PELATAAN ELÄMÄN PELIÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PELATAAN ELÄMÄN PELIÄ"

Transkriptio

1 PELATAAN ELÄMÄN PELIÄ Elämän pelin säännöt Seppo Koskinen Tommi Härkänen Pekka Jousilahti Kari Kuulasmaa Tuija Martelin Ari-Pekka Sihvonen Ninni Vanhalakka Useimmat meistä toivovat elävänsä pitkään ja terveenä. Yhä useam malle tämä on myös mahdollista. Sata vuotta sitten vastasyntyneen suomalaisen odotettavissa oleva elinaika oli vain vähän yli 40 vuotta mutta nykyisin lähes kaksinkertainen. Samalla ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa elämänsä pituuteen ovat olennaisesti kasvaneet luvun alkuun saakka elämän pituuden määräsivät ennen kaikkea kulkutaudit, katovuodet ja niiden aiheuttama nälänhätä sekä monet muut ulkoiset tekijät, joille yksittäinen ihminen ei voinut juuri mitään. Toki myös yksilön omat valinnat vaikuttivat tuolloinkin hänen elämänsä pituuteen, mutta tiedot elintapojen terveysvaikutuksista olivat vähäiset. Nykyisin kehittyneiden maiden kansalaiset voivat omilla päätöksillään ja valinnoillaan vaikuttaa hyvin paljon terveyteensä ja elinaikaansa. Tutkimus on tuottanut runsaasti tietoa elinolojen, elintapojen ja terveyspalveluiden vaikutuksesta ihmisen terveyteen. Useimmat meistä tietävätkin jo millaisia asioita karttamalla ja mitä suosimalla voimme parantaa mahdollisuuksiamme välttyä erilaisilta terveysongelmilta. Tietotulvan keskellä on kuitenkin vaikea erottaa, mitkä asiat ja valinnat ovat tärkeitä hyvää terveyttä tavoiteltaessa, mitkä puolestaan merkitykseltään vähäisiä. Uutiskynnyksen ylittävät helpoimmin aiempiin käsityksiin nähden ristiriidassa olevat uudet tulokset. Suurimmat otsikot eivät kuitenkaan usein koske tärkeimpiä ja varmimpia asioita. Miten elämän peliä pelataan? Elämä pelissä -testissä (www.yle.fi/elamapelissa) on sarja kysymyksiä, jotka koskevat pelaajan elinoloja, elintapoja, sosiaalisia suhteita ja kokemuksia elämän eri alueista. Kun kysymyksiin on vastattu, peli ennustaa, kuinka vanhaksi pelaaja elää. Lisäksi pelaajalle kerrotaan, kuinka todennäköisesti hän saavuttaa tavoitteeksi asettamansa eliniän. Hänelle tarjotaan myös mahdollisuutta kokeilla, miten paljon elintapojen ja muiden tekijöiden muuttaminen vaikuttaisi ennustettuun elinaikaan. Pelin tarkoitus on näyttää pelaajalle, kuinka paljon hän voi itse vaikuttaa terveyteensä muuttamalla esimerkiksi elintapojaan. Elämä pelissä pyrkii auttamaan oivalluksen ja ymmärryksen kautta pysyvään terveyttä edistävään elämäntapamuutokseen. p e l ata a n el ä m ä n pe l i ä 247

2 elinajanodote (vuotta) naiset 80 miehet Miksi peli ei ota huomioon kaikkia elämän pituuteen vaikuttavia tekijöitä? vuosi Vastasyntyneen elinajanodote Suomessa vuosina Elämä pelissä -testiin sisältyy 39 kysymystä, jotka koskevat tärkeimpiä terveyteen ja elämän pituuteen vaikuttavia tekijöitä. Näiden lisäksi on monia muita tekijöitä, joiden tiedetään tai ainakin epäillään edistävän tai vaarantavan terveyttämme. On paljon harvinaisia yksittäisiä asioita, kuten esimerkiksi jotkut perinnölliset taudit ja altistuminen tietyille työ- tai asuinympäristön vaaratekijöille, jotka kohdalle sattuessaan voivat vaikuttaa paljonkin ihmisten elämän pituuteen. Perintötekijöiden suoraan aiheuttamia sairauksia on paljon, mutta ne ovat väestötasolla harvinaisia. Niiden kysyminen veisi liikaa aikaa eikä vastaaminen motivoisi Elämän pelin pelaajaa, joka ei ole useimpia näistä koskaan kuullut olevan olemassakaan. Lisäksi näiden tautien harvinaisuuden takia meillä on niukasti luotettavaa tietoa niiden vaikutuksista elinajan pituuteen. Perintötekijät voivat myös aiheuttaa alttiuden sairastua tautiin siten, että sairastumiseen tarvitaan lisäksi jokin ympäristö- tai elintapatekijä. Näidenkin vaikutuksesta elinajan pituuteen on rajallisesti tietoa, eikä Elämän pelin pelaaja useinkaan tiedä perintötekijöistään. Perintötekijöillä saattaa myös olla vaikutusta testissäkin mukana oleviin riskitekijöihin, jotka puolestaan vaikuttavat elinaikaan. Henkilöllä saattaa olla esimerkiksi perinnöllinen alttius korkeaan kolesteroliin. Tämän testi huomioi kolesterolin kautta, ja elinaikaa voi pidentää alentamalla kolesterolia ruokavalion ja tarvittaessa lääkehoidon avulla. Melko yleinen oletus on, että syöpä on vahvasti perinnöllinen tauti. Syöpä on kuitenkin kirjava ryhmä erilaisia tauteja, joista useimmat eivät ole perinnöllisiä ja perinnöllisistäkin jotkut ovat äärimmäisen harvinaisia. Yleisistä syöpämuodoista perinnöllisyyden merkitys on kiistaton muun muassa paksusuoli- ja rintasyövässä. Rintasyövän osalta on esitetty arvio, että siihen sairastuneista noin 20 %:lla on perinnöllinen alttius sairastua tautiin. Vastaavasti paksusuolisyövässä noin neljänneksellä potilaista on perinnöllinen alttius. Lukuisten syöpätapausten esiintyminen suvussa ei yleensä ole merkki perinnöllisestä syöpäalttiudesta vaan siitä, että syöpä on yleinen sairaus, kun kaikkia syöpämuotoja tarkastellaan yhdessä. Esimerkiksi vuotiaista suomalaisista joka neljännen isä on joskus sairastunut syöpään. Lähes kaikissa syövissä elinympäristö ja elintavat vaikuttavat tautiriskiin paljon enemmän kuin perintötekijät. Toinen tärkeä Elämä pelissä -testin sisältöä rajaava tekijä on se, että kaikista terveyteen ja elinaikaan vaikuttavista tekijöistä ei saada luotettavaa tietoa kyselymenetelmän avulla. Esimerkiksi monet laboratorio- ja muut tutkimukset voivat ennakoida tulevaa terveyttä. Näistä on mukaan otettu ainoastaan verenpaine ja seerumin kolesterolipitoisuus, jotka useimmilta suomalaisilta on mitattu ja monet myös muistavat nämä tuloksensa. Joistakin elintavoista on vaikea saada pätevää tietoa kyselymenetelmällä. Hyvä esimerkki on suolansaanti, josta luotettavan tiedon saaminen edellyttäisi natriumin määrän mittaamista vähintään yhden vuorokauden aikana erittyneestä virtsasta. Niinpä sellaiset tekijät, joiden tiedetään olevan yhteydessä elämän pituuteen, mutta joista ei ihmisiltä kysymällä saa pätevää tietoa, on jouduttu jättämään pelistä pois. Kuinka tarkka ennuste on? Testi antaa tarkimmat elinajan ennusteet vuotiaille, joilla ei ole todettu mitään vakavaa sairautta kuten syöpää tai sepelvaltimotautia. Muiden osalta ennuste on vähemmän tarkka, joskin elintapojen ja niiden muutosten vaikutus ennusteeseen on samansuuntainen. Elämä pelissä -testi laskee eliniän odotteen pelaajan iän, sukupuolen ja muiden annettujen vastausten mukaan. Ennuste on keskiarvoluku, joka perustuu tuhansien ihmisten terveyden seurantaan. Itse asiassa tulos tarkoittaa sitä, että jos meillä olisi suuri joukko henkilöitä, joilla olisi pelaajan kanssa täysin sama vastaus pelin kysymyksiin, heidän keskimääräinen elinikänsä olisi pelin antama eliniänodote. Yksilötasolla vaihtelu on kuitenkin suurta. Emme tiedä läheskään kaikkia terveyteen ja elinikään vaikuttavia tekijöitä, ja niistäkin tekijöistä, joista meillä on tietoa, peli sisältää vain osan. Lisäksi monet meistä riippumattomat tekijät ja sattuma vaikuttavat elämäämme ja terveyteemme. On mahdollista, että tupakoimatonkin henkilö sairastuu keuhkosyöpään, ja tiedämme myös tapauksia, joissa koko ikänsä tupakoinut henkilö on elänyt yli 100-vuotiaaksi. Jos kuitenkin otamme suuren joukon ihmisiä, joista puolet tupakoi ja puolet on tupakoimattomia, keuhkosyöpä on kertaa yleisempi tupakoivien ryhmässä. Pidempi ikä vahemmän nautintoja? Eliniän pituus ja terveiden elinvuosien määrä kulkevat käsi kädessä. Suomalaisten elinaika on pidentynyt parissa vuosikymmenessä viitisen vuotta paljolti juuri elintapojen muutosten ansiosta ja kaikki nämä lisävuodet ovat olleet toimintakykyisiä elinvuosia. Nykyisten 60-vuotiaiden terveys ja toimintakyky on paljon parempi kuin saman ikäryhmän yhtä sukupolvea aikaisemmin. Terveet elintavat eivät ole myöskään tylsiä. Esimerkiksi 248 e l ä m ä pe l i s s ä p e l ata a n el ä m ä n pe l i ä 249

3 liikunta ja sosiaaliset suhteet sekä pidentävät elämää että parantavat sen laatua. Eikä välimeren ruokavalio ole pelkästään terveellistä, vaan myös maukasta! Voinko hankkia elämän pelin valttikortit? Elämän pelissä on oikeastaan monta eri peliä. Elämän peli on šakki jo ensimmäinen siirto voi vaikuttaa lopputulokseen. Elintapojen vaikutus terveyteemme ja elinaikaamme kertyy koko elämän kaaren ajan. Toisaalta, vaikka olisimme pelanneet alussa huonosti, voimme parantaa loppua kohden ja vielä voittaa. Esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen kannattaa myös myöhemmällä iällä. Korttipelissä jotkut saavat paremmat kortit kuin toiset, mutta huonollakin kädellä voi voittaa, jos pelaa taitavasti. Jos suvussa on runsaasti vaikkapa syöpäsairauksia tai sydäntauteja, omaan sairastumisriskiinsä voi vaikuttaa merkittävästi omilla valinnoillaan. Valitettavasti elämän peliin kuuluu myös nopanheitto ja sattuma. Jotain yllättävää voi sattua, vaikka perimämme ja elintapamme olisivat erinomaiset. Elämän peli on lopulta myös joukkuepeli. Hyvät ystävät ja sosiaalinen aktiivisuus lisäävät todennäköisesti terveyttä jo sinänsä. Lisäksi aktiivisuus ja siihen liittyvät sosiaaliset verkostot ja tuki lisäävät tyytyväisyyttä elämään ja parantavat motivaatiota välttää epäterveellisiä asioita sekä auttavat löytämään ajoissa apua erilaisissa terveys- ja muissa ongelmissa. tietoja elämä pelissä -testistä Tilastokeskus raportoi vuosittain eri ikäisten suomalaisten miesten ja naisten elinajan odotteen. Mitä vanhempi henkilö on nyt, sitä vanhemmaksi hänen ennustetaan elävän. Kun ihminen elää yhden vuoden, hänen jäljellä olevan elinaikansa odote ei vähene täydellä vuodella, vaan hieman vähemmän. Tämä johtuu siitä, että hän on välttänyt aiempien elinvuosiensa riskit ja on yhä elossa. Nykyinen ikä vuosina naiset Eliniän odote miehet (Lähde: Tilastokeskus. Taulukko eri ikäisten naisten ja miesten jäljellä olevan elinajan odotteesta on Tilastokeskuksen sivulla 004.xls) Ennustetta voidaan parantaa merkittävästi, jos otetaan huomioon nykyisen iän ja sukupuolen lisäksi muitakin tunnettuja terveyteen ja elinikään vaikuttavia tekijöitä. Näin tehdään Elämä pelissä -testissä. Vastaa testin kysymyksiin, ja testi antaa sinulle henkilökohtaisen elinajan ennusteen. Tämän jälkeen voit tutkia elintapamuutosten vaikutuksia muuttamalla antamiasi tietoja. Jos et osaa vastata johonkin kysymykseen, jätä se tyhjäksi. Testi käyttää tällöin vastauksen väestökeskiarvoa, tai joidenkin kysymysten kohdalla ennustaa elinajan pelkästään muiden kysymysten perusteella. Testin kysymyksistä muun muassa tupakoinnilla ja runsaalla alkoholin käytöllä on jo yksinään suuri vaikutus elinajan odotteeseen. Testissä on myös suuri joukko tekijöitä, joilla yksittäisinä on pieni vaikutus, mutta jotka yhdessä voivat vaikuttaa elinajan odotteeseen useita vuosia. Jotkin tekijät vaikuttavat osin toistensa kautta. Esimerkiksi, liikunnalla voit vähentää ylipainoa. Lihavuus puolestaan vaikuttaa verenpaineeseen, ja tämä taas vaaraan sairastua tai kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. On myös tekijöitä, kuten vanhempiesi nuorena sairastama sepelvaltimotauti tai itselläsi diagnosoitu diabetes, joihin et voi vaikuttaa. Näiden tekijöiden elinaikaa lyhentävää vaikutusta voit kuitenkin kompensoida tehokkaasti omilla elintavoillasi. Testi antaa tarkimmat elinajan ennusteet vuotiaille, joilla ei ole todettu vakavaa sairautta kuten syöpää tai sepelvaltimotautia. Muiden osalta ennuste on vähemmän tarkka, joskin elintapojen muutoksen vaikutus ennusteeseen on samansuuntainen. Elinajan odotteesi tarkoittaa keskimääräistä elinaikaa sellaisessa suuressa joukossa henkilöitä, jotka vastaavat testiin täsmälleen samalla tavoin kuin sinä. Todellinen elinaikasi voi poiketa tästä paljonkin. Syynä suureen vaihteluun ovat sattuma ja sellaisten tekijöiden vaikutus, joita testissä ei ole voitu ottaa huomioon. Testissä käytetään Kansanterveyslaitoksen kehittämää laskentakaavaa, joka perustuu Finriskitutkimuksiin ja alan kansainväliseen tieteelliseen asiantuntemukseen. Finriski-tutkimuksissa mitattiin terveyden riskitekijöitä väestöotoksista vuosina 1982, 1987, 1992 ja 1997, ja seurattiin tutkittujen elinaikaa kuolinsyyrekisteristä. Lisätietoja: FINRISKI-tutkimuksesta: elämä pelissä -testin kysymykset 1. Sukupuoli Kumpaa sukupuolta olet? mies nainen 2. Ikä Kuinka vanha olet? vuotta 3. Pituus Kuinka pitkä olet? cm 4. Paino Paljonko painat kevyissä vaatteissa punnittuna? kg 5. Koulutus Kuinka monta vuotta olet yhteensä käynyt koulua tai opiskellut päätoimisesti? Kansa- ja peruskoulu lasketaan mukaan vuotta 6. Tulot Kuinka suuret olivat taloutesi (ruokakuntasi) kokonaistulot viime vuonna bruttona (veroja vähentämättä)? tuhatta euroa 7. Kotitalouden koko Taloudessani asuu itseni mukaan lukien aikuista alle 18-vuotiasta 250 e l ä m ä pe l i s s ä p e l ata a n el ä m ä n pe l i ä 251

4 8. Taloudellinen tilanne Onko taloudellinen tilanteesi nyt parempi vai huonompi kuin se on ollut aikaisemmin? paljon parempi hieman parempi suunnilleen samanlainen hieman huonompi paljon huonompi 9. Kolesteroli Mikä oli viimeisin kolesteroliarvosi? Mikäli et tiedä, voit jättää kentät tyhjiksi. kokonaiskolesteroliarvo (mmol/l esim. 5,7) HDL-kolesteroliarvo (mmol/l esim. 1,4) 10. Verenpaine Mikä oli viimeisin verenpainearvosi? Mikäli et tiedä, voit jättää kentät tyhjiksi. yläpaine (systolinen) esim. 136 alapaine (diastolinen) esim Diabetes Onko lääkäri joskus todennut sinulla sokeritaudin (diabeteksen)? ei kyllä, hoitona on ruokavalio kyllä, hoitona on tabletti- tai insuliinihoito 12. Isän sepelvaltimotauti Onko isälläsi todettu sydäninfarkti (sydänveritulppa) tai angina pectoris alle 60-vuotiaana? kyllä ei 13. Äidin sepelvaltimotauti Onko äidilläsi todettu sydäninfarkti (sydänveritulppa) tai angina pectoris alle 60-vuotiaana? kyllä ei 14. Alkoholin käyttö Montako lasillista (tavallista ravintola-annosta) tai pullollista juot keskimäärin viikon aikana seuraavia? Ellet juo lainkaan, jätä kentät tyhjiksi tai merkitse 0. olutta (IVA tai III): pullollista (1/3 l) long drink -juomia: pullollista (1/3 l) väkevää alkoholia: ravintola-annosta (n. 4 cl) viiniä tai vastaavaa (alkoholia yli 5 %): lasillista (n. 12cl) siideriä tai kevytviiniä (alkoholia noin 5 %): lasillista (n. 12 cl) 15. Humalahakuisuus Kuinka usein juot alkoholijuomia niin, että tunnet itsesi päihtyneeksi? ainakin pari kertaa viikosssa ainakin kerran viikossa ainakin kerran kuukaudessa harvemmin kuin kerran kuukaudessa 16. Tuoreet kasvikset Kuinka usein keskimäärin syöt tuoreita vihanneksia tai juureksia? harvemmin kuin kerran viikossa 1 2 päivänä viikossa 3 5 päivänä viikossa päivittäin 17. Hedelmät ja marjat Kuinka usein keskimäärin syöt tuoreita hedelmiä tai marjoja? harvemmin kuin kerran viikossa 1 2 päivänä viikossa 3 5 päivänä viikossa päivittäin 18. Leipärasva Mitä rasvaa käytät enimmäkseen leivällä? voita, voi-kasviöljyseosta (esim. Oivariini, Enilett) tai talousmargariinia rasiamargariinia (esim. Flora, Keiju) tai kasvistanolia (esim. Benecol) kevytlevitettä (esim. Kevyt Keiju, Flora Kevyt, Becel 35 tai 60, Lätta, Kevyt Levi 40 tai 60) ei mitään rasvaa 19. Ruoanvalmistusrasva Mitä rasvaa kotonasi käytetään enimmäkseen ruoan valmistuksessa? kasviöljyä rasiamargariinia (esim. Flora, Keiju) tai kasvistanolia (esim. Benecol) voita, talousmargariinia (esim. Sunnuntai, Flora) tai voi-kasviöljyseosta (esim. Oivariini, Enilett) kevytlevitettä (esim. Kevyt Keiju, Flora Kevyt, Becel 35 tai 60, Lätta, Kevyt Levi 40 tai 60) tai ei mitään rasvaa 20. Maito Jos juot maitoa, käytätkö tavallisesti täysmaitoa (entinen kulutusmaito) kevytmaitoa ykkösmaitoa rasvatonta maitoa en juo maitoa 21. Tupakointi Oletko koskaan tupakoinut päivittäin ainakin vuoden ajan? en olen 22. Tupakointi nykyisin Tupakoitko nykyisin? (savukkeita, sikareita tai piippua) kyllä, päivittäin satunnaisesti en lainkaan 23. Savukkeiden määrä Kuinka monta savuketta poltat päivittäin? savuketta 24. Liikunta vapaa-aikana Kuinka paljon keskimäärin liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Vapaa-aikanani luen, katselen televisiota ja suoritan askareita, joissa en paljonkaan liiku ja jotka eivät rasita minua ruumiillisesti. Vapaa-aikanani kävelen, pyöräilen tai liikun muulla tavalla vähintään 4 tuntia viikossa. Tähän lasketaan kalastus ja metsästys, kevyt puutarhatyö yms., mutta ei työmatkoja. Harrastan vapaa-aikanani varsinaista kuntoliikuntaa, kuten juoksemista, lenkkeilyä, hiihtoa, kuntovoimistelua, uintia, pallopelejä tai teen rasittavia puutarhatöitä tai muuta vastaavaa keskimäärin vähintään 3 tuntia viikossa. Harjoittelen vapaa-aikanani kilpailumielessä säännöllisesti useita kertoja viikossa juoksua, suunnistusta, hiihtoa, uintia, pallopelejä tai muita rasittavia urheilumuotoja. 25. Turvavyön käyttö Käytätkö turvavyötä ajaessasi tai matkustaessasi henkilö- tai pakettiautolla? kyllä en 26. Nukkuminen Kuinka monta tuntia keskimäärin nukut vuorokaudessa? tuntia 27. Seura- ja yhdistystoiminta Kuinka usein osallistut seura- tai yhdistystoimintaan (mukaan luettuna yhteiskunnalliset luottamustehtävät)? kerran viikossa tai useammin kerran kuukaudessa tai useammin kerran tai muutaman kerran vuodessa harvemmin tai en koskaan 28. Teatteri, elokuvat ym. Kuinka usein käyt teatterissa, elokuvissa, konserteissa, taidenäyttelyissä, urheilukilpailuissa tms.? kerran viikossa tai useammin kerran kuukaudessa tai useammin kerran tai muutaman kerran vuodessa harvemmin tai en koskaan 29. Uskonnolliset tilaisuudet Kuinka usein käyt kirkossa tai muissa uskonnollisissa tilaisuuksissa? kerran viikossa tai useammin kerran kuukaudessa tai useammin kerran tai muutaman kerran vuodessa harvemmin tai en koskaan 30. Lukeminen ja musiikki Kuinka usein luet kirjallisuutta tai kuuntelet musiikkia? kerran viikossa tai useammin kerran kuukaudessa tai useammin kerran tai muutaman kerran vuodessa harvemmin tai en koskaan 31. Harrastukset Kuinka usein harrastat käsitöitä, askartelua, soittamista, laulamista, valokuvausta, maalaamista, keräilyä tms.? kerran viikossa tai useammin kerran kuukaudessa tai useammin kerran tai muutaman kerran vuodessa harvemmin tai en koskaan 32. Puoliso Onko sinulla vaikeuksia tulla toimeen puolisosi kanssa? en ole parisuhteessa melkein koko ajan joskus ei koskaan 33. Lapset Onko lapsistasi aiheutunut sinulle erityisiä vaikeuksia? melkein koko ajan aika usein joskus harvoin ei koskaan minulla ei ole lapsia 34. Stressi Oletko tuntenut itsesi jännittyneeksi, stressaantuneeksi tai kovan paineen alaiseksi viimeksi kuluneen kuukauden aikana? kyllä, elämäntilanteeni on miltei sietämätön kyllä, melkoisesti enemmän kuin ihmiset yleensä kyllä, jonkin verran, mutta en enempää kuin ihmiset yleensä en ollenkaan 252 e l ä m ä pe l i s s ä p e l ata a n el ä m ä n pe l i ä 253

5 35. Tyytyväisyys Kuinka tyytyväinen olet siihen, mitä olet saavuttanut elämässäsi? erittäin tyytyväinen tyytyväinen jokseenkin tyytyväinen tyytymätön tai erittäin tyytymätön 36. Työn ja opiskelun rasittavuus Miten usein sinua kiusaa se, että joudut pinnistämään voimasi äärimmilleen pystyäksesi selviytymään nykyisestä työstäsi tai työmäärästäsi? en ole ansiotyössä, enkä opiskele päätoimisesti melkein koko ajan aika usein joskus harvoin tai ei koskaan 37. Mitä mieltä olet väitteestä? Minusta tuntuu mahdottomalta saavuttaa niitä tavoitteita, joihin haluaisin pyrkiä. ehdottomasti samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä vaikea sanoa hiukan eri mieltä ehdottomasti eri mieltä 38. Mitä mieltä olet väitteestä? Minusta tuntuu, ettei minulla ole yhtään kunnon ystävää. samaa mieltä eri mieltä 39. Tavoiteikä Minkä ikäiseksi haluaisit elää? -vuotiaaksi elämä pelissä -testin kysymyskohtaiset lisätietotekstit, jotka pelaaja saa nähdäkseen käytyään testin kertaalleen läpi. 1. Sukupuoli Naiset elävät tällä hetkellä lähes seitsemän vuotta pitempään kuin miehet. Ero johtuu osaksi biologisista tekijöistä ja osaksi eroista elintavoissa. Naiset tupakoivat edelleen miehiä vähemmän, juovat itsensä harvemmin humalaan ja huolehtivat muutenkin terveydestään miehiä paremmin. 2. Ikä Sinun ikäisesi nainen/mies elää nykyisen kuolleisuustason mukaan keskimäärin xyz-vuotiaaksi (testi antaa syöttämiesi tietojen perusteella ennusteen vuosina). 3. Pituus Pitkät ihmiset elävät hieman pitempään kuin lyhyet, mutta ero on niin pieni, että käytännössä sillä ei ole merkitystä. Tietoa pituudesta tarvitaan, kun arvioidaan suhteellista painoa. Painoindeksilaskuri: Syötä hakusana: lihavuus 4. Paino Huomattava lihavuus lisää lukuisien sairauksien vaaraa ja sen vuoksi lyhentää elinaikaa. Elämä pelissä -testin mukaan painoindeksi 40 (liikapainoa vähintään 45 kiloa) lyhentää 40-vuotiaan keskivertomiehen elämää 5,5 vuotta. Lievempikin lihavuus on haitallista etenkin, jos rasvakudos on kertynyt suurimmaksi osaksi vyötärölle. Lihavuuden haittavaikutukset johtuvat suureksi osaksi sen aiheuttamista sairauksista, kuten tyypin 2 diabeteksesta, kohonneesta verenpaineesta ja veren rasva-arvojen häiriöistä. Ruokailu- ja liikuntatottumusten muuttaminen terveellisemmiksi (esimerkiksi rasvan käytön vähentäminen, kasvisten ja hedelmien lisääminen) auttavat painonhallinnassa ja edistävät terveyttä myös monella muulla tavalla. Syötä hakusana: lihavuus 5. Koulutus Paljon koulutusta saaneet ovat yleensä terveempiä ja elävät pitempään kuin vähän koulutusta saaneet. Koulutus muokkaa mm. terveyteen liittyviä tietoja ja arvoja sekä ammattiuraa ja vaikuttaa ansioihin. Se, missä ammatissa ihminen toimii, säätelee hänen työ- ja elinolojaan, ohjaa hänen käyttäytymistään ja vaikuttaa hänen toimeentuloonsa ja sitä kautta mm. hänen kulutusmahdollisuuksiinsa sekä asuinoloihinsa. Nämä kaikki yhdessä vaikuttavat terveyden kannalta olennaisiin ympäristötekijöihin ja elintapoihin. Vähän koulutetut syövät keskimäärin epäterveellisemmin, liikkuvat vähemmän, tupakoivat enemmän ja käyttävät alkoholia runsaammin. Paljon koulutusta saaneet hankkivat ja saavat enemmän tietoa terveydestä ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja heillä on enemmän taitoja ja paremmat mahdollisuudet elää terveellisesti kuin vähän koulutusta saaneilla. 6. Tulot Suurituloiset elävät keskimäärin pidempään kuin pienituloiset. Tulojen yhteys elinajan pituuteen johtuu monista syistä. Suuret tulot suovat mahdollisuuden tehdä terveellisiä valintoja niiden kustannuksista riippumatta. Hyvätuloiset ihmiset ovat usein myös opiskelleet keskimääräistä enemmän ja heidän työhönsä ei yleensä liity yhtä paljon terveyttä vaarantavia piirteitä kuin niihin ammatteihin, joissa ansiotaso on pieni. Lisäksi sairastumisen seurauksena tulot usein pienenevät. Monet pienituloisetkin ihmiset elävät kuitenkin pitkään ja terveinä. Tupakoimattomuus, liikunta ja muut terveyden kannalta edulliset elintavat suojaavat niin suuri- kuin pienituloistenkin terveyttä. 7. Kotitalouden koko Tiedon avulla tulot suhteutetaan kotitalouden henkilömäärän mukaan. suhteellinen kuolleisuus 2,5 naiset 2,0 1,5 1,0 0,5 miehet suurituloisin pienituloisin tulokymmenykset Miehillä pienituloisimman kymmenesosan kuolleisuus on 2,4 -kertainen verrattuna suurituloisiin, naisilla 1,7 -kertainen. Lähde: Martikainen P ym. Int J Epid 2001;30: Taloudellinen tilanne Hyvä taloudellinen tilanne vähentää stressiä ja tekee helpommaksi omaksua terveelliset elämäntavat (ks. kuva). 9. Kolesteroli Suurentunut veren kokonaiskolesteroli (ja LDLkolesteroli) lisäävät huomattavasti sydän- ja verisuonitautien vaaraa. HDL-kolesteroli (ns. hyvä kolesteroli) vastaavasti vähentää sairastumisriskiä. Sydän ja verisuonitautien ehkäisysuositusten mukaan kokonaiskolesterolin tulisi olla alle 5 mmol/ l. Sepelvaltimotautia tai diabetesta sairastavilla 30 vuotta täyttäneiden kuolleisuus kasvaa tasaisesti tulojen pienentyessä. Kuvassa on esitetty kuolleisuus eri tuloryhmissä verrattuna suurituloisimman ryhmän kuolleisuuteen (1). Luvut on ikävakioitu eli ryhmien erilaisten ikärakenteiden vaikutus on poistettu. sydän- ja verisuonitautien vaara on tavallista suurempi, minkä vuoksi heillä pyritään tehokkaampaan kolesterolin alentamiseen (kokonaiskolesterolin tavoite alle 4,5 mmol/l). HDL-kolesteroli tulisi olla yli 1 mmol/l. Kokonaiskolesterolia voidaan vähentää välttämällä kovien (tyydyttyneiden) rasvojen käyttöä ja korvaamalla ne pehmeillä rasvoilla ja kasvisöljyllä. Liikunta ja ylipainoisilla painon pudotus nostavat HDL-kolesterolia. Syötä hakusana: Kolesteroli ja veren sokerit Valitse: Kaikki sydämestä / kolesteroli Valitse: Terveys / lääketieteelliset tavoitearvot 10. Verenpaine Verenpaine on kolesterolin ohella toinen tärkeä sydän- ja verisuonitautien vaaratekijä. Korkea verenpaine lisää erityisesti aivohalvauksen vaaraa. Normaalina verenpainetta pidetään silloin, kun yläpaine on alle 135 ja alapaine alle 85 mmhg. Verenpainetta alentavat suolan käytön rajoittaminen, laihduttaminen, runsaan alkoholin käytön vähentäminen ja liikunnan lisääminen. Tarvittaessa verenpainetta alennetaan lääkkeillä. Syötä hakusana: Kohonnut verenpaine Valitse: Kaikki sydämestä / verenpaine Valitse: Terveys / lääketieteelliset tavoitearvot 11. Diabetes Diabetes lisää voimakkaasti sepelvaltimotaudin ja aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa. Yleisin diabetestyyppi on tyypin 2 diabetes ( aikuistyypin diabetes ), jossa sairauksia aiheuttava valtimoiden kovettumatauti voi ilmetä jo taudin alussa. Tyypin 2 diabeteksen riskiä voidaan pienentää laihduttamalla ja liikunnalla sekä hoitamalla kohonnutta verenpainetta ja veren rasva-arvoja. Myös tyypin 1 diabetes ( nuoruustyypin diabetes) lisää sepelvaltimotaudin ja aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa, mutta vasta myöhemmin, kymmenien sairastamisvuosien jälkeen. Syötä hakusana: Diabetes Vanhempien sepelvaltimotauti Sepelvaltimotaudin syntyyn vaikuttaa myös perinnöllinen alttius, jota kuvastaa vanhempien sairastumisikä. Lapsilla on keskimääräistä suurempi riski, jos isä on sairastunut sepelvaltimotautiin 254 e l ä m ä pe l i s s ä p e l ata a n el ä m ä n pe l i ä 255

6 tavallista nuoremmalla iällä. Naisilla sepelvaltimotauti ilmenee keskimäärin kymmenen vuotta myöhemmin kuin miehillä. Siksi sydäninfarkti äidillä ennen 60 vuoden ikää merkitsee, että vaara sairastua sepelvaltimotautiin on suurempi kuin isän sairastuessa samassa iässä. Sukurasitus selittää kuitenkin vain pienen osan sepelvaltimotautiriskistä. Myös ne, joilla on voimakas sepelvaltimotaudin sukurasitus voivat vähentää sairastumisriskiään huomattavasti valitsemalla sydänystävälliset elintavat. 14. Alkoholin käyttö Kohtuullinen alkoholin käyttö ei lyhennä elinikää, jos juominen ei ole humalahakuista. Kohtuullisen alkoholinkäytön raja on 7 14 ravintola-annosta viikossa; naisilla raja on lähempänä seitsemää ja miehillä lähempänä neljäätoista. Sairastumis- ja kuolemanvaara suurenee nopeasti, kun alkoholin käyttö kasvaa kohtuukäyttöä suuremmaksi. Alkoholin käytön testi: Alkoholin riippuvuustesti: testaa/sadd. 15. Humalahakuisuus Humalajuominen lisää sydänkohtauksen, aivohalvauksen ja todennäköisesti myös dementoitumisen vaaraa. Onnettomuus- ja tapaturmariski moninkertaistuvat. Humalajuominen aiheuttaa myös sosiaalisia ongelmia Tuoreet kasvikset ja hedelmät ja marjat Runsas kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö vähentää sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen vaaraa. Syitä on monia, joita kaikkia ei edes tunneta. Kasvikset ja hedelmät sisältävät suojaravinteita ja muita yhdisteitä, jotka ehkäisevät syöpää. Valitse: Kaikki sydämestä / ravinto / kasviksia runsaasti ja ravinto / kasvikset Rasvat Kovat (tyydyttyneet) rasvat, joita on runsaasti mm. voissa, juustoissa ja muissa rasvaa sisältävissä maitotuotteissa sekä rasvaisissa lihatuotteissa, kohottavat veren kolesterolipitoisuutta ja lisäävät sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Pehmeät kasvirasvat sisältävät pehmeitä (tyydyttymättömiä) rasvoja, jotka vähentävät sydänsairauksien vaaraa. Maidon rasvattomassa osassa on runsaasti ravinteita, mm. B-ryhmän vitamiineja ja kalsiumia, joista on hyötyä terveydelle. Valitse: Kaikki sydämestä / ravinto / rasvan määrä ja laatu Valitse: ravinto / rasvat 21. Tupakointi Tupakointi lisää huomattavasti sydän- ja verisuonisairauksien, syövän ja keuhkoahtaumataudin vaaraa. Se lyhentää elinaikaa, vanhentaa ihoa, aiheuttaa impotenssia ja vanhentaa lähes kaikkia elintoimintoja. Nuorena aloitettu jatkuva tupakointi lyhentää keskimääräistä elinaikaa 5 10 vuotta. Joka toinen tupakoitsija kuolee johonkin tupakoinnin aiheuttamaan sairauteen. Myös passiivinen tupakointi (toistuva oleskelu tupakansavuisissa tiloissa) lisää sepelvaltimotaudin ja sydänkuoleman vaaraa sekä keuhkosyövän ja muiden keuhkosairauksien riskiä. Keuhkosyöpä: Valitse: tietoa keuhkosyövästä/syöpätaudit/keuhkosyöpä Keuhkoahtaumatauti: Valitse: hengityssairaudet / keuhkoahtaumatauti Tupakointi: 22. Tupakointi nykyisin Tupakoinnin lopettamisen jälkeen sairastumisvaara pienenee nopeasti. Jo muutaman vuoden kuluttua sepelvaltimotaudin vaara on lähes tupakoimattomien tasolla. Syövän vaara pienenee hitaammin, mutta vuoden kuluttua sekin palaa lähes normaaliksi. Tupakoinnin lopettaminen 30-vuotiaana lisää odotettavissa olevaa elinaikaa jopa 10 vuodella. Mutta vielä 60 vuoden iässäkin elinajan odote kasvaa kolmella vuodella. Tupakoinnin lopettamisen muut terveysvaikutukset voidaan huomata nopeasti. Muutaman vuorokauden kuluttua hengittäminen tulee helpommaksi, keuhkoputkien supistustila lakkaa ja energisyys lisääntyy. Myös ihon ja hiusten kunto paranee nopeasti. Koskaan ei ole liian myöhäistä lopettaa tupakointia. Tietoa nikotiiniriippuvuudesta: Syötä hakusana: Nikotiiniriippuvuus Nikotiiniriippuvuustesti: Valitse: testaa tupakointitapojasi Tietoa tupasta vieroittamisesta: Syötä hakusana: Tupakastavieroitus Apua tupakoinnin lopettamiseen: 23. Kuinka monta savuketta poltat päivittäin? Jo muutama savuke päivässä lisää sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa. Mitä enemmän ihminen polttaa, sen suurempi on keuhkoahtaumataudin, keuhkosyövän, verisuonisairauksien ja ennenaikaisen kuoleman vaara. 24. Liikunta vapaa-aikana Liikunta auttaa painon hallinnassa ja vähentää monien sairauksien vaaraa. Liikunta vähentää erityisesti tyypin 2 diabeteksen, verenpainetaudin ja sepelvaltimotaudin vaaraa. Lisäksi liikunta parantaa tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa ja kohentaa mielialaa. Terveysliikunta tarkoittaa liikkumista vähintään puoli tuntia päivässä useimpina päivinä viikossa, esimerkiksi reippaasti kävellen. Liikunnan voi toteuttaa 10 minuutin jaksoissa. Liikunta päivän askareiden yhteydessä, kuten portaiden käyttö hissin sijasta ja kaupassa käynti jalan, on hyvä keino lisätä liikkumista vapaa-ajan liikunnan ohella. Tietoa liikunnasta: 25. Turvavyön käyttö Turvavyön käyttö pienentää kolarissa vammautumisen ja kuoleman riskiä hyvin tehokkaasti. Turvavyöstä on yhtä paljon hyötyä sekä etu- että takapenkillä. Koska liikennekuolemia tapahtuu melko vähän ja osa niistä sattuu jalankulkijoille, turvavyön käyttö vaikuttaa suhteellisen vähän koko väestön keskimääräiseen elinikään. Silloin kun onnettomuus sattuu kohdalle, turvavyön vaikutus on hyvin suuri. 26. Nukkuminen Riittävä ja virkistävä uni on tärkeä terveyden ja elämänlaadun kannalta. Sekä keskimääräistä pitempi että lyhyempi uni näyttävät heikentävän terveyttä. Keskimäärin 7 8 tuntia nukkuvat näyttävät olevan terveimpiä, mutta unen tarve vaihtelee yksilöiden välillä. Liian vähän nukkuvilla on muita enemmän vyötärölihavuutta, kohonnutta verenpainetta ja mielialan ongelmia Harrastukset Mitä aktiivisempi ihminen on ja mitä enemmän hänellä on ystäviä ja harrastuksia, sen terveempi hän on ja sen pitempään hän todennäköisesti elää. Syitä on monia. Muiden auttaminen ja muilta saatu tuki auttavat elämään terveenä pitkään. Väestötutkimuksissa elinikä on tavallista pitempi henkilöillä, jotka harrastavat runsaasti erilaisia kulttuuritapahtumia. Monipuoliset harrastukset kuvastanevat yleistä aktiivisuutta ja myönteistä elämän asennetta, jotka molemmat edistävät täysipainoista ja pitkää elämää. Ihminen voi olla aktiivinen monilla eri tavoilla, ja on ehkä eduksi että aktiivisuus ei kohdistu vain yhteen elämänalueeseen. Toisaalta pitkän eliniän saavuttamiseksi ei ole suinkaan välttämätöntä toimia kaikilla mahdollisilla elämänalueilla. 32. Puoliso Parisuhteessa eläminen lisää yleensä terveyttä ja pidentää elämää. Huono parisuhde voi kuitenkin haitata terveyttä ja joillekin yksin eläminen sopii. Mies kärsii yksin elämisestä enemmän kuin nainen. 33. Lapset Kaikilla vanhemmilla on joskus lastensa kanssa vaikeuksia, mikä on normaalia. Jatkuvat vaikeat ongelmat perheessä aiheuttavat kroonista stressiä ja voivat tätä kautta aiheuttaa myös terveysongelmia. 34. Stressi Stressi kuuluu elämään. Kohtuullisena se ei haittaa terveyttä ja saattaa olla jopa hyväksi. Jatkuva kovassa paineessa eläminen näyttää lisäävän sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa, lihottavan ja heikentävän mielenterveyttä ja elämänlaatua. 35. Tyytyväisyys Ihmiset, joilla on vahva itsetunto ja jotka ovat tyytyväisiä elämäänsä, ovat tavallista terveempiä ja pitkäikäisempiä. 36. Työn ja opiskelun rasittavuus Jatkuva omat voimavarat ylittävä ponnistelu heikentää terveyttä. 37. Mitä mieltä olet väitteestä Minusta tuntuu mahdottomalta saavuttaa niitä tavoitteita, joihin haluaisin pyrkiä.? Tyytyväisyys omaan elämään ja omaan elämäntilanteeseen ja vahva itsetunto edistävät terveyttä ja tekevät helpommaksi elää terveellisesti. 38. Mitä mieltä olet väitteestä Minusta tuntuu, ettei minulla ole yhtään kunnon ystävää.? Hyvät ystävät edistävät terveyttä ja pidentävät elämää. 256 e l ä m ä pe l i s s ä p e l ata a n el ä m ä n pe l i ä 257

7 CARpE DiEm nauti Elämästä Elä KOHtUUDEllA Jouko Tuomisto Kun pääkaupungin tilastonikkarit tiedustelivat, kuinka suuri kuolleisuus mahtaa olla Savossa, vastaus kuului: No, yks nokkoo kohe. Tämä on biologinen totuus, josta on vaikea pyristellä eroon muuallakaan. Ei pidä kuitenkaan masentua, sillä paljon voidaan vaikuttaa siihen, mitä on syntymän ja kuoleman välissä. On sanottu, että kivikauden metsästäjät olivat paljon terveempiä kuin myöhemmän maatalousyhteiskunnan yksipuolista ravintoa otsansa hiessä syövät raatajat. Tämä on totta, mutta mekanismi ei ehkä meitä ilahduta. Jos katsotaan antilooppilaumaa, jota leijonat seuraavat, se pysyy terveenä, koska leijonat nappaavat laumasta helpoimman saaliin: loukkaantuneet, sairaat, hitaat ja suuren osan kasvavista ja honteloista vasikoista. Antilooppilauman sosiaaliset ja terveyteen liittyvät kysymykset on ratkaistu yksinkertaisesti joka ei pärjää ja pysy mukana, se kierrätetään luonnon uusiokäyttöön. Tämä oli keräily-metsästystaloudessa myös ihmisen elämän reunaehto. Työuupumusta ei kestänyt kauan. Ihmisen ikuinen kysymys kuuluu, kumpi on tärkeämpää, elämän laatu vai määrä, vai voiko jollakin ihmeellisellä tempulla saada molemmat. Jos tiukalle joutuu, jokainen näyttää takertuvan viimeiseen asti elämään, vaikka sen laatu ei enää muiden mielestä olisi kummoinen. Siihen on myös yhteiskunta päätynyt, sen mukaan elämän kunnioitus viimeiseen asti on demokratian keskeisimpiä arvoja. Ja tätä harva uskaltaa ääneen kiistää ei poliitikko ainakaan. Tosin muutamat sanovat, että parempi elää täysillä vaikka lyhemmänkin ajan, mutta toden tullen harva uskoo mielipidettä vilpittömäksi. Miksi kohtuus tahmoo? Nautinnoissa on se ongelma, että niistä on ihmisen koko kehityshistorian ajan ollut niukkuutta. Ne ovat kuin sokeri ja rasva, aina kun niitä sai, kannatti ahtaa itseensä niin paljon kuin mahdollista. Koskaan ei tiennyt, milloin tulisi seuraava kerta, saisiko niitä samana vuonna enää ollenkaan. Sitä paitsi naapuri saattoi kahmia enemmän, jos ei pitänyt puoliaan. Kuidusta ei ollut mitään huolta, sitä kyllä riitti. Epävarmuus seuraavasta ateriasta kannusti vähän lihomaan, koska sitten saattoi selvitä hengissä parin viikon niukkuudesta. Ongelmalihomisesta ei ollut kuitenkaan pelkoa, kun jokaisen ate- 258 e l ä m ä pe l i s s ä p e l ata a n el ä m ä n pe l i ä 259

8 rian perässä piti juosta ja liikkua siksi paljon, että fanaattisinkaan liikuntaprofessori ei sitä rohkenisi suositella. Muutamat lajit, kuten karhu ja siili, ovat kehittäneet varautumisen taiteeksi, loppukesällä ne lihovat ja talvella kuluttavat. Elleivät ne liho, seuraava talvi on ankea, jopa hengenvaarallinen. Keväällä nahka roikkuu ja mieli on äreä niin, että seksuaalinen vetovoima ei ole parhaimmillaan, mutta väliäkö sillä, kun lemmenleikeille on varattu ihan oma aikansa vuodesta, ja siihen mennessä kerkiää taas somasti pyöristyä ja mieli virkistyä. Virtuaalionni Ihminen on pahaksi onnekseen keksinyt myös virtuaalionnea tuottavia mekanismeja. Keskushermostossa on erityinen mielihyväkeskus, joka yhdistelee biologisista perusvieteistä ja motivaatiosta sekä ajankohtaisista positiivisista tapahtumista tulevat impulssit palkitsevaksi mielihyväksi. Tämän tarkoituksena on tietenkin edistää juuri sellaisia toimintoja, jotka ovat ihmisen selviämiselle ja lajin säilymiselle tärkeitä. Eli kun nälkäisenä syö, se tuntuu hyvältä. Samoin iloinen kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa ja seksi tuntuvat hauskalta. Eikä raskaan ponnistelun jälkeen mikään tunnu niin hyvältä kuin oikaista raukeana levolle lämpimään ja pehmeään paikkaan. Aivojen toiminnan kannalta mielihyvä on kuitenkin pelkkää kemiaa, se on dopamiinia ja endorfiineja tuottavien hermosolujen yhteistoimintaa keskiaivojen tumakkeissa. Niinpä sama mielihyvä voidaan tuottaa keinotekoisesti vaikka morfiinilla, joka vaikuttaa hermosoluihin samalla tavalla kuin endorfiinit. Myös alkoholi ja nikotiini vaikuttavat välillisesti samoihin soluihin. Siten ihminen voi saada itsensä alkoholilla onnelliseksi, vaikka ei ymmärräkään, miksi. Vielä vähemmän ymmärtävät sivusta seuraavat, mitä hauskaa humalassa olevalla oikein on. Ihmisen tragedia mielihyvän tavoittelussa on sama kuin rasvan ja sokerin syönnissäkin. Motivaatio on voimakas yhteen suuntaan, mutta tehokkaita jarruja ei ole kehittynyt. Siten enemmistö ei pysty pitämään virtuaalihauskuutta sillä tasolla, että esimerkiksi alkoholi vain kohtuullisesti lisäisi sitä iloa, mitä muutenkin hyvässä seurassa kokee. Ihmisen rakenne on sellainen, että syntyy kuvitelma vielä paremmasta, kun lisätään määrää. Samalla hyvän seuran tuoma ilo kääntyy päinvastaiseksi, juhlija alkaa hauskuuttaa vain itseään virtuaalisesti. Toisaalta, toisaalta Kaksi vuosituhatta sitten meitä kehotettiin tulemaan lasten kaltaisiksi. Lapsi on luottavainen, liikkuva, iloinen ja seurallinen. Mistäkö sen näkee? Kun viet lapsen aivan uuteen ympäristöön, vaikka kesähäihin maalle, ensin tuijotellaan, sitten vähän näytetään, kuinka meillä päin narua hypätään, ja seurataan syrjäsilmin, tulevatko muut mukaan. Tunnin kuluttua kuuluu mekastus ja kikatus, kuin kaikki uudet kaverit olisi tunnettu synnytyslaitokselta saakka. Ilot lähtevät pienistä aihioista ja lapset yllyttävät toisiaan. Kun alkaa väsyttää, tulee riitakin, mutta pienen lepäämisen jälkeen ollaan kuin ei olisi ikinä riidelty. Olisi aikuisella oppimista. Ei lapsi silti pääse geeneistään. Valistusfilosofi Jean-Jacques Rousseau väitti 1700-luvulla, että lapsi on syntyessään hyvä ja että hänen pitää antaa kasvaa mahdollisimman vapaasti. Tämä vaikutti olennaisesti Johann Heinrich Pestalozzin ajatuksiin oikeasta koulukasvatuksesta, joka perustui enemmän porkkanaan kuin keppiin. Se vaikutti myös Summerhill-utopiaan, ettei koulussa tarvita kuria, vaan lapsi itse oppii omasta halustaan ja aloitteestaan kaiken tarpeellisen. Äärimuodossaan se näyttää johtaneen yhtä lailla umpikujaan kuin Rousseaun toinenkin ajatus tietynlaisesta esisosialistisesta utopiayhteiskunnasta. Toinen käsityksien ääripää on biologi Richard Dawkinsin ajatus itsekkäistä geeneistä. Kehitystä ei aja eteenpäin enempää yhteiskunta kuin yksilökään, vaan geeni, joka pyrkii kaikin keinoin lisääntymään ja säilymään. Geenillä ei ole mitään tarvetta tehdä kantajaansa onnelliseksi tai kenellekään hyödylliseksi, kunhan tämä vain vie geeniä tehokkaasti eteenpäin ja kopioi sitä mahdollisuuksiensa mukaan. Geeni siis haluaa täyttää maan. Tämä inhorealistinen kuvaus on luonnollisesti myös yksinkertaistus, mutta se valaisee tärkeää näkökohtaa. Ei ole mitään syytä olettaa, että evoluutio olisi kehittänyt ihmiselle enempää kuin muillekaan lajeille erityisiä haluja tai taipumuksia ottaa muita huomioon ja olla inhimillinen, paitsi jos siitä on omien geenien leviämiselle jotakin hyötyä. On tosin viitteitä siitä, että ihmisellä olisi altruismigeenejä. Max Planck -Instituutin työryhmä vertasi Science-lehdessä vuonna 2006 julkaistussa tutkimuksessa simpanssia ja ihmislasta. Simpanssi voitiin opettaa yhteistoimintaan toisen kanssa, jos siitä oli sille itselleen hyötyä. Sen sijaan jo kolmen viiden vuoden ikäinen ihmislapsi auttoi toista, vaikka siitä ei ollut hyötyä hänelle itselleen. Tämän epäitsekkään käyttäytymisen on ehdotettu olevan yksi syy ihmissuvun poikkeukselliseen menestymiseen ja leviämiseen, koska se sallii pitemmälle menevän yhteistyön kuin muilla lajeilla. Ihmisen muutaman sadantuhannen vuoden historian osalta on muistettava, millaiseen yhteiskuntaan geenit ovat mukautuneet. Fysiologi ja kehitysbiologi Jared Diamond kertoo, että Uudessa-Guineassa paikalliset ihmiset kertoivat kauhukertomuksia seuraavasta, vuorenharjanteen takana olevasta kylästä, jonne hänen ei pitänyt mennä, koska siellä hänet ilman muuta tapettaisiin. Joka kylässä kyläläisten kertomukset omista naapureistaan olivat samanlaisia. Eli suurin yhteisö, joka ihmisen kehityshistorian aikana on koettu omaksi väeksi ja oikeiksi ihmisiksi, on oma kylä muutamista kymmenistä muutamiin satoihin asukkaisiin. Sellaista yhteisöä varten ihmisen mielikin on kehittynyt. Omiin suhtaudutaan kuin omaan sukuun, kaikki muut ovat vihollisia. Suhtautuminen toisiin ihmisiin on tullut erityisen polttavaksi kysymykseksi nyt, kun kyläyhteisömme ei olekaan muutaman kymmenen ihmisen yhteisö, vaan maailmankylä, jossa on miljardeja ihmisiä. Ihminen ei luonnostaan kehity ystävälliseksi, avaramieliseksi ja sosiaaliseksi yksilöksi, vaan siihen pitää oppia. Luonnostaan kasvanut ihminen on itsekeskeinen, nurkkapatrioottinen, epäluuloinen ja julma. Ihmisen geeniperintö ei yksinkertaisesti ole kehittynyt sitä ympäristöä varten, jossa nykyisin elämme. On jotenkin tragikoomista, että yhteiskunnallisesti val- 260 e l ä m ä pe l i s s ä p e l ata a n el ä m ä n pe l i ä 261

9 veutuneiden 1970-luvun vapaiden kasvattajien sukupolven lapsista on tullut itselleen pikavoittoja hakevien pörssipelurien sukupolvi. Olisikohan tuo sattuma? Harrasta ja liiku, niin pysyt terveenä Vanhastaan tiedetään, että yksin eläminen on vaarallista. Etenkin naimattomat miehet kuolevat keskimäärin useita vuosia nuorempina kuin naimisissa olevat. Tähän vaikuttavat elintavat: vaimon ansiosta mies saa terveellistä ruokaa, ehkä vähentää tupakointia tai lopettaa sen, eikä naimisissa oleva mies kehtaa tulla kotiin iltaisin kovin huonossa kunnossa. Mutta osansa lienee myös sosiaalisella elämällä ja harrastuksilla. Sosiaaliset harrastukset lisäävät elinvuosia. Mini-Suomi-terveystutkimuksen mukaan kuoleman riski 20 vuoden aikana oli passiivisimmilla vuotiailla yli kolminkertainen verrattuna aktiivisiin. Se päihittää useimmat paljon pelätyt elämän vaarat. Harrastukset ovatkin tärkeä osa sosiaalista pääomaamme. Yksi hyvistä harrastuksista on liikunta. Kaikkein vähimmällä vaivalla liikuntaa saa luonnollisena osana päivittäistä elämää, niin sanottuna arki- eli hyötyliikuntana. Se voi olla töihin kävelemistä tai pyöräilyä autolla ajamisen sijasta. Se voi olla päivittäisten asioiden hoitamista hyvässä seurassa ja ilman autoa, pyörällisiä ostoskärryjä vetäen tai työntäen. Se voi olla myös pelejä, urheilua, koiran ulkoiluttamista ja muuta harrastustoimintaa. Aivan uutena virtuaalionnen tuottajana on television ja mikrotietokoneiden edessä vietetty aika. Se on yhtä petollista kuin muukin virtuaalionni. Se on oivallinen lisä tiedon saamiseen, jännityksen kokemiseen, jopa yhteisöllisyyteen, mutta vain sopivasti annosteltuna. Liiallisena siitä seuraa samantapaisia ongelmia kuin muistakin virtuaalionnen lähteistä. Television ja mikrotietokoneen kanssa seurustelemiseen voitaisiin laatia hyvä sääntö. Niiden edessä saa istua enintään saman ajan, jonka käyttää liikuntaan. Jos liikkuu tunnin, saa istua ruudun edessä tunnin. Jos liikkuu kaksi tuntia, saa viettää aikaa myös ruudun kanssa kaksi tuntia. Sillä tavalla pysyy terve sielu terveessä ruumiissa. opi kohtuus nauti elämästä Ihmisellä on geeneissään kivikauden toispuolinen perintö. Aina kun saa ruokaa, pitää syödä, mitä parempaa, sitä enemmän. Aina, kun voi levätä, pitää levätä. Aina kun voi juhlia, pitää juhlia, koska tilaisuuksia on vähän. Ja suvun säilyminenkin kannattaa varmistaa aina, kun harvinainen sopiva partneri kävelee vastaan. Nykyihmisen ongelma on, ettei niukkuuden talvea tulekaan. Vaikka vastakkaisiakin geenejä toki on niin että jonkin rajan jälkeen rasvainen alkaa ällöttää, sohvalla makoilu pitkästyttää, juhlat maistua puulta tai partnerilta alkaa odottaa muutakin kuin seksiä painopiste on lievästi, mutta selvästi, kohtuuttomuuden puolella. Tätä epäsuhtaa ovat yrittäneet tasapainottaa uskonto, tapakulttuuri ja tiede, kukin omalta osaltaan. Uskonto kehottaa elämään vaatimattomasti ja jakamaan toisillekin. Kohtuus on kaikissa asioissa paras, sanoo jo roomalainen sananlasku. Tiede on osoittanut rotilla tietenkin että pienessä nälässä eläminen pidentää ikää jopa kolmanneksella. Ihmisen alun on opittava kohtuullisuus, luonnostaan hän ottaa kaiken, mitä vain saa. Ihmisen alun on opittava demokraattisuus, luonnostaan hän alistaa kaikki, jotka vain kykenee. Ihmisen alun on opittava huomaavaisuus, luonnostaan hän vie leivänkin toisen suusta. Ilman ympäristöstä omaksuttuja malleja ja kasvatusta ihminen ampuu omaan jalkaansa, käyttäytyy juuri niin, kuin hänen oman onnensa takia ei pitäisi. Suuri maailmankylä edellyttää aivan erilaista sosiaalisuutta ja toisten ihmisten ymmärtämistä kuin kivikauden kylä myös niiden hyväksymistä, jotka asuvat vuorenharjanteen takana. Yhteiskunnan pitää huolehtia ympäristön terveellisyydestä ja viihtyisyydestä ja siitä, että liikkuminen on mahdollista ja helppoa. Yhteiskunnan pitäisi itse asiassa huolehtia siitä, että jokaisella lapsella on turvallinen matka kouluun kevyen liikenteen väylillä, kävellen tai pyöräillen. Ei ihminen ole mikään postipaketti, joka tarvitsee ovelta ovelle -kuljetusta, vaan aktiivinen ja liikkumaan tarkoitettu olento. Suurin vaikuttaja on ihminen itse. Siihen tarvitaan hyviä esikuvia. Esikuvat auttavat oivaltamaan, että liikunta on siistii. Lapsille vanhemmat ja opettajat ovat tärkeimmät esikuvat, joten heillä on suuri vastuu. Kukahan olisi esikuvana vanhemmille? Syö, juo ja iloitse, mutta arkipäivänä iloitse vain kohtuullisesta arkiruoasta ja kokoa herkut pöytään jouluna ja juhlana. kuvaluettelo elokuvakuvitus Suomen elokuva-arkisto: Kuvat sivuilla, 35, 37, 46, 62, 78, 79, 94, 100, 101, 108, 109, 122, 123, 129, 190, 203, 207, 217, ja 261 Elokuvasta Käpy selän alla (Ohj. Mikko Niskanen, FJ-Filmi 1966). Kuvat sivuilla 85, 135, 138, 139, 152, 153, 164, 167, 176, 177, 180 ja 216 Elokuvasta Työmiehen päiväkirja (Ohj. Risto Jarva, Filminor 1967). Kuvat sivuilla 49, 68, 120, 146, 147, 148, 229, 237 ja 241 Elokuvasta Vihreä leski (Ohj. Jaakko Pakkasvirta, Filminor 1968). Kuvat sivuilla 43, 115, 134, 155, 162, 168, 187, 194, 204 ja 227 Elokuvasta Jäniksen vuosi (Ohj. Risto Jarva, Filminor 1977). Elokuvakuvien kuvatoimitus sekä kuvatekstit Anna Emilia Kervinen muut valokuvat Kaikki valokuvat Jari Koski / Khora Oy, paitsi kuva sivulla 141 Anna Emilia Kervinen Kuvasuunnittelu Anna Emilia Kervinen ja Jari Koski Kuvausavustaja Kanerva Koski 262 e l ä m ä pe l i s s ä

10

Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Toimihenkilölomat T-lomat ry.

Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Toimihenkilölomat T-lomat ry. Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Toimihenkilölomat T-lomat ry Testaaja: KUNTOREMONTTI -testit Organisaatio: Elämäntapakysely Ole hyvä ja vastaa huolella

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky. Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN 1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ TUPAKOINTI JA NIKOTIINIRIIPPUVUUS: KYLMÄT TOSIASIAT tupakointi aiheuttaa maailmassa yli 5 miljoonaa kuolemaa vuosittain:

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Sähköinen terveystarkastus ja valmennus

Sähköinen terveystarkastus ja valmennus Sähköinen terveystarkastus ja valmennus Pitkän mutta onnellisen elämän salaisuus Osmo Saarelma Duodecim Ennenaikaisen sairastumisen ja kuoleman aiheuttajat/suojatekijät - Verenpaine - Kolesteroli verisuonisairaudet

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa Terhi Koivumäki, th, TtM Ennen elintapamuutosta - Elintapamuutokseen sitouttaa halu huolehtia itsestä ja vastuu omasta terveydestä (Ylimäki

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksen tavoitteena on, että yhä useampi rintasyöpä voidaan ehkäistä tai hoitaa ja että jokainen rintasyöpään sairastunut saa tarvittavan tuen sairauden

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. Ilma Raittiin ilman edut Edistää aivotoimintaa Vahvistaa vastustuskykyä Antaa enemmän vireyttä koko päivään Vähentää ahdistusta ja rauhoittaa mieltä

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Liikkua pitäisi: Liikuntapiirakka 18-64v 2,5t /vko kevyesti tai 1t15min rasittavasti useampana pätkänä. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikkeenhallintaa 2 x vko

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille www.e-imd.org Mikä on ureakierron häiriö/orgaanishappovirtsaisuus? Kehomme hajottaa syömämme ruoan tuhansien kemiallisten reaktioiden avulla ja

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Miten kuljet kouluun?

Miten kuljet kouluun? Miten kuljet kouluun? Autolla. Voisitko tulla muulla tavalla? Kävellen tai pyörällä. Miten vietät välitunnit? Seisoskelen. Mikä saisi sinut liikkumaan? Leikin ja pelaan. Mistä pidät eniten? Mitä teet koulupäivän

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Kohti parempaa vanhuutta Konsensuskokous 6.-8.2.2012 Hanasaari IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Seppo Koskinen, Päivi Sainio ja Tuija Martelin Esityksen sisältö 1. Mitä toimintakyky tarkoittaa? 2. Toimintakyky ja

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Dieetit ja painonhallinta Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Pohdittavaa Parantavatko ne elintapoja ja auttavat pysyvään laihtumiseen assosioituvia elintapoja? Pysyvää painonhallintaa

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

DUODECIM. Pekka Mustonen

DUODECIM. Pekka Mustonen DUODECIM Duodecimin onnellisuustutkimuksen tuloksia Pekka Mustonen Lähdeaineistot: 1. 2100 :n keskivertosuomalaisen Internet-paneeli (04/2009) 2. Elämä Pelissä TV-ohjelman www-kyselyn täyttäneet n. 130

Lisätiedot

Ketola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011

Ketola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Asiat, jotka auttavat meitä sekä nyt että silloin jos jotain tapahtuu aivoissamme, ovat hyvin yksinkertaisia ja meille kaikille mahdollisia. Motivaatio

Lisätiedot

Onko meillä sohvaperunoilla tulevaisuutta? Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö

Onko meillä sohvaperunoilla tulevaisuutta? Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö Onko meillä sohvaperunoilla tulevaisuutta? Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö Näyttö liikunnan (istumisen vähentämisen?) hyödyllisyydestä sairauksien ehkäisyssä

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot