9.5. Kylämarkkinat s. 18. Kylien tapahtumakalenteri. Maaseudun kehittämiseen rahoitusta s.8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "9.5. Kylämarkkinat s. 18. Kylien tapahtumakalenteri. Maaseudun kehittämiseen rahoitusta s.8"

Transkriptio

1 Kesä kylissä esittelee kylätoimintaa ja maaseudun monipuolista osaamista kesällä Kylämarkkinat s. 18 Kylien tapahtumakalenteri s. 10 Maaseudun kehittämiseen rahoitusta s.8 Kesä kylissä esittelee kylätoimintaa ja maaseudun monipuolista osaamista kesällä 2009

2 2 Kylä lähelläsi KYLÄ LÄHELLÄ Kesä Päijät-Hämeen kylissä 2009 lehdessä on juttuja kylistä, kylien ihmisistä ja tekemisestä Päijät-Hämeen maakunnan alueella. Lehden keskiaukeamalla on Tapahtumakalenteri, sen avulla kylät kutsuvat Teidät tapahtumiinsa Kuluneen vuoden aikana tapahtumat ovat vyöryneet ennalta arvaamattomalla vauhdilla niin maailmalla kuin meilläkin. Asioiden kulkuun voimme kukin vaikuttaa aina jollakin tavalla: pienistä asioista kasvaa aina vähän isompia ja suurempia, kunhan osataan ne kanavoida viisaasti yhteiseen hyvinvointiin. KYLÄ LÄHELLÄ v teemamme on moniselitteinen asia. Kylä on perusyksikkö asumisen yhdyskuntana hajaasutusalueella eli maalla. Kylissä yhdistykset ovat keskeisiä toimijoita. Niiden kautta voidaan vahvistaa paikallisuutta. Yhdistykset lisäävät yhteisöllisyyttä. Kylien yhdistykset ovat oiva verkostoutumisen muoto ja yhteistyön rakentaja. On sinänsä sama, mikä yhdistys kylässä tekee tämän tai sen asian, pääasia on että ihminen hyötyy ja tulee huomatuksi. Yhteisöllisyyden myötä kylä voi olla tavallaan läheinen ei vaan lähellä. Päijät-Hämeessä on vireillä useampia kuntaliitossuunnnitelmia ja varmasti lähitulevaisuudessa lisääkin. Näen kylien roolin kasvavan tämän kehityksen myötä. Juuri hyväksytty viides valtakunnallinen maaseutupoliittinen kokonaisohjelma antaa myös ymmärtää näin. Siksi kannustan kyliä miettimään tulevaisuuttaan ja tekemään uuden taulukkomuotoisen kyläsuunnitelman. Niiden avulla on mahdollista kylien yhteistyön kunnan kanssa voimistua yhteisten pelisääntöjen rakentamiseksi. Kyläsuunnitelmaa kannatta päivittää vuosittain. Päijät-Hämeen kylät ry auttaa mielellään kyläsuunnitelmien teossa ja päivityksessä Päijät-Hämeen kylät ry edistää maaseutua vahvistavia hankkeita. Kylä välittää vauhtiin hanke päättyi Toiminta jatkuu isolla 4 maakunnan yhteishankkeella (Päijät-Häme, Kanta-Häme, Uudenmaan ja Varsinais-Suomi) Kylä välittää. Hanke käynnistyy heti, kun rahoituksesta saadaan varmuus. Hankkeen projektipäällikkö tulee toimimaan Päijät-Hämeen kyläasiamiehenä. Hän tulee auttamaan kyläsuunnitelmien teossa. Pitkäaikaistyöttömien työllistämishanke on myös suunnittelussa. Kylien tekemättömille töille tullaan etsimään tekijöitä ja samalla auttamaan pitkäaikaistyöttömiä löytämään sopivaa työtä. Hanke liittyy Suomen kylätoiminta ry:n työllistämisen edistämiseen ja vastaavia hankkeita tulee myös toisiin maakuntiin. Innostan Teitä, ihmiset rohkeasti lähtemään mukaan näihin erilaisiin kylien yhdistysten toimiin. Niiden avulla saadaan isoja asioita tehdyksi lähidemokratiassa ja toki suuremmissakin fääreissä. Maakunnallinen kyläpäivä oli Liipolan kaupunkikylässä Lahdessa, joka on Vuoden Kylä 2008 Päijät-Hämeessä. Kiitokset Liipolan Lähiöseuralle ja sen kumppaneille päivän järjestelyistä. Äitienpäivän aattona lauantaina 9.5. kylien väkeä esittäytyy Kylämarkkinoilla Lahden satamassa. Päijät-Hämeen kylät ry toimii tapahtuman järjestäjänä. Markkina teemana KYLÄ LÄHELLÄ, varmasti teema herättää kysymyksiä, näkökulmia, keskustelua... Suuri KIITOS kaikille Teille, jotka olette kirjoittaneet, lähettäneet kuvia, tapahtumatietoja, sekä ilmoittaneet tässä lehdessä, myös lehden toimituskunnalle KIITOS. Lämmintä ja Hyvää kesää kaikille ja mukavia hetkiä kesätapahtumissa KYLISSÄMME LÄHELLÄ! HANNU MARKKANEN Päijät-Hämeen kylät ry, pj Kylä välittää KYLÄ VÄLITTÄÄ viittaa kylien keskeiseen asemaan yksittäisen asukkaan ja julkisen sektorin välissä. Kylien yhdistykset toimivat asukkaidensa ajatusten ja toiveiden välittäjinä kuntiin ja viranomaistahojen suuntaan. KYLÄ VÄLITTÄÄ, kun se toimii paikallisena välittäjänä palvelujen tarvitsijoiden ja tuottajien välillä ja saattaa nämä yhteen. KYLÄ VÄLITTÄÄ myös käytännön toimin. Kylä voi olla välittävä lähiyhteisö, joka pitää huolta asukkaistaan ja ympäristöstään. Päijät-Hämeen kylät ry:llä on vireillä Kylä välittää kehittämishanke, jossa kylien vaikutusmahdollisuuksista huolehtiminen on keskeistä sisältöä. Vaikuttamisessa apuna käytetään ajantasaisia kyläsuunnitelmia. Niiden tekemisestä on jälleen innostuttu. Kunnissa nähdään myös taulukkomalliset kyläsuunnitelmat hyvänä välineenä saada kylien tarpeita kootuksi. Kunnan ja sen kylien yhteistyön järjestäminen säännölliseksi ja toimivien pelisääntöjen rakentaminen tähän on myös hankkeen ohjelmassa. Päijät-Hämeessä tässä ollaan hyvällä mallilla, sillä useassa kunnassa toimii kyläneuvottelukunta ja kunnassa on kylien ja maaseudun kehittämiseen nimetty virkamies. Hanke kattaa neljä eteläsuomalaista maakuntaa, Päijät-Hämeen lisäksi Kanta-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen. Kun neljä maakunnallista kyläyhdistystä ja neljän maakunnan kyläasiamiehet auttavat kyliä samaan asiaan panostaen, tulee kylätoiminnalle painoarvoa myös valtakunnallisesti. Koulutuskeskus Salpaus, maakunnallinen ammatillinen oppilaitos, tuo hankehakijana kokonaisuuteen monenlaista osaamista. Salpauksessa on myös monenlaista lyhyttä ja pitkää koulutusta tarjolla, joka hyödyttää vaikka yrittäjyydestä kiinnostuneita. Yhdistykset ovat keskeisiä paikallisuuden vahvistamisessa. Maaseudulla ja kylissä on monia yhdistyksiä, jotka järjestävät erilaisia rientoja, tapahtumia tai juhlia. Ihmiset kokoontuvat yhteen ja toimivat yhdessä. Tämä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja sitä että kylissä on hyvä elää. ELINA LEPPÄNEN Kylä välittää vauhtiin Leader-hanke Elina Leppänen ja Padasjoen kunnan kyläyhteyshenkilö, maaseutuasiamies Matti Järvinen Nyystölän kyläsuunnitteluillassa maaliskuussa KUVA: IRMA PELTOLA JULKAISIJA: Päijät-Hämeen kylät ry TOIMITUSKUNTA: Sirpa Kerppilä, Elina Leppänen TAITTO- JA SIVUNVALMISTUS: Koulutuskeskus Salpaus, graafisen viestinnän media-assistentti opiskelijat KANNEN KUVAT: Karoliina Skyttä: Tapio Kiviniemi: Kylämarkkinat 2008 PAINOS kpl PAINO Esa Print Oy, Lahti Kesä Päijät-Hämeen kylissä lehti on maksuton. Irtojakelu toukokuun alusta eri puolilla Päijät-Hämettä, Lahdessa kylämarkkinoilla sekä muissa tapahtumissa. PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY Päijät-Hämeen kylät ry on maakunnallínen kyläyhdistys, joka toimii kylien kehittämisen, asukas- ja kylätoiminnan sekä maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseksi. Yhdistys rakentaa yhteistyötä kylien, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Päijät- Hämeen kylät järjestää vuosittain toukokuussa Kylämarkkinat Lahden satamassa. Yhdistys järjestää maakunnallisen kyläpäivän vuoden kylän kanssa sekä muita tilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Kehittämishankeyhteistyötä on ollut Koulutuskeskus Salpauksen kanssa vuodesta 2002 lähtien.

3 Maallemuutto 3 Eteläisessä Kärkölässä, keskellä Uudenkylän ikivanhaa kulttuurimaisemaa kiemurainen Mansikkakuja kutsuu ohikulkijaa poikkeamaan tieltä ja pysähtymään hetkeksi pienen elämyksen äärelle. Vanhan, huolella ja rakkaudella kunnostetun navettarakennuksen pihapiiriin levittäytyvät puutarhan taimet ja kukkaset. Sisällä navetassa vieraan eteen avautuu yllätyksellinen maailma; kauniita, käytännöllisiä ja esteettisiä kodin esineitä, kahvilan tuoksuja ja välitön, lämmin tunnelma. Yrittäjä Terhi Kaalamo tervehtii tulijoita hymyillen. Yrittäjyys on aina ollut haaveeni, mutta missä, miten ja koska tuon haaveen voisi toteuttaa, oli pitkään avoin kysymys. Unelma toteutui kuin vahingossa, kun päädyimme monen sattuman kautta Kärkölään ja löysimme kodin maalta. Maalla kaikki on mahdollista Alkujaan vantaalainen Terhi on ehtinyt kouluttautua verhoilijaksi ja lähihoitajaksi, nähdä maailmaa ja rakentaa uraa mediamyynnin alalla. Vähitellen pitkä työkokemus kaupan alalta vahvisti tunnetta siitä, että oma paikka löytyy asiakaspalvelun, myynnin ja markkinoinnin parista. Tradenomin opinnot antoivat erinomaisia eväitä myös tulevaan yrittäjyyteen. Ensimmäisen vuoden täällä asuessamme kävin vielä muualla töissä. Ajoin päivittäin töiden vuoksi km ja harmittelin, kun en ehtinyt nauttia kauniista asuinympäristöstämme. Ajatus yrittäjyydestä alkoi vähitellen houkuttaa yhä enemmän. Myös se, että lähes kaikki naapurit työllistivät itsensä yrittäjinä, oli kannustavaa. Terhin oma yritys Pioni ja Piironki avasi ovensa kesällä Liikeidea syntyi harkiten. Terhi pohti mahdollisuuksia muun muassa koirahoitolan tai hevosalan yrityksen perustamiseen pitkäaikaisten ja rakkaiden harrastustensa pohjalta. Henkilökohtainen myyntityö tuntui kuitenkin omimmalta. Olen aina ollut kiinnostunut kodista ja esteettisistä asioista kotiympäristössä. Myös ympäristö Uudessakylässä on henkeäsalpaavan kaunis, ja halusin jakaa sen. Asiakkaan kokema hyvän olon tunne syntyy monista tekijöistä ja silloin ostotapahtumakin saa muuta sisältöä, kuin että tavara vain vaihtaa omistaa. Pioni ja Piironki on toiminnassa 7 kuukautta vuodessa kuutena päivänä viikossa, ja silloin yrittäjän päivät ovat ympäripyöreitä. Puoliso Mikko Hillu käy töissä Hollolassa, ja toimii vapaa-ai- kanaan yrityksessä yleismiehenä. Anoppi ja yrityskumppani Ulla Hillu auttaa myymälässä viikonloppuisin, muutoin arjesta huolehtii Terhi yksin. Iloisesti yllättyneet, tyytyväiset asiakkaat ovat arkipäivän suuri ilon lähde. - Maaseudulla kaikki on mahdollista. Vahvuutemme on, että voimme tuottaa elämyksiä. Tuotteen ja palvelun on oltava sellaisia, joiden vuoksi ihmiset ovat valmiita tulemaan satojen kilometrien päästä vain tullakseen juuri sinun yritykseesi. Ensimmäinen vuosi yrittäjänä on ylittänyt odotukset monella tavalla. Uudet ideat odottavat toteuttamistaan, ja oma paikka vanhassa ja tiiviissä kyläyhteisössä on löytynyt mutkattomasti. Lähistöllä sijaitsevien Pekkalan mansikkatilan, Uotilan kuusimyynnin ja käsityöpaja Lauraliinan kanssa markkinoidaan toimintaa yhdessä, ohjataan asiakkaita naapuriyritykseen ja haetaan voimaa toinen toisistaan. Yhdessä ollaan enemmän. Mikään ei olisi ollut niin helppoa ja mahdollista, jos kylän ihmiset eivät olisi olleet niin täysillä tukemassa meitä. He ovat kaikin tavoin viestineet, että nuoret ihmiset ja uusi yritystoiminta ovat tervetulleita. Pionista ja Piirongista on lyhyessä ajassa muodostunut kyläläisten ja kesä-asukkaiden kohtaamispaikka. Terhin ja Mikon tila on elänyt monenlaisia vaiheita 500-vuotisen olemassaolonsa aikana luku on kääntänyt talon historiassa uuden lehden. Uuden kodin suojissa Terhi kokee eläneensä viimeisen vuoden aikana todeksi monia unelmiaan. - Kärkölä on ensimmäinen paikka, jonne koen kasvattavani juureni. Kotikunta on minulle tärkeä. Kaipaan silti elämääni jatkuvasti uusia haasteita. Kun on sellainen hetki, että oma yritys nukkuu, silloin voi tehdä niitä asioita, joita ei ehdi sesongin aikana toteuttaa. Teksti ja kuva ANU SIPILÄ Punainen tupa ja perunamaa Aikani unelmoituani tuumasin, että tarttis vissiin jotain tehräkin, ja ryhdyin etsiskelemään sitä oikeaa paikkaa puutarhalleni. Tärkein kriteeri oli, että se olisi niin lähellä Lahtea, että ajoaikaa ei tuhrautuisi tuntia enempää. Piirsin Lahti-keskisen ympyrän 50 km:n sä- Mummin mussukat. Olen juurevaa satakuntalaista maatiaissukua. Vaikka olenkin ikäni asunut kaupungissa, sieluni on hengaillut maaseudulla. Keväisin olen nuuhkinut kostean maan huumaavaa tuoksua sieraimet väristen ja unelmoinut, että minullakin joskus olisi omaa multaa varpaiden välissä. KUVA: SINIKKA TUOMIKOSKI teellä ja hämmästyin, miten monta mukavaa kuntaa sen sisään jäikään Asikkala, Nastola, Hollola, Kärkölä. eihän se ole kaukana Padasjoki, Sysmä, Hartolakaan! Punainen tupa ja perunamaa, kirjaimellisesti, löytyi vihdoin Orimattilan Kaitalasta, mutkittelevan kylänraitin varrelta. Kun työviikon päätteeksi pakkasin auton ja lähdin ajamaan puolen tunnin mökkimatkaani, oli onnellisen auvoinen olo. Edes perjantairuuhka ei minua hermostuttanut, olinhan matkalla omaan onnelaani hiljaisuutta kuuntelemaan. Ensimmäisen kesän kuljin hurmaantuneena ympäri tonttia katsellen mitä maasta nousi. Harjoittelin slow-elämää kantamalla puita ja vettä. Mökkiviikonloppuni eivät loppuneet sienestysaikaan, vaan hiljaisuuteen piti päästä talvellakin. Täydellinen pimeys oli uutuus, jota piti käydä ihmettelemässä. Ja yötaivas. Tähtiä on Männistön taivaalla rutkasti enemmän kuin kaupungissa. Pikkuhiljaa alkoi tuntua siltä että olen asunut Lahdessa riittävän kauan. Ja että puolen tunnin mökkimatka oli sittenkin liian pitkä. Halusin hyödyntää maankuopsutukseen myös keväiset arkiillat. Eipä aikaakaan kun löysin asunnon Orimatti- K O T I - p r o j e k t i KOTI Vetovoimaa Päijät-Hämeen maaseutukuntiin lan keskustasta. Ajomatka Lahteen töihin tuntuu paljon lyhyemmältä kuin mökkimatka aikoinaan. Ja mökille pääsen kymmenessä minuutissa. Aika ihanteellista. Ihmettelenpä, onko asteittaisen maallemuuttoni seuraava vaihe asettuminen mökille asumaan Projektissa mukana: Asikkala, Hartola, Hollola, Kärkölä, Nastola, Padasjoki, Sysmä Lisätietoja projektipäällikkö Sinikka Tuomikoski puh , projektikoordinaattori Kirsi Laaksonen puh , Upouusi vesijohto on puolen kilometrin päässä. Ehkä siitä lähiaikoina saadaan haarautuma meidänkin kylälle. SINIKKA TUOMIKOSKI projektipäällikkö KOTI vetovoimaa Päijät-Hämeen maaseutukuntiin

4 4 Kylätoiminta Kyläläisten aktiivisuus toi päiväkodin Vierumäelle Vierumäellä kokoonnuttiin pohtimaan 2007 syksyllä päivähoitotilannetta yhdessä ympärillä olevien kylien kanssa. Kylällä on kolme perhepäivähoitajaa, joille mahtuu 12 lasta hoitoon. Vuorohoitoa tarvitseville ei ole mitään tarjolla. Seuraavat hoitopaikat ovat Myllyojalla 6 km päässä kylästä. Matka ei sinänsä ole kulkemaan tottuneille ihmisille pitkä, mutta kun työpaikat yleensä sijaitsevat aivan toisessa suunnassa. Vierumäen ympärillä sijaitsee vireitä kyliä Urajärvi Asikkalassa, Ruuhijärvi Nastolassa ja Vuolenkoski Iitissä. Näissä kylissä on samanlaisia ongelmia, mutta väärä suunta vain on paljon pidempi kuin Vierumäellä. Vuolenkoskelainen perhe voi joutua ajamaan 100 km päivässä viedessään lastaan iltahoitoon Kausalaan. Ongelmana oli myös se, että jos päivähoito järjestetään kunnallisin voimin, niin toisen kunnan mukaan saaminen päivähoitoyksikköön ei ole helppoa. KUVA: AINO TIITTANEN Aitatalkoot Vierumäellä oli sopiva tila valmiina seurakuntatalon päädyssä, vanhoissa postin tiloissa. Näissä tiloissa voisi toimia pieni päivähoitoyksikkö. Pohdittiin myös, että Vierumäki sijaitsee näiden kaikkien kylien työmatkalaisten varrella, joten lapset olisi helppo sinne tuoda. Samaan aikaan toimi Leader-hankkeessa kyläsihteeri Kristiina Mattila, jonka Heinolan kylät ry oli palkannut hoitamaan kylien asioita. Hän selvitti asiaa ProAgrian hoivapalveluhankkeen kanssa. Siten löytyi Sinikka Viinikka, jolla on yksityinen päiväkoti toiminnassa Riihimäellä. Sinikka lähti selvittämään yksityisen päiväkodin perustamista Vierumäelle. Päijänne-Leader myönsi tukea yritystoiminnan käynnistämiseen. Selvitysten, tutkimusten ja erilaisten mittausten jälkeen päiväkoti Ensi askel pääsi aloittamaan toimintansa Päiväkodissa on hoidossa nyt 12 lasta ja tarvittaessa siellä saa myös iltahoitoa. Päiväkoti Ensi askel on liikunta- ja luontopainotteinen, mikä sopii Suomen urheiluopiston naapuriin ja Vierumäen puukylään loistavasti. Jatko näyttää mukavalta. Kaikki neljä kylää lähettivät yhdessä yksityisen hoidontuen korotushakemuksen kuntiensa käsiteltäväksi. Heinolan kaupunki oli loistavasti mukana tukemassa päiväkodin aloittamista. Yksityisen hoidontuen korotus saatiin siellä menemään loistavasti läpi ja näin vanhemmille tuli oikeasti mahdollisuus viedä lapsensa tähän päiväkotiin hoitoon. Tästä asiasta voimme suuresti kiittää päivähoidonjohtaja Sirkka Sokkaa. Helpottaahan tämä osaltaan päivähoitopainetta keskustan päiväkodeissa. Ympäristökunnissa ei vastaanotto ollut ihan yhtä hyvä. Nastola ylsi lähes samaan kuin, mutta Asikkala ja Iitti jättivät tuen nostamatta kokonaan. Toivottavasti kuntien välinen vuoropuhelu jatkossa tuo mahdollisuuden tällaisen palvelun käyttämiseen muillekin. Päiväkodin tulo kylälle poiki myös lisää aktiivisuutta. Kyläyhdistyksen johdolla kyläläiset rakensivat talkoilla päiväkodin vieressä olevalle leikkikentän ympärille aidan. Aitaan tarvittava puutavara saatiin lahjoituksena paikalliselta sahalta. Tätä leikkikenttää käyttävät päiväkodin lisäksi kylän perhepäivähoitajat ja yksityiset perheet. Talkoot jatkuvat, kun leikkikentälle rakennetaan vielä leikkimökki. Kyläläiset ovat itse saaneet suunnitella mökin. Mökki rakennetaan suunnittelukilpailun voittajan piirustuksilla. Tämä on erittäin hyvä esimerkki siitä että palveluja voidaan järjestää kylille myös hiukan eri kaavan mukaan, kuin aiemmin on totuttu. Teksti TERHI AHOKAS Vierumäen kyläyhdistyksen pj. Teemavuodet antavat uusia ajatuksia kylätoimintaan Kalkkisten seudun kyläyhdistys haluaa tänä vuonna katsoa kylän aktiviteetteja ja palveluita erityisesti lasten ja nuorten kannalta. Yhdistyksen hallitus eli kylätoimikunta on pyytänyt teemavuoden suunnitteluryhmäksi muutamia lasten ja nuorten vanhempia, kylän nuoria, kyläkoulun opettajat ja myös kunnan ja seurakunnan sekä joidenkin paikallisten järjestöjen edustajat. Kyläyhdistyksen tarkoitus on aktivoida lasten ja nuorten kanssa toimivia tahoja huomioimaan Kalkkisten seudun toiveet ja tarpeet. Yhdistyksen omat resurssit eivät riitä esimerkiksi erilaisten kerhojen, kurssien tai tapahtumien vetämiseen. - Olemme kartoittaneet lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa ideoita ja toiveita. Joitain suunnitelmia on jo tehty ja olemme hakemassa mahdollisuuksia uusien toimintojen käynnistämiseen. Annu Jantunen sanoo. Annu on yksi suunnitteluryhmän vanhemmista ja myös kylätoimikunnan jäsen. Hän on maatilan emäntä, jonka perheessä on pikkulapsia, koululaisia ja nuorisoa. - Kartoituksenkin perusteella tiedämme, että vain muutamat kylämme lapsista ja nuorista osallistuvat ohjattuun harrastustoimintaan. Toiveet ohjatuista harrastuksista ovat monenlaisia, ja pyrimme nostamaan niistä merkityksellisimmät toteutuslistallemme lasten kyläkokouksessa, joka pidetään vapun alla. - Seurakunnan iltapäiväkerho eka- ja tokaluokkalaisille on saatu jo jatkumaan, ja kunnan nuorisotoimen ja liikuntatoimen kanssa suunnitellaan uusia aktiviteetteja. Nuorisoseuran viikoittainen peli-ilta nuorisoseurantalolla saadaan todennäköisesti käyntiin syksyllä. Tavoitteenamme on saada kesäkuukausille sellaista toimintaa, johon myös seudun vapa-ajan asukkaiden nuoret pääsisivät osallistumaan. - Teemavuosi tarkoittaa lähinnä sitä, että nyt olemme ideoimassa asioita, jotka tuovat viihtyisyyttä ja virikkeitä lapsille ja nuorille. Kaikki toimintasuunnitelmaan nostamamme asiat eivät varmaankaan toteudu vielä tänä vuonna. Aikataulu ulottuu tulevillekin vuosille. Teemavuodet tuovat muutenkin vireälle Kalkkisten seudun kyläyhdistykselle uusia tarkastelukulmia ja uusia aktiviteetteja jo perinteisten rinnalle. - Tulevista teemoista on jo keskusteltu kylätoimikunnassa, emmekä aio KUVA: SIRPA GROGERUS-HÄKKINEN edetä teemojen valinnassa mitenkään kaavamaisesti. Voisi olettaa, että nostamme kohta esiin ikäihmisten asiat, mutta yhtä hyvin seuraava teema voi olla kyläraittien ulkonäkö, vesistöjen suojelu, kesäasukkaiden aktivoiminen mukaan kylän toimintaan tai vaikkapa paikallisen perinteen tutkiminen, Annu Jantunen sanoo ja toivoo teemavinkkejä myös kyläläisiltä ja seudun lomaasukkailta. Teksti AILA TYRNI

5 Kylätoiminta Kylätiedottamiseen tehoa uusilla välineillä Tiedottaminen on haasteena monella kylällä. Tieto pitäisi saada kulkeman, mutta ainainen monisteiden kopiointi ja jakaminen kaikkien postilaatikkoon on hankalaa ja aikaa vievää. Onneksi uusi tekniikka on tullut avuksi. Useilla kylillä taitaa jo olla omat nettisivut, joiden avulla on kätevä tiedottaa. Avuksi voidaan ottaa myös kännykkä ja mobiilipalvelu. Urajärven kylällä Asikkalassa on uudet tekniikat otettu avuksi tiedottamiseen aktiivisesti. Nettisivut ovat olleet olemassa usean vuoden ajan, nyt ne on uudistettu niin sisällön kuin ulkoasunkin puolesta. Vaatimukset nettisivuja kohtaan ovat kasvaneet ihmisten niitä oppiessa yhä paremmin hyödyntämään. Sivuilta tulee löytyä niin ajankohtaista, päivitettyä tietoa tapahtumista KUVA: ELINA LEPPÄNEN kuin myös perustiedot mm. kylän palveluista. Urajärven uusilta sivuilta löytyy nyt myös niin muodikas Intranet eli sisäinen sivusto. Sitä käytetään kokeiluluonteisesti mm. Urajärven kyläyhdistyksen kokousdokumenttien hallintaan. Urajärven kylällä käytetään ns. mobiilipalvelua. Se tarkoittaa ryhmätekstiviestien lähettämistä. Ryhmätekstiviestillä voidaan lähettää kaikille Marko Halmelahti kirjaa ylös toimenpiteitä kylän tiedottamiseen. Huru-ukot Nyystölästä Padasjoella Nyystölän kokoontuu perjantaiiltaisin aktiivinen miesjoukko. Ilmeisesti kokoontumispaikan ja ikänsä perusteella he kutsuvat itseään huru-ukoiksi. Lienevätkö joskus katsoneet erästä suomalaista elokuvaa! Ollaan taas ns. perimmäisten kysymysten äärellä Nyystölän kylällä oli vuoteen 1993 asti kunnan vanhainkoti. Nykyään rakennuksessa toimii majatalo Onnenmyyrä. Pieni osa talosta on kyläyhdistyksen käytössä. Näissä tiloissa pidetään kokouksia, jokunen harrasteryhmä toimii ja myös nämä huru-ukot tapailevat. Illan kuluessa kerrotaan kuulumisia, muistellaan kylän menneitä sattumuksia ja ihmisiä niissä. Kahvin juonnin ja huumorin vahvistamana seurue ottaa myös asioihin kantaa. Kommentoidaan kaikkea maan ja taivaan välillä tapahtuvaa. Käsiteltäviä aiheita saadaan niin omalta kylältä kuin kunnastakin, koti-suomesta ja vaikka koko äärettömästä maailmasta. Pääasia kuitenkin on, että ollaan porukassa ja viihdytään. Varsinaisia päätöksiä Urajärven kesäpäiväänkin kyläläiset kutsutaan tekstarilla. 5 numeronsa antaneille kyläläisille yhteinen viesti tai tekstari ennalta määrätylle pienemmälle ryhmälle. Tekstiviestipalvelu käynnistyi pari vuotta sitten osana Kyllikkihanketta. Tekstiviestipalvelua hoitaa Urajärvellä Marko Halmelahti. Hän vastaanottaa tiedot sähköpostiinsa, josta ne sitten välittyvät eteenpäin tehokkaasti. Tekstiviestipalvelun ylläpito on varsin nopeaa ja helppoa. Viestit voi lähettää miltä tahansa nettiin kytketyltä koneelta ennalta tehdyille ryhmille parissa minuutissa. Toisaalta viestien lähettämiseen tarvitaan aina ihminen, eli parhaiten palvelu sopii kiireettömien viestien lähettämiseen kertoo Marko. Tekstiviestillä voidaan tiedottaa kaikesta kylällä tapahtuvasta. Lähinnä lähetetään tiedotteita ja tulevia tapahtumia koskevia viestejä. Viestin 160 merkin mittaan mahtuu juuri sopivasti tietoa tapahtumasta. Olemme sopineet, ettemme lähetä mainoksia, vaan viestin tulee liittyä jotenkin kylän tai yhdistysten toimintaan. Marko kertoo palvelun perussäännöistä. Kylän yhdistykset ja seurat käyttävätkin tekstiviestipalvelua ahkerasti mm. kokouksien koollekutsumiseen, talkoista tiedottamiseen jne. Olemme joskus tiedottaneet tekstareilla kylää koskevista häiriötilanteista, siihen palvelu sopii myös Marko jatkaa. Palvelu on hinnaltaan edullinen eikä käyttäjille aiheudu lainkaan kustannuksia. Kuluja tulee kyläyhdistykselle viestien lähettämisestä 14 e/ kk, tällä summalla lähetetään 1000 viestiä kuussa kertoo Marko. Vaikka palvelu onkin osoittanut tarpeellisuuteensa, ei siitä ole kuitenkaan koko viestintäongelmaa ratkaisemaan. Tekstiviestin ongelmana on sen 160 merkin mitta, siihen ei kovin pitkää juttua mahdu. Viesti menee kuitenkin heti vastaanottajalle, hänen ei tarvitse sitä erikseen hakea. Sähköposti sopii paremmin pitkiin viesteihin. Tarkoitus on pitää palvelu edullisena, helppokäyttöisenä ja riippumattomana laitteista, jotta jokainen voisi käyttää palvelua. Uusia tekniikoita otetaan käyttöön sitä mukaa, kun niiden ominaisuudet, käyttö ja hinta saadaan sopivalle tasolle. Tekstiviestipalvelulla on jo yli 100 käyttäjää, niin vakituisia asukkaita kuin kesämökkiläisiäkin. Lisää kuitenkin mahtuu mukaan, palvelun piiriin voi liittyä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen Teksti KAISA VUORIVIRTA Pekka Karimäki, toimiva nyystöläläinen, joka tietää paljon kylän tarinoita tämä parlamentti tekee vain iltamyöhäisellä kotiin lähdön hetkellä. Silloin päätetään, että taas ensi perjantaina kokoonnutaan. Kesäisin saatetaan iltaa viettää kylän lentopallokentällä, jossa aikanaan tämä huruukkoaate taisi alkaakin. Osallistujia liikunnalliseen rientoon saadaan lisää, kun ohikulkijoita huudellaan peliin mukaan. Joskus tehdään talkoilla polttopuita kyläyhdistyksen vuokrattavalle rantasaunalle. Joskus taas ollaan siivoamassa muita yhteisiä alueita. Kylän monissa kehittämishankkeissa ovat huru-ukot olleet tunnollisesti talkootöissä. He ovatkin merkittävä osa sitä ydinjoukkoa, joka on paljon saanut aikaiseksi. On oltu kunnostamassa Majatalo Onnenmyyrän tiloja. Maisemallisesti tärkeitä kylän näkymiä on paranneltu. On saatu uusi venelaituri ja paljon lisää muita venepaikkoja. Oltiinpa mukana lintutorninkin rakentamisessa Päijänteen rantaan ja myös monia muita kohteita on kylän alueelle tehty. Nyystölän miehet on hyvä esimerkki siitä, miten aivan itsestään ilman ulkopuolista määräilyä muotoutunut ja mahdollisimman epävirallinen taho on osaltaan tekemässä tärkeätä työtä kylänsä kehittämiseksi. Eivät he välttämättä itsekään heti huomaa keksineensä noissa perjantai-iltojen palavereissa joskus jopa sellaisenkin idean, että joku siitä voi kirjoitella vaikkapa oikein EUhankkeen. Ja sitten taas tehdään talkoita! Teksti ja kuvat MATTI JÄRVINEN KUVA: KAISA VUORIVIRTA

6 6 Kylätoiminta Loimien lomassa, kuteitten keskellä Kankaankudonta on kylätoimintaa parhaimmillaan. Siinä toteutuu kylien välinen yhteistyö sekä kylien ja taajamien välinen vuorovaikutus. Tennilän koululla kudotaan Wellamo-opiston piirissä, jossa kankureita on Tennilästä, Voistiosta, Vesalasta, Salpakankaalta ja Kärkölästä. Opettaja Greta Mäkelä tulee Kärkölästä ja kertoo opettaneensa Tennilässä 20 vuotta. Kutojat ovat uskollisia harrastukselleen, osa on ollut mukana kudontapiirissä jo 35 vuotta. Silloin tällöin saadaan joukkoon uusia jäseniä. He piristävät toimintaa ennakkoluulottomilla ideoillaan. Konkarit Sysmän Ravioskorvessa harrastetaan myös kudontaa: Kaitaliinako vai kuultokudos... Kudontapuuhissa Maria Rinne, vas ja Jonna Miettinen. auttavat ja neuvovat pulmatilanteissa vähemmän kutoneita. Kutomisen kestosuosikkeja ovat räsymatot, poppanat ja shaalit. Niitä tehdään joka vuosi. Opettaja asettaa välillä kankureille haasteita monimutkaisten sidosten muodossa, aina ei kudota palttinaa. Kankaankudonta onkin kansanperinteen ja käsityötaidon tallentamista. Opettaja Mäkelä ottaa vanhoista pyyhkeistä ja pöytäliinoista talteen taidokkaita sidosmalleja. Näin vanhat, kauniit mallit saadaan elämään ja säilymään seuraaville sukupolville. Vuosien mittaan Tennilässä on kudottu monenlaisista materiaaleista: ohuesta silkistä vaatekankaita, pässinpökkimästä ja kasvivärjätyistä langoista shaaleja, käsinkehrätystä pellavasta pöytäliinoja sekä paperinarusta mattoja. Erikoisinta taitaa Virkeä Koitin kylä Hartolassa KUVA: ANNE PARVIAINEN Koitin kylän monitoimimies on kyläkauppias Hannu Järvinen. Hänen kyläkauppansa yhteydessä on myös baari, jossa sopii kokoontua ja pohtia kylän asioita. Kauppa onkin nykyisellään kylän keskus, jossa hoituvat niin ostokset kuin muutkin asiat. Siellä voi vaihtaa tuoreimmat kuulumiset ja kysäistä vaikkapa menovinkkiä viikonlopuksi. Oma kyläkauppa pitää kylän elävänä, vaikka kauppiaalle joskus tuottaakin huolta sen kannattavuus. KUVA: ULLA-MAIJA LUODEMAA Toimiakseen hyvin kylä tarvitsee yleensä moottorin, joka haluaa olla monessa mukana! Hannu Järvinen ja hänen veljensä Juha ovat edelleen kyläläisten mielessä kaupan poikia, vaikka ovat jo 20 vuotta itse hoitaneet kauppaa. Heillä on myös muuta liiketoimintaa kuten pitopalvelu ja mökkipalvelu. Vanhuksia ja kesäasukkaita palvellaan monin tavoin suursiivouksista vanhusten ulkoiluttamiseen. Hiljattain kyläpäällikölle tuli 50 vuotta täyteen. Tahtia se ei ole vähentänyt, mutta aatoksiin on tullut kypsyyttä. Nyt tietää, millaista projektia kyläyhdistyksen kannattaa lähteä toteuttamaan. Hannu Järvinen kertoo arvostavansa erittäin paljon Hartolan vapaa-ajan asukkaita, he tuovat mukanaan myönteistä ilmapiiriä ja osallistuvat moniin tapahtumiin kuten pilkkikilpailuihin. Lähellä sijaitsevan ison Jääsjärven ansiosta vapaa-ajan asukkaita on runsaasti. Kylät eivät häviä, kun asukkaat toimivat yhdessä, eivätkä vaadi kaikkea valmiina. Oikeastaan täältä puuttuu vain asuntoja sekä nuoria naisia meidän fiksuille poikamiehillemme, Hannu Järvinen nauraa ja jatkaa: Kunta tuo veden jääkiekkokaukalon jäädyttämiseen ja kyläläiset pitävät kaukalon kunnossa. Meillä on myös hyvä pururata, ladut ja uimapaikat, joita hoidetaan yhdessä. Kirkolle on matkaa 20 km, mutta sitä emme koe haittana niin kauan kuin virkeä elämä täällä jatkuu. Liikuntamahdollisuudet Koitin kylällä ovat niin hyvät, että kyläläisten on helppo pitää itsensä kunnossa. Omatoimisuus on avainsana kylien tulevaisuudessa. MATTI KNUUTILA Matkahuovan loimea vetämässä opettaja Greta Mäkelän johdolla Kirsti Ahonen, Tuula Taipale-Pesonen ja Anja Seppänen. olla siivilävanusta kehrätystä langasta kudotut ikkunaverhot ja käytetystä paalinarusta valmistetut matot. Kudonnaisia on annettu myös hyväntekeväisyyteen sekä eri yhdistyksille arpavoitoiksi. KUVA: HELENA LAMMINSIVU Kutojat kertovat, että parasta harrastuksessa on itsensä toteuttaminen. Osa haluaa kutoa yksinkertaista ja hillittyä, toiset taas räväkän kirjavaa. Kun valmiita kudonnaisia otetaan puista, ihastellaan aina yhdessä, kuinka taitavia ollaan ja kuinka kauniita työt ovat. Teksti: HELENA LAMMINSIVU Maaseudun kehittämisen parhaita Päijänne-Leader ry palkitsi maaseudun kehittäjiä. Suo-kunniakirjan myönnettiin Ravioskorven kyläyhdistys ry:lle, joka on voimakkaalla tahdolla ja monipuolisella yhteistyöllä edistänyt maaseudun elävänä pysymistä merkittävällä tavalla. Vuonna 2007 perustettu kyläyhdistys on tuonut esille Ravioskorven arvokasta maaseutukulttuuria sekä monipuolista osaamista. Kuokka-kunniakirja myönnettiin Kyllikki-kyläkouluista monipalvelukeskuksia hankkeelle, joka oli Lahden Tiede- ja KUVA: MARITTA VIRTANEN Hallintotieteiden tohtori Torsti Hyyryläisen luennon aiheena oli Uusi yhteisöllisyys ja maaseudun kehittäminen. Yrityspuiston Oy:n ja Päijät-Hämeen kylät ry:n yhteishanke. Hanke on käynnistänyt laajaa omaehtoista toimintaa, aktivoinut kyläläisiä ja lisännyt yhteistyötä lähi- ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi. Hankkeen kautta on syntynyt uusia palveluja ja toimintatapoja. Lusin palvelupäivämalli on herättänyt kiinnostusta myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Jussi-kunniakirjat myönnettiin Päijänne- Leader ry:n hallituksen aiemmille puheenjohtajille Pekka Niemelälle ja Maija-Liisa Mamialle, jotka ovat innostaneet esimerkillään paikalliseen kehittämistyöhön. Suo, Kuokka ja Jussi kunniakirjojen sekä Päijänne-Leader ry:n pöytästandaarin vastaanottajat: Elina Leppänen, Maija-Liisa Mamia, Pekka Niemelä, Pentti Kuisma, Ulla-Maija Luodemaa ja Sinikka Salomaa KUVA: MARITTA VIRTANEN

7 Heinolantietä pyöräillen Kuvat esittävät vanhaa Uudenkylän ryhmäkylää eli keskustaa - kuvausajan väli on n. 100v. Heinolantie lienee Nastolan vanhin paikallistie. Lähtekäämme Nastolan Uudestakylästä Immilän myllylle vajaan kymmenen kilometrin pyöräretkelle. Tien alku löytyy vanhalta asemalta kapeasta rautatien alittavasta tunnelista, ja sitten ollaankin jo Aaltosen pajalla ja Uudenkylän seurojen talolla. Edessä on jyrkkä mäki Kuninkaanharjulta alas, pidäpä lakista ja pyöränsarvista kiinni; tässä entisessä tuulimyllynmäessä voi lippa mennä silmille. Mäen alla on vanha ja alkuperäinen Uusikylä. Maiseman satulamainen muodostuma on ihanteellinen kyläpaikka, vaikka se sijaitsee heti harjun alla sen pohjoispuolella. Koulunmäki suojaa kylää pohjoisen kylmiltä tuulilta ja nyt talot kuten Vanhakartano ja muut, näyttävät uinuvan autereisessa keväässä. Kylästä länteen johtaa kirkkotie, Mustakalliontie nykyään, Uudenkartanon ohitse. Talojen molemmille puolille avautuu hikeviä rinnemaita, joilla on hyvä karjan käyskennellä. Ja täällä haisee vielä aito lehmänlanta. Maantie noudattaa Uudenkylän peltoaukean matalaa selkää. Tie pysyy kaikkina vuodenaikoina kuivana ja välttelee talvella tuiskupaikkoja. Nyt ihailemme nastolalaista kulttuurimaisemaa parhaimmillaan. Aikoinaan asutus levisi ryhmäkylästä tämän maiseman saarekkeisiin; ensin torpparit, sitten siirtoväki ja muut. Alueella on vielä jäljellä kolme ruotsalaisten välirauhan aikana lahjoittamaa taloa. Aikoinaan vanhainkoti tehtiin tänne Sylvön rantaan ja sen tehtäviä jatkaa nyt Manna ry. Täällä voisimme käydä kävelemässä Sammalsillan uutta pitkospolkua sekä katsomassa luontokeskuksessa kosteikosta kertovaa näyttelyä. Mutta nyt tyydymme katsomaan poniletkaa, joka ylittää Heinolantie matkallaan ratsastusmaastoon. Kylä lähelläsi KUVA: MARKKU S. MERILUOTO. 7 Nousemme Hautaanmäelle. Se on Heinolantien maisemallinen kohokohta, josta ennen sankan rantakuusikon kasvua näkyi komeasti Immilään asti. Mutta Sylvö näkyy edelleen komeasti ja keväinen mäki vuokkoineen houkuttaa pysähtymään. Vastarannalla pilkottaa Toivonoja, jolla on ollut omistajinaan pitkä litania merkkihenkilöitä lääninsihteeri Stiervaldista asti. Hautaanmäeltä tie laskee jyrkästi syvälle notkoon, ja olemme Arrajoella. Entiset Arrajoen kartanon rannat ovat täynnä kesämökkejä. Vain Tiisalassa on koivulle istutettu rantapelto rakentamattomana. Tien toisella puolen on kunnallisneuvos Tauno Murron kotitorpan paikalle rakennettu uusklassinen tiilitalo. Tiilitalo tehtiin alkuaan C.E. Wreden vanhimmalle pojalle. Vastapäisessä luonnonkauniissa mäessä oli kartanon metsänvartijan talo. Alkuaan tätä kutsuttiin Tiisalaksi, Arrajoen ensimmäiseksi torpaksi. Nimi on johdettu palvelijaa tarkoittavasta tienst-sanasta. Ylitämme Arrajoen Halinin sillalla, jonka kupeessa oli ennen heidän torppansa. Sillalta voi vielä ihailla Arrajoen suurta kartanopuistoa. Mutkikkaitten joen törmien päällä kasvaa jalopuita ja jokivarren lehtometsä on viehkeä ja jännittävä luvulla perustetun puukujan päässä pilkottaa Arrajoen uudehko päärakennus. Kartanon jälkeen käännymme vasemmalle ja olemme pian Immilän myllyllä. Oikea Heinolantie olisi jatkunut risteyksestä suoraan pohjoiseen, mutta kuka sitä jaksaa yhtenä päivänä kaikkia teitä ajella. Myllyssä on kesänäyttely Sylvö ja neljä kartanoa, johon tien pintaa haistelleina asiantuntijoina nyt perehdymme oikein ajan kanssa. Teksti: MATTI OIJALA KUVA VUODELTA 1908, ARNO JARLAN KOKOELMASTA Ripari-leiriläisiä Sysmän Ravioskorvessa KUVA: NINA BLOMQVIST Ravioskorpi kutsuu Muistan aina sen illan, kun ensimmäisen kerran tulin kotiin. Koko päivän olimme tehneet muuttoa ja illalla lähdin ajelemaan Nastolasta kohti Ravioskorpea. Ajokortti oli ollut minulla vasta parisen kuukautta, joten pelotti melkoisesti ajaa itsekseen Heinolasta, serpentiinitietä pitkin, uusille kotikonnuille. Kaikesta väsymyksestä huolimatta, laitoimme takkaan valkean, lämmitimme vielä saunan ja nautimme terassilla ihanasta rauhasta ja kevään tuoksuista. Nyt olemme asuneet vuoden korvessa. Eikä kaduta yhtään, että tuli tehtyä näinkin iso elämänmuutos. Mieheni käy edelleen Nastolassa töissä. Viiden minuutin työmatka vaihtui tunnin mittaiseksi, mutta ei kuulemma tunnu missään. Ei varmaankaan, sillä työmatkaan mahtuu niin rallipätkää, kuin moottoritietäkin. Minä hoidan kotona tyttöjämme (kohta 2v ja 5v) ja päiväämme vauhdittaa lisäksi kaksi hoitolasta. Syy tähän muutokseen oli lähinnä se, että väsyimme arkeemme. Arki oli yhtä aikataulutusta ja koko perhe oli lähestulkoon puhki. Onneksi saimme toisen tytön ja uuden tilaisuuden järjestää elämäämme vähän toisenlaiseksi. Elo täällä maalla tuntuu niin paljon paremmalta, kuin elämä kaupungin kupeessa. Se että päädyimme Ravioskorpeen, oli ihan sattuman kauppaa. Mutta hyvä niin! Hassuinta tässä on varmaankin se, että luulimme tulevamme keskelle ei mitään. Mutta täällä tapahtuu (ainakin meille) paljon enemmän kuin ennen! Meillä ei aikaisemmin ollut juurikaan kodin ulkopuolisia harrastuksia. Nykyään mieheni käy tiistaisin pelaamassa sulkapalloa kylän miesten kanssa, minulla on jumppa keskiviikkoisin, torstaiaamuisin mennään lasten kanssa kerhoon koululle Ja jos ehtisi, niin tiistaisin on kudontaa/ompelua, torstaisin bailatinoa, ostipa kylän miehet pingispöydänkin ja uusinta uutta on miesten kokkikerho! Vai maaseudut hiljaisia, ei ainakaan tämä maaseutu! Täällä on todella toimeliasta porukkaa. Eipä sohvaperunat olisikaan saaneet ostettua koulua yhteiseen käyttöön. Ihanaa, kun kesä on tuloillaan! Saa taas laittaa sormensa multaan ja lapionsa saveen. Ja lapiohommia meillä riittääkin. Salaojia pitäisi kaivaa, samoin pihavalojen kaapeleille uraa, pieni perunamaa täytyisi työstää jne. Viime kesänä sain sentään kasvimaan tehtyä. Ihan vain muutamat kivet, kannot ja rikkaruohot piti toki ensin poistaa. Siinä tunsi olevansa melkeinpä aito korven raivaaja. Taidettiinpa muuttaa ihan oikeaan paikkaan! teksti SONJA ROUVINEN Ravioskorvesta

8 8 Leader -toiminta Leader-metodia kehitetään LEADER on EU:n maaseudun kehittämiseen perustama ohjelma, euroslangilla yhteisöaloite. Leader toimintaryhmät ovat itsenäisiä yhdistyksiä, joille on annettu EU:n, valtion ja kuntien rahaa käytettäväksi oman alueensa kehittämiseen ja oman ohjelmansa edistämiseen. Kehittäminen tapahtuu erityisesti tukemalla hankkeita mutta myös tiedotuksella ja aktivoinnilla. Maataloutta tuetaan muuta kautta, Leader kehittää muita elinkeinoja sekä kylien palveluja ja asumisviihtyvyyttä. Leader-periaatteeseen kuuluu myös, että toimisto antaa mutkatonta neuvontaa ja tukea hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Päijät- Hämeen Leader-ryhmistä Päijänne-Leaderista ja Etpähästä lisää muualla tässä lehdessä. Leader on myös aivan uusi ja mielenkiintoinen metodi kehittää maaseutua. Se perustuu laajaan yhteistyöhön: toimintaryhmien hallituksissa alueen yhdistyksillä ja yrityksillä sekä kunnilla on omat kiintiönsä. Rahoitusta ja ohjeita tulee myös EU:lta ja Suomen Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila lupasi vähentää hankkeiden byrokratiaa. Projekti6:Taitto Sivu 1 maa- ja metsätalousministeriöltä. Leader-metodin kehittämistä on pohdittu kahdessa seminaarissa: viime syksynä Vantaalla ja nyt huhtikuun alussa Espoossa. Syksyn seminaarissa pirkanmaalainen Leadertoiminnanjohtaja Petri Rinne esitteli mielenkiintoisen vertailututkimuksen eri maiden Leadertoiminnasta. Eri maissa Leader-työ on aika erilaista, esimerkiksi Irlannissa kunnat ovat heikkoja ja järjestöt vahvoja, ja Leader-tukia on käytetty varsin tehokkaasti kehittämään maaseutualueita. Rahoitusta on lisätty, ja Leader-tukea pidetään joustavana. Suomessa Leader-toiminta on saanut paljon ihmisiä mukaan, ja se on lisännyt yhteistyötä. Silti rahoitusta on vähennetty ja byrokratiakin on meillä suuri ongelma hankkeita toteuttavien yhdistysten ja yritysten mielestä. Leader-työn tulevaisuuden näkymiä hahmoteltiin työryhmien pienten näytelmien avulla. Leaderin erityispiirteitä ovat paikallinen aktiivisuus, kumppanuus yhdistysten ja kuntien välillä, kansainvälinen yhteistyö sekä innovatiivisuus, eli kokeillaan uusia tapoja tehdä asioita. Näistä lähtökohdista ei haluta luopua, mutta on luonnollista, että uusi metodi kaipaa jatkuvaa kehittämistä. Ennen kaikkea Leaderhankkeiden byrokratiaa haluttaisiin vähentää. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila kertoikin Espoon seminaarissa, että ministeriö asettaa työryhmän hanketyön helpottamiseksi. Vain osa hankalista säännöistä on nimittäin EU:n vaatimia, suuri osa on suomalaisten itse laatimia. Osa byrokratiasta johtuu siitä, että maataloustukien sääntöjä on siirretty hanketoimintaan huonolla menestyksellä. Muita kehittämisen kohteita ovat yhteistyön lisääminen. Verkostoitumista halutaan lisätä niin julkisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan kuin kansainvälistenkin toimijoiden kanssa. Myös tiedottamista hanketyöstä ja maaseututoiminnasta halutaan lisätä. Muita kehittämisen kohteita ovat hanketoimijoiden kannustaminen ja hallitustyöskentely. Monissa kylissä hanketoiminta koetaan myös lyhytjännitteiseksi, siksi haluttaisiin myös pysyvämpiä tukia joihinkin toimiin. Olen itse kyläaktiivi, joka on ensin toteuttanut hankkeita ja sitten ollut mukana toimintaryhmän hallituksessa kahdessa eri jaksossa ja lisäksi osallistun kylien maakunnallisen yhteenliittymän toimintaan. Mielestäni hanketoiminnan, tiedotuksen ja muun toiminnan avulla olemme voineet melko paljon vaikuttaa kylien tulevaisuudennäkymiin. HENRIK HAUSEN Pertunmaa, Päijänne-Leaderin hallituksen jäsen. HANKEHAUT VUONNA 2009 Päijänne-Leader ry hakee uusia hankkeita käynnistettäväksi Asikkalassa, Hartolassa, Heinolassa, Padasjoella, Pertunmaalla ja Sysmässä. Rahoitamme maaseudun kehittämistä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman sekä paikallisen Päijänne-Leader ry:n kehittämisohjelman tavoitteiden mukaisesti. Yritysten käynnistys-, investointi- ja kehittämistuet ovat % hyväksyttävistä kustannuksista. Tukihakemus jätetään Päijänne-Leaderin toimistoon. Kehittämishankkeissa seuraavat hankehaut ovat , ja mennessä. EU:n, valtion ja kuntien rahoitusta on mahdollista saada yleishyödyllisiin investointeihin, kehittämiseen ja koulutukseen. Näiden hanketukien määrä voi olla % hyväksyttävistä kustannuksista. Hakijana voi olla muun muassa yhdistys, järjestö, kunta, säätiö tai osuuskunta. Ota yhteyttä jo hankesuunnitelmaa laatiessasi! Neuvomme hankehakemuksen, hakukaavakkeiden ja hakemukseen tarvittavien liitteiden kokoamisessa. Päijänne-Leader ry:n hallitus on hyväksynyt ohjelmakauden valintakriteerit, joista saat tietoa toiminnanjohtaja Maritta Virtaselta, hankesihteeri Virpi Kallioiselta sekä hallituksemme jäseniltä. Ohjeet ja linkit hakukaavakkeisiin löydät myös verkkosivuiltamme Tervetuloa käymään Leader-toimistollamme Vääksyssä tai soittele numeroon (03) Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla Päijänne-Leader ry Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Kansainvälisten Leader-hankkeiden valmistelu aloitettu Päijänne-Leader ry jatkaa kansainvälisen toiminnan kehittämistä ohjelmakaudella Uuden alueen kansainvälisyyttä edistävän hankkeen valmistelu on aloitettu tammikuussa Hankekumppaniksi on jo sitoutunut Prienain alueen Leader-toimintaryhmä Liettuasta ja toista kumppania etsitään parhaillaan Puolasta. Päijänne-Leaderin tavoitteiden mukaisesti kansainvälisen hankkeen kautta tulisi kehittää alueen luovuutta, turvallisuutta, yrittäjyyttä, viihtyvyyttä, omaleimaisuutta ja paikallista sekä kansainvälistä kumppanuutta. Käynnistämme uusien hankkeiden toteuttamismahdollisuuksia Asikkalassa, Hartolassa ja Sysmässä ennen kesää järjestettävillä tiedotus- ja ideointitilaisuuksilla, joihin toivomme alueen kuntien, kotiseutuyhdistysten, tapahtumajärjestäjien, kyläyhdistysten, nuorisoseurojen, luontoharrastuskerhojen, matkailuyrittäjien ja kaikkien oman asuinympäristöstään ja kansainvälisestä yhteistoiminnasta kiinnostuneiden saapuvan paikalle. Tilaisuuksien aikatauluista ja kokoontumispaikoista tiedotetaan kuntien ilmoitustauluilla. Päijänne-Leaderin Liettua yhteistyön lisäksi Etelä-Päijänteen Saaristohankkeeseen liittyvä matkailun kansainvälistymishankkeen esiselvitys on myös käynnistynyt Juotavan Hyvä Etelä- Päijänne ry:n toimesta. Kaikki matkailun, perinteisen kulttuurin ja tulevaisuuden palvelukonseptien kehittämiseen liittyvät ideat Asikkalassa, Padasjoella, Sysmässä ja koko eteläisen Päijänteen vaikutusalueella ovat tervetulleita. Yhdessä voimme laatia näistä ideoista realistisia tavoitteita alueen vetovoimaisuuden lisäämiseksi, kansainvälisen markkinoinnin tehostamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Kutsumme kaikki Päijät- Hämeen maaseudun kehittämisasioista kiinnostuneet yhteisöt ja toimijat mukaan kansainväliseen yhteistoimintaan. SIRPA GLAD-STAF Yhteydenotot ja tiedustelut: Päijänne-Leader ry, toiminnanjohtaja Maritta Virtanen puh Sirpa Glad-Staf, projektipäällikkö puh

9 Leader -toiminta Seesta-Luhtaanmaan kyläyhdistys panostaa vesihuoltoon Luoteis-Nastolassa toimiva Seesta-Luhtaanmaan kyläyhdistys on panostanut viime vuosien aikana voimakkaasti alueensa kehittämiseen, etenkin alueen vesihuollon saattamiseen haja-asutuksen vesihuoltoasetuksen edellyttämälle tasolle. Haja-asutusalueen Vesihuoltoasetuksen voimaantuloon ja tiukkeneviin jätevesivaatimuksiin liittyen kyläyhdistys laati vuonna 2006 kyselyn alueen asukkaiden kiinnostuksesta rakentaa alueelle vesi- ja viemäriyhteydet osuuskuntapohjalta. Kyselyssä noin puolet alueen kiinteistöistä ilmaisi kiinnostuksensa liittyä vesiosuuskunnan talousja jätevesiverkkoon. Osuuskunta-ajatus virisi kun selvisi, että Seesta-Luhtaanmaan alueen välittömään läheisyyteen oli suunnitteilla Heinola-Nastola-Hollola-Lahti yhdysvesijohto sekä jätevesien kokoomaviemäri. Yhdysvesijohdon ja kokoomaviemärin kautta vesiosuuskunnan on mahdollista liittyä kohtuullisin kustannuksin kunnallisiin vesi- ja viemäriverkkoihin, toteaa Reijo Salminen, yksi hankkeen puuhamiehistä Seesta-Luhtaanmaan kyläyhdistyksessä. Vesiosuuskunnan avulla rakennettavan runkolinjan alustavan suunnitelman mukainen pituus oli noin kilometriä. Osuuskunnan toimintaalueella sijaitsee noin 100 vakituisessa asuinkäytössä olevaa kiinteistöä sekä runsaasti vapaa-ajankäytössä olevia kiinteistöjä. Leader rahoituksesta apua suunnittelukustannuksiin Kyselyn valmistumisen jälkeen kyläyhdistys otti yhteyttä Lahden seudulla toimivaan Leader toimintaryhmään, jonka kautta on mahdollista hakea Maaseudun kehittämiseen tarkoitettuja julkisia tukia. Kyläyhdistyksellä oli aikaisempaa hankekokemusta pienemmästä Kylätoimistohankkeesta. Sysmän VPK:n lava-alue remontissa Hankehakemuksen ja hankesuunnitelman tekemiseen saimme apua alueella toimivan Etpähä ry nimisen Leader -toimintaryhmän henkilökunnalta. Hankkeisiin liittyvä byrokratia kaikkine liitteineen ja kilpailutuksineen on kohtuullisen mittavaa, mutta siitä kyllä selviää käyttämällä maalaisjärkeä ja kysymällä neuvoa. Suurin yllätys hankkeen toteutuksessa oli hankkeessa syntyvien kustannusten kilpailuttamiseen liittyvät kommervenkit, kun suunnitelmat ostettiin ulkopuoliselta konsulttitoimistolta. Etpähä ry myönsi kyläyhdistykselle Leader rahoitusta Kumiantien vesihuoltohankkeen toteuttamiseen. Siinä laaditaan vesiosuuskunnan perustamista ja mahdollisia vesihuoltoinvestointeja varten alueelle vesihuollon kehittämissuunnitelma, joka pitää sisällään tekniset suunnitelmat vesihuollon runko- ja jakeluverkon rakentamisesta sekä alustavan kustannusarvion 9 tarvittavien investointien toteutuksesta. Lisäksi kartoitetaan tarkemmin mahdolliseen osuuskuntaan liittyvien kiinteistön määrä ja näin laskea toteutettavien investointien kustannukset per mukaan tuleva kiinteistö. Hankkeen aikana kartoitetaan myös eri rahoitusmalleja (mm. elinkaarimalli) ja rahoituslähteitä investointien toteuttamiseksi. Käytännön suunnitelmat valmistuvat kevään 2009 aikana. Jatkorahoitusta investointien toteuttamiselle näyttäisi olevan tarjolla niin Hämeen ympäristökeskuksen kuin Hämeen työ- ja elinkeinokeskuksen kautta. Seesta- Luhtaanmaan kyläyhdistys sai onneksi Nastolan kunnalta edullista lainaa hankkeen väliaikaisrahoituksen järjestämiseksi, mistä iso kiitos asiasta vastaaville virka- ja luottamusmiehille, kertoo Reijo Salminen. Kyläyhdistyksessä on pohdittu vesihuoltoinvestointien yhteydessä myös tietoliikenneinvestointeja. Kaupallisilla operaattoreilla ei ainakaan toistaiseksi ole kiinnostusta rakentaa haja-asutusalueille nopeita valokaapeliyhteyksiä, siksi alueen asukkaiden oma-aloitteisuus korostuu. Keskitettyjen vesi- ja jätevesi-investointien yhteydessä suoritetaan aina mittavia kaivaustoimenpiteitä. Näiden yhteydessä etenkin haja-asutusalueilla tulisi samaan kaivantoon rakentaa aina nopeaa tiedonsiirtoa varten joko valokaapeliyhteys tai edes putkitus. Myöhemmin valokaapelin asentaminen omaan kaivantoonsa tulisi monin verroin kalliimmaksi. Maassamme on hyviä esimerkkejä vesihuoltohankkeista, joiden yhteydessä on rakennettu koko kylään nopeat Internetyhteydet valokaapeliteknologiaa hyväksi käyttäen, kertoo itsekin it-alalla työskentelevä Salminen. Teksti: JUKKA-PEKKA JAUHIAINEN Juhannuksena juhlitaan entistä ehommissa puitteissa KUVA: HEIKKI HELIN Vpk tanssit: Juhannustunnelmaa Sysmän VPK:n lavalla. Tanssit järven rannalla, mukavaa seuraa ja kokko. Tämän idyllin Sysmän VPK aikoo tarjota tänäkin juhannuksena, nyt kunnostetuissa puitteissa. Ennen juhannusta talkooväellä pitää kuitenkin kiirettä. Viime syksynä tanssilavan alueen peruskorjaukseen tehtiin yli 1200 talkootuntia, ja talkoita on nyt jatkettu huhtikuun puolivälistä alkaen. Talkoissa on ollut kymmeniä ihmisiä, jos ei ihan vauvasta vaarin, niin ainakin ikävuosien 16 ja 70 väliltä. Tämä lava-alue ja sen vieressä oleva hirsihuvila ja rantasauna on Sysmän VPK:n porukalle tärkeä paikka, oikeastaan henkinen koti, sanoo yksi kunnostushankkeen puuhamiehistä, Mika Järvinen Sysmän VPK:sta. Vieressä nyökkäävät VPK:n hallituksen puheenjohtaja Ossi Aroalho ja naisosaston vetäjä Merja Simola. Oma paikka luo yhteishenkeä. Siellä on mukava kokoontua. Konsertteja, näytelmiä, juhlatilaa Nyt lava kunnostetaan perusteellisesti Päijänne- Leaderin hankerahoituksen avulla. Lavan käytön lisäämisen kannalta merkittävintä on esiintymislavan laajennus ja tarvittavan tekniikan hankinta sinne. Nyt bändeille saadaan lisää tilaa, kertoo Ossi Aroalho. Peruskorjaus on tullut muutenkin tarpeeseen, sillä lahonneita rakenteita on riittänyt korjattavaksi. Kattorakenteita on uusittu ja vahvistettu. Yhdeltä kulmalta lavan perustukset olivat pettäneet ja lattiaa piti nostaa kolmisenkymmentä senttiä. Seinät on tehty uusiksi ja vanhojen puisten ikkunaluukkujen tilalle hankitaan ikkunat. Myös lipunmyyntikoju ja kioski kunnostetaan. Kaikki maalataan järvimaisemaan sopivan hennon vihreäksi. Paikalle rakennetaan myös huvimaja. Kunnostetut tilat kiinnostavat myös muita kulttuuritoimijoita. Jo ensi kesänä lavalla soi Sysmän Suvisoitto, jatkossa nähtäneen myös kesäteatterin esityksiä. Matkailuyrityksetkin ovat kuulolla. Jatkossa koko alue palvelee tapahtumiin tulijoita paremmin, sanoo Merja Simola. Eteläisen Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistys Etpähä ry Tässä kaatuu näyttämötilan vanha seinä. Uusi ja isompi näyttämö parantaa ja monipuolistaa tanssilavan käyttöä. Kaksi mittavaa hanketta Vuoden 2009 Leaderhakukierrokset Yritysten kehittämis-, käynnistys ja investointituissa jatkuva haku Lisätietoa Toiminta-alue Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola ja Orimattila. Mariankatu 8 A 3 krs Lahti KUVA: HANNU AROALHO Sysmän VPK:lla on menossa kaksi Päijänne- Leaderin rahoittamaa investointihanketta. Toisen tavoitteena on kulttuurihistoriallisen lavan kunnostaminen ja sen myötä lavan käytön monipuolistaminen. Toisella hankkeella parannetaan tukitoimintoja, kuten peruskorjataan kioski, rakennetaan huvimaja ja siirrettävä wc sekä hirsimökkiin sauna, suihkut ja takka. Alue liitetään myös kunnallisen jätevesihuollon piiriin. Sysmän VPK:lle hanke on ensimmäinen. Perusajatuksena on ollut, että kun tehdään, tehdään kerralla ja kunnolla. Investoinnille on puollettu julkista rahoitusta 75 % kokonaiskustannusarviosta eli reilut euroa. VPK:n oma rahoitus on noin euroa. Toteutusaikaa on asti. Teksti: IRMA PELTOLA

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan!

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Kangasala 12 Padasjoki 24 Heinola Hyvien yhteyksien varrella 53 Asikkala 10 54 Hämeenlinna Janakkala Riihimäki Hyvinkää 3 Lammi HÄMEENKOSKI Kärkölä 4 Hausjärvi

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

KYLÄKOKOUS 10.06.2007 VESI-JA VIEMÄRIVERKOSTO KUMIANTIEN ALUEELLE

KYLÄKOKOUS 10.06.2007 VESI-JA VIEMÄRIVERKOSTO KUMIANTIEN ALUEELLE KYLÄKOKOUS 10.06.2007 VESI-JA VIEMÄRIVERKOSTO KUMIANTIEN ALUEELLE OHJELMA Vesiosuuskuntaa valmistelevan työryhmän työn tulokset (Pekka Huomo) Osuuskunnan perustaminen Yhteydet kuntaan, etpähään ja Hämeen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä ja edunvalvojana.

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala

Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala 2008-11-15 18 Uusikylä 1895 Kuninkaanharjulta suunnilleen nykyisen Seurojentalon alapuolelta. Edessä jyrkkä Myllymäki kaiteineen. Keskellä poikkisuuntaan nykyinen

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-toimintaryhmät Maaseudun kehittämisyhdistyksiä, jotka aktivoivat, neuvovat ja rahoittavat Maaseudun toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

ELY- Laajakaistahankkeet

ELY- Laajakaistahankkeet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 Nuorisovaltuusto 07.05.2013 AIKA 7.5.2013 klo 14.15 PAIKKA Yläaste, Tukholma KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 3 NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012 Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Millä tavoin haluaisit saada ajankohtaista tietoa maaseutupalveluista? Laita järjestykseen, mikä tavoittaa

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry Taina Raiski Mistä kaikki alkoi? Helsingin Ekonomien vierailu Marttaliittoon syksyllä 2010 ProMartat perustettiin 13.12.2010 Perustamiskokouksessa 7 jäsentä Hallituksella

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille Markkuun koulu Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille MAHDOLLISUUKSIEN MARKKUU V. 2025 VISIO SIITÄ MITÄ VOISI OLLA TYRNÄVÄN KALTAISESSA KUNNASSA, MARKKUUN KALTAISELLA KYLÄLLÄ, JOS LÖYTYY

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Erkkilän palvelutalo, Kärkölä. Osoite Vanhatie 12 B 2, Järvelä. Läsnä Eija Koivuniemi Läntinen perusturvapiiri, sosiaali- ja terveysjohtaja

Erkkilän palvelutalo, Kärkölä. Osoite Vanhatie 12 B 2, Järvelä. Läsnä Eija Koivuniemi Läntinen perusturvapiiri, sosiaali- ja terveysjohtaja Hollolan kunta / Muistio 2/2013 1 (5) n kokous Aika Keskiviikko 29.5.2013 kello 18.00 Paikka Erkkilän palvelutalo, Kärkölä. Osoite Vanhatie 12 B 2, Järvelä. Läsnä Eija Koivuniemi, sosiaali- ja terveysjohtaja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl Oletteko kokeneet Kyläavustajatoiminnan tarpeelliseksi omalla alueellanne Kyllä 27 100 % Ei 0 0 % Kyläavustajatoiminnan onnistuminen

Lisätiedot

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit Rajupusu Leader ry www.rajupusuleader.fi www.leadersuomi.fi Mikä on teemahanke? Leader-ryhmä hakee Elykeskuksesta tiettyyn teemaan liittyvää teemahanketta Ely-keskus

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjänaiset:

Keski-Suomen Yrittäjänaiset: Tervehdys kaikille ihanat Yrittäjänaiset. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika pikkuhiljaa rauhoittua Joulun viettoon, kukin tavallaan. Mennyt vuosi yhdistyksellämme oli varsin vaiherikas lukuisine tapahtumineen

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Palveluratkaisujen kehittäjä Heli Laurikainen, Hämeen Kylät ry

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group)

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Joutsenten reitti ry Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Yksi Suomen 55 Leader-ryhmästä, joka toteuttaa maa- ja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 2012-2020

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 2012-2020 JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 Hyväksytty syyskokouksessa 17.11.2012 Johdanto Järvi-Suomen kylät ry (Jäsky) toimii Etelä-Savon paikalliskehittäjien yhteistyöelimenä sekä kylätoiminnan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY ESKOLAN KYLÄ Eskolan kylä sijaitsee 13km:n päässä kuntakeskuksesta. Kylässä on n. 450 asukasta. Kylän elinkeinorakenne on teollisuuspainotteinen. Kylällä on pitkä perinne omatoimisesta kehittämisestä.

Lisätiedot

Aikuisten ryhmäliikunnan palautekysely 2014-2015

Aikuisten ryhmäliikunnan palautekysely 2014-2015 Mäntsälän Voimistelijat Aikuisten ryhmäliikunnan palautekysely 2014-2015 1. TAUSTATIEDOT Kuinka vanha olet? 10 8 6 4 2 58,6 % 31,0 % 10,3 % alle 19 v 19-25 v 26-45 v 45-60 v yli 61 v Kaikki (KA:3.79, Hajonta:0.61)

Lisätiedot

PIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN

PIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN Venepaikat Leirikeskuksen saunan rakennus Tonttipörssin luominen Oksasilppuri joka kylälle Uimahalli Juukaan Skeittirampit kylille (kunta) Katuvalot Vihtasuon risteys-koulu, Kannas PIENET INVESTOINNIT

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014

Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014 Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014 SPR Satakunnan piiri Yhdessä muutamme maailmaa 1 Ensimmäinen askel: Keskustele vierustoverisi kanssa hetki ja vaihda ajatuksia seuraavista kysymyksistä:

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

Koskuen kyläyhdistys ry. Y-tunnus: 1708824-8 PJ. JORMA LAITAMÄKI PUH. 0400-891872 E-MAIL: KOSKUEN.KYLAYHDISTYS@GMAIL.COM

Koskuen kyläyhdistys ry. Y-tunnus: 1708824-8 PJ. JORMA LAITAMÄKI PUH. 0400-891872 E-MAIL: KOSKUEN.KYLAYHDISTYS@GMAIL.COM Koskuen kyläyhdistys ry Y-tunnus: 1708824-8 PJ. JORMA LAITAMÄKI PUH. 0400-891872 E-MAIL: KOSKUEN.KYLAYHDISTYS@GMAIL.COM Koskue Länsi-Suomessa oleva Etelä-Pohjalainen, maatalous-valtainen kylä Jalasjärven

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu -

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu - KOJONKULMA - Mahdollisuuksien maaseutu - Kyläkävelyraportti KOJONKULMA 10.7.2012 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa-

Lisätiedot

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015 Leader-rahoitus Yritysten ja yhdistysten info 2015 Mitä Leader on? Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Eeva Kuuluvainen, Pirjo Tulikukka Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka eeva@kuuluvainen.fi pirjo.tulikukka@helka.net

Lisätiedot