Savonlinnan seudun kuntayhtymä TASEKIRJA 2009

Transkriptio

1 1 (49) Savonlinnan seudun kuntayhtymä TASEKIRJA 2009 Seutuhallitus Tarkastuslautakunta Seutuvaltuusto

2 2 (49) Savonlinnan seudun kuntayhtymä TASEKIRJA 2009 Toimintakertomus Tavoitteiden toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot ja selvitykset

3 3 (49) SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS SEUTUJOHTAJAN KATSAUS KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO YLEISTÄ LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA MENOT SEUTUHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN HALLINTO SEUDULLINEN HANKINTATOIMI ELINKEINOPOLITIIKKA ELINKEINOSTRATEGIAN TOTEUTTAMINEN STRATEGISET HANKKEET STRATEGISET KUMPPANUUDET TALOUS VUONNA KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN INVESTOINNIT RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA V TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ LUETTELOT JA SELVITYKSET... 49

4 4 (49) 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 SEUTUJOHTAJAN KATSAUS Savonlinnan seudun kuntayhtymän keskeisenä tehtävänä on vastata erityisesti seudullisen elinkeinopolitiikan toteuttamisesta. Lisäksi kuntayhtymä huolehtii jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta, kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä sekä yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta. Elinkeinopolitiikan tavoitteena on luoda Savonlinnan seudulle uusia työpaikkoja sekä turvata olemassa olevien työpaikkojen säilyminen seudulla. Suhdanne- ja rakennemuutostilanteessa on korostunut olemassa olevien työpaikkojen turvaaminen uusien työpaikkojen luomisen rinnalla. Talouden taantuma vuonna 2009 muutti kehittämistyön painopistettä entistä yrityslähtöisempään suuntaan. Savonlinnan seudun yrityspalvelut keskittyy taantuman torjunnassa yritys- ja markkinaehtoisiin kehittämistoimiin työ- ja elinkeinotoimiston vastatessa henkilöstön aseman turvaamisesta sekä osaamisen täydentämisestä rakennemuutoksen aikana. Yritysten kehittämishankkeet ovat vuoden aikana määrällisesti pysyneet vuosien tasolla, mutta hankkeiden kokonaisvolyymi on pienentynyt selvästi. Hankkeita toteutetaan suhdannekäänteestä johtuen entistä varmemmalla pohjalla mitoitettuna yritysten omiin resursseihin ja markkinanäkymiin. Olemassa olevien työpaikkojen turvaaminen konkretisoitui kertomusvuonna mm. Pääskylahden yritysympäristön kehittämisohjelman toteuttamisessa kuin myös Pääskylahdessa yritystalo Schaumannin käynnistämiseen liittyvissä toimenpiteissä. Alueiden kansainvälisillä markkinoilla toimivat veturiyritykset tarvitsevat toimivan lentoyhteyden. Viime vuosi oli hankala lentoliikenteen matkustajamäärien osalta. Tähän vaikutti suhdannetilanne suoraan. Valtion budjetissa on varauduttu miljoonan euron vuosittaiseen tukeen. Vuonna 2009 miljoonan euron valtion tuki ei riittänyt kustannuksia kattamaan vaan Savonlinnan seudun kuntayhtymä ja Varkauden kaupunki maksoivat ylimenneitä kustannuksia. Muut liikennemuodot, eivät voi korvata toimivaa lentoyhteyttä Helsinkiin. Seudullinen hankintatoimi on kilpailuttanut tai antanut asiantuntija-apua lähes 80 %:ssa seudun julkisista tavara- ja palveluhankinnoista. Hankintojen keskittäminen tehokkaaseen hankintayksikköön on tuottanut seudun julkisorganisaatioille suoraa hyötyä ja säästöjä. Myös alueen elinkeinoelämä hyötyy ammattitaitoisesta hankintatoimesta, koska hankinnat toteutetaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi, hankintalakia noudattaen. Elinkeinostrategian mukaisesti yhteisiä panostuksia kohdennetaan pitkäjänteisesti seudun osaamiskärkiin Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston tutkimus- ja kehitystyöhön kuitulaboratoriossa ja Kaakkois-Suomen kuitu/energia-alaan pohjautuvan osaamiskeskuksen toimintaan.

5 5 (49) Matkailutoimialan osalta valtakunnallisena kehittäjänä Savonlinnan Innovaatiokeskuksella on merkittävä rooli sekä Itä-Suomen yliopiston matkailuosaamisklusteriin on resursoitu matkailualan huippuosaamista. Puutoimialan kasvu- ja kehittämisvastuu on neljässä maakunnassa yhteisesti toteutettavalla Eastwood kasvuohjelmalla. Seudun kärkialojen tutkimuksen ja kehittämiseen on resursoitu tällä hetkellä seitsemän professuuria. Askelmerkit Savonlinnan seudun kilpailukyvyn parantamiseen ovat nyt kohdallaan. Onnistumiseen tarvitaan ennen kaikkea toimijoiden ja kehittämiskumppaneiden sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. 1.2 KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO Kuntayhtymän organisaatio muodostui vuonna 2009 seuraavasti: Kunnanjohtajatyövaliokunta Tarkastuslautakunta Seutuvaltuusto 24 jäsentä Tilintarkastaja Seutuhallitus 9 jäsentä Seutujohtaja Elinkeinopolitiikka Yrityspalvelut Hallinto, strateginen ohjaus Seudullinen hankintatoimi 3K-tehdas Kuntayhteistyö 1.3 YLEISTÄ Savonlinnan seudun kuntayhtymä on Savonlinnan seudun alueen kuntien ylläpitämä kuntalain mukainen kuntayhtymä. Savonlinnan seudun kuntayhtymän nykyinen perussopimus on astunut voimaan Perussopimuksen 2 :n mukaisesti kuntayhtymä huolehtii 1. jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta, 2. kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä ja kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisestä kulloinkin voimassa olevan kuntayhtymäsuunnitelman mukaisesti,

6 6 (49) 3. aluepolitiikan toteuttamisesta osaltaan ja seudullisen elinkeinopolitiikan toteuttamisesta kulloinkin voimassa olevan elinkeinostrategian mukaisesti, 4. yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta ja 5. muista yhteisesti sovittavista tehtävistä, joista seutuvaltuusto päättää 2/3 määräenemmistöllä kokouksessa annetuista äänistä. Tällä menettelyllä päätetystä uudesta tehtävästä muodostetaan 17 mukainen toimenpidekokonaisuus. Vuoden 2009 aikana Savonlinnan seudun kuntayhtymä on tehnyt toimenpiteitä kaikilla perussopimuksen mukaisilla toimintasektoreilla, joista kerrotaan tarkemmin raportissa. 1.4 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Seutuvaltuusto Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käytti vuonna 2009 seutuvaltuusto. Seutuvaltuuston edustajat on peruskunnissa valittu valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Seutuvaltuuston puheenjohtajisto valittiin seutuvaltuustossa toimikaudeksi Seutuvaltuuston jäsenet ja varajäsenet ( ) ovat kunnittain seuraavat: Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Kupiainen Aune/pj Pulkka Anneli Punkaharju Palm Pekka/1. vpj. Silvennoinen Ari Kerimäki Parkkinen Matti-Pekka/2. vpj. Kosonen Seppo Savonlinna Klemettinen Helvi Kaasinen Jukka Enonkoski Kuuramaa Kari Soljento Eija Enonkoski Räisänen Anneli Brax-Mertanen Tuija Kerimäki Kettunen Leena Karvinen Riikka Kerimäki Nousiainen Olavi Suomalainen Tuukka Kerimäki Partanen Matti Lemmetyinen Saku Punkaharju Puhakka Seppo Silvennoinen Katja Punkaharju Bilund Juha Valkonen Esa Savonlinna Condit Stephen Korhonen Leena Savonlinna Kokko Sampsa Rouvinen Juhani Savonlinna Hirvonen Teemu Linnamurto Jarmo Savonlinna Hurskainen Vesa Luukkanen Harri Savonlinna Härkönen Riitta Eronen-Raivio Maarit Savonlinna Makkonen Aila Suomalainen Ritva Savonlinna Mikkonen Anna-Kristiina Linnamurto Erja Savonlinna Niiranen Tuija Söderholm Jan Savonlinna Riikonen Teuvo V. Pyöriä Outi Savonlinna Röpelinen-Pitkänen Carita Vuorinen Eeva Savonlinna Ahonen Vesa Miettinen Harri Sulkava Partanen Marttiina Virta Leila Sulkava Päykkönen Markku Virta Vesa Sulkava

7 7 (49) Seutuvaltuustossa on kunnittain jäseniä seuraavasti: Valtuutettujen Kunta lukumäärä Enonkoski 2 Kerimäki 4 Punkaharju 3 Savonlinna 12 Sulkava 3 Seutuvaltuusto kokoontui vuoden aikana neljä kertaa ja käsitteli yhteensä 34 asiaa. Seutuvaltuuston pöytäkirjanpitäjänä toimi hallintosihteeri. Seutuhallitus Savonlinnan seudun kuntayhtymän seutuhallitus valittiin toimikaudeksi Seutuhallituksen poliittiset voimasuhteet ovat seuraavat: Keskusta 4, Sosiaalidemokraatit 4 ja Kokoomus 1. Hallituksen kokoonpanossa on edustaja kustakin kuntayhtymän peruskunnasta. Seutuhallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat kunnittain seuraavat: Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Juuti Pirkko/pj Savonlinna Suomalainen Ritva Pärnänen Heikki/1. vpj. Savonlinna Iskala Jonna Seppänen Ulla/2. vpj. Savonlinna Ronkanen Onni Auvinen Matti Savonlinna Valjakka Markku Muhonen Raimo Punkaharju Laamanen Jari Kautonen Tuomo Enonkoski Klemettinen Helvi Pasanen-Harju Virve Savonlinna Backman Anja Pitkonen Ari Kerimäki Matilainen Jouni Ralli Kaisa Sulkava Reponen Sanna Seutuhallitus kokoontui 12 kertaa ja käsitteli 155 asiaa. Hallitukselle asiat esitteli seutujohtaja. Kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimi hallintosihteeri. Hankintapäällikkö oli mukana kokouksissa asiantuntijajäsenenä.

8 8 (49) Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta valittiin toimikaudeksi Tarkastuslautakunnan kokoonpano on seuraava: Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Puhakka Seppo Punkaharju Virtanen Hilkka Sulkava Nykänen Hannu Savonlinna Penttinen Oiva Savonlinna Immonen Teija Savonlinna Luostarinen Jarmo Savonlinna Nousiainen Olavi Kerimäki Röpelinen-Pitkänen Carita Savonlinna Tuunanen Aune Punkaharju Nousiainen Kari Savonlinna Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden 2009 aikana 5 kertaa. Se käsitteli yhteensä 41 asiaa. Seutuvaltuuston valitsemana JHTT -yhteisönä on ollut PwC Julkistarkastus Oy. Vastuullisena tilintarkastajana oli JHTT Elina Hämäläinen, joka toimi myös tarkastuslautakunnan sihteerinä. Tilintarkastaja tarkasti vuoden 2009 aikana seuraavat EU hankkeet: Forest Industry Future/Koske (kausi 2008) Eastwood hanke Lisäksi Tuokko Tilintarkastus/Mikko Helkiö, JHTT, HTM on suorittanut rahoittajaviranomaisen (TEKESin) toimesta paikanpäällä tehtävän hanketarkastuksen seuraavista hankkeista: ETKO (Elektroniikan tuotantoketjujen kokonaisvaltainen optimointi) -hanke EEMO (Haudatut elektroniikan ja mikro-optiikan rakenteet) -hanke Savonlinnan seudun kuntayhtymän tilivelvollisia ovat Savonlinnan seudun kuntayhtymän seutuhallitus ja seutujohtaja. Työvaliokunta Työvaliokunnan muodostavat peruskuntien kunnanjohtajat ja seutuhallituksen puheenjohtajisto. Työvaliokunta vastaa kuntayhtymän operatiivisesta konsernijohtamisesta elinkeinostrategian mukaisesti. Kuntayhtymän organisaatio kytkeytyy peruskuntien hallinto-organisaatioihin seutuhallituksen ja sen asettaman kunnanjohtajien työvaliokunnan kautta. Työvaliokunnan tehtävänä on osaltaan edesauttaa ja tiivistää kuntayhtymän alueen kuntien yhteistoimintaa kaikilla kuntien toiminnan ja perussopimuksessa määriteltyjen tehtävien alueilla.

9 9 (49) Työvaliokunnan jäsenet vuonna 2009: Varsinainen jäsen Laine Janne pj Sulkko Sami, vpj. Jämsen Antti Nousiainen Pekka Rannanpiha Kari Juuti Pirkko Pärnänen Heikki Seppänen Ulla Kunta Savonlinna Sulkava Enonkoski Punkaharju Kerimäki sh pj sh 1. vpj. sh 2. vpj. Kokouksiin on lisäksi kutsuttu asiantuntijajäseninä Savonlinnan kaupungin kehitysjohtaja Hannu Kurki ja kaupungin kansliapäällikkö Antti Erämaa. Asioiden esittelijänä työvaliokunnassa ovat toimineet seutujohtaja ja yrityspalvelupäällikkö, työvaliokunnan sihteerinä on toiminut hallintosihteeri. Hankintatoimen asioissa valmistelijana on ollut hankintapäällikkö. Kunnanjohtajatyöryhmä kokoontui 12 kertaa. 1.5 KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ Vuoden 2009 lopussa kuntayhtymän palveluksessa oli yhteensä 21 henkilöä. Vakinaisessa virkasuhteessa oli 3 henkilöä ja toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa 15 henkilöä. Määräaikaisia oli 3. Henkilöstö sijoittui seuraavasti Hallinto Hankintatoimi 5 *) 4 2 Yleiset hankkeet Aluekeskusohjelma Yrityspalvelut 7 6,5 9 3K-tehdas Yhteensä 21 21,5 29 *) Hankintatoimesta yksi henkilö virkavapaalla. Henkilömäärästä oli naisia 57 % ja miehiä 43 %. Henkilöstön keski-iäksi muodostui 43,6 vuotta. Uusia määräaikaisia työsuhteita aloitettiin yksi: hankintasihteerin määräaikainen sijaisuus. Yksi henkilö oli oppisopimustyösuhteessa Elektroniikan 3K-tehtaalla asti.

10 10 (49) 1.6 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kuntayhtymän sisäisen valvonnan toteuttamisessa noudatetaan Savonlinnan seudun kuntayhtymän sisäisen valvonnan ohjetta, jonka yhtymähallitus (nyk. seutuhallitus) on hyväksynyt Sisäinen valvonta on painottunut vuonna 2009 talouden hoitoon ja henkilöstöhallintoon. Talouden raportointi ja seuranta on eri tasoilla toteutunut ohjeistuksen mukaan. Kuntayhtymän taloustilannetta on seurattu kuukausittain kustannuspaikkojen vastuuhenkilöiden ja seutuhallituksen toimesta. Rahavarojen käytöstä, saatavista ja maksuliikenteestä on raportoitu Savonlinnan kaupungin taloushallinnon toimesta kuukausittain ja poikkeamien ilmitullessa oltu yhteydessä välittömästi. Henkilöstöä koskevissa päätöksissä ja asioissa on noudatettu kaupunkikonsernin osana Savonlinnan kaupungin henkilöstölinjauksia. Sisäisen valvonnan toimenpiteet/henkilöstöhallinto: Keväällä 2009 on läpikäyty työtehtävien määrittely ja suoritettu työilmapiirimittaus, jonka tulokset ja kehittämiskohteet on läpikäyty työterveyspsykologin johdolla. Loppuvuodesta 2009 pidettiin kehityskeskustelut. Sisäisen valvonnan toimenpiteet/asianhallinta: Arkistotoimen järjestämiseksi on tehty toimintasuunnitelma, joka laitetaan toimeen vuoden 2010 aikana. Sopimusrekisteriä on ylläpidetty. Sopimushallinta tulee parantumaan, kun sopimukset siirretään Dynasty asianhallintajärjestelmään keväällä Tällöin sopimusten valvonta mm. suhteessa vanhentumisaikoihin tehostuu. Kuntayhtymää koskevien sopimusten teossa ja päätösten valmistelussa on tarvittaessa käytetty asiantuntija-apuna Asianajotoimisto Moisander & Vainio Oy:tä. Sisäisessä valvonnassa nousi esiin Lappeenrannan Teknillisen yliopiston ja kuntayhtymän välisen Kuitulaboratoriota koskevan sopimuksen valvonnan puutteellisuuksia, joille on toimintakertomusvuonna tehty korjaustoimenpiteet. Seutuhallitus vastaa seutuvaltuuston päätösten toimeenpanosta ja on katsonut, että kaikki päätökset ovat lainmukaisia. Sisäisen valvonnan toimenpiteet/riskien hallinta: Toiminta- ja työketjuihin liittyviä seurantajärjestelmiä on kehitetty ja tehtäväjärjestelyjä, lähinnä sijaistusjärjestelyjen osalta on täsmennetty. Yleisesti voidaan todeta, että on toimittu sisäisen valvonnan ohjeistuksen mukaisesti ja valvonnassa ei ole havaittu merkittäviä puutteita kuluneella tilikaudella.

11 11 (49) 1.7 TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat

12 12 (49) 1.8 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset muilta Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edell. tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) OMA PÄÄOMA VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA YHTEENSÄ

13 13 (49) 1.9 KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Korkotuotot 265 Korkokulut Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointimenot Pysyvien vast. hyödykk. luovutustulot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen vähenn. Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähenn. Lyhtyaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman vähennykset Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä SEUTUHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Seutuhallitus esittää seutuvaltuustolle, että tilikauden alijäämä ,16 euroa kirjataan yli/alijäämätilille. 2 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 2.1 HALLINTO Hallinnon osalta tavoitteena vuonna 2009 olivat: tehokas yhteistyö kumppanuusorganisaatioiden kanssa toteuttajaverkoston ohjaaminen strategisiin tavoitteisiin työilmapiirin tervehdyttäminen tekemisen meininki ja sitouttaminen varamiesjärjestelmän luominen ohuen hallinto-organisaation tueksi Syyskaudella 2009 alettiin suunnitella pidempijaksoista yhteistyöprosessia kumppanuusorganisaatioiden kanssa tehtävän yhteistyön tehostamiseksi ja strategisten kumppaneiden sitouttamiseksi yhteiseen elinkeinostrategiaan. Kuntayhtymässä on suoritettu keväällä 2009 työtehtävien määrittely työnjaon selkeyttämiseksi. Henkilöstön työilmapiiritutkimus toteutettiin toista kertaa ja tulokset olivat erittäin hyvät. Ilmapiiritutkimuksen tulokset on läpikäyty työterveyspsykologin vetämässä keskustelutilaisuudessa. Loppuvuodesta 2009 tehtiin valmisteluja varamiesjärjestelmän luomiseksi hallintoon ja kuntayhtymän arkistoinnin ajan tasalle saattamiseksi.

14 14 (49) 2.2 SEUDULLINEN HANKINTATOIMI Seudullisen hankintatoimen osalta tavoitteena vuonna 2009 aikana olivat: sairaanhoitopiirin hankintojen tehostaminen erityisesti pienhankintojen, puitesopimusten ja investointihankintojen osalta vuoden 2009 aikana päättyvien puitesopimusten kilpailuttamisessa vuonna 2008 aloitetun sähköisen hankintajärjestelmän pilotoinnin jatkaminen järjestelmän testauksena Talous Seudullisen hankintatoimen talousarvio on alittunut suunnitellusta vuonna Keskeiset erot talousarvioon johtuvat pääsääntöisesti maksetuista sairasvakuutuskorvauksista sekä yksittäisistä kulueristä, jotka eivät ole toteutuneet arvioidussa laajuudessa mm. palvelujen ostot ja muut toimintakulut. Jäsenorganisaatioita on laskutettu toteutuneiden kustannusten mukaisesti huomioiden ostovolyymi ja hankintojen määrä. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hankintapalvelujen tuottaminen on laskutettu ja toteutunut voimassaolevan erillissopimuksen mukaisesti. Kustannusten jakautuminen organisaatioittain seutuhankintojen osalta 2009 Jäsenorganisaatio Osuus % Maksuosuus Enonkoski 3,5 % 3 513,94 Kerimäki 6 % 6 023,89 Joroinen 4 % 4 015,93 Juva 7 % 7 027,87 Punkaharju 4 % 4 015,93 Rantasalmi 4 % 4 015,93 Savonlinna 39 % ,28 Sulkava 4 % 4 015,93 Itä-Savon koulutus-kuntayhtymä 9 % 9 035,83 Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 10 % ,82 Savonlinna-Säämingin 1 % 1 003,98 seurakunta Tanhuvaara säätiö/palvelut 2 % 2 007,96 Punkaharjun kuntoutus-keskus Kruunupuisto 2 % 2 007,96 YH-Itä-Savo Oy 1 % 1 003,98 Kustannukset yhteensä ,15 Henkilöstö Vuonna 2009 hankintatoimessa työskenteli 4 henkilöä. Toiminta järjestettiin osittain sijaisjärjestelyin hankintapäällikön virkavapauden vuoksi. Henkilöstö osallistui keskeisiin alan koulutuksiin.

15 15 (49) Toiminta Seudullinen hankintatoimi on yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kilpailuttanut seudullisia yhteishankintoja, antanut neuvontaa erillishankinnoissa sekä tuottanut Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle hankintapalvelut erillissopimuksen mukaisesti. Vuoden 2009 aikana on hankintoja tehty seuraavasti: EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat: 25 kpl Kansalliset hankinnat: 111 kpl Pienhankinnat: 75 kpl (Määrät eivät sisällä erillishankintoihin annettavaa neuvontaa) Talousarvion tavoitteiden toteutuminen Vuodelle 2009 asetettiin tavoitteeksi Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hankintapalvelujen kehittäminen yhteistyössä tilaajan kanssa. Tavoitteet saavutettiin tältä osin hyvin. Käytännön kehittämistoimenpiteet kohdistuivat hankintaketjun kehittämiseen ja tarpeettomien välivaiheiden karsimiseen. Lisäksi kiinnitettiin huomiota toimittajien määrän vähentämiseen, millä saavutetaan kustannussäästöjä hinnoissa, varastoinnissa, toimituksissa ja laskujen käsittelyssä sekä toimitusmaksujen vähenemisessä. Hinnankorotuksia on pystytty pienentämään tai torjumaan kokonaan. Lisäksi säästöjä on saavutettu tuotteiden hinnoissa. Suorahankintoja on yksinkertaistettu. Kehitystyötä jatketaan tilaajan toiveiden mukaisesti jatkossakin. Seudulliset yhteishankintoina toteutettavat vuonna 2009 päättyvät puitesopimukset on kilpailutettu hankinta-aikataulun mukaisesti. Vuonna 2009 päättyi lähes 80 % seudullisista hankintasopimuksista. Tarjouskilpailuissa on huomioitu sopimusten aikataulutus uudelleen siten, että laajat sopimuskokonaisuudet jakautuvat tasaisemmin eri vuosille. Lisäksi optiomahdollisuuksia on käytetty laajemmin. Uusimpien jäsenorganisaatioita (Juva ja Joroinen) on sisään ajettu sopimuksiin ja toimintaan. Jäsenorganisaatioille annettava neuvonta ja erillishankintojen toteutus on kasvanut merkittävästi. Seudullisen hankintatoimen puoleen käännytään lähes kaikissa tavara- ja palveluhankinnoissa, mikä puoltaa selvästi seudullisen hankintatoimen olemassa oloa asiantuntijapalvelujen tarjoajana. Sähköisen hankintajärjestelmän pilotointia on jatkettu yhdessä järjestelmätoimittajan kanssa. Järjestelmää on testattu käytännön kilpailutusprosesseissa. Testauksen aikana järjestelmässä on kuitenkin havaittu puutteita ja ongelmia, minkä takia järjestelmää ei vielä voitu ottaa tuotantokäyttöön. 2.3 ELINKEINOPOLITIIKKA ELINKEINOSTRATEGIAN TOTEUTTAMINEN Elinkeinopolitiikan tavoitteena vuonna 2009 ovat: osaamisrakenteiden vakiinnuttaminen työpaikkojen säilyttäminen ja lisääminen (kompensoivat toimet, suhdannetilanne) investointien lisääminen (erityisesti matkailu, teknologia ja liikenne) seudun yritystoiminnan kansainvälistäminen (Luoteis-Venäjä, Kiina)

16 16 (49) Elinkeinopolitiikan tavoitteena on Savonlinnan seudun kehittyminen vähintään vertailuryhmänä olevien Itä-Suomen maakuntien kanssa samaan tahtiin. Elinkeinopolitiikkaa on toteutettu Savonlinnan seudun elinkeinostrategian mukaisesti. *) ennakkotieto 2009

17 17 (49) Työvaliokunta Kunnanjohtajien työvaliokunta kokoontui vuoden aikana 12 kertaa ja käsitteli 146 asiaa, joista 10 hankehakemusta, joita kaikkia puollettiin. Työvaliokunnan kokouksissa käsiteltiin edunvalvonta-asioina mm. rakennemuutosrahoitusta, Parikkalan rajanylityspaikan perustamista, Savonlinnan rinnakkaisväylää, syväväylän siirtämistä, maakuntaohjelmaa, maaseutuhallintoa. Yritys-Suomi Savonlinnan seutu Yrityspalvelut on osallistunut vuoden aikana kaikkiaan 350 eri toimijan neuvonta-, etabloitumis-, omistajanvaihdos- ja kehittämisprosessiin. Kasvuhakuisia yrityksiä on kartoitettu ja kehittämisprosessissa autettu yhteensä 102 eri yritystä. Kehittämishankkeet ovat painottuneet yrityksen toiminnan nykyisen tason säilyttämiseksi. Investointi- ja kansainvälistymis- sekä muita kehittämistoimenpiteitä, tavoitteena aidot kasvusykkeet, on ollut 56 eri yrityksessä. Osa yritysten hankkeista on pitkäkestoisia ulottuen usean vuoden aikajänteellä 2010 luvulle johtuen maankäyttösuunnittelusta ja suhdanteista. Markkinoinnin keskeisinä toimenpiteinä ovat olleet uuden elinkeinostrategian jalkauttaminen ja Yritys-Suomi Savonlinnan seutu palveluiden tunnettuuden lisääminen niin toimijoiden keskuudessa kuin alueemme toimivissa yrityksissä. Seudun julkisten yritys- ja innovaatiopalveluiden tuotteistamistyö Yritys-Suomi brändin alle on aloitettu. Osallistuimme soveltuvin osin Etelä-Savon myyntiagentit 015 hankkeen (siirtoyrittäjyyttä seudullemme) toimenpiteisiin. YriNet asiakkuudenhallintajärjestelmä otettiin käyttöön. Markkinoimme seutua valtakunnallisella Saaristo- ja vesistömatkailuosastolla Vene09Båt -messuilla Helsingissä. Julkaisimme vuoden aikana paikallislehden välissä kolme Yritys-Suomi Savonlinnan seutu -liitettä. Osallistuimme savonlinnaseutu.fi - seutuportaalin ylläpitoon omien toimintojemme osalta. Toimintakertomusvuonna järjestettiin yrittäjille koulutustilaisuuksia, sidosryhmätapaamisia sekä osallistuttiin asiantuntijoina seudun elinkeinoja käsitteleviin seminaareihin ja työkokouksiin. Opora Rossiin (Venäjän yrittäjäjärjestö) ja Suomen Yrittäjien kanssa yhteis-

18 18 (49) työssä järjestettiin heinäkuussa 2009 Savonlinnassa kansainvälinen Venäjä Nyt symposium. Lisäksi järjestettiin Saimaa Summit seminaarin yhteyteen valtakunnan elinkeinopäättäjien vierailu. Yritys-Suomi board kokoontui neljä kertaa linjaamaan julkisia yrityspalveluita yhteisen Yritys-Suomi palveluprosessin alle. Kuntayhtymä on Seudulliset kehittämisyhtiöt ry:n jäsen, yrityspalvelupäällikkö nimettiin SEKES ry:n hallitukseen. Kuntayhtymä osallistuu SEKES yhteistyössä erityisesti Venäjä-verkostoyhteistyöhön. Asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyyskysely toteutettiin toista kertaa toimintakertomusvuonna. Asiakastyytyväisyys molempien ryhmien osalta on pysynyt hyvällä tasolla. Onnistumisarvosanojen mukaan Savonlinnan seudun yrityspalvelut on onnistunut parhaiten: palvelujen luottamuksellisuus yhteyshenkilön huomaavaisuus ja kohteliaisuus yhteyshenkilön asiantuntemus ja ammattitaito Yrityspalveluilla on eniten parannettavaa seuraavissa: ajankohtaisasioiden tiedottaminen elinkeinotoiminnan toimintaympäristön kehittäminen alueen kuntien elinkeinopolitiikan toimeenpanokyky Savonlinnan seudulla vapaana oleva yritystilat on kattavasti koottu internet-palveluun, kävijämäärät ovat olennaisesti kasvaneet edelliseen vuoteen nähden. Seudun suurimpana elinkeinopoliittisena onnistumisena vuonna 2009 on ollut UPM:n tehdasinvestoinnin saaminen Savonlinnan seudulle, jonka yhteydessä Savonlinnan seudun kuntayhtymä on sitoutunut ostamaan vanhan kuitulevytehtaan ja kehittämään siitä Yritystalo Schaumannin. Strategisten investointi- ja kehittämishankkeiden valmistelut Kalastuksen ammattilaisten liiketoiminnan edellytysten kehittäminen Savonlinnan seudulla - hankkeen esiselvityshanke Esiselvityshankkeen toteutusaika on Hankkeen sidosryhmähaastattelut ovat lähes lopuillaan. Hankkeen edunsaajista kalastajia ja jalostajia on henkilökohtaisin tai puhelinhaastatteluin tavoitettu 52 kpl. Lisäksi postikyselyn on palauttanut 5 kalastusmatkailuyritystä. Savonrannan osalta on yritetty selvittää siellä kalastavien ajatuksia todellisista kehittämistarpeista ja heidän halukkuuttaan sitoutua infrastruktuurin parannuksiin. Muiden sidos- ja intressiryhmien edustajat on haastateltu henkilökohtaisesti hankesuunnitelman mukaisesti. Saatua tutkimusaineistoa jatko työstetään. Esiselvitys valmistuu aikataulussaan helmikuun puoliväliin mennessä.

19 19 (49) Keskisen Saimaan Retkiluisteluhankkeessa on vuoden 2009 aikana tehty seuraavat maksatushakemukseen liittyvät toimenpiteet : jääreittien kehitystyöhön liittyvien urakointisopimusten kilpailuttaminen hankkeen projektipäällikön kilpailuttaminen hankkeen nettisivuston pohjan suunnittelu, siihen liittyvä tarjouspyyntö ja kilpailutus aloitettu luistelureittien vesialueitten omistajien selvitys (ProAgria) reittisuunnitelmiin haettu metsähallituksen mielipide reittien lähtöpaikoille sijoitettavien web-kameroiden tarvekartoitus ja karkea kustannus selvitetty ja hankinta kilpailutetaan reittimestarikoulutusohjelman runko suunniteltu ja hankinta kilpailutetaan yksi luistelutestiryhmä toteutettu Punkaharjulla Harjunportissa kuntien ja yritysten omarahoitusosuuden ensimmäinen ja toinen erä (2009) laskutettu hankkeen ydinyritysten retkiluistelutuotteiden analysointi ja uusien tuoteryhmien kehitys aloitettu (Punkaharju, Oravi, Kerimäki, Rantasalmi) ensimmäinen maksatushakemus toimitettu Maakuntaliittoon Toimenpiteet syksy-talvi-kevät reittimestarikoulutuksen kilpailutus ja toteutus pelastus- ja turvallisuussuunnitelmat web-sivujen avaus ja sisällön tuotanto vesialueitten omistajilta haetaan hyväksyntä reitteihin ympäristökeskuksen kanta selvitetään tuoteryhmien kehittäminen kv-markkinointiin tuotetestaukset (uusien reittien/tuotteiden testaamiset asiantuntijaryhmillä) web-kameroiden asennukset paikantamisjärjestelmän suunnittelu (gprs) reittien yhteisen ilmeen, logon ja tekstitysten suunnittelu kieliversioin lähtö- ja taukopaikkojen varustus, kyltit, opasteet jne. yhtenäinen ilme Suomen Bioetanoli Oy:n bioetanolitehdas hankkeeseen vaadittavat viranomaisluvat ja selvitykset ovat olemassa. Investoria hankkeen toteuttamiseen on haettu aktiivisesti kotimaasta sekä myös ulkomaalaisien investoreiden kanssa on hankkeesta neuvoteltu. Lainarahoitus hankkeelle on pääosin järjestyksessä ja avoinna on hankkeen kannalta kriittinen valtion investointituki. Savonlinnan seudun yrityspalvelut yhteistyössä Innovaatiokeskuksen kanssa on osallistunut Waterways Forward hankkeen valmisteluun. Hankkeessa on tarkoituksena kehittää sisävesiliikenteen kehittämisohjelma hyödyntäen hankkeessa mukana olevien, lähinnä eurooppalaisten, sisävesiliikenteen asiantuntijoiden asiantuntemusta. Hankkeessa on mukana n. 17 eri organisaatiota 13 Euroopan maasta. Savonlinnan seudun kuntayhtymä on hankkeessa ainut suomalainen osapuoli. Hankkeella haetaan myös kansainvälistä osaamista suorien EU-hankkeiden hallinnointiin ja toteuttamiseen. Hankehakemus jätettiin Interreg IVC hankehakuun tammikuussa 2009 ja myönteinen päätös hankkeen rahoittamisesta saatiin joulukuussa Hanke toteutetaan vuosina Muiden hankkeiden toteutukseen ja hankehallintaan osallistuminen Savonlinnan matkailualueiden yleissuunnitelma (valmistui). Määrälliset tulokset on raportoitu erikseen. Projektiryhmän työ jatkuu konsulttityön valmistumisen jälkeen. Kerimäen Kirkkoranta master plan (suunnitelma valmistui)

20 20 (49) Savonlinnan kaupan palveluverkko 2020 (tutkimus valmistui) Savonlinna Designmanuaali (laatukäsikirja valmistui) Linnankadun kehittämishanke (kesto ) Kaupunkikeskustan kehittäminen (1. vaiheen kesto ) Höyrylaivapuiston toteutuksen käynnistys; investointiesitys kaupungin talousarvioon 2010, rahoitusneuvottelut (public-private) ja perusteluaineisto Savonlinnan ydinkeskustan liikennejärjestelyjen yleissuunnitelma, hankintaprosessin toteutus Seutukirjastoselvitys. Selvitys tehtiin osana laajempaa kirjastoselvitystä (valmistui 1/2010). Lentoliikenne Lentoliikenne järjestetään yhteistyössä Varkauden kanssa siten, että kaikki kolme päivittäistä lentoa ovat ns. kolmiolentoja. Liikennöitsijänä toimii Finncomm Airlines, joka käyttää reitillä 48-paikkaisia ATR 42 -koneita. Julkisen palvelun mukainen liikenne jatkuu saakka. Kustannusten jaosta saavutettiin kuntien kannalta hyvä tulos, kun Liikenne- ja viestintäministeriö maksaa 70 % tuesta ja Savonlinnan seutu ja Varkauden seutu molemmat 15 %. Toimintakertomusvuonna suhdannetaantuma vaikutti matkustajamääriin ja siten taloudellisiin vaateisiin. Elektroniikan 3K-tehdas Vuoden 2009 alusta Elektroniikan 3K-tehdas siirtyi Savonlinnan seudun kuntayhtymän omistamaksi yksiköksi. 3K-tehdas toimii Teknologiakeskus Elektroniassa. 3K-tehtaan toimintaan kuuluu yrityksille sekä oppilaitoksille suunnatut palvelut elektroniikka-alan tutkimuksen, tuotekehityksen, koulutuksen ja valmistuksen sektoreilla. 3K-tehtaan palveluksessa oli vuoden 2009 alussa 7 henkilöä ja lopussa 6. Tutkimuksen osalta toteutettiin kahta Tekes:n rahoittamaa tutkimushanketta yhteistyössä Kuopion ja Joensuun yliopistojen kanssa sekä näiden yhteistyötahojen kanssa käynnistettiin valmistelut kahdesta uudesta tutkimushankkeesta, jotka saatetaan hakuvaiheeseen helmikuussa Lisäksi kehitettiin ja luotiin yhteistyömalleja Kuitulaboratorion kanssa ja jatkossa 3Ktehtaalla on teollisuuselektroniikan sektorin paikallisen toimijan rooli älykkäät koneet ja metsäteollisuuden mittausjärjestelmät tutkimushankkeessa. Tuotekehitykseen liittyvien palveluiden rooli kasvoi kuluneella tilikaudella merkittävästi ja 3K-tehdas oli mm. tukemassa kolmen alan innovaation kehittämistä tuotteeksi. Näiden innovaatioiden kautta alueelle syntyi uutta yritystoimintaa. Kehityshankkeena toteutettiin TE keskuksen rahoittaman Teollisuuselektroniikan miniklusterihanke, jonka tavoitteena oli kehittää 3K-tehtaan verkostoyhteistyötä, 3K-tehtaan palveluja, palvelujen tuotteistamista ja markkinointia tukien samalla paikallisten alan yritysten liiketoimintaedellytyksiä em. toimintojen kautta. Näihin tavoitteisiin päästiin ja jatko-

21 21 (49) toimenpiteenä toteutetaan vuonna 2010 mm. 3K-tehtaan toimintaympäristön päivittäminen vastaamaan paremmin alueen elektroniikka-alan kehitystarpeita ja luodaan uudenlainen palvelujen markkinointimalli. Koulutuksen sektorilla kehitettiin uusia yhteistyömalleja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston kanssa yhteistyösopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Nuorisoasteen koulutusyhteistyötä toteutui 3K-tehtaalla vuonna Vuoden aikana luotiin yhteistyömalli TE koulutukselle, joka toteutuu 3K-tehtaalla kevään ja kesän aikana vuonna Lisäksi uusia yhteistyömalleja on edelleen valmisteilla, ne konkretisoituvat vuoden 2010 aikana. Palvelu- ja tutkimustoiminnan osalta 3K-tehtaalla oli yhteistyötahoina 55 alan yritystä ja 5 oppilaitosta. Palvelutoiminnassa yleinen taantuma näkyi siten, että tulorahoituksen budjettitavoitteesta jäätiin n. 19 %. Vastaavasti Savonlinnan seudun yritysten osuus palvelujen käytössä ja tutkimushankkeiden yritysrahaosuuksien kautta kasvoi n. 47 %:iin palveluiden koko tulorahoituksesta. Oppilaitosyhteistyö huomioiden paikallinen osuus oli n. 49,5 %. Maaseutu ProAgria Etelä-Savon toiminta Savonlinnan kuntayhtymän alueella vuonna 2009 ProAgria Etelä-Savo on toteuttanut kahta kuntayhtymän osa rahoittamaa hanketta kuntayhtymän alueella. Hankkeet ovat maakunnallisia. Tässä raportissa on kerrottu mitä hankkeissa on tehty Savonlinnan kuntayhtymän alueella ja numeeriset tiedot koskevat kuntayhtymän aluetta. Voimansiirto Hankkeen tavoitteena on tukea maatiloilla ja maaseutuyrityksissä tapahtuvaa yritystoiminnan muutosta niin, että muutokset ovat hallittuja ja lisäävät yritysten kilpailukykyä. Koulutukset ja kurssit Muutosvalmennukseen osallistui 5 henkilöä. Muutosvalmennuksen tavoitteena on oman elämän suunnittelu ja muutoksen hallinta. Muutosvalmennuksen jälkeen on tehty tarpeen mukaista liiketoiminnan neuvontaa tai koulusta. Muutosvalmennuksessa on ryhmäkolutusta 3 pv ja yrityskohtaista neuvontaa 1 pv. Vaihtoehdot maidontuotantoon koulutukseen osallistui 5 henkilöä. Kurssi oli 5 päivää pitkä, johon sisältyi yrityskohtaista neuvontaa. Kurssi keskittyi liiketoimintalähtöiseen tarkasteluun tehtäessä muutos maidontuotannosta muuhun yritystoimintaan tai palkkatyöhön. Kurssin jälkeen toteutettiin vielä kolmen päivän pituinen työnojauksellinen valmennus muutokseen. Tähän valmennukseen sisältyi myös yrityskohtaista neuvontaa. Syksyn 2009 aikana toteutettiin myös sukupolvenvaihdos teemapäivä sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Päivään osallistui 13 henkilöä. Kaikki koulutukset ovat johtaneet yrityskohtaiseen muutoksen tai kehittämisen tarkasteluun ja käytännön muutosprosesseja on työn alla.

22 22 (49) Neuvonta ja konsultointi Kymmeneen yritykseen on tehty kehityskeskustelu. Keskustelun sisältö on hahmottaa yrityksen muutoksen tavoitteet ja löytää niihin soveltuvat eteenpäin menevät keinot. Kehityskeskustelut ovat johtaneet yrityksen kehittämiseen joko tämän hankkeen, muiden hankkeiden tai maksullisten palvelujen avulla. Voimavarariihiä on tehty kahteen yritykseen. Voimavarariihi on työhyvinvointilähtöinen tarkastelu muutostilanteessa, esim. sukupolvenvaihdostilanteessa, suunniteltaessa isoa investointia tai aloitettaessa muuta yritystoimintaa. Hallittu alasajo palveluja on tehty kaksi. Palvelussa tarkastellaan tuotannon muutostilannetta talouden, tukien, verotuksen jne. kannalta. Vaihtoehdot maidontuotantoon kurssilla olevien yrittäjien kanssa on käyty vastaavia asioita lävitse. Muutokseen liittyviä lyhtykestoisia neuvontoja on tehty seitsemälle yritykselle. Muutostutka palveluja on tehty seitsemälle yritykselle. Muutostutkassa tarkastellaan uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia. Käytännössä esim. kun maitotila/maatila suunnittelee matkailuyrittämistä, jne. Sukupolvenvaihdossuunnittelua on tehty 20 yritykseen. Palvelussa selvitetään sukupolvenvaihdoksen mahdollisuuksia ja luonnostellaan sen toteutustapa. Hankkeen palveluihin on osallistuntu yhteensä 65 henkilöä. Maatilayrityksen hallittu kasvu Hallittu kasvu hankkeen keskeinen tavoite on saada liikkeelle investointeja ja parantaa maatilojen johtamista. Hankkeessa on käynnistetty vuoden 2009 aikana 5 päivää kestävä investointikoulutus, 2 päivää kestävä navetan perus parantamiseen liittyvä koulutus sekä 5 päivää kestävä koulutus taloushallinnon pienryhmä osana yrityksen hallitustyöskentelyä. Investointikoulutukset valmentavat isojen maatilainvestointien (1 M ) läpivientiin. Taloushallinnon pienryhmän avulla rakennetaan ns. hallitustyöskentely mallia maatilayrityksiin. Jokaiseen kolutukseen sisältyy yrityskohtaista neuvontaa. Koulutuksiin on kolme osallistujaa Savonlinnan seudulta. Hankkeeseen osallistuvilla on käynnistymässä investointiprosesseja. Savonlinnan seudun kuntayhtymä on osallistunut Etelä-Savon Metsäkeskuksen hallinnoimaan Bioenergia hankkeeseen, jolla resursoidaan metsäenergianeuvontaa maakunnassa. Piällysmies ry toimii Savonlinnan kaupungin maaseutualueella sekä Heinäveden, Enonkosken, Kerimäen, Punkaharjun, Savonlinnan kaupungin Savonrannan kaupunginosassa. Rahoitamme yhteisöhankkeita ja mikroyritysten kehittämis- ja investointihankkeita. Vuoden 2009 loppuun mennessä meille oli tullut 50 hankehakemusta. Piällysmies ry hallinnoi myös Itä-Suomen Kalatalousryhmää. Ryhmän toiminta-alue on Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Etelä-Karjala ja Pohjois-Karjala. Kalatalousryhmä kohdistaa toimintansa ammattikalastajiin, kalan kasvatukseen ja jalostukseen sekä kalastusmatkailuun. Tuemme näihin sektoreihin liittyviä hankkeita. Käytännön toimintaa toteuttaa aktivaattori. Kalaryhmälle tuli seitsemän (7) hankehakemusta, joista viisi (5) myönteistä ja kaksi (2) kielteistä.

23 23 (49) STRATEGISET HANKKEET Savonlinnan seudun aluekeskusohjelma 2009 Yleistä Vuosi 2009 oli aluekeskusohjelman (AKO) viimeinen toimintavuosi. AKO toimi aktiivisesti tiiviissä yhteistyössä seudun kannalta keskeisten kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Aluekeskusohjelma toimenpiteineen vahvistivat osaltaan alueellista kilpailukykyä. Ohjelman toimenpiteet ovat olleet osa seudun kehittämistavoitteiden toteuttamista. Ohjelman myötä on tuettu yritysten innovaatioprosesseja ja kehitetty seudusta kiinnostavampi toimintaympäristö hyödyntämällä yritysten toimivia verkostoja. Verkostomainen toiminta ja sen kehittäminen ovat nousseet merkittävään osaan kehittämistyötä. Elinkeinostrategian tukeminen Aluekeskusohjelman toimenpiteitä on ennakoitu Yritys-Suomi Savonlinna Board kokouksessa, esimerkiksi talouskriisin synnyttämä äkillinen yritysten toimintaympäristön muutos. Savonlinnan että Mikkelin kaupunkiseuduilla tehtiin luovilla ydintoimialoilla yrityskysely vuodenvaihteessa kehityspotentiaalin ja -tarpeiden kartoittamiseksi. Yrityspalveluissa teetätettiin asiakastyytyväisyysmittaus. Pienen seudun innovaatiojärjestelmä Seudun innovaatioympäristön kehittämistä vietiin läpi osana kansallisen AKO:n Innoventurer -valmennusta. Innovaatiokeskuksen edustaja kävi Pietarin innovaatioseminaarissa. Venäjä-pakettiin kuuluvana toimintona oli Pietari-matka marraskuussa. Matkalla olivat mukana kuntayhtymän ja Itä-Savon Uusyrityskeskuksen henkilöstöä sekä seudun yrittäjiä ja paikallisen pankin edustaja. Verkostotapaamisia oli Suomalais-Venäläisessä kauppakamarissa (SVKK), Finnodessa ja Finnprossa. Osa mukana olijoista tapasivat venäläisiä investoreita ja yrittäjiä. Savonlinnan Matkailu Oy:n edustaja kävi tutustumassa Levin Matkailu Oy:n toimintaan. Paikallisia yrittäjiä/yrityksiä kertoivat mm. siitä, kuinka malli heidän näkökulmastaan toimii. Punkaharjun koululaisia kuljetettiin AKO-rahoituksella Mikkeliin kansalliseen Tämä toimii -kilpailuun. Yritysten toimintaympäristö Vuoden 2009 suhdannetilanteesta johtuen aluekeskusrahoituksella haettiin vaikeuksissa oleville seudun toimialasektoreille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. AKO:lla rahoitettiin Komposiittirakenteiden tuotantojärjestelmän uudistaminen seudullisesti -toimenpide. Hankkeen tavoitteena oli luoda perusta uudenlaisen muovikomposiittiosaamiseen perustuvan tuotannon toimintamallin kehittämiselle yrityslähtöisesti Savonlinnan seudulle. Ravintolarakentajien verkosto selvitti Ecutiimi Oy:n vetämänä toimialan uudet kohderyhmät ja haki uutta lähestymiskulmaa niihin. Mainostoimisto teki sisältösuunnittelun ja kampanja kohdistettiin noin 6600 suomalaiseen yritykseen. Aluekeskusohjelman rahoitusta käytettiin Kalastuksen ammattilaisten liiketoiminnan edellytysten kehittäminen Savonlinnan seudulla -esiselvityshankkeen käynnistämiseksi.

24 24 (49) Esiselvityshanke hyväksyttiin toteutettavaksi sekä sai esitetyn rahoituksen elokuussa AKO-rahoitusta käytettiin Palvelukehitysmalli ja testaus-hankkeessa, josta syntynyttä palvelukehitysmallia pystytään soveltamaan useille toimialoille. Pyrittiin siihen, että hankkeen seurauksena hankkeen asiakasyritykset saavuttaisivat valmiuden käynnistää uusien palveluidensa suunnitelmalliset markkinointi- ja myyntitoimet, ja että tästä seuraavista tilauksista seuraisi uutta kannattavaa liikevaihtoa palveluista. Savonlinnan seudun ja Parikkalan kunnan edustajat työstivät Savonlinnan seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelmassa (KOKO) toteutettavaksi aiotun Parikkalan rajanylityspaikan alkuselvittelyvaihetta ja työnjakoa sekä rahoitusosuuksia. Karjalan Asiamiestoimiston konsultti teki selvitysmatkan Moskovaan koskien rajanylityspaikkaa. East Side Story -hanke/puhtia itäsuomalaiseen tapahtumamatkailuun liittyvänä Joensuun yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos toteutti Kesällä 2009 Savonlinnan oopperajuhlille tapahtuman vaikuttavuustutkimuksen. Prototyypin valmistuksen eteenpäin viemistä ja konsultointia sen patentoinnista: prototyypin tarkoituksena on todentaa, että siipipyörillä hiljaa virtaavasta vedestä saadaan liike-energia muutettua sähköenergiaksi. Tästä on käytetty niemeä pieni energialaitos. Haettiin kohderyhmiä hyvinvointiverkoston yhteismarkkinoinnille. Kohteena oli Saksankielisen Euroopan esteettömyys ja seniori teeman alle kuuluvien järjestöjen ja toimijoiden sekä ko. segmentin erikoismatkanjärjestäjien löytäminen ja näiden järjestöjen osoitteiston toimittamien. Selvitettiin myös yhteystiedot erikoismatkanjärjestäjistä (special interests), jotka myyvät ao. ryhmille suunnattuja matkoja. Saatiin selvitys vuosittaisista kohderyhmille suunnatuista erikoismessuista ja workshopeista sekä niiden aikatauluista ja järjestäjistä. Marraskuussa pidettiin työpaja, joka tuotti yhdessä yrittäjien ja rahoittajien kanssa toimenpidetasoisen suunnitelman. Tähän tuotettiin myös osaamiskartta. Innovaatioympäristön kehittämiseksi pyöritettiin kohinaryhmää, joka tuloksena on syntymässä palvelukokonaisuuksia yrittäjille osaamiskeskittymästä (OSKE), joiden jakelijaksi kaavailtiin Savonlinnan Matkailu Oy:tä. Valmisteltiin hanketta työnimellä TapahtumaESR. Hankkeen tavoitteena on tapahtumien vahvistaminen ja osaamisen kehittämiseen. Hanke ei sisällä yksittäisen tapahtuman tuottamista eikä tukemista. Ohjelman tulostavoitteen kohtaan Yrittäminen taantumassa uudet avaukset käynnistettiin toimenpide nimeltä Sähköisten asiakaspalvelujen ja uusien kasvuliiketoimintojen ja -yritysten vahvistamiseksi Savonlinnan seudulla. Tavoitteena tässä on sähköisten asiakaspalveluliiketoimintojen ja alan työpaikkojen lisääminen Savonlinnan seudulla. Suunnittelu- ja kontaktointi tähtää potentiaalin kartoittamiseen tavoitteena reagoida nopeasti Itella Oy:n Contact Centerin lakkautuspäätökseen, joka aiheuttaa vuoden 2009 aikana noin 46 alan työpaikan katoamisen seudulta. Koheesio- ja kilpailukykyohjelman valmisteluprosessi ja hakeminen Aluekeskusohjelman ohjelmajohtaja ja ohjelman yhteyshenkilö koordinoivat Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) hakeutumisen. Valmistelussa olivat mukana seudun keskeiset alue- ja elinkeinokehittäjätoimijat.

25 25 (49) Verkostoituminen ja kansalliset teemaverkostot Edustajamme olivat mukana seuraavissa kansallisissa teemaverkostoissa: Innovaatioosaaminen, kulttuuriverkosto. Eastwood hanke Ensimmäisen toimintapuoliskon aikana on luonnollisesti selvitetty maakunnan puualan yritysten konkreettisia kehittämistarpeita, tämä on tapahtunut pääasiassa suorilla yhteyksillä itse yrittäjiin. Maakunnan liki kahdesta sadasta puualan yrityksestä on haastateltu yli puolet. Näistä yrityksistä reilut parikymmentä on lähtenyt käyttävään Eastwood ohjelmaa aktiivisesti yrityksen kehittämisen yhtenä välineenä. Näissä yrityskohtaisissa prosesseissa on syntynyt konkreettisia toimenpidesuunnitelmia tuotannolliseen toimintaan ja tuotekehitykseen sekä tietenkin markkinointiin ja asiakashakuun liittyen. Kymmenkunta yritystä on myös hakenut kehittämistoimille rahoitusta sekä kansallisista että EU rahastoista. Merkittävinä yhteistyökumppaneina ovat toimineet myös kuntien elinkeinotoimet sekä alueelliset elinkeinoyhtiöt, joiden vinkeistä ja neuvoista ovat yrittäjät alkaneet käyttää Eastwood - ohjelman palveluja avukseen. Yrityskohtaisten hankkeiden lisäksi on käynnistynyt myös joitakin ryhmähankkeita, joissa Etelä - Savon yrittäjät ovat mukana, näistä mainittakoon esimerkkinä Venäjän lähialueen aluerakentamiskohteiden kaupallisten mahdollisuuksien selvittäminen, hirsialan mikroyritysten raaka-ainehuollon kehittäminen ja lämpöpuun tuotteistus sekä vientimarkkinointi. Etelä - Savon maakunnan painopisteet ohjelman toteutuksessa 2010 Puurakentamiseen liittyvä jalostustoiminta on maakunnan alueella varsin merkittävä ja sen piiriin kuuluu suurin osa maakunnan suurimmista ja merkittävimmistä yrityksistä, jotka myös luovat miltei puolet toimialan työpaikoista. Puutalojen ja rakennustuoteteollisuuden merkitys tulee myös kasvamaan tulevina vuosina ja se on huomioitava suunnattaessa ohjelman resursseja. Maakunnan ominaispiirteenä on myös vahva vapaa-ajan asumisen rakennuskanta joka lisääntyy tasaiseen tahtiin varsinkin maakunnan eteläosissa. Vapaa-ajanrakentamisen ja siihen läheisesti liittyvän muun puutuotevalmistuksen asiakastarpeisiin on pystyttävä vastaamaan asiakaslähtöisellä tuote- ja palvelukokonaisuuksien kehittämistoimilla. Yritysten välisen yhteistyön lisääminen sekä tuotannollisissa että markkinoinnillisissa kysymyksissä on avaintekijä toimialan kannattavuuden parantamisessa. Keskeisin hankkeen tavoite on tarjota Etelä Savon puuyrittäjille välineitä yritys- ja yritysryhmäkohtaisten kehittämishankkeiden käynnistämiseen ja toteutukseen.

26 26 (49) FIF -OSKE, kuitu-energia-elinkaari Forest Industry Future osaamiskeskusohjelma (FIF-oske) ja Kaakkois-Suomen osaamiskeskustoiminta keskittyi vuonna 2009 seudullisesti seuraaviin kehittämishankkeisiin: Kuitu-energia-elinkaari / FiberLaboratory tutkimusprofessuurit ja -ryhmät SSKY toteutti vuonna 2009 Kaakkois-Suomen laajuisesti Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen kuitu-energia-elinkaari osaamisalan koordinoinnin. Toimintaan ovat kytkeytyneet lähes kaikki seudun alan teknologiayritykset ja toimijat. Vuoden 2009 viimeisen neljänneksen osaamisalan koordinaattori siirtyi vastaamaan Lappeenranta Innovation Oy:n palveluksessa kansallisen FIF-Kasvu hankkeen toteutuksen, johon myös osallistui useita seudun yrityksiä (mm. Teknosavo Oy, Esmarin Composites Oy, Andritz PulpMill Service Oy). Itä-Suomen lääninhallituksen, yritysten ja Savonlinnan seudun kuntayhtymän yhteisesti rahoittama Kuitu-energia-elinkaari kärkihanke, jolla rahoitetaan Savonlinnassa paperitekniikan professorin/tutkimusjohtajan, laboratoriojohtajan sekä MAMK-YTI-palvelujen avainhenkilöiden palkkaus sivu- ja oheiskuluineen eteni lähes suunnitellusti. Tuloksena oli mm. useiden merkittävien TEKES -tutkimushankkeiden käynnistyminen sekä osallistuminen useisiin merkittäviin seudun yritysten kannalta merkittäviin tuotekehityshankkeisiin, jotka ovat toteutuneet merkittävänä liikevaihtona. FiberLaboratory 2010 analyysien ja prosessitutkimusympäristöjen kehittäminen Vuonna 2009 saatiin toteutettua haettua pienemmällä kuntarahoitusosuudella ao. Fiber- Laboratoryn tutkimuslaitteistojen kehittämiseen liittyvä toiminta projekti oleellisesti myönnettyä EAKR-rahoitusta pienempänä. Välttämättömät tutkimuslaitteistoinvestoinnit koskivat mm. kuituanalysaattoria. Hanketta pyritään jatkamaan vuosina 2010 ja 2011 uutena projektina. Metallitiimi 2010 Super Contracting: korkean teknologian alihankintapalvelujen kehittäminen ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen Metallitiimin kehittämiseksi Savonlinnan seudun kuntayhtymällä ei ole ollut erityistä projektia, ja seudun pk-yritysten sopeutumista konepajateollisuuden oleellisesti heikentyneeseen kysyntätilanteeseen on pyritty tukemaan uusasiakashankinnalla, pkmetalliyritysten tuotekehitystoimintaa aktivoimalla (mm. lämmönvaihtimet, kennorakenteet) sekä ohjaamalla Savonlinnan seudun kanssa yhteistyössä olevan Kaakkois- Suomen osaamiskeskuksen Innovatiiviset metallituotteet osaamisalan aktiviteetteja seudun yritysten yhteistyöhankkeisiin. Tästä esimerkkinä LUT Metalli toteutti mm. Läpimurtomateriaalit ja rakenteet prosessilaitteissa tutkimus- ja teknologiahankkeen johon osallistui seudun teollisuutta. Pk-metalliteollisuuden henkilöstön osaamisen ja tätä kautta kilpailukyvyn kehittämiseksi on yhteistyökumppanina osallistuttu TEOS- Teollisuuden osaajat koulutusprojektin suunnitteluun, mutta hanke ei vielä vuonna 2009 oleellisesti pystynyt käynnistysvaiheessa yritystason osaamisvaikutuksiin.