääteistä selontekoa talouden tasapainottamista ei tarvita. 8. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalousosan toimintakulujen ja -tuottojen jakautumien 2013: 26

27 8.1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tulosalueittain HALLINTO Hallinnon osuus käyttötalousosan toimintakuluista ja tuotoista Keskusvaalilautakunta Lautakunnan kokoonpano Varsinainen jäsen Asema Läsnä Varajäsen (ei henkilökohtainen) Laukkanen Olavi puheenjohtaja 1. Sokkanen Matti Ainesjärvi Arian varapuheenjohtaja 2. Hirvonen Eetu Ahoranta vuokko jäsen 3. Loikkanen Johanna Laakkonen Virva jäsen 4. Korjus-Kiviaho Sari Rautio Seppo jäsen 5. Kokki Reino Laukkanen Marjatta pöytäkirjanpitäjä 6. Jukarainen Eini 7. Kujanpää Ulla 8. Joronen Tuula 9. Venjärvi Anne 10. Granlund Allan Keskusvaalilautakunnalla ei kokouksia vuonna Läsnä Toiminta-ajatus ja tehtävät Valtiollisten ja kunnallisten vaalien toteuttaminen kunnassa virheettömästi oikeusministeriön ohjeiden mukaisesti. Vaalit Tilivelvollinen: Hallintojohtaja Tavoitteet Sitovat tavoitteet 2013 Vaalien suorittaminen tehokkaasti, täsmällisesti ja virheettömästi Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Ei valituksia Vaalien tulos valtakunnan tietojärjestelmään kello Toteutuminen Ei vaaleja

28 Talous Edell. TP Sitovuus: Tulot/menot TA TA-muutos Muutettu TA Toteutuminen Poikkeama Tot.-% Toimintatulot Toimintamenot , Toimintakate ,3 Tarkastuslautakunta Lautakunnan kokoonpano Tarkastuslautakunta Varsinainen jäsen Asema Läsnä Henkilökohtainen Läsnä varajäsen Tiainen Ilkka puheenjohtaja 3 Kähkönen Matti 0 Kiviaho Jouni varapuheenjohtaja 3 Nykänen Eero 0 Tiainen Sari jäsen 3 Pekonen Eeva 0 Neuvonen Paula jäsen 0 Kosonen Merja 2 Penttinen Raimo jäsen 2 Hirvonen Pentti 0 Valtuustokauden tarkastuslautakunta kokoontui v kolme kertaa ja käsitteli 12 asiaa. Lisäksi työpajapäiviä oli 1. Tarkastuslautakunta Varsinainen jäsen Asema Läsnä Henkilökohtainen Läsnä varajäsen Tiainen Ilkka puheenjohtaja 2 Paakkinen Pekka 0 Kiviaho Jouni varapuheenjohtaja 2 Silventoinen Sirkka 0 Aronen Tuija jäsen 1 Laukkanen Olavi 1 Kettunen Minna jäsen 2 Kosunen Alpo 0 Turunen Jukka jäsen 2 Kokkonen Minna 0 Valtuustokauden tarkastuslautakunta kokoontui v aikana kaksi kertaa ja käsitteli 12 asiaa. Perehtymis- ja arviointipäiviä työpajoineen käytettiin yhteensä 1. Toiminta-ajatus ja tehtävät Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Lisäksi lautakunnan on 1. seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, 28

29 2. huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa, sekä 3. tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastustoimi Tilivelvollinen: Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tavoitteet Sitovat tavoitteet 2013 Mittari/seuranta Tavoitetaso Toteutuminen Arviointikertomuksenlaatiminen määräaikaan mennessä kokoukset, tutustumiset, työpalaverit toteutunut Talous Edell. TP Sitovuus: TA TA-muutos Muutettu Toteutuminen Poikkeama Tot.-% Tulot/menot TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminnan tunnusluvut (perustelutietoja) Edell. TP Hyödyke ja mittayksikkö Talousarvio Toteutuminen Poikkeama Toteutumis-% 3+3 Kokoukset ,6 8 Tilintarkastajan tarkastuspäivät 8 Kokouksia ja työpajapalavereja Merkittävimmät poikkeamat talousarviosta ja niiden perustelut Vuonna 2013 toimi samanaikaisesti entinen ja uusi lautakunta. Kokouspalkkiot arvioitua suuremmat; vanha lautakunta teki vuoden 2012 tilinpäätöksen keväällä 2013 ja uusi lautakunta aloitti toimintansa vuoden alussa. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Osa uusista jäsenistä kävi koulutuspäivällä Kouvolassa. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Koulutustarve on olemassa ja tavalla tai toisella on pystyttävä seuraamaan tarkastustoiminnan mahdollisia muutoksia ja menettelytapoja Koulutustapahtumat ovat hyviä, mutta osallistumiskustannukset ovat suuret. Tulevaisuudessa on kuitenkin huomioitava talousarvioissa koulutuksen kuluja enemmän. 29

30 Kunnanvaltuusto Toiminta-ajatus ja tehtävät Valtuuston tehtäväalueet ovat kunnan toiminta-ajatus ja strategiat, tavoitteiden asettaminen, asukkaiden tarpeiden ja järjestettävien palveluiden yhteensovittaminen, taloudellisten resurssien jakaminen sekä toiminnan arviointi ja seuranta. Kunnanvaltuusto Tilivelvollinen: Kunnanjohtaja Tavoitteet Sitovat tavoitteet 2013 Mittari/seuranta Tavoitetaso Toteutuminen Valtuustosopimus päätös mennessä ei laadittu erillistä sopimusta, kuntastrategia Kuntastrategia päätös mennessä toteutunut, valtuusto hyväksynyt Kuntarakenne/ kuntajakoselvitys Talous päätös mennessä ei toteutunut, valtakunnallisesti asia kesken Edell. TP Sitovuus: TA TA-muutos Muutettu Toteutuminen Poikkeama Tot.-% Tulot/menot TA Toimintatulot Toimintamenot , Toimintakate ,3 Toiminnan tunnusluvut (perustelutietoja) Edell. TP Hyödyke ja mittayksikkö Talousarvio Toteutuminen Poikkeama Toteutumis-% 4,15 Menot /asukas 4,46 6,13 1,67 137,4 Merkittävimmät poikkeamat talousarviosta ja niiden perustelut Ylimääräinen valtuuston kokous pidettiin elokuussa Saimaan Ammattikorkeakoulu Oy:n omistusjärjestelyjen takia. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kuntavaaleilla 2012 valittu uusi valtuusto aloitti toimintansa ja valitsi kunnanhallituksen, lautakunnat sekä kunnan edustajat eri kuntayhtymiin ja yhteisöihin. Lausunnon antaminen ja kannanotto kuntarakennelakiluonnoksesta. Kuntastrategia vuosille Organisaatiouudistus Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Etelä-Karjalan maakunnassa on käynnistynyt kuntarakenneselvitys, jossa kaikki 9 kuntaa ovat mukana. Selvitys tehdään erikseen yhden kaupungin eli Lappeenrannan ja kahden kaupungin eli Lappeenrannan ja Imatran mallilla. Valtion asettama selvitysmies antaa esityksensä mennessä. 30

31 Kunnanhallitus Kunnanhallituksen kokoonpano Kunnanhallitus : Asema Läsnä Henkilökohtainen varajäsen Läsnä Berg Ari puheenjohtaja Saikkonen Matti 1 Anttonen Pekka varapuheenjohtaja 1 Ahokas Unto Kontiokorpi Paavo jäsen 1 Tiainen Jouni Niiranen Kari jäsen 1 Kosonen Leena Tiilikainen-Kärpänen jäsen 1 Aronen Tuija Terhi Valkeapää Pirkko jäsen 1 Sinkkonen Sami Vilska Miia jäsen 1 Paajanen Anne Olander Hans esittelijä 1 Laukkanen Marjatta pöytäkirjanpitäjä 1 Kunnanhallitus : Asema Läsnä Henkilökohtainen varajäsen Läsnä Berg Ari puheenjohtaja 21 Saikkonen Matti 3 Anttonen Pekka 1. varapj. 22 Penttinen Raimo 1 Kosonen Leena 2. varapj. 19 Valkeapää Pirjo 4 Eerikäinen Anne jäsen 17 Kontiokorpi Anniina Merja Kosonen alkaen 3 2 Paajanen Antti jäsen 22 Huotilainen Kari 1 Sinkkonen Sami jäsen 12 Jantunen Timo 10 Vilska Miia jäsen 18 Aidanjuuri Lumi 5 Olander Hans esittelijä 20 Laukkanen Marjatta pöytäkirjanpitäjä 22 Kunnanhallitus kokoontui v aikana 23 kertaa ja käsitteli 278 asiaa. Toiminta-ajatus ja tehtävät Keskushallinnon toimintaedellytysten luominen ja hallinnon toteuttaminen sekä sisäisistä palveluista ja tiedottamisesta vastaaminen. Kunnanhallitus Tilivelvollinen: Kunnanjohtaja Tavoitteet Sitovat tavoitteet 2013 Mittari/seuranta Tavoitetaso Toteutuminen Valtuustokauden kattava päätös mennessä ei toteutunut, valtakunnallisia hallitusohjelma avoimia suunnitelmia Kansainvälistä rajanylityspaikkaa osayleiskaavatyön osayleiskaava, strate- kaavan laatiminen luonnos- tukeva edistyminen, kunnan gisesti tärkeät maavaiheessa maankäytön suunnittelu ja maanhankinta hankkimat maaalueet ha alueet kunnalla 31

32 Edellytysten luominen Koirniemen alueen kehittämiselle Talous vaihekaavoituksen ja osayleiskaavoituksen edistyminen kh:n hyväksymä kehittämissuunnitelma, osayleiskaavaluonnos kaavan laatiminen luonnosvaiheessa Edell. TP Sitovuus: Tulot/menot TA TA-muutos Muutettu TA Toteutuminen Poikkeama Tot.-% 211 Toimintatulot Toimintamenot , Toimintakate ,3 Toiminnan tunnusluvut (perustelutietoja) Edell. TP Hyödyke ja mittayksikkö Talousarvio Toteutuminen Poikkeama Toteutumis-% 32,01 Menot /asukas 32,20 47,54 15,34 147,6 Merkittävimmät poikkeamat talousarviosta ja niiden perustelut Erorahan maksaminen kunnanjohtajalle, määrärahan lisäys hyväksytty kunnanvaltuustossa Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kuntarakenneselvitystyön käynnistyminen. Kunnanjohtajan irtisanoutuminen virasta. Organisaatiomuutoksen täytäntöönpano ja hallintosäännön uudistaminen Kulttuuripäällikön ja yhdyskuntatekniikan päällikön virkojen täyttämisprosessit. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kuntatalouden heikentyminen. Kuntarakenneselvitystyön loppuunsaattaminen. Valtionosuusuudistuksen mukanaan tuomat vaikutukset kunnille 2015 Kunnanjohtajan viran täyttöprosessi. Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto Asema Läsnä Henkilökohtainen Läsnä varajäsen Berg Ari puheenjohtaja 5 Paajanen Antti - Anttonen Pekka varapj. 5 Eerikäinen Anne - Vilska Miia jäsen 4 Kosonen Leena 1 Olander Hans esittelijä, esittelijäpöytäkirjanpitäjä 5 Seppänen Seija pöytäkirjanpitäjä 4 Kunnanhallituksen henkilöstö kokoontui v aikana 5 kertaa ja käsitteli 35 asiaa. Henkilöstöjaoston tehtäväalueena on henkilöstöhallinto. Henkilöstöjaosto päättää mm. henkilöstöpolitiikasta ja harkinnanvaraisista palvelussuhde-eduista. 32

33 Keskushallinto Tilivelvollinen: Hallintojohtaja Tavoitteet Talous Edell. TP Sitovuus: Tulot/menot TA Muutettu TA Toteutuminen Poikkeama Toimintatulot , Toimintamenot , Toimintakate ,1 Toiminnan tunnusluvut (perustelutietoja) Edell. TP Hyödyke ja mittayksikkö Talousarvio Toteutuminen Poikkeama Toteutumis-% 180,77 Menot, euroa/asukas 158,68 201,14 42,46 126,8 218 Vakinainen henkilöstö ,1 Merkittävimmät poikkeamat talousarviosta ja niiden perustelut Palvelujen ostot ylittyneet, johtuen atk-palvelujen kirjausten keskittämisestä. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Organisaatiouudistus Ruoka- ja siivouspalvelut siirtyivät keskushallintoon. Sitovat tavoitteet 201 Mittari/seuranta Tavoitetaso Toteutuminen Työssä jaksamisen edistäminen työhyvinvointikysely parempi kuin 2011 tulos siirretty keväälle 2014 syksyllä 2013 toteutetun organisaatiouudistuksen takia, muutos hyväksytty kunnanvaltuustossa TAmuutos Tot.- % Sosiaali- ja terveystoimi Tilivelvollinen: Kunnanjohtaja Tavoitteet Sitovat tavoitteet 2013 Mittari/seuranta Tavoitetaso Toteutuminen Eksoten toiminnan kehittäminen ulkoisen arvioinnin tulosten pohjalta uusi perussopimus ja palvelusopimus palvelusopimuksen osalta toteutunut, perussopimusta ei ole uusittu, koska se ei Toimivan sairaalan säilyminen Parikkalassa Parikkalassa edelleen akuuttisairaala/ kuntoutussairaala ole ajankohtainen toteutunut 33

34 Talous Edell. TP Sitovuus: Tulot/menot TA TA-muutos Muutettu TA Toteutuminen Poikkeama Tot.-% Toimintatulot , Toimintamenot , Toimintakate ,2 Toiminnan tunnusluvut (perustelutietoja) Edell. TP Hyödyke ja mittayksikkö Talousarvio Toteutuminen Poikkeama Toteutumis-% 3 876,48 Menot, euroa/ asukas 3 879, ,42 78,51 102,0 Merkittävimmät poikkeamat talousarviosta ja niiden perustelut Talousarvio toteutunut suunnitellusti. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Eksoten ulkoisen arvioinnin toteuttaminen; talouden ja hallinnon rakenteiden arviointi, jonka pohjata tehdyn palvelurakennesuunnitelman Eksoten valtuusto on hyväksynyt joulukuussa Palvelusopimusneuvottelut ja Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Eksoten jatkotoiminnan kannalta on oleellista, miten Sote- uudistus ja kuntarakenneselvitys etenevät valtakunnassa. Maa- ja metsätilat Tilivelvollinen: Hallintojohtaja Tavoitteet Sitovat tavoitteet 2013 Mittari/seuranta Tavoitetaso Toteutuminen Tavoitteiden mukaisten hakkuiden päätökset / kauppakirjat kauppa tehty toteutunut suorittaminen Talous Edell. TP Sitovuus: Tulot/menot TA TA-muutos Muutettu TA Toteutuminen Poikkeama Tot.-% 0 Toimintatulot ,6 0 Toimintamenot ,5 0 Toimintakate ,3 Toiminnan tunnusluvut (perustelutietoja) Edell. TP Hyödyke ja mittayksikkö Talousarvio Toteutuminen Poikkeama Toteutumis-% Myyty puutavaraa m ,6 Hoitotyöt ha ,0 Merkittävimmät poikkeamat talousarviosta ja niiden perustelut Hakkuiden tilitysmäärät ylittyivät, johtuen edellisvuosien varannosta ja kertomusvuonna tehdystä suurehkosta puukaupasta, jonka hakkuuaika on 1-3 vuotta, mutta suurin osa hakattiin jo ensimmäisenä vuonna. 34

35 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Hakkuut ja istutukset tehdään metsätaloussuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2014 tulee myytäväksi myös Juvan Pylkkälän tilan puustoa. Elinkeinojen kehittäminen Tilivelvollinen: Elinkeinojohtaja Tavoitteet Sitovat tavoitteet 2013 Mittari/seuranta Tavoitetaso Toteutuminen Yritysten kehittämistarpeisiin vastaaminen asiakaskysely asteikolla 1-5 vähintään 4 toteutunut 4,5 Papinniemen kehittäminen kehittämistoimenpiteiden vuokrasopimuksen käynnistäminen edellyttämät kehittämistoimenpiteet eivät käynnistyneet Talous Edell. TP Sitovuus: Tulot/menot TA TA-muutos Muutettu TA Toteutuminen Poikkeama Tot.-% Toimintatulot , Toimintamenot , Toimintakate ,3 Merkittävimmät poikkeamat talousarviosta ja niiden perustelut Papinniemen leirintäalueen kehittäminen ei käynnistynyt suunnitelman mukaisesti. Nykyinen vuokralainen on ilmoittanut käyttävänsä vuoden 2014 vuokrausoption. Papinniemen toimintakulut ylittyivät eurolla. Elinkeinotoimen toimintakulut olivat noin suunniteltua suuremmat: Parikkalan kunta teetti yhteisyössä Etelä-Karjalan liiton kanssa Parikkala Syväoron rajanylityspaikan kehittämisestä ajankohtaisen toteutettavuusselvityksen, jonka nettokustannus kunnalle oli euroa. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kolmikannan Koirniemen alueen osayleiskaavan käynnistyminen on lisännyt yritysten kiinnostusta Parikkalaa kohtaan. Kolmikannan Terminaali1 valmistui ja alue otettiin käyttöön Yrittäjän päivänä Parikkalan rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys valmistui ja perustettiin seurantaryhmä. Parikkalan Messut järjestettiin yhteisyössä Parikkalan ja Saaren yrittäjäyhdistysten ja MTK Parikkalan seudun kanssa. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Uudet työpaikat syntyvät pääasiassa olemassa olevissa yrityksissä. Parikkala - Syväoron kansainvälistämispäätöksellä on merkittävä vaikutus olemassa olevien työpaikkojen säilymiseen ja uusien yritysten perustamiseen. 35

36 Kehittämisprojektit Tilivelvollinen: Elinkeinojohtaja Tavoitteet Sitovat tavoitteet 2013 Mittari/seuranta Tavoitetaso Toteutuminen Varautuminen Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistymiseen hankkeen käynnistäminen Rahoituspäätös logistiikan, matkailun, kaupan myönteisiin kehittämistoimenpiteisiin vaikuttaminen hankkeelle ei haettu rahoitusta, Kolmikannan Terminaali1 valmistui, ENPI-osarahoitteiset tiehankkeet Venäjän puolella Parikkalan bioenergia hankkeen käynnistäminen Talous käynnistyivät Rahoituspäätös bioenergian työpaikat myönteinen rahoituspäätös ja hankkeen käynnistäminen keväällä 2013 Edell. TP Sitovuus: Tulot/menot TA TA-muutos Muutettu TA Toteutuminen Poikkeama Tot.-% Toimintatulot , Toimintamenot , Toimintakate ,8 Merkittävimmät poikkeamat talousarviosta ja niiden perustelut Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämiseen varautuminen -hanke ei käynnistynyt. Energiatuki -selvityshankkeeseen ei oltu varauduttu. ProAgria Etelä-Suomen toteuttamaan Yrittäville -hanke ylittyi ENPI -tiehankkeet, Syväoro Raivio Ihala, Venäjän puolella käynnistyivät Olennaiset tapahtumat tilikaudella Parikkalan biotalouden kehittäminen hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen Etelä- Karjalan liitolta ja hanke käynnistyi ripeästi. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Hankkeiden paikallinen vaikuttavuus on riippuvainen taloudellisesta ja henkilöstöresurssista. Paikallisten yritysten ja kuntalaisten sitoutuminen ja aktiivisuus hankkeisiin lisääntyy ja korostuu. 36

37 Maaseutuelinkeinolautakunta Tilivelvollinen: Elinkeinojohtaja Maaseutuelinkeinolautakunnan kokoonpano Varsinainen jäsen Asema Läsnä Henkilökohtainen Läsnä varajäsen Pekonen Kari puheenjohtaja 7 Repo Minna - Jantunen Timo varapuheenjohtaja 7 Tuominen Kirsi - Karhinen Joonas jäsen 1 Kaijansinkko Hanna 3 Kähkönen Matti jäsen 5 Kettunen Seppo 1 Parvinen Heli jäsen 5 Tiainen Jarmo 2 Saukkonen Mia jäsen 5 Jääskeläinen Juha-Matti 2 Tynnilä Päivi jäsen 5 Ahtiainen Pekka 1 Ritola-Grahn Aune esittelijä / pöytäkirjanpitäjä 7 Maaseutuelinkeinolautakunta kokoontui v aikana 7 kertaa ja käsitteli 19 asiaa. Toiminta-ajatus ja tehtävät Toiminnan tarkoituksena on kehittää monipuolisesti kunnan maaseutuelinkeinojen ja lomituspalvelujen paikallisyksikköä lautakunnan erikseen hyväksymän strategian mukaisesti. Parikkalan lomituspalvelujen paikallisyksikkö vastaa lomituspalvelujen järjestämisestä kahden kaupungin ja neljän kunnan alueella. Maaseutuelinkeinolautakunta vastaa kylien kehittämiseen ja maaseutuelinkeinojen kehittämiseen varattujen määrärahojen kohdentamisesta. Parikkalan maaseututoimen viranomaistehtävät ja henkilöt siirtyivät alkaen Lappeenrannan kaupungin hallinnoimaan Etelä-Karjalan maaseututoimeen. Maaseutuelinkeinojen kehittäminen Tilivelvollinen: Elinkeinojohtaja Tavoitteet Sitovat tavoitteet 2013 Mittari/seuranta Tavoitetaso Toteutuminen Kehittämisstrategian laatiminen hyväksytty strategia lautakunta laatinut ja hyväksynyt Talous Edell. TP Sitovuus: Tulot/menot TA TA-muutos Muutettu TA Toteutuminen Poikkeama Tot.-% Toimintatulot , Toimintamenot , Toimintakate ,7 37

38 Toiminnan tunnusluvut (perustelutietoja) Edell. TP Hyödyke ja mittayksikkö Talousarvio Toteutuminen Poikkeama Toteutumis-% Käsiteltävät lomakkeet ,4 15 Katselmukset ,0 Merkittävimmät poikkeamat talousarviosta ja niiden perustelut Ei merkittäviä poikkeamia Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kylien kehittämismäärä nousi euroon, kohdeavustuksia haettiin yhteensä noin euroa edestä. Maaseututoimen viranomaistehtäviin jätettyjen sähköisten lomakkeiden määrä vuonna 2013 oli n 33 %. Parikkalan tukihakemusten jättäneiden tilojen määrä väheni 10 tilalla eli 3,5 %. Tukea haki yhteensä 272 tilaa, mikä on 17 % Etelä-Karjalan tilojen määrästä. Parikkalassa on 19 % Etelä-Karjalan peltopinta-alasta. Maataloustukia Parikkalaan maksettiin noin 8,23 miljoonaan euroa, mikä on 23 % Etelä-Karjalan tukisummasta. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Sähköisen asioinnin määrä maaseututoimen viranomaistehtävissä lisääntyy. Lomituspalvelu Tilivelvollinen: Lomituspalvelupäällikkö Tavoitteet Sitovat tavoitteet 2013 Mittari/seuranta Tavoitetaso Toteutuminen Paikallisyksikön toiminnan lomituspalvelun laadun laadullinen kehittäminen parantaminen Talous vuosittain asiakastyytyväisyyskysely ja henkilöstökysely asiakastyytyväisyys ennallaan, hallinto 3,8 ja lomittajat 3,9 henkilöstön tyytyväisyys parantunut (hallinto 3,6:sta nyt 3,7, lomitus 3,7 nyt 3,9) Edell. TP Sitovuus: Tulot/menot TA TA-muutos Muutettu TA Toteutuminen Poikkeama Tot.-% Toimintatulot , Toimintamenot , Toimintakate ,4 Toiminnan tunnusluvut (perustelutietoja) Edell. TP Hyödyke ja mittayksikkö Talousarvio Toteutuminen Poikkeama Toteutumis- % Lomitetut vuosilomapäivät ,95 Lomitetut vuosilomapäivät/yrittäjä 26 24,91-1,09 95,8 38

39 397 Vuosiloman käyttäjiä Maatalouslomittajia Merkittävimmät poikkeamat talousarviosta ja niiden perustelut Palkkamäärärahoja jäi käyttämättä n euroa, ostopalvelulomittajien käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Lomituspalvelujen hallinto keskitettiin Parikkalan yhteispalvelutoimistoon. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Lomitettavien tilojen määrä vähenee merkittävästi EU:n uuden ohjelmakauden alussa. Lomitettavien tilojen palvelusuunnitelmat ja työaikojen tarkistaminen työllistävät hallintohenkilöstöä aikaisempaan enemmän. Melan valtakunnallinen ratkaisu lomituksen järjestämisestä mennessä. 39

40 SIVISTYSTOIMI Sivistystoimen osuus käyttötalousosan toimintakuluista ja -tuotoista Sivistyslautakunta Lautakunnan kokoonpano, kokoukset ja osallistuminen Varsinainen jäsen Asema Läsnä Henkilökohtainen varajäsen Tiainen Sari puheenjohtaja 5 Loikkanen Johanna Tynnilä Päivi varapuheenjohtaja 4 Nukarinen Pentti 1 Läsnä Anttonen Mika jäsen 5 Neuvonen Petri Huotilainen Kari jäsen 3 Tiainen Jarmo 1 Nikkinen Paula jäsen 4 Uimonen Riikka 1 Nokelainen Timo jäsen 3 Innanen Sirpa 1 Tavi-Kuosmanen Päivi jäsen 4 Paakkinen Päivi Tuunanen Irja esittelijä 4 Olander Hans esittelijä Hietanen Auli pöytäkirjanpitäjä 3 Sivistyslautakunta kokoontui v aikana 5 kertaa ja käsitteli 52 asiaa. Toiminta-ajatus ja tehtävät Sivistyspalveluiden tehtävänä on taata kuntalaisille koulutuksen, henkisen ja fyysisen itsensä kehittämisen mahdollisuudet järjestämällä yksilön elämäntilanteeseen sopivia koulutus-, kulttuuri- ja vapaaaikapalveluja. Sivistyshallinto Tilivelvollinen: Sivistystoimenjohtaja, alkaen rehtori Tavoitteet Sitovat tavoitteet 2013 Sivistystoimen henkilöstöstrategia Mittari/seuranta Tavoitetaso Toteutuminen valmis kunnan henkilöstöstrategia hyväksytty 2015 saakka 40