PELATAAN ELÄMÄN PELIÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PELATAAN ELÄMÄN PELIÄ"

Transkriptio

1 PELATAAN ELÄMÄN PELIÄ Elämän pelin säännöt Seppo Koskinen Tommi Härkänen Pekka Jousilahti Kari Kuulasmaa Tuija Martelin Ari-Pekka Sihvonen Ninni Vanhalakka Useimmat meistä toivovat elävänsä pitkään ja terveenä. Yhä useam malle tämä on myös mahdollista. Sata vuotta sitten vastasyntyneen suomalaisen odotettavissa oleva elinaika oli vain vähän yli 40 vuotta mutta nykyisin lähes kaksinkertainen. Samalla ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa elämänsä pituuteen ovat olennaisesti kasvaneet luvun alkuun saakka elämän pituuden määräsivät ennen kaikkea kulkutaudit, katovuodet ja niiden aiheuttama nälänhätä sekä monet muut ulkoiset tekijät, joille yksittäinen ihminen ei voinut juuri mitään. Toki myös yksilön omat valinnat vaikuttivat tuolloinkin hänen elämänsä pituuteen, mutta tiedot elintapojen terveysvaikutuksista olivat vähäiset. Nykyisin kehittyneiden maiden kansalaiset voivat omilla päätöksillään ja valinnoillaan vaikuttaa hyvin paljon terveyteensä ja elinaikaansa. Tutkimus on tuottanut runsaasti tietoa elinolojen, elintapojen ja terveyspalveluiden vaikutuksesta ihmisen terveyteen. Useimmat meistä tietävätkin jo millaisia asioita karttamalla ja mitä suosimalla voimme parantaa mahdollisuuksiamme välttyä erilaisilta terveysongelmilta. Tietotulvan keskellä on kuitenkin vaikea erottaa, mitkä asiat ja valinnat ovat tärkeitä hyvää terveyttä tavoiteltaessa, mitkä puolestaan merkitykseltään vähäisiä. Uutiskynnyksen ylittävät helpoimmin aiempiin käsityksiin nähden ristiriidassa olevat uudet tulokset. Suurimmat otsikot eivät kuitenkaan usein koske tärkeimpiä ja varmimpia asioita. Miten elämän peliä pelataan? Elämä pelissä -testissä (www.yle.fi/elamapelissa) on sarja kysymyksiä, jotka koskevat pelaajan elinoloja, elintapoja, sosiaalisia suhteita ja kokemuksia elämän eri alueista. Kun kysymyksiin on vastattu, peli ennustaa, kuinka vanhaksi pelaaja elää. Lisäksi pelaajalle kerrotaan, kuinka todennäköisesti hän saavuttaa tavoitteeksi asettamansa eliniän. Hänelle tarjotaan myös mahdollisuutta kokeilla, miten paljon elintapojen ja muiden tekijöiden muuttaminen vaikuttaisi ennustettuun elinaikaan. Pelin tarkoitus on näyttää pelaajalle, kuinka paljon hän voi itse vaikuttaa terveyteensä muuttamalla esimerkiksi elintapojaan. Elämä pelissä pyrkii auttamaan oivalluksen ja ymmärryksen kautta pysyvään terveyttä edistävään elämäntapamuutokseen. p e l ata a n el ä m ä n pe l i ä 247

2 elinajanodote (vuotta) naiset 80 miehet Miksi peli ei ota huomioon kaikkia elämän pituuteen vaikuttavia tekijöitä? vuosi Vastasyntyneen elinajanodote Suomessa vuosina Elämä pelissä -testiin sisältyy 39 kysymystä, jotka koskevat tärkeimpiä terveyteen ja elämän pituuteen vaikuttavia tekijöitä. Näiden lisäksi on monia muita tekijöitä, joiden tiedetään tai ainakin epäillään edistävän tai vaarantavan terveyttämme. On paljon harvinaisia yksittäisiä asioita, kuten esimerkiksi jotkut perinnölliset taudit ja altistuminen tietyille työ- tai asuinympäristön vaaratekijöille, jotka kohdalle sattuessaan voivat vaikuttaa paljonkin ihmisten elämän pituuteen. Perintötekijöiden suoraan aiheuttamia sairauksia on paljon, mutta ne ovat väestötasolla harvinaisia. Niiden kysyminen veisi liikaa aikaa eikä vastaaminen motivoisi Elämän pelin pelaajaa, joka ei ole useimpia näistä koskaan kuullut olevan olemassakaan. Lisäksi näiden tautien harvinaisuuden takia meillä on niukasti luotettavaa tietoa niiden vaikutuksista elinajan pituuteen. Perintötekijät voivat myös aiheuttaa alttiuden sairastua tautiin siten, että sairastumiseen tarvitaan lisäksi jokin ympäristö- tai elintapatekijä. Näidenkin vaikutuksesta elinajan pituuteen on rajallisesti tietoa, eikä Elämän pelin pelaaja useinkaan tiedä perintötekijöistään. Perintötekijöillä saattaa myös olla vaikutusta testissäkin mukana oleviin riskitekijöihin, jotka puolestaan vaikuttavat elinaikaan. Henkilöllä saattaa olla esimerkiksi perinnöllinen alttius korkeaan kolesteroliin. Tämän testi huomioi kolesterolin kautta, ja elinaikaa voi pidentää alentamalla kolesterolia ruokavalion ja tarvittaessa lääkehoidon avulla. Melko yleinen oletus on, että syöpä on vahvasti perinnöllinen tauti. Syöpä on kuitenkin kirjava ryhmä erilaisia tauteja, joista useimmat eivät ole perinnöllisiä ja perinnöllisistäkin jotkut ovat äärimmäisen harvinaisia. Yleisistä syöpämuodoista perinnöllisyyden merkitys on kiistaton muun muassa paksusuoli- ja rintasyövässä. Rintasyövän osalta on esitetty arvio, että siihen sairastuneista noin 20 %:lla on perinnöllinen alttius sairastua tautiin. Vastaavasti paksusuolisyövässä noin neljänneksellä potilaista on perinnöllinen alttius. Lukuisten syöpätapausten esiintyminen suvussa ei yleensä ole merkki perinnöllisestä syöpäalttiudesta vaan siitä, että syöpä on yleinen sairaus, kun kaikkia syöpämuotoja tarkastellaan yhdessä. Esimerkiksi vuotiaista suomalaisista joka neljännen isä on joskus sairastunut syöpään. Lähes kaikissa syövissä elinympäristö ja elintavat vaikuttavat tautiriskiin paljon enemmän kuin perintötekijät. Toinen tärkeä Elämä pelissä -testin sisältöä rajaava tekijä on se, että kaikista terveyteen ja elinaikaan vaikuttavista tekijöistä ei saada luotettavaa tietoa kyselymenetelmän avulla. Esimerkiksi monet laboratorio- ja muut tutkimukset voivat ennakoida tulevaa terveyttä. Näistä on mukaan otettu ainoastaan verenpaine ja seerumin kolesterolipitoisuus, jotka useimmilta suomalaisilta on mitattu ja monet myös muistavat nämä tuloksensa. Joistakin elintavoista on vaikea saada pätevää tietoa kyselymenetelmällä. Hyvä esimerkki on suolansaanti, josta luotettavan tiedon saaminen edellyttäisi natriumin määrän mittaamista vähintään yhden vuorokauden aikana erittyneestä virtsasta. Niinpä sellaiset tekijät, joiden tiedetään olevan yhteydessä elämän pituuteen, mutta joista ei ihmisiltä kysymällä saa pätevää tietoa, on jouduttu jättämään pelistä pois. Kuinka tarkka ennuste on? Testi antaa tarkimmat elinajan ennusteet vuotiaille, joilla ei ole todettu mitään vakavaa sairautta kuten syöpää tai sepelvaltimotautia. Muiden osalta ennuste on vähemmän tarkka, joskin elintapojen ja niiden muutosten vaikutus ennusteeseen on samansuuntainen. Elämä pelissä -testi laskee eliniän odotteen pelaajan iän, sukupuolen ja muiden annettujen vastausten mukaan. Ennuste on keskiarvoluku, joka perustuu tuhansien ihmisten terveyden seurantaan. Itse asiassa tulos tarkoittaa sitä, että jos meillä olisi suuri joukko henkilöitä, joilla olisi pelaajan kanssa täysin sama vastaus pelin kysymyksiin, heidän keskimääräinen elinikänsä olisi pelin antama eliniänodote. Yksilötasolla vaihtelu on kuitenkin suurta. Emme tiedä läheskään kaikkia terveyteen ja elinikään vaikuttavia tekijöitä, ja niistäkin tekijöistä, joista meillä on tietoa, peli sisältää vain osan. Lisäksi monet meistä riippumattomat tekijät ja sattuma vaikuttavat elämäämme ja terveyteemme. On mahdollista, että tupakoimatonkin henkilö sairastuu keuhkosyöpään, ja tiedämme myös tapauksia, joissa koko ikänsä tupakoinut henkilö on elänyt yli 100-vuotiaaksi. Jos kuitenkin otamme suuren joukon ihmisiä, joista puolet tupakoi ja puolet on tupakoimattomia, keuhkosyöpä on kertaa yleisempi tupakoivien ryhmässä. Pidempi ikä vahemmän nautintoja? Eliniän pituus ja terveiden elinvuosien määrä kulkevat käsi kädessä. Suomalaisten elinaika on pidentynyt parissa vuosikymmenessä viitisen vuotta paljolti juuri elintapojen muutosten ansiosta ja kaikki nämä lisävuodet ovat olleet toimintakykyisiä elinvuosia. Nykyisten 60-vuotiaiden terveys ja toimintakyky on paljon parempi kuin saman ikäryhmän yhtä sukupolvea aikaisemmin. Terveet elintavat eivät ole myöskään tylsiä. Esimerkiksi 248 e l ä m ä pe l i s s ä p e l ata a n el ä m ä n pe l i ä 249

3 liikunta ja sosiaaliset suhteet sekä pidentävät elämää että parantavat sen laatua. Eikä välimeren ruokavalio ole pelkästään terveellistä, vaan myös maukasta! Voinko hankkia elämän pelin valttikortit? Elämän pelissä on oikeastaan monta eri peliä. Elämän peli on šakki jo ensimmäinen siirto voi vaikuttaa lopputulokseen. Elintapojen vaikutus terveyteemme ja elinaikaamme kertyy koko elämän kaaren ajan. Toisaalta, vaikka olisimme pelanneet alussa huonosti, voimme parantaa loppua kohden ja vielä voittaa. Esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen kannattaa myös myöhemmällä iällä. Korttipelissä jotkut saavat paremmat kortit kuin toiset, mutta huonollakin kädellä voi voittaa, jos pelaa taitavasti. Jos suvussa on runsaasti vaikkapa syöpäsairauksia tai sydäntauteja, omaan sairastumisriskiinsä voi vaikuttaa merkittävästi omilla valinnoillaan. Valitettavasti elämän peliin kuuluu myös nopanheitto ja sattuma. Jotain yllättävää voi sattua, vaikka perimämme ja elintapamme olisivat erinomaiset. Elämän peli on lopulta myös joukkuepeli. Hyvät ystävät ja sosiaalinen aktiivisuus lisäävät todennäköisesti terveyttä jo sinänsä. Lisäksi aktiivisuus ja siihen liittyvät sosiaaliset verkostot ja tuki lisäävät tyytyväisyyttä elämään ja parantavat motivaatiota välttää epäterveellisiä asioita sekä auttavat löytämään ajoissa apua erilaisissa terveys- ja muissa ongelmissa. tietoja elämä pelissä -testistä Tilastokeskus raportoi vuosittain eri ikäisten suomalaisten miesten ja naisten elinajan odotteen. Mitä vanhempi henkilö on nyt, sitä vanhemmaksi hänen ennustetaan elävän. Kun ihminen elää yhden vuoden, hänen jäljellä olevan elinaikansa odote ei vähene täydellä vuodella, vaan hieman vähemmän. Tämä johtuu siitä, että hän on välttänyt aiempien elinvuosiensa riskit ja on yhä elossa. Nykyinen ikä vuosina naiset Eliniän odote miehet (Lähde: Tilastokeskus. Taulukko eri ikäisten naisten ja miesten jäljellä olevan elinajan odotteesta on Tilastokeskuksen sivulla 004.xls) Ennustetta voidaan parantaa merkittävästi, jos otetaan huomioon nykyisen iän ja sukupuolen lisäksi muitakin tunnettuja terveyteen ja elinikään vaikuttavia tekijöitä. Näin tehdään Elämä pelissä -testissä. Vastaa testin kysymyksiin, ja testi antaa sinulle henkilökohtaisen elinajan ennusteen. Tämän jälkeen voit tutkia elintapamuutosten vaikutuksia muuttamalla antamiasi tietoja. Jos et osaa vastata johonkin kysymykseen, jätä se tyhjäksi. Testi käyttää tällöin vastauksen väestökeskiarvoa, tai joidenkin kysymysten kohdalla ennustaa elinajan pelkästään muiden kysymysten perusteella. Testin kysymyksistä muun muassa tupakoinnilla ja runsaalla alkoholin käytöllä on jo yksinään suuri vaikutus elinajan odotteeseen. Testissä on myös suuri joukko tekijöitä, joilla yksittäisinä on pieni vaikutus, mutta jotka yhdessä voivat vaikuttaa elinajan odotteeseen useita vuosia. Jotkin tekijät vaikuttavat osin toistensa kautta. Esimerkiksi, liikunnalla voit vähentää ylipainoa. Lihavuus puolestaan vaikuttaa verenpaineeseen, ja tämä taas vaaraan sairastua tai kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. On myös tekijöitä, kuten vanhempiesi nuorena sairastama sepelvaltimotauti tai itselläsi diagnosoitu diabetes, joihin et voi vaikuttaa. Näiden tekijöiden elinaikaa lyhentävää vaikutusta voit kuitenkin kompensoida tehokkaasti omilla elintavoillasi. Testi antaa tarkimmat elinajan ennusteet vuotiaille, joilla ei ole todettu vakavaa sairautta kuten syöpää tai sepelvaltimotautia. Muiden osalta ennuste on vähemmän tarkka, joskin elintapojen muutoksen vaikutus ennusteeseen on samansuuntainen. Elinajan odotteesi tarkoittaa keskimääräistä elinaikaa sellaisessa suuressa joukossa henkilöitä, jotka vastaavat testiin täsmälleen samalla tavoin kuin sinä. Todellinen elinaikasi voi poiketa tästä paljonkin. Syynä suureen vaihteluun ovat sattuma ja sellaisten tekijöiden vaikutus, joita testissä ei ole voitu ottaa huomioon. Testissä käytetään Kansanterveyslaitoksen kehittämää laskentakaavaa, joka perustuu Finriskitutkimuksiin ja alan kansainväliseen tieteelliseen asiantuntemukseen. Finriski-tutkimuksissa mitattiin terveyden riskitekijöitä väestöotoksista vuosina 1982, 1987, 1992 ja 1997, ja seurattiin tutkittujen elinaikaa kuolinsyyrekisteristä. Lisätietoja: FINRISKI-tutkimuksesta: elämä pelissä -testin kysymykset 1. Sukupuoli Kumpaa sukupuolta olet? mies nainen 2. Ikä Kuinka vanha olet? vuotta 3. Pituus Kuinka pitkä olet? cm 4. Paino Paljonko painat kevyissä vaatteissa punnittuna? kg 5. Koulutus Kuinka monta vuotta olet yhteensä käynyt koulua tai opiskellut päätoimisesti? Kansa- ja peruskoulu lasketaan mukaan vuotta 6. Tulot Kuinka suuret olivat taloutesi (ruokakuntasi) kokonaistulot viime vuonna bruttona (veroja vähentämättä)? tuhatta euroa 7. Kotitalouden koko Taloudessani asuu itseni mukaan lukien aikuista alle 18-vuotiasta 250 e l ä m ä pe l i s s ä p e l ata a n el ä m ä n pe l i ä 251

4 8. Taloudellinen tilanne Onko taloudellinen tilanteesi nyt parempi vai huonompi kuin se on ollut aikaisemmin? paljon parempi hieman parempi suunnilleen samanlainen hieman huonompi paljon huonompi 9. Kolesteroli Mikä oli viimeisin kolesteroliarvosi? Mikäli et tiedä, voit jättää kentät tyhjiksi. kokonaiskolesteroliarvo (mmol/l esim. 5,7) HDL-kolesteroliarvo (mmol/l esim. 1,4) 10. Verenpaine Mikä oli viimeisin verenpainearvosi? Mikäli et tiedä, voit jättää kentät tyhjiksi. yläpaine (systolinen) esim. 136 alapaine (diastolinen) esim Diabetes Onko lääkäri joskus todennut sinulla sokeritaudin (diabeteksen)? ei kyllä, hoitona on ruokavalio kyllä, hoitona on tabletti- tai insuliinihoito 12. Isän sepelvaltimotauti Onko isälläsi todettu sydäninfarkti (sydänveritulppa) tai angina pectoris alle 60-vuotiaana? kyllä ei 13. Äidin sepelvaltimotauti Onko äidilläsi todettu sydäninfarkti (sydänveritulppa) tai angina pectoris alle 60-vuotiaana? kyllä ei 14. Alkoholin käyttö Montako lasillista (tavallista ravintola-annosta) tai pullollista juot keskimäärin viikon aikana seuraavia? Ellet juo lainkaan, jätä kentät tyhjiksi tai merkitse 0. olutta (IVA tai III): pullollista (1/3 l) long drink -juomia: pullollista (1/3 l) väkevää alkoholia: ravintola-annosta (n. 4 cl) viiniä tai vastaavaa (alkoholia yli 5 %): lasillista (n. 12cl) siideriä tai kevytviiniä (alkoholia noin 5 %): lasillista (n. 12 cl) 15. Humalahakuisuus Kuinka usein juot alkoholijuomia niin, että tunnet itsesi päihtyneeksi? ainakin pari kertaa viikosssa ainakin kerran viikossa ainakin kerran kuukaudessa harvemmin kuin kerran kuukaudessa 16. Tuoreet kasvikset Kuinka usein keskimäärin syöt tuoreita vihanneksia tai juureksia? harvemmin kuin kerran viikossa 1 2 päivänä viikossa 3 5 päivänä viikossa päivittäin 17. Hedelmät ja marjat Kuinka usein keskimäärin syöt tuoreita hedelmiä tai marjoja? harvemmin kuin kerran viikossa 1 2 päivänä viikossa 3 5 päivänä viikossa päivittäin 18. Leipärasva Mitä rasvaa käytät enimmäkseen leivällä? voita, voi-kasviöljyseosta (esim. Oivariini, Enilett) tai talousmargariinia rasiamargariinia (esim. Flora, Keiju) tai kasvistanolia (esim. Benecol) kevytlevitettä (esim. Kevyt Keiju, Flora Kevyt, Becel 35 tai 60, Lätta, Kevyt Levi 40 tai 60) ei mitään rasvaa 19. Ruoanvalmistusrasva Mitä rasvaa kotonasi käytetään enimmäkseen ruoan valmistuksessa? kasviöljyä rasiamargariinia (esim. Flora, Keiju) tai kasvistanolia (esim. Benecol) voita, talousmargariinia (esim. Sunnuntai, Flora) tai voi-kasviöljyseosta (esim. Oivariini, Enilett) kevytlevitettä (esim. Kevyt Keiju, Flora Kevyt, Becel 35 tai 60, Lätta, Kevyt Levi 40 tai 60) tai ei mitään rasvaa 20. Maito Jos juot maitoa, käytätkö tavallisesti täysmaitoa (entinen kulutusmaito) kevytmaitoa ykkösmaitoa rasvatonta maitoa en juo maitoa 21. Tupakointi Oletko koskaan tupakoinut päivittäin ainakin vuoden ajan? en olen 22. Tupakointi nykyisin Tupakoitko nykyisin? (savukkeita, sikareita tai piippua) kyllä, päivittäin satunnaisesti en lainkaan 23. Savukkeiden määrä Kuinka monta savuketta poltat päivittäin? savuketta 24. Liikunta vapaa-aikana Kuinka paljon keskimäärin liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Vapaa-aikanani luen, katselen televisiota ja suoritan askareita, joissa en paljonkaan liiku ja jotka eivät rasita minua ruumiillisesti. Vapaa-aikanani kävelen, pyöräilen tai liikun muulla tavalla vähintään 4 tuntia viikossa. Tähän lasketaan kalastus ja metsästys, kevyt puutarhatyö yms., mutta ei työmatkoja. Harrastan vapaa-aikanani varsinaista kuntoliikuntaa, kuten juoksemista, lenkkeilyä, hiihtoa, kuntovoimistelua, uintia, pallopelejä tai teen rasittavia puutarhatöitä tai muuta vastaavaa keskimäärin vähintään 3 tuntia viikossa. Harjoittelen vapaa-aikanani kilpailumielessä säännöllisesti useita kertoja viikossa juoksua, suunnistusta, hiihtoa, uintia, pallopelejä tai muita rasittavia urheilumuotoja. 25. Turvavyön käyttö Käytätkö turvavyötä ajaessasi tai matkustaessasi henkilö- tai pakettiautolla? kyllä en 26. Nukkuminen Kuinka monta tuntia keskimäärin nukut vuorokaudessa? tuntia 27. Seura- ja yhdistystoiminta Kuinka usein osallistut seura- tai yhdistystoimintaan (mukaan luettuna yhteiskunnalliset luottamustehtävät)? kerran viikossa tai useammin kerran kuukaudessa tai useammin kerran tai muutaman kerran vuodessa harvemmin tai en koskaan 28. Teatteri, elokuvat ym. Kuinka usein käyt teatterissa, elokuvissa, konserteissa, taidenäyttelyissä, urheilukilpailuissa tms.? kerran viikossa tai useammin kerran kuukaudessa tai useammin kerran tai muutaman kerran vuodessa harvemmin tai en koskaan 29. Uskonnolliset tilaisuudet Kuinka usein käyt kirkossa tai muissa uskonnollisissa tilaisuuksissa? kerran viikossa tai useammin kerran kuukaudessa tai useammin kerran tai muutaman kerran vuodessa harvemmin tai en koskaan 30. Lukeminen ja musiikki Kuinka usein luet kirjallisuutta tai kuuntelet musiikkia? kerran viikossa tai useammin kerran kuukaudessa tai useammin kerran tai muutaman kerran vuodessa harvemmin tai en koskaan 31. Harrastukset Kuinka usein harrastat käsitöitä, askartelua, soittamista, laulamista, valokuvausta, maalaamista, keräilyä tms.? kerran viikossa tai useammin kerran kuukaudessa tai useammin kerran tai muutaman kerran vuodessa harvemmin tai en koskaan 32. Puoliso Onko sinulla vaikeuksia tulla toimeen puolisosi kanssa? en ole parisuhteessa melkein koko ajan joskus ei koskaan 33. Lapset Onko lapsistasi aiheutunut sinulle erityisiä vaikeuksia? melkein koko ajan aika usein joskus harvoin ei koskaan minulla ei ole lapsia 34. Stressi Oletko tuntenut itsesi jännittyneeksi, stressaantuneeksi tai kovan paineen alaiseksi viimeksi kuluneen kuukauden aikana? kyllä, elämäntilanteeni on miltei sietämätön kyllä, melkoisesti enemmän kuin ihmiset yleensä kyllä, jonkin verran, mutta en enempää kuin ihmiset yleensä en ollenkaan 252 e l ä m ä pe l i s s ä p e l ata a n el ä m ä n pe l i ä 253

5 35. Tyytyväisyys Kuinka tyytyväinen olet siihen, mitä olet saavuttanut elämässäsi? erittäin tyytyväinen tyytyväinen jokseenkin tyytyväinen tyytymätön tai erittäin tyytymätön 36. Työn ja opiskelun rasittavuus Miten usein sinua kiusaa se, että joudut pinnistämään voimasi äärimmilleen pystyäksesi selviytymään nykyisestä työstäsi tai työmäärästäsi? en ole ansiotyössä, enkä opiskele päätoimisesti melkein koko ajan aika usein joskus harvoin tai ei koskaan 37. Mitä mieltä olet väitteestä? Minusta tuntuu mahdottomalta saavuttaa niitä tavoitteita, joihin haluaisin pyrkiä. ehdottomasti samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä vaikea sanoa hiukan eri mieltä ehdottomasti eri mieltä 38. Mitä mieltä olet väitteestä? Minusta tuntuu, ettei minulla ole yhtään kunnon ystävää. samaa mieltä eri mieltä 39. Tavoiteikä Minkä ikäiseksi haluaisit elää? -vuotiaaksi elämä pelissä -testin kysymyskohtaiset lisätietotekstit, jotka pelaaja saa nähdäkseen käytyään testin kertaalleen läpi. 1. Sukupuoli Naiset elävät tällä hetkellä lähes seitsemän vuotta pitempään kuin miehet. Ero johtuu osaksi biologisista tekijöistä ja osaksi eroista elintavoissa. Naiset tupakoivat edelleen miehiä vähemmän, juovat itsensä harvemmin humalaan ja huolehtivat muutenkin terveydestään miehiä paremmin. 2. Ikä Sinun ikäisesi nainen/mies elää nykyisen kuolleisuustason mukaan keskimäärin xyz-vuotiaaksi (testi antaa syöttämiesi tietojen perusteella ennusteen vuosina). 3. Pituus Pitkät ihmiset elävät hieman pitempään kuin lyhyet, mutta ero on niin pieni, että käytännössä sillä ei ole merkitystä. Tietoa pituudesta tarvitaan, kun arvioidaan suhteellista painoa. Painoindeksilaskuri: Syötä hakusana: lihavuus 4. Paino Huomattava lihavuus lisää lukuisien sairauksien vaaraa ja sen vuoksi lyhentää elinaikaa. Elämä pelissä -testin mukaan painoindeksi 40 (liikapainoa vähintään 45 kiloa) lyhentää 40-vuotiaan keskivertomiehen elämää 5,5 vuotta. Lievempikin lihavuus on haitallista etenkin, jos rasvakudos on kertynyt suurimmaksi osaksi vyötärölle. Lihavuuden haittavaikutukset johtuvat suureksi osaksi sen aiheuttamista sairauksista, kuten tyypin 2 diabeteksesta, kohonneesta verenpaineesta ja veren rasva-arvojen häiriöistä. Ruokailu- ja liikuntatottumusten muuttaminen terveellisemmiksi (esimerkiksi rasvan käytön vähentäminen, kasvisten ja hedelmien lisääminen) auttavat painonhallinnassa ja edistävät terveyttä myös monella muulla tavalla. Syötä hakusana: lihavuus 5. Koulutus Paljon koulutusta saaneet ovat yleensä terveempiä ja elävät pitempään kuin vähän koulutusta saaneet. Koulutus muokkaa mm. terveyteen liittyviä tietoja ja arvoja sekä ammattiuraa ja vaikuttaa ansioihin. Se, missä ammatissa ihminen toimii, säätelee hänen työ- ja elinolojaan, ohjaa hänen käyttäytymistään ja vaikuttaa hänen toimeentuloonsa ja sitä kautta mm. hänen kulutusmahdollisuuksiinsa sekä asuinoloihinsa. Nämä kaikki yhdessä vaikuttavat terveyden kannalta olennaisiin ympäristötekijöihin ja elintapoihin. Vähän koulutetut syövät keskimäärin epäterveellisemmin, liikkuvat vähemmän, tupakoivat enemmän ja käyttävät alkoholia runsaammin. Paljon koulutusta saaneet hankkivat ja saavat enemmän tietoa terveydestä ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja heillä on enemmän taitoja ja paremmat mahdollisuudet elää terveellisesti kuin vähän koulutusta saaneilla. 6. Tulot Suurituloiset elävät keskimäärin pidempään kuin pienituloiset. Tulojen yhteys elinajan pituuteen johtuu monista syistä. Suuret tulot suovat mahdollisuuden tehdä terveellisiä valintoja niiden kustannuksista riippumatta. Hyvätuloiset ihmiset ovat usein myös opiskelleet keskimääräistä enemmän ja heidän työhönsä ei yleensä liity yhtä paljon terveyttä vaarantavia piirteitä kuin niihin ammatteihin, joissa ansiotaso on pieni. Lisäksi sairastumisen seurauksena tulot usein pienenevät. Monet pienituloisetkin ihmiset elävät kuitenkin pitkään ja terveinä. Tupakoimattomuus, liikunta ja muut terveyden kannalta edulliset elintavat suojaavat niin suuri- kuin pienituloistenkin terveyttä. 7. Kotitalouden koko Tiedon avulla tulot suhteutetaan kotitalouden henkilömäärän mukaan. suhteellinen kuolleisuus 2,5 naiset 2,0 1,5 1,0 0,5 miehet suurituloisin pienituloisin tulokymmenykset Miehillä pienituloisimman kymmenesosan kuolleisuus on 2,4 -kertainen verrattuna suurituloisiin, naisilla 1,7 -kertainen. Lähde: Martikainen P ym. Int J Epid 2001;30: Taloudellinen tilanne Hyvä taloudellinen tilanne vähentää stressiä ja tekee helpommaksi omaksua terveelliset elämäntavat (ks. kuva). 9. Kolesteroli Suurentunut veren kokonaiskolesteroli (ja LDLkolesteroli) lisäävät huomattavasti sydän- ja verisuonitautien vaaraa. HDL-kolesteroli (ns. hyvä kolesteroli) vastaavasti vähentää sairastumisriskiä. Sydän ja verisuonitautien ehkäisysuositusten mukaan kokonaiskolesterolin tulisi olla alle 5 mmol/ l. Sepelvaltimotautia tai diabetesta sairastavilla 30 vuotta täyttäneiden kuolleisuus kasvaa tasaisesti tulojen pienentyessä. Kuvassa on esitetty kuolleisuus eri tuloryhmissä verrattuna suurituloisimman ryhmän kuolleisuuteen (1). Luvut on ikävakioitu eli ryhmien erilaisten ikärakenteiden vaikutus on poistettu. sydän- ja verisuonitautien vaara on tavallista suurempi, minkä vuoksi heillä pyritään tehokkaampaan kolesterolin alentamiseen (kokonaiskolesterolin tavoite alle 4,5 mmol/l). HDL-kolesteroli tulisi olla yli 1 mmol/l. Kokonaiskolesterolia voidaan vähentää välttämällä kovien (tyydyttyneiden) rasvojen käyttöä ja korvaamalla ne pehmeillä rasvoilla ja kasvisöljyllä. Liikunta ja ylipainoisilla painon pudotus nostavat HDL-kolesterolia. Syötä hakusana: Kolesteroli ja veren sokerit Valitse: Kaikki sydämestä / kolesteroli Valitse: Terveys / lääketieteelliset tavoitearvot 10. Verenpaine Verenpaine on kolesterolin ohella toinen tärkeä sydän- ja verisuonitautien vaaratekijä. Korkea verenpaine lisää erityisesti aivohalvauksen vaaraa. Normaalina verenpainetta pidetään silloin, kun yläpaine on alle 135 ja alapaine alle 85 mmhg. Verenpainetta alentavat suolan käytön rajoittaminen, laihduttaminen, runsaan alkoholin käytön vähentäminen ja liikunnan lisääminen. Tarvittaessa verenpainetta alennetaan lääkkeillä. Syötä hakusana: Kohonnut verenpaine Valitse: Kaikki sydämestä / verenpaine Valitse: Terveys / lääketieteelliset tavoitearvot 11. Diabetes Diabetes lisää voimakkaasti sepelvaltimotaudin ja aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa. Yleisin diabetestyyppi on tyypin 2 diabetes ( aikuistyypin diabetes ), jossa sairauksia aiheuttava valtimoiden kovettumatauti voi ilmetä jo taudin alussa. Tyypin 2 diabeteksen riskiä voidaan pienentää laihduttamalla ja liikunnalla sekä hoitamalla kohonnutta verenpainetta ja veren rasva-arvoja. Myös tyypin 1 diabetes ( nuoruustyypin diabetes) lisää sepelvaltimotaudin ja aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa, mutta vasta myöhemmin, kymmenien sairastamisvuosien jälkeen. Syötä hakusana: Diabetes Vanhempien sepelvaltimotauti Sepelvaltimotaudin syntyyn vaikuttaa myös perinnöllinen alttius, jota kuvastaa vanhempien sairastumisikä. Lapsilla on keskimääräistä suurempi riski, jos isä on sairastunut sepelvaltimotautiin 254 e l ä m ä pe l i s s ä p e l ata a n el ä m ä n pe l i ä 255

6 tavallista nuoremmalla iällä. Naisilla sepelvaltimotauti ilmenee keskimäärin kymmenen vuotta myöhemmin kuin miehillä. Siksi sydäninfarkti äidillä ennen 60 vuoden ikää merkitsee, että vaara sairastua sepelvaltimotautiin on suurempi kuin isän sairastuessa samassa iässä. Sukurasitus selittää kuitenkin vain pienen osan sepelvaltimotautiriskistä. Myös ne, joilla on voimakas sepelvaltimotaudin sukurasitus voivat vähentää sairastumisriskiään huomattavasti valitsemalla sydänystävälliset elintavat. 14. Alkoholin käyttö Kohtuullinen alkoholin käyttö ei lyhennä elinikää, jos juominen ei ole humalahakuista. Kohtuullisen alkoholinkäytön raja on 7 14 ravintola-annosta viikossa; naisilla raja on lähempänä seitsemää ja miehillä lähempänä neljäätoista. Sairastumis- ja kuolemanvaara suurenee nopeasti, kun alkoholin käyttö kasvaa kohtuukäyttöä suuremmaksi. Alkoholin käytön testi: Alkoholin riippuvuustesti: testaa/sadd. 15. Humalahakuisuus Humalajuominen lisää sydänkohtauksen, aivohalvauksen ja todennäköisesti myös dementoitumisen vaaraa. Onnettomuus- ja tapaturmariski moninkertaistuvat. Humalajuominen aiheuttaa myös sosiaalisia ongelmia Tuoreet kasvikset ja hedelmät ja marjat Runsas kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö vähentää sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen vaaraa. Syitä on monia, joita kaikkia ei edes tunneta. Kasvikset ja hedelmät sisältävät suojaravinteita ja muita yhdisteitä, jotka ehkäisevät syöpää. Valitse: Kaikki sydämestä / ravinto / kasviksia runsaasti ja ravinto / kasvikset Rasvat Kovat (tyydyttyneet) rasvat, joita on runsaasti mm. voissa, juustoissa ja muissa rasvaa sisältävissä maitotuotteissa sekä rasvaisissa lihatuotteissa, kohottavat veren kolesterolipitoisuutta ja lisäävät sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Pehmeät kasvirasvat sisältävät pehmeitä (tyydyttymättömiä) rasvoja, jotka vähentävät sydänsairauksien vaaraa. Maidon rasvattomassa osassa on runsaasti ravinteita, mm. B-ryhmän vitamiineja ja kalsiumia, joista on hyötyä terveydelle. Valitse: Kaikki sydämestä / ravinto / rasvan määrä ja laatu Valitse: ravinto / rasvat 21. Tupakointi Tupakointi lisää huomattavasti sydän- ja verisuonisairauksien, syövän ja keuhkoahtaumataudin vaaraa. Se lyhentää elinaikaa, vanhentaa ihoa, aiheuttaa impotenssia ja vanhentaa lähes kaikkia elintoimintoja. Nuorena aloitettu jatkuva tupakointi lyhentää keskimääräistä elinaikaa 5 10 vuotta. Joka toinen tupakoitsija kuolee johonkin tupakoinnin aiheuttamaan sairauteen. Myös passiivinen tupakointi (toistuva oleskelu tupakansavuisissa tiloissa) lisää sepelvaltimotaudin ja sydänkuoleman vaaraa sekä keuhkosyövän ja muiden keuhkosairauksien riskiä. Keuhkosyöpä: Valitse: tietoa keuhkosyövästä/syöpätaudit/keuhkosyöpä Keuhkoahtaumatauti: Valitse: hengityssairaudet / keuhkoahtaumatauti Tupakointi: 22. Tupakointi nykyisin Tupakoinnin lopettamisen jälkeen sairastumisvaara pienenee nopeasti. Jo muutaman vuoden kuluttua sepelvaltimotaudin vaara on lähes tupakoimattomien tasolla. Syövän vaara pienenee hitaammin, mutta vuoden kuluttua sekin palaa lähes normaaliksi. Tupakoinnin lopettaminen 30-vuotiaana lisää odotettavissa olevaa elinaikaa jopa 10 vuodella. Mutta vielä 60 vuoden iässäkin elinajan odote kasvaa kolmella vuodella. Tupakoinnin lopettamisen muut terveysvaikutukset voidaan huomata nopeasti. Muutaman vuorokauden kuluttua hengittäminen tulee helpommaksi, keuhkoputkien supistustila lakkaa ja energisyys lisääntyy. Myös ihon ja hiusten kunto paranee nopeasti. Koskaan ei ole liian myöhäistä lopettaa tupakointia. Tietoa nikotiiniriippuvuudesta: Syötä hakusana: Nikotiiniriippuvuus Nikotiiniriippuvuustesti: Valitse: testaa tupakointitapojasi Tietoa tupasta vieroittamisesta: Syötä hakusana: Tupakastavieroitus Apua tupakoinnin lopettamiseen: 23. Kuinka monta savuketta poltat päivittäin? Jo muutama savuke päivässä lisää sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa. Mitä enemmän ihminen polttaa, sen suurempi on keuhkoahtaumataudin, keuhkosyövän, verisuonisairauksien ja ennenaikaisen kuoleman vaara. 24. Liikunta vapaa-aikana Liikunta auttaa painon hallinnassa ja vähentää monien sairauksien vaaraa. Liikunta vähentää erityisesti tyypin 2 diabeteksen, verenpainetaudin ja sepelvaltimotaudin vaaraa. Lisäksi liikunta parantaa tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa ja kohentaa mielialaa. Terveysliikunta tarkoittaa liikkumista vähintään puoli tuntia päivässä useimpina päivinä viikossa, esimerkiksi reippaasti kävellen. Liikunnan voi toteuttaa 10 minuutin jaksoissa. Liikunta päivän askareiden yhteydessä, kuten portaiden käyttö hissin sijasta ja kaupassa käynti jalan, on hyvä keino lisätä liikkumista vapaa-ajan liikunnan ohella. Tietoa liikunnasta: 25. Turvavyön käyttö Turvavyön käyttö pienentää kolarissa vammautumisen ja kuoleman riskiä hyvin tehokkaasti. Turvavyöstä on yhtä paljon hyötyä sekä etu- että takapenkillä. Koska liikennekuolemia tapahtuu melko vähän ja osa niistä sattuu jalankulkijoille, turvavyön käyttö vaikuttaa suhteellisen vähän koko väestön keskimääräiseen elinikään. Silloin kun onnettomuus sattuu kohdalle, turvavyön vaikutus on hyvin suuri. 26. Nukkuminen Riittävä ja virkistävä uni on tärkeä terveyden ja elämänlaadun kannalta. Sekä keskimääräistä pitempi että lyhyempi uni näyttävät heikentävän terveyttä. Keskimäärin 7 8 tuntia nukkuvat näyttävät olevan terveimpiä, mutta unen tarve vaihtelee yksilöiden välillä. Liian vähän nukkuvilla on muita enemmän vyötärölihavuutta, kohonnutta verenpainetta ja mielialan ongelmia Harrastukset Mitä aktiivisempi ihminen on ja mitä enemmän hänellä on ystäviä ja harrastuksia, sen terveempi hän on ja sen pitempään hän todennäköisesti elää. Syitä on monia. Muiden auttaminen ja muilta saatu tuki auttavat elämään terveenä pitkään. Väestötutkimuksissa elinikä on tavallista pitempi henkilöillä, jotka harrastavat runsaasti erilaisia kulttuuritapahtumia. Monipuoliset harrastukset kuvastanevat yleistä aktiivisuutta ja myönteistä elämän asennetta, jotka molemmat edistävät täysipainoista ja pitkää elämää. Ihminen voi olla aktiivinen monilla eri tavoilla, ja on ehkä eduksi että aktiivisuus ei kohdistu vain yhteen elämänalueeseen. Toisaalta pitkän eliniän saavuttamiseksi ei ole suinkaan välttämätöntä toimia kaikilla mahdollisilla elämänalueilla. 32. Puoliso Parisuhteessa eläminen lisää yleensä terveyttä ja pidentää elämää. Huono parisuhde voi kuitenkin haitata terveyttä ja joillekin yksin eläminen sopii. Mies kärsii yksin elämisestä enemmän kuin nainen. 33. Lapset Kaikilla vanhemmilla on joskus lastensa kanssa vaikeuksia, mikä on normaalia. Jatkuvat vaikeat ongelmat perheessä aiheuttavat kroonista stressiä ja voivat tätä kautta aiheuttaa myös terveysongelmia. 34. Stressi Stressi kuuluu elämään. Kohtuullisena se ei haittaa terveyttä ja saattaa olla jopa hyväksi. Jatkuva kovassa paineessa eläminen näyttää lisäävän sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa, lihottavan ja heikentävän mielenterveyttä ja elämänlaatua. 35. Tyytyväisyys Ihmiset, joilla on vahva itsetunto ja jotka ovat tyytyväisiä elämäänsä, ovat tavallista terveempiä ja pitkäikäisempiä. 36. Työn ja opiskelun rasittavuus Jatkuva omat voimavarat ylittävä ponnistelu heikentää terveyttä. 37. Mitä mieltä olet väitteestä Minusta tuntuu mahdottomalta saavuttaa niitä tavoitteita, joihin haluaisin pyrkiä.? Tyytyväisyys omaan elämään ja omaan elämäntilanteeseen ja vahva itsetunto edistävät terveyttä ja tekevät helpommaksi elää terveellisesti. 38. Mitä mieltä olet väitteestä Minusta tuntuu, ettei minulla ole yhtään kunnon ystävää.? Hyvät ystävät edistävät terveyttä ja pidentävät elämää. 256 e l ä m ä pe l i s s ä p e l ata a n el ä m ä n pe l i ä 257

7 CARpE DiEm nauti Elämästä Elä KOHtUUDEllA Jouko Tuomisto Kun pääkaupungin tilastonikkarit tiedustelivat, kuinka suuri kuolleisuus mahtaa olla Savossa, vastaus kuului: No, yks nokkoo kohe. Tämä on biologinen totuus, josta on vaikea pyristellä eroon muuallakaan. Ei pidä kuitenkaan masentua, sillä paljon voidaan vaikuttaa siihen, mitä on syntymän ja kuoleman välissä. On sanottu, että kivikauden metsästäjät olivat paljon terveempiä kuin myöhemmän maatalousyhteiskunnan yksipuolista ravintoa otsansa hiessä syövät raatajat. Tämä on totta, mutta mekanismi ei ehkä meitä ilahduta. Jos katsotaan antilooppilaumaa, jota leijonat seuraavat, se pysyy terveenä, koska leijonat nappaavat laumasta helpoimman saaliin: loukkaantuneet, sairaat, hitaat ja suuren osan kasvavista ja honteloista vasikoista. Antilooppilauman sosiaaliset ja terveyteen liittyvät kysymykset on ratkaistu yksinkertaisesti joka ei pärjää ja pysy mukana, se kierrätetään luonnon uusiokäyttöön. Tämä oli keräily-metsästystaloudessa myös ihmisen elämän reunaehto. Työuupumusta ei kestänyt kauan. Ihmisen ikuinen kysymys kuuluu, kumpi on tärkeämpää, elämän laatu vai määrä, vai voiko jollakin ihmeellisellä tempulla saada molemmat. Jos tiukalle joutuu, jokainen näyttää takertuvan viimeiseen asti elämään, vaikka sen laatu ei enää muiden mielestä olisi kummoinen. Siihen on myös yhteiskunta päätynyt, sen mukaan elämän kunnioitus viimeiseen asti on demokratian keskeisimpiä arvoja. Ja tätä harva uskaltaa ääneen kiistää ei poliitikko ainakaan. Tosin muutamat sanovat, että parempi elää täysillä vaikka lyhemmänkin ajan, mutta toden tullen harva uskoo mielipidettä vilpittömäksi. Miksi kohtuus tahmoo? Nautinnoissa on se ongelma, että niistä on ihmisen koko kehityshistorian ajan ollut niukkuutta. Ne ovat kuin sokeri ja rasva, aina kun niitä sai, kannatti ahtaa itseensä niin paljon kuin mahdollista. Koskaan ei tiennyt, milloin tulisi seuraava kerta, saisiko niitä samana vuonna enää ollenkaan. Sitä paitsi naapuri saattoi kahmia enemmän, jos ei pitänyt puoliaan. Kuidusta ei ollut mitään huolta, sitä kyllä riitti. Epävarmuus seuraavasta ateriasta kannusti vähän lihomaan, koska sitten saattoi selvitä hengissä parin viikon niukkuudesta. Ongelmalihomisesta ei ollut kuitenkaan pelkoa, kun jokaisen ate- 258 e l ä m ä pe l i s s ä p e l ata a n el ä m ä n pe l i ä 259

8 rian perässä piti juosta ja liikkua siksi paljon, että fanaattisinkaan liikuntaprofessori ei sitä rohkenisi suositella. Muutamat lajit, kuten karhu ja siili, ovat kehittäneet varautumisen taiteeksi, loppukesällä ne lihovat ja talvella kuluttavat. Elleivät ne liho, seuraava talvi on ankea, jopa hengenvaarallinen. Keväällä nahka roikkuu ja mieli on äreä niin, että seksuaalinen vetovoima ei ole parhaimmillaan, mutta väliäkö sillä, kun lemmenleikeille on varattu ihan oma aikansa vuodesta, ja siihen mennessä kerkiää taas somasti pyöristyä ja mieli virkistyä. Virtuaalionni Ihminen on pahaksi onnekseen keksinyt myös virtuaalionnea tuottavia mekanismeja. Keskushermostossa on erityinen mielihyväkeskus, joka yhdistelee biologisista perusvieteistä ja motivaatiosta sekä ajankohtaisista positiivisista tapahtumista tulevat impulssit palkitsevaksi mielihyväksi. Tämän tarkoituksena on tietenkin edistää juuri sellaisia toimintoja, jotka ovat ihmisen selviämiselle ja lajin säilymiselle tärkeitä. Eli kun nälkäisenä syö, se tuntuu hyvältä. Samoin iloinen kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa ja seksi tuntuvat hauskalta. Eikä raskaan ponnistelun jälkeen mikään tunnu niin hyvältä kuin oikaista raukeana levolle lämpimään ja pehmeään paikkaan. Aivojen toiminnan kannalta mielihyvä on kuitenkin pelkkää kemiaa, se on dopamiinia ja endorfiineja tuottavien hermosolujen yhteistoimintaa keskiaivojen tumakkeissa. Niinpä sama mielihyvä voidaan tuottaa keinotekoisesti vaikka morfiinilla, joka vaikuttaa hermosoluihin samalla tavalla kuin endorfiinit. Myös alkoholi ja nikotiini vaikuttavat välillisesti samoihin soluihin. Siten ihminen voi saada itsensä alkoholilla onnelliseksi, vaikka ei ymmärräkään, miksi. Vielä vähemmän ymmärtävät sivusta seuraavat, mitä hauskaa humalassa olevalla oikein on. Ihmisen tragedia mielihyvän tavoittelussa on sama kuin rasvan ja sokerin syönnissäkin. Motivaatio on voimakas yhteen suuntaan, mutta tehokkaita jarruja ei ole kehittynyt. Siten enemmistö ei pysty pitämään virtuaalihauskuutta sillä tasolla, että esimerkiksi alkoholi vain kohtuullisesti lisäisi sitä iloa, mitä muutenkin hyvässä seurassa kokee. Ihmisen rakenne on sellainen, että syntyy kuvitelma vielä paremmasta, kun lisätään määrää. Samalla hyvän seuran tuoma ilo kääntyy päinvastaiseksi, juhlija alkaa hauskuuttaa vain itseään virtuaalisesti. Toisaalta, toisaalta Kaksi vuosituhatta sitten meitä kehotettiin tulemaan lasten kaltaisiksi. Lapsi on luottavainen, liikkuva, iloinen ja seurallinen. Mistäkö sen näkee? Kun viet lapsen aivan uuteen ympäristöön, vaikka kesähäihin maalle, ensin tuijotellaan, sitten vähän näytetään, kuinka meillä päin narua hypätään, ja seurataan syrjäsilmin, tulevatko muut mukaan. Tunnin kuluttua kuuluu mekastus ja kikatus, kuin kaikki uudet kaverit olisi tunnettu synnytyslaitokselta saakka. Ilot lähtevät pienistä aihioista ja lapset yllyttävät toisiaan. Kun alkaa väsyttää, tulee riitakin, mutta pienen lepäämisen jälkeen ollaan kuin ei olisi ikinä riidelty. Olisi aikuisella oppimista. Ei lapsi silti pääse geeneistään. Valistusfilosofi Jean-Jacques Rousseau väitti 1700-luvulla, että lapsi on syntyessään hyvä ja että hänen pitää antaa kasvaa mahdollisimman vapaasti. Tämä vaikutti olennaisesti Johann Heinrich Pestalozzin ajatuksiin oikeasta koulukasvatuksesta, joka perustui enemmän porkkanaan kuin keppiin. Se vaikutti myös Summerhill-utopiaan, ettei koulussa tarvita kuria, vaan lapsi itse oppii omasta halustaan ja aloitteestaan kaiken tarpeellisen. Äärimuodossaan se näyttää johtaneen yhtä lailla umpikujaan kuin Rousseaun toinenkin ajatus tietynlaisesta esisosialistisesta utopiayhteiskunnasta. Toinen käsityksien ääripää on biologi Richard Dawkinsin ajatus itsekkäistä geeneistä. Kehitystä ei aja eteenpäin enempää yhteiskunta kuin yksilökään, vaan geeni, joka pyrkii kaikin keinoin lisääntymään ja säilymään. Geenillä ei ole mitään tarvetta tehdä kantajaansa onnelliseksi tai kenellekään hyödylliseksi, kunhan tämä vain vie geeniä tehokkaasti eteenpäin ja kopioi sitä mahdollisuuksiensa mukaan. Geeni siis haluaa täyttää maan. Tämä inhorealistinen kuvaus on luonnollisesti myös yksinkertaistus, mutta se valaisee tärkeää näkökohtaa. Ei ole mitään syytä olettaa, että evoluutio olisi kehittänyt ihmiselle enempää kuin muillekaan lajeille erityisiä haluja tai taipumuksia ottaa muita huomioon ja olla inhimillinen, paitsi jos siitä on omien geenien leviämiselle jotakin hyötyä. On tosin viitteitä siitä, että ihmisellä olisi altruismigeenejä. Max Planck -Instituutin työryhmä vertasi Science-lehdessä vuonna 2006 julkaistussa tutkimuksessa simpanssia ja ihmislasta. Simpanssi voitiin opettaa yhteistoimintaan toisen kanssa, jos siitä oli sille itselleen hyötyä. Sen sijaan jo kolmen viiden vuoden ikäinen ihmislapsi auttoi toista, vaikka siitä ei ollut hyötyä hänelle itselleen. Tämän epäitsekkään käyttäytymisen on ehdotettu olevan yksi syy ihmissuvun poikkeukselliseen menestymiseen ja leviämiseen, koska se sallii pitemmälle menevän yhteistyön kuin muilla lajeilla. Ihmisen muutaman sadantuhannen vuoden historian osalta on muistettava, millaiseen yhteiskuntaan geenit ovat mukautuneet. Fysiologi ja kehitysbiologi Jared Diamond kertoo, että Uudessa-Guineassa paikalliset ihmiset kertoivat kauhukertomuksia seuraavasta, vuorenharjanteen takana olevasta kylästä, jonne hänen ei pitänyt mennä, koska siellä hänet ilman muuta tapettaisiin. Joka kylässä kyläläisten kertomukset omista naapureistaan olivat samanlaisia. Eli suurin yhteisö, joka ihmisen kehityshistorian aikana on koettu omaksi väeksi ja oikeiksi ihmisiksi, on oma kylä muutamista kymmenistä muutamiin satoihin asukkaisiin. Sellaista yhteisöä varten ihmisen mielikin on kehittynyt. Omiin suhtaudutaan kuin omaan sukuun, kaikki muut ovat vihollisia. Suhtautuminen toisiin ihmisiin on tullut erityisen polttavaksi kysymykseksi nyt, kun kyläyhteisömme ei olekaan muutaman kymmenen ihmisen yhteisö, vaan maailmankylä, jossa on miljardeja ihmisiä. Ihminen ei luonnostaan kehity ystävälliseksi, avaramieliseksi ja sosiaaliseksi yksilöksi, vaan siihen pitää oppia. Luonnostaan kasvanut ihminen on itsekeskeinen, nurkkapatrioottinen, epäluuloinen ja julma. Ihmisen geeniperintö ei yksinkertaisesti ole kehittynyt sitä ympäristöä varten, jossa nykyisin elämme. On jotenkin tragikoomista, että yhteiskunnallisesti val- 260 e l ä m ä pe l i s s ä p e l ata a n el ä m ä n pe l i ä 261

9 veutuneiden 1970-luvun vapaiden kasvattajien sukupolven lapsista on tullut itselleen pikavoittoja hakevien pörssipelurien sukupolvi. Olisikohan tuo sattuma? Harrasta ja liiku, niin pysyt terveenä Vanhastaan tiedetään, että yksin eläminen on vaarallista. Etenkin naimattomat miehet kuolevat keskimäärin useita vuosia nuorempina kuin naimisissa olevat. Tähän vaikuttavat elintavat: vaimon ansiosta mies saa terveellistä ruokaa, ehkä vähentää tupakointia tai lopettaa sen, eikä naimisissa oleva mies kehtaa tulla kotiin iltaisin kovin huonossa kunnossa. Mutta osansa lienee myös sosiaalisella elämällä ja harrastuksilla. Sosiaaliset harrastukset lisäävät elinvuosia. Mini-Suomi-terveystutkimuksen mukaan kuoleman riski 20 vuoden aikana oli passiivisimmilla vuotiailla yli kolminkertainen verrattuna aktiivisiin. Se päihittää useimmat paljon pelätyt elämän vaarat. Harrastukset ovatkin tärkeä osa sosiaalista pääomaamme. Yksi hyvistä harrastuksista on liikunta. Kaikkein vähimmällä vaivalla liikuntaa saa luonnollisena osana päivittäistä elämää, niin sanottuna arki- eli hyötyliikuntana. Se voi olla töihin kävelemistä tai pyöräilyä autolla ajamisen sijasta. Se voi olla päivittäisten asioiden hoitamista hyvässä seurassa ja ilman autoa, pyörällisiä ostoskärryjä vetäen tai työntäen. Se voi olla myös pelejä, urheilua, koiran ulkoiluttamista ja muuta harrastustoimintaa. Aivan uutena virtuaalionnen tuottajana on television ja mikrotietokoneiden edessä vietetty aika. Se on yhtä petollista kuin muukin virtuaalionni. Se on oivallinen lisä tiedon saamiseen, jännityksen kokemiseen, jopa yhteisöllisyyteen, mutta vain sopivasti annosteltuna. Liiallisena siitä seuraa samantapaisia ongelmia kuin muistakin virtuaalionnen lähteistä. Television ja mikrotietokoneen kanssa seurustelemiseen voitaisiin laatia hyvä sääntö. Niiden edessä saa istua enintään saman ajan, jonka käyttää liikuntaan. Jos liikkuu tunnin, saa istua ruudun edessä tunnin. Jos liikkuu kaksi tuntia, saa viettää aikaa myös ruudun kanssa kaksi tuntia. Sillä tavalla pysyy terve sielu terveessä ruumiissa. opi kohtuus nauti elämästä Ihmisellä on geeneissään kivikauden toispuolinen perintö. Aina kun saa ruokaa, pitää syödä, mitä parempaa, sitä enemmän. Aina, kun voi levätä, pitää levätä. Aina kun voi juhlia, pitää juhlia, koska tilaisuuksia on vähän. Ja suvun säilyminenkin kannattaa varmistaa aina, kun harvinainen sopiva partneri kävelee vastaan. Nykyihmisen ongelma on, ettei niukkuuden talvea tulekaan. Vaikka vastakkaisiakin geenejä toki on niin että jonkin rajan jälkeen rasvainen alkaa ällöttää, sohvalla makoilu pitkästyttää, juhlat maistua puulta tai partnerilta alkaa odottaa muutakin kuin seksiä painopiste on lievästi, mutta selvästi, kohtuuttomuuden puolella. Tätä epäsuhtaa ovat yrittäneet tasapainottaa uskonto, tapakulttuuri ja tiede, kukin omalta osaltaan. Uskonto kehottaa elämään vaatimattomasti ja jakamaan toisillekin. Kohtuus on kaikissa asioissa paras, sanoo jo roomalainen sananlasku. Tiede on osoittanut rotilla tietenkin että pienessä nälässä eläminen pidentää ikää jopa kolmanneksella. Ihmisen alun on opittava kohtuullisuus, luonnostaan hän ottaa kaiken, mitä vain saa. Ihmisen alun on opittava demokraattisuus, luonnostaan hän alistaa kaikki, jotka vain kykenee. Ihmisen alun on opittava huomaavaisuus, luonnostaan hän vie leivänkin toisen suusta. Ilman ympäristöstä omaksuttuja malleja ja kasvatusta ihminen ampuu omaan jalkaansa, käyttäytyy juuri niin, kuin hänen oman onnensa takia ei pitäisi. Suuri maailmankylä edellyttää aivan erilaista sosiaalisuutta ja toisten ihmisten ymmärtämistä kuin kivikauden kylä myös niiden hyväksymistä, jotka asuvat vuorenharjanteen takana. Yhteiskunnan pitää huolehtia ympäristön terveellisyydestä ja viihtyisyydestä ja siitä, että liikkuminen on mahdollista ja helppoa. Yhteiskunnan pitäisi itse asiassa huolehtia siitä, että jokaisella lapsella on turvallinen matka kouluun kevyen liikenteen väylillä, kävellen tai pyöräillen. Ei ihminen ole mikään postipaketti, joka tarvitsee ovelta ovelle -kuljetusta, vaan aktiivinen ja liikkumaan tarkoitettu olento. Suurin vaikuttaja on ihminen itse. Siihen tarvitaan hyviä esikuvia. Esikuvat auttavat oivaltamaan, että liikunta on siistii. Lapsille vanhemmat ja opettajat ovat tärkeimmät esikuvat, joten heillä on suuri vastuu. Kukahan olisi esikuvana vanhemmille? Syö, juo ja iloitse, mutta arkipäivänä iloitse vain kohtuullisesta arkiruoasta ja kokoa herkut pöytään jouluna ja juhlana. kuvaluettelo elokuvakuvitus Suomen elokuva-arkisto: Kuvat sivuilla, 35, 37, 46, 62, 78, 79, 94, 100, 101, 108, 109, 122, 123, 129, 190, 203, 207, 217, ja 261 Elokuvasta Käpy selän alla (Ohj. Mikko Niskanen, FJ-Filmi 1966). Kuvat sivuilla 85, 135, 138, 139, 152, 153, 164, 167, 176, 177, 180 ja 216 Elokuvasta Työmiehen päiväkirja (Ohj. Risto Jarva, Filminor 1967). Kuvat sivuilla 49, 68, 120, 146, 147, 148, 229, 237 ja 241 Elokuvasta Vihreä leski (Ohj. Jaakko Pakkasvirta, Filminor 1968). Kuvat sivuilla 43, 115, 134, 155, 162, 168, 187, 194, 204 ja 227 Elokuvasta Jäniksen vuosi (Ohj. Risto Jarva, Filminor 1977). Elokuvakuvien kuvatoimitus sekä kuvatekstit Anna Emilia Kervinen muut valokuvat Kaikki valokuvat Jari Koski / Khora Oy, paitsi kuva sivulla 141 Anna Emilia Kervinen Kuvasuunnittelu Anna Emilia Kervinen ja Jari Koski Kuvausavustaja Kanerva Koski 262 e l ä m ä pe l i s s ä

10

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE

KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE HELSINGIN YLIOPISTO KANSANTERVEYSTIETEEN LAITOS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PSYKOLOGIAN LAITOS KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE TÄSTÄ ALKAVAT VARSINAISET KYSYMYKSET 1. Milloin ja missä synnyitte?

Lisätiedot

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. Ilma Raittiin ilman edut Edistää aivotoimintaa Vahvistaa vastustuskykyä Antaa enemmän vireyttä koko päivään Vähentää ahdistusta ja rauhoittaa mieltä

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

DUODECIM. Pekka Mustonen

DUODECIM. Pekka Mustonen DUODECIM Duodecimin onnellisuustutkimuksen tuloksia Pekka Mustonen Lähdeaineistot: 1. 2100 :n keskivertosuomalaisen Internet-paneeli (04/2009) 2. Elämä Pelissä TV-ohjelman www-kyselyn täyttäneet n. 130

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMESSA 1985-86 SYNTYNEIDEN HYVINVOINTI- JA TERVEYSTUTKIMUSOHJELMA KYSELY NUORILLE NAISILLE

POHJOIS-SUOMESSA 1985-86 SYNTYNEIDEN HYVINVOINTI- JA TERVEYSTUTKIMUSOHJELMA KYSELY NUORILLE NAISILLE ID TERVEYSTIETEIDEN LAITOS POHJOIS-SUOMESSA 985-86 SYNTYNEIDEN HYVINVOINTI- JA TERVEYSTUTKIMUSOHJELMA KYSELY NUORILLE NAISILLE PL 5000, 9004 OULUN YLIOPISTO, PUH. 08-53750, FAX. 08-537566 KYSELYLOMAKKEEN

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.3 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT 1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2015. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla

Lisätiedot

Voi hyvin ja elä pidempään 10 vinkkiä

Voi hyvin ja elä pidempään 10 vinkkiä Voi hyvin ja elä pidempään 10 vinkkiä Voi hyvin ja elä pidempään 10 vinkkiä Bertil Marklund Suomennos Pia Salo Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Ruotsinkielinen alkuteos 10 Tips Må bättre och lev

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi 2016 Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 08.02.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Energiamäärät on laskettu saatavina vain alkoholista, ei ole lisätty lantrinkeja eikä ruokaa, jota illan mittaan tulee nautituksi.

Energiamäärät on laskettu saatavina vain alkoholista, ei ole lisätty lantrinkeja eikä ruokaa, jota illan mittaan tulee nautituksi. ALKOHOLIJUOMIEN ENERGIAMÄÄRÄT Energiamäärät on laskettu saatavina vain alkoholista, ei ole lisätty lantrinkeja eikä ruokaa, jota illan mittaan tulee nautituksi. JUOMA 100 ml ANNOS annos 7000 kcal energiamäärä,

Lisätiedot

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä Ylipainoinen sydänpotilas Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä 27.10.2016 Miksi nimenomaan sydänpotilas hyötyy ylipainon hoidosta

Lisätiedot

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v.

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v. Taustatietolomake Yhteystiedot: Nimi Synt.aika Postiosoite Postinumero ja toimipaikka GSM Puh koti Puhelin työ Sähköposti Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan harjoittelun määrä asteikolla 1-7 (1=

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.2 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin

TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin Tule mukaan tekemään itsellesi, läheisillesi ja kunnallesi terveempi tulevaisuus Terveys on ihmisen elämän tärkeimpiä arvoja ja hyvinvoinnin tärkeä osatekijä. Politiikkaohjelma

Lisätiedot

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi Esimerkkiraportti 2017 Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Esimerkkiraportti 2017 Kartoituksen alkupäivämäärä 09.01.2017 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta.

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Kempeleen neuvola. Hyvät vanhemmat!

Kempeleen neuvola. Hyvät vanhemmat! Kempeleen neuvola Hyvät vanhemmat! Tervetuloa Kempeleen äitiysneuvolan asiakkaaksi! Neuvolan työntekijöiden tarkoituksena on olla lasta odottavan perheen käytettävissä sekä vauvan että vanhempien hyvinvointiin

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Antti Karisto & Ilkka Haapola Lahden tiedepäivä 27.11.2012 www.helsinki.fi/yliopisto APC-ongelma Olisi tärkeää erottaa toisistaan ikävaikutus (Age), ajankohtavaikutus

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet Tehtävät 1 Minun stressini stressiin liittyvät tehtävät 15 A. Mikä sinua stressaa? Voit ajatella, mitkä asiat tämänhetkisessä arjessasi, elämäntilanteessasi tai vaikkapa yksittäisissä tilanteissa aiheuttavat

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS KUNNON LIIKUNTAOPAS TURVALLISUUTESI VUOKSI Vähentääksesi liikunnan riskejä, noudata seuraavia neuvoja, varsinkin, jos olet aloittamassa säännöllistä liikuntaa pidemmän tauon jälkeen. Ennen säännöllisen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot