Eetu Viren - Nuoren Euroopan kärsimykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eetu Viren - Nuoren Euroopan kärsimykset"

Transkriptio

1 Eetu Viren - Nuoren Euroopan kärsimykset Author : eetu Sanoit, että äitini haluaisi, että ryhtyisin tekemään jotain; se sai minut puhkeamaan nauruun. Enkö muka nyt tee mitään? [.] Ihminen, joka työskentelee toisen tahdosta, ilman että se olisi 1 / 12

2 hänen oma intohimonsa, hänen oma tarpeensa, pelkästä rahan tai kunnian himosta, ei koskaan ole mitään muuta kuin mielipuoli. eräs nuori porvari Frankfurtissa vuonna 1774 (Goethe: Nuoren Wertherin kärsimykset) I Frankfurt Ennen Ranskan vallankumousta Frankfurt kuului Euroopan edistyksellisimpiin kaupunkeihin. Johann Wolfgang Goethe syntyi siellä paikalliseen kauppiasperheeseen. Perhe kuului juuri niihin läntisen Saksan nouseviin luokkiin, jotka myöhemmin ottivat Napoleonin innolla vastaan vapauttajana, koska uskoivat vallankumouksellisen Ranskan tarjoavan liberaalin vastavoiman preussilaisten vaikutusvallalle. Frankfurtissa asuessaan Goethe kirjoitti Wertherinsä, joka (kuten Georg Lukacs korostaa) ilmaisee nousevan porvariston vastarintaa Ancien Règimea kohtaan: vanhan yhteiskunnan puolustajat, kirkko ja absoluuttinen monarkia tekivät Euroopan nuorison elämästä sietämätöntä tehdessään mahdottomaksi porvarillisen subjektin sisällä vellovan myrskyn ja kiihkon vapaan ilmaisemisen. Nyt Frankfurtista on tullut globaalin finanssikapitalismin taantumuksen keskus, jossa kymmenet tuhannet robocop-asuiset poliisit näyttävät, miltä kapitalistisen Euroopan demokratia näyttää. This is what democracy looks like. Mistä muusta tämä kertoo kuin siitä, että kapitalismin tarjoama vapauden magia on haihtunut, etteivät porvaristo eikä kapitalismi enää voi toimia missään määrin edistyksellisinä voimina, eikä liberaalilla kapitalismilla ole Euroopan prekaareille enää muuta tarjottavaa kuin pamppua ja kyynelkaasua? Olemme kulkeneet kauas nuoren Goethen Frankfurtista, myrskyn ja kiihkon porvaristosta, joka näyttelee historiassa mitä kumouksellisinta osaa. Nyt finanssikapitalismin airuet Merkel, Katainen, jne. vastaavat Euroopan nuorisolle kuten Wertherille aikanaan vastattiin: Geduld! Geduld! Es wird besser werden! Ja mikäli emme jaksa odottaa, että EKP:n pelastamat pankit joskus viiden vuoden päästä ehkä luotottaisivat kapitalisteja, jotka sitten ehkä palkkaisivat meidät paskapalkalla johonkin paskaduuniin, saamme vastaamme kaikki Hollywoodin erikoistehostettujen toimintaelokuvien hormoonihirviöt. Frankfurtin perjantain onnistunut finanssialueen blokkaus (jossa pankkiirit sulkivat pankit ja poliisi kaupungin, kuten saksalaiset lehdet huvittuneesti huomauttivat) ja lauantain ihmistä kerännyt suurmielenosoitus olivat finanssidiktatuurin vastaiselle liikkeelle epäilemättä suuri symbolinen voitto. Frankfurtin tapahtumien myötä kapitalismin ja demokratian välinen suhde on käynyt selväksi varsinkin yhä useammalle saksalaiselle: pelkkä uhkaus häiritä EKP:n ja liikepankkien toimintaa johtaa valtavaan sotilaalliseen operaatioon, jossa poliisi lopulta itse sulkee koko kaupungin: virtojen optimointiin perustuvat uudet hallinnan ( turvallisuuden, kuten Foucault sanoi) tekniikat eivät yksin riitä vaan kaupungin hallitsemiseksi virrat, ihmisten liike, on pikemminkin tukahdutettava vähintään viikoksi. 2 / 12

3 Frankfurtin kapinassa merkittävää on toki se, kuten muun muassa Michael Hardt totesi, että se tapahtui Saksassa, eikä pelkästään solidaarisuuden osoituksena Euroopan periferian maille, Kreikalle, Espanjalle, Italialle tai Portugalille, vaan myös saksalaisten prekaarien työläisten tilanteen sietämättömyyden esillepanona. Kaikkien ylistämä Saksan kasvumalli on aina 1990-luvun loppupuolelta ja varsinkin Hartz-ohjelmista lähtien perustunut palkkojen ja kulutuksen jäädyttämiseen ja vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen keinolla millä hyvänsä. Toisaalta solidaarisuuden retoriikka oli kuitenkin jatkuvasti esillä mielenosoituksissa ja kysymys kamppailun tilasta ja kohteista pitkälti epäselvä. Frankfurtia koskevassa uutisoinnissa (myös Lasse Poserin ja Lotta Tenhusen Revalvaation seurannassa) esiin nousivat lähes pelkästään poliisin toiminta ja liikkeiden katutaistelutaktiikat, mutta hyvin vähän liikkeiden poliittiset strategiat. Epäilemättä tämä kertoo siitä, ettei niitä juuri ole. Eivätkä tietenkään kamppailut, jossa keskeistä on yhteisen luominen, voi palautua yksittäisiin vaatimuksiin, mutta jonkinlainen poliittinen strategia niillä täytyisi olla. Minkälainen siis? A-anti-antikapitalismus! on epäilemättä oikea suunta, mutta kapitalismia ei koskaan ole horjutettu pelkästään hyökkäämällä sitä vastaan abstraktina möhkäleenä vaan ainoastaan rakentamalla jotakin omaa, laajentamalla itsevalorisaation vyöhykkeitä. Antikapitalismi ja finanssikapitalismin sydämeen hyökkääminen voivat nähdäkseni olla merkityksellisiä vain eräänlaisena takajoukkona, joka suojelee uppoavasta Euroopasta pakenevia elämänmuotoja. Säästötoimien vastustaminen nähtäisiin siis näin ajateltaessa ajan voittamisena tai vastustajien pidättämisenä, jotta voidaan rakentaa jotain muuta, toisenlaista ja finanssikapitalismin logiikan ylittävää elämää. Silloin olennainen strateginen kysymys liittyy siihen millaisia nämä elämänmuodot ovat ja missä ne nousevat näkyviin. Kykenevätkö liikkeet luomaan ja suojelemaan sellaisia elämän ja tuotannon muotoja, joissa työtä tehdään omasta intohimosta ja yhteisten tarpeiden täyttämiseksi, kuten Werther vaati? Miltä Frankfurtin tapahtumien merkitys laajemmassa yhteydessä näyttää? Etäältä niitä seuranneena ensimmäinen mielikuva on, kamppailujen saavuttamasta symbolisesta voitosta huolimatta, että uutiset ovat lähes samoja kuin ennen, samat tekstit olisi voitu kirjoittaa esimerkiksi Genovasta 11 vuotta sitten: poliisin repressio, kaupunkitilan kontrolli (red zonet jne.). Tietenkin kamppailut ovat riisuneet osallistujiltaan viimeisetkin harhaluulot kapitalismin ja demokratian yhteyksistä, vahvistaneet vastarinnan kykyä ja luoneet yhteyksiä eri eurooppalaisten liikkeiden välille. Juuri tältä osin epäilen kuitenkin, ovatko ne opettaneet meille mitään muuta kuin sen, minkä jo tiesimme: kytät ovat natseja ja valtiot puolustavat kapitalismin keskeisiä instituutioita aina tarpeen tullen mitä ankarimpaan väkivaltaan turvautuen. Kenties juuri näissä saman kaavan mukaan toistuvissa massayhteenotoissa, joissa poliisin voimankäyttö vuosi vuodelta kiihtyy, nousee esiin nykyisen Euroopan jättämisen pakko, pakenemisen ja taistelun ehtojen muuttamisen pakko uppoavaan laivaan jäämisen sijaan. Frankfurtin viranomaiset julistivat EKP:n pääkonttorin julkisrauhan alaiseksi rakennukseksi, vaikka ei liene epäilystäkään siitä, että EKP ei oikeastaan ole keskuspankki vaan yksityinen 3 / 12

4 liikepankki, jolle on myönnetty rahan liikkeelle laskemisen julkinen monopoli euroalueella. Vanhat erottelut julkiseen ja yksityiseen näyttävät lopullisesti romahtaneen. Poliisi on komennettu suojelemaan nimenomaan rahan yksityisomistusta, tai täsmällisemmin sanoen rahan tuotantovälineiden julkista yksityisomistusta, sillä kyse ei ole pelkästään hallinnan siirtämisestä valtioilta markkinoille vaan julkisten toimijoiden siirtymisestä toimimaan finanssimarkkinoiden logiikan mukaan. Kuitenkin finanssikapitalismissa likviditeettiä luovat oleellisesti yksityiset liikepankit, ja valtioiden on täytynyt ottaa ne pelastaakseen juuri siksi, että ne ovat too big to fail, koska ne ovat ottaneet hoitaakseen valtiollisten keskuspankkien aiemmin hoitamia tehtäviä. Näin Frankfurt on tietenkin jälleen kerran osoittanut, miten tiiviissä suhteessa globaalit finanssimarkkinat ja valtioiden väkivaltakoneistot ovat keskenään. Kapitalismi ei siis ole vain markkinat, varsinkaan vapaat markkinat. Emmekö kuitenkin ole jo pitkään myös tienneet, ettei valta kapitalismissa palaudu pelkkään suvereniteettiin, ettei kapitalismia kukisteta katutaisteluissa poliisin kanssa? (Ja tietysti vielä, missä määrin Frankfurtissa oli kyse siitä, että poliisi tyri, ja missä määrin liikkeen subjektiivisesta tai organisatorisesta vahvuudesta? Voimmeko pitää poliisin epäonnistumista, hieman kuten muinaisessa Smash Asemissa, todella liikkeen voittona?) Etäältä Frankfurtin kamppailuja seuranneelle herää väistämättä sama organisaatiota koskeva teoreettinen kysymys tai ongelma, jonka feministit ovat läpi 1900-luvun nostaneet esiin ja jonka kautta he ovat kritisoineet perinteisen työväenliikkeen instituutioita. Voiko liikkeiden eurooppalainen luonne merkitä vain sitä, että kaikki matkustavat samaan aikaan busseilla johonkin keskukseen? Voidaanko kamppailut tai edes niiden symboliset muodot erottaa jokapäiväisestä elämästä ja sen parantamisesta tässä ja nyt? Sama ongelma nousi tietenkin jatkuvasti esiin vuosikymmenen takaisten summithoppingien yhteydessä. Frankfurtiin tai muuhun ytimeen eivät nimittäin, kuten feministinen liike nimenomaan on korostanut, voi lähteä ne, joilla on muutakin tekemistä, joiden on vaikkapa käytävä töissä tai hoidettava lapsia. Jos prekaarin työläisen on vaikea mennä lakkoon, kuten Precarias a la deriva korostaa, koska hän joko vain menettää palkkansa freelance-työstään tai koska lakko merkitsee potilaiden jäämistä heitteille, miten hän voisi lähteä Frankfurtiin leikkimään kissaa ja hiirtä mellakkapoliisin kanssa? Siksi liikkeiden eurooppalaisen luonteen on oltava jokapäiväinen. Tämä ulottuvuus niiltä nähdäkseni nykyisin puuttuu miltei kokonaan. Niinpä Frankfurtin merkitystä koskeva keskeinen kysymys on: kykenevätkö liikkeet luomaan perustaa jatkuvalle ja jokapäiväisiä kamppailuita kiihdyttävälle eurooppalaiselle organisaatiolle? Esimerkiksi Alex Foti on jo vuosia puhunut prekariaatin pysyvän eurooppalaisen organisaation tarpeesta. Organisaation olisi oltava samaan aikaan sekä paikallinen, metropolitaaninen että eurooppalainen. Tällaisen organisaation olisi kyettävä jatkamaan Blockupy Frankfurtin alkua, toistamaan se silmänräpäyksellisesti, aina uudestaan, kuten Interventionistische Linke kirjoitti. Organisaatio ei varmastikaan voi olla luonteeltaan samanlainen kuin perinteisen työväenliikkeen instituutiot ja sen vuoksi sen luomisesta tulee hyvin vaikeaa. Ainakaan minulla ei ole täsmällistä ideaa siitä, minkälainen tämän organisaation tulisi olla. Selvää on kuitenkin, että sen poliittisen 4 / 12

5 ohjelman täytyy rakentua perustulon, yhteisten palveluiden ja rahoituksen uudelleen perustamisen ympärille. Nämä vaatimukset ovat, ja niiden tulee olla nimenomaan hajauttavia, eri paikallisia organisaatioita ja niiden toimijoita itsenäiseksi tekeviä, siis eriyttäviä eikä tiivistäviä. Ne eivät siis ole valtion tai porvarillisen julkisuuden tasolla konkreettisia, erilaisia ihmisiä yhteen kasaavia vaatimuksia vaan pikemminkin eroja tuottavia, erottavia, koska niiden perusta on kapitalistisen tuotannon ja Euroopan sisään muodostuvassa yhteisessä. Ne ovat solidaarisuuden käytäntöön panoa eivätkä solidaarisuuden supistamista näennäiskonkreettisiin vaatimuksiin, kuten 10 euron minimipalkka tai toimeentulotuen nostaminen 5 eurolla. Solidaarisuus ei tässä voi tarkoittaa myötätuntoa vaan tilan rakentamista eroille, siis Euroopan kehittämistä työläisten vapaan toiminnan ja alistetusta työstä kieltäytymisen alueena. Siksi eurooppalainen organisaatio ei niinkään kasaa yhteen paikallisia vaan pikemminkin eriyttää yhteistä aina käynnissä olevan toiminnan mukaan: siinä keskeistä ei ole organisaatio, kannattajien kerääminen tai lippujen heiluttaminen vaan toiminta maailman muuttamiseksi. Epäilemättä kaikki tämä puhe jää yleiseksi, mutta kyse on siitä, että ruumiillisesti, aidosti eikä vain näennäisesti konkreettisesti kysymyksiä voidaan asettaa ja ratkaista ainoastaan toiminnassa, itse organisoitumisen prosessissa, ei sitä edeltävästä tai ulkoisesta näkökulmasta. Näitä kysymyksiä on lähdettävä tarkastelemaan käynnissä olevien kamppailujen näkökulmasta. II Kreikka Siksi minusta tällä hetkellä kenties Frankfurtia tärkeämmältä näyttää se, mitä Kreikassa ja Espanjassa on tapahtunut ja tulee lähiviikkoina tapahtumaan. Espanjan juuri silmille räjähtänyt pankkikriisi tulee epäilemättä auki keriytyessään tuhoamaan kriisin moralistiset mystifikaatiot. Espanja tietenkin on suurena taloutena euroalueen kannalta objektiivisesti paljon merkittävämpi kuin Kreikka. Espanjan tai Italian tilanteet ovat ikään kuin palauttaneet kriisin takaisin sinne, mistä se on peräisin: pankkien surkeisiin taseisiin ja yksityiseen ylivelkaantumiseen. Jos finanssikapitalismin kriisiä tarkastellaan kokonaisuutena, siinä ei tietenkään ole kyse julkisen velan kriisistä vaan yksityiseen velkaantumiseen perustuneen regulaatiomuodon ja työvoiman hallinnan muodon kriisistä. Espanjan tilanne on eräänlainen laboratorioesimerkki niin finanssimarkkinoiden kuin eurojärjestelmän dynamiikasta: siinä mitkään poikkeuksellisina pidettävät tekijät kuten yritys vääristellä talouden tunnuslukuja tai valtion kyvyttömyys kerätä veroja eivät hämärrä mistä on kyse. Espanjan julkinen velka oli vielä ennen subprime-kriisiä euroalueen matalimpia: 40 % BKT:sta, kun vastaavasti esimerkiksi hyveellisellä Saksalla se oli 60 %. Sen sijaan Espanjassa yksityinen velkaantuminen oli 317 % BKT:sta. Pankkisektorin ajautuessa ongelmiin, kun niiden taseissa olevat paskalainat puhkesivat, valtio joutui ottamaan velkaa tukeakseen pankkeja. Kun säästötoimia ryhdytään toteuttamaan (eri Etelä-Euroopan maissa leikkausten koko tulee olemaan ainakin 420 miljardia euroa) eikä Espanjan valtio enää kykene pääomittamaan pankkeja tai tukemaan velallisia, alkavat maksuhäiriöt levitä kuin ruohikkopalot Etelän kuivilla rinteillä. Kyvyttömyys sammuttaa paloja ei kuitenkaan johdu Välimeren ihmisten laiskuudesta vaan eurojärjestelmän ja finanssipohjaisen kapitalismin rakenteellisista ongelmista. 5 / 12

6 Yksityinen velkaantuminen niin Espanjassa kuin Italiassa (jossa se oli 214 % BKT:sta 2007) on nimittäin välitön seuraus euron luonteesta: koska euro on viime kädessä Saksan eikä euromaiden yhteinen valuutta, korkotaso euroalueella on määräytynyt Saksan tarpeiden mukaan. Samalla euro on ainoastaan lisännyt maiden välisiä eroja esimerkiksi kilpailukyvyssä, koska muut maat kuin Saksa ovat joutuneet operoimaan kilpailukykyynsä nähden liian arvostetulla valuutalla. Kun Saksassa on pyritty kaikin keinoin edistämään vientiteollisuuden kilpailukykyä ja hillitsemään kotimaista kulutusta, poikkeuksellisen matala korkotaso koko muullakin euroalueella on johtanut valtaviin Välimerta kohti suuntautuviin lainavirtoihin, jotka ovat kaikkein voimakkaimmin juuri Espanjassa aiheuttaneet valtavan kiinteistökuplan. Ennen kriisiä kiinteistöala työllisti jopa neljänneksen Espanjan työvoimasta. Espanjaan ja muihin maihin tungetuista lainoista ovat korkotuloja keräänneet ennen kaikkea saksalaiset pankit, ja niillä on ostettu (velaksi) saksalaisen vientiteollisuuden tuotteita. Espanjan pankkituki jota toki osattiin odottaa, eikä viime viikonlopun käänteessä siksi ole mitään uutta ei liikkeiden näkökulmasta kuitenkaan muuta euroalueen poliittista tilannetta, siis siinä aukeavia murtuman mahdollisuuksia merkittävästi, koska Espanja ei (niin kauan kuin Rajoyn hallitus säilyy) tule asettumaan austerityä vastaan eikä todennäköisesti hajottamaan euroaluetta ainakaan yksipuolisesti. Pelastuksen ehdoista ei oikeastaan tämän paketin yhteydessä edes keskustella väittää Rajoy mitä tahansa sillä Espanja on jo austerityn mallioppilaana hyväksynyt merkittävimmät kuritoimet. Seuraukset näemme työttömyysluvuissa: 22,9 % (joka kolmas euroalueen työttömistä on espanjalainen). Juuri nyt euroalueen nykyisen järjestyksen murtuman, ensimmäisen railon hakkaamisen mahdollisuuksia on siis etsittävä muualta. Tältä kannalta Kreikan tilanne näyttää lyhyellä tähtäimellä vielä olennaisemmalta. Ja kyse on jostakin niin latteasta ja tympeästä kuin parlamenttivaalit ja kysymys eurojäsenyydestä. Olemmeko joutuneet takaisin tilanteeseen, jossa merkittävät reformit sittenkin tulevat pystyyn kuolleilta näyttäneiltä porvarillisen politiikan instituutioilta? Näkemättä on vielä, mihin asti Syriza lopulta kykenee. Ohittavatko muut euromaat ja Kreikan kapitalistiset instituutiot uuden parlamentin ja pyyhkivät äänestäjien päätöksillä perseensä? Ajautuuko Kreikka samanlaiseen tilaan kuin Palestiina, ja kykeneekö Syriza tuolloin estämään sitä ajautumasta väkivaltaiseen konfliktiin tai jopa sisällissotaan? Tässä tapauksessa ainakin katoaisi kreikkalaisten viimeinenkin usko demokratiaan ja olisimme kenties samanlaisessa tilanteessa kuin Argentiina 2000-luvun alussa, jossa vanhan poliittisen eliitin käskettiin yksinkertaisesti painua vittuun. Vai antavatko troikka ja muut kuitenkin periksi niin, että avautuu mahdollisuus rahajärjestelmän muutoksille? Nämä kysymykset eivät tule ratkeamaan parlamentaaristen instituutioiden sisällä vaan niiden ulkopuolisissa kamppailuissa. Ratkaisevaa on kykenevätkö kreikkalaiset ja eurooppalaiset liikkeet jatkamaan murtumaa, joka Euroopan talouspoliittiseen tasapainoon Syrizan mahdollisen vaalivoiton myötä syntyisi. On myös selvää, ettei Syrizan menestys ja mahdollinen voitto tule tyhjästä eikä ole luonteeltaan pelkästään parlamentaarinen. Sen taustalla ovat vuosia jatkuneet liikkeet ja kamppailut, eivätkä pelkästään anarkistien mellakat vaan yksinkertaisesti se, että ihmiset ovat tottuneet järjestämään jokapäiväisen elämänsä romahtaneista valtion ja markkinoiden instituutioista riippumatta. Kun ihmiset ostavat jo perunansa ja lampaanlihansa suoraan tuottajien kuorma-autoista, ei pelotteluilla siitä, mitä kauheuksia leikkauksista kieltäytymisestä tai jopa eurosta eroamisesta seuraisi, enää ole niin suurta valtaa. (Kreikkalaiset 6 / 12

7 viljelijät, jotka saapuvat kuorma-autoillaan kaupunkeihin myymään tuotteitaan, näyttävät tässä jatkavan ikivanhaa kulkukaupustelun, colportagen, perinnettä, joka on Fernand Braudelin mukaan läpi historian ollut keskeinen keino kääntää nurin pyhien markkinoiden sietämätön ylivalta.) Juuri arkipäiväisen elämän itsenäisen järjestämisen uudet instituutiot niin Kreikassa kuin muissa Euroopan metropoleissa (Indignados/Occupy-leirit) ovat avanneet tilan, jossa euro nykyisessä muodossaan on mahdollista tuhota ja Euroopan rakennusprosessi avata uudestaan. Miten tämä sitten tapahtuu? Mikä siis on se tapa, jolla Euroopan poliittisen tilan ja rahoitusjärjestelmän uudelleen järjestäminen on mahdollista? Tuleeko Kreikka eroamaan eurosta ja tulisiko sen erota? Kysymykseen siitä, pitäisikö Kreikan erota, minulla ei ole varmaa vastausta, mutta näyttää siltä ettei Kreikka tule eurosta oma-aloitteisesti eroamaan. Vaikka Syriza voittaisi vaalit, se on ilmoittanut, että haluaa pitää Kreikan eurossa, eikä sillä näytä ainakaan olevan mahdollisuutta saada euroeron taakse kahden kolmasosan enemmistöä uudessakaan parlamentissa. Siksi on erotettava kysymys, eroaako Kreikka yksipuolisesti (tai tulisiko sen erota) siitä, tulisiko euroalue kokonaisuudessaan hajottaa euromaiden yhteisellä päätöksellä. On toki myös pidettävä mielessä, ettei nykyisen euron hajoaminen millään tavoin merkitse Euroopan poliittisen projektin hajoamista. Sen sijaan, että monet kysyvät, onko Syrizalla kanttia irrottaa Kreikka eurosta, olennaisempi kysymys tulee olemaan, onko troikalla tai Saksalla kanttia tuhota euroa, jos Kreikka Syrizan johdolla kieltäytyy leikkauksista. Kreikkaa nimittäin suojelee pitkälti vanha velkojan ongelma: velallisen tappaminen johtaa velkojen lopulliseen menettämiseen. EKP omistaa Kreikan valtion velkakirjoja 40 miljardin euron arvosta, ja Kreikan valtio on suoraan sille velkaa 130 miljardia euroa ( Target 2 ). Kaiken kaikkiaan Kreikan valtio on Euroopan hallituksille ja pankeille velkaa noin 290 miljardia. Eroamisen seurauksena suuri osa tästä velasta jäisi oletettavasti maksamatta. Euron hajoamisesta taas on arvioitu seuraavan alueen taloudelle kokonaisuudessaan miljardin euron tappiot. Jos eroaminen tapahtuisi hallitusti eikä se vaikuttaisi muiden euromaiden talouksiin oleellisesti, tappiot muille euromaille voisivat jäädä parhaimmillaan vain noin 1,6 prosentin bruttokansantuotteen pudotukseen. Mikäli euro hajoaisi kokonaan, on jopa Saksan BKT:n arvioitu ensimmäisenä vuonna supistuvan 8,2 prosenttia. Velkojen menettämisen ongelma tulee tietenkin olemaan Kreikkaan verrattuna moninkertainen Espanjassa, jonka pankkisektori on kooltaan merkittävästi suurempi. Eikä kukaan sen enempää Espanjassa kuin muuallakaan ei usko, että nyt pyydetty oletettavasti noin 100 miljardin euron apupaketti riittäisi kuin ensi hätään. Idioottimaisista leikkausohjelmista kieltäytyminen taas olisi epäilemättä ainoa mahdollisuus pelastaa euroalue ja avata uudelleen kamppailu sen tulevaisuudesta, kuten Yanis Varoufakis huomauttaa Le Mondessa. Näyttää selvältä, että Kreikan kamppailu tulee tapahtumaan Euroopan sisällä, mutta sitä vastaan. Mitä suuremmiksi tappiot arvioidaan, sitä enemmän yhteisvaluutan yhteisen perustan puuttuminen tulee näkyviin: kreikkalaisten äänet troikkaa vastaan ovat ilmaus euron, rahan poliittisen perustan puuttumisesta. Kreikkalaiset haluavat euron, yhteisen rahan, mutta eivät sen takana olevaa politiikkaa ja taloudellista järjestystä. 7 / 12

8 Juuri kukaan ei epäile, etteivätkö leikkaukset ajaisi Kreikan yhä syvemmälle lamaan. Troikan pakottamat leikkaukset ovat heikentäneet talouskasvua niin, että sen edelleen arvioidaan laskevan ainakin 3 % vuodessa. Julkisen velan arvioidaan vuonna 2012 edelleen nousevan, prosenttiin BKT:sta. Hedge fundit vaativat uusia takuita maksukyvystä, ja sitä varten luodaan alati uusia yksityistämisohjelmia. Samalla luottoluokitusten laskut lisäävät uuden velan hintaa. Sijoitusrahastoille tämä kaikki sopii toki paremmin kuin hyvin. Viime aikaiset yritykset pelastaa euroa leikkauksista huolimatta ovat ajautuneet sellaisiin järjettömyyksiin, ettei liene epäilystä siitä, että jälleen kerran ainoastaan pääoman ylivaltaa vastaan asettuvat yhteiskunnalliset kamppailut voivat luoda tien ulos kriisistä. Toukokuun puolivälissä Kreikan valtio lainasi Euroopan rahoitusvakausmekanismilta 4,2 miljardia euroa ja maksoi ne välittömästi EKP:lle sen aiemmin markkinoilta ostamien velkakirjojen lunastamiseksi. Operaatio kasvatti jälleen Kreikan velkaa, mutta toi EKP:lle 840 miljoonan voitot (koska se oli ostanut velkakirjat 20 % alennuksella). Samalla viikolla Espanjan hallitus pääomitti suurilla summilla espanjalaisia pankkeja. EKP taas antoi espanjalaisille liikepankeille suuria (1 % koron) lainoja, jotka ne sitten lainasivat pelastajalleen eli Espanjan valtiolle yli 6 % korolla. Näihin järjettömyyksiin suostuessaan Kreikan ja Espanjan on taas täytynyt hyväksyä leikkaukset, jotka ajavat ne yhä suurempaan ahdinkoon. On varsin selvää, että nykyinen yhteisvaluuttajärjestelmä on yhtäältä puhtaasti finanssimarkkinoiden tuote ja niiden tarpeita täyttävä instituutio, jonka ainoa rahapoliittinen väline on ollut lyhyen aikavälin korkojen säätely luvulla EKP on heikosta kasvusta ja työllisyydestä huolimatta pitänyt korkotasoa selvästi esimerkiksi Yhdysvaltoja ylempänä. Tämä rahapolitiikka on hyödyttänyt ennen kaikkea hedge fundeja, koska eurosijoituksista on tullut niille hyvin houkuttelevia. Euron suuria voittajia ovat François Chesnaisin mukaan nimenomaan julkisten ja yksityisten obligaatioiden markkinoilla toimivat sijoitusinstituutiot. EKP:n politiikan ansiosta euron kurssi on säilynyt hyvin korkeana, ja siitä taas ovat hyötyneet ennen kaikkea suuret pankit ja yritykset, jotka ovat voineet ostojen ja fuusioiden kautta laajentaa toimintojaan ulkomaille. Espanjalaisesta Santanderista on sen ansiosta tullut Latinalaisen Amerikan suurin pankki. Toisaalta ja vielä välittömämmin rahaliitto on luotu Saksan taloudellisten etujen ajamiseksi, kuten Jacques Sapir osoittaa kirjassaan Faut-il sortir de l euro?. Perustamissopimuksiin liittyvien toimenpiderajoitusten tarkoituksena on ollut nimenomaan tämä. Maastrichtin sopimukseen 1993 kirjattu yleinen kompromissi tarkoittaa nimittäin ennen kaikkea sitä, että saksalaisten yritysten tuotteille taataan rajoittamaton pääsy naapurimaiden markkinoille ja vaihtarina ne saavat matalan korkotason. Ne saavat siis edullista lainaa, jolla voivat ostaa saksalaisia tuotteita! Troikan houre koko Euroopan muuttamisesta talouskurin kautta valtavaksi Saksaksi, jossa palkat ovat matalia, kotimainen kulutus surkeaa, mutta vientiteollisuus kilpailukykyistä, edellyttäisi tietenkin, että Euroopan tuotteet kyettäisiin ostamaan jossain päin maailmaa. Tällaista kysyntää ei kuitenkaan mistään näytä löytyvän varsinkaan, kun Kiina noudattaa nimenomaan pikemminkin Saksan mallia. Rahaliitossa keskeistä on ollut tietenkin valuutan vakauttaminen, mikä on tarkoittanut 8 / 12

9 pyrkimystä ankaraan talouskuriin alusta pitäen, mutta tämänkään tavoitteena ei ole ollut niinkään finanssimarkkinoiden palveleminen vaan Saksan väestön ikääntymisestä johtuvien valtiontalouden ongelmien ratkaiseminen. Saksassa säästämisaste on jo 1990-luvun lopulta ollut eurooppalaista keskitasoa runsaasti korkeampi ja kotimainen kulutus matalampaa, ja eurojärjestelmän tavoitteena on ollut ennen kaikkea näiden pakkosäästöjen arvon suojeleminen. Kuten Sapir kirjoittaa, tätä varten Saksan hallitukset eivät nähneet parempaa keinoa kuin alistua yhä enemmän finanssimarkkinoiden logiikalle. Yhteisvaluutta liittyy siis kiintesti Saksan malliin, jossa säästöjen vieminen finassimarkkinoille sekä työehtojen ja sosiaaliturvan heikennykset (Hartz IV) ovat luoneet prekaarin täystyöllisyyden mallin: matalat palkat ja sosiaaliturvan kautta toimiva ankara kontrolli, jonka tarkoituksena on pakottaa palkkatyöhön keinolla millä hyvänsä. Yhdessä vientiteollisuuden erikoistumisen kanssa se on tehnyt yhteisvaluutasta euroalueen sisäisten konfliktien kiihdyttämisen välineen. Euro onkin oikeastaan ollut, kuten Michel Aglietta toteaa (Zone euro éclatement ou fédération?, Michalon, 2012), vieras valuutta kaikille muille maille paitsi Saksalle, jonka talouden vaatimusten mukaiseksi yhteisvaluuttajärjestelmä on rakennettu ja jonka taloudellisia etuja EKP on kaikin keinoin puolustanut. Jo historiallisesti yhteisvaluuttajärjestelmä on perustunut 1990-luvulla siihen, että muiden maiden valuuttakurssit sidotaan D-markkaan. Muille maille euro onkin ainoastaan toiminut niiden kilpailukykyä haittaavana vieraana valuuttana, jonka kurssi on pakonalaisesti vakaa. Taloustieteilijä Sergio Rossi on myös huomauttanut, ettei euro oikeastaan ole maiden yhteinen valuutta muuten kuin nimellisesti, sillä yhteisen maksujärjestelmän puuttuminen merkitsee, että ostovoiman siirrot eri euromaiden välillä tehdään nimellisissä eikä reaalisissa hinnoissa: tämä on osaltaan ruokkinut sitä, että Saksan vientiteollisuuden tuotteita velaksi ostaneet maat ovat velkaantuneet niin tolkuttomasti. Hämärä järjestely, jossa euro on ulkoinen valuutta kaikille euromaille, mutta Saksalle vähemmän kuin muille on verhottu keskuspankin neutraaliuden monetaristiseen doktriiniin. Käytännössä neutraalisuus tarkoittaa kuitenkin vain keskuspankin ja valtion erottamista siten, että keskuspankki ei toisin kuin suvereeneilla valtioilla toimi valtion viimekätisenä lainoittajana/rahoittajana, eikä valtio toisaalta takaa keskuspankin luomaa likviditeettiä. Mikäli rahan liikkeellelaskemista ei koordinoida valtion budjetin ja verotuksen kanssa, mikä sitä sitten määrittää? Tietenkin finanssimarkkinat, jotka ovatkin käyttäneet euron poliittista heikkoutta hyväkseen ja luoneet esimerkiksi Espanjan kiinteistökuplan, josta ne nyt sitten valtioiden tuella yrittävät pelastautua. Koska euron rahaluonne on epätäydellinen, on rahan luominen euroalueella tapahtunut entistä enemmän finanssimarkkinoiden käskyjen mukaan, sillä keskuspankin kyky taata rahan eli obligaatioiden likviditeettiä ei ole ratkaisevasti parempi kuin yksityisten liikepankkien. On siis selvää, ettei euroalueen kriisissä ole kyse valtion velkakriisistä vaan pankkikriisistä, johon liittyy poliittisen koordinaation (yhteisen talouspolitiikan puutteesta johtuva) kriisi. Euroalueella politiikka merkitsee nykyisin ainoastaan uskottavuutta velkakirjamarkkinoilla. Sijoittajien ja luottoluokituslaitosten miellyttäminen toimii tekosyynä palkkojen ja menojen leikkauksille, vaikka jopa luottoluokituslaitokset, niin S&P kuin Moody s ovat todenneet leikkauspakettien olevan taloudellisesta näkökulmasta järjettömiä. Jotta Euroopan rakentamisen poliittinen prosessi voitaisiin avata ja käynnistää uudelleen, olisi 9 / 12

10 Saksan nykyinen leikkauspolitiikan ja palkkamaltin ympärille kehittynyt poliittinen tasapaino ja eräänlainen taloudellinen nationalismi kyettävä hajottamaan. Tästä näkökulmasta euroalueen juridisen muodon purkaminen voisi kyllä olla olennaista, sillä se ainakin destabilisoisi Merkelin ja CDU:n ordoliberaalin hegemonian. Michel Aglietta arvioi, että päinvastoin kuin saksalaiset ehkä kuvittelevat, euron hajoaminen ajaisi Saksan vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin, koska uuden markan arvo tulisi välittömästi kohoamaan noin 30 % muihin valuuttoihin verrattuna. Saksalle elintärkeän vientiteollisuuden kilpailukyky heikkenisi, ja taloudellisen kasvun romahtaminen pakottaisi sen kohtaamaan keskeiset ongelmansa: aneemisen kotimaisen kysynnän, väestön ikääntymisen ja valtion itse asiassa varsin suuren velan. Toisaalta juuri siksi paniikkivisiot euron äkillisestä hajoamisesta eivät vaikuta erityisen uskottavilta, koska kaikesta moraalisesta höpinästä huolimatta Saksa lienee kovan paikan tullen valmis tekemään euron pelastamiseksi paljon enemmän kuin Merkel toistaiseksi ääneen myöntää. Koska Kreikan ero eurosta tai edes euron hajottaminen kollektiivisesti ei kuitenkaan näytä todennäköiseltä, on kamppailut Euroopan uudelleen rakentamiseksi kyettävä tuomaan tarvittaessa myös euron sisälle ja niiden on pyrittävä sen muuttamiseen aidosti yhteiseksi valuutaksi, joka ei palvele finanssimarkkinoiden etuja vaan perustulon ja prekaarin työvoiman tarvitsemien palveluiden rahoittamista. Perustulovaatimuksen ympärille olisi kyettävä organisoimaan kamppailuita, jotka tähtäävät koko Euroopan rahoitusjärjestelmän yhteiskunnallistamiseen. Miltä Euroopan uudelleen rakentamisen poliittinen tilanne ja strategia sitten näyttää? Jos Syriza voittaa, mitä voimme odottaa Kreikalta? Emme siis niinkään yksipuolista eroa eurosta, mutta selkeää on, että nykyisen eurojärjestelmän tuhoamiseen ja sen korvaamiseen uudella yhteisellä rahalla olisi pyrittävä, riippumatta siitä tapahtuuko tämä euron muodollisen lakkauttamisen ja kansallisten valuuttojen palauttamisen vai sen poliittisten perusteiden uudistamisen kautta. Siksi olennaista on, kuten Yanis Varoufakis kirjoittaa, että Kreikan on pelastus ohjelmista kieltäytyessään vaadittava näiden ohjelmien kumoamista myös muiden maiden, Irlannin, Portugalin, Espanjan ja Italian osalta. Tämä olisi Varoufakiksen mukaan ainoa mahdollinen tapa pelastaa euro, mutta se tulisi nähdäkseni johtamaan Maastrichtin sopimuksessa luodun eurojärjestelmän perustan ratkaisevaan uudistamiseen. Muualta kuin Kreikasta ei tällaista avausta nykyisin näytä kuitenkaan olevan mahdollista odottaa: Hollanden voitto Ranskassa tai Merkelin tappio Saksan paikallisvaaleissa tekevät Euroopan poliittisesta tilanteesta otollisemman leikkausohjelmien kumoamiseksi, mutta Hollande ei tule tekemään aloitetta. Vaikka Espanjan pankkisektorin tilanne on epäilemättä katastrofaalinen, ja Espanja on euroalueen kannalta huomattavasti merkittävämpi kuin Kreikka, ei näytä todennäköiseltä, että Rajoyn hallitus tulisi ainakaan nopeasti pyrkimään eroon eurosta. Hollanden voitolla on toki merkityksensä, sillä näyttää mahdolliselta, että nyt keskeiseksi poliittiseksi akseliksi talouskriisin ratkaisemisessa muodostuisi austerityä propagoineen Merkel Sarkozyn sijaan kasvun luomiseen keskittyvä Obama Hollande -akseli (Yhdysvalloissa on nimittäin oivallettu jo pitkään, kuten Ben Bernanke jälleen toisti 7. kesäkuuta kongressin yhteistalouskomitealle, että euroalueen kriisi on merkittävä ongelma myös Yhdysvaltain taloudelle). Jos sitten Kreikan on vaadittava austerityn lakkauttamista koko Euroopassa, on myös selvää, ettei Kreikka eikä varsinkaan sen hallitus yksin kykene muuttamaan Euroopan rahapoliittista suuntaa. Ratkaisevaa on, kykenevätkö eurooppalaiset liikkeet pitämään auki ja laajentamaan 10 / 12

11 sitä poliittista tilaa, jonka Syrizan vaalivoitto ja leikkauksista kieltäytyminen mahdollisesti tulevat avaamaan. Jos Frankfurtissa keskusteltiin siitä, onko kyse solidaarisuudesta velkaantuneille maille vai myös saksalaisten ja suomalaisten omasta kamppailusta, ratkaiseva kysymys Frankfurtin jälkeen on, kyetäänkö muualla Euroopassa luomaan eurooppalainen liike, joka ei vain ilmaise solidaarisuutta Kreikalle vaan kykenee rakentamaan koko Euroopassa samanlaisen poliittisen avauman. Liike ei nähdäkseni voi tulla vaatimaan paluuta kansalliseen suvereenisuuteen eikä edes kansallisiin valuuttoihin, esimerkiksi funktionaaliseen keskuspankkirahoitukseen kansallisella tasolla. Monet ovat mananneet esiin Argentiinan 2000-luvun alun esimerkin, mutta on toisaalta selvää, että Argentiinan asema maailmankaupan kokonaisuudessa oli toisenlainen eikä Argentiina ollut välittömästi osa dollarin valuuttajärjestemää. Mikäli Argentiinasta olisi otettava jonkinlaista oppia, niin nimenomaan sen suhteen, että valtioon palaamisen ja kansallisen suvereenisuuden haikailu ovat johtaneet siihen, että Kirchnerien hallitukset ovat epäonnistuneet vastaamaan uuden työvoiman tarpeisiin. Ainoa keino ulos kriisistä, joka voi hyödyttää työvoimaa eikä pelkkiä kapitalisteja, on itsenäisen yhteistuotannon rakentaminen ja investoiminen siihen euroopanlaajuisesti rahoitettavan perustulon kautta. On siis kyettävä vahvistamaan niitä ihmisten yhteisen toimeliaisuuden muotoja, jotka jo ovat olemassa palkkatyön ulkopuolella eikä uskottava äitien, isien tai moraalisetien vaatimuksia työurien pidentämisestä. Elinkeinoelämän keskittyessä usuttamaan poliiseja toimeliaan nuorison kimppuun, ei työn ja toimeentulon luomista voida odottaa keneltäkään muulta kuin meiltä itseltämme. Ja työllistämään itsensä, rakentamaan itse omat tuotannon muotonsa Euroopan prekaarit ovat toki jo tottuneet aivan kuten talouskurin ruoskimat kreikkalaiset! Vuosisatojen ajan saksalaiset ovat pyrkineet tekemään kreikkalaisista valoisia ja rationaalisia, porvarillisen Euroopan hyveellisiä ja kohtuullisia esi-isiä: Winckelmannin kuvitelmissa Ateenan pakanalliset temppelit kimalsivat yhtä puhtaina ja tahrattomina kuin Frankfurtin pilvenpiirtäjien skylinet ikään. Kuitenkaan nämä pyrkimykset eivät onneksi ole onnistuneet. Fantasiat puhtaan valkoisesta marmorista osoittautuivat nopeasti pelkiksi houreiksi, kun arkeologiset tutkimukset osoittivat, että temppelit oli maalattu räikeän dionyysisin värein. Félix Guattari totesi jo vuonna 1992 Kreikan televisiolle antamassaan haastattelussa juuri Emujäsenyydelle annettuihin talouskurikriteereihin liittyen: Kreikka on Euroopan huono oppilas. Siinä on koko sen merkitys. Onneksi on huonoja oppilaita kuten Kreikka, jotka sotkevat asioita. Jotka kiistävät tietyn saksalais-ranskalaisen normalisoinnin jne. Olkaa siis edelleen huonoja oppilaita ja me säilymme hyvinä ystävinä. Nyt kysymys kuuluukin: miten suomalaisista, saksalaisista ja ranskalaisista voi tulla yhtä huonoja oppilaita? Ei liene muuta vaihtoehtoa kuin jättää nykyinen Eurooppa, porvariston sivilisaatio ja painua helvetin syvyyksiin. 11 / 12

12 Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Revalvaatio.org Päiväni on käynyt mailleen; jätän Euroopan. Meri-ilma polttaa keuhkojani. Kaukaiset ilmastot parkitsevat minut. Uin, rouhin ruohoa, metsästän ja poltan; juon väkijuomia, vahvoja kuin sula metalli, (Rimbaud: Kausi helvetissä) Jos Goethen Frankfurt on muuttunut taantumuksellisen väkivallan keskukseksi, on lähdettävä Euroopasta vallankumouksellisten runoilijoiden mukana palatakseen takaisin rautaisin jäsenin, ahavoitunein ihoin, silmät raivosta kiiluen. Vain kova, finanssikapitalistien eduista piittaamaton pakanarotu voi luoda aidosti yhteisen rahan, joka vapauttaa itsenäiseen ja yhteiseen työhön: Minulla on kultaa: olen joutilas ja raaka. 12 / 12

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Pohdintaa Syyskuu 2012 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Suuralueiden väestö 1975-2050, keskiennuste 2 Teollisuustuotannon kehitys maailmassa alueittain

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala 20.04.2013 Euro-kriisin synnystä Euron ja USA:n kriisissä samoja piirteitä Erityisesti Saksan säästämisen ylijäämä virtasi muihin Euro-maihin kuten Espanjaan

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 10.9. 8.10.2012 12.10.2012 1 Luennon sisältö 1. Työttömyys kapitalismin ongelmana 2. Työttömyys ja kysynnänsäätely

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Rahoitusjärjestelmän vakaus 2. Maailman ja Suomen talouden näkymät 3. Euroalueen inflaatio ja rahapolitiikka

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016 Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/2011 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 19.9.2011 1 Aiheet Maailmantalouden näkymät heikentyneet Suomen Pankin maailmantalouden kasvuennustetta laskettu Riskit

Lisätiedot

Espanjan talouskriisi osa 1: Romanssi Euroopan santarmeista

Espanjan talouskriisi osa 1: Romanssi Euroopan santarmeista Espanjan talouskriisi osa 1: Romanssi Euroopan santarmeista Author : lotta 1 / 7 2 / 7 Eivät he itke, kovat / lyijykallot on heillä / ja sielut lakeerinahkaa [...] ja aivoissa piilee heillä / pistoolien

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

Euroalueen velkakriisi ja Suomi. Sixten Korkman, 1.11.2012 VATT

Euroalueen velkakriisi ja Suomi. Sixten Korkman, 1.11.2012 VATT Euroalueen velkakriisi ja Suomi Sixten Korkman, 1.11.2012 VATT Euroalue on syvällä suossa, vaarana on Eurooppa-laajuinen pankkikriisi talouden lama (ei vain taantuma) sosiaalisten ongelmien vaikeutuminen

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Erkki Liikanen Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Euro & talous 1/2017 Julkinen 1 Esityksen sisältö 1. Rahapolitiikka voimakkaasti kasvua tukevaa 2. Euroalueen kasvu vahvistunut,

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

TÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus 25.11.2012

TÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus 25.11.2012 TÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus 25.11.2012 Patrizio Lainà sihteeri Suomen Talousdemokratia ry Agenda Nykyinen pankkijärjestelmä Täysvarantopankkijärjestelmän

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi Ajatuspaja Libera on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja itsenäinen ajatuspaja, joka tukee ja edistää yksilönvapautta, vapaata yrittäjyyttä, vapaita markkinoita ja vapaata yhteiskuntaa. Tervetuloa keskustelemaan

Lisätiedot

Toistuuko 1990-luvun lama?

Toistuuko 1990-luvun lama? Toistuuko -luvun lama? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Mitä -luvun lamassa tapahtui? Lama rajoittui Suomeen ja Ruotsiin, muualla lievempi taantuma Syinä liberalisointi,

Lisätiedot

Raha ja velka. Mundus Socialis 16.7.2010. Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com

Raha ja velka. Mundus Socialis 16.7.2010. Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com Raha ja velka Mundus Socialis 16.7.2010 Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com Mitä raha on? Rahan tehtävät Perinteisesti Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vai? Vaihdon kohde Arvon heiluttaja Ihmisarvon

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Ankeudesta aurinkoon Loppu investoin1lamalle. Jussi Ahokas & Lauri Holappa 1.4.2015

Ankeudesta aurinkoon Loppu investoin1lamalle. Jussi Ahokas & Lauri Holappa 1.4.2015 Ankeudesta aurinkoon Loppu investoin1lamalle Jussi Ahokas & Lauri Holappa 1.4.2015 Esityksen sisältö 1. Suomi ei ole rakenteellisessa kriisissä 2. Suomen talouskriisi kysyntäkriisinä 3. Poli1ikkasuositukset

Lisätiedot

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä TU-91.1001 KERTAUSTA Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä 1 Yrityksen tasapainohinnan ja määrän määräytyminen Yritys maksimoi/minimoi

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Pankkien osakkeenomistajille ja velkasijoittajille suurempi vastuu pankin kriisissä

Pankkien osakkeenomistajille ja velkasijoittajille suurempi vastuu pankin kriisissä BLOGI Pankkien osakkeenomistajille ja velkasijoittajille suurempi vastuu pankin kriisissä 9. 1 2. 2 0 1 5 B L O G I S a m i P y y k ö n e n Vuosia on keskusteltu siitä, että sijoittajavastuun toteutuminen

Lisätiedot

Vaihtoehto eurokriisille

Vaihtoehto eurokriisille Vaihtoehto eurokriisille Author : admin Vaalien alla on keskusteltu vakausmekanismista, mutta ei eurokriisistä. Taitaa olla kevät. Lämmittää, kun toimittajat vittuilee poliitikoille. Vituttaa, kun toimittajat

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8. Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot