VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN"

Transkriptio

1 VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN Viipurin pitäjäseura ry:n lehti 1/2010

2 Sisällys Karjalaisuus on ollut haasteiden edessä 70 vuotta 3 Taas tonttu-ukot hyppikää 4 Kevätkokouksen kuulumisia 6 Toimintakertomus vuodesta Eero Kuntusta uusi kunniapuheenjohtaja 9 Lyhyesti Timo Lindroos, Pitäjäseuran puheenjohtaja Mitä kuuluu henkilöarkistoihin 11 Vanhat hautausmaat Karjalan tasavallassa ja Leningradin oblastin alueella 12 Viipurin maalaiskunnan siviilihautausmaat 14 Mitalisadetta Vihdissä - Vuoden virvottu 15 In menoriam- ahtausteknikko Pauli Nikkola 16 Kirja-arvostelu: Viktor Svaetichin - Karjalan kuvaaja 17 Karjalaiset kesäjuhlat Helsingissä Junalla sotaan ja sotaa pakoon 20 Hyvinkään Karjala-seuran historiikki Valokuvakilpailu 21 Pitäjäseuran hallituksen yhteystiedot Kotiseutumatka Toimitus vastaava päätoimittaja toimitussihteeri taitto painosmäärä painopaikka kannet sisus kannenkuva Raimo Matikainen Anne Uotinen Marja-Leena Evinen 350 kpl Karkkilan Painopalvelu Oy 120 g offset-paperi 80 g offset-paperi Kesäinen kukkaketo Yläsommeella Kuva: Anne Uotinen 2008 Haluatko kirjoittaa omaan pitäjälehteemme? Toimi näin: Toimita teksti ja kuvia toimitussihteerinä toimivalle Anne Uotiselle joko - kirjeitse osoitteeseen Anne Uotinen, Aino Acktén tie 1 A 6, Helsinki tai - sähköpostitse osoitteeseen Laita kuvien taakse tieto kuvienottajasta sekä kuvien palautusosoite. Laita myös kaikkeen muuhun palautettavaksi haluttavaan materiaaliin palautusosoite. Kirjoitukset ja muu aineisto vuoden 2010 toista lehteä varten tulee toimittaa mennessä. Kiitos kaikille tähän lehteen kirjoittaneille ja kuvia toimitttaneille! Terveisin lehden toimitus. 2

3 Karjalaisuus on ollut haasteiden edessä 70 vuotta Valion pääkonttori ja meijeri sijaitsi tuolloin lähellä Hietalahdenrantaa ja muutti sitten myöhemmin nykyiselle paikalleen Pitäjänmäelle. Karjalanliiton perustamisesta tulee kuluneeksi 70 vuotta. Liitto perustettiin kohta talvisodan päättymisen jälkeen Karjalaisen siirtoväen akuuttien asioiden hoitamista varten. Välirauhan kaudella saatiinkin monet lainsäädäntötoimia vaativat asiat alulle. Lakien soveltamisen tositoimiin päästiin kuitenkin vasta toisen evakoitumisaallon jälkeen syksystä 1944 alkaen. Sodissa koeteltu suomalainen yhteisvastuu ja taakkojen jakaminen sai jatkoa ns. jälleenrakentamisen vuosina, jatkuen pitkälle aina luvuille. Itse kuulun sodan jälkeen syntyneisiin ns. suuriin ikäluokkiin ja ensimmäinen omakohtainen muistoni Karjalan Liitosta on 1950 luvun puolivälistä ja liittyy isäni kanssa tehtyyn Helsingin matkaan. Linja- autolla matkustettiin Vihdistä Helsinkiin ja käytiin tuolla matkalla tapaamassa Karjalan Liiton tuomaria. Asiamme lienee ollut jokin maanhankintaan liittyvä asia. Maanhankintalain perusteella muodostetut karjalaistilat olivat ensin omistajiensa hallinnassa hallintasopimusten perusteella ja lopullinen omistusoikeus tiloihin saatiin vasta myöhemmin. Karjalan Liiton toimisto lienee silloin ollut ns. maalaistentalolla, vanhan linja- autoaseman vieressä. Muistan, että vielä 50-luvun alkuvuosina maitotilojen maitotilejä piti käydä Valiolta henkilökohtaisesti nostamassa. Pankkipalvelut kun eivät tuolloin olleet vielä nykyisellä internet kaudella. Ehkä olin päässyt mukaan jollekin tuollaiselle Helsingin reissulle. Mummoni Anna-Katri kertoi lapsuudessani, paljon elämästään menetetyllä kotiseudulla. Näistä tarinoista tulivat tutuiksi monet paikannimet, henkilöt sekä tapahtumat Kaipolassa ja lähikylissä. Kiinnostukseni karjalaisuuteen heräsi uudelleen kotiseutumatkoilla 90-luvulla. Pääsin myös mukaan Kaipolan kylätoimintaan ja sitä kautta Viipurin pitäjäseurakin tuli tutuksi. Oma karjalaisuuteni on siis kehittynyt ja muuttunut pitkän ajan kuluessa. Se kattaa tänään lähes 60 vuotta tuosta Karjalan Liiton 70-vuotisesta taipaleesta. Nykypolven haasteena on, miten me ja sukupolvemme välittää ja kehittää nykypäivän karjalaisuutta. Perustyö tehdään ruohonjuuritasolla, kylä-, pitäjä- ja sukuseuroissa sekä lukuisissa karjalaisyhteisöissä. Hyvänä perustana tälle työlle ovat ne lukuisat historiikit, kyläkirjat, muistelmat ja sukukirjat joita vuosikymmenten aikana on luovutetun alueen elämästä tehty. Tämä kirjallinen materiaali on ainutkertaista. Tuskin mistään Suomen heimosta on näin tarkasti dokumentoitu yksittäisten ihmisten elämäntarinoita. Kun kaikki tämä materiaali liitetään laajempaan Suomen historiallisten tapahtumien taustaan, tarjoaa se tulevaisuudessa historiantutkimukselle ainutkertaiset mahdollisuudet. Karjalaisuus kehittyy ja muuttuu ajan mukana. Tähän työhön voi jokainen karjalaiseksi itsensä tunteva tulla mukaan. Meitä karjalaisia kun alkaa jo sukulaisuuden ja avioliittojen kautta olla noin puolet kansasta. Se mitä tehdään nyt, määrittää millainen on tulevaisuuden karjalaisuus ja Karjalan Liitto. Timo Lindroos puheenjohtaja 3

4 TAAS TONTTU-UKOT HYPPIKÄÄ! Viipurin pitäjäseuran Puurojuhla niiaukset ja poikien pokkaukset toivat myös lapsuusajat hilpeästi mieleen. Ja sittenhän tietenkin laulettiin joulupukille, kuinkas muuten! Ja taas oli tullut se aika vuodesta, että saatoimme keskittyä joulun odotukseen ja aloitella pikkuhiljaa jouluvalmisteluja. Pitäjäseuran vuotuisessa kierrossahan tämä tarkoittaa yhteisen puurojuhlan vuoroa. Juhlaan kokoonnuttiin jo perinteisesti Wiipuri-saliin marraskuisena sunnuntai-iltapäivänä, ensimmäisenä adventtina. Sali oli täynnä monenikäistä Viipurin seudun väkeä, jotka toisiaan iloisesti tervehtivät ja halasivat. Sorina täytyi kuitenkin vähitellen keskeyttää, jotta ohjelmansuorittajillekin suotaisiin pieni hetkinen. Ohjelman aluksi puheenjohtajamme Eero Kunttu lausui tervetulosanat ja innosti kaikki laulamaan yhdessä ensimmäisen joululaulun Arkihuolesi kaikki heitä... No mehän heitimme huolista päällimmäiset, ja Eero jatkoi puhettaan kertomalla ensin uutisia: pitäseuran uudeksi puheenjohtajaksi oli syyskokous valinnut Timo Lindroosin. Timo on vihtiläinen opettaja ja monivuotinen pitäjäseuran hallituksen jäsen, sukutaustaltaan kaipolalainen. Eero kiitti pitäjäläisiä aktiivisesta vuodesta ja toivoi intoa myös seuraavalle kaudelle. Lisäksi hän kuvaili vuoden aikana tehtyjä toimenpiteitä Viipurissa, ennen kaikkea Viipurin linnan Autonomia-salin rakentamista ja hautausmaiden kunnostusta sekä Sorvalissa että pitäjän sankarihautausmaalla. Seuraavaksi juhlaväen yllätti käytävästä kuuluva hilpeä kuiske: sieltähän saapuivat pikkutontut hiipien sisään! Saimme nähdä iloisia tonttuleikkejä, joita esittivät Pääkaupungin Karjalaisten Nuorten Natikat-ryhmän herttaiset pienet tytöt ja hellyttävät pikkupojat ohjaajansa Venla Mannisen johdolla ja hanuristi Seppo Hymanderin säestyksellä. Ja joululeikkien lopuksi tulikin suurin yllätys, myös esiintyjille - itse vanha Joulupukki astui sisään punaisessa nutussaan ja valkeassa parrassaan! Ja kuten aina, pukilla oli lahjoja mukanaan! Niitä saivat pikkutontut noutaa häneltä kukin vuorollaan, ja pienten hurja jännitys tarttui lähes meihin aikuisiinkin. Pienten tyttöjen somat 4 antikat laulavat joulupunkillen Natikat laulamassa joulupukille Hieman asiallisempaa asiaa esitteli vuorostaan Timo Lindroos, joka kertoi ensi vuoden suunnitelmista: seuran nettisivuista ja kesän kotiseutumatkasta. Perinteen mukaisesti matka on tarkoitus tehdä juhannuksen jälkeisellä viikolla tiistaista torstaihin, pääkohteena tällä kertaa itäinen pitäjä eli Säiniön alue. Timo pyysi myös pitäjäläisiä toimittamaan hänelle tai sihteerille kotiseutumatkoilta otettuja valokuvia nettisivuja sekä ensi vuoden kalenteria varten. Lopultakin oli joulupuuron vuoro, nälkäisimmät ehtivät jo odotella. Aira ja Jaakko Viitaniemi olivat sen meille hellästi hauduttaneet ja leiponeet kahvin seuraksi rapeat joulutortut. Tänä vuonna mantelin onnistuivat itselleen kauhomaan Raimo (Matikainen), Liisa (Jokela) ja Hilkka. Kahvin lomassa kaupiteltiin tietenkin arpoja sekä hallituksen uutuustuotetta eli seinäkalenteria, jossa oli joka kuukauden iloksi näkymiä Viipurin pitäjän kylistä. Joulukahvien lomassa aloitti Pihkalan poika Helge Putkonen muistelunsa Talvisodan joulu, ja kertoi meille seikkaperäisesti ja mieltäliikuttavasti lapsuutensa joulusta talvisodan melskeissä. 10- vuotiaan pojan näkökulma alkaneeseen sotaan on yhtaikaa pelottava ja kiinnostava. Helge muisteli, kuinka talvisodan alla reservin sotilaat kutsuttiin kokoon joukko-osastoihinsa Saarelan kartanoon, vietiin sieltä Sommeeseen ja edemmäs linnoitustöihin. Lapset kuuntelivat radiosta uutisia aikuisten kanssa, mutta eivät

5 ymmärtäneet asioiden vakavuutta. Lähes päivälleen 70 vuotta sitten, syttyikin uumoiltu sota. Viipurin pommitusten äänet kuuluivat aina Pihkalanjärvelle asti, ja lapsia pelotti. Pian saapui Viipurista sukulaisia evakkoon pohjoiseen Pihkalanjärvelle. Myös koulunkäynti loppui. Lähtömääräys saatiin: oli koti jätettävä ja lähdettävä Kavantsaaren asemalle, josta sitten junakyydillä läntiseen Suomeen. Aila Lindroos sekä Helge ja Pirkko Putkonen Lähtökiireissä lapsille laitettin kangasreput selkään ja niihin vähän vaatetta ja eväitä. Kylän naisväki leipoi itkien evääksi leipiä, jotka pakattiin mukaan pyykkikoreihin. Vanhukset kannettiin mukaan asemalle, jossa junaa odotettiin sitten tuntitolkulla. Juna lähti kohti Elisenvaaraa ja sitten Savonlinnaan. Sieltä mentiin Jyväskylään; matkalla yövyttiin mm. Taulumäen kirkon lattialla, jossa joku evakoista synnytti vauvan ja toinen taas kuoli. Lopulta päädyttiin Jyväskylän lähelle Keljon kylään maalaistaloon, jossa yllätyttiin kun noin 20 evakkoa piti majoittaa jonnekin. Aluksi talonväki vastusteli, mutta myöntyi sitten. Osalle tehtiin pukkisänkyjä, osa nukkui lattialla. Tässä talossa Helgen perhe sitten vietti talvisodan joulun Jouluvalmistelut olivat vähäisiä, mutta jotain keksittiin kumminkin joulukuusi ainakin. Ruokaa saatiin vielä riittävästi, pula oli vasta edessäpäin. Helge-poika ei enää uskonut joulupukkiin, mutta sellainen tuli kuitenkin evakkotaloonkin ja toi Helgelle parhaan lahjan: kaksipuolisen penaalin! Joulupukki taisi sittenkin olla olemassa! 5

6 Mielenkiintoisen esityksen jälkeen Raimo Matikainen ilmoittautui hallituksen toiseksi järeimpänä aseenkantajana seuraavan puheen pitäjäksi. Siinä hän kiitti väistyvää puheenjohtajaa Eero Kunttua pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä pitäjäseuran hyväksi. Samoin hän antoi kiitokset myös eroavalle rahastonhoitajalle Kaija Keiriölle ja kukitti molemmat juhlakalut tyttöjen avustuksella. Eero ja Kaija kiittivät kumpikin puolestaan. Kaija totesi pitävänsä nyt pienen tauon keskittyäkseen pikku Helmin mummonaoloon, mutta että tarvittaessa voisi hyvinkin palata mukavaan pitäjähallintoon. Ennen kotiinlähtöä laulettiin vielä toki Karjalaisten laulu yhteisvoimin, ja sitten jo riennettiinkin kukin omiin jouluvalmisteluihinsa, kukin omaan kaupunkiinsa ja kotiinsa! teksti: Liisa Munsterhjelm kuvat: Liisa Munsterhjelm ja Anne Uotinen Kevätkokouksen kuulumisia Karjalatalon Wiipuri-salissa pidettiin pitäjäseuran kevätkokous. Läsnä oli 25 henkilöä. Kokouksessa käsiteltiin vuoden 2009 toimintakertomus sekä tilinpäätös. Hallitus ja toimihenkilöt saivat vastuuvapauden. Kokouksessa julkistettiin myös hallituksen päätös entisen puheenjohtajamme Eero Kuntun valinnasta seuran uudeksi kunniapuheenjohtajaksi. Kevätkokouksessa puhetta johti totuttuun tapaan Pertti Joenpolvi. Kokouksen jälkeen kuulimme ylitarkastaja Kenth Sjöblomin (Kansallisarkisto) esitelmän henkilöarkistoista ja arkistoinnissa huomioitavista seikoista. Kaija Keiriö ja Eero Kunttu Viimeiseksi ohjelmanumeroksi oli jätetty arpajaisvoittojen jako näin jännitys säilyi loppuun asti eivätkä kiireisimmätkään malttaneet lähteä ennen aikojaan. Monenmoista mukavaa löytyi nyt aikuisillekin, jotka eivät pukin korista mitään saaneet! No, arpaonnen tuomia saattoi taas itsekin antaa joululahjoiksi läheisille. Päävoiton, ison herkkukorin, sai omakseen Jussilan Liisan mies. Kenth Sjöblom Kansallisarkiston suuria haasteita tulevina vuosina on asiakirja-aineiston räjähdysmäinen kasvu. Tällä hetkellä Kansallisarkistosta on tallessa materiaalia noin 170 hyllykilometriä ja kentältä mm. maakuntaarkistoista on tulossa saman veran säilytettävää. Toiseksi haasteen luovat sähköiset asiakirjat; miten ne säilytettään ja miten erilaiset tallennusmuodot kestävät aikaa. Lisää arkistoinnista sivulla 11. 6

7 Toimintakertomus vuodesta 2009 Jäsenet Pitäjäseuran kunniapuheenjohtaja on ollut Toivo Nousiainen, kunniajäseniä Eila Kiuru, Olavi A. Mannonen, Jouko Narinen, Inkeri Porkka ja Kalevi Sassi. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 286, mistä em. kunniahenkilöita oli 6, ainaisjäseniä 89 ja vuosijäseniä 191. Vuosijäsenistä 175 maksoi jäsenmaksunsa, josta pitäjäseuran osuus oli 15 euroa ja Karjalan Liiton osuus 6 euroa. Karjalan Liitolle maksettiin jäsenmaksua 255 jäsenestä, yhteensä 1530 euroa. Vuonna 2009 kuoli 15 jäsentämme: Lauri Ikävalko (Kilpeenjoki), Ahti Jantunen (Tali), Yrjö Jylli (Alasommee), Sinikka Kantanen (Kilpeenjoki), Seppo Keltanen (Tali), Eila Kiuru (Autio), Pauli Nikkola (Yläsommee), Arvi Nousiainen (Nuoraa), Nils Pentti, Heikki Porkka (Porkansaari), Aarno Putkonen (Pihkala), Heikki Salomaa (Lihaniemi), Martti Sassi (Porlampi), Esko Taskula (Uskila) ja Pentti Valtonen (Näätälä). Seurasta erosi vuoden 2009 aikana 17 jäsentä, joista 13 katsottiin eronneeksi jäsenmaksujen jäätyä maksamatta kolmelta viime vuodelta. Uusia jäseniä saatiin 14: Hilkka Ilvonen (Ihantala), Pekka ja Ulla Kaipanen (Pihkala), Aino Kiviniemi (Repola/Tali), Terhi Kulonpalo (Kilpeenjoki), Elli ja Kari Litja (Säiniö), Juhani Muuriaisniemi (Karhusuo), Päivi Putkonen-Hegazi (Pihkala), Tuulikki Saarinen (Konkkala), Marjatta Vainio, Kaarina Veho, Maire Wessman (Näätälä), Tarja Väisänen (Kilpeenjoki). Uusien jäsenten keski-ikä on 67 v, koko jäsenistön 73 v. Hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat Hallitus piti vuoden aikana yhdeksän kokousta: Eero Kunttu, puheenjohtaja (8/9), Marja-Leena Evinen (6/9), Aulis Juvonen, jäsensihteeri (9/9), Kaija Keiriö, taloudenhoitaja (9/9), Mauno Kemppi (5/9), Timo Lindroos (8/9), Kaarina Manni, pääemäntä (6/9), Raimo Matikainen, varapuheenjohtaja (6/9), Liisa Munsterhjelm, tiedottaja (5/9), Päivi Salo (6/9) ja Anne Uotinen, sihteeri (9/9). Tilintarkastajina ovat toimineet Laura Virolainen ja Kaija Kukkaro, varalla Annukka Hakkarainen ja Pentti Hämäläinen. Kevät- ja syyskokoukset Vuosikokous pidettiin Karjalatalon Yläsalissa. Osallistujia oli 30 ja puhetta johti Pertti Joenpolvi. Tarjoilusta vastasi Kaarina Manni sisarineen. Kokous oli ensimmäinen uusien sääntöjen mukainen kevätkokous. Kokouksessa hyväksyttiin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodesta 2008 sekä myönnettiin vastuuvapaus hallitukselle. Kokousasioiden jälkeen Lauri Lehtonen esitteli Viipurin pitäjäsäätiötä ja Teuvo Moisio Viipurin nuorisoseurapiiriä. Syyskokous järjestettiin lauantaina Karjalatalon Wiipuri-salissa. Osallistujia oli 22 ja puhetta johti Pertti Joenpolvi. Tarjoilusta vastasi Kaarina Manni sisarineen. Pitäjäseuran jäsenmaksuksi vuodeksi 2010 päätettiin 25 euroa, josta pitäjäseuran osuus on 18 euroa ja Karjalan liiton osuus 7 euroa. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Timo Lindroos ja varapuheenjohtajaksi Raimo Matikainen. Erovuorossa olleista hallituksen jäsenistä valittiin uudelleen Marja-Leena Evinen ja Liisa Munsterhjelm sekä uutena jäsenenä Annukka Hakkarainen. Timo Lindroosin paikalle hallitukseen valittiin Eero Kunttu Lindroosin jäljellä olevaksi kaudeksi. Tilintarkastajiksi valittiin Laura Virolainen ja Kaija Kukkaro sekä varatilintarkastajiksi Pentti Hämäläinen ja Kaija Keiriö. Kokouksen jälkeen Timo Lindroos esitteli kaipolalaisten aloittamaa vanhojen kuvien digitointihanketta. 7

8 Karjalaiset kesäjuhlat Kuopiossa pidetyissä Karjalaisten kesäjuhlien juhlakulkueessa seuran lippua kantoi Eero Kunttu. Airuina toimivat Liisa Munsterhjelm Espoosta ja Ritva Immonen Kangasniemeltä. Viipurin maalaiskunnan nimikylttiä kantoi Jaakko Ahokas. Pitäjäseuran myyntipöydästä huolehti Aulis Juvonen. Jäseniämme osallistui juhlaan arviolta kymmenkunta. Juhlien teemana oli asutustoiminta. Kotiseutumatka Eero Kunttu johdatteli pitäjäseuran kesämatkalle , osallistujia oli 35. Majoituspaikka oli hotelli Druzshba. Matkan pääkohteina olivat maalaiskunnan puolella Tali (oppaina Laura Lindström ja Raimo Matikainen) sekä Ihantala, Kilpeenjoki, Terävälä ja Pihkala (oppaana Teuvo Moisio). Viipurissa tutustuttiin Sorvalin hautausmaahan, Viipurinlinnan keväällä avattuun Viipurin autonomian aikaa esittelevään näyttelyyn sekä Monrepos n puistoon. Elojuhla Elojuhlaa vietettiin perinteiseen tapaan elokuun viimeisenä sunnuntaina Helsingin Karjalatalon juhlasalissa. Juhlaesitelmän piti antrealainen opetusneuvos Antti Henttonen, joka esitteli käsikirjoittamaansa ja Vuoksen Säätiön kustantamaa dvd-filmiä Itsenäisyyssodat kotiseudullamme. Talvisotaa koskevan filmin pohjaksi Antti Henttonen esitteli elämää Antreassa ja Vuoksella ja -30- luvuilla. Toisena esitelmänä oli Viipurinlinnan autonomian aikaa esittelevän näyttelyn rakentaminen. Rakentamisen koukeroista kertoi Viipuri-keskuksen puheenjohtaja Pertti Joenpolvi. Esitelmien lisäksi nautittiin Suomen kitaraseura ry:n puheenjohtajan Julius Westerbergin kitaran soitosta sekä Kaarina Mannin ja hänen sisartensa piirakka- ja kahvitarjoiluista. Yhteislaulut johti Teuvo Kuparinen ja säestäjänä toimi Heikki Nikkanen. Juhla päättyi Karjalaisten lauluun ja arpajaisiin. Juhlan juonsi varapuheenjohtaja Raimo Matikainen ja siihen osallistui liki 90 pitäjäseuran jäsentä. Puurojuhla Puurojuhlaa vietettiin tuttuun tapaan Aira ja Jaakko Viitaniemen puuro- ja torttukahvi-tarjoilusta nauttien sekä joululauluja yhdessä laulaen. Tilaisuuden aloitti Pääkaupungin Karjalaisten Nuorten Natikattanhuryhmä, jota ohjasi Venla Manninen ja säesti Seppo Hymander. Natikoiden joululauluja ja tansseja seurasi Joulupukin yllätysvierailu. Ohjelmassa kuultiin myös pihkalalainen Helge Putkosen muisteluksia evakkopojan joulusta Tilaisuudessa julkaistiin myös seuramme ensimmäinen kalenteri, jonka kuvat on koottu aiempien vuosien kotiseutumatkojen valokuvista. Arpajaiset täydensivät ohjelmaa. Osallistujia oli lähes 50. Jäsenlehti Viipurin Pitäjäläinen ilmestyi kahtena numerona. Lehti on vastannut hyvin tarkoitustaan jäsenten ja pitäjäseuran välisessä yhteydenpidossa. Kiitos kaikille lehden avustajille. Osallistumisia ja edustuksia Pitäjäseura on ollut jäsenenä Karjalan Liitossa, Karjalaisten pitäjäyhdistysten liitossa, Pro Monrepos ssa, Viipuri-keskuksessa ja Wiipuri-Liitossa. Eero Kunttu on ollut Karjalan Liiton liittovaltuuston jäsen. Eero Kunttu on edustanut pitäjäseuraa Karjalaisten pitäjäyhdistysten liiton, Pro Monrepos n ja Viipuri-keskuksen hallituksissa. Wiipuri-Liiton hallituksessa edustajina ovat toimineet Eero Kunttu ja Anne Uotinen. 8

9 Eero Kuntusta uusi kunniapuheenjohtaja Pitäjäseuran hallitus päätti yksimielisesti kokouksessaan kutsua edellisen puheenjohtajamme Eero Kuntun yhdistyksemme kunniapuheenjohtajaksi. Hänen aktiivinen ja monipuolinen osallistumisensa karjalaiseen järjestötoimintaan on ollut tavattoman laajaa ja monipuolista. Kunniapuheenjohtajuus julkistettiin kevätkokouksessa Eeron ansioita karjalaisuuden saralla Eero Kunttu, yrittäjä Lohjan kaupungista, syntyi Viipurin maalaiskunnan Yläsommeen kylässä Viipurin pitäjäseuran hallituksen jäsenenä Eero toimi vuodesta , puheenjohtajana vuosina ja uudelleen jäsenenä vuonna Hän toimi Pitäjäseuran nimeämän hautausmaatoimikunnan jäsenenä vuosian Toimikunta raivasi ja kunnosti Viipurin maaseurakunnan sankarihautausmaasta luvan mukaisen osan ja pystytti muistokivet vuonna Kun toimikunnasta tehtiin Viipurin alueen hautausmaiden hoitoyhdistys ry vuonna 2004, on Eero toiminut sen puheenjohtajana. Eero on ollut Yläsommeen ja Porlammin nuorisoseuran puheenjohtaja vuodesta Hän on ollut jäsenenä nuorisoseuran kirjatoimikunnissa kirjojen Juuremme Yläsommeessa ja Porlammissa vv , Kylät sodassa Yläsommeen ja Porlammin veteraanikirja vv ja 2008 valmistuneen Kotikyliemme henkinen perintö osalta. Eero käytti isännän ääntä myös toimikunnissa, jotka hankkivat kotikylien taistelujen ja Johannes Virolaisen syntymäkodin muistomerkit vv ja Hän on Viipurin Nuorisoseurapiiri ry:n johtokunnan jäsen vuodesta Pro Monrepos ry:ssä Eero ollut talkooaktivisti vuodesta 1997 ja hallituksen jäsen vuodesta Uudenmaan Karjalaisseurojen Piirin Tulevaisuustoimikunnassa Eero oli jäsenenä vuosina (eli koko sen olemassaoloajan) ja hän oli osaltaan kirjoittamassa toimikunnan Vinkkivakka -kirjaa. Lohjan Karjalaseurassa Eero on ollut hallituksen jäsen vuosina ja edelleen sekä varapuheenjohtaja vuosina , Karjalan Liiton Liittovaltuuston jäsen Eero ollut vuodesta Wiipuri-Liiton hallituksessa Eero on ollut jäsen vuodesta 2004 alkaen ja puheenjohtaja vuodesta 2008 alkaen. Vuoden 2003 Wiipuri-Päivien järjestelyiden osalta Eero oli markkinatoimikunnan jäsen Viipuri-keskuksen hallituksessa hän on ollut vuodesta Eero on myös Wiipuri-Yhdistyksen sekä Teollisuuden ja liikkeenharjoittajain Seura Pamaus ry:n jäsen. Eero oli ansiokkaasti rakentamassa Viipurin Linnan Suomi-salia syksyllä 2006, minkä seurauksena Linnan johtaja Svetlana Abdullina löi hänet Viipurin Linnan ritariksi Suomi-salin avajaisissa marraskuussa Eerolle myönnettiin seuramme hakemuksesta Karjalan Liiton kultainen ansiomerkki vuonna Teksti: Raimo Matikainen Kuva: Anne Uotinen 9

10 Lyhyesti Timo Lindroos, Pitäjäseuran puheenjohtaja Kuka olet? Olen kohta 60 vuotta täyttävä Karjalaisevakon poika Vihdistä. Milloin ja missä olet syntynyt? Olen syntynyt v 1950 Vihdissä ja kuulun viimeisiin sodan jälkeen syntyneisiin ns suuriin ikäluokkiin. Missä asut? Asun taas, vuodesta 2000 lähtien alkuperäisessä kotipaikassani, siirtokarjalaistilalla Vihdin Tervalammella. Ennen sitä asuimme mm 20 vuotta Vihdin Nummelassa, Hiidenrannan asuinalueella. Keitä kuuluu perheeseesi? Hammaslääkärivaimo Aila ja kolme aikuista tytärtä, Outi 78, Inka -81 ja Heli -87. Kaksi vanhinta on jo ammattiin valmistuneita valt. maistereita ja nuorin opiskelee viimeistä vuotta sairaanhoitajaksi Stadia AMK:sa Helsingissä. Mitä teet työksesi? Olen ammatinopettaja ja koulutan kone- ja metallialan osaajia teknologiateollisuuden työpaikkoihin. Olen toiminut opettajana Länsi Uudenmaan koulutuskeskuksessa (Karkkilassa, Nummelassa ja Lohjalla) vuodesta 1985 lähtien. Missä ovat juuresi Karjalassa? Äitini Selma os. Putkonen, on syntynyt Viipurin mlk:n Kaipolan kylässä, käynyt siellä kansakoulunsa ja päässyt ripille Ihantalan kirkossa Äitini vanhemmat, isä Tahvo Putkonen oli tilallinen Kaipolan kylästä. Isoäitini Anna- Katri Putkonen oli syntynyt Antrean Noskuan kylässä. Sukulaisia äitini puolelta asui Viipurin mlk Kaipolan lisäksi mm Pihkalanjärvellä, Terävälässä, Ihantalassa ja Näätälässä, sekä naapuripitäjä Antreassa. Isäni mv Sulo Lindroos oli vihtiläinen ja osallistui jatkosotaan v 42 helmikuusta alkaen. Hän sai tulikasteensa Krivin vastaiskutaistelussa ja palveli v 44 alkuun asti Maaselän kannaksella. Hän osallistui kannaksen torjuntataisteluihin 3pr:n joukoissa, mm kesä-, elokuussa -44, Uudenkirkon, Kuolemajärven, Summan, Tammisuon, Ventelänharjun, Markovillan, Juustilan sekä Viipurinlahden maisemissa. Mitä karjalaisuus sinulle merkitsee? Karjalaisuus merkitsee minulle kahta kotiseutua. Olen kiinnostunut historiasta ja Karjalaisesta kulttuuriperinnöstä. Toimin Viipurin Pitäjäseuran ohessa myös Kaipolan kylätoimikunnan puheenjohtajana ja olen innokas kotiseutumatkaaja. Mitä asioita haluat edistää Pitäjäseuran puheenjohtajana? Tärkeimmäksi asiaksi koen Karjalaisen kulttuuriperinnön siirtämisen nuoremmille. Nuorten aikuisten mukaan saamiseksi karjalaistyötä pitää kehittää niin että perinne siirtyy ja toiminta on kiinnostavaa. Maailmassa on pakolaisia nykyisin enemmän kuin koskaan ja meidän karjalaisten selviytymistarina kelpaa esimerkiksi laajemmaltikin, globaalissa maailmassa. Tulevina vuosina karjalaisen kulttuuriperinnön tallentamisen painopiste siirtyy jälleenrakennuskauteen, josta meillä nyky Suomessa syntyneillä on omakohtaistakin kokemusta. Kiireellisin asia on nyt Viipurin pitäjäseuran nettisivujen uudistaminen ja ajantasaistaminen. Mitä muuta harrastat? Olen nuoruusvuosista lähtien seurannut oman kuntani Vihdin kunnalliselämää. Kuntavaaleissa olen ollut ehdolla vuodesta 1980 ja toiminut mm Vihdin sos. terveyslautakunnassa, opetus- ja sivistyslautakunnassa sekä istunut Lohjan käräjäoikeudessa 12 vuotta. Pitkästä käräjäkokemuksesta minulle myönnettiin herastuomarin arvo v

11 Nykyisin kunnalliset luottamustoimet ovat tarkastuslautakunnan varajäsenyyttä lukuun ottamatta jo jääneet. Heponiitun tilan rakennusten korjauksessa ja ympäristönhoidossa riittää tekemistä sekä kesä- että talvikaudelle. Terveisesi Pitäjäseuran jäsenille Haluan kannustaa teitä jokaista, Viipurin Pitäjäseuran jäsenet, kertomaan oman lähipiirinne nuorille karjalaisuudesta. Jokainen meistä voi edistää karjalaista kulttuuri- ja juhlaperinnettä oman sukunsa nuorten keskuudessa. Voi kierrättää nuorille Viipurin mlk:n historia- kylä- tai sukukirjoja ja antaa niitä mm lahjaksi. Jokainen meistä voi myös markkinoida Viipurin mlk:n kotiseutumatkoja ja hankkia seurallemme uusia jäseniä. Yhdessä tekemällä saadaan aikaan tuloksia. Timon kuva löytyy sivulta 3. ******************************* Mitä kuuluu henkilöarkistoihin ylitarkastaja Kenth Sjöblomin ohjeita Henkilöarkistoihin kuuluvat - biografinen aineisto (todistukset, kunniakirjat jne) - päiväkirjat, käsikirjoitukset, muistiinpanot, puheet jne - kirjeenvaihto - toiminnalliset asiakirjat - lehtileikkeet ja - valokuvat (Kansallisarkisto ei luetteloi valokuvia irrallisina vaan sarjoina) Henkilöarkistoihin ei kuulu - järjestöjen lähettämät jäsentiedotteet ja kirjeet yms. - useat kopiot samasta asiakirjasta - kirjat - pikkuesineet kuten jäsenmerkit, erilaiset mitalit tms. - klemmarit, muovitaskut ja kuminauhat - muiden henkilöiden asiakirjakokonaisuudet Miten valokuvia arkistoidaan - mahdollisimman hyvät tunnistetiedot lisäävät käyttöarvoa eli milloin ja missä kuva on otettu; mitä ja /tai ketä se esittää - säilytä valokuvia mieluummin kirjekuoressa kuin muovitaskussa; albumissa kannattaa käyttää kuvakulmia - jos kuvan kääntöpuolelle on kirjoitettava tekstiä tee se pehmeällä lyijykynällä - säilytä positiivit ja negatiivit erillään; negatiivit on parasta säilyttää kuivassa ja pimeässä - käsittele valokuvia puuvilla käsineillä (varsinkin vanhat arvokkaat kuvat) Digitaaliset kuvat - ongelmana on, ettei tiedetä kuinka kauan kuvat säilyvät digitaalisessa muodossa ja toiseksi, laitteistot kehittyvät eivätkä uudet laitteet tunnista vanhoja tiedostoja - arkistoihin tallennettavat digitaaliset kuvat tulee tallentaa tif-muotoon Lisätietoja: Marja Pohjola, Petra Hakala ja Lauri Hirvilahti (toim,): Arkistot kuntoon. Yhdistyksen arkistokäsikirja. Tieteellisten Seurain valtuuskunta Kirjaa myy Tiedekirja, Kirkkokatu 14, Helsinki tai sitä voi tilata ao. kirjakaupan verkko-osoitteesta 11

12 Vanhat hautausmaat Karjalan tasavallassa ja Leningradin oblastin alueella Karjalan Liitto ja Pitäjäyhteisöjen Liitto järjestivät Karjalatalolla seminaarin, jossa käsiteltiin luovutetun alueen siviilihautausmaiden kunnostusta ja niiden suojeluun tähtäävää yhteistyötä Venäjän kanssa. Seminaarin puheenjohtajana toimi kirkkoneuvos Risto Voipio, joka on vanhat hautausmaat -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja. Taustaa 1990-luvulla alkoivat kotiseutumatkat Karjalaan. Samalla alkoivat myös pitäjäseurat ja säätiöt kunnostaa hautausmaita solmittiin Suomen ja Venäjän välillä sopimus suomalaisten ja venäläisten sotilaiden muiston kunnioittamisesta, joka koskee kenttä-, sotilas- ja sankarihautausmaita luvulla alkoi Opetusministeriö myöntää seuroille ja säätiöille rahoitusta hautausmaiden kunnostukseen. Säätiöt ja pitäjäseurat ovat tehneet ja tekevät paikallisia sopimuksia hautausmaiden ja muistomerkkien hoidosta. Säätiöiden ja seurojen omat toimet jatkuvat paikallistasoilla. Opetusministeriö on myöntänyt avustusta siviilihautausmaiden hoitokustannuksiin, mutta avustusten määrä on ollut aleneva. Siviilihautausmaiden hoidossa on käynnissä murros kun Venäjällä järjestellään maanomistusoloja uudelleen. Nyt tarvitaan uusia toimintamuotoja hautausmaiden ja niiden sisältämien kulttuuriarvojen säilyttämiseksi. Vanhat hautausmaat -hanke Tiedottaja-kulttuurituottaja Mervi Piipponen Karjalan Liitosta kertoi, että 2000-luvun alussa laadittiin Opetusministeriön rahoituksella 206 suomalaisen hautausmaan kortistointi. Laaditut kortit on käännätetty venäjänkielelle ja ne on toimitettu Ulkoministeriön kautta venäläiselle osapuolelle, mm. Moskovan viranomaisille, josta eteenpäin Karjalan tasavallan ja Leningradin oblastin alueen hallintoon. Vuonna 2007 toteutettiin Viipurin Sorvalin muistopuisto hanke, joka on pilottihanke suomalaisen hautausmaan rekisteröinnissä. Hanke toteutettiin EU:n Tacis- ja Interreg-rahoituksella ja sen osapuolina olivat Karjalan Liitto ja Viipurin kaupunki, ANO-Tsentr Vyborg ja Etelä-Karjalan karjalaisseurojen piiri. Hanke jatkuu Viipurikeskuksen johdolla Viipurin kaupungin kanssa talkoina ja muistomerkkien kunnostamisena. Vuonna 2009 kunnostettiin Hackmanin suvun muistomerkki. Sorvalin hautausmaalle on haettu rekisteröintiä ja se on saanut muinaismuistoalueen statuksen Venäjällä. Ulkoministeriön lähialuerahoituksella on aloitettu vuonna 2008 Karjalan Liiton Vanhat hautausmaat Karjalan tasavallassa ja Leningradin oblastissa - hanke. Hanke toteutetaan ns. neuvotteluhankkeena, jossa suomalaisten siviilihautausmaiden säilymiseen ja hoitoon liittyviä kysymyksiä on ratkottu viranomaisneuvotteluissa niin Leningradin oblastin, Karjalan tasavallan kuin Suomenkin viranomaisten kanssa. Hankkeen tavoitteena on saada luovutetun alueen siviilihautausmaiden asemaa vahvistetuksi ja laajentaa suomalaisten ja venäläisten yhteistä ymmärrystä vanhojen hautausmaiden säilyttämiseksi ja vaihtaa kokemuksia suomalaishautausmaihin liittyvästä yhteistyöstä. Tällä hetkellä suomalaisilla siviilihautausmailla ei ole Venäjällä minkäänlaista statusta. Hankkeen yhteydessä on järjestetty suomalaisvenäläisiä seminaareja, joissa on muun muassa kuultu venäläisestä lainsäädännöstä ja vaihdettu kokemuksia hautausmaihin liittyvistä näkemyksistä ja toimintatavoista. Karjalan Liiton jäsenyhteisöjen edustajille on esitelty kulttuuriperinnön vaalimiseen liittyviä näkökulmia, joita tulisi huomioida hautausmaiden hoidossa. Hankkeessa valmistellaan toimenpideohjelma, jossa on käytännön neuvoja muun muassa hautausmaiden kunnostamiseen ja yhteistyön kehittämiseen ja johon sisällytetään sekä venäläinen että suomalainen näkökulma. Karjalaisten pitäjäyhteisöjen tekemän työn hautausmaiden kunnostamiseksi toivotaan jatkuvan edelleen. Hankkeeseen liittyen vuonna 2008 järjestettiin Hautausmaatalkoot Sortavalan alueella sekä hankeseminaari, jossa selvitettiin hautausmaiden rekisteröintikäytäntöä ja hautausmaiden säilyttämiseen liittyviä mahdollisuuksia. Vuonna 2009 järjestettiin suomalais-venäläinen Vanhat hautausmaat seminaari yhteistyössä 12

13 Sortavalan kaupungin kanssa, jossa käsiteltiin venäläistä hautausmaita koskevaa lainsäädäntöä. Seminaarissa kävi mm. ilmi, ettei Venäjän laki tunne suomalaisia siviilihautausmaita. Venäläisten osallistujien kommentit olivat myönteisiä ja heillä on kiinnostusta alueen historiaan. Sortavalassa toteutettiin myös hautausmaatalkoot. Siviilihautausmaahanketta on esitelty useille tahoille mm. syyskuussa 2009 Leningradin oblastin varakuvernöörille, lokakuussa Karjalan tasavallassa ministeriön edustajille sekä eri tason virkamiehille Suomessa. Hanke oli esillä myös Venäjä ja Suomi monipolaarisessa maailmassa tieteellisessä konferenssissa Petroskoissa, johon Karjalan Liiton edustajat osallistuivat kutsuttuina. Hanke on osa Karjalan Liiton lähialueyhteistyötä Tällä hetkellä Karjalan Liitto kerää pitäjäyhteisöjen ja säätiöiden toiveita ja esityksiä siviilihautausmaita koskevan toimenpideohjelman sisällöksi. Ohjelma on tarkoitettu mm. pitäjäyhteisöjen ja venäläisten toimijoiden lähialuetoiminnan tueksi. Ohjelmaan sisällytetään osiot mm. hautausmaita ja niiden kaavoitusta koskevasta lainsäädännöstä Venäjällä, konkreettiset toimet luovutetun Karjalan hautausmaiden hoidossa, katsaus venäläisiin hautausmaihin Suomessa sekä hautausmaiden dokumentointi. Suurimpana tavoitteena on luovutetun Karjalan siviilihautausmaiden aseman parantaminen, niiden säilyttäminen ja lopulta sotilashautausmaita koskevan sopimuksen kaltaisen valtiosopimuksen aikaansaaminen Suomen ja Venäjän välille. Hautausmaat ovat osa universaalia kulttuuriperintöä Vanhat hautausmaat hankkeen ohjausryhmän jäsen, yliarkkitehti Raija Seppäsen aiheena oli tietoja ja tavoitteita hautausmaiden hoidolle. Seppäsen mukaan Suomessa on vahva traditio siitä miten hautausmaa-alueita hoidetaan, koska taustalla on vankka lakipohja. Venäjällä säännökset ovat vasta muotoutumassa. Vanhojen hautausmaiden hoito perustuu 1) tietojen keräykseen ja inventointiin, 2) dokumentointiin, 3) arvojen tunnistamiseen, 4) tavoitteiden asettamiseen, 5) hoidon suunnitteluun, 6) toteuttamisen järjestämiseen sekä 7) seurantaan. Hautausmailla on historiallista arvoa, rakennushistoriallista arvoa, maisema- ja ympäristöarvoja sekä mm. symboliarvoa (siunattu ja pyhitetty alue). Arvojen tunnistamista tarvitaan niin inventointivaiheessa kuin kaikessa suunnittelussa. Siirtokarjalaiset ja heidän jälkeläisensä kokevat joskus kiusallisena, että venäläiset ovat ottaneet suomalaisten haudat uudelleen hautausmaakäyttöön. Raija Seppänen totesi, että päälle hautausta on ollut olemassa kautta aikojen. On ollut hienoa, jos tulee haudatuksi paikkaa, johon on jo aiemmin haudattu. Raija Seppäsen koko esitys siviilihautausmaiden suojelusta on internetissä osoitteessa Kenttä- ja sankarihautausmaat Toiminnanjohtaja Markku Kiikka Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksestä kertoi että kenttä- ja sankarihautausmaista solmittiin Suomen ja Venäjän välinen valtiosopimus Suomalaisia kentälle haudattuja sankarivainajia on noin 900 henkilöä. Luovutetun Karjalan alueella Sankarihautausmaita on Säkkijärvellä, Viipurissa, Summassa, Kollaalla, Äyräpäässä, Tuuloksessa ja Taipaleenjoella. Kenttähautausmaat ovat Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen vastuulla ja sankarihautausmaat pitäjäseurojen ja -säätiöiden vastuulla. Tämän jälkeen Markku Kiikka kertoi lyhyesti kentälle jääneiden etsinnöistä, joita on tehty vuosittain luovutetussa Karjalassa. Etsinnöissä on vuosien varrella ollut mukana toistasataa vapaaehtoista, joilla monilla on reserviläistausta. Suuri panos on ollut venäläisillä vapaaehtoisryhmillä, jotka etsivät sekä venäläisiä että saksalaisia vainajia. Jokaisesta etsintäretkestä tehdään työsuunnitelma, joka toimitettaan Moskovaan Voennii Memorial- järjestölle. Suunnitelma lähetetään tiedoksi myös paikallisviranomaisille. Kiikan mukaan Kannaksella ei ole ollut ongelmia, mutta Laatokan Karjalassa toimintaa on vaikeutettu. Tähän mennessä on löydetty 1100 vainajan jäänteen, joista tunnistettu on 300 henkilöä. Tunnistetut vainajat haudataan kotihautausmaihin, tunnistamattomat Lappeenrannan sankarihautausmaalle. Löytämättä on vielä yli vainajaa. Karjalan kartat internetissä Sukututkija Jyrki Tiittanen kertoi Karjalan karttojen digitalisoinnista ja siirtämisestä Internetiin. Projekti aloitettiin maanmittaushallituksen kanssa kesällä 13

14 2008. Verkkosivuille on viety seuraavat aineistot: topografiset kartat 1: ja 1:20 000, pitäjäkartat 1: joltain alueilta. Taloudelliset kartat eivät toistaiseksi löydy internetistä. Pitäjäkartoissa on kiinteistöjako, asutusnimiä sekä rajoitetusti maasto- ja vesistönimiä. Kartat löytyvät osoitteesta Lisätietoja Vanhat hautausmaat -hankkeesta Karjalan Liiton Pitäjäyhteisöjen Liitosta ja internetsivuilta. teksti: Anne Uotinen Viipurin maalaiskunnan siviilihautausmaat Kun Neuvostoliitto romahti 1990-luvun alussa, tuli Viipurin maalaiskuntalaisille ja heidän jälkeläisilleen mahdollisuus palata kotiseudulleen katsomaan vuosikymmenten aikaansaannoksia kotikonnuilleen. Niin kuin olemme todenneet monilla kotiseutumatkoillamme, on hävitys käynyt kotiseuduillamme ja tuhonnut asujaimiston. Myös vanhempiemme ja isovanhempiemme viimeiset leposijat, hautausmaat, olivat kokeneet hävityksen julman kohtalon. Pitäjän vainajia oli haudattu Viipurin kaupungin alueelle Ristimäkeen, Lepolaan ja Sorvalin hautausmaille ennen sotia. Kaksikymmentä- ja kolmekymmentäluvuilla otettiin käyttöön pitäjän alueella uusia hautausmaita: Tammisuolle, Karhusuolle Leporinne, Nuoraalle Rauhanmaja, Karppilaan Kalmisto, Somerojalle, Taliin Mannikkala sekä Ihantalan seurakunnan oma hautausmaa Ihantalaan. Entiset hautausmaat, joissa sukujemme vainajat lepäävä, on venäläisten toimesta otettu uudelleen käyttöön ja venäläiset ovat haudanneet omia vainajiaan näihin kalmistoihin suomalaisten hautojen päälle, tuhoten samalla hautamuistomerkit totaalisesti luvun alussa pystytettiin muistomerkit edellä mainituille hautausmaille, lukuun ottamatta Tammisuon ja Somerojan hautausmaita. Näiden lisäksi pystytettiin Ihantalaan sankarihaudoille muistomerkki 1992 ja Maaseurakunnan kirkon vieressä oleville sankarihaudoille muistomerkki Tämä muistomerkki pystytettiin aluksi varsinaisen sankarihautausmaan vieressä olevalle lasten leikkikentälle. Kuitenkin se saatiin myöhemmin siirtää varsinaiselle sankarihautausmaan alueelle ja alue kunnostettiin istutuksin ja tasauksin ruohokentäksi. Alueen kunnostuksen ja muistomerkkien pystytyksen on toteuttanut pitäjäläisistä muodostunut aktivistien ryhmä, johon on kuulunut muun muassa Eero Huotari, Jaakko Ahokas, Eero Kunttu, Toivo Nousiainen, Aulis Juvonen, Viljo Paakkanen, Valo Rehnberg, Toimi Sokura, Mauno Kemppi, Keijo Tappola sekä monia muita henkilöitä. Myös venäläisiä osallistui kunnostustalkoisiin. Ihantalan siviilihautausmaan muistomerkki Jaakko Ahokas ja Eero Kunttu Karppilan Kalmistossa Ihantalan sankarihautausmaa 14

15 Ihantalan seurakunnan hautausmaan kunnostuksen ja muistomerkkien pystytyksen on hoitanut Ihantalan muistomerkkitoimikunta, joka muodostuu ihantalalaisista eikä sen toiminta ole Viipurin pitäjäseuran alainen. Toimikunta toimii edelleen Teuvo Kuparisen johdolla. Pitäjän molempien seurakuntien, Maaseurakunnan ja Ihantalan seurakunnan hautausmaita hoitamaan perustettiin yhdistys Viipurin Alueen Hautausmaiden Hoitoyhdistys ry, joka pyrkii toimimaan itsenäisesti omilla rahoitusratkaisuillaan. Yhdistyksessä on 10 henkilöjäsentä.viipurin Pitäjäseuran 50-vuotis juhlajulkaisusta löytyy aiheesta jonkin verran lisätietoa. teksti ja kuvat: Eero Kunttu Mitalisadetta Vihdissä Syksyllä 75-vuotta täyttänyttä, Viipurin maalaiskunnan Kähärin kylästä lähtöisin olevaa nuorisoseura-aktiivi Sirkka Kemppiä (os. Pakarinen) muistettiin kahdella eri huomionosoituksella Vihdissä vuonna Sirkan ensimmäinen tehtävä nuorisoseura Ruskelan Riennossa oli lippuvartijan tehtävä jo vuonna 1957 Hyvinkään maakuntajuhlilla. Sirkka on toiminut kansantanssiohjaajana vuodesta 1961 lähtien ohjaten sekä lasten että aikuisten ryhmiä niin omassa kuin naapuriseuroissakin. Vuosikymmenten varrelle on mahtunut kymmeniä maakuntajuhlia, Nordlek-tapahtumia sekä matkoja ryhmien kanssa Japanista Islantiin ja Virosta Espanjaan. Ohjaustyö jatkuu edelleen Hiiden Opiston ryhmissä. Kiitospuhe Vihti-mitalista Vihdin lukiosa Nummelassa. kuva: Mauno Kemppi Sirkka Kempistä Pitäjäseuran ensimmäinen vuoden virvottu Seuratoimintaa Sirkka on harrastanut mm. Vihdin Karjala-seurassa, Viipurin pitäjäseurassa ja Vihdin Viro-yhdistyksessä sekä Ruskelan Ruskopirtin rakennus- ja kunnossapitotöissä sekä Ruskopirtin johtokunnan varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana vuosikymmeniä toimien. Huomionosoituksista ensimmäisenä Uudenmaan H-Kilta kutsui Sirkan vuoden 2009 Uudenmaan Hermanskaksi ja sen jälkeen Vihdin kunta muisti Itsenäisyyspäivän juhlassa Vihtimitalilla nro 12. Vihdin kunta myönsi mitalin kiitoksena vuosikymmeniä kestäneestä työstä vapaaehtoisen nuoriso- ja kulttuurityön hyväksi. Viipurin pitäjäläinen onnittelee lämpimästi Sirkka Kemppiä huomionosoitusten johdosta!!! Kuva Timo Lindroos. Pitäjäseuran puheenjohtaja ja hallituksen jäseniä kävivät virpomassa Sirkka Kempin Nummelassa Palmusunnuntaina

16 In memoriam Ahtausteknikko Pauli Kalevi Nikkola - ( ) Karjalaan hän palasi äitinsä ja sisarensa kanssa heti kun se oli mahdollista, tällä kertaa Viipurin mlk:n Korpelan Autioon. Äidin vanhempien pihapiiriin sotilaat rakensivat perheelle asevelitalon. Kaikkinainen sotasaalis kotipaikan luontoon jääneenä antoi mahdollisuuden leikkiä erilaisten räjähdysaineiden ja aseiden kanssa. Jälkeenpäin ajatellen oli hämmästyttävää, ettei tapahtunut suurempia onnettomuuksia. Maalaistaustaan liittyen hän toimi metsäharjoittelijana Vihdissä ja Lohjalla. Asevelvollisuutensa hän suoritti tykistössä. Sotilasarvoltaan hän oli kersantti. Pauli Nikkola työskenteli yli kolmekymmentä vuotta Helsingin satamassa työnjohtajana, terminaalipäällikkönä ja jäi eläkkeelle ylityönjohtajan tehtävästä Hän kuului Ahtausteknikko-kunta r.y:n perustajajäseniin Luottamustoimia hänellä sosiaalisena henkilönä oli mm. asunto-osakeyhtiön hallituksessa ja Kärkölän kylätoimikunnan jäsenenä. Kerran karjalainen aina karjalainen. Pauli syntyi Viipurin maalaiskunnan Yläsommeen Risukylässä ja kuoli Helsingissä sairastettuaan vajaan vuoden. Hän aloitti kansakoulun Viipurin mlk:n Yläsommeessa ja kierreltyään evakkona Keski- Suomea päätyi takaisin Kannakselle Korpelan Autioon. Koulunkäynti jatkui Säiniöllä ja Korpelan Autiossa. Kylän lapsista oli mielenkiintoista ja hauskaa kulkea koulumatka, edestakaisin 12 kilometriä, hevosella yhdessä isäntien kanssa, jotka vuorotellen kuljettivat koululaisia. Aikaa matkanteko verotti melkoisesti vaihdellen hevosten kulkunopeudesta. Jälki-istunnotkin lyhenivät, kun isännät eivät halunneet odotella. Oppikoulunsa Pauli aloitti Porin lyseossa ja jatkoi Lohjalla. Hän haki Ahtausteknikko-opiston ensimmäiselle vuosikurssille ja valmistui ahtausteknikoksi Maaseudulla syntyneenä hän jo varhain lapsena osallistui monipuolisesti maatalouden ja rakentamisen tehtäviin, eritoten isänsä kaatumisen jälkeen jatkosodan alussa. Olosuhteista johtuen mikään työ ei ollut hänelle vierasta. Hän kuului Kärkölän Hirvimiehet r.y:hyn ja Suomen Jalokiviharrastajien yhdistykseen, jossa hän harrasti kivihiontaa. Innokkaana oman metsän hoitajana ja metsästäjänä hän liikkui paljon luonnossa. Aution Maamiesseura r.y:n jäsenenä hän vaikutti vuodesta 1999 lähtien ja sihteeri/rahastonhoitajana vuodesta 2007 aina kuolemaansa saakka. Suurimman panoksen vaati yli satavuotiaan Pusulasta perinnöksi saadun maatilavanhuksen ja pihapiirin kunnostus- ja ylläpitotyö koko perheen yhteisprojektina. Talo pihapiireineen ja savusaunoineen palveli kasvaneen suurperheen vapaa-ajan ja perhejuhlien pitopaikkana. Työteliäitten aikojen vastapainona Pauli matkusteli vaimonsa kanssa Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa. Avioiduttuaan viisikymmenluvun puolivälissä perhe kasvoi kahdella tyttärellä ja pojalla. Perhe oli Paulille erittäin tärkeä, voisi sanoa voimavara. Hän ehti nauttia lastensa lapsista ja lastenlastenlapsista. Karjalaisuus kulki hänessä koko elämänsä ajan. Kuvaavaa on, että rankkojen hoitojen välillä, hän 16

17 vielä kesäkuussa osallistui kotiseutumatkalle Viipurin mlk:n Korpelan Autioon, hyvästellen sen. Pauli siunattiin Mikaelin kirkossa ja uurna laskettiin Karjalaisten Muistolehtoon Hietaniemessä. Viktor Svaetichin Karjalan kuvaaja Kirja-arvostelu: Evakko Pauli Nikkola viimeisellä kotiseutumat. matkallaan Symboliikkana sodan aikana vaurioitunut mänty ja poispäin kävely teksti ja kuvat Eino Kerminen, joka on Paulin eno ja kasvukumppani Merkitse kalenteriisi! Pitäjäseuran Elojuhla juhlitaan perinteiseen tapaan sunnuntaina klo alkaen Helsingin Karjalatalossa. Tarkemmat tiedot Karjala-lehdestä elokuussa. Svaetichin kokoelma Viipurin historiallinen museo sopi vuonna 1913 taiteilija Viktor Svaetichinin kanssa Viipurin ja eteläisen Karjalan alueen maisemallisten ja rakennettujen kulttuurikohteiden kuvaamisesta maalauksina ja piirustuksina. Toimeksiannolla ei ollut takarajaa ja se antoi taiteilijalle melko vapaat kädet kohteiden valinnassa. Teoksia kertyi vuosina yhteensä lähemmäs 600, joista 123 on kadonnut. Sodat verottivat kokoelmaa, mutta kokoelma säilyi, vaikkakin vajaalukuisena. Viipurin kaupungin omaisuutena kokoelma siirtyi Suomen valtiolle ja sijoitettiin Lahden kaupunginmuseoon säilytettäväksi ja hoidettavaksi. Torkkelin säätiön, nykyisen Viipuri-säätiön omistukseen ja hallintaan kokoelman tuli lopullisesti vasta Osa kokoelmasta, mukana neljäsosa Viipuri-aiheisista teoksista, siirrettiin Lahdessa Lappeenrantaan Etelä-Karjalan maakuntamuseoon vuonna Viipuri-säätiö aloitti kokoelman dokumentoinnin vuonna Työ on toteutettu Etelä-Karjalan taide- ja kulttuurihistoriallisten museoiden ja Lahden kaupunginmuseon yhteistyönä. Työn on toteuttanut arkkitehti Tuula Pöyhiä. Vuonna 2007 Svaetichinin kokoelma oli esillä Lappeenrannan taidemuseossa ja syksyllä 2009 aineisto julkaistiin upeana kirjana. Kirjassa on luvut Viipurin historiallisesta museosta, Viktor Svaetichinistä, hänen töistään Viipurin historiallisessa museossa, Svaetichinin-kokoelman myöhemmistä vaiheista, rakennusperinnön dokumentaatiosta, töiden toteutustavasta sekä Svaetichinin matkoista. 17

18 Kuvat on ryhmitelty seuraaviin teemoihin: vanhan Viipurin kuvaaja, esikaupunkikohteet. hovit, kirkot, kellotapulit ja pappilat, maaseutu sekä muut kuvaukset. Kuvat on jaoteltu pitäjiin niiden maalausajankohdan mukaisten rajojen mukaan. Viipurin maalaiskunnan alueelta on kokoelmassa yhteensä 61 kuvaa, joista 8 kuuluisi v pitäjäjaon mukaan Vahvialaan. Maalaiskunnan alueelta kuvia ja maalauksia on mm. Juustilan, Häyryn, Ihantalan, Korpelanaution. Kärstilän ja Lavolan hoveista sekä Saarelasta, Suurperolta, Säiniöltä, Tervajoelta ja Terävälästä. Kirja on upeasti toteutettu ja se on mielenkiintoinen sekä kaunis luku- ja katseluteos. Mestari kuvien takana Viktor Svaetichin syntyi 1877 Salmissa, Tuleman kylässä perheen kahdeksanneksi lapseksi. Hänen jälkeensä syntyi vielä kolme sisarusta. Perheen isän kuoltua 1881 perhe päätyi lopulta Viipuriin, jossa äiti elätti perheensä rinkeli- ja piparkakkuleipurina. Perhe asui sukutiedon mukaan Pantsarlahdessa. Viktor kävi kansakoulua Viipurissa. Vuosina hän opiskeli piirtämistä ja maalaamista Viipurin Taiteenystävien piirustuskoulussa ja jatkoi opintojaan Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Ateneumissa Hän osallistui näyttelyihin vuodesta 1899 lähtien. Viktor Svaetichin harrasti myös valokuvausta ja häntä pyydettiin valokuvaajaksi juhlatilaisuuksiin sekä perheisiin. Naimisiin Viktor meni vuonna 1916 ja perheeseen syntyi kaksi lasta. Vuonna 1916 hän myös aloitti talon rakentamisen Säiniöltä hankkimalleen tontille. Viktor Svaetichin toimi myös klassillisen lyseon piirustuksen opettajana vuosina Talvisodan alkaessa Svaetichinit joutuivat lähtemään evakkoon ja päätyivät Jämsään. Jämsästä he muuttivat Helsinkiin 1940 Viktorin saatua työpaikan Kansallismuseon kuvaarkistosta. Työssään hän laati valokuvakokoelmiin mm. suomenkielisiä kuvatekstejä. Viktor Svaetichin kuoli sydänkohtaukseen marraskuussa Hän oli ollut edellisenä päivänä talkoissa mottimetsässä. Teksti: Anne Uotinen Victor Svaetichin Karjalan kuvaaja päätoim. Tuula Pöyhiä. Julk. Etelä-Karjalan taidemuseo ja Lahden historiallinen museo s. 268, kovat kannet, ISBN , KopiJyvä, Jyväskylä 2009, hinta 39 euroa. Kirjaa myy Etelä-Karjalan taidemuseon museokauppa Sulotar osoitteessa Kristiinankatu 8-10, Lappeenranta, puh Avoinna ti-su Karjalaiset Kesäjuhlat Helsingissä 2010 Tervetuloa tekemään juhlia ja osallistumaan niihin Talkooväeksi Juhlat eivät tapahdu vaan ne tehdään. Juhlia ovat osaltaan tekemässä seuraavat tiimit: kanslia, muonitus, urheilu, piirakka, juhlakulkue, liikenteenohjaus ja opastus, rakennus, majoitus, markkinointi, ensiapu, talous, hengellinen, kyykkä, markkina, järjestyksenvalvonta, opaste, kuljetus ja tiedotus. Talkooväkeä on ilmoittautunut jo lähemmäs 140 henkeä, mutta lisää tarvitaan. Tällä hetkellä kaivataan työvoimaa kipeimmin muonitukseen, ensiapuun, järjestyksenvalvontaan ja kuljetukseen. Muonitus vaatii hygieniapassin, ensiapu joko terveydenhoitoalan koulutusta tai SPR:n voimassa olevia ensiaputaitoja ja järjestyksenvalvonta mielellään virallista järjestyksenvalvojakorttia. Ilmoittautua voi toki myös muihin tiimeihin. Karjalan Liitto kantaa vastuun juhlien taloudesta. Jos juhlat jäävä tappiolle, jää tappio Liiton katettavaksi. Jos juhlat, kuten on tarkoitus, tuottavat voittoa, jaetaan puolet voitosta talkooväen seurojen kesken tehtyjen työtuntien suhteessa. Osallistumalla Viipurin pitäjäseuran nimissä juhlien tekemiseen, voit osaltasi hankkia seuralle tuloja. Jos haluat tulla talkooväeksi ilmoittaudu talkoopäällikkö Eevaliisa Kurjelle joko sähköpostitse tai puhelimitse Juhlakulkueeseen marssimaan Juhlakulkue sunnuntaina 20.6.Senaatintorilta Kisahallille lähtee klo Marssijoita kaivataan Viipurin maalaiskunnan kyltin taakse. Pukeutumistoiveena on kansallispuku tai muu siisti vaatetus. 18

19 Ohjelma Karjalaisten kesäjuhlat ovat tänä vuonna Laulujuhlat Juhlat juhlitaan Helsingissä Torstai Klo Karjalainen luovuus ja identiteetti - elokuva-, teatteri- ja kirjallisuusseminaari, Karjalatalo Klo Johannes Virolaisesta kertova näytelmä, Aleksanterin teatteri Perjantai Klo Juhlaseminaari: Karjalasta kajahtaa - laulu- ja musiikkiseminaari, Karjalatalo Klo Urheiluseminaari ja kyykkänäytökset, Karjalatalo ja Otto Meurmanin puisto Klo 18.00Yhteislaulutilaisuus, Taivallahden soutustadion Klo Runon ja laulun ilta, Jollaksen karjalainen kesäkoti (Pääsky ry) Klo ja 19.00Johannes Virolaisesta kertova näytelmä, Aleksanterin teatteri Lauantai Klo Piirakkakisa, Karjalatalo Klo Kuorokavalkadi, Sibelius Akatemia Klo Kyykkäkilpailut, Käpylän urheilupuisto Klo Karjalainen tori, Kisahalli Klo Karjalan maraton, Pirkkolan urheilupuisto Klo Karjalaiset laulujuhlat, avajaisjuhla, Töölön jalkapallostadion Klo Kansantanssikonsertti, Karjalainen Nuorisoliitto, Karjalatalo Klo Vigilia, Uspenskin katedraali Klo Hengellinen yhteislaulutilaisuus ja iltahartaus, Käpylän kirkko Klo Johannes Virolaisesta kertova näytelmä, Aleksanterin teatteri Klo Juhlatanssit, Karjalatalo Klo Viipurin Lauluveikkojen konsertti, Temppeliaukion kirkko Sunnuntai Klo 9.00 Kunnianosoitukset Hietaniemen hautausmaalla Klo Liturgia, Uspenskin katedraali Klo Messu, Helsingin Tuomiokirkko Klo Karjalainen tori, Kisahalli Klo Juhlakulkueen järjestäytyminen, Senaatintori Klo Juhlakulkueen lähtö Senaatintorilta Klo Päiväjuhla, Töölön jalkapallostadion Klo Johannes Virolaisesta kertova näytelmä, Aleksanterin teatteri Muutokset mahdollisia Lisätietoja mm. Karjalaista asiaa- ja Karjala-lehdistä. 19

20 Junalla sotaan ja sotaa pakoon Kouvolan kansalaisopisto, Kouvolan kaupunginmuseo ja Reilia-rautatiekulttuurikeskus järjestävät valtakunnallisen rautatieaiheisen kirjoituskilpailun, jolla pyritään keräämään talteen rautatieaiheista muistitietoa sotavuosista. Rautatiet pitivät Suomen liikkeellä sotavuosina. Rautatieläiset toimivat voimiensa rajoilla, sillä rautateitä pommitettiin ahkerasti ja samanaikaisesti kansan matkustustarpeet kasvoivat. Henkilöliikenne kasvoi 3,5 -kertaiseksi rauhan aikaan verrattuna. Junilla kulkivat kaikki: siviilit, sotilasjoukot, ammukset, kaatuneet. Sotavuosina tapahtui rautateillä myös onnettomuuksia ja junaliikennettä vaanivat jatkuvasti vihollisen pommikoneet. Kirjoita niistä asioista, jotka ovat sota-ajoilta jääneet erityisesti mieleesi tai joita olet kuullut kerrottavan. Kouvolan rautatieaiheinen kirjoituskilpailu Kirjoituskilpailun säännöt: Kirjoita vapaamuotoinen kertomuksesi A4-arkille, käsin tai tietokoneella, vain paperin toiselle puolelle. Jätä vasempaan reunaan n. 4 cm ja oikeaan reunaan n. 1 cm marginaali. Kerro tapahtuman aika ja paikka. Laita kirjoituksen mukaan erillinen suljettu ja nimimerkilläsi varustettu kirjekuori, jossa on yhteystietosi (nimi, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite). Laita nimimerkkisi myös kirjoituksesi kansilehdelle. Liitä yhteystietoihisi kirjekuoreen A4-arkki, jossa on taustatiedot; syntymäaika ja paikka, koulutus ja ammatti (myös entiset),sekä allekirjoitettu suostumuksesi siihen, että lähettämäsi aineisto arkistoidaan nimelläsi tutkimuskäyttöön rautatiekulttuurikeskuksen arkistoon ja mahdollisesti julkaistaan kertomuskokoelmassa. Jos haastattelet jotakuta, laita mukaan myös haastatellun taustatiedot. Jos lähetät valokuvia, merkitse selvästi, haluatko kuvat tai negatiivit takaisin. Lähetä myös negatiivit, jos ne ovat käytössäsi. Älä kiinnitä kuvia alustalle. Voit halutessasi lähettää koko albumin. Merkitse kustakin kuvasta mahdollisimman tarkat tiedot (ketä on kuvassa, kuvaaja, aikakausi, paikkakunta) sekä kuvaan liittyvä tarina erilliselle paperille, älä kirjoita tietoja kuvaan. Lähetä vastauksesi mennessä osoitteella: Kouvolan kansalaisopisto, rautatieaiheinen kirjoituskilpailu, Salpausselänkatu 28, Kouvola Arvovaltainen tuomaristo valitsee voittajat, joille ilmoitetaan asiasta henkilökohtaisesti. Palkinnot jaetaan Kouvolan rautatieseminaarissa tammikuussa Lisätietoja: Kouvolan kansalaisopisto: Ritva Sorvali, p , Kouvolan kaupunginmuseo: Anu Kasnio, p , Palmenia, Heli Mäki, p , 20

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

Rovaniemellä 29.8.2013 PÖYTÄKIRJA 2/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Rovaniemellä 29.8.2013 PÖYTÄKIRJA 2/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Rovaniemellä 29.8.2013 PÖYTÄKIRJA 2/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja, Pekka Haavikko, avasi kokouksen klo 18.35 ja toivotti kaikki tervetulleeksi

Lisätiedot

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio 1/6 1 KOKOUKSEN AVAUS Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:n puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Vainio kertoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä meneillään olevasta luottamusjohdon valintaprosessista,

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

Tutustuminen Espoon kaupungin rakentamiseen

Tutustuminen Espoon kaupungin rakentamiseen Jäsentiedote 07.04.2009 JÄSENTIEDOTE 1/2009 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa: Tutustuminen Espoon kaupungin rakentamiseen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen. IKAALISTEN NUORISO-ORKESTERIN TUKI RY SÄÄNNÖT Yleistä 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on

Lisätiedot

5. SEURAN JÄSENYYS LIITOSSA Seura kuuluu jäsenenä Suomen Voimisteluliitto ry:hyn ja noudattaa liiton sääntöjä.

5. SEURAN JÄSENYYS LIITOSSA Seura kuuluu jäsenenä Suomen Voimisteluliitto ry:hyn ja noudattaa liiton sääntöjä. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kuopion Reippaan Voimistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopio. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

Pirkanmaan CP-yhdistys ry

Pirkanmaan CP-yhdistys ry Pirkanmaan CP-yhdistys ry SÄÄNNOT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1. Yhdistyksen nimi on Pirkanmaan CP-yhdistys ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere ja sen toimialueena on Pirkanmaa. 2 TARKOITUS, TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Vuosikokouksen pöytäkirja

Vuosikokouksen pöytäkirja Vuosikokouksen pöytäkirja Lähettänyt Sivujen ylläpitäjä 07.08.2008 Viimeksi päivitetty 05.11.2009 PÖYTÄKIRJA 1(3) VUOSIKOKOUS Aika la 19.7.2008 klo 13.00-14.35 Paikka Iisalmi, hotelli-ravintola Seurahuone

Lisätiedot

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi. ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Paikka Järjestötalo, Paulan Sali, Seinäjoki Aika Ke 25.5.2016 klo 18.00 - Läsnä VUOSIKOKOUS 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: Älkää

Lisätiedot

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt MALLISÄÄNNÖT 1(6) Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt Päivitetty 28.5.2007 Vapaaehtoisen palokunnan säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on vapaaehtoinen palokunta. Yhdistystä nimitetään

Lisätiedot

jääskeläisten Joululounas Karjala-talolla

jääskeläisten Joululounas Karjala-talolla Joululounas jääskeläisten s s y e y minaari S 21.11. Karjala-talolla Viime vuotiseen tapaan syyskokouksen yhteyteen on koottu syysseminaari, jossa karjalaisuuteen perehtyneet puhujat valottavat Karjalan

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous PÖYTÄKIRJA Kokousaika Torstaina 25.04.2013 klo 18.00-19.41 Kokouspaikka Osuuskunnan toimisto, Keiteleentie 11, 44200 Suolahti Kutsutut: 8 osuuskunnan

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962 1 Kokouksen avaus VUOSIKOKOUS 12.2.2007 ESITYSLISTA 2 Kokouksen laillisuuden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5 Vuoden 2006

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 Ala-Ounasjoen Erästäjät PÖYTÄKIRJA Johtokunta Rovaniemi 17.2.2010 ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 AIKA 17.2.2010 klo 18.00 PAIKKA Toimitalo, Erästäjänpolku OSALLISTUJAT Seuran jäseniä 25 liitteenä

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Ehdotus yhdistyksen uusiksi säännöiksi hyväksyttäväksi ylimääräisessä yleiskokouksessa Jyväskylässä 30.1.2016.

Ehdotus yhdistyksen uusiksi säännöiksi hyväksyttäväksi ylimääräisessä yleiskokouksessa Jyväskylässä 30.1.2016. Suomen Oriental Moodo liitto ry:n säännöt 1. Nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Oriental Moodo liitto ry. Yhdistys voi käyttää epävirallista rinnakkaisnimeä Oriental Moodo liitto sekä lyhennettä OMD liitto.

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Teri-Säätiö. Jaakko Mäkelä

Teri-Säätiö. Jaakko Mäkelä Teri-Säätiö Jaakko Mäkelä Teri-Säätiö 25.3.2012 1 25.3.2012 Teri-Säätiö 2 Teri-Säätiö Teri-Säätiö perustettiin 1949 kun Terijoen kunnan hoitokunta lopetti toimintansa Säätiölle siirrettiin entisen Terijoen

Lisätiedot

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 1 5 V E R 1 0. 3 Hallitus 2014 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-085 9670 Jouni Laurikainen,

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 9 Tampere 1997 Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Hyväksytty vuosikokouksessa 15.3.1991 Oikeusministeriön

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 3 / 2015

JÄSENTIEDOTE 3 / 2015 JÄSENTIEDOTE 3 / 2015 JYTYN TASKUKALENTERI 2016 - TILAUSOHJEET Vuoden 2016 kalenterissa tulee olemaan laadukas, kuten on ollut aikaisemminkin. AIKATAULUT ja MUUTA HUOMIOITAVAA Aikataulut ovat tänä vuonna

Lisätiedot

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5)

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lyömätön Linja Espoossa ry ja sen kotipaikka on Espoo. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Tarkoitus:

Lisätiedot

Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Tarja Halonen - sali. Läsnä Paikalla 27 osaston varsinaista jäsentä sekä 1 eläkelläisjäsen.

Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Tarja Halonen - sali. Läsnä Paikalla 27 osaston varsinaista jäsentä sekä 1 eläkelläisjäsen. SYYSKOKOUS Aika 23.11.2016 klo. 18.00 20.35 Paikka, Tarja Halonen - sali Läsnä Paikalla 27 osaston varsinaista jäsentä sekä 1 eläkelläisjäsen. Liite:1 1 Kokouksen avaus Ammattiosaston puheenjohtaja Kenneth

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2011 Aika: Keskiviikkona 10.10.2011 kello 18.00 Paikka: Opinkiven sauna, Keskussairaalantie

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Lehtojärvellä PÖYTÄKIRJA 1/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Lehtojärvellä PÖYTÄKIRJA 1/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Lehtojärvellä 21.3.2015 PÖYTÄKIRJA 1/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja,, avasi kokouksen klo 16.00 ja toivotti kaikki tervetulleeksi Haavikon

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU RY ESLU TOIMINTASÄÄNNÖT Esitys toimintasääntöjen muuttamiseksi syyskokouksessa 11.11.2015

ETELÄ-SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU RY ESLU TOIMINTASÄÄNNÖT Esitys toimintasääntöjen muuttamiseksi syyskokouksessa 11.11.2015 ETELÄ-SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU RY ESLU TOIMINTASÄÄNNÖT Esitys toimintasääntöjen muuttamiseksi syyskokouksessa 11.11.2015 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Etelä-Suomen Liikunta

Lisätiedot

jääskeläisten Joululounas Karjala-talolla

jääskeläisten Joululounas Karjala-talolla Joululounas jääskeläisten s s y e y minaari S 21.11. Karjala-talolla Viime vuotiseen tapaan syyskokouksen yhteyteen on koottu syysseminaari, jossa karjalaisuuteen perehtyneet puhujat valottavat Karjalan

Lisätiedot

Lehtojärvellä PÖYTÄKIRJA 2/2016

Lehtojärvellä PÖYTÄKIRJA 2/2016 Lehtojärvellä 27.2.2016 PÖYTÄKIRJA 2/2016 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja, Pekka Haavikko, avasi kokouksen klo 16.45 ja toivotti kaikki tervetulleeksi

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

Luku 1 Nimi ja kotikunta

Luku 1 Nimi ja kotikunta Suomi - Afganistanin Akatemia AFA ry:n säännöt Luku 1 Nimi ja kotikunta 1. Yhdistyksen nimi Suomeksi Suomi Afganistan Akatemia AFA ry Englanniksi Academy of Finland Afghanistan AFA Dariksi Akademi Finland

Lisätiedot

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654))

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654)) Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tukiyhdistyksen mallisäännöt 1 - yksi (1) sääntömääräinen kokous vuodessa (Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on

Lisätiedot

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa.

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa. 1 Yhdistyksen nimi on Kaarinan Veneseura ja kotipaikka Kaarinan kunta. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seura toimii Työväen Urheiluliitto TUL ry:n jäsenseurana. 2 Seuran tarkoituksena

Lisätiedot

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimenä on Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry, ja sen kotipaikkana on Vilppulan kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on autourheilun, auton

Lisätiedot

kotipaikka on TAMMELA. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä kilta.

kotipaikka on TAMMELA. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä kilta. Päiväys: 10.8 2007 HAVU KILTA:n säännöt. NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on HAVU KILTA ja sen kotipaikka on TAMMELA. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä kilta. TARKOITUS JA TOIMINTA

Lisätiedot

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue.

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue. Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin ennakkotarkastus suoritettu 16.4.2007 hyväksyntä 5.6.2009 Yhdistysrekisterin ennakkotarkastuksessa tehdyt 2 pientä muutosta on lihavoitu. JÄSENYHDISTYSTEN

Lisätiedot

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI Sääntömuutosehdotukset voidaan jakaa neljään kategoriaan: Rotujärjestöstatuksen vaatimat muutokset sääntöihin (merkitty punaisella) Oikeinkirjoitusasun korjaukset ja sääntöjen

Lisätiedot

Espoon Maanpuolustusnaiset ry Jäsentiedote 1/2016

Espoon Maanpuolustusnaiset ry Jäsentiedote 1/2016 Espoon Maanpuolustusnaiset ry Jäsentiedote 1/2016 Hyvä Maanpuolustusnainen Tähän jäsentiedotteeseemme on kerätty muut kevätkauden tapahtumat. Jos et löydä etsimääsi maanpuolustustoimintaa tästä jäsentiedotteesta,

Lisätiedot

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT 1 Yhdistyksen nimi on Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry, ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/5 Hallitus 27.5.2016 Sivu 2 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/5 Hallitus 27.5.2016 Sivu 2 / 6 Hallitus 27.5.2016 Sivu 1 / 6 Aika: 27.5.2016 klo 12.30-15.15 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto, Kalevankatu 13 A, Helsinki Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander (x) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas

Lisätiedot

"KORKI" Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova

KORKI Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova "KORKI" Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova 2014-2015 "Dom na Nabereznoi"- PskovArt yhdistyksen galleria ja ateljeetilat Pihkovassa Riitta Kopra ja Pilvi Ojala osallistuivat Ars-Häme

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty

AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 23.10.2013 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on AISAPARI ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauhava ja sen toimialueen muodostavat seuraavat kunnat: Alajärvi, Evijärvi,

Lisätiedot

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina Kasvitieteellisen puutarhan ystävät ry Botaniska trädgårdens vänner rf PÖYTÄKIRJA 15.11.2013 SYYSKOKOUS Aika Torstai 7.11.2013 kello 17.30 18.10 Paikka Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha, palmuhuonerakennus,

Lisätiedot

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Vahvistettu 19.9.2006 Collegium Culinarium, CC - Kilta ry:n SÄÄNNÖT I NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on: Collegium Culinarium, CC - Kilta ry Kotipaikka

Lisätiedot

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY Säännöt 1. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Etelä- Hämeen Spanielit ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinna. Toiminta-alue käsittää Etelä-Hämeen Kennelpiirin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola.

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoitus on taloudellista voittoa tavoittelematta toimia

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen nimi on Naisyrittäjyyskeskus ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen englanninkielinen nimi on Women s Enterprise Agency.

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Suomen kahvakuula ry:n säännöt

Suomen kahvakuula ry:n säännöt Suomen kahvakuula ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen kahvakuula ry ja sen kotipaikka on Laukaa. Yhdistys on merkitty yhdistysrekisteriin 28.3.2007. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa 12.6.2012 Patentti- ja Rekisterihallituksen ennakkotarkastuspäätös 14.01.2013 SUOMEN DIABETESLIITTO

Lisätiedot

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN

Lisätiedot

Yhdistyksen perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä tasa-arvon edistäminen.

Yhdistyksen perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä tasa-arvon edistäminen. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Hakunilan Seudun Koiraharrastajat HSKH r.y., josta voidaan käyttää epävirallista lyhennystä HSKH. Yhdistyksen kotipaikka on Vantaa. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

Konttimäki-kylistä komein

Konttimäki-kylistä komein Konttimäki-kylistä komein Faktaa kylästä Asukasluku 119 Taloja n.70 Kyläyhdistys toiminut vuodesta 1979 alkaen, alkuun kylätoimikuntana Kyläyhdistyksen jäsenmäärä 136 Konttinetti (konttimaki.suntuubi.com)

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Peräpohjolan Leader ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara avaa kokouksen.

Peräpohjolan Leader ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara avaa kokouksen. lista SYYSKOKOUS 2016 Aika Torstaina 24.11.2015 klo 17.00 Paikka Tervolan nuorisoseuran talo, Seurantie, Tervola 1 KOKOUKSEN AVAUS Peräpohjolan Leader ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara avaa kokouksen. 2 KOKOUSVIRKAILIJOIDEN

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

Joukkueenjohtajien opas

Joukkueenjohtajien opas Joukkueenjohtajien opas Tervetuloa Palokan Riennon joukkueenjohtajaksi! Tässä oppaassa käsitellään lyhyesti joukkueenjohtajien vastuita ja velvollisuuksia ja heille sekä joukkueelle kuuluvia tehtäviä.

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Rovaniemellä 22.8.2012 PÖYTÄKIRJA 2/2012 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Rovaniemellä 22.8.2012 PÖYTÄKIRJA 2/2012 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Rovaniemellä 22.8.2012 PÖYTÄKIRJA 2/2012 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja, Pekka Haavikko, avasi kokouksen klo 18.32 ja toivotti kaikki tervetulleeksi

Lisätiedot

Aika: 22.1.2016 klo 18.30 Paikka: Hervannan vapaa-aikakeskus, Sali 222, Lindforsinkatu 5, Tampere

Aika: 22.1.2016 klo 18.30 Paikka: Hervannan vapaa-aikakeskus, Sali 222, Lindforsinkatu 5, Tampere Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2016 Aika: 22.1.2016 klo 18.30 Paikka: Hervannan vapaa-aikakeskus, Sali 222, Lindforsinkatu 5, Tampere Läsnä: Ari Immonen Jari Yltävä Tarja Myry Olli Lassinaro Anu Karrimaa Anna

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

SUOMEN NUORISOVALTUUSTOJEN LIITTO NUVA RY:N VÄLI-SUOMEN PIIRI RY.

SUOMEN NUORISOVALTUUSTOJEN LIITTO NUVA RY:N VÄLI-SUOMEN PIIRI RY. Aika: 24.11.2012, klo 13.00 Paikka: ABC Seinäjoki, Vekaratehtaankatu 13, 60100 Seinäjoki Asia nro Liite nro 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Säveltäjät ry, ruotsiksi Finlands Tonsättare rf, englanniksi Society of Finnish Composers. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE

POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE 1. PALOKUNTANAISTYÖ Palokuntanaistyö on palokunnissa tehtävää harrastustoimintaa. Palokuntanaisosasto on palokunnan jäsenistä muodostettu alajaosto

Lisätiedot

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Scripsit Karoliina Sourander Kuusi vuotta oli taas vierähtänyt hurjan nopeasti, kun aurinkoisena ja tänä kesänä poikkeuksellisen

Lisätiedot

LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00.

LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00. LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00. VUOSIKOKOUS Aika 10.2.2009 klo 19.00 Paikka Lappeenrannan Upseerikerho Kokouksen avaus Seuran puheenjohtaja

Lisätiedot

Oikaristen sukuseura ry:n

Oikaristen sukuseura ry:n Oikaristen sukuseura ry:n toimintakertomus 2015 Kuva: Sirpa Heikkinen 2015 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 24.11.2015 Oikaristen 16-vuotias sukuseura toimi aktiivisesti. Seuran tavoitteena on

Lisätiedot

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os.

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os. KUTSU Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 21.11.2016 klo 16.45 alkaen Meijän Vintillä os. Savonkatu 11 A 6 Kokouksessa käsitellään sääntöjen 15 määräämät asiat. Luottamusvaalikokous

Lisätiedot

EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI

EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI 1 Yhdistyksen nimi on nimi on Filosofisen praktiikan verkosto ry (virallinen lyhenne on FiPra ry), Nätverket för Filosofisk Praxis rf, Philosophical Practice Network. Yhdistyksen

Lisätiedot

VETERAANI- PERINNETTÄ LUOMASSA

VETERAANI- PERINNETTÄ LUOMASSA VAPAAEHTOINEN VETERAANITYÖ VETERAANI- PERINNETTÄ LUOMASSA 1939-1945 Talvi- ja jatkosota 1967-2017 Pukkilan Sotaveteraanit 50 vuotta PUKKILAN SOTAVETERAANIT RY Jaakko Karjalainen, 92 vuotta, on Uudenmaan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö r.y., Västra Nylands vatten och miljö r.f. ja sen kotipaikka on Lohja.

Yhdistyksen nimi on Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö r.y., Västra Nylands vatten och miljö r.f. ja sen kotipaikka on Lohja. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö r.y., Västra Nylands vatten och miljö r.f. ja sen kotipaikka on Lohja. 2 Toiminta-alue Yhdistyksen pääasiallinen toiminta-alue

Lisätiedot

Selkämeren kansallispuiston ystävät ry - yhdistyksen säännöt

Selkämeren kansallispuiston ystävät ry - yhdistyksen säännöt Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 16.9.2013 Yhdistyksen rekisterinumero 211.052 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry - yhdistyksen säännöt Yhdistyksen nimi 1 Yhdistyksen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Satakissa ry. Nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminta. Jäsenyys

SÄÄNNÖT. Satakissa ry. Nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminta. Jäsenyys SÄÄNNÖT Satakissa ry Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Satakissa ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä yhdistys ja sen kotipaikka on Porin kaupunki ja toimialueena koko Suomi. Yhdistyksen

Lisätiedot

Merimasku-Seura ry. Merimasku-Seura ry:n toimintakertomus vuodelta 2015

Merimasku-Seura ry. Merimasku-Seura ry:n toimintakertomus vuodelta 2015 Merimasku-Seura ry:n toimintakertomus vuodelta 2015 Yleistä Merimasku-Seura ry:n toiminta vuonna 2015 oli painottunut Kollolan ympäristöön, rakentamiseen ja vanhan kunnostamiseen. Yleiset kokoukset Seuran

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Hämeen Laskuvarjourheilijat ry, ja sen kotipaikka on Asikkala.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Hämeen Laskuvarjourheilijat ry, ja sen kotipaikka on Asikkala. SÄÄNNÖT HÄMEEN LASKUVARJOURHEILIJAT RY ASIKKALA 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Hämeen Laskuvarjourheilijat ry, ja sen kotipaikka on Asikkala. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1 Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on LounaPlussa ry.

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1 Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on LounaPlussa ry. LounaPlussa ry 1(6) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on LounaPlussa ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tammela ja sen toiminta-alueena ovat Forssan, Humppilan Jokioisten, Tammelan ja

Lisätiedot